Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta asiakaslehti, lokakuu 2023

Page 1

KUUSAMON ENERGIA- JA VESIOSUUSKUNNAN

ASIAKASLEHTI NRO 7

EVOn strategiaa uudistetaan etunojassa

sivu 6

EVO tutkii ja kehittää – LieRaKi-hanke edistää paikallista kiertotaloutta

Lue lisää sivu 4

Lokakuu 2023
Kesätöissä EVOlla! Sivu 7

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Uudistettu strategia

EVOn päivitetyssä ja vuoden 2023 alusta käyttöön otetussa strategiassa on asetettu erityisesti tavoitteita energiahuollon palvelurakenteeseen, kiertotalouden huomioimiseen entistä enemmän sekä varmistamaan energia- ja vesihuollon toimintavarmuutta niin häiriö- kuin poikkeustilanteissakin. Energiahuollon palveluissa selvitämme mm. toimenpiteitä biomassan saatavuuden varmistamiseksi sekä biokaasun tuotantomahdollisuuksia Kuusamossa. Kiertotalouden osalta selvitetään mm. yhdyskuntajätevesilietteen hyödyntämistä lannoitteena puuperäisen tuhkalannoitteen rinnalla.

VYÖRÄTÄRÖ 23 ja POHJOINEN 23

Osallistuimme syyskuun ensimmäisellä viikolla järjestettyyn Vyötärö 23 ja Pohjoinen 23 sota- ja evakuointiharjoituksiin. Energiaja vesihuollon toimitusvarmuutta on parannettu lisäämällä varavoimakoneita vesi- ja viemäriverkostoille sekä varmistamalla lämpölaitosten ja jätevesipuhdistamoiden varavoiman tarve. Kaukolämmön toimitusvarmuutta on parannettu uuden varavoimajärjestelmän myötä. Mahdolliset sähkökatkokset eivät näin ollen enää aiheuta haittaa kaukolämmön tuotannolle. Varavoiman turvin pystymme tuottamaan kaukoenergiaa verkostoomme. Kaukolämmön piiriin kuuluvatkin voivat tarvittaessa varmistaa lämmön saantinsa varmistamalla kiertovesipumppujen sähkön saannin.

EVO tutkii ja kehittää

Jäteveden puhdistamoilla otetaan loppuvuoden aikana käyttöön ohjelmisto, jonka avulla jäteveden puhdistusprosessi optimoidaan mahdollisimman kustannustehokkaaksi. Sen avulla tullaan lupaehtojen mukainen puhdistustulos saavuttamaan käyttämällä mahdollisimman vähän sähköenergiaa ja minimoimalla käytettävien kemikaalien määrää.

Asiakkaiden veden- ja lämmönkulutuksen automaattista seurantaa varten on otettu käyttöön EWeb. Kyseessä on sovellus, jonka avulla on mahdollista seurata omaa veden ja lämmön kulutusta sekä kytkeä päälle sähköpostihälytykset ja tilata kulutusraportin kuukausittain.

Kaukolämpöenergian tuotannossa muodos -

tuvan tuhkan jalostus turveperäisten metsämaiden metsälannoitteeksi on käynnistetty. Tuhkalannoitetta myydään 1000 kg:n säkeissä. EVOlla on käynnissä Ympäristöministeriön rahoittama hanke, jossa selvitetään mm. lietteen ja tuhkan yhdistelmän soveltuvuutta metsälannoitteeksi. Hanke kestää marraskuun 2024 loppuun saakka. EVO käyttää biomassaa pääasiallisena polttoaineena kaukolämmön tuotannossa. Biomassan saatavuuteen, riittävyyteen ja hintaan kohdistuvien epävarmuustekijöiden vuoksi tulemme käyttämään tulevalla lämmityskaudella turvetta noin 15 % kokonaispolttoainetarpeesta. Hinnannousupaineet biomassaa (sahateollisuuden kuivahake, sahanpuru ja puunkuori) ovat kovat. Syyskuun alussa käynnistyneelle lämmityskaudelle kaukoläm -

mön tuotannossa käytettyjen polttoaineiden hinnat nousivat edelliseen kauteen verrattuna 40 %. EVO on käynnistänyt selvityshankkeita biomassasta riippumattomasta kaukolämmön tuotannosta.

Osuuskuntahenki

Osuuskuntana yksi keskeisimmistä tehtävistämme on tuottaa osakkaillemme energiaa ja vettä mahdollisimman edullisesti, samalla ennakoiden tulevaa ja huolehtien kestävyydestä. Edellä todettujen biomassaan kohdistuvien haasteiden sekä uusien jäteveden puhdistamoiden poisto-ohjelmien johdosta joudumme nostamaan edelleenkin energian ja veden hintaa. Uudet hinnat tulevat voimaan 1.1.2023 alkaen.

Mäntyselän uusi jäteveden puhdistamo on nyt ollut toiminnassa pian kaksi vuotta. Erittäin hyvin rakennetun puhdistamon ja osaavan henkilökunnan ansiosta on puhdistettu jätevesi täyttänyt toiminnan alusta pitäen varsin tiukat ympäristölupaehdot, joiden osalta toiminta on nyt turvattu pitkälle tulevaisuuteen. Investointi on säästänyt EVOn haasteilta, joiden kanssa useat muut vesilaitokset tällä hetkellä painivat vesihuoltolain uudistuessa. Jatkossa keskitymme erityisesti laitoksen energiatehokkuuden parantamiseen. Hyvää talven odotusta!

Mika Mankinen toimitusjohtaja EVO

Kaukolämmön keskeytykset ovat harvinaisia

Kaukolämmön keskeytykset ovat harvinaisia, ja ne johtuvat usein järjestelmän häiriöistä, suunnitelluista kunnostustöistä tai uusien asiakkaiden liittämisestä verkostoon. Tämä tarkoittaa, että keskimäärin kaukolämpöasiakkaat joutuvat kestämään keskeytyksiä alle kaksi tuntia vuodessa, mikä tarkoittaa lähes 100 prosentin toimitusvarmuutta. Keskeytyksistä pyritään ilmoittamaan etukäteen, ja ne vaikuttavat yleensä vain pieneen osaan asiakkaita. Suurin osa asi-

Korkea toimitusvarmuus saavutetaan laadukkaalla järjestelmärakenteella, säännöllisellä kunnossapidolla ja suunnitelmallisilla saneerauksilla. Kuusamon EVOlla kaukolämpöverkoston saneeraus painottuu erityisesti vanhoihin talohaaroihin, jotka ovat noin 40 vuotta vanhoja ja sijaitsevat alueilla, joissa pohjavesi on korkealla. Näitä haaroja on kunnostettu useina kesinä, ja työtä jatketaan kesällä 2024.

Tonttivesi ja -viemärijohdot

On tärkeää huomata, että toisin kuin kaukolämmön talohaaroissa tonttivesi- ja tonttiviemärijohdon kunnossapito kuuluu kiinteistön omis -

tajalle. Omistaja vastaa myös näiden johtojen mahdollisista korjauskustannuksista, riippumatta siitä, onko kiinteistö omalla vai vuokratontilla, ja olipa kyseessä sitten pientalo, kerrostalo tai yrityskiinteistö. EVOn vastuu alkaa runkoviemäristä tai -kaivosta, johon kiinteistö liittyy omalla viemäriputkellaan. Sama vastuu koskee myös vesijohtoliittymää, jossa kiinteistön omistus alkaa liitoskohdasta, joka on runkovesijohdossa kadulla.

Vuosittaiset tarkistustoimet estävät suurempien vahinkojen syntymisen. Jokaisella kiinteistöllä on talokohtainen sulkuventtiili talon ulkopuolella, yleensä liitoskohdan välittömässä läheisyydessä.

2 KUUSAMON ENERGIA- JA VESIOSUUSKUNNAN ASIAKASLEHTI KUUSAMONEVO.FI
Kaukolämmön toimitusvarmuus on melkein 100 %.

EWeb-kulutusseuranta auttaa säästämään kustannuksissa

EVOn asiakkailla on mahdollisuus seurata omaa kaukolämmön- ja vedenkulutustaan EWeb-kulutusseurantapalvelussa. Palvelua voi käyttää kätevästi selaimella tai mobiililaitteessa.

Palvelun kautta asiakkaamme pystyvät seuraamaan veden ja lämmön kulutusta, sekä ottamaan käyttöön hälytyksiä. Palvelu tarjoaa mahdollisuuden seurata omaa kulutusta vuorokausi-, kuukausi- ja vuositasolla ja hälytykset poikkeavista tilanteista voidaan ohjata suoraan haluttuun sähköpostiin. Hälytyksiä voidaan asettaa esimerkiksi tippavuodon, putkirikon tai jäätymisvaaran seuraamiseksi.

Palveluun pääsee kirjautumaan EVOn nettisivujen kautta ja kirjautumisvaiheessa valitaan joko vesitai kaukolämpöpuolen palvelu. Palveluun kirjaudutaan asiakastunnuksella ja mittarin sarjanumerolla. Tiedot löytyvät vesi- ja kaukolämpölaskultasi, ja voit käyttää palvelua joko selaimessa tai mobiilissa.

Kiinteistönomistajan muistilista

• Tarkkaile vesimittarin lukemaa säännöllisesti, jotta havaitset piilovuodot ajoissa. Voit käyttää apunasi EWEB-kulutusseurantaa.

• Varmista, ettei vesimittari pääse jäätymään.

• Huolehdi, että tonttiventtiili on näkyvillä.

• Varmista, että padotuskorkeuden alapuoliset kellaritilat on suojattu asianmukaisesti.

• Huolla perusvesikaivon ja kellaritilojen padotusventtiilit sekä kiinteistökohtaiset jätevesipumppaamot säännöllisesti. Padotuskorkeuden voi tarkistaa liittymissopimuksesta tai asiakaspalvelustamme.

EWeb auttoi havaitsemaan vuodon

• Erkki Esimerkki tilasi hälytykset sähköpostiinsa EWebin kautta

• Erkki sai hälytyksen lisääntyneestä kulutuksesta sähköpostiinsa ja tutki vesikalusteet todeten vessanpöntön vuotavan.

• Erkki säästi huomattavan summan rahaa: WC:n jatkuva vuoto, jossa vuotokohdan koko on tulitikun paksuinen, vuotaa vettä vuodessa 3 000 kuutiota, jolloin lasku on yli 14 000 euroa.

• Tarkista kiinteistön kaivot ja varmista, että salaojat eivät ole tukkeutuneet ja ettei jätevesiviemäriin päädy sadevesiä.

• Vaihda vuotavat hanat ja wc-pöntöt uusiin.

• Tarkista vettä käyttävien laitteiden vesi- ja viemäriliitokset sekä muista sulkea astian- tai pyykinpesukoneiden hanat käytön jälkeen.

• Muista viemärietiketti, älä laita pönttöön tai lavuaariin mitään ylimääräistä.

• Puhdista lattiakaivojen ja pesualtaiden hajulukot säännöllisesti.

• Tarkista säännöllisesti kaukolämpölaitteiston säätöventtiilit. Venttiilit voivat jumittua vähäisen käytön vuoksi esimerkiksi talven jäljiltä.

Asiakaspalvelumme auttaa ongelmatilanteissa: asiakaspalvelu@kuusamonevo.fi, p. 020 741 4900

EVOn tulee päästä käyttämään tonttisulkuventtiiliä esteettömästi. Venttiilin päälle ei saa sijoittaa rakenteita tai istutuksia ja sen on oltava käyttökunnossa kaikkina vuodenaikoina. Myös viemärikaivon sijaintiin ja käytettävyyteen tulee kiinnittää huomiota: se voi olla ainoa paikka, josta esimerkiksi tonttiviemärin tukos voidaan avata.

Kiinteistön viemärikaivot on hyvä tarkastaa ainakin kerran vuodessa hiljalleen muodostuvien tukosten estämiseksi.

Tonttijohtojen

saneeraustarve

Tonttijohtojen käyttöikä on yleensä 40–50 vuotta käytetyistä materiaaleista, rakennustavasta ja maaperästä riippuen. Putken rikkoutuessa vettä saattaa valua kiinteistön kellariin ja perustuksiin, ja huonon tuurin käydessä myös naapuriin. Jätevesiviemärin tukos puolestaan saattaa aiheuttaa sen, että vessanpönttö tai lattiaviemäri tulvii lattialle. Vahingot saattavat olla hyvinkin mittavat, ja korjauskustannukset ovat kiinteistön omistajan

vastuulla. Riippuu vakuutuksesta ja vakuutusyhtiöstä sekä tonttijohtojen huoltohistoriasta, minkä

verran vahingoista saa korvausta. Tonttijohtojen käyttöikä ja mahdollinen saneeraustarve on hyvä jokai-

sen kiinteistön omistajan tiedostaa. Jos kiinteistöllä ollaan suunnittelemassa esimerkiksi salaojaremonttia

tai tontilla tehdään muita kaivuutöitä, kannattaa miettiä myös tonttijohtojen uusinnan tarve.

KUUSAMON ENERGIA- JA VESIOSUUSKUNNAN ASIAKASLEHTI 3 KUUSAMONEVO.FI
EVO rakentaa runkolinjaa.

EVO tutkii ja kehittää

LieRaKi-hanke edistää paikallista kiertotaloutta

Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja monenlaisiin haasteisiin kuten omavaraisuuden parantamiseen, kierrätysasteen nostoon sekä ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Kiertotalouden periaatteen mukaisesti materiaali kiertää eikä niin sanottuja neitseellisiä raaka-aineita tarvita enää niin paljoa luonnosta. Muovien ja muiden hyödyntämiskelpoisten jätteiden kierrätys takaisin materiaaleiksi on jo tuttua puuhaa, mutta kiertotalous koskettaa myös maa- ja metsätaloutta ja varsinkin niissä tarvittavia ravinteita.

Kansallisen ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman tavoitteena on edistää muun muassa lannan ja puhdistamolietteen prosessointia siten, että niistä saadaan maataloudelle välttämiä ravinteita talteen ja jatkojalostetuksi esimerkiksi orgaanisiksi lannoitevalmisteiksi. Tämän lisäksi kiertotaloutta ja ravinteiden kierrätystä pyritään edistämään monin eri tavoin Suomen kestävän kasvun ohjelmassa.

LieRaKi-hanke edistää paikallista kiertotaloutta

Jäteveden puhdistamon lietteen ravinteet kiertoon (LieRaKi) -hanke on selvittänyt jätevedenpuhdistamolietteiden ravinteiden saattamista takaisin kiertoon useiden erilaisten tutkimusten myötä vuosien 2022 ja 2023 aikana. Kuusamon energiaja vesiosuuskunta, on saanut hankkeelle rahoituksen yhdyskuntien ravinteiden kierrätyksen ja talteenoton hankkeiden avustushausta Ympäristöministeriöltä.

Hankkeessa on tutkittu paikallisten lietteiden sekä erilliskerätyn biojätteen mikromuovimääriä, pato-

geenejä sekä biokaasupotentiaaleja.

Tutkimuksen kohteena on ollut myös tuhkan hyödyntäminen muun muassa lietteen hygienisoinnissa. Tutkimuksien toteutuksessa on tehty yhteistyötä Jyväskylän yliopiston kanssa.

Tutkimustulokset ovat lupaavia, sillä lainsäädännön asettamat raja-arvot mm. mikromuovien määrälle alittuvat kaikissa ravinnepitoisissa jakeissa.

“LieRaki-tutkimuksessa selvitetään myös paikallisesti syntyvien lietteiden ja puutuhkan käyttöä sellaisenaan lannoitteessa, jolloin lietteessä oleva hiili, ravinteet ja hivenaineet saadaan täysimääräisesti metsään tinkimättä kuitenkaan lopputuotteen turvallisuudesta. Tutkimuksessa lietteiden ja lopputuotelannoitteen hygieenisyys varmistetaan ensisijaisesti pH:n nostolla ja tarvittaessa lietteiden lämpökäsittelyllä" Aalto yliopiston prosessiteollisuuden ja ympäristötekniikan professori Olli Dahl kommentoi.

Hankkeen päätavoitteena on luoda kompostimullan tilalle kiertotalouden ja vihreän kasvun strategiaan paremmin soveltuva tuote. Tässä uudessa tuotteessa olisi lietteen ravinteet paremmin tallessa ja komposti-

Tekoäly vedenpuhdistamoilla

– Hubgrade tehostaa prosessia ja tuo säästöjä

Hubgrade on tekoälypohjainen jätevedenpuhdistamoiden ohjaus- ja optimointijärjestelmä. Hubgrade pyrkii minimoimaan puhdistukseen käytettävän energiamäärän (biologisella osalla) samalla ottaen huomioon lupavaatimukset. “Hubgraden avulla puhdistetaan jätevettä mahdollisimman tehokkaasti mahdollisimman vähällä energialla. Järjestelmä otetaan käyttöön sekä Mäntyselän että Rukan jätevedenpuhdistamoilla”, kertoo verkostopäällikkö Kimmo Viinikka

Hubgrade on Mäntyselän osalta testikäytössä ja Rukan yhteyksien raken-

taminen loppusuoralla. Mäntyselkää päästää ”ajamaan” Hubgradella täysipainoisesti, kun ilmastuksen muutokset saadaan tehtyä. Käytännössä ilmastukseen tarvittava ilman määrä vähenee niin että kompressoreiden ilmamääriä voidaan radikaalisti pienentää. Tekoäly on oppiva järjestelmä, joka valvoo myös mittauksien ja antureiden toimintaa, hälyttäen mikäli jokin arvo poikkeaa opitusta. Koneoppimista ja tekoälyn hyödyntämistä EVOlla on tulevaisuudessa tarkoitus hyödyntää myös muissa toiminnoissa.

multaan verrattuna ravinteet olisivat paremmin kohdekasvien hyödynnettävissä lannoitekäytössä. EVO tulee hyödyntämään hankkeessa tuotettua tietoa prosessiensa parantamiseen, mutta tiedot tullaan julkistamaan soveltuvilta osin tieteellisissä ja teknillisissä julkaisuissa, jotta niitä voidaan hyödyntää kansallisesti myös muiden toimijoiden puolesta.

”Lainsäädäntö puhdistamolietteiden osalta elää vielä murroksessa. EU tasolla päivitetään yhdyskuntajätevesidirektiivi (UWWTD), joka todennäköisesti tuo tullessaan vaatimuksia ravinteiden talteenotolle sekä mahdollisesti myös energian talteenotolle. Nyt teemme tutkimusta ja kartoitamme eri vaihtoehtoja jo etupainotteisesti” toteaa Kuusamon energiaja vesiosuuskunnan toimitusjohtaja

Mika Mankinen

Päästöt pienemmiksi

Mikäli hankkeen tavoite toteutuu ja lietteestä saadaan tuotettua joko yhtä tai useampaa ravinne- ja lannoitetuotetta, on siitä monialaisesti hyötyjä myös paikallisesti. Ravinteiden

osalta paikallinen omavaraisuusaste kasvaa ja lietteiden kuljettamisesta aiheutuvista hiilidioksidipäästöistä päästään eroon. Tuontilannoitteiden ja -ravinteiden hinnat ovat nousseet viime vuosien aikana roimasti ja maaja metsätaloudella on varmasti tilausta laadukkaalle, paikalliselle ja edullisemmalle vaihtoehdolle.

Professori Olli Dahl kommentoi kierrätyslannoitteiden mahdollisuuksia tulevaisuudessa: ”Kun lainsäädäntö selkiää, niin kierrätyslannoitteille on olemassa kohteet jo paikallisissa metsissä ja niiden kasvun lisäämisessä. Hiilijalanjälki kierrätyslannoitteissa on yleisesti 80–90 % pienempi, kuin vastaavissa neitseellisissä lannoit-

teissa, joten myös ilmastohyödytkin ovat kiistattomat.”

LieRaKi-hankkeen tuoreimmassa valmistuneessa tutkimuksessa tarkasteltiin eri lähteistä kerätyn jätevesilietteen sekä siihen sekoitetun erilliskerätyn biojätteen soveltuvuutta kierrätyslannoitteen raaka-aineeksi. Tutkimuksessa keskityttiin kartoittamaan, kuinka tuhka soveltuu raaka-aineen kemialliseen hygienisointiin. Tutkimuksen tärkein havainto olikin, että 50 % tuhkaa jätevesilietesekoitteen tuorepainosta (pH 10,7) rajoittaa useimpien taudinaiheuttajien kasvua. Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan verkkosivuillamme.

4 KUUSAMON ENERGIA- JA VESIOSUUSKUNNAN ASIAKASLEHTI KUUSAMONEVO.FI
Tekoäly otetaan käyttöön sekä Mäntyselän että Rukan vedenpuhdistamoilla.

Päivystäjän työpäivä

EVOn toimintakentällä huolehditaan vesihuollosta ja lämmityksestä laajalla alueella ja päivystysrinki pitää huolen siitä, että verkostojen ja laitosten toimivuus säilyy vuorokauden ympäri moitteettomasti Kuusamon Kirkonkylän ja Rukan alueilla.

Aina valmiina auttamaan

Kukin päivystäjä työskentelee viikon mittaisissa vuoroissa perjantaista perjantaihin. Päivystysvuoron aikana päivystäjä on normaalisti päivätyössään, mutta hän on myös illat, yöt ja viikonloput valmiudessa vastaamaan erilaisiin häiriötilanteisiin. Työpäivään voi kuulua monenlaisia tehtäviä, kuten esimerkiksi:

• Pumppaamojen ja laitosten toiminnan tarkistaminen etävalvomosta.

• Laitteistojen häiriöiden korjaaminen.

• Viemäritukosten avaaminen.

• Asiakkaiden puheluihin vastaaminen. “Pääsääntöisesti päivystäjä saa nukkua yönsä rauhassa kotonaan, mutta välillä tulee yllättäviä tilanteita, jotka vaativat nopeaa toimintaa. Päivystäjän on silloin mentävä kohteeseen varmistaakseen, ettei häiriöstä aiheudu suurempaa haittaa ja että verkoston toiminta saadaan palautettua nor-

maaliksi”, kertoo suunnittelu- ja asiakkuuspäällikkö Sami Moilanen

Laaja toiminta-alue haastaa

EVOn verkostot kattavat laajasti Kuusamon Kirkonkylän ja Rukan alueita, joten päivystäjän on oltava valmiina liikkeelle lähtöön hetken varoitusajalla. Huomion arvoista on myös, että koska päivystäjä on yleensä hälytyksen hetkellä kotonaan tai suorittamassa edellistä tehtävää, saattaa matka viedä aikaa Kuusamon toiselta laidalta toiselle, ja matkaa kertyä huomattavasti.

Tieto häiriöistä ja poikkeavista toiminnoista saadaan kaukovalvonnan kautta puhelimeen tulevista ilmoituksista. Lisäksi ulkona liikkuvat ihmiset ottavat usein yhteyttä havaittuaan mahdollisia häiriötilanteita, kuten esimerkiksi tulvivan kaivon tai kaukolämpövuodon.

Asiakkaiden apuna

asiassa kuin asiassa

Asiakkaiden yleisimpiä kysymyksiä ovat, miksi vettä ei tule tai onko jossakin vika, kun patterit eivät lämpe-

ne. Usein vapaa-ajan asunnoilla saattaa olla kyse kotona/poissa kytkimestä tai että pääsulku on laitettu kiinni. Päivystäjä neuvoo parhaansa mukaan, miten asiakkaan kannattaa ongelmaa lähteä asunnossa selvittämään.

Päivystäjälle tulee myös yhteydenottoja kiinteistöpumppaamoista, joissa voi palaa punainen valo tai viemärit eivät vedä. Kiinteistöpumppaamojen häiriöissä ohjataan soittamaan paikallisille LVI-liikkeille. Kiinteistökohtaiset pumppaamot vaativat säännöllistä huoltoa ja juuri huoltamattomuus näkyy vikatilanteina.

Syysaikaan päivystäjät kohtaavat lämmönvaihtimien ongelmia, kun kiinteistöön ei tule lämmintä vettä tai patterit eivät lämpene. Nämä viat liittyvät pääsääntöisesti asiakkaan omaan kaukolämmönvaihtimeen, jonka kunnossapitovastuu on asiakkaalla.

Vuodoista kannattaa soittaa

Sami Moilanen on tyytyväinen asiakkaiden valppauteen: “Koska EVOn verkosto on laaja, ei ihan kaikkea normaalista poikkeavaa pystytä heti omin voimin havaitsemaan. Siksi onkin tärkeää, että asiakkaat soittavat päivystäjälle myös mahdollisista vuodoista.

Vuodon havainnut asiakas palkitaan 20 euron lahjakortilla.”

EVOn verkostot ovat laajat, ja valvottavia kohteita on runsaasti. Päivystäjät saavat paljon hälytyksiä erilaisista laitoksista ja pumppaamoista. Ukkosten aikaan hälytyksiä voi tulla runsaasti, ja jokainen hälytys vaatii nopeaa reagointia.

”Keskustan vanhalta puhdistamolta tuli kerran ilmoitus toimintahäiriöstä, ja kun päivystäjä pääsi paikalle, joutui hän hieraisemaan silmiään, kun koko katto oli romahtanut lumen painosta.” kertoo Moilanen. Tämä ongelma jäi onneksi historiaan Mäntyselän uuden jätevedenpuhdistamon valmistumisen myötä.

KUUSAMON ENERGIA- JA VESIOSUUSKUNNAN ASIAKASLEHTI 5 KUUSAMONEVO.FI
EVOn vikapäivystys palvelee 24/7 020 741 49 29
Työnjohtaja Juho Hyrkäs esittelee päivystäjän laitteistoa. Päivystäjä lähdössä avaamaan viemäritukosta. Auton perässä kulkeva pesuri on oleellinen työväline.

EVOn strategiaa päivitetään

EVOn vuonna 2018 päivitetyssä strategiassa toimenpiteiden toteuttamisen tavoitevuodeksi asetettiin 2025. Strategian toteuttaminen eteni kuitenkin etupainotteisesti niin, että vuonna 2021 useimmat toimenpiteet olivat jo toteutuksessa. Covid19 pandemia ja Venäjän helmikuussa 2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainaan aiheuttivat merkittäviä muutoksia toimintaympäristöömme, jonka johdosta käynnistimme strategiamme päivitystyön vastaamaan paremmin muuttunutta maailmankuvaa.

Päivitetyn strategian kolme keskeisintä tavoitetta ovat 1) Laajentaa energiapalveluitamme, 2) Kasvattaa kiertotalousliiketoimintaa ja 3) käynnistää vastuullisuusohjelman laatiminen, jonka keskiössä on valittujen vastuuteemojen läpinäkyvä mittaaminen ja vastuullisuudesta avoimesti viestiminen.

Energiapalveluiden laajentamisen kärkihankkeina ovat mm. metsäbiomassan saannon omavaraisuuden lisääminen mm. hakettamalla energiapuuta. Lisäksi selvityksessä ovat yhdyskuntajätevesilietteen ja erilliskerätyn biojätteen biokaasutus sekä metsäbiomassasta riippumattoman kaukolämmön tuotantoedellytykset.

Kiertotalousliiketoiminnan lisäämisessä selvitetään mm. voidaanko yhdyskuntajätevesipuhdistamon liete saada lannoitteeksi puuperäisen tuhkan kanssa. Tällöin voitaisiin hyödyntää lietteen fosfori ja typpi ja saada aikaiseksi lannoite, joka sopisi sekä turve- että kivennäismaille.

Vastuullisuusohjelmaan laatimisen keskeisin tavoite on laatia mittaristo, jolla EVOn toiminnan laadukkuutta mitataan sekä kuinka osuuskunnan arvoihin oleellisesti liittyvä toiminnan viestintä tehdään läpinäkyvästi ja avoimena. Yksi kärkihankkeista tulee keskittymään huoltovarmuusinvestointeihin ja varautumiseen.

Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta toimii alansa aktiivisena ekosysteemin osana ja luo osaltaan elinvoimaa koko seutukunnalle. EVO toimii arvojensa mukaisesti yhteisöllisesti, läpinäkyvästi ja avoimesti nyt ja tulevaisuudessa.

Kuubio – Kuusamon bioteollisuusalue alustana paikalliselle kiertotaloudelle

Mäntyselkään sijoittuvan Kuusamon uuden bioteollisuusalueen, Kuubion, tavoitteita ovat kiertotalouden kehittäminen, puun jalostusarvon nosto ja niihin liittyvät investoinnit. Kiertotalouden kehittäminen pitää sisällään useimmiten perinteisesti jätteiksi katsottujen materiaalien uudelleenkäyttöä, jossa yhden yrityksen sivuvirta on toisen raaka-aine.

EVO haluaa omalla toiminnallaan luoda edellytyksiä myös alueen muun elinkeinotoiminnan kehittymiselle. Alueen tavoitteena on olla “Zero Waste City”, jonka toiminnan ytimessä ovat luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja biotalouden edistäminen.

Huolehdimme joka päivä puhtaan juomaveden saatavuudesta, jätevesien käsittelystä, kaukolämmön tuotannosta ja jakelusta

Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta aloitti toimintansa vuonna 1950 ja nykyisin, 73 vuotta myöhemmin Kuusamon EVO palvelee yli 4400 omistajaa. Kehitämme jatkuvasti palvelujamme, turvaamme puhtaan veden jakelun asiakkaille, puhdistamme jätevedet

korkeatasoisesti ja vastaamme kaukolämmön tuotannosta ja jakelusta sekä taajamassa että Rukalla. Meillä työskentelee 33 vesihuollon, kaukolämmöntuotannon ja asiakaspalvelun ammattilaista erilaisissa tehtävissä.

Kuva: Energiateollisuus

EVOn tunnusluvut:

• Palvelemme yli 4400 omistajajäsentä

• Toimitamme vuosittain puhdasta vettä yli 800 000 m3

• Jätevesiä puhdistamme vuosittain yli 850 000 m3

• Kaukolämpöä tuotamme vuosittain yli 1400 kiinteistöön, yhteensä noin 140 gigawattituntia

• Vesijohtoverkoston pituus 615 km

• Viemäriverkoston pituus 513 km

• Kaukolämmön runkoverkoston pituus 62 km ja talojohtoja 50 km

Vuosina 2016–2022 olemme rakentaneet ja investoineet mm.

• Rukan ja Mäntyselän uudet jätevedenpuhdistamot

• Kitkantien verkostojen uusinta sekä Itä-Rukan vesi- ja viemäriverkostot ja vesisäiliön

• Rukan kaukolämpöverkoston laajentaminen Rukatunturin yli Itä-Rukan alueelle

• Rakeistuslaitoksen sekä pellettilämpölaitoksen

6 KUUSAMON ENERGIA- JA VESIOSUUSKUNNAN ASIAKASLEHTI KUUSAMONEVO.FI
Toimitusjohtaja Mika Mankinen ja talous- ja hallintopäällikkö Merja Kemppainen ovat tyytyväisiä strategiatyön etenemiseen.
EVOn organisaatiokaavio.

Kesätöissä EVOlla – Energiatekniikka tutuksi

Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta työllisti viime kesänä lämmöntuotannon puolella kolme kesätyöntekijää. Oulun ammattikorkeakoulun energiatekniikan opiskelijat Emma Orava, Milla Suortti ja Tuukka Moilanen työskentelivät toukokuun alusta syksyyn saakka erilaisissa kunnossapidon ja lämpöhuollon tehtävissä. Emma päätyi työhön muutaman sattumuksen kautta, ja Millaa puolestaan Kuusamossa houkutteli kaunis luonto. Kolme vuotta energiatekniikkaa opiskellut Tuukka on kotoisin Kuusamosta, joten valinta tulla tänne kesätöihin oli helppo.

Oma alan töistä potkua tulevaan

Kaikille kolmelle työpaikka on ensimmäinen laatuaan energia-alalla ja odo-

tuksena oli, että he pääsisivät monipuolisesti näkemään ja tekemään käytännössä sitä, mitä kirjoista on opiskeltu. Töitä kolmikko onkin päässyt tekemään laidasta laitaan. Erityisesti mieleen on painunut “vaihtoviikko” toiselle voimalaitokselle, missä he pääsivät osallistumaan turbiinirevisioon. “Oli hienoa, että tutustumismatka järjestyi EVOn puolelta näinkin nopealla aikataululla. Turbiinirevisio ei kuulu jokavuotisiin huoltotoimiin, niin oli opettavaista päästä se näkemään”, kertoo Emma.

Kaikki kolme uskovat, että voimalaitoksella tehdyistä työtehtävistä on varmasti hyötyä tulevaisuudessa.

Emma kertoo saaneensa hyvän käsityksen siitä, mitä työ voisi tulevaisuudessa olla, kun on laajasti saanut tehdä ja päässyt näkemään käytännön työtä. Kaikki kolme ovat muun muassa

Vesi on hintansa arvoinen laatutuote

Kuusamossa asutaan rikkaiden ja puhtaiden pohjavesivarojen äärellä. Veden hankinta ja jakelu, jäteveden käsittely sekä verkoston kunnossapito ja investoinnit muodostavat veden hinnoitteluperusteet.

Yksi kuutiometri eli 1000 litraa raikasta vettä, kotiin puhtaana tuotuna, käytettynä ja poisvietynä, ympäristöystävällisesti käsiteltynä hintaan 5,18 euroa. Puoli litraa makuaromeja sisältävää kivennäisvettä hyllystä poimittuna hintaan 2,45 €.

Kumpaa käännät, hanaa vai korkkia, valinta on aina sinun.

Avoin hinnoitteluperuste

Suomalaisesta maaperästä pumpattu pohjavesi on yleisesti arvostettu tuote myös kansainvälisesti. Veden hinta herättää meissä intohimoja ja keskustelua, moni asia on helpompi mieltää ja ymmärtää, kun tietää mitä taustalta löytyy.

“Veden hinnan osalta kaava on yksinkertainen. Veden hinnan tulee kattaa veden hankinta ja jakelu, jäteveden käsittely, henkilöstö- ja alihankintapalveluiden kustannukset sekä investointi- ja rahoituskulut. Kun nämä kustan-

päässeet vuorollaan ajamaan lämpölaitosta. Milla jatkaa, että he ovat saaneet olla myös urakoitsijoiden mukana katselemassa, kyselemässä ja oppimassa, ja tätä kautta nähneet vielä laajemmin, minkälaista työtä energiahuollon parissa tehdään.

Työyhteisöltä tukea

Työyhteisössä kesätyöntekijät on otettu hyvin vastaan: ”Ymmärrystä on löytynyt tällaisille nolla työkokemuksella voimalaitostyössä oleville, ei oleteta, että kaikki osataan valmiiksi, mutta sopivissa määrin vaaditaan”, sanoo Tuukka. “Ei ole kertaakaan ärsyttänyt mennä töihin, se kertoo paljon”, naurahtavat kaikki kolme. Hommia tehdään useasti porukassa jo työturvallisuuden takia, ja kaikki kolme antavat kiitosta kattavasta perehdytyksestä

nukset jakaa laskutettavalla kuutiomäärällä, pääsemme käsiksi yksikköhintaan.”, Kuusamon EVOn talous- ja hallintopäällikkö Merja Kemppainen avaa hinnoitteluperustetta.

Investoinnit vaativat varoja

Vesihuollossa on jatkuvaa investointitarvetta ja verkostojen sekä laitosten huolto- ja korjaustoimet vaativat rahaa myös tulevina vuosina. Veden hinnan korotukset ovat olleet viime vuosina maltillisia, koska EVO on pystynyt toteuttamaan isot investoinnit kassavaroilla.

“Velan varaan emme voi kuitenkaan tulevaisuutta rakentaa,” jatkaa Merja ja lisää: ”Jos saneerauksia ei tehdä ajallaan, korjauskustannukset nousevat ja jos kaikki investoinnit tehdään velkarahalla, kasvavat rahoituskustan-

Ketkä?

• Emma Orava, Milla Suortti ja Tuukka Moilanen

ja turvavarusteista huolehtimisesta. Kiitosta saa myös työilmapiiri, kaikki ovat olleet todella mukavia ja työkavereilta uskaltaa kysyä neuvoa. Milla kertoo, että oli jopa yllättävää, kuinka mukavia kaikki ovat, se kun alkuun vähän jännitti.

Kesätyöntekijät tuovat uutta näkökulmaa ja lisäresurssia

Tulevaisuuden suunnitelmat kaikilla kolmella ovat vielä auki, ja Milla kertoo, että hän voisi harkita Kuusamoa työpaikkana. Tuukka lisää, että nyt rakenteilla olevalta Mäntyselän uudelta biotalousalueelta voisi varmasti löytyä töitä myös energiatekniikan insinööreille.

Kuusamon EVO työllistää kesätyöntekijöitä sekä tarjoaa harjoittelumah-

nukset. Paine nousee joka suunnasta.”

Perusmaksuilla tulisi kattaa verkoston ja laitosten ylläpitokustannukset ja Kuusamossa ei olla vielä lähelläkään sitä tilannetta. “Vesiyhtiöiden kattojärjestö Vesilaitosyhdistys suo-

Esimerkkejä arjen

kustannuksista:

• 0,20 € ruokaan ja juomaan

• 0,15 € pyykinpesuun

• 0,35 € peseytymiseen

• 0,30 € WC:n huuhteluun

• Opiskelevat kaikki Oulun ammattikorkeakoulussa energiatekniikkaa eri vuosikursseilla

• Kesätöissä

Kuusamon EVOlla lämmöntuotannossa

dollisuuksia eri alojen opiskelijoille. “Kesätyöntekijät ovat arvokas lisä kesäajan henkilöstövahvuuteen, kun lomat pyörivät vakihenkilöstön osalta. On myös hienoa, että voimme tarjota tulevaisuuden energia-alan osaajille omaa alaansa vastaavaa työkokemusta”, päättää voimalaitospäällikkö Lauri Kilpijärvi.

sittelee perusmaksun kattavan veden hinnasta jopa 50 prosenttia. Kaikki Suomen yhtiöt ja laitokset ovat kaukana tuosta, Kuusamon EVOlla perusmaksun osuus on noin 20 %,” kertoo Kemppainen.

Jätevedenpuhdistus

maksaa enemmän

Perusmaksun lisäksi veden hinnoittelun muut hintakomponentit ovat vesi ja jätevesi. Toimitusjohtaja Mika Mankinen selventää, miksi jäteveden yksikköhinta on korkeampi: “Jäteveden käsittely on prosessina monimutkaisempi, verkostoon sisältyy paljon energiaa kuluttavia pumppaamoja ja jätevedenpuhdistamot laitoksina ovat hyvin teknisiä. Uusien laitosten poistokustannukset ovat suuria, mutta investoinneilla on turvattu laadukas puhdistusprosessi pitkälle tulevaisuuteen.”

KUUSAMON ENERGIA- JA VESIOSUUSKUNNAN ASIAKASLEHTI 7 KUUSAMONEVO.FI
Milla, Emma ja Tuukka huoltavat savukaasuanalysaattoria.

EVO myy rakeistettua tuhkaa metsälannoitteeksi

EVO rakeistaa lämmöntuotannossa syntyvän tuhkan metsälannoitteeksi. Tuhkarakeella metsän lannoittaminen tukee metsän kasvua ja lisää metsän jalostusarvoa palauttamalla metsän kasvulle tärkeitä ravinteita maaperään. Metsän lannoittaminen tuhkarakeella tukee sekä metsän kasvua että kestävää kehitystä

Tuotannossa syntyvä metsälannoite on raetta, joka liukenee maahan pitkän ajan kuluessa, arviolta noin 15 vuodessa. Metlan ja Tapion tutkimusten mukaan puuperäisellä tuhkalan-

sän jalostusarvoa ja vahvistaa sen kasvua palauttamalla metsän kasvulle tärkeitä ravinteita maaperään. Valmis tuhkaraesäkki painaa 1000 kg ja sen hinta on 161,20 € (sis. alv. 24 %).

Yhteydenotot: Voimalaitospäällikkö

Lauri Kilpijärvi p. 020 741 4908

Astetta alemmas -kampanja tulee taas!

Kuusamon EVO on tänäkin vuonna mukana energiansäästöviikolla. Talvella 2022–2023 suomalaiset ottivat asiakseen tehdä konkreettisia ja nopeasti tehoavia energiansäästötekoja, kiitos kaikille säästötalkoisiin osallistuneille.

Tänä vuonna Astetta alemmas-kampanja keskittyy energiankäytön uuteen aikaan. Lue säästövinkit osoitteessa: astettaalemmas.fi ja nappaa vinkit, miten voit käyttää energiaa entistä kestävämmin.

Pellettilämpölaitos on otettu käyttöön

Lämmöntuotantoa tukemaan ja öljynkulutusta vähentämään on hankittu 3 MW:n pellettilämpölaitos, jolla tuetaan Pohjois-Kuusamon kaukolämpöverkon lämmöntuotantoa. Tällä helpotetaan verkoston pumppaustarpeita, jolloin myös sähkönkulutusta saadaan pienennettyä.

EVO ostaa

energiapuuta

myös yksityisiltä

metsänomistajilta

Energiapuuksi kelpaa huonompikin puuaines.

Tulevana talvena EVO hakettaa edelleen lähialueen metsistä kerättyä energiapuuta ja hankkii sitä lisää polttoainevarastoonsa ympäri vuoden. EVO ostaa energiapuuta myös yksityisiltä metsänomistajilta. Puut voivat olla esimerkiksi myrskynkaatoja, muuten vioittuneita tai epäkelpoja sopiakseen muihin käyttötarkoituksiin.

Yhteydenotot:

Voimalaitospäällikkö

Lauri Kilpijärvi

p. 020 741 4908

Pellettilämpölaitoksen käytöllä Pohjois-Kuusamossa voidaan vähentää öljyn käyttöä runsaasti, ja öljy tuleekin jäämään tulevaisuudessa puhtaasti hätä- ja varapolttoaineeksi. Laitos otettiin käyttöön toukokuussa 2023.

8 KUUSAMON ENERGIA- JA VESIOSUUSKUNNAN ASIAKASLEHTI KUUSAMONEVO.FI
Kunnossapitoinsinööri Jarno Pitkänen tutustuu uuden pellettilaitoksen tekniikkaan.
@kuusamonevo www.kuusamonevo.fi SEURAA MEITÄ

Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.