0606 ppy 3 2016 by Kaleva Oy

Talouselämän ja yrittämisen erikoislehti | www.ppy.fi

3/ 2016

Yrittäjyys antaa tilaa luovuudelle sivu 4

”Teemme hallituksessa töitä työntekijöiden palkkaamisen edistämiseksi.” Juha Sipilä

sivu 6

”Minulla on vahvat kontaktit Pohjois-Pohjanmaalle.”

”PPY:n toiminta on ollut kullanarvoista verkostoitumisen kannalta.”

sivu 3

sivu 10

Mikael Pentikäinen

Riikka Ojanen

MAANANTAINA 6. KesäkuuTA 2016

Pääkirjoitus

Hallituksen jäseneltä:

Nuorille lahjaksi Y-tunnus

Avoin mieli tulevaan

oulunsa juuri päättänyt nuori on tänä päivänä ihan toista rotua kuin 10 vuotta sitten. Tämän päivän nuori arvostaa yrittäjyyttä. Viimeisimmät tutkimukset osoittavat, että nuorten yrittäjyyshalukkuus on kasvanut merkittävästi. Nyt joka viides 18–24-vuotias haaveilee yrittäjyydestä. Lukiolaisista peräti 81 % voisi harkita ryhtyvänsä yrittäjäksi tai pitää sitä ensisijaisena uravaihtoehtona. 21 % korkeakouluopiskelijoista pitää yrittäjyyttä todennäköisenä uravaihtoehtona ja 26 % ammattiin opiskelevista haluaisi toimia yrittäjänä. Suomi tarvitsee nyt tätä uskoa ja toivoa! Iso haaste onkin, miten haaveet lopulta toteutuvat. Kuinka yrittäjämyönteinen ja mahdollistava yhteiskuntamme on, jotta yrittäjyys ei jäisi vain ajatuksen tasolle. Tarvitaan sitoutunutta ja osaavaa yrittäjyyskasvatusta ja rohkeaa työmarkkinareformia. Pohjois-Pohjanmaalle on ihan vasta vahvistettu yrittäjyyskasvatusstrategia, joka toivottavasti näkyy nopeasti kaikissa oppilaitoksissa varhaiskasvatuksesta yliopistoon. Strategia sisältää monta elementtiä, joilla voidaan vahvistaa nuorten yrittäjyysosaamista. Nuorten yrittäjyyshalukkuus on 20-kertaistunut vuosikymmenessä. Tämä kertoo osaltaan isosta työntekemisen muutoksesta, joka jo nyt näkyy yhteiskunnassamme. Yksinyrittäjien määrä on kasvanut lyhyessä ajassa 190.000 yritykseen. Halutaan joustavuutta ja vapautta. Tähän ei meidän työmarkkinajärjestelmämme tällä hetkellä taivu riittävästi. Suomen Yrittäjien peräänkuuluttama työmarkkinareformi on uskallettava tehdä. Tärkein elementti reformissa on sallia kaikilla työpaikoilla paikallinen sopiminen. Vain mahdollistamalla voidaan saada uusia mahdollisuuksia. Luottamalla korporaatioiden sijaan yksilöiden kykyyn kehittää yritystoimin-

taa kasvatetaan myös luottamuspääomaa, jota tarvitaan kasvuun. Tarvitaan myös ihan uutta ajattelua. Voisiko Suomi nousta yrittäjyysyhteiskunta-ajattelussa ihan uudelle tasolle? Mitäpä jos tulevaisuudessa valtio lahjoittaisi kaikille peruskoulunsa päättäneille nuorille y-tunnuksen? Ilman byrokratiaa tarjottaisiin kaikille nuorille lahja, jonka voisi käyttää, jos hyvältä tuntuu. Suomalainen koulutusjärjestelmä pystyy kyllä halutessaan varmistamaan myös sen, että yhteiskuntavastuunsa tuntevat ja yrittäjähenkiset nuoret voisivat lahjan ottaa vastaan. Lahjan voisi ottaa käyttöön, kun oikea hetki tulee. Lahja osoittaa nuorelle, että yhteiskunta arvostaa yrittäjyyttä. Työelämä on murroksessa. Tavat tehdä töitä muuttuvat, työn luonne muuttuu ja työn merkityskin on tänään toinen kuin eilen. Mitä se on huomenna, näkyy mm. nuorten vastauksissa suhteessa yrittäjyyteen. Yrittäjyys koetaan tavaksi tehdä merkityksellistä ja tärkeää työtä samalla kun tunne vapaudesta säilyy. Muutoksia pitää uskaltaa tehdä ja ennen kaikkea nuorten tulevaisuuden haaveet on otettava vakavasti huomioon. Nuorten rohkeuteen ja haluun yrittää on nyt vastattava samalla tavalla. Rohkeasti ja mahdollistaen. marjo kolehmainen

Sisältöä: 3

4 – 5

Mikael Pentikäinen

aloitti Suomen Yrittäjien toimitusjohtajana

Yrittäjyys oli luonteva valinta tekstiilitaiteilijalle ja lankavärjärille

Pääministerin terveiset alueen yrittäjille

Oman elämänsä sankarit alumnitapahtumassa

itkin kevättä julkaistujen erilaisten tutkimusten ja barometrien mukaan Suomi ja sen elinvoima on lähdössä nousuun. Ehkäpä kesänkin lähestyminen vaikuttaa myös siihen, että meillä kaikilla on odotukset tulevaisuuteen aikaisempaa korkeammalla. Kuitenkin pitkittyneen taantuman jälkeen on vain ajan kysymys milloin uusi nousu alkaa. Positiivisista odotuksista huolimatta on yhteiskunnalla vielä monta haastavaa erityyppistä synkkääkin pilveä taivaanrannalla. On Talvivaara, soteuudistus, aluehallintouudistus, kansainvälistä terrorismiuhkaa jne., mutta eivät kaikki synkätkään pilvet aina sada. Tänä päivänä yhä useampi kansalainen luottaa siihen, että hänellä on tulevaisuudessakin töitä ja maksukykyä. Yhtenä esimerkkinä haluan ottaa esille minulle läheisen toimialan eli matkailun. On ollut mielenkiintoista viedä eteenpäin toimialaa, johon koko ajan sisältyy erilaisia toiminnallisia uhkia ja huomata, että oikein purettuna uhkatkin ovat antaneet loistavan mah-

dollisuuden laajentua ja kehittyä. Uutena ilmiönä kansainvälinen terrorismin uhka on saanut pohjoisen matkailutoimijat kiireisiksi. Kansainväliset matkailijat ovat huomanneet, että olemme kauniin ja puhtaan luontomme lisäksi erityisen turvallinen. Niinpä tällä hetkellä usean matkailuyrityksen varauskirjat täyttyvät aikaisempaa paremmin niin koti- kuin ulkomaisista turisteista. Olemme huomanneet että meitä itseämme rasittava vesisade on myyntivaltti. Puhdas vesisade on kiinalaisille täysin outo käsite ja eksoottinen kokemus. Matkailija nauttii vaikka me itse käperrymme kotinurkkiin odottelemaan poutaa. Täällä voi turvallisin mielin nauttia lumesta, joka kiehtoo aina. Meillä osataan elää lumen keskellä, toisin on muualla. Amerikkalaiset ovat paniikissa, kun sataa 40cm lunta. Monet aasialaiset eivät ennen Suomeen tuloa ole koskaan lunta nähneetkään. Silloin kun ei ole turistiaika, toimeentuloa turvaa investoinnit. Esimerkiksi tuulipuistot ja niiden rakentaminen tuovat tulo-

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Ry Päätoimittaja Marjo Kolehmainen Kustantaja Kaleva Oy

ja matkailualalla toimiville. Useat kymmenet yritykset maakunnassamme saavat toimeentuloa työmiesten majoittamisesta, kohteiden siivouksesta, ruokahuollosta. Suomi on mahdollisuuksien maa, kun vain avoimesti uskallamme katsoa eteenpäin ja puramme turhat esteet kehittymiseltä. Nautitaan kesästä, sen mahdollisuuksista ja tietenkin läheisistä ja ystävistä yhdessä.

jorma kortesoja PPY:n hallituksen ja työvaliokunnan jäsen

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät! Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä.

Paino Kalevan Sanomalehtipaino Taitto Kaleva Oy

Tutkimuksen suoritti Innolink Research Oy.

Myynti P. (08) 5377 180 mediamyynti@kaleva.fi

Kaupat Nyt

Kivijalka-merkki kertoo paikallisuudesta

Jäsenyydestä rahanarvoisia etuja

Some-kanavat tehokäyttöön markkinoinnissa

Suklaayrittäjä Riikka Ojanen ottaa hyödyn verkostoista

Uros Oy mukana Demola-projekteissa

Get Together -tapahtumassa puitiin johtajuutta

Uudet puheenjohtajat tentissä

yhdistää kilpailutuksen ja verkostoitumisen

Juho Viinikka jätti palkkatyöt ja perusti lvi-yrityksen Halpa tietoturvaratkaisu voi tulla yritykselle kalliiksi

MAANANTAINA 6. KesäkuuTA 2016

Vahva yhteys maakuntaan

Työpaikkasopiminen hyödyttäisi maakuntia ja helpottaisi koko Suomen pitämistä asuttuna, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Mikael Pentikäinen Ikä 51. Asuu Helsingissä. Perheeseen kuuluvat luokanopettajavaimo ja viisi lasta. Nuorin ekaluokkalainen, vanhin yliopistossa. Kesät perhe asuu Savossa vanhassa kansakoulussa. Sinne yritetään ehtiä myös viikonloppuisin.

Mikael Pentikäinen näkee Pohjois-Pohjanmaan vahvana ja monipuolisena yrittäjyysmaakuntana. Työpaikkasopimisen edistäminen on Pentikäisen mukaan alueen yritysten ja koko maakunnan kohtalonkysymys. Panu Sivula

aakunnan menestymisen kannalta ykkösasia on osaaminen ja heti toisena tulee työpaikkasopiminen, sanoo Suomen Yrittäjien tuore toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. ”Jos työpaikkasopimisen kautta pystytään tarjoamaan maakuntien yrityksille enemmän mahdollisuuksia kilpailla, se ilman muuta hyödyttää maakuntia ja helpottaa koko Suomen pitämistä asuttuna”, Pentikäinen toteaa. Hän huomauttaa, että asumisen hinta on pääkaupunkiseudulla aivan toista kuin Muhoksella tai Siikalatvalla. Siksi yritystä voi olla kannattavampaa pyörittää maakunnassa kuin metropolissa. ”Moni saattaisi olla valmis tekemään töitä vähän toisilla ehdoilla kotiseudulla sen sijaan, että muuttaisi perheineen pääkaupunkiseudulle. Samat ehdot kaikille -periaate läpi maan suosii suuria kaupunkeja”, Pentikäinen sanoo. Työmarkkinakartellin purkamista hän pitää välttämättömänä. ”Haluamme siirtää neuvottelut työehdoista työpaikoille. Murros tulee tapahtumaan ennemmin tai myöhemmin, ja toivomme että se ei tapahdu kriisin kautta vaan hallitusti.”

Sukujuuret PohjoisPohjanmaalla Mikael Pentikäisellä on sukujuu-

ret Pohjois-Pohjanmaalla. Hänen isänsä on syntynyt Rantsilassa ja asunut Haapajärvellä. Vaimo on kotoisin Pudasjärveltä. ”Pohjois-Pohjanmaalle minulla on aina ollut vahvat kontaktit.” Hän näkee alueen vahvana ja monipuolisena yrittäjyysmaakuntana. ”Oulun seudulla korostuu teknologiaosaaminen, maaseudulla on vahvaa biotalousosaamista. Koillismaalla turismilla on merkittävä rooli ja muun muassa Raahen seudulta löytyy perinteistä raskasta teollisuutta.” Maakunnan yrittäjyyskulttuurista Pentikäinen nostaa esimerkin lähipiiristään. Lumijoella asuva kymmenvuotias siskonpoika ryhtyi hiljattain vuokraamaan SUPlautaa. ”Minullahan ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ottaa kuukaudeksi lauta vuokralle”, Pentikäinen toteaa. ”Myös nuori ikärakenne on ilman muuta Pohjois-Pohjanmaan vahvuus.”

Valmiina maakuntauudistukseen Maakunta- ja soteuudistus tulee Pentikäisen mukaan korostamaan Suomen Yrittäjien maakunnallisen toiminnan roolia, kun elinkeinotoimintaa siirtyy keskuksista maakuntiin. ”Meidän pitää olla valmiina, kun

uudistus tulee”, hän sanoo. ”Olemme ainut elinkeinojärjestö, joka on alueellisesti läsnä joka paikassa. Meidän on luotava vuoropuhelu kuntien ja maakuntien päättäjien kanssa, jotta voimme ke-

hittää maata eteenpäin ja saada lisää työpaikkoja.” Yrittäjyydellä on perinteisesti vahva paikallinen identiteetti, mutta digitalisaation myötä yhä useampi maakuntienkin yrittä-

jä tavoittelee suoraan globaaleja markkinoita. ”Meidän täytyy miettiä, miten järjestörakenteemme tulee palvelemaan myös heitä, joille alueellinen yhteisöllisyys ei ole niin tärkeää.”

Yksinyrittäjästä yrittäjäjärjestön johtoon ”Ettekö yhtään enemmän yrittäjyydestä tietävää löytäneet?” joku ihmetteli, kun Jussi Järventauksen seuraajan nimi julkistettiin syksyllä. Suomen Yrittäjien toimitusjohtajana vappuna aloittaneella Mikael Pentikäisellä on kuin onkin monipuolinen kokemus bisneksestä. Ensimmäisen firmansa Mikael Pentikäinen perusti jo opiskeluaikanaan 1980-luvulla. ”Tein lehtijuttuja ja tutkimusta yritykseni kautta.” Pentikäinen on johtanut pientä, keskisuurta ja suurta yritystä. Suurin oli mediajätti Sanoman sanomalehtidivisioona, jonka liikevaihto oli noin 450 miljoonaa euroa. Hän kuitenkin palasi journalismiin Helsingin Sano-

mien päätoimittajaksi ja kustantajaksi. Kun hän sai Hesarista potkut, edessä oli taas yksinyrittäjyys. ”Olin aika tyypillinen yksinyrittäjä, en yrittänyt yksin vaan verkostossa. Tein kirjan, kirjoitin, konsultoin ja luennoin siihen liittyen firman puitteissa.” Hän pohti vakavasti pidempää yrittäjäuraa, mutta mahdollisuus päätoimittaa Suomen kolmanneksi luetuinta sanomalehteä Maaseudun Tulevaisuutta vei vielä voiton. Kunnes yrittäjyys nyt vie Pentikäisen työajan kokonaan – tosin edunvalvontapuolella. Pentikäisen mielestä yrittäjäjärjestön pitää toimia niin, että jäsenet luottavat järjestöön val-

takunnallisesti, omassa maakunnassaan ja omassa kunnassaan. ”Alue- ja paikallisyhdistysverkosto on erityinen vahvuutemme. Olemme aidosti valtakunnallinen, läsnä läpi maan. Se auttaa varmistamaan, että yrittää voi kaikkialla Suomessa.” Nyt jo suuren jäsenjoukon jatkoksi tarvitaan lisää, jotta ääni kuuluu paremmin. ”Jäsenmäärä saadaan kasvuun, jos yrittäjät kokevat, että järjestö ajaa oikeita asioita ja palvelee hyvin. Tärkeää on myös, että yrittäjät ymmärtävät, että yrittäjäliike on sitä vahvempi, mitä enemmän meitä on mukana.” Eeva Ketvel

MAANANTAINA 6. KesäkuuTA 2016

Luovat yrittäjät

Taiteilija ei mieti, mikä myisi Tyylini on runsasta ja värikästä, sitä ei voi lokeroida, Susanna Sivonen sanoo.

Yrittäjäntaitoja syventääkseen hän suoritti yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon ja oppi, miten itseä johdetaan. "Mutta miten se käytännössä onnistuu minun taiteellisilla aivoillani", Sivonen sanoo nauraen. "Rakastan taiteen tekemistä. Jos saisin itse päättää, niin piirtäisin, taiteilisin ja kertoisin tarinoita ihmisille." Elääkseen taiteilijan on kuitenkin käytettävä aikaa myös työnsä ja osaamisensa myymiseen. "Toisaalta se, että olen yrittäjä, mahdollistaa taiteilijuuden." Taiteilija-yrittäjällä on verkostonsa, jossa kollegoilta voi kysyä käytännön vinkkejä vaikka messuille lähtiessä. Mutta varsinainen työ on yksinäistä puurtamista. "Jokainen tekee omaa juttuaan, ja kilpailukin voi asettaa tietyt rajat yhteistyölle."

Pieniä oivalluksia, paljon huumoria

Tekstiilisuunnittelija Susanna Sivosta kiehtovat enemmän taiteelliset meriitit kuin rahanteko. Hän suoritti yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon ja oppi, miten itseä johdetaan. Panu Sivula

usanna Sivosen töitä katsellessa ei uskoisi, että taiteilija on allerginen kissoille. Kissoja on kankaissa ja piirustuksissa, pääosissa ja yllättävissä yksityiskohdissa. ”Kissat eivät kumartele, ne ovat uppiniskaisia. Niiden asenne kiehtoo, ne eivät ole koulutettavissa kuten koirat. Voin seurata kissan elämää vaikka kuinka pitkään.” Sivonen sanoo olevansa tavis, pohjoisen tyttö. Metropoleissa voi käydä näyttämässä osaamistaan, mutta Sivonen ei jäisi asu-

maan New Yorkiin tai Lontooseen, ei edes Helsinkiin. ”Arvostan ihmisissäkin sitä, että he ovat sitä mitä ovat”, hän sanoo. Neljä lasta pitävät Sivosen kiinni elämän realiteeteissa. ”Se luo taiteen tekemiseenkin syvällisen näkökulman, glitterit ja glamourit eivät kiehdo." Haaparantalaislähtöinen tekstiilitaiteilija kävi toukokuussa näyttämässä osaamistaan Pulse London -messuilla, jossa hänen töitään oli esillä nousevien kyky-

jen Launch pad -osastolla. Viime vuonna Sivonen edusti nuoria suomalaisia taiteilijoita New Yorkin Design Weekillä. Taiteilija ammentaa inspiraatiota pohjoisesta luonnosta, mutta skandinaavisen pelkistetty tyyli on hänen töistään kaukana. ”Tyylini on runsasta ja värikästä, sitä ei voi lokeroida. Kerron tarinoita tavalla, joka ei noudata mitään sääntöjä.” Sivosen kuoseja on nähty muun muassa Finlaysonin, Metsolan ja R-Collectionin mallistoissa.

Oppia itsensä johtamiseen Lapin yliopistosta taiteen kandidaatiksi valmistuneelle Sivoselle yrittäjyys oli ilmeinen valinta jo varhain. Hänellä oli kova palo tehdä taidetta omilla ehdoillaan ja laajasti erilaisia projekteja. Alkuun hän työskenteli toiminimellä, mutta perusti viime syksynä osakeyhtiön. "Olen paljon enemmän taiteilija kuin yrittäjä, mutta pyrin kehittämään itseäni entistä enemmän yrittäjäksi."

Taiteilijan menestymistä voi mitata näkyvyydellä ja tunnettavuudella – tai sillä, kuinka paljon rahaa kassaan kilisee. "Minua kiehtoo enemmän saada taiteellisia meriittejä. Tavoitteena on, että voisin joskus ansaita palkkaa. Vaatii kärsivällisyyttä, että jaksaa sitkutella kädestä suuhun”, Sivonen sanoo. Taiteilijan filosofiaan kaupallisuus istuu huonosti. Työpöydän ääressä hän ei mieti, mikä myisi. Toisaalta Sivonen tekee myös lisenssimyyntiä, jonka kautta hän hakee yritystoiminnan kasvua. Tyylinnäyttäjäksi tekstiilitaiteilija ei halua, mutta myöntää, että näkisi mieluusti kädenjälkensä Hermésin huiveissa. Sivonen arvostaa korkealle kutsun Art16-näyttelyyn, joka pidettiin Lontoossa Pulse-messujen jälkeen toukokuussa. Hyväntekeväisyysnäyttelyn tuotto menee pakolaislasten hyväksi. "Se on niin kaukana bisneksestä kuin mahdollista, mutta tuo sisältöä ja merkitystä omaan työhön." Hän osallistui näyttelyyn kolmella kissa-aiheisella teoksella. ”Vahvin punainen lanka taiteessani on, että haluan herättää katsojassa positiivisen fiiliksen. Keskityn pieniin oivalluksiin ja käytän paljon huumoria.”

MAANANTAINA 6. KesäkuuTA 2016

Lankavärjärin blogi kasvoi yritykseksi Yrittäjyyden tuoma vapaus mahdollistaa luovuuden ja taiteilemisen, sanoo Louhittaren Luolan Tuulia Salmela. Hän haluaisi palkata työntekijän värjäriksi ja keskittyä itse tuotekehitykseen. Panu Sivula

ouhittaren Luolan yrittäjä Tuulia Salmela fanittaa Kalevalaa. Haukiputaan Martinniemessä toimivan lankavärjäämön myydyin tuote on Väinämöinen, neulontapiireissä Väiskinäkin tunnettu sukkalanka. Valikoimasta löytyvät myös Tuulen Tytär, Kipinätär, Kokko ja Pohjan Värikartassa on kirjoa moneen makuun ja tarpeeseen.

Neito – värikartan kaikissa yli 150 värissä. Lankojen värjäämiseen Salmela haksahti kymmenisen vuotta sitten kaukana Karjalan laulumailta, Yhdysvalloissa, jossa hän pääsi ammattilaisen opissa värjäämään ja kehräämään. Salmelan värjäämät langat he-

rättivät runsaasti kiinnostusta harrastajissa ja omaksi iloksi tekeminen muuttui työksi vuonna 2010, kun Louhittaren Luola kasvoi harrastajablogista yritykseksi. Viime marraskuussa Salmela otti ison askelen ja perusti verkkokaupan. ”Asiakkaat ovat löytäneet verkkokaupan todella hyvin. Se tuo jo ison osan myynnistä”, hän kertoo. Louhittaren Luolan ensimmäisinä vuosina liikevaihto kasvoi reippaasti, kunnes taantuma tukahdutti kasvun 2013. Viime vuonna kasvu jatkui ja verkkokaupan siivittämänä se näyttää jatkuvan tänäkin vuonna. Tähtäimessä on 100 000 euron liikevaihto tälle vuodelle. ”Toinen työntekijä pitäisi saada”, Salmela pohtii. Työnjako olisi selvä. Yrittäjä tekisi tuotekehitystä ja palkollinen värjäisi. Määrättömiin käsityöyritys ei voi kasvaa, sillä käsin värjätystä langasta ei sovi tehdä bulkkituotetta. ”Sellainen kasvu riittäisi, että olisi viisi työntekijää ja saataisiin tuotteita ulkomaille”, Salmela visioi.

Yrittäjän persoonan varassa Tuulia Salmelan mukaan värjäriyrittäjän työssä pitää säilyä riemu ja innostus. ”Mun kioskilla ei ole euroakaan velkaa, eikä tule olemaan. Jos tämä rupeaa tuntumaan työltä, niin panen kioskin kiinni.” Markkinointiin Salmelan ei ole tarvinnut rahaa laittaa. ”Luola henkilöityy persoonaani, mikä on sekä hyvä että huono asia.” Asiakkaita hän tapaa sosiaalisessa mediassa kelloon katsomatta. ”Viikonloppuisinkin vastaan yksityisviesteihin. Kilpailuvalttini ovat värit, laatu ja asiakaspalvelu.” Salmela järjestää neulontatapaamisia yrityksensä tiloissa. Kolmas neulonta-aiheinen kirja on tekeillä. Hän myös suomentaa alan kirjoja. ”Tietoa ei voi vain pitää sisällä ja pantata. Tiedon jakaminen hyödyttää kaikkia, ei se ole minulta pois.” Opetuskeikat kiireinen yrittäjä on jättänyt lukuun ottamatta Kempeleen kansalaisopiston neulekoulua. ”Saan siitä valtavasti energiaa.”

Someaikana neulotaan toisin Salmela sai neulomisoppinsa mummiltaan jo lapsena, ja mummin kuoltua jäi tyttärentyttären vastuulle tehdä villasukat perheelle. Monessa perheessä käsityötaitojen vaalimisen ketju on aikanaan katkennut, ja neulominen aloite-

taan nollasta vasta aikuisiällä. Salmelan mukaan 2000-luvun alussa alkoi korostua itse tekeminen ja ekologisuus, vaihtoehtojen hakeminen massakulutukselle. Neulontablogien ja nettiyhteisöjen aikana neulominen on muuttanut luonnettaan. Aiemmin neuleisiin otettiin ohjeet lehdestä. Nykyään ohjeita kehitetään itse, otetaan vinkkejä nettipalstoilta ja jaetaan aikaansaannokset sosiaalisessa mediassa. Helpot ja nopeat ohjeet eivät enää ole se kysytyin juttu, kuten neulomisbuumin huippuvuosina 2009–2010.

Yrittäjän luova vapaus Lankavärjäri sanoo olevansa enemmän yrittäjä kuin taitelija. "Tekisin näitä asioita, vaikka ei olisi yritystä. Mutta nyt on vaikea kuvitella, että minusta tulee ikinä palkkatyöläistä," Salmela toteaa. "Minulla on vapaus ja vastuu. Voin päättää, milloin menen töihin ja milloin lähden töistä. Se mahdollistaa luovuuden ja taiteilemisen.” Mielikit, Ilmattaret ja Vellamot eivät synny tuskasta ja ahdistuksesta. ”Pidän välillä haisulipäiviä, jolloin makaan verkkareissa ja mietin, mitä yrityksessä tulevaisuudessa tehdään ja miten sitä kehitetään.” "Kaikkein luovimmillaan ihminen on hyvin syöneenä ja nukkuneena. Piippuun ajettuna ei synny uutta."

MAANANTAINA 6. KesäkuuTA 2016

kuva: Sakari Piippo

Kansainvälinen yritystoiminta on harvojen varassa, mutta pohjoispohjanmaalaisissa yrityksissä on myös kasvuhalukkuutta, pääministeri Juha Sipilä sanoo.

Juha Sipilä:

Maakunnan näkymät valoisat Työpaikkasopimisessa päästään eteenpäin, pääministeri vakuuttaa. Panu Sivula

1. Onko vielä toivoa, että syntyy yhteiskuntasopimus, joka ai-

dosti parantaa pk-yritysten kilpailukykyä ja mahdollisuutta työllistää? Kuinka tärkeä asia työpaikkasopimisen edistäminen on hallitukselle? Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat parhaillaan* yhteiskuntasopimuksen soveltamista työehtosopimuksiin. Arvioiden mukaan se toisi 35 000 – 45 000 uutta työpaikkaa. Yhteiskuntasopimus parantaisi nopeasti ja olennaisesti suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja siten kykyä työllistää. Työpaikat syntyvät työkustannusten alenemisen seurauksena jo olemassa oleviin yrityksiin ja uusiin yrityksiin, joiden perustamisen kynnys olisi sopimuksen seurauksena matalampi. Sovitun palkkamaltin, kilpailukykypaketin ja uuden neuvottelumallin avulla voimme saada Saksan kustannuskilpailuero kiinni vielä tämän vaalikauden lopus-

sa ja Ruotsin jo aiemmin. Uskon ja toivon todella yhteiskuntasopimuksen menevän maaliin saakka. Paikallisen sopimisen edistäminen on hallitusohjelmamme yksi keskeisimmistä työmarkkinoiden joustavuuden lisäämiseen tähtäävistä toimista. Nyt tässä kysymyksessä päästään määrätietoisesti eteenpäin.

2. Miten olette onnistunut edistämään pk-yritysten asemaa ja toimintaedellytyksiä ensimmäisen pääministerin-vuotenne aikana? Esimerkiksi yritysten rahoitusta ja riskinottokykyä vahvistamaan on koottu 600 miljoonan euron kasvurahoituskokonaisuus vuosille 2016–2018. Se parantaa etenkin kasvuyritysten rahoitusmahdollisuuksia. Normeja ja turhaa byrokratiaa yrittäjyyden ja työnteon tieltä raivataan koko ajan. Team Finlandin vienti- ja kansainvälis-

tymispalveluissa on siirrytty yhden luukun periaatteeseen. Paljon riittää vielä työtä. Kehysriihen yhteydessä huhtikuussa linjasimme lukuisista uusista yrittäjyyttä edistävistä toimista. Esimerkiksi työttömyysturvaa on jatkossa mahdollisuus käyttää starttirahana sekä innovaatioseteli ja -pankki otetaan käyttöön. Innovaatiosetelillä yritykset voivat hankkia tarpeisiinsa sopivaa ulkopuolista osaamista ja sparrausta yhteistyössä esimerkiksi ammattikorkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa. Innovaatiopankin tarkoitus puolestaan on tuoda yhteen tutkimuslähtöisten ideoiden tuottajat ja uusien ratkaisujen hyödyntäjät. Näin hyviä innovaatioita ei jää turhaan pöytälaatikkoon pölyttymään. Yksi tärkeimmistä uusista toimenpiteistä on yksinyrittäjälle kohdennettava tuki, jolla madalletaan kynnystä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseksi. Eduskuntaan tuomme syksyllä yrittäjyysveropaketin: muille kuin osakeyhtiöille otetaan käyttöön viiden prosentin yrittäjyysvähennys, sukupolvenvaihdoksia helpotetaan ja pienille yrityksille mahdollistetaan maksuperustei-

nen arvonlisäverotilitys. Lisäksi valmistelemme lainsäädäntöä, jossa koeaikaa pidennetään ja yritysten takaisinottovelvollisuutta helpotetaan.

3. Pohjois-Pohjanmaalla on kuumeisesti odotettu investointien kääntymistä kasvuun. Millaisia keinoja valtiovallalla on vauhdittaa investointeja? Huolehtimilla siitä, että yritysten toimintaedellytykset ovat mahdollisimman hyvät. Verotuksen ja infran on oltava kunnossa. Esimerkiksi valtatie 4:n kunnostamisella Oulu-Kemi-välillä parannetaan elinkeinoelämän kuljetusten toimintavarmuutta. Olemme nopeuttaneet suurten investointihankkeiden luvitusta. Tavoitteenamme on, että verotus kannustaa investoimaan ja sijoittamaan Suomessa. Kokonaisveroaste ei nouse tällä vaalikauden aikana. Yhtenä toimena investointien kasvattamiseksi Suomen pitää hakea Euroopan Strategisten Investointien Rahasto ESIR:lle kansallisia käyttökohteita, jotka vauhdittavat talouden kasvua.

4. Millaisina näette Pohjois-Pohjanmaan pk-yritysten lähivuosien näkymät?

Valoisana. Alueellamme uuden yritystoiminnan kasvua haetaan etenkin luonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä: biotaloudesta, puhtaista teknologioista ja digitalisaation mahdollisuuksista. Nämä ovat tulevaisuuden aloja, joissa Suomella ja suomalaisilla on paljon erityisosaamista ja annettavaa maailmalle. Pohjoispohjanmaalaisissa yrityksissä on myös runsaasti kasvuhalukkuutta. Toki paljon haasteita riittää. Kansainvälinen liiketoiminta on vielä harvojen varassa entisten ICT-vetureiden poistuttua markkinoilta. Yritysbarometrin mukaan valtaosa alueen yrittäjistä olettaa henkilöstömäärän pysyvän samana vuodenkin kuluttua. Työntekijöiden palkkaamisen edistämiseksi teemme nyt hallituksessa paljon töitä, jotta työllistämisten kynnys madaltuisi. * Juha Sipilä vastasi Yrittäjä-lehden kysymyksiin toukokuun lopulla.

MAANANTAINA 6. KesäkuuTA 2016

Oman elämänsä sankareita oli koolla Helsingissä.

Oman elämänsä sankari -alumnissa luotiin uusia verkostoja P ohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Oman elämänsä sankari -vaikuttajaverkoston ensimmäinen alumnitapahtuma järjestettiin tänä keväänä Helsingissä. Kutsu oli lähetetty kaikille neljälle vuosikurssille eli alumniin oli jo etukäteen päässyt mukaan myös nykyinen, Vaasan Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä ensi lokakuussa valmistuva vuosikurssi. Kaikkiaan paikalla oli 60 % alumniin kuuluvista. Esittelykierroksella kuultiin kuinka alumniin kuuluvat ovat pystyneet monipuolisesti hyödyntämään työssään Oman elämänsä sankari -verkostoa ja yrittäjyyden näkökulma on noussut monien työssä uudella tavalla esille. Myös yrittäjäjärjestön tunnettavuus on kasvanut verkoston myötä. Päivään kuului mukavaa jälleen tapaamista, eri vuosikurssien välistä verkostoitumista ja koko alumnin ohjelma oli rakennettu

korkeatasoiseksi. Sankarit haastoivat kysymyksillään Suomen Yrittäjien Jyrki Mäkysen ja Mikael Pentikäisen ja heidän esitykset saivat aikaan hyvän keskustelun Suomen taloudesta sekä yrittäjyyden merkityksestä. Päivään kuuluivat myös eversti Mika Kalliomaan esitys maanpuolustuskursseista ja valtioneuvoston kanslian viestintäjohtaja Markku Mantilan puheenvuoro valtion viestinnästä. Ohjelma huipentui pääministeri Juha Sipilän tervehdykseen Sankareille. Sipilän ensimmäinen vuosi pääministerinä herätti kysymyksen mm. pääministerin vapaaajasta; insinööritaidoilla on tuolloin rakentamista harrastavalla Sipilällä käyttöä. Oman elämänsä sankari -vaikuttajaverkoston toiselle vuosikurssille osallistunut Pohjois-Pohjanmaan liiton erityisasiantuntija Päivi Keisanen koki alumnipäivänä,

että verkosto on tarjonnut hyviä, moniammatillisia kohtaamisia, joita hän on voinut hyödyntää omissa työtehtävissään. Lisäksi Keisasen mielestä oli mielenkiintoista kuulla Suomen Yrittäjien Mäkysen ja Pentikäisen näkemykset kilpailukykysopimuksesta. Fennian yksikönjohtajan Jarkko Mattisen mielestä alumnitapaamiseen anti oli mielenkiintoinen ja erityisen hienoa oli päästä tapaamaan muiden vuosikurssien osallistujia. Mattinen näkee, että vaikuttajaverkostosta on ollut hyötyä myös hänen työssään. Kurssilta hän on saanut paljon sellaisia kontakteja, joiden puoleen on voinut kääntyä useassakin eri asiassa, kuten silloin kun ollut tarvetta peilata eri liiketoiminnan kehittämistä muiden alojen kehitykseen. Myös tietämys suomalaisen yrittäjän arjesta ja Suomen Yrittäjien edunvalvonnan merkityksestä on

Kaupantekijät koolla Kaupat NYT! yhdistää kilpailuttamisen ja verkostoitumisen. Kaupantekijät ovat koolla yrittäjyysviikolla 6. syyskuuta.

aupat NYT! on uusi toimintakonsepti, jossa yhdistetään hankintojen kilpailuttaminen sekä uusien liikekumppaneiden löytäminen ja verkostoituminen. Hankinnat kytkeytyvät tapahtumapäivään niin, että elokuun 19. päivään saakka on mahdollisuus tehdä tarjouksia Kaupat NYT! -tarjouspyyntöihin www.pienhankintapalvelu.fi sivustolla. Kiinnostavimmat tarjoajat kutsutaan Kaupat NYT! päivään, jolloin käydään päivän ajan tiiviitä neuvotteluja kauppojen aikaan saamiseksi. Päivän päätteeksi kuullaan, millaisia kauppoja päivän aikana hierottiin ja syntyikö kauppoja. Haluamme madaltaa yrittäjien kynnystä osallistua tarjouskilpailuihin, joissa hyödynnetään pien-

hankintapalvelu –portaalia. Moni yrittäjä kokee tarjouskilpailutuksiin osallistumisen työläänä ja vaikeana. Osallistumalla Kaupat NYT! –kilpailutukseen yrittäjä saa mahdollisuuden testata aitoa kilpailutusjärjestelmää ja samalla yrittäjä saa tuntumaa järjestelmän käytettävyyteen sekä omissa hankinnoissa että tarjouksia tehtäessä. Tarjousten jättäminen on vaivatonta ja maksutonta. Varsinainen Kaupat NYT! –päivä 6.9 on kaikille avoin tapahtuma, jonka aikana verkostoidutaan ohjatusti ja vapaasti. Aamulla virittäydytään kaupantekemisen tunnelmaan mielenkiintoisen paneelin kautta. Pikatreffeillä kohdataan toisia yrittäjiä ohjatusti ja juonnetusti. Iltapäivän perinteiset ständit on korvattu Bu-

siness buffetissa mielenkiintoisilla teemaryhmillä. Kutsumme päivään mukaan yrittäjiä, jotka ovat kiinnostuneita tekemään kauppaa ja löytämään uusia väyliä liiketoimintansa kehittämiseen. Lisäksi kannattaa seurata tarjouspyyntöjä ja tarttua tilaisuuteen, mikäli kohdalle osuu itseä kiinnostava kauppa. Kaupat NYT!- kokonaisuuden toteuttavat yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ja BusinessOulu. Lisätietoja: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät: Kirsi Anttila p. 0500 685 148, Tiina Talala p. 050 441 4718 ja Sari Reinikainen-Laine p. 0500 686 174. BusinessOulu: Jyrki Kemppainen, p. 044 499 3296.

kasvanut Mattisella kurssin myötä. Kolmannen vuosikurssin Sankarin, BusinessOulun vientikoordinaattori Maja Terningin mielestä alumnipäivän ohjelma oli erittäin kiinnostava ja hänestä oli hienoa päästä kuulemaan Juha Sipilän esitys. Ykkösjuttu hänelle kurssissa on ollut verkostoituminen. Alumnipäivässä oli kiva tavata uusia tuttuja ja vaihtaa kuulumisia oman vuosikurssin osallistujien kanssa. Terning on pystynyt työssään hyödyntämään omalta kurssilta saamiaan verkostoja ja myös alumnipäivänä luotiin uusia businessverkostoja, joilla hän voi auttaa suomalaisia tekemään kauppaa synnyinmaassaan Norjassa. Ammatillisen hyödyllisyyden lisäksi Maja Terning on saanut vaikuttajaverkostosta ystäviä, joiden kanssa hän on tekemisissä viikoittain. Milla Raappana

Oman elämänsä sankari -vaikuttajaverkosto on Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien kehittämä merkittävin valtakunnallinen yrittäjyyteen nojaava verkosto tulevaisuuden tekijöille.

Vuosittain kurssille kutsutaan 20 Sankaria yhteensä kolmeen eri seminaarijaksoon.

Tuleva 5. vuosikurssi saa kutsut kesäkuussa. Tänä vuonna käynnistettiin myös verkoston alumnitoiminta.

Verkostoa on rahoitettu tähän asti mm. Pohjois-Pohjanmaan liiton myöntämällä maakunnan kehittämisrahalla. Nyt Oman elämänsä sankari -verkoston päärahoittaja on Yksityisyrittäjäin Säätiö.

Parasta kohdata kasvotusten

aupat Nyt -tapahtuma on hyvä paikka löytää otollisia asiakkaita ja mahdollisia yhteistyökumppaneita, sanoo Ravintola Rauhalan ja Tuba Food & Loungen ravintoloitsija Anne Mikkola. ”Kasvotusten kohtaaminen on aina tehokkaampaa”, hän sanoo. Mikkola on toiminut yrittäjänä 20 vuotta ja tuntee verkostot. ”Vanhojakin asiakkaita on hyvä muistuttaa meidän olemassaolostamme.” Mikkola kannustaa markkinoinnissa persoonallisuuteen ja omalla tyylillä tekemiseen. Hän huomauttaa, että kauppoihin johtava kohtaaminen voi ta-

pahtua missä tahansa, mutta Kaupat Nyt tarjoaa siihen oivan tilaisuuden.

Anne Mikkola on Kaupat Nyt! -tapahtuman panelisti.

MAANANTAINA 6. KesäkuuTA 2016

Silkkaa säästöä jäseneduista PPY:n jäsenedut maksavat nopeasti jäsenmaksuun käytetyn summan takaisin – kunhan etuja muistaa hyödyntää.

”

Yrittäjien jäsenmaksu tulee takaisin yhdessä tai kahdessa alennetussa koulutuksen hinnassa”, arvioi yrittäjä Paula Sarias oululaisesta Fysiopalvelu Knuuttila & Sariaksesta. ”Myös edun kautta hankittu vakuutus, joka nopeuttaa ihmisiä palaamaan töihin, maksaa jäsenmaksun nopeasti takaisin.” Sariaksen yritys hyödyntää Fennian jäsenetutarjouksia. Laki-

sääteinen tapaturmavakuutus on laajennettu vapaa-aikaan ja sairaskuluvakuutus henkilöstölle takaa, että väki pääsee tarvittaessa käymään erikoislääkärillä. ”Vakuutusten ja koulutuksiin myönnettyjen alennusten lisäksi olemme muun muassa käyttäneet Nesteen ja Teboilin polttoainekortteja”, Sarias toteaa.

”PPY:n jäsenet ovat säästäneet pelkästään Oulu–Helsinki -välin lennoilla jo yli 10 000 euroa.”

Paula Sariaksen yritys on hyödyntänyt jäseneduista muun muassa vakuutuksiin ja koulutuksiin myönnettyjä alennuksia.

Myös alennukset Norwegianin lennoista kiinnostavat yrittäjää. ”Lennän paljon Oulusta Helsinkiin, mutta en ole hoksannut tätä etua hyödyntää.” Fysiopalvelu Knuuttila & Sarias

on PPY:n jäsen ja kuuluu Suomen Yrittäjiin myös FYSI ry -toimialajärjestön kautta.

Tuhansien eurojen säästöt Norwegianin etu on ollut käytettävissä noin vuoden päivät. Tähän mennessä noin 90 PPY:n jäsentä on varannut Norwegianin lentoja sopimuksen kautta, myyntijohtaja Markus Forsström kertoo. PPY:n jäsenet ovat säästäneet pelkästään Oulu–Helsinki-välin lennoilla jo yli 10 000 euroa. Myyntijohtaja Jyrki Kettukangas Fenniasta kertoo, että yhtiön jäsenetua käyttää Pohjois-Pohjanmaalla Fennian yleistä markkinaosuutta suurempi määrä yrittäjiä. ”Olemme tyytyväisiä siihen, kuinka moni yrittäjä on hyödyntänyt Fennian jäsenetuja ja kokee niistä olevan hyötyä omassa yritystoiminnassaan”, Kettukangas sanoo. Jäseneduista kertyvien säästöjen määrä riippuu asiakkaittain siitä, minkälaisia tuotteita heillä on. ”Esimerkiksi sairausvakuutuksen päivärahassa SY:n alennus on -50 prosenttia, ja silloin puhutaan isoistakin euromääräisistä alennuksista.”

Jäsenetutapahtuma – Kesätreffit

ohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimistolla ja sisäpihalla järjestetään Jäsenetutapahtuma – Kesätreffit 10. kesäkuuta. Idea tapahtumasta syntyi kahvipöytäkeskustelussa, kun PPY:n toimiston väki pohti, miten edut saadaan paremmin tuotua jäsenten tietoisuuteen. Osa jäsenistä kun on kokenut, ettei yritys saa riittävästi vastinetta jäsenmaksulleen. Kesätreffeillä tehdään PPY:n toimistoa yrityksille tutuksi. Toimisto on paikka, jossa yrittäjä voi käydä kahvilla aina, kun siltä tuntuu. Tapahtumaa varten toimiston

sisäpihalle pystytetään ständitori, jossa yhteistyökumppanit kertovat jäsenpalveluista ja -eduista. Neuvontarinkiin kuuluvat asiantuntijat opastavat henkilökohtaisesti yrittäjiä aihealueen mukaan, esimerkiksi juridiikassa, verotuksessa tai työterveydessä. Näihin klinikoihin voi varata etukäteen 15 minuutin ajan. PPY:n palveluista esillä omalla ständillä tulee olemaan omistajanvaihdospalvelu, hankintaasiamiespalvelu sekä suurhankkeet ja edunvalvonta. Yhtenä tapahtuman päätavoitteista on saa-

da yrittäjät verkostoitumaan keskenään, annetaan niin sanotusti lupa tehdä bisnestä. Tilaisuuden jälkeen Finnkino toivottaa PPY:n jäsenet tervetulleiksi katsomaan Eddie the Eagle -elokuvan. Lipun voi käydä hakemassa tapahtuman ständitorilta Finnkinon pisteestä. Tapahtumassa arvotaan myös 4 kpl Norwegianin lentolippuja kahdelle Oulu-Hki-Oulu. Ohjelmassa on myös verkostoitumista, musiikkia (dj Ant) ja pientä purtavaa. Kesäisen maljan tarjoaa Lapland Hotels Oulu.

Uusi jäsenetu – AVARN Security on yritysturvallisuuden asiantuntija

VARN Security tarjoaa Pohjois-Pohjanmaan yrittäjät ry:n jäsenille turvallisuutta etuhintaan:

Hälytinlaite ja hälytysvalvontapalvelut 36 kk sopimuksella hintaan 39,00 euroa kuukaudessa. Jäsenetuna järjestelmän asennus sekä koko sopimuskaudelle yksi liike- tai ovitunnistin veloituksetta. Jäsenetusi on 135,00 euroa. Hälytysvalvontapalvelut asiakkaalle, jolla on jo oma hälytinlaite hintaan 20,00 euroa kuukaudessa. Jäsenetuna 36 kk sopimuksiin 3 kk perusmaksut 0 euroa sekä nykyisen hälytinlaitteen uudelleenohjelmointi veloituksetta. Jäsenetusi on 135,00 euroa. Hinnat eivät sisällä arvolisäveroa. Mahdolliset vartijakäynnit veloitetaan sopimushinnas-

Kuva: Norwegian

ton mukaisesti. AVARN Security tarjoaa kokonaisvaltaisesti turvallisuusratkaisuja ja -palveluita, kuten älykästä turvallisuusvalvontaa ja -tekniikkaa, vartiointi- ja vastaanotto- sekä arvokuljetus- ja rahankäsittelypalveluita. Uusi turvallisuusyhtiö syntyi, kun norjalaisomisteinen Sector Alarm Group osti alkuvuodesta Turvatiimin ja G4S Suomen liiketoiminnan. Yritysostojen ja yhtenäisen uuden yhtiön myötä turvallisuuspalveluiden tarjonta pohjoismaisilla markkinoilla vahvistuu. Yhteystiedot: Vesa Seppä p. 040 672 4468, vesa.seppa@avarn.fi

PPY:n jäsenet säästävät selvää rahaa Norwegianin lennoilla.

PPY:n alueellisia jäsenetuja tarjoavat CARITAS-LÄÄKÄRIT Lisätietoja: liiketoimintajohtaja Paula Tuominen p. 044 734 0301, paula.tuominen@caritaslaiset.fi, www.caritaslaakarit.fi

LÄHITAPIOLA POHJOINEN Yhteydenotot: Myyntijohtaja Mika Kuusikko, p. 040 528 1348, mika.kuusikko@lahitapiola.fi, www.lahitapiola.fi

ELISA yritysten-asiakastuki.elisa.fi.

MTV OY, Pohjois-Suomi Lisätietoja: Päivi Sipola, p. 0400 998 171, päivi.sipola@mtv.fi, www.mtv.fi/spotti

FENNIA Lisätietoja: Myyntijohtaja Jyrki Kettukangas p. 010 503 3219 ja 040 763 8895, jyrki.kettukangas@fennia.fi fennia.fi/suomenyrittajat ja 010 503 8818. FENNOVOIMA OY Yhteydenotot: Vanhatie 48, 86100 Pyhäjoki, p. 020 757 9200, pyhajoki@fennovoima.fi, www.fennovoima.fi

NORDEA Yhteydenotot: Kari Ollikainen, Oulun yrityskonttori, p. 050 321 6052, Kari.J.Ollikainen@nordea.fi, www.nordea.fi NORWEGIAN Lisätietoja: Markus Forsström, p. +46735229119, markus.forsstrom@norwegian.com

FINNVERA OYJ Asiakaspalvelu p. 029 460 2580, www.finnvera.fi FORUM24 Lisätietoja: Päätoimittaja Martti Turunen, p. 0400 699 522. Myyntijohtaja Timo Mehtälä, p. 0400 688 566. ISKU www.isku.fi

OSAO, oppisopimusyksikkö Lisätietoja: Oppisopimusyksikkö p. 040 141 5320, Yhteyspäällikkö Unto Kärki p. 050 331 3553 RASTOR OY Lisätietoja: Satu PuhakkA p. 0400-560700, satu.puhakka@rastor.fi, Antti Vasela p. 0400-294433, antti.vasela@rastor.fi

MAANANTAINA 6. KesäkuuTA 2016 Kuva: Ville Pohjonen

Rakennusliike Sorvojan urakoima Fennovoiman koulutusrakennus on noussut vauhdilla Hanhikiventien varteen.

jan toimitusjohtaja Jaakko Sorvoja kiteyttää. Näytöt ovat tarjonneet oppikirjaesimerkin kaikille Hanhikivi 1 -hankkeeseen mieliville toimijoille. Yritys on kerännyt kehuja ammattimaisuudellaan. ”Huolellinen ennakkosuunnittelu on ensiarvoisen tärkeää. Kulkuluvan saaminen Fennovoiman työmaalle voi kestää kuukauden. Siksi meidän on tiedettävä jo kuukautta etukäteen, kuka tulee työmaalle tekemään mitäkin tehtävää”, Jaakko Sorvoja kuvailee.

Piiruntarkkaa dokumentointia

Täydellisesti käytetty näytön paikka Koulutusrakennusta urakoiva Rakennusliike Sorvoja on ammattimaisuudessaan malliesimerkki Hanhikivi 1 -hankkeeseen haluaville yrityksille. Oulaistelaisen Sorvojan aliurakat ovat myös jääneet lähialueelle.

hteistyökyky, luotettavuus ja ratkaisuhakuinen asenne. Näiden arvojen varaan perustaa toimintansa Rakennusliike Sorvoja Oy, joka urakoi Hanhikiven niemelle Fennovoiman koulutusrakennusta. Oulaistelaisella perheyrityksel-

lä on takanaan jo 50 vuoden historia, mutta urakka Oulaisten naapurikunnassa Pyhäjoella tarkoittaa mahdollisuutta toiminnan laajentamiseen, osaamisen jalostamiseen ja tunnettuuden kasvattamiseen. Samalla yrityksestä on tullut tienavaaja, jonka urakointikokemuk-

set kiinnostavat niin alueen yrityksiä kuin mediaakin. Työn alla on ensimmäinen Hanhikiven niemelle nouseva kiinteä rakennus. ”Mistään aiemmasta urakasta ei ole seurannut niin paljon julkisuutta kuin tästä. Tämä on meille näytön paikka”, Rakennusliike Sorvo-

Hanhikivi 1 -hankkeessa ero perinteiseen rakentamiseen syntyy myös auringontarkasta dokumentoinnista, joka kattaa rakentamisen kaikki vaiheet suunnittelusta töiden toteutukseen. Dokumentointi mittaa ennen kaikkea urakoitsijan asennetta. ”Päätimme heti, että rakennamme kohdetta kuin kyseessä olisi ydinvoimalaitos. Emme kyseenalaista vaatimuksia, vaan teemme asiat juuri niin kuin Fennovoima meiltä edellyttää. ’Näin on ennenkin tehty’ -ajattelu ei toimi tässä projektissa”, Sorvoja huomauttaa. Toimitusjohtaja Sorvojan mukaan Fennovoima on tilaajana tiukka ja tarkka. Tarkkuutta edellytetään myös Rakennusliike Sorvojan omilta aliurakoitsijoilta. ”Emme aloita yhteistyötä yrityksen kanssa, jos epäilemme, ettei se suoriudu dokumentoinnista.” Rakennusliike Sorvoja näki Hanhikivi 1 -hankkeen suurena mahdollisuutena heti, kun tieto Pyhäjoen valinnasta laitospaikaksi tuli julki vuonna 2011. ”Jo aiemmin olimme tehneet päätöksen oman laatu- ja ympäristöjärjestelmämme sertifioinnis-

ta. Halusimme näyttää, että meillä on pätevyys minkä tahansa työn toteuttamiseen.”

Tyylikäs työnäyte Hanhikivi 1 -hankkeen työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä. Koulutusrakennus on esimerkki urakasta, joka tarjoaa alueen yrityksille työtilaisuuksia jo ennen varsinaisen voimalaitoksen rakentamista. Rakennusliike Sorvoja Oy on valinnut aliurakointiketjuunsa paikallisia toimijoita, jotka ovat vastanneet esimerkiksi LVI-suunnittelusta ja -töistä, rakennesuunnittelusta sekä maansiirtotöistä. Työmaalla työskentelee tällä hetkellä noin 20 henkilöä, joista neljä on yrityksen omia työntekijöitä. ”Puuelementtitoimittajaa lukuun ottamatta urakan kaikki toimijat ovat Pohjois-Pohjanmaalta. Ainakin tämän työmaan osalta voi sanoa, että työt ovat pysyneet tällä alueella”, Sorvoja painottaa. Rakennusliike Sorvoja Oy pyörittää vuositasolla noin kymmenen miljoonan euron liikevaihtoa. Yrityksen kaikki työmaat löytyvät tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaalta: pohjoisin Haukiputaalta, eteläisin Pyhäjärveltä. ”Vuosittain työllistämme noin 60 henkilöä.” 1200-neliöinen koulutusrakennus valmistuu elokuussa. Työnäytettä kelpaa kehua. ”Olemme kiinnostuneita hankkeen muistakin rakennustöistä. Tämä projekti on ollut myönteinen ja opettava kokemus”, Jaakko Sorvoja summaa ja havahtuu matkapuhelimensa pirinään. Yrityksen rakennusosaamiselle ja Hanhikiven niemeltä saaduille kokemuksille riittää kysyntää. Kimmo Siira

Yritykset tarvitsevat paineilmaventtiilin

ijoitustoiminnassa syvien kriisien välttäminen on avain kohtuullisiin tuottoihin. Sama pätee työmarkkinoilla. Suomella ei ole enää omaa markkaa, mutta voimme rakentaa työmarkkinoillemme paineventtiilin, joka toimii oman valuutan devalvoitumisen kaltaisesti kriisitilanteissa. Maailman kaikkien pörssien kehitystä mittaava indeksi nousi vuosina 2000–2015 yhteensä 23 prosenttia. Kun viidentoista vuoden in-

deksikehityksestä poistetaan 10 pahinta päivää, indeksi osoittaa 120 prosentin tuottoa. Kaksi promillea päivistä viisinkertaisti voitot. Sama sääntö pätee työmarkkinoilla. Suomen Pankin tutkimuksen mukaan Suomen palkkataso on seurannut palkanmaksun varaa eli tuottavuuden paranemista parin vuosikymmenen aikana hyvin säntillisesti kahta onnetonta vuosineljännestä lukuun ottamatta. Oheinen kuvio osoittaa, kuinka

vuoden 2008 viimeisen ja vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen aikana tuottavuus romahti, mutta palkkataso ei. Sen jälkeen jälleen molempien kehitys on jälleen kulkenut käsi-kädessä. Tämä Meri Ostbaumin ja Juuso Vanhalan havainto paljastaa, kuinka kriisilausekkeiden käyttö olisi mahdollistanut palkkojen sopeuttamisen palkanmaksuvaraan ja pelastanut Suomen kilpailukyvyn. Kriisilausekkeet työehtosopi-

muksissa mahdollistavat paikallisen sopimisen siten, että massiivisten irtisanomisten sijaan kriisiaikana maksettaisiin kaikille alempaa palkkaa tai muuten helpotettaisiin yrityksen kustannusrasitusta. Loppusuoralla olevissa kilpailukykysopimusneuvotteluissa ollaan vähän lisäämässä näitä mahdollisuuksia. Niiden käytössä pitäisi kuitenkin päästä paljon pidemmälle. Muutoin paikallinen sopiminen ei ole mikään ihmelääke. Ruotsis-

Reaaliansiot ja tuottavuus Suomessa 1995 – 2015 a) Reaaliansiot ja tuottavuus 1995–2015

b) Reaaliansiot ja tuottavuus 1995–2015 ilman 2008q4 ja 2009q1 kasvuja 1995–2015

Reaaliansiot

Tuottavuus

Reaaliansiot

Indexi, 1995 = 100

160

140

120

100

Tuottavuus

Indexi, 1995 = 100

1995 2000 2005 2010 2015

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.

sa käytetään paikallista sopimista käytännössä vain julkisella sektorilla ja Saksassa hyvin laaja-alaisesti. Silti molemmat maat kukoistavat. Yksi selitys Ruotsin menestykselle keskitetyn työehtojärjestelmän lopputulemia muistuttavan systeemin kanssa on se, että Ruotsi ei ole kokenut Nokian kaltaista romahdusta tai Saksojen yhdistymisen ja Itä-Euroopan kommunismin romahtamisen kaltaista shokkia. Ruotsi oli mukana vuoden 2009 finanssikriisissä, mutta selvisi siitä kruunun merkittävällä devalvoitumisella. Suomessa on turva toivoa markkaa takaisin, mutta voimme luoda itsellemme oman valuutan kaltaisen paineilmaventtiilin sallimalla laaja-alaisen kriisilausekkeiden käytön yritystasolla tulevien kriisien varalle.

Aki Kangasharju Nordean pääekonomisti

MAANANTAINA 6. KesäkuuTA 2016

”Se on niin tymäkkää tavaraa, ettei niitä montaa tarvitse kerralla syödä.”

Suklaa vei mennessään ChocoSomnian yrittäjä Riikka Ojanen saa kullanarvoisia kontakteja PPY:n verkostosta.

Parhaimmillaan käsintehty suklaa pitää sisällään vähän ainesosia, mutta paljon makua.

Panu Sivula

alkosuklaa-lakritsa-krokantti on tällä hetkellä ChocoSomnian kysytyin maku. ”Tykkään siitä itsekin. Tumma on ollut trendi, mutta kesää kohti valkoinen menestyy”, kertoo oululainen suklaayrittäjä Riikka Ojanen. Intohimo suklaaseen vei entisen suuhygienistin Rovaniemelle suklaamestarin oppiin vuonna 2012. Taskussa oli jo yrittäjän ammattitutkinto, ja äitiyslomalla oli aikaa kehittää yritysideaa. Ojanen perusti ChocoSomnian viime syksynä. ”Aivan älyttömän mukavaa”, Ojanen kuvaa yrittäjyyttä. Parasta on se, ettei työtä tehdessä odota viikonloppua. ”Kun on työpäivä, niin se on jees, ja niin on vapaapäiväkin. Elämä ei ole sitä sitkua.”

Avoimesti esillä Ison avun yrityksen perustami-

seen Ojanen sai Oulun seudun uusyrityskeskukselta. Kun firma oli saatu pystyyn, hän lähti heti mukaan Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimintaan. Suklaayrittäjän on ollut helppo puhua yrittäjien kanssa tuotteistaan – ja maistattaa niitä. ”PPY:n toiminta on ollut kullanarvoista verkostoitumisen kannalta. Kontakteja tulee suoraan tapaamisissa ja kiertotietä kontaktien kautta. Eri alojen yrittäjiltä tulee ideoita, joita ei olisi itse keksinyt.” PPY:n toimistolla Ojanen tapasi myös raahelaisen Kahvila Hipun yrittäjän Sanna Salon, jonka kanssa yhteistyö käynnistyi viipymättä. Ojasen konvehdit löytyvät nyt Hipun valikoimasta. ”Yrittäjien keskuudessa on hyvä henki. Toisia yrittäjiä autetaan ja neuvotaan, kenen puoleen kääntyä, jos on ongelmia.” Yrittäjien avoimuus teki Ojaseen vaikutuksen. ”Olin alkuun vähän varautunut, saako tapaamisissa puhua hin-

noittelusta ja muusta, mutta asia onkin juuri toisinpäin: mitä avoimempi sen parempi.”

Jälleenmyyjien lista kasvaa Suomen harvat käsintehdyn suklaan valmistajat erottautuvat makuvalinnoilla, tyylillä ja erikoisosaamisella. ”Oma erikoisuuteni on valmistaa tummasta suklaasta maidottomia konvehteja”, Ojanen kertoo. Hän työskentelee tällä hetkellä kotonaan, mutta haaveena on omien tuotantotilojen ja myymälän perustaminen. Jälleenmyyjiä on nyt yhdeksän, joista pohjoisimmat Sodankylässä. Sieltä myös Ojanen on lähtöisin. Pitkä ja monipolvinen on kaakaon matka Madagaskarin viljelmiltä Ranskan ja Oulun kautta Sodankylään, jossa käsintehty konvehti myydään kahvilan vitriinistä asiakkaalle.

Käsintehty suklaa vai markettisuklaa Käsintehdyn suklaan valmistuksen keskiössä on laadukas kaakao. ”Tärkeää on laadunvalvonta ihan alusta asti. Se on silloin myös eettistä kaakaota”, Riikka Ojanen sanoo. Laatusuklaaseen kelpuutetaan rasvaksi vain kaakaorasva. Marketin suklaissa on useimmiten kasvirasvoja ja paljon sokeria. ”Kaakaorasva sulaa suussa, kun taas kasvirasvasta jää suuhun kelmu.” Mitä lyhyempi on ainesosaluet-

telo, sen parempi. ”Kun konvehdeissani ei käytetä säilöntäaineita, ei niissä ole teollista makuakaan.” Ojasen valmistamien konvehtien säilyvyys on noin kolme viikkoa. Laadukkaan suklaan valmistukseen käytetyt kaakaopavut on paahdettu oikeissa lämpötiloissa. ”Kuten kahveissakin, paahtaminen tuo kaakaon aromit esiin.” Jos kaakaoerässä on huonoja papuja, vaikuttaa se makuun. Laatusuklaat on Ojasen mukaan

tehty tarkasti seulotuista pavuista. Laatu maksaa. ChocoSomnian konvehdin hinta on euron ja kahden euron välillä. Kaupan konvehtirasiassa kappalehinta jää paljon pienemmäksi. Ojanen vertaa konvehtejaan konditoriatuotteisiin, jotka nautitaan herkutellen kuuman juoman kanssa. ”Se on niin tymäkkää tavaraa, ettei niitä montaa tarvitse kerralla syödä.”

ChocoSomnian yrittäjä Riikka Ojanen valmistaa tuotteensa toistaiseksi kotikeittiössä. Jälleenmyyjien verkosto kasvaa jatkuvasti.

MAANANTAINA 6. KesäkuuTA 2016

ILMOITUS

Raskas hiekkapuhallustyö jäi historiaan, kun AJO-Motor investoi uuteen raepuhaltamoon. Blastman Roboticsin raepuhallusautomatiikka edustaa alan uusinta teknologiaa. Sille odotetaan isoja markkinoita maailmalta.

AJO-Motorin tarpeisiin kehitetty robotti soveltuu sekä sarjatuotantoon että jatkuvasti vaihtuvien työkappaleiden käsittelyyn.

blastman roboticsin kehittämä robotti on kotimaista tekoa.

Robotti hoitaa raskaan puhallustyön Oulun Ruskossa toimivalle AJO-Motor Oy:lle valmistui toukokuussa raepuhaltamo, jonka ansiosta yritys vastaa asiakkaidensa tarpeisiin entistä ripeämmin ja laadukkaammin. ”Robotiikan avulla kappaleiden läpimenoaika nopeutuu ja työolosuhteet paranevat”, kertoo AJO-Motorin toimitusjohtaja Jorma Räinä. Yritys on erikoistunut raskaan ajokaluston ja teollisuuden laitteiden maalaukseen ja pintakäsittelyyn. Aiemmin hiekkapuhallustyö on tehty katoksessa säässä kuin säässä. Nyt puhaltaja istuu teepaita päällä ohjaamossa, kädet joystickeilla. Puhaltajan korvaaminen robotiikalla on kuin kaivinkone korvaisi lapiomiehen, kuvaa Blastman Robotics Oy:n toimitusjohtaja Perttu Junnila. Oululainen Blastman Robotics kehitti AJO-Motorin tarpeisiin konseptin, jolla se uskoo olevan suurta kysyntää maailmallakin. ”Tämä ratkaisu soveltuu sekä sarjatuotantoon että jatkuvasti vaihtuvien työkappa-

leiden käsittelyyn.” Yrityksen tähtäimessä on tuote, joka on hinnaltaan ja toimivuudeltaan vastustamaton kenelle tahansa raepuhallusinvestointia suunnittelevalle.

la kertoo. Liikevaihdosta yli 90 prosenttia tulee viennistä. ”Olemme johtava robotisoitujen raepuhallusjärjestelmien toimittaja maailmassa”, Sippala toteaa.

AJO-MOtOrin 3 syytä investOidA rAepuhAllusrObOtiikkAAn 1. kilpailukyvyn parantaminen 2. työolosuhteiden parantaminen 3. ympäristökuormituksen pienentäminen.

Osaaminen pohjautuu vuosikymmenien kokemukseen ja vankkaan insinööritaitoon. ”Erikoisuutemme on, että pystymme rakentamaan robotisoituja ratkaisuja raepuhallushallin äärimmäisiin olosuhteisiin.”

AJO-Motorin tiloihin rakennettiin raepuhalluskammio, robotti ja rakeenkäsittelyjärjestelmä. Puhalluskapasiteetin lisäyksellä päästään eroon puhalluksen pullonkaulasta ja esikäsitellyt kappaleet saadaan nyt nopeammin maalattavaksi. Ympäristökin kiittää, sillä pölypäästöjä ei enää synny. Kierrätettävää teräsraetta voidaan käyttää puhalluksessa jopa 400 kertaa. Blastman Robotics on asiantuntijaorganisaatio, joka suunnittelee, kehittää ja myy raepuhallusrobotiikkaa. Se hoitaa myös tuotteiden käyttöönotot ja asiakastuen. Valmistuksesta vastaa yhteistyökumppaneiden verkosto. ”Robotit valmistetaan Oulussa ja Kajaanissa, mutta kumppaneita on myös Euroopassa”, myyntijohtaja Arto Sippa-

kierrätettävää teräsraetta voidaan käyttää puhalluksessa jopa 400 kertaa.

MAANANTAINA 6. KesäkuuTA 2016

Palkkatyöläisellä on aina samat työajat ja sama palkka, se kävi yksitoikkoiseksi, sanoo LVI-yrityksen perustanut Juho Viinikka.

Omien töittensä herraksi Sarja kertoo uusista yrittäjistä

Hommat putkeen yrittäjänä

Juho Viinikka kaipasi työhönsä haasteita ja perusti LVI-yrityksen. Putki-Balanssi Oy keskittyy pientalojen uudisasennuksiin sekä lämpö- ja vesisaneerauksiin. Panu Sivula

umijokelainen LVI-yrittäjä Juho Viinikka on saanut tälle kesälle selvästi viimevuotista enemmän pientalourakoita. ”Rakentaminen on lähtenyt kasvuun, tai sitten yritys on tullut rakentajien tietoisuuteen”, hän pohtii. Pitkään palkollisena työskennellyt Viinikka pani Putki-Balanssi Oy:n pystyyn syyskuussa 2014, ja työnkuva muuttui kertalaakista. Piti hankkia kalusto ja asiakkaat, opetella laskemaan urakoil-

le oikea hinta ja unohtaa minuutilleen alkavat ja päättyvät työajat. ”Kaikki oli uutta paitsi itse asennustyö”, Viinikka sanoo. Asiakaskuntaa hän on kasvattanut vuosien varrella luomiensa kontaktien ja verkostojen pohjalta. Aluksi asiakkaina oli tutuntuttuja, sitten tuli aliurakoita isoille yrityksille. ”Nykyään teen pelkästään omia urakoita. Teen mitä eteen tulee, pääasiassa omakotitalojen uudiskohteita sekä lämpö- ja vesisaneerauksia.”

Markkinointiin hänen ei ole juuri tarvinnut euroja laittaa. ”Enemmän ja enemmän tulee yhteydenottoja tuntemattomiltakin ihmisiltä.” Töitä on sopivasti yhdelle miehelle. ”Sellaisen palkan tästä on saanut, millä perhe elää. En ole katunut.”

Veri veti yrittämään Juho Viinikka päätyi LVI-alalle kesätöiden kautta. Kesätyöpaikasta tarjottiin oppisopimuspaikkaa ja ammatinvalinta oli sillä selvä. Palkollisena LVI-asentajana Viinikalla vierähti toistakymmentä vuotta, joista pisin siivu siskon miehen yrityksessä. Hän alkoi kaivata haasteita ja muutosta. ”Palkkatyöläisellä on aina samat

työajat ja sama palkka, se kävi yksitoikkoiseksi.” Verikin veti yrittämään ”Äiti ja isä ovat eläkkeellä olevia kauppiaita. Suvussa on muutenkin paljon yrittäjiä.” Tulevina vuosina Viinikka näkisi mielellään Putki-Balanssin kasvavan ja työllistävän ammattitaitoisia lvi-asentajia. ”Toistaiseksi pysyn yhden miehen firmana. Toiminnan laajentaminen vaatisi paljon kannattavia urakoita”, hän sanoo. Hyvän työntekijän löytäminenkään ei ole helppoa. ”Jos meinaa ammattimiehen saada, hänet pitää napata toiselta firmalta.” Viinikan mukaan kilpailu alalla on kovaa, mutta tervettä. Oulun alueen pientalourakoille riittää ottajia. ”Lumijoella on kolme putkifir-

Kasvu näkyy talotekniikassa viiveellä

P Jari Syrjälä näkee kasvun merkkejä LVI-alalla.

itkään taantumasta kärsinyt rakentaminen näyttää tänä vuonna piristyvän ja työmailla tapahtuu taas. Rakentamisen kasvu heijastuu myös talotekniikka-alalle. LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU:n huhtikuussa julkaistussa kyselyssä suhdannetilanteen arvioitiin paranevan lievästi syksyyn tultaessa. ”Talotekniikka tulee rakentamisen perässä noin puolen vuoden viiveellä”, LVI-TU:n toimitusjohtaja Jari Syrjälä toteaa. ”Tarjouspyyntöjä loppuvuodel-

le on paljon. Täytyy toivoa, että mahdollisimman moni niistä toteutuu.” Hyvistä näkymistä huolimatta Syrjälä on varovainen ennustaessaan tulevaa. Taloudessa on paljon liikkuvia osia, jotka vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen ja asuntokaupan tahtiin. ”Jos kaikki menee hyvin, olosuhteet siivittävät rakentamista pitempäänkin, mutta pelko on, että tästä tulee vain nopea pyrähdys.” Suhdanteista riippumatta asun-

tokanta ikääntyy ja putkiremontit työllistävät LVI-alaa pomminvarmasti. Talotekniikan työttömyysaste on kymmenen prosentin paikkeilla, eli huomattavasti matalampi kuin rakennusalalla keskimäärin. Taantumasta kärsivillä paikkakunnilla lvi-asentajia on vailla työtä, kun taas ruuhka-Suomessa kärsitään jopa asentajapulasta. ”Pohjois-Suomessa työvoiman kohtaanto on parempaa kuin esimerkiksi keskisessä Suomessa”, Syrjälä toteaa.

maa, mutta yrittäjät ovat hyvissä väleissä keskenään.”

Pieni homma poikii isompia Juho Viinikan tyypillinen työpäivä alkaa aamulla 7–8 aikaan ja kestää kahdeksan tuntia. Perheessä on vaimo ja kolme lasta, eikä 24/7-yrittäjyys houkuta. ”Normipäivää pyrin tekemään. Olen ajatellut, että jos ei kohtuullisella työmäärällä saa leipää pöytään, niin palaan takaisin duunariksi.” Yllättävätkin keikat on yrittäjänä kuitenkin hoidettava. ”Duunarina otti päähän, kun pomo soitti ylitöihin, mutta nyt sitä ajattelee, että mahtavaa kun tuli keikka”, Viinikka sanoo. ”Pieni homma voi poikia isompia urakoita.”

Yli 3 miljardia euroa Viime vuonna LVI-asennuksen arvo Suomessa oli 3,2 miljardia euroa. Siitä LV:n osuus vajaat 2 600 ja IV:n runsaat 600 miljoonaa euroa. Uudisrakentamisen markkina supistui 1 %, korjausrakentaminen kasvoi 3 % ja kunnossapito 2 %. Kokonaisuudessaan markkina kasvoi 2,4 %. Lähde: LVI-TU ry

MAANANTAINA 6. KesäkuuTA 2016

ILMOITUS

Liiketoimintavinkit

nostivat Radain siivilleen T

oimitusjohtaja Ari Saartenoja napsauttaa Radai Oy:n lennokin pienen lastiruuman luukun auki ja näyttää, kuinka pieneen tilaan nykyiset mittalaitteet mahtuvat. Radain liikeidea perustuu ilmasta tehtäviin fysikaalisiin mittauksiin, jossa lennokki saa ruumaansa geofysikaalisen mittalaitteen. Yrityksen keskeisimpiä asiakkaita ovat kaivosyhtiöt ja malminetsintää suorittavat toimijat. – Kaivosyhtiöt etsivät uusia malmialueita käyttämällä geofysikaalisia mittausmenetelmiä, kuten magneettisia ja radiometrisiä mittauksia. Saamme tarjottua heille nämä tiedot aiempaa edullisemmin ja nopeammin, Saartenoja sanoo. Lennokkimittauksille on kysyntää laajemmassakin asiakaskunnassa. Tuoreessa pilottihankkeessa Radai on mitannut kaasupitoisuuksia kaatopaikan yllä yhteistyössä Oulun Jätehuollon kanssa. – Suomen markkinat ovat kuitenkin rajalliset, joten kartoitamme markkinoita ulkomailta BusinessOulun avulla. Yksi potentiaalinen markkina on Kanada, josta on tullut aitoa kiinnostusta palveluitamme kohtaan. Markkinoiden luotaamisessa yritystä on tukenut BusinessOulu-liikelaitos, joka on kulkenut Radain rinnalla jo perustamisvaiheesta asti. Tuolloin tuoreet yrittäjät tarvitsivat apua yrityksen perustamisasiakirjojen per-

Yhteistyöllä nousuun! Radai Oy:n toimitusjohtaja Ari Saartenoja ja yrityspalveluiden johtaja Jarmo Lauronen BusinessOulusta kannustavat yrityksiä hakemaan kilpailukykyä koulutuksista ja sparrauksista.

kaamiseen ja yhtiömuodon valintaan. – Tarpeet olivat hyvin käytännönläheisiä asioita, sillä lomakeviidakko oli meille täysin vieras, Saartenoja muistelee.

Yrityspalveluita ilmaiseksi BusinessOulun yrityspalveluiden johtaja Jarmo Lauronen sanoo, että BusinessOulua pidetään jossain määrin kasvuyrityksiin keskittyneenä. Käytännössä suurin työmäärä tehdään paikallisten kaupan ala ja palveluyritysten parissa. Oulun alueen yritykset saavat peruspalvelut BusinessOulusta ilmaiseksi. – Meillä on paljon annettavaa yritysten jokapäiväisiin tarpeisiin. Autamme jo ennen yrityksen perustamista, sparraamme kehityssuunnitelmia, autamme rahoituksen kanssa, tuemme vientiä ja parannamme koulutuksilla yrittäjien liiketoimintaosaamista, Lauronen listaa.

Vuoden 2014 lopulla Saartenoja jätti päivätyönsä ja heittäytyi kokopäiväiseksi yrittäjäksi. Yritystoiminnan arkirutiinit olivat tulleet tutuiksi, mutta kasvuvaihe toi aivan uudenlaisia haasteita. Kahden yrittäjän Radai kasvoi kahdeksan hengen tiimiksi vuoden 2015 aikana. Samalla ansaintamallia on täsmennetty BusinessOulun avulla ja Kiihdyttämä-sparrausohjelmassa. – Kansainvälinen liiketoimintamme perustuu partneriverkostoon, jossa paikallinen toimija suorittaa lentooperaatiot ja me itse teemme mittausdatan käsittelyn sekä analysoinnin. Uusia avauksia oululaisessa yrityskentässä tehdään jatkuvasti, sillä Busi-

nessOulun kanssa tiivistä yhteistyötä tekevä Uusyrityskeskus siivittää vauhtiin 650-700 yritystä vuosittain. Lauronen painottaa, että niiden lisäksi BusinessOulun palveluita voivat käyttää myös vakiintuneet yritykset. – Tunnemme alueen rahoittajat ja kärkiyritykset kasvokkain. Verkostojen avulla pääsee nopeammin kasvuun kiinni, mikä säästä rahaa ja hermoja, Lauronen kannustaa. Juha-Pekka Honkanen

MAANANTAINA 6. KesäkuuTA 2016 Kuva: Netox IT-palveluita yrityksille tarjoavan Netoxin konesalissa tietoturvasta on huolehdittu muun muassa operaattoreista riippumattomilla tietoliikenneyhteyksillä.

Varaudu yrityksen tietoturvauhkiin - Päivittämällä ohjelmistot ja laitteet estetään huijauslink kien ja verkkosurffailujen haittavaikutukset. - Työntekijöiden tietoturvakoulutuksella ohjeistetaan tun nistamaan uhkia ja kannustetaan kertomaan poikkeamista. - Verkon segmentoinnilla toteutuneet uhat eivät leviä ja lamauta kaikkia toimia kerralla. - Tekemällä varmuuskopioita toiminta keskeytyy lyhyem mäksi ajaksi. - Verkkoyhteyksiä on syytä rajata ja seurata.

Tietoturva on asennekysymys Tietoturvaratkaisuissa halvin hankinta voi tulla yritykselle kalliiksi. Toisaalta yritys voi tehdä paljon kyberturvallisuuden parantamiseksi jo huolehtimalla ohjelmistojen päivityksistä. Panu Sivula

rityksissä reagoidaan tietoturvapuutteisiin usein vasta, kun jotakin ikävää tapahtuu. Tietoturvassa ei ole kyse vain teknologiasta, vaan paljolti ihmisten käyttäytymisestä ja asenteista.

Liian helppo salasana Useissa pk-yrityksissä tietoturvasuunnitelma, ohjeistukset ja toimintamallit puuttuvat kokonaan. Usein salasanapolitiikkaa ei ole lainkaan, mikä johtaa siihen, että

henkilöstö käyttää liian helppoja salasanoja, eikä vaihda niitä riittävän usein. Vaikka tietoturvan tärkeys olisi johtotasolla ymmärretty, saattavat rivityöntekijän mielestä toimenpiteet tuntua liian hankalilta, eikä niiden merkitystä ole sisäistetty. Tietoturva-ajattelu pitää jalkauttaa yrityksen kaikille tasoille.

Ei omaisuutta läppäriin Yrityksen arvokkain omaisuus saattaa pahimmillaan kulkea yh-

den henkilön kannettavassa tietokoneessa, joka on alttiina varkaudelle ja tulipalolle. Jos tietoja pitää säilyttää kannettavalla, on kiintolevylle syytä tehdä salaus. Viemällä varmistukset toimitilan ulkopuolelle estetään yrityksen tärkeimmän omaisuuden tuhoutuminen tulipalon tai vesivahingon sattuessa.

Pilvipalvelut Tiedot ovat yleensä sekä tietoturvan että saatavuuden kannalta

paremmin tallessa pilvipalvelussa kuin käyttäjien päätelaitteilla. Nopeasti kehittyvissä pilvipalveluissa tietoturva kuitenkin laahaa aina hieman perässä. Tietovuodon tapahtuessa yleinen syy on asiakasorganisaation työntekijöiden huolimattomuus tai tietämättömyys tietoturva-asioissa. Pk-yritys, jolla ei ole resursseja tai osaamista huolehtia riittävästi tietoturvasta, voi olla viisasta hankkia pilvipalvelut palveluntarjoajalta, jolloin tietoturvasta vastaavat tietoturva-alan ammattilaiset.

IT-firmoissa ja laitteissa on eroja Yrittäjän kannattaa olla hereillä tietoturvapalveluita ostaessaan. Alalla toimimiseen ei ole luvanvaraista, joten kuka tahansa voi laittaa IT-firman pystyyn ja myydä palveluitaan. Myös teknisissä laitteissa on isoja laatueroja. Esimerkiksi 150 euron heikkolaatuinen langaton tukiasema saattaa toistuvien korjaustarpeiden takia tulla lopulta 500 euron tukiasemaa kalliimmaksi.

Päivitä ohjelmistot Yrityksen nettisivujen julkaisujärjestelmistä löytyy jatkuvasti haavoittuvuuksia, jotka altistavat hyökkäyksille. Pahimmillaan hyökkääjä voi varastaa sivuston käyttäjätiedot, maksuliikennetie-

dot ja yrityksen sisäiset tuotetiedot. Lisäksi hyökkääjä voi ujuttaa sivustolle haittaohjelmia. Seurauksena asiakkaat karkaavat, liiketoiminta kärsii ja yrityksen maine vahingoittuu. Hyökkäyksien kohteiksi valikoituu yleensä vanhentuneita ja päivittämättömiä julkaisujärjestelmiä. Pelkkä asianmukainen päivityssyklien seuraaminen pelastaa jo useimmilta harmeilta. Myös salasanojen on oltava laadukkaita.

Palvelunestohyökkäykset Palvelunestohyökkäykset ovat lisääntyneet viime vuosina. Hyökkäys ei vaaranna verkkosivujen sisältämiä tietoja, mutta se voi lamauttaa yrityksen kaiken toiminnan ja aiheuttaa isoja taloudellisia ja imagohaittoja. Mitä enemmän laitteita ja palveluita on verkossa, sitä mielekkäämpi rikollisten on kiristää tai kiusata palvelunestohyökkäyksillä. Palvelunestohyökkäyksen torjuntaan on tarjolla teknologioita, mutta aivan halpoja ne eivät ole. Juttuun on haastateltu oululaisen Netox Oy:n kehitysjohtaja Niko Candelinia ja IT-päällikkö Mika Pohjolaa. Lähteinä myös Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus sekä Marko Leppäsen opinnäytetyö Pilvipalvelut ja tietoturva.

Markkinajohtajan juhlatarjous YEARS YEARS

Made in Finland

4420 20

Teleskooppipuomilla

14.990 e

alv 0%

• Kubota 20 HV Diesel • Nostokorkeus 2,8 m • Jäykkä runkonivel - luokkansa vakain kone • Hydrauliikan sarjapikaliitin

Kuvan kone lisävarustein Kampanja-aika: 1.4. - 30.6.2016

www.avant.fi

MAANANTAINA 6. KesäkuuTA 2016

Juurevaa kaupantekoa keskustassa Oulun keskustassa liikkeiden oviin ja ikkunoihin on kevään mittaan ilmestynyt pyöreitä Kivijalka-tarroja merkiksi yrityksen paikallisuudesta. Kivijalka on Kalevan vetämä ja suunnittelema markkinointikonsepti, jossa on mukana lähes 30 oululaista liikettä. Osa on kuulunut Oulun katukuvaan jo vuosikymmenien ajan, mutta mukana on uudempiakin yrityksiä. Panu Sivula

Lisää asiakasvirtoja Oulun keskustaan tarvitaan lisää asiakasvirtoja, toteaa Sami Kilponen Salon Virholta. ”Meillä on keskustassa hyviä liikkeitä ja palvelukonsepteja. Kivijalka-brändillä muistutetaan siitä, että paikallisten palvelujen käyttäminen tuo työpaikkoja ja turvallisuutta.” Kampaamoalan palvelua ei voi ostaa netistä kuten kenkiä tai puhelinta, mutta keskustan kampaamokin elää vain kaupungin

ytimeen suuntautuvista asiakasvirroista. Keskustan elävöittäminen on paljon kiinni kaavoituksesta. Kilponen kiittelee, että aiemmin hajanaisesti rakennetussa Oulussa on vihdoin alettu tiivistää keskustan ympäristöä. Asuntojen runsaasta lisärakentamisesta on lupa odottaa kuhinaa keskustaan. Kilponen katsoo, että Oulun keskustassa on meneillään murrosvaihe. Kivisydän toteutui pit-

kään kestäneen väännön jälkeen ja patoutuneet investointitarpeet alkoivat purkautua. Toisaalta liiketiloissa pyörii juuri nyt melkoinen vaihtokaruselli. Salon Virho on kuulunut Oulun katukuvaan lähes 75 vuoden ajan. ”Viidakkorumpu on paras markkinointikeino edelleen, mutta näkyvyydestä pitää huolehtia ja uuttakin keksiä”, Kilponen sanoo

Ydinkeskusta saa kasvaa ”Kaupan alalle on tullut paljon toimijoita, joiden omistus on muualla kuin paikallisissa käsissä. Siksi on tärkeää olla mukana Kivijalan kaltaisessa yhteismarkkinoinnissa”, perustelee vaateliike Viman toimitusjohtaja Jarmo Hagelberg. Hän huomauttaa, että on asiakkaiden jokapäiväisistä valinnoista kiinni, miten paikalliset yritykset menestyvät. Vima on yli 60 vuotta vanha oululainen yritys, eikä historian merkitystä asiakkaille pidä Hagelber-

gin mukaan väheksyä. ”Meillä on pitkäaikaisia kantaasiakkaita, joille on iso merkitys, että yrityksemme on asemoitunut kaupunkikuvaan.” Hagelberg huomauttaa, että myös turistit haluavat asioida paikallisissa liikkeissä. ”Heitä eivät niinkään houkuta ketjut, joita löytyy myös kotiseudulta.” Kauppakeskus Valkea on Hagelbergin mukaan Oululle mahdollisuus.

”Oulu on kauppapaikka, ja jos yrittäjät pelkäävät kilpailua, niin tämä paikka näivettyy.” Viime aikoina kaupungin vetovoima on kasvanut, kun luolapysäköinti on lisännyt mahdollisuutta tulla autolla keskustaan. Vaatekauppias toivoo lisää investointeja myös parkkitilojen lisäämiseksi. ”Ydinkeskusta voi kasvaa, sen ei tarvitse olla yksi tai kaksi katua. Keskustan käsite muuttuu, kun kaupunkirakennetta tiivistetään.”

Keskusta elinvoimaiseksi Kivijalka ei ole keinotekoisesti luotua markkinointia, vaan idea tuli luontevasti yrittäjäkollegoilta, sanoo Kaarlenholvi & Jumpru Pubin ja Oluthuone Leskisen ravintoloitsija Ari Flinck. "On ollut hienoa keskustella ja ideoida eri alojen yrittäjien, kuten vaatekauppiaiden, sisustuskauppiaiden ja optikkojen kanssa." Kivijalan tavoitteena on saada keskusta elinvoimaiseksi. ”Toivomme oululaisten ja

naapurikuntalaisten hoksaavan, että tänne on helppo ja hyvä tulla." Keskustan yrittäjät ovat kärsineet katuja myllänneistä remonteista, joista suurimpana Kivisydämen työmaa. Nyt kallioparkki on valmis ja normaali kaupunkivilinä alkaa saada sijansa. "Täällä on paljon pieniä yrityksiä, joista itsellänikään ei ole ollut tietoa. Tätä kirjoa on hyvä tuoda esille." Ravintoloitsija haluaa Ouluun

enemmän eurooppalaista kaupunkikulttuuria peltomarketeissa asioimisen sijaan. "Pienissä erikoisliikkeissä, kaupoissa ja ravintoloissa on tiettyä persoonallisuutta, joka puuttuu isoista ketjuista." Kauppakeskus Valkea on Flinckin mukaan lisännyt Oulun keskustan kiinnostavuutta. "Se, että Valkealla menee hyvin, heijastuu muihinkin yrityksiin. Ja Valkean sisällä on paljon myös yksityisyrittäjiä."

Kivijalka-merkki kertoo yrityksen paikallisuudesta.

Kivijalka-yritykset: • Hammaslääkäriasema Aaria • Bella Helena • Pizzeria Cantina • Ravintola Crecian • Fulari • Jörö-Jukka • Kaarlenholvi & Jumpru Pub • Kultaseppä Räsänen • Lifestylenordic • Loistomedia • Merimaaria • MIA Design • Muoti Privaatti • Oluthuone Leskinen • Optiholmi • Optihouse Sipola • Opti-Silmä • Oulun Koru • Pannu • Puistola • Ravintola Rauhala • Kävelykeskusta Rotuaari ja Oulun tori • Salon Virho • Spazio • Tuba – Food & Lounge • Uusi Muoti • Valkealinnan Optiikka • Vima

MAANANTAINA 6. KesäkuuTA 2016

Monta kanavaa markkinointiin Sosiaalisen median tehtävä on ohjata kävijöitä yrityksen nettisivuille ja vaalia yrityksen brändiä. Panu Sivula

Lisää videoita Tyrnäväläinen yrittäjä Petri Ervasti saa tarjouspyynnöt pääosin nettisivujen kautta. Ervasti on viihdetaiteilija, joka esiintyy tilauksesta taikuri Peetu-pellenä tai vaikka joulupukkina. Yritys tarjoaa myös hierontapalveluita. Peetu-pellen nettisivut ovat näyttäneet samalta viimeiset viisi vuotta, joten niitä olisi jo aika uudistaa, Ervasti pohtii. Varsinaista markkinointibudjettia Ervastilla ei ole. Nettisivujen ja somen lisäksi asiakkaita tuo se perinteinen puskaradio.

Liikkuvan kuvan voimaa ei pidä aliarvioida, Jonna Muurinen neuvoo yrittäjiä.

ivan ensimmäiseksi on pantava yrityksen nettisivut kuntoon, sanoo somekouluttaja Jonna Muurinen. ”Nettisivut on oma vapaa pelikenttä, toisin kuin esimerkiksi Facebook, joka on voimakkaasti rajoittanut yrityssivujen näkyvyyttä.” Satakunta PPY:n jäsenyrittäjää oli Oulussa koolla kuulemassa kouluttajan vinkkejä, kuinka tavoittaa asiakkaat sosiaalisessa mediassa. Muurinen painottaa, että somekanavat ovat sisäänheittäjiä nettisivuille. ”Mitä enemmän nettisivuilla on kävijöitä, sitä enemmän todennäköisesti saatte myös tarjouspyyntöjä. Tämä on erityisen tärkeää asiantuntijayrityksille.” Somessa tehdään brändäystyötä. Se on nopea viestintäkanava, jossa jaetaan tunteisiin vetoavaa sisältöä. Mutta ensin ne nettisivut ajanmukaisiksi. Muurisen mukaan joka kolmannelta suomalaisyrityksistä omat sivut puuttuvat kokonaan.

Pitkäjänteistä markkinointia Muurinen kehottaa panostamaan isoon markkinointiin, suunnitteluun ja ymmärtämiseen. Hän viittaa tutkimukseen, jonka mukaan 95 prosenttia yrityksistä ei ole millään tavalla miettinyt markkinoinnin tavoitteita. ”Miten siinä tapauksessa tiedät, ovatko tulokset hyviä”, hän kysyy. ”Kaikki mitä somessa teen on harkittua. Olen kertaalleen miet-

tinyt suunnitteluprosessin valmiiksi”, sanoo Muurinen, sometoimisto Kuulu Oy:n toimitusjohtaja. Somemarkkinoinnin täytyy olla pitkäjänteistä. ”Isot tulokset alkavat näkyä yleensä seitsemän kuukauden kohdalla. Monet yritykset kokeilevat puoli vuotta ja lyövät hanskat tiskiin.” Eikä riitä, että lataa Facebookiin kivoja kuvia. ”Jos halutaan tavoitteellista myyntiä, niin ihmisiä täytyy ohjata kauppaan.” Monikanavaisuudessa digi ei sulje printtiäkään pois, ja lehti-ilmoitus voi tukea digikampanjaa.

”Facebookiin aion laittaa videoita. Instagram-tilin avasin juuri.”

Nettisivujen ja somen lisäksi asiakkaita tuo puskaradio, taikuri Peetu-pellenä tunnettu yrittäjä Petri Ervasti kertoo.

Ruokakuvia ja eventtejä

Liikkuva kuva tuo asiakkaita Suomessa somen käyttö on Muurisen mukaan jämähtänyt Facebookiin. Youtube on täällä alikäytetty. Asiantuntijayrittäjille LinkedIn on arvokas väylä. Instagram, Snapchat, Periscope ja Facebook live kannattaa ottaa haltuun. Tärkeää on ymmärtää visuaalisuuden merkitys, eikä liikkuvan kuvan voimaa pidä aliarvioida. ”73 prosenttia kuluttajista ostaa tuotteen todennäköisemmin nähtyään ensin videon tuotteesta”, Muurinen vetoaa tutkimustietoon. Menestyksekkään markkinoinnin budjetin ei tarvitse olla suurensuuri. ”Oulun seudulla 200 euron kuukausibudjetti tuo hyvin tulosta monelle kuluttajayrittäjälle.”

Kahvilayrittäjä Rina Peltonen syöttää someen ruokakuvia ja tapahtumapäivityksiä.

Oululainen kahvila- ja pitopalveluyrittäjä Rina Peltonen ruokkii Facebookia ruokakuvilla ja tapahtumapäivityksillä. Peltosen kokemuksen mukaan some tavoittaa asiakkaat paremmin kuin sanomalehti-ilmoitus. Toisaalta lehdessäkin yrityksen on hyvä näkyä. Esimerkiksi tieto kesäkahvilan avaamisesta ja aukioloajoista on Peltosen mukaan syytä kertoa lehti-ilmoituksella. Facebook on Peltosen keskeisin some-kanava. Tehokkainta on ”perustaa eventti ja boostata sitä”. ”Olen vaan sen verran pihi, etten ole boostannut kuin kympillä tai parilla per tapahtuma.” Peltosella on työntekijä, joka hoitaa somen ja nettisivut, mutta yrittäjä haluaa olla entistä paremmin perillä markkinointikanavista. JuhlaNekan, Konst o. Delin ja kahvila Kiikun yrittäjällä kanavia on väistämättä monta. ”Herättelen omaa kiinnostustani tätä asiaa kohtaan.”

MAANANTAINA 6. KesäkuuTA 2016

Uros arvostaa avointa innovaatiotoimintaa Langattomia mokkuloita valmistava Uros Oy on ollut mukana kahdessa Demola-projektissa. Raija Kurki

ROS - Uni-fi roaming solutions laajentuu Oulusta käsin globaaliksi. Se tarjoaa yrityksille ja operaattoreille ratkaisuja, joilla vältetään ikävästi yllättävät data roaming -laskut. ”Pääfokus on nyt viedä Urosta maailmalle ja tehdä sitä tunnetuksi operaattorikentässä. Aasiassa meillä on jo paljon toimintaa. Lisäksi Latinalainen Amerikka ja Afrikka ovat kuumina työn alla”, kertoo Maarit Heikkinen Uroksen markkinointitiimistä.

”Ulkopuolinen näkee asioita eri perspektiivistä.” Goodspeed 4G -mokkulaan voi liittää viisitoista laitetta ja kymmenen SIM-korttia. Tänä keväänä yh-

teistyö on aloitettu Globetouchin kanssa, jonka eSIM-korttia voi käyttää useammassa eri maassa. ”Mitään oikotietä onneen ei kansainvälistymisessä ole, vaan taustalla on kovaa työtä ja pitkäjänteisyyttä. Oikeiden ihmisten ja osaamisen löytäminen oikeille paikoille korostuu.”

Innovointia Demolassa Uroksen tuotekehittely tehdään pääkonttorilla Oulussa. Hyvät verkostot ja suhteet paikallisiin yrityksiin ovat olleet tärkeässä roolissa kasvuyritykselle. ”Alussa haimme joustavaa rakennetta ja nopeaa mukautuvuutta markkinoiden vaatimuksiin, mitä paikallinen tuotekehitys palveli parhaiten.” Yritys on ollut mukana myös kahdessa Demola-projektissa, joissa kummassakin Heikkinen on ollut projektikoordinaattorina. Demola on kansainvälinen, Suomessa kehitetty avoin innovaatioalusta. Asiakasyritys määrittelee tavoitteen tai ongelman, johon ha-

Kuva: Raija Kurki Maarit Heikkinen ja Goodspeedin uusi 4G-mokkula.

kee ratkaisua yhteistyössä Demolan opiskelijatiimin kanssa. ”Hallintomme tukee mielellään nuorten innovointi- ja kehitystoimintaa, jos sopivia pienempiä projekteja on tarjolla.” ”Ensimmäisessä projektissa todettiin, ettei ratkaisu sovi meidän bisnesmalliimme ollenkaan. Oli silti tärkeää, että ajatustyö tehtiin, jottei ideaa tarvinnut enää miettiä.” Toisessa projektissa idean kehittelyssä päästiin sille tasolle, että yritys piti järkevänä lisensoi-

da innovaation. Jatkojalostuksesta huolehtivat omat työntekijät, ja sovellus otetaan käyttöön ehkä jo ensi syksynä.

Koordinaatio on tärkeää ”Ulkopuolinen näkee asioita eri perspektiivistä. Oma porukka voi olla liian lähellä omaa tuotetta, ja suunnittelu jää kapeakatseisemmaksi.”

Omat työntekijät tuntevat tuotteensa ja markkinansa parhaiten, eikä kriittistä tietoa jaeta ulkopuoliselle. Avoimet innovaatioprojektit ovat siksi varsin yleisluontoisia. ”Opiskelijat tekivät muun muassa tutkimusta kentällä ja miettivät, mitä käyttäjäryhmät arvostaisivat.” Rajaus ja hyvä keskusteluyhteys on tärkeää projektissa kuin projektissa, mutta koordinoinnin merkitys korostuu, kun tehdään töitä ulkopuolisen projektiyksikön kanssa, toteaa Heikkinen.

Yrityksesi uudet toimitilat Oulussa? ASEMA 37, Asemakatu 37, Oulu

Toimistotilaa rautatieaseman lähellä - Valmiiksi kalustettuja huoneita - Joustavat vuokra-ajat, alk. 1 pv - Myös pitkäaikaisia vuokrauksia - Helppo liikennöinti ja hyvä paikoitus

ASIANAJOTOIMISTO ISOLUOMA Kirkkokatu 19 A 7, 90100 OULU • puh. 08 534 7700 toimisto@isoluoma.fi • www.isoluoma.fi

Asema 37 huonevuokrat:

-Alkaen 350 eur/kk, alv 0 % -Päivähinnat alkaen 40 eur/pv, alv 0 % -Kokoustilat alkaen 80 eur/pv, alv 0%

KONTIO 10, Kangaskontiontie 10, Maikkula Toimisto, palvelu- ja tuotantotilaa ITSEPALVELUKULJETUSTOIMINTAA NOUTO omalla VUOSIEN KOKEMUKSELLA peräkärryllä KULJETUSTOIMINTAA Kysy lisäätms. Kaarlo Laurikkala VUOSIEN KOKEMUKSELLA p. 0400 677 282

PALVELUT

• Maa-ainestoimitukset • Pyöräkonetyöt • Seulontatyöt • Puutavaran ajot

Kontio 10 vuokrahinnat:

- Tuotanto- ja varastotilat alk. 7,50 eur/m2/kk, alv 0 % - Toimistotilat: 1. krs alk. 9,90 eur/m2/kk, alv 0 % 2. krs alk. 7,90 eur/m2/kk, alv 0 % YHTEYSTIEDOT Maa-aines tilaukset ja vaihtolavakuljetukset:

Peräkyläntie 15, 91900 Liminka (halli) Valimontie 1, 91900 Liminka toimisto@laurikkala.fi

– www.laurikkala.fi –

- Nosto-ovet ja lastauslaituri, maksimikorkeus 6 m - Helppo liikennöinti, runsaasti paikoitustilaa

Heikki Laurikkala 040-703 2160

Ota yhteyttä: 020 711 8440

Seulonta- ja konetyöt:

Jukka Ruusu

Pekka Laurikkala, 0400-435 268

Tutustu lisää:

Puutavarakuljetukset: Olli-Matti Laurikkala, 0400-589540

jukka.ruusu@gmail.com

Oppisopimuskoulutuksen kuulumisia ja uudistamista Lähtökohtana yhteistyö työpaikkojen kanssa on syytä muistaa, ettei toteutusmallien kopiointi sellaisenaan ole useinkaan mahdollista. Uudistukset on tärkeää toteuttaa tiiviissä yhteistyössä työpaikkojen ja sidosryhmien kanssa, jotta niistä tulee toimivia. Tiivistääksemme yhteistyötä työpaikkojen kanssa, olemme käynnistäneet kehittämistoimia, joilla tehostamme tiedottamista ja laajennamme palvelutarjontaamme.

Kohti työnantajalähtöistä tiedottamista OSAOn Oppisopimusyk-

Monta näkökulmaa johtajuuteen

uorten Yrittäjien valtakunnallinen tapahtuma Get Together 2016 järjestettiin Jyväskylässä toukokuun puolessa välissä. Tilaisuuden teemana oli johtajuus, jota käsiteltiin monipuolisesti eri näkökulmista. Lähes kaikissa puheenvuoroissa oli selkeä viesti; johtajan tulee ansaita tiiminsä luottamus. Luottamuksen rakentaminen lähtee monesti omasta esimerkillisestä toiminnasta. Kun johtaja vaatii

”Get Together -viikonlopun parasta antia olivat puheenvuorot ja verkostot” itseltään, toteuttaa suunnitelmansa, pysyy päätöksiensä takana ja on avoin työntekijöitä kohtaan, hän ansaitsee heidän luottamuksen. Johtaminen on taitolaji, jokainen tiimin jäsen on erilainen ja tämä johtajan tulee huomioida. Johtamisen keskeiseksi teemoiksi viikonloppuna kiteytyivät: Johtajan ajatusmaailma; sen tulisi olla positiivista, johtajan tulee ajatella tahallaan hyvää muista. Työntekijöistä välittäminen; johtajan tulee oikeasti tuntea tiiminsä jäsenet, jotta työntekijät tuntisivat itsensä tärkeiksi. Kuten yrittäjä-

järjestö haluaa elää yrittäjien arjessa, johtajan tulisi olla läsnä työntekijän arjessa. Ohjesäännöissä on mukana myös viestintä ja yhdessä tekeminen: hyvä johtaja puhuu yrityksestä ”me” muodossa ja välttää ”minä” muotoa. Tulevaisuuden suunnitelmat tehdään avoimesti ja niistä kerrotaan työntekijöille. Samalla työntekijät sitoutetaan mukaan toimintaan. Palautteen anto ja vastaanotto koettiin erityisen tärkeäksi. Itsensä johtaminen nousi myös puheissa esille. Yksinyrittäjien määrä on kasvussa ja oman aikataulun rakentaminen tasapainoisesti koettiin tärkeäksi. Myös vapaa-ajalle, perheelle ja ystäville tulee antaa aikaa. Moni menestyvä johtaja nosti esille myös tukiverkoston, joillakin se oli oma äiti, toisella se saattoi olla henkilökohtainen sparraaja tai ulkopuolinen hallitus. Johtajan ei tarvitse painia asioiden kanssa yksin vaan hänellä tulisi olla ”pallotteluseinä”, jolle voi testata ajatuksiaan ja saada tukea. Get Together -viikonlopun paras anti hienojen puheenvuorojen lisäksi olivat verkostot. Tapahtumaan osallistujat olivat sopineet etukäteen tapaamisia ja monet verkostoituivat myös vapaammin. Tapahtumassa tehtiin myös kauppoja. Ensi vuoden Get Together järjestetään Tampereella. Nuori Yrittäjä: seuraa viestintää ja lähdetään isolla joukolla Pohjois-Pohjanmaalta mukaan! Milla Raappana, Paula Pihlajamaa

sikössä tehostetaan oppisopimuskoulutuksesta tiedottamista eri kanavien kuten sosiaalisen median avulla. Eri kanavista rakennetaan saumaton ja toisiaan tukeva kokonaisuus. Tavoitteenamme on, että työnantajat käyttäisivät hyödykseen oppisopimuskoulutuksen monipuolisia mahdollisuuksia uuden työvoiman rekrytointiin ja henkilöstönsä osaamisen kehittämiseen. Oppisopimus on joustava koulutusmuoto, joka sopii erilaisiin tilanteisiin. Pyrimme vastaamaan oppisopimuskoulutuksella alueen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muuttuviin

koulutustarpeisiin nopeasti ja joustavasti.

Osaamistarpeiden kartoittaminen kevyellä mallilla Oppisopimusyksikkö tarjoaa osaamistarvekartoituspalveluita erityisesti pienille yrityksille ja haja-asutusalueiden työnantajille. Kartoituksia voidaan tehdä myös työllistäville ja sellaisille kapea-alaisille työpakoille, joissa oppisopimustyöpaikkoja löytyisi vaikkapa nuorille. Työpaikoilla osaamistarpeiden kartoittamiseen ko-

keillaan kevyttä työnantajille kohdennettua kyselyä, jonka avulla osaamistarpeisiin pureutuminen mahdollistuu kuitenkin systemaattisesti. Tarkoituksena on madaltaa työnantajien kynnystä osallistua kartoitukseen. Keskustellen arvioidaan henkilöstön osaamista ja akuutteja osaamisen kehittämisen tarpeita nyt ja tulevaisuudessa. Myös lähitulevaisuuden muutostilanteita kuten henkilöstön eläköityminen, toimialan muutos ja kehitys, asiakkaiden muuttuneet tarpeet ja yrityksen kasvutavoitteiden vaikutus osaamistarpeisiin huomioidaan. Kartoituksen avulla on mahdollista syventyä sellaisiin osaamisen kehittämisen teemoihin, joista ei tule muutoin välttämättä keskustelua tavallisilla työnantajakäynneillä. Tavoitteena on myös löytää uusia, etenkin

nuorille soveltuvia oppisopimustyöpaikkoja sekä tiedottaa erilaisista oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksista.

Virpi Spangar yksikönjohtaja, OSAO/ Oppisopimusyksikkö P.S. Muutamme 1.8.2016 alkaen uusiin toimitiloihin, jotka sijaitsevat Pikisaaren Suolamakasiinissa, osoitteessa Pikisaarentie 13, 90100 Oulu.

k parhaat palvelut k II

Parhaat Palvelut

Kotimaiset taitto-ovet Iistä.

Palo-ovet • Liukuovet Karmiovet • CE-merkityt

Parhaat Palvelut

OULU

Saattaja Surun Hetkellä Kukka- ja Hautauspalvelu

Ovia 50 ja 60 mm eristeellä

Wathén Ky Harjutie 16, 91300 Ylikiiminki • 040-5321986/Arto Holmi

www.findoor.fi • findoor@findoor.fi • p. 020 8384 530 / 0400 384 939

– www.kukkajahautauspalveluwathen.fi –

KEMPELE

Parhaat Palvelut

seppala-mustonen.fi REMONTIT SUUNNITTELUSTA TOTEUTUKSEEN Palo- ja vesivahinkojen saneeraukset 15 vuoden kokemuksella.

• Asiakaslähtöisyys • Luotettavuus • Ammattitaito

saneerauspalvelu@ seppala-mustonen.fi Petri Seppälä 040 737 8580 Sami Mustonen 040 527 1257

Parhaat Palvelut

Kylmä- ja jäähdytyslaitteiden myynti, asennus ja huolto

puh. 010 2199 201 24-h päivystys puh. 010 2199 200

KIIMINKI

http://www.oulunjaahdytystekniikka.fi/

TASOITE- ja MAALAUSTYÖT 040 1272 883 www.ht-maalaus.fi htmaalaus@gmail.com

Parhaat Palvelut

LIMINKA

LVI-TYÖT ja LVI-SUUNNITTELU

OLEMME MUUTTANEET Tervetuloa!

ulun seudun ammattiopiston Oppisopimusyksikkö palvelee työnantajia ja yrittäjiä tarjoamalla räätälöityjä oppisopimusratkaisuja. Tavoitteena on palvella ja tukea työnantajia kokonaisvaltaisesti löytämään parhaiten yritykseen soveltuvia koulutusratkaisuja. Vierailin toukokuun alussa tutustumassa oppisopimusjärjestelmään Itävallassa. Merkillepantavaa oli työnantajien sitoutuminen koulutustyönantajina toimimiseen. Oppisopimuksella saatua osaamista arvostettiin ja hyvistä opiskelijoista lähes kilpailtiin yritysten välillä. Yritykselle nähtiin jopa meriitiksi onnistuneiden oppisopimusten toteuttaminen. Kun Suomessa tällä hetkellä pohditaan ammatillisen koulutuksen uudistamista reformin hengessä,

MAANANTAINA 6. KesäkuuTA 2016

TRUKKIEN AMMATTILAINEN Uudet ja käytetyt trukit  Huollamme kaikki merkit  Maahantuonti 

Reijo Mällinen Oy

Jyväskyläntie 63 A, 91930 Ala-Temmes P. 0400-684 630 reijo.mallinen@lvirmoy.fi

UUSI OSOITE Gneissikuja 7, 90620 Oulu puh. 010 279 1836 | www.suomenkonetalo.fi

MAANANTAINA 6. KesäkuuTA 2016

Lomalle lomps!

esälomakausi on käynnissä ja vaikka lomien ajoitukset kesälle on jo pääosin lyöty lukkoon, yrittäjän maailmassa kesällä lomailu ei ole itsestäänselvyys. On aloja, joilla kesäinen lomailu on suorastaan suotavaa ja aloja, joilla työnteon paras sesonki on päällä. Lomiin liittyen kuulemme kertomuksia yrittäjistä, jotka eivät ole pitäneet kesälomaa vuosiin, jos ikinä, toiset taas pitävät lomansa hyvin säntillisesti tiettynä aikana ja kolmannet ovat yrityksen ja erehdyksen kautta löytäneet itselle sopivan tavan lomailla vuoden aikana. Voisiko lomailemalla lisätä hyvinvointia ja jaksamista – ja sitä kautta parempaa tulosta myös yritykselle?

Onko lomailu tarpeellista, onko lomasta hyötyä terveydelle? Kyllä, lomasta todella on tutkimusten mukaan hyötyä terveydelle. Loman ja palautumisen onnistuminen tukevat toimintakykyä ja hyvinvointia. Loman positiivinen vaikutus voi näkyä hyväntuulisuutena, terveempänä ja tyytyväisempänä olona sekä rentoutumisena. Lomalla ololla ja palautumisella voi estää stressin haitallisia terveysvaikutuksia. Mitä haittaa lomailemattomuudesta on? Lomailemattomuudesta itsessään ei ole haittaa, mutta pitkäkestoisesta ja jatkuvasta stressistä on; sen tiedetään pitkässä juoksussa heikentävän työtehoa, aiheuttavan uupumusta ja lisäävän selvästi sydäntautien riskiä.

k OULU

Parhaat Palvelut

JALKATERAPIA Maarit Koski

Palautumisen kannalta loman sijoittumisella juuri kesälle ei kuitenkaan ole merkitystä, vaan pääasia on, että palautumista tapahtuu, stressitasot eivät nouse liian koviksi ja hallinnan tunne työstä säilyy. Työstä voi ja saa aidosti nauttia ja palautumiseen voi suhtautua asiana, jolla lisää omaa jaksamista ja hyvinvointia, joiden avulla työtä jaksaa tehdä taas tehokkaasti. Miten voi lomailla ja palautua parhaiten? Vaikka lomailun positiiviset vaikutukset ovat selkeitä, kaikista tärkeintä on palautuminen työstä. Ihannetilanteessa loman pitäminen onnistuu, mutta työstä palautumista tapahtuu muulloinkin. Palautumisen keinoja kannat-

taa lisätä niin pitkiin kuin lyhyisiinkin lomiin sekä osaksi arkea. Kun palautumista tapahtuu muulloinkin kuin lomalla, ei pieleenkään mennyt loma haittaa. Palautumisen resepti on yksinkertainen: irrottautua työstä ja täydentää työssä kuluneita voimavaroja. Irrottautuminen tarkoittaa yksinkertaisimmillaan työajatuksista eroon pääsyä ja sellaisten asioiden tekemistä, joista saa iloa ja energiaa – ja jotka eivät liity työhön. Nämä asiat voivat olla hyvin erilaisia, toiset kaipaavat rauhaa, toiset aktiivista tekemistä. Loman positiivisten vaikutusten saavuttamiseksi loman ei tarvitse välttämättä olla erityisen pitkä,

onnistumisen kokemuksia? Hyviä kesäisiä hetkiä sekä mielekästä tekemistä tai olemista muidenkin kuin työasioiden parissa! Päivi Rummukainen Työterveyspsykologi Caritas

TALLENTAVA parhaat palvelut KAMERAVALVONTA

aa.fi

www.lausm • • • •

Rakennusten määrälaskenta Kustannusarviointia ja kustannuslaskentaa Toteutus- ja suunnitteluvaiheet ym. alan palvelut

Myllytie 4, Lassintalo Tuira, 90500 Oulu P. 0400 569 518

Metsätie 14, OULU Puh. 040 726 5114, Fax (08) 530 2653

voitto.lausmaa@lausmaa.fi

Tervetuloa asioimaan $;u ;| Ѵo- -vbobl--m hyvän palvelun myymälään _ ࢜m r-Ѵ ;Ѵ m l l࢜Ѵ࢜࢜m $;u ;| Ѵo- -vbobl--m _ ࢜m r-Ѵ ;Ѵ m l l࢜Ѵ࢜࢜m osoitteeseen Konetie 3 ovob ;;v;;m om;ঞ; ƒ ovob ;;v;;m om;ঞ; ƒ ! vhovv-ĺ Ruskossa. ! vhovv-ĺ

$;u ;| Ѵo- -vbobl--m TYÖVAATTEET _ ࢜m r-Ѵ ;Ѵ m l l࢜Ѵ࢜࢜m TURVAJALKINEET SUOJAIMET ovob ;;v;;m om;ঞ; ƒ ! vhovv-ĺ Kiinnitysalan

TYÖVAATTEET TURVAJALKINEET SUOJAIMET

myös lyhyemmillä lomilla palautumista tapahtuu. Loman vaikutukset eivät kuitenkaan kestä ikuisesti, joten loman pilkkominen ja lyhyiden lomien sijoittaminen pitkin vuotta näyttäisi edistävän palautumista jopa paremmin kuin pitkä yksittäinen loma. Loman pituudella on merkitystä enemmän silloin, kun on kuormittuneempi ja uupuneempi, tuolloin palautumiseenkin tarvitsee pidemmän ajan. Arkeen ja lomaan sopivia palautumisen keinoja voi löytyä esimerkiksi vastaamalla kysymyksiin: Mitkä asiat tuovat sinulle voimavaroja? Mistä saat iloa ja energiaa? Mitä tehdessä työ unohtuu kokonaan tai edes hetkittäin? Millaisissa työn ulkopuolisissa asioissa saat

Parhaat Palvelut

ROVANIEMI

Parhaat Palvelut

TORNIO

Lumijoentie 8, 8–16, puh. 050 3818 006 myynti@palametalli.fi

KAIKKI KODIN REMONTIT

PIENET JA SUURET PUTKIREMONTIT  Keittiöt, wc:t, kylpyhuoneet ja saunat  Sisustusremontit  Vahinkosaneeraukset  LVI- ja sähkötyöt  Yritysten toimitilojen remontit

Huomioi KOTITALOUSVÄHENNYS

PYYDÄ ILMAINEN ARVIO Puh. 040 741 5884 | posti@priimatyo.fi | www.priimatyo.fi

ammattilainen Myymälä avoinna arkisin 7.00 – 16.30 LA ja SU: suljettu Tyrnäväntie 4, OULU Tervetuloa! P. 044 700 7560

Rautatienkatu 52, 90120 Oulu

Asentajankatu 4, 95450 Tornio Puh. 040 0104 971

Parhaat Palvelut

PYHÄJÄRVI

KONEISTUKSET AMMATTITAIDOLLA hydraulikomponentit, hydraulisylinterien osat sekä erilaiset koneistusta vaativat työkoneitten osat. Vaskikellonpolku 2 | 86800 PYHÄSALMI timo.mikkonen@nc-taso.inet.ﬁ p. 08 782 102 040 565 3768

www.nctaso.ﬁ

MAANANTAINA 6. KesäkuuTA 2016

yrittäjät kysyvät ja asiantuntijat vastaavat

Voiko alaskirjaukset vähentää verotuksessa? PERTTU ERVASTI Veroasiantuntija PwC

ainasaamisen osalta vastaus on, että ei saa vähentää. Vuonna 2004 elinkeinoverolakia muutettiin siten, että konserniyhtiöltä (tässä tarkoittaa 10 prosentin omistusta) olevan lainasaamisen menetys on yksiselitteisesti vähennyskelvoton. Myyntisaamisen kohdalle tilanne on eri eli myyntisaamisen arvonalentuminen on vähennyskelpoinen. Arvonalentumiselta ei edellytetä lopullisuutta. Yleensä yrityksen ja verohallinnon välille ei tule erimielisyyttä siitä, onko arvonalentuminen tapahtunut vai ei,

koska lain tarkoituksena ei ole ollut tehdä tätä kynnystä korkeaksi. Erimielisyyttä on useammassakin tapauksessa syntynyt siitä, että onko myyntisaaminen muuttunut verotusmielessä lainasaamiseksi ja siten alaskirjaus vähennyskelvottomaksi. Korkeimman hallinto-oikeuden tuore vuosikirjapäätös 2016:50 vahvistaa sitä ajatusta, että tällaista muuntumista ei ns. itsestään tapahdu. Myyntisaaminen syntyy kun jotain kirjataan tuloksi. Alaskirjauksessa on siis kysymys myyntituottojen eli tulon oikaisusta, mikä vahvasti puoltaa vä-

hennyskelpoisuutta. Vähennyskelpoisuutta ei estä se, että myyntisaamista tytäryhtiöltä ei ole laitettu perintään tai sekään, että myyntisaaminen olisi useamman vuoden vanha. Jos myyntisaaminen olisi kirjanpidossa muutettu lainasaamiseksi tai jos siitä olisi tehty velkakirja, niin tällöin alaskirjauksen vähennyskelpoisuus lähes varmasti olisi menetetty. Tällöin siis katsottaisiin asiassa disponoidun sillä tavalla, saamisen luonne olisi verotuksessa muuttunut myyntisaamisesta lainasaamiseksi ja siten vähennyskelvottomaksi.

Mistä penikkatauti johtuu? VASTAUS JAANA KARJALAINEN Työfysioterapeutti TtM, FT Caritas Kuntoutus ja Caritas Lääkärit Oy

enikkatauti-termiä käytetään usein kuvaamaan säären alueen rasitusperäistä kipua, joka esiintyy liikuntasuorituksen aikana tai sen jälkeen. Vaiva on yleinen erityisesti nopeasti harjoitusmääriään lisänneillä kuntoilijoilla. Oireille altistavat toistuvaa iskukuormitusta sisältävät lajit, esimerkiksi juuri juokseminen kovilla alustoilla. Lisäksi jalkaterän virheasennot sekä puutteellinen juoksutekniikka voivat aiheuttaa alaraajojen poikkeavaa kuormi-

JONI OKSANEN OTM, varatuomari Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy

uoden 2015 alusta voimaan tulleen lakimuutoksen myötä yksityisenä elinkeinon- tai ammatinharjoittajana toimivat pienyrittäjät voivat hakea yritystoiminnan velkojen järjestelemiseen myös yksityishenkilön velkajärjestelyä, joka on kevyempi ja halvempi menettely kuin yrityssaneeraus.

Edellytyksenä on muun muassa se, että yritystoiminta on melko pienimuotoista eikä sen tervehdyttämiseksi vaadita yritystoimintaa koskevia järjestelyjä. Yritystoiminnan on myös oltava niin kannattavaa, että sen kulut tulevat jatkossa hoidetuiksi ja velallinen pystyy maksamaan velkojilleen edes osan veloista. Velkajärjestelyä varten pienyrittäjän on esitettävä luotettavan asiantuntijan laatima selvitys elinkeinotoiminnan taloudellisesta tilasta ja jatkamiskelpoisuudesta. Velkajärjestelyn hakemista harkitsevan yrittäjän kannattaa olla yhteydessä oman alueensa talous- ja velkaneuvontaan taikka velkajärjestelyja saneerausasioihin perehtyneeseen asianajotoimistoon.

Pitäisiköhän patentoida?

”Aloitin taas juoksemisen talven jäljiltä ja pari viikkoa meni hyvin, mutta nyt taas penikkatauti iski kumpaankin jalkaan. Säären etuosat ovat kipeinä. Mistä tämä johtuu?” tusta ja tätä kautta vähitellen säären rasituskipua. Penikkataudin paranemisennuste on hyvä. Ensisijaisena hoitona on rasituksen vähentäminen ja juoksuharjoittelun korvaaminen esimerkiksi pyöräilyllä, uinnilla tai vesijuoksulla. Korvaavia harjoitteita jatketaan, kunnes kipua ei enää esiinny kävellessä tai juostessa. Akuutissa vaiheessa kipualueelle voi myös käyttää paikallista kylmähoitoa tai tulehduskipugeeliä. Säären alueen venyttelyt ja hieronta ovat myös hyviä hoitokeinoja. Kun itsehoito aloitetaan tehokkaasti heti oireiden ilmaantuessa, säären kiputila rauhoittuu yleen-

VASTAUS

sä 2–4 viikossa. Jos oireet kuitenkin pitkittyvät aktiivisesta itsehoidosta huolimatta, on aihetta hakeutua lääkärin vastaanotolle. Lääkärin tehtävänä on varmistaa, ettei oireiden taustalla ole esim. lihas- tai jännerepeämä, tai jännetulehdus. Oireiden uusiutumisen ehkäisemiseksi suosittelen valitsemaan pehmeämmän juoksualustan ja hyvin iskua vaimentavat juoksukengät. Lisäksi jalkaterän mahdollisten virheasentojen tai virheellisen askellustekniikan korjaaminen on tärkeää. Asteittainen harjoitusmäärien lisääminen ja erilaisten lajien harrastaminen auttaa myös vähentämään alaraajojen ylikuormitusoireita.

”Moro! Keksittiin semmoinen uusi juttu. Pitäisiköhän se patentoida?”

VASTAUS tuomas matila IPR Business Manager Patenttiasiamies Berggren Oy Ab

atentit, kuten muutkin immateriaalioikeudet, ovat kielto-oikeuksia, joilla voi estää kilpailevien tuotteiden ja palveluiden pääsyä markkinoille. Toisaalta – keksintöä koskevan patenttihakemuksen tullessa julkiseksi 18 kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä tulee myös siinä esitetty keksintö julkiseksi. Ja onhan patentointi myös aikaa ja rahaa vievä investointi. Siispä on tärkeää miettiä suojaamista tarkemminkin tuotteen ja koko yrityksen strategian kannalta.

Patentin tulisi suojata juuri se toteutus, jonka kiertäminen on kilpailijalle mahdollisimman vaikeaa, eikä patenttitekstissä tulisi paljastaa sellaista, joka on mahdollista pitää yrityssalaisuutena. Patenttihakemuksen sisällön lisäksi on mietittävä ainakin, missä patenttisuojaa haetaan ja mikä on paras mahdollinen hetki hakemuksen jättämiselle. Ennemminkin kuin miettiä yksittäisen keksinnön suojaamista, on viisasta huolehtia suojaamisesta koko liiketoiminnan kannalta. Huolella laadittu tuote- tai yrityskohtainen IPR-strategia kirkastaa yrityksen ja sen liiketoiminnan tavoitteet nyt ja tulevaisuudessa – ja auttaa niiden saavuttamisessa.

Kotiottelut

Hieman erilaiset tilitoimistot Raahessa ja Oulussa Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen

www.esmo.fi - Löydät meidät myös Facebookista

TI 14.6. klo 18 Alajärvi La 18.6. klo 17 Koskenkorva To 30.6. klo 18 Jyväskylä Ti 5.7. klo 18 Kitee Ti 12.7. klo 18 Sotkamo Su 17.7. klo 17 Oulu To 21.7. klo 18 Hyvinkää To 28.7. klo 18 Kempele Su 31.7. klo 17 Sotkamo Su 7.8. klo 17 Kouvola pattijoenurheilijat.fi/liput

www.pattijoenurheilijat.fi #patturaahe

VASTAUS

Konsernin emoyhtiö on lainannut rahaa tytäryhtiölleen. Lisäksi emoyhtiöllä on myyntisaamisia tavarakaupasta tytäryhtiölleen useamman vuoden ajalta. Tytäryhtiö on nyt ajautunut huonoon taloudelliseen tilanteeseen, eikä kykene näitä edellä esitettyjä velkoja emoyhtiölleen maksamaan. Jos emoyhtiö kirjaa alas lainasaamisen ja myyntisaamiset, niin onko sillä oikeus vähentää nämä alaskirjaukset verotuksessaan?

Voinko hakea yksityishenkilön velkajärjestelyä toiminimeni velkoihin?

MAANANTAINA 6. KesäkuuTA 2016

Puheenjohtajat tentissä Kaksi Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien paikallisyhdistystä sai keväällä uuden puheenjohtajan. Haastattelussa Pasi Mikkola Kärsämäeltä ja Jari Myllynen Lumijoelta. Panu Sivula

1. Millaisen yhdistyksen sait johdettavaksesi? 2. Mitä uutta tuot yhdistyksesi toimintaan? 3. Mitkä ovat yhdistyksen suurimmat voimavarat ja isoimmat haasteet? 4. Mitä toivot aluejärjestöltä?

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Paikallisyhdistykset ja puheenjohtajat 2016

Kärsämäen Yrittäjien puheenjohtaja, K-Market Keskipisteen kauppias Pasi Mikkola

1. ”Yhdistyksellä on pitkät perinteet. Toukokuussa 1991 perustettu yhdis-

tys oli välillä todella aktiivinen, mutta viime vuosina toiminta on ollut hiipumaan päin. Tämän suunnan pyrimme nyt yhdessä tuumin muuttamaan.”

2. ”Tuon yhdistykseen tekemisen meininkiä ja pyrin luomaan positiivista me-henkeä.” 3. ”Suurimpia voimavaroja on tiivis, pieni paikkakunta, jossa yrittäjät ovat tuttuja kes-

kenään. On helppo ideoida yhteistapahtumia ja koulutuksia sekä mahdollisia yhteishankintoja, kun verkostot ovat tiedossa. Paikkakunnan keskeinen sijainti nelostien Pasi Mikkola varressa edesauttaa yrittäjyyttä ja yhdistyksen mahdollisia uusia toimintamuotoja.” ”Suurimpana haasteena on yritysten pieni koko ja sitä myötä työmäärän kasaantuminen muutamien henkilöiden harteille. Uudelleenorganisoinnin myötä toivon yhdistyksen pystyvän paremmin tukemaan myös yksityisyrittäjiä toimintansa kehittämisessä ja jaksamisessa. Toivon yhdistyksen tuovan tulevaisuudessa uutta puhtia Kärsämäen yrityselämään ja yhteishenkeen.”

4. ”Toivon aluejärjestön jalkauttavan koulutuksia ja tietoa aktiivisesti myös pienille paikallisyhdistyksille.” Lumijoen Yrittäjien puheenjohtaja, Pohjois-Suomen Perustuspalvelun toimitusjohtaja Jari Myllynen

1. ”Pienen paikkakunnan pienen yhdistyksen. Se on toiminut kohta 30 vuotta ja ajaa oman paikkakunnan yrittäjien asioita.” 2. ”Yritämme yhdessä saada ajettua paikallisten yrittäjien asioita ja menestystä.” 3. ”Yhdistys on taloudellisesti kunnossa, mutta voimavarat ovat yhdistyksen jäsenissä. Haasteena on saada aikaan toimintaa, joka kiinnostaa jäseniä ja jonka he kokevat hyödylliseksi.”

4. ”Toivomme aluejärjestöltä rinnalla kulkemista ja ideoiden jakamista toimin-

Jari Myllynen

taan. Esimerkiksi palvelu, jossa olisi toimialakohtaisia kysymyksiä ja vastauksia.”

PPY:n jäsenetutapahtuma

KESÄTREFFIT pe 10.6. KLO 12–15

Isokatu 4, PPY:n toimisto ja sisäpiha Kesätreffeillä esittelemme jäsenpalvelumme sekä jäsenetumme. Neuvontarinkiin kuuluvat asiantuntijamme opastavat ajanvaranneita yrittäjiä henkilökohtaisesti. Toimistomme sisäpihalla on yhteistyökumppaniemme ständitori, jonka yhteydessä tarjolla on myös pientä syötävää ja juotavaa. Tervetuloa verkostoitumaan!

Lisätietoja: Milla Raappana 050 395 9877 tai Paula Pihlajamaa 050 439 9808 Katso tarkempi ohjelma ja ilmoittaudu: www.ppy.fi

Haapaveden Yrittäjät ry Mikko Lehtonen p. 044 275 1339 mikko.lehtonen@ctindustrial.fi haapaveden@yrittajat.fi Hailuodon Yrittäjät ry Hannu Karvosenoja p. 044 544 7799 karvosenoja.hannu@gmail.com hailuodon@yrittajat.fi Haukiputaan Yrittäjät ry Tiina Sotaniemi p. 044 342 0341 kukkajahautaus@sotaniemi.fi haukiputaan@yrittajat.fi Iin Yrittäjät ry Markku Koskela p. 040 529 7697 markku.koskela@ii.fi iin@yrittajat.fi Kempeleen Yrittäjät ry Matti Räisänen p. 08 562 0310 matti.raisanen@kempeleenjatekuljetus.fi kempeleen@yrittajat.fi Kiimingin Yrittäjät ry Miika Sutinen p. 0400 762 468 miika.sutinen@pp.inet.fi kiimingin@yrittajat.fi Kuivaniemen Yrittäjät ry Ari Kaakkuriniemi p. 050 441 3121 kaakkuriniemi@suomi24.fi kuivaniemen@yrittajat.fi Kuusamon Yrittäjät ry Matti Pohjola p. 0400 451126 matti.pohjola@nordicholidays.com kuusamon@yrittajat.fi Kärsämäen Yrittäjät ry Pasi Mikkola p. 08 771 408 pasi.mikkola@k-market.com karsamaen@yrittajat.fi Limingan Yrittäjät ry Joonas Tuomikoski p. 040 733 1446 joonas.tuomikoski@limingankiinteistohuolto.fi limingan@yrittajat.fi

Pohjois-Pohjanmaan Startup-yrittäjät ry Ykä Marjanen p. 040 590 4048 yka.marjanen@gmail.com www.starttaamo.fi Pudasjärven Yrittäjät ry Marko Rautio p. 050 501 9090 marko@rautioky.fi pudasjarven@yrittajat.fi Pyhäjoen Yrittäjät ry Jaana Pehkonen p. 050 911 0591 idejaana@icloud.com pyhajoen@yrittajat.fi Pyhäjärven Yrittäjät ry Raija Leppäharju p. 0400 280 790 raija@pjtili.fi pyhajarven@yrittajat.fi Raahen Yrittäjät ry Heikki Ventonen p. 0400 540 563 heikki.ventonen@gmail.com raahen@yrittajat.fi Siikajoen Yrittäjät ry Raine Niinimaa p. 040 514 3539 raine.niinimaa@ruukinturvallisuuspalvelut.fi siikajoen@yrittajat.fi Siikalatvan Yrittäjät ry Tanja Heikkonen p. 0400 237 760 tanja.heikkonen@k-market.com siikalatvan@yrittajat.fi Taivalkosken Yrittäjät ry Pekka Vääräniemi p. 08 842 320, 040 709 6929 pekka@vaaraniemi.net taivalkosken@yrittajat.fi Tyrnävän Yrittäjät ry Annukka Suotula-Ervasti p. 044 750 5051 annukka.suotula@gmail.com tyrnavan@yrittajat.fi Utajärven Yrittäjät ry Markku Juntunen p. 0400 283 172 markku.juntunen@utanet.fi utajarven@yrittajat.fi

Lumijoen Yrittäjät ry Jari Myllynen 0400 688 447 jari.myllynen@perustuspalvelu.fi lumijoen@yrittajat.fi

Vaalan Yrittäjät ry Mika Alakurtti p. 040 532 3923 mika.alakurtti@k-market.com vaalan@yrittajat.fi

Muhoksen Yrittäjät ry Raimo Klasila p. 050 567 9757 raimo.klasila@maaseutulehdet.fi muhoksen@yrittajat.fi

Vihannin Yrittäjät ry Rauno Pitkänen p. 0400 894 134 rauno.pitkanen@hotmail.fi vihannin@yrittajat.fi

Oulaisten Yrittäjät ry Tapani SIpilä p. 040 558 5163 tapsa525@gmail.com Oulaisten@yrittajat.fi

Yli-Iin Yrittäjät ry Risto Päkkilä p. 0400 388 165 risto.pakkila@ouka.fi yli-iin@yrittajat.fi

Oulun Yrittäjät ry Jussi Riikonen p. 040 310 0501 jussi@videcam.com oulun@yrittajat.fi

Ylikiimingin Yrittäjät ry pj. Heikki Väänänen p. 0400 493 573 heikki@sahko-artpe.fi ylikiimingin@yrittajat.fi

Oulunsalon Yrittäjät ry Katriina Ruonio p. 045 13 906 31 kk.ruonio@konttoripalvelu.fi oulunsalon@yrittajat.fi

MAANANTAINA 6. KesäkuuTA 2016

PALVELUT YRITTÄJILLE 2016

Yrittäjän palvelusivusto

Marjo kolehmainen toimitusjohtaja marjo.kolehmainen@yrittajat.fi 050 5277 288

KIRSI ANTTILA järjestöpäällikkö kirsi.anttila@yrittajat.fi 0500 685 148

SARI REINIKAINEN-LAINE yhteyspäällikkö sari.reinikainen-laine@yrittajat.fi 0500 686 174

MILLA RAAPPANA koordinaattori milla.raappana@yrittajat.fi 050 395 9877 010 322 1980

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien maksuttomat neuvontapalvelut Pohjois-pohjanmaan yrittäjät Isokatu 4. 90100 Oulu, puhelin: 010 322 1980, www.ppy.fi

Lakiasiat ja yritysjuridiikka Toimistot vastaavat juridiikan kysymyksiin. HUOM! Erityisalat mainittu toimistoittain. Asianajotoimisto Botnia Oy Oulu, Helsinki, Raahe p. 0207 797 500 toimisto@botnialaw.fi www.botnialaw.fi Sopimusjuridiikka, yritysjärjestelyt, oikeudenkäynnit, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat ja työoikeus. Asianajotoimisto Isoluoma Oulu, Oulainen p. 08 534 7700 toimisto@isoluoma.fi www.isoluoma.fi Työoikeus, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, sopimusoikeus ja muu liikejuridiikka. Asianajotoimisto Krogeus Oy p. 029 000 6400 www.krogeus.com Työoikeus, rakentamisoikeus ja sopimusoikeus. KPMG Oy Ab p. 020 760 3483 www.kpmg.fi Liikejuridiikka, sopimukset, työoikeus, oikeudenkäynnit, yritysjärjestelyt. Asianajotoimisto Juha Ryynänen Oy p. 0400 120 230 www.juharyynanen.fi oikeustieteen tohtori, kauppatieteiden lisensiaatti, varatuomari Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy Oulu, Raahe, Helsinki p. 010 841 9900 www.laaka.fi Sopimusjuridiikka ja yritysjärjestelyt, kiinteistöja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat, työoikeus ja oikeudenkäynnit.

Asianajotoimisto Kurikka & Lämsä Oy  Kuusamo  puh. 040 737 9546 puh. 08 8512519  harri.lamsa@kurikkalamsa.fi  www.kurikkalamsa.fi Ernst & Young Oy p. 040 770 7088 www.ey.com/fi Yritysjärjestelyt, arvonmääritykset, tuloverotus, sopimusoikeus, työoikeus, julkiset hankinnat ja muu liikejuridiikka. Talenom Konsultointipalvelut Oy Matti Eilonen p. 0207 525 212 matti.eilonen@talenom.fi www.talenom.fi Yritysjärjestelyt sekä yhtiö-, vero-, sopimus- ja työoikeus. Talvea Oy p. 050 525 9586 petteri.ruotoistenmaki@talvea.fi www.talvea.fi Yritysten verokysymykset, sopimusjuridiikka, sukupolvenvaihdokset, yritysjärjestelyt ja –kaupat sekä yritysten arvonmääritykset. Myynti, markkinointi, YRITYSTEN KASVU, muotoilu, PATENTTI ja KANSAINVÄLISTYMINEN CoCom KielipalvelutCoCom Corporate Communications Oy p. 010 439 3830 cocom@cocom.fi www.cocom.fi Täyden palvelun kielitoimisto: käännöspalvelu, konferenssitulkkaus, kielentarkistus, kielikoulutus ja -konsultointi. GST Graafinen Studio  p. 08 312 1540  www.graafinenstudio.com  Visuaalinen ja mainonnan suunnittelu, internet-sivut, kirjamuotoiset julkaisut, jäsenneuvonta, jäsenalennus -10 % toimeksiannosta

Tommi Sirviö kehityspäällikkö omistajanvaihdokset tommi.sirvio@yrittajat.fi 050 320 2092

Pääsääntöisesti lakimiehet päivystävät joka toinen keskiviikko. Päivystyksistä lisää Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsentiedotteesta. Maksuton puhelinneuvonta jäsenyrittäjille SY:n jäsennumerolla kaikilta asiantuntijolita ma-pe toimistoaikana.

Omistajanvaihdokset, YRITYSJÄRJESTELYT, VEROKYSYMYKSET, YRITYSKAUPAT JA ARVONMÄÄRITYKSET

Berggren Oy Ab  Oulu p. 010 227 2100 Oulu  www.berggren.eu  oulu@berggren.fi.  Täyden palvelun IPR-talo. Palveluihimme kuuluvat mm. patentteihin, tavaramerkkeihin, mallisuojaan ja muuhun IPR:ään liittyvät suojaamis-, sopimus- ja riidanratkaisuasiat.

MCon Partners Oy p. 040 528 5383 sirpa.kovaniemi@ mconpartners.com Yrityksen rahoitusaseman arviointi, terveyttäminen, rahoituksen suunnittelu ja toteuttaminen. Talousjohtaminen ja liiketoiminnan kehittäminen. Yritysjärjestelyt. Sopimusjuridiikka ja omistaja- ja sukupolvenvaihdokset ja verokysymykset. Tuotantotalous, teknologia, markkinat ja kansainvälistyminen.

Tulevaisuuden Kasvupolut Oy  p. 040 834 0809  antti.karjula@kasvupolut.fi  www.kasvupolut.fi  Yritysten kokonaisvaltainen kehittämistyö: yritysten kuntokartoitus ja kehittämissuunnitelmat. Erityispainopisteenä myynnin ja markkinoinnin kehittäminen sekä yrityksen kasvu ja kansainvälistyminen. Vientiverkostot Pohjois-Ruotsin ja Norjan alueella. Teollinen muotoilu, myymäläsuunnittelu ja konsultointipalvelut Muotoiluasema Oy Oulu  info@muotoiluasema.fi  www.muotoiluasema.fi  p. 0207 345 201  Jäsenneuvonta, jäsenalennus – 10 % toimeksiannosta.

tiina.talala@yrittajat.fi 050 441 4718

Paula PIHLAJAMAA Hankinta-asiat ja omistajanvaihdospalvelut Projektiassistentti paula.pihlajamaa@yrittajat.fi 050 4399 808

Jäsenyrittäjille maksuttoman puhelinneuvonnan lisäksi maksuton LAKIMIESPÄIVYSTYS Yrittäjien toimitiloissa Isokatu 4, Oulu. VARAA AIKA ppy@yrittajat.fi ja maksuton OMISTAJANVAIHDOSOPASTUS varaa aika tommi.sirvio@yrittajat.fi maksuton HANKINTA-ASIAMIESOPASTUS varaa aika tiina.talala@yrittajat.fi

PATENTIT, TAVARAMERKIT, MALLIOIKEUDET JA IPR-LAKIPALVELUT

Softers Oy  p. 08 2379 9330  softers@softers.net  www.softers.net  Internetsivut, verkkokauppa,  julkaisujärjestelmät ja  visuaalinen suunnittelu

Tiina Talala

Hankinta-asiamies

Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy Simo Salonen, KHT p. 040 558 2480 simo.salonen@tilisalonen.fi PWC Pricewaterhouse Coopers Oy Perttu Ervasti, p. 040 538 2692 Risto Mätäsaho p. 040 537 8863 www.pwc.fi Yritysjärjestelyt, yritysten myynti- ja ostotoimeksiannot, sukupolvenvaihdokset, arvonmääritys, DD-tarkastukset sekä järjestelyihin liittyvä sopimusjuridiikka. Yritystoiminnan verokysymykset. Liiketoiminnan kehittäminen ja kasvattaminen sekä strategiaprosessit. Liiketoiminnan tervehdyttäminen. Tilitoimistojen yleisneuvonta Tilitoimisto Y-Tili Oy  Teuvo Välikangas, KTM, yritysneuvojan EAT  p. 040 766 9476  info@y-tili.fi  www.y-tili.fi  Taloushallinnonpalvelujen yleisneuvonta. Aloittavien yritysten rahoitus-, vakuus-, lomake- ym. neuvonta.

YRITTÄJÄN HYVINVOINTI Muutosmatka Jaana Leino T:mi Jaana Leino  p. 040 9317 212  jaana.leino@muutosmatkajl.fi  www.muutosmatkajl.fi kuntoutuksen ohjaaja (yamk), perheterapian psykoterapeutti (Valvira, Kela) Ensimmäinen tapaaminen (kesto 45 min.) ilmainen PPY:n jäsenyrityksille.  Työnohjaus, päihdetyö, parija perheterapia.

YRITTÄJIEN TUKIPUHELIN p. 050 4625 460 Yrittäjä, jos tarvitset keskusteluapua asioihisi, soita.

YRITTÄJÄN VERTAISTUKIPUHELINPALVELU Vertaistukea yrittäjältä yrittäjälle

046 923 7955 046 923 7956

Matti Harila p. Jorma Ketola p.

Jäsenneuvonta puhelimitse maksutonta jäsenyrittäjille, jäsenalennus

– 10 %

toimeksiannosta

2016

Pääyhteistyökumppanit

MAANANTAINA 6. KesäkuuTA 2016

Uudet Jäsenet Haapaveden Yrittäjät ry

Lumijoen Yrittäjät ry

Vepi Oy

Haapaveden VuokraKone Oy

LumiForest Oy

Janne Aula Tmi

Korupaja Helmi

Suomen Aluetieto Oy

Cumous Software

Jajo-Mikro

Muhoksen Yrittäjät ry

Kukkakauppa Pitsilehti

Haukiputaan Yrittäjät ry

T:mi Sähköasennus Tuomas Pirttikoski LOS COYOTES RANCH

Yksityinen perhepäivähoito Miia Leinonen

Vimpari Ari

NP-Palvelu

Tmi Osmo Palosaari

Kempeleen Yrittäjät ry

Taivalkosken Yrittäjät ry Taiwalkosken Panimo Oy

Askaremo Oy

T:mi Hanttihommat Pekka Kinnunen

Suomen Kampaamotarvike Oy

Farmari Agentit Oy

Defia Oy

Rakennustyö RakHan

SMBoat Avoin Yhtiö

Jukolan Pirtti / Sirvan

Kukka-Maaria KY Smartblock Oy

Oulaisten Yrittäjät ry

Hyvinvointipalvelut Aurora

Pudasjärven Yrittäjät ry

Hiitolan Kukkatalo

RK - Kongressi- ja koulutuspalvelut Rakennusliike K. Manninen Oy Toiminimi Tea Anttila

Zemppi Areena Oy

Meijän Kirppis / T:mi Raili Kyllönen

Remonttikumppani

ServiceOne / Oulainen

Suomen Hoivatilat Oyj

Seven Gear Finland

Häggman Kahvila Konditoria / TOUHULIINA

Marviscale Oy Aaltovaikutus Oy

Hieronta ja Lymfaterapia JH

Havana Gila Oy

Tmi Oulaisten Auto ja Purkaamo Mikko Portti

Pohjois-Pohjanmaan Vesi ja Lämpö Oy

Odinin joukot

Fysioterapeutti Harri Karvonen

POP Pankki Oulainen

Arocom Konsultointi Oy

Kiimingin Yrittäjät ry Osmo Polojärvi Oy

Kuusamon Yrittäjät ry Kuljetus M. Karjalainen Oy Seitsemän Tähden Rakennus Oy Elomaan Maito Oy

Oulun Yrittäjät ry

Kuusamon Taksi Oy

Toiminimi Uuras Leena

Kuru-Taksi Oy

Digizer Oy

Limingan Yrittäjät ry K-market Liminka / T:mi Petri Syväluoma Monitukku Oy T mi Parikaluste H Piipari Maarakennus Puhakka Oy

Valkean Psykologitoimisto Oy 1460 Harri Kokko Oy

X Heads Oy Prokoordi

Linnan Juhlakuva

Pyhäjoen Juhlapalvelu Ky

K-market Tyrnävä / Katja ja Marko Pinola Ay

Ilkka Tuuttila Juhani Piukkala

Utajärven Yrittäjät ry

Pyhäjärven Yrittäjät ry

MaiKu Oy

Johannan Liikunta ja lihashuolto

Vaalan Yrittäjät ry Vaalan Tekstiili Ky

Raahen Yrittäjät ry Fresto Pattijoki / Janne’s Fresh Food Oy Monitoimi Leinonen

Siikajoen Yrittäjät Ry Niemelän hevospalvelu Urakointi T Ketola Oy PH-Parts Tmi Liesat

Tmi Stella Sironen

EHTA Talot Oy

Siikalatvan Huoltopalvelu

Hair Studio Oulu avoin yhtiö

KK-Con Oy

CPService

Ervasti Titta Johanna

Oulun Sukelluskeskus Oy

Elovisual

K-market Eväsreppu / VH Karppinen Ay

Siikalatvan Yrittäjät ry

Heikki Rautio Riitta Lukkaroinen-Mikkonen Ossi Kantola Hannu Säynäjäkangas Antti Silvennoinen Eija Sorjamaa Salme Koskelo Gunnar Göransson Anna-Liisa Göransson Maritta Aksila Jouni Huusko

Yrityksesi uudet toimitilat Oulussa?

Sovionkatu 4-6, 92100 Raahe

Asiantuntijapalvelut mutkattomasti ja vankalla kokemuksella • Raportointipalvelut • Konsernitilinpäätös • Sisäinen tarkastus • Riskienhallinta

Leinosen Sahatuote

Seniorijäsenet

Makia Paikka

Oulun Ruokahuone Oy

-kotisi parhaaksi-

w w w. t u o k k o . f i

Anne’s deli Oy

Lakeuden Tähtirakennus Oy

Pyhäjoen Yrittäjät ry

Pancomp International Oy

ISÄNNÖINTITYÖ OY

Oy Tuokko Ltd, Oulu

Advukaari Oy

Tyrnävän Yrittäjät ry

K-market Ruokavinkki/ AK Unelmaherkku avoin yhtiö

Raahen

• Tilintarkastus • Erityistarkastus • Veropalvelut • Yritysjärjestelyt

Top-Mestari

Monitoimipalvelu Elämänlanka Oy

• CFO-palvelut • IFRS

KHT Hannu Lähdesmäki KHT Kari Knuuttila p. 08 311 3323 etunimi.sukunimi@tuokko.fi

ASEMA 37, Asemakatu 37, Oulu

Toimistotilaa rautatieaseman lähellä - Valmiiksi kalustettuja huoneita - Joustavat vuokra-ajat, alk. 1 pv - Myös pitkäaikaisia vuokrauksia - Helppo liikennöinti ja hyvä paikoitus

Asema 37 huonevuokrat:

-Alkaen 350 eur/kk, alv 0 % -Päivähinnat alkaen 40 eur/pv, alv 0 % -Kokoustilat alkaen 80 eur/pv, alv 0%

KONTIO 10, Kangaskontiontie 10, Maikkula

Toimisto, palvelu- ja tuotantotilaa

Autoilija Markku J. Arvola puh. 0400 689 476

- Nosto-ovet ja lastauslaituri, maksimikorkeus 6 m - Helppo liikennöinti, runsaasti paikoitustilaa

Kontio 10 vuokrahinnat:

- Tuotanto- ja varastotilat alk. 7,50 eur/m2/kk, alv 0 % - Toimistotilat: 1. krs alk. 9,90 eur/m2/kk, alv 0 % 2. krs alk. 7,90 eur/m2/kk, alv 0 %

Ota yhteyttä: 020 711 8440 Jukka Ruusu

Tutustu lisää:

jukka.ruusu@gmail.com

MAANANTAINA 6. KesäkuuTA 2016

Ilmianna kaupantekijä -kilpailu käynnistyi Milloin ja kenen kanssa olet tehnyt elämäsi kaupat? Oletko saanut erinomaista palvelua? Onko ongelmasi ratkaistu nopeasti ja olet ollut tyytyväinen lopputulokseen? Miksi hankit palvelut ja tuotteet juuri tietystä liikkeestä? Nyt sinulla on mahdollisuus osallistua parhaan kaupantekijän ilmiantokilpailuun. Kauppa voi olla pieni tai suuri, merkittävä, sinnikäs tai rohkea. Ehkä se oli innovatiivisin tai spontaanein, tai yksinkertaisesti paras kauppa ikinä? Me elinkeinotoimijat Pohjois-Pohjanmaalla haluamme nostaa kaupantekotaidot kunniaan ja löytää maakunnan parhaat kaupantekijät!

Ilmianna rohkeasti - oletpa sitten tyytyväinen asiakas, kaupantekijä, yrittäjä, tai kuka tahansa! Ilmoita meille yrittäjän/ yrityksen edustajan sekä yrityksen nimi ja perustele ehdotuksesi lyhyesti. Jätä myös omat yhteystietosi. Kaikkien ilmiantajien kesken arvotaan iPad2 tabletti. Kilpailun voittava yritys palkitaan 1500 euron suuruisella rahapalkinnolla sekä Kalevan 1500 euron arvoisella ilmoitustilapalkinnolla.

Ilmiantajaksi voit ryhtyä osoitteessa: www.kaleva.fi/ilmiannakaupantekija Lisätietoja: Kaleva: Mari Jauhola p. 044 794 9830 Oulun Kauppakamari: Maria Juurikka p. 050 919 0576 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät: Sari Reinikainen-Laine p. 0500 686 174. BusinessOulu: Jyrki Kemppainen, p. 044 499 3296

ONKO YRITYKSELLESI TULOSSA LAITE- TAI KALUSTOHANKINTOJA? Osamaksu- tai leasingrahoitus Säästöpankki Optiasta.

* Puhelun hinta: lankapuh. 0,0835 € + 0,0691 €/min, matkapuh. 0,0835 € + 0,1669 €/min

KEMPELE

Hannu Suorsa rahoituspäällikkö 029 041 2648 044 732 2639

PYHÄSALMI

KUUSAMO

Merja Kemppainen rahoituspäällikkö 029 041 2568 044 732 1018

Mari-Anne Mankinen konttorinjohtaja 029 041 2567, 044 544 2567

Martti Koponen rahoituspäällikkö 029 041 2627 044 732 2627

Sari KoskelaKeskitalo rahoituspäällikkö 029 041 2632 044 348 2632

Kyösti Haasanen lakimies 029 041 2628

Erja Bergman konttorinjohtaja 029 041 2631 044 508 2631

Ville Pekkala konttorinjohtaja 029 041 2601 044 732 2601

OULU

Eija Kiviluoma rahoituspäällikkö 029 041 2635 050 523 2684

Zeppelinintie 1, 90450 KEMPELE, puh. 029 041 2637 Kitkantie 15, 93600 KUUSAMO, puh. 029 041 2565 Kirkkokatu 10, 90100 OULU, puh. 029 041 2630 Ollintie 11, 86800 PYHÄSALMI, puh. 029 041 2620