Kapteeni ja lähetti

Kadettikunnalle omistettu runo

Mannerheim-risti myönnettiin jatkosodan aikana 191 henkilölle. Viime vuoden marraskuussa 98-vuotiaana menehtynyt Mannerheimristin ritari numero 95 Tuomas Gerdt oli viimeinen elossa ollut ritari. Hänen kuolemansa myötä ritarit elävät enää muistoissamme. Majuri Joni Pirinen kirjoittaa parhaillaan Kadettikunnan tuella runoteosta Mannerheimristin ritareista. Jokainen ritari saa oman runonsa. Pirisen kirjoitustyön taustalla on sanonta, jonka mukaan ihminen kuolee vasta sitten, kun hänen muistonsa lakkaa. Runo ”Kapteeni ja lähetti” kertoo ritarista numero 73, kapteeni Caj Tofferista, joka kaatui 21. heinäkuuta 1942 Ohdassa. Runon lähetti on Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt.

Caj Toffer

Kapteeni ja lähetti

Ohdan lohkolla heinäkuussa oli torjuntataistelut. Jiiär-seiska oli vastuussa, sen vuoro oli tullut. Sevastopolin tukikohta oli se, mistä taisteltiin. Oli ilmassa rautaa paljon, tulta kaiken aikaa niin.

Oli moninkertainen voima, vihollisella vastassa. Silti suomalaisten pakko oli vastaan taistella. Johti joukkoa kapteeni rohkein edestä, kuten pitikin. Siitä sai hän maksaa hinnan kalleimman tietenkin.

Oli kolmas ja kovin kerta, kun yhteen otettiin. Silloin taistelulähetti näki, joku osui nyt kapteeniin. Niin lähetti kapteenin luokse tulen alla syöksähtää. Siinä montun reunalla päättää, on pakko yrittää.

Oli kapteeni osuman saanut, pahan, arveli lähetti. Hän kapteenin olalleen nostaa ja suojaan lähimpään säntäsi. Sai avukseen lääkintämiehet kapteenia hoitamaan. Oli lähetin palattava, vastahyökkäystä jatkamaan.

Lähetti haavoittui myös itse ja joutui sotasairaalaan. Siellä hän radiosta kuulee, saaneen ristin ansioistaan. Hän sai myös yllätysvieraan äidin pienten lapsien. Tuli kiittämään hän lähettiä, – mitä teki edestä miehen. Lähetti kertoi rukoilleensa koko matkan kantaessaan kapteeniaan suojaan, että tämä vielä elää saa. Oli mielessä pienet lapset ja lapsen pieni pää. Miten se vastaan ottaa, jos ei ole isää.

Niin rohkea kapteeni hautaan sitten lopulta siunataan. Hieno upseeri ja esimies antoi puolesta maan hän kaikkein kalleimpansa, kaksi ristiä siitä saa. Puisen itsellensä ja toinen vaimolle annetaan.

Ai niin, entäs lähetti, mitä hänelle tapahtui? Hänestäkin tuli ritari, pitkä elämä sukeutui. Ehkä osa kapteenista jäi häneen elämään. Sieltä Sevastopolista kuka sitä tietääkään.

Runo ”Kapteeni ja lähetti” on kuunneltavissa majuri (evp) AnttiJussi Väinölän lausumana Kylkiraudan verkkolehdessä osoitteessa www.kylkirauta.fi. Valmisteilla olevasta runoteoksesta on verkkolehdessä julkaistu aiemmin kaksi runoa: Aarre Voutilaisesta, joka oli ritari numero 36, ja Suomen marsalkka Mannerheimista, joka oli ritari numero 18.