1/2022
Paras paikka. Kaarinan kaupungin asukaslehti | www.kaarina.fi | Julkinen tiedote
Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti
VERTAISTUKEA AIDOLTA KOKEMUSASIANTUNTIJALTA Paras paikka kehittää. SIVU 6
KOULUTIELLÄ - JALAT ALLE
Paras paikka liikkua. SIVU 8
HYVINVOINTIA KANSALAISOPISTON KURSSEILTA Paras paikka oppia. SIVU 4
2
KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2022
Kaarinan kaupungin asukaslehti 1/2022
4
TEEMA Lehden teemana on hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti.
SIVU 4 Hyvinvointia kansalaisopiston kursseilta SIVU 6 Vertaistukea aidolta kokemusasiantuntijalta SIVU 8 Koulutiellä - jalat alle
6
8
TAPAHTUMIA JA TEKEMISTÄ
SIVU 11 Alkutalven menovinkit ja harrastukset.
HAUSKA TAVATA
SIVU 16 Arja Pesonen aloitti viime vuoden syyskuussa Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtajana.
12
16
LASTEN LYSTIKÄS Vaparissa lauantaisin klo 10-13 19.9., 3.10., 24.10., 7.11., 21.11. ja 5.12.
ERITYISLASTEN MINI LYSTIKÄS LYSTIKÄS Paras paikka.Aloitusaika ja paikat
ilmoitetaan Vaparissa lauantaina 21.11. Kaarinan kaupungin asukaslehti myöhemmin. klo 13-15, ikärajaton! Julkaisija: Kaarinan kaupunki, Tapahtumat ovat suunnattu alle kouluOskarinkatu 4, 20780 Kaarina ikäisille lapsille ja heidän vanhemmilToimitus: tiedotus@kaarina.fi, p. 050 373 2874 leen. Tapahtumat ovat maksuttomia. Ulkoasu, taitto ja painatus: Punamusta Oy • Käytössä on liikuntatilojen välineistö temppuratoineen, peleineen ja palloineen. • Tapahtumat on suunnattu ensisijaisesti alle kouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen, ISSN: 2736-8017 (painettu) mutta myös isommat sisarukset ovat tervetulleita mukaan pienempien etusijan huomioiden. • Lapsilla tulee olla ainaPainosmäärä: vastuullinen, täysi-ikäinen huoltaja n. 15 500 kplpaikalla. • Vaparin Lasten Lystikkäät järjestetään yhteistyössä kaarinalaisten urheiluseurojen kanssa – temppuradoilla ja muissa toimintapisteissä on aina osaavat ohjaajat paikalla. Painettu ympäristöystävälliselle • Mini-Lystikkäiden toiminta koulujen Silk tiloissa on valvottua muttei ohjattua. Novapress -paperille. Kannen kuva: Vesa-Matti Väärä. www.kaarina.fi/lystikas Seuraava numero ilmestyy 30.3.2022.
Palvelupiste Fiskari Lautakunnankatu 1, 20780 Kaarina p. 02 588 4010, palvelupiste@kaarina.fi Avoinna: maanantai klo 9-19 tiistai-perjantai klo 9-16 juhlapyhien aattona klo 9-16
Piikkiön palvelupiste Hadvalantie 9, 21500 Piikkiö p. 02 588 4020, palvelupiste@kaarina.fi Avoinna: maanantai klo 12-19 tiistai-perjantai klo 10-16 juhlapyhien aattona klo 10-16
3
KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2022
PÄIVI LIUSKA-KANKAANPÄÄ KAUPUNKIKEHITYSJOHTAJA
TIEDÄN, ettei kukaan liiku puolesta-
ni. Teen siis päivittäin valinnan liikkua, kävelenkö vaikka töihin tai teenkö iltalenkin. Tiedän, ettei kukaan nuku puolestani, ja tiedän et ten voi nukkua varastoon. Silti kukun valveilla ja sometan, hoidan edelleen päivittäisiä askareitani tai olen yhteydessä kavereihin. Kukaan ei myöskään syö terveellisesti puolestani. Miksi ihmeessä jätän siis aamiaiseni syömättä ja lähden pelkän kahvin varassa liikkeelle? Kaarinan kouluterveyskyselyn mittari näyttää punaista väriä niin lasten ja nuorten nukkumisen riittävyydestä kuin koululounaiden väliin jättämisestä. Miksi ihmeessä niin moni koululainen ja lukiolainen jättää koululounaan syömättä? Voiko kyse olla kouluruuan laadusta, ruokailun kellonajasta tai järjestämistavasta? Vai onko kyse esimerkiksi nuoren itsensä tekemästä päätelmästä; lounaan väliin jättäminen voisi edistää terveyttä, jos syömistään rajoittamalla voi rajoittaa lounaasta kertyviä kaloreita? Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä liikutaan yksilötasolta
kunnan tuottamien palveluiden järjestämiseen. Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin mittarit ja selvitykset muuttuvat jatkopäätelmiksi ja edelleen toimenpiteiksi. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti koskeekin meitä kaikkia, niin yksilöitä kuin kuntaa kuntana. Yksi Kaarinan kaupungin strategisista päämääristä on hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti. Kaupungin tehtäväkentässä hyvinvoinnin edistämistyö on yhteistä ja ylittää palvelualuerajat. Työ perustuu palvelutarpeiden kartoittamiseen ja ennaltaehkäisevien palvelujen kehittämiseen. Pyrimme edistämään hyviä elintapoja, ja yksi osa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ennakoivasti on monipuolisten ulkoilu-, liikunta- ja kulttuurimahdollisuuksien ylläpito ja kehittäminen. Esimerkiksi keskusliikuntapuiston kehittämistä viedään eteenpäin kaavoituksen keinoin ja yhteistyössä liikunnan järjestäjien kanssa, ja esimerkiksi kansalaisopistossa voimme edistää erilaisia tietojamme ja taitojamme, liikkuminen mukaan lukien. Kunnassa tehtävä työ on yksi osa tässä hyvinvoinnin edistämisen ko-
Paras paikka rakentaa.
Tutustu uusiin tontteihimme 7.2.2022 alkaen kaarina.fi/tontit
konaisuudessa. Hyvinvoinnin edistämistä tehdään järjestöissä ja yhteisöissä, työpaikoilla ja yrityksissä – jokaisessa päivittäisessä askareessamme ja niissä kohtaamisissa, joita ihmisten välillä tapahtuu. Kaupungin ja kaupunkilaisten palveluiden suunnitteluun osallistetaan laajasti toimijoita. Vapaaehtoiset tekevätkin leijonanosan hyvinvoinnin edistämisessä erityisesti toiminnan järjestämisen tasolla. Kaarinan kaupungin talousar-
vioon vuodelle 2022 on nyt sisällytetty myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä palveleva osio. Talousarviossa on siten kootusti niitä toimenpiteitä, joita terveyden edistämistyössä kuluvana vuonna viedään eteenpäin. Kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tarpeet ja toisaalta niihin kohdennettavat resurssit tuodaan esille entistä avoimemmin ja läpinäkyvämmin. Moni asia myös piiloutuu tilastoihin. Luemme tilastoista enemmän väestötasolla ja teemme asioita perustuen keskiarvoihin. Kunnassa tehtävä työ ulottuu myös yksilötasolle: tarpeemme ovat yksilöiden tarpeita. Lukujen takaa löytyy jokainen meistä – juuri minä tarvitsen ravintoa, unta tai liikuntaa, tai tarvitsen hoitoa, suojelua ja turvaa. Juuri minä tarvitsen ulkoilua ja puhdasta, raitista ilmaa. Kun teemme työtä, jokapäiväistä perustehtäväämme, ja seuraamme kuntalaisten hyvinvointia ja sen kehittymistä ja pyrimme tiedolla johtamiseen, niin näemme toivottavasti, miten hyvinvoinnin mittaritkin värähtävät punaiselta kohti vihreää. Mittarin väriin vaikutamme jokainen itse.
Kaarina uudistaa strategiansa Kaarinan strategia uudistetaan tämän vuoden aikana. Eri sidosryhmät kutsutaan mukaan strategiatyöhön muun muassa kyselyiden ja työpajojen muodossa. Tavoitteena on, että uusi strategia hyväksytään kaupunginvaltuustossa syyskuun 2022 alussa. NYKYINEN strategiakausi ulottuu
vuoteen 2025 asti. Tarvetta sen päivittämiselle on arvioitu viime vuoden aikana. Tuleva hyvinvointialueuudistus muuttaa kaupungin toimintaympäristöä merkittävästi, minkä vuoksi strategia on päätetty uudistaa aiottua perusteellisemmin. Valmistelutyötä tehdään loppuvuonna ja ensi vuoden alkupuoliskolla. Tavoiteaikataulun mukaisesti uudistettu strategia on kaupunginvaltuuston käsiteltävänä syyskuun 2022 kokouksessa. Strategiatyössä kaupungin tukena toimii konsultointiyritys 4FRONT Oy.
Nykytilan arviointi käynnisti strategiatyön Strategian valmistelu on käynnistynyt nykytilaa kuvaavien tietojen kokoamisella ja analyysillä. Nykytilaa kartoitetaan henkilöstö- ja luottamushenkilökyselyillä sekä esimiesten, johtoryhmien ja lautakuntien eri tilaisuuksissa. Kyselyt on toteutettu joulu–tammikuun aikana.
Mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua Alkukartoituksen jälkeen ovat vuorossa työpajat, joissa hahmotellaan tulevaisuuden ihannekuvaa, suunnitellaan strategian eri osia sekä viimeistellään kokonaisuus. Työpajoihin tullaan kutsumaan henkilöstöä, luottamushenkilöitä, asukkaita sekä muita sidosryhmiä, kuten järjestöjä, yhdistyksiä ja yrityksiä. Työpajat toteutetaan kevään aikana. Työpajojen ajankohdista tiedotetaan tarkemmin myöhemmin.
PÄÄKIRJOITUS
Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti
4
KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2022
TEEMA
50-vuotias Kaarinan kansalaisopisto elää ajan hermolla. Kurssitarjontaa muokataan trendien ja kysynnän mukaan. TEKSTI: KIRSTI HELIN KUVAT: KAARINAN KANSALAISOPISTO, KIRSTI HELIN JA MIA LAMBERG
KAARINAN kansalaisopiston vararehtori Juha
Nummelin muistuttaa, että ihmisen kyky oppia uutta säilyy koko elämän ajan ja että uuden oppiminen pitää aivot skarppina. – Uusia aivosoluja syntyy joka kuukausi ja jäädäkseen eloon ne tarvitsevat tekemistä! Näin meille kertoi aivotutkija Katja Saarikivi syksyn luennollamme. Kaarinan kansalaisopisto on jo puolen vuosisadan ajan tarjonnut mahdollisuuksia uuden oppimiseen, fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Opiston 50-vuotista taivalta juhlistetaan huhtikuussa 2022. Perinteinen kansalaisopiston kevätnäyttely järjestetään Vaparissa 3.4., ja seuraavalla viikolla on tarjolla monipuolista juhlaohjelmaa Kaarina-talolla. Nykyisin kansalaisopistossa on valittavana yli 450 erilaista kurssia: liikuntaa, kädentaitoja, kieliä, taideaineita, terveysluentoja ynnä paljon muuta. Kurssien kesto vaihtelee yksittäisistä luennoista koko työvuoden kursseihin. – Sortimenttia muokataan tarpeen mukaan. Vinkkejä uudenlaisista kursseista tulee sekä opettajilta että asiakkailta. Uusien kurssien määrä on vuosittain noin 30 prosenttia ja joitakin kursseja jää aina pois. Muutama vuosi sitten esimerkiksi ikäihmisten tietotekniikan opetus oli hyvin suosittua, mutta nykyisin on hyvä jos edes yksi kurssi toteutuu. Tilalle on tullut tabletin ja älypuhelimen käyttökursseja, Nummelin kertoo. Seuraavan syys- ja kevätkauden kurssitarjonnan suunnittelu aloitetaan jo tammikuussa. Ohjelma lyödään lukkoon ennen kesäkuuta ja uusi kurssiesite ilmestyy elokuun alussa. Juuri nyt on siis hyvä hetki lähettää kurssitoiveita opistolle!
Kevään kursseilla tilaa
Hyvinvointia
kansalaisopiston kursseilta
Koteihin jaettava kansalaisopiston esitevihko sisältää sekä syys- että kevätlukukauden kurssit. Tiedot kursseista löytyvät myös Kansalaisopiston verkkosivuilta. – Vaikka varsinainen ilmoittautuminen on ollut jo syksyllä, kannattaa aina tammikuussa kysellä vapaita paikkoja, ja keväällä alkaa lisäksi aivan uusia kursseja, Juha Nummelin kertoo. Suosituimpia kursseja ovat vuodesta toiseen liikuntalajit, kielet ja kädentaidot. Viimeksi ilmoittautumisen auettua 13.8.2021 muutamat kurssit täyttyivät alle viidessä sekunnissa ja 60 kurssia täyttyi ensimmäisen tunnin aikana. Nykyisin ilmoittaudutaan etupäässä verkossa mutta ensimmäisenä ilmoittautumispäivänä opistolla on myös tehostettu puhelinpalvelu. Toimintaa on koko Kaarinan alueella 30 eri toimipisteessä, 13 000 kurssituntia vuodessa. – Osallistuminen on varsin edullista, yksi oppitunti maksaa keskimäärin 2,50–3,00 euroa eli yhden kahvikupillisen verran, Nummelin sanoo. Opiston kustannuksista suurimman osan maksaa valtio ja seuraavaksi suurimman kurssilaiset. Kaarinan kaupungilta tulee pienin rahallinen osuus, mutta merkittävä tuki tulee siinä, – Valittavana on yli 450 erilaista kurssia ja sortimenttiä muokataan aina kysynnän mukaan, kertoo Kaarinan kansalaisopiston vararehtori Juha Nummelin. Hän aloitti vuoden alussa vararehtorin tehtävät toimittuaan sitä ennen kymmenen vuotta opiston suunnittelijaopettajana.
5
KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2022
Opintopisteitä jatko-opiskeluun Kansalaisopistoissa ei suoriteta tutkintoja, vaan opiskelu on elinikäistä oppimista ja perustuu omaan haluun oppia ja kehittyä. Vuonna 2021 vapaan sivistystyön lainsäädäntö muuttui kuitenkin siten, että kansalaisopistossa suoritettuja kursseja voidaan merkitä opintopisteiksi ja lukea hyväksi niin ammatillisessa kuin korkeakouluopiskelussa. Opiskelijan noin 27 tunnin työpanos vastaa yhtä opintopistettä. Opintopisteet tallennetaan Opetushallituksen ylläpitämään Koski-tietovarantoon, jonne kansalaisten elinikäinen oppiminen nykyisin kirjataan. Juha Nummelin kertoo, että asia on vielä uusi ja tällä hetkellä opettajat opiskelevat itse, kuinka se käytännössä toimii. – Tavoitteena on saada jo ensi lukuvuodelle kursseja, joista voisi saada opintopisteitä. Opintopisteitä voisi saada niin kielten, musiikin kuin kädentaitojen kursseista. Kursseihin ei sisälly tenttejä, vaan oppimisen kehittyminen todennetaan esimerkiksi kurssin lopputyönä. Tämä voisi olla välivuottaan pitäville nuorille hyvä mahdollisuus suorittaa kursseja rennossa ilmapiirissä ja hyödyntää niistä saatuja opintopisteitä tulevissa opinnoissa.
140 tuntiopettajaa ja pieni hallinto Kaarinan kansalaisopistossa työskentelee noin 140 tuntiopettajaa. He ovat oman alansa ammattilaisia. Kielten opettajat ovat usein maistereita ja kädentaitojen opettajat pääsääntöisesti oman aihealansa ammatillisia opettajia. Opiston toimintaa ohjaa pieni viiden henkilön tiimi: rehtori, vararehtori, toimistosihteeri, kurssisihteeri ja yksi päätoiminen kädentaitojen opettaja. He hoitavat myös kaiken toimintaan liittyvän tiedottamisen ja markkinoinnin. – Ennen koronaepidemiaa vuonna 2019 kursseihimme osallistui yhteensä 6 800 henkilöä. Mikäli tämä kevät menee suunnitellusti, päästään tällä toimintakaudella 5 600 kurssilaiseen. Keväällä 2020 tiukkojen koronarajoitusten takia toimintamme jouduttiin mukauttamaan niin lähi- kuin etäopetuksenkin osalta. Samalla meiltä lähti useita tuntiopettajia. Syksyllä 2021 toiminta onneksi palautui lähes entiselleen korona-ajan hygieniaohjeistuksella ja pienemmillä opetusryhmillä. Etäkursseja järjestetään edelleen kielissä ja liikunnassa, mutta ne eivät Nummelinin mukaan laajemmin kiinnosta. – Ihmiset haluavat mieluummin lähiopetukseen, jossa voi tavata muita kurssilaisia kasvokkain. Sosiaalinen kanssakäyminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen on myös tärkeä syy osallistua kansalaisopiston toimintaan, apulaisrehtori Juha Nummelin summaa.
Liikkumalla NYT jaksat liikkua myös tulevaisuudessa! KAARINAN KANSALAISOPISTON liikunnanoh-
jaaja Mia Lamberg kannustaa kaiken ikäisiä liikkumaan. – Liikunta on paras keino edistää hyvinvointia ennakoivasti. Se parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa, ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja, pitää lihakset vahvoina ja luut kimmoisina sekä parantaa tasapainoa. Liikunta tekee hyvää myös aivoille. Vilkastunut verenkierto aktivoi ja kehittää aivoja monin tavoin. – Liike on lääke liikkumattomuuden aiheuttamaan raihnaisuuteen, kolotukseen ja yleiseen ketutukseen. Liikuntatunti on energisoiva tunti pois sohvalta. Vaikka aluksi saattaa tuntua, ettei osaa tai kunto ei riitä, on jo muutaman viikon jälkeen kiva huomata, että kunto kasvaa kohisten ja jaksaa paremmin. Palkitsevinta työssäni on, kun näen, että aloittelevan liikuntaharrastajan olemus piristyy ja hymy levenee, Mia Lamberg tiivistää. Mia Lamberg on toiminut Kaarinan kansalaisopiston liikunnanohjaajana vuodesta 1997 lähtien. – Tämä on hyvä työpaikka, on mukava ilmapiiri ja ideat otetaan hyvin vastaan. Saan aika vapaat kädet tehdä työtäni, ja toisaalta saan tarvittaessa nopeasti tukea, opastusta ja neuvoja. – Ohjaan liikuntaa 2-vuotiaista yli 90-vuotiaisiin. Suositut Jumppaa muksun kanssa -perheliikuntatunnit ovat alle 5-vuotiaille. Liikutan lapsia ja aikuisia leikin, lorujen ja leikkimielisten kisailujen merkeissä. Tavoitteena on luoda lapsille liikunnasta positiivinen ja iloinen muistijälki, jotta he liikkuisivat aktiivisesti myös aikuisena. Aikuisille ohjaan erilaisia liikuntatunteja raskaasta intervallitreenistä ja peruskuntojumpasta ikääntyvien liikunta-
– Säännöllinen liikunta pitää mielen virkeänä, kropan kunnossa ja sairaudet loitolla, toteaa ahkera liikunnanharrastaja Kaisa Jaakkola.
tunteihin. Lisäksi pidän venyttely- ja rentoutustunteja. Tämän kauden uutuutena on Metsäjumppa, jossa jumpataan koko kausi ulkona metsässä. – Päässäni kuhisee koko ajan ”liikuntatehdas”, joka tarkkailee ympäristöä ja hakee uusia ideoita liikuntatunneille. Luen paljon ja seuraan ulkomaisia liikuntatilejä mm. Instagramissa ja käyn itse kokeilemassa kertaluonteisesti eri liikuntalajeja, Mia Lamberg kertoo. Tuorlassa Livian liikuntasalissa jumppatunnin alkua odotteleva kaarinalainen Kaisa Jaakkola yhtyy Mian ajatuksiin säännöllisen liikunnan tärkeydestä. – Heti, jos muutama päivä jää väliin, on vaikeampi päästä liikkeelle. – Olen aina harrastanut liikuntaa. Ennen työnantajan järjestämänä ja nykyisin eläkkeellä ollessani kansalaisopiston kursseilla. Käyn kerran viikossa Mian jumppatunnilla sekä jooga- ja tanssitunneilla ja lisäksi sauvakävelen. Liikunnan lisäksi toinen rakas harrastus on kädentaidot. Viimeksi osallistuin kansalaisopiston Tilkkutöiden kurssille. Jatkossa odotan, että valikoimaan tulisi Tuunauskurssi, Kaisa Jaakkola vinkkaa. LISÄTIETOJA KAARINAN KANSALAISOPISTON TOIMINNASTA: KAARINA.FI/FI/KULTTUURI-JA-VAPAA-AIKA/KANSALAISOPISTO. KURSSI-ILMOITTAUTUMISET: OPISTOPALVELUT.FI/KAARINA/
– Ennen koronaa ryhmissäni oli 60 jumppaajaa, mutta korona-aikana ryhmien kokoa on pitänyt pienentää 40 henkilöön, Mia Lamberg kertoo.
TEEMA
kun kaupunki tarjoaa toimitilat opiston käyttöön veloituksetta.
TEEMA
6
KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2022
Minna Aittala on koulutettu lastensuojelun kokemusasiantuntija
”Olen lähtenyt kokemuskumppaniksi, ettei kukaan joutuisi käymään läpi samaa” Kaarinan kaupunki on mukana lastensuojelupalvelussa, jonka tavoitteena on asiakasvanhempien avulla tarjota vertaistukea lastensuojelun pariin ohjatuille perheille. Asiakkaasta kumppaniksi -hankkeessa lastensuojelun prosesseja läpikäyneistä vanhemmista koulutetaan kokemuskumppaneita nyt lastensuojelussa mukana oleville vanhemmille. Lisäksi koulutetut kokemuskumppanit auttavat lastensuojelun kehittämis- ja vaikuttamistehtävissä vahvuuksiensa mukaisesti. Hanketta koordinoi Perhekuntoutuskeskus Lauste ja se toimii VarsinaisSuomen alueella. Minna Aittala lähti mukaan kokemuskumppanikoulutukseen, koska hän haluaa nostaa vanhemman kokemustiedon asemaa ja arvostusta lastensuojelussa. Tärkeintä on, että lapsen oikeudet ja etu toteutuvat. TEKSTI: KATI MUNKKI KUVAT: VESA-MATTI VÄÄRÄ
”SEURUSTELIN miehen kanssa, jol-
la oli aiemmasta suhteesta lapsi. Kun meille tuli ero, kumpikaan
biologisista vanhemmista ei pystynyt ottamaan lasta luokseen, vaan hän jäi asumaan kanssani. Yhdeksän kuukauden ajan elimme lapsen kanssa epätietoisuudessa: en saanut meille palveluita, koska yh-
NÄIN VOIT HAKEA KOULUTUKSEEN: •
Voit hakea kokemuskumppanikoulutukseen hakulomakkeella, joka löytyy Perhekuntoutuskeskus Lauste ry:n nettisivuilta www.lauste.fi. Seuraava koulutus alkaa keväällä 2022.
•
Hakukriteerinä on kokemus vanhempana lastensuojelusta.
•
Työvälineet löytyvät omasta tarinasta ja henkilöhistoriasta. Lisäksi koulutuksessa osallistutaan pienryhmätapaamisiin sekä luennoille lastensuojelun arvoista, etiikasta ja lainsäädännöstä. Koulutettava myös harjoittelee oppimiaan taitoja lastensuojelun kentällä.
•
Koulutukseen valituille on tarjolla säännöllistä työnohjausta.
•
Kokemuskumppani työskentelee palkkioperusteisesti vertaistuki- ja kehittämistehtävissä.
•
Asiakkaasta kumppaniksi -hankkeen tavoitteena on vahvistaa lastensuojelun tarpeessa olevien vanhempien ääntä, osallisuutta ja toimijuutta.
•
Hanke perustuu New Yorkissa kehitettyyn vanhempien osallistumisesta ja toiminnasta muodostuvaan toimintamalliin.
•
Koulutuksen järjestää kolmivuotinen (2020–2022) STEA-rahoitteinen Asiakkaasta kumppaniksi -kehittämishanke. Hanketta koordinoi Perhekuntoutuskeskus Lauste ry.
teiskunta katsoi, ettei niihin ollut oikeutta. Emme saaneet juurikaan tukea elatukseen ja asumiseen, sillä Kelan mukaan asuin yksin. Vaikeassa tilanteessa ihminen tarvitsee henkistä tukea ja rahaa. Olin tuolloin yhteydessä lastensuojeluun, mutta mitään valmista palvelupolkua ei ollut. Kun meille sanottiin, että lapsi olisi pitänyt huostaanottaa ja sijoittaa lastenkotiin, tein päätöksen hakea hänen huoltajuuttaan. Nyt lapsella on kolme virallista huoltajaa, mutta vieläkin on erimielisyyttä, olenko sijaisvanhempi, huoltaja vai perhehoitaja. Nimike vaikuttaa siihen, mitä tukia voimme saada ja mihin palveluihin olemme oikeutettuja. Omalla kohdallani asioiden eteneminen oli paljon kiinni omasta aktiivisuudestani. Olen halunnut lähteä mukaan kokemuskumppanitoimintaan, ettei kukaan joutuisi käymään läpi samaa. Olen myös perustanut oheishuoltajille ryhmän Facebookiin. Se on tarkoitettu niille, jotka ovat samankaltaisessa tilanteessa. Kokemuskumppanitoiminnassa voin nyt aktiivisesti vaikuttaa siihen, miten asiakas kohdataan: kokemuskumppania kannattaa käyttää asiakkaan tukena sosiaalityöntekijän rinnalla. Jos perheellä on yhteys lastensuojeluun, voi kokemuskumppania pyytää mukaan vaikkapa päiväkodin varhaiskasvatuksen keskusteluun. Kokemuskumppani voi tulla puhumaan lastensuojelun asiakkuudesta myös
esimerkiksi koulun vanhempainiltaan, jolloin voidaan vähentää lastensuojeluun liittyvää häpeää ja pelkoa. Hain mukaan heti ensimmäiseen kokemuskumppanitoiminnan koulutukseen. Toiminnasta osa keskittyy vaikuttamisja kehittämistehtäviin, mikä sopii luonteelleni. Olen käynyt puhumassa ihmisille, joilla on vaikutusvaltaa työpaikoilla sekä alan opiskelijoille. Minulta voi kysyä asioita, joiden esiin ottaminen asiakkaan kanssa mietityttää tai voin auttaa asioiden sanoittamisessa. Saan itsekin vertaistukea kokemuskumppaniverkostolta. Meitä on nyt 26 aktiivisesti toiminnassa mukana olevaa. Vähintään kerran kuussa meille järjestetään työnohjausta tai niin sanottu painekattilatapaaminen, jossa voi jakaa tuntemuksiaan. Lisäksi ajatuksia vaihdetaan omassa sosiaalisen median ryhmässä. Ja totuus on, että uni, ruoka ja urheilu ovat keinoja pitää huolta omasta jaksamisesta. Jokainen kokemuskumppani
7
KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2022
TEEMA
on ollut lastensuojelun asiakas, se on ainoa kriteeri, jos haluaa lähteä mukaan toimintaan auttamaan muita. Koulutukseen valitaan haastattelun kautta. Siinä kartoitetaan, jaksaako ihminen lähteä projektiin mukaan, sillä prosessi voi olla raskaskin – omaa tarinaansa ja tunteitaan joutuu käymään läpi ja peilaamaan jatkuvasti. Vaikka oman lastensuojelu-
prosessimme alussa kärsimme molemmat lapsen kanssa tilanteesta, tärkeintä on, että lapsella on ollut koko ajan koti. On myös hyvä muistaa, että yleensä keskenään riitelevät asiat, eivät ihmiset. Katkeroituminen ei kannata. Koulutuksessa ja kokemuskumppanitoiminnassa oppii jatkuvasti itsestään lisää ja saa oivalluksia.”
TARVITSETKO KOKEMUSKUMPPANIA? •
Löydät kokemuskumppanit netistä osoitteesta lauste.fi, jossa voit tutustua kumppaneiden itsensä kirjoittamiin esittelyteksteihin ja osaamiseen. Voit itse laittaa viestiä suoraan kokemuskumppanille.
•
Vertaistukisuhteessa sosiaalityöntekijä, vanhempi ja kokemuskumppani sopivat aloitustapaamisessa tukisuhteen tavoitteet, keston ja laajuuden.
•
Päätöksen vertaistukisuhteesta tekee sosiaalityöntekijä.
•
Kokemuskumppanit ovat vaitiolovelvollisia ja sitoutuneita toiminnan eettisiin periaatteisiin.
Minna Aittala on entisen avopuolisonsa lapsen oheishuoltaja, joka itse väsyi ajaessaan lapsen etua. – Kukaan ei tuntunut ymmärtävän tai aidosti haluavan auttaa. Nyt haluan olla mukana muuttamassa sosiaalityötä paremmin koko perhettä palvelevaksi. Olen myös kiinnostunut kehittämään palvelurakenteita sekä kohdatuksi tulemisen tunnetta.
Päätöksen palvelusta tekee sosiaalityöntekijä KAARINA ON ollut mukana Laus-
teen kokemuskumppanihankkeessa ja ohjausryhmässä hankkeen alusta eli vuodesta 2020 asti. – Kokemuskumppani on yksi mahdollinen tukimuoto lastensuojelun asiakaslasten vanhemmille. Palvelua voidaan hankkia, mikäli vanhempi ja sosiaalityöntekijä arvioivat, että vanhempi hyötyisi kokemuskumppanin tuesta ja mukanaolosta asiakasprosessissa, kertoo Kaarinan lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä Henna Kauppila.
Kokemuskumppanin työskentelystä tehdään päätös, jossa määritellään samalla työskentelyn tavoitteet ja raamit. – Tarkoituksena on, että kokemuskumppanityöskentely tukee asiakasta lastensuojelun asiakasprosessin eri vaiheissa. Perheillä on kuitenkin usein myös muuta vahvaa tukea, joten toistaiseksi tällaiselle työskentelylle ei ole Kaarinassa ollut tarvetta muun tuen ohella. Palvelu on kuitenkin tärkeä uusi tukimuoto palveluvalikkoomme, mutta etsii vielä vähän paikkaansa, Kauppila sanoo.
TEEMA
8
KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2022
Koulutiellä - jalat alle TEKSTI: SINI SILVÀN KUVAT: VESA-MATTI VÄÄRÄ
REHTORI Milka Jääskeläisen oma 15 kilometrin ”koulumatka” töihin taittuu sähköpyörällä. – Sähköpyörällä ei ole tuulen suunnalla niin väliä, hän nauraa. Pyöräilevä rehtori on hyvä esimerkki koulussa. – Opetan toista luokkaa alkuopetuksessa. Kun lapset tulevat itse liikkuen kouluun, siitä on oikeastaan pelkkää hyötyä heidän keskittymisensä ja jaksamisen kannalta. Kun mietitään liikuntasuosituksia lapsille, koulumatkat ovat siitä jo isoin osa. Tämä koskee silti kaikkia ikäluokkia, lukiolaisia myöten. – Tietysti me aikuisetkin huomaamme, että jos ei tule yhtään liikkumista päivän aikana, kyllä se aika väsyttävä on. Tahko Pihkalaa lainaten ”kuljetetaan vain lapsia kouluun, mutta kuljetetaan ne viiden kilometrin päähän koulusta”, Kaj Kanervavuori sanoo.
Huoltajien toiveet ja rehtoreiden toiveet Huoltajat ovat olleet aktiivisia ja toivovat koululaisten päivään liikuntahetkiä. Tämä on aktivoinut Kaarinan kaikkien koulujen rehtoreita ottamaan asioita puheeksi toisin päin. Rehtorit kannustavat juuri vanhempia järjestämään liikuntaa koulumatkaan. Keskustelua on käyty myös vanhempainyhdistysten kanssa siitä, että koulumatkaliikkuminen on tärkeä osa koulupäivän liikuntaa. Keli tuntuu olevan ratkaiseva tekijä. Heti jos vähänkin sataa tai on kylmä, autoletkaa ilmestyy koulujen tuntumaan aamulla ja iltapäivällä. Lapsen liikkumisen edistäminen on kuitenkin aikuisen vastuulla. Kanervavuori muistuttaa esimerkin voimasta. Mikäli huoltajat eivät juuri itse liiku, se heijastuu koululaisiin. Jos esimerkiksi Valkeavuoren koulun 830 oppilaasta kymmenen tai viisikin prosenttia tulee autolla, se on jo valtava autoralli koulun tuntumassa aamuin illoin. Valkeavuoressa on myös koulurakennushanke, on rakennettu myös liikuntahallia. Autoja riittää. – Talvipäivänä yli 80 lasta autolla on älytön määrä autoja siihen aamusessioon, Kanervavuori sanoo.
Aikuisilla oma rooli saada reitit turvallisiksi Huoltajille tehdyssä kyselyssä nousi esiin vanhempien huoli juuri liikenneturvallisuudesta, ajonopeuksista koulumatkojen varrella, ja puutteelKaj Kanervavuori ja Milka Jääskeläinen kannustavat nyt aikuisia jättämään lasten koulumatkalta auton kotiin.
9
KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2022
lisista väylistä. Ne ovat Jääskeläisen mukaan juuri niitä – aikuisten ja päättäjien asioita, joita voidaan järjestää paremmin koululaisten hyväksi. Myös Kaarinan liikenneturvaryhmässä käydään jatkuvaa keskustelua, miten liikkuminen olisi turvallisempaa. Jääskeläinen on mukana liikenneturvaryhmässä sivistyspuolen edustajana ja pohtii, että liikkumisympäristö vaikuttaa kaikkien arkeen. Aktiivisten aikuisten kannattaa antaa palautetta ja on hyvä myös kysyä, miten lapset katsovat asiaa. Mitkä heidän mielestään ovat vaarallisia paikkoja. Parannuksia on myös tehty. Esimerkiksi Rungon koulun tuntumassa 110-tiellä nopeusrajoituksia onkin saatu hiljennettyä 60 kilometriin tunnissa. Mopot on siirretty pois kevyen liikenteen väylältä. Lasten koulumatkaa saatiin jo näillä keinoilla paljon turvallisemmaksi. Koulussa puolestaan kannustetaan liikennesääntöjä opiskelemalla. – Ratkaisevaa on, mitä arvotetaan, millainen liikenneympäristö rakennetaan. Onko lasten liikkuminen tärkeää, Jääskeläinen pohtii. Koulutulokkainen kanssa koulumatkaa kannattaa käydä läpi enemmän kuin kerran. Vasta näin kulkuväylät tulevat tutuiksi. Samalla katsotaan turvalliset reitit ja tienylitykset. Kaikille ykkösluokkalaisille järjestetään Kaarinassa keväällä mahdollisuus osallistua ammattilaisten eli autokoulun opettajien vetämään pyöräkouluun. Lapset saavat oman pyöräajokortin. Tämä on yksi tapa kannustaa tulemaan pyörällä kouluun ja tehdä pyöräilystä turvallista. – Vanhemmat arvioivat, mitkä lapsen taidot ovat liikenteessä. Jo ekalla luokallakin saa tulla pyörällä kouluun, jos taidot riittävät. Liikenteessä ei opi liikkumaan, ellei liiku, Jääskeläinen sanoo.
Ennen oli ennen, mutta nyt voidaan petrata Koululaisille tehdyt MOVE-testit kertovat hyvin, että lapset eivät enää liiku samalla tavalla kuin aiemmin. Kunto on laskenut merkittävästi vuosien varrella. Nyt pitääkin toimia monen tahon yhteistyöllä mukana kuntapäättäjät, huoltajat ja koulujen yhteiset toiminnat, että lapset ja nuoret saisivat lisää liikuntaa. – Liikkuminen on myös kivaa. To-
distuksen numerotkin voisivat olla parempia, jos jaksaisi liikkua. Tällä on merkitystä koulumenestykseenkin jatko-opiskeluja myöten. Kun katsoo pakkaspäivinä lapsia, jotka ovat päässeet koululle, punaposkisina iloisena ja reippaana. Näkyy, että sää ei haittaa, on myös sellaista pystyvyyttä, lapsi huomaa, että hän pärjää, Jääskeläinen kuvaa. Kouluun pääsee myös ihan tavallisella fillarilla ja liki kaikilla tuntuukin olevan pyörä. Koulun pihalla Rungon koululla on myös runkolukittavat telineet, joissa pyörä paremmin pysyy turvassa. Huoltajakyselyn tulokset kertovat, että 58 prosenttia lapsista tulee kouluun talvella kävellen, 26 pyörällä, yhdeksän prosenttia autokyydillä ja kuusi prosenttia bussilla. Keväin ja syksyin luvut muuttuvat, silloin 73 prosenttia kulkee pyöräillen, 18 kävellen ja autokyydillä viisi prosenttia, bussin kyytiin hyppää alle kolme prosenttia koululaisista. Yksi idea on saada vanhemmat kulkemaan mukana. Voidaan muodostaa ”pyöräileviä ja käveleviä koulubusseja”, jossa aikuinen on mukana saattaa useamman lapsen kerralla kouluun.
Soutaen kouluun, onnistuisiko jälleen? Vanhemman polven kaarinalaiset kertovat, miten 50 vuotta sitten ovat hiihtäneet kouluun, seutu on ollut maaseutupitäjää. Harvaluodosta on kouluun tultu jopa soutamalla. Lihasvoimat on aika ottaa uudelleen käyttöön. Kun lapset kulkevat itse harrastuksiin ja kouluun, se tarjoaa myös mahdollisuuden lapselle ja nuorelle oppia itsenäisyyttä. Kun opastetaan ja tuetaan, lapsi voi ottaa paremmin itse vastuuta. On win-win tilanne, että lapsi kulkee itsenäisesti matkat harrastuksin ja kouluun. Ei tarvitse olla jatkuvasti kiinni kuljetuksissa. Se on aikuisellekin omaa aikaa. Yksi tärkeä tekijä, eikä vähäisin, ovat ympäristöasiat. Kun lapsi kulkee jalkaisin, vältetään turhia lyhyitä automatkoja. Kanervavuori muistuttaa, että eihän lapsen koulumatkaliikunta tai liikkuminen ole kallista. Käveleminen ei maksa mitään, juokseminen ei maksa mitään. Pomppiminen vesilätäköissä ei varsinkaan.
Rungon koululla toivotaan, että koulun läheiselle ajoradalle saataisiin korotus ja pyöräsuojatie, jolla kevyenliikenteen väylältä koulun pihalle kurvaavat olisivat etuajo-oikeutettuja.
TEEMA
Rungon koulun rehtori Milka Jääskeläinen ja Valkeavuoren koulun rehtori Kaj Kanervavuori kannustavat aikuisia tarjoamaan lapsilleen koulumatkakyytiä – omin jaloin. Päivän liikuntamäärän lisääminen alkaa parhaiten koulumatkasta.
LYHYET
10 Palvelupisteiden aukioloajat PALVELUPISTE FISKARI
ma klo 9–19 ti–pe klo 9–16
PIIKKIÖN PALVELUPISTE
ma klo 12–19 ti–pe 10–16
POIKKEAVAT AUKIOLOAJAT
Palvelupisteet on suljettu pe 25.3. henkilökunnan koulutuspäivän vuoksi.
KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2022
Yksityisteiden avustaminen vuonna 2022 KAARINAN kaupungin yksityistieavustukset ovat haettavissa vuoden
2022 osalta. Avustettavan tiekunnan pitää olla järjestäytynyt ja yksityistien tiedot oltava ajantasaiset yksityistierekisterissä (Maanmittauslaitos) sekä tie- ja katuverkon tietojärjestelmässä (Väylävirasto / Digiroad). Avustusten hakemisesta ilmoitetaan kaupungin kuulutuksissa ja verkkosivuilla. Hakemuksen voi jättää sähköisellä e-lomakkeella kaupungin verkkosivuilla www.kaarina.fi/yksityistiet Paperinen hakemuslomake voi tarvittaessa noutaa kaupungin palvelupisteistä tai sen voi tulostaa edellä mainitulta verkkosivulta. Hakemus on palautettava 31.3.2022 mennessä e-lomakkeena tai sähköpostina yksityistiet@kaarina.fi tai kirjepostina osoitteella Kaarinan kaupunki/tekninen ltk, PL12, 20781 Kaarina tai jättämällä se kaupungin palvelupisteisiin. Myöhässä tulleita hakemuksia ei huomioida.
Kokouksia ja pöytäkirjoja KAUPUNGINHALLITUKSEN KOKOUKSET JA PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄVILLE ASETTAMINEN VUONNA 2022
Haku leirialueiden kesäkaudelle 2022 • • • • •
Haettavana Vuolahden leirialue tai Harvaluodon leirikatos. Haettava käyttökausi: 1.5.–31.10.2022. Hakuaika Vuolahden tai Harvaluodon järjestökäytölle: 1.–28.2. Sähköinen hakulomake löytyy kaupungin nettisivuilta. Lisätiedot: toimistosihteeri Suvi Aarniolta, sähköpostilla suvi.aarnio@kaarina.fi
Palvelutori Eerikki IKÄIHMISTEN palvelutori Eerikki on avoinna arkisin ma–to, klo 9–12,
osoitteessa Puntarikatu 2, 20780 Kaarina. •
• • • •
Varsinais-Suomen ikäihmisten neuvontapuhelin palvelee ma–pe, klo 9–15, p. 02 262 6164, ruotsinkielellä ma–pe, klo 9–12, p. 02 262 6174. Neuvontapuhelimen kautta saat jätettyä yhteydenottopyynnön palvelutori Eerikin palveluohjaajille. Muistineuvontapuhelin palvelee tiistaisin klo 9–11, p. 050 314 6155. Asumispalvelukoordinaattorien puhelinaika on keskiviikkoisin klo 9–11, p. 050 314 5229. Veteraaniasioiden palveluohjaaja palvelee p. 050 373 2696. Sosiaalihuoltolain mukaisissa kuljetuspalveluasioissa palveluohjaaja palvelee p. 050 465 2308.
Yli 65-vuotiaat kaarinalaiset voivat saada veloituksetta liukuesteet joka toinen vuosi henkilötodistusta näyttämällä. Liukuesteitä jaetaan Eerikissä aukioloaikoina 24.2.2022 asti. Liukuesteitä jaetaan myös Piikkiön palvelupisteellä. Palvelutorin tapahtumat ovat peruutettu toistaiseksi. Seuraa tiedotusta tapahtumista kaupungin yhteispalvelupisteissä, palvelutori Eerikissä ja www.kaarina.fi/eerikki.
Kevään tonttihaku käynnistymässä KEVÄÄN omakotitonttien hakuaika on 7.2.–4.3.2022.
Haettavana on yhteensä 33 tonttia eri alueilla: • Verkakylä (29 kpl) • Auvainen, Karppikatu (3 kpl) • Piispanristi, Kaistisentie (1 kpl) Tontteihin voit tutustua hakuaikana osoitteessa kaarina.fi/tontit Sivustolta löydät myös jatkuvassa haussa olevat tontit.
Kokouspäivä 24.1.2022 7.2.2022 14.2.2022 7.3.2022 28.3.2022 25.4.2022 9.5.2022 16.5.2022 6.6.2022 13.6.2022 8.8.2022 22.8.2022 29.8.2022 12.9.2022 26.9.2022 3.10.2022 24.10.2022 31.10.2022 7.11.2022 21.11.2022 28.11.2022 19.12.2022
Pöytäkirja nähtävillä 1.2.2022 15.2.2022 22.2.2022 15.3.2022 5.4.2022 3.5.2022 17.5.2022 24.5.2022 14.6.2022 21.6.2022 16.8.2022 30.8.2022 6.9.2022 20.9.2022 4.10.2022 11.10.2022 1.11.2022 8.11.2022 15.11.2022 29.11.2022 6.12.2022 27.12.2022
Esityslista on luettavissa kokousta edeltävän viikon torstaina kaupungin kotisivuilla kaarina.fi/esityslistat. Pöytäkirja on nähtävillä osoitteessa kaarina.fi/poytakirjat. KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUKSET JA PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄVILLE ASETTAMINEN VUONNA 2022
Kokouspäivä 31.1.2022 14.3.2022 11.4.2022 23.5.2022 20.6.2022 5.9.2022 10.10.2022 14.11.2022 12.12.2022
Pöytäkirja nähtävillä 8.2.2022 22.3.2022 19.4.2022 31.5.2022 28.6.2022 13.9.2022 18.10.2022 22.11.2022 20.12.2022
Valtuuston kokoukset ovat julkisia. Esityslista on luettavissa kokousta edeltävän viikon keskiviikkona kaupungin kotisivuilla kaarina.fi/esityslistat. Pöytäkirja on nähtävillä osoitteessa kaarina.fi/poytakirjat. Kokouksia voi seurata suorana lähetyksenä ja koronatilanteen salliessa paikan päällä. Kokoukset alkavat pääsääntöisesti klo 18. Lue lisää: kaarina.fi/kaupunginvaltuusto
11
KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2022
LIIKUNTA JA ULKOILU TERVETULOA HEILURILIIKUNTAKERHOON
HeiLuri-liikuntakerho on Kaarinan kaupungin järjestämää maksutonta toimintaa kaikille kaarinalaisille 3-7 –vuotiaille lapsille. Ilmoittautumislomake sekä toimintapaikat ja -ajat löytyvät osoitteesta kaarina.fi/heiluri. Ilmoittautuminen on avoinna jatkuvasti, eli mukaan voi tulla milloin tahansa. MIHI
MIHI on maksutonta liikuntatoimintaa 13–19-vuotiaille nuorille yli kuntarajojen. Kaarinan tarjoamat kuntosalivuorot ja AnnaSportin Nuorten Crosstraining löytyvät osoitteesta: https://mihi.fi/ Lisätietoja: Kaarinan liikuntapalvelut, Mia Kettunen, p. 050 373 2642.
Ohjatut Naisten kuntosalivuorot Littoisten Monitoimitalolla
Tiistaisin • klo 17.45 kuntosalilaitteiden käyttöopastus • klo 18 ja klo 19 ohjattu kuntosalivuoro. Treeni tehdään kiertoharjoitteluna. Hinta 50 € / kevät. Maksu Kaarinan palvelupisteisiin tai uimahallille. Lisätietoja: Kaarinan liikuntapalvelut, Mia Kettunen, p. 050 373 2642. SOVELTAVAA LIIKUNTAA
Soveltava liikunta on suunnattu kaiken ikäisille pitkäaikaissairaille ja vammaisille sekä toimintakyvyltään heikentyneille ikäihmisille. Kaarinassa ja Turun seudulla on monipuolista soveltavaa liikuntaa. Lapsille ja nuorille • Soveltavat liikuntamaat sunnuntaisin Turussa Aunelan palloiluhallilla klo 17–19, muissa seudun kunnissa kiertävänä. Kaarinan Vaparissa Soveltava Lystikäs la 5.3. klo 13–15. • Seuratoiminta: KaaPon Superfutarit, Soveltava tennis Aktia Arenalla nuorille, Unified-korista nuorille 13 v. ylöspäin. • Uutta: Pyörätuolitanssia nuorille ja aikuisille.
• Omatoiminen soveltava luistelu: säädettäviä tukia Keskusliikuntapuiston jäällä lainattavina Löydät lisää tietoa lasten ja nuorten soveltavan liikunnan toiminnasta Rajatonta liikuntaa Turun seudulla -esitteestä, lisätietoja: kaarina.fi/soveltavaliikunta. Aikuisille sekä toimintakyvyltään heikentyneille ikäihmisille Tuoli- ja tasapainoryhmät: • Piikkiön Tupasvillassa ma klo 14 • Littoisten Värttinässä ti klo 9.40 • Poikluoman srk-talolla to klo 11. Vaparin ryhmät • Virelavis ma klo 14 • Kevyt Venyttelyrentoutus ti klo 11 • Apuvälineen käyttäjien voima-ja tasapainoryhmä ke klo 10.30 • Kevyt jumppa ke klo 14 Yhdistysten ja seurojen järjestämää toimintaa: • Tanssiurheiluseura Bolero: Pyörätuolitanssia Tuorlassa sunnuntaisin klo 14.30, ohjaajana Mikko Ahti • Nivelyhdistys: Soveltava asahi Vaparissa ma klo 17.45 • Muistiyhdistys: Kuntosaliryhmä alkuvaiheen muistisairaille Visitiissä pe klo 12 Saattajakortti Saattajakortilla avustajaa tarvitseva saa avustajansa maksuttomasti mukaan liikunta- ja kulttuuripaikoille. Soveltava välinelainaus Maastopyörätuoli, VoiTasreppu, WertaisWeska. Jumppaa etänä Jumppaa tuttujen ohjaajien kanssa Kaarinan kaupungin YouTube-kanavan kautta: www.youtube.com/user/Kaarinankaupunki/videos. Etsitkö jotain tiettyä vammaisurheilulajia tai sairauteesi tai vammaasi liittyen vertaisryhmää? Kts. Rajatonta liikuntaa Turun seudulla -esite. Löydät sieltä lisää ryhmiä ja lajeja. Katso tarkemmat tiedot sekä lisää liikunta- ja ulkoiluvinkkejä Soveltavan liikunnan kevään 2022 esitteestä: kaarina.fi/soveltavaliikunta
VISIITIN ESTEETÖN KUNTOSALI
Omaishoidon tukikeskus Visiitin kuntosali on tarkoitettu toiminta- ja liikuntakyvyltään heikentyneille ikääntyneille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille henkilöille, jotka tarvitsevat esteetöntä ja helppokäyttöistä kuntosalia. Lisäksi salia voivat käyttää 65 vuotta täyttäneet. Lisätietoja: kaarina.fi/fi/kulttuuri-javapaa-aika/liikunta/visiitin-kuntosali
Kaarinan kansalaisopisto SEURAA ilmoitteluamme Kansalaisopiston ajankoh-
taissivustolta, josta näet nopeimmin kevään toimintaa koskevat tiedotteet: kaarina.fi/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kansalaisopisto/kansalaisopiston-ajankohtaista Nettivarauksemme etusivulta löydät kevään uuden tarjontamme: www.opistopalvelut.fi/kaarina/ Toivotamme sinulle onnellista uutta vuotta ja toivottavasti näemme sinut kursseillamme!
IKÄÄNTYNEILLE
65 + -liikuntakortti on 65 vuotta täyttäneille kaarinalaisille Kortti kannustaa omatoimiseen liikunnan harrastamiseen. Ohjatut tunnit eivät sisälly hintaan. Kortti 6 €, lisäksi kausi- / vuosimaksu • vuosimaksu, tammi– joulukuu 80 € • kevätkausi, tammi–kesäkuu 40 € • syyskausi, heinä–joulukuu 40 € Korttia ja vuositarraa hakiessa on todistettava henkilöllisyys ja kaarinalaisuus. Mahdollisia koronasulkuja ei korvata. Myyntipaikat: Kaupungin palvelupisteet, Kaarina-talo, Lautakunnankatu 1 ja Piikkiön palvelupiste, Hadvalantie 9 sekä helmikuun 2022 alusta lähtien Kaarinan uimahalli, Uimahallintie 4. Ikääntyneille monipuolisesti eri tasoisia ryhmiä • Juhan talli miehille, kaupungin liikuntapalvelujen sekä kansalaisopiston ja ikäihmisten hyvinvointitorien ryhmät, vesijumppaa, vauhdikkaampaa jumppaa, joogaa, kevyttä tuolijumppaa, Jomon Shindoa jne. • Yhdistyksillä ja seuroilla mm. tanssi-, boccia-, keilailu- ja tuolijumpparyhmiä. Vapaaehtoisten Wertaisliikuttajien ryhmät • Kuntosalivinkkivuorot: Kuntokoululla ma klo 10, Visiitissä ti klo 15. • Ulkoiluryhmä Piikkiössä to klo 14 • Tasapainoryhmä parittomat keskiviikot klo 13–14 Vaparissa • Senioritanssi Hovirinnan liikuntasalissa ti klo 10 • Wu Xing Dyamics -ke-
Hae lukioon yhteishaussa PARAS PAIKKA OPISKELLA. YHTEISHAKU 22.2.–22.3.2022.
www.kaarinanlukio.fi
TAPAHTUMIA JA TEKEMISTÄ
Muutokset koronatilanteessa ja rajoituksissa voivat vaikuttaa tapahtumiin ja toimintaamme. Noudatamme viranomaisten ohjeistuksia ja suosituksia.
TAPAHTUMIA JA TEKEMISTÄ
12
KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2022
to 3.2. Korallifisut to 3.3. Smurffit to 7.4. Keksijäkylän Lotan seikkailut to 5.5. Niko ja ystävät puutarhassa
LASTEN LYSTIKÄS
Vaparissa lauantaisin klo 10–13 29.1., 12.2., 5.3., 19.3., 9.4. ja 23.4.
LASTEN LYSTIKÄS Vaparissa lauantaisin klo 10-13
SOVELTAVA19.9., LYSTIKÄS 3.10., 24.10., 7.11., 21.11. ja 5.12.
Vaparissa lauantaina 5.3. klo 13–15, ikärajaton!
ERITYISLASTEN MINI LYSTIKÄS LYSTIKÄS ma klo 16.30–18.30 Vaparissa lauantaina 21.11. klo ikärajaton! ti13-15,klo 16.30–18.30
MINI LYSTIKÄS Aloitusaika ja paikat
Piikkiön yhtenäiskoulu ilmoitetaan myöhemmin. Auranlaakson koulu ke klo 16.30-18.30 Empolan koulu, Kuusisto Tapahtumat ovat suunnattu alle kouluikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Tapahtumat ovat maksuttomia.
Maksuttomat tapahtumat on suunnattu alle kou• Käytössä on liikuntatilojen välineistö temppuratoineen, peleineen ja palloineen. luikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen. • Tapahtumat on suunnattu ensisijaisesti alle kouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen, mutta myös isommat sisarukset ovat tervetulleita mukaan pienempien etusijan huomioiden. Tapahtumat järjestetään voimassa olevat korona• Lapsilla tulee olla aina vastuullinen, täysi-ikäinen huoltaja paikalla. • Vaparin Lasten Lystikkäät järjestetään yhteistyössä kaarinalaisten urheiluseurojen kanssa – suositukset jatoimintapisteissä -rajoitukset huomioiden. temppuradoilla ja muissa on aina osaavat ohjaajat paikalla. • Mini-Lystikkäiden toiminta koulujen tiloissa on valvottua muttei ohjattua. www.kaarina.fi/lystikas
homieliharjoittelu Hovirinnan liikuntasalissa ma ja ke klo 13, • Kävelysähly Piispanlähteen yläkoululla ke klo 15 • Kävelyfutis Hovirinnan liikuntasalissa to klo 15 • Bocciaa Pontelassa ke klo 9, parittomat viikot pe klo 12 • Keilakerho Kaatajat Kupittaan keilahallilla parittomat ma klo 13.30. Katso tarkemmat tiedot Wertaisliikuttaja-esitteestä. Voit myös jumpata kotona WertaisWeska-jumppia. Yhdistykset, seurat ja yksiköt voivat lainata liikuntapalveluilta WertaisWeskaa ja Woimareppua välineineen ja valmiine ohjeineen. Katso lisää: kaarina.fi/fi/ kulttuuri-ja-vapaa-aika/ liikunta/ohjatut-ikaantyvien-liikuntaryhmat Tiedustelut ikääntyvien ja soveltavista liikuntaryhmistä: Kaarinan liikuntapalvelut, p. 050 373 2641.
KIRJASTO Pääkirjasto ma klo 9–19, palveluaika klo 10 alkaen la klo 10–15 Piikkiön kirjasto ma klo 12–19 ti–pe klo 10–16 Omatoimikirjasto käytössä ma–su klo 7–21. Littoisten kirjasto ma klo 12–19 Omatoimikirjasto käytössä ma–su klo 7–21. POIKKEAVAT AUKIOLOAJAT
Henkilökunnan koulutuspäivä pe 25.3.
Pääkirjasto suljettu. Piikkiön kirjastossa ei asiakaspalvelua, omatoimikirjasto käytössä klo 7–21. Koulujen talviloman aikaan 21.2.–25.2.2022 Littoisten kirjastossa ei asiakaspalvelua, omatoimikirjasto käytössä ma–su klo 7–21. AJANKOHTAISTA
Vuoden 2022 aikuisten lukudiplomi on julkaistu - ota omaa aikaa lukemiselle! Aikuisten lukudiplomi on vinkkilista, jossa on monipuolinen kattaus kirjoja 15 erilaisesta aihealueesta. Lukudiplomin tavoitteena on laajentaa lukutottumuksia, innostaa tarttumaan erityylisiin kirjoihin ja auttaa löytämään uutta mielenkiintoista luettavaa. Monet listan kirjoista löytyvät myös e-kirjana tai äänikirjana. Voit noutaa vinkkilistat Kaarinan kirjastoista tai tulostaa osoitteesta kaarina.fi/aikuistenlukudiplomi. Tule mukaan lukemaan! LAPSILLE JA NUORILLE
Elokuvahetket pääkirjastossa ja Piikkiön kirjastossa Pääkirjaston satuhuoneessa keskiviikkoisin klo 9.30 ja 10 ke 2.2. Trolls ke 2.3. Puuha-Pete ke 6.4. My Little Pony ke 4.5. Autot Piikkiön kirjaston satuhuoneessa torstaisin klo 9.30
Unga poeters sällskap kl 16.15–17.15 i ungdomsrummet Hytti, S:t Karins huvudbibliotek Du som är mellan 10 och 16 år gammal och intresserad av olika sorters texter är varmt välkommen med i Unga poeters sällskap! Ingen förhandsanmälan behövs, det är bara att dyka upp. Unga poeters sällskap leds av ordkonstledare Paola Fraboni. Nästä gång ti 15.2., 15.3. och 19.4. Kirjaston Ketun satuhetket Satuhetki kestää noin puoli tuntia. Yli viiden hengen ryhmiltä toivomme etukäteen ilmoittautumista. Pääkirjastossa klo 9.30 ja 10 ke 16.2., 23.3. ja 20.4. Piikkiön kirjastossa klo 9.30 to 17.2., 24.3. ja 21.4. Littoisten kirjastossa klo 9.30 ja 10 to 17.2., 24.3. ja 21.4. Svensk sagostund i S:t Karins huvudbibliotek kl. 18. Sagostunden tar ungefär en halv timme. to 17.2., 24.3. och 21.4. MUUT TAPAHTUMAT
Novellikoukku Piikkiön kirjastossa Tule lukemaan tai kuuntelemaan novelleja sekä tekemään käsitöitä maanantaisin klo 12-13.30 Piikkiön kirjastoon. Ota oma käsityö mukaan. Novellikoukku on kirjaston asiakkaiden järjestämä tapahtuma. Uudet koukkuajat ovat lämpimästi tervetulleita! Seuraavat tapaamiset 31.1., 7.2., 14.2.,21.2., 28.2., 7.3., 14.3., 21.3. ja 28.3. Lukupiirit Lukupiirit ovat kaikille avoimia ja mukaan voit tulla vaikka yhden kerran, jos käsittelyssä on kiinnostava kirja. Lukupiirissä keskustellaan kirjoista eli ihmisistä ja tapahtumista sanojen takana. Pääkirjaston ja Piikkiön kirjaston lukupiireihin on ennakkoilmoittautuminen. • Kaarinan pääkirjasto, ko-
koustila Piikkiönlahti, to 10.2 ja 10.3. klo 17–19, vetäjänä Maija Söderblom • Piikkiön kirjasto, 22.2. ja 15.3. klo 13 ja klo 17.30, Sari Saarela ohjaajana • Littoisten kirjasto, 31.1. klo 18–19, keskustelua luotsaa Merja Hyppönen Ruotsin kielen keskustelukerho Piikkiön kirjastossa Onko ruotsin taitosi päässyt ruostumaan? Ruotsin kielen keskustelukerho kokoontuu rennon rupattelun merkeissä Piikkiön kirjastossa kerran kuukaudessa keskiviikkona klo 17.30–19. Seuraavat tapaamiset 2.2. ja 2.3. Suomen sanat verkossa Syksyllä alkanut Suomen sanat verkossa saa jatkoa keväällä 2022. Suomen sanat verkossa on maahanmuuttajille tarkoitettu kymmenen kerran kielikoulutus. Tapaamiset ovat keskiviikkoisin klo 18.00–19.30 Zoomissa. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa tututsanat@gmail. com. Mukaan voi tulla kertaamaan jo opittua sanastoa tai oppimaan uusia sanoja. Tapaamiset ovat teemallisia ja teemat arkielämää koskevia: suomalainen kulttuuri, luonto, yhteiskunnan palvelut ja perusdigitaitoihin liittyvä sanasto ja valmiudet. Seuraavat tapaamiset ovat 26.1., 9.2., 16.2., 23.2., 9.3., 16.3., 23.3. ja 6.4. Kirjallinen ilta I: AnnChristin Antell Kaarinasalissa ti 2.2. klo 17.30–19 Helmikuun kirjallisen illan vieraana on AnnChristin Antell. Antellin 1800-luvun Turkuun sijoittuva Puuvillatehtaan varjossa on hurmannut lukijat ympäri Suomen. Tarina jatkuu sarjan seuraavassa osassa, joka ilmestyy keväällä 2022. Kirjailija kertoo kirjastaan, sen kirjoittamisprosessista ja sitä varten tehtävästä tutkimustyöstä. Tervetuloa mukaan! Kirjallisuutta & käsitöitä -piiri Kaarina-talo, kokoustila Piikkiönlahti Piirissä tehdään käsitöitä ja keskustellaan mukavassa ja rennossa ilmapiirissä kirjallisuudesta ja sen ilmiöistä. Tapaamisissa vinkataan kauno- ja tietokirjallisuutta sekä luetaan ääneen lyhyitä tekstejä. Osallistujat toimivat toistensa vertaistukena käsityöasioissa ja mukana ovat myös Rantakulman Martat. Ei ennakkoilmoit-
tautumista. Seuraavat tapaamiset klo 17.30–19 Kaarina-talon kokoustila Piikkiönlahdessa tiistaina 22.2., 22.3., 26.4. ja 24.5. Lukulähetti-infot Kaarina-talo, kokoustila Piikkiönlahti Kaarinan kaupunki hakee vapaaehtoisia lukulähettejä, jotka käyvät lukemassa ääneen ikäihmisille. Lukulähettinä toimiminen on helppo tapa ilahduttaa ikäihmisiä, jotka eivät välttämättä pysty itse lukemaan. Infotilaisuus ei sido lukulähettitoimintaan. Infotilaisuudet keväällä 2022 pidetään to 24.2. klo 17.30–19 ja keskiviikko 20.4. klo 17.30–19. Lisätietoja www.kaarina. fi/kirjasto ja some-kanavat.
KULTTUURI NÄYTTELYT
Kaarinan Taitoluistelijat: Kaaria ja kimallusta | 4.–29.1.2022 Kaarina-talo 1. krs Kaija Malka: Maapallon kehityshistoria | 4.–29.1.2022 Kaarina-talo 2. krs Hanna Saali: Mielenmaisemia 2.–26.2.2022 | Kaarina-talo 1. krs Maadoittavia metsiä, sumuisia vuoria, maanalaisia luolia, salaisia lähteitä, vedenalaista rauhaa. Mielenmaisemia-näyttely tuo Kaarina-talon 1. kerrokseen esille akryylimaaleilla toteutettuja värikylläisiä, intuitiivisia ja puoliabstrakteja maisemamaalauksia. Taiteilija Hanna Saali maalaa luonnon voimapaikkoja ja mielenmaisemia omien luontokokemustensa innoittamana. Päivi Salminen: Kauniit ja rohkeat 2.–26.2.2022 | Kaarina-talo 2. krs Moni naivistitaiteilija kuvaa koukeroisen kaunista mielikuvitusmaailmaa tai menneen ajan maalaismaisemaa. Päivi Salminen näkee kauneutta kotilähiön betonirakenteissakin. Ihmisen (tai kissan…) mahdollinen suuruus on Salmisen mielestä pettymysten jälkeisessä sopeutumisessa, selviytymisessä ja ilon löytämisessä elämään niistä hyvistä asioista, joita kuitenkin on. Näyttelyssä on mukana viisi teossarjaa, joista yksi antoi nimen näyttelylle. ” Pari vuosikymmentä sitten äitini käytti, televisiosarjan innoittamana, ilmausta ”Kauniit ja rohkeat” ystäväpiiristäni, joka etsi väyläänsä eteenpäin sen jäl-
13
KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2022
Kolme Akvarellistia: Kaisa-Leena Kaarlonen, Ulla Lehtinen ja Arja Honka 2.-30.3.2022 | Kaarina-talo 1. krs Niemenkulman koulun oppilasnäyttely 2.30.3.2022 | Kaarina-talo 1. krs KAARINA-TALON NÄYTTELYT 2022
Kaarina-talon näyttelykalenteri on tulevana vuonna jälleen monipuolinen kattaus vaihtelevia aiheita ja erilaisia toteutuksia. Näytteilleasettajina on yksittäisiä taiteilijoita, taiteilijaryhmiä ja paikallisia yhdistyksiä. Näyttelyjen aiheina nähdään iloa, rakkautta ja juhlia, elämän tummempia sävyjä ja paljon näiden väliltä. Tervetuloa ihastumaan! • Kaarinan Taitoluistelijat: Kaaria ja kimallusta • Kaija Malka: Maapallon kehityshistoria • Hanna Saali: Mielenmaisemia • Päivi Salminen: Kauniit ja rohkeat • Kolme Akvarellistia: Kaisa-Leena Kaarlonen, Ulla Lehtinen ja Arja Honka • Niemenkulman koulun oppilasnäyttely • Kaarinan Taideyhdistys:
40-vuotisjuhlanäyttely • Hymyhuulet: Mitä näin? Mitä koin? Mitä tein? • Mia-Catarina Rantala: Ilolla ja rakkaudella • Päivi Rücker ja Kirsi Tapani: Juhlat • Kristiina Tarkiainen: Kurkistuksia • Esko Aarre-Ahtio: Elämäni re(p)liikkejä 14 • Kaarinan Kuvaajat: Tunnelmia puutarhoilta • Kaarinan kansalaisopisto • Pentti Koivikko: Muuttolintuja • Riitta Hidén ja Mirja Segelius: Yhdessä erilaiset • Jari Nieminen ja Vesa Tyni: Mielimaissa • Taideyhdistys Pictura: Vuosinäyttely 2022 • Kitsunecon • Marjaana Markkula: Uhanalaiset - Endangered Species • Anne Ala-Kaila: Tietäjäsarja • Janne JJ Virtanen: Eternal Dreams • Aila Elonen ja Timo Karisto: Talot varjelevat tarinoitaan
TAPAHTUMAT KAARINA-TALON KONSERTIT:
Musikutbildning -yhteistyökonsertti Ke 26.1. klo 18, Kaarina-sali Musikutbildning i Finland järjestää toisen yhteisen kiertueensa ja nyt ensimmäistä kertaa ikinä kaikki ruotsinkieliset musiikkikoulutukset tulevat seisomaan lavalla yhdessä. Synergies of Sound –kiertueella nähdään ainutlaa-
tuista yhteistyötä, joka on yhtä monipuolista kuin itse artistit. Koulujen opiskelijoiden säveltämiä lauluja on yhdistetty coverversioihin ja luotu ikimuistoinen konserttikokemus. Konsertti on ilmainen ja kestää noin tunnin. Tervetuloa! Musikutbildning i Finland arrangerar sin andra gemen-samma turné och för första gången någonsin kommer alla svenskspråkiga musikutbildningar att stå på scen tillsammans. Turnén går under namnet Synergies Of Sound och visar upp vårt unika samarbete som är lika mångsidigt som artisterna själva. Egenskriven musik av skolornas studeranden blandat med covers gör detta till en oförglömlig konsertupplevelse dit just du är bjuden. Konserten är gratis och pågåt i cirka en timme. Välkommen! KAARINA-TALON ESITELMÄILLAT:
Neiti Marplen ja Komisario Morsen maisemissa Ke 9.2. klo 18, Kaarinatalon aula Kuljemme kuvien kera Oxfordin ja Readingin ympäristöissä, kaupungissa ja maaseudulla. Luennolla esitellään puutarhaa, perienglantilaisia tapoja, lordien ja herttuoiden kartanoita (stately homes;
Winston Churchillin syntymäpaikka) sekä käydään Morse-kävelyllä.
mielipide ei välttämättä johda muutoksiin kaavan sisällössä.
KAARINA-TALON TAIDEKIERROKSET
NUKKETEATTERIESITYS R
Ke 16.2. klo 18, Kaarinatalo Kaarina-talon taidekierroksilla tutustutaan talon taideteoksiin ja kierretään julkisissa tiloissa ja työtiloissa. Kierrokselle lähdetään aulasta pääoven läheisyydestä. Helmikuun kierrokselle osallistuu taiteilija Päivi Salminen, jonka näyttely Kauniit ja rohkeat on Kaarina-talon 2. kerroksessa helmikuussa. KAARINA-TALON LUENNOT:
Perustietoa kaavoituksesta To 17.2. klo 18, Kaarinatalo Luennoitsijana kaupunkikehitysjohtaja Päivi Liuska-Kankaanpää. Luento sisältää tietoa kaavoituksen merkityksestä, kaavahierarkiasta sekä kaavaprosessista. Luennolla saat peruskäsityksen kaavakartan ja selostuksen juridisesta merkityksestä, kaavasuunnittelun mittakaavoista, ja kaavoituksessa käytetyistä merkinnöistä eli kaavoituksen ”kielestä”, sekä osallistumisesta ja kaavoitukseen vaikuttamisesta. Välillisesti luento vastaa myös yleisellä tasolla, miksi ns. kaikki ei ole mahdollista, ja miksi oma
Ti 22.2. klo 13, Kaarina-Sali Ke 23.2. klo 10, Kotimäen koulu To 24.2. klo 10, Piikkiön kirjasto Voiko mummon perintöposliinilla tehdä sirkustempun ja mitä siitä seuraa? Miten toimia, kun lattia on laavaa? Maailma on täynnä mitä mielenkiintoisimpia tavaroita, vehkeitä ja vempeleitä, arvokkaita asioita ja rojua, joihin ei saa koskea. Maailma on myös täynnä yllättäviä tilanteita, joihin nämä esineet meidät asettavat. R on hyväntuulinen leikkiinkutsu. Se väärinkäyttää esineitä luovasti, sekoittaa leikkiä ja todellisuutta sekä tarttuu asioihin, jotka ovat kohderyhmälleen ajankohtaisia. Esitys on esineteatterillinen tutkielma tasapainosta 3-8 vuotiaille. Se iloitsee ikäryhmälleen ajankohtaisista asioista: opeteltavista taidoista, leikistä ja mahdollisuudesta, että kaikki menee pieleen. Kan man göra ett cirkustrick med mormors arveporslinet och vart leder det till om man gör det? Vad skall man göra om golvet är lava? Världen är fullt av facinerande saker, prylar och apparater, värde-
TAPAHTUMIA JA TEKEMISTÄ
keen, kun oli käynyt selväksi, että sitä maailmaa ja elämää, johon meitä oli kasvatettu, ei ollut olemassakaan”, kertoo Salminen.
TAPAHTUMIA JA TEKEMISTÄ
14
fulla ting och skräp, som man inte får röra. Världen är också fullt av överraskande situationer, som dessa föremål sättar oss i. R är en skämtsam inbjudan till att leka. Den missbrukar föremål kreativt, blandar lek med värkligheten och tar tag i ärenden, som är aktuella för föreställningens målgrupp. R är en studie om balans i form av objektteater för barn 3-8 år. Barnens färdigheter, lek och möjligheten att allt misslyckas glädjer föreställningen. KAARINA-TALON ESITELMÄILLAT:
Rakennuksen elinkaari Ke 2.3. klo 18 Luennon avaa Kaarinan rakennussuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Risto Laalo. Luennolla tehdään mm. katsaus Kaarinan ja lähikuntien nykytilanteeseen, tarkastellaan peruskorjauksen ja uudisrakentamisen päästöjä vertaillen ilmasto- ja kustannusvaikutuksineen, sekä puhutaan sisäilmaongelmista terveyden ja korjaustapojen kannalta. Luennon lopussa on aikaa keskustelulle ja kysymyksille. KAARINA-TALON KONSERTIT:
Elokuvapäivä To 3.3. klo 17 Elokuvapäivä muuttaa koko Turun seudun suureksi elokuvateatteriksi.
KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2022
Kaarina-salissa nähdään mykkäelokuva Atte Häkkisen säestyksellä.
loissa. Kierrokselle lähdetään aulasta pääoven läheisyydestä.
KAARINA-TALON ESITELMÄILLAT:
KAARINA-TALON LUENNOT:
Varsova ympäristöineen Ke 9.3. klo 18 Tutustumme Varsovaan ja puolalaisuuteen sisäpiirin tyyliin. Varsovan (lähi)historiaa valotetaan - traagiset tapahtumat eivät asukkailta unohdu. Tutuksi tulee myös Niepokalanowin luostari ja sen perustaja Pyhä Maximilian Kolbe; käydään retkellä viehättävässä Kazimierz Dolnyssa ja pääkaupungin lähettyviltä löydetään puisto, joka on täynnä meksikolaista taidetta. Käydään myös puolalaisissa häissä! Esitelmöijänä FM Heli Hukkanen. KAARINA-TALON LUENNOT:
Aikuisten terveysliikunta To 10.3. klo 18 Terveysliikunnan kehittäjä Tero-Taneli Tanttu kertoo aikuisten terveysliikunnan uudistetuista suosituksista ja arkiliikunnan merkityksestä hyvinvoinnille. Kaarinan kaupungin Puntari-toimintaa esittelee liikunnansuunnittelija Mia Kettunen. KAARINA-TALON TAIDEKIERROKSET
Ma 14.3. klo 14 Kaarina-talon taidekierroksilla tutustutaan talon taideteoksiin ja kierretään julkisissa tiloissa ja työti-
Historian jännät naiset To 17.3. klo 18-19.30, Kaarina-talo Kaarina-talon luennot -sarja esittelee kuulijoille tutkittuun tietoon perustuvia aiheita koko inhimillisen kulttuurin kentältä. Maaliskuun vieraana on kirjailija Maria Pettersson to 17.3. klo 18. Maria Pettersson on toiminut kolumnistina, juontajana, tuottajana ja toimittajan niin lehdisä kuin radiossakin. Hänen ensimmäinen kirjansa Historian jännät naiset ilmestyi vuonna 2020. Teos on toiseksi myydyin tietokirja Suomessa. Pettersson kirjoitti sen pohjalta myös podcastin Yle Areenaan. VANHUSTYÖN KULTTUURIVIIKKO 21.-25.3.
Vanhustyön kulttuuriviikolla viedään ohjelmaa ikäihmisten palvelukeskusten arkeen. Seuraa tarjontaa: www.kaarina.fi/tapahtumat Facebook & Instagram @kaarinankulttuurijakirjastot HAKU AUKI!
Onko sinulla jotakin esitettävää tai kerrottavaa? Kirjastokeikkojen ja Kaarina-talon esitelmäiltojen
haku on auki. Tutustu ja tule mukaan! www.kaarina.fi/haku-auki
RUNO-KAARINAFESTIVAALI 9.–12.2.2022 Runo-Kaarina on vuosittainen, valtakunnallinen runokokoelmakilpailu ja myös festivaali, poikkitaiteellinen runotapahtuma, joka täyttää Kaarinan runoesityksillä, musiikilla, työpajoilla ja keskusteluilla jo neljättä kertaa! Kaikkiin Runo-Kaarina-festivaalin tapahtumiin on vapaa pääsy. Tule mukaan! Tarkka ja täydentyvä ohjelma osoitteessa: www. runokaarina.fi TURKU OPEN MIC GOES RUNO-KAARINA
Ke 9.2. klo 19 Bar Ö, Linnankatu 7, Turku Turun Bar Ö-ravintolassa järjestettävässä Turku Öpen Mic goes RunoKaarina-tapahtumassa vuonna 2020 Runo-Kaarina -kilpailun voittanut Hanna Syrjämäki esiintyy avolavaillan alussa. RUNO-KAARINA -OPEN MIC: KINNUNEN VS KINNUNEN
To 10.2. klo 19, Kaarinatalo, Kaarina-sali Kinnunen vs Kinnunen on kahden sukupolven välinen runobattle, jossa isä kohtaa tyttären. Kumpi suolaa kumman vai onko rinnakkaiselo mahdollista? Luvassa on revittelyä, hauskanpitoa ja kevyttä
roustaamista. Venla Kinnunen (s. 1997) on uuden polven lavarunoilija ja teatterintekijä. Hän tutkii taiteessaan muun muassa sukupuolta, aktivismia, eläimen ja luonnon toimijuutta. Kinnunen on esiintynyt useissa lavarunotapahtumissa Turussa ja Helsingissä. Tapani Kinnunen (s. 1962) on pitkän linjan lavarunoilija. Hän on julkaissut toistakymmentä runoteosta ja viisi romaania. Hänen runojaan on julkaistu Suomen lisäksi Englannissa, Unkarissa ja Virossa. Kinnunen on palkittu mm. Vuoden Kiilalla. Esityksen jälkeen lava on avoin runoesityksille! Hakemuksia otetaan vastaan tammikuun loppuun asti osoitteessa bit.ly/runoopen-mic ja valituille ilmoitetaan ja annetaan tarkempia tietoja tapahtuman aikataulusta helmikuun alussa. Tule mukaan! TURUN LAUSUNTAKERHO: KAIVO
Pe 11.2. klo 18, Kaarinatalo, Kaarina-sali Turun Lausuntakerho esittää Lasse Vahtolan käsikirjoittaman koosteen Yrjö Jylhän ”Kiirastuli” runokokoelmasta. Yrjö Jylhä tunnetaan erityisesti talvisodan runoilijana. Jylhän Kiirastuli-kokoelman runot kuvaavat miesten kokemuksia rintamalla ra-
15
KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2022
Nuorisotilat Kaupungin nuorisotiloihin ovat tervetulleita varhaisnuorten iltapäiviin 3.–6.-luokkalaiset ja nuorten iltoihin alle 18-vuotiaat 7.-luokkalaisista ylöspäin.
juissa taisteluissa. Osansa sodasta saivat kuitenkin myös kotirintama. Välirauhan aikana kevättalvella 1941 kirjoitettu Kiirastuli jäi Jylhän viimeiseksi runokokoelmaksi. Sota muutti peruuttamattomasti Jylhän elämän ja karisti tavanomaiset sankarikäsitteet. Loppuun asti säilyivät kuitenkin kiintymys kotiin, syvä velvollisuudentunto ja soturijoukon kohtalonyhteys, jota ei mikään pystynyt korvaamaan. Esityksen käsikirjoitus: Lasse Vahtola Ohjaus: Maaret Perälä Lausujat: Matti Pennanen, Lasse Vahtola, Reijo Virtanen, kertojana Maaret Perälä Talvisodan lauluja esittää laulu- ja soitinyhtye The Blond Aleksandra, Auni Frantti, Varpu Ruohonen, Lasse Vahtola TARINANKERRONTATYÖPAJA
La 12.2. klo 11–14, Piikkiönlahti, Kaarina-talo Työpajassa sukelletaan puhetaiteen, mielikuvallisen työskentelyn ja ilmaisun pariin kepeällä ja käytännönläheisellä otteella. Aikaisempaa kokemusta tarinankerronnasta ei tarvita ja aihetta lähestytään matalan kynnyksen improvisaatioharjoitusten sekä sanallisten leikkien ja pelien kautta aina muinaisiin intialaisiin
eläintaruihin kurkistaen. Työskentelystä on hyötyä mm. opettajille, lasten kanssa työskenteleville, sekä muille sanallisen taiteen parissa liikkuville taiteilijoille. Työpajaa ohjaa tarinankertoja Ilkka Hautala. KESKUSTELUA KÄÄNNÖSRUNOUDESTA
La 12.2. klo 14, Kaarinatalon aula Käännösrunouden ammattilaiset keskustelevat kääntämisen kiehtovasta maailmasta ja haasteista Kaarina-talon aulassa. KAARINA-SALIN FLYYGELIN AVAJAISKONSERTTI: CHOPIN & PALMGREN
La 12.2. klo 18, Kaarinatalo, Kaarina-sali Helmikuun Kaarinatalon konsertissa RunoKaarina-festivaalin yhteydessä kuullaan kaarinalaispianisti Henrik Järven tulkitsemana Palmgrenin 24 preludia ja sekä Chopinin 12 etydiä Kaarina-talon uudella flyygelillä. Kuntalaisaloitteen myötä Kaarina-taloon hankittu, aiemmin Piispanlähteen koululle lahjoitettu, nyt konserttikäyttöä varten Kaarina-taloon siirretty Yamahan C7 -flyygeli tarjoaa oivat puitteet piano-, kamari- ja liedkonserttien järjestämiselle Kaarina-salissa. Henrik Järven konsertti onkin paitsi Runo-Kaa-
rina-festivaalin huipentuma, myös uuden flyygelin vihkiäiskonsertti. Turkulaislähtöinen pianisti Henrik Järvi on opiskellut Sibelius-Akatemiassa, Salzburgin Mozarteumissa, Madridin kamarimusiikkiakatemiassa sekä Pietarin konservatoriossa. Henrik Järvi on esiintynyt Turun filharmonisen orkesterin sekä Jyväskylän ja Oulun Sinfonian solistina, Turun musiikkijuhlilla, Kuhmon kamarimusiikkijuhlilla sekä konserttikiertueilla ympäri Eurooppaa. Järvi on musiikkiopisto Arkipelagin säestyksen ja pianonsoiton lehtori ja valmistelee parhaillaan tohtoritutkintoa Selim Palmgrenin pianomusiikista Taideyliopistossa. Palmgren ja Chopinin pianoteosten lisäksi konsertissa nähdään Sonjaston audiovisuaalinen runoteos, joka tuo viime vuosien Runo-Kaarina – kilpailun voittaneita runoteoksia uuteen valoon. Sonjasto (Sonja Tolonen) on Turun Taideakatemian elokuvalinjalta keväällä 2020 valmistunut kuvantekijä. Sonjasto tekemisen ytimenä on valo. Hän inspiroituu väreistä, merenrantakallioista, uuden oppimisesta ja kokeilemisesta. ”En halua koskaan luopua ihmettelemisestä, se on elämän ehto.”
Nuorisotiloille tullaan vain terveenä, koronapassia ei vaadita. Tällä hetkellä kaikissa tiloissa rajataan kävijämääriä, jotta riittävän etäisyyden pitäminen toisiin on mahdollista. Tiloissa on voimassa maskinkäyttösuositus ja kaikkien tulee huolehtia hyvästä käsi- ja hengitystiehygieniasta. Ampperin, Kotimäen nuorisotilan, Kuusiston nuorisotilan, Piikkiön Kylän ja Piispanlähteen nuorisotilan aukioloajat löydät mm. kaupungin verkkosivuilta www.kaarina.fi/nuoret tai instagramista.
Kuvistyöpajat ja muu ohjattu toiminta Nuorisotilojen varhaisnuorten iltapäivissä on tarjolla kuvistyöpajoja. Kevään edetessä tiloilla käynnistetään myös liikunta- ja kokkailuryhmiä. Piispanlähteen kuvispaja maanantaisin klo 14–16 Kotimäen kuvispaja maanantaisin klo 14–16 Kuusiston kuvispaja tiistaisin klo 14–16 Ampperin kuvispaja keskiviikkoisin klo 14–16 Talvilomaviikon toiminta Talvilomaviikolle on suunniteltu lasketteluretkiä, luisteluvuoroja, lähiulkoilua ja laskiaispullapaja. Koronatilanne vaikuttaa toimintojen toteutumiseen. Talvilomaviikon toiminnoista tiedotetaan helmikuun alussa.
Kaupunki tarjoaa kesätyömahdollisuuksia tänäkin vuonna Kaupungin omat kesätyöpaikat
Kaarinan kaupunki tarjoaa 16-25–vuotiaille (16 vuotta täyttynyt 31.5.2022 mennessä) kaarinalaisille nuorille kesätyöpaikkoja kaupungin eri työyksiköistä arvonnan tai haastattelun kautta. Hakuohjeet sekä tiedot haettavana olevista kesätyöpaikoissa löydät hakuaikana 15.–31.3.2022 osoitteesta kaarina.fi/kesatyo.
Tuumasta duuniin -tukiseteli
Tuumasta duuniin on tuki vuonna 2001–2006 syntyneiden kaarinalaisten nuorten työllistämiseen. Etsi itse työpaikka kaarinalaisesta yrityksestä - kaupunki tukee yritystä palkkauksessa. Tuen määrä on 400 euroa. Oman perheenjäsenen työllistämiseen ei tukea voida myöntää. Hakuaika 14.2.-1.3.2022. Hakuohjeet hakuaikana osoitteessa kaarina.fi/tuumastaduuniin
TAPAHTUMIA JA TEKEMISTÄ
Nuoret
16 HAUSKA TAVATA
KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2022
Kaarinassa etuna on kolmen palvelukokonaisuuden toiminta saman yksikön sisällä.
Yhteistyöstä
VOIMAA Arja Pesonen aloitti viime vuoden syyskuussa Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtajana. Syksy on kulunut perehtymällä sekä tutustumalla ihmisiin ja heidän tehtäviinsä. Vastaanotto on ollut ystävällistä ja avointa. Ilahduttavaa on ollut myös huomata, kuinka ammattitaitoisia ihmisiä yksikössä työskentelee. Haasteitakin on ollut. KUVA: VESA-MATTI VÄÄRÄ
KAARINASSA Arja johtaa kolmea palvelukokonaisuutta: kirjastoa, kulttuuria asiointipalveluita eli tutummin kaupungin palvelupisteitä. Polku kaupunkiimme on kulkenut alueen eri kirjastojen kautta: – Työskentelin aiemmin lähes viisi vuotta naapurikaupunki Paimion kirjaston johtajana. Sitä ennen olen työskennellyt monipuolisesti kirjastoalalla Turun yliopiston ja ammattikorkeakoulun kirjastoissa, Nousiaisten kirjastossa ja Jokioisten kirjaston johtajana. Työviikkoon sisältyy yleensä vaihteleva määrä palavereja, joita on laidasta laitaan liittyen esimerkiksi Vaski-kirjastojen yhteistyöhön, kaupungin sisäisten toimijoiden yhteistyöhön tai asioiden hoitoon oman yksikön sisällä. – Työhöni sisältyy myös paljon henkilöstötyötä, sillä toimin noin 30 työntekijän lähiesihenkilönä. Joka päivä eteen tulee kysymyksiä, joita minun tulee ratkoa tai antaa asiasta päätös tai kanta,
jotta muut voivat tehdä työnsä ja pääsevät asioissa eteenpäin. Se luo painetta tehdä päätöksiä nopeasti, mutta pitää kuitenkin ajatella kokonaisuuksia ja pitkää tähtäintä.
Resurssit haasteena Ensimmäinen syksy uudessa tehtävässä toi tullessaan myös haasteita. Kulttuuripalveluita on pyöritetty osin sijaisvoimin henkilövaihdosten vuoksi. – Meillä on erittäin pätevät sijaiset hoitamassa tehtäviä, joten uskon, että muutokset kulttuuripalveluissa eivät ole näkyneet asiakkaille asti. Lisäksi palvelupisteissä on tehty toiminnan uudelleenjärjestelyjä, sillä töitä tehdään aiempaa pienemmällä porukalla. Henkilöresurssien riittävyys on haasteena myös kirjastoissa: – Pääkirjaston kolme asiakaspalvelupistettä ja pitkät aukioloajat sitovat jo ison määrän resurssia. Li-
säksi ovat koulu- ja lähikirjastot, joihin tarvitaan henkilökuntaa. Kirjastossa tehdään paljon myös sellaista työtä, josta asiakas näkee vain lopputuloksen. Esimerkiksi kirjan matka kirjaston hyllyyn on pitkä ja monivaiheinen. Työ tehdään takahuoneissa asiakkailta näkymättömissä, mutta se vie kuitenkin paljon aikaa. Koska resurssit ovat rajalliset, on tehtävä valintoja: – Haaveilen palvelutasosta, jossa henkilökunnalla on riittävästi aikaa kohdata asiakkaat vauvasta vaariin, olla läsnä lapsille ja nuorille, tarjota kirjavinkkauksia, laiteopastuksia ja tapahtumia eri kohderyhmille, myös niille, jotka eivät syystä tai toisesta pääse paikan päälle. Kaikkea emme valitettavasti pysty tarjoamaan koko aikaa. Kaarinassa etuna on kuitenkin kolmen palvelukokonaisuuden toiminta saman yksikön sisällä, jolloin voimme toimia joustavasti yhdessä. Yhteistyössä on voimaa!
Kirjastopalveluihin kuuluvat kirjaston erilaiset palvelut pääkirjastossa, lähikirjastoissa, koulukirjastoissa sekä verkossa. Kulttuuripalvelut sisältävät Kaarina-talon näyttelyt, kulttuurimatkailun edistäminen, erilaiset tapahtumat joita viedään myös kouluihin, päiväkoteihin ja palvelutaloihin sekä kaupungin taidehankinnat, esimerkiksi eri rakennushankkeiden yhteydessä toteutettavat prosenttitaidehankinnat. Asiointipalveluiden kokonaisuuteen kuuluvat kaikki palvelupisteistä saatavat palvelut, joita tarjotaan sekä kuntalaisille että kaupungin eri yksiköille. Palvelupiste Fiskari on myös kaupungin virallinen matkailuinfopiste.