Nuoret liputtavat maanpuolustukselle

TEKSTI: RISTO SINKKO

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta järjesti nuorisoseminaarin lokakuun 26. päivänä. Seminaari oli nimetty Nuorisofoorumiksi, ja sen teemana oli Globaalit uhkakuvat ja maanpuolustus.

Seminaarin alkuosan muodosti neljän asiantuntijan ja yhden kommentointipuheenvuoron esittäjän asiantuntijapaneeli. Toisen osan muodosti Arvioita asevelvollisuudesta -paneelikeskustelu, johon osallistuivat poliittisten nuorisojärjestöjen, Varusmiesliiton ja Aseistakieltäytyjäliiton puheenjohtajat. Paneelikeskustelun juonsivat Ruotuväki-lehden päätoimittaja Mikko Ilkko ja Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan pääsihteeri Heli Santala.

Tarkastelen artikkelissani puolueiden nuorisojärjestöjen edustajien paneelikeskustelussa esittämiä kannanottoja. Vaikutti siltä, etteivät nuorisopaneelin osanottajat juuri kuunnelleet asiantuntijoiden arvioita, vaan olivat ladanneet esitettäväkseen taustaorganisaationsa tärkeimmät näkemykset.

Tilaisuuden lopulla nuorilta poliitikoilta kysyttiin, olisivatko he valmiita osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjensä ja taitojensa mukaan. Värillisiä äänestyslippuja käyttäen kaikki näyttivät vihreää: halua osallistua henkilökohtaisesti maanpuolustukseen.

Monet näkemykset olivatkin pitkälti yhdenmukaisia, maanpuolustuksen tärkeyttä arvostavia. Erikseen panelistit äänestivät yksimielisesti myös sen puolesta, että Suomi on puolustamisen arvoinen maa.

Maanpuolustus, ihmisoikeudet ja tasa-arvo

Paneelipuheenvuorojen ensimmäisellä kierroksella moderaattori, päätoimittaja Mikko Ilkko kysyi asevelvollisuusjärjestelmämme hyvistä ja huonosta puolista. Ensimmäinen kommentoija Aseistakieltäytyjäliiton Lassi Raivonen esitti, että huonona puolena on järjestelmän Suomen allekirjoittaman ihmisoikeussopimuksen vastaisuus. Hyvänä puolena hän piti sitä, että järjestelmä voidaan helposti muuttaa ihmisoikeussopimuksen mukaiseksi.

Varusmiesliiton Atte Grönroosin mukaan nykyinen malli tuottaa Puolustusvoimien tarvitseman osaamisen. Huonona puolena hän mainitsi, että malli on eriarvoistava ja epätasa-arvoinen.

KD-nuorten Annika Lyytikäinen totesi, että asevelvollisuusjärjestelmä toimii, se on kansainvälisesti arvostettu ja maanpuolustustahto on korkea. Huonona puolena hän näkee sen muodostavan tällä hetkellä suurimman tasa-arvo-ongelman. Svensk Ungdomin Frida Sigfrids tuki näkemystä tasa-arvon ongelmasta ja totesi siksi siinä olevan muutostarpeen. Hänen mukaansa Suomessa on uskottava maanpuolustus.

Demarinuorten Pinja Perholehti kiinnitti huomiota siihen, että asevelvollisuus tarjoaa erinomaista johtajakoulutusta, mutta se tarjoaa sitä vain puolelle ikäluokasta. Kokoomusnuorten näkemys on Matias Pajulan mukaan se, ettei nykyinen järjestelmä enää vastaa tulevaisuuden tarpeita, vaan se edellyttää kehittämistä.

Perussuomalaisten nuorten Miko Bergbomin mielestä hyvä puoli on se, että asevelvollisuusjärjestelmä muodostaa riittävän pelotteen ja ettei Suomeen hyökätä. Huonona puolena hän toi esille sen, että naiset jäävät sekä kutsuntojen

RISTO SINKKO

että terveystarkastusten ulkopuolelle. Keskustanuorten Hanna Markkanen jatkoi aikaisempien kommenttien kannatusta ja sanoi olevansa samaa mieltä siitä, että nykyinen malli on epätasa-arvoinen. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden Peppi Seppälä totesi suomalaisen järjestelmän toimivan ja nojaavan lähtökohtana rauhan puolustamiseen ja Suomen toimivan aktiivisesti rauhanvälittäjänä myös muissa maissa. Seppälä korosti tasa-arvokysymyksen ja ihmisoikeusrikkomusten olevan iso ongelma. Vasemmistonuorten Liban Sheikh totesi, että kansanarmeija ja itsenäinen maanpuolustus ovat kulmakiviä. Hänen mielestään asevelvollisuusjärjestelmä on miehiä sukupuolisesti syrjivä, ja se pitäisi ulottaa koko ikäluokkaan.

Miksi ihmisoikeudet ja tasa-arvo? Esitettyjä näkemyksiä arvioidessani ensimmäinen tuntemus on se, että näkemykset pohjautuvat pelkästään rau-

Kuvat: Puolustusvoimat. Kuvanmuokkaus Pasi Väätäinen

hanaikaisen käytännön tarkasteluun. Käsitys ihmisoikeuksien rikkomuksista viittaa näkemykseen asevelvollisuuden ja palveluksen pakottavuudesta, vaikkei puheenvuoroissa sitä suoraan sanottukaan. Pohdiskelu ei ulotu siihen, mikä olisi tilanne, jos maa joutuisi kokonaan tai osittain jonkin vieraan vallan haltuunoton kohteeksi. Mikä olisi ihmisoikeustilanne silloin?

Tasa-arvokysymyksessä osoittautui yllättäen kaksi suuntaa. Asevelvollisuus syrjii miehiä, koska he joutuvat tekemään jotain, mitä naiset eivät joudu. Toisaalta puheenvuoroissa esitettiin, että naiset jäävät ilman kutsunnoissa tarjottuja palveluita ja terveystarkastusta. Naiset jäävät myös ilman Puolustusvoimien tarjoamaa johtajakoulutusta.

Puheenvuorojen arvioinniksi jääkin, että osallistujilla oli mahdollisesti ennakoivia tietoja tulossa olevasta asevelvollisuuskomitean raportista.

Norjan malli ja valikoivuus

Keskustelijat olivat hyvin yksimielisiä siitä, että tasa-arvo-ongelman ratkaisu alkaa koko ikäluokan kutsunnoista. Paneelistien kannanottojen mukaan kutsunnoissa muodostuu pooli, josta voidaan valita asepalvelukseen vapaaehtoisuuden perusteella sopivimmat ja motivoituneimmat.

Maanpuolustuksen tulee olla houkuttelevaa ja motivoivaa. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden Peppi Seppälä painotti erityisesti sitä, että maasta pitäisi rakentaa sellainen, jota halutaan puolustaa.

Esiin tuli myös näkemys siitä, että kaikkia koskevassa kansalaispalveluksessa voidaan esittää erilaisia tehtäviä ja siltä pohjalta siviilipalvelus voitaisiin lopettaa. Kokoomusnuorten Matias Pajula totesi, että yksi mahdollisuus saada lisää tekijöitä kyberuhkien torjumiseksi on siviilipalveluksen uudistaminen.

Kahdessa puheenvuorossa tuotiin esiin näkemys siitä, että totaalikieltäytymisestä ei pitäisi rangaista.

Ilmastonmuutos suurin haaste Keskustelun edetessä globaaleihin ongelmiin tunnistettiin Kiinan muuttuva rooli ja kansainvälisten tuotantoketjujen muuttumisen ongelmat. Demarinuorten Pinja Perholehto totesi, että Suomi ei ole Naton jäsen, vaikka harjoitteleekin yhdessä, ja se lisää turvallisuutta. Hän toivoi Euroopan yhteisen puolustuksen pohtimista ja sitä, mikä on Suomen oman puolustautumisen merkitys rooli. Se vaikuttaa hänen mukaansa myös siihen, miten asevelvollisuusjärjestelmää pitää kehittää.

Frida Sigfrids totesi, että ruotsalainen kansanpuolue kannattaa Natoon liittymistä. Kun otetaan huomioon globaalit uhkat, totesi Annika Lyytikäinen, tarvitaan puolustukseen leveämmät hartiat, ja yhtenä mahdollisuutena kristillisdemokraattien mielestä on Nato.

Paneelin osallistujia pyydettiin myös lippuäänestämään siitä, onko ilmastonmuutos suurin ongelma. Vastaukset olivat lähes yksimielisiä. Ainoastaan perussuomalaisten nuorten näkemys oli erilainen. Miko Bergbom selvitti, että välttämättä ilmastonmuutos sellaisenaan ei ole suurin uhka vaan Kiinan nousu uudeksi supervallaksi. Bergbomin mukaan Kiina vaurioittaa olemassa olevaa sotilaallista tasapainoa, kun se tulee uudeksi supervallaksi Yhdysvaltojen ja Venäjän rinnalle.

Suurimmasta uhasta keskustelua johdateltiin kyberuhkiin ja informaatiovaikuttamiseen. Yksimielisyyttä ilmeni siitä, että asioiden opettaminen varusmies- tai siviilipalveluksessa tulee aivan liian myöhään. Oppiminen on aloitettava peruskoulussa, olipa se medialukutaitoa ja jotain muuta. Vihreiden edustaja Peppi Seppälä kannatti lainsäädäntötoimia Euroopan unionissa Facebookin ja muiden suurten sosiaalisten medioiden valeuutisoinnin estämiseksi.

Risto Sinkko on sotatieteiden tohtori ja reservin majuri.

Nuorisofoorumin paneelikeskusteluun osallistuneet

Pinja Perholehto, puheenjohtaja, Demarinuoret Matias Pajula, puheenjohtaja, Kokoomusnuoret Hanna Markkanen, puheenjohtaja, Keskustanuoret Miko Bergbom, puheenjohtaja, Perussuomalainen nuoriso Peppi Seppälä, puheenjohtaja, Vihreät Nuoret ja Opiskelijat Liban Sheikh, puheenjohtaja, Vasemmistonuoret Frida Sigfrids, ordförande, Svensk Ungdom Annika Lyytikäinen, puheenjohtaja, KD-Nuoret Atte Grönroos, puheenjohtaja, Varusmiesliitto Lassi Raivonen, puheenjohtaja, Aseistakieltäytyjäliitto