Kauppajayrittaja2013

KAUPPA& YRITTÄJÄ

Vapaa-aika: Anne Antikan mieli lepää Billyn seurassa.

Sivu 20

2 5.9.2013 MARKKU MANTILA, PÄÄTOIMITTAJA PASI KLEMETTILÄ, TOIMITTAJA, 044 7995 803 www.kaleva.fi ●

●

●

Oman yrityksen ohjaimissa

2

KAUPPA & YRITTĂ„JĂ„

MIF kouluttaa

Yrittäjä – ota askel eteenpäin!

Käynnistämme Oulussa seuraavat koulutusohjelmat:

Yrityksissä tapahtuu jatkuvasti pienempiä ja suurempia muutoksia. Teknologiset tai toiminnalliset muutokset voivat edellyttää yrittäjän ja tyÜntekijÜiden osaamisen päivittämistä. Yritys tai muu tyÜnantaja voi kouluttaa nykyisiä tai uusia tyÜntekijÜitä yhteistyÜssä tyÜ- ja elinkeinohallinnon kanssa.

!

"

Johtamisen erikoisammattitutkinto Esimiehille ja asiantuntijoille, joilla on vahva toimialansa ja organisaationsa tuntemus. Erinomainen mahdollisuus yhdistää oman tyÜyhteisÜn ja henkilÜkohtaisen johtajuuden suunnitelmallinen kehittäminen. Aloitus 12.9. 2013.

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Valmennusohjelma tarjoaa kokeneille yrittäjille käytännÜn liikkeenjohto-oppia sekä vahvistaa yrityksen kilpailu- ja kasvukykyä. Oppisopimuskoulutus käynnistyy 19.9.2013.

MuutosKoulutus – lähtijäisiksi muutakin kuin lämmintä kättä +

!

! , $

$

'&

RekryKoulutus – uusien osaajien rekrytointiin #

" ! "

$

$

%&

TäsmäKoulutus – uutta osaamista henkilÜstÜlle

$ ! $

'& ( )* $ !

Management Institute of Finland MIF Oy on Suomen monipuolisin tyÜyhteisÜjen kehittäjä johtamisen, viestinnän ja kansainvälistymisen piirissä. MIFin palvelut on tarkoitettu organisaation ylimmälle johdolle, esimiehille, yrittäjille ja asiantuntijoille yrityksissä, julkisella sektorilla ja järjestÜissä.

!

! . "

/ Lisätietoa: # " 0 "

&'1* &%2 &)% 3 3 4 " 0 " &'1* &%2 &*)

" "

&'1* &*5 *&'

Ulkomaankaupan erikoisammattitutkinto Kansainvälisen myynnin tai hankintatoimen vastuullisia tehtäviä hoitaville ammattilaisille. Koulutuksen aikana opitaan kansainvälisen markkinoinnin tai ostotoiminnan käytännÜn tietoja ja taitoja omaan tyÜhÜn sovellettuna. Oppisopimuskoulutus alkaa 20.9.2013.

Nyt myÜs nuorille (20–29-vuotiaille) – Myynnin ammattitutkinto Koulutus on tarkoitettu 20–29-vuotiaille, ilman toisen asteen tutkintoa. Koulutuksen aikana saa laajan ja monipuolisen näkemyksen kaupan alan ammattiin tarvittavasta osaamisesta. Aloitus 31.10.2013.

Viennin käytännÜt – maksusaamiset ja toimitukset riskittÜmiksi Vientiassistenteille ja vientisihteereille suunnattu koulutus, kuinka yrityksen toimituksiin ja arvonlisäveron määräytymiseen liittyvät riskit hallitaan ja maksusaatavat turvataan. Koulutus 27.–28.11.2013.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset Arja Halonen-Sunnari p. 050 408 8068, arja.halonen-sunnari@mif.ďŹ

www.mif.ďŹ

KELPAISIKO KASVU JA MENESTYS? Me BusinessOulussa haluamme tarjota yrityksellesi parhaat mahdolliset menestyksen avaimet. Asiantuntijapalvelumme kattavat koko yrityksen elinkaaren yrityksen perustamisesta aina kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Rahoituspalvelut

Koulutus- ja valmennuspalvelut liiketoiminnan kehittämisessä

BusinessOulun mukana Pohjoiseen ja maailmalle

Toteutamme yhdessä yhteistyÜkumppaneidemme kanssa käytännÜnläheisiä liiketoimintaosaamiseen liittyviä koulutus- ja valmennusohjelmia.

Autamme kansainvälistymissuunnitelmien laadinnassa, rahoituksen suunnittelussa ja hakemisessa sekä kansainvälisten verkostojen hyÜdyntämisessä.

Tuemme yritysidean arvioinnissa, liiketoiminnan kehittämisessä ja yrityksen omistusrakenteen suunnittelussa sekä tarjoamme tyÜkaluja myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen.

Esimerkkejä syksyn koulutuksistamme: s RISKIRAHOITUS JA RAHOITUSKELPOISUUS s PILVIPALVELUT JA OPEN SOURCE n OHJELMISTO osana kasvuyrityksen liiketoimintaa s MYYNTIVALMENNUS

Kauttamme yritykset voivat päästä mukaan Pohjoisen isoihin hankkeisiin. KäytÜssäsi ovat BusinessOulun laajat kansainväliset verkostot niin lähimarkkina-alueella kuin globaalisti.

Ota yhteyttä: hannu.hiltunen@businessoulu.com tai martti.sarkela@businessoulu.com

Ota yhteyttä: www.businessoulu.com jarmo.lauronen@businessoulu.com

Ota yhteyttä: petri.karinen@businessoulu.com

Tarjoamme neuvontaa hanke- ja rahoitussuunnitteluun, asiantuntija-apua pääomasijoituskelpoisuuden parantamiseen sekä tyÜkaluja kasvurahoituksen hakemiseen.

Kehittämispalvelut

,UE LISĂ‹Ă‹ SIVUILTAMME WWW BUSINESSOULU COM

KAUPPA & YRITTÄJÄ

KAUPPA & YRITTÄJÄ

Markku Mantila päätoimittaja Pasi Klemettilä toimittaja PL 170, 90401 Oulu www.kaleva.fi

Monta merkittävää tarinaa Yrittämisessä on aina riskinsä ja työaikaa ei välttämättä kannata laskea samalla tavoin kuin palkkatöissä. Päivittäinen työaika ja eläkeikä saattavat olla aivan jotakin muuta kuin palkkatyöläisellä. Konkurssin peikkokin on aina yrittäjällä olemassa.

Pasi Klemettilä pasi.klemettila@kaleva.fi

Reitit yrittäjyyteen ovat monenlaisia. Joillekin ihmisille yrittäjyys tuntuu olevan luontainen ominaisuus, joillekin se on kotona opittua ja joillekin se voi olla pakon sanelema vaihtoehto.

Pitkään yrittäjinä olleiden ihmisten kanssa jutellessa käy usein selväksi, etteivät tällaiset yrittäjät ihan tavallisia matti meikäläisiä ole. Heitä ajaa eteenpäin, yrittämään, jokin sellainen, jota kaikilla ihmisillä ei suinkaan ole.

Yrittäjyys kiinnostaa, mutta myös arveluttaa kansalaisia.

Yrittäjäksi ryhtyminen vaatii vähintäänkin rohkeutta.

Rahaakin siihen monesti vaaditaan, että saa yrittämiseen tarpeelliset välineet hankittua. Investoinnit voivat olla isoja tai pienempiä.

Tieto ja taito auttavat, ja sinnikkyys voi olla elinehto.

Liian helpolla ei yrittäjäksi ryhtyneen kannata luovuttaa, ja uudestaankin voi yritystoiminnan tilaisuuden tullen aloittaa.

Kun palkkatyö on muuttunut uhanalaiseksi tai on kokonaan häipynyt alta, moni ryhtyy siinä vaiheessa yrittäjäksi. Itsensä työllistäminen on jo hyvä asia.

Koko yhteiskunnan kannalta on tietysti hyvä, jos yritys pystyy kasvamaan ja sitä myöten palkkaamaan lisää työntekijöitä. Mutta sekin on kelpo tulos, että yritykset pysyvät hengissä vaikeina aikoina.

”Yrittämisessä on aina riskinsä ja työaikaa ei kannata laskea samalla tavoin kuin palkkatöissä.”

Oululainen Optomed valmistaa käteensopivia silmänpohjan kuvauslaitteita.

Tutut toimintatavat houkuttelivat Johanna Koskelaisen töihin perheyritykseen.

Ihmiset: 4 reittiä yrittäjäksi 4–7 Alkuvauhti: Alkuun pienellä tai isolla rahalla 8 Kasvuyritys: Kameratehdas Oulussa 9 Ydinvoimala: Esittäytymistä odotetaan 10 Puheenvuoro: Vallan väärinkäyttöä vai yritysten kasvun edistämistä? 11 Potretti: Takataskussa potentiaalia 12–13 Vanha tekijä: Korsu Oy kasvoi verstaasta 14 Uusi alku: Konkurssi kääntyi voitoksi 15 Yrittäjä eläkeiässä: Työ maistuu eläkeiässäkin 16 Yrittäjä ja eläke: YEL on yrittäjien sosiaali- ja eläketurvan peruspilari 17 Osuuskunta: Matalampi kynnys aloittaa 18 Puheenvuoro: ”Lisää kauppaa” -strategiaan tarvitaan vauhtia 19 Vapaa-aika: Työasiat on pantava välillä syrjään 20–21 Myyttejä yrittäjyydestä: Viisi väitettä – totta vai tarua? 22 Lukijat kysyvät: Riskinotto arveluttaa yrittäjyydessä 24 Stora Enson Oulun tehtaan johtaja Jari Kärkkäinen viihtyy työyhteisössä, jossa on energisiä ihmisiä.

Yrittäjä Tommi Pekkala unohtaa työasiat kokonaan Harley Davidsonin selässä.

3

KAUPPA & YRITTÄJÄ

4

IHMISET 1

2

4

3

4

reittiä yrittäjäksi

Yrittäjäksi voi päätyä monenlaisia polkuja pitkin. Tietoa yrittäjien taustoista ja aikaisemmista vaiheista ei kuitenkaan ole Suomessa juuri kerätty.

Siksi tarkkaa käsitystä yrittäjyyteen johtavien eri reittien yleisyydestä ei ole.

Tässä neljä kertomusta: 1. Johanna Koskelainen otti perheensä yrityksen johtoonsa, 2. Eero Rönkkö perusti yrityksen heti yliopistosta valmistuttuaan, 3. Veikko Ylimartimo irtaantui palkkatyöstään ja alkoi yrittäjäksi ja 4. Raimo Kuismin ryhtyi bisnesenkeliksi. » Kari Arokylä teksti Mikko Törmänen kuvat

KAUPPA & YRITTÄJÄ

1. Sukupolvenvaihdos on haastava hetki Kymppi-Eristys Oy on oululainen perheyhtiö, jota vuodesta 2007 lähtien on toimitusjohtajana luotsannut omistajaperheeseen kuuluva Johanna Koskelainen.

Hän aloitti täysipäiväisen työskentelynsä eri tehtävissä yrityksessä vuonna 1997. Opiskeluaikanaan Koskelainen ehti olla töissä myös muualla.

Itsestään selvää ei ollut, että Johanna seuraisi isäänsä Eeroa yrityksen johdossa – ei edes se, että hän ylipäätään tulisi Kymppi-Eristykseen. ”Tänne minua veti varmasti se, että yrityksen ja perheeni tapa toimia oli niin juurtunut selkäytimeeni. Toinen tekijä oli se, että en uskonut nuorena naisinsinöörinä saavani yhtä vaativia tehtäviä muualla yhtä nopeasti”, hän arvioi.

Sukupolvenvaihdos perheyrityksen johdossa on aina haastava hetki. Johanna Koskelaisen mielestä sen onnistuminen vaatii ehdottomasti, että johdosta luopuva haluaa luopua ja tehtävään tarttuva jatkaja haluaa jatkaa. ”Johdon jättävä ei voi sotkeutua operatiivisiin asioihin.

Ne ovat uuden toimitusjohtajan vastuulla. Keskustelen tietysti asioista hallituksen puheenjohtajana toimivan isäni kanssa, mutta työnjakomme on ihan selvä”, hän korostaa.

Nyt reilun puolen kymmenen vuoden kokemuksella Johanna Koskelainen arvioi, että sukupolvenvaihdos Kymppi-Eristyksessä onnistui hyvin. Hän itse arvelee olevansa parhaimmillaan silloin kun on tehtävä päätöksiä ja otettava kantaa.

Vaikeitakin aikoja on toki ollut. ”Välillä meillä on mennyt helvetin huonosti ja välillä paljon paremmin. Pahin sukellus tapahtui heti kun tulin toimitusjohtajaksi. Se kysyi vähän itsetuntoa, vaikka toki tiesin, että vaikeudet johtuivat surkeasta markkinatilanteesta”, naurahtaa Koskelainen.

Kokonaan oma lukunsa ovat kohtuullisen ison perheyrityksen sukupolvenvaihtoon liittyvät omistusjärjestelyt. Niitä toteutetaan Kymppi-Eristyksessä pitkäjänteisen suunnitelman mukaisesti.

”Tänne minua veti varmasti se, että yrityksen ja perheeni tapa toimia oli niin juurtunut selkäytimeeni.”

Johanna Koskelainen

5

6

KAUPPA & YRITTÄJÄ

IHMISET

2. Yliopiston penkiltä maailmanvalloitukseen Onko Presefy Oy tuleva oululainen jättimenestys? Ainakin toimitusjohtaja Eero Rönkkö ja kolme hänen kanssaan yrityksen perustanutta uskovat näin. Kaikki Presefyn perustajaosakkaat ovat Oulun yliopiston kasvatteja – ja kaikki ovat rientäneet yrittäjiksi suoraan koulun penkiltä.

Yrittäjäksi ryhtyminen heti valmistumisen jälkeen – Rönkkö on ohjelmistoliiketoimintaan suuntautunut filosofian maisteri – ei ole ihan tavallista. Itsestään selvää se ei Rönköllekään ollut. ”Olin koko opiskeluaikani töissä. Valmistumisen kynnyksellä vuonna 2010 ajatus omasta yrityksestä alkoi kiinnostaa. Kavereiden kanssa meillä oli erilaisia yritysideoita. Ajankohta tuntui oikealta, sillä Oulussa on tätä nykyä tarjolla runsaasti tukea uusille yrityksille ja paljon myönteistä pöhinää”, hän kertoo.

Lopputulos oli, että Rönkkö oli ensin mukana perustamassa Somella Oy:tä, joka on Nerot.

fi-verkkopalvelun taustalla. Sitten hän lähti pystyttämään eri osakasjoukon kanssa sittemmin huippulupaavaksi osoittautunutta Presefy Oy:tä. Tärkein syy ryhtyä yrittäjäksi oli Rönkölle itsensä toteuttaminen. ”Tämä antaa mahdollisuuden toteuttaa omia unelmiani; toisen palveluksessa toteuttaa jonkun muun unelmia”, hän pohtii.

Presefyn ideana on helpottaa erilaisten esitysten pitämistä ja seuraamista. Esitys tallennetaan ensin pilvipalvelimelle. Tämän jälkeen jokainen tilaisuuteen osallistuva voi seurata sitä omalla kännykällään tai tabletillaan – tai toki myös valkokankaalta. Esitystä on mahdollista myös kommentoida, siitä voi esittää kysymyksiä ja sen pystyy tallentamaan.

Presefyn ilmaisversio julkaistiin maaliskuussa. Nyt palvelua ollaan kaupallistamassa. Rönkön tavoitteena on tehdä Presefystä esitystapa, jolla on ympäri maailmaa miljoonia käyttäjiä.

”Ajankohta tuntui oikealta, sillä Oulussa on tätä nykyä tarjolla runsaasti tukea uusille yrityksille ja paljon myönteistä pöhinää.”

Eero Rönkkö

”Sormeni syyhysivät päästä kehittämään ideaani.”

Veikko Ylimartimo

3. Idea vaati oman yrityksen Alkuvuodesta 2011 ilmestyi Oulun Yritystakomon tiloihin Veikko Ylimartimo, joka halusi kertoa tuoteideastaan isommalle porukalle.

Takomo tuntui oikealta paikalta – kokoaahan se yhteen eri alojen osaajia ideoiden jalostamiseksi. Hänen toiveenaan oli saada sparrausta ja muutama sopiva ihminen mukaansa.

Ylimartimon mielessä välkkyi maailman ensimmäinen plug-and-play-periaatteella toimiva etäyhteyslaite. ”Esitykseni jälkeen kysyin, että keitä homma kiinnostaisi. Pari kättä nousi ja ryhdyimme töihin”, muistelee Ylimartimo.

Tämän jälkeen alkoi tapahtua nopeasti.

Yritys – Tosibox Oy – syntyi vuoden 2011 kesällä ja samanniminen tuote tuli markkinoille

noin vuotta myöhemmin. Kätensä ensitapaamisessa nostivat ylös Jaakko Räisänen ja Anssi Hyvönen.

Ensiksi mainittu toimii nyt Tosiboxin toimitusjohtajana ja jälkimmäinen tuotantojohtajana. Ylimartimon oma titteli on teknologiajohtaja.

Mutta miksi jättää työ isossa yrityksessä ja ryhtyä yrittäjäksi?

Ylimartimo sanoo työskentelyn puhelinoperaattorin ja laitevalmistajan palveluksessa avanneen hänen silmänsä huomaamaan internet-etäyhteyksien tärkeyden ja niiden ongelmat. ”Laitevalmistajan ict-päällikkönä toimiessani koin, etten pääse oikein hyödyntämään etäyhteysosaamistani. Irtisanouduin ja aloin

konsultoida yrityksiä etäyhteyksiin liittyvissä kysymyksissä”, hän kertoo.

Pian Ylimartimo ryhtyi miettimään, että onko tässä mitään järkeä. Nyt hän teki sitä samaa kuin lukemattomat muut it-insinöörit.

Syntyi hurja ajatus: Mitä jos kehittäisi oman tuotteen, joka ratkaisisi ne etäyhteyspulmat, joita nämä insinöörit pähkäilivät. ”Tunsin, että voisin onnistua. Tajusin myös, millaiset mahdollisuudet tässä on. Sormeni syyhysivät päästä kehittämään ideaani.

Halusin myös aidosti auttaa asiakkaita ja tuottaa näille hyötyä”.

Toki myös rahalla oli merkitystä. Ylimartimo myöntää avoimesti, että ajatus toivottavasti isoksi kasvaneen yrityksen myymisestä tai pörssilistauksesta joskus tulevaisuudessa kiehtoo.

KAUPPA & YRITTÄJÄ

4. Yrittäminen verissä Reilut kymmenen vuotta sitten Raimo Kuismin huokaisi hetken ja mietti mitä tehdä. Takana oli oman yrityksen myynti vuoden 2001 tammikuussa ja edessä monia mahdollisuuksia. Ylimenovaihe ei kestänyt kauan. Jo saman vuoden lopulla hän ryhtyi aktiiviseksi bisnesenkeliksi ja siirtyi samalla sarjayrittäjien kaartiin.

Seuraavan kahden vuoden aikana Kuismin meni mukaan kolmeen oululaiseen ohjelmistoyritykseen. Neagen, Targetor ja Cadfaster saivat hänestä osaomistajan ja hallituksen jäsenen. Toisen kierroksen aloittaminen yrittäjänä oli loppujen lopuksi helppo valinta. ”Olen kotoisin Etelä-Pohjanmaalta ja siellä yrittäminen on aina ollut luonnollinen ja vahva vaihtoehto. Kateuskin siellä on myönteistä kateutta”, hän selvittää.

Kuismin sanoo myös tykkäävänsä siitä, että

yrittäjänä välttyy isojen organisaatioiden sisäisiltä väännöiltä ja kähinöiltä.

Sarjayrittäminen – ja yrittäminen ylipäätään – vaatii Kuisminin mukaan ennen kaikkea rohkeutta. Oman yrittäjäuransa hän aloitti perustamalla kumppaneidensa kanssa Acta Systems Oy:n vuonna 1992. ”Lama oli silloin syvimmillään. Jälkikäteen ajatellen yrityksen pystyttäminen oli valtava riski”, hän sanoo.

Kaikki sujui kuitenkin hyvin. Acta Systems kasvoi noin sata ihmistä työllistäneeksi ja Oulun lisäksi Kuopiossa, Tampereella ja Pekingissä toimineeksi ohjelmistotaloksi, jonka jyväskyläläinen KSP Oyj vuonna 2001 osti. ”Toki nyt on helpompaa olla yrittäjä kuin uran alkuvaiheessa. Taloudellinen turvallisuus on parempi ja kokemuksista on viisastunut.”

”Lama oli silloin syvimmillään. Jälkikäteen ajatellen yrityksen pystyttäminen oli valtava riski.”

Raimo Kuismin

7

8

KAUPPA & YRITTÄJÄ

ALKUVAUHTI MIKKO TÖRMÄNEN

Hierontapöydän hankkiminen oli suurin yksittäinen investointi, jonka Jari Lämsä joutui tekemään.

Alkuun pienellä tai isolla rahalla Kari Arokylä Yrittämisen alkuun saattaa päästä aika pienellä satsauksella, mutta toisaalta se voi maksaa paljonkin.

Personal trainer ja koulutettu hieroja Jari Lämsä joutui investoimaan noin 2 000 euroa, kuljetusyrittäjä Kimmo Rojola puolestaan noin 150 000 euroa.

Lämsä investoi lähinnä hierontapöytään, Rojola taas kuormaautoon – tarkasti sanottuna sorakasettiyhdistelmään.

Personal trainer ja koulutettu hieroja Jari Lämsä ynnäilee hetken. ”Työhuoneen tekeminen, hierontapöydän hankkiminen, vähän pyyhkeitä ja muuta tavaraa, pikkuisen mainosmateriaalia...”

Sitten laskutoimitus on valmis ja summa selvillä: noin 2 000 euroa.

Tämän verran Lämsä on joutunut investoimaan pystyttäessään omaa yritystään.

Nimeltään yritys on Fitteekki, yhtiömuodoltaan toiminimi ja iältään nuori. Personal trainerin ja hierojan palveluja tarjoava yritys

aloitti varsinaisen toimintansa syyskuun toisena päivänä. ”Investoinnit ovat pysyneet pieninä, mutta isoihin satsauksiin en olisi uskaltanut lähteäkään”, toteaa Lämsä.

Personal trainer ei Lämsän mukaan tarvitse muita välineitä kuin urheiluvaatteita ja -varusteita. Niitä hänellä on jo valmiiksi kaapissa enemmän kuin riittävästi. Hierojan pääasialliset työvälineet taas ovat omat kädet, joista ei tarvitse maksaa mitään.

Kaikki välttämättömät alkuinvestoinnit Jari Lämsä on pyrkinyt pitämään mahdollisimman vähäisinä. Työhuoneen hän on nikkaroinut itse Jäälissä sijaitsevan kuntokeskus Sportellon yhteyteen. Myös markkinointimateriaali on omatekoista. Sen suunnittelussa Lämsä on käyttänyt apuna verkossa olevia palveluja. Tykkääjien kerääminen firman Facebook-sivuille on myös ilmaista.

Isoja hankintoja ja investointeja ei Lämsä pidä omalla alallaan menestyksen edellytyksenä.

”Paljon tärkeämpää on osaaminen, halu auttaa ja tukea ihmisiä sekä oikea sijaintipaikka. Kuntokeskuksen yhteydessä on hyvä toimia, sillä palvelumme tukevat toisiaan”, hän tuumailee.

Haapavetinen kuljetusyrittäjä Kimmo Rojola on matkalla Kuopiosta takaisin kotikaupunkiinsa.

Menossa on pitempiaikainen savotta: Rojola kuskaa saastunutta maata Haapaveden Korkatin ampumaradan alueelta Ekokemin Kuopion-toimipisteeseen.

Rojolan työvälineenä on maaainesten kuljetukseen tarkoitettu Volvo FH12 -sorakasettiyhdistelmä, jonka hän hankki perustettuaan Kuljetusliike Rojola Oy:n vuonna 2012. ”En osannut ajaa toisen palveluksessa. Halu saada oma nimi auton kylkeen oli niin iso”, hän myhäilee.

Tuore yrittäjä osti auton käytettynä. Silti se maksoi yli 100 000 euroa. Hintaa nosti muun muassa se, että autossa on myös aurausvarustus. Lisäksi Rojolan oli hankittava

Kimmo Rojola sijoitti autoonsa – tärkeimpään työvälineeseensä – noin 150 000 euroa.

”En osannut ajaa toisen palveluksessa. Halu saada oma nimi auton kylkeen oli niin iso.”

Kimmo Rojola

kaikkia muuta välttämätöntä niin paljon, että alkuinvestointi nousi noin 150 000 euroon.

Summa oli suuri toimintansa aloittavalle yhden miehen osakeyhtiölle, mutta kovin paljon vähemmälläkään ei kunnon kalustoon päässyt käsiksi. ”Vastaava tuliterä auto olisi mak-

sanut ihan mahdottomasti – varmaankin kaksi kertaa enemmän”, hän hymähtää.

Rojola myöntää, että ison investoinnin tekeminen heti kättelyssä arvelutti. ”Mutta maksaahan omakotitalokin paljon, eikä edes tuota koskaan mitään”, hän lohduttautuu.

KAUPPA & YRITTÄJÄ

9

KASVUYRITYS

Kameratehdas Oulussa Optomedin vuosien työ alkaa tuottaa menestystä JUKKA-PEKKA MOILANEN

Pasi Klemettilä Kaleva Oululainen Optomed Oy on omalla laillaan erikoinen yritys. ”Meillä on kameratehdas keskellä Oulua”, nauraa toimitusjohtaja Seppo Kopsala.

Optomed kehittää ja valmistaa Oulussa digitaalisia silmänpohjan kuvantamislaitteita. Yrityksen tuotantotyöstä 80 prosenttia on kotimaista ja tapahtuu käytännössä Oulussa viiden työntekijän voimin, 20 prosenttia tulee alihankintana Euroopasta.

Yritys on saanut nykymuotonsa vuonna 2005, jolloin Kopsala tuli mukaan. Alun perin idean uudenlaisesta tuotteesta kehitteli Rovaniemellä lääkäri Markku Broas, ja eri vaiheiden jälkeen yritys kotiutui Ouluun.

Menestyksen haussa on mennyt odotettua kauemmin. ”Tuotteen markkinoille saattamisen piti kestää kolme vuotta ja maksaa pari miljoonaa euroa. Nyt on mennyt kohta kymmenen vuotta ja se on maksanut 12 miljoonaa euroa”, Kopsala sanoo. ”Tuote on todella haasteellinen ja markkina on vanhoillinen. Tällä toimialalla ei riitä, että tuote on 90-prosenttisesti hyvä, vaan sen pitää olla kaikilta osin hyvä. Ja vielä vuosien ja vuosien aikana pitää todistaa, että se on hyvä, ennen kuin lääkärit alkavat ostaa sitä”, Kopsala sanoo.

Vuosina 2008–2010 oli Kopsalan mukaan tosi vaikeaa saada rahoitusta tuotekehityksen jatkamiseen. 2011 tapahtui selkeä käänne parempaan, silloin Optomed sai markkinoille ensimmäisen tuotteen, joka kelpasi markkinoille.

Yhtiö sai jakelusopimuksen USA:han, pääomasijoittajia mukaan ja Tekesin tukea.

Nyt yrityksen tilanne näyttää hyvältä. Yhtiön tuotteet näyttävät saavan myönteistä jalansijaa maailmanmarkkinoilla.

Lääketieteen tekniikan tuotteen kaari innovaatiosta kaupallisesti menestyväksi tuotteeksi on pitkä.

Oululainen Optomed Oy kehittää ja valmistaa pieniä silmänpohjan kuvauslaitteita. Optomedin toimitusjohtaja Seppo Kopsala tutkailee Minna Tiaisen silmää.

”Kyllä se on toiveajattelua, että sen voi tehdä merkittävästi alle kymmenessä vuodessa”, Kopsala sanoo.

Oleellista on, pystyykö yrittäjäporukka pitämään yrityksen hengissä ja onko mukana pitkäjänteisiä rahoittajia. Sitten kun on päästy vaikeuksista ohi ja tuote näyttää saavan myönteistä palautetta markkinoilla, mahdollisuuksia on paljon. ”Mikään ei ole muuttunut toimialan kilpailukentässä sen kymmenen vuoden aikana, kun tätä hommaa on tehty. Meillä on edelleen yhtä radikaali tuote, kuin ajatus oli aikanaan. Ja siihen meidän

Kasvu alkoi lopulta Viimeisen kahden vuoden aikana Optomedin henkilöstö on kasvanut reilusti.

Pari vuotta sitten yrityksessä oli vähän reilut kymmenen henkeä töissä, nyt on 23. Suurin osa on Oulussa, joitakin henkilöitä on Helsingissä, Kiinassa ja Intiassa.

Ensi vuonna henkilöstön määrän odotetaan kasvavan 30 henkeen. Tuotantohenkilöstön osuus kasvaa.

Liikevaihto kasvaa tänä vuonna arviolta 2,5 miljoonaan euroon. Yhtiö arvioi lii-

kevaihdon tuplaantuvan jatkossa vuosittain.

USA:n markkina on isoin, mutta Kiinassa ja Intiassa markkinat kasvavat nopeimmin.

Diabetes yleistyy rajusti kehitysmaissa, ja yksi sen vakavimmista oireista on sokeutuminen. Kuvaamalla silmänpohjat säännöllisesti voidaan löytää muutokset ja esimerkiksi ravintomuutoksilla välttää leikkaushoito.

kasvu perustuu.”

Optomedin kilpailijat ovat suuria yrityksiä kuten Carl Zeiss Me-

ditec, jotka tekevät isoja kalliita laitteita.

Kopsalan mielestä Optomedilla

Liikkeenjohdon koulutusohjelmat Tarjoamme Sinulle, eMBA-koulutusta harkitseva, paikan yhteen valitsemaasi seminaariin 50 %:n alennuksella. Halutessasi voit jatkaa lyhytkestoisiin erikoistumisohjelmiin tai 2-vuotiseen työn ohessa suoritettavaan eMBA-ohjelmaan. ”Virikkeellisen vapaa-ajan lisäksi tärkeä voimanlähde on oman työn hallinta ja osaamisen ylläpito. On huomattavasti stressittömänpää, jos osaaminen on työtehtävien tasolla.

Nykypäivänä yksi tutkinto kantaa enää harvoin läpi koko työuran, joten jatkuva uuden oppiminen on välttämätöntä.” Jaana Karjalainen, toimitusjohtaja Pharmatory Oy, eMBA 2012 Lisätietoja: Matti Marttila puh. 0294 48 7352 tai Antti Kauppila puh. 0294 48 7355 s-posti: etunimi.sukunimi@oulu.fi - netissä: www.mba.oulu.fi

on ylivoimaisesti hinta-laatusuhteeltaan paras tuote markkinoilla. Pieni, helppokäyttöinen ja edullinen laite täyttää perusvaatimukset. ”Zeiss on kameroiden Rolls Royce, meillä on Toyota Corolla. Siinä missä Zeissin kamera maksaa Euroopassa 30 000 euroa, meidän laite maksaa 7 000 euroa.”

Optomed tarjoaa suurille kilpailijoilleen myös mahdollisuuksia lisensoida Optomedin tuote omaan valikoimaansa, ja näitä sopimuksia on jo saatu aikaan. Kaikkia vastaan ei pienen yrityksen kannata taistella.

10 KAUPPA & YRITTÄJÄ

YDINVOIMALA RAIMO PIRTTIKOSKI

Rosatom esitteli toimintaansa kansainvälisessä Atomexpo-tapahtumassa Pietarissa kesäkuun lopulla.

Esittäytymistä odotetaan Pohjoissuomalaiset yritykset kaipaavat tapaamista Rosatomin kanssa Kari Arokylä Fennovoiman ydinvoimahankkeesta töitä havittelevat pohjoisen Suomen yritykset odottavat nyt Rosatomin näyttäytymistä. Business Oulussa suurhankkeista vastaava yhteyspäällikkö Jouni Kähkönen sanoo, että yhtiö ei vielä ole käynyt esittäytymässä, joten tarkempaa tietoa sen suunnitelmista ja tarpeista ei ole.

Venäläisyhtiön edustajia kaivataan yhteiseen tilaisuuteen pohjoisen alueen yritysten kanssa mahdollisimman pian. Töitä tapaamisen järjestämiseksi on tehty, mutta sen ajankohtaa ei vielä ole vahvistettu.

Fennovoima on esittänyt omistajilleen investointipäätöstä Rosatomin ydinvoimalasta Pyhäjoelle.

Fennovoima on solminut yhtiön kanssa kehityssopimuksen, joka tähtää toimitussopimuksen tekemiseen tämän vuoden loppuun mennessä.

Jouni Kähkösen mukaan laitostoimittajan vaihtuminen ranskalaisesta Arevasta tai japanilaisesta Toshibasta venäläiseksi Rosatomiksi ei vaikuta täkäläisten yritysten mahdollisuuksiin päästä kiinni voimalan tuomiin työtilaisuuksiin. ”Ihan samalla tavalla Rosatom tarvitsee paikallisia osaajia”, hän arvelee.

Yhteyspäällikkö Kähkönen kuvailee yritysten tunnelmia odottaviksi, mutta varsin luottavaisiksi. Rosatomin ilmestymistä mukaan Pyhäjoen ydinvoimahankkeeseen pidetään yleisesti myönteisenä askeleena, sillä se lisää hankkeen toteutumisen todennäköisyyttä.

Mutta kuinka moni alueen yritys voi realistisesti kuvitella pääsevänsä osille ydinvoimalan rakentamisesta? Jonkinlaista osviittaa voi hakea rakenteilla olevasta Olkiluodon kolmosvoimalasta. Projektiin osallistuu noin 850 yritystä Suomesta ja näistä noin 200 on oman maakunnan eli Satakunnan alueelta.

Kähkösen mielestä pohjoiset yritykset ovat tehneet paljon töitä parantaakseen osakkeitaan Fennovoiman projektissa. Ne ovat kohentaneet laatu- ja dokumentointijärjestelmiään, lisänneet henkilökuntiensa osaamista, rakennelleet alustavia yhteenliittymiä ja luoneet verkostoja moniin suuntiin. Erilaisiin yhteisiin tilaisuuksiin on osallistunut satakunta yritystä.

Tämä kaikki on tosin tehty, kun Areva ja Toshiba olivat vielä mukana kuvioissa, mutta Kähkösen mukaan työ ei ole mennyt hukkaan.

Oululaisista yrityksistä ydinvoimakokemusta on muun muassa UKI Arkkitehdit Oy:llä, joka on

mukana TVO:n omistaman Olkiluodon kolmosydinvoimalan suunnittelussa ja erilaisissa asiantuntijatehtävissä.

UKI Arkkitehtien toimitusjohtaja Mikko Heikkinen kertoo, että yritys on ilman muuta kiinnostunut myös Fennovoiman Pyhäjoenprojektista. ”Mitään erikoisjärjestelyjä emme ole hankkeen tiimoilta tehneet.

Olemme kuitenkin pitäneet huolen siitä, että osaamisemme on asianosaisten tiedossa. Kovin monilla ei tällaista asiantuntemusta olekaan”, hän mainitsee.

Osaamisen esillä pitämiseen on kuulunut muun muassa se, että

Fennovoiman edustajat ovat käyneet tutustumassa UKI Arkkitehtien toimintaan.

Monien muiden yritysten tapaan Pyhännällä pääkonttoriaan pitävä PRT-Forest Oy on osallistunut eri tahojen järjestämiin tilaisuuksiin, joissa on verkostoiduttu ja kuultu ydinvoimahankkeen etenemisestä.

PRT-Forestin konsernijohtaja Risto Mätäsaho uskoo, että Fennovoiman ydinvoimala toisi hyvän lisän konsernin liiketoimintaan.

Taloteollisuutta harjoittavan PRTForestin yritykset voisivat päästä rakentamaan taloja uuden voima-

lan käyttöhenkilökunnalle. ”Ydinvoimalan tontin sisäpuolelle ei meillä ole oikeastaan mitään tarjottavaa, emmekä olisi mukana varsinaisessa ydinvoimarakentamisessa”, huomauttaa Mätäsaho.

Myös ISS Palvelut Oy on ollut mukana muun muassa Oulun kauppakamarin ja Business Oulun järjestämissä tapaamisissa. Sen sijaan suoria yhteyksiä Rosatomiin ei yrityksellä ole aluemyyntijohtaja Juha Tantarimäen mukaan ollut. ”Erilaisten tukipalvelujen tarjoaminen Fennovoiman käyttöön toki kiinnostaa meitä”, hän toteaa.

Ohjelmistoalaakin kiinnostaa Kari Arokylä Raahessa ja Oulussa toimivan ohjelmistoyritys ResComi Oy:n toimitusjohtaja Raimo Seikkala kertoo yrityksensä valmistautuneen Fennovoiman projektiin muun muassa hankkimalla koulutusta ydinvoimatoimialasta ja kartoittamalla millaisia yrityksiä ja yhteenliittymiä hankkeeseen mahdollisesti osallistuu.

Seikkala huomauttaa, että ResComin tarkoituksena ei ole pyrkiä varsinaista ydinteknistä osaamista

vaativiin työvaiheisiin. ”Voimme tarjota ratkaisuja, jotka liittyvät esimerkiksi työturvallisuuteen, kulkuoikeuksien ja työkoneiden käyttölupien hallintaan sekä henkilöstön langattomaan reaaliaikaiseen viestintään, tuottavuuden mittaamiseen ja palvelinratkaisujen toimituksiin työmaan yrityksille.”

ResComi Oy valmistautuu ydinvoimalan tuloon toimitusjohtaja Raimo Seikkalan mukaan muun muassa kouluttautumalla.

KAUPPA & YRITTÄJÄ

11

PUHEENVUORO Paikallinen tiimi palveluksessasi!

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT

Vallan väärinkäyttöä vai yritysten kasvun edistämistä?

H

allitukselta on tullut esitys uudeksi yritystukilaiksi. Järjestelmää nähtiin tarpeelliseksi muuttaa siten, että turhista tuista luovutaan ja järjestelmää selkeytetään.

Valmistelu perustui pelkästään virkamiestyöhön, mikä yrittäjäkentässä toi oman jännitysmomenttinsa lopputuloksen odotteluun.

Enää ei tarvitse jännittää. Ehdotus on nähty. On kommenttien aika.

Lähtökohta ja perustelut ovat hallituksen esityksen alussa erinomaiset. Ehdotetun lain tavoitteena on tehostaa julkisen vallan toimenpiteitä erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan edistämisessä. Tavoitteena on myös parantaa yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä kehittämällä osaamista, kannustamalla uuteen teknologiaan, edistämällä yritysten kansainvälistymistä ja kehittämällä yritysten toimintaympäristöä. Alueellamme tämän tyyppisiä yrityksiä riittää!

Tukijärjestelmän selkeyttäminen ja erityisesti sen säilyttäminen ovat alueemme yrityksille iso asia.

Yksittäisten yritysten kilpailukykyä ja maailmanvalloitusta ei ratkaista yksistään veronkevennyksillä ja maltillisilla palkkaratkaisuilla.

Itse asiassa näistä ei ole aloittavalle yrittäjälle tai liiketoimintaansa voimakkaasti kasvattavalle yritykselle juurikaan apua. Ei ole vielä tulosta, mistä maksaa veroja, ei ole edes välttämättä liikevaihtoakaan, kuluja on paljon. Yksinkertaisimmillaan olemassa on vain iso pyhä kolminaisuus: Asiaansa uskova yrittäjä työntekijöineen, erinomainen tuote ja tuotteelle markkinat.

Yritysten kilpailukyky on monimuotoinen asia. Tarvitsemme erityyppisiä ja myös innovatiivisia malleja kasvun ja rahoituksen turvaamiseksi. Tämän päivän yritysten tarpeet huomioon ottaen mallien pitäisi nyt löytyä uudesta yritystukilaista.

Pohjois-Pohjanmaalla on kohdattu raju rakennemuutos.

Vaikeuksista huolimatta erityisesti ict- toimiala on kanavoitunut

vahvasti uudeksi yrittäjyydeksi. Yhdestä Nokiasta on tullut lähes 400 yrityksen rypäs, joka hakee kasvua ja menestystä. Tämä yritysten rypäs työllistää jo noin 1 500 henkeä. Rahoituksen turvaaminen eri keinoin tuotekehityksen ja kasvun osalta on selviämisen ehto.

Tältä osin alueemme toimijat innovoivat uniikin pääomasijoitusrahaston. Se, kuten mikään muukaan toimenpide ei yksistään tuo ratkaisua alueemme yritysten rahoitusongelmiin, mutta malli on alueen tarpeista lähtenyt liikkeelle ja siihen on panostettu valtavasti.

Yritystukilaki nyt ehdotetun sisältöisenä estää rahaston toiminnan. Itse asiassa rahaston toimintamalli eli rahaston pääomittaminen EAKR-varoilla kielletään.

Tuntuu oudolta. Samalla kun Euroopan unionissa tulevan rakennerahastokauden osalta on erityisesti haluttu laajentaa varojen käyttöä muun muassa pääomasijoittamiseen, niin Suomen kansallisessa lainsäädännössä se halutaan nimenomaan estää. Kysymyksessä ei voi olla yritysten etu, eikä se missään nimessä ole alueemme etu.

Toivoisin, että kyseessä on valmistelijoille sattunut vahinko. Toinen vaihtoehto tälle kiellolle on surullistakin surullisempi. Tällöin kyse on valtapelistä, julkisen vallan väärinkäytöstä. Onko niin, että julkiset pääomasijoitustoimijat suojelevat omaa reviiriään ja tästä syystä alueellista aktiivisuutta ei sallita?

Rohde & Schwarz Finlandin Oulun tiimiltä saat räätälöidyt teknologiaratkaisut.

Hyödynnä vahva mittausja testausosaamisemme.

Palvelumme: teknologiakoulutus, mittalaite-evaluointi, vuokraus, myynti, tekninen tuki ja huolto.

Ota yhteyttä, kerromme lisää!

Rohde & Schwarz Finland Oy Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu puh. 0207 600 400

Uusi edullinen tapa pestä ikkunat ”Tarvitsemme erityyppisiä ja myös innovatiivisia malleja kasvun ja rahoituksen turvaamiseksi.”

Marjo Kolehmainen toimitusjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Supervesi ja teleskooppi! Ikkunat puhtaiksi Reach & Wash -menetelmällä ilman pesuaineita. Kalliiden henkilönostimien vuokrausta ei enää tarvita, sillä hiilikuituisilla pesuvarsilla päästään jopa 25 metrin työskentelykorkeuteen. Tutustu www.meranti .fi tai www.facebook.com/merantisiivouspalvelut ja tilaa Pesumestari paikalle! t Ikkuna i s k i puhta n enne talvea! meranti@meranti.fi, puhelin 0208 333 150, www.meranti.fi

Myytäviä kohteitamme:

Kartalla.

Kartano hoivapalvelutai matkailukäyttöön........1 250 000 Ruokaravintola .....................90 000 Filmi- ja animaatioyritys ......275 000 Korkealaatuisten naistenvaatteiden valmistaja ...........................650 000 Hotellikiinteistö irtaimistoineen Kainuussa ...........................490 000 Hotelli-ravintolan toimitilat, liiketoiminta ja kalusto ........780 000 Menestyvä pizzeria Lapissa ..105 000 Vuokrattu liike- ja teollisuusrakennus sijoittajalle (KOY)................390 000 Lomakeskus Lapissa........... 545 000 Ilmastointialan urakointiliike .......................170 000 ........................... + vaihto-omaisuus Tuotannollista palveluliiketoimintaa harjoittava yritys ......... 407 000+var.

Lemmikkieläintarviketukku pääkaupunkiseudulla..........280 000 Kiinteistöhuoltoyhtiö Savossa...............................350 000 Elintarvikealan yritys ........1 550 000 Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 000

Asiantuntijapalveluita metallissa ja elektroniikan mekaniikassa Liiketoiminnan kehittäminen Yrityshautomo, kehittämishankkeet.

Tutkimus ja kehitys Uuden teknologian ja osaamisen hyödyntäminen tuote- ja tuotantoprosesseissa.

Laboratoriopalvelut mm.

3D-laserleikkaus, -hitsaus ja -pinnoitus 3D-koordinaattimittaus 5-akselinen suurnopeustyöstö Lisätiedot: www.elmestudio.fi Nivalan Teollisuuskylä Oy kehittämispäällikkö Jari Tirkkonen jari.tirkkonen@nivala.fi, 0400 392 463 laboratoriomestari Heikki Kaarlela heikki.kaarlela@nivala.fi, 044 4457 230 tutkimusjohtaja,energia Kimmo Leppäkoski kimmo.leppakoski@oulu.fi, 040 3505 695 Oulun yliopisto-Oulun Eteläisen instituutti tutkimusjohtaja Kari Mäntyjärvi kari.mantyjarvi@oulu.fi, 0400 843 050 projektipäällikkö Markku Kananen markku.kananen@oulu.fi, 040 7727 489 Nihak, yrityspalvelut yrityspalvelupäällikkö Kaisa Liinamaa kaisa.liinamaa@nihak.fi, 040 5559 759 yrityspalvelupäällikkö Ossi Turunen ossi.turunen@nihak.fi, 044 4457 646 vientiasiantuntija Ari Alakangas ari.alakangas@nihak.fi, 040 6846 400

Nivalan Teknologiakeskus NITEK, Pajatie 5, 85500 NIVALA

Millaiset ovat Stora Enson talousnäkymät?

Suhdannetilanne on heikko ja tuloksen teko haasteellista. Sen takia meillä on meneillään kustannusten säästö- ja toiminnantehostamisohjelmia.

Jaana Skyttä teksti Jukka-Pekka Moilanen kuva

Riittääkö tehokkuus pitämään tuotannon elinvoimaisena Oulussa?

Emme voi muuttaa päämarkkinaalueemme Euroopan kysyntää, vaan

Miksi Stora Ensolla menee huonosti?

Ylipäätään koko teollisuuden ala tottui vuosikymmenien saatossa siihen, että kysyntä jatkuvasti kasvaa.

Siihen näkemykseen nojaten tehtiin suuria investointeja. Viitisen vuotta sitten tuli notkahdus kysynnässä.

Uskottiin, että kyse on vain väliaikaisesta taantumasta, joita tulee ja menee. Näin ei kohdallamme ollutkaan, vaan kyse on pysyvästä muutoksesta. Päämarkkina-alueellamme Keski-Euroopassa paperinkulutus jatkaa laskuaan. Vanhat ajat eivät näytä palaavan.

Näin ollen meillä on kysyntään nähden jatkuva ylikapasiteettitilanne.

Millainen on hienopaperitehtaan tuotteiden menekki tällä hetkellä?

Alavireinen.

Onko Oulun tehtaan kannattavuus tällä hetkellä riittävän hyvä? Jollei, mitä asialle on tehtävissä?

Ei ole riittävän hyvä. Paikkakuntakohtaisia tuloslukuja emme julkista, mutta vaikean tilanteen takia toimintaa kehitetään ja kustannuksia karsitaan. Teemme paikallisesti kaiken sen, mitä ikinä on tehtävissä.

Turha meidän on voivotella niitä Oulun tehtaan ulkopuolisia asioita, joihin emme voi vaikuttaa.

Stora Enso ilmoitti keväällä 200 miljoonan euron säästöohjelmasta. Millaisia supistuksia tämä merkitsee?

Suunnitelma koskee Suomen osalta 650 henkilön työpanosta. Ohjelma koskee kaikkia toimintoja, myös niitä Stora Enson toimipistealueita, joissa ei ole tehtaita. Paljonko työpaikkoja vähenee Oulussa, emme pysty vielä sanomaan. Yt-neuvottelut ovat parhaillaan menossa.

Mikä on työssänne antoisinta, mikä haastavinta?

Antoisinta on se, kun on iloisia ja energisiä ihmisiä ympärillä. Haasteena on positiivisen ilmapiirin luominen ja ylläpitäminen tilanteessa, jossa teollisuus tällä hetkellä elää.

Jari Kärkkäinen on toiminut Stora Enson Oulun tehtaan johtajana reilun vuoden verran. Vaikeasta tilanteesta huolimatta uusoululainen johtaja uskoo, että Stora Ensolla on vielä paljon toteutumattomia liiketoimintamahdollisuuksia.

Mitä positiivista Stora Ensolle kuuluu?

Stora Ensolla on erinomainen tarina kerrottavanaan.

Toimintamme perustuu uusiutuvaan raaka-aineeseen ja meillä on paljon vielä toteutumattomia liiketoimintamahdollisuuksia.

Stora Enson Sunilan tehtaille investoidaan biojalostamo, joka vähentää jopa yhdeksänkymmentä prosenttia tehtaan käyttämästä maakaasumäärästä. Voitaisiinko myös Oulussa ottaa vastaava ligniini-teknologia käyttöön?

Jokainen tehdaspaikkakunta on oman energiatuotantonsa ja kulutuksensa kanssa hieman eri tilanteessa.

Oulun tehtaalla tehdään myös sellua, joten jossakin muodossa se voisi olla mahdollista. Sellun tuotantoprosessissa erottuvalla ligniinillä on näköpiirissä useita uusia käyttökohteita sekä kemian teollisuuden että teknisten materiaalien raaka-aineena.

Mikä on Stora Enson merkitys maailmanmarkkinoilla?

Maailman mittakaavassa markkinaosuutemme on pieni. Tällä teollisuuden alalla olemme tietenkin suuri toimija ja myös Suomessa painoarvollamme on merkitystä yhteiskunnallisestikin. Tämä ei kuitenkaan ole tilanne monessa muussa maassa.

Yhtiön koolla oli joskus aikanaan suuri merkitys tulevaisuuden pärjäämismahdollisuuksiin. Nykyään kannattavuus on tärkeämpää.

Miten Stora Enso aikoo vastata siihen haasteeseen, että paperinkulutus vähenee?

Siten, että laitamme yhtiön siihen kuntoon, että olemme kilpailijoitamme paremmassa iskussa, kun kysynnän alamäki loppuu tai edes tasaantuu. Paperin kulutustottumukset ovat kuitenkin muuttuneet pysyvästi, ja mitä tapahtuu todella pitkällä tähtäimellä, on mahdotonta sanoa.

suuksia toimia pitkällä tähtäimellä. Voimme vain toivoa, että kysyntätilanne paranee.

Takataskussa potentiaalia

POTRETTI

12 KAUPPA & YRITTÄJÄ

tilanteeseen on sopeuduttava.

Vain kustannustehokkuutta parantamalla meillä on mahdolli-

Syntynyt 30.11.1958 Varkaudessa.

Stora Enson Oulun tehtaan johtaja kesäkuusta 2012. Uusoululainen.

Valmistui paperi-insinööriksi Tampereen teknillisestä oppilaitoksesta vuonna 1985.

Ollut Stora Enson palveluksessa vuodesta 1979 lähtien, muun muassa paperintuotannossa, myynnissä, ostossa ja hallintotehtävissä.

Johtajana pyrkii olemaan tasapuolinen, valtaa ja vastuuta antava.

Naimisissa, kaksi poikaa.

Harrastaa rullaluistelua, hiihtoa, metsästystä ja luonnossa liikkumista.

Jari Kärkkäinen

KAUPPA & YRITTÄJÄ 13

14 KAUPPA & YRITTÄJÄ

VANHA TEKIJÄ HELGE MURTOVAARA

Perinteikäs ovituotanto jatkuu yli kaksi vuotta sitten perustetussa tytäryhtiössä, Korsu Ovet Oy:ssä. Saara Nikkilä (vas.) ja Pauliina Kanniainen kittaamassa karmeja.

Korsu Oy kasvoi verstaasta 90-vuotias raahelainen perheyritys keskittyy kuljetustoimintaan, mutta valmistaa edelleen ovia

Kesällä 1987 yhtiöön töihin tullut toimitusjohtaja Pertti Keski-Korsu on vastannut kuljetusliikkeen toiminnasta vuodesta 1997 lähtien.

Helge Murtovaara Kaleva Vuonna 1923 kirvesmiehen ammatissa toimineen Yrjö KeskiKorsun Raahen Yritysperälle perustamasta verstaasta on kasvanut yli kymmenen miljoonaan euron liikevaihdolla toimiva perheyritys.

Konsernin työntekijämäärä on 69 henkilöä. Korsu Oy, jossa henkilöstöä on 55, keskittyy kuljettamiseen ja tytäryhtiö Korsu Ovet Oy tekee tilaustyönä puurunkoisia ovia.

Yritys on vanhin saman suvun omistuksessa oleva yhtiö Raahessa. Yrityksessä on mukana jo neljäs sukupolvi.

Korsu Oy:n toimitusjohtajan Pertti Keski-Korsun mielestä pitkän iän salaisuus ja yritystä eteenpäin vievänä voimana on perusyrittäjähenki. ”Perusarvojen pitkäjänteinen vaaliminen, ahkera työn tekeminen, tinkimätön laatu ja sitoutunut henkilöstö ovat asioita, jotka vievät yritystä eteenpäin.”

yritys lähti kuorma-autoliikenteeseen mukaan. ”Ammattimainen liikenne alkoi vuonna 1953, nyt meillä on 33 kuorma-autoa tuolla tiellä tienaamassa”, Pertti Keski-Korsu kertoo.

Yhtiöön vuonna 1953 töihin tulleen, toimitusjohtajan tehtävät vuonna 1997 jättäneen Pentti Keski-Korsun mukaan yrityksen yksi keskeinen kasvukausi tapahtui jo ennen sotia. ”Ensimmäinen rakennus tälle tontille valmistui vuonna 1939.”

Sotien jälkeen yrityksessä alkoi voimakkaan kehityksen vaihe.

Kahdella kuorma-autolla kuljetettiin sahalle tukkeja ja asiakkaille sahatavaraa.

Kun ajoneuvojen käyttö väheni,

1980-luvulle saakka kuljetustoiminta oli paikallista, lähinnä Raahe Oy:n ja Kone Oy raaka-aineiden tuotteiden kuljettamista. Koneen konepajan loppumisen jälkeen tuli uusia kuljetustarpeita ja tarvetta löytää uusia töitä. ”Alkoi kehitysvaihe, jolloin säiliökuljetukset kehittyivät ja konttikuljetukset astuivat merkittäväksi osaksi meidän kuljetuksiamme.”

Viimeisen kymmenen vuoden aikana lähinnä meriliikenteen vuoksi on tullut ulkomaalaista

Puusepän verstaasta syntyi kuljetusyritys Vuonna 1923 Yrjö Keski-Korsun pihapiiriin rakentamassa verstashuoneessa valmistui ovia, ikkunoita, huonekaluja ja kaikenlaisia puusepän tuotteita.

Yritysmuoto muutettiin osakeyhtiöksi ja tammikuussa 1950 rekisteröitiin Korsu Oy, ammattimainen liikenne alkoi vuonna 1953.

1970-luvulla kuljetuksia kuljetuksia hoidettiin kuudella ajoneuvoyhdistelmällä, tehtaan tuotanto keskittyi ovien valmistukseen.

1. maaliskuuta 2011 Korsu Oy siirsi perinteikkään ovituotantonsa tytäryhtiölleen Korsu Ovet Oy:lle.

asiakaskuntaa.

Vaikka autot eivät aja ulkomaille, keskieurooppalaisten yritysten palveleminen Suomessa, kuten myös pohjoismainen liikenne Ruotsiin ja Norjaan ovat lisääntyneet.

Kilpailu kuljetusalalla on tiukkaa, mutta Keski-Korsu muistuttaa kilpailun olevan kovaa joka puolella.

Vaatimukset niin yhteiskunnan kuin asiakkaiden suunnalta koko ajan kasvavat. ”Se ei ole suoranaista kilpailua, vaan hiipivää kustannusten kasvua, jota ei pysty siirtämään asiakkaille tai siinä on vähintäänkin viivettä.”

Yli kaksi vuotta sitten ovituotanto siirrettiin omaan tytäryhtiöön.

Oleellista muutosta se ei tuonut, mutta molemmat voivat profiloitua paremmin omalla toimialueellaan sekä markkinoinnissa että toiminnassa. ”Korsu miellettiin viime vuosina kuljetusliikkeeksi ja ovipuoli oli ainakin suurelle yleisölle tuntemattomampi. Halusimme sen asemaa nostaa, jotta se pystyy profiloitumaan vahvemmin ovivalmistajaksi.”

Tuotanto menee koko Suomen alueelle. Kaikki ovet menevät suoraan käyttökohteisiin, sillä ne tehdään tilaustyönä. Kohteina ovat sekä korjaus- että uudisrakentaminen.

Yksityisille kuluttajille ei KeskiKorsun mukaan ovia markkinoida olleenkaan.

KAUPPA & YRITTÄJÄ 15

UUSI ALKU MIKKO TÖRMÄNEN

Konkurssi kääntyi voitoksi Tauno Bräysy tietää, että elämää on konkurssin jälkeenkin Kari Arokylä Tyrnäväläisen verstaan pihalla vanttera mies lastaa pakkauslaatikoita kuorma-auton kyytiin. Pian työ on tehty ja laatikoita odottaa matka läheisen metallituotteiden sopimusvalmistajan käyttöön.

Pihalla yksinään häärivä mies on Tauno Bräysy, joka tietää yhtä ja toista yrittämisestä – ja konkurssista.

Ennen kaikkea Bräysy tietää, että konkurssin ei tarvitse merkitä yrittäjäuran loppumista tai ikuista epäonnistujan mainetta. ”Olen kääntänyt parikymmentä vuotta sitten tapahtuneen yritykseni konkurssin voitokseni. Minulle kertyi sellaista kokemusta, jota läheskään kaikilla ei ole. Eikä kyllä tarvitse ollakaan”, Bräysy naurahtaa.

Nykyisen yrityksensä – Tyrnävän Tupa-Kaluste Oy:n – Bräysy pystytti pian ensimmäisen yrityksensä – Tyrnävän Koti-Kaluste Oy:n – konkurssin jälkeen.

Toimenkuva ei muuttunut miksikään: Bräysyn käsissä syntyi ja syntyy edelleen muun muassa pakkauslaatikoita, kalusteovien kehikoita, ritilöitä ja erilaisia erikoistöitä, kuten vaikkapa Karjasillan kirkon kalusteet.

Toiminnan mittakaava on vain pienentynyt. Konkurssiin aikoinaan päätynyt yritys työllisti parhaimmillaan seitsemän ihmistä, nyt Bräysy puuhailee yksinään.

Muutaman neuvon Tauno Bräysy on kokemuksensa perusteella valmis antamaan niin vakavissa vaikeuksissa oleville kuin konkurssiin joutuvillekin yrittäjille. ”Jos firmalla alkaa olla kovin tiukkaa, niin ratkaisuja täytyy tehdä etupainotteisesti. Yrittäjällä tahtoo uskonto olla vahvempi kuin laskento, mutta näin ei saisi olla.

Mutta jos konkurssi tulee, ei sitä tarvitse hävetä”, hän opastaa.

Tauno Bräysyn tarina on se tavallinen. Suomea piinasi 1990-luvun alkupuolella ankara lama. Lukemattomien muiden yritysten tapaan Tyrnävän Koti-Kaluste Oy yritti selvitä eteenpäin melkeinpä mahdottomissa olosuhteissa.

Sitten yhtenä vuoden syksyn 1991 torstai-iltapäivänä tapahtui jotakin kummallista – jopa tuon merkillisen ajan mittapuun mukaan. Tilaukset ja työt loppuivat kuin seinään. Väistämättömänä seurauksena oli konkurssi. Kahdeksantoista vuotta toiminut yritys meni nurin.

Bräysy myöntää arkailematta, että konkurssi oli kova paikka.

Viikko meni valvoessa ja monenlaisia ajatuksia pyöri päässä. ”Mietin kolmea vaihtoehtoa: kuula kalloon, antaa kaiken mennä tai yrittää vielä kerran. Päädyin onneksi viimeiseen. Minun tilannettani toki helpotti suuresti se, että oma henkilökohtainen omaisuuteni säilyi lähes koskemattomana. Ja paras henkinen tuki tuli kotoa”, hän sanoo.

Tyrnävän raitilla Tauno Bräysy kehtasi kulkea pystypäin koko ajan. ”Tiesin, että tapahtunut ei ollut minun vikani. Tilanne vain kävi mahdottomaksi, kun työt loppuivat ja yrityksellä oli lainaa, jonka korot nousivat aivan pilviin. Eikä se mitään höpötyslainaa suinkaan ollut, vaan rahat oli käytetty yrityksen investointeihin.”, hän muistelee.

Yrityksensä silloisen rahoittajapankin toiminnasta ei Bräysyllä ole juurikaan hyvää sanottavaa. ”Mutta mitäpä noita muistelemaan. Pankkia ei enää ole, mutta minä olen”, hän hymähtää.

Tauno Bräysy myöntää arkailematta, että konkurssi oli kova paikka.

”Mietin kolmea vaihtoehtoa: kuula kalloon, antaa kaiken mennä tai yrittää vielä kerran.”

Tauno Bräysy yrittäjä

Konkurssien määrä kasvoi tammi–heinäkuussa Pasi Klemettilä Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi–heinäkuussa 2013 pantiin vireille 1 856 konkurssia, mikä on 6,1 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 9 188, mikä on puolestaan 13,9 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.

Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi tammi–heinäkuussa maa-, metsä- ja kalatalouden, teollisuuden ja kaivostoiminnan, kaupan, kuljetuksen ja varastoinnin, majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä muiden palveluiden päätoimialoilla.

Lukumääräisesti eniten konkurssit lisääntyivät muiden palveluiden päätoimialalla. Alalla pantiin

vireille 507 konkurssia, mikä on 9,5 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.

Muiden palveluiden päätoimiala käsittää muun muassa informaatio- ja viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan toiminnan, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, hallinto- ja tukipalvelut, koulutuspalvelut, terveys- ja sosi-

aalipalvelut sekä taide-, viihde- ja virkistystoiminnan.

Vireille pantujen konkurssien määrä väheni ainoastaan rakentamisen päätoimialalla. Alalla pantiin tammi–heinäkuussa vireille 440 konkurssia, mikä on 7,4 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.

Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan kalenterivuoden ai-

kana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä.

Konkurssin vireille tulo ei läheskään aina merkitse yrityksen tai ammatinharjoittajan konkurssiin ”menemistä” sanan varsinaisessa merkityksessä. Konkurssi oikeudenkäyntinä on mutkikas ja monia vaiheita käsittävä oikeusprosessi, jonka eri vaiheissa menettely voi jäädä kesken.

16 KAUPPA & YRITTÄJÄ

YRITTÄJÄ ELÄKEIÄSSÄ JAANA SKYTTÄ SKYTTA

Yrittäjä Tuula Tuomaala, 68 jatkaa työssään niin kauan kuin kunto kestää. ”Täällä Kauppahallissa on ihania ihmisiä ja mahtava miljöö. Ei täältä malta lähteä pois”, hän nauraa.

Työ maistuu eläkeiässäkin Tuula Tuomaala nauttii Oulun kauppahallin värikkäästä miljööstä Jaana Skyttä Yrittäjä Tuula Tuomaala täyttää syyskuussa 68 vuotta. Oulun Kauppahallissa vaateliike TT-Neuletta pitävän Tuomaalan kuusipäiväinen työviikko rullaa silti entiseen malliin. Aamu alkaa seitsemältä ja päättyy iltakymmeneltä.

Rakkaasta työstä ei malta jäädä pois. Edes kunnon lomaa Tuomaala ei ole pitänyt kahteenkymmeneen vuoteen. ”Mieluummin tulen tänne.

Kaupanteossa on oma fiiliksensä.

Kauppahallissa käy paljon asiakkaita eikä täällä tarvitse hiljaisina hetkinä könöttää yksinään, kuten olisi jossain pienessä liikkeessä työskennellessä. Parempaa tämä on kuin istua yksin kotona.”

Tuula Tuomaala on nostanut vanhuuseläkettä 65-vuotiaasta lähtien.

”Yrittäjäystäväni neuvoivat, että vanhuuseläkettä kannattaa nostaa, sillä yrittäjänähän olen maksanut eläkkeeni vakuutusmaksuina itse. Yrityksestä maksan veroja normaaliin tapaa, kuten aiemminkin”, hän sanoo.

Tuomaala ei kannata ajatusta eläkeiän nostamisesta. Hän arvelee, ettei itsekään olisi enää työelämässä, jos olisi palkansaaja. ”Joku saattaa jo 60-vuotiaana olla huonossa kunnossa ja vaikuttaahan työalakin jaksamiseen”, hän pohtii.

Oma yritys on eri juttu. Tuomaala tekee kaiken itse: valmistaa myymänsä tuotteet, hoitaa myynnin, juoksevat asiat ja kirjanpidon. Kädet eivät ole koskaan jouten. Kun asiakkaita ei ole, hän neuloo. Kun liike sulkeutuu, hän jatkaa neu-

”Kauppahallissa on helppoa. Ei tarvitse kuin aamulla avata ja illalla sulkea luukut.”

Tuula Tuomaala yrittäjä

lomista kotona television äärellä pienen huilaustauon jälkeen. Iltaisin on tehtävä myös huovutustyöt.

Hiukkavaarassa, pienessä vuokrahuoneessa, Tuomaalalla on käsikäyttöinen neulontakone koneella ommeltavien tuotteiden valmistamista varten.

Yrityksen tuoteartikkeleihin

kuuluvat huovutetut asusteet, päähineet, lapaset ja sukat, erilaiset villa- ja puuvillaponchot, puuvillalakit, käsin- ja koneella valmistetut villapuserot jne. ”Nuorempana saatoin tehdä töitä aamutunneille saakka, mutta nykyään pyrin lopettamaan kymmeneltä. Poikkeuksena on, jos tulee isompia tilauksia”, hän sanoo.

Joskus harvoin liike on päivän kiinni tai sitten tulee tuuraaja, mutta korkeintaan muutamaksi päiväksi.

Tuomaala on vaikuttanut kauppahallissa viisi vuotta, sitä ennen hänellä oli pöytä kauppatorilla ja talvisin eri liikkeiden aulatiloissa. ”Kauppahallissa on helppoa. Ei tarvitse kuin aamulla avata ja illalla sulkea luukut.”

Työhistoriaan yrittäjänä kuuluu hyviä ja huonoja aikoja. 90-luvun

lama oli pahin, mutta siitäkin selvittiin.

Kipinä yrittäjyyteen tuli jo nuorena. ”Olen kotoisin Yli-Iistä. 15-vuotiaana tein pitsineulepuseron itselleni. Kohta kylän emännät halusivat itse kukin samanlaiset neuleet ja kun värikin piti olla sama, niin sitten kuljimme kaikki naiset hempeän vaaleanpunaisissa pitsineuleissa”, Tuomaala nauraa.

Tuomaala on toiminut käsityöyrittäjänä koko elämänsä lukuun ottamatta lyhytjaksoista työskentelyään Lahdenperän sekatavarakaupassa Heinäpäässä. ”Kerran poikani kysyi, eikö olisi kiva jo jäädä kotiin levähtelemään.

Sanoin, että hirveä ajatus. Mitä tekisin, jos minulla ei olisi mitään, minne lähteä aamulla. Jatkan työtä niin kauan kuin kroppa kestää.”

VUOKRATAAN Kempeleessä Takatiellä helposti osiin jaettavaa

TUOTANTO-/ TOIMISTO-/ VARASTOTILAA Puh. 045 867 8076

TALOSSA TOIMII LOUNASRUOKALA Tervetuloa ruokailemaan!

Tilitoimisto OULUN DEBET & KREDIT OY Riihitie 13, 90240 Oulu Puh. 040 575 4578 arja.myllykoski@odk.fi www.oulundebetkredit.yhteystietopalvelu.com

Luotettavaa siivouspalvelua yli 20 vuoden ajan www.tuplaluuta.fi

KAUPPA & YRITTĂ„JĂ„ 17

YRITTĂ„JĂ„ JA ELĂ„KE

YEL on yrittäjien sosiaalija eläketurvan peruspilari Kari Arokylä Yrittäjien on yhtä tärkeää huolehtia eläketurvastaan kuin palkansaajienkin. Lakisääteisen eläkkeen osalta eivät jälkimmäiset juuri joudu päätään vaivaamaan, sillä tyÜnantaja vastaa siihen liittyvien maksujen perimisestä ja paperityÜstä. Yrittäjien tilanne on toinen – näiden on itse hoidettava eläkeasiansa kuntoon.

TyÜeläkeyhtiÜ Varman yhteyspäällikkÜ Markku Ojanen muistuttaa, että yrittäjien eläketurvan peruspilari on YEL-vakuutus, joka pohjautuu yrittäjien eläkelakiin.

Se määrittelee muun muassa yrittäjien suoritettavaksi koituvat eläkemaksut ja myÜs näille maksettavat eläkkeet.

YEL-vakuutus on lakisääteinen, mutta yrittäjät voivat tietysti täydentää eläkettään palkansaajien tapaan erilaisin vapaaehtoisin järjestelyin.

YhteyspäällikkÜ Markku Ojanen, onko yrittäjän pakko ottaa YELvakuutus?

Kyllä, mikäli yrittäjän tyÜpanoksen arvo ylittää vuosittain vahvistettavan minimityÜtulorajan.

Tänä vuonna tuo raja on 7 303,99 euroa.

Miten yrittäjä määrittelee tyÜtulonsa?

Yrittäjän pitää asettaa tyÜtulonsa oikealle tasolle suhteessa tyÜpanokseensa. TyÜtulo ei suoraan perustu yrityksen liikevaihtoon tai verotettavaan ansiotuloon, mutta nämä voivat kuitenkin auttaa määrittämään tyÜtulon oikean suuruiseksi. Liian alhaiseksi ilmoitetulla tyÜtulolla voi olla ikäviä seurauksia etuuksia laskettaessa.

Miksi oikean tasoisen tyÜtulon ilmoittaminen on tärkeää?

TyÜtulon perusteella määrittyvät muun muassa monien sosiaalietuuksien ja tyÜttÜmyyskorvauksen suuruus. TyÜttÜmyyskorvausta ei saa lainkaan, mikäli vuotuinen tyÜtulo on ollut alle 8 520 euroa.

MyÜs yrittäjän maksamat eläkemaksut ja myÜhemmin tämän saama eläke riippuvat ilmoitetusta tyÜtulosta. Lisäksi osa-aikaeläkkeelle pääsyn ehtona on vähintään 14 607,99 euron (vuonna 2013) suuruinen tyÜtulo.

Ovatko yrittäjät ja palkansaajat eläkeasioissa tasa-arvoisia?

Yrittäjien YEL-järjestelmän ja palkansaajien TyEL-järjestelmän mukaan määräytyvät eläke-etuudet

ja eläkekertymät ovat samat. Yrittäjät kuitenkin joutuvat maksamaan tuloistaan suuremman osan eläkemaksuna kuin palkansaajat.

Yrittäjät maksavat eläkemaksua tällä hetkellä 22,5 prosenttia. Palkansaajat maksavat palkastaan eläkemaksua 5,15 prosenttia, minkä lisäksi tyÜnantaja maksaa lakisääteisen TyEL-maksun. Yli 53-vuotiailla yrittäjillä sekä palkansaajilla maksuosuus on vielä hieman suurempi.

Nosto ja Kuljetus

KERĂ„NEN Pauketie 8, 90410 Oulu, Puh. 0400 892 643 kyosti.keranen@nostojakuljetus.com

MYYDĂ„Ă„N LOMAKYLĂ„ OLOKSELLA

VUOKRATAAN TAI MYYDÄÄN KUUSAMOSSA keskeisellä liikepaikalla markettien läheisyydessä oleva

HintapyyntÜ 300.000 Kysy lisää

TILAVA LIIKEHUONEISTO.

www.yrittax.ďŹ

Soveltuu monenlaiseen liiketoimintaan.

050 5403 555

Yhteydenotot puh. 040-8390 740

Mitä muuta yrittäjän olisi vielä muistettava eläkkeeseen liittyen?

YEL-vakuutus on hyvä ottaa ajoissa. Jos YEL-vakuutusta ei ota kuuden kuukauden kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta, saattaa seurauksena olla maksujen laiminlyÜntikorotus. Kannattaa muistaa, että myÜs sivutoiminen yrittäminen kuuluu YEL:n piiriin, mikäli vuotuisen tyÜtulon vähimmäismäärä ylittyy. YEL tarjoaa myÜs joustonvaraa. Yrittäjä voi hyvinä vuosina maksaa tietyin edellytyksin suurempaa YEL-maksua ja näin parantaa eläketurvaansa. Vastaavalla tavalla huonoina vuosina voi YEL-maksussa joustaa hieman alaspäin.

Asiantuntijapalveluja yrityksille ja yritystoimintaa suunnitteleville Raahen seudun yrityspalvelut palvelee alueen yrityksiä ja yrityksen perustamista suunnittelevia tarjoamalla monipuolista tietoa. Yrityspalveluista saa neuvoja muun muassa yritystoiminnan aloittamiseen, kehittämiseen, rahoitukseen ja omistajavaihdoksiin.

Se antaa myĂśs tietoa tarjolla olevista toimitilavaihtoehdoista Raahen seudulla.

Yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa ja se kuuluu Yritys-Suomi-verkostoon.

Ajankohtaista juuri nyt Moskova Metal Expo 2013, 11.-14.11.

Raahen seudun yrityspalvelut järjestää Raahen seudun yrittäjille matkan Moskovan Metal Expo 2013 -messuille.

Tarkemmat tiedot matkasta ja ilmoittautumisesta: kansainvälistymispäällikkÜ Hillevi Ylitorvi, Raahen seudun yrityspalvelut,

SIISTI

SYYSPIHA

495,MSE140

Vertaa käytännÜllisiä ominaisuuksia

GE150 OKSASILPPURI Testivoittaja j

399,- 3690,-

Ketjunopeus 15m/s, QuickStop Super-ketjujarru, liitäntäjohto 4m

MS170 D MOOTTORISAHA

30,1 cm3, kätevä ja luotettava perusmalli

199,-

199,TRIMMERI FS38 27,2 cm3,

polttomoottoritrimmeri varustettuna kytkimellä

199,Rantakatu 8 D, Raahe, 044 439 3288

VIKING 5097 AJOLEIKKURI

MB 448 KERĂ„Ă„VĂ„ Ă„Ă„VĂ„ RUOHONLEIKKURI KKURI KK

TUIRA Valtatie 49 (08) 5542 983 Palvelemme Sinua: Sin ma-pe 9-18, la 9-14

PUHALLIN BG 56-D

299,-

Erinomainen teho-paino-suhde d

REPPUPUHALLIN BR 500 Hiiren hiljainen

529,-

www.jussinpyora.

OULUNLAHTI Jukolankuja 1-3 (08) 5542 987 Palvelemme Sinua: ma-pe 9-18, la 9-14

18 KAUPPA & YRITTÄJÄ

OSUUSKUNTA MAIJU TORVINEN

Johanna Säkkinen toteutti monen ihmisen unelman ja muutti rakkaat harrastuksensa työksi. Koruartesaaniksi valmistunut Säkkinen valitsi yrittäjyyden sijasta osuuskunnan. ”Koulutukset ja asioiden sisäistäminen ovat vieneet paljon aikaa. Vasta tänä syksynä pääsen kunnolla töihin.”

Matalampi kynnys aloittaa Osuuskuntayrittäminen houkuttaa pätkätyöntekijöitä ja alanvaihtajia Eleonoora Riihinen Kaleva Vain murto-osa Oulun seudulla perustetuista yrityksistä on osuuskuntia. Osuuskunnille on kuitenkin kasvava tilaus pirstaloituneilla työmarkkinoilla, koska osuuskunta soveltuu etenkin aloitteleville yrittäjille, sekä jaksottaista työtä tekeville.

Osuuskunta oli matalan kynnyksen valinta myös oululaiselle Johanna Säkkiselle, joka koulutti itsensä Nia-tanssi- ja Shindo-syvärentoututusvenyttelyohjaajaksi viime keväänä. Lisäksi hän työskentelee korusuunnittelijana. Hän liittyi Osuuskunta Oulun Tietotaidon jäseneksi vuodenvaihteessa. ”Osuuskunnan kautta saan mahdollisuuden sisäistää tähän työhön liittyvät asiat. Joskus tulevaisuudessa saatan perustaa oman toiminimen”, Säkkinen sanoo.

Osuuskunta tuntui turvalliselta vaihtoehdolta myös siksi, että muut jäsenet ovat mukana tukemassa tuoretta liiketoimintaa. ”Osuuskuntalaisten kanssa voi kehitellä monenlaista yhteistyötä esimerkiksi markkinoinnin suhteen.”

Oulun seudun uusyrityskeskuksen toimitusjohtajan Alvi Niemelän mukaan vain harva heidän

Yhteisöllistä liiketoimintaa Osuuskunta laskuttaa toimeksiantajaa työntekijöidensä töistä.

Jäsenet voivat hyödyntää osuuskunnan tarjoamia palveluita tai tuotteita.

Jäsenet vastaavat osuuskunnan sitoumuksista vain sijoittamallaan pääomalla.

Osuuskunnan varoja saadaan jakaa jäsenille vain lain sallimissa tilanteissa. Tällaisia ovat esimerkiksi ylijäämän jako ja osuusmaksujen sekä lisä- ja sijoitusosuusmaksujen palautukset.

Osuuskuntamalli sopii etenkin aineettomia palveluita tarjoaville yrittäjille.

Osuuskunnan perustajia tulee olla vähintään kolme.

asiakkaistaan liittyy osuuskuntaan.

Toiminimi tai oma yritys valitaan useammin, vaikka osuuskunta nähdään usein kevyenä siirtymänä työelämästä yrittäjien yhteisöön.

Niemelän mukaan yhteisöllisyys on mukana osuuskuntatoiminnassa sekä hyvässä, että pahassa. ”Yrittäjänä tarvitsee huolehtia vain itsestään. Osuuskunnissa taas saattaa olla vapaamatkustajiakin, jotka eivät aktiivisesti tuota liikevaihtoa yritykselle.”

Niemelän mukaan vaarana on, että osuuskunta nähdään helposti turhankin riskittömänä ja joustavana vaihtoehtona. ”Yrittäjyyteen liittyy aina riskejä. Osuuskunta ei ole mikään leikkikalu, vaan se edellyttää jäseniltä voimakasta sitoutumista.”

Oulun seudulla on puolisen sataa osuuskuntaa. Joukossa on alakohtaisia, esimerkiksi matkailu- tai kulttuuritoimijoista koostuvia osuuskuntia, sekä osuuskuntia joiden työntekijäkattaus on kirjavampaa. Yksi tällainen on Oulun Tietotaito, joka tarjoaa muun muassa arkkitehtipalveluita, graafista suunnittelua, hierontaa, psykoterapiaa ja tuotesuunnittelua.

Osuuskunnassa on reilu kymmenkunta aktiivista työntekijää.

Perustajajäsen Kari Alhaisen mukaan osuuskunnassa on myös iso joukko passiivisia tai osa-aikaisia työntekijöitä.

Alhaisen mukaan heistä ei kuitenkaan ole haittaa liiketoiminnalle. ”Olemme halunneet tehdä osuuskunnasta mahdollisemman joustavan työntekijöille, niinpä olemme karsineet kulutkin minimiin. Luovuimme esimerkiksi

kiinteistä työtiloista.”

Työmarkkinoiden muutokset synnyttävät alanvaihtajia sekä uusia yrittäjiä. Myös Johanna Säkkinen työskenteli aiemmin it-alalla käyttöliittymäsuunnittelijana.

Säkkinen lähti toteuttamaan unelmaansa harrastusten muuttamisesta työksi jo ennen yt-neuvot-

telujen aaltoa. ”Työ on niin iso osa elämää, että halusin muokata siitä mahdollisimman paljon oman näköistäni.”

Säkkistä ei pelota taloudellinen epävarmuus uuden työuran kynnyksellä. ”Uskon, että jos tekee sitä mikä on itselle luontaista, se tuo lopulta työtä.”

Suosio kasvussa Eleonoora Riihinen Kaleva Osuuskunta on yritysmuotona vielä marginaalinen. Osuuskuntarekisterissä on tällä hetkellä noin 3 000 osuuskuntaa. Tilastokeskuksen lukujen perusteella osuuskuntien määrä on kuitenkin lisääntynyt nopeammin kuin muun yrityskannan. Niiden määrä on noussut kolmessa vuodessa noin 500:lla.

Oulun seudulla osuuskuntia on rekisteröitynä 56. Aktiivisten osuuskuntien määrästä tai niiden lisääntymisestä ei ole tarkkaa alueellista tietoa. Tuntuma kuitenkin on, että osuuskuntaan kuuluminen kasvattaa suosiotaan työllistymisvaihtoehtona, koska

perinteiset työmarkkinat ovat murroksessa.

Erilaiset yrittäjyyden muodot ovat lisääntyneet, sanoo PohjoisPohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen. ”On paljon henkilöitä, jotka ovat puoliksi työelämässä, eläkkeellä tai työttöminä ja puoliksi yrittäjinä. Tämän tyyppiseen toimintaan osuuskuntamalli sopii hyvin.”

Osuuskuntaan kuuluvat ovat oikeutettuja myös saamaan työttömyyskorvausta niille jaksoille, kun töitä ei löydy. Tämän vuoksi osuuskuntamuoto tuo turvaa kasvavalle työntekijäjoukolle, johon kuuluuvat pätkä- ja sesonkityöntekijät sekä freelancerit.

KAUPPA & YRITTÄJÄ 19

PUHEENVUORO OULUN KAUPPAKAMARI

”Lisää kauppaa” -strategiaan tarvitaan vauhtia

IS TEEN P I M I O LUN T A AEL OU KOULUTUKSI A TULEVI

J

ulkisen sektorin reformi etenee liian hitaasti. Kehitys on ollut sellainen, että julkisen sektorin työpaikat ovat jo lähes kaikilla alueilla Suomessa hallitsevassa roolissa ja sen myötä hallinto on kasvanut ylisuuriin mittoihin.

Koko kehityksen kärjessä komeilee ja ennen kaikkea näkyy julkinen toimija, kaupungit, oppilaitokset, tutkimuslaitokset.

Mikään alue ei ole omasta mielestään mitään, jos sillä ei ole näkyvää julkisen toimijan vetämää kehitysyksikköä tai strategista keskusta.

Monipuolisen yritystoiminnan on lähes mahdotonta saada hyötyä julkisen koneiston toiminnasta. Selitys voi olla, että se ei ole monelle yritykselle edes tarpeenkaan. Valtaosa yrityksistä tulee loistavasti toimeen aivan oman yritteliäisyytensä takia ja omien verkostojensa avulla.

Nyt on viimeistään aika avata julkisen sektorin tekemisiä avoimille markkinoille. Erilaiset selvitykset ovat jo vuosia todistaneet, että yksityinen yrittäjyys tuo valtavasti tehoja palveluiden tuottamiseen monella alueella. Tyypillistä tekemistä löytyy puhtaanapidosta, jätehuollosta, ruokahuollosta, teknilliseltä alalta, liikunta- ja terveysaloilta.

Digitalisaatiossa Suomi on jäänyt takavuosien palkintokorokesijoilta ja pudonnut jo Euroopankin mittakaavassa pistesijojen ulkopuolelle. Miten tässä näin kävi? Taisimme luoda sellaisen lainsäädännön risukasan, ettei sitä enää mikään langaton teknologia pelasta.

On laskettu, että pelkästään terveydenhuollon ja sitä lähellä olevan palvelutuotannon alueilla tuhlaamme useita miljardeja euroja joka vuosia tietojärjestelmien tehottomuuden ja yhteensopimattomuuden vuoksi. Tehoja kaivataan lisää. Euroopan nopeimmin ikääntyvä kansa tarvitsee sitä jo itsekin.

Sujuva liikenne on ollut yksi Suomen kilpailuetu. Näyttää vahvasti siltä, että tilanne on tältäkin osalta muuttunut. Perusväylänpidon korjausvelka on yli 100 miljoonaa euroa joka vuosi. Liikenteen sujuvuutta edistävät investoinnit suuntautuvat kummallisiin kohteisiin.

Yltiöpäinen kustannusten lisääminen meriliikenteelle merkitsee vientiteollisuudelle kestämätöntä taakkaa. Rikkidirektiivi ei riitä, tulossa on myös typpidirektiivi.

Energiahuollon epäkohdat ovat selkeästi nähtävissä. Turpeen kohtaloksi on muodostumassa sen määrittely uusiutumattomaksi raaka-aineeksi. Tämä tehtiin Brysselissä aivan meidän omien edustajien aloitteesta. Tätä aktiivisuutta kuulemma britit ja saksalaiset ihmettelivät: ”Miten te sahaatte omaa oksaanne noin rajulla tavalla?”

Nyt turvevoimalaitoksissa suunnitellaan kivihiilen käyttöönottoa. Tämä pitää lukea niin, että omalta alueelta, paikallisella työllä hankittua polttoainetta ei saa käyttää. Turvaudutaan tuontipolttoaineeseen, jota on aika vaikea ja käytännössä mahdoton sovittaa uusiutuvan energia lisäämisideologiaan.

Vesivoiman lisähyödyntämistä jarrutetaan, vaikka Kollajastakin on vain toteutusta vaille valmiit ja ympäristöystävälliset suunnitelmat.

Onneksi energiayhtiöt ovat säätövoimaan kehittämässä omaa ratkaisuaan, Pyhäsalmen kaivoskuilu riittää pitkälle tuulivoiman säätäjäksi.

Lämpöpumppukoulutus, 9.9.–20.12.2013 Pätevöitymiskoulutus Lämpö- ja maalämpöpumppuja asentavien sekä vastuuhenkilöiden toiminta vaatii vähimmäispätevyyttä, asetus (452/2009).

Hissiasentajan ammattitutkinto 27.9.2013–22.5.2015 Henkilöille, jotka työskentelevät hissiasentamisen ja hissin modernisoinnin parissa tai hissien huoltotehtävissä.

Kylmäasentajan ammattitutkinto 18.9.2013–30.4.2015 Tutkinto soveltuu kylmäalan asentajille, sähköasentajille, talotekniikka-alan tutkinnon suorittaneille sekä putkiasentajille.

SFS 6002, 6.9.2013 Sähkötyöturvallisuuskortti

Ulkomaankaupan ammattitutkinto 17.9.2013–19.9.2014 Tutkinto soveltuu ulkomaisten kuljetusten-, tukkukaupan-, huolinnan-, hankinnan-, tuotannon sekä maahantuonnin (tuonti ja vienti asiakirjoineen) parissa työskenteleville logistiikan assistenteille sekä toimijoille.

Kysy lisätietoja koulutuksen rahoitusmahdollisuuksista.

Turvallisuusneuvonantajakoulutus 23.9.2013

Lisätietoja Pekka Väisänen, aluepäällikkö puh. 041 4471 351, pekka.vaisanen@ael.fi Hanna Ollila, koulutussihteeri puh. 044 7224 766, hanna.ollila@ael.fi

AEL, OULU, HAARANSUONTIE 8, 90240 OULU, PUHELIN 09 530 71

VIIKONLOPPUNÄYTTELY

Audi Teknistä etumatkaa

tänä viikonloppuna la 10–15 ja su 12–15

Paljon enemmän kuin kuvasta näkyy.

Nyt rajoitetun ajan uusi S line Plus -ulkonäköpaketti Audi A6 -malleihin alk. 499 €.

Uusi S line Plus -ulkonäköpaketti viimeistelee Audi A6:n tyylikkään muotoilun urheilullisilla yksityiskohdilla. Suuremmat vanteet sekä etu- ja takapuskurin urheilullisempi ilme takaavat, että Audisi erottuu edukseen.

• S line -ulkonäköpaketti • 18” vanteet

Uusi Activity-varustepaketti Audi A6 -malleihin alk. 992 €.

”Nyt on viimeistään aika avata julkisen sektorin tekemisiä avoimille markkinoille.”

Jaakko Okkonen toimitusjohtaja Oulun kauppakamari

Aktiivisiin harrastuksiin ympäri vuoden!

• Takaluukun automaattinen avaus- ja sulkutoiminto • Urheiluistuimet • 3-puolainen monitoimiurheiluohjauspyörä • Läpilastausmahdollisuus ja irrotettava suksipussi Audi A6 Sedan Business 2.0 TDI multitronic 130 kW (177 hv) alkaen: autoveroton hinta 38.480 €, arvioitu autovero 10.364,47 €*, kokonaishinta 49.444,47 €.

Keskikulutus 5,1 l/100 km. *CO2-päästöt 132 g/km. Kokonaishinta sisältää toimituskulut 600 €.

Kuvan auto erikoisvarustein.

Tyrnäväntie 8, Oulu, vaihde 020 762 44 Automyynti: ma–pe 8–18, la 10–15 | www.porho.fi 0207-alkuisiin numeroihin puhelun hinta: Lankapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min.Matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv 24 %)

Veli-Pekka Hiltula Jani Sjögren Arto Keskitalo

020 762 4013 020 762 4012 020 762 4011

20 KAUPPA & YRITTÄJÄ

VAPAA-AIKA TEIJA SOINI

Työasiat on pantava välillä syrjään

Yrittäjän arki on kiireistä. Jaksamisen kannalta ajatukset on ajoittain nollattava.

Tuolloin hyvä harrastus antaa voimia. Kysyimme kolmelta eri alan yrittäjältä, millä tavoin he mieluiten rentoutuvat vapaa-aikanaan.

Jaana Skyttä teksti

KAUPPA & YRITTÄJÄ 21

Hevosharrastus opettaa mielen hallintaa Kauppias Anne Antikka K-rauta Äimärautiosta sukii kahdeksanvuotiaan Billy-pojan harjaksia.

Niin Antikan kuin Billyn mieli lepäävät. ”Olen suorittaja ja tehtäväkeskeinen ihminen. Hevosen kanssa touhutessa, maneesiin tai luontoon lähtiessä, oma mieli on tasapainotettava ja kuulosteltava hevosen fiilistä. On oltava läsnä, jotta

yhteistyö sujuu, sillä hevonen on rehellinen kumppani, jolla ei ole tarvetta miellyttää ketään. Se palkitsee, kun sitä osaa kuunnella”, Antikka sanoo.

K-rauta Äimärautio on perheyritys. Stressiä tuo työalan hektisyys ja ajoittainen epävarmuus. Huomisesta ei aina voi tietää.

Ratsastuksen Antikka löysi pari

vuotta sitten, kun perheen 8-vuotias kuopus halusi ratsastuksen pariin. ”Tytär ei kuitenkaan kauheasti innostunut, mutta äidin hevoset veivät hetkessä mukanaan”, Antikka nauraa.

Antikka, joka ei koskaan aiemmin ollut ratsastanut, meni aikuisille naisille suunnatulle ratsastuskurssille. Mieluisimmaksi lajiksi

muotoutui lännenratsastus. ”Ratsastaessani ja tallilla työasiat unohtuvat, mutta jälkeenpäin huomaan usein saaneeni paljon ideoita nimenomaan töihin. Mielen nollaaminen on siis kirjaimellisesti palkitsevaa.”

Billy asuu Madekoskella sijaitsevalla ratsastustallilla.

Talleilla Antikka käy muutaman

kerran viikossa, joskus jopa päivittäin. ”Meillä on hyvä henkilökunta. Homma pyörii, vaikkei itse aina olekaan paikalla.”

Antikan perheessä on kolme lasta. Ajankäyttö on arvotettu siten, että lasten kanssa vietetään välillä myös kunnon lomaa. Anne Antikka toimii kauppiaana yhdessä miehensä, kauppias Jarmo Antikan kanssa.

JUKKA LEINONEN

”Kun oppii uuden tanssilajin, riemu on kuin pienellä lapsella.”

Terttu Tolonen

Tanssi antaa iloa ja energiaa

Tanssikursseilta löytyy sinkullekin tanssittajia. Tanssin pyörteissä Terttu Tolonen ja Risto Paakkonen.

Koko perhe moottoripyöräilee Yrittäjä Tommi Pekkala Perhehoitokoti Pekkalasta napsauttaa puhelimen kiinni, kun hän istuu Harrikan selkään tai tuomaroi jääkiekkoa. ”Silloin vietän omaa aikaani ja työasiat unohtuvat tyystin.”

Pekkala on yrittäjä toisessa sukupolvessa. Hoitokodissa asustaa kehitys- ja liikuntavammaisia asiakkaita. ”Teen paljon yövuoroja, jotta voin hoitaa päiväsaikaan muita asioita”, aktiivisesti erilaisissa yrittäjäjärjestöissä vaikuttava mies kertoo.

Yrityksestä Pekkala vastaa yhdessä vaimonsa kanssa. Lisäksi hoitokodissa on palkattua henkilökuntaa. ”Yrittämismuotona työala on aika tasaista. Minulla on myös hyvä henkilökunta, johon voi luottaa.

Toki äkilliset sairastapaukset niin asiakkaiden kuin henkilökunnan parissa tuottavat stressiä.”

Moottoripyöräharrastus on Pekkalan perheen yhteinen harrastus, sillä myös vaimo moottoripyöräilee ja tytär sai tänä kesänä kevytmoottoripyöräkortin. ”Ehkä ensi kesänä lähdemme koko perhe reissuun.”

JAANA SKYTTÄ

Yli viikon matkoja kerrallaan yrittäjän arki ei kestä, mutta viikkokin riittää rentouttamaan mielen.

Pekkala on sekä Harley-Davidson Club of Finland ry:n ja Old Army mc:n jäsen. ”Meillä on mahtava porukka, jossa jutellaan ja puuhataan yhdessä.”

Nuorempana Pekkalalla oli Buellmoottoripyörä. ”Se oli ärhäkkä katusportti ja ajattelin, että tällä vehkeellä minulta lähtee kortti.

Sen jälkeen olen ollut harrikkamiehiä”, hän sanoo.

Talvisin Pekkala toimii jääkiekon parissa toimitsijana ja videomaalituomarina SM-liigassa. ”Tuomariharrastukseni on kestänyt kaksikymmentäkolme vuotta ja jäähallille meneminen tuntuu aina yhtä mukavalta”, mies iloitsee.

”Silloin vietän omaa aikaani ja työasiat unohtuvat tyystin.”

Tommi Pekkala

Tommi Pekkala nauttii Harrikka-kyydistä. ”Onhan tässä vähän vauhdin hurmaakin mukana, vaikka en kaahailua harrastakaan”, hän sanoo.

Yrittäjä Terttu Tolonen tarjoaa erikoissairaanhoidon- ja työhyvinvoinnin palveluja yrityksille sekä julkisen sektorin terveydenhuollon, opetuksen ja palvelualan toimijoille.

Kiireiselle hyvinvointiyrittäjälle ajokilometrejä kertyy kuukaudessa 1 500–2 000 kilometriä. Aivokapasiteetti joutuu koville, koska työ on ongelmaratkaisukeskeistä. Työpäivät venyvät pitkiksi. ”Olen tyypillinen yksinyrittäjä, joka tekee kaiken itse: työn, myynnin ja markkinoinnin”, hän kertoo.

Työnsä vastapainoksi Tolonen löysi viisi vuotta sitten paritanssin.

Nyt hän käy erilaisilla paritanssikursseilla, ja ilmoittautuu käytyjen kurssien jälkeen usein myös jatkokursseille.

Näin pysyy ajan hengessä mukana ja tanssitaito kehittyy. Tanssitaitoaan hän on hyödyntänyt käymällä lavatansseissa. ”Tanssiessa työasiat unohtuvat täysin, koska askeliin ja musiikkiin on keskityttävä intensiivisesti. On mahtavaa kokea mielen ja kehon yhteistyö”, hän sanoo.

Tanssi antaa iloa, energiaa ja asettaa haasteita. ”Kun oppii uuden tanssilajin, riemu on kuin pienellä lapsella.

Vielä kotonakin tekee mieli harjoitella”, innokkaasti Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaa seuraava nainen kertoo.

Lattaritanssit pistävät Tolosen jalat innokkaimmin pyörimään. ”Lattareissa on voimaa ja haastetta. Myös valssi ja tango ovat hienoja lajeja.”

Tanssi on Toloselle harrastus, keino rentoutua ja ylläpitää fyysistä kuntoa.

Oulun Seudun Yrittäjänaisten hallituksessa vaikuttava nainen kannustaakin yrittäjänaisia rohkeasti tanssiharrastuksen pariin. ”Yläikärajaa ei ole. Jos partneri puuttuu, se ei ole ongelma. Aina löytyy tanssittajia.”

22 KAUPPA & YRITTÄJÄ

MYYTTEJÄ YRITTÄJYYDESTÄ

Viisi väitettä – totta vai tarua?

Niin yrittäjistä kuin yrittäjyyteen liittyvistä seikoista on vallalla monenlaisia käsityksiä. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen kertoo, mikä pitää paikkansa ja mikä ei. Kari Arokylä teksti

Yrittäjillä ei ole koskaan kesälomaa?

Kyllä yrittäjätkin lomailevat, mutta keskimäärin vähemmän kuin palkansaajat.

Suomen Yrittäjien vuonna 2010 tekemän jäsenkyselyn mukaan kymmenesosa yrittäjistä ei pidä kesälomaa lainkaan.

Lomaa pitävien keskimääräinen loman pituus on 17 vuorokautta.

Noin kolmannes lomailee kahdesta neljään viikkoa.

Yrittäjä ansaitsee huonosti – tai tienaa tosi paljon?

Yrittäjät valittavat aina veroista?

Yrittäjiä on monenlaisia yksinyrittäjistä suuryritysten omistajiin. Vuoden 2010 tulo- ja verotietojen mukaan lähes neljänneksellä yrittäjistä tulot jäivät alle 15 000 euroon, lähes kahdella kolmanneksella alle keskipalkan ja vain kuudenneksella tulot ylittivät 55 000 euroa. Alle 15 000 euron vuositulot kertovat, että osa yritystoiminnasta on osapäiväistä tai sivutoimista.

Mukaan mahtuu menestyjiä, mutta toisaalta Suomessa on noin 70 000 köyhyysrajan alapuolella olevaa yrittäjää.

Yrittäjien sosiaaliturva on paljon palkansaajaa heikompi, joten tilanne voi olla monille hankala.

Parhaimmillaan yrittäjyys tuo rahaa ja hyvän toimeentulon yrittäjälle ja myös yrityksen työntekijöille. Suomessa olisi hyvä hyväksyä ajatus, että yrittäjä saa menestyä ja rikastua.

Yrittäjät tietävät, että veroja täytyy maksaa. Verotuksen pitää kuitenkin olla tasapuolista, oikeudenmukaista, kasvua ja työllisyyttä tukevaa sekä kilpailukykyistä suhteessa kilpailijamaihin.

Yrittäjät ovat yleisesti ottaen hyvin yhteiskuntavastuunsa tuntevia. Vaikeuksien kohdatessa toivotaan maksuaikaa ja ymmärrystä.

Usein ei huomata, että yrittäjän veroaste on 3,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin palkansaajan, jolla on sama tulotaso. Tähän tulokseen päädytään, kun otetaan huomioon ansio- ja pääomatuloista maksettavat verot sekä lakisääteiset vakuutusmaksut.

Tulotasona on käytetty yrittäjien keskimääräisiä veronalaisia tuloja, jotka olivat 40 638 euroa vuonna 2010. Tällä tasolla yrittäjän veroaste oli 33,2 prosenttia ja palkansaajan 29,7 prosenttia.

Yrittäjät tekevät pitkää päivää?

Paljon on sellaista yrittäjyyttä, joka edellyttää viikonlopputöitä, mutta ei tilanne tältä osin juuri eroa palkansaajista.

Työpäivän pituutta koskien olen kuullut, että yrittäjät tekevät kaikkinensa lomat mukaan lukien parikymmentä prosenttia pidempää työpäivää. Tätä ei välttämättä koeta ongelmaksi, jos elämä muuten on tasapainossa.

Yrittämisen aloittaminen on tavattoman vaikeaa?

Yrityksen perustaminen on helpottunut kovasti. Perustamisen voi tehdä kätevästi vaikka netissä. Aloittavan yrittäjän tukena ovat muun muassa uusyrityskeskukset, kehittämisyhtiöt ja elinkeinoasiamiehet.

Suurin yrityksen aloittamisen este on nykyisin rahoituksen saaminen.

KOKOUS JA KONFERENSSI TULE VIETTÄMÄÄN UNOHTUMATON KOKOUS PAREMPI PAIKKA PALAVERILLE Original Sokos Hotel Arinan kokoustilat 10-100 hengelle.

Original Sokos Hotel Arinan kokousosasto, Isokatu 24 3.kerros

AINUTLAATUISTA TUNNELMAA PALOASEMAN ULLAKOLLA Historiallisen rakennuksen uniikit kokous- ja juhlatilat 10-90 hengelle.

Paloaseman Ullakko, Kauppurienkatu 24 3.kerros

VIINIHOLVI- JA SAUNAKABINETTI Rennompaan iltaan tai tunnelmalliseen palaveriin. Kabinetit voi myös yhdistää 20-35 henkilön tilaksi, ei kuitenkaan yhtenäiseksi.

Vanhan paloaseman kabinetit ja sauna, Kauppurienkatu 24 –1.kerros.

Tiloihimme on esteetön kulku hissillä.

KYSYTHÄN LISÄÄ MYYNTIPALVELUSTAMME – HALUAMME TARJOTA SINULLE ONNISTUNEEN TILAISUUDEN, PARHAIDEN PALVELUIDEN ÄÄRELLÄ.

Tiedustelut ja varaukset: Original Sokos Hotel Arina, myyntipalvelu p. 08 3123 255 (ma–pe klo 8–18) tai sales.oulu@sokoshotels.fi

KAUPPA & YRITTĂ„JĂ„ 23

KOKOUS JA KONFERENSSI PIKKUJOULUJA varataan nyt!

KATSO LISĂ„Ă„: WWW.KAILATEC.FI/SAUNATILA TAI P. 08 530 6950

Tarjoamme uudet ja tasokkaat SAUNA- JA KOKOUSTILAT Ruskossa Kuusamontien varressa!

Viihtyisää lomaa maitotilalla!

Etelänkyläntie ä ti 566 566, 66 885100 5100 KALAJOKI K p. (08) 466 424, 040 544 6375 www.salmunmaatilamatkailu.com

MAJOITUS-, KOKOUS- ja JUHLATILAISUUKSIIN! Kempele

tel. 08 515 433, fax 08 515 648

Kokoustilat Ryhmien virkistyspäivät Vaellukset ja leirit Tuntitoiminta Mekaaninen rodeohärkä Srl hyväksymä ratsastuskoulu

Ii, puh. 040 417 4761

www.ylirannanratsutila.fi

! " # # $ # $ " !# " # % & # % & ' () ' ) *+ ,-. //012 ! # 3 . # 4 + 567/ 82 788 8012 + * 99' : (( ( 9 ;+< ;;; 99' 9

Hotelli Raahen Hovi Tasokas majoitus- ja ravintolakokonaisuus keskellä kaupunkia â&#x20AC;˘ 92 huonetta â&#x20AC;˘ viihtyisä saunaosasto â&#x20AC;˘ 220 ravintolapaikkaa â&#x20AC;˘ kokoustiloja 10â&#x20AC;&#x201C;420 hengelle Tarjoamme tyylikkäät puitteet myĂśs kaikenlaisille tilaisuuksille.

Soita ja kysy tarjous!

Kirkkokatu 28, Raahe P. 08 211 6400 www.raahenhovi.ďŹ

Oli kyseessä kokous tai tiimipäivä lähde Rukalle Oli kyseessä kokous tai tiimipäivä RukaTonusta lähde Rukalle OlilÜydät kyseessä kokous tai majoitukset RukaTontusta tiimipäivä lähde Rukalle maittavat ruokailut sekä lÜydät majoitukset maitt-RukaTonusta avat ruokailuta sekä saunaja ohjelmapalvelut saunaja ohjelmapalvelut. lÜydät majoitukset maittavat ruokailut sekä sauna- ja ohjelmapalvelut Hiihtostadionintie 1 93825 Rukatunturi www.rukatonttu.fi

TERVETULOA MAASEUDUN RAUHAAN

- VAIN TUNTI OULUSTA! * Kokoukset, pikkujoulut * Maaseutuhotelli, ravintola * Runsaasti ohjelmapalveluja!

Maalaiskartano

Pihkala Oy Puh. 0400 812 484 www.maalaiskartanopihkala.fi

Liikettä.

24 KAUPPA & YRITTÄJÄ

LUKIJAT KYSYVÄT

Riskinotto arveluttaa yrittäjyydessä Kaleva pyysi lukijoilta yrittäjäksi ryhtymiseen liittyviä kysymyksiä.

Kysymyksiin vastasi toimitusjohtaja Alvi Niemelä Oulun Seudun Uusyrityskeskuksesta.

Suunnittelen yrityksen perustamista. Minulla on vakituinen työsuhde, mutta kaipaan uusia haasteita ja Oulun työllisyystilanteesta johtuen yrittäjyys on pian ainoa tapa työllistyä. En kuitenkaan uskalla ottaa riskiä.

Mitä rahoitusmahdollisuuksia uudella yrittäjällä on ja minkälaisia tukia on saatavissa? Onko yrittäjille olemassa Oulussa jotain foorumia, josta voisi löytää esimerkiksi liikekumppanin tietylle alalle? Minkälaisia liiketoiminnan kannattavuuteen liittyviä laskemia on syytä tehdä ennen yrittäjäksi ryhtymistä?

Onko nuorelle yrittäjälle tarjota vertaistukea?

Työn orja Yrittäjäksi ryhtyvällä täytyy olla riskinsietokykyä, sillä yrittäjyyteen liittyy aina riskejä. Paras rahoitus on tulorahoitus eli se, paljonko yritys tuottaa. Käyttö- ja investointikuluja varten on mahdollista saada lainaa pankeilta, Finnveralta ja muilta vastaavilta tahoilta. Aloittava yrittäjä voi saada myös starttirahaa, jota haetaan Työ- ja elinkeinokeskuksesta.

”Kannattavuutta laskiessa tärkeintä on yrityksen kulurakenne. Hyvin usein aloittava yrittäjä laskee kulut alimittaan.”

Tietyillä toimialoilla voi saada rahallista tukea yrityksen investointeihin ja yrityksen kehittämiseen.

Tukea haetaan Ely-keskukselta tai paikalliselta toimintaryhmältä, esimerkiksi JoMMA ry:ltä, joka on Maa- ja Metsätalousministeriön ja kuntien rahoittama maaseudun kehittämisyhdistys. Tukea haetaan ennen hankkeen aloittamista.

Liiketoimintalaskelman tulee olla mahdollisimman kattava. Siinä tulee ilmetä, mitä kuluja yrityksellä on ja kuinka paljon tarvitaan menojen jälkeen tuloja, että yritys kannattaa. Laskelmat pitää tehdä todenmukaisiin pohjatietoihin perustuen. Oulussa yrittäjille löytyy foorumeita ja vertaistukea erilaisista yhteisöistä, muun muassa Starttaamosta, Business Kitchenistä ja Oulun Yrittäjät ry:stä: www. starttaamo.fi, www.businesskitchen.fi, www.yrittajat.fi.

Voinko saada starttirahaa, jos aloitan yrittäjänä, mutta olen samalla osa-aikatöissä määräaikaisessa työsuhteessa noin 10 tuntia viikossa?

Osa-aikainen Ei voi saada. Starttiraha edellyttää päätoimista yrittäjyyttä.

Onko it-alalla mahdollista myydä omaa työpanosta yrittäjänä oman ”yhden miehen henkilöstövuokrausfirman” kautta siten, ettei verottaja ala tulkitsemaan asiakkuussuhdetta normaaliksi työsuhteeksi? Mikäli verottajan mielestä kyseessä on normaali työsuhde, asiakas joutuisi maksamaan työnantajamaksut, ja koko idea itsensä vuokraamisesta yrittäjänä vesittyisi.

TMI Tähän kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Suosittelen kysyjää olemaan yhteydessä Verohallintoon.

Millä tavoin aloittava yrittäjä pystyy arvioimaan ideansa kannattavuutta? Millä keinoin yrittämisestä saadaan kannattavaa? Miten pienyrittäjä minimoi alkuvaiheen kustannukset, eli mitkä ovat aivan välttämättömiä maksuja, vakuutuksia jne.

Olis muutakin tekemistä

Kannattavuutta laskiessa tärkeintä on yrityksen kulurakenne. Hyvin usein aloittava yrittäjä laskee kulut alimittaan. Liiketoimintalaskelmaan kannattaa alkuvaiheessa laskea reippaasti kuluja.

Myös yllättäviin sivukuluihin tulee varautua. Välttämättömiä kuluja ovat käyttö- ja investointikulujen lisäksi muun muassa YEL-maksu, vakuutusmaksut, kirjanpitokulut, viestintä- ja markkinointikulut.

Yrityksen toiminnan kannalta välttämättömät materiaalihankinnat eli ostot tulee huomioida realistisesti.

Minkä alan yrityksen pistäisin pystyyn? Mikä on sellainen ala, jolle olisi kysyntää Oulun alueella?

Emma Yrittäjyyden lähtökohtana on oma osaaminen, ammattitaito ja mielenkiinto. Silloin yrityksen menestymiselle on parhaat edellytykset.

Yritysalan on tietysti hyvä olla mahdollisimman kilpailukykyinen.

Jos työehtosopimuksen mukainen kuukausipalkka on 2 000 euroa, mikä on yrittäjälle koituva todellinen palkkakustannus kuukaudessa? Laskinko oikein, että noin 3 500 euroa?

Palkkamaltti

Yrittäjälle työntekijästä koituvia kuluja ovat työeläkemaksu, sosiaaliturvamaksu, työttömyysvakuutusmaksu, tapaturmavakuutusmaksu, lomarahat ja työterveydenhuoltomaksut, sairaslomakulut sekä mahdolliset muut kulut. Se, kuinka paljon työntekijästä tulee kuluja, riippuu myös toimialasta. Suosittelen käyttämään laskennassa kerrointa 1,5 eli vuosipalkka lasketaan kertomalla kuukausipalkka 12,5:llä ja tämä summa kerrotaan 1,5:llä.

Onko sivutoimisen yrittäjän pakko maksaa yrittäjäeläkemaksua (YEL), jos liikevoitto on esimerkiksi 20 000 euroa vuodessa vai voiko työtulon ilmoittaa pieneksi tästä huolimatta?

Meeri YEL-maksu on pakollinen, mikäli tulotaso ylittää 7 304 euroa vuodessa myös sivutoimiselle yrittäjälle. Eläkeläiset ovat poikkeus.

YEL-maksu on tärkeä osa yrittäjän tulevaisuuden turvaa, josta on hyötyä myös sairastapausten sattuessa, koska Kelan sairas- ja vanhempain päivärahat määräytyvät YEL-työtulon mukaan. YEL kannattaa siis pitää ajantasaisena ja maksu riittävän suurena. YELmaksu on verotuksessa vähennyskelpoinen. Yrittäjän työtulosta lisää tietoa osoitteessa: www.etk.fi

Mitkä alat vetävät Suomessa?

Asiantuntijat Pelkästään tämän vastaavat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Matti Aistrich, syntyi reilusti yli liiketoiminnan kehityk9 000 uutta yritystä. sen johtava asiantuntija Sitra Mitkä toimialat näyttävät tarjoavan parhaat menestymisen edellyRoope Mokka, tykset? Ja millaisia tutkija ajatusominaisuuksia hyvin hautomo Demos pärjääviltä yrityksiltä Helsinki tätä nykyä vaaditaan?

Kaarlo Paloniemi, tutkijatohtori Oulu Business School

Mitkä toimialat vaikuttavat tällä hetkellä lupaavimmilta?

Mitä ominaisuuksia menesty- Onko vanhoilla viltä yrityksiltä nyt vaaditaan? toimialoilla vielä toivoa?

Varsinkin vientimarkkinoita ajatellen uskon ympäristöteknologiaan ja sulautettuun tietotekniikkaan. Kotimarkkinoilla taas nostaisin esille erilaiset terveydenhuoltoja hyvinvointialan tuotteet ja palvelut, jotka voivat olla suunnattuja esimerkiksi ikäihmisille. Näistä voi tietysti syntyä myös vientimarkkinoilla menestyviä ratkaisuja.

Tämä riippuu toki hieman toimialastakin, mutta korostaisin innovatiivisuutta sekä kykyä sopeutua nopeasti muutoksiin ja ymmärtää aidosti asiakkaiden tarpeita.

On kyllä, mutta niiden täytyy miettiä toimintaansa ihan uudella tavalla. Näin tekee vaikkapa metsäteollisuus, joka hakee uutta liiketoimintaa biopolttoaineista ja muovien korvaamisesta. Sellaisiakin aloja on, joiden tulevaisuus näyttää hyvin vaikealta. Tällainen on vaikkapa alihankintaa tekevä konepajateollisuus, jonka bisnes on siirtynyt Kiinaan. Omat tuotteet olisivat konepajoille tärkeitä.

Ennustan sellaisten alojen ja yritysten menestyvän, jotka auttavat energian ja luonnonvarojen säästävässä käytössä tai jotka tavalla tai toisella tarttuvat ihmisten lisääntyvän vapaa-ajan tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tällaisia yrityksiä voi toimia lukemattomilla aloilla.

Nykyinen aika vaatii yrityksiltä sitkeyttä – niiden täytyy pystyä toimimaan pienillä kustannuksilla ja sietää riskejä. Monien uusien tuotteiden markkinat ovat vasta syntymässä. Siksi aloittavat yritykset saattavat pysyä pitkään melko pieninä. Samaan aikaan yritysten toiminnan nopea skaalattavuus on tullut pakolliseksi.

Raskas teollisuus on suurelta osin siirtynyt sinne, missä työvoima on halpaa ja asiakkaita lähellä paljon.

Selvää on, että se ei Suomessa pysty toimimaan vanhaan tapaan.

Periaatteessa jokaiselle toimialalle voi perustaa uutta liiketoimintaa, jos yritys tuo arvoa asiakkaille, liiketoimintamalli luo pohjan kannattavalle toiminnalle ja yritys uudistaa jatkuvasti toimintaansa tilanteen mukaan.

Viisautta – ennen kaikkea oikeaa tasapainoa arkiviisauden ja teoriaviisauden välillä. Lisäksi pitää olla osaamista sekä kykyä oppia uutta ja poisoppia vanhaa.

Ehdottomasti kyllä. Vanhat alat voivat kehittää liiketoimintaansa kannattavaksi jatkuvan uudistamisen avulla. Esimerkkinä voi mainita metsäteollisuuden.

Koonnut KARI AROKYLÄ, grafiikka EIJA SARASTAMO