Joulu2015

JOULU

2.12.2015 // JOULUN ODOTTAJAN LUKUPAKETTI TÄYNNÄ TIETOA JA TUNNELMAA // 32 SIVUA // kaleva.fi

2015

2

Lauri Hirvonen:

Luen usein tekstiäni ääneen SIVU 21

Maut

Lohikakku saa viime silauksen parme­ saaniraasteesta, mädistä, tillistä ja kananmunanlohkoista. Punajuuri­ vinaigrette antaa väriä ja makua jouluiselle alkupalalle. SIVU 18

Ilot

Suomenhevonen on ystä­ vällinen ja leppoisa. Ulko­ maalaisille lumessa ratsas­ taminen on eksoottinen kokemus. SIVU 30

2 joulu

KESKIVIIKKONA 2. JoulukuuTA 2015 2

.

3

2 KESKIVIIKKONA 2. JoulukuuTA 2015

JOULU sisältö

Melankolian maustamaa ilosanomaa pimeään

Kyösti Karvonen päätoimittaja Päivi Alasuutari toimittaja PL 170, 90401 Oulu www.kaleva.fi

Tapanina saunaan

Merilän kartanon savusauna lämmitetään vasta tapanin­ päiväksi, sillä lämmittämi­ nen vie aikaa, kokki Markku Tervomaa kertoo.

Kolumni

6

Päivi Alasuutari paivi.alasuutari@kaleva.fi

B

rasilialainen Pedro Nardelli kertoo tässä lehdessä (s. 13), miten hänen kotimaassaan jouluna rakennetaan talvea kesän keskelle: joulupukki pukeutuu aina talvivaatteisiin, kuusi koristellaan kynttilöin, vaikka joulukuun keskilämpötila on +27 C°.

Meillä sää adventista jouluun on pahimmillaan tosi synkeä, päivä vain lyhenee, lumi käväisee maassa silloin tällöin. Onneksi on joulu, että tulee muutakin puhuttavaa kuin kaamosmasennus.

Kysyimme lukijoiltamme Kaleva.fi:ssä lahjoista (s. 22), jotka eivät ole tavaraa, vaan esimerkiksi palvelus ystävälle. Moni keskusteluun osallistunut korosti, että olipa lahja aineeton tai tavara, olennaista on, että lahja on annettu sydämestä. Kauniisti sanottu. Aito joulutunnelma tulee antamisen ilosta – mieli hellä ja ihmisellä hyvä tahto.

Kiintotähti Eino Grön kertoo haastattelussaan (s. 16), ettei Suomessa voi pitää joulukonserttia ilman Sylvian joululaulua, Karl Collanin säveltämää Zacharias Topeliuksen runoa. Nyökkäilin juttua lukiessani. Nyökyttelin myös Grönin omille suosikeille En etsi valtaa loistoa ja Varpunen jouluaamuna.

Ne eivät ole iloisia ja riehakkaita lauluja. Vertaillessaan brasilialaista ja suomalaista joulua Pedro Nardelli kiinnitti huomiota siihen, että Brasiliassa joulu on iloisempi juhla kuin Suomessa. Ehkä se sopii sekä pimeään vuodenaikaan että suomalaiseen mentaliteettiin, että nautiskelemme joulun sanomasta mieluusti melankolian herkistäminä.6

NYT 4 Joulumyyjäisiin tehdään käsitöitä kesästä asti

Käsityöläisellä on hyvä olla myytävänä joulu­ myyjäisissä myös jotain pientä. Marja Niirasella ne ovat huovutettuja koruja, kännykkäkoteloita, kukkaroita ja kintaita. Työt on aloitettu jo kesällä.

POTRETTI 16 Joulumieli tulee joulukonserteista, sanoo Eino Grön

– Jouluun valmis­ tautuminen alkaa tietysti joulukonsertti­ kiertueella. Se on perin­ ne, joka tuo itsellekin joulun tunnun, kertoo rakastettu tangolaulaja ja joululaulujen tulkitsija Eino Grön.

MAUT 18 Saisiko olla katkarapuleivos alkupalaksi?

Joulupöydän alku­ palaksi sopii sopivas­ti suolainen ja makea katka­rapuleivos.

Kylmäsavulohesta päälle tehty ruusuke kruunaa ruokaisan makupalan. Rucola ja tilli antavat vihreyt­ tä pintaan.

4 JOULU

KESKIVIIKKONA 2. JoulukuuTA 2015 2

Marja Niiranen keskittyy messuilla ja myyjäisissä huovutettujen tuotteidensa myyntiin. Tässä korvaläppiä veikeillä eläinaiheilla kuvioituina.

Joulu alkoi jo kesällä Niiranen kiirehtii nyt myyjäisistä ja messuista "toiseen "Marja myymässä tuotteitaan.

Jaana Skyttä, teksti jukka leinonen, kuvat

Naulakoissa roikkuu iloisesti värikkäitä huopalakkeja, hyllyillä on huopa- ja turkiskintaita, henkareissa liivejä ja turkiksia. Olemme turkkuri Marja Niirasen työpajalla ja hänen kiireisin sesonkiaikansa, talvi, on alkanut.

– Kaikki on saatava kesän aikana valmiiksi myyntiin.

Kolmekymmentä vuotta käsityöläisenä toiminut Niiranen huovuttaa, tekee turkistuotteita ja käyttää myös nahkaa materiaalinaan.

Messuilla ja myyjäisissä Niiranen keskittyy huovutettujen tuotteidensa myyntiin, turkistyöt valmistuvat pääosin tilaustöinä. Etenkin metsästäjät tilaavat paljon erilaisia asusteita.

Niiranen osallistuu joulukuussa neljättä kertaa Oulun keskustassa järjestettävään Kädentaitajien lahjapajaan, jossa hän myy lukuisten muiden käsityöläisten kanssa tuotteitaan parin viikon ajan.

– Tänäkin vuonna tapahtuman järjestelystä vastaava Minna Laatikainen sai meille keskustasta hyvän paikan. Kaupungin laitamille ei kannata lähteä. On oltava siellä missä ihmisetkin, kaksi viikkoa on niin lyhyt aika. Myynnistä on saatava omansa takaisin ja toki vähän voittoakin.

Yhteiset myyntitapahtumat ovat käsityöläiselle henkireikä. Oulun ja lähikuntien käsityöläiset ovat verkostoituneet keskenään hyvin ja he tuntevat toisensa. On mukava nähdä kollegoja, kun työ on valtaosin yksin puurtamista.

– Tapahtumista saa uusia ideoita ja on antoisaa jutustella asiakkaiden kanssa, Niiranen kertoo.

Niiranen suosii messuja, mutta hän osallistuu joulun alla myös moniin myyjäistapahtumiin.

– Tuntuu, että tänä vuonna myyjäisiä on poikkeuksellisen paljon, ja monet tapahtumat osuvat päällekkäin. On vain ongittava joukosta itselle sopivimmat.

Hyvä myyntitapahtuma on Niirasen mukaan sellainen, että kävijöitä on paljon, muttei liikaa, jotta ihmiset pystyvät katselemaan rauhassa myyntituotteita.

Huono taloustilanne näkyy Niirasen mukaan erityisesti turkispuolella. Sen sijaan, että ostettaisiin uutta, korjautetaan paljon vanhaa.

Hyvä turkis kestää jopa viisikymmentä vuotta.

Nyt muodistetaan paljon äitien vanhoja turkkeja tyttärille tai tehdään muutoksia ja korjauksia omaan turkkiin.

Käsityöläisellä on hyvä olla myytävänä myös jotain pientä. Niirasella ne ovat huovutettuja koruja, kännykkäkoteloita ja kukkaroita.

– Pientäkin halutaan ostaa, ja ihmiset ovat liikkeellä erilaisin budjetein.

Asiakaskunta on naisvaltainen, mutta metsästäjien tilaamien asusteiden lisäksi miehet ostavat Nikita-lakkeja, korvaläppiä ja kintaita.6

Poimintoja lähiseudun joulumyyjäisistä 4.12. Oulu Joulumyyjäiset Intiön seurakuntakodilla klo 11–15, Intiönpolku 2.

4.– 5.12. Raahe Kampuksen Joulutori, Rantakatu 7.

4.– 22.12. Oulu Tiernatori, Rotuaarin aukio 5.12. Kuivaniemi Joulumarkkinat Kuivaniemen nuorisoseurantalolla, Kirkkotie 95100.

5.12. Piippola Lähetysmyyjäiset klo 12–13 Piippolan seurakuntakodissa, Pappilankuja 6.

5.12. Paavola Joulumyyjäiset Paavolan nuorisoseurantalolla klo 10–15, Kirkkotie 14.

7.– 20.12. Oulu Kädentaitajien lahjapaja, Saaristonkatu 14. Avoinna ma–pe 10–18, la 10–17 ja su 12–16.

9.12. Oulu Joulumyyjäiset Myllyojan asukastuvalla klo 9 –14, Jokivarrenpolku 5.

9.12. Raahe Annanpäivät, perinteiset käsityöläisten joulumyyjäiset, Patala, Brahenkatu 17.

12.12. Kello Asukastuvan joulumyyjäiset lauantaina klo 10–14, Kellon Asukastupa, Kellontie 272.

12.12. Ylikiiminki Seluskan joulumyyjäiset alk. klo 11,

Ateljee-Galleria Kaikkonen, Muhoksentie 750.

12.12. Ylikiiminki Joulumyyjäiset Ylikiimingin seurakuntatalolla klo 10–13, Harjutie 5.

12.12. Pyhäntä Järjestömyyjäiset klo 10–13 Pyhännän seurakuntatalossa, Kirkkotie 4.

13.12. Oulu Joulumyyjäiset Pateniemen Honkapirtillä alk. klo 10, Pateniementie 86.

12.12. Oulu Joulumyyjäiset klo 10–13 Tuiran kirkon seurakuntasalissa, Myllytie 5.

19.12. Oulu Joulumyyjäiset Kaukovainion kappelissa klo 10–13, Hiirihaukantie 6.

JOULU 5

2 KESKIVIIKKONA 2. JoulukuuTA 2015

Hox

Joulu on laulamisen ja antamisen juhlaa. Katso valmiiksi itsellesi sopivat yhteislaulutilaisuudet. Lahjojen hankkiminen kannattaa tehdä mahdollisimman aikaisin, että jo ennen aattoa ehtii aloittaa laskeutumisen joulurauhaan.

Clas-Olav Slotte

Oulun ev.-lut. seurakuntien joulunajan tilaisuudet löytyvät verkkoosoitteesta: http://joulu.oulunseurakunnat.fi/

NYT JOULU 2015

Marja Niiranen alkaa suunnitella myyntipöytää jo viikkoa ennen tapahtumaa. Tavaroiden kuljettamisessa ja järjestelyssä menee aikansa. Joskus hän tekee vielä viime tingassakin tuotteita, jotta värimaailma pöydässä sointuu yhteen.

Joululauluja yhdessä jopa huoltoasemalla

ja iTunes myyvät lahjakortteja palveluihinsa. Lahjakorttien latausarvot viidestä eurosta ylöspäin.

Kauneimmat joululaulut rantautuvat jokavuotiseen tapaan ympäri Oulun kirkkoja ja seurakunnan tiloja. Joululauluja pääsee laulamaan yhteislauluna kuitenkin myös monissa muissa paikoissa.

Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksia järjestetään: Caritaskodilla (8.12. klo 16), Pikkaralan koululla (8.12. klo 18), Oulun yliopiston Linnanmaan aulakahvilassa (10.12. klo 11), Korvenkylän nuorisoseurantalolla (10.12. klo 18), Tahkokankaan palvelukeskuksessa (11.12. klo 13) ja Sanginjoen nuorisoseurantalolla (16.12. klo 18) sekä Tannilan koululla Yli-Iissä (7.12. klo 19), Juopulin kylätalolla Ylikiimingissä (9.12. klo 18), Salonpään koululla Oulunsalossa (14.12. klo 18) ja SEO-huoltoaseman kahviossa Haukiputaalla (21.12. klo 8).

Lisäksi joululauluja lauletaan yhteislauluina Koskelan palvelukeskuksen eläkeläisten kerhossa 17.12. sekä viittomakielisille suunnatussa joululaulutilaisuudessa Palvelukeskus Runolassa 8.12. Tilaisuudessa esiintyy viittomakielinen kuoro ja laulut viitotaan ja lauletaan yhdessä.

Myös Kaakkurin asukastuvalla 12.12. järjestettävissä pikkujouluissa lauletaan joululauluja yhteislauluna.

Elokuvaharrastajalle: Miksi odottaa uutta jaksoa kokonainen viikko, kun koko tv-sarjan tuotantokauden voisi katsoa putkeenkin? Elokuvafani ilahtuu Viaplay Leffat-paketin kattavasta elokuvatarjonnasta, laadukkaista draamasarjoista nauttiva puolestaan HBO Nordicin tilauksesta. Myös huippusuositun suoratoistopalvelu Netflixin arvokortti on varma lahjavinkki viihteen suurkuluttajalle. Kanavapaketit hinnoitellaan tilauksen keston mukaan, Netflix-kortit 15 – 50 euroa.

Pukinkonttiin viihdettä verkkopalveluista Jouluostosten mattimyöhäinen tekee viisaasti valitessaan viihteen ystävälle pukinkonttiin litteän lahjakortin – itsehän sitä mieltymyksensä parhaiten tuntee.

Musiikin rakastajalle: Kuulokkeet korvilla kulkeva nauttii musiikin suoratoistopalvelu Spotifyn mainoksettomasta Premium-jäsenyydestä.

Myös musiikkia, pelejä, elokuvia ja sovelluksia tarjoavat valtavat verkkokaupat Google Play

Urheilufanille: Moni kovatasoinen urheilutapahtuma on karannut Yleltä maksukanaville.

Innokas penkkiurheilija arvostaakin suomalaiskiekon Liigapelit näyttävää Ruutu+-tilausta, Mestarien liigan ja NHLjääkiekon välittävää Viaplay Urheilu -pakettia tai jääkiekon MM-kisat ja F1-osakilpailut tv-ruutuun tuovaa MTV Total Sport -pakettia. Kanavapaketit hinnoitellaan tilauksen keston mukaan.

Joulumusiikkia loppiaiseen asti Jouluradiosta Jos haluat kuunnella tauotta joulumusiikkia ilman mainoksia, se onnistuu Jouluradiossa.

Jouluradio on pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteisen mediatoimituksen radiokanava, joka kuuluu nyt ensimmäistä kertaa Radiot.fi -palvelussa.

Tämä sesonkimedia aloitti jo 13. kertaa lähetyksensä ensimmäisenä adventtina.

– Soitamme kanavillamme kaikkia joulumusiikin genrejä klassisesta jazziin ja kaikkea siltä väliltä: rouheaa rockia ja edm-droppeja, lastenlauluja sekä kauneimpia joululauluja. Tavoitteeni on, että kuulija viihtyy Jouluradion parissa kauden alusta loppuun asti, sanoo Jouluradion musiikkipäällikkö Jani Kareinen.

6 JOULU

KESKIVIIKKONA 2. JoulukuuTA 2015 2

REPPARI JOULU 2015

Vanhan pirtin valtavassa uunissa paistuu pelkästään pikkujoulusesongin aikaan monta kymmentä kinkkua. Kinkkuja riittää tietysti myös jouluaattona paistettavaksi, Leena Tervonen kertoo.

75 kinkun ja yhden

2 KESKIVIIKKONA 2. JoulukuuTA 2015

JOULU 7

"matkailuyritys "Maaseutu­

Merilän kartanossa riittää vilskettä pikkujouluista uuteen vuoteen asti.

Kartanolaiset tekevät työkseen joulumieltä asiakkailleen.

Anni Hyypiö teksti Jukka Leinonen kuvat

Edessäni seisoo vanha valkokylkinen uuni, jolla on tähän vuodenaikaan liittyvä kunniakas ja tärkeä tehtävä.

Tämän uunin sisuksissa paistetaan koivuklapilla pikkujoulusesongin aikana monta kymmentä joulukinkkua.

Yhden kinkun paistaminen syöntikypsäksi vie noin vuorokauden, ja kerrallaan uuniin mahtuu kahdesta kolmeen kinkkua. Vanhan pirtin ovella seisova uuni käy siis jatkuvasti kuumana melkein kuukauden ajan.

Eikä tässä vielä kaikki: – Kun laskemme yhteen tämän ja Kaisun salin puu-uunin kinkut, pikkujoulusesongin aikana meillä paistetaan yhteensä noin 75 kinkkua. Jouluaaton kinkut tulevat vielä siihen päälle, selvittää utajärveläinen Leena Tervonen Merilän kartanosta.

Tervonen tuntee hyvin kartanon kinkkukuviot, sillä hän on autellut sen juhlassa ja arjessa jo parinkymmenen vuoden ajan.

Tervosta tulevassa kinkku-urakassa auttaa kartanon uusi kokki Markku Tervomaa. Hän on Merilän perheen tuttu jo vuosien takaa, mutta tämä on hänen ensimmäinen joulunsa kartanon keit­ tiössä. Entinen Hönttämäen koulukeittiön kokki on ottanut uuden roolinsa vastaan luottavaisesti. Tulevaa ei kuitenkaan voi ennustaa.

– Ai miltä joulusesonki kartanossa tuntuu? Vielä hyvältä. Mutta sitähän pitää kysyä tietysti jouluaattona uudestaan, hän naureskelee.

kuusen sesonki

Utajärvellä Merilän kartanossa joulu on otettu vastaan jo monen monta kertaa. Hiljaisen Meriläntien päässä tulijaa odottaa lumisateen piiskaama piha, jota reunustavat komeat, korkeat puurakennukset. Tuuli heiluttelee rakennusten pieliin ja lipputankoon vedettyjä jouluvaloja. Keltaiseksi maalatun päärakennuksen ulko-ovella tulijaa tervehtivät puusta veistetyt tontut.

Uskottava se siis on: joulu on jo ovella – kirjaimellisesti.

Tämä Oulujoen rannalla seisova kartano on ollut utajärveläisen Merilän suvun omistuksessa jo kaksisataa vuotta, ja se on kestinnyt niin 1800-luvun lopun koskiveneturisteja kuin viime vuosikymmenten pikkujouluvieraita.

Tänä jouluna yksi on kuitenkin poissa. Kartanon emäntä Kaisu Meriläinen menehtyi alkuvuonna äkillisesti sairaskohtaukseen.

Suuresta menetyksestä huolimatta kartano on

D

8 JOULU

KESKIVIIKKONA 2. JoulukuuTA 2015 2

Vanhat kuvat kartanon vieressä virtaavan Oulujoen elämästä ovat löytäneet paikkansa vanhalta hirsiseinältä.

jatkanut toimintaansa läpi vuoden – ja joulu otetaan tuttuun tapaan vastaan tänäkin vuonna.

Pitkälle marraskuulle asti palvelu- ja ravintola-alalla elettiin piinallista siirtymävaihetta. Kun kesäsesonki oli viety päätökseensä ja viimeiset syyshäät tanssittu, odottavat katseet käännettiin jouluun.

Pikkujoulukausi on matkailu- ja ravintola-alalle kultaakin kalliimpi aika. Silloin alkoholin myynti kasvaa normaaliin verrattuna jopa 10–15 prosenttia, ja ruokamyyntikin kasvaa huomattavasti.

Vaikka taantuma vie kuluttajan käyttövaroja, Matkailu- ja ravintolapalveluiden liiton MaRan marraskuisen kyselyn mukaan alan yritykset odottavat tulevalta pikkujoulumyynniltä edellisvuoteen nähden varovaista kasvua.

Merilän kartanollakin marraskuu oli vielä suunnittelun aikaa – kesäkauden päättäjäisiäkin vietettiin vasta lokakuussa. Kartanon ensimmäinen iso pikkujouluseurue saapui marraskuun viimeisenä lauantaina. Yli kahdensadan hengen seurue oli harvinaisen helppo viihdytettävä, sillä seurue toi oman ohjelmansa mukanaan.

Nyt joulukuussa iso pyörä on pyörähtänyt toden teolla käyntiin, eikä kartanon väellä ole vapaa-aikaa ihmetellä joulukuun kulumista.

Mitä pohjoispohjanmaalaiset pikkujouluasiakkaat sitten juhlakohteeltaan haluavat?

Leena Tervomaan kokemuksen mukaan resepti on yksinkertainen: Hyvää ruokaa, hieman jouluaiheista musiikkia, kiireetöntä yhdessäoloa ja mielellään vielä kunnon löylytykset hyvässä saunassa.

Tapoja joulunviettoon on tietysti monia. Eräs pikkujouluseurue halusi juhlansa järjestettävän lämpimien sisätilojen sijaan ulkona joen rannalla seisovassa laavussa. Toive toteutettiin, ja vierailipa itse joulupukkikin lyhtyjen valossa juhlaansa viettäneiden luona.

Kartano koristellaan ennen vieraiden saapumista jouluasuun.

Kartanon uuden puolen juhlasalissa pitkiä pirttipöytiä peittävät puhtaat valkoiset liinat ja kynttilät, ja pöydille ja lipastoille nostetut puiset tontut kurkistelevat yllättävistäkin paikoista. Kynttilöiden valossa tunnelma hirsiseinien sisällä on rauhallinen, pysähtynyt.

Kiiltävät kupariset kahvipannut ovat perinteisellä paikalla uunin päältä.

Vaikka isolla tilalla riittääkin pihalla lääniä ja sisätiloissa huoneita, Tervomaa arvelee kartanon pärjäävän tänä jouluna vain yhdellä aidolla joulukuusella.

– Kaikki saavat sitten pyöriä sen ympärillä. Määrä ei ratkaise, vaan laatu, Tervomaa naureskelee.

Kartanon pikkujoulumenu on perinteinen ja konstailematon. Siitä löytyvät kaikki joulun tutut elementit eli juureslaatikot, sienisalaatit, rosollit, kalatarjottimet, sillit, kuuluisa kinkku ja jälkiruoaksi luumukiisseli kermavaahdolla.

Jouluun valmistautuminen onkin aloitettu oikeastaan jo viime kesänä, jolloin kartanolaiset suunta-

Merilän kartanossa historia on läsnä. Vuonna 1897 matkailija sai talosta ruoan 1 markalla ja kahvin 25 pennillä.

JOULU 9

2 KESKIVIIKKONA 2. JoulukuuTA 2015

Merilän kartano Merilän kartanon historia alkaa vuodesta 1811, jolloin kartanorakennus seisoi nykyistä sijain­ tiaan kauempana, Ylimerilän pihapiirissä. Vuosi­ na 1920–1922 aikana tila siirrettiin sen nykyiselle paikalle Oulujoen kupeeseen Alamerilään.

Noin sata vuotta sitten Alamerilän tilana tunnettu rakennus tunnettiin Oulujoen koskimatkojen ma­ joituskohteena.

Koskiveneturistien kestitys jatkoi vuoteen 1945 saakka, jolloin joen rakentaminen esti veneellä laskemisen. Samana vuonna Pyhäkoskella tapah­ tui lisäksi useita ihmishenkiä vaatinut vakava on­ nettomuus.

Alamerilän tila sai uuden nimensä 1993, kun su­ kutilalle palanneen Asko Merilän puoliso Kaisu Merilä aloitti historiallisen talon ympärille kehit­ tyvän liiketoiminnan. Kartano nykymuodossaan juhla- ja majoituspalvelujen tilana on hänen kä­ denjälkeään.

Kartanossa toteutettiin vuonna 2014 suuri re­ montti, jossa vanha päärakennus yhdistettiin uu­ disrakennuksiin.

Joulusesongin aikaan kartanossa työskentelee 5-6 työntekijää. Ylimääräiset käsiparit ruoan tarjoilussa ovat tarpeen, sanoo kartanon uusi kokki Markku Tervomaa. – Riskinä on, että jos kokki jää palvelemaan asiakasta, jokin saattaa palaa keittiön puolella pohjaan.

Kartanoon joulupyhien ajaksi majoittuvia lämmittävät huoneissa edelleen toimivat pönttöuunit.

sivat metsään marjojen ja sienien perässä.

Suurin osa pikkujoulukattauksista katetaan noutopöytään.

– Kyllähän jouluna jokainen haluaa syödä niin paljon kuin napa vetää, Tervonen hymyilee.

Tänä jouluna kartanossa ei joulupöydän jälkiruokana tarjota joulutorttua, sillä Tervomaa arvelee kansan kyllästyneen siihen jouluaattoon mennessä.

– Luumukiisselissäkin näkyy sukupolviero. Osa väestä tykkää siitä hirveästi, osa ei sitten ollenkaan.

Joulupöytään ei kateta mitään liian trendikästä tai erikoista, sillä Tervosen kokemuksen mukaan liian kokeileva joulukeittiö voi houkuttelun sijaan karkottaa asiakkaita.

– Moni ryhmä saattaa soittaa etukäteen ja pyytää liian erikoisten ruokalajien poistamista, sillä he eivät ole varmoja siitä, miten niitä oikein pitäisi syödä.

Moni nuorempi pikkujouluporukka rakastaa karaoken laulamista, ja se toki heille myös suodaan. Äänentoistolaitteilla vahvistetut ikivihreät raikuvat ikivanhojen hirsien keskellä, kartanon vanhan pirtin puolella.

Vanhan pirtin nurkassa seisoo

myös kaunis vanha piano, jonka nuottitelineessä punakantinen nuottikirja vaikuttaa odottelevan jo soittajaa.

– Siskollani Kaisulla oli tapana säestää joululauluja pianolla. En tiedä, mitenköhän asiassa käy tänä vuonna. Onneksi Utajärveltä eivät pelimannit lopu kesken, Leena Tervonen toteaa haikeutta äänessään.

Juhlia työkseen järjestävät sen tietävät: pikkujoululla ja sillä oikealla joululla on selvä ero.

Kun ensimmäinen juhla keskittyy riehakkaaseen ilonpitoon ja tiheään maljankohotteluun, oikea joulu on pikkuveljeään hillitympi ja ohjelmaltaan kaavamaisempi.

Merilän kartanossa joulupyhiksi majoittuvat jouluvieraat saapuvat jouluaattona puolen päivän aikoihin, ja sujahtavat kuin itsestään aaton rauhallisiin rutiineihin: noutopöydän ääressä syömiseen, kirkkokäyntiin ja kevyeen ulkoiluun jokimaisemissa.

Oulujoen rannalla seisova savusauna lämmitetään vasta tapaninpäivänä, sillä sen lämpeneminen vaatii monen tunnin kärsivällisen lämmitystyön – ja jouluaattona

harva ehtii odottelemaan saunaa tuntitolkulla.

Pikkujoulun ja joulupyhät erottaa myös kiireellisyyden taso. Siinä missä pikkujouluaikana yhdessä ryhmässä voi olla satojen asiakkaiden ryhmiä, joulun pyhinä kartanossa yöpyy tänä vuonna vain muutama perhekunta.

Merilän kartano pitää ovensa auki läpi joulupyhien uuteen vuoteen saakka. Pyhien kuluminen jouluvieraiden palvelun parissa ei kartanolaisia haittaa.

– Tällä alalla työtä on tehtävä silloin kun sitä on, ja työ on tehtävä silloin hyvin, Tervonen painottaa.

Markku Tervomaa sanoo, että perinteinen joulurauhan julistus on tärkeä jokaiselle suomalaiselle jouluviettäjälle, mutta erityisen paikallaan se on joulua työkseen järjestäville.

– Jos vain silloin ehtii television ääreen hetkeksi, niin joulurauhan julistus on se paras hetki hengähtää, Tervomaa hymähtää.

Vaikka tupa olisikin täynnä joulumielellä olevia asiakkaita, tärkeintä jouluna on hiljentyminen.

– Ne karaokelaitteet on lukittu silloin vähintään neljän lukon taakse, Tervomaa sanoo.6

10 JOULU

KESKIVIIKKONA 2. JoulukuuTA 2015 2

Näin suoritat suomalaisen joulun / Suomalaisessa joulussa on runsaasti kansallisia erityispiirteitä. Ne tekevät juhlasta haasteellisen pohjoisia tapoja tuntemattomalle ulkomaalaiselle. Kokosimme avuksi tiiviin sanaston selitysosineen. Niiden avulla joulun vietto kantasuomalaisten kanssa sujuu hyvässä hengessä ja piparin tuoksussa.

A Finnish Christmas features many characteristics that can make the holiday season a cultural challenge for many foreigners unfamiliar with Nordic customs.

Not to worry! We’ve compiled a concise vocabulary to help make your Finnish Christmas a wholesomely pleasant and gingerbread-scented experience.

1. Joulurauhan julistus / Declaration of Christmas Peace.

2. Joulupuuro / Christmas Porridge.

3. Joulutorttu / Christmas Tart.

5. Lanttulaatikko / Turnip Casserole.

6. Joulukukka / Christmas Flower.

7. Makeiset / Sweets.

9. Tapanintanssit / Boxing Day Dances.

10. Joulupukin Kuuma linja / Santa’s Hotline.

11. Himmeli / Straw Mobile.

ta koristellaan talviseksi tomusokerilla. Ruotsissa tähtitorttuja on haukuttu hakaristin muotoisiksi, mutta se on kateellista panettelua kansalta, joka on kasvanut kanelipullilla.

jouluisin popsineet noin 8 000 000 kiloa kinkkua. Vain viidesosa kansalaisista ilmoittaa, ettei syö sitä lainkaan. Joulukinkku tehdään suolatusta sian potkasta, jota kypsennetään uunissa alhaisessa lämpötilassa tuntikausia. Valmis kinkku voidaan kuorruttaa esimerkiksi sinapilla ja korppujauhoilla. Kinkkua syödään kaikki joulupyhät sekä pääaterioilla että iltapalana. Jos kinkkua on vielä jäljellä kun arki alkaa, siitä keitetään hernekeittoa.

ting in the feast. A traditional Finnish Christmas ham is cooked in a low temperature and usually coated with a layer of mustard and breadcrumbs. The ham is consumed over the holidays both as a main course and an evening snack. If any ham remains after the holidays are over, it is often made into a pea soup.

Juha Sihto Teksti // Translated to English by Arttu Rantakärkkä

1. Joulurauhan julistus / Declaration of Christmas Peace Turkulaiset kokoontuvat jouluaattona kello 12 Vanhalle Suurtorille ja muu Suomi hiljenee seuraamaan tapahtumaa televisiosta tai radiosta. Koristeellisen Brinkkalan talon parvekkeelta luetaan joulurauhan julistus suomeksi ja ruotsiksi. Nykyinen julistus on peräisin vuodelta 1827. Siinä kehotetaan viettämään Vapahtajan syntymäjuhlaa asiaankuuluvalla hartaudella. Joulurauhaa laittomuuksilla tai sopimattomalla käytöksellä rikkovaa uhataan tavallista ankarammalla rangaistuksella. Oikeasti julistuksella ei ole oikeudellista merkitystä. Lopuksi lauletaan Maamme-laulu.

The entire Finnish nation comes together on Christmas Eve at noon to hear and watch the televised traditional declaration of Christmas Peace at the Old Great Square in Turku. Dating from 1827, the Declaration urges the public to celebrate the coming of Christ with appropriate piety. Those disturbing the Peace with illegalities or in­appropriate behavior face harsh punishment. As the Declaration is read in Finnish and Swedish, the public sings the Finnish national an­ them in both languages afterwards.

2. Joulupuuro / Christmas Porridge Joulupuuro on useimmiten riisistä ja maidosta tehty puuro. Se voidaan valmistaa keittämällä tai uunissa hauduttamalla. Perinteisesti puuroon lisätään yksi manteli, joka tuottaa hyvää onnea sille, joka saa sen lautaselleen. Puuro nautitaan kanelin, sokerin ja maidon kanssa.

Usein sen kanssa tarjotaan makeaa kuivatuista luumuista tai sekahedelmistä tehtyä kiisseliä. Monissa perheissä puuro syödään heti joulurauhan julistamisen jälkeen.

Finnish Christmas porridge is typically made from rice and milk and can be cooked on the stove or in the oven. An almond is traditionally added to the porridge. Whoever gets the almond in their serving will receive good luck for the coming year. The porridge is usually served with cinnamon, sugar and milk and often comes with a sweet pudding made from prunes or other mixed fruit. Many families eat their Christmas porridge right after the Declaration of Christmas Peace.

3. Joulutorttu / Christmas Tart Perinteinen leivonnainen, joka tehdään lehti- tai voitaikinasta ja luumuhillosta. Yleensä joulutorttu muotoillaan tähden muotoon ja pin-

Tiernatori

4.–22.12.2015 Rotuaarin aukiolla

A joulutorttu is a star-shaped traditional Finnish pastry made from puff pastry and prune jam and often dusted with icing sugar. Swedes tend to mockingly call them swastika-shaped, but this is only to be taken as jealous slander coming from a nation raised on cinnamon buns.

4. Joulukinkku / Christmas Ham Keskeisin joulupöydän ruokalaji. Viime vuosina suomalaiset ovat

Ham is the quintessential course of the Finnish Christmas table. In recent years Finns have gobbled roughly 8 million kilograms of ham every Christmas, with only one fifth of the nation withholding from participa-

5. Lanttulaatikko / Turnip Casserole Monet perinteiset jouluruuat valmistetaan juureksista, sillä muinoin pohjoisessa ei talvella saanut tuoreita kasviksia. Lanttulaatikko on klassikko, joka jakaa jopa suomalaiset. Toiset rakastavat sen makeaa ja voimakasta makua, toiset

Persoonallisia paketteja pukinkonttiin ja ohjelmallisia tähtihetkiä Tiernakaupunki Oulussa.

Avoinna Ma–pe 11–19, la 10–18 ja su 12–18

Tiernapoikaesitys joka päivä • arkisin klo 18 • viikonloppuisin klo 13

Katso ohjelma

Joulupukki viikonloppuisin • lauantaisin klo 13–14 • sunnuntaisin klo 13–14

www.tiernatori.fi

JOULU 11

2 KESKIVIIKKONA 2. JoulukuuTA 2015

How To: A Finnish Christmas For Dummies kainen, mutta tuoksuton ja myrkyllinen. Hyasintti on melko vaatimaton, mutta hienotuoksuinen. Sitäkään ei kannata syödä. Joulukukat yleistyivät Suomessa 1800-luvun lopulla. Tuolta ajalta on peräisin hyasintin suosio, sillä se oli 1800-luvulla lähes ainoa kasvi, joka saatiin kukkimaan pimeässä talvessakin.

4. Joulukinkku / Christmas Ham.

8. Hiljentyminen / Peace and Quiet.

12. Joululaulut / Christmas Carols.

eivät voi sietää sitä. Monille lanttulaatikko aiheuttaa ilmavaivoja.

Many traditional Finnish Christmas courses are made from root vegetables due to shortage of fresh produce in the winter season. Lanttulaatikko is a controversial classic that divides even the Finns due to its sweet and powerful flavor and its flatulence-inducing effect.

6. Joulukukka / Christmas Flower Suomalaiset ostavat jouluksi itselleen ja lahjoiksi kukkia. Suosituimpia ovat joulutähdet ja hyasintit, joita ei juuri muina aikoina näe missään. Joulutähti on komeakuk-

A common Finnish habit is to buy flowers as gifts on Christmas.

Among the most popular choices are poinsettias and hyacinths, which are seldom seen in Finland outside the holiday season. A poinsettia is an odorless yet poisonous red flower. A hyacinth is less extravagant, but bears a beautiful scent.

Christmas flowers became popular in Finland in the late 1800s. The popularity of the hyacinth is explained by its ability to bloom even in the darkest of seasons.

7. Makeiset / Sweets Jouluna syödään tuhtien aterioiden väleissä kiloittain makeisia.

Suosittuja ovat monenmoiset suklaakonvehdit ja marmeladit. Osa makeisista tehdään nimenomaan joulumarkkinoille, eikä niillä ole juurikaan kysyntää muina aikoina. Tunnetaan tapauksia, joissa marmeladista muotoiltuja vihreitä kuulia on etsitty kymmenien kilometrien takaa, sillä ilman niitä joulu ei ole joulu.

sa joululahjat jaetaan jo aattona.

Joulupäivä puuhaillaan perheen kanssa, syödään liikaa ja katsellaan television jouluohjelmia. Tapaninpäivänä, eli toisena joulupäivänä, on lupa lähteä ulkoilemaan ja tapaamaan ystäviä. Tapaninpäivän ajelu on perinne, jossa oli hohtoa kun matkaan lähdettiin hevosen vetämällä reellä. Nykyautoilla ajeleminen ei yllä samaan.

Paitsi jos pitää ikkunat auki.

Finland is closed on Christmas.

Finns celebrate Christmas with their families, and leaving the house is frowned upon especially on Christmas Eve, which is when presents are opened in Finland. A typical Finnish Christmas Day is spent overeating and watching TV. On Boxing Day it is common to leave the house to enjoy the crisp winter weather and meet with friends. In the olden days a Boxing Day tradition was to enjoy a horse-drawn sleigh ride, an experience a car ride just can’t compare to (unless you drive with your windows down).

9. Tapanintanssit / Boxing Day Dances Tanssipaikalle ja ravintolaan lähteminen toisena joulupäivänä on monelle tapa päättää pyhien hiljaisuus. Tapanintansseissa on ylimääristä riehakkuutta ja jopa hiukan karnevaalin tuntua, kun syöminkien ja kotiin sulkeutumisen jälkeen ampaistaan taas liikkeelle.

Between their hefty Christmas meals, Finns consume an absurd amount of sweets, particularly chocolate and marmalades. Many assortments are produced especially for the holiday season. It is not uncommon for a Finn to travel tens of kilometres in search of a particular brand of green marmalade sweets without which a Finnish Christmas just doesn’t feel right.

The quiet holidays come to an end on the evening of Boxing Day, when Finns convene in restaurants and dance joints. Finnish Boxing Day Dances come with an added flavor of raucousness and carnevalism brought on by having been holed up at home for days on end.

8. Hiljentyminen / Peace and Quiet

Jouluaattoaamuna televisiossa esitettävä lastenohjelma. Ensimmäisen kerran se lähetettiin vuonna 1991. Suorana lähetettävässä ohjelmassa lapset soittavat studiossa päivystävälle joulupukille ja juttelevat hänen kanssaan. Ohjelmassa myös luetaan sähköpostitse ja internetissä lähetettyjä joulutervehdyksiä. Puhelujen väleis-

Suomi sulkeutuu jouluksi. Valtakunta napsahtaa kiinni jo jouluaattona puolilta päivin. Joulu on perhejuhla, etenkään aattona ei kyläillä, vaan vetäydytään omaan kotiin perheen ja korkeintaan lähisukulaisten seuraan. Suomes-

10. Joulupukin Kuuma linja /Santa’s Hotline

sä näytetään jouluisia lastenohjelmia ja lyhytelokuvia. Perinteisesti Kuuman linjan lopuksi esitetään englantilainen Lumiukko-animaatio (1982).

First broadcast in 1991, Santa’s Hotline is a traditional live Finnish TV show in which kids get to chat with Santa Claus via telephone, email or postcard. Christmas-themed kids’ shows and short films are broadcast in between phone calls. Traditionally Santa’s Hotline ends with the classic British animated short The Snowman (1982).

11. Himmeli / Straw Mobile Himmeli on oljista tehty katosta riippuva koriste-esine, jota kutsutaan myös olkikruunuksi. Himmeli kootaan viljakasvin oljista pujottamalla lanka korrenpätkän sisään ja muotoilemalla näistä korrenpätkistä kolmiulotteinen teos.

Nykyisin rakennusmateriaaleina käytetään myös muovipillejä ja siimaa, mutta totuuden nimissä sanottakoon, että kyllä siinä vaikutelma kärsii. Himmelin peruselementtejä ovat pyramidi ja oktaedri eli kahdeksansivuinen tahokas. Yksinkertaisin himmeli koostuu yhdestä isosta peruskuviosta ja kuudesta siihen kiinnitetystä pienemmästä kuviosta. Himmeliä on mukava katsella joulun pyhät, joskin sen viihdearvo hupenee nopeasti.

A himmeli is a three-dimensional mobile decoration made from straw and yarn, usually hung from the ceiling. These days straw and yarn are often substituted with drinking straws and fishing line, but many traditionalists consider these modern interpretations to be blasphemous. The typical patterns of which the himmeli is constructed are pyramids and octahedrons. A simple himmeli consists of a larger basic shape to which smaller decorations are attached. While a pleasant sight at first, the himmeli loses its appeal quite swiftly.

12. Joululaulut / Christmas Carols Suomalaisille joulu on harras juhla. Niinpä myös joulumusiikista iso

osa on haikeaa ja jopa surumielistä.

Usein teemana on ajatus siitä, että ennen oli paremmin, vaikka kaikki olikin kurjemmin. Laulujen sanoissa vilahtelee kaipuu lapsuuteen ja ikävä edesmenneitä omaisia kohtaan. Lapsille suunnatut ja uuden polven laulut ovat saaneet myös iloisempia sävyjä.

With Christmas being a time of piety for Finns, many traditional Finnish carols tend to be rather melancholic, sad and sombre. Many songs glorify the olden days when everything was worse, yet somehow better. More recently composed carols have adopted a lighter tone.

13. Kynttilät haudoille / Graveyard Candles Jouluaatto­ iltana suomalaiset vaeltavat sankkana joukkona hautaus­ maille viemään kynttilöitä kuolleiden omaisten haudoille. Perinne on niin vahva, että osa väestä tulee vain katsomaan kynttilärivistöjä, vaikka omia sukulaisia ei hautausmaalla olisikaan.

It is a Finnish Christmas Eve tradition to light candles at the graves of deceased loved ones. One might visit a graveyard just to witness the impressive sea of candles even if they didn’t have a late relative buried there.6

Muista myös nämä piparkakku = gingerbread cookie joulusilli = Christmas herring tonttu = Santa’s elf tonttulakki = pointy Christmas hat glögi = glogg/gluhwein joulukuusi = Christmas tree jouluevankeliumin lukeminen = the traditional reading of the Christmas story in Luke’s Gospel joulusauna = Christmas sauna piirileikit = circle games around the Christmas tree

12 JOULU

KESKIVIIKKONA 2. JoulukuuTA 2015 2

Yve Shepherd Thorn tekee jouluksi englantilaisia jouluruokia. Kuvassa on itse tehtyä täytettä joulutorttuja muistuttaviin piiraisiin.

Englannissa joulupäivä on kohokohta lähtöisin oleva Yve Shepherd Thorn, brasilialainen Pedro Nardell ja armenialainen "Hasmik "Englannista Minasyan vertaavat kotimaidensa jouluperinteitä suomalaiseen jouluun.

Daniel Wallenius

Englantilaisen ja suomalaisen joulun suurin ero on siinä, että sumujen saarella alkaa tapahtua vasta joulupäivänä.

Jouluyönä ihmiset käyvät messussa, ja kun lapset on saatu nukkumaan, asetellaan lahjat kuusen

alle. Sieltä lapset ne sitten aamulla löytävät.

– Tämä on ollut se vaikein pala suomalaisessa joulussa. On eräänlainen antikliimaksi, että Suomessa kaikki on jo ohi silloin, kun sen vasta pitäisi alkaa, kertoo Englannissa lapsuutensa viettänyt Yve Shepherd Thorn.

Joulupäivänä syödään myös jouluateria.

Englantilaisessa joulupöydässä lihoja voi olla useitakin, kunhan sieltä löytyy kalkkuna. Englantilaiset täyttävät linnun tahnalla, joka sisältää yrttejä, leipäkuutioita ja vettä.

Muita joulupöydän herkkuja ovat vaniljakastikkeen tai kerman

kanssa syötävä jouluvanukas, sekä maultaan hieman joulutorttuja muistuttavat joulupiiraat. Lisäksi jokaisen lautasen vierestä löytyy paukkukarkki.

– Se vedetään vierustoverin kanssa ja se, jolle suurempi pää jää, laittaa sieltä löytyvän paperihatun päähänsä.

Englantilaisesta kodista löytyy myös mistelinoksa. Jos joku erehtyy seisomaan sen alle, saa tätä suudella. Myös jouluvaloja ripustellaan, mutta vain sisälle.

– Sähkö on kallista ja toisekseen ne todennäköisesti varastettaisiin ulkoa.

Ja löytyy englantilaisilta toki

JOULU 13

2 KESKIVIIKKONA 2. JoulukuuTA 2015

Pekka Peura

Jarmo Kontiainen

”Kuusia rakennellaan teemojen mukaan ja joka vuosi on kilpailuja siitä, kenellä on paras. Siihen verrattuna suomalaiset joulukuuset ovat pettymys.”

Yve Shepherd Thorn

”Jumalanpalveluksesta tuodaan palava kynttilä kotiin ja sillä sytytetään kodin kaikki kynttilät.”

Hasmik Minasyan Hasmik Minasya kertoo, että Armeniassa joulu on hyvin uskonnollin juhla.

Jukka-Pekka Moilanen

”Lasten joululaulut ovat Brasiliassa ihan samoja kuin täällä, mutta ne ovat paljon iloisempia.”

Pedro Nardell

myös joulukuusi.

– Joulupuut ripustetaan täyteen tavaraa. Kuusia rakennellaan teemojen mukaan ja joka vuosi on kilpailuja siitä, kenellä on paras. Siihen verrattuna suomalaiset joulukuuset ovat pettymys.

Joulusta talvi kesän keskelle Brasiliassa sukulaiset kokoontuvat yhteiseen joulunviettoon aattoiltana. Pedro Nardellin perheessä joulupäivällinen syödään iltakymmeneltä ja joulupukki saapuu jakamaan lahjoja puolilta öin.

– Vaikka meillä on aina kesä, joulupukki on silti aina pukeutunut talvivaatteisiin, Nardelli kertoo.

Talvea kesän keskelle pyritään rakentamaan myös joulukoristeilla. Joulukuusi koristellaan palloin ja kynttilöin, jouluvaloja ripuste-

taan koteihin ja puutarhoihin ja joku rakentaa jopa seimen.

Brasilialainen jouluateria on runsas, mutta mitään varsinaisia suolaisia jouluherkkuja ei ole. Pöydästä löytyy porsasta ja kanaa sekä paljon hedelmiä. Osa perheistä grillaa.

Jälkiruuaksi puolestaan syödään perinteisesti Italiasta lähtöisin olevaa panettonea, pullamaista kakkua, joka Brasiliassa on täytetty hedelmien sijasta suklaalla tai paikallisilla hilloilla.

Panettone on myös suosittu joulunajan lahja, eikä niistä siksi ole yleensä pulaa.

– Pahimmassa tapauksessa niitä on yhtäkkiä kymmenen ja niitä syödään joulukuun alusta tammikuun loppuun, Nardelli nauraa.

Nardell arvelee, että suurin osa brasilialaisista jouluperinteistä on peräisin Yhdysvalloista. Vanhem-

Brasilialainen Pedro Nardelli pitää brasilialaista joulua tunnelmaltaan iloisempana kuin suomalaista.

malla sukupolvella on tapana lähettää joulukortteja ja käydä esimerkiksi jouluyön messussa.

– Jokainen perhe tekee asiat omalla tavallaan. Tunnen sellaisiakin, joissa lahjat jaetaan vasta joulupäivän aamuna, hän sanoo.

Keskeisin ero suomalaisen ja brasilialaisen joulun välillä on Nardellin mukaan tunnelmassa.

– Suomalainen joulu on paljon melankolisempi. Esimerkiksi lasten joululaulut ovat Brasiliassa ihan samoja kuin täällä, mutta ne ovat paljon iloisempia, hän sanoo.

Siunattua kastevettä kotiin Armenia on yksi maailman vanhimpia kristittyjä maita, mutta maan nykyisten jouluperinteiden historia ulottuu vain reilun 20 vuoden päähän. Tämä johtuu siitä, että maa kuului Neuvostoliittoon lä-

hes 70 vuoden ajan, eikä joulua tuolloin juhlittu.

Armeniassa joulu ja uusivuosi liittyvät niin kiinteästi yhteen, että niitä on lähes mahdoton erottaa. Lahjat jaetaan uutenavuotena, mutta niitä ei tuo joulupukki vaan pakkasukko. Myös runsas ja lihapitoinen, kinkkua ja kasapäin erilaisia viinaksia käsittävä ateria syödään uutenavuotena.

– Jouluateria on sitten hyvin kevyt ja se sisältää punaisen lihan sijasta kalaa, Hasmik Minasyan sanoo.

Joulu on Armeniassa hyvin uskonnollinen juhla, ja varsinainen joulupäivä on 6.1. Juhlan keskiössä on kaksi kirkollista seremoniaa, joista ensimmäinen pidetään jo aattoiltana.

– Jumalanpalveluksesta tuodaan palava kynttilä kotiin ja sillä sytytetään kodin kaikki kynttilät.

Joulupäivänä juhlitaan sekä Jee-

suksen syntymää että kastetta, ja silloin kokoonnutaan uudelleen kirkkoon kasteveden siunaamista varten. Seremoniassa sekoitetaan veteen oliiviöljyä, viinietikkaa ja 40 eri yrttiä.

– Monet ihmiset vievät vettä kotiinsa, koska sillä uskotaan olevan parantava vaikutus. Yksi perinne on myös, että pappi kutsutaan siunaamaan kotitalo, Minasyan kertoo.

Joulunajan päättää 7.1. pidettävä jumalanpalvelus, jonka jälkeen edesmenneiden läheisten haudoille viedään kynttilöitä.

Minasyan kertoo, että jouluperinteet vaihtelevat suuresti Armenian eri osissa. Myös ulkomailla asuvilla armenialaisyhteisöillä on kaikilla oma tapansa juhlia.

– Suomessa juhlin joulua ensin suomalaisten kanssa, sitten uuden vuoden ja sitten joulun vielä uudestaan.6

14 JOULU

KESKIVIIKKONA 2. JoulukuuTA 2015 2

TEE ITSE JOULU 2015

Valmiin tähden voi kiinnittää läpinäkyvällä teipinpalalla. Tähden voi myös ripustaa roikkumaan langan avulla.

Ikkuna­tähteen ryhtiä parafiinilla ""

Askartelun klassikko päivittyy yksinkertaisella kikalla ja saa matta­ pinnan Laura Myllymäki, Teksti Jukka Lehojärvi, kuvat

Muistatko vielä, kuinka tarhassa askarreltiin ikkunatähtiä valkoisesta kopiopaperista?

Se oli edullista, nopeaa ja kaikki saattoivat oppia tekemään niitä.

– Kestosuosikki, ikkunatähdet, ovat myös tämän joulun trendi – parafiinilla maustettuna, kertoo käsityökouluvastaava Päivi Tyhtilä Taito Keski-Pohjanmaasta.

Askarteluun voi ryhtyä lapsen kanssa, jos aikuinen on mukana valvomassa. Kuuma kynttilämassaseos edellyttää askartelijalta tarkkuutta ja valppautta.

Parafiinitähden idea on simppeli ja toteutus kaunis. Tähtien tekemiseen tarvitset kopiopaperia, ketterät sakset, ison kattilan ja sitä pienemmän peltipurkin, sulaa kynttilämassaa, silitysraudan, leivinpaperia ja rautakoukun.

Työvaiheita on kolme. Lisäksi aikaa kannattaa varata esivalmisteluun. Yhteen askartelusessioon kuluu noin tunti.

miota pienemmäksi kerros kerrokselta. Yhdestä A4-kokoisesta kopiopaperista tulee yhteensä kuusi tähteä, jos paperin haluaa käyttää säästeliäästi.

Leikkaa kolmion reunoille pieniä kuvioita saksilla. Huomioi, että esimerkiksi kolmion kärjen leikkaaminen tekee kolon tähden keskelle. Jos haluat käyttää jonkin toisen väristä paperia, tee ensin testierä, sillä kynttilämassaseos voi muuttaa paperin väriä.

Päivi Tyhtilä kehottaa villeihinkin kokeiluihin. Jokainen tähti on uniikki.

1. Taittele ja leikkaa

2. Silitä

Taittele valkoisesta kopiopaperista kolmion muotoinen. Leikkaa ylimääräiseksi jäävä, suorakulmion muotoinen paperiosa pois.

Luo kerroksia taittelemalla kol-

Asettele leivinpaperia pöydälle ja aseta paperitähti leivinpaperin päälle. Asettele toinen leivinpaperiarkki tähden päälle. Silitä tähti ryhdikkääksi.

Maria Hihnala (vas.) ja Seliina Palokangas näyttävät, mitä eri työvaiheita

Sopiva lämpötila silitysraudalle on puuvillalämpötila.

3. Dippaa tähti Sulata ja lämmitä steariinia ja parafiinia sisältävää kynttilämassaa pienessä peltipurkissa upottamalla se sisään vesihauteeseen isoon kattilaan. Kynttilämassan tulee olla kuumaa, muttei räjähdyspisteessä, neuvoo Tyhtilä.

– Kynttilämassan voi tehdä helposti myös kynttilänjämistä. Sydänlanka kannattaa puhdistaa,

mutta seoksessa se yleensä laskeutuu kattilan pohjaan, hän sanoo.

Pidä liettä pienellä lämmöllä koko ajan niin, että kynttilämassaseos pysyy kuumana. Pujota paperitähti rautakoukkuun tähden rei’istä. Rautakoukun voit valmistaa esimerkiksi rautalangasta. Dippaa paperitähti kuumaan, sulaan kynttilämassaan.

Yksi dippaus kynttilämassaseokseen tekee ikkunatähdestä läpikuultavan ja ohuen. Voimakasta rakennetta tähteen saa, kun sitä dippaa kuumaan seokseen useita kertoja.

Talven riemua!

Osta itsellesi ja yllätä ystäväsi!

Muista myös Sievi Shop -lahjakortti !

Tytti

Vetoketju helpottaa pukemista Useita värejä Koot 35-43

Meiltä joululahjat kaikenikäisille.

Oulun 11. Kastellin Apteekki t kki Kumpulantie 1, 90230 OULU 040 353 0033 (08) 330 033 kastellin.apteekki@apteekit.net

PALVELEMME:

Miesten nilkkuri

Ilona

Koot 39-48 Musta ja ruskea

Vetoketju helpottaa pukemista Musta ja ruskea Koot 35-43 Tilava lesti

ma–la 8 – 21 su 10 – 18

www.kastellinapteekki.fi

Ritaharjuntie 49, Oulu Pakkahuoneenkatu 9, Oulu ma-pe 10-20, la 10-18, su 12-18 ma-pe 10-18, la 10-15 Sievin Jalkine Oy:n valtuuttama jälleenmyyjä

www.sievishop.fi

JOULU 15

2 KESKIVIIKKONA 2. JoulukuuTA 2015

JOULUPUKIN JA MUORIN SUOSIMA KAUPPA MEILTÄ LAHJAT HÄNELLE JOSTA VÄLITÄT! Naisten PIKKUJOULUT LA 5.12. klo 17

Mukana tanssiva joulupukki Katso lisää Facesta tai netistä Olemme auki sunnuntaina 13.12. & 20.12. klo 12-16 www.erotiikanaika.fi tai soita 044 0690 692

Asemakatu 18, 90100 Oulu Avoinna: ma-pe 10 –18, la 10 –16

OULUN KESKUS APTEEKKI IHANAT JOULULAHJAIDEAT APTEEKISTAMME.

TULE TUTUSTUMAAN! Palvelemme jouluna 24.12. klo 9–16, 25.12. klo 9–16, 26.12. klo10–21 Uutena vuotena palvelemme 31.12. klo 8.30–21, 1.1.2016 10–21

Tervetuloa!

Isokatu 45, 90100 Oulu • p p. (08) 8) 3 311 11 3 3112 11 • fax (08 112 (08) 311 6001 Avoinna ma–pe 8.30–21 ja la–su 10–21 oulun.keskus.apteekki@apteekit.net | www.oulunkeskusapteekki.fi

parafiinitähden tekemisessä on. Hihnala taittelee ja leikkaa kuvioita paperiin, Palokangas silittää paperitähden.

LAPSILLE JA NUORILLE

Parafiinitähti kuivuu alle minuutissa, ja sen voi ripustaa ikkunaan nopeasti askartelun jälkeen. Tähti on monivuotinen – sen voi säilöä talteen esimerkiksi kartonkiarkkien väliin.6 Seliina Palokangas upottaa paperitähden kynttilämassaseokseen rautakoukun avulla. Yksi dippaus kuumaan seokseen tekee tähdestä läpikuultavan. Jos dippaat tähden seokseen useita kertoja, tähdestä tulee jämäkkä.

TEE RASKAASTA TYÖSTÄ KEVYEMPÄÄ HUSQVARNA 445

399€ (norm.

495€)

HUSQVARNA

5524 ST

Husqvarnan 2-vaihelumilingon ostajallee suojapeite kaupan päälle.

koko valikoimasta

-50%

Etu on voimassa 31.12.2015 asti kaikille alle 18-vuotiaille ostaessasi normaalihintaiset kehykset + linssit.

it sis. linss t se ja kehyk

2-VAIHELUMILINGOT ALKAEN

1.365€

silmälasit

SUOJAPEITE KAUPAN PÄÄLLE. Arvo 59 €

POHJOLAN SILMÄASEMA SILMÄASEMA PUISTOLA

Isokatu 43, Oulu Isokatu 16, Oulu

p. 08 37 39 27 p. 08 55 44 360

jälleenmyyjät/takuu- ja huoltopalvelut: Taisto Hirvonen Oy, Oulu Jussin Pyöräpiste, Oulu

Motocafe, Raahe Peman Oy, Muhos

Shell Piippola, Piippola Kone & tarvike, Liminka

optikko | silmälääkäri | silmäsairaala

16 JOULU

KESKIVIIKKONA 2. JoulukuuTA 2015 2

Joulukonsertti tuo joulun tangojen tulkitsija Eino Grön on tehnyt joulukonsertti­kiertueita viimeiset 15 vuotta. ""Rakastettu ""– Sylvian joululaulu on yksi tärkeimmistä ja toivotuimmista vuodesta toiseen, Grön kertoo .

JOULU 17

2 KESKIVIIKKONA 2. JoulukuuTA 2015

Mauri Ratilainen/Com.pic.

Eino Grön Syntynyt 31. tammikuuta 1939 Porin Reposaaressa.

Laulajanura alkoi Porissa vuonna 1958 paikallisyhtyeiden solistina.

Läpimurtokappale Liian paljon rahaa vuonna 1959.

Tunnettuja tangolevytyksiä: Seinillä on korvat, Sä kuulut päivään jokaiseen ja Illan viimeinen tango.

Ohjelmistossa myös hengellisiä lauluja ja jazzia, levytyksiä myös argentiinalaisten muusikoiden kanssa.

Syksyn sävelen voitto vuonna 1997 kappaleella Vähemmän kiirettä, enemmän aikaa.

Iskelmä-Finlandia-palkinto vuonna 2007 elämäntyöstä suomalaisen iskelmämusiikin puolesta.

Joulun lempiruoka: lapsuudesta tuttu lipeäkala maustepippurin ja valkokastikkeen kera.

POTRETTI JOULU 2015

Kun konsertit ovat ohi, Eino Grön laittaa kotonaan mieluum­min joululevyn soimaan kuin alkaa itse laulaa.

Neena Kuukasjärvi

Tervehdys, Eikka ja hyvää joulunalusaikaa! Kuinka kiireiseltä joulun odotus näyttää pitkän linjan artistin näkökulmasta?

– Jouluun valmistautuminen alkaa tietysti joulukonserttikiertueella. Se on perinne, joka tuo itsellekin joulun tunnun. Tänä vuonna aloitetaan Sotainvalidien Veljesliiton juhlavuoden joulukonsertilla Temppeliaukion kirkossa.

Kuinka kauan olet tehnyt joulukonsertteja?

– Säännöllisesti olen kiertänyt sellaiset 15 vuotta. 60-luvulla levytin joitain yksittäisiä joululauluja ja 80-luvulla lauloin muutamia joulukonsertteja kotipuolessa, Reposaaren kirkossa, mutta varsinaiset joulukonserttikiertueet käyn-

nistyivät 2000-luvun alussa, kun teimme Jaakko Salon kanssa ensimmäisen joululevyn.

Liittyvätkö joululaulut lapsuutesi jouluihin?

– Hyvin vahvasti. Varhaisimmat muistot joululauluista ulottuvat jouluaamun kirkkoon, olisinko ollut nelivuotias.

Milloin joulukonserttien valmistelu alkaa?

– Kesän jälkeen lähden yleensä Floridaan, ja palailen Suomeen adventin aikaan, jolloin myös joulukonserttikiertue tavallisesti käynnistyy. Monena vuonna jatkan jouluteemaisilla konserteilla vielä joulun ja uudenvuoden välillä Floridassa, tänä vuonna jopa loppiaiseen asti.

Konsertoitko vain kirkoissa?

– Kirkoissa on aivan omanlaisensa tunnelma, ja koen niiden sopivan erittäin hyvin joulukonserttien pitopaikoiksi. Mutta toki konserttikiertueisiin mahtuu myös konserttisaleja. Koko Suomi on tullut kierrettyä myös joulukonserttien kanssa, paikkakunnat vaihtelevat vuosittain.

Miten valitset kappaleet?

– Perinteisiä joululauluja ei oikein voi jättää pois, kyllä se näin on!

Perinteisten lisäksi mukana on aina myös jotain uutta, joko kokonaan uusia sävellyksiä tai esimerkiksi käännöskappaleita. Toki kappaleet valitaan aina sen mukaan, että niitä on luonteva esittää myös kirkossa.

Vaihtuuko setti vuosittain ja miten?

– Aika vähän setti vuosittain vaihtuu, neljä–viisi kappaletta on ehkä sellaisia vaihtuvia.

Onko yleisöllä suosikkeja, joita ei voi jättää pois?

– Sylvian joululaulu on yksi tärkeimmistä ja toivotuimmista vuodesta toiseen. Viime vuosina toivotuksi on vähän yllättäenkin noussut myös harras Konsta Jylhän joululaulu.

Mikä on oma joululaulusuosik­kisi?

– Sibeliuksen säveltämä ja Topeliuksen sanoittama En etsi valtaa loistoa on yksi ehdottomista lempikappaleista, samoin Varpunen jouluaamuna. Sydämeeni joulun teen on yksi uusimmista suosikeista. Joululauluissa tärkeitä ovat tuttujen sävelten lisäksi myös sanoi-

tukset – niistäkin löytää aina uutta.

Miten samoista lauluista jaksaa aina innostua vuodesta toiseen?

– Kyllä se tunnelma tempaa mukanaan myös artistin. Yleisön läsnäolo ja innostus ja punaposkinen odotus sytyttävät aina. Joulu ja joulutunnelma syttyvät itsellekin tuttujen sävelmien kautta. Kun vuosia kuluu, tärkeää on myös se, että terveyttä riittää ja laulu sujuu, silläkin on oma merkityksensä.

Entä jaksaako kotona vielä kuunnella, soitella tai laulella joulumusiikkia?

– Kun joulukonsertit ovat ohi, oma joulu vietetään perheen parissa aattona. Kyllä meillä joulumusiikki soi, mutta jouluvieraille mieluummin laitan levyn lautaselle kuin ryhdyn itse laulamaan.6

18 JOULU

KESKIVIIKKONA 2. JoulukuuTA 2015 2

MAUT JOULU 2015

Uusia kala­ herkkuja joulu­­ pöytään ""

Alkuruokina tarjotaan perinteistä kalaa uusilla tavoilla.

Peerit Tähtinen teksti Pekka Peura kuvat

Joulupöydässä alkuruoat ovat saaneet nykyään yhä suuremman osan. Suomalaiseen pitopöytään ovat aina kuuluneet kalaruoat ja niistä nautitaan edelleen. Valikoima on vain monipuolistunut. Sen sijaan joulun päivällispöydän suuri kinkku korvataan mielellään kevyemmillä vaihtoehdoilla.

Vaikka kalaraaka-aineet valittaisiin perinteiden mukaisesti, niitä

voi tarjota uusilla tavoilla. Kylmäsavulohi viimeistelee upeat katkarapuleivokset, jotka sopivat hyvin yksinkin alkuruoaksi.

Lämminsavulohi kätketään ruokaisaan kakkuun, joka koristellaan keitetyillä kananmunalohkoilla ja mädillä. Ruotsalaisen Klockan halv åtta hos mig -ohjelman kakun joulunpunainen punajuurivinaigrette tekee kokonaisuudesta raikkaan.

Vinaigretten voi tehdä valmiiksi pari päivää ennen tarjoilua ja säilyttää jääkaapissa.

Kokonaan uutta pöydässä voisivat edustaa nopeasti valmistuvat kampasimpukka- ja hanhenmaksacrostinit.

Ohjeet ovat neljälle hengelle.

Kala-ja äyriäisherkut ovat herkkiä pilaantumaan, joten ne kannattaa säilyttää kylmässä tarjoiluhetkeen saakka.6

Perinteisistä raaka-aineista syntyy näyttäviä makuelämyksiä. Vasemmalla lohikakku ja oikealla paistetut

Helpota joulun valmistelua!

TILAA MAKEAT HERKUT SATUMAISEEN JOULUPÖYTÄÄN MEILTÄ!

Juhlien hurmaaja Kakkukahvila Mira Poppins Tervetuloa yhdessä ystävän kakkukahvilaan

kanssa satumaiseen Mira Poppinsiin!

MEILTÄ JOULUN PARHAIMMAT KALAHERKUT! • sillit • graavikalat • savukalat • tuoreet kalat • mädit

Kalajalosteet ja kalalahjat yrityksille ja yksityisille Avoinna

ma-to 8 – 17, pe 8 – 18, la 8 – 15 Hallituskatu 21 Avoinna ark. 7.30–17.00, la 8.30–15.00. P. 311 6553 www.kakkukahvilamirapoppins.com

ma–pe 10.30 –18 la 10 –16 su 12–15

Oulun kauppahalli • p. (08) 371 006 www.kalaliikehaanpaa.fi

JOULU 19

2 KESKIVIIKKONA 2. JoulukuuTA 2015

Katkarapuleivokset 12 paahtoleipäsiivua tai saaristolaisleipää 1 mango kuutioituna 1 tl limestä puristettua mehua 2 tl hunajaa 1/2 punaisesta chilistä tehtyä silppua 400 g katkarapuja 125 g katkaravuilla maustettua tuorejuustoa 5 cm purjoa silputtuna suolaa ja pippuria Koristelu: 200 g philadelphiajuustoa ½ dl kuohukermaa rucolaa 300 g kylmäsavustettua lohta siivutettuna sitruunasiivuja tilliä Leikkaa pyöreitä läpimitaltaan noin seitsemän senttimetrisiä leipäsiivuja.

Sekoita mango, limemehu, chili, katkaravut, hunaja, purjo ja katkaraputuorejuusto. Mausta suolalla ja pippurilla. Voit tehdä täytteen valmiiksi edellisenä päivänä ja säilyttää sitä jääkaapissa.

Vähän ennen ateriaa levitä sekoitusta kahdeksalle leipäsiivulle. Laita päällekkäin kaksi siivua. Nosta päälle kolmannet siivut.

Pehmitä tuorejuusto kermalla ja levitä sitä jokaisen leivoksen sivuille ja päälle. Koristele leivoksien sivut rucolalla ja kääräise lohisiivut ruusuiksi.

Laita lohiruusut leivoksien päälle ja koristele sitruunasiivuilla ja tillillä.

HUOM! Voit leikata leipäsiivuista jääneet laidat kuutioiksi. Laita ne kulhoon ja ripottele päälle kuivattua lempiyrttiäsi ja pari ruokalusikallista oliiviöljyä. Sekoittele. Paista kuutiot 220-asteisen uunin yläosassa leivinpaperilla peitetyllä uunipellillä kullanruskeiksi krutongeiksi. Ne maistuvat sellaisenaan ja sopivat salaatteihin sekä keittoihin.

D

kampasimpukat, jotka koristellaan pistaasirouhe-ruohosipulisilpulla. Katkarapuleivoksissa (takana) on sopivasti suolaista ja makeaa.

Uusi ilme -

sama tuttu maku.

Muistathan varata

JOULUKINKKUSI

15.12. mennessä Myös luomukinkkua!

Avoinna ma–to 8–17, pe 8–18 la 8–15 Kauppahalli, Oulu | puh 050 321 5160

Seuraa meitä

20 JOULU

KESKIVIIKKONA 2. JoulukuuTA 2015 2

Hanhen tai ankan maksa hanhen maksaa patonkisiivuja Laita maksasiivut kylmälle pan­ nulle ja paista keskilämmöl­ lä minuutti kaksi kummaltakin puolelle. Mausta suolalla ja pip­ purilla.

Tarjoa maksasiivut paahdettu­ jen patonkisiivujen päällä ja li­ sää viikunamarmeladia maus­ teeksi.

Pieniä herkkuja suosiva voi valmistaa kotimaisesta hanhenmaksasta tehtyjä crostineja.

Savustetusta lohesta tai nieriästä tehty kakku viimeistellään punajuurivinaigrettella.

Nieriä- tai lohikakku Pohja: 100 g digestivekeksejä 100 g saaristolaisleipää 75 g voita

Hienonna keksit ja leipä. Lisää su­ latettu voi ja sekoita tasaiseksi. Lai­ ta seos pyöreään irtopohjavuokaan ja tasoita. Laita jääkaappiin täyt­ teen valmistamisen ajaksi.

Laita liivatelehdet kylmään veteen.

Perkaa lohi ja silppua sipuli.

Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi.

Sekoita lohi ja sipuli kerman ja rah­ kan kera.

Mausta sitruunamehulla, juustolla, tillillä, ruohosipulilla ja suolalla.

Purista liivatteista vesi ja sulata tilkkaan kuumaa vettä. Sekoita lii­ vate huolellisesti lohiseokseen.

Kaada seos pohjan päälle ja tasoita.

Laita muutamaksi tunniksi tai yön yli jääkaappiin.

Siirrä kakku tarjoiluastiaan. Ripot­ tele laidoille parmesaaniraastetta ja koristele pinta mädillä, tillillä ja kananmunalohkoilla. Tarjoa puna­ juurivinaigretten kera.

Täyte: 2,5 kpl liivatelehteä 200 g lämminsavustettua nieriää tai lohta 3 dl cheddarjuustoa raastettuna punasipuli 2 dl kuohukermaa 500 g rahkaa ½ sitruunan mehu 1/2 dl hienoksi silputtua ruoho­ sipulia 1 dl hienoksi silputtua tilliä 1-2 tl suolaa Koristelu: kirjolohen mätiä keitettyjä kananmunalohkoja parmesaaniraastetta tilliä

Punajuuri­ vinaigrette 3 suurta punajuurta 2,5 dl punaviiniä 2,5 dl punaviinietikkaa 3 dl hienoasokeria Keitä punajuuret pehmeiksi.

Kuori punajuuret ja leikkaa pie­ niksi kuutioiksi.

Yhdistä muiden ainesten kans­ sa ja keitä, kunnes seos muut­ tuu hieman paksummaksi.

Siivilöi ja jäähdytä.

Kampasimpukat ½ kupillista pistaasipähkinöitä 2 rkl silputtua ruohosipulia 1 rkl oliiviöljyä 1 rkl sitruunamehua 2 rkl voita 12 kampasimpukkaa suolaa ja pippurirouhetta Lisäksi: paahdettuja patonkisiivuja Hienonna pistaasipähkinät ja sekoita ruohosipulisilpun, öljyn ja sitruunamehun kanssa.

Lämmitä voi paistinpannus­ sa ja paista kampasimpukoita kummaltakin puolelta minuut­ ti kaksi.

Nosta simpukat paahdettujen patonkisiivujen päälle tarjoilu­ astiaan ja ripottele kullekin hie­ man pistaasipähkinäsekoitusta.

Viikunamarmeladi 200 g kuivattuja viikunoita pieneksi silputtuna 1 dl portviiniä 1 dl raakasokeria Laita kaikki ainekset kattilaan ja keittele miedolla lämmöllä vä­ hintään puolisen tuntia. Jääh­ dytä.

Tarjoa hanhenmaksacrostinien kera.

IHO- JA KAUNEUSHOITOLA OULUN III HANSA APTEEKKI JOULUKUUN TARJOUKSET: Printtituotteet

49€

Jalkahoito (90 min)

(norm. 65 €)

Digitaaliset tuotteet

Lahjakortit

-10 %

Rentouttava KOKOVARTALOHIERONTA

kuivaharjauksella (75 min)

Paino & jakelutuotteet

45€

(norm. 59 €)

Monimediatuotteet

Varaa aikasi osoitteesta http://www.oulunhansaapteekki.fi tai numerosta 044 973 1830. Kosmetologit Elina, Minna ja Sini

OULUN III HANSA APTEEKKI

Markkinatutkimukset

ma–pe 8–21, la 8–18 ja su 12–21

Nuottasaarentie 1. 90400 OULU www.oulunhansaapteekki.fi • (08) 311 2019

kaleva.fi/yrityspalvelut

”Ja me toivotamm᾽, ja me toivotamm᾽ onnellista ja hyvää joulua. Ja sitä taivallista ystävyyttä joka meidän kaikkeimme ylitse käy.”

POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO

JOULU 21

2 KESKIVIIKKONA 2. JoulukuuTA 2015

Pekka Peura

Lauri Hirvosen kuvakirjoissa seikkaillaan lapsille tutuissa ja helposti ymmärrettävissä arjen tilanteissa ja ympäristöissä, mutta aiheet ja teemat voivat olla suuriakin. – Myös vakavia ja lapsia askarruttavia asioita, kuten pelkoa ja sen voittamista, voi käsitellä positiivisesti ja lempeästi.

Pienistä hetkistä parhaat tarinat ""

Lastenkirjailija ja kuvittaja Lauri Hirvonen ammentaa myös omasta lapsuudestaan.

Neena Kuukasjärvi

Lauri Hirvosesta tuli lastenkirjailija ja kuvittaja hiukan sattumalta – ja paljolti yhden pupun ansiosta. Hirvonen ehti piirtää useita vuosia jäniksestä kertovaa sarjakuvaa, kun hahmon edesottamukset alkoivatkin taipua kuvakirjan tarinaksi.

– Kustantaja innostui aiheesta, ja 2008–2009 syntyi ensimmäinen tarina Hupsutupsu-nimisen pupun seikkailuista, Hirvonen kertoo. Tähän mennessä Hupsutupsun tarinoita on ilmestynyt kolmen kirjan verran.

Tuorein teos, tänä vuonna ilmestynyt Tuulentaittaja puolestaan kertoo Eeli-pojasta ja isoista asioista: pelosta, pelon voittamisesta sekä hyväksytyksi ja ymmärretyksi tulemisen tarpeesta.

Vaikka aiheet ovat syvällisiä, eivätkä aina helppoja, Hirvosen maailmassa asioita lähestytään

aina positiivisen kautta.

– Katselen lapsuutta enemmän pumpuli- kuin sadepilvien läpi.

Merkityksellisen tarinan ei tarvitse olla varsinkaan aikuisen mittapuulla synkkä tai raflaava. Iloinen ja hauskakin voi olla vaikuttavaa ja koskettavaa! Toisaalta edelleen opettelen sitä, että rohkenen tuoda tarinaan ja kuvaan myös särmää.

Aiheet tarinoihinsa sadunkertoja ammentaa milloin mistäkin. Lasten maailman konkretia on hyvin tärkeä osa Hirvosen satumaailmaa: tuntuma kenttään ja kohdeyleisöön pysyy tuoreena omien lasten kautta.

Yhtä lailla tärkeinä mukana kulkevat kokemukset ja muistot omasta lapsuudesta.

– Pieni Laurikaan ei ole kadonnut kovin kauas. Monet ideani ovat peräisin omista muistoista, pienistä hetkistä ja tunnelmista. Isommat asiat ovat voineet haalistua, mutta joistain lyhyistä tuokioista on voimakkaita muisti- ja mielikuvia.

Kuvittajana Hirvonen ammentaa niin ikään omista lastenkirjamuistoistaan – niistä kuvituksista, jotka ovat painuneet mieleen, vaikka tarinat itsessään ovat ehkä unohtuneet.

– Kuvittajana pyrin miettimään, miten toisin kuvaan sellaista kiehtovuutta, yksityiskohtia, joihin

Lauri Hirvonen Syntynyt: 1981 Muhoksella.

Kotipaikka: Oulu.

Perhe: Vaimo ja kaksi lasta.

Koulutus: Taiteen maisteri, Lapin yliopisto 2005, pääaine mediatiede. Filosofian maisteri, Oulun yliopisto 2009, pääaine suomen kieli.

Harrastukset: Lähiretkeily, maastopyöräily, lukeminen.

Teokset: Tuulentaittaja-kuvakirja 2015, Hupsutupsu perustaa orkesterin -kuvakirja 2012, Hupsutupsun lauluja (sanoitus) 2012, Prinsessa Hupsutupsu ja lohikäärme -kuvakirja, 2011, Hupsutupsun värityskirja, 2011, Hupsutupsun junamatka -kuvakirja,

muistan itse ihastuneeni lapsena, kertoo raikkaista väreistään ja selkeästä viivastaan tunnettu ja kiitetty tekijä.

Tällä hetkellä Lauri Hirvonen työskentelee apurahalla, ja työn alla oleva uusi kirja Inka ja saunaflamingo syntyy kurinalaisella päivätyötahdilla, teksti ja kuva rinnatusten, toinen toistaan täydentäen.

Jos runosuoni osoittaa tyrehtymisen merkkejä, sadunkertoja suuntaa ulos työhuoneesta lä-

2009. Sarjakuvia eri julkaisuissa.

Tulossa: Kuvakirja Inka ja saunaflamingo.

Hirvosen kirjavalinnat: Elina Karjalainen: Uppo Nalle.

– Ensimmäinen kirjasarja, jota luin itse. Lempeän humoristiset seikkailut veivät mukanaan. Uppo Nallen runot innostivat kirjoittamaan niitä myös itse.

ni, Nalle Nokikämmen ja monet muut.

– Nimenomaan kuvitukset herättävät nostalgisia tunteita. Tietyt yksityiskohdat ovat jääneet mieleen.

Tammen kultaiset kirjat: Laivakoira, Pupu etsii omaa kotia, Suuri intiaani ja pieni intiaa-

Kristiina Louhi: Aino- ja Tomppakirjat.

– Konstailemattomia ja ajattomia kuvauksia arjesta ja lapsuudesta.

En muista, että jo 1980-luvulla ilmestyneitä Aino-kirjoja olisi itselleni luettu, mutta arvostan teoksia vanhemman ja kuvakirjailijan näkökulmasta.6

hiluontoa samoamaan, tai vaikka kaupungille uusia reittejä ja näkökulmia etsimään.

– Toisenlainen haaste on siinä, miten saada tarina pysymään tiiviinä ja luettavana. Tässä auttaa se, että luen tekstiä paljon ääneen.

Perhe toimii välillä koeyleisönä, mutta jo itselle tekstin ääneen lukeminen paljastaa paljon tekstin toimivuudesta.

Yleisö on sadunkertojan työprosessissa jossain määrin läsnä koko ajan. Välillä tietoisemmin,

enemmälti alitajuisesti.

– Tekeminen on tietynlaista tasapainottelua: toisaalta en halua tehdä liian vaikeaa, monitulkintaista tai pelottavaa, toisaalta en myöskään pliisua, itsestään selvää tai ylihempeää. Toiveena olisi, että tarinassa ja kuvissa olisi kosketuspintaa: jotain, joka koskettaa, lumoaa, viihdyttää ja hauskuttaa.

Tätä kosketuspintaa etsin varmasti eniten omasta lapsuudestani, mutta varmasti paljon myös isyyden kautta.6

22 JOULU

KESKIVIIKKONA 2. JoulukuuTA 2015 2

Hieman erilainen Suksihuolto Hiihtosukset kivihionta + s uunipohjustu

kset Laskettelusu

30€ huolto + justus45€ uunipoh

HUIPPUTARJOUKSIA! JENKKISÄNKY 160x200 • sis. jalat ja petarin (ovh. 992 €)

Lajikumppanilta:

Stoneham hiihtovaatteet, Inov polkujuoksu ja -sali kengät, Icebug nastajuoksukengät, Rossignol ja Yoko hiihtosukset, Compressport compressiotuotteet, Vauhti voiteet, Vapaa-lasku välineet Huollamme ja korjaamme kaikki hiihto ja alppi välineet.

KE – LA

Kirkkokatu 8, p. 336 616 • ark. 10–18, la 10–15, su 12–16 Paljekuja 5, p. 336 635 • ark. 10 – 18 la 10– 16, su 12–17 Kaakkurinkulma 4, p. 336 650 • ark. 10–19, la 10–16, su 12–17 Zeppelin, p. 336 631 • ark. 10–20, la 10–17, su 12–16, su 12–17

www.merimaaria.fi

MUKAVAT KOTIMAISET LAHJAT MEILTÄ!

Pehmeä ja lämmin

59€

Pitkä

82€

FLANELLIPAITA MÖKKIPAITA

ovh:sta

Iltatäh�

PÄÄTY 160 (ovh. 249 €)

a Terveisin Miik

#lajikumppanit

Kaikki YÖASUT

-20%

Jämäkkäus! sit pussijou

Kempeleentie 7, Oulu, Limingantulli puh. 040-5064507 Palvelemme ma-pe 11-17 www.lajikumppanit.fi

Käsinkudotut

SUKAT

22€

ja paljon TORIPOLLIISI: muita LEIVINLIINA 9€ lahjoja PATALAPPU 9€

Kauppahalli puh. (08) 311 4054

Iltatäh�

RUNKOPATJAT

• sis. jalat ja petarin

595€ Tarjous!

99€

Alk.

199€

MATOT

-20 % a jop -50%

PÖYTÄ + 6 TUOLIA • Koivua

695 €

Maikkulan yrityskylä, Haaransuonkuja, p. 535 1700 Valiota vastapäätä Iinatin puolella.

Av. ma–pe 10–18, la 10–15 • www.oulunmattojakaluste.fi

JOULU 23

2 KESKIVIIKKONA 2. JoulukuuTA 2015

Lahjaksi aikaa ja elämyksiä ""

Kysyimme lukijoilta, millaisia aineettomia lahjoja he ovat antaneet tai saaneet.

Monet ovat kyllästyneet tavaran paljouteen. Itse tehdyt lahjat, kuten runot, kortit tai leivonnaiset sen sijaan ilahduttavat.

Jaana Skyttä

Lea Remes

Hänelle,

jolla on jo kaikkea!

LAHJAKORTTI OTP Travelin matkakauppaan

Monille jokavuotinen joululahjarumba aiheuttaa ahdistusta jo kuukausia ennen joulua. Kukkaron nyörit eivät anna aina myöten ja lahjaideoita on vaikea keksiä. Aineeton lahja voi ilahduttaa lahjan saajaa enemmän kuin ”pakollinen, velvollisuudesta” ostettu joulukukka tai konvehtirasia.

Nimimerkki Risuliina kirjoittaa: ”Olen antanut lahjaksi lupalappuja ystävälle, joka joutuu olemaan sairauden takia paljon yksin. Lupaan käydä kylässä, lukea hänelle lehtiä tai kirjaa, ja myötäelää hänen kanssaan, mikä tuo lohtua yksinäisyyteen.”

Samoilla linjoilla on nimimerkki Kyllä: ”Viime vuonna vein vanhan äitini pitkälle kierrokselle sukulaisten luo. Vuokrasin auton, koska itse en omista sellaista. Viimeiset kymmenen vuotta olemme vieneet äidin vuosittain joulukonserttiin. Olemme tehneet sisarusteni kanssa yhdessä kynttilöitä, kokanneet, leiponeet ja siivonneet.”

Nimimerkki Kyllä korostaa, että nämä ovat aineettomia lahjoja, koska niihin sisältyy sydämestä tulevaa rakkautta.

Nimimerkki Donnabionda korostaa myös antamisen iloa: ”Lahjan tulisi olla hyvästä tahdosta annettu, ei velvollisuuden tai syyllisyyden tunnosta. Lahjahössötys on sumentanut koko antamisen ilon idean. Olen antanut lahjaksi aikuisille lapsilleni aineettomia lahjoja: älkää ostako mitään, minäkään en osta.”

Joululahjakoriin hän pistää vain lastenlapsille ostetut pienet lahjat, joista on jokaiselle konkreettista hyötyä.

Risuliina intoutui auttamaan yksinäistä ystäväänsä lasten esimerkin kannustamana. Hän on saanut lapsilta lahjaksi usein kirjallisen lupauksen jonkin kotityön tekemisestä. ”Jos asiat eivät ole hoituneet, olen vilauttanut lupalappua.”

Nimimerkki Amira antaa mielellään lahjaksi kokemuksia tai elä-

NAHKALOMPAKKOJA

990 1590 1990 €

€

Kevyet, 4 pyöräiset

KOVAT MATKALAUKUT MA M AT

••••••••••••••

lahjoja, olivat ne sitten materiaa tai aineettomia lahjoja.”

Nimimerkki Varaton kiteyttää joulun keskeisimmän sanoman: ”Lapsemme ovat jo isoja. Joulumme valmistuu, kun istumme yhdessä tavallista runsaammin varustetun ruokapöydän ääreen. Joulunamme ovat kynttilöiden valo ja toi­ semme.”6

Joulun lahjakortit tarjoushinnoilla!!

50 € = 40 € 100 € = 80 € 150 € = 120 €

Esim. 100 € palvelusta maksat nyt vain 80 € hyödynnä tarjous heti. Lahjakortin voit käyttää tammikuusta alkaen.

(Lahjakortit myynnissä jouluun saakka)

Torikatu 3, puh. 044 986 9900

www.zaparo.fi

-35%

• MATKUSTAMOKOKO

• ISOKOKO

Laadukkaat, lämpimät

NAHKASORMIKKAAT

29

Kauneimmat

ALUSASUT

90

49 59 € 69 € €

(89€)

• KESKIKOKO

• Zeppelin, Kempele

€ jne.

KAUPAN PÄÄLLE

Tutustu myös muuhun matkatarjontaamme ja ilmoittaudu matkoille otptravel.fi/matkakauppa

Nimimerkki Amira

Jättivalikoima

Nahkalompakon ostajalle Nahk

••••••••••••••

Aineettomat lahjat antavat lisää lahjavaihtoehtoja maailmassa, jossa lähes jokainen aikuinen pystyy hankkimaan riittävästi materiaa. ”Aika ja yhteiset kokemukset ovat materiaa arvokkaampia, ja nykyisin yhä harvinaisempia asioita, vaikka arvostan kaikkia saamiani

”Sain mieheltäni lahjaksi maalauksen edesmenneestä koirastamme. Maalaus ei ole minulle arvokas kankaan ja kehyksen vuoksi, vaan maa­ lauksen aiheen ja tekijän vuoksi. Vaikka saajalle jää siitä jotain konkreettista, niin lahjan arvo ei ole itse mate­ riaalissa, vaan siinä, mitä se symbolisoi tai edustaa.”

Lahjaksi Laukkutalosta

NIMIKOINTI LOMPAKKOON

Tiedustelut ja tilaukset matkat@otptravel.fi tai 0200 22266

myksiä: lahjakortteja hierojalle ja kampaajalle, lahjamatkakortteja, hän on siivonnut ja leiponut isoäidille, omille ja miehensä vanhemmille, ystäville ja naapureille ja kirjoittanut itse keksittyjä onnittelurunoja. ”Lahjaksi olen toivonut esimerkiksi hyvää illallista ystävien ja perheen kanssa ravintolassa, jossa jokainen on maksanut oman ruokansa. Nyt toivoin mieheltäni joululahjaksi illallista hyvässä ravintolassa ja menoa johonkin ilmaiseen joulukonserttiin.”

Amira muistuttaa, että antajan tulisi ajatella saajaa samalla tavalla niin aineettoman kuin aineellisen lahjankin kohdalla.

(99€)

(109€)

• eri värejä • kaksi suurinta laajenee

€

naisille ja miehille

NAHKAVYÖT

-50 %

Pakkahuoneenkatu 12, Oulu Av. ark. 10 –18, la 10 –16

Joulutarjous kaikki

- 20 %

24 JOULU

KESKIVIIKKONA 2. JoulukuuTA 2015 2

Virittäydy jouluun! on nyt hyvä paikka laskeu"tua"Sohvanpohja joulutunnelmaan. Jouluelokuvat tarjoilevat niin vauhtia kuin nostalgiaa.

Kati Valjus//tekstit

Unelmiin uskoville Niko – Lentäjän poika

Suomi/Tanska/Saksa/Irlanti 2008.

Ohjaus: Michael Hegner ja Kari Juusonen.

Ikäraja: 7.

Poropoika Nikon suurin unelma on lentää Pukin lentojoukkojen lailla.

Niko on nimittäin vakuuttunut siitä, että hänen isänsä on yksi joulupukin kuuluisista lentävistä poroista. Haaveensa perässä Niko päättää lähteä omin nokkineen Korvatunturille.

Unelmaansa uskova pikkuporo on mitä samastuttavin elokuvatähti – eikä pelkästään lapsille. Ensimmäinen kotimainen kokopitkä animaatio ei kalpene vähääkään ulkomaisten rinnalla.

Nikon seikkailuille on myös jatko-osa: Niko 2: Lentäjäveljekset (2012).

Seikkailunnälkään Artturi Joulu – Joulupukin poika (Arthur Christmas)

Romantiikkakuplaan

Pariskuntajouluun

Rakkautta vain

Neljä joulua yhdessä päivässä (Four Christmases)

Iso-Britannia/Yhdysvallat/Ranska 2003.

Ohjaus: Richard Curtis.

Ikäraja: 11.

Saksa/Yhdysvallat 2008.

Ohjaus: Seth Gordon.

Ikäraja: 7.

Romanttisten jouluelokuvien klassikko ei jätä kylmäksi ketään. Vai kuka muka voisi vastustaa kymmenen vuoden takaista Hugh Grantia Britannian häkeltyneenä poikamiespääministerinä?

Ohjaaja-käsikirjoittaja Richard Curtis punoo mittavasta henkilögalleriasta hersyvän kudelman ihmissuhteita, jotka katsojan iloksi ja yllätykseksi risteävät toisiaan mitä erilaisimmissa yhteyksissä. Eikä Curtis ole unohtanut rakkauden kääntöpuoliakaan. Elämänmakuisissa tarinoissa kohdataan myös kaipausta, ikävää ja surua.

Oletko kyllästynyt laukkaamaan joulunpyhät sukulaisissa?

Seth Gordonin romanttinen komedia tarjoaa vertaistukea.

Brad (Vince Vaughn) ja Kate (Reese Witherspoon) ovat ratkaisseet tilanteen karkaamalla jouluisin ulkomaille. Nyt reissusuunnitelmiin tulee mutkia.

Onhan siinä vinha perä, että lapsuudenperhe kuorii kenestä tahansa esiin ne ei-niin-hehkeät puolet.

Näin käy myös Bradille ja Katelle, jotka neljän eri perhejoulun tiimellyksessä huomaavat näkevänsä uusia puolia toisissaan.

Iso-Britannia/Yhdysvallat 2011.

Ohjaus: Sarah Smith ja Barry Cook.

Ikäraja: 7.

Joulusta on tullut suorittamista Joulupukillekin. Lahjojen toimittaminen jouluaattona jokaisen lapsen luo muistuttaa sotilasoperaatiota, jossa lahjansaajat ovat pelkkiä numeroita.

Joulupukin poika Artturi (suomenkielisessä roolissa Riku Nieminen) haluaa vielä lukea lasten kirjeet ja vastata heille henkilökohtaisesti. Kun sitten selviää, että yksi pikkutyttö on jäänyt ilman lahjaansa, on Artturin aika toimia. Animaatioseikkailu kirjaimellisesti lennättää Artturin maailman ympäri.

JOULU 25

2 KESKIVIIKKONA 2. JoulukuuTA 2015

Koko perheelle Kaunotar ja Kulkuri (Lady and the Tramp)

Yhdysvallat 1955.

Ohjaus: Cyde Geronimi, Wilfred Jackson ja Hamiton Luske.

Ikäraja: 3.

Disneyn kenties rakastetuin piirrosklassikko sulattaa sydämen kuin sydämen ja sopii aidosti koko perheelle. Erilaisista lähtökohdista olevien rakastavaisten tarinassa on ajankohtaista ajattomuutta.

Vanha animaatiojälki on erityisen sykähdyttävää ja koirat tietysti suloisia suurine silmineen. Musiikki näyttelee tärkeää osaa.

Ketsuppina kakussa spagettisuukko Tonyn ravintolan takapihalla. Sydän!6

Klassikkokaipuuseen Saiturin joulu (A Christmas Carol)

Yhdysvallat 2009.

Ohjaus: Robert Zemeckis.

Ikäraja: 11.

Charles Dickensin klassikkotarina ei suotta ole klassikko. Robert Zemeckisin ohjaus on alkuperäisteokselleen uskollinen kertomus kitupiikki Ebenezer Scroogen joulupäivästä, joka avaa äreän miehen näkemään ympärillään hyväntahtoisuutta.

Elokuva on toteutettu erityisellä liikkeenkaappaustekniikalla, jossa elävistä näyttelijöistä studioympäristössä kaapatut liiketunnisteet on animoitu. Lopputulos on aidon oloista animaatiota, jonka hauskuutta lisäävät näyttelijöiden tutut kasvonpiirteet.

Mustan huumorin tarpeeseen

Nostalgiahaikailuun

Rare Exports

Joulutarina

Suomi/Norja/Tanska/Ruotsi 2010.

Ohjaus: Jalmari Helander.

Ikäraja: 15.

Suomi 2007.

Ohjaus: Juha Wuolijoki.

Ikäraja: 3.

Kaikki tietävät, että joulupukki on kotoisin Korvatunturilta.

Mutta kuka hänet sieltä alunperin löysi ja miten?

Visuaalisesti viimeisen päälle tyylikäs jännitysfantasiaelokuva heittää kaiken mahtavalla tavalla överiksi. Nuoren Pietarin (mainio Onni Tommila) rauhallinen elämä mullistuu, kun pihan sudenkuoppaan putoaa jotain ennennäkemätöntä.

Rare Exports seisoo jykevästi perinteisten jouluelokuvakliseiden ulkopuolella. Juonen ennalta-arvattavuutta ei totisesti tarvitse pelätä. P.S. Ei heikkohermoisille!

Lämminhenkinen Joulutarina palaa pitkälle menneisyyteen, aikaan, jolloin Joulupukki oli velä lapsi. Elokuvan kulissit henkivät juuri sellaista nostalgiaa, joka lämmittää sydäntä joulun aikaan. Oman lisänsä tunnelmaan tuovat lumiset Lappi-maisemat.

Jos kaipasit vaihtoehtoista tarinaa sille, miksi jouluna annetaan lapsille lahjoja, se on tässä. Satuelokuva on hidastempoinen ja hitusen huumorintajutonkin, mutta kerää pisteet sympaattisuudellaan. Antti Tuisku nähdään pienessä roolissa.

26 JOULU

KESKIVIIKKONA 2. JoulukuuTA 2015 2

Kotimainen, ulkomainen tai sittenkin... kuuset tulevat Virosta ja Tanskasta. Luomuimmat lannoittamattomista "kotimaan "Halvimmat metsistä.

Elina Nyström//tekstit Hannele Norja//grafiikka

Joulupuu on tunnelman luoja Toiset rakastavat havun tuoksua, toiselle kuivunut kuusi on kauhistus.

... pitää paikkaa joulukodeissa tänäkin vuonna. Sypressi on hyvä vaihtoehto pienempään asuntoon.

Sypressiä pitää kastella säännöllisesti, sillä joulusypressi ei siedä kuivumista. Joulun jälkeen kasvin voi nostaa valoisaan, paahteelta suojaisaan paikkaan. ...voi korvata myös joulukukan. Koska kuusen luontainen kasvualue päättyy aivan pohjoisessa Suomessa, joulumäntyä on käytetty kuusen korvikkeena.

Pienistä joulumännyistä tai männyn oksista on tulossa uusi tapa koristaa joulua. ...on todennäköisesti kallein kuusi. Kuusen varkautta tutkitaan näpistyksenä tai varkautena.

Jotkut kaupungit voivat vaatia varastetusta kuusesta korvauksia.

...ei ole kuusen tuoksua eikä havuja, joten muovikuusi sopii allergiseen kotiin. Muovikuusia ei valmisteta Suomessa.

Muovikuusien hinta vaihtelee muutamasta kymmenestä eurosta useisiin satoihin euroihin.

...valtaosa viljellään EteläSuomessa. Kuusen hinta vaihtelee alueittain. Kuusen kirkkaanvihreä neulasto ja kartiomainen kasvutapa tekevät puusta joulupuuna suositun. Kotimaisen kuusen kasvattamiseen on käytetty vähän tai ei ollenkaan lannoitteita tai torjunta-aineita.

Sen mukana ei myöskään kulkeudu vierasperäistä lajistoa. Arviolta 300 000 joulukuusista kaadetaan omista tai sukulaisen metsistä.

...on usein edullisempi kuin kotimainen kuusi. Kuuset tuodaan Suomeen Virosta ja Tanskasta. Kuusi saattaa homehtua, kun se kosteana pakataan kuljetuksen ajaksi. Kuuseen sumutettava homeenestoaine voi aiheuttaa oireita allergisille.

Teksti: Elina Nyström, grafiikka: Hannele Norja

JOULU 27

2 KESKIVIIKKONA 2. JoulukuuTA 2015

Joululahjaksi hyvää mieltä Anni Hyypiö

Mitä antaa ihmiselle, jolla on jo kaikkea? Eettinen lahja on kelpo vaihtoehto. Näitä lahjoja voi tänä jouluna ostaa kymmenien järjestöjen kautta. Lahjavalikoima on suuri ja hintahaitari laaja, kahdesta eurosta aina tuhansiin euroihin asti.

Suomalaisista hyväntekeväisyyslahjoista kenties tunnetuin on Kirkon ulkomaanavun lahjavuohi (30 euroa). Järjestön Toisenlainen lahja -palvelun kautta voi ostaa myös esimerkiksi ammatin kehitysmaan naiselle (30 euroa), terveysvalistuksen 75 ihmiselle (400 euroa) tai kaivon kylään (1 200 euroa).

Suomen Lähetysseuran kautta voi lahjoittaa esimerkiksi henkilöllisyystodistuksen (42 euroa), pienkirjaston (100 euroa) tai jopa oman kirkon (1 500 euroa).

Suomen Pakolaisapu tekee kehitysyhteistyötä Liberiassa, Ugandassa ja Sierra Leonessa. Pakolaisavun Parempi lahja -palvelussa voi ostaa esimerkiksi ruokakasvin taimia Liberian ja Thaimaan perheille (12 euroa) tai mehiläisparven ugandalaiselle mehiläistarhurille (10 euroa).

Kansainvälinen lastenjärjestö UNICEF toimittaa lahjoituksia ympäri maailman. UNICEF-lahjoista suurin tarve on tällä hetkellä perheiden hätäapupaketeille (40 euroa), rokotuspaketeille (23 euroa) ja huoville (14 euroa).

Zara järvinen / kirkon ulkomaanapu

Lasten asialla on myös Kulttuurikameleontit ry, joka auttaa Kairon katulapsia. Sen kautta voi ostaa esimerkiksi välipala-aterian (2 euroa) tai vaatekerran (20 euroa) katulapselle tai sidetarvikkeita liikkuvaan klinikkaan (5 euroa).

Eettinen lahja voi olla myös palvelu. Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:n kautta voi tukea mielenterveystyötä kriisimaissa. Järjestön kautta voi ostaa esimerkiksi Syyriasta paenneelle palestiinalaislapselle käynn in perheneuvolan psykiatrilla (20 euroa) tai musiikkiterapiatunnin Libanonissa (20 euroa).

Eettisten lahjojen valikoima on suuri ja hintahaitari laaja.

Luonnonystävälle sopii Suomen luonnonsuojeluliiton aineeton lahja, joka voi olla esimerkiksi kotikolo liito-oravalle (10 euroa metsiensuojeluun), uimarauha saimaannorpalle (20 euroa norpan suojelutyöhön) tai luminen joulu metsäjänikselle (20 euroa ilmastonsuojeluun). Luonnonläheisen sijoituksen voi tehdä myös Luonnonperintösäätiön avulla, joka myy paloja metsiensuojelualueesta. Hintalaatusuhde on hyvä: yhdellä lahjoituseurolla saa kaksi neliötä ikimetsää.6

Kirkon ulkomaanapu tukee muun muassa koulunkäyntiä Haitissa.

PUKINKONTTIIN

Unelmasi tteuuaa

KYPÄRÄNALUSLAKKI

PYÖRÄILYKYPÄRÄT Revel, Trinity, Indicator Ovh:

59,90€

Suosittu

39

90

• tuulenpitävä • pyöräilyyn, hiihtoon, ulkoiluun

P AKKAHUONEENKATU 15, O ULU

WWW.KULTASEPPARASANEN.FI Autolasien ammattiasentamo Autoasi-Korjaamo Tmi Jyrki Koivikko Alasintie 9, Oulu p. 044 554 0600 www.koivikko.info

34

90

Kelillä kuin kelillä!

NASTARENKAAT MEILTÄ!

Huippuvalikoimat! koot: 20”– 29”

39

ALK.

90 kpl

(Nokia 47–622 w 106 )

KUNTOPYÖRÄ F30 • Vakaa, turvallinen, avoin runko • Matala jalannostokorkeus • Helppokäyttöinen manuaalisesti säädettävä vastus • Useita valmisohjelmia • Satulan ja käsitukien säätö helppoa

349¤

Tarjoushintaan!

399 3 99 €

Kurkkaa joulukalenteriluukkuun www.pyorasuvala.fi

Lekatie 2,

Puh. (08) 338 175

Avoinna: ma, pe 9–18, ti–to 9–17, la 10–14

28 JOULU

KESKIVIIKKONA 2. JoulukuuTA 2015 2

Pieniä lahjoja omin käsin kukan sijaan vaikka "sytykekävyillä, "Muista joulunahuovutetuilla tontuilla tai hiekkapäällysteisillä kynttilöillä.

Jaana Pakarinen, teksti Jonny Holmén, kuvat

Käsityönopettaja Kati Lehtimäen jouluperinteisiin kuuluvat pienet itse tehdyt lahjat. Tänä vuonna Lehtimäki on innostunut tekemään lahjaksi erityisesti sytykekäpyjä takan sytyttämistä varten. Idean niihin hän sai aikaisempina vuosina munakennoista tekemistään sytykeruusuista. Myös hiekkapäällysteiset kynttilät ovat hänen uusi lahjaideansa.

– Niihin sain idean, kun pudotin kynttilämassaa vahingossa ulkona hiekalle. Sitten päätin vähän jalostaa ideaa eteenpäin, hän kertoo.

Huovutetut tontut taas ovat perinteisiä koristeita, joita Lehtimäki on tehnyt useina vuosina. Hän on opiskellut huovutusta Turun Taideakatemiassa ja vetänyt huovutuskursseja myös Paimion opistolla.

– Tontut sopivat hyvin myös huovutusta aloitteleville. Huovutuksessa voi aina lopputulosta muokata lisäämällä villaa, se ei voi mennä yhtäkkiä pilalle.

Brownietarpeet sisältävät purnukat taas ovat paitsi kaunis myös käytännöllinen lahja.

– Suosin syötäviä lahjoja. Aikuisilla on usein tarpeeksi tavaraa, joten syötävät tai muuten käytettävät lahjat ovat parhaita, hän vinkkaa.6

Huovutettu tonttu Tarvikkeet: Karstattua lampaanvillaa, punaista ja vihreää karstaamatonta harmaata villaa parraksi, neulausalusta ja huovutusneula.

1

Ensimmäiseksi tehdään kartiomainen tonttulakki vihreästä villasta. Aloita rullaamalla villaa pieneksi mytyksi, ja neulaa myttyä huovutusneulalla. Huovutusneulan väkäset sekoittavat kuituja ja mytty jämäköityy.

Lisää villaa pikkuhiljaa ja hae lakille muotoa. Neulahuovuta, kunnes kartio on lähes kova, eikä siitä irtoa villahöytyviä.

2

Seuraavana muotoillaan erillinen lippaosa tonttulakkiin. Lippa huovutetaan noin senttimetrin paksuiseksi puoliympyräksi, jonka kaarevalle sivulle jätetään villaa hötöksi. Tämän höttöisen villan avulla lippa kiinnitetään lakkiin kiinni.

3

Punaisesta villasta tehdään tonttulakkiin tupsu ja tontulle nenä. Molemmat huovutetaan palloiksi, jonka yhteen laitaan jätetään huovuttamatonta villaa hötöksi. Tästä huovuttamattomasta hötöstä nenä ja tupsu neulahuovutetaan tontuun kiinni.

Sytykekävyt Tarvikkeet: Vanhoja kynttilänpätkiä tai steariini-parafiini -seosta, kuivattuja männynkäpyjä, säilyketölkki tai vanha kattila ja pihdit.

Sulata kynttilänpätkät tai steariini-parafiini -seos vesihauteessa esimerkiksi säilyketölkissä. Lisää joukkoon runsaasti vettä. Älä anna seoksen kiehua, sillä liian kuuma seos ei tartu käpyihin.

Dippaa käpyjä sulaan seokseen, esimerkiksi pihtien avulla. Anna kuivua välillä ja dippaa uudelleen, jolloin massa tarttuu reilummin.

4

Parta tehdään karstaamattomasta villasta, joka huovutetaan yläreunastaan kiinni tonttulakin lipan alle.

JOULU 29

2 KESKIVIIKKONA 2. JoulukuuTA 2015

Kaakaobrowniet purkissa

TEE ITSE JOULU 2015

Lado litran lasipurkkiin aineet tässä järjestyksessä: 1 dl gluteenitonta hienoa jauhoseosta, johon sekoitettu 1 tl suolaa, 0,5 tl leivinjauhetta ja 0,5 tl vanijasokeria.

1,5 dl intiaanisokeria 1 dl sokeria 1,5 dl kaakaojauhetta 120 g murskattuja pekaanipähkinöitä

Liitä purkkiin ohje: Näiden aineiden lisäksi tarvitset 150 g sulatettua voita ja kaksi isoa kananmunaa.

Sekoita purkin ainesosat sekaisin ja jaa seos kahtia.

Lisää sulatettu voi kuiva-ainespuolikkaaseen.

Sekoita munat vatkaten yksi kerrallaan ja lisää loput kuiva-aineet.

Levitä seos uuninpellille ja paista 180 asteessa 45 min.

Jäähdytä 5 minuuttia ja leikkaa paloiksi.

Browniet säilyvät huonelämmössä max. 5 päivää.

Hiekkakuorrutetut kynttilät Tarvikkeet: Vanhoja kynttilänpätkiä tai steariini-parafiini -seosta, säilyketölkki tai vanha kattila, sydänlankaa ja grillitikkuja, tilava muoviastia täynnä kuivaa hiekkaa, pahvimuki ja sakset + halutessa voi lisätä kynttiläväriä.

1

Sulata kynttilänpätkät tai steariini-parafiini -seos vesihauteessa esimerkiksi säilyketölkissä. Lisää halutessasi kynttiläväriä.

2

Kuivata hiekka tarvittaessa uunissa.

Hiekan pitää olla täysin kuivaa, jotta se tarttuu kynttilään. Aseta hiekka muovirasiaan. Leikkaa pahvimukista pohja pois, tee hiekkaan kuoppa, ja aseta pahvimuki kuoppaan.

3

Leikkaa sydänlangasta pätkä ja sido se kiinni grillitikun keskelle. Aseta grillitikku muoviastian reunoille niin, että sydänlanka roikkuu pahvimukin keskellä. Voit halutessasi kastaa sydänlangan ensin sulaneessa kynttilämassassa, jolloin se jähmettyy ja pysyy paremmin paikallaan.

4

Kaada kynttilämassaa pahvimukiin. Nosta pahvimuki varovasti pois ennen kuin massa jähmettyy. Näin kynttilämassa leviää hiekkaan, ja hiekka tarttuu kynttilän ympärille. Anna kuivua seuraavaan päivään.

30 JOULU

KESKIVIIKKONA 2. JoulukuuTA 2015 2

Helena Sahavirta

Suomenhevonen on ystävällinen ja leppoisa. Kahden hevosen rekeen saa tulla 15 matkustajaa.

Rekiretkelle suomenhevosella että hyvähermoinen ja työteliäs suomenhevonen sopii hyvin vetämään "turistirekeä "Saariselällätaihuomattiin, ratsuksi tunturiin.

Helena Sahavirta

Iida, Ansku, Aapo ja Tauno käyskentelevät lumisessa tarhassaan mäntymetsän keskellä. Uteliaita ne toki ovat, ja tulevat pian tovereineen tervehtimään vierasta.

– Suomenhevosen hyviä puolia ovat juuri ne samat, joiden takia rotua on arvostettu maataloudessa, metsätöissä ja sodassa, ohjelmapalveluyritys Kamisak Oy:n yrittäjä Mika Nylund kertoo Kakslauttasen hevostalleilla, Inarin ja Sodankylän rajamailla.

Suomenhevonen on vetänyt nurkumatta kyntömiehen auraa, kiskonut tukkeja umpihangessa ja rahdannut muonakärryjä aseiden paukkeessa. Tänään se voi saada peräänsä turistireen ja selkäänsä tuntureille mielivän ratsastajan.

– Suomenhevonen on kovahermoinen eikä säiky lintuja tai poroja. Se on monipuolinen käyttöhevonen ja pärjää hyvin Lapin oloissa. Sen askellus on tasaista myös maastossa ja lumessa, Nylund kiittää.

Hevosretkiä tarjoava Nylund tietää, kuinka eksoottinen elämys lumessa ratsastaminen on ulkomaalaisille: talvipakkanen, syvä lumi ja hevosen höyryävä hengitys ovat matkailussa uutta, koko maailmassa. Samoin kuin nuotio, revontulet ja hirnahdukset rekiretkellä, syvän

tärkeää jakaa sitä.

Sotien jälkeen Suomessa oli noin 400 000 suomenhevosta, mutta kanta laski nopeasti noin 20 000:een. Yksi Kamisakin tavoitteista onkin lisätä suomenhevosen arvostusta kotimaassa ja ulkomailla, hevosmatkailu kun on maailmalla nouseva trendi.

– Islannissa on rakennettu matkailua islanninhevosen ympärille. Myös Suomeen voidaan luoda kansainvälistä hevosmatkailua, joka antaisi erilaisia elämyksiä eri puolilla Suomea, aina Lapista Järvi-Suomeen.

Suomenhevoset Ansku ja Iida nauttivat rauhallisesta ruokatauosta sillä välin kun matkailijat jaloittelevat Porotilalla. Heinää tarjoamassa Mika Nylund (vas.) ja työharjoittelija Minja Suni.

hiljaisuuden keskellä.

Kamisakin aitauksessa on 11 suomenhevosta, jotka tekevät ratsastusmatkojen lisäksi rekiretkiä yhden hevosen pikkureellä ja kahden hevosen isolla, 15 matkustajan reellä. Yhdellä kertaa ajelulle pääsee 45 matkailijaa.

– Isoon rekeen mahtuu vaikka

koko perhe vauvasta vaariin. Vastaavia perhetuotteita ei ole paljon tarjolla ja se on ollut todella suosittu.

Suomessa on käytetty hevosia ainakin 1300-luvulta, josta suomenhevosen linjakin lienee lähtenyt.

Maatalous, rahdinajo, liikenne ja

teollisuus tarvitsivat pitkään hevosvoimaa ja rotu jalostui sitkeäksi ja vahvaksi. Isäntä ja hevonen olivat aisapari, myös tämä suomenhevosen tarina kiinnostaa ulkomaalaisia.

– Suomenhevonen on oikea hevosmaailman helmi ja siitä pitää olla ylpeä. Sen tarina on aito ja on

Hevostuotteiden kehittäminen ja monipuolistaminen on Kamisakille tärkeä tavoite.

Jos Nylund antaa ajatuksen lentää, näkee hän miehille suunnattuja talvisia savottakursseja, joilla kaadettaisiin puita ja vedettäisiin niitä metsästä hevosilla.

Jo nyt Kakslauttasen talleilta voi ajaa hevosvankkureilla puronvarren valtaukselle kultaa huuhtomaan. Ratsastusretkiä on muutamasta tunnista muutaman vuorokauden erämaavaelluksiin ja ratsastuslomiin.

– Korkeatasoiset, usean päivän hevoslomat kasvattavat nyt nopeimmin suosiota. Ulkomaalaiselle on elämys juoda vettä suoraan puhtaasta purosta ja tehdä tulet maastossa.6

JOULU 31

2 KESKIVIIKKONA 2. JoulukuuTA 2015

Tunnetko suomalaisen joulun? taivaan, tiernapojat, joulutortut, kinkku, joulusauna... Tietokilpailu selvittää, tunnetko perinpohjin "nämä "Enkelisuomalaisen joulun rakennuspalikat.

Kysymykset: Ritva Setälä

a. vuotuinen b. armorikas c. harras d. riemukas

1. Suomalainen joulupukki kulkee

tunnetusti porojen vetämällä reellä. Miten usein poron täytyy pitää pissataukoja? a. Poro pystyy pidättelemään jopa 12 tuntia.

4. Joulukinkulla on pysyvä paikka suomalaisten joulupöydissä. Kinkkua popsitaan jouluisin miljoonia kiloja, nimittäin a. 2–3 b. 4–5 c. 6–7 d. 9–10 miljoonaa kiloa.

b. Poro pystyy ruikkimaan juostessaan,

5. Nykyään jouluna annetaan kehitysmaiden ihmisille Toisenlaisia lahjoja, jotka Kirkon Ulkomaanapu toi markkinoille 2005. Viime jouluna suosituin lahja oli

2. Moni suomalainen hankkii tuon-

a. ammatti. b. lehmä. c. kanaparvi. d. kengät koulutielle.

joten se ei tarvitse taukoja. c. Vähintään 7,5 kilometrin välein. d. Vähintään 42,2 kilometrin välein.

tikuusen. Missä se on yleisimmin kasvatettu?

a. Saksassa b. Ruotsissa c. Hollannissa d. Tanskassa.

8. Enkeli taivaan on suomalaisten tunnetuin jouluvirsi. Se säveltäjä on a. Hemminki Maskulainen. b. Martti Luther. c. Melchior Vulpius. d. tuntematon, virsisävelmä on toisinto Böömistä.

9. Kuka ensimmäisenä keksi sijoittaa Joulupukin kodin Lapin Korvatunturille? a. Niilo Tarvajärvi b. Spede Pasanen c. Urho Kekkonen d. radion Markus-setä eli Markus Rautio

13. Suomalaiset ostavat joulun kukista eniten

10. Tiernapojat laulavat esityksensä loppupuolella näin: ”Vaan altti kiitos Jumalan, kun teki meille tämän maan, josta ompi ilo saatu koko maailmalle.” Mitä tämä altti tarkoittaa?

6. Joulun suosikkiruoka rosollin ni-

a. altis, herkkä b. alistuva, nöyrä c. alati, aina d. alttarilla

a. venäjän sanasta rassol, joka merkitsee

11. Mikä seuraavista EI kuulu jou-

mi tulee

alkuaan suola- tai säilöntälientä. c. ruotsin sanasta råsalt, ”raakasuola”. b. suomen kielen sanasta roso, mikä viittaa juuresten muhkuraisuuteen. d. ruotsin sanoista rå sill eli ”raaka silli”, koska rosollissa käytetään paikoin silliä – siitähän tulee nimitys sillisalaatti.

3. Suomen Turku julistaa joulurau-

han aattona kello kaksitoista. Täydennä julistustekstin puuttuva laatusana: ”Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme –?????? – syntymäjuhla.”

lunajan nimipäiväsankarien joukkoon?

a. Eeva b. Joosef c. Aatami d. Tapani

7. Jouluevankeliumi Luukkaan mukaan kertoo aluksi, ketkä olivat Jeesuksen syntymäajan hallitsijat. Kuka oli tuolloin Syyrian käskynhaltija?

12. Perinteen mukaan joulusaunassa pitää olla hiljaa, jotta

a. al-Assad b. Tiberius c. Quirinius d. Augustus

laidunkauden. c. saunojat kuulisivat talon tonttujen jutut. d. emäntä, tyttäret ja piiat pysyisivät siveinä eikä taloon tulisi äpärälapsia.

a. sääsket ja itikat eivät seuraavana kesänä hätyyttelisi.

b. sään haltijat antaisivat hyvän

a. hyasintteja b. ritarinkukkia c. joulutähtiä d. tulppaaneja

14. Joulutortut ovat suomalaisten perinteinen jouluherkku. Kaksi vuotta sitten jotkut ruotsalaiset hämmästelivät Svenska Dagbladetin ruokasivuilla julkaistua tähtitorttureseptiä, koska a. torttujen rasvapitoisuus oli ravitse-

musasiantuntijoiden mukaan hälyttävä, jopa 41 prosenttia. b. tortut näyttivät joidenkin mielestä hakaristeiltä. c. luumuhillon asemasta torttuihin oli pantu vadelmahilloa. d. tortut oli paistettu aivan liian tummiksi.

15. Mantelin piilottaminen joulupuuroon on keskiaikainen eurooppalainen perinne, joka tuli Suomeen 1900-luvun alussa. Manteli on merkinnyt monia asioita. Mitä seuraavista mantelin EI tiedetä tarkoittaneen? a. Onnea ja menestystä seuraavalle vuodelle.

b. Naimattomalle häitä alkavan vuoden aikana.

c. Pakkoa pitää puhe joulupöydässä. d. Ison rahalahjan saamista.6

Oikeat vastaukset: 1.c, 2.d, 3.b, 4.c, 5.a, 6.a, 7.c, 8.b, 9.d, 10.c, 11.b,12.a,13.a,14.b,15.d

32 joulu

KESKIVIIKKONA 2. JoulukuuTA 2015 2

MAINOS

Oulun Tiernapojat äänittivät radioon Oulussa Tiernapoikaperinne elää edelleen vahvana omalaatuisena jouluperinteenään.

Valtakunnallinen tiernapoikakilpailu kerää joka vuosi marraskuun lopussa lukuisia ryhmiä mittelöön parhaista tiernapoikaesityksistä.

tiernapoikaesityksessä erikoista oli pianosäestys.

Tänä vuonna radiossa esitettävä uusi tiernapoikaesitys ilmentää hyvin nykypäivää.

Se on perinteisen kaavan mukainen, mutta ryhmää on vahvistettu yhdellä tytöllä. Nykyisin tiernapoikakilpailussa näkyykin joka vuosi tyttöjen kasvava määrä, joka on jo ylittänyt poikien määrän. Tiernapoikakilpailun yleisessä sarjassa onkin usein muodostunut tiukka kilpailu.

Esitys on perinteisen kaavan mukainen, mutta ryhmää on vahvistettu yhdellä tytöllä.

Tänä vuonna kilpailussa oli mukana tasaisesti ryhmiä joka sarjassa. Mukana oli perinteisten poikaäänisten esitysten rinnalla yleisen sarjan esitykset, eli sekaryhmät, tyttöryhmät ja miesäänet. Lisäksi mukaelmissa kuultiin musiikillisesti tai sisällöllisesti mukaeltuja esityksiä.

Madekosken tiernat voittivat yleisen sarjan ja ryhmä valittiin myös Tiernakaupungin lähettiläisjoukkueeksi. Madekosken tiernoissa laulavat Herodeksena Sofia Lukka (11), Murjaanien kuninkaana Joonas Lukka (13), Knihtinä Anton Lukka (13) ja Mänkin roolissa Jeeli Lukka (8).

Oululainen tiernapoikaesitys soi jouluaattona Lähettiläsjoukkueella oli odotettavissa heti kilpailun jälkeen hieno tehtävä, kun Radio Suomi päätti uudistaa jouluaattona esitettävän, vuodelta 1957 olevan, tiernapoikaesityksen. Tuossa vuoden 1957

Madekosken tiernapojat.

YLE/Antti Pylväs

Radio Suomen yhteistyö Oulun ja Tiernasäätiön kanssa osoittaa, että oululainen vahva tiernapoikaperinne tunnustetaan myös muualla maassa. Tätä Oulun omaa jouluperinnettä onkin hyvä vahvistaa, tukea ja tuoda esille kaikin keinoin, Tiernakaupunki Oulussa ja ulkopuolelle.

Tiernatori luo joulun tunnelmaa Oulun uusi joulutori sai nimensä oululaisen vahvan tiernapoikaperinteen kunniaksi. Oman lisänsä Tiernakaupunki Oulun jouluun tuova joulutori kokoaa 14 yrittäjää Rotuaarin aukiolle kymmeneen sinne rakennettuun uuteen mökkiin. Tarjolla on joulun tuotteita sekä lahjatuotteita – glögiä unohtamatta.

Tiernatorin mökkien esikuvana ovat toimineet torinrannan tutut ja suositut vanhat punaiset aitat. Mökit on suunnitellut Saika Design Oy, ja ne on myös valmistettu Oulun seudulla Iissä.

Ouluun on kauan kaivattu joulutoria. Joulutoreilla on hyvin pitkät perinteet etenkin saksankielisissä maissa missä Weihnachtsmarkt, toiselta tunnetulta nimeltään

Christkindlmarkt, valloittaa vanhat keskikaupungit kojuillaan ja joulun tunnelmallaan. Joulutorit ovat myös viime vuosina levittäytyneet Suomeen, ja nyt myös Ouluun Rotuaarille.

Tiernatorilla nähdään Lucian kruunaus ja päästään myös laulamaan yhdessä Kauneimmissa joululauluissa. Joulupukki vierailee Tiernatorilla viikonloppuisin.

Ohjelmassa musiikkia ja joulupukki Tiernatorilla on myös itse toritoiminnan lisäksi ohjelmaa. Pohjankartanon koulu sekä Madetojan musiikkilukio tuovat jouluiset musiikkiesitykset joka päivä joulutorille.

Tiernatorilla esiintyvät luonnollisesti joka päivä itseoikeutetusti myös Tiernapojat.

Itsenäisyyspäivän tunnelmaan yleisön tuo palkittu mieskuoro Pohjan Laulu. Lisäksi

www.tiernakaupunki.fi

.