Hyppää kyytiin!

Pyöräily edistää kaarinalaisten kuntoa ja kaupungin ilmastotyötä

Varma kevään merkki: tekee mieli tarttua sarvista, hypätä satulaan ja fillaroida pitkin aurinkoisia katuja. Korona ajoi kaupunki- ja työmatkapyöräilyn suosion uusiin lukemiin – ja pyöräilyn osuutta liikenteessä pyritään Kaarinassa monin keinoin kasvattamaan.

TEKSTI: EEVA LITHONIUS

KUVAT: VESA-MATTI VÄÄRÄ

JATKUMONA tärkeälle ilmastotyölle on nyt startannut jalankulun ja pyöräilyn edistämisohjelma, jonka sisältöön kaarinalaisilla on kevään 2023 aikana mahdollisuus itsekin vaikuttaa.

– Tavoitteemme on, että Kaarinan pyöräilyverkosto olisi yhtenäinen, jatkuva, houkutteleva, selkeä sekä turvallinen. Kevyen liikenteen yhteyksien tulisi olla sujuvia sekä kaupunkialueiden sisällä että niiden välillä. Vastaamalla kaupungilta tuleviin kyselyihin asukkaat, alueen yrittäjät ja päättäjät pääsevät kertomaan mielipiteensä edistämisohjelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin liittyen, vinkkaa teknisten palveluiden toimistoinsinööri Elise Tuomola.

Hyvä liikennesuunnittelu huomioi pyörätiet jo kaavoituksessa

Pyöräilyn positiivisten vaikutusten lista on pitkä: se on nopea ja sujuva tapa liikkua, josta myös ympäristö ja kohoava kunto kiittävät. Fillarointi liikuttaa ajajan omilla aikatauluilla ja on vieläpä hauskaa sekä halpaa huvia.

– Tällä hetkellä Kaarinan katuverkolla on pääosin yhdistettyjä pyöräteitä ja jalkakäytäviä. Tulevaisuudessa liikenteen sujuvuutta parantaisi jalankulun ja pyöräilyn erottelu omille kaistoilleen sekä väylien leventäminen etenkin vilkkaimmilla pääreiteillä. Esimerkiksi uusimmilla asuinalueilla pyörätiestö on otettu huomioon jo kaavoitusvaiheessa katualueiden mitoituksessa, Tuomola kertoo.

Liikkua voi muutenkin kuin urheilemalla

Kaarinalaisten liikkumistottumuksia ja määriä tutkittiin vuonna 2020. Tuloksista kävi ilmi, että jopa

60 prosenttia aikuisista liikkui liian vähän terveysliikuntasuosituksiin verrattuna. Tutkimuksessa keskityttiin arjen hyötyliikuntaan, eli ei ainoastaan salitreeniin, lenkkeilyyn tai hikijumppaan, jotka herkästi mielletään ainoiksi oikeiksi liikuntasuorituksiksi.

– Usein ei tulla edes ajatelleeksi, että rakennettu ympäristö on arkemme yksi tärkeimmistä perusliikuttajista. Kulkemalla koulu-, työja muut asiointimatkat kävellen tai pyöräillen pystyy varsin vaivattomasti täyttämään päivän terveysliikuntasuositukset, muistuttaa Kaarinan kaupungin hyvinvoinnin edistämisen päällikkö Hanna Inkeroinen.

Sekä Tuomola että Inkeroinen ovat molemmat törmänneet samaan ilmiöön: ei-pyöräilevät yllättyvät usein, miten nopeasti työmatkat taittuvat fillaroiden esimerkiksi Turun Portsasta tai Piikkiöstä Kaarinan keskustaan.

– Superurheilijan leima karisee harmittavan nopeasti, kun kerron, että matkoihin ei menekään puoltapäivää, vaan alle puoli tuntia, Inkeroinen hymyilee.

Kaksin kätevämpi: pyöräily on hyvä pari joukkoliikenteelle

Kaarinan sisäiset pyörämatkat eivät ole kovin pitkiä, joten jo vartissa pääsee kaupungissa huomattavan pitkälle. Sulan maan aikaan monet busseilla tai henkilöautoilla kuljettavat matkat voisi korvata polkien.

Myös seudullisia pyörätieyhteyksiä lähikuntiin on kehitetty ahkerasti. Esimerkiksi monen työmatkapyöräilijän odottama väylä Piikkiöstä Raision suuntaan on jo melkein valmis. Puuttuva viimeinen reilun kilometrin osuus toteutetaan Avantin uuden eritasoliittymän rakentamisen yhteydessä noin vuoden sisällä. – Erinomainen vaihtoehto on pyöräilyn ja joukkoliikenteen yh- distäminen. Tätä tukevat liityntäpysäköintipaikat pysäkkien yhteydessä. Uusia pyöräparkkeja pystytään toteuttamaan vuosittain, joten kaupunkilaisten ehdotuksia tai toiveita tarpeellisista lisäyksistä otetaan mielellään infrapalveluissa vastaan. Viimeisimmät pyöräparkit on tehty Pyhän Katariinan tielle, Herrasniityn asuinalueen ja Lemuntien pysäkkien kohdille, Tuomola päättää.

Työmatkapyöräily poljetaan nousuun yhdessä Sitowisen kanssa

SITOWISE TOTEUTTI viime syksynä kyselyn, jossa kartoitettiin kaarinalaisten yritysten sekä kaupungin henkilöstön työmatkapyöräilijöiden osuutta sekä syitä, miksi yksi valitsee fillarin ja toinen ei. – Olemme tehneet Kaarinan kanssa jo pitkään yhteistyötä ilmastotyön osalta, ja sen tueksi lähdettiin edistämään työmatkapyöräilyä. Valtioavusteinen hankerahoitus sai vastikään myöntei sen päätöksen, ja tarkoitus on lähteä heti kartoitta maan kaupungin sekä yhteistyöyritysten toimipis teitä ja tunnistaa ne seikat, jotka ovat pyöräilyn esteenä. Mukana on myös kouluja, terveysase mia, Kaarina-talo sekä kirjasto, joten kartoituk sen hyödyt tulevat ulottumaan laajalle. Tavoite listallemme kuuluvat suositut työsuhde- ja kau punkipyörät, fillarointia edistävien sosiaalisten tilojen tarpeet sekä esimerkiksi pyöräilykoulut aikuisille. Kehittyvillä pyöräilyjärjestelmillä on positiivinen vaikutus Kaarinan imagoon – ta loudellisten, terveydellisten ja ilmastollisten etujen lisäksi ne lisäävät tyytyväisyyttä asua kaupungissa sekä viihtyä siellä, kiteyttää asiantuntija Emma Liljeström Sitowiselta.