Paras paikka -asukaslehti, toukokuu 2023

Paras paikka.

Kaarinan kaupungin asukaslehti | www.kaarina.fi | Julkinen tiedote

SAARISTO AVAA KESÄKAUDEN

Paras paikka juhlia. S. 4

LASTEN JA

NUORTEN KESÄ

Paras paikka kasvaa. s. 6

TIESITKÖ TÄMÄN KAARINAN JULKISESTA

TAITEESTA?

Paras paikka kokea. s. 14

Kesä ja lähimatkailu

SISÄLTÄÄ KATSAUKSENKAAVOITUS-2023

14 20

Paras paikka.

Kaarinan kaupungin asukaslehti

Julkaisija: Kaarinan kaupunki, Oskarinkatu 4, 20780 Kaarina

Toimitus: tiedotus@kaarina.fi, p. 050 314 6189

Ulkoasu, taitto ja painatus: Punamusta Oy

ISSN: 2736-8017 (painettu)

Painosmäärä: n. 15 500 kpl

Painettu Galerie Brite Bulk -paperille.

Kannen kuva: Vesa-Matti Väärä

Seuraava numero ilmestyy syksyllä 2023.

Kaarinan kaupungin asukaslehti 2/2023

TEEMA

Lehden teemana on Kesä ja lähimatkailu

SIVU 4 Saaristo avaa kesäkauden. Paras paikka juhlia.

SIVU 6 Lasten ja nuorten kesä. Paras paikka kasvaa.

SIVU 14 Tiesitkö tämän Kaarinan julkisesta taiteesta? Paras paikka kokea.

KAAVOITUS

KATSAUS 2023

SIVU 9

TAPAHTUMIA JA TEKEMISTÄ

SIVU 16

HAUSKA TAVATA

SIVU 20

Palvelupiste Fiskari

Lautakunnankatu 1, 20780 Kaarina p. 02 588 4010, palvelupiste@kaarina.fi

Avoinna: maanantai klo 9-19

tiistai-perjantai klo 9-16

juhlapyhien aattona klo 9-16

Piikkiön palvelupiste

Hadvalantie 9, 21500 Piikkiö p. 02 588 4020, palvelupiste@kaarina.fi

Avoinna: maanantai klo 12-19

tiistai-perjantai klo 10-16

juhlapyhien aattona klo 10-16

Mistä on sinun kesäsi tehty?

TEKSTI: KULTTUURITUOTTAJA

TOVE FORSSELL

OLEN kasvanut kaupungissa, urbaanissa ympäristössä, katujen, kerrostalojen ja kaupungin sykkeen keskellä. Kuitenkin tunnistan itsessäni saariston omintakeista luonnetta, ja se tekee minut iloiseksi. Mikään ei saa mieltä yhtä tyyneksi kuin meren katseleminen kesämökin laiturilta oli vuodenaika sitten talvi tai kesä. Kesällä askel tuntuu kevyemmältä ja tunnit pidemmiltä. Iltapäiväauringossa riippumatossa on helppoa antautua hyvän tarinan vietäväksi tai vain kuunnella luonnon moninaista keskustelua.

Kesä on hyvä aika hidastaa. Kun ei ole kiire minnekään, voi polkea omaan tahtiin tutussa lähiympäristössä tai kohti avaria maalaismaisemia. Piilotettuja helmiä ja uusia kohteita osuu matkan varrelle, kun niitä vähiten odottaa –tämä on sitä kesän taikaa! Tästä on minun kesäni tehty: tuoksuvista pelloista, letkeästä mummopyöräilystä, kirpputoreista, jäätelöstä ja uimisesta. Meren suolaisuudesta ja vastapestyn maton tuoksusta, ystävistä ja perheestä. Rakenna siis sinäkin omannäköisesi kesä! Suo itsellesi vapaus pysähtyä uuden ja vanhan äärelle, tuntea lempeät tuulet, maistaa kesän herkkuja ja antautua sointujen vietäväksi.

Vinkkejä tapahtumiin ja tekemisiin löydät tämän lehden sivuilta.

Kaarinan kesä on tehty konserteista, Suomi-elokuvista, leireistä, virtuaalielämyksistä, kulttuuribussista, lukemisesta, opastuksista, festivaaleista, taiteesta, kirpputoreista ja paljon, paljon muusta!

Kokemista on lähellä ja kaukana, uutta ja vanhaa, tuttuun tapaan jokaiselle jotain ja moneen makuun.

Kerrothan sitten syyskuussa, mistä sinun kesäsi oli tehty!

Kuusistokulttuurin helmi

Upea luontokohde Kuusisto kukoistaa kesäisin. Piispanlinnan vierailukeskus avaa ovensa toukokuussa, ja Taidekartano aloittaa kesätoimintansa upealla puuveistosnäyttelyllä kesäkuun lopussa. Kesällä Kuusiston kirkko toimii tiekirkkona ja on avoinna kesäkuun lopusta elokuun puoleenväliin asti. Kuusisto kutsuu liikkumaan monin eri tavoin: tule pyöräillen, pyhiinvaeltaen, kävellen tai vesireittiä pitkin.

Uusi kokeilu kesäkaudelle 2023 on kulttuuribussi. Kaikille ilmainen kulttuuribussi Kuusiston linnanraunioille liikennöi 2.7.–6.8. keskiviikkoisin ja sunnuntaisin Kaarinan keskustan ja Kuusiston linnanraunioiden välillä. Kulttuuribussi pysähtyy automaattisesti seuraavilla

pysäkeillä: Kuusiston K-market, Kuusiston kirkko ja Taidekartano.

Kulttuuribussi onkin oivallinen tapa kokea upeaa Kuusistoa, sillä sen kyydillä pääset vaivatta linnanraunioille saakka. Piispanlinnan vierailukeskuksessa, joka sijaitsee piispanlinnan raunioiden juurella, pääset tutustumaan linnan historiaan erilaisten medioiden avulla.

Paikan erikoisuus ovat virtuaalilaseilla toimivat esitykset. Vierailukeskus toimii sympaattisen keltaisessa entisessä vartijantuvassa, jonka alakerrassa on kahvila ja yläkerrassa näyttelytilaa.

Linnanraunioiden naapurissa on Kuusiston Taidekartano, jossa aikalaistaide, arvokas kartano ja kulttuurimaisema kohtaavat tasaver-

taisina ja toisiaan vahvistavina. Taidekartano elää luonnon valosta. Kevään heleys tulvii kartanon ikkunoista raikkaana, kun taas keskikesän vehreys ja syyskesän väkevät värit antavat teoksille sävyjä, jollaisia niissä voi aistia vain täällä. Taidekartanon erikoisuus on alati kasvava puuveistospuutarha, joka levittäytyy kartanon ympäristöön. Veistoksia veistellään paikallisista lahopuista, ja ne jäävät elämään ja kehittymään luonnon syleilyssä. Taidekartanon 2. veistoviikon uudet teokset julkistetaan 6.8.2023.

Piispanlinnan vierailukeskuksen aukioloajat 2023: Touko- ja syyskuu klo 12–17

Kesä-, heinä- ja elokuu klo 11–18

Taidekartanon näyttelyt ja paikallisten herkkujen Villikahvila ovat avoinna 28.6.–10.9.2023 (myös

näyttelyvaihdon aikana):

La klo 13–17

Su–ke klo 13–19

Puuveistospuutarha on avoinna jatkuvasti.

Kuusiston kirkon tiekirkko on avoinna 26.6.–13.8.2023 su–pe klo 11–16. Opas paikalla.

Linkit

Kulttuuribussin aikataulu ja lisätietoja: kaarina.fi/kulttuuribussi Piispanlinnan vierailukeskus: www.ohjelmapalvelucastrum.net/ vierailukeskus.html

Kuusiston piispanlinnan rauniot: www.luontoon.fi/kuusisto

Taidekartanon kesä: www.kuusistontaidekartano.fi

Kuusiston kirkko: turunseurakunnat.fi/kirkot-ja-kappelit/kuusiston-kirkko

Retkeily- ja pyöräilyreitit: https://reitisto.fi/

Näkymä Kuusiston linnanraunion liepeiltä kohti Harvaluotoa.

KUVA: HELI AALTO

Kuusiston Taidekartano.

KUVA: VESA-MATTI VÄÄRÄ

Saaristo-festivaali järjestetään nyt kolmattatoista kertaa Hovirinnan rannassa.

Saaristo-festivaali avaa kesäkauden

Entistä laajempi musiikkitarjonta kolmella lavalla –ilmainen sisäänpääsy kaikille yli 65-vuotiaille

Varsinais-Suomen festarikesän avaa 9.−10. kesäkuuta Kaarinan Hovirinnan rannassa järjestettävä Saaristo. Hämärtyvä kesäilta meren äärellä on muodostunut monelle jo perinteiseksi paikaksi tavata ystäviä, juhlia kesän alkamista ja kuunnella korkean tason artisteja.

TEKSTI: KIRSTI HELIN

KUVAT: LOUD´N LIVE PROMOTIONS / EMMA KALLIONIEMI, TAIJA KAVALTON

JA JOHANNA SAARISEN KUVAARKISTOT

− SAARISTO on selkeästi kasvava tapahtuma, joka korona-ajan poikkeusvuosia lukuun ottamatta on aina ylittänyt edellisen vuoden kävijämäärän. Tämän vuotinen lipunmyynti on käynnistynyt samassa tahdissa kuin ennätysvuonna 2019 ja tavoitteenamme on 25 000 henkilön kävijämäärä, kertoo festivaalin promoottori Kalle Keskinen Loud´n Live Promotionsista.

Festarin aiempi nimi Saaristo Open on lyhentynyt muotoon Saaristo, ja samalla tapahtuman logo ja visuaalinen ilme on uudistettu.

Nyt kolmattatoista kertaa järjestettävä festivaali tarjoaa entistä enemmän artisteja eri genreistä,

jotta jokaiselle löytyisi jotain. Lavoja on kolme aiemman kahden sijaan ja kahtena päivänä esiintyy yhteensä 28 nimekästä kotimaista ja ulkomaista artistia.

Tänä vuonna Saaristo tarjoaa yhdessä Kaarinan kaupungin kanssa ilmaisen sisäänpääsyn kaikille yli 65-vuotiaille kävijöille.

– Eihän musiikista ja kulttuurista nauttiminen ole iästä kiinni. Toivomme, että jatkossa Saaristo voisi olla kaiken ikäisten kohtaamispaikka, Keskinen sanoo.

Musiikkielämysten lisäksi festarialueella on tarjolla monipuolisia makunautintoja. Alueelta löytyy kymmenkunta ravintolaa, joista saa muun muassa hampurilaisia, pizzaa, sushia ja marokkolaista vegeruokaa. Juomavalikoima on myös laaja: pienpanimoiden olutta, usean maahantuojan viinejä sekä entistä laajempi vali-

koima alkoholittomia vaihtoehtoja. Kattavan ravintolatarjonnan lisäksi alueella on oheisohjelmaa, kuten mahdollisuus kokeilla benjihyppyä, saada näyttävä glittermeikki tai bilettää reiviluolassa.

Tapahtuman vetovoimasta

kertoo jotain se, että kaikki myyntipaikat myytiin loppuun jo alkuvuodesta.

Iso työllistäjä

Loud´n Live Promotions on toiminut tapahtuman järjestäjänä vuodesta 2014 lähtien yhteistyössä Kaarinan kaupungin kanssa. – Yhteistyömme on kehittynyt vuosi vuodelta, ja tänä vuonna kaupunki on isosti mukana, mikä on hienoa, kuvaa Kalle Keskinen.

Tapahtuman järjestäminen työllistää useita satoja ammattilaisia ja lisäksi alueella työskentelee noin sata vapaaehtoista. Suuri osa va-

paaehtoisista on ollut mukana jo vuosikausia.

− Festivaalialueen rakentaminen alkaa viikkoa ennen tapahtumaa ja purkutyöt kestävät pari kolme päivää. Infra koostuu monenlaisista elementeistä kuten lavoista, teltoista, aidoista, sähköstä ja kalusteista. Samat tutut alihankkijat ovat tehneet työt jo useampana vuonna. Vapaaehtoisten osuus rakennus- ja purkutöissä rajoittuu kevyempiin tehtäviin kuten aitojen pressutukseen, kertoo teknisestä tuotannosta vastaava Toni Ruohonen Loud´n Live Promotionsista.

Kalle Keskisen mukaan Hovirinnan ranta soveltuu hyvin festivaalialueeksi.

− Toki ihanteellista olisi, jos alue olisi isompi ja voisimme laajentaa tapahtumaa edelleen.

− Nykyään festareiden järjestä-

minen on ympärivuotista työtä ja Saaristonkin osalta vuoden 2024 tapahtuman suunnittelu on jo käynnissä esimerkiksi artistien osalta.

Loud´n Live Promotions järjestää tänä kesänä yhteensä viisi festivaalia eri puolilla Suomea.

Potkua ja kaupungillevetovoimaa

Hovirinnan rannassa järjestettiin ensimmäiset festarit kesäkuussa 2009 osana Kaarinan kaupungin 700-vuotisjuhlallisuuksia. Silloin rokattiin Kaarina 700 Rock -tapahtumassa ja nautittiin eväistä koko perheen Kaarina 700 Piknikillä.

Tapahtuma on kasvanut vuosi vuodelta. Artistien määrä on li-

Hyvä tunnelma vetää puoleensa vuosi vuodelta

KAARINALAISET Taija Kavalto ja Johanna Saarinen ovat Saaristo Festivaalin vakiokävijöitä.

− Olen ollut festareilla joka ikisellä kerralla vuodesta 2009 lähtien. Vain yksi festaripäivä on jäänyt väliin. Kaikenlaista hauskaa ja kommellustakin on sattunut vuosien varrella, Taija Kavalto muistelee.

− Ysäri- ja eurodance-musiikin fanina mieleeni on erityisesti jäänyt ruotsalaisen E-Typen keikka. Samoin Yö-yhtyeen esiintyminen, jolloin vettä satoi koko esityksen ajan mutta jengillä oli todella hyvä bössis. Viime vuonna erityisen vaikuttava oli Matin & Tepon keikka. Tämän vuoden festarilta odotan eniten Maustetyttöjen esitystä sekä Samu Haberin ja Haloo Helsingin varmastikin näyttävää lavashow´ta. Kuinka sitten pukeutua festarille?

− Kesäkuun alussa lämpötila vaihtelee laidasta laitaan, joten mukaan kannattaa ottaa aikamoinen vaatearsenaali värikkäästä kesätopista lämpimään toppatakkiin, hanskoihin ja pipoon. Kerrankin lähtiessämme festarille oli helteinen päivä mutta yöllä taksijonossa oli niin kylmä, että hengitys höyrysi. Festarille ei myöskään pidä lähteä fiilistelemään korkkareissa vaan jalkaan kannattaa laittaa mukavat kengät, Taija Kavalto opastaa.

− On hieno idea tarjota tänä vuonna yli 65-vuotialille ilmainen sisäänpääsy. Omat vanhempanikin kiinnostuivat asiasta, mutta tuskin he enää kahden aikaan yöllä ovat lavan edessä.

− Hovirinnan ranta-alue on kiva festarialue, jonne on helppo tulla. Siellä voisi kesän aikana olla useampikin festari eri genreillä, Kavalto ehdottaa.

Hyvää festarifiilistä

Johanna Saarinen on käynyt Saaristo-festareilla lähes joka vuosi.

− Alkuvuosina festarin tarjonta oli suppeampaa ja vähän kotikutoista, mutta hyvä yhteisöllinen fiilis on säilynyt. Siellä on aina kiva tavata tuttuja.

− Yksi kerta on jäänyt erityisesti mieleeni. Oli yömyöhä ja Olli Lindholm lauloi niin koskettavasti, että kyyneleet valuivat. Kaverit hölisivät ympärillä, mutta itse olin täysin uppoutuneena lauluun vain omien ajatuksien kanssa. Silloin oli todella hyvä fiilis!

− Musiikkimakuni on laidasta laitaan. Kuuntelen kaikkea rapista, hiphopista ja popista raskaaseen metalliin. Tänä vuonna esiintyjistä kiinnostaa erityisesti Sexmane. Suomalaisia bändejä on aina kiva nähdä ja kuulla. Toivottavasti ensi vuonna Petri Nygård olisi yksi artisteista, Johanna Saarinen vinkkaa.

− Hienoa, että Kaarinalla on oma festivaali. Se tuo kaupungillemme koko Suomen laajuista näkyvyyttä. Joka vuosi entistä useampi festarifani kuulee Saaristosta ja tulee Kaarinaan.

Johanna Saarinen on osallistunut festarille erilaisissa rooleissa.

− Yrityksellämme on ollut useana vuonna oma VIP-alue, jonne olen vienyt asiakkaitamme, ja festarilla on myös järjestetty henkilökunnalle kesän avauksia. Useana vuonna olemme myös pyöräilleet festarille grillietkojen merkeissä pienellä kaveriporukalla. Mahdollisuus paikallisille yrityksille

Kaarinan Yrittäjien puheenjohtajana Taija Kavalto kertoo tyytyväisenä, että Saaristo-festivaali työllistää myös paikallisia yrityksiä.

sääntynyt ja kansainvälistynyt, ravintolatarjonta on laajentunut ja yrityksille on tullut eritasoisia VIPalueita. Tapahtuman järjestäjältä ja Kaarinan kaupungilta tämä kehitys on vaatinut pitkäjänteistä työtä.

− Saaristo antaa potkua ja tuo vetovoimaa alueelle, uskoo Kaarinan kaupunginjohtaja Harri

Virta, joka itsekin on innokas Saariston kävijä.

− Olen mielissäni myös siitä, että tänä vuonna tapahtumaan on tulossa yrityskatu, jossa kaarinalaiset yritykset pääsevät esittäytymään.

Myös se, että yli 65-vuotiaille kävijöille tarjotaan ilmainen sisäänpääsy, on erityisen mieleinen asia Virralle.

− Tapahtuma tuo asiakkaita kaupoille, ravintoloille ja takseille. Kauempaa tulevalle festariyleisölle pitäisi olla myös majoitustiloja, mutta tällä hetkellä niitä on hyvin vähän tarjolla Kaarinassa. Saaristo-festivaalin lisäksi kaupungissa järjestetään paljon isoja urheilu- ja muita harrastustapahtumia, joten majoitustiloille olisi laajempaakin tarvetta. Rohkealle hotelliyrittäjälle olisi tässä tilaisuus.

Tänä vuonna festarialueen yhteyteen tulee yrityskatu, josta kaarinalaiset yritykset voivat vuokrata esittelypisteen edulliseen hintaan. Yrityskatu sijaitsee yleisön saapumisreitin varrella Uimarannantien kupeessa.

−Toivottavasti saamme tällä uusia yrityksiä innostumaan tapahtumasta, ja että kaarinalaiset yritykset pääsisivät myymään tuotteitaan ja palveluitaan ja tekemään itseään tunnetuksi. Kaarinan yrittäjäyhdistyksellä on festarialueella oma VIP-alue, jossa on vähän ohjelmaa ja tarjottavaa. Kaikki ovat tervetulleita sinne, Taija Kavalto toivottaa.

Johanna Saarinen iloitsee Saaristo-festarin hyvästä ja yhteisöllisestä fiiliksestä.

Taija Kavalto on kaveriporukan kanssa käynyt kaikilla Saaristofestareilla. Kuva vuodelta 2018.

Poikkea Saaristossa myös nuorisopalveluiden pisteellä pyörittämässä onnenpyörää tai muuten vaan juttelemassa.

#mp #viiskauttaviis

Lasten ja nuorten kesä

Kaarinan nuorisopalveluiden kesäkalenteri on tehty kilpaa auringon kanssa kiiltävistä mopoista, rennoista kohtaamisista, toiveisiin tarttuvasta avoimesta toiminnasta ja luotettavan aikuisen läsnäolosta. – Nuoret ovat ammattilaisia siinä mitä haluavat, kiteyttää mopotallin ohjaaja Jami Hämäläinen.

KUVAT:

TYÖKALUT, fillarit, mopot, kevarit, mönkijät ja varttuneempi nuoriso ovat juuri niin siististi sikin sokin kuin Hallimestarinkadun mopotallilla kuuluukin olla. Keskusteluaiheista kulkuneuvot ja liikenne ovat paalupaikalla, mutta yhdessä päristään paljon muustakin kodin, koulun ja kaverielämän väliltä.

– Mopotallin ovet aukesivat vuosi sitten, ja toiminnalle on sadellut paljon kiitosta heti alusta alkaen. Meillä on reilun parinkymmenen nuoren aktiivinen vakkariporukka, joka käy säännöllisesti kunnostamassa tai tuunaamassa ajokkeja. Toisaalta myös ensikertalaisia näkyy viikoittain, Hämäläinen kertoo ja korostaa, että tallille voi tulla viettämään aikaa ja viihtymään, vaikka ei omistaisi minkäänlaista kulkuneuvoa.

– Toiminnassa parasta on matalat kynnykset, jonka toivoisin tavoittavan myös heidät, joiden ei tule lähdettyä Kaarinan muihin nuorisotiloihin.

Mopotalli ehkäisee häiriöitä

Tallin toiminta starttasi ensin hankkeena, joka on nyt vakinaistettu. Toiminnan kehittäminen ja tilan ylläpito on Hämäläisen vastuulla, samoin tärkeä läsnä oleminen nuorille.

– Mielestäni nuorten kuunteleminen ja toiminnan suunnittelu heidän kanssaan on tärkeintä. Samoin pelisäännöt, joihin sitoudutaan yhdessä. Päihteet eivät esimerkiksi kuulu tallille, eikä täällä viritellä mopoja. Nuoret pitävät tallista, sen siisteydestä ja yhteisistä työkaluista hyvää huolta, nuorisoohjaaja kiittelee.

– Mopotallien on myös todettu ehkäisevän häiriökäyttäytymistä.

On paljon parempi, että mopoja kierrätetään tallin pihalla eikä äänekkäästi koulujen kentillä.

Kaupungin lisäksi tallin toimintaan on saatu tukea lähialueen yri-

tyksiltä, ja uusia kumppaneita kiikaroidaan aktiivisesti.

– Nuorten ideoimana kesäkuussa on luvassa taas Moposhow, johon saamme yhteistyökumppaneilta hyviä palkintoja. Viime vuonna esimerkiksi huonokuntoisimmalla mopolla voitti itselleen tuotelahjakortin. Jos tallilla ei ole ennen käynyt, kannattaa ehdottomasti tulla tutustumaan tunnelmaan viimeistään silloin, Hämäläinen hymyilee.

Västäräkistä vähäsen, Nugipagusta ei päivääkään

Neljän renkaan päällä liikkuva minibussi on kaarinalaisille jo tuttu kesän merkki. Sen vakiovarusteisiin kuuluvat mm. sumopuvut, kalastustarvikkeet, saippuakuplat, sirkus- ja musavälineet, fudistarvikkeet, kori- ja lentopallot, frisbeet ja kesäsesongin parhaat lautaja ulkopelit. Mikä parasta, tämän puuhapakun pysäkit ovat varmasti siellä, missä nuoretkin.

– Ajokalustoon lukeutuu myös kaksi nuorisotyöntekijää, joille tavarat ovat väline kohtaamisille. Kontaktin ottaminen on aina vapaaehtoista, mutta haluamme nuorten tietävän, että loma-aikanakin löytyy aikuisia, jotka ovat kiinnostuneita nuorista ja heidän elämästään, sanoo Kaarinan sivistyspalveluiden nuorisopalvelujohtaja Mirja Karppanen.

Nugipagu on liikenteessä kesäkuussa neljänä päivänä viikossa. Nuoret voivat seurata ja vaikuttaa ajettaviin reitteihin sosiaalisessa mediassa.

– Aikaisempina kesinä on ollut päiviä, jolloin kohtaamisten määrä on kirinyt yli sataan. Varsinkin alakouluikäiset soittelevat Nugipagun perään, ja pystymme vastaamaan heidän toiveisiinsa nopeastikin, esimerkiksi lähtemällä rannalle kalastamaan samana päivänä, kertovat nuorisotyöntekijät

LUE LISÄÄ

Kaarinan nuoriso- ja kesätoiminnasta: www.kaarina.fi/nuoret

Annika Ranta ja Mimmi KamppiOpacic.

Nugipagun ykköstehtävä on tarjota vapaa-ajan tekemistä, rentoa hengailuseuraa ja samalla tukea nuorten kasvua heidän omassa toimintaympäristössään. Liikkumalla kentällä on mahdollista saada ensikäden tietoa suoraan nuorilta itseltään.

– Nugipagun palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista. Suurin harmistuksen aihe on ollut sumopukujen pesupäivä tai pakun pakollinen korjaamokeikka. Lähiaikoina nuoret ovat tarttuneet mielellään kortti- ja lautapeleihin, myös mehun ja kondomien jako

on ikisuosikkien listalla, Ranta ja Kamppi-Opacic pohtivat.

Kesäarjen iso 7–12-vuotiaidenapu: päiväleirit

Vaikka Kaarinan tarjoamien päiväleirien määrää kasvatettiin viime vuodesta, vetovoima yllätti ja paikat täyttyivät hetkessä. – Ongelma on positiivinen, mutta tehtävämme on miettiä, miten vastata kysyntään tulevina vuosina entistä isommin. Yksi mahdollisuus olisi hakea nuorisopalveluille kumppaneita kartoittamalla yhteistyömahdollisuuksia esimerkiksi lähialueen urheiluse-

TEKSTI: EEVA LITHONIUS

VESA-MATTI VÄÄRÄ

Ohjaaja Jami Hämäläisen mukaan tallille voi tulla korjaamaan ja kunnostamaan omaa menopeliä tai ihan vain hengailemaan. Nuorten toimesta kesäkuun Moposhowta varten rakentuu myös näyttely.

urojen kanssa, Karppanen sanoo.

Nugipagun tapaan päiväleirit on viety sinne, missä kysyntäkin: Piispanlähteelle, Kuusistoon, Hovirintaan ja Piikkiöön. Leireihin ovat tykästyneet kesän alussa vielä itse töissä olevat aikuiset sekä heidän lapsensa.

– Tekeminen on lomalle sopivaa yhdessäoloa omanikäisessä seurassa, kuitenkin turvallisesti aikuisen valvonnan alla. Luvassa on liikuntaa, laajasti luovaa toimintaa, kuvisjuttuja, askartelua ja leikkejä. Leiriläiset pääsevät itse vaikuttamaan päivän puuhiin, ja hellepäivänä voidaan tehdä retki lähirannalle tai sateen sattuessa kokeilla

KAARINAN MOPOTALLI

Hallimestarinkatu 17 b

Avoinna 3.5.–30.9. ke 15–21, pe & la 16–22

Ohjaaja Jami Hämäläinen

p. 040 584 3383 #kaarinanmopotalli

NUGIPAGU

Liikenteessä 14.–30.6.

Laita viestiä, snäppää tai soita!

Snapchat/Instagram:

nugipagu

WhatsApp: 050 303 3790

#nugipagu #kaarinannuorisopalvelut #kaarinannuoret

teatteria.

Pääsääntöisesti leirit hoidetaan Kaarinan nuorisopalveluiden omin voimin.

– Pystymme myös hyödyntämään kaupungin ruokapalveluita, joten suhteellisen huokea hinta kattaa ohjauksen ja materiaalien lisäksi myös lounaan ja välipalan. Tästä on monelle perheelle iso apu, Karppanen päättää.

Mopotallilla on yhteiset pelisäännöt, ja nuoret pitävät tiloista ja työkaluista hyvää huolta. Vakkariporukan lisäksi tallilla vierailee viikoittain uusia kasvoja.

Asukasbudjettiäänestys keräsi 736 ääntä

OSALLISTUVA budjetointi tarkoittaa sitä, että asukkaat ideoivat, kehittävät ja päättävät siitä, miten osa kaupungin rahoista käytetään. Asukkaat voivat siis antaa ideoita rahan käyttämiseksi omalla asuinalueellaan tai muualla Kaarinassa.

Kaarinan Asukasbudjetin 2023 äänestys on päättynyt. Yhteensä

736 ääntä jakautuivat viidelle aluetyöalueelle seuraavasti: keskusta

170, Kuusisto 121, Littoinen 114, Piikkiö 203 ja Piispanristi 128 ääntä.

Voittajiksi nousivat:

Penkkejä kävelyteiden varsille (keskusta)

• Ulkokuntoiluvälineitä Empon kentälle (Kuusisto)

Lähteenmäen leikkipuistoon ulkokuntoiluvälineitä (Littoinen)

Ulkokuntoiluvälineitä Ratsastajanpuistoon (Piikkiö)

• Roska-astioita kävelyteiden varsille (Piispanristi)

Vuonna 2022 Piikkiön alueelle äänestettiin lisää kulttuuri- ja nuorisotoimintaa. Aikataulusyistä osa budjettia siirrettiin vuodelle 2023, ja nyt kesä-elokuussa kulttuuri soi kirkkaasti Piikkiön kirkossa. Kesäkuussa Minne lempeät askeleet kuljettaa -kuorokonsertissa kuullaan kesäistä kansanmusiikkia ja heinä-elokuussa konserttikokonaisuus Kesäillan musiikki tarjoaa monipuolisen kattauksen konsertteja klassisesta elokuvamusiikkiin. Konsertit on tuotettu yhteistyössä Piikkiön kirkon kanssa ja toteutettu Asukasbudjetin 2022 varoilla.

Lisätietoja kaarina.fi/asukasbudjetti

Kaupungin viljelypalstojen varaaminen vuonna 2023

KAARINAN kaupungin viljelypalstoja vuokrataan asukkaille harrastusviljelyyn 20 € / viljelykausi. Vuonna 2023 käytössä ovat Koriston palsta, Littoisten uusi viljelypalsta Verkakyläntiellä sekä Verkakylän laatikkoviljelypaikka.

Palstoja voi varata sähköisen varausjärjestelmän kautta sekä kaupungin palvelupisteissä Kaarina-talolla ja Piikkiön kirjastossa. Etusija palstojen varaamiseen on edellisen vuoden viljelijöillä.

Lisätietoa viljelypalstoista ja niiden varaamisesta www.kaarina.fi/viljelypalstat

Olemme mukana YLE:n Miljoona roskapussia -kampanjassa

TULE sinäkin mukaan, lisätietoja ja osallistumisohjeet yle.fi/miljoonaroskapussia

Lakimuutos helpottaa

asumisoikeusasunnon hakemista

ASUMISOIKEUSASUNTOJEN asukasvalinnassa siirrytään ARA:n ylläpitämään valtakunnalliseen järjestysnumero-järjestelmään. Aiemmin järjestysnumero, jolla asuntoja haetaan, on haettu kunnilta. Asumisoikeuslakiin liittyvä uudistus tulee voimaan 1.9.2023.

Asumisoikeuslain uudistus muuttaa myös järjestysnumeroita, joilla asuntoja haetaan. Uudistuksen jälkeen järjestysnumero haetaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta, kun se aiemmin haettiin kunnalta.

Jatkossa järjestysnumero on valtakunnallinen eikä enää paikallinen eli järjestysnumerolla voi hakea asuntoa mistä päin Suomea tahansa. Uudistuksen jälkeen yhdellä hakijalla on vain yksi järjestysnumero eikä eri paikkakunnille tarvita eri numeroita.

Uutta järjestysnumeroa voi hakea sähköisesti ARA:n järjestysnumeropalvelusta 1.9.2023 alkaen. Vanhat, kunnalta haetut järjestysnumerot ovat voimassa 31.12.2023 asti.

Lisätietoja www.asumisoikeus.fi

KESÄN 2023 AUKIOLOAIKOJA

KAUPUNGINVIRASTO JA KIRJAAMO

Kaupunginvirasto on suljettuna 23.6.–30.7. Kirjaamo palvelee sulkuaikana ma-pe klo 9.00 -15.00 osoitteessa kirjaamo@kaarina.fi sekä puhelimitse 050 302 6151. Kirjaamolle osoitettavan paperipostin voi toimittaa palvelupisteisiin.

PALVELUPISTEIDEN AUKIOLOAJAT 1.6.-31.8.

Palvelupiste Fiskari

ma klo 9–17

ti–pe klo 9–16

Piikkiön palvelupiste

ma klo 12–19

ti–pe klo 10–16

Heinäkuussa 3.–30.7. suljettu

Palvelupisteet suljettu juhannusaatto pe 23.6.

KIRJASTON AUKIOLOAJAT 1.6.–31.8.

Pääkirjasto ma-pe klo 9-19

lauantaisin suljettu

Pääkirjaston poikkeavat aukioloajat: to 22.6. juhannusaatonaatto, avoinna klo 9–16 pe 23.6. juhannusaatto suljettu

Piikkiön kirjasto ma klo 12–19 ti–pe klo 10–16

Omatoiminen kirjastonkäyttö ma–to klo 7–21, pe-su klo 7-16. Heinäkuussa 3.–30.7. ei palveluaikaa.

Piikkiön kirjaston poikkeavat aukioloajat: pe 23.6. juhannusaattona ei palveluaikaa, omatoimikirjasto käytössä klo 7–16.

Littoisten kirjasto Koulujen loma-aikana 5.6.–13.8. ei palveluaikaa. Omatoiminen kirjastonkäyttö ma–su klo 7–21.

LIIKUNTAPAIKAT

• Uimahalli / Kuntokoulu Kaarina: kesäsulku 23.6.–6.8.

• Monitoimitalo: avoinna: 5.–22.6., kesäsulku 26.6.–6.8.

• Piikkiön liikuntahalli: kesäsulku 5.6.–6.8.

• Valkeavuoren liikuntahalli: kesäsulku 26.6.–6.8.

• Vapari: kesäsulku 24.4.–27.8.

RAKENNUSVALVONTA

Rakennusvalvontatoimisto on suljettuna 3.-21.7.2023 (viikot 27-29).

Katselmuksia ei suoriteta 17.-28.7.2023 (viikot 29-30).

Katselmustilausnumero 02 588 4815 ja asiakaspalvelunumero 02 588 4816 eivät vastaa 3.-14.7.2023 (viikot 27-28).

INFRAPALVELUT

Katuasioissa palvelee 1.6.-31.8. virka-aikana Janni Viklund, p. 040 752 7992 virka-ajan ulkopuolella tekninen päivystys p. 050 373 2549.

YRITYSPALVELUT

Toimistomme on heinäkuussa suljettu, puhelimitse tavoitat meidät seuraavasti:

• 1.-12.7. p. 050 373 2695 Niina Sjöholm 13.7-1.8. p. 050 359 3615 Ritva Lindström

VESIHUOLTO

Vesihuollossa palvelee virka-aikana (vikailmoitukset):

3.7.–9.7. työnjohtajat Kari-Matti Kantola, p. 040 485 5924 ja Henry Mäenpää, p. 050 373 2603

• 10.7–23.7. työnjohtaja Kari Matti Kantola, p. 040 485 5924 24.7.–30.7. verkostoinsinööri Ossi Koskimies p. 040 648 6548 31.7.–6.8. työnjohtaja Henry Mäenpää, p. 050 373 2603

Virka-ajan ulkopuolella tekninen päivystys p. 050 373 2549.

Vesilaskutusta ja työtilauksia koskevissa asioissa virka-aikana:

• 19.6.–9.7. toimistosihteeri Piia Meriluoto, p. 040 503 6940 10.7.–19.7. toimistosihteeri Tarja Kiviranta, p. 050 314 6006 20.7.–30.7. verkostoinsinööri Ossi Koskimies p. 040 648 6548 31.7.–6.8. toimistosihteeri Piia Meriluoto, p. 040 503 6940

KAAVOITUSKATSAUS 2023

Kaarinan kaupungin päämääränä on olla houkutteleva ja kilpailukykyinen paikka asua, yrittää ja tehdä työtä. Tätä päämäärää toteuttavat useat toimijat yhdessä ja erikseen. Maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksella käynnistetään monivaiheinen ketju, joka rakentuu vähitellen fyysiseksi, rakennetuksi ympäristöksi.

KAAVOITUKSELLA kehitämme yhdessä Kaarinasta parasta paikkaa. Onnistuneilla valinnoilla erottaudumme muista ja edistämme Kaarinan elinvoimaa sekä hallittua kasvua. Tavoitteenamme ovat asuinalueiden monimuotoisuus, luonnon ja viheralueiden läheisyys sekä toimivat liikenneyhteydet, jotka takaavat arjen sujuvuuden ja perustan jokaisen kaarinalaisen hyvinvoinnille.

KAARINAN kaupunkirakenteen kehittäminen perustuu olemassa olevan taajaman täydentämiseen ja laajentamiseen. Kaavoituksessa asioita sovitetaan yhteen ja tarkastellaan kokonaisvaltaisesti maankäytön ohjelman avulla, jossa on määritelty asumisen ja yrittämisen kannalta keskeisimmät maankäytön kehittämiskohteet vuosille 2019-25.

• Piispanristi muuttuu kaupunkimaiseksi, monipuolisen maankäytön kaupunginosaksi

• Lemunniemelle konseptoidaan uusia tulevaisuuden asuinalueita, joiden vetovoimatekijänä on ainutlaatuinen ympäristö ja merellisyys

• Keskustakilpailun myötä keskustasta kehitetään kaikkien kaarinalaisten olohuone ja Oskarinaukiosta muodostuu entistä vahvempi kohtaamispaikka uuden palvelevan ”virastotalon” myötä

• Littoinen ja Verkakylä kehittyvät monipuolisina asuinalueina

• Krossin alue kehittyy ja vahvistuu edelleen monipuolisena liike- ja työpaikka-alueena

• Turun Kehätiehen E18 tukeutuu uusia logistiikka- ja yritysalueita ja Pukkilan työpaikka-alue kehittyy

• Piikkiö tarjoaa kirkonkylämaista ja maaseutuun kytkeytyvää asumista

• Kuusisto kytkeytyy tiiviisti päätaajamaan ja kaupunkiseutuun ja tarjoaa merenläheisiä asuin- ja virkistysmahdollisuuksia

• Harvaluoto tarjoaa merellisiä kylämäisiä asuinpaikkoja ja loma-asumista

Kohteiden suunnittelusta päätetään tarkemmin kaavoitusohjelmassa.

SUUNNITTELUTASOT JA KAAVAJÄRJESTELMÄ

Maakuntakaavoitus

MAAKUNTAKAAVA on kuntien yleiskaavoitusta ohjaava kaava, jonka laatimisesta vastaa Varsinais-Suomen liitto. Varsinais-Suomessa on voimassa kokonaismaakuntakaava, jota täydennetään teemakohtaisilla vaihemaakuntakaavoilla.

Kaarinassa on voimassa Turun kaupunkiseudun maakuntakaava vuodelta 2004 ja vuonna 2018 hyväksytty taajamien, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava, jonka lähtökohtana on ollut Turun kaupunkiseudun rakennemalli.

Luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava on hyväksytty kesäkuussa 2021. Hyväksymispäätöksestä on tehty neljä valitusta, jotka odottavat Turun hallinto-oikeuden käsittelyä.

Maakuntakaavat löytyvät Varsinais-Suomen liiton sivuilta: https://varsinais-suomi.fi/suunnittelu/maakuntakaava/

Yleiskaavoitus

YLEISKAAVAN uudistaminen jatkuu osayleiskaavojen laatimisella. Piikkiön taajaman osayleiskaava on tavoite- ja luonnosvaiheessa. Rakennuskannan päivitysinventointi valmistui syksyllä 2021. Vuonna 2023 selvitetään mm. alueen arkeologista kulttuuriperintöä ja luontoarvoja.

PIIKKIÖN TAAJAMAN JA KEHÄTIEN VARREN OSAYLEISKAAVA

Piikkiön taajama: Osayleiskaavan tavoitteena on määritellä Piikkiön taajaman maankäytön suuntaviivat.

Kehätien varsi: Osayleiskaavalla selvitetään Kehätien varren maankäytön periaatteita. Tavoitteena on kehittää yritysalue valtakunnallisten väylien varrelle.

Osayleiskaavatyössä huomioidaan myös käynnissä olevan nopean junayhteyden ratalinjauksen suunnittelu sekä pitkällä tähtäimellä mahdolliseen lähijunaliikenteeseen varautuminen. Itäisen Kaarinan tieyhteyksiä tarkastellaan seudullisena taustaselvityksenä yhteistyössä liiton kanssa liikennejärjestelmäsuunnittelun tasolla.

Kaarinan keskustan alueen kehittämistä on jatkettu järjestämällä alueen maankäytön suunnittelusta yleinen suunnittelukilpailu, joka ratkeaa syksyllä 2023.

Asemakaavoitus

KAUPUNKIRAKENTEEN kehittäminen perustuu olemassa olevan taajaman täydentämiseen ja laajentamiseen. Alueiden rakentaminen tukee Uudenmaantien varren nauhataajaman ja Littoisten taajaman kehittymistä.

Asemakaavoituksen painopistealueita ovat

• Piispanristi

• Lemunniemi

• Rauhalinna ja

• keskusta

Myös Auranlaaksossa, Littoisissa ja Piikkiössä on käynnissä kaavahankkeita. Kaavoituskatsauksessa mainittujen asemakaavojen lisäksi saattaa olla vireillä tai tulla vireille myös vähäisiä asemakaavojen muutoksia.

KAAVAJÄRJESTELMÄ

KAAVOITUS tarkoittaa julkista, maankäyttö- ja rakennuslakiin pohjautuvaa maankäytön suunnitteluprosessia. Kaavoitusta säätelevät maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL), maankäyttö ja rakennusasetus (MRA) sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat valtioneuvoston ohjeita, jotka on otettava huomioon mm. maakuntakaavassa.

MAAKUNTAKAAVA

USEITA kuntia koskeva maakuntakaava laaditaan VarsinaisSuomen liitossa. Siinä esitetään maakunnan kannalta keskeiset asiat kuten taajama ja keskusta-alueet sekä liikenteen pääväylien ja seudullisten viheralueiden sijoittuminen. Maakuntakaava ohjaa yleiskaavoitusta.

YLEISKAAVA

YLEISKAAVA voi kattaa koko kunnan alueen tai vain kunnan osan (osayleiskaava). Yleiskaava on yleispiirteinen kaava, jossa osoitetaan alueen pääkäyttötarkoitukset (asuminen, työpaikka, virkistys jne.). Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta.

ASEMAKAAVA

ASEMAKAAVASSA suunnitellaan mm. alueiden käyttötarkoitus, rakennusoikeus, rakennusten koko ja sijoittelu sekä pysäköintijärjestelyt. Kaavamääräyksillä voidaan myös mm. suojella rakennuksia ja arvokkaita ympäristökokonaisuuksia. Asemakaavan lisäksi osalle alueista on laadittu erityismääräyksiä (rakennustapaohjeita), joita tulee noudattaa.

VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT

Strategisesti merkittäviä asemakaavoja ovat numerot 1-10 ja 13.

Kaikki vireillä olevat kaavat löytyvät osoitteesta www.kaarina.fi/kaavoitus

PIISPANRISTI

1. Poikluomantien varsi Piispanristin panimon alueella

Tavoitteena on rakentaa asuinkerrostaloja Uudenmaantien eteläpuolelle Poikluomantien varteen ja kehittää Piispanristiä monipuolisen maankäytön alueeksi. Lammen aluetta kehitetään virkistysalueena. Kaava on luonnosvaiheessa.

2. Nuolikadun varren asemakaavan muutos

Tavoitteena on rakentaa asuinkerrostaloja Uudenmaantien pohjoispuolelle Piispanristintien ja Nuolikadun kulmaukseen ja kehittää Piispanristiä monipuolisen maankäytön alueeksi. Kaava on luonnosvaiheessa.

KESKUSTA

3. Keskustan asemakaavan muutos

Kaarinan keskustan kehittämiseksi on käynnissä yleinen suunnittelukilpailu, joka ratkeaa elo-syyskuussa 2023. Asemakaavoitettavat alueet valitaan kilpailuehdotusten pohjalta.

4. Keskusliikuntapuiston asemakaavan muutos

Työssä tutkitaan liikuntapuiston toimintojen kehittämistä ja lisärakentamismahdollisuuksia. Liikenneturvallisuutta parannetaan kehittämällä liikenteen sujuvuutta, kevyen liikenteen yhteyksiä ja pysäköintialueita. Kaava on hyväksymisvaiheessa.

5. Mt 180 asemakaavan muutokset (3 asemakaavatyötä) Tavoitteena on muuttaa Kurkelantien varrella nykyiset asemakaavat Väyläviraston laatiman tiesuunnitelman mukaisiksi välillä Kurkelantie – Kuusistonsalmi. Kaavat ovat luonnosvaiheessa.

LEMUNNIEMI

6. Torppalan ekokylän asemakaava

Tavoitteena on rakentaa Torppalantien varteen ja Kuokkamaahan eri maanomistajien alueille Torppalan ekokylä. Asemakaavan lähtökohdiksi on laadittu ideasuunnitelma, jonka pohjalta määritellään ekokylän ekokriteerit. Kaava on luonnosvaiheessa.

7. Ala-Lemun kartanon asemakaavan muutos

Tavoitteena on kehittää Ala-Lemun kartanon ympäristöä niin, että se mahdollistaa asumisen kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa kartanoympäristössä. Kaava on hyväksymisvaiheessa.

8. Ala-Lemun niemen asemakaava Tavoitteena on rakentaa Lemunniemen osayleiskaavan mukainen pientaloalue Ala-Lemun niemeen. Kaava on hyväksymisvaiheessa

VOIVALA

9. Voivalan yritysalueen täydennys

Tavoitteena on lisätä yritystonttien tarjontaa Uudenmaantien ja Voivalantien välisellä alueella Rauhalinnassa. Kaava on luonnosvaiheessa.

10. Rauhalinnan länsiosan asemakaava

Rauhalinnan suuren asuinalueen toinen asemakaava laaditaan Saaristotien ja Ladjapuron väliselle alueelle. Tavoitteena on suunnitella uuden osayleiskaavan pohjalta keskustaa täydentävä asuntoalue. Kaava on luonnosvaiheessa.

11. Rauhalinnan talouskeskuksen asemakaava

Aluetta on tarkoitus kehittää yritys- ja asuinkäyttöön. Kaava on luonnosvaiheessa.

12. Ylikosken eteläosan asemakaava

Alueelle on tarkoitus kaavoittaa osayleiskaavan mukainen uusi rivitaloalue. Kaava on luonnosvaiheessa.

LITTOINEN, AURANLAAKSO JA NUNNA

13. Tunnin junan ratasuunnitelman mukaiset asemakaavat ja asemakaavan muutokset

Tavoitteena on laatia tarvittavat asemakaavat ja asemakaavojen muutokset välillä Nunna – Turun raja, jotta alueelle laadittavan ratasuunnitelman mukainen kaksoisraide on mahdollista toteuttaa. Kaava on käynnistämisvaiheessa.

14. Eräkadun alueen asemakaavan laajennus

Pientaloalueen täydentäminen Keijunkatua jatkamalla. Kaavatyö ei ole ollut mukana kaavoitusohjelmassa 2022. Kaava on keskeytynyt Kaarinantien käännön tarpeen arvioimiseksi.

15. Kauselan asemakaavan muutos Korttelialueen sisäisten kulkuyhteyksien järjestäminen. Kaava on keskeytynyt.

KROSSI

16. Lakarin katuyhteyden asemakaava ja asemakaavan muutos Tavoitteena on kehittää moottoritien pohjoispuolen yritysalueen saavutettavuutta uuden katuyhteyden avulla. Kaava on luonnosvaiheessa.

17. Ahokylänkadun itäosan asemakaavan muutos (Krossi) Tarkoituksena kehittää yritysalueen toiminnallisuutta ja rakennettavuutta. Kaava on käynnistämisvaiheessa.

18. Raadelman liittymän eteläpuolen asemakaava Tavoitteena on lisätä yritystonttien tarjontaa Turku-Helsinki moottoritien ja Raadelmaantien lounaispuolella Raadelmassa. Kaava on luonnosvaiheessa.

PIIKKIÖ

19. Raadelman kauppapuutarhan asemakaavan muutos

Entisen kasvihuoneen alueen muuttaminen asuinpientaloalueeksi.

Kaava on ehdotusvaiheessa.

20. Piikkiön keskustan asemakaavan muutos Myllytiellä

Tarkoitus korvata vanha liiketila asuinkerrostalolla. Kaava on käynnistämisvaiheessa.

21. Katarin asemakaavan muutos

Vanhentuneen asemakaavan uudistaminen. Kaava on ehdotusvaiheessa.

22. Salvelan asemakaavan muutos

Tavoitteena Salvelan kartanon asemakaavan ajanmukaistaminen.

Kaavatyö jatkuu, kun kartanon myynti on ratkaistu.

23. Makarlan eteläosan asemakaavan muutos

Vanhentuneen kaavan uudistaminen. Kaava on luonnosvaiheessa.

24. Toivonlinnan asemakaavan muutos

Vanhentuneen kaavan uudistaminen. Kaava on luonnosvaiheessa.

TONTTITARJONTA

KAARINASSA on kaavoitettuja ja rakentamiskelpoisia asumiseen tarkoitettuja tontteja noin 550. Näistä kaupungin omistamia omakotitalotontteja on noin 65. Yksityisten omistamia rakentamattomia asuinkerrostalo- ja liikerakentamisen tontteja on noin 10 ja rivitalo- ja ketjutalotontteja noin 55. Kaupungin omakotitontteja on myynnissä seuraavilla alueilla: Vairio,

Verkakylä, Paltta, Makarla, Pontela ja Lounais-Empo.

Yrityskäyttöön tarkoitettuja kaavoitettuja ja rakentamiskelpoisia liiketontteja kaupungilla on myynnissä Kirismäessä, Lakarissa, Krossissa ja Raadelmassa yhteensä 10 kpl.

TONTTIMYYNTI

Lisätiedot tonteista:

MAANKÄYTTÖINSINÖÖRI TOIMISTOSIHTEERI

Henna Correia Noca Eija Laurila

PUH. 050 373 02589

PUH. 050 373 2583

Ajantasainen tonttitilanne: www.kaarina.fi/tontit

SEUDULLISET LIIKENNEHANKKEET

Suunnittelussa ja selvityksessä olevia seudullisia liikennehankkeita Kaarinassa

KAARINAN LÄNTINEN OHIKULKUTIE ELI PARAISTENVÄYLÄ

PARAISTENVÄYLÄ on yksi keskeisistä Turun kaupunkiseudun kehittämiskohteista, jolla luodaan Kaarinaan maankäytöllisiä edellytyksiä eheämmän ja viihtyisämmän kaupunkialueen kehittämiselle ja turvataan Turunmaan saariston ainoan tieyhteyden toimivuutta ja turvallisuutta. Tiesuunnitelma on saanut tarvittavan rahoituksen ja suunnittelu on käynnissä Varsinais-Suomen ELY -keskuksessa. Tavoitteena on, että tiesuunnitelma valmistuu vuoden 2023 aikana. Kaarinan kaupunki laatii yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa tiesuunnitelman kannalta tarvittavat asemakaavan muutokset.

NOPEA JUNAYHTEYS ELI NS. TUNNIN JUNA

HELSINKI – TURKU -YHTEYSVÄLILLÄ on strateginen merkitys Suomen liikennejärjestelmässä, sillä se yhdistää maan suurimman ja maan kolmanneksi suurimman kaupunkiseudun. Nopea junayhteys kaupunkien välillä tulee toteutuessaan palvelemaan laajaa joukkoa ihmisiä ja tukee radan varren kaupunkien ja kuntien maankäyttöä.

RAUHALINNAN LÄNSIOSA

Jugendtaloja Saaristotien varteen?

RAUHALINNAN LÄNSIOSA on luonnosvaiheessa oleva asemakaava, jonka tarkoitus on täydentää Kaarinan keskustaa uudella kerros- ja rivitalopainotteisella noin tuhannen asukkaan asuinalueella.

Tämä kaavahanke on poikkeuksellinen, sillä sen yhteydessä pyritään elvyttämään ja tuomaan nykyaikaan vanhan ajan kaupunkirakennustaidetta ja tyyliarkkitehtuuria. Tarkoituksena esimerkiksi on, että uudisrakennukset edustavat nykyajan keinoin ja tekniikoin toteutettua klassismia, barokkia ja vaikkapa jugendtyyliä. Tällaiset kokeilut ovat Suomessa käytännössä ennennäkemättömiä, mutta maailmalla jo arkipäivää monissa maissa.

Kaavoituksen edetessä käydään vuoropuhelua muun muassa rakennusyhtiöiden edustajien kanssa ja etsitään keinoja kääntää vanhan ajan arkkitehtuurin kieli toteuttamiskelpoiseksi nykyaikaiseksi rakentamistavaksi, jota ohjaavat muun muassa kaavamääräykset, rakentamistapaohjeet ja tontinluovutuskilpailut. Tämän lisäksi tavoitellaan alueen kaupunkikuvassa esimodernin puutarhakaupungin ilmettä, johon kuuluvat yleisen vehreyden lisäksi esimerkiksi katujen varsia selkeästi rajaavat rakennukset, inhimillinen mittakaava ja omaleimaisuutta alueelle luovat maamerkit.

Havainnekuva kertoo Rauhalinnaan tavoiteltavasta kaupunkikuvasta.

KAAVAPROSESSI

Tiedottaminen ja kaavan käsittelyvaiheet

KAAVOJEN vireilletulosta ja nähtävillä olevista kaavoista tiedotetaan kuulutuksilla Kaarina-lehdessä ja Piikkiön osalta Kunnallislehdessä, kaupungin virallisella ilmoitustaululla (Oskarinkatu 4) ja osallisille lähetettävillä kirjeillä. Kuulutukset julkaistaan myös kaupungin kotisivujen sähköisellä ilmoitustaululla.

SEUDUN YHTEISTYÖ

Rakennemalli

OSALLISTUMINEN

MIELIPITEET

KAAVAVAIHE

VIREILLE TULO, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PÄÄTÖKSENTEKO

OSALLISTUMISKOKOUS, MIELIPITEET MUISTUTUKSET JA LAUSUNNOT (VALITUS)

KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS KAAVAN HYVÄKSYMINEN

KAUPUNKIKEHITYSLAUTAKUNTA KAUPUNKIKEHITYSLAUTAKUNTA

KAUPUNKISEUDUN kuntien yhteistyönä on laadittu rakennemalli. Siinä on suunniteltu uusien asuin- ja työpaikka-alueiden sijoittumista vuoteen 2035 mennessä. Rakennemallin tärkein tavoite on pysäyttää yhdyskuntarakenteen hajoaminen ja osoittaa merkittävä osa uudesta rakentamisesta täydentämään olemassa olevia taajamia ja tukemaan joukkoliikennevyöhykkeitä. Merkittävä osa uusista asuinalueista tulee Kaarinaan. Rakennemalli on hyväksytty seudun kuntien valtuustoissa. Rakennemallilla ei ole juridisia oikeusvaikutuksia. Rakennemallia toteutetaan uuden maakuntakaavan ja kuntien yleis- ja asemakaavojen avulla.

Asunto- ja maapoliittiset ohjelmat

KAUPUNKISEUDUN asunto- ja maapoliittisella ohjelmalla pyritään edistämään maankäytön suunnittelun ja asuntopolitiikan yhteistyötä luomalla yhtenäisiä periaatteita: Maata hankitaan aktiivisesti rakennemallin keskeisiltä alueilta ennen asemakaavoitusta. Raakamaan hinnoittelun periaatteita yhdenmukaistetaan. Maankäyttösopimuksia ei pääsääntöisesti tehdä kuntien keskeisillä raakamaan hankinta-alueilla. Kaarinan uusissa maankäyttösopimuksissa sopimuskorvaus perustuu asemakaavoituksesta johtuvan maan arvon nousun leikkaamiseen.

Seudun tavoitteena on, että asuntotuotantoa pyritään monipuolistamaan ja kerrostalotuotannon määrää kasvattamaan ydinkaupunkialueella. Kaarinassa rakennetaan nyt noin 440 asuntoa vuodessa. Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma 2022-2025 valmistui loppuvuodesta 2021.

Kaarinan kaupungin oma ohjelma valmistui keväällä 2022 ja sisältää lisäksi yritysalueita koskevan ohjelmaosuuden.

MAL-sopimus vuosille 2020-2031

KAARINAN kaupunki on hyväksynyt maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen, joka perustuu Turun kaupunkiseudun 13 kunnan ja valtion yhteiseen tahtotilaan seudun pitkäjänteisestä kehittämisestä. Sopimuksessa määritellään Turun seudun 12 vuoden kehityspolku ja tavoitetila vuodelle 2030+ maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämistoimenpiteiden osalta sekä määritellään toimenpiteet vuosille 2020–2023. Sopimuksen tavoitteena on luoda edellytykset seudullista tarvetta vastaavalle monipuoliselle asuntotonttitarjonnalle ja asuntotuotannolle sekä liikennejärjestelmän ja -investointien ja maankäytön paremmalle yhteensovittamiselle. Ensimmäisessä vaiheessa työssä laaditaan ylikunnallisia selvityksiä, kuten viherrakenneselvitys sekä itäisten kuntien liikenneverkkoa koskeva selvitys.

MITEN VOIN

KAUPUNKIKEHITYSLAUTAKUNTA/ KAUPUNGINHALLITUS

KAUPUNKIKEHITYSLAUTAKUNTA/ KAUPUNGINVALTUUSTO

OSALLISTUA?

Asemakaavamuutoksen hakeminen

MAANOMISTAJA voi anoa asemakaavoittamattoman alueen kaavoitusta tai kaavoitetun alueen asemakaavan muuttamista vapaamuotoisella anomuksella. Kaavoitusanomukset käsitellään kiireellisiä tai kaupungin kehittämisen kannalta olennaisia hankkeita lukuun ottamatta vuosittain kaavoitusohjelman valmistelun yhteydessä. Asemakaavan laatimisesta peritään korvaus kaupunkikehityspalveluiden taksan mukaisesti tai kaavoituksen käynnistämissopimuksessa sovittavan hinnan mukaisesti. Kaavoitusanomuslomake löytyy kaupungin kotisivuilta.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

KAAVOITUSTYÖN osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt, lähtökohdat, alustavat tavoitteet ja kaavan osalliset esitellään kaavan vireille tulon yhteydessä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, jota täydennetään suunnittelun kuluessa.

Osallinen (MRL 62 §)

KAAVAN osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia voivat olla myös erilaiset yhteisöt kuten esim. asukas-, kiinteistö- ja ympäristöyhdistykset sekä viranomaistahot. Kaikki osallistahot luetellaan kunkin kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osalliseksi voi ilmoittautua kuka tahansa.

Kaavaluonnos

KAAVALUONNOS laaditaan kaavaprosessin alkuvaiheessa. Se ei ole vielä kaikilta yksityiskohdiltaan täysin valmis kaava. Kaavaluonnosta pidetään nähtävillä 14 - 30 päivää.

Mielipide (MRL 62 §, MRA 30 §)

OSALLISET ja muut kunnan jäsenet voivat esittää mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmista ja vireillä ja valmisteltavana olevista kaavoista. Vapaamuotoisen mielipiteen voi esittää kirjallisesti tai suullisesti, mutta se on tarkoituksenmukaista perustella.

Kaavaehdotus

KAAVAEHDOTUS on lähes valmis kaava. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja osalliset voivat jättää siitä muistutuksia. Kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville, mikäli muistutusten ja lausuntojen takia siihen tehdään merkittäviä muutoksia. Kaavaehdotusta pidetään nähtävillä 30 päivää.

Muistutus (MRL 65 §, MRA 27 §)

NÄHTÄVILLÄ olevasta kaavaehdotuksesta voi tehdä vapaamuotoisen kirjallisen muistutuksen ennen nähtävillä oloajan päättymistä. Muistutukset tulee toimittaa kaupungin kirjaamoon kaupunginhallitukselle osoitettuna.

Valitus, valitusoikeus (KL 92 §, MRL 191-192 §)

KAAVAN hyväksymispäätöksestä voi valittaa Turun hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 päivää.

YHTEYSTIEDOT

KAUPUNKIKEHITYSJOHTAJA

Päivi Liuska-Kankaanpää

PUH. 050 373 2440

KAAVASUUNNITTELIJA

Lotta Salminen

PUH. 040 569 6220

KAAVASUUNNITTELIJA

Jani Laasanen

PUH. 050 373 2658

KAAVOITUSARKKITEHTI

Ville Aaltonen

PUH. 050 314 5148

KAUPUNGINARKKITEHTI

Taina Riekkinen

PUH. 040 655 5277

MAANKÄYTÖN SUUNNITTELIJA

Maaria Vanhatalo

PUH. 050 301 5310

KAAVOITUSAVUSTAJA

Tiia Lehtonen

PUH. 050 314 0921

KAAVOITUS www.kaarina.fi/kaavoitus kaavoitus@kaarina.fi

Seudullisten suunnitelmien mukaisesti Kaarinan taajama ja asuinalueet kasvavat Rauhalinnan ja Ylikosken alueille.

Sisäiseen bussiliikenteeseen esitetään toivottuja parannuksia

JOUKKOLIIKENNETYÖRYHMÄ esittää sujuvia uusia reittejä Kaarinan sisäisen liikenteen linjoihin. Reittiuudistus toisi toivottuja parannuksia etenkin Littoisten ja Krossin alueille ja se huomioi koululaisten lisäksi myös työmatkalaiset ja kuljettaa harrastuspaikoille. Sujuva sisäinen reitistö voisi lisätä joukkoliikenteen käyttöä yksityisautoilun sijaan ja vähentää päästöjä.

Ehdotukseen on kerätty palautetta toukokuussa ja asiassa on kuultu nuorisovaltuustoa, vanhus- ja veteraanineuvostoa sekä vammaisneuvostoa. Seuraavaksi suunnitelmasta laaditaan lopullinen ehdotus, jota käsittelee Kaarinan kaupunginhallitus ja –valtuusto.

Aikaisin mahdollinen uusien linjojen käyttöönottoajankohta voisi olla elokuun alussa 2024.

Voit tutustua reitteihin osoitteessa www.kaarina.fi/kuljebussilla

Ehdotetut reitit

K1 Auranlaakso-Krossi-Kaarinan keskusta (2 kaupunkibussia). Vuoroväli alenee nykyisestä tunnista puoleen tuntiin.

• K2 Kaarinan keskusta-alue (2 pikkubussia) Tunnin vuoroväli, mutta autot kohtaavat puolen tunnin välein.

K3 Toivonlinna-Piikkiö-Littoinen-Varissuo (1 pikkubussi) Tunnin vuoroväli.

• K4 Harvaluoto-Piikkiö (1 pikkubussi) Linja palvelee etenkin koululaisia.

K5 Hepojoki-Piikkiö (1 pikkubussi) Linja palvelee etenkin koululaisia.

Kaarinan terveyskeskuksen yhteydenottonumerot muuttuivat tiimikohtaisiksi

MUUTOS tarkoittaa, että kiireettömissä asioissa otetaan yhteyttä suoraan omaan hoitotiimiin. Kiireellisissä sairastumistapauksissa, kuten äkillisessä korkeassa kuumeessa, ota yhteyttä Kaarinan terveyskeskuksen päivystykseen p. 02 588 2600. 1.6.2023 alkaen puhelinnumero toimii vain päivystyksen numerona.

Asiakkaat on jaettu hoitotiimeihin sukunimen alkukirjaimen mukaisesti. Littoisten ja Piikkiön osalta tiimijako on tehty asuinpaikan perusteella.

Kaarinan terveyspalveluiden sähköinen ajanvaraus jatkuu muuttumattomana.

Kuulo- ja puhevammaiset voivat ottaa yhteyttä terveyskeskukseen tekstiviestillä. Tekstiviestipalvelun numero on 040 480 4387. Numeroon ei voi soittaa. Viestissä tulee olla aikaa tarvitsevan henkilön nimi, syntymäaika ja syy siihen, miksi vastaanottoaika halutaan.

Kaarinan terveyskeskuksen hoitotiimien puhelinnumerot

• Tiimi 1: A–Hel, p. 02 588 2811

Tiimi 2: Hem–Kom, p. 02 588 2812

Tiimi 3: Kon–Lz, p. 02 588 2813

Tiimi 4: Lå–Poh, p. 02 588 2814

• Tiimi 5: Poi–Sun, p. 02 588 2815

Tiimi 6: Suo–Ö, p. 02 588 2816

Tiimi Littoinen: p. 02 588 2817

• Tiimi Piikkiö: p. 02 588 2818

Tiimien puhelinlinjojen aukiolo

Ma klo 8–14

• Ti klo 8–14

Ke klo 8–12

To klo 8–14

Pe klo 8–12

• La–su suljettu

Päivystyslinjan p. 02 588 2600 aukiolo ma–pe klo 8–16.

Arvioi asuinpaikkasi ja voita yksityinen planetaarionäytös Avaruuspuisto Väisälässä!

Mitä?

Milloin?

Miten? Miksi?

Kirjaudu Know Your Hoodsiin ja jätä arvio asuinpaikastasi

Jätä arvio 18.6. mennessä

Mene osoitteeseen hoods.fi ja klikkaa etusivulla “Arvioi asuinpaikkasi” -painiketta. Rekisteröidy palveluun ja seuraa ohjeita.

Muuttajat haluavat kuulla aitoja kokemuksia asuinpaikoista. Kerrotaan yhdessä, millainen paikka Kaarina on!

Ota seurantaan @knowyourhoods myös Facebookissa ja Instagramissa.

Arvion jättäneiden kesken arvotaan yksityinen planetaarionäytös Avaruuspuisto Väisälässä (arvo 120 €). Elokuvan voi valita itse ja planetaarioon mahtuu 38 henkeä.

Kivinen marttyyri, merellinen muuntamo ja maahan

lennähtäneet linnut

Tiesitkö tämän

Kaarinan kaupunki kiittää Kaarinan Oppaita juttuvinkistä.

Kaarinan julkisesta taiteesta?

Taide on osa arkiympäristöä, niin myös Kaarinassa. Milloin viimeksi olet pysähtynyt kaupungin julkisen taiteen äärelle? Nyt se on helppoa: nappaa mukaasi tämä lehti tai sen sähköinen versio osoitteessa www.issuu.com/ kaarinan_kaupunki, ja seuraa vinkkejämme kaupungin taideaarteiden löytämiseksi. Nautinnollisia hetkiä taiteen parissa!

Kaarinan keskustan ulkotaideteokset

PYHÄN Katariinan patsas - tai Kaarina-neito - sijaitsee Kaarina-talon viereisessä puistossa, joka on nimetty patsaan mukaan. Pyhä Katariina viittaa marttyyri Katariina Aleksandrialaiseen. Kaarina on saanut nimensä Kaarinan pitäjän alkuperäisestä kirkosta eli 1290-luvulla rakennetusta Nummen Pyhän Katariinan kirkosta. Kirkko mainitaan asiakirjoissa jo vuonna 1309, jota pidetään Kaarinan kunnan perustamisvuotena.

Pyhän Katariinan patsaan on veistänyt latvialainen taiteilija Viktors Suskevics, jolla on vahva tuntemus keskiaikaisesta kulttuurista ja joka on saanut innoituksen teokseensa vieraillessaan VarsinaisSuomessa taideleirillä 1990-luvun alkupuolella. Veistos on työstetty Vehmaan punaisesta graniitista Voivalassa kaupungin varastolla. Se on ensimmäinen kaupungin tilaama patsas, ja pystytetty vuonna 1998.

SAMAISESSA Pyhän Katariinan puistossa on Kaarina Stonehenge –tilataidekokonaisuus. Sen on suunnitellut taiteilija Paula Suominen vuonna 1996. Stonehenge -kivipihan ideana on hakea kontrastia tien hallitsemaan maisemaan ja luoda mentaalisia yhteyksiä luontoon ja luonnolliseen maisemaan. Taiteilijan mukaan tavoitteena on ollut muodostaa rakennuksista avautuva katselupiha, joka on myös käytännöllinen kulkupiha ja hengailupaikka eri puolilta tuleville jalankulkijoille. Se toimii kaikkina vuodenaikoina ja on luonnonkivimateriaalisena kestävä.

TIINA Vainion Polut-teos (v. 2021) si-

jaitsee Valkeavuoren liikuntahallin ikkunassa parkkipaikan ja sisääntulon läheisyydessä, jossa liikkuu paljon ihmisiä ja jossa se on monien koettavana. Polut-teos rakentuu liikuntahallin katsomon suuressa ikkunassa ja tanssisalin pienemmässä ikkunassa olevista kuvioista. Kuviot on teipattu ikkunalaseihin ulkopuolelle. Kellansävyiset värit luovat harmonisen kokonaisuuden rakennuksen ulkokuoren värimaailman kanssa. Sisäpuolelta katsottaessa teippi on vaalean hopeinen.

PEHTORINKADULLA Hovirinnan koulua vastapäätä sijaitsee Tiklimuraali, jonka on suunnitellut Leena Koulu. Tikli on ollut Kaarinan nimikkolintu vuodesta 1997. Muraali valmistui syksyllä 2018, ja sen toteuttivat Turun Ammattiopistosäätiön maalausopiskelijat kaarinalaisen opettajansa Juuso Ranteen johdolla.

KAARINAN Hovirinnassa sijaitsevan puistomuuntamon taideteos Merenvihreä muodostuu kuvakaappauksista videoilta, joita Lilli Haapala on kuvannut Saaristomerellä vuonna 2020. Kuvat herättävät pohtimaan mennyttä ja tulevaa: merenpohjan sijaintia tulevaisuudessa ja menneessä. Kuinka paljon meren pinta tulee nousemaan? Entä miltä juuri tuo kohta Kaarinasta on mahtanut näyttää aikoja sitten?

TAITELIJA Jukka Hakasen merenrantaniittymuraali sijaitsee Kaarinan torin reunalle vuonna 2020 rakennetun kerrostalon parkkihallin kahdella ulkoseinällä. Tummanharmaissa maalauksissa on kuvattuina niittykasveja, kuten päivänkakkaroita, poimulehtiä ja Kaarinan ni-

mikkokasvia keltavuokkoa. Lisäksi muraaleista löytyvät Kaarinan nimikkolintu tikli sekä peippoja.

Piispanristi Lemunniemija

VUONNA 2020 Hartwallin vanha panimotehdas Piispanristillä sai aivan uuden ilmeen, kun rakennuksen ulkokuoreen ilmestyi 835 neliömetrin taideteos. Puuväri-akvarellimaalauksesta ja vedenalaisista valokuvista yhdistelty teos verhoaa rakennuksen koillisjulkisivun. Ve-

den väreissä aaltoilevan julkisivun helmenä on luonnollisen kokoinen sinivalas. Big Blue -taideteosta katsoessaan voi lähes kuvitella olevansa meren pohjassa. Pimeällä tornin pinta valaistaan niin, että se muistuttaa elävää vettä.

LEMUN taistelun tapahtumat liittyvät Suomen sotaan, joka käytiin Ruotsin ja Venäjän välillä 1808–1809 Kaarinan Lemunniemessä. Vänrikki Stoolin tarinoissakin mainittu taistelu alkoi ruotsalaisjoukkojen

TEKSTI JA KUVA MERENRANTANIITTY-MURAALISTA: HELI AALTO

KUVAT: VESA-MATTI VÄÄRÄ

Victors Suskevics: Pyhän Katariinan patsas (Lautakunnankatu 1, Kaarina)

Paula Suominen: Kaarina Stonehenge (Lautakunnankatu 1, Kaarina)

Tiina Vainio: Polut (Veitenmäentie 29, Kaarina)

KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2023

maihinnoususta 19.6.1808.

Taistelun 200-vuotispäivän kunniaksi kesäkuussa 2008 alueelle tilattiin Lemun taistelun muistomerkki, Kuoleva soturi. Teos sijaitsee lähellä Yli-Lemun kartanoa, Lemun taistelun muistolehdossa.

Littoinen

KOTIMÄEN koulun pihaan vuon-

na 2009 hankittu Reima Nurmikon teos Parvessa. Patsaat esittävät haahkoja. Yksi haahkoista poikkeaa muista raidallisella ulkonäöllään, ja se kuvaa erilaisuuden hyväksymistä.

Valitettavasti Piikkiön kohde Riemukaari oli töhritty, toivottavasti voimme esitellä sen ja muita Piikkiön kohteita myöhemmin.

Leena Koulu: Tikli –muraali (Pehtorinkatu 2, Kaarina)

Lilli Haapala: Merenvihreä (Hovirinta, Kaarina)

Jukka Hakanen: Merenrantaniitty-muraali (Pyhän Katariinan tie 9, Kaarina)

Kuvataiteilija Mauri Kosonen, arkkitehti Heimo Paukkunen, ulkovalaistussuunnittelija Antti Viertamo: Big Blue (Kairiskulmantie 12, Piispanristi)

Heidi Limnell: Kuoleva soturi (Lemun taistelun muistomerkki) (Kasarminmäentie 24, Lemunniemi)

Reima Nurmikko: Parvessa (Kotimäen koulu, Littoistentie 525, Littoinen)

TAPAHTUMIA JA TEKEMISTÄ

KANSALAISOPISTO – PARAS PAIKKA KEHITTYÄ

Kesäterveiset Kaarinan kansalaisopistolta. Kiitämme kaikkia kuluneesta työvuodesta.

• Ilmoittautuminen työvuodelle 2023-2024 alkaa pe 11.8.2023 klo 8.

• Kielten jatkokurssille ilmoittautuminen alkaa ti 1.8.2023 klo 8 (vain nettivarauksella).

• Kurssit alkavat syksyllä viikolla 36.

Painettu opinto-ohjelma jaetaan kaarinalaisiin koteihin elokuun alussa.

Opinto-ohjelman voi myös hakea sen ilmestymisen jälkeen palvelupiste Fiskarista Kaarinatalolta, palvelupisteestä Piikkiön kirjastolta, sekä Kaarinan uimahallilta.

Toivotamme teille kaikille hyvää kesää!

Ilmoittautuminen sekä tarkemmat tiedot kursseista ja ilmaisista yleisöluennoista löydät nettikaupastamme opistopalvelut.fi/kaarina

Kaarinan kansalais-

opiston toimiston puhelin 02 588 4216 / 02 588 4217.

Kaarinan kansalaisopiston löydät sosiaalisessa mediassa: www.facebook.com/kaarinankansalaisopisto www.twitter.com/kansalaisopisto www.instagram.com/ kaarinankansalaisopisto Kansalaisopiston logo tekstin jälkeen

LIIKUNTA

SOVELTAVA LIIKUNTA

Maksutonta soveltavaa

jumppaa

Klo 10-11 torstaisin 1.6., 8.6. ja 15.6. Kaarina-talolla, Lautakunnankatu

1. Kevyttä jumppaa joko seisten, tuolilla tai tuoli tukena. Hyvällä säällä olemme ulkona. Ei ilmoittautumista.

Maksuton Kävelyfutis Leikkimielistä kävelyfutista torstaisin klo 15-16 keskusliikuntapuiston KHT-kentällä, Erotuomarinkatu 6. Tärkein sääntö – juokseminen kielletty. Ei

ilmoittautumista. Tiedustelut Jarmo, p. 045 6566 086.

Visiitin esteettömän kuntosalin kesäaikataulut Visiitin kuntosali on auki myös kesällä, heinäkuussakin!

Visiitin vapaavuorot kesällä seuraavasti:

Ajalla 29.5.-25.6.

Ma 7-12 & 14.45-20

Ti 7-10 & 11.30-20

Ke 7-10, 11.30-12.45 & 15.30-20

To 14-20

Pe 7-9.30 & 14.15-20

La-Su 6-20

Ajalla 26.6.-13.8.

Ma 7-12 & 13.30-20

Ti 7-10 & 11.30-20

Ke 7-10 & 11.30-20

To 10-12.30 & 14-20

Pe 7-9.30 & 11-45-20

La-Su 6-20

Tarkista käyttörajoitukset ja tarkemmat aikataulut osoitteesta www.kaarina.fi/visiitinkuntosali

UIMAHALLI Wibit-temppurata

Temppurata ma-ke 19.6-

21.6 klo 10-16 sekä 22.6. klo 10-14. Rata soveltuu kaikenikäisille, normaali sisäänpääsy maksu / sarjakortti. Kelluntaliivejä voi lainata. Syksyn uimakouluihin ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen alkaa

kaarinalaisille ma 26.6.2023 klo 9 ja

• ulkopaikkakuntalaisille ma 3.7.2023 klo 9. Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet osoitteessa www.kaarina.fi/uimakoulut

Ilmoittautumisten aikaan uimahalli on kiinni, joten puhelintiedusteluihin vastaamista emme voi taata. Vauvauinteihin ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen alkaa

• kaarinalaisille ma 7.8.2023 klo 17 ja ulkopaikkakuntalaisille ma 8.8.2023 klo 17.

Lisätietoja sekä ilmoittautumisohjeet osoitteessa www.kaarina.fi/vauvauinti

Kausi kestää 12.88.10.2023. Kesäsulku

Uimahallin ja kuntokoulun kesäsulku (huolto-ja korjaustyöt) 23.6-6.8.2023. Avaamme ma 7.8.2023 klo 6.

MUSIIKKIA SYKSYYN

Musiikkiopisto Arkipelagin syyslukukausi alkaa ma 14.8.2023.

Ilmoittautumisia otetaan

vastaan 13.6. saakka tai

1.8. alkaen numeroon 044 762 5554 (musiikki) tai 044 292 1508 (tanssi).

Tanssitunnit Nykytanssi, baletti, lastentanssi, tanssin perusteet, akrobatia ja tanssin kisaryhmät 4-vuotiaista aikuisiin. Musiikkileikkikoulu

Lapsi-aikuinen -ryhmä 1–2-vuotiaille sekä muskariryhmiä 3–6-vuotiaille. Soiton- ja laulunopetus

Opetusta annetaan akustisissa ja bändisoittimissa ja laulussa. Oppilaspaikat jaetaan sitä mukaa kuin niitä vapautuu. Harvinaisemmissa soittimissa lyhyemmät jonot. Lue lisää: www.arkipelagmusik.fi

UIMARANNAT KAARINASSA

Hovirinnan ranta

Uimarannantie 56, Kaarina

Hovirinnan uimaranta sijaitsee Kuusistonsalmen pohjoisrannalla. Ranta on Kaarinan ainoa EU-ranta korkeiden kävijämäärien vuoksi.

Uimarannalla on hiekkaosuuden ja nurmikon välissä pitkä puulaituri pukeutumissuojineen. Lapsille on oma matala ranta. Uimarannalle on osittain esteetön pääsy. Alueella on hyvin parkkitilaa, mutta kauniilla säällä paikoitusalue täyttyy.

Turvallinen uintialue on merkitty rataköydellä.

Uimiseen tarkoitetun alueen ulkopuolella alkaa äkkisyvä sekä Kuusistonsalmen virallinen veneväylä. Uiminen veneväylällä on kiellettyä.

Voivalan uimaranta Ruskolevänkatu 10, Kaarina Voivalan uimaranta sijaitsee Kuusistonsalmen pohjoisrannalla, ja se kuuluu osana Voivalan Rantapuistoon. Turvallinen uintialue on merkitty rataköydellä. Uimarannan erikoisuutena on rannasta 40 metrin etäisyydellä oleva ponttoni. Voivalan venesatama sijaitsee aivan rannan vieressä.

Raadelman uimaranta

Laituritie 5, Piikkiö

Raadelman uimaranta sijaitsee Kuusistonsalmen pohjoisrannalla yksityisen venesataman länsipuolella. Turvallinen uintialue on merkitty rataköydellä. Uimaranta on matala ja

sopii hyvin lapsille. Uintialueen reunalla on melonta- ja oleskelulaituri.

Harvaluodon uimaranta

Krupuntie 65, Piikkiö

Harvaluodon uimaranta on osa viiden hehtaarin

virkistysaluetta, jossa on kaupungin omistama

huoltorakennus sekä caravan- ja telttailualue. Alueelta löytyvät muun muassa WC-tilat, pukuhuoneet, kioski ja sauna.

Kuuslahden yleinen uimapaikka

Kuuslahdentie 60, 21620

Kuusisto

Kuuslahden uimapaikka

sijaitsee Kuusistossa, Kuu-

sistonsalmen rannalla, suojaisan lahden poukamassa. Alueella on hieno hiekkaranta, laituri, pukeutumissuoja ja grillimaja. Alueella ei ole juomapistettä eikä käymälää. Littoisten hiekkaranta

Littoistenjärventie 153, Littoinen

Uimaranta sijaitsee Littoistenjärven luoteisrannalla. Rannalta avautuvat kauniit näkymät järvelle ja Littoisten Verkatehtaan suuntaan. Alueella on suurehko parkkipaikka, joka usein täyttyy kauniilla säällä.

Ranta-alueella on kaksi

ulkogrilliä, joihin tarvittavat grillihiilet tai polttopuut on tuotava itse. Lisäksi lähellä uimarantaa sijaitsee Littoisten koirapuisto ja koirien uintipaikka.

Rannan tuntumaan on asennettu ulkokuntoiluvälineitä. Uimarannan vieressä on katettu tanssilava Littoisten lava, joka on edelleen toiminnassa.

Ristikallion uimaranta

Nipsikatu 8, Littoinen Pieni uimaranta sijaitsee Littoistenjärven etelärannalla. Rantakalliolta avautuu kaunis järvimaisema kahdelle saarelle.

Neuvontaa ja palveluohjausta senioreille

LIIKKUVA resurssikeskus tuo järjestöjen ja julkisen puolen yhteistyönä senioreille suunnatun neuvonnan ja palveluohjauksen ihmisten arkisiin ympäristöihin lähelle koteja.

Tule moikkaamaan meitä ja vaihtamaan kuulumisia! Neuvonta ja jaettava materiaali on maksutonta.

Löydät meidät värikkään auton luota maanantaina 12.6.

Kaarina-talon edessä klo 10-11.30, Lautakunnankatu 1

K-Market Littoisten parkkipaikalla klo 13-14.30, Uusi Littoistentie 48

Kaarina-talon edustalla saat meiltä tietoa mm. muistiin liittyvistä asioista sekä järjestöjen tarjoamista neuvontaja turinanumeroista sekä verkossa löytyvistä tekemisen vinkeistä. Mahdollisuus myös palveluohjaukseen liikunnan ja kotona pärjäämiseen liittyvissä asioissa.

K-Market Littoisten parkkipaikalla on tarjolla palveluohjausta -ja neuvontaa järjestöjen tarjoamista tekemisen vinkeistä sekä ikääntyneiden kotona pärjäämiseen liittyvistä asioista.

Yhteistyössä Varha, Turun Lähimmäispalveluyhdistys ja Kaarinan kaupunki.

Leikkipuistojumppaa

Hovirannan

Rantapuistossa

tiistaisin kello 18

20.6. asti

Tule mukaan lapsen kanssa tai ilman lasta! Jumpataan samalla, kun lapset leikkivät puistossa. Osallistuminen on maksutonta.

Lisätietoja Mia Kettunen, Kaarinan liikuntapalvelut, p. 050 373 2642

Kesällä tanssitaan

Laituritanssit Hovirinnassa 21.6. Muinaistulien yö Littoisten uimarannalla 26.8. Iltapäivätanssit Kaarina-talossa 5.9.

Kaarinan kulttuurin ja kirjastojen kesässä runsas kattaus tapahtumia!

Tule mukaan kesän moniin tapahtumiin ja kiinnostaviin näyttelyihin!

Muista myös kirjaston kesälukukampanja lapsille ja aikuisten osaston suositut, valmiiksi tietyn teeman ympärille kootut kesäkassit – lue lisää kaarina.fi/kirjasto

Aurinkoista kesää, nähdään kirjastossa ja tapahtumissa!

Tällä aukeamalla on mainittu vain osa kesän tarjonnasta!

Kaikki tapahtumat ja ajankohtainen tieto löytyy

Kaarinan kaupungin sivulta osoitteesta: kaarina.fi/tapahtumat

Kaarinan musiikkiviikon konsertit

Kamarimusiikkikonsertti, soitinopettajat

Tiistai 6.6. klo 19, Kaarina-talo

Kamarimusiikkikonsertti, soitinopettajat

Keskiviikko 7.6. klo 19, Piikkiön kirkko

Kuusiston iltamusiikkipolku -konserttisarja

Torstai 8.6. alkaen klo 18 Kuusiston kirkko

Oppilaskonsertteja

Perjantai 9.6. klo 17.30 ja 19, Kaarina-talo

Oppilassinfoniaorkestereiden konsertti

Lauantai 10.6. klo 19, Kaarina-talo, aula Musiikkiviikon päätöskonsertti, kaikki orkesterit esiintyvät

Sunnuntai 11.6. klo 14, Kaarina-talo, aula

Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut www.kaarina.fi

Kulttuuribussi Kuusiston linnanraunioille 2.7.–6.8.

Ilmainen kulttuuribussi kulkee heinäkuussa välillä Kaarinan keskusta – Kuusiston Piispanlinnan rauniot keskiviikkoisin ja sunnuntaisin

Pysäkit: Kaarinan keskusta (Kivitaskun pysäkki), Kuusiston K-market, Kuusiston kirkko, Taidekartano, Kuusiston Piispanlinnan rauniot Tervetuloa kulttuuribussin kyytiin!

Aikataulu ja lisätiedot: www.kaarina.fi/kulttuuribussi

Kaarinan pääkirjasto, Kaarina-talo, Lautakunnankatu 1, 20780 Kaarina Piikkiön kirjasto, Hadvalantie 9, 21500 Piikkiö

Littoisten kirjasto, Littoistentie 525, 20660 Littoinen

KULTTUURIBUSSI

11.7., 18.7. ja 25.7. klo 19 Koriston tallilla

LastenKaarina - koko perheen tapahtuma

9.9.

Japanilaiseen populaarikulttuuriin keskittyvä tapahtuma, jota on järjestetty Kaarina-talossa vuodesta 2018 alkaen. Vuoden 2019 tapahtumassa vieraili huimat 2800 kävijää!

Tule mukaan!

19.8.

Kaarina-talon pihakirppikset ja -keikat

Elokuun torstaisin kirppistellään ja kuunnellaan elävää musiikkia

Kaarina-talon edustalla.

Esiintymässä on mm. Hurjan pojan koti, Duo Katariina Rainio ja Timo Pehkuri sekä Ånsemble.

Kirppispaikat ovat maksuttomia, eikä niitä tarvitse varata etukäteen.

Ota oma pöytä tai viltti mukaan, paikan voit valita saapuessasi.

Kirppis- ja keikkapäivät:

3.8., 10.8., 17.8., 24.8. ja 31.8. klo 15–18, esiintyjät aloittaa klo 16.30

Runo-Kaarina-kilpailun voittaja julkaistaan Turun

Kirjamessuilla pe 29.9.

Kaarinan kulttuuripalvelut ja Runo-Kaarina mukana kirjamessuilla 29.9.–1.10.

Tule tutustumaan uuteen voittajaan ja kirjaan. Nähdään messuilla!

Kirjamessujen etkot

Kaarina-talossa to 28.9.

Kirjamessujen etkoilla on luennoimassa ja keskustelemassa Ville-Juhani Sutinen, Runo-Kaarina -voittaja vuodelta 2002.

Kirjallinen ilta:

Iiti Elomaa 13.9.

Muistathan että...

...syyskuussa käynnistyy kirjastojen talvikauden ohjelmat kuten mm. lukupiirit, satuhetket, novellikoukku ja keskustelukerhot.

Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Konsertteja

Piikkiön kirkossa

Minne lempeät askeleet kuljettaa -kuorokonsertti to 15.6. klo 18

Konsertissa kuullaan naiskuorolaulun kaarta ohjelmistossa joka vie kohti kesää.

Kesäillan musiikkia -konserttisarja torstaisin 27.7.–24.8. klo 18

Konserttisarja esittää monipuolisen kattauksen eri musiikkityylejä.

Konsertit on toteutettu osana vuoden 2022 Kaarinan kaupungin asukasbudjettia.

Yhteistyössä Kaarinan kaupungin kulttuuripalvelut ja Piikkiön seurakunta

Näyttelyt Kaarina-talossa

2.–29.6.2023

• Hilla ja Lilja Nummila: Osatotuus ja osa valhetta

• Katariina Aalto: Tunne itsesi

3.–28.7.2023

• Ulla Joutsamo ja Marke Laaksonen: Maalauksia luonnon inspiroimana

• Kristiina Lähteenmäki-Hein: Iholle

2.–30.8.2023

• Jenny Lipponen: Hetki happee

• Rosa Heino: Luontoni

2.–29.9.2023

• Kaarinan Taideyhdistys: Kuvien näyttämöllä

• Birgitta Holopainen: Poluilla

Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalveluiden sometilit uudistuivat – seuraa meitä!

Kulttuuripalveluiden Instagram-tililtä @kaarinankulttuuripalvelut löydät jatkossa viikon tapahtumatärpit, kulttuuripalveluiden omat tapahtumat ja tiedotteet sekä näyttelyt.

Kirjastojen Instagram-tilillä @kaarinankirjastot löydät ajankohtaiset kirja- elokuva- ja musiikkivinkit. Tätä tiliä seuraamalla pysyt myös perillä kirjaston tapahtumista, palveluista ja aukioloajoista.

Kulttuuri- ja kirjastopalveluiden yhteinen Facebook-tili Kaarinan kulttuuri ja kirjastot pysyy ennallaan ja täältä löydät tuttuun tapaan mm. ajankohtaista tietoa tapahtumista, palveluista ja aukioloajoista.

Lue ajankohtaiset tapahtumatiedot: kaarina.fi/tapahtumat

Lue lisää näyttelyistä: kaarina.fi/nayttelyt

Kaarinan kulttuuri ja kirjastot @kaarinankulttuuripalvelut | @kaarinankirjastot

kulttuuri ja kirjastot

Irja ja Tuula opastavat senioreita Fölin käytössä

Fölikaveri kannustaa bussiin kyytiin

KUVA: VESA-MATTI VÄÄRÄ

TEKSTI: ULLA-MARI UUSITALO

FÖLIKAVERIT ovat vapaaehtoisia senioreja, jotka auttavat ikätovereitaan Fölin eli Turun seudun joukkoliikenteen käytössä. Kaarinan Fölikaverit päivystävät kirjastossa Kaarina-talolla keskiviikkoisin kello 10–12, jolloin paikalla voi pistäytyä kysymyksineen. Tarvittaessa heitä voi pyytää myös bussimatkalle mukaan, jos Fölillä matkustaminen tai Fölikortin käyttö on vielä uutta.

Fölin kesäiset linkkivinkit www.foli.fi/kuhankuono www.foli.fi/vesibussi www.foli.fi/seikkailu

– Olemme kavereita henkilöille, jotka eivät ehkä uskalla lähteä bussimatkalle yksin. Avustamme, ohjaamme ja kannustamme omatoimisuuteen, kertoo Irja Gustafsson, toinen Kaarinan Fölikavereista. Fölikavereiden apu on hyvin konkreettista.

– Neuvomme, millä bussilla pääsee perille, missä bussi pysähtyy ja milloin, missä voi jäädä pois, kauanko matka kestää ja mikä on kävelymatkojen osuus. Neuvomme myös, miten matkakortteja käytetään ja miten niihin saa ladattua lisää rahaa. Lataaminen onnistuu netissä, latauspisteillä ja Fölin asiakaspalvelussa Turun Monitorissa, listaa Tuula Törnblom, toinen Fölikavereista.

Fölikaverit opastavat myös kutsuliikenteen käytössä, jolloin Fölikyydin voi saada jopa omalle pihalleen. Kesän erikoisuuksiin kuuluvat vesibussit, joista Fölikaverit mielel-

lään myös kertovat.

Föli liikkumaanvapauttaa

Irja ja Tuula kannustavat kaikkia Fölin käyttöön, sillä yhteydet ympäri Turun seutua ovat erinomaiset. Kun Fölin opettelee, voi liikkua omien toiveiden ja suunnitelmien mukaan. Ympäristökin kiittää, kun kaikki eivät kulje omilla autoillaan.

– Fölikaveri opastaa alkuun, ja sitten voi ottaa vaikka oman kaverin matkaseuraksi. Aamupäiviä kannattaa hyödyntää, sillä silloin on muita kulkijoita vähemmän liikkeellä. Samalla lipulla voi kahden tunnin ajan matkustaa niin paljon kuin ehtii, ja rollaattorin kanssa matka on ilmainen arkisin kello 9–12.59, Irja vinkkaa.

Fölillä matkustaminen on sosiaalinen kokemus. Kanssamatkustajiin voi tutustua, jos alkaa roh-

keasti puhumaan vaikka ilmoista, ja kuskilta ja vierustovereilta saa tarvittaessa apua. Tuula tiivistää Fölimatkan parhaat puolet runollisesti:

– Fölissä aistii kaikilla aisteillansa: näkee, kuulee, haistaa, ja jos torille menee, niin myös maistaa!

HAUSKA TIETÄÄ

Kaarinan Fölikaverit päivystävät Kaarina-talossa 3.5. alkaen joka keskiviikko kello 10–12. Heinäkuun ajan toiminta on tauolla, mutta jatkuu taas elokuussa. Fölikavereiden opastus on maksutonta ja avointa kaikille noin yli 65-vuotiaille, mutta Fölikaverin kanssa tehtävä matka on maksettava itse.

Irja Gustafsson ja Tuula Törnblom ovat Kaarinan Fölikaverit, jotka neuvovat senioreita Turun seudun joukkoliikenteen käytössä.