sotatieteiden kentältä
Varusmiespalveluksen motiivit Teksti: Lauri Kemppainen
Suomalaiset tukevat nykymuotoisen yleisen asevelvollisuuden säilyttämistä.Varusmiehistä noin kolme neljästä suorittaa palveluksen hyvän maanpuolustustahdon tai velvollisuudentunnon vuoksi. Artikkelin kirjoittajan pro gradu -tutkielmassa käsitellään asevelvollisten motiiveja suorittaa varusmiespalvelus.
A
sevelvollisuus ja siihen sisältyvä varusmiespalvelus ovat olleet koko Suomen itsenäisyyden ajan merkittävä tekijä puolustusjärjestelmässä, jolla turvataan valtion itsenäisyys ja koskemattomuus. Nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä nauttii laajaa kansalaisten luottamusta ja tukea huolimatta siitä, että monilla foorumeilla käydään yhteiskunnallista keskustelua yleisen asevelvollisuuden muuttamisesta tai siitä luopumisesta.
Tutkittua tietoa palvelusmotiiveista Pakko suorittaa varusmiespalvelus liitetään usein suomalaisuuden historiallisiin konteksteihin, joista ehkä merkittävimpinä voidaan pitää talvi- ja jatkosodan perintöä, kansalaisvelvoitetta sekä aikuisuuteen kasvua. Nyky päivän nuorison motiivit suorittaa palvelus eivät kuitenkaan välttämättä ole samat kuin esimerkiksi heidän vanhempiensa sukupolven. Kainuun prikaatissa vuonna 2019 yhden saapumiserän varusmiehille järjestettiin tutkimus, jossa pyrittiin selvittämään, millä motiiveilla asevelvolliset varusmiehet suorittavat varusmiespalveluksen. Viiden perusyksikön varusmiehille toteutettiin
heidän palveluksensa alussa ja lopussa mielipidekyselyt, joilla mitattiin heidän henkilökohtaisia motiivejaan. Kyselyiden tulosten perusteella muodostettiin motiivit suorittaa palvelus sekä profiilit kuvaamaan motiiveiltaan erilaisia varusmiehiä. Tutkimuksen tulosten perusteella saatiin muodostettua kuusi motiivia suorittaa varusmiespalvelus, jotka keskiarvojen perusteella järjestyksessä voimakkaimmasta heikoimpaan ovat seuraavat: maanpuolustustahto, oppimis- ja suoriutumisorientaatio, koettu hyödyllisyys, aiempien sukupolvien velvoittavuus, lakivelvoite ja halu soti lasuralle. Tutkimuksen tulokset motiivien voimakkuuksista on esitetty sivun 42 kuvassa. Suurin osa asevelvollisista suorittaa palveluksen, koska heillä on korkea maanpuolustustahto, halu oppia uusia asioita ja suoriutua tekemisissään. He kokevat varusmiespalveluksen myös hyödyllisenä itselle. Aiempien sukupolvien velvoittavuudesta koettiin, että niin sanottua veteraanien perintöä velvoittavampana koettiin esimerkiksi omien vanhempien tai vanhempien sisarusten suorittama varusmiespalvelus. Kyselyssä mitattiin myös mielipidettä siitä, miten läheisten odotukset asevelvollisten varusmiespalveluksen 41
Lauri Kemppainen suorittamisesta koettiin. Odotusten täyttäminen ei kuitenkaan ollut keskeinen motiivi. Tulosten perusteella valtaosa vastaajista, 81,9 prosenttia vähintään ”jonkin verran samaa mieltä” vastanneista, kuitenkin halusi täyttää läheistensä odotukset ja 68 prosenttia vastaajista koki myös, että ikätoverien osallistuminen palvelukseen vaikutti omaan haluun suorittaa sen. Sosiaalisilla normeilla ja paineella on vaikutusta siihen, haluaako nuori suorittaa varusmiespalveluksen vai ei. Sosiaalisten normien ja arvojen noudattaminen on yksi tapa selittää sosiaalista käyttäytymistä, ja nuorelle varusmiespalveluksen suorittamisen voidaan olettaa olevan eräänlainen sosiaalinen normi. Motiivit eivät joukkoa ja sen keskiarvoja tarkasteltaessa muutu
Kylkirauta 3/2020
