Paras paikka. - Kaarinan kaupungin asukaslehti 1/2021 by Kaarinan kaupunki

1/2021

Paras paikka. Kaarinan kaupungin asukaslehti | www.kaarina.fi | Julkinen tiedote

Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti

ÄÄRETTÖMÄN HYVÄ LAUTASMALLI Paras paikka oppia. SIVU 4

KUNTOSALI KOTIRAPUSSA?

Paras paikka liikkua. SIVU 6

TAPAHTUMIA JA TEKEMISTÄ

Paras paikka viihtyä. SIVU 12

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2021

Kaarinan kaupungin asukaslehti 1/2021 TEEMA

Lehden teemana on hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti.

SIVU 4 Lautasmalli, mainio lähtökohta ravitsemukselle

SIVU 6 Monia tapoja liikkumiseen SIVU 10 Vintti tarjoaa väylän

mielenterveyden ja päihteiden kanssa apua tarvitseville

TAPAHTUMIA JA TEKEMISTÄ

SIVU 12 Hanki uusi harrastus tai nauti kulttuurista.

YRITTÄJÄN VIERAANA

SIVU 15 Juttusarja, jossa kaarinalainen yrittäjä haastattelee valitsemaansa virkamiestä tai työntekijää.

HAUSKA TAVATA

Yrittäjästä yritysasiamieheksi, perheyrityksestä elinkeinoyhtiöön. SIVU 16 Kohtaamisia, leikkiä ja laulua

Paras paikka.

Kaarinan kaupungin asukaslehti Julkaisija: Kaarinan kaupunki, Oskarinkatu 4, 20780 Kaarina Toimitus: tiedotus@kaarina.fi, p. 050 373 2874 Ulkoasu, taitto ja painatus: Punamusta Oy ISSN: 2736-8017 (painettu) Painosmäärä: n. 15 500 kpl Kannen kuva: Vesa-Matti Väärä Seuraava numero ilmestyy 24.3.2021.

Palvelupiste Fiskari Lautakunnankatu 1, 20780 Kaarina p. 02 588 4010, palvelupiste@kaarina.fi Avoinna: maanantai klo 9-19 tiistai-perjantai klo 9-16 juhlapyhien aattona klo 9-16

Piikkiön palvelupiste Hadvalantie 9, 21500 Piikkiö p. 02 588 4020, palvelupiste@kaarina.fi Avoinna: maanantai klo 12-19 tiistai-perjantai klo 10-16 juhlapyhien aattona klo 10-16

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2021

HANNA INKEROINEN HYVINVOINTIKOORDINAATTORI

VASTAAN vuosittain kymmeniä ker-

toja samaan kysymykseen "mitä se hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tarkoittaa käytännössä?". Lyhyesti voisin vastata, että se on yhdistelmä kaikkea kunnan tekemistä. Pidempänä vastauksena voisin vastata sen olevan esimerkiksi kaikkea tätä: Juon aamuisin heti herättyäni lasillisen kylmää ja raikasta vettä, joka kulkee kotiini kotikuntani huolehtimaa käyttövesiverkostoa pitkin. Voin luottaa siihen, että vesi on puhdasta ja hyvänmakuista. Se on ehkä jopa maailman parasta. Valitsen työmatkani kulkuvälineeksi pyörän. Vaikka on talvi,

kunta on hoitanut pyörätien auraamisen lumesta ja hiekoittanut reittini turvalliseksi aina työpaikalle asti. Pimeään aikaan pyörätie on valaistu ja vieläpä LED-valaisimilla, jotka kuluttavat vähemmän energiaa ja näin ilmastoahdistunut mieleni voi rauhoittua taas vähäsen. Hyvin suunniteltu ja kunnossapidetty pyörätie antavat mahdollisuuden valita pyöräilyn autoilun sijasta. Valinnallani edistin omaa terveyttäni, sillä pyöräily parantaa muun muassa hengitys- ja verenkiertoelimistöä, vahvistaa lihaskuntoa ja lisää liikkuvuutta niveliin. Bonuksena vielä se, että työmatkapyöräily on myös ilmastoteko. Kerran viikossa osallistun kuntani kansalaisopiston järjestämälle

verhoilukurssille, joka rauhoittaa päivän töissä vaeltavaa mieltäni. Voisin myös käydä kirjastossa, uimahallissa, uimarannalla, kuntoradalla, luontopolulla, kuntosalilla, taidenäyttelyssä tai musiikkiesityksessä. Vuoden 2020 aikana olen elänyt koko maailman kanssa poikkeusaikaa, jolloin kotikuntani on tarkasti seurannut maailmanlaajuisesti leviävän tarttuvan taudin laatua ja levinneisyyttä ja tehnyt erilaisia tekoja taudin pysäyttämiseksi. Kunta on testannut, jäljittänyt ja eristänyt, mutta myös hoitanut ja kuntouttanut. Samalla on hoidettu myös niitä potilaita, jotka ovat tarvinneet hoitoa johonkin muuhun kuin maailmaa kiertävään virukseen.

PÄÄKIRJOITUS

Paras paikka voida hyvin

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät eivät ole kunnassa erillinen palvelualue tai minkään palvelualueen erityistehtävä vaan se on kaikkea kunnan tekemistä. Siksi sitä on niin vaikea lyhyesti selittääkään. Käsissäsi oleva asukaslehti kertoo sinulle hyvinvoinnin edistämisestä lisää, ole hyvä!

Topinojan lajitteluasemalla otetaan nyt puujäte vastaan maksutta Vuoden alusta lähtien puujätteen pienkuormien tuominen Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) lajitteluasemille on ollut maksutonta. Myös nestekaasupullot, retkikeittimien kaasupullot ja kaasupatruunat sekä sähköpyörien ja potkulautojen pienet litiumakut otetaan jatkossa kotitalouksista maksutta vastaan. PUUJÄTTEESEEN kuuluvat puuta-

varan lisäksi esimerkiksi joulukuuset, puurunkoiset sängyt ja puutuolit, kirjahyllyt, parketti- ja laminaattilattiat, kuormalavat ja erilaiset puupohjaiset rakennuslevyt sekä puhdas sahan- ja kutteripuru. Pienet metalliosat, kuten naulat ja saranat eivät puujätteen seassa haittaa, eikä niitä tarvitse poistaa. Erilaiset pintakäsittelyt, kuten maali ja lakka, eivät myöskään ole haitaksi. Lämpökäsitelty puu ote-

taan vastaan puujätteenä, mutta painekyllästettyä puuta sen sijaan ei. Asemille tuotu puujäte haketetaan. Hake toimitetaan lämpölaitoksille, joissa hakkeesta tuotetaan sähköä ja lämpöä.

Suuri osa jätteistä maksuttomia

Maksutta vastaanotettavien jätteiden listalle on puujätteen lisäksi tänä vuonna lisätty myös 5–25-ki-

TOPINOJAN JÄTEKESKUKSEN LAJITTELUASEMA Pitkäsaarenkatu 7 20380 TURKU Avoinna: maanantai–perjantai klo 6.30–21

Lisäksi avoinna huhti–toukokuussa ja syys–lokakuussa arkilauantaisin klo 9–16.30 sekä kesä–elokuussa joka kuukauden viimeinen arkilauantai klo 9–16.30. Huom! Koronavirustilanteesta johtuen asemalla on käytössä toistaiseksi vain korttimaksu sekä maskisuositus. Lisätietoja jätteen lajittelusta ja kaikkien vastaanottopaikkojen aukiolot: www.lsjh.fi PS: Löydät meidät Facebookista nimellä lounaissuomenjatehuolto ja Instagramista haulla @lounaissuomenjatehuolto

loiset nestekaasupullot, retkikeittimien pienet kaasupullot- ja patruunat sekä sähköpyörien ja potkulautojen pienet litiumakut. LSLH:n lajitteluasemille voi maksutta tuoda myös kotitalouksien vaarallisia jätteitä (max 50 litraa tai kiloa), kotitalouksien painekyllästettyä puuta (max 1 kuutio), metalliromua, haravointijätettä, risuja ja oksia ja haitallisia vieraslajeja. Maksuttomia jätteitä ovat myös kodin poistotekstiilit, kartonki-,

lasi-, metalli- ja muovipakkaukset, keräyspaperi, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, loisteputket ja energiasäästölamput, paristot, pienakut ja lyijyakut sekä vanteettomat renkaat (max 8 kerralla).

Aukioloaikoihin ei muutoksia

Topinojan lajitteluaseman aukioloaikoihin ei ole tullut tänä vuonna muutoksia.

4 TEEMA

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2021

Lautasmalli, mainio lähtökohta ravitsemukselle

Ravitsemusviestintä on tällä hetkellä kuin villi viidakko. Oikean tiedon esiin tuomiseen pitää tehdä töitä, Tuulia Terinkoskelle se on haaste. Viestin läpi saamisen tekee vaikeaksi se, että laillistettuna ravitsemusterapeuttina hän ei saa eikä haluakaan vetää esiin raflaavia otsikoita. – Meidän täytyy pidättäytyä faktoissa.

TEKSTI: SINI SILVÁN KUVAT: VESA-MATTI VÄÄRÄ

KAARINAN kaupungin terveyspal-

veluiden laillistettu ravitsemusterapeutti Tuulia Terinkoski nojaa työssään pitkään koulutukseen. Hän suorittanut ravitsemustieteen maisteriopinnot Itä-Suomen yliopistossa. Hän on opiskellut ravitsemustieteitä myös Skotlannissa. Laillistetun ravitsemusterapeutin opinnot pohjautuvat lääketieteelliseen tutkittuun tietoon, opintoihin kuuluu esimerkiksi biokemiaa ja farmakologiaa, mutta myös terapiaopintoja. Mikä sitten on laillistetun ravitsemusterapeutin ja ravintoterapeutin ero: – Tämä on se ärsyttävä puoli. Ravitsemusterapeutti -nimikettä eivät saa käyttää muut kuin ravitsemustieteen ravitsemusterapialinjalla maisteritutkinnon suorittaneet. Terapeutti-nimikettä taas ei ole suojattu. Ravintoterapeutiksi, ravintoneuvojaksi tai diplomiravitsemus-

neuvojaksi voi itseään kutsua kuka tahansa. Laillistetut ravitsemusterapeutit ovat Valviran valvonnan alaisia, samoin kuin lääkärit ja muu terveydenhoitohenkilöstö. Muilla nimikkeillä toimivia ja heidän työtään taas ei vahdi kukaan.

Ruokapöytiin myös medialukutaitoa

Sairauksiin liittyvä ravitsemusneuvonta on rajattu laillistetuille ravitsemusterapeuteille. Silti monet muutkin tahot neuvovat ravitsemuksesta. He voivat esittää mielenkiintoisa uusia apukeinoja, olipa vaiva mikä tahansa diabeteksesta masennukseen - mutta ilman vastuuta. – Se tuntuu paikoitellen jopa vaaralliselta, Terinkoski sanoo. – Meidän ohjauksemme täytyy pohjautua tutkittuun tietoon ja riittävään sellaiseen. On aina äärettömän tärkeää tietää, onko olemassa muita tutkimuksia, jotka

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2021

TEEMA

Avaimet muutokseen -pitää ottaa omiin käsiin Kaarinalainen ensihoitaja Elina Rahkala-Saari tekee vuorotöitä, yötöitä ja pitkiä vuoroja. Syömisen säännöllistämisessä myös yöaikaan oli ideaa. Vuosi sitten tehdyt muutokset näkyvät nyt. – Elämä on helpompaa. PAINON KERTYMINEN alkoi

Hyvät välipalat pitävät verensokerin tasapainossa pitkin päivää. Energiaa tarvitaan koko päivän.

jo haitata Elina Rahkala-Saarta töissä ensihoitajana Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksella. Syksyllä 2019 lääkäri kysyi, olisiko hänellä innokkuutta hakea hyvinvointiryhmä Puhtilaan. – Pääsin siihen ja ryhmässä oli Tuulia Terinkosken luentoja. Ajattelin, että tässä voisikin olla vähän tsempattavaa itsellä. Hän sai lisäksi lähetteen Terinkosksen vastaanotolle. Siellä katsottiin yhdessä, miten liikuntaa, vuorotyötä ja syömistä voisi sovittaa hyväksi yhdistelmäksi. – Tuulian vastaanotolla käynti oli asiakaslähtöinen. Hän ei pakolla tuputtanut, vaan ehdotti ”miltä tuntuisi, jos koitettaisiin näin”. Itsellä oli vähän vääristynyt kuva syömisestä. Yön kun valvoo, täytyy sielläkin syödä.

vahvistavat asian tai onko kyseessä vain yksittäinen tutkimus. – Toivoisi, että omat asiakkaat ja kaikki kotioloissan muistaisivat medialukutaidon. Ravitsemuksesta on hirvittävän raflaavia ja mielenkiintoisia otsikkoja. Pitäisi osata katsoa, millainen tutkimus on kyseessä, millainen otanta siinä on eli kuinka laaja tutkimus on tehty ja kuka tutkimuksen on kirjoittanut. – Ravitsemustiede on muuttuvaa. Varsinkin sen vuoksi ihmisten olisi äärettömän tärkeää osata tulkita, mikä tieto on turvallista ja mikä ei.

puolet annoksesta lautasella on kasviksia, neljännes hiilihydraatteja ja neljännes proteiinipitoista ruokaa olipa se sitten kalaa, lihaa tai kasvisproteiineja, ollaan jo pitkällä. Kolmanneksi pitää kiinnittää huomiota annoskokoihin. – Helposti tulee syötyä liikaa, kun annoskoot vain kasvavat, olemme sokeutuneet kokojen valtavuudelle. Ruuan pitää olla myös monipuolista. Jokaisesta ruoka-aineryhmästä voi ottaa jotain melkein joka aterialla. Ihmeruuat ja -dieetit kannattaa unohtaa.

Perusasiat pitää laittaa kuntoon

Kasvisruokavalio ihan kelpo tapa syödä

Terinkoski kattaisi pöytään tavallista, terveellistä ruokaa. On aina lähdettävä perusasioista eli ateriarytmistä, lautasmallista ja annoskoosta. – Tasainen ateriarytmi on tärkeä. Jos ateriarytmi on epäsäännöllinen, on todella vaikea syödä. Toinen asia on lautasmalli. Kun

Esimerkiksi valtavasti yleistyneet kasvis- ja vegaaniruokavaliot asettuvat ravitsemusterapeutin työssä ihan tavallisiin ruokavalioihin. – Esimerkiksi lakto-ovovegetaarisella ruokavaliolla, jossa on kasviksia, maitotuotteita ja kananmunaa saa aika helpostikin monipuolisen ja hyvän ruokavalion.

– Kukaan ei anna sinulle avaimia muutokseen, jos et ole valmis ottamaan niitä vastaan, Elina Rahkala-Saari tuumii. Kukaan ei tee muutoksia sinun puolestasi, mutta tukea saa jos haluaa.

Tehtiin muutoksia siihen, miten ruokailuja rytmitettiin myös ennen ja jälkeen iltapainotteisten liikuntatreenien. – Olen nyt koittanut tehdä muutoksia. Reilun vuoden aikana olen saanut 30 kiloa pois. Mutta herkuttelukaan ei ole kielletty, pikemmin on katsottu voisiko 300 grammaa karkkia ollakin 100 grammaa. Pienillä muutoksilla kaikki on loppupeleissä tullut. Syön ihan normikotiruokaa, sitä mitä perhekin.

Enemmän on mietitty annoskokoa, lautasmallia ja miten olisi hyvä syödä. – Iso apu siitä käynnistä oli. Sairaanhoitajana itsekin tietää, miten pitäisi syödä, muttei se ollutkaan niin selvää kuin luulisi. Nyt elämä paljon helpompaa. Ajattelin silloin, että tämä kortti pitää lähteä katsomaan, ja se kannatti. Sain tukea ja joku vähän katsoo, mitä teet ravinnon suhteen. Kummasti se motivoi tekemään enemmän.

Mitä pidemmälle mennään vegaanisuuren puolelle sitä enemmän pitää ruokavalion koostamiseen laittaa erityishuomiota. Mutta myös vegaaniruokavalio voi olla oikein koostettuna hyvä, eikä mikään ihmeellinen ruokavalio. Kaarinassa on tarkoitus jatkossa pureutua kouluruokailuunkin tarkemmin.

monipuolisesti. Ruuassa on täysjyväviljoja, maitotaloustuotteita, kasvituotteita, hedelmiä, marjaa ja proteiinia sopivassa suhteessa. Myös mieli ja tunteet ovat läsnä ruokapöydässä. On painonhallinnalle pikemmin haitallista, jos saadaan täsmädieetti ja -ruokavalio. Terinkoski pohtii, että suurin osa hänen painonhallinta-asiakkaistaan on kokeillut kaikki erilaiset dieetit. Paino on aina tippunut. Tuloksissa ei kuitenkaan ole pysytty, koska se ei ole normaalia sallivaa syömistä. Laillistetun ravitsemusterapeutin vastaanotolle pääsee terveydenhuollon ammattilaisen lähetteellä. Asiakkaita on kirjaimellisesti vauvasta vaariin ja ongelmana voi olla painonhallinta molempiin suuntiin, niin yli- kuin alipainon suhteen. Ravintoasioita voidaan miettiä allergian tai eri sairauksien suhteen kihdistä reumaan tai esimerkiksi korkean kolesterolin taltuttamiseen.

Sallivaa ja tavallista syömistä

Painonhallinta-asiakkaan kanssa ei välttämättä ensimmäisellä tapaamisella puhuta ruuasta lainkaan vaan kaikesta muusta, mikä vaikuttaa syömiseen. – Me emme jaa ruokavalio-ohjeita, että ”menepä kotiin ja syö näin”. Monet asiakkaat ovat aina välillä pettyneitä, kun eivät saakaan valmista ruokavalio-ohjetta, että ”syö 10 sentin pala kurkkua”. Se, mihin tähdätään, on tavallista ja sallivaa syömistä. Syödään lautasmallin ja ruokakolmion kautta

TEEMA

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2021

Monia tapoja liikkumiseen

KUNTOSALI VOI LÖYTYÄ KOTIRAPUSTA Liikunta on yksi hyvinvoinnin kulmakivistä kaiken ikäisille. Toisille liikkuminen on elämäntapa, toisille sohva olisi kutsuvampi vaihtoehto. Liian kuormittava liikunta voi olla haitaksikin, liikkumattomuus taas aiheuttaa kansansairauksien riskiä. Jokainen voi löytää itselleen mieluisan ja sopivan tavan liikkumiseen, konstit on monet. TEKSTI: KATARIINA WIRÉN KUVAT: JENNI VIRTA JA MOSTPHOTOS

VUODENVAIHDE on suosittu ajan-

kohta erilaisille elämäntapamuutoksille. Liian rajulla tahdilla aloitettu liikuntaharrastus voi kuitenkin johtaa siihen, että innostus lopahtaa ennen aikojaan tai liikkuminen kuormittaa kehoa liikaa. Liikkeelle kannattaakin lähteä lempeästi omilla ehdoilla ja osana arkea. Liikkumisessa tärkeää on säännöllisyys ja monipuolisuus. UKK-instituutti on julkaissut viime vuonna uudistetut suositukset terveyden kannalta tarpeelliselle viikoittaiselle liikkumisen määrälle. Eri-ikäisille ja -kykyisille on tarjolla omat suosituksensa. Yksilöllisen liikuntapaletin voi koostaa eri tavoin ja pienissä pätkissä silloin, kun se itselle sopii. - Jo muutaman minuutin pätkät

lasketaan liikuntasuorituksiksi. Aiemmissa suosituksissa rajana oli vähintään 10 minuuttia, kertoo liikunnansuunnittelija Mia Kettunen.

Monipuolisesti yhdistellen

Suositusten perustana on riittävä uni. Kevyttä liikuskelua tulisi tehdä mahdollisimman usein ja paikallaan oloa tauottaa aina kuin mahdollista. Tämän lisäksi suositellaan rasittavaa liikuntaa tai vaihtoehtoisesti sykettä kohottavaa liikettä. Rasittavan liikunnan tunnistaa ainakin siitä, että puhuminen on hankalaa hengästymisen vuoksi. Reippaassa taas voi jutustella hengästymisestä huolimatta vaikkapa lenkkikaverin kanssa. Eikä siinäkään vielä kaikki. Edellisten ohella aikuisille suositellaan lihaskuntoharjoittelua kahdesti

viikossa ja yli 65-vuotiaille saman verran tasapainoa, notkeutta ja lihasvoimaa harjoittavaa liikuntaa, monipuolisesti yhdistellen. - Usein luullaan, että käymällä pari kertaa viikossa kuntosalilla suositeltava liikkumisen määrä täyttyy. Jos kaikki matkat kuljetaan autolla ja portaiden sijaan valitaan hissi, ei viikoittainen annos ole vielä riittävä, Mia muistuttaa. Liikkumisen suosituksissa on huomioitu myös aikuiset, joiden toimintakyky on rajoittunut. Syynä voi olla jokin sairaus tai vamma. Liikkumisessa tarvittava apuväline voi myös rajoittaa liikuntamahdollisuuksia. Soveltavan liikkumisen suositukset vastaavat pitkälti aikuisten ja yli 65-vuotiaiden suosituksia. Suosituksia on yhteensä kolme: aikuisille, joiden liikkuminen on jonkin verran vaikeutunut, aikui-

sille, jotka kävelevät apuvälinettä käyttäen ja aikuisille, jotka liikkuvat pyörätuolilla. Lihaskuntoharjoittelun lisäksi suosituksissa on mukana liikehallinnan harjoittaminen. Eri liikunta tehdään oma toimintakyky huomioiden. - Hovirinnan rantapuiston ulkokuntoilu- ja tasapainolaitteilla on erityisesti huomioitu soveltava kohderyhmä. Voivalassa on esteetön kuntosali Visiitti. Soveltavia liikuntaryhmiä järjestävät liikuntapalveluiden lisäksi myös muutama yhdistys sekä urheiluseura. Saattajakortin tai EU:n vammaiskortin avulla saattajan saa maksutta mukaan liikuntapaikoille. Kaarinasta löytyy esteettömiä luontoretkikohteita mm. Tuorlasta ja Kuusiston linnanraunioilta. Uutuutena on myös lainattavissa Hippocampe-maastopyörätuoli, jolla pääsee haastavammallekin reitille

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2021

Aktiivisempaa arkea

Liikuntaharrastuksen aloittaminen voi tyssätä muuhunkin kuin motivaation puutteeseen. Aikaa on rajallisesti tai tarvittavat varusteet ja pääsymaksut voivat aiheuttaa omalle kukkarolle liian suuren loven. Viime aikoina liikuntatiloja on jouduttu myös poikkeuksellisesti sulkemaan. Mikä silloin neuvoksi? – Voi tarttua pyörää sarvista tai kävellä työ- ja koulu- tai harrastusmatkat. Ostosten kantaminen ja kotityötkin voivat olla tehokasta liikuntaa. Kun vaihtaa hissin portaisiin, lihaskuntoharjoitusta kertyy ilman kuntosalia, Mia Kettunen mainitsee esimerkkeinä aktiivisuuden lisäämiseen. Arjen aktiivisuutta voi lisätä muillakin tavoin. Jos työmatka ei onnistu kävellen tai pyörällä, voi bussista jäädä pysäkkiä aiemmin tai pysäköidä auton vähän kauemmas. Etätyössä taas palaverit voi pitää seisten ja lounastauolla piipahtaa reippailemassa kävelylenkillä. Ruutuaikaan kannattaa laatia säännöt koko perheelle. Laitteiden käytön sijaan arkeen voi ideoida monenlaista yhteistä tekemistä. Miltä kuulostaisi tanssituokio olohuoneessa lempimusiikin tahdissa? Tyylilaji on vapaa. – Erilaisia ohjattuja ryhmiä on tarjolla kaikenikäisille ja -kuntoisille, myös erityisryhmille. Tosin tiloja voidaan joutua poikkeusajan vuoksi pitämään suljettuina ja ryhmiä perumaan viranomaisten suositusten perusteella. Kaarinasta löytyy onneksi myös erinomaisia ulkoilureittejä, kuntoportaita, ulkokuntosaleja ja leikkipuistoja, kaupungin liikunta-asiantuntijat vinkkaavat. Uusi vuosi on lupausten aikaa. Tehdään siis jokainen ainakin yksi liikkumiseen liittyvä lupaus ja lähdetään yhdessä kohti aktiivisempaa vuotta 2021. Aloittaa voit heti. Tauota vaikka paikalla oloa oman liikuntakyvyn mukaan ja jatka vasta sitten lehden lukemista. Hienoa, tästä on hyvä jatkaa! Lähteenä on käytetty UKK-instituutin julkaisemia liikkumisen suosituksia. Suositukset löytyvät osoitteesta ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset ja tämän lehden sivulta 8.

KAUPUNGIN LIIKUNTAPALVELUT

Tietoa kaupungin eri liikuntamahdollisuuksista saat osoitteesta kaarina.fi/vapaalla, kaarina.fi/liikunta sekä palveluhakemistosta. Voit myös tiedustella eri palveluista asiantuntijoiltamme: Liikuntasuunnittelija Mia Kettunen, p. 050 373 2642, mia.kettunen@kaarina.fi Erityisliikunnan suunnittelija Päivi Mecklin, p. 050 373 2641, paivi.mecklin@kaarina.fi

VINKKEJÄ ARJEN AKTIIVISUUDEN LISÄÄMISEEN: Kävele, pyöräile tai kelaa välimatkat aina kun voit. Valitse rappuset hissin sijaan, kävele liukuportaat. Vältä istumista, nouse ylös aina kun voit. Vältä mahdollisuuksien mukaan kuskaamasta lapsia kouluun ja harrastuksiin. Vähennä ruutuaikaa. Tutustu lainattaviin apuvälineisiin, jos liikuntakykysi on rajallinen.

TEEMA

avustajan kanssa, kertoo erityisliikunnan suunnittelija Päivi Mecklin.

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2021

SOVELTAEN SOVELTAEN LIIKKUMALLA LIIKKUMALLA HYVINVOINTIA HYVINVOINTIA

Vauhti virkistää! liiku ainakin 1½ tuntia päivässä – puolet siitä reippaasti

TEEMA

A IST KUM RASITTAVAA LIIK

NT AK

TAI

REIPASTA LIIKKU

TA MI S

tai

2t3 0m / vk in

KEVYTTÄ LIIKUSK

PALAUTTAVAA U

Kehitä voimaa ja notkeutta

• reipas kävely • hölkkä • pyöräily • uinti • hiihto

• tanssi • kuntosali • pallopelit • venyttely • lumilautailu • skeittailu

Nosta sykettä ja hengästy joka päivä

ELUA AINA

A TAUKOJA PAIKALLA

Paranna kestävyyttä

ON NOLO

KUN

VO I

RIITT ÄVÄS TI

NTA

Kuormita lihaksia 3 krt/vk

Pysy pirteänä • pelaile pallopelejä välitunnilla • kulje kävellen tai pyörällä • käytä portaita, unohda hissit • vältä pitkäaikaista istumista

Liiku aina kun voit

Soveltava viikoittainen liikkumisen suositus aikuisille,

joiden liikkuminen on vaikeutunut Soveltava viikoittainen liikkumisen suositus aikuisille, joiden liikkuminen on jonkin verran vaikeutunut www.ukkinstituutti.fi

Sovella liikkumista toimintakykysi ja vointisi mukaan.

VIREYTTÄ LIIKKUMALLA

#soveltavasuositus #liikkumisensuositus | ukkinstituutti.fi

liikuntasuositus 13–18-vuotiaille

LIIKKUMALLA TERVEYTTÄ — askel kerrallaan

VIREYTTÄ

A IST KUM RASITTAVAA LIIK

TAI

REIPASTA LIIKKU

MI S

tai

2t3 0m / vk in

ISE

IST

LIIKKUMALLA

itu

sko

KEVYTTÄ LIIKUSK rtti

TAUKOJA PAIKALLA

ain

PALAUTTAVAA U

o.i

ELUA

AINA

ON NOLO

KUN

VO I

RIITT ÄVÄS TI

NTA

Viikoittainen liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille

LYHYET

Viikoittainen liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille

Viikoittainen liikkumisen suositus 18—64-vuotiaille

ukkinstituutti.fi

Ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen SUOMENKIELISEN ja ruotsinkielisen perusopetuksen ensimmäiselle luo-

kalle ilmoitetaan vuonna 2014 tai sitä ennen syntyneet lapset, jotka eivät vielä ole aloittaneet koulunkäyntiään. Ilmoittautuminen tapahtuu internetissä Wilma-ohjelmalla 18.1.– 31.1.2021 tai kotiin lähetetyllä lomakkeella. Samassa yhteydessä voi hakea iltapäivätoiminnan paikkaa. Kaarinalaiset koulutulokkaat saavat viikolla 3 kirjeen, jossa on tarkemmat ohjeet ilmoittautumista varten. Mikäli huoltaja ei ole saanut kirjettä, sen voi pyytää koulutoimistosta. Jos lapsi ei asu Kaarinassa, huoltajan tulee tehdä vieraskuntalaishakemus 28.2.2021 mennessä Kaarinan koulutoimistoon os. PL 12, 20781 Kaarina. Hakulomakkeita saa koulutoimistosta ja internetistä www.kaarina.fi, kohdasta Varhaiskasvatus ja Opetus / Perusopetus / Kun ekaluokka kutsuu. Lisätietoja koulutoimistosta, koulutoimisto@kaarina.fi

Esiopetukseen ilmoittautuminen ESIOPETUKSEEN ajalle 11.8.2021–31.5.2022 ilmoittaudutaan viimeistään 12.2.2021 mennessä. Kaikki esiopetukseen tulevat lapset tulee erikseen ilmoittaa esiopetukseen. Samalla haetaan esiopetusta täydentävää varhaiskasvatusta, mikäli siihen on tarvetta. Esiopetus järjestetään päiväkodeissa, ruotsinkielinen esiopetus S:t Karins svenska förskolanissa ja Piispanristin alueen esiopetus keskitetysti Piispanlähteen päiväkodissa. Esiopetusta annetaan koulujen toiminta-aikana 20 tuntia viikossa. Tarkka päivittäinen toiminta-aika ilmoitetaan kussakin esiopetusyksikössä erikseen. 8.1

0.2

.22

Ensisijaisesti toivomme sähköistä ilmoittautumista, jonka voi tehdä osoitteessa: kaarina.fi/esiopetus Päätökset esiopetuspaikoista tehdään 12.3.2021 mennessä. Lisätietoja esiopetuspaikoista ja ilmoittautumisesta yllä olevasta verkko-osoitteesta.

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2021

KAARINAN rokotusjärjestys noudattaa kansallista ohjeistusta. Tiedotam-

me aktiivisesti rokotuksista verkkosivuilla, somessa ja myös Kaarina-lehdessä. Rokotteiden saatavuus on hyvin rajallinen, jonka vuoksi näin aluksi rokotukset etenevät hitaasti. Puhelimitse rokotuksista ei kannata tiedustella, vaan seurata aktiivisesti verkkosivuja ja muita medioita.

Rokotusjärjestys on kokonaisuudessaan seuraava: 1. Koronapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö sekä ympärivuorokautisen hoivan henkilöstö ja asukkaat 2. Ikääntyneet ja henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia perussairauksia • 80-vuotiaat ja sitä vanhemmat* • 75–79-vuotiaat * • 70–74-vuotiaat* • alle 70-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus** • alle 70-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistava sairaus***

Palvelutori Eerikki PALVELUTORI Eerikki palvelee ma klo 9–14 ja ti–to klo 9–12. Puhelin-

neuvonta palvelee palvelutori Eerikin aukioloaikoina numerosta 050 512 9150.

Palvelutori Eerikin teematapahtumat on peruttu 31.3.2021 asti. MUISTINEUVONTAPUHELIN palvelee tiistaisin klo 9–11, p. 050 314

6155.

ASUMISPALVELUKOORDINAATTORIEN puhelinaika on keskiviikkoisin

klo 9–1, p. 050 314 5229. VETERAANIASIOISSA palvelee Mirja Tengström, p. 050 373 2696. SOSIAALIHUOLTOLAIN mukaiseen kuljetuspalveluun liittyvissä asioissa palvelee Maija Koski, p. 050 465 2308. IKÄIHMISTEN maakunnallinen ohjaus- ja neuvontapuhelin palvelee ma–pe klo 9–15 numerosta 02 262 6164, ruotsinkielellä ma–pe klo 9–12 numerosta 02 262 6174.

* mukaan lukien samassa taloudessa asuvat omaishoitajat. ** Vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistavia sairauksia ovat esimerkiksi krooninen vaikea munuaissairaus, vaikea immunosuppressiivinen tila (elinsiirto, akuutti syöpähoito) ja vaikea krooninen keuhkosairaus. *** Vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia ovat esimerkiksi sepelvaltimotauti ja kirroottinen maksasairaus.

3. Muu väestö Ajantasainen rokotustilanne osoitteessa kaarina.fi/koronarokotukset

Liukuesteet Haku leirialueiden järjestökäytölle kesäkaudelle 2021

YLI 65 –vuotiaat kaarinalaiset voivat saada palvelutori Eerikistä ve-

• Haettavana Vuolahden leirialue tai Harvaluodon leirikatos. • Haettava käyttökausi: 1.5.–31.10.2021. • Hakuaika Vuolahden tai Harvaluodon järjestökäytölle: 1.–28.2.2021. • Hakemuslomake löytyy kaupungin verkkosivuilta. Lisätiedot: toimistosihteeri Suvi Aarniolta, sähköpostilla suvi.aarnio@kaarina.fi

Saitko FinSote -tutkimuslomakkeen postitse?

Ennakkovalmennus kehitysvammaisten kanssa toimiville perhehoitajille HALUAISITKO toimia perhehoitajana kehitysvammaiselle henkilölle?

Haluaisitko auttaa erityislapsen vanhempia jaksamaan paremmin arjessaan? Ennakkovalmennus kehitysvammaisten kanssa toimiville perhehoitajille alkaa maaliskuussa 2021. Haku valmennukseen on nyt! Ennakkovalmennuksessa kerrotaan, mitä perhehoito on ja mitä perhehoitajaksi ryhtyminen tarkoittaa. Valmennuksessa kuulet, millaisia palkkioita perhehoitajana toimimisesta maksetaan, ja saat rauhassa miettiä, soveltuisiko perhehoito sinun tai teidän perheenne elämään. Perhehoitajana voit toimia esimerkiksi yhden viikonlopun kuukaudesta tai pidempiä aikoja oman toiveesi mukaan. Valmennukseen voi hakea ottamalla suoraan yhteyttä: Perhehoidon koordinaattori Reija Suomi p. 050 408 4623 reija.suomi@kaarina.fi Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikkö www.kaarina.fi/perhehoitoyksikko

loituksetta liukuesteet joka toinen vuosi henkilötodistusta vastaan. Liukuesteitä jaetaan 28.2.2021 asti palvelutori Eerikin aukioloaikoina.

NYT on viimeinen mahdollisuus osallistua FinSote-tutkimukseen! Kaarinan kaupungin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyössä toteuttama FinSote-tutkimus on loppusuoralla. Tähän asti kaarinalaiset ovat olleet ahkeria vastaajia, kiitos! Tutkimukseen on poimittu 3000 yli 20-vuotiasta kaarinalaista. Jokainen tutkimukseen osallistuva saa postitse kirjeen ja paperilomakkeen. Kyselyyn voi vastata myös sähköisesti. Tutkimus käsittelee muun muassa kokemuksia omasta hyvinvoinnista ja terveydestä, turvallisuudesta, osallistumismahdollisuuksista sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden käytöstä, saatavuudesta ja laadusta. Tutkimuksen tulokset valmistuvat touko-kesäkuun vaihteessa. Kaarinan kaupunki kiittää kaikkia vastaajia arvokkaasta tiedosta.

Avoin Puntari AVOIN Puntari aloittaa toiminnan jälleen keskiviikkona 3.2.2021 klo 10–12. Osoite Pyhän Katariinan tie 7, Kaarina. Tervetuloa kokoontumaan ja kohtaamaan keskiviikkoisin kahvija keskusteluhetkiin! Seurataan ja noudatetaan koronaohjeita.

Järjestäjinä kaarinalaiset yhdistystoimijat

Piikkiön palvelupisteen aukioloissa poikkeus PIIKKIÖN palvelupiste on 26.2.2021 saakka avoinna ma-pe klo 10–14.

LYHYET

Kaarinan koronarokotukset käynnissä

10 TEEMA

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2021

VINTTI TARJOAA VÄYLÄN

mielenterveyden ja päihteiden kanssa apua tarvitseville Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat Suomen yleisin kansantauti. Kaarinassa apua ongelmiin saa Mielenterveyspalvelu- ja päihdeyksikkö Vintistä, jonne on helppo olla yhteydessä Vintti-puhelimen kautta. Vintti palvelee pääterveysaseman neuvolapäädyn 2. kerroksessa, Voivalantie 5:ssä. Usein paikalla on myös koiraterapeutti Totti.

TEKSTI: ULLA-MARI UUSITALO / TELEGRAAFI KUVA: VESA-MATTI VÄÄRÄ

VINTISSÄ puhuttavat erityisesti nuorten ihmisten ahdistuneisuus, masennus, paniikkihäiriöt, sosiaalisten tilanteiden pelko ja eristäytyminen. Työikäisillä mielenterveyden haasteet liittyvät useimmiten masennukseen, työssä lop-

puun palamiseen tai alkoholin liikakäyttöön. Ikäihmisillä yksinäisyys on kärjistynyt, kun kaikki muut palvelut ovat menneet tauolle ja keinot saada sisältöä elämään ovat vähissä. Päihteistä kannabiksen ja stimulanttien kuten amfetamiinin käyttö on viime vuosina lisääntynyt, ja nuorilla aikuisilla alkoholi on osittain vaihtunut huumausai-

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2021

Eri alojen asiantuntijoita auttamassa

Vintissä pääsee tarvittaessa psykiatrin tai muun lääkärin vastaanotolle. Psykologeja Vintissä työskentelee kaksi, sairaanhoitajia neljä. Hoitajien roolit vaihtelevat viikoittain: kaksi hoitajaa antaa korvaushoitoja ja antabushoitoja, yksi vastaa puhelimeen ja yksi ottaa vastaan potilaita. Asumisohjaaja auttaa erityisen tuen tarpeessa olevia asukkaita jokapäiväiseen elämään liittyvissä asioissa. Sosiaalityöntekijän monipuoliseen työhön kuuluvat muun muassa asiakkaiden tukiasioihin liittyvä ohjaus ja potilaan kuntoutukseen lähettäminen. Almi-tiimissä kaksi lähihoitajaa tekee kotiuttavaa mielenterveysja päihdetyötä. Heidän kanssaan asiakas voi totutella tavallisiin, arkisiin asioihin kuten kaupassakäyntiin ja omien asioiden hoitoon. Toimintakeskus Touko tarjoaa kuntoutujille muun muassa työtoimintaa. Siellä tukena on kaksi lähihoitajaa, keittiöohjaaja ja kuntoutusohjaaja.

”Totti-koiraa minä tulin tapaamaan!”

neisiin. Aikuisilla esiintyy alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttöä. – Joissakin perheissä ei ole moneen sukupolveen nähty perheenjäsentä, jolla ei olisi päihdeongelmaa, kertoo Vintissä työskentelevä sairaanhoitaja Merja Koivulehto-Silmunen.

Vinttiin on helppo tulla

Vinttiin tullakseen ei tarvitse lähetettä. Vastaanottoaika on kuitenkin varattava etukäteen. Ajanvaraus vastaa Vintti-puhelimessa arkisin klo 9–11 ja 14–15 numerossa 02 588 2415. Vintti-puhelimeen voi soittaa vain keskustellakseen, mitä on tehtävissä. Jokaisen soittajan kanssa tehdään aina ensin hoidontarpeen arviointi eli hoitoon ei tarvitse heti sitoutua. Yhteydenotto ei ole koskaan turha. Koivulehto-Silmunen muistuttaa, että avuntarvitsija ei ole yksin.

Suosittuja hahmoja Vintissä ovat koirat, joita henkilökunta tuo mukanaan. Yksi vakituisista on koiraterapeutti Totti, joka käy aina ovella toivottamassa potilaan tervetulleeksi. Se on usein myös istunnoissa mukana. – Olemme huomanneet, että koiran läsnäolo vapauttaa hoitotilannetta. Koira on aina vilpitön, ja erään asiakkaamme mukaan dialogista tulee koiran kanssa kolmiulotteinen. Palaute on ollut pääsääntöisesti hyvää, ja potilaat jopa kyselevät, missä koira on, jos sitä ei näy – sanovat tulleensa tapaamaan nimenomaan häntä! Koiraterapeutti auttaa myös työntekijöitä: raskaan päivän lomassa koiran rapsuttelu rentouttaa.

Nuorilla huolta tulevasta

Vintti palvelee pääasiassa yli 18-vuotiaita. Alle 18-vuotiaat ovat yleensä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon piirissä, mutta joitakin nuoria käy Vintissäkin. – Olemme mukana muun muassa Ankkuri-toiminnassa, joka on poliisin ja sosiaalitoimen varhaisen puuttumisen malli. Jos nuori on ollut poliisin kanssa tekemisissä esimerkiksi kannabiksen käytön takia, hänen hyväkseen

Kohtaamispaikka Kiesi KOHTAAMISPAIKKA KIESI on arkisin avoinna oleva päihteetön kohtaamispaikka Kaarinan keskustassa. Kohtaamispaikkaan voi tulla kuka tahansa ja se tarjoaa paikan tavata muita ihmisiä ja mukavaa tekemistä vapaa-aikaan. Kiesi täydentää Kaarinan alueen mielenterveyspalveluita, moni saa Kiesistä tarvitsemaansa tukea ja kannustusta arkeen. Kohtaamispaikassa käyneiden mielestä paikan lisäksi tärkeää on porukka, jonka kanssa voi yhdessä tehdä asioita. Yksinäisyyden tunne vähenee, kun tietää, että Kiesissä on aina juttuseuraa. Kohtaamispaikan toiminta on aina kävijöidensä näköistä, ohjelmaa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä ja toiveiden mukaan. Kiesissä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja kävijöiden mielipiteet ovat toiminnan perusta. Kohtaamispaikan kävijät ovat kokeneet Kiesin tarjoavan heille mahdollisuuden osallistua ja toiminnan vaikuttaneen myönteisesti heidän hyvinvointiinsa monella tavalla, mm. pitämällä yllä päivärytmiä ja antamalla muuta ajateltavaa omien haasteiden sijaan. Monet kokevat myös antavansa muille jotakin, apua tai omaa osaamistaan. Porukkaan kuuluminen lisää yhdenvertaisuutta ja myönteistä hyväksymisen kokemusta. Ei tarvitse yrittää olla muuta kuin on, on tervetullut ja hyvä juuri omana itsenään.

www.kaseva.info/avoin-kohtaamispaikka-kiesi www.facebook.com/KasevanKiesi www.instagram.com/kohtaamispaikkakiesi

Mieli työssä – työ mielessä KAARINAN kaupungissa on käynnistymässä yli vuoden kestävä han-

ke, jolla pyritään parantamaan työntekijöiden työhyvinvointia. Kaarinan kaupunki on saanut Kevalta 30 000 € kehittämisrahaa hanketta varten. Tavoitteena on erityisesti ehkäistä mielenterveydellisistä ja psykososiaalisista syistä johtuvia poissaoloja. Hankkeessa tarjotaan yksilöllistä ja yhteisöllistä tukea työssäjaksamiseen matalalla kynnyksellä. Myös esimiehet saavat lisää työkaluja ja tukea tilanteiden ratkaisemiseen ja havaitsemiseen. Rahoitusta haki Kevasta 57 organisaatiota, joista 17 myönnettiin hankerahoitusta.

tehdään toimintasuunnitelma, joka ottaa mukaan myös vanhemmat. Me teemme hoitokäyntejä ja huumetestejä. Voimme auttaa oikaisemaan nuorten käsityksiä ja muistuttaa käytön seurauksista. Vintin toiminnan piiriin kuuluvat myös Kaarinan toisen asteen oppilaitokset. Vastavalmistuneet, mutta ilman töitä jääneet noin 20-vuotiaat muodostavat Vintin asiakkaista merkittävän ryhmän. – Heillä on paljon epävarmuutta tulevaisuudesta, kun kaikki ovet tuntuvat olevan kiinni. He kokevat juurettomuutta ja yksinäisyyttä, mikä voi purkautua ahdistuksena ja masennuksena.

Alkoholismi on addiktiosairaus

Alkoholismi on itsenäinen addiktiosairaus, mutta se on usein kytköksissä muihin mielenterveyden ongelmiin. Masennus voi esimerkiksi puhjeta käyttöputken jälkeen ja lopulta kroonistua. Jos oma alkoholinkäyttö mietityttää, Koivulehto-Silmunen kehottaa kiinnittämään huomiota alkoholin käyttökertoihin ja sen vaikutukseen arjessa.

– On hyvä tarkkailla, kuluuko alkoholia viikoittain tai jopa päivittäin ja useampi annos kerralla. Entä tuleeko krapulan takia sairauspoissaoloja tai jääkö suunniteltuja asioita toteutumatta, kun aika meneekin tissutteluun? Onko perhesuhteissa ja sosiaalisissa suhteissa alkoholin käytöstä johtuvia hankaluuksia? Itseltään voi kysyä myös, mihin minä tätä tarvitsen – paikkaanko juomisella yksinäisyyttä tai yritänkö unohtaa jotain? Usein alkoholin kanssa on ensin ollut kivaa, kunnes onkin lakannut olemasta kivaa. – Onneksi alkoholin liikakäytöstä puhutaan nykyisin eri tavalla kuin ennen: puhutaan addiktiosairaudesta ja haitallisesta itselääkinnästä, ja siitä, mikä omassa elämässä menee pieleen. Turmiolan Tommi -ajattelu ja syyllistäminen alkavat vihdoin väistyä, ja päästään nopeammin suoraan asiaan. Vintissä järjestetään keskustelukäyntejä ja arvioidaan päihdekuntoutuksen tarvetta. Siellä voi myös käydä ottamassa valvotun antabuksen, joka on lääke alkoholiriippuvuuden hoitoon. Tällöin lääkkeen ottaminen ei jää potilaan oman harkinnan varaan.

TEEMA

– Aika harva meistä kulkee elämänsä läpi ilman minkäänlaista psykologin kontaktia, sillä kuka vain voi kohdata loppuun palamisen, läheisen menetyksen tai muun trauman, josta selviämiseen kaipaa apua. Mielen sairaudet ovat sairauksia muiden joukossa ja niihin liittyvästä häpeästä pitää päästä eroon. Ennen vanhaan työssä saattoi kirves kolahtaa jalkaan, mutta nyt, kun pää on isommassa roolissa, se kärsii useammin.

TAPAHTUMIA JA TEKEMISTÄ

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2021

Eri rajoitukset vaikuttavat edelleen palveluiden, ohjattujen ryhmien ja kurssien järjestämiseen ja toimipisteiden aukioloihin. Ajankohtaisin ja uusin tieto löytyy aina verkkosivuiltamme ja some-kanavistamme. Tiedotamme muutoksista myös palvelupuisteiden ovissa sekä median välityksellä. KULTTUURI 1.1.−2.2. Puntarin ikkunanäyttely Kaarinan Kuvaajat: Lyhyt talvi Lyhyt talvi on osa näyttelyä, joka oli aiemmin esillä Piikkiön kirjastossa nimellä Pitkä syksy. Kuvat on otettu vuosi sitten, ajalla 1.1.−2.2.2020. 1.−27.2.2021 | KAARINA-TALON NÄYTTELYT

Kaarinan Taideyhdistys: Mausteita elämästä

Gotfried Huotarin taiteesta ja elämästä KAARINA-TALON LUENNOT JA KONSERTIT:

To 28.1. klo 17.30−19 Verkkotapahtuma Kaarina-talon luennot: Syömisen taito Dosentti Hanna Lagströmin luennolla perehdytään syömisen taitoon: käydään läpi tuoreimmat, vastikään päivitetyt ruokasuositukset − myös ikääntyvien osalta − ja esitellään hyviä keinoja rentoon syömisen otteeseen kieltojen ja sääntöjen sijaan. Ilmoittautumiset ja luentolinkki: kaarina.fi/luennot Ke 10.2. klo 17.30−19 Verkkotapahtuma Turun murre Mimmottos puhuta ja kummottos kirjotetta? Kui sanotan ’ketä’, mut ei sanota ’Turkkusse’? Onk sil väli, jos kirjotta ’mä’ taik ’mää’? Tule kuulemaan rautaisannos Turun murretta Esa Laukkasen ei-akateemiselle yleisöluennolle. Ota älypuhelin mukaan! Voit myös testata omat murretaitosi. Ilmoittautumiset ja luentolinkki: kaarina.fi/luennot Su 28.2. klo 18 Verkkotapahtuma Kalevalan päivä Luento järjestetään myös live-yleisötilaisuutena Kaarinasalissa, mikäli se on kokoontumisrajoitusten puitteissa mahdollista. Väitöskirjatutkija Viliina Silvonen (Helsingin yliopisto) luennoi kansanperinteestä, muun muassa itkuvirsistä. Luennon yhteydessä kuullaan myös Kalevalan päivään sopivaa musiikkia. Ilmoittautumiset ja luentolinkki: kaarina.fi/luennot

To 4.3. klo 17.30 Verkkotapahtuma Sisilia Luento järjestetään myös live-yleisötilaisuutena Kaarina-salissa, mikäli se on kokoontumisrajoitusten puitteissa mahdollista. Välimeren suurin saari Sisilia pitää sisällään lukuisia historiallisia nähtävyyksiä ja upeita maisemia. FM Heidi Amedeon luennolla pääset tekemään Sisilian kiertomatkan, kun saaren mielenkiintoisimpiin paikkoihin tutustutaan kuvien kautta. Samalla kuullaan sisilialaisesta elämänmenosta. Tervetuloa kuuntelemaan ja vaikka hakemaan vinkkejä seuraavan loman suunnitteluun! Ilmoittautumiset ja luentolinkki: kaarina.fi/luennot Ke 17.3. klo 17.30 Verkkotapahtuma Kaarinan ja Piikkiön muinaisjäännökset Luento järjestetään myös live-yleisötilaisuutena Kaarina-salissa, mikäli se on kokoontumisrajoitusten puitteissa mahdollista. Arkeologi Jouko Pukkilan luennolla käydään läpi muutamia arkeologisesti tutkittuja muinaisjäännöksiä ja sitä, mitä tutkimukset paljastavat mm. pronssikautisesta asumisesta ja rautakautisesta hautaamisesta Kaarinassa ja Piikkiössä. Ilmoittautumiset: kaarina.fi/luennot 14.−28.2. klo 06–22 Kallenraitti Kallenraitin runovalopolku Kallenraitin runovalopolku valaisee laskiaissunnuntaista Kalevalanpäivään. Valojen ja runojen ainutlaatuinen ja vaihtuva yhdistelmä on koettavissa päivittäin aamukuudesta iltakymmeneen. Teoksen runot on koottu viimeisimpien vuosien Runo-Kaarina-voittajateoksista. Ti 23.2. klo 18−19.30 Kaarina-sali Kaarina-talon kulttuurikerho: Muistojen Heideken Tilaisuus järjestetään, mikäli se on kokoontumisrajoitusten puitteissa mahdollista. Kaarina-talon kulttuurikerho on elämyksiä, historian havinaa ja kulttuuria. Kevään ohjelmassa on erilaisia

esityksiä koko inhimillisen kulttuurin kentältä. Tervetuloa mukaan! Kaarina-talon kulttuurikerho kokoontuu Kaarinan pääkirjastossa kerran kuussa. To 25.2. klo 17.30 Kaarina-sali Kirjallinen ilta: Kjell Westö Tilaisuus järjestetään, mikäli se on kokoontumisrajoitusten puitteissa mahdollista. Illan vieras Kjell Westö (s. 1961 Helsingissä) on Suomen keskeisimpiä kirjailijoita. Hänet tunnetaan erityisesti laajoista, Helsinkiin sijoittuvista romaaneistaan, mutta hän on kirjoittanut myös runoja, novelleja, esseitä ja kolumneja. Ti 2.3. klo 18 Kaarina-sali Kirjastokeikka: Viro-ilta Tilaisuus järjestetään, mikäli se on kokoontumisrajoitusten puitteissa mahdollista. Muussa tapauksessa konsertti siirretään myöhempään ajankohtaan. Maaliskuun kirjastokeikka vie Viroon! Viro-illassa esiintyvät kansantanssiryhmä Nopsajalad ja Turu uus teater. Lisäksi kuullaan tulevan ystävyyskuntamatkan suunnitelmia. Illan järjestävät yhteistyössä Kaarinan kaupunki, Kansalaistoiminnan keskus Puntari ja VarsinaisSuomen Viro-keskus.

17.−20.2.

Runo-Kaarina-festivaali verkossa RUNO-KAARINA-FESTIVAALI järjestetään kokoontumis-

rajoitusten vuoksi tänä keväänä pääsääntöisesti verkossa. Osa tapahtumista järjestetään yleisötilaisuuksina Kaarina-talossa, mikäli helmikuun puolivälissä tilanne sen sallii. 17.−20.2.2021 Runo-Kaarina-festivaali Ke 17.2.–la 20.2. runoklubiesityksiä verkossa Ke 17.2. klo 18 Runo-Kaarina-voittajat keskustelevat runoilija Tommi Parkon johdolla To 18.2. klo 18 Säkeensitojat: Kudelmia-runoesitys Pe 19.2. klo 18 Tommi Parkko: Miten runojen kirjoittamisessa pääsee alkuun? La 20.2. klo 12, 14 ja 16 runotyöpajat aloittelijoille ja runojen kirjoittamisesta kiinnostuneille 14.−28.2. (24 tuntia vuorokaudessa) Runosuunnistus Kaarinan keskustassa, Piikkiössä, Littoisissa ja Kuusistossa Lisätiedot, työpajojen ilmoittautuminen ja runosuunnistuksen ohjeet ja kartat: www.runokaarina.fi Ohjelma täydentyy tammikuun aikana. Ajankohtaiset tiedot löytyvät Kaarinan tapahtumakalenterista (kaarina.fi/tapahtumat), Runo-Kaarinan sivuilta (runokaarina.fi) ja Kaarinan kulttuuri ja kirjastot -some-kanavista.

La 20.3. klo 10-16 Kaarina-talon piha Maalismarkkinat ja harrastetori Tilaisuus järjestetään, mikäli se on kokoontumisrajoitusten puitteissa mahdollista Maaliskuussa paikalliset käsityöläiset ja harrastusmahdollisuuksia tarjoavat tahot kokoontuvat Kaarina-talon edustalle myymään tuotteitaan ja esittelemään toimintaansa. Tervetuloa tutustumaan! Ajankohtaiset tiedot www.kaarina.fi/tapahtumat Facebookissa: Kaarinan kulttuuri ja kirjastot Instagramissa: kaarinankulttuurijakirjastot YouTubessa: Kaarinan kaupunki

Tekemistä laskiaiseen ja hiihtolomalle: LIIKUNNALLISIA teemapolkuja ympäri Kaarinaa, kts. kaarina.fi/tapahtumat Kallenraitin runovalopolku, kts. kohta Kulttuuri Ohjelmaa lapsille ja nuorille, kts. kohta Nuoret

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2021

HIIHTOLOMAVIIKON OHJELMA

Talvilomalla viikolla 8 nuorisopalvelut järjestää lapsille ja nuorille ohjelmaa huomioiden mahdolliset rajoitukset. Ohjelman sisältö tarkentuu lähempänä ajankohtaa ja lisätiedot ilmoitetaan Kaarinan nuorisopalveluiden verkkosivuilla kaarina.fi/fi/etusivu/nuorille/ toimintaa-nuorille NUORISOTILOJEN AUKIOLOT

Ampperi Varhaisnuoret: 3.–6.-luokkalaiset Tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 14–16. 7.-luokkalaiset ja sitä vanhemmat Parittomat viikot: Maanantaisin klo 15–21, tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 16–21. Parilliset viikot: Keskiviikkoisin, torstaisin klo 16–21 ja perjantaisin klo 15–23. Kotimäen nuorisotila Varhaisnuoret: 3.-6.-luokkalaiset Maanantaisin klo 14–16. Tiistaisin klo 13–16. Keskiviikkoisin klo 13–16. Perjantaisin parillisella viikolla klo 13–16.

Nuoret: 7.-luokkalaiset – 17-vuotiaat Maanantaisin klo 16–20.30. Tiistaisin parittomilla viikoilla klo 16–20.30. Keskiviikkoisin klo 16–20.30. Perjantaisin parillisella viikolla klo 16–22. Kuusiston nuorisotila Tiistaisin parittomat viikot klo 14–16. Keskiviikkoisin klo 14–16. Torstaisin klo 13–16. Nuoret: 7.-luokkalaiset – 17-vuotiaat Tiistaisin parittomat viikot klo 16–21. Keskiviikkoisin klo 16–21. Torstaisin klo 16–20. Perjantaisin parilliset viikot klo 16–23. KYlä Piikkiön nuorisotila Varhaisnuoret: 3.–6.-luokkalaiset Maanantaisin klo 14–16. Tiistaisin klo 13–16. Torstaisin parillisina viikkoina klo 13–16. Nuoret: 7.luokkalaiset – 18-vuotiaat Maanantaisin klo 15–21. Tiistaisin klo 15–21. Torstaisin parillisina viikkoina klo 15–21. Perjantaisin parittomina viikkoina klo 17–24.

Piispanlähteen nuorisotila Varhaisnuoret: 3.–6.luokkalaiset Tiistaisin klo 12–16. Keskiviikkoisin klo 12–16. Perjantaisin parillisilla viikoilla klo 13–16. Nuoret: 7.luokkalaiset – 18-vuotiaat maanantaisin parittomalla viikolla klo 16–21. Tiistaisin klo 16–20. Keskiviikko klo 16–20. Perjantaisin parillisilla viikoilla klo 16–21.

KIRJASTO Osallistu ilmastolukupiiriin – verkossa! Kaarinan kirjaston ilmastolukupiirissä keskustellaan kirjoista ja siitä, miten ilmastokriisin kanssa eletään. Lukupiiri kokoontuu kerran kuussa maanantaisin klo 17.30–19 verkossa ja on kaikille avoin. Mukaan voi tulla vaikka vain yhdeksi kerraksi. Kaarinan kirjaston ilmastolukupiiri on osa kirjastojen, Greenpeacen, Lukukeskuksen, Suomen kirjastoseuran, Marttojen ja Mannerheimin lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin yhteistä kampanjaa. Tutustu lisää sivustolla ilmastolukupiiri.fi. Maanantaina 18.1. seuraamme kampanjan avaustapahtumaa striimattuna klo 18–19.30. Lukupiiri kokoontuu keväällä 15.2., 15.3., 19.4. ja 17.5. Aikuisten lukudiplomi – ota omaa aikaa lukemiselle! Aikuisten lukudiplomi on vinkkilista, jossa on monipuolinen kattaus kirjoja 15 erilaisesta aihealueesta. Lukudiplomin tavoitteena on laajentaa lukutottumuksia, innostaa tarttumaan erityylisiin kirjoihin ja auttaa löytämään uutta mielenkiintoista luettavaa. Monet listan kirjoista löytyvät myös e-kirjana tai äänikirjana. Vuoden 2021 lukudiplomi esitellään ke 27.1. klo 17.30 Kaarina-salissa. Tilaisuudessa saat mielenkiintoisia lukutärppejä uuden lukudiplomin kirjalistoilta. Voit noutaa vinkkilistat heti vuoden alussa Kaarinan kirjastoista tai tulostaa osoitteesta kaarina.fi/ aikuistenlukudiplomi. Kaarina-talon kulttuurikerho I: Muistojen Heideken ti 23.2. klo 18–19.30 Kaarina-salissa. Kaarina-talon

kulttuurikerho on elämyksiä, historian havinaa ja kulttuuria. Kevään ohjelmassa on erilaisia esityksiä koko inhimillisen kulttuurin kentältä. Tervetuloa mukaan! Heidekenillä syntyivät ne aidot turkulaiset. Muistojen Heideken-kirjan tekijät Valde Orrenmaa, Mia Alhonmäki ja Sanna-Kaisa Karjalainen ovat keränneet faktaa, muistitietoa ja valokuvia, joiden avulla Heidekenin historia herää eloon. Kirjallinen ilta: Kjell Westö – Tritonus to 25.2. klo 17.30–19 Kaarina-salissa. Suomen eturivin kirjailijoihin kuuluvan kirjailija Kjell Westön tuotanto sisältää romaaneja, novelli- ja runokokoelmia. Westö sai Finlandia-palkinnon vuonna 2006 romaanistaan Missä kuljimme kerran. Vuoden 2020 syksyllä ilmestyi romaani Tritonus.

Kaarinan Taitoluistelijat: Kaaria ja kimallusta MUODOSTELMALUISTELU on taitoluistelun joukkuela-

ji, jossa musiikki, koreografia, luistelijoiden saumaton yhteistyö ja eläytyminen yhdistyvät harmoniseksi kokonaisuudeksi. Joukkueen kaikilta jäseniltä vaaditaan huippuluokan luistelutekniikkaa ja rytmitajua, jotka kehittyvät vuosien harjoittelun tuloksena. Näyttely tempaa vierailijan mukaan muodostelmaluisteluun ja kaarinalaiseen muodostelmaluisteluperheeseen. Oman tarinansa kertovat näyttelyssä myös kolme luistelijaa loisteliaiden pukujen ja kuvien kautta.

Kirjallinen ilta: Minna Lindgren ti 16.3.klo 17.30–19 Kaarina-salissa. Toimittaja ja kirjailija Minna Lindgrenin tuotannossa on romaaneja, pakinoita ja tietokirjoja. Ehtoolehtotrilogia nosti hänet lukijoiden suosioon. Myös hänen viimeisimmät romaaninsa ovat olleet kirjastojen luetuimpia teoksia. Kirjallinen ilta: Jussi Konttinen pe 19.3. klo 17.30– 19 Kaarina-salissa. Jussi Konttinen kertoo kirjastaan Siperia – suomalaisen perheen ihmeellinen vuosi ikiroudan maassa. Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Konttinen muutti perheineen Siperian kylmimmälle alueelle Jakutiaan. Nyt Konttinen on julkaissut kokemuksistaan kirjan Siperia – suomalaisen perheen ihmeellinen vuosi ikiroudan maassa. Se käsittelee elämää Töhtyrin jakuuttikylässä, mutta myös Siperian taloutta, politiikkaa ja kulttuuria, valtavaa erämaata, suunnattomia luonnonrikkauksia, arktisen alueen herkkää luontoa ja ilmastonmuutosta.

Päivi Rücker: Yhdeksän henkeä YHDEKSÄN henkeä -näyttely koostuu yhdeksästä te-

oskokonaisuudesta / teoksesta, joiden kautta katsoja pääsee tutustumaan kissojen sielunelämään. Päivi Rücker on Kaarinassa asuva graafinen suunnittelija ja ad. Mediatalossa työskentelyn vastapainona Rücker pyrkii tekemään vapaa-aikanaan asioita käsinkosketeltavasti.

MUUT TAPAHTUMAT

Kirjallisuutta & käsitöitä -piiri Piirissä tehdään käsitöitä ja keskustellaan mukavassa ja rennossa ilmapiirissä kirjallisuudesta ja sen ilmiöistä. Tapaamisissa vinkataan kaunoja tietokirjallisuutta sekä luetaan ääneen

Kaarinan Kuvaajat: Yökuvia KAARINAN Kuvaajien salakampateema joulukuussa oli yökuva, jonka tuotoksia tässä näyttelyssä nähdään. Näyttelyssä on esillä 20 kuvaa, jotka sijoittuivat kärkeen salakammassa ja lisäksi kuvaajien omia valintoja.

TAPAHTUMIA JA TEKEMISTÄ

NUORET

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2021

TAPAHTUMIA JA TEKEMISTÄ

lyhyitä tekstejä. Osallistujat toimivat toistensa vertaistukena käsityöasioissa ja mukana ovat myös Rantakulman Martat. Ei ennakkoilmoittautumista. Seuraavat tapaamiset 9.2. ja 9.3.klo 17.30–18.30 Kaarina-talon kokoustila Piikkiönlahdessa.

Aikuislinja — avoin kaikille • Opiskele yksittäisiä aineita ja kursseja • Aloita lukio-opinnot alusta tai jatka kesken jääneitä • Opiskele ylioppilaaksi ammatillisen tutkinnon lisäksi • Täydennä tai paranna ylioppilaskoettasi • Learn Finnish – opiskele suomen kieltä • Psykologian kertauspaketti • BIFYKE-ohjelma lääketieteelliseen pyrkiville Tutkintoon tähtäävä opiskelu on maksutonta. Aineopiskelumaksu on 50€ koko lukuvuodelta. Tällä maksulla voit opiskella kaikkia aineita eikä kurssien lukumäärää ole rajoitettu. Voit aloittaa opiskelut ympäri vuoden. Tee sähköinen ilmoittautuminen osoitteessa kaarinanlukio.fi/aikuislinja

Kaarinan kansalaisopiston kevätkauden kurssien aikataulujen muutoksia KAARINAN kaupungin johtoryhmän 5.1.2021 tehdyl-

lä päätöksellä kaikki Kaarinan kansalaisopiston kevätkauden aikuisten kurssit siirrettiin koronatilanteen vuoksi alkamaan aikaisintaan 1.2.2021 alkavalta viikolta (vko 5). Tämä päätös koski myös aikuisten ja lasten yhteistoimintakursseja. Kurssikertojen määrä säilyy kuitenkin samana eli peruuntuvat kurssikerrat siirretään kurssin loppuun. Muuttuneesta aloitusajankohdasta johtuen aikuisten kurssit ovat pääsääntöisesti toiminnassa myös talvilomaviikolla 8. Tarkistathan kurssikohtaisen tilanteen osoitteesta: www.opistopalvelut.fi/kaarin. Löydät tiedot jokaisen kurssin omalta ilmoittautumissivulta, kohdasta ”näytä kurssin kalenteri”. Lasten- ja nuorten kurssit alkoivat kuitenkin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Tämä päätös koskee sekä yksilöopetusta että ryhmäopetusta. Koronatilanne on voinut muuttua lehden ilmestymisen aikoihin 27.1.2021. Seuraathan nettisivujamme: kaarina.fi/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kansalaisopisto/ opiskelijoille Kevätterveisin Kaarinan kansalaisopiston toimisto

Lukupiirit Lukupiirit ovat kaikille avoimia ja mukaan voit tulla vaikka yhden kerran, jos käsittelyssä on kiinnostava kirja. Lukupiirissä keskustellaan kirjoista eli ihmisistä ja tapahtumista sanojen takana. • Kaarinan pääkirjasto, kokoustila Piikkiönlahti, to 11.2. ja 11.3. klo 17–19, vetäjänä Maija Söderblom • Piikkiön kirjasto, ti 23.2. ja 23.3. klo 13 ja klo 17.30 Tarja Riitala ohjaajana • Littoisten kirjasto, ma 22.2. klo 18–19, keskustelua luotsaa Merja Hyppönen Novellikoukku Tule lukemaan ja kuuntelemaan novelleja sekä tekemään käsitöitä maanantaisin Piikkiön

kirjastoon. Ota oma käsityö mukaan. Novellikoukku on kirjaston asiakkaiden järjestämä tapahtuma. Novellikoukku kokoontuu seuraavan kerran: 25.1., 1.2., 8.2., 15.2., 22.2., 1.3., 8.3., 15.3., 22.3. Ruotsin kielen keskustelukerho Onko ruotsin taitosi päässyt ruostumaan? Ruotsin kielen keskustelukerho kokoontuu rennon rupattelun merkeissä Piikkiön kirjastossa kerran kuukaudessa keskiviikkoisin klo 17.30– 19.00. Keskustelukerho kokoontuu seuraavan kerran: 3.2. ja 3.3. Lisätietoja www.kaarina.fi/ kirjasto ja some-kanavat.

LIIKUNTA JA ULKOILU URA BASKETIN LIIKUNTALEIKKIKOULUT

Ura Basket järjestää alle kouluikäisille (3-6-vuotiaille) liikuntaleikkikouluja: Maanantaisin Piispanlähteen alakoululla klo 18–19

Tiistaisin Kuusiston koululla klo 17–18. Torstaisin Ristikallion koululla klo 17.30–18.30 Liikkarissa liikutaan ja leikitään koulutuksen saaneiden aikuisten ohjaajien johdolla. Lisätiedot ja ilmoittautuminen urabasket.fi/ liikuntaleikkikoulu KAUPUNGIN LIIKUNTAPALVELUT

Seuraa verkkosivuja: liiku.fi/ulos • ajankohtaiset jää- ja latutiedot Turun seudulla kaarina.fi/ulkoile-liiku-janauti-luonnosta • ulkoliikunta- ja lähiliikuntapaikat • kuntoradat ja -portaat, ulkokuntoilulaitteet, ulkoilureitit ja maastopyörätuolin lainaus kaarina.fi/liikunta • tiedot liikuntapaikkojen aukioloista • tiedot ryhmistä sekä korttien myynnistä Facebook: Kaarinan liikuntapalvelut • vinkkejä omatoimiliikkumiseen • ajankohtainen tiedotus

YRITYKSET

Harkitsetko uranvaihtoa? Jos harkitset yrittäjäksi ryhtymistä, ota yhteyttä meihin, autamme sinua eteenpäin

Marja-Leena Hämäläinen, työllisyyskoordinaattori 050 359 3615

Niina Sjöholm, tj., yritysasiamies 050 373 2695

Maria Haapanen, toimistosihteeri 050 314 0789

Kaarinan Kehitys Oy on Kaarinan kaupungin kehitysyhtiö. Autamme aloittavia, kehittyviä ja alueelle sijoittuvia yrityksiä yhteistyössä Turku Science Park Oy:n kanssa. Luomme yhdessä yrityksellesi mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset menestyä ja kehitämme Kaarinaa entistä paremmaksi liiketoimintaympäristöksi. Henkilöstömme on juuri sinua varten, tutustu maksuttomiin palveluihimme ja ota yhteyttä!

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2021

1. Mistä osa-alueista työnkuvasi koostuu? Työni koostuu kahdesta osa-alueesta, toinen on liikuntapalvelut ja toinen on viherpalvelut. Liikuntapalveluista liikuntapaikat, liikunnanohjaus ja liikunnan hallinto kuuluvat minun vastuualueelleni. En kauheasti niitä asioita tee, mutta liikuntapaikkojen hoitoa olen viimeisen kolmen vuoden aikana pyrkinyt kehittämään. Ohjaus ja pääosin hallintokin on liikuntapäällikkö Tapio Svärdin hoidossa. Hän on pitkän linjan virkamies Kaarinasta ja on työskennellyt liikuntapalveluissa muistaakseni yli 35 vuotta. Hän on siis itseoikeutettu vetäjä liikuntapuolella, mutta olen hänen esimiehensä. Viherpalvelut ovat minun spesiaalialaani. Olen koulutukseltani maisemasuunnittelun hortonomi ja ollut Kaarinan kaupungin palveluksessa vuodesta 2005. Olen aina ollut tekemisissä enemmän tai vähemmän viheralueiden hoidon ja viherrakentamisen kanssa. Viheralueita ovat siis puistot ja metsät sekä liikenneviheralueet. 2.Kuinka suuret alueet sinun hallinnassasi on? Käytännössä hallinnassani on koko Kaarinan kaupungin omistama viheromaisuus eli vähän reilu 1200 hehtaaria metsää ja noin 600 hehtaaria puistoja tai niittyjä. Jotkut kutsuvat niitä jopa joutomaiksi, mutta minä kutsun niitä niityiksi. 3. Kuinka paljon työnkuvassasi on viheralueilla liikkumista vs. toimistotyötä? Tänä päivänä olen kahlittuna työhuoneeseeni, eli en juurikaan liiku maastossa. Minulla on oma esimieskaarti, joka hoitaa operatiivisen puolen. Minulla on liikuntapuolella kaksi liikuntapaikkamestaria, jotka hoitavat liikuntapaikkojen kunnossapitoa. Sitten minulla on viheraluemestari, joka hoitaa käytännössä viheralueiden kunnossapidon. Liikuntapäällikkö Tapio Svärd hoitaa liikunnan ohjaukseen liittyvät tehtävät. Lisäksi meillä on rakentamispuolella infrapalveluissa yksi toimistoinsinööri, joka vetää meidän viherrakennustyömaita. Viherrakentamisessa olen eniten mukana, koska olen itsekin pitkänlinjan viherrakentaja. Siinä mielessä se on minun bravuuriani. Uskon, että kädenjälkeni näkyy myös Kaarinassa. 4. Missä voimme kädenjälkeäsi ihailla? Esimerkiksi Kaarinan keskustan uusimmat katuosuudet ovat erittäin laadukkaasti rakennetut. Kaarina on alkanut saada kaupunkimaisia piirteitä ja myös viherrakentamisen osalta se on tarkoittanut laadukasta viherrakentamista. Ehkä paras esimerkki löytyy Hovirinnan rannasta eli Hovirinnan rantapuisto, satama-alue ja uimaranta.

YRITTÄJÄN VIERAANA

Petri Mähkä Nasse Oy:stä haastatteli Kaarinan viheraluepäällikkö Ossi Vesalaista. Olen vetänyt sen alueen suunnittelua ja alkuaikoina vedin myös rakentamisryhmiä. Uskoisin, että alue on yksi suurimpia matkailukohteita Kaarinassa linnanraunioiden ohella. Siitä on muodostunut perheiden lähimatkailukohde. 5. Tulevatko kehittämishankkeet teidän oman suunnittelunne tuloksena vai saatteko ehdotuksia esimerkiksi kuntalaisilta? Ideat ja ajatukset tulevat pitkälti omalta porukalta, itseltänikin, mutta saadaan myös tosi paljon kuntalaispalautetta. Tämän päivän sana on osallistaminen, joten kuntalaiset ovat päässeet entistä aktiivisemmin osallistumaan erilaisiin hankkeisiin. 6. Minkälaisia haasteita kohtaat työssäsi? Kohtaamistani haasteista ehkä suurin on taloudelliset haasteet, eli meillä ei ole sellaisia resursseja esimerkiksi omalla toimialueellani kuin suurilla kaupungeilla on. Taloudelliset resurssit rajoittavat aika paljon. Tällä hetkellä haastetta luo lisäksi henkilöstövaje Kaarinan kaupungin organisaatiossa ja se näkyy myös meidän puolella. Mutta sanoisin kolmantena, että päätöksentekoonkin liittyy aika suuria haasteita. Kyllä tämä kunnallinen byrokratia ja poliittinen ohjaus aika paljon virkamiehenkin voimia vie. 7. Teemana on hyvinvoinnin edistäminen, mikä mielestäsi on viheralueiden rooli siinä? Viheralueet hyvinvoinnin edistäjänä on merkittävä tekijä. Suuri osa ihmisistä kokee hyvinvoinnin edistämisen tarkoittavan yksityisiä liikuntapalveluita tarjoavia yrityksiä tai muita julkisia isoja hallikomplekseja tai ohjattua toimintaa, mutta kyse on paljolti myös siitä, millaisia lähipalveluita esimerkiksi kunta pystyy tuottamaan asukkaille. Koen, että luontomatkailun rooli on muuttunut viime vuosina merkittävästi ja se tulee olemaan seuraavat vuodet sellainen osaalue, johon Kaarinakin tulee panostamaan todella paljon. Lähiliikuntapaikat ovat sellaisia palveluita, joita ihmiset toivovat ja joita Kaarinaan on rakennettu aika ahkerasti. Niistä on saatu paljon hyvää palautetta. 8. Pitävätkö kaarinalaiset lähiliikuntapaikkoja itsestään selvyytenä? Kaarinalaiset ovat jo tottuneet niin hyvään ja laadukkaaseen, että täällä kuntalaisten vaatimukset ovat ihan toista luokkaa kuin esimerkiksi minun asuinpaikkakunnallani Paimiossa, jossa ei ole näin kattavaa palvelutarjontaa tällä sektorilla. Kaarinalaiset ovat erittäin tietoisia kuntalaisia. He tietävät, mitä mahdollisuuksia heillä on esimerkiksi vaatia tiettyjä palveluita ja mitä mahdollisuuksia heillä on hy-

KUVA: ELISA HONKASALO

vinvoinnin edistämiseksi sekä mitä palveluita kaupungin on mahdollista tuottaa heille. Se on tietyllä tapaa positiivinen asia, että ihmiset ovat tietoisia, mutta vaatimuslista on aika pitkä. Joskus vaatimukset ovat niin mahdottomia, ettei yksinkertaisesti pysty toteuttamaan - uudesta jäähallista ja uudesta jalkapallohallista lähtien. 9. Onko kuntalaisilla tai yrityksillä mahdollisuus vaikuttaa viheralueita koskeviin päätöksiin käyttötarkoituksiin tms. Yrityksillä on samanlaiset mahdollisuudet vaikuttaa oman yrityksensä lähiympäristöön kuin kuntalaisilla oman asuinympäristönsä lähiympäristöön. Eli siinä mielessä vastaan, että on. Olen tehnyt yritysten kanssa paljon yhteistyötä esimerkiksi viheralueiden rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyvistä asioissa. 10. Miten paljon olet yrittäjien kanssa tekemisissä ja minkälaista yhteistyötä toivot? Vuositasolla ollaan useiden yritysten kanssa tekemisissä. Meillä on ollut kaikenlaisia kampanjoita ja tempauksia. On ollut erilaisia messuja, joissa ollaan esitelty omaa

toimintaa ja omaa hankintakulttuuria. Hankintarenkaasta löytyy paikallisia yrityksiä tosi paljon ja lähiympäristöä on kohennettu yhdessä yritysten kanssa. 11. Minkälaista palautetta olet saanut työstäsi? Antavatko kuntalaiset/yrittäjät kiitosta ja risuja? Jos mietin, että minkälaisen tuntuman olen itse saanut omista saavutuksistani Kaarinassa, niin kyllä se menee positiivisen puolelle. Toki minä en voi kaikkia miellyttää eikä siihen varmaan kukaan pysty. Mutta ihan positiivista palautetta olen monilta saanut. 12. Mitä tiedät yrityksestäni Nasse Oy:stä? Nassesta en tiedä muuta kuin tämän viritteillä olevan elämyspuiston. Ihan tarkkaa kuvaa Nasse Oy:n tuottamista palveluista minulla ei vielä ole, mutta pieni aavistus on, ja mielenkiinnolla seuraan, miten Hepojoelle sijoittuva alue alkaa rakentumaan ja millaista toimintaa alatte siellä pyörittää. Toivottavasti myös asiakkaat löytävät teidät ja hienon liikeideanne! HAASTATTELUN TOTEUTTI KAARINAN KEHITYS OY

HAUSKA TAVATA

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2021

Kohtaamisia, leikkiä ja laulua Kaarinalaisten lapsiperheiden hyvinvoinnin tukena toimii perhetalo Oskariina. Mirjo Kanervavuori työskentelee Oskariinassa ohjaajana ja suunnittelee perhetalon toimintaa. Parasta hänen työssään on lasten ilo ja perheiden kohtaaminen.

OSKARIINA on kotona lasta hoita-

vien vanhempien ja lasten avoin kohtaamispaikka, jossa voi tavata muita samassa elämänvaiheessa olevia perheitä. – Kahvikupposen ääressä on mukava jutella ja vaihtaa kuulumisia ja kokemuksia. Jos joku asia painaa mieltä, vaikka lapsen nukkumiseen tai ruokailuun liittyen, voi kanssani jutella asiasta, Mirjo kertoo. Ohjaajan työviikko koostuu Oskariinassa lapsien ja vanhempien kohtaamisista, leikeistä ja lauluista sekä perhetalon kodinomaisista töistä ja toiminnan suunnittelusta. – Lisäksi, varsinkin nyt poikkeuksellisena aikana, teen perhetyöntekijän töitä, joka on pääasiassa koteihin tehtävää lastenhoitotyötä.

Oskariina osa Kaarinan perhekeskusta, josta saa erilaista tukea lapsiperheen arkeen. Perhekeskus tukee esimerkiksi lastenkasvatukseen, parisuhteeseen, vanhempien jaksamiseen tai perheen kriisitilanteeseen liittyvissä tilanteissa. – Kauttani saa myös yhteyden muihin perhekeskuksen ammattilaisiin, Mirjo vinkkaa.

Yhteistyötä verkoston kautta

Eri puolilla Kaarinaa toimii muitakin perheiden kohtaamispaikkoja. Tosin ohjattua toimintaa on jouduttu eri rajoitusten vuoksi supistamaan tai perumaan. – Normaalisti eri toimijoiden järjestämiä kohtaamispaikkoja on

tarjolla jokaisena arkipäivänä, myös nämä ovat kaikille avoimia. Eri toimijoiden verkosto tapaa kahdesti vuodessa. Tapaamisissa mietimme, miten avoimet kohtaamispaikat voisivat paremmin palvella perheitä, Mirjo kertoo.

Sattuu ja tapahtuu

Lasten kanssa toimiessa aina sattuu ja tapahtuu, mutta varsinkin yksi juttu muutaman vuoden takaa on jäänyt Mirjon mieleen: – Perhetalolla oli paljon väkeä, ja eräs varsin sanavalmis, ihana tyttönen tarkasteli yhtä lattialla ryömivää vauvaa. Tyttö tuli luokseni, ja kysyi: ”Mirjo, onko hän apina?”.

Parasta työssäni on lasten ilo ja perheiden kohtaaminen. YHTEYSTIEDOT Oskariinan toiminnasta tiedotetaan perhetalon verkkosivulla, osoitteessa kaarina.fi/oskariina. Perheiden muista avoimista kohtaamispaikoista löydät lisätietoja osoitteessa kaarina.fi/kohtaamispaikat

KUVA: VESA-MATTI VÄÄRÄ