Suomen puolustuksen kehittäminen

Suomen puolustuksen kehittämisen näkymiä

Valtioneuvoston puolustusselonteon viimeistelytyö on tätä kirjoitettaessa käynnissä. Selonteossa linjataan Suomen puolustuksen kehittämistä seuraavaksi vuosikymmeneksi – 2020-luvun loppuun saakka.

Tarkoituksenani ei ole luetella ennakolta puolustusselonteon keskeisiä linjauksia. Ne selviävät aikanaan, kun selonteko annetaan eduskunnalle. Nostan esille muutamia keskeisiä puolustustamme koskevia asiakokonaisuuksia, jotka ovat olleet työpöydälläni viimeisten kuukausien aikana.

Koronapandemian vaikutukset

Koronakriisi on vaikuttanut jo yli vuoden ajan vahvasti kaikkeen tekemiseen. Se on vaikuttanut myös puolustuksemme käytännön toteutukseen – olipa kyseessä koulutus, harjoitustoiminta tai valmiuden ylläpito.

Puolustusministeriössä – ja Puolustusvoimissa – yksi keskeinen koronakriisistä opittu asia on se, ettei turvallisuusuhkiin varautumisessa voi pitää välivuosia. Uhkat on mahdollista torjua tehokkaasti, jos välineet ja muu varautuminen ovat kunnossa.

Puolustuksen kannalta tämä tarkoittaa sitä, että puolustusvalmiutemme on oltava iskussa kaiken aikaa. Tämä on erityisen totta nykyisessä kansainvälisessä turvallisuusympäristössä, jonka luonne on jo useamman vuoden ajan ollut kireä.

Strategiset hankkeet etenevät

Puolustusvoimien strategiset hankkeet, monitoimihävittäjien HX-hanke ja Laivue 2020, etenevät. Molemmilla hankkeilla on eduskunnan myöntämä rahoitus.

HX-hankkeessa olemme vastaanottaneet lopulliset tarjoukset. Niiden analysointi on parhaillaan käynnissä. Hankintapäätös tehdään tämän vuoden lopulla. Pohjanmaa-luokan alusten rakentaminen alkaa ensi vuonna. Täysi operatiivinen valmius saavutetaan vuoteen 2028 mennessä.

Tehtävää molemmissa hankkeissa on vielä paljon. Olemme kuitenkin hyvässä vaiheessa, ja olen luottavainen siihen, että hankkeet tuottavat tarvittavat suorituskyvyt ajoissa.

Kyberpuolustukseen panostetaan

Olemme Suomessa joutuneet viime aikoina havahtumaan siihen, että kyberturvallisuuteemme kohdistuu moninaisia haasteita – jatkuvasti. Meidän on varauduttava tehokkaasti kaikkiin uhkiin suomalaisen kokonaisturvallisuusajattelun mukaisesti myös kybermaailmassa.

Puolustushallinnossa yhteiskunnan kyberturvallisuuden lisäksi kiinnostuksen kohteena on Puolustusvoimien vastuulla oleva kyberpuolustus. Suomalaisen yhteiskunnan kyberturvallisuuden kehittäminen on tärkeää, koska sotilaallinen maanpuolustuksemme perustuu monilta osiltaan muulta yhteiskunnalta saatavaan tukeen. Jos yhteiskuntamme ei kriisiolosuhteissa ole toimintakykyinen, vaikuttaa se negatiivisesti myös sotilaalliseen maanpuolustukseemme.

Suomalaisessa kyberturvallisuuden keskustelussa valtiollisen toimijan muodostamaa uhkaa ei ole korostettu. Valtaosa niin sanotuista kyberhyökkäyksistä on kansalaisiin ja elinkeinoelämään kohdistuvaa rikollisuutta. Valtiot ovat kuitenkin Suomen turvallisuuteen ja maanpuolustukseen vaikuttavia ensisijaisia toimijoita niin kybertoimintaympäristössä kuin maalla, merellä ja ilmassakin.

Panostamme kyberpuolustuksen kehittämiseen. On tärkeää, että kykenemme valvomaan ja turvaamaan kybersuvereniteettimme. Kybertoimintaympäristön tilanneymmärrystä onkin kehitettävä. Myös tietojen jakamista viranomaisten ja muiden kybertoimijoiden välillä on parannettava.

Turvallisuusviranomaisten välistä operatiivista yhteistoimintaa on myös tarve kehittää. Lisäksi tarvitsemme jäsentyneemmän käsityksen erilaisista kybervastatoimista eli siitä, miten reagoimme Suomen turvallisuutta uhkaavaan toimintaan kybertoimintaympäristössä. Onkin tärkeää, että lähitulevaisuudessa tarkastelemme lainsäädäntömme riittävyyttä erilaisissa vaativissa kyberuhkatilanteissa ja teemme tarvittavat johtopäätökset kehitysaskelten ottamiseksi.

Henkilöstöresurssit varmistetaan

Lopuksi nostan esille Puolustusvoimien henkilöstön. On selvää, että tarvitsemme lisää työntekijöitä. Puolustusvoimien henkilöstömäärää leikattiin paljon viime vuosikymmenen puolivälissä. Samanaikaisesti kansainvälinen turvallisuusympäristö heikkeni merkittävästi.

Olemme viime vuosina panostaneet paljon puolustuksemme valmiuteen. Tämän tulisi näkyä myös henkilöstön määrässä. Lisäksi uudet tehtävät, kuten kyberpuolustuksen kehittäminen, edellyttävät riittävää ja osaavaa henkilöstöä.

Koronakriisistä huolimatta – ja osin siitä johtuen – meillä puolustushallinnossa on monta rautaa tulessa. Näkymä 2020-luvulle on myönteinen. Monista paineista huolimatta kehitämme puolustuskykyämme vakaasti ja pitkäjänteisesti.

Antti Kaikkonen

Puolustusministeri