artikkelit
Koulutus kantaa elämässä Teksti: Olli Luukkainen
Osaamisella on aina kysyntää työelämässä. Tunnetusti työelämän muutokset nostavat ajantasaisen osaamisen merkitystä työmarkkinoilla. Suomalaisessa yhteiskunnassa tarvitaan nykyistä enemmän keskustelua koulutuksesta.
O
saamisen rakentuminen ja rakentaminen ovat varsin monisyisiä ja -ulotteisia. Kaikkein ratkaisevinta on henkilön oma halu kehittyä ja oppia uutta. Halu liitettynä kykyyn oppia ja omaksua uutta on välttämätön perusta työelämässä menestymiselle. Yhteiskunnan tehtävänä on tarjota opiskelun mahdollisuudet kaikille lapsille ja nuorille perhetaustasta, varallisuudesta, sukupuolesta tai kotipaikkakunnasta riippumatta. Suomalainen peruskoulu on ollut menestystarina, vaikka sitäkin aikanaan vastustettiin voimakkaasti. Historia on osoittanut, että nimenomaan koko ikäluokalle suunnattu, maksuton ja julkisvaroin kustannettu, yhtenäiskouluajattelulle rakennettu peruskoulu on ollut ratkaisevassa asemassa siihen, että kaikilla suomalaisilla on perusta edetä opinnoissaan niin pitkälle kuin omat kyvyt ja halu riittävät.
Oppivelvollisuutta pidennettävä Työelämän jatkuvasta muutoksesta johtuva osaamisvaatimusten kasvu näkyy suoraan siinä, että vailla toisen asteen tutkintoa olevien työllisyys on heikentynyt voimakkaasti viime vuosikymmenen aikana. Nyt työllisyysaste on nipin napin 40 prosenttia. Se siis
tarkoittaa sitä, että 60 prosenttia niistä, joilla ei ole ammatillista tutkintoa tai lukiota loppuun suoritettuna, ovat työelämän ulkopuolella. Tämä ei ole inhimillisesti hyvä tilanne, muttei se ole yhteiskunnankaan kannalta oikein. Nyt työikäisistä 18–64-vuotiaista noin 580 000 henkilöllä on vain peruskoulun päättötodistus. Tällä hetkellä lähes viidennes nuoristamme ei suorita toisen asteen tutkintoa. Suuri ongelma on opintojen keskeyttäminen. Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste on 75 prosenttia. Tulevaisuudessa jopa 80 prosenttia työpaikoista vaatii korkeakoulututkinnon. Sitä ei saa, ellei ensin suorita toista asetta. Yritysten ei kannata perustaa maahamme työpaikkoja, ellei täällä ole osaavaa työvoimaa. Sen lisäksi, että toisen asteen tutkinnon suorittamisella on suora yhteys työllistymiseen, työllisyyteen ja työ urien pituuteen, sillä on työuran vuoksi heijastus eläkkeitten tasoon. Tämäkään ei riitä. Toisen asteen tutkinnon suorittamisella on yhteys myös muun muassa sosiaaliturvan tarpeeseen, terveyteen ja elinikään, jopa rikollisuuteen, mutta myös varusmiespalveluksen suorittamiseen. Muun muassa näistä syistä on oikein, että oppivelvollisuutta laajennetaan toisen asteen tutkintoon. 19
Olli Luukkainen Maan hallituksen oppivelvollisuusmalli jääkin tässä suhteessa vajaaksi. Oppivelvollisuus tulee jatkossa ulottaa velvoittamaan koko toisen asteen tutkinnon suorittaminen. Oppivelvollisuuden tulee siis päättyä vasta kun vähintään ammatillinen tutkinto tai ylioppilastutkinto on suoritettu. Sinällään ylioppilastutkinto itsessään on vasta välitutkinto matkalla seuraavaan tutkintoon. Lisäksi tarvitaan koko ikäluokalle velvoittava kaksivuotinen esiopetus viisivuotiaasta alkaen. Laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitys oppimispolulle on todennettu lukuisin kotimaisin ja kansainvälisin tutkimuksin.
Kylkirauta 3/2020
