Paras paikka. - Kaarinan kaupungin asukaslehti 2/2022 by Kaarinan kaupunki

2/2022

Paras paikka. Kaarinan kaupungin asukaslehti | www.kaarina.fi | Julkinen tiedote

Sujuvat ja turvalliset arjen palvelut läheltä ESTEETÖNTÄ HARJOITTELUA VISIITIN KUNTOSALILLA

Paras paikka kuntoilla. SIVU 4

NEUVOLAPALVELUT OSANA PERHEIDEN ARKEA

Paras paikka kasvattaa. SIVU 6

HEILURISSA SAA LEIKKIÄ JA JUOSTA

Paras paikka liikkua. SIVU 8

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2022

Kaarinan kaupungin asukaslehti 2/2022

TEEMA Lehden teemana on sujuvat ja turvalliset arjen palvelut läheltä.

SIVU 4 Esteetöntä harjoittelua Visiitin kuntosalilla

SIVU 6 Neuvolapalvelut

osana lapsiperheiden arkea

SIVU 8 Jihuu – HeiLurin leikit ja juoksut kutsuvat

TAPAHTUMIA JA TEKEMISTÄ SIVU 11

HAUSKA TAVATA

SIVU 16 Keijo Sipilä työskentelee Kaarinassa digikehittämispäällikkönä.

Paras paikka. Kaarinan kaupungin asukaslehti Julkaisija: Kaarinan kaupunki, Oskarinkatu 4, 20780 Kaarina Toimitus: tiedotus@kaarina.fi, p. 050 373 2874 Ulkoasu, taitto ja painatus: Punamusta Oy ISSN: 2736-8017 (painettu) Painosmäärä: n. 15 500 kpl Painettu ympäristöystävälliselle Novapress Silk -paperille. Kannen kuva: Vesa-Matti Väärä. Seuraava numero ilmestyy 25.5.2022.

Palvelupiste Fiskari Lautakunnankatu 1, 20780 Kaarina p. 02 588 4010, palvelupiste@kaarina.fi Avoinna: maanantai klo 9-19 tiistai-perjantai klo 9-16 juhlapyhien aattona klo 9-16

Piikkiön palvelupiste Hadvalantie 9, 21500 Piikkiö p. 02 588 4020, palvelupiste@kaarina.fi Avoinna: maanantai klo 12-19 tiistai-perjantai klo 10-16 juhlapyhien aattona klo 10-16

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2022

KARI HÖLSÖ TIETOHALLINTOJOHTAJA

OPPILAIDEN huoltajat pitävät yh-

teyttä opettajiin Wilma-viestien välityksellä, kotipalvelutyöntekijä seuraa työlistaansa älypuhelimesta ja avaa älypuhelimella asiakkaiden sähkölukoilla varustettuja ovia, vesimittarien lukemat luetaan etäluentapalvelun avulla, kaupunginhallitus kokoustaa etäyhteyksien välityksellä, kirjaston asiakas käyttää kirjaston langatonta vierasverkkoa, urheiluseuran puheenjohtaja tekee avustushakemuksen sähköisesti netissä, kuntalainen saa tekstiviestimuistutuksen lääkäriajasta kännykkäänsä, tuhannet oppilaat käyttävät tablettejaan koulun langattomissa verkoissa, kaupunginjohtaja hyväksyy kaupungin laskuja kotisohvaltaan. Yli 10 000 käyttä-

jien palvelupyyntöä tai tilausta hoidetaan vuodessa. Tietohallinto on monessa mukana. Kun kaikki toimii, niin kaupungin tietohallinto on onnistunut työssään. Kun asiat hoidetaan hyvin,

niin arjen digitalisoituneet palvelut helpottavat sekä Kaarinan työntekijöiden että kaarinalaisten arkea. Tietohallinnon asiantuntijat ovat usein mahdollistava tekijä sujuvien ja arkea helpottavien palve-

Kun kaikki toimii, niin kaupungin tietohallinto on onnistunut työssään.

luiden rakentamisessa. Yhteistyötä tehdään kaupungin eri yksiköiden kanssa. Myös yhteistyön on oltava sujuvaa, ja sitä se onkin. On hienoa, että kaupungin yksiköt arvostavat tietohallinnon osaamista ja asiakaspalvelukykyä. Kun palvelut sujuvat, myös lopulliset asiakkaat ovat tyytyväisiä. Tekniikalla on kuitenkin joskus tapa vikaantua, usein virka-ajan ulkopuolella. Lähes kellonajasta riippumatta tietohallinto alkaa toimia vikatilanteen poistamiseksi ja eliminoimiseksi. Pyrimme näkymättömyyteen arjen palveluissa, mutta saavumme paikalle, kun tilanne vaatii.

Kaarinan strategiatyö eteni työpajavaiheeseen KAARINAN strategia uudistetaan

tänä vuonna. Nykytilanne on nyt kartoitettu ja valmistelu jatkuu eri sidosryhmille järjestettävillä työpajoilla. Tavoitteena on, että uusi strategia hyväksytään kaupunginvaltuustossa syyskuun 2022 alussa. Nykytilanteen kartoittamisen pohjana käytettiin henkilöstölle ja luottamushenkilöille tehtyjä kyselyiden tuloksia. Vahvuuksina nähtiin muun muassa: • Asiakaslähtöiset palvelut. • Henkilöstön osaaminen, asiantuntemus ja ammattitaito. • Kaupungin vetovoimaisuus, joka koostuu useista eri tekijöistä. • Strategian onnistuminen haastavasta koronatilanteesta huolimatta.

Varsinaissuomalaisten liikkumistottumuksia ja kehittämistoiveita selvitettiin kyselyllä KYSELYN toteuttivat Valonia ja Var-

sinais-Suomen liitto marraskuussa 2021. Vastauksia kyselyyn saatiin kaikista maakunnan kunnista, yhteensä yli 3000 kappaletta Liikennekyselyn tuloksista ilmenee, että varsinaissuomalaisten liikkumistottumuksissa on eroja Turun ydinkaupunkiseudun ja muun maakunnan välillä, mutta joukkoliikenteen kehittämiselle on laajasti kysyntää koko Varsinais-Suomessa. Moni maakunnan asukas olisi kiinnostunut käyttämään myös lähijunayhteyksiä. Kyselyn tuloksiin ja raporttiin voi tutustua osoitteessa valonia.fi/ liikennekysely2021.

Kehittämiskohteita arvioitiin kolmen eri teeman näkökulmasta. Eri teemoista nousi esille muun muassa seuraavat kehittämiskohteet: • Kaupungin hallinto, johtaminen: strategiaosaaminen, ennakointi, avoimuus ja henkilöstön vaihtuvuuden vähentäminen. • Yhteistyö, vuorovaikutus, viestintä: kehittämiskohteina nähtiin esimerkiksi yhteistyön, osallistamisen sekä saavutettavuuden lisääminen. • Kaupungin palvelut: joukkoliikenteen, yritysalueiden, fyysisen ja henkisen turvallisuuden ja ulkoilu- ja vapaaajanviettoon käytettävien tilojen ja paikkojen kehittäminen.

Vielä ehdit mukaan työpajoihin Osa ensimmäisistä työpajoista on pidetty. Niissä on käsitelty nykytilannetta sekä sen pohjalta pohdittu, millaisena kaupunki nähdään tulevaisuudessa. Seuraavaksi valmistelu etenee kohti kaupungin vision, arvojen ja päämäärien määrittelyyn: • Visio-työpaja 12.4.2022 klo 17-20. Tulevaisuuden tavoitetilan tarkentaminen. • Strategiset päämäärät -työpajat 20.4./ 26.4./ 27.4.2022 klo 17-20. Kukin työpajoista kohdistuu tiettyyn teemaan, jotka tarkentuvat prosessin edetessä. • Strategian viimeistely -työpajat 1.6. ja 2.6.2022. Kaksi saman sisältöistä työpajaa, joista voi valita kumpaan osallistuu.

Voit osallistua yhteen tai useampaan työpajaan. Yksikään työpaja ei edellytä aiempaa osallistumista. Ei siis haittaa, vaikka et ehtinyt mukaan maaliskuun työpajoihin.

Ilmoittautuminen työpajaan Voit ilmoittautua työpajoihin sähköisellä lomakkeella osoitteessa kaarina.fi/tulevaisuus. Mikäli et pääse ilmoittautumaan sähköisesti, voit ilmoittautua myös puhelimitse hallintojohtaja Päivi Antolalle, p. 050 541 5160. Tervetuloa luomaan yhdessä tulevaisuuden Kaarinaa! Näkemystäsi tarvitaan.

PÄÄKIRJOITUS

Tavoitteena asiakaslähtöiset palvelut

TEEMA

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2022

Esteetön harjoittelu Visiitin kuntosalilla

auttaa ylläpitämään toimintakykyä Omaishoidon tukikeskus Visiitin kuntosalilla on rauhallinen ja rento tunnelma. Irma Porela kulkee laitteesta toiseen Wertaisliikuttaja Martti Strömmerin ohjauksessa ja omaa kunto-ohjelmaansa seuraten. Visiitin kuntosali on esteetön, joten siellä on helppoa ja turvallista kuntoilla, vaikka toiminta- ja liikuntakyvyssä olisi rajoitteita. TEKSTI: ULLA-MARI UUSITALO KUVAT: VESA-MATTI VÄÄRÄ

VOIVALASSA sijaitseva Omaishoi-

don tukikeskus Visiitti on perustettu vuonna 2007, jolloin se oli lajissaan ainutlaatuinen. Alakerran kuntosalia varten mallia käytiin katsomassa ympäristökunnissa, ja siitä tehtiin esteetön. Kuntosali on suunnattu helppokäyttöistä salia tarvitseville 65 vuotta täyttäneille sekä pitkäaikaissairaille, vammaisille ja toiminta- ja liikuntakyvyltään heikentyneille henkilöille. – Perinteisistä kuntosaleista poiketen Visiitin laitteet on valittu käyttäjäryhmiä ajatellen. Laitteet toimivat paineilmalla, joten ne ovat hiljaisia, turvallisia ja nivelystävällisiä. Laitteissa on paljon säätöjä,

joiden avulla jokaiselle saadaan sopiva asento. Tarvittaessa liikeratoja voidaan myös rajoittaa tai tukia lisätä, kertoo Erika Niinisalo, toinen ikäihmisten palvelujen fysioterapeuteista. Joitakin salin laitteista voi käyttää tuolilla tai pyörätuolissa istuen. Sekä laitteissa että seinissä on liikkumista helpottavia kahvoja ja siirtyminen laitteisiin on tehty turvalliseksi. Salilla on myös välineitä tasapainon harjoittamiseen.

Kertakäynti viikossa ylläpitää kuntoa Kuntosali sopii ikäihmisille, sillä tutkimusten mukaan he hyötyvät

Kuntosalilla voi harjoitella tehokkaasti lihasryhmittäin, ja erityisesti alaraajojen lihasvoimiin saadaan hyviä tuloksia. Kuvassa ikäihmisten palvelujen fysioterapeutt Erika Niinisalo ja kuntoilemassa Irma Porela.

erityisesti voima- ja tasapainoharjoittelusta. – Kuntosalilla voi harjoitella tehokkaasti lihasryhmittäin, ja erityisesti alaraajojen lihasvoimiin saadaan hyviä tuloksia. Paineilmalaitteet mahdollistavat sen, että harjoittelun voi aloittaa vaikka nollasta kilosta ja vastusta lisätä hyvin vähän kerrallaan. Säännöllinen kuntosaliharjoittelu on tärkeää varsinkin, jos on monenlaisia vaivoja. Käynti kerran viikossa ylläpitää kuntoa, ja kahdesti tai useammin käymällä kunto paranee. – Asiakkaillamme on laidasta laitaan erilaisia pitkäaikaissairauksia

ja usein monia vaivoja samanaikaisesti: tuki- ja liikuntaelinsairauksia, aivojen verenkiertohäiriöstä johtuvia vaivoja, Parkinsonin tautia, MS-tautia, nivelrikkoa, sydän- ja muistisairauksia. Kuntosali on monelle se tärkein kuntoa ylläpitävä tekijä, Niinisalo muistuttaa.

Ohjattuja vuoroja ryhmissä Visiitissä voi käydä erilaisten ryhmien mukana ohjatuilla vuoroilla tai itsenäisesti vapailla vuoroilla. Fysioterapeutin ohjaamiin ryhmiin pääsee mukaan esimerkiksi kaupungin työntekijän ohjaamana tai kuntoutusjakson päät-

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2022

TEEMA

teeksi. Myös tulija itse tai hänen läheisensä voi ottaa yhteyttä Visiittiin ja tiedustella paikkoja. Jokaisen tulijan kanssa tehdään aina ensin fysioterapeutin arviointi, jotta hänelle löytyy sopivin ryhmä ja kuntoiluohjelma. – Ryhmien kokoonpanoja tarkastellaan puolivuosittain. Asiakkaille tehdään välillä toimintakykytestejä, jotta nähdään, onko hän oikeassa ryhmässä ja onko hän hyötynyt käynneistä.

Erityisiä sairauskohtaisia ryhmiä ei ole. – Meillä on ryhmät kotihoidon asiakkaille ja omaishoidon kotihoidon asiakkaille. Heille on myös kaupungin puolesta järjestetty kuljetus. Lisäksi on FT-ohjattuja ryhmiä, jotka on tarkoitettu enemmän apua harjoittelussaan tarvitseville sekä fysioterapeutin ohjauksesta tai vähintään läsnäolosta hyötyville. Näissä ryhmissä on aina fysioterapeutti mukana, Niinisalo kertoo. Tällä hetkellä Visiitissä kokoontuu myös kolmen eri yhdistyksen ryhmiä, eli reuma- ja nivelyhdistyksen sekä sydän- ja muistiyhdistysten ryhmät. Näihin pääsee mukaan yhdistysten kautta.

Vapaaehtoiset Wertaisliikuttajat apuna Perusterveet kuntoilijat, jotka kaipaavat ohjausta saliharjoitteluun ja laitteiden käyttöön, voivat osallistua Wertaisliikuttajien ryhmiin eli WL-ryhmiin. Niissä on paikalla vapaaehtoisia, koulutettuja Wertaisliikuttajia. WL-ryhmiä koordinoivat kaupungin liikuntapalvelut. – Vapaaehtoiset Wertaisliikuttajat ovat todella arvokkaita. He

Laitteissa on paljon säätöjä, joiden avulla jokaiselle saadaan sopiva asento.

ovat kokeneita, kuntoiluun perehtyneitä henkilöitä, jotka ovat kuntosalikävijöiden kanssa samaa ikäluokkaa, Niinisalo kiittelee. Haastatteluhetkellä salilla ollut Martti Strömmer on yksi Visiitin paristakymmenestä vapaaehtoisesta. Hän on käynyt Visiitissä noin kahdeksan vuotta ja toimii Wertaisliikuttajana myös uimahallin kuntosalilla. – Vapaaehtoistyö on palkitsevaa, Strömmer sanoo. Irma Porela on kuntoillut WL-ryhmässä viikoittain noin 3 vuoden ajan. Hänelle ryhmä tarjoaa kuntoilun lisäksi myös sosiaalisen puolen.

– Täällä me todella olemme toistemme vertaisia, ymmärrämme toisiamme ja kremppojamme. On myös hyvä, että täällä ryhmässä on aina joku auttamassa. Visiitti on erinomainen paikka!

Itsenäistä harjoittelua vapailla vuoroilla Täysin itsenäisesti harjoittelevat voivat käyttää kuntosalia silloin, kun se ei ole varattu ryhmien käyttöön. – Tällä hetkellä vapaita vuoroja on arkiaamuisin kuudesta alkaen pari tuntia, ennen kuin ryhmät alkavat, ja iltaisin kahdeksaan asti ryhmäkokoontumisten jälkeen.

Viikonloppuisin salille pääsee koko päivän. Aamuisin, viikonloppuisin ja varsinkin perjantai-iltaisin on yleensä hyvin tilaa, Niinisalo listaa. Ennen itsenäisen harjoittelun aloittamista voi osallistua laiteopastusvuorolle ja tutustua näin saliin ja laitteisiin. Laiteopastuksiin pitää ilmoittautua etukäteen.

Kannattaa kokeilla! Niinisalo rohkaisee kokeilemaan kuntosalia edes kerran. Suurin osa kokeilijoista innostuu. – Visiitissä on aina ystävällinen vastaanotto, sillä me toivomme, että jokainen pääsisi käymään meillä. Minkäänlaista aikaisempaa kokemusta kuntosaleista tai edes kuntoilusta ei tarvita. Kuntoilun voi aloittaa juuri omalta tasolta ja vaikka vain kahdesta laitteesta. Visiitin kuntosalin käyttö on maksutonta muun muassa omaishoidettaville ja -hoitajille, Visiitin, palveluasumisen, yhteisökodin, kotihoidon ja Tiklin asiakkaille, veteraaneille ja heidän puolisoilleen sekä kaupungin työntekijöille. Salille pääsevät myös 65+-kortin sekä Visiitti-kortin haltijat. Kortteja voi ostaa Kaarina-talosta ja Piikkiön kirjastosta kaupungin palvelupisteestä.

LISÄTIETOA RYHMISTÄ SEKÄ ILMOITTAUTUMISET: Ohjatut ryhmät ja yksilölliset harjoitteluohjelmat ikäihmisten palvelujen fysioterapeutit, puh. 050 373 2899 ja 050 306 4930 WL-ryhmät ja laiteopastukset erityisliikunnan suunnittelija, puh. 050 373 2641 Omaishoidon tukikeskus Visiitti Rantayrttikatu 1 20780 Kaarina Vapaaehtoinen Wertaisliikuttaja Martti Strömmer ohjaa kuntoilemassa olevan Irma Porelan harjoitusta.

Katso kuntosalivuorot sivulta 14.

6 TEEMA

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2022

Syntyvyys nousi Suomessa viime vuonna. Kaarinassa syntyvyys on pysynyt hyvällä tasolla kaiken aikaa, mutta vauvabuumikin näkyy.

Neuvolapalvelut osana lapsiperheiden arkea TEKSTI: KIRSTI HELIN KUVAT: VESA-MATTI VÄÄRÄ

TIIA ja Jarno Hiltunen ovat tuo-

massa Onni-vauvaansa rokotettavaksi Kaarinan avoneuvolaan. – Meille oli varattu aika viime torstaiksi Littoisten neuvolaan, mutta emme päässeet silloin ja niinpä meitä opastettiin tulemaan tänne. Avoneuvola ilman ajanvarausta vaikuttaa todella hyvältä palvelulta. Täältä saa nopeasti apua ja homma toimii hyvin, toteaa Jarno Hiltunen.

Hiltusen perhe muutti viime joulukuussa Turun keskustasta Kaarinaan. He kertovat olevansa oikein tyytyväisiä kaupungin sujuviin palveluihin. Kaarinan neuvolatoiminnasta vastaava osastonhoitaja Päivi Heinonen kertoo, että kaarinalaiset ovat jo melko hyvin löytäneet avoneuvolan ja asiakkaat myös tiedostavat, että avoneuvola on tarkoitettu vain lyhyille käynneille.

Matalan kynnyksen palvelua Avoneuvola aloitti toimintansa marraskuussa 2019. Vastaanotot on pääterveysaseman neuvolassa maanantaisin kello 16.00– 17.30. Yhtä asiakaskäyntiä kohden on varattu aikaa noin 10 minuuttia ja paikalla on päivystämässä kaksi terveydenhoitajaa. Avoneuvola on odottaville äideille ja lapsiperheille tarkoitettu

matalan kynnyksen palvelu ilman ajanvarausta. Avovastaanotolla hoidetaan lyhyitä asioita kuten pienten lasten mittauksia ja rokotuksia, raskauteen liittyviä seurantoja tai imetysneuvontaa. Avoneuvolassa voi käydä myös kysymässä mitä tahansa vauva-arkeen tai raskauteen liittyvää asiaa. Avoneuvola ei palvele sairausvastaanottona. Kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana avoneuvolan auki-

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2022

Neuvolatyö on osa perusterveydenhuollon ennalta ehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa. Kunnan toteuttamat äitiys- ja lapsineuvolapalvelut ovat perheille maksuttomia ja vapaaehtoisia. Vuonna 2021 Suomen neuvoloissa käytiin yhteensä yli 2,7 miljoonaa kertaa. Suomessa neuvolatoiminta kehittyi Arvo Ylpön ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnan ansiosta 1920-luvulla. Vuonna 1944 annettiin laki, jonka mukaan joka kuntaan oli perustettava äitiys- ja lastenneuvola vuoteen 1949 mennessä. Sotien jälkeen alkoi neuvolatoiminnan voimallinen kehittäminen, ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto oli edelleen kuntien tukena rakentamassa neuvolajärjestelmää ja vastasi isosta osasta terveystalojen kustannuksista. Tänä päivänä neuvolatoimintaa ohjaa ja valvoo sosiaali- ja terveysministeriö. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL puolestaan huolehtii neuvolatoiminnan kehittämisestä, seurannasta ja kuntien ohjauksesta. Kunnat järjestävät alueensa neuvolapalvelut. Jokaisessa kunnassa laaditaan neuvolatoiminnalle toimintaohjelma yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa. Kunnat nimeävät neuvolatoiminnalle vastuuhenkilön. Neuvolat tekevät yhteistyötä varhaiskasvatuksesta, lastensuojelusta ja muusta sosiaalitoimesta sekä erikoissairaanhoidosta vastaavien toimijoiden kanssa.

Tiia ja Jarno Hiltunen poikansa Onnin kanssa rokotuskäynnillä Kaarinan avoneuvolassa.

oloa on jouduttu koronatilanteen vuoksi rajoittamaan ja pahimmillaan avoneuvolaa ei ole voitu pitää olleenkaan auki tartuntariskin takia.

Rekrytointi käynnissä Tämän vuoden puolella avoneuvolassa on käynyt asiakkaita tasaiseen tahtiin ilman isompia jonoja. Päivi Heinosen mukaan aukioloajan laajentamista on pohdittu, mutta henkilöstöpulan takia se ei ole ainakaan vielä ollut mahdollista. – Syyt resurssipulaan ovat moninaiset. Koronapandemia on vienyt osan yleensä saatavilla olevista sijaisista näytteenotto- ja jäljitystyöhön, ja osa on siirtynyt muille aloille. Lisäksi terveydenhoitajien koulutuksen aloituspaikkoja on vähennetty. Meillä on tällä hetkellä

TEEMA

NEUVOLATOIMINTA SUOMESSA

rekrytointi käynnissä ja toivottavasti saamme vielä kevään aikana lisää väkeä. Kaarinan kaupungin neuvoloissa työskentelee tällä hetkellä yhteensä 15 terveydenhoitajaa. Lisäksi terveyskeskuksen lääkärit ja lastenlääkäri osallistuvat osaan neuvolakäyntien tarkastuksista. Neuvoloita on pääterveysaseman lisäksi Piikkiön ja Littoisten terveysasemilla sekä Piispanlähteen lastentalossa.

Nopeaa apua chatistä Avoneuvolan lisäksi nopeaa apua mieltä askarruttaviin asioihin saa neuvoloiden verkkopalvelusta. Varsinais-Suomessa toimii maakunnallinen chat-palvelu, jossa on mukana 18 kuntaa. Chatissa voi nimettömänä kysyä terveydenhoitajalta yleisluonteisia neuvoja raskauteen, vauva- ja pikkulapsiaikaan sekä neuvolapalveluihin liittyen. Chat on avoinna maanantaisin kello 9–13 ja tiistaista perjantaihin kello 9–11. Kaarinan neuvoloiden terveydenhoitajia on omalla vuorollaan vastaamassa kysymyksiin. Chatin tilastojen mukaan Kaarinassa on Turun jälkeen toiseksi eniten neuvolachatin käyttäjiä.

Asiakaslähtöistä neuvontaa – Neuvolatoiminnassa on tapahtunut huimaa kehitystä viime vuosina. Terveydenhoitajan työ ei ole enää pelkkää mittaamista, punnitsemista ja rokottamista. Työssä korostuu asiakkaan omista tarpeista lähtevä neuvonta, kertoo alalla 30 vuotta työskennellyt Päivi Heinonen. – Äitiys- ja lastenneuvolakäynnit toteutetaan THL:n ohjeiden mukaisesti samalla tavalla koko maassa. Käytössä on useita seulakyselyjä esimerkiksi lapsen kehityksestä, perheiden voimavaroista, lähisuhdeväkivallasta ja päihteiden käytöstä. Lomakkeita ei vain täytetä, vaan niitä käydään yhdessä läpi, ja jos nousee huolenaiheita, asiakas ohjataan eteenpäin saamaan apua. Neuvolasta on tullut myös lapsiperheiden sosiaalinen ympäristö. Perhevalmennuksissa muodostuu perheiden kesken usein pitkäaikaisiakin ystävyyssuhteita. Kaarinassa on laaja perhevalmennuksen kokonaisuus, joka jatkuu synnytyksen jälkeen. Korona-aikana perhevalmennus on jouduttu toteuttamaan etänä Teamsin välityksellä. – Korona-aikaan mahtuu monta vaihetta. Välillä hoidimme vain raskaana olevat äidit ja alle 1-vuotaat lapset, ja vastaanotoille pääsi mukaan vain yksi huoltaja, kun tavallisesti mukana voi olla koko perhe. Toivottavasti kevään mittaan pääsemme jatkamaan toimintaamme normaalisti ilman koronarajoituksia, Päivi Heinonen pohtii.

Avoneuvolan vastaanotolla päivystää kaksi terveydenhoitajaa. Kuvassa osastonhoitaja Päivi Heinosen vierellä terveydenhoitajat Emilia Strand (vas.) ja Riikka Yli-Kerttula.

2021 koko maassa lapsia syntyi yhteensä 49 583, mikä on 3 120 enemmän kuin vuonna 2020. Varsinais-Suomessa syntyvyys kasvoi viime vuonna 10 prosenttia. Tyksissä syntyi viime vuonna 4 200 lasta ja edellisenä vuonna 3 800 lasta, mikä oli vajaa sata enemmän kuin vuonna 2019. Kaarinassa syntyi viime vuonna yhteensä 454 lasta, vuonna 2020 luku oli 324 ja sitä edellisenä vuonna 381. Kaarinalaiset äidit synnyttävät pääasiassa Tyksissä, jolle on nyt valmistunut kauan odotettu uusi Majakkasairaala. Sekä naistenklinikka että lasten ja nuorten klinikka ovat muuttaneet vanhasta U-sairaalasta Majakka-

sairaalaan. Päivi Heinonen toteaa, että jo ennen korona-aikaa Kaarinassa syntyvyys on ollut korkealla tasolla. – Kaarina on muuttovoittoinen kaupunki. Tänne on valmistumassa uusia asuinalueita, jotka houkuttelevat lapsiperheitä. Varsinais-Suomen hyvinvointialue aloittaa toimintansa 1.1.2023 alkaen. – Tässä vaiheessa kartoitetaan vasta hyvinvointialueen hallintoon ja organisaatioon liittyviä asioita. Alussa tuskin tulee juuri mitään muutoksia asiakaspalveluihin. Uskon, että Kaarinassa neuvoloiden lähipalvelut säilyvät jatkossakin, mutta aika näyttää, Päivi Heinonen summaa.

Lapsirikas Kaarina Viime aikoina on alettu puhua lapsibuumista takavuosien laskevien syntyvyyslukujen jälkeen. Tilastokeskuksen mukaan vuonna

– Terveydenhoitajien työ on pitkälti asiakkaan omista tarpeista lähtevää neuvontaa, korostaa Kaarinan neuvolatoiminnasta vastaava osastonhoitaja Päivi Heinonen.

8 TEEMA

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2022

Noel Malmlund (vas.), Alex Sund, Elssa Laakso, Emilia Saloranta ja Emil Heikkilä liikkuvat ja leikkivät, kirjaimellisesti jalat irti maasta.

Jihuu – HeiLurin leikit ja juoksut kutsuvat Nelivuotias Eino Ahti pelmahtaa Littoisten monitoimitalon liikuntahallin ovesta sisään. Jalat vilistävät hirmuista kyytiä, kun hän pistää juoksuksi kavereidensa kanssa. HeiLuri-kerholaiset nauttivat, kun he saavat liikkua. TEKSTI: SINI SILVÀN KUVAT: VESA-MATTI VÄÄRÄ

KAIKKI kerhon lapset tietävät heti, mistä on kyse. Nyt liikutaan ja leikitään. HeiLuri liikuntakerhoon tullessaan lapset ovat kuin kevätlaitumille päässeet vasikat, jos vertaus sallitaan. Näkyy iloisia kasvoja, kun lapset pompsahtelevat ympäri salia. Ensi juoksujen jälkeen rauhoitutaan alkupiiriin. Lastentarhanopettaja, sosionomi (AMK) Juuso Seppälä ja lastenhoitaja Heli Lintula toimivat ohjaajina HeiLuri liikuntakerhossa. Näitä lasten ilmaisia liikuntakerhoja järjestetään joka arkipäivä eri kulmilla Kaarinaa. HeiLuri-kerhoja on järjestetty 3–7-vuotiaille lapsille jo seitsemän vuotta. Ne starttasivat Kaarinan varhaiskasvatusjohtaja Päivi Kemppaisen ideasta. – Liikunnan avulla opetetaan kaikkia elämän arvoja, meille ehkä

tärkeämpää on lapsen kohtaaminen, Seppälä sanoo.

Kerhossa ehditään myös jutella Periaate on se, että kaikilla on kerhossa kivaa. Siellä toiset otetaan huomioon, mitä myös harjoitellaan. Kolme- ja seitsemänvuotiailla on aika iso kokoero. – Meillä on aina tietyt jutut, mitkä toistuvat. Aloitetaan yhteisellä alkupiirillä ja toistetaan loru, tervehditään jokaista, että ”kiva nähdä sinua”. Voidaan höpötellä muitakin juttuja. Kun kerho kestää 2,5 tuntia, pystytään toteuttamaan asiat aika rauhassa, Seppälä kuvaa. Nyt ohjelmassa on erityistä hippaa. Leikissä ovat mukana niin lapset kuin ohjaajatkin. Kun hippa saa jonkun kiinni, tämän

leikin sääntöjen mukaan on pysähdyttävä. Käsi pitää pujottaa alhaalta jalkojen välistä taakse, mikä näyttää vähän hassulta. Mutta hassuttelu on sallittua. Toiset leikkijät voivat pelastaa paikalleen jähmettyneen kädestä pudistamalla. Ja pian valitaan hipaksi joku muu. Ja tästä leikistä jatketaan taas uusiin juttuihin.

”Juoksuleikit ovat kivoja” Mikä lasten itsensä mielestä sitten on kivaa? – Se, että voi leikkiä, vastaa yksi. – Juoksuleikit, toinen jatkaa. Kolmannella ovat mielessä vapaat leikit. Kerhon HeiLuri-nimeäkin pidetään hauskana. Joku pohtii, että tämä on tosi kiva harrastus. Ja kuuluu myös suoraa pa-

lautetta: kaikki muu on mukavaa, paitsi nukkuminen eli siis loppurentoutus.

Myös musiikilla suuri voima Musiikki toimii yhtenä elementtinä pistämässä liikuntaan rytmiä. Usein aloitetaan leikillä, joka on virittäytymistä itse toimintaan. Ohjattuja leikkejä on vähän yli tunti, minkä lapset jaksavat ohjaajien mukaan hienosti. Kerhoon kuuluu myös vapaata liikkumista, silloin voidaan vaikka rakentaa patjoista liukumäki tai leikkiä palloilla. Osa lapsista käy kerhossa maksimimäärän eli kaksi kertaa viikossa, osa kerran. Pari viikkoa leikitään samoja leikkejä tai niiden variaatioita. Näin kerhossa on pienimmille ja suuremmille paitsi uutta, myös

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2022

Kaarinan nettisivuilla HeiLuri liikuntakerho 3–7-vuotiaille Ma 9–11.30 ja 13.30–16 Littoisten monitoimitalo, Tallakatu 2 Ulkokausi: Verkatehtaan kenttä Sippaantie Ti 9–11.30 ja 13.30–16 Vapari, Kyynäräkatu Ulkokausi: Kaarinan kumihiekkatekonurmi, Erotuomarinkatu Ke 9–11.30 Tuorlan liikuntasali, Livia, Tuorlantie 1 Ulkokausi: Tuorlan nurmikenttä, Tuorlantie 1 To 9–11.30 ja 13.30–16 Vapari, Kyynäräkatu Ulkokausi: aamu Sos-lapsikylän kenttä, Luhtikatu 2 A, iltapäivä Kuusiston koulun kenttä. Kuusiston koulutie Pe 9–11.30 ja 13.30–16 Vapari, Kyynäräkatu Ulkokausi: Kaarinan kht, Erotuomarinkatu

että kerho on lapsille harrastus. Ero muihin liikuntaharrastuksiin on ehkä se, että ohjaajilla on hyvin aikaa kuunnella lapsia. Periaate on, että kerhossa pitää kuulua naurua. Ote on humoristinen ja meininki rentoa. Kun lapset näkevät, että aikuiset hassuttelevat, heilläkin on kiva olla. Ympäristö on turvallinen tehdä mukavia juttuja ja olla yhdessä.

Kerhossa puretaan ja saadaan energiaa Emil Heikkilä on napannut tiukan otteen renkaista ja valmiina vauhdin hurmaan.

vähän tuttua toimintaa. Kun oman toiminnan osuus on ohi, siivotaan porukalla välineet talteen. Loppuleikin jälkeen on vielä rentoutushetki.

Kesällä päästään seikkailulle metsään Talvikuukaudet kerhoja pidetään sisätiloissa Kaarinan monitoimitalolla, Vaparissa ja Tuorlan liikuntasalissa. Kesäkuukausina ovat käytössä ulko- ja urheilukentät Verkatehtaan kenttä, Kaarinan keskusliikuntapuisto sekä Tuorlan nurmikenttä. – Loppurentoutus on sisäkerhon juttu. Kun ulkona tulee vettä kaatamalla, ei paljon rentouduta. Loppupiirissä kerrataan päivän touhut ja pohditaan, mikä oli omasta mielestä mukavinta. Kerho päättyy loppuloruun, Seppälä sanoo. HeiLuri on Kaarinan kaupungin avoimen varhaiskasvatuksen toimintaa. Lapsia mahtuu nyt ryhmiin lisää, hakemuslinkki löytyy Kaarinan kaupungin HeiLuri liikuntakerhon nettisivuilta. Haku on auki jatkuvasti, mukaan voi tulla milloin vain ympäri vuoden. Mukaan pääsee myös, vaikka olisi päiväkodissa. Vanhempien tai muun huoltajan tulee kuitenkin itse kuljettaa lapsi kerhoon.

ja saat touhuta. Me leikimme mukana, Lintula sanoo. – Ulkokerhossa ollaan aina metsässä. Kerätään kimpsut ja kampsut lähdetään metsään, joka on loistava ympäristö. Siellä saa kiipeillä ja hyppiä kivillä, Seppälä jatkaa. Palaute vanhemmilta on todella positiivista. Seppälä pohtii,

Einon äiti, Emmi Ahti pohtii, että kerho on mukava ja monipuolinen sekä hyvin järjestetty. – Tosi paljon tulee tietoa lapsilta, mitä kerhossa on milloinkin ollut ja viikkokirje, mitä on ohjelmassa. Sen perusteella voi kysellä. Ahti pohti, että kerhossa puretaan energiaa. – Joskus on nukahdettu autoon tästä kotia ajaessa. Emilia Saloranta, 6, on kerhossa jo vanha konkari, hän on

käynyt siellä kolme vuotta, Aapo Saloranta, 5, myös jo kaksi vuotta. Heidän äitinsä Suvi Saloranta kertoo, että Emilia ja hänen kaverinsa Elssa, 7, tulevat kerhoon suoraan eskarista. – Jossain vaiheessa lasten mielestä oli parasta, kun sai juosta sisällä. Kun siirrytään pihalle, se on metsä, joka on paras leikkipaikka. He oppivat kerhossa toimimaan porukassa. Aina lapset sanovat, että on ollut kivaa. Monitoimitalon maanantai-iltapäivän ryhmä on ollut aina pieni, mikä on tehnyt siitä Salorannan mukaan huikean hyvän. Lapsista on tullut kavereita keskenään. – Tämä on todella laadukasta varhaiskasvatusta, lapset tulevat aina ilolla. Leikkiä, laulua ja toiminnallisuutta, mikä sen parempaa. Opetellaan myös yhteistyötaitoja hyvässä hengessä, opetellaan odottamaan vuoroa leikin varjolla, Merika Tuononen, 5-vuotiaan Alexin äiti kertoo.

Ohjaajat nauttivat touhusta itsekin Juuso Seppälälle ja Heli Lintulalle kerho on unelma-ammatti. – Pääset koko ajan liikkumaan

Arvoitukseksi jää saako Elssa Laakso pian hipaksi karkuun kiitävän Aapo Salorannan. Vaikuttaa kivalta!

TEEMA

INFO:

LYHYET

10 Ikäihmisten palvelutori Eerikki PALVELUTORI Eerikistä saat ohjausta ja neuvontaa ikääntyneille

saatavilla olevista palveluista, voit keskustella luottamuksellisesti ikäihmisten palvelujen palveluohjaajan kanssa ja hakea esitteitä arkea tukevista palveluista.

Palvelutori Eerikki on avoinna arkisin ma–to klo 9–12, osoitteessa Puntarikatu 2, 20780 Kaarina. Aukioloaikojen ulkopuolella otamme asiakkaita vastaan ajanvarauksella. Puhelinyhteydenotot keskitetään Varsinais-Suomen ikäihmisten neuvontapuhelimeen, jonka kautta saat jätettyä yhteydenottopyynnön palvelutori Eerikin palveluohjaajille. Neuvontapuhelin palvelee ma–pe klo 9–15 p. 02 262 6164, ruotsin kielellä ma–pe klo 9–12 p. 02 262 6174. Sähköpostia voit lähettää palvelutori Eerikkiin osoitteeseen palvelutori.eerikki@kaarina.fi. Älä kuitenkaan lähetä luottamuksellisia tietoja sähköpostitse. Muistiasioiden neuvontapuhelin palvelee tiistaisin klo 9–11 p. 050 314 6155. Asumispalveluiden asioiden puhelinaika on keskiviikkoisin klo 9–11 p. 050 314 5229. Veteraaniasioiden palveluohjaaja palvelee p. 050 373 2696. Sosiaalihuoltolain mukaisissa kuljetuspalveluasioissa palveluohjaaja palvelee p. 050 465 2308. Palvelutori Eerikissä järjestetään myös ikääntyneille suunnattuja tapahtumia ja infotilaisuuksia. Tiedotamme tapahtumista kaupungin yhteispalvelupisteissä, palvelutori Eerikissä ja nettisivuilla www.kaarina.fi/eerikki.

Alueelliset hyvinvointitorit PALVELUKESKUKSISSA Hovirinnassa, Tupasvillassa ja Värttinässä

ovat alueelliset hyvinvointitorit jälleen avoinna. Hyvinvointitorit ovat kohtaamispaikkoja, joissa ikäihmiset voivat tavata toisiaan, saada ohjausta ja neuvontaa. Tarvittaessa on mahdollisuus myös henkilökohtaiseen neuvontaan. Viikoittain ikäihmisillä on mahdollisuus osallistua kokonaisvaltaista hyvinvointia tukeviin musiikkihetkiin, aivotyöskentelyä haastaviin tuokioihin, liikunnallisiin ohjattuihin tapahtumiin. Viikko-ohjelma on nähtävillä talojen ulko-ovissa olevista ilmoituksista. Hovirinnan palvelukeskuksessa ja Värttinässä on mahdollisuus arkisin lounasruokailuun klo 11–12.15. Hyvinvointitorien aukioloajat: Hovirinnan palvelukeskus, Isännänkatu 4, Kaarina: klo 9–14 tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin Tupasvilla, Hepojoentie 7, Piikkiö: klo 9–14 maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin Värttinä, Luhakatu 1, Littoinen: klo 9–14 maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin

Aluehallinto aloitti toimintansa HYVINVOINTIALUEEN johtaminen jakaantuu poliittiseen johtami-

seen ja ammattijohtamiseen. Poliittiseen johtamiseen kuuluu strategisten tavoitteiden asettaminen ja päätöksentekoa ohjaavien linjausten tekeminen. Ammatillinen johtaminen on poliittisen päätöksenteon apuna toimivan valmistelu- ja täytäntöönpano-organisaation johtamista. Vaaleilla valittu aluevaltuusto vastaa taloudesta ja toiminnasta ja käyttää ylintä hyvinvointialueen päätösvaltaa. Aluevaltuusto vastaa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta, käyttää hyvinvointialueen päätösvaltaa ja siirtää toimivaltaansa hallintosäännön määräyksillä. VarsinaisSuomen aluevaltuustossa on 79 valtuutettua. Aluevaltuutetut päättävät lähipalveluista ja palveluverkon rakentumisesta, esimerkiksi sosiaali- ja terveysasemien sijoittumisesta ja niissä tarjottavista palveluista sekä koko hyvinvointialueella tasavertaisesta palvelujen saatavuudesta. Aluehallitus johtaa hyvinvointialueen toimintaa, hallintoa ja taloutta. Varsinais-Suomen aluehallituksessa on 15 jäsentä. Edellisten lisäksi hyvinvointialueella toimii useita lautakuntia, konsernijaosto ja neuvottelukunta. Lisätietoja aluehallinnosta ja toimielinten kokousasiakirjat löytyvät osoitteesta vshyvinvointialue.fi

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2022

Palvelupiste poikkeavat aukioloajat pääsiäisenä PALVELUPISTE FISKARI

pe 15.4. suljettu ma 18.4. suljettu

PIIKKIÖN PALVELUPISTE

pe 15.4. suljettu ma 18.4. suljettu

Espanjansiruetanan torjuntaan tulossa roska-astioita ESPANJANSIRUETANA on nopeasti lisääntyvä ja erittäin haitallinen vieras-

laji. Kaarinan kaupunki kannustaa asukkaita etanoiden torjuntaan ja tuo tänä vuonna 2022 avuksi etanaroskiksia. Roskikset asennetaan toukokuussa ja niihin voi viedä kuolleita espanjansiruetanoita koko kaupungin alueelta. Roskikset sijaitsevat Rauhalinnantien Rinki-ekopisteen yhteydessä sekä Riihikujan alkupäässä, Piikkiön Tammisillan alueella. Kaupunki tiedottaa vielä etanaroskiksista ja niiden käytöstä, kun roskikset on asennettu. Espanjansiruetana on kaikkiruokainen ja se voi aiheuttaa suurta haittaa kotipuutarhassa ja kaupunkiluonnossa. Sen erittämässä limassa voi olla listeriaa ja muita haitallisia bakteereja. Espanjansiruetanat ovat 7 - 14 cm:n pituisia ja väritykseltään usein likaisen punaruskeita. Harmiton ukkoetana on yleensä tummempi. Selkeä tuntomerkki on hengitysaukon sijainti. Espanjansiruetanan hengitysaukko on kilven etuosassa ja ukkoetanalla kilven takaosassa. Suomessa elää useita harmittomia etanalajeja, joita ei ole syytä hävittää. Ne esiintyvät yleensä yksittäin, mutta espanjansiruetanoita on usein joukoittain samassa paikassa. Etanaroskiksiin saa tuoda vain kuolleita etanoita oikein pakattuna. Etanat on tapettava keräämiseen jälkeen nopeasti esimerkiksi tiputtamalla ne kiehuvaan veteen tai leikkaamalla pää halki sarvien välistä. Poista neste ja pakkaa etanat joko tuplajätesäkkiin (kaksi muovipussia päällekkäin ja molemmat hyvin kiinni) tai muoviseen suljettuun astiaan (esim. mehukanisteri). Älä käytä kartonki- tai lasipakkauksia, koska ne hajoavat käsittelyssä. Pienet määrät etanoita voi hävittää hyvin pakattuna myös oman talouden polttokelpoisen jätteen mukana. Espanjansiruetana-havainnosta ja muista vieraslajeista voi ilmoittaa kaupungin palautepalveluun/ Ympäristöasiat. Vieraslajihavainnot on hyvä ilmoittaa myös vieraslajit.fi -sivustolle.

Mikä on haitallinen vieraslaji? Haitalliset vieraslajit eivät kuulu Suomen luontoon vaan ovat levinneet ihmisen toiminnan mukana. Ne ovat vakava uhka luonnon monimuotoisuudelle, terveydelle ja ympäristölle. Haitallisten vieraslajien kasvattaminen, myynti ja ympäristöön päästäminen on laissa kielletty. Kaupunki laatii vuonna 2022 vieraslajien hallinnan ja torjunnan suunnitelmaa. Vieraslajilaki velvoittaa myös kiinteistön omistajaa torjumaan haitallisia vieraslajeja. Vieraslajit ja muut puutarhakasvit leviävät helposti puutarhajätteen mukana. Puutarhajätteitä ei saa viedä luontoon, vaan ne tulee hävittää kompostoimalla tai toimittamalla jäteasemalle. Lisätietoa vieraslajeista: www.kaarina.fi/fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparisto-ja-luonto/vieraslajit www.vieraslajit.fi

Espanjansiruetana. Kuva: Pekka Malinen CC-BY-NC-4.0, vieraslajit.fi.

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2022

NUORISO Kesätoimintojen suunnittelu ja valmistelut ovat jo pitkällä. Toimintaa ja tekemistä on tarjolla kaiken ikäisille. Päivämääriä kannattaa jo laittaa muistiin. Ilmoittautumiset leireille ja retkille alkavat perjantaina 13.5. klo 10. Kesäesitteet tulevat jakoon toukokuun alussa, silloin kannattaa myös seurata kaupungin verkkosivuja ja some-alustoja. 6.6.–27.8. Lasten liikennepuisto Hovirinnassa, avoinna ma–pe klo 10–17 6.–8.6. & 8.–10.6. Kunnossapitoleirit nuorille Vuolahdessa 6.–10.6. Liikunnallinen päiväleiri lapsille Piikkiössä 13.–17.6. Teatteri-päiväleiri lapsille ja nuorille Kaarina-Teatterilla 14.6. Retki Linnanmäelle 16.6. Retki Korkeasaareen 20.–22.6. Tenavaleiri Vuolahdessa 22.6. Retki Särkänniemeen 27.6.–1.7. Kuvis-päiväleiri lapsille Littoisissa 28.6. Retki Björkholmiin 4.-6.7. Teinileiri Vuolahdessa 11.-15.7. Kuvis-päiväleiri lapsille Kaarinassa 18.-22.7. Kuvis-päiväleiri lapsille Kuusistossa 1.-4.8. Saaristoseikkailupurjehdus nuorille

ÄLÄ enää epäröi! Uusi aloitusmahdollisuus jälleen

19.4. Opiskele yksittäisiä aineita ja kursseja Aloita lukio-opinnot alusta tai jatka kesken jääneitä Opiskele ylioppilaaksi ammatillisen tutkinnon lisäksi Täydennä tai paranna ylioppilaskoettasi Learn Finnish – opiskele suomen kieltä Psykologian kertauspaketti BIFYKE-ohjelma lääketieteelliseen pyrkiville Tutkintoon tähtäävä opiskelu on maksutonta. Aineopiskelumaksu on 50€ koko lukuvuodelta. Tällä maksulla voit opiskella kaikkia aineita eikä kurssien lukumäärää ole rajoitettu. Voit aloittaa opiskelut ympäri vuoden. Tee sähköinen ilmoittautuminen osoitteessa kaarinanlukio.fi/aikuislinja

LASTEN LYSTIKÄS

Vaparissa lauantaisin klo 10-13 9.4. ja 23.4. LASTEN LYSTIKÄS Vaparissa lauantaisin klo 10-13

MINI LYSTIKÄS 19.9., 3.10., 24.10., 7.11., 21.11. ja 5.12.

Tapahtumia järjestetään 18.5. asti MINI LYSTIKÄS Piikkiön yhtenäiskoulu Aloitusaikakoulu ja paikat Auranlaakson ilmoitetaan Vaparissa 21.11. ke lauantaina klo 16.30-18.30 Empolan koulu, Kuusisto

ERITYISLASTEN ma klo 16.30-18.30 LYSTIKÄS ti klo 16.30-18.30 klo 13-15, ikärajaton!

myöhemmin.

Maksuttomat tapahtumat on suunnattu alle kouTapahtumat ovat suunnattu alle kouluikäisille lapsille ja heidän vanhemmilluikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen. leen. Tapahtumat ovat maksuttomia. Tapahtumat järjestetään voimassa olevat koronasuositukset huomioiden.

• Käytössä on liikuntatilojen välineistö temppuratoineen, peleineen ja palloineen. • Tapahtumat on suunnattu ensisijaisesti alle kouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen, mutta myös isommat sisarukset ovat tervetulleita mukaan pienempien etusijan huomioiden. • Lapsilla tulee olla aina vastuullinen, täysi-ikäinen huoltaja paikalla. • Vaparin Lasten Lystikkäät järjestetään yhteistyössä kaarinalaisten urheiluseurojen kanssa – temppuradoilla ja muissa toimintapisteissä on aina osaavat ohjaajat paikalla. • Mini-Lystikkäiden toiminta koulujen tiloissa on valvottua muttei ohjattua. www.kaarina.fi/lystikas

Kaarinan kansalaisopiston kevätnäyttely Vaparissa LAPSIPERHEET MLL Kaarinan perhekahvila kokoontuu joka perjantai perhetalo Oskariinassa klo 9.30–11.30. Perhekahvilaan ovat kaikki lapsiperheet tervetulleita. Lisätietoja yhdistyksen nettisivuilta: kaarina.mll. fi/perhekahvila/

Oppilastöiden näyttely ja esityksiä sunnuntaina 10.4. klo 12-17 kahvio, vapaa pääsy

LIIKUNTA JA ULKOILU Ohjatut naisten kuntosalivuorot tiistaisin klo 18 ja klo 19 Littoisten monitoimitalolla 17.5. asti Nuorten maksuttomat MIHI kuntosaliryhmät ja muut Turun seudun liikuntaryhmät 7.5. asti Lisätietoja Mia Kettunen, Kaarinan liikuntapalvelut, p. 050 373 2642. kaarina.fi/liikunta

Kansalaisopisto Kevät on hyvässä vauhdissa ja Kaarinan kansalaisopistolla on vielä tarjolla useita kursseja ja (maksuttomia) luentoja. Tutustu kurssitarjontaan ja valitse omasi! Varata voit joko netistä www.opistopalvelut.fi/kaarina tai soittamalla numeroon 02 588 4216 / 02 588 4217. Alla on kevään liikunnan lyhytkursseja. Löytyykö tästä sinulle joku sopiva? • Koko kehon treeni ulkona! - KEVÄT 25.4.–13.6. • Puistojoogaa kevätsäässä - KEVÄT 25.4.–13.6. • Kesä: Asahia ulkona, kohti kesää! 4.5.–8.6. • KESÄ: Kuntojumppa 16.5.–20.6. • KESÄ: Intervallitreenit 16.5.–20.6. • KESÄ: Metsätreenit 16.5.–20.6. Kaarinan kansalaisopiston tapahtumat keväällä 2022: • Klassisia lauluaarteita -oppilaskonsertti to 7.4. klo 19–20, Kaarina-sali, Kaarina-talossa. • Joo-teatterin kevätnäytös la 9.4. Kelloaika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. Seuraathan opiston ajankohtaista –sivustoa => https://kaarina. fi/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kansalaisopisto/kansalaisopiston-ajankohtaista • Oppilastöiden kevätnäyttely su 10.4. klo 12–17, Vaparissa. Tapahtumissa on vapaa pääsy, tervetuloa! Kaarinan kansalaisopisto on myös mukana sosiaalisessa mediassa: www.facebook.com/kaarinankansalaisopisto www.twitter.com/kansalaisopisto www.instagram.com/kaarinankansalaisopisto

Tietoja, taitoja ja harrastuksia jo 50 vuoden ajan

Paras paikka kehittyä.

TAPAHTUMIA JA TEKEMISTÄ

Aikuislinja — avoin kaikille

LASTEN JA NUORTEN KESÄ 2022

TAPAHTUMIA JA TEKEMISTÄ

KULTTUURI NÄYTTELYT

Kaarinan Taideyhdistys: 40-vuotisjuhlanäyttely Unista kuviksi | 2.-29.4.2022 Kaarina-talo Huhtikuussa koko talon valtaa Kaarinan Taideyhdistyksen 40-vuotisjuhlanäyttely Unista Kuviksi, joka on yhdistyksen vuoden 2022 ensimmäinen näyttely. Näyttelyn nimi antaa aiheena tilaa hyvinkin erilaisille teoksille, ovathan tekijätkin erilaisia. Teoksia on tehty ja tehdään paraikaa ilolla ja vimmalla. Yhdistys odottaa innolla näyttelyn esille pääsyä ja toivottaa kaikki tervetulleiksi nauttimaan uniemme maailmasta. Kaarinan Kuvaajat: Saaristo | 2.-29.4.2022 Piikkiön kirjasto Piikkiön kirjastossa ihaillaan huhtikuussa Kaarinan Kuvaajien saaristoaiheisen salakampakilpailun valokuvia. Saaristo on valokuvaajalle kiehtova kohde. On avaria merellisiä maisemia, auringonnousuja ja -laskuja, tyyntä rauhaa. Toisinaan myös rajumpaa säätä ja lumisadetta. On kyliä ja taloja ja lintuja ja hylkeitä. Myös ympäristön tila päätyy puhuttelevasti linssin takaa kuvaan. Monessa kuvassa näkyy saaristossa liikkuminen, kuten lossit, lautat ja veneet. Kuvaajien näyttelyssä on 20 kuvaa, kuvaajia on mukana 12. Yksittäisistä saarikohteista suosituin on Utön saari. Salakampa on Kaarinan

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2022

Kuvaajien leikkimielinen valokuvauskilpailu, johon jokainen yhdistyksen jäsen voi osallistua. Kilpailun aiheet määrätään ennakkoon kerran vuodessa ja kilpailu käydään jokaisessa jäsenillassa. Ennen iltaa kilpailuun osallistuvien kuvat kootaan yhteen ja ne esitetään nimettöminä läsnäolijoille. Tuomariksi valitaan läsnäolijoiden joukosta jäsen tai vierailija. Salakampa-kilpailussa voittaja valikoituu pisteytyksen kautta. Hymyhuulet: Mitä näin? Mitä koin? Mitä tein? | 3.–30.5.2022 Kaarina-talo 1. krs ”Täällä ei sitten maalata mitään maisemia eikä kukka-asetelmia!” oli opettajamme, taiteilija Elina Ruohosen mieleen painunut alustus ensimmäisellä maalauskerrallamme lähes kahdeksan vuotta sitten. Vähän jännitti ja pelotti, mitähän tästäkin tulee? Vähitellen ohimenneen käsien vapinan jälkeen siitä on tullut hyvää, meille on avautunut ihan uusi maalauksen maailma, uteliaisuus uuteen ja kokeilunhalu, rohkeus. ”Ei tämä ole vakavaa, tämä on maalausta!” Melko hyvin olemme pysyneet ladulla, ei ole maalattu kukkia eikä edes perinteisiä maisemia. Näin ryhmä kiteytti ajatukset maalausopintomatkastaan. ”Hymyhuulet”-maalausryhmän tavoitteena on tutustua nykytaiteeseen, opetella havainnoimaan ja näkemään ym-

päristöä uusin silmin, muokkaamaan nähtyä ja tekemään siitä oman näköistä taidetta reippaalla otteella, isolla pensselillä muhevasti maalaten. Tehtävänannoissa tutustaan koti- ja ulkomaisten taiteilijoiden tyyleihin ja pyritään ammentamaan niistä vaikutteita töihin, ei kuitenkaan kopioimalla alkuperäistä. Jokaiselle maalausryhmän jäsenelle on kehittynyt vuosien ja töiden mukana oma rohkea tyyli ja värimaailma. Näyttelyn teokset on maalattu 2021-2022 aikana. Mia-Catarina Rantala: Ilolla ja rakkaudella | 3.–30.5.2022 Kaarina-talo 2. krs Ilolla ja rakkaudella -näyttelyn teosten kantavana teemana on mielikuvitus, värit ja tunne. Työt ovat syntyneet Saksassa asuttujen vuosien aikana 2018 -2021. Teosten inspiraationa on olleet jännittävä ja rajaton universumi, hurmaava luonto ympärillämme sekä koskettavat sadut. Ota pieni hetki aikaa, väreistä ja ilosta nauttien. Mia-Catarina Rantala on Helsingissä syntynyt ja nykyään Littoisissa asuva kahden lapsen äiti. Piirtäminen ja maalaaminen on osa Rantalan elämää, toisinaan enemmän, toisinaan vähemmän, mutta jossain määrin se on aina ollut läsnä. Kesäkuussa 2021 Rantala palasi kolmen Saksassa vietetyn vuoden jälkeen takaisin kotiin, Suomeen, ja

huomasi että taidetta oli kertynyt näyttelyn verran. Rantala kertoo: ”Teoksien kantavina voimina ovat olleet mielikuvitus, värit ja tunne. Jokainen niistä on tehty ilolla ja rakkaudella. Toivon, että katsoja voi pysähtyä hetkeksi teosten pariin, hengähtää ja saada hyvää energiaa. Jaksamme paremmin, kun otamme elämän vastaan kevyemmin mielin.” Kaarinan Kuvaajat: Puut | 3.–30.5.2022 Piikkiön kirjasto Kaarinan Kuvaajien toukokuun näyttelyn aiheena on puut. Aihetta nähdään jälleen monin eri tavoin kuvattuna. Salakampa on Kaarinan Kuvaajien leikkimielinen valokuvauskilpailu, johon jokainen yhdistyksen jäsen voi osallistua. Kilpailun aiheet määrätään ennakkoon kerran vuodessa ja kilpailu käydään jokaisessa jäsenillassa. Ennen iltaa kilpailuun osallistuvien kuvat kootaan yhteen ja ne esitetään nimettöminä läsnäolijoille. Tuomariksi valitaan läsnäolijoiden joukosta jäsen tai vierailija. Salakampa-kilpailussa voittaja valikoituu pisteytyksen kautta. KIRJASTOKEIKKA:

Harppumusiikkia 1.4. klo 18, Kaarina-talon aula Kirjastokeikalla kuullaan harppumusiikkia, kun Musiikkiopisto Arkipelagin & Turun Konservatorion ja musiikkiopiston harpistit esiintyvät kuulijoille. Poikkea parin kap-

paleen ajaksi kirjastokäynnin ohessa tai tule kuuntelemaan koko konsertti! Konsertissa on mukana Musiikkiopisto Arkipelagin uusi yhdysvaltalainen harppu Ogden. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Kirjasto on auki normaalisti klo 19, minkä jälkeen konsertti jatkuu vielä puolisen tuntia. Kirjastokeikat on Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalveluiden esityssarja, johon ovat saaneet hakea mukaan kaikki entiset ja nykyiset kaarinalaiset, joilla on jotakin esitettävää. Ensimmäisillä Kirjastokeikoilla vuonna 2019 mukana olikin monipuolisesti ohjelmaa aina nykykansanmusiikista aforismeihin ja akrobatiaan. KAARINA-TALON ESITELMÄILLAT:

Sisäisten kokemusten ihmeissä ja haasteissa Ti 12.4. klo 18, Kaarina-talon aula Esitelmäilta tarjoaa väylän ymmärtää ja puhua epätavallisista kokemuksista kulttuurissamme. Esitelmä käsittelee erikoisia tai epätavallisia kokemuksia, joita ihmiset kokevat spontaanisti sekä erilaisten harjoitteiden, kuten meditaation ja hengitysharjoitteiden yhteydessä. Tämmöisiä kokemuksia ovat monenlaiset mystiset ja uskonnolliset kokemukset, intensiiviset somaattiset ja emotionaaliset tilat sekä regressiiviset kokemukset kuten voimakkaat muistot ja

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2022

KAARINA-TALON LUENNOT:

Hyvinvointia mielelle ja keholle To 21.4. klo 18, Kaarinasali Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan ihmisen yksilöllistä tai yhteisöllisesti jaettua kokemusta siitä, että kulttuuri ja taide lisäävät hyvinvointia tai ovat yhteydessä siihen. Luennolla käsitellään kulttuurihyvinnoin peruskäsitteitä ja tutustutaan viimeisimpiin tutkimustuloksiin. Luennoitsija FM Liisa Laitinen työskentelee kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijana Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa ja taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin valtakunnallisessa Taikusydän-yhteyspisteessä. Ilmoittautumalla varmistat paikkasi: www. kaarina.fi/luennot TANSSIN PÄIVÄ

Pe 29.4. Kaarina-talo Kaarina täyttyy monenlaisilla tanssiaskelilla kansainvälisenä tanssin päivänä! Päivän aikana nähdään erilaisia esityksiä ja iltapäivällä tanssitaan Kaarina-salissa, jossa tanssittajana RoiHaustanssiorkesteri. KAARINA-TALON TAIDEKIERROKSET

Ti 10.5. klo 14, Kaarinatalo Kaarina-talon taidekierroksilla tutustutaan talon taideteoksiin ja kierretään julkisissa tiloissa ja työtiloissa. Kierrokselle lähdetään aulasta pääoven läheisyydestä. Toukokuun taidekierroksella on mukana taidemaalariryhmä Hymyhuulten edustajia, sekä ryhmän opettaja, taiteilija Elina Ruohonen,

jotka kertovat Kaarinatalon ensimmäisessä kerroksessa olevasta näyttelystä sekä ryhmän toiminnasta. KAARINA-TALON LUENNOT:

Nykyajan pandemiat To 19.5. klo 18-19.30, Kaarina-sali Luennoitsijoina Harri Marttila LT, Infektiolääkäri TYKS ja Antti Sandén, johtava ylilääkäri Kaarinan kaupunki Maailmaa on kohdannut viimeisen runsaan vuoden ajan pandemia, COVID-19. Pandemialeiman saa infektiotauti joka leviää maailmanlaajuiseksi. Tänä iltana meillä on asiasta puhumassa kaksi näköalapaikalta tilannetta seurannutta. Harri Marttila, LT, Infektiolääkäri, joka toimii TYKS, Sairaalahygieniaja infektiontorjuntayksikössä. Hän kertoo pandemiasta sekä yleisellä, että maakunnan tasolla. Antti Sandén, Kaarinan kaupungin johtava ylilääkäri kertoo omassa osuudessaan mitä pandemian hoito tarkoitti kuntatasolla, mm. uusien tehtävien osalta, ja siitä mitä se tarkoitti henkilöstön osalta. Luennolla puhutaan myös kustannuksista. Tervetuloa kuuntelemaan ajankohtaista ja kiinnostavaa tietoa pandemioista. Ilmoittautumalla varmistat paikkasi: www. kaarina.fi/luennot MUSIIKKIOPISTO ARKIPELAGIN KEVÄÄN OPPILASKONSERTIT

pe 1.4. klo 18 Kirjasto soi – Harppukonsertti, Kaarina-talo, kirjaston aula ke 6.4. klo 19 Oppilaskonsertti, Arkipelagin sali to 28.4. klo 19 Oppilaskonsertti, Arkipelgin sali to 12.5. klo 19 Kevätkonsertti, Kaarina-talo

Konsertit sopivat hyvin myös perheen pienimmille. Lämpimästi tervetuloa nauttimaan musiikkiesityksistä. Lisätietoja: arkipelagmusik.fi

KIRJASTO POIKKEAVAT AUKIOLOAJAT

Pääsiäinen

Pääkirjasto to 14.4. avoinna klo 9–16, palveluaika klo 10 alkaen pe 15.4. suljettu la 16.4. suljettu ma 18.4. suljettu Piikkiön kirjasto pe 15.4. ei asiakaspalvelua ma 18.4. ei asiakaspalvelua Omatoimikirjasto käytössä ma–su klo 7–21. Littoisten kirjasto ma 18.4. ei asiakaspalvelua, Omatoimikirjasto käytössä ma–su klo 7–21.

Purkamisesta korjaamiseen TI 10.5. KLO 18-19.30, KAARINA-SALI

LAPSILLE JA NUORILLE

Turun kaupunkiseudulla pohditaan tälläkin hetkellä pelkästään usean julkisessa omistuksessa olevan rakennuksen kohdalla, puretaanko vai korjataanko talo. Tule kuuntelemaan eri näkökulmista ongelmaa tarkastelevia asiantuntijoita kaikille avoimeen Purkamisesta korjaamiseen -seminaariin Kaarina-saliin tiistaina 10.5. kello 18 alkaen. Seminaarin järjestää Kaarinan rakennussuojeluyhdistys ry. yhteistyössä Kaarinan kaupungin kanssa. Yhdistyksen tavoitteena on edistää rakennusten korjaamista purkamisen sijaan.

Piikkiön kirjaston satuhuoneessa torstaisin klo 9.30 to 7.4. Keksijäkylän Lotan seikkailut to 5.5. Niko ja ystävät puutarhassa

Seminaarin ohjelma: - Seminaarin avaus, Risto Laalo, yhdistyksen puheenjohtaja - Puretut talot Turun kaupunkiseudulla, Pasi Aromäki, arkkitehti - Peruskorjauksen ja uudisrakentamisen ilmasto ja kustannusvaikutusten vertailu, Emmi Salmio, Tampereen yliopisto - Sisäilmaongelmaisen rakennuksen tutkimus- ja korjaustavat sekä esimerkkejä onnistuneista korjauksista, Sitowise oy:n asiantuntijat - Ylireagointi sisäilmaoireiluihin, sisäilman terveysvaikutukset ja sisäilman laadun mittaaminen, Marja Sinokki, LT, Turun työterveystalo - Kysymyksiä ja keskustelua

Elokuvahetket pääkirjastossa ja Piikkiön kirjastossa Pääkirjaston satuhuoneessa keskiviikkoisin klo 9.30 ja 10 ke 6.4. My Little Pony ke 4.5. Autot

Unga poeters sällskap kl 16.15–17.15 i ungdomsrummet Hytti, S:t Karins huvudbibliotek Du som är mellan 10 och 16 år gammal och intresserad av olika sorters texter är varmt välkommen med i Unga poeters sällskap! Ingen förhandsanmälan behövs, det är bara att dyka upp. Unga poeters sällskap leds av ordkonstledare Paola Fraboni. Nästä gång ti 19.4.

Näyttelyhaku 2023 on auki! KAARINAN kaupunki järjestää Kaarina-talossa ja Piikki-

ön kirjastossa vuosittain reilut kaksikymmentä näyttelyä. Näyttelykalenteri on aina monipuolinen kokoelma erilaisia aiheita ja toteutuksia yksittäisiltä taiteilijoilta, taiteilijaryhmiltä tai yhdistyksiltä. Näyttelyitä valittaessa huomioidaan paikallisuus ja näyttelyjen tulee vastata eettisesti, laadullisesti ja tekniseltä toteutukseltaan julkisen tilan vaatimuksia. Näyttelyjakso on pääsääntöisesti noin yksi kalenterikuukausi. Avoimella haulla etsitään näyttelyitä kahteen Kaarinan kaupungin tilaan, Kaarina-taloon ja Piikkiön kirjastoon. Tutustu tiloihin ja palveluihin osoitteessa www. kaarina.fi/nayttelyt ja lähetä hakemus 24.4.2022 mennessä! Lisätietoja: Anri Veston, näyttelykoordinaattori anri. veston@kaarina.fi

TAPAHTUMIA JA TEKEMISTÄ

traumat. Näitä kokemuksia koetaan suomessakin tutkitusti yllättävän paljon, mutta niistä on sekä hankala puhua kulttuurissamme, että löytää tieteellisesti uskottavaa tietoa aiheen tiimoilta. Esitelmän pitää filosofian maisteri ja tietokirjailija Valde Orrenmaa. Ilmoittautumalla varmistat paikkasi: www. kaarina.fi/luennot Kaarina-talon esitelmäillat on tapahtumasarja, jossa mielenkiintoiset aiheet saavat kiinnostuneen yleisön. Esitelmäiltoihin voivat hakea mukaan kaikki sellaiset henkilöt, joilla on jotakin kerrottavaa.

TAPAHTUMIA JA TEKEMISTÄ

14 Kirjaston Ketun satuhetket Satuhetki kestää noin puoli tuntia. Yli viiden hengen ryhmiltä toivomme etukäteen ilmoittautumista. Pääkirjastossa klo 9.30 ja 10 ke 20.4. Piikkiön kirjastossa klo 9.30 to 21.4. Littoisten kirjastossa klo 9.30 ja 10 to 21.4. Svensk sagostund i S:t Karins huvudbibliotek kl. 18 to 21.4. Sagostunden tar ungefär en halv timme. MUUT TAPAHTUMAT

Novellikoukku Piikkiön kirjastossa Tule lukemaan tai kuuntelemaan novelleja sekä tekemään käsitöitä maanantaisin klo 12–13.30 Piikkiön kirjastoon. Ota oma käsityö mukaan. Novellikoukku on kirjaston asiakkaiden järjestämä tapahtuma. Uudet koukkuajat ovat lämpimästi tervetulleita! Seuraavat tapaamiset: 4.4., 11.4., 25.4., 2.5., 9.5., 16.5., 23.5. Kirjallinen ilta Piikkiössä: Esa-Pekka Kanniainen ma 4.4. klo 18–19 Piikkiön kirjastossa Kirjallisen illan vieraana Piikkiön kirjastossa on Esa-Pekka Kanniainen. Kanniaiselta on ilmes-

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2022

tynyt kaksi yhteiskunnallista dekkaria, Pimeä korpi ja Hämähäkin huone. Lähes kahdenkymmenen vuoden kokemus kriminaalityöstä on antanut hänelle ainutlaatuisen näköalapaikan suomalaiseen rikollisuuteen. Kirjallisessa illassa kirjailija kertoo teoksistaan ja niiden syntyhistoriasta. Tervetuloa kuuntelemaan! SPR:n Terveyspiste Piikkiön kirjastossa SPR:n Terveyspiste kerran kuukaudessa tiistaisin klo 9.30–11.30. SPR:n Terveyspisteessä tarjolla verenpaineen tai kehonkoostumuksen mittausta. Voit myös keskustella kaikista terveyteen liittyvistä asioista. Seuraavan kerran 5.4. ja 3.5. Ruotsin kielen keskustelukerho Piikkiön kirjastossa Onko ruotsin taitosi päässyt ruostumaan? Ruotsin kielen keskustelukerho kokoontuu rennon rupattelun merkeissä Piikkiön kirjastossa kerran kuukaudessa keskiviikkona klo 17.30–19. Seuraavat tapaamiset 6.4. ja 4.5. Suomen sanat verkossa Syksyllä alkanut Suomen

sanat verkossa saa jatkoa keväällä 2022. Suomen sanat verkossa on maahanmuuttajille tarkoitettu kymmenen kerran kielikoulutus. Tapaamiset ovat keskiviikkoisin klo 18.00–19.30 Zoomissa. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa tututsanat@gmail. com. Mukaan voi tulla kertaamaan jo opittua sanastoa tai oppimaan uusia sanoja. Tapaamiset ovat teemallisia ja teemat arkielämää koskevia: suomalainen kulttuuri, luonto, yhteiskunnan palvelut ja perusdigitaitoihin liittyvä sanasto ja valmiudet. Kevään viimeinen tapaaminen 6.4. Lukupiirit Lukupiirit ovat kaikille avoimia ja mukaan voit tulla vaikka yhden kerran, jos käsittelyssä on kiinnostava kirja. Lukupiirissä keskustellaan kirjoista eli ihmisistä ja tapahtumista sanojen takana. Pääkirjaston ja Piikkiön kirjaston lukupiireihin on ennakkoilmoittautuminen. • Kaarinan pääkirjasto, kokoustila Piikkiönlahti, to 7.4. ja 5.5. klo 17–19, vetäjänä Maija Söderblom • Piikkiön kirjasto, ti 19.4. klo 13 ja klo 17.30, Sari Saarela ohjaajana • Littoisten kirjasto, ma

25.4. klo 18–19, keskustelua luotsaa Merja Hyppönen Lukulähetti-info ke 20.4. klo 17.30–19 Kaarina-talo, kokoustila Piikkiönlahti Kaarinan kaupunki hakee vapaaehtoisia lukulähettejä, jotka käyvät lukemassa ääneen ikäihmisille. Lukulähettinä toimiminen on helppo tapa ilahduttaa ikäihmisiä, jotka eivät välttämättä pysty itse lukemaan. Infotilaisuus ei sido lukulähettitoimintaan. Kirjallisuutta & käsitöitä -piiri Kaarina-talo, kokoustila Piikkiönlahti Piirissä tehdään käsitöitä ja keskustellaan mukavassa ja rennossa ilmapiirissä kirjallisuudesta ja sen ilmiöistä. Tapaamisissa vinkataan kaunoja tietokirjallisuutta sekä luetaan ääneen lyhyitä tekstejä. Osallistujat toimivat toistensa vertaistukena käsityöasioissa ja mukana ovat myös Rantakulman Martat. Ei ennakkoilmoittautumista. Seuraavat tapaamiset klo 17.30–19 Kaarina-talon kokoustila Piikkiönlahdessa tiistaina 26.4. ja 24.5. Kirjallinen ilta: Minna Lindgren to 28.4. klo 17.30–19 Kaarina-salissa

Huhtikuun kirjallisen illan vieraana on Minna Lindgren. Minna Lindgren on kirjailija ja toimittaja. Häneltä on ilmestynyt romaaneja, pakinakokoelman, Leif Segerstamin elämäkerta ja opas klassisen musiikin kuunteluun. Näiden lisäksi hän on kirjoittanut librettoja ja kaksi näytelmää. Lindgrenin kirjoja on käännetty usealle eri kielelle ja niistä on tehty näytelmäversioita. Esimerkiksi Ehtoolehto-trilogiaa on esitetty Pyynikin kesäteatterissa. Kirjallinen ilta: Ann-Christin Antell to 5.5.2022 klo 17.30–19 Kaarina-salissa Toukokuun kirjallisen illan vieraana on AnnChristin Antell. Antellin 1800-luvun Turkuun sijoittuva Puuvillatehtaan varjossa on hurmannut lukijat ympäri Suomen. Tarina jatkuu sarjan seuraavassa osassa, joka on ilmestynyt keväällä 2022. Kirjailija kertoo kirjallisessa illassa kirjastaan, sen kirjoittamisprosessista ja sitä varten tehtävästä tutkimustyöstä. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja www.kaarina. fi/kirjasto ja some-kanavat

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2022

Olet aloittanut työsi vuoden vaihteessa, miltä nyt tuntuu? Liisa ihmemassa -tunnelmissa. Vaikka tätä työtä on tehty vuosikymmeniä, kaikkea uutta on tullut esiin, kun asioita katsoo eri perspektiivistä. Minkälaisena sinä näet kaupungin ja yksityisen palvelutuottajan sekä päiväkodin yhteistyön? Se kuva on muodostunut jo aika selväksi edeltävän 25 vuoden aikana, kun olen ollut päiväkodinjohtajana. Molemmat tuottavat elintärkeää palvelua, jota kuntalaiset tarvitsevat. Verkanappulat on toiminut pitkään Kaarinan kaupungin yhteistyökumppanina ja yrityksellä on vahva paikallisosaaminen. Mikä on varhaiskasvatuksen paikkatilanne, kun Kaarina on kasvava kaupunki? Ja onko vanhemmilla mahdollisuutta vaikuttaa siihen, mihin paikkaan lapsi pääsee? Paikkatilanne on vaikea. Kaarina on historiallisen korkean muuttoliikkeen kohteena. Viime vuoden tilastotiedot kertovat, että Kaarina on Suomen kymmenen eniten kasvavan kunnan joukossa. Olemme

koko ajan tiukan paineen alla. Olen kuitenkin iloinen kasvusta, ongelma on positiivinen. Kasvu on parempi kuin paikkojen sulkeminen osallistujapulan vuoksi. Resursseja pitäisi kyllä saada lisää. Vaikka on lähipalveluperiaate ja ensisijaisuus, vanhempien toiveet eivät valitettavasti aina toteudu. Mitä kaikkea sinun toimenkuvaasi kuuluu? Ensisijaisesti työtehtävääni kuuluu kuntalaisten ja kuntaan muuttavien yleinen neuvonta varhaiskasvatuksen palveluista sekä yksityisten päiväkotien paikkojen organisointi ostopalvelujärjestelmän kautta. Niihin kuuluvat laskuliikenteen valmistelu hyväksyjälle sekä valvovan virkamiehen rooli. Tehtäväni on käydä fyysisesti tarkistamassa kohteet. Paljon on myös yksittäisiä töitä, esimerkiksi olen mukana opetussuunnitelmaa uudistamisessa, ja paljon muuta. Mitä haasteita sinä näet kunnan ja yksityisen sektorin yhteistytön kehittämisessä? Pitkällä aikavälillä Kaarinan näkökulmasta koen, että Kaarinan olisi hyvä ottaa käyttöön PSOP-järjes-

telmä, joka on ympäristökunnilla vahvasti käytössä. Uskon, että siitä saisivat sekä yksityiset yritykset että kaupunki etua; siellä on kaikki dokumentit näkyvissä. Toinen asia on pedagogisen kehittämisen yhteistyö, koska meitä ohjaa sama opetussuunnitelma valtakunnan taholta. Pitäisi kunnan ja yksityisen sektorin yhteen sovittaa omat ohjelmat, jotta saataisiin palvelu mahdollisimman tasalaatuiseksi. Mitkä ovat sinun oman työsi suurimmat haasteet? Oikea-aikainen paikkojen järjestely on varmasti suurin. Syksyllä muuttuu tukitarpeiden luokittelu, miltä Kaarina näyttää? Kaarina seuraa valtakunnallista ilmiötä. Tuen erilaiset muodot pikkuhiljaa lisääntyvät. Minkälainen rooli sinun mielestäsi on yksityisellä varhaiskasvatuksella tulevaisuudessa? Yksityinen varhaiskasvatus tulee olemaan merkittävä osa suomalaista opetus- ja kasvatuskenttää, koska kokonaisuutena me näemme, että hoito- ja kasvatusaloilla ei julkisen vallan hartiat riitä kattamaan kaikkea olemassa

olevaa tarvetta. Toisaalta luodaan myös yrittäjille mahdollisuuksia työllistää itsensä ja muita. Vi har också de här svenskspråkiga föräldrarna och familien här. Hur är det med svenska? Jag lärde mig min svenska på Veitemäki högstadium och S:t Karins gymnasium för årtionde sen, och den har förstärkts när jag arbetade på sverige båtarna. Jag är flytande i svenska och jag får träna på det med svensktalande dagisledare. Ryska och engelska böjer sig också vid behov. Mitä kaikkea hyvää Kaarinassa on? Meillä on Kaarinassa ammattitaitoista henkilökuntaa, fasiliteetit ovat kunnossa ja me olemme olleet jo vuosikymmeniä varhaiskasvatuksen kehityksessä ajan hermolla. Lisäksi yhteistyö esimerkiksi Verkanappuloiden kanssa on ollut käynnissä vuodesta 2000 alkaen. Kaarina on sopivan kokoinen ja täällä tunnetaan henkilöt, emme ole kasvottomia. Ympäristö on upeaa ja meillä on hyvät palvelut. Kaarinassa on hyvä elää asua ja yrittää.

YRITTÄJÄN VIERAANA

Verkanappuloiden Eija Kilpi haastatteli varhaiskasvatuksen palveluohjaaja Mika Pyytä.

16 HAUSKA TAVATA

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2022

Teknologiaa, sisältöjä

ja digitaitoja KUVA: VESA-MATTI VÄÄRÄ

DIGIKEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ Keijo Si-

pilä on työskennellyt Kaarinassa nykyisissä tehtävissään kymmenen vuotta. Samoihin aikoihin Kaarinassa otettiin ensimmäisten Suomen kaupunkien joukossa tablettitietokoneita oppilaiden ja opettajien käyttöön. Vähitellen teknologian käyttö on laajentunut. Nykyisin sähköiset palvelut ja teknologia ovat vahvasti läsnä niin lasten, oppilaiden, lukio-opiskelijoiden kuin sivistyspalveluiden henkilöstön päivittäisessä arjessa. – Oma työni painottuu varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sähköisen toimintaympäristön kehittämiseen ja ylläpitoon, mutta pitää sisällään myös hanketoimintaa, sähköisten palveluiden kehittämistyötä, järjestelmien pääkäyttäjänä toimimista, tietoturvaja tietosuoja-asioita, käyttäjätuen antamista sekä toimimista kaupungin monissa työryhmissä, Keijo luettelee. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on nykyisin yli 4 000 mobiililaitetta henkilökohtaisessa käytössä tai yhteiskäytössä. Oppilaat ja opettajat käyttävät laitteil-

laan monenlaisia sähköisiä alustoja, sovelluksia ja materiaaleja opetuksessa ja oppimisessa. Keijon mukaan työssä on parasta vaihtelevuus ja monipuolisuus sekä mukava työyhteisö. Digikehityspäällikön työviikkoon sisältyy paljon suunnittelu- ja selvitystyötä, kirjallisia töitä ja viime aikoina etäpalavereita. – Viimeisen kahden vuoden ajan korona on tuonut omat haasteensa. Kasvokkain tehtävä yhteistyö ja kehittäminen on vaihtunut etäpalavereihin. Virtuaaliset kokousmahdollisuudet ovat tuoneet hyviä käytäntöjä työelämään, mutta ne eivät joka tilanteessa

Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on käytössä yli 4 000 mobiililaitetta.

täysin pysty korvaamaan lähitapaamisten etuja.

Yhteistyötä, verkostoja ja hankkeita Yhteistyöverkosto on laaja. Yhteistyötä tehdään monen eri toimijan kanssa kaupungin sisällä, alueellisesti ja valtakunnallisesti. – Talon sisällä yhteistyö on tiiviistä kiertävän ICT-tutorin ja tietohallinnon kanssa sekä sivistyspalveluiden johtoryhmäläisten kesken. Alueellinen toiminta Turun seudun opetustoimien digiasioista vastaavien kanssa on vireää. Olemme mukana kansallisessa Digikilta-hankkeessa ja teemme omissa verkostohankkeissamme yhteistyötä Liedon perusopetuksen ja Ruskon varhaiskasvatuksen kanssa. Laajasti katsottuna oppimisen datan hyödyntäminen, automaatio, avoimemmat rajapinnat ja kansallisten tietovarantojen kehittäminen ovat kehitystrendejä opetusteknologian saralla. Mutta mikä on erityisen ajankohtaista Kaarinassa tällä hetkellä? – Varhaiskasvatuksessa käyn-

nissä olevassa hankkeessa kehitämme sähköisen palvelun avulla tapoja lisätä yhteistyötä kodin ja päiväkodin välillä sekä henkilökunnan ammatillista osaamista. Perusopetuksen hankkeessa luomme monimediaisia sisältöjä, joiden avulla digitaitojen oppimista voidaan edistää.

HAUSKA TIETÄÄ Keijo Sipilä työskenteli 90-luvulla luokanopettajana Piispanristin koulussa. Hän väitteli kasvatustieteen tohtoriksi vuonna 2013. Väitöskirja ”No Pain, No Gain? Educational Use of ICT in Teaching, Studying and Learning Processes: Teachers’ and Students’ Views” käsitteli koulujen pedagogisen osaamisen ja teknologian kehittymisen välistä suhdetta.