Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjälehti 2/2024

KYSY

ALKAVAN YRITYKSEN PALVELUISTA

• liikeidea ja yrityksen perustaminen

• Startup Station

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ

• yritysrahoitus

• maksuttomat valmennukset

• vienti ja kansainvälistyminen

• rekrytointiapu ja -tapahtumat

• omistajanvaihdokset

UUSISTA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA

• digitaalinen liiketoiminta hiiliviisas kiertotalous innovaatiopalvelut designmenetelmät

SIJOITTUMISPALVELUISTA

TOIMIALAPALVELUISTA JA VERKOSTOISTA

BusinessAseman palveluneuvonta ohjaa eteenpäin

• Palveluneuvonta on avoinna

BusinessAsemalla arkisin klo 9–15.

• Puhelimitse sinua palvellaan numerossa 08 558 55810 ma–pe klo 9–16.

• Voit myös varata ajan etäneuvontaan: businessasema.com/palvelut

International House Oulu

Services targeted at international newcomers and immigrants, and also companies planning to recruit international people.

• Visit International House Oulu at BusinessAsema or read more at ihoulu.f

BusinessAsema, Hallituskatu 36, Oulu

Tutustu myös sähköisiin palveluihimme

osoitteessa businessoulu.com

Monipuolinen kattaus tapahtumia

BusinessOulun kalenterista löydät yrityksille ja niiden työntekiöille sekä työnhakioille suunnattuja tapahtumia ja valmennuksia.

tapahtumat.businessoulu.com

KiertotalousAreenalla tutustutaan kiertotalouden tutkimus- ja kehitysympäristöihin sekä kiertotalouden uusiin yrityksiin Oulun seudulta. Tervetuloa mukaan!

oulu.com/kiertotalousareena

Ennakointi,ennakointi,ennakointi

MARJOKOLEHMAINEN

toimitusjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Maailma ympärillämme muuttuu nopeasti, ja yritykset kaikkialla kohtaavat jatkuvasti uusia haasteita. Tässä muuttuvassa ympäristössä ennakoinnista on tullut välttämätön työkalu yritysten talouden hallinnassa ja strategisessa johtamisessa.

Ei riitä, että seurataan teknologian kehitystä ja markkinatrendejä; yritysten on myös ennakoitava taloudellisia vaihteluita varmistaakseen maksuvalmiutensa.

Valitettavasti ennakointiin panostaminen on jäänyt monessa yrityksessä puolitiehen. Syitä tähän voi olla monia, mutta resurssien tai talousosaamisen puute ovat ehkä ne tunnetuimmat. Jatkuva oppiminen kuuluu yrittäjyyteen, apuja löytyy talousosaamisen parantamiseen meidänkin alueeltamme.

ENNAKOINTI on yritykselle erittäin tärkeää. Taloushallinnossa se aut-

Pohjois-Pohjanmaan

Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät!

Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä.

Tutkimuksen suoritti

Innolink Research Oy

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti

Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Ry Päätoimittaja: Marjo Kolehmainen

Kustantaja: Kaleva365 Oy

Paino: Kaleva365 Oy

Taitto: Kaleva365 Oy

Myynti: puh. 08 5377 180, yrityksille@kalevamedia.fi

taa yrityksiä varautumaan suhdannevaihteluihin, säilyttämään maksuvalmiutensa ja välttämään velkaantumista.

Systemaattisella ennakoinnilla ei ainoastaan suojaa yritystä taloudellisesti haastavina aikoina, vaan se saattaa antaa mahdollisuuden hyödyntää markkinoiden mahdollisuuksia, kun muut ovat markkinasta vetäytyneet.

Yrityksen kassasta täytyy pitää huoli, siksi tarkka kassavirran ennustaminen on elintärkeää. Historiatieto yhdistettynä arvioihin tulevasta ennustaa tulovirtoja ja menoja. Yrityksen taloutta on huomattavasti helpompi johtaa, kun ottaa kassaennuste työkalun arkikäyttöön.

Toinen tärkeä neuvo on varmistaa, että yrityksellä on kirjanpito hoidettuna ammattilaisen toimesta. Tällä varmistetaan, että yrityksellä on tuki ja turva pohtia oikeiden tietojen turvin yrityksensä ke-

hittämistä tai toiminnan sopeuttamista.

JOSSITTEN alkaa näyttää siltä, että talous haastaa kaikesta huolimatta, on siihenkin pari havaintoa ja neuvoa.

Ensinnäkin kysy heti apua! Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ovat rakentaneet Tukiverkko-palvelun, josta parhaimman avun saa, kun on ajoissa liikenteessä ja lähtee ratkomaan talouden ongelmia yhdessä asiantuntijoiden kanssa.

Toisekseensuhteetvelkojiinkannattaa pitää kunnossa. Mitä aikaisemmin yhteyttä ottaa sen paremmin voidaan haasteita taklata. Ei tarvitse edes odottaa, että laskun eräpäivä on mennyt ohi.

ENNAKOINTI ei ole vain suurten yritysten etuoikeus, vaan se on välttämätön työkalu kaiken kokoisille yrityksille, jotka pyrkivät säilyttämään kilpailukykynsä ja ta-

loudellisen vakautensa muuttuvassa maailmassa.

Yritysten kannattaa hyödyntää ennakointia varmistaakseen, että ne eivät ainoastaan selviä talouden myrskyistä, vaan myös menestyvät niiden läpi.

Viime vuodet ovat jo näyttäneet, että maailmalla on tarjota jatkuvasti yllätyksiä meille. Jatkuva ennakointi helpottaa ottamaan tulevaisuuden vastaan, olipa se millainen tahansa ja onhan sekin mahdollista, että tällöin saattaa juuri oikealla hetkellä olla askeleen edellä muita.

HALLITUKSENJÄSENELTÄ

Yritystenvastuullisuus

uusinormaali

JUSSIRIIKONEN

Maailmanlaajuinen keskustelu ympäristön tilasta ja sosiaalisista asioista on muokannut yritysten vastuullisuuden käsitettä viime vuosikymmeninä. Enää ei riitä, että yritys tuottaa voittoa omistajilleen, sen odotetaan toimivan eettisesti, ekologisesti kestävästi ja sosiaalisesti vastuullisesti. Kuluttajien, rahoittajien, asiakkaiden ja julkisen tahon kasvava vaatimus vastuullisuudesta pakottaa yrityksiä uudistamaan toimintaansa kestävämmän tulevaisuuden puolesta. Kestävä kehitys ja vastuullinen yrittäjyys eivät ole enää vain isoille kansainvälisille yrityksille kuuluvia asioita, vaan ne ovat yhä enemmän myös pienempien yritysten agendalla. Tämä johtuu osittain siitä, että pienemmätkin yritykset voivat olla isojen toimitusketjujen osia ja niiden toimintaan kohdistuu samat odotukset kuin suurempienkin yritysten toimintaan. Vastuullisuus tarkoittaa monia asioita, mm. ympäristön suojelemista, reiluja työoloja, korruption vastaista toimintaa ja läpinäkyvyyttä. Erityisesti ympäristövastuu on noussut esiin. Yritykset investoivat uusiutuvaan energiaan, kehittävät vähäpäästöisiä tuotteita ja tehostavat resurssien käyttöään. Nämä toimet voivat alentaa tuo-

–

tantokustannuksia pitkällä tähtäimellä ja parantaa yrityksen imagoa kuluttajien silmissä. Sosiaalinen vastuu puolestaan käsittää esimerkiksi työntekijöiden oikeudenmukaisen kohtelun sekä monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yritys maksaa asianmukaista palkkaa, kouluttaa työntekijöitään ja kohtelee heitä tasa-arvoisesti. Läpinäkyvyys ja eettisyys ovat myös keskeisiä osa-alueita vastuullisuudessa. Yhä useampi kuluttaja, sijoittaja ja asiakas vaatii tietoa siitä, miten tuotteet on valmistettu ja mistä niiden raaka-aineet ovat peräisin. Yritykset, jotka voivat osoittaa toimintansa olevan avointa ja rehellistä, rakentavat luottamusta ja sitoutumista sidosryhmiensä keskuudessa. Vastuullisuus vaatii sitoutumista johdon tasolta alkaen, selkeää strategiaa ja jatkuvaa arviointia sekä vastuullisuusraportin laatimista. Kuitenkin niille yrityksille, jotka ottavat haasteen vastaan, vastuullisuus voi tarjota merkittävän kilpailuedun ja varmistaa yrityksen pitkän aikavälin menestyksen.

Jaakkolan

Facebook-sivu: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Liity yli 3200 tykkääjämme joukkoon. Saat ensimmäisten joukossa tietoa tapahtumistamme ja meille tärkeistä asioista.

Kannattaa tulla myös mukaan eri FB-ryhmiimme: Pohjois-Pohjanmaan hankintaneuvoja Maakunnallinen omistajanvaihdospalvelu Nuoret yrittäjät Yksinyrittäjät

Seniorit X: @PPYrittajat Yrittäjyyden uusimmat uutiset ja ajankohtaisimmat teemat.

LinkedIn:

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Verkostoidu meidän kanssa, saat tietoa mitä tarvitset!

Youtube:

Toiveita kaupunginjohtajalle

Ari Alatossava valittiin viikko sitten Oulun uudeksi kaupunginjohtajaksi. Kysyimme yrittäjiltä, millaisia odotuksia heillä on yhteistyöstä ja millaisia toiveita heillä on uudelle kaupunginjohtajalle.

Yrittäjien EU-vaaliteesit

Europarlamenttivaalit käydään 9. toukokuuta. Yrittäjien tavoitteena on saada EU-parlamentti ja suomalaisia meppejä, jotka ymmärtävät pk-yritysten toimintaa ja niiden kokemia haasteita.

Vuoden paras työpaikka

Pyhäjärvinen Arjen Avuxi on valittu vuoden parhaaksi työpaikaksi. Yrittäjä Maarit Halosen kokema koulukiusaaminen kannusti luomaan maailman parhaan työpaikan. 4 6 8

Mitä Diilistä jäi käteen?

Oululaisyritykset Putaan Pulla ja Livediili markkinoivat itseään ja tuotteitaan televisio-ohjelma Diilissä. Paljonko rahaa kului ja mitä oppeja yrityksille jäi käteen markkinoinnista?

Kaksi maanosaa, kaksi sukupolvea Iiläinen konserni Findoor Group kansainvälistyi entisestään kuutisen vuotta sitten. Findoor Groupilla on nyt myyntiyhtiö Ruotsissa, myyjiä Euroopassa ja tehdas Kanadassa.

Cadillacin kanssa tallissa

Harri Heikkilä entisöi 90-luvun alussa Los Angelesista hakemaansa jenkkiautoa. Autolle ja miehelle on kertynyt yhteistä historiaa on kertynyt niin, ettei Cadillacia enää raatsi myydä. 13 15 24

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Löydät Youtuben puolelta tarinoita yrittäjistä, ihmisistä ja huikeista palkitsemisista.

@pohjois_pohjanmaan_yrittajat @yrittajyysonpop

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät: www.ppy.fi

Suomen Yrittäjät: www.yrittajat.fi

YRITTÄJÄT KYSYY

Millaisiatoiveita uudelle kaupunginjohtajalle?

Viikko sitten kaupunginvaltuusto valitsi Ouluun uudeksi kaupunginjohtajaksi Ari Alatossavan. Kysyimme yrittäjiltä, mitä he odottavat uudelta kaupunginjohtajalta.

KOONNUT TERHI VANHA

Ihmisiäkuunteleva jämäkkäjohtaja

Uuden kaupunginjohtajan on oltava positiivisella mindsetillä varustettu, ihmisiä kuunteleva henkilö, joka osaa olla myös tarvittaessa jämäkkä. Yrittäjyyttä ja yrittäjien tarpeita huomioon ottava ihminen, joka järjestää yhteisiä tapaamisia yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa säännöllisesti.

Tietysti tärkeitä ovat myös hyvät johtamistaidot, verkostoituminen ja verkostojen hyödyntäminen. Kaupunginjohtaja, joka pitää Oulun ja Oulun seudun parasta etusijalla.

RISTO HUOVINEN

Stemma Oulu

Rooliakokoalueen johtajana

Kaupunginjohtaja edustaa kaupunkia, mutta osittain myös koko maakuntaa. Hyvä johtaja on sosiaalisesti toimeentuleva ja aktiivinen osallistuja. Vaaditaan yhteistyökykyä koko talousalueen toimijoiden, kuten kuntien, poliitikkojen ja kansanedustajien sekä eri järjestöjen ja naapurimaakuntien suuntaan.

Oulun kaupunginjohtaja voisi ottaa roolia koko alueen johtajana, koska Oulu on kuitenkin koko alueen veturi.

Hänen pitää edesauttaa alueen yritysten mahdollisuuksia kehittyä ja kasvaa sekä hänen pitää olla raivaamassa esteitä, jotta Oulusta tulisi nykyistä houkuttelevampi paikka uusille yrityksille ja mahdollisesti tänne muuttaville yrityksille.

Kaupunginjohtajan pitää olla avoin, kuunteleva, keskusteleva ja päätöksissään jämäkkä ja tarvittaessa johtaa myös esimerkillä.

HARRI SAARINEN

Katman Oy

Yrittäjähenkinen elinvoimankehittäjä

Kaupunginjohtajan on oltava kuunteleva, läsnä oleva, osallistuva ja sosiaalinen. ”Markkinahenkinen”, joka osaa markkinoida Oulua ja Oulun seutua, yhteistyökykyinen seutukuntien kanssa, yrittäjähenkinen elinvoiman kehittäjä.

Visionääri, joka osaa katsoa tulevaisuuteen ja kykenee luomaan kestävää ja kilpailukykyistä yritysympäristöä.

Tärkeää on avoimuus elinkeinoelämän kehittämisessä ja selkeät suunnitelmat. Lisäksi alueen tuntemus, toimivien verkostojen hyödyntäminen, yrittäjyyden tunnistaminen elinvoiman tekijänä. Vastuullisen tulevaisuuden kaupungin rakentaja, joka osaa hyödyntää eri sidosryhmiä.

AULI LUKKARILA LUCCA Consult Oy

Vastuullinenja järjestelmällinen organisoija

Kaupunginjohtajalla on oltava hyvät vuorovaikutustaidot ja hänen pitää olla hyvä organisoimaan asioita. Hänen pitää olla vastuullinen ja järjestelmällinen.

Hyvä kaupunginjohtaja tekee selkeää yhteistyötä yrittäjäjärjestöjen kanssa, mikä auttaa viemään asioita vuoropuhelussa eteenpäin. Tärkeää on tunnistaa yrittäjyys kaupungin veto- ja elinvoimassa. Tarvitaan näkemystä myös koko seutukunnan osalta.

ANNUKKA KÄÄRIÄINEN Pro-Kaks kotityöpalvelut

Positiivinenja ratkaisukeskeinen

Oulun kaupunginjohtajan on oltava positiivinen ja ratkaisukeskeinen, yrittäjien tarpeet ja toiveet huomioiva. Hänen tulee olla myös verkostoituja, joka pystyy ja pyrkii hyödyntämään olemassa olevia yrittäjäverkostoja.

SEPPO PEKKALA Alarmi Stables Oy

Muista

Markkinoiden laajin valikoima

Perfect Finnish -lahjakortin saaja voi valita itselleen mieluisan lahjan laadukkaasta valikoimastamme.

Lahjakortti henkilöstön, asiakkaiden ja sidosryhmien muistamiseen. Hinnat alkaen 19,90 €.

Tutustu ja tilaa: pf.fi

Voit tilata lahjakortin paperisena tai sähköisenä.

Pk-yrityksetEuroopankartalle

·

Tavoitteena on saada EU:hun parlamentti ja suomalaisia

meppejä, jotka ymmärtävät pkyritysten toimintaa ja haasteita

Suomen Yrittäjien johtaja Harri Jaskari kertoo, että Suomen Yrittäjillä (SY) on kesäkuun EU-vaaleihin kolme avaintavoitetta.

"EU:n kilpailukyvyn vahvistaminen. Meillä on 440 miljoonan ihmisen sisämarkkinat ja se antaa mahtavia kasvumahdollisuuksia suomalaisille yrittäjille. Lisäksi tarvitaan järkevämpää EU-sääntelyä eli sääntelyä EU-tasolla vain tarvittaessa", toteaa Jaskari.

Sääntelyssä pitää Jaskarin mukaan ymmärtää pk-yrityksiä, joilla ei ole samoja resursseja kuin suuryrityksillä.

"Tarvitsemme tasapuoliset ja toimivat sisämarkkinat. Ei vääristäviä valtiontukia ja järkevä standardisointi.

Muita tavoitteita ovat yrittäjän uuden alun ja omistajanvaihdosten edistäminen EU-tasolla. EUvaalit ovat yrittäjän kannalta tärkeät, koska EU on historiallisessa taitekohdassa.

Pk-yrityksetaktiivisiksi

EU:lla on iso haaste kuroa kilpailukykyään suhteessa globaaleihin kilpailijoihin. Sen täytyy tehdä kestävyys- ja digitaalista siirtymää sekä valmistautua mahdolliseen EU-laajentumiskierrokseen.

"Eurooppalainen osaaminen on saatava vahvemmaksi ja pk-yritysten pitää päästä aktiivisiksi toimijoiksi innovaatioekosysteemeihin", sanoo Jaskari.

Siksi tarvitaan EU-parlamenttia ja suomalaisia meppejä, jotka ymmärtävät pk-yritysten toimintaa ja haasteita.

"99,8 prosenttia EU yrityksistä on pk-yrityksiä ja keskimäärin eurooppalainen yritys työllistää noin neljä henkilöä. Tämä todellisuus

EU-vaalien tärkeätpäivät

10.5. Ehdokasasettelun vahvistaminen Helsingin vaalipiirilautakunnassa.

Ehdokkaiden ehdokasnumerot julkaistaan.

28.5. Äänioikeusrekisteri on lainvoimainen

29.5. Ennakkoäänestys kotimaassa ja ulkomailla alkaa 1.6. Ennakkoäänestys ulkomailla päättyy

4.6. Ennakkoäänestys kotimaassa päättyy

9.6. Vaalipäivän äänestys kello 9–20 12.6. Tulosten vahvistaminen Lisätietoa EU-vaaleista: www.vaalit.fi

täytyy ottaa paremmin huomioon EU-päätöksenteossa."

Talousvahvaksi

Suomen Yrittäjät haluaa, että komissio keskittyy Euroopan taloudellisen pohjan vahvistamiseen ja yritysten toimintaympäristön yksinkertaistamiseen.

"Jotta yritykset voivat luoda työpaikkoja ja sitä kautta hyvinvointia ja kasvua kaikkia hyödyttämään."

SY vaikuttaa aktiivisesti EUlainsäädäntöön Suomessa ja Brysselissä.

"Viemme lainsäädännön suunnitteluun ja valmisteluun näkemyksemme siitä, miten suunniteltu lainsäädäntö vaikuttaa pkyrityksiin ja miten sitä voi parantaa pk-yritysten kannalta", Jaskari toteaa.

"Ajamme pk-yritysten intressejä myös EU:n neuvoa-antavassa instituutiossa Euroopan talous- ja sosi-

aalikomiteassa, jonka lakisääteinen tehtävä on ohjeistaa lainsäätäjiä eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta."

SY tekee vahvaa EU-edunvalvontayhteistyötä eurooppalaisia pkyrityksiä edustavan SMEunitedin kanssa, jonka puheenjohtajana toimii Petri Salminen

Helpotustapk-yrittäjille

Yrittäjäjärjestö on onnistunut vaikuttamaan EU:ssa moniin lakeihin. Tuoreimpana esimerkkinä ehdotus maksuviivästysasetuksesta.

"Asetusehdotuksella pyritään helpottamaan pk-yritysten tilannetta, jossa ne kärsivät kohtuuttoman pitkistä maksuajoista sopimussuhteissaan julkishallintoon ja muihin, erityisesti suurempiin yrityksiin."

On arvioitu, että neljännes eurooppalaisten pk-yritysten konkursseista johtuu maksuviivästyksistä.

SY on yhdessä SMEunitedin kanssa vaikuttanut pitkään sen eteen, että maksuviivästysten ja pitkien maksuaikojen ongelmaa saataisiin kitkettyä. SY on ajanut maksuaikasäännöille muun muassa vahvempaa valvontakehikkoa, jotta pk-yritykset eivät joutuisi jatkossa hyväksymään pitkiä maksuaikoja.

"Komissio on kuullut pk-yritysten huolia ja on siksi käynnistänyt viime vuonna maksuaikasääntöjen revisioinnin, jolla pyritään vahvistamaan pk-yritysten taloudellista tilannetta selkeämmillä maksuaikasäännöillä ja sääntöjen vahvemmalla viranomaisvalvonnalla."

TERHI VANHA

Johtaja Harri Jaskari kertoo, että Suomen Yrittäjillä on EU-vaaleissa tavoitteena vahvistaa kilpailukykyä ja nostaa pk-yritykset keskiöön.

Pohjoisen ohjelmaa sisältyy muun muassa koko Suomen turvallisuuden ja huoltovarmuuden sekä omavaraisuuden parantaminen sekä pohjoisen alueen fyysisen ja digitaalisen saavutettavuuden parantaminen. Kuvassa jäänmurtaja Otso.

Pohjoinenohjelmarakentaakasvua

·

Pohjoisen Suomen mahdollisuuksien hyödyntäminen on koko Suomen etu

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on käynnistänyt hallitusohjelman mukaisesti Pohjoisen ohjelman. Sitä valmistelemaan on asetettu ryhmä, johon kuuluvat valtioneuvoston kanslian ja ministeriöiden edustajat sekä neljän pohjoisimman maakunnan maakuntajohtajat.

Lisäksi ohjelman valmisteluun osallistuu neuvottelukunta. Viime eduskuntavaalien alla Pohjois-Suomen toimijat julkaisivat yhdessä esityksen Pohjoisesta ohjelmasta, jonka ydinajatuksena on, että pohjoisen Suomen mahdollisuuksien hyödyntäminen on koko Suomen etu.

"Pohjoisella ohjelmalla pyritään vahvistamaan pohjoisen elinvoimaa, investointeja ja osaamista sekä painottamaan pohjoisen merkitystä Suomen huoltovarmuuden ja omavaraisuuden kannalta muuttuneessa maailmanpoliittisessa tilanteessa", kertoo Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja ja Pohjoisen ohjelman valmisteluryhmän jäsen Jussi Rämet.

Kestävääkasvuaja puhdastaenergiaa

Pohjoisen ohjelman tavoitteena on esittää konkreettisia toimia, joilla voidaan lisätä Pohjois-Suomessa kestävän kasvun mahdollisuuksia ja uusia investointeja sekä vahvis-

taa Suomen kilpailukykyä ja alueellisia elinvoimatekijöitä.

Tavoitteisiin kuuluu myös puhtaan energian mahdollisuuksien hyödyntäminen, kestävän matkailun edistäminen, osaamisen ja työvoiman saatavuuden edistäminen, koko Suomen turvallisuuden ja huoltovarmuuden sekä omavaraisuuden parantaminen sekä pohjoisen alueen fyysisen ja digitaalisen saavutettavuuden parantaminen.

Alueen odotukset ohjelmaa kohtaan ovat korkealla.

"Alustavia toimenpide-ehdotuksia on alettu työstää ennakkoon

Pohjois-Suomen kaupunkien ja kuntien kesken, alueen kansanedustajien ja kuntajohtajien tapaamisissa sekä elinkeinoelämän verkostoissa", kertoo Rämet.

Yrityskannan vahvistamista

Pohjoisen ohjelman toimikausi alkoi maanantaina 12. helmikuuta ja kestää koko hallituskauden.

Pohjois-Pohjanmaan liitto vastaa aluekehityksestä maakunnassa. Toimintaympäristön muutos haastaa aluekehittäjän pohtimaan, että millaisia alueellisen kehittämisen mahdollisuuksia uusi tilanne tarjoaa pohjoisen infrastruktuurille, energialle, teollisuudelle ja matkailuelinkeinolle.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja ja Pohjoisen ohjelman valmisteluryhmän jäsen Jussi Rämet.

Pohjois-Pohjanmaan toimijoilla on esittää runsaasti konkreettisia toimia Pohjoisen ohjelmaan. Pohjoisen investointiympäristöä halutaan vahvistaa, jotta alueelle saadaan sijoittumaan uusiutuvaa energiaa ja energiaintensiivistä teollisuutta. Vihreä vety, biojalostamot, ydinvoima ja fossiilivapaa teräs ovat pohjoisen uudistuvan teollisuuden perusta. "Yrityskannan vahvistamiseksi tarvitaan kasvuyrittäjyyttä, pk-yritysten kansainvälistymistä ja omistajanvaihdosten vauhdittamista. Kansainvälistyvän matkailun painopiste on kestävässä matkailussa ja toimivissa matkaketjuissa. Osaaminen ja osaavan työvoiman saa-

tavuus edellyttävät työperäisen maahanmuuton helpottamista ja kansainvälisten osaajien integroimista alueelle opiskelu- ja työllisyysmahdollisuuksia kehittämällä", Jussi Rämet toteaa.

Väylähankkeitaja infrainvestointeja

Lisäksi osaamisen kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi on tarjolla eri alojen TKI- ja koulutusohjelmia. Turvallisuus ja saavutettavuus perustuu ”portti länteen” -ajatteluun, jonka ytimessä on Euroopan laajuinen TEN-T-ydinverkko ja siihen kytkeytyvä kattava liikenneverkko. Väylähankkeiden ohella

tarvitaan infrainvestointien suunnitelmavalmiuden parantamista tieverkolla, radoilla ja vesiväylillä. Pohjoisen ohjelmalle ei ole osoitettu erillistä määrärahaa valtion talousarviossa. Valmisteltavien toimien toteuttamiseksi on käytettävissä laaja keinovalikoima. Jussi Rämetin mukaan kysymykseen voisivat tulla valtion määrärahojen kohdentaminen ohjelman toimenpiteisiin sekä erilaiset alueelliset kokeilut, taloudelliset kannustimet ja normien muutokset. "Niiden avulla on mahdollista edistää pohjoisen kasvua, saavutettavuutta ja turvallisuutta tämän hallituskauden aikana ja toisaalta laittaa liikkeelle uuteen geopoliittiseen toimintaympäristöön istuvia politiikkaohjelmia seuraavan hallituksen ohjelman pohjaksi."

Lisääelinvoimaaja kilpailukykyä

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät (PPY) on tiiviisti mukana Pohjoisen ohjelman valmistelussa. "Kyseessä on hyvä, tärkeä ja laaja ohjelma, jossa tarvitaan luovuutta ja uuden haluamista. Yrittäjien kannalta tärkeintä on parantaa yritysten elinvoimaa, jatkuvuutta ja kilpailukykyä sekä lisätä kansainvälistymistä. Ohjelmassa peräänkuulutetaan innovatiivisia, rohkeita kokeiluja", kommentoi PPY:n toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen.

TERHI VANHA

TEIJA SOINI

Vuodenparas työpaikka

·

Arjen Avuxi Oy Pyhäjärveltä valittiin vuoden parhaaksi työpaikaksi valtakunnallisessa Great Place To Work -kilpailun miniyritysten sarjassa

Koulukiusaamisen jäljet ovat syvät ja kipeät, mutta joskus niistä voi synnyttää jotain merkityksellistä. Näin tapahtui Maarit Halosen elämässä.

“Koin, että kiusaajat käyttivät sosiaalisen vallan väärin ja mietin myöhemmin, miten voisin positiivisesti vaikuttaa toisiin ihmisiin ja ymmärsin, että työnantajana voin tehdä sen.”

Siivousala ei ole perinteisesti ollut mediaseksikäs ala ja on monelle läpikulkupaikka kohti työuraa. Halosella oli tarve keksiä keinoja, jotta saisi houkuteltua työntekijöitä.

Työvoimapula johti hänenkin yrityksessään siihen, että pari vuotta sitten hän joutui sanomaan isoillekin asiakkaille ei, kun tekijöitä ei ollut riittävästi. Sen kriisin myötä jokainen päätös, jokainen toimi tähtää yrityksessä siihen, että siivous, avustus ja pesulatyö olisi mielekästä ja hauskaa.

Mukavassa porukassa huonoinakin päivinä työtä jaksaa tehdä.

Halosen työntekijät tekevät lähes kaikkia tehtäviä eli pesula-, siivous- ja avustajatöitä. Tämä tekee työpäiviin vaihtelua. Heille annetaan muutenkin vastuuta, esimerkiksi hiljattain yksi heistä sai some-vastaavan roolin.

Yritysjuhlissa syntyi idea tarjota myös kiinteistöhuollon palveluita, kun alan taitaja Jukka Loukkola oli käynyt työhaastattelussa. Loukkola on ollut yrityksessä nyt neljän kuukauden ajan, ja kehuu työilmapiiriä vuolaasti.

“Olen tykännyt ihan älyttömästi. Yksikään päivä ei ole ollut samanlainen. Työpäivän aikana ei tarvitse katsoa kelloa ja odottaa perjantaita. Työkaverit ovat helposti lähestyttäviä ja hyviä tyyppejä eikä tarvitse jännittää ketään”, Loukkola hehkuttaa.

Arjen Avuxin henkilöstö virkistyy joka kuukausi porukalla. Yh-

Työntekijöiltä huippuarviot

Arjen Avuxin työntekijöiden

100-prosenttinen tyytyväisyys Great Place to Work -kyselyssä:

• Voin luottaa ihmisten yhteistyöhalukkuuteen

• Uskon, että johto irtisanoo henkilöstöä vasta viimeisenä vaihtoehtona

• Olen ylpeä siitä, mitä saamme aikaan

• Johto panostaa ihmisten hyvinvointiin

• Työpaikallani on ystävällinen ilmapiiri

dessä on kokeiltu tankotanssia, ilmajoogaa, ammuntasimulaattoria, yksityiskaraoketa, curlingia, valettu omat vaskikellot ja kehitetty omat talvi- ja kesäolympialaiset.

Kerran vuodessa toteutetaan yön yli kestävä koulutusmatka, jossa rentoudutaan vähän kauempana kotimaisemista.

Lupapuhua ongelmista

Varhaisen välittämisen -malli on madaltanut kynnystä puuttua työpaikalla esiintyviin haasteisiin hyvissä ajoin. Kyse voi olla esimerkiksi myöhästelyistä, sairauspoissaoloista tai muuten vain huoli omasta tai työkaverin jaksamisesta.

Halonen kertoo, että monesti on riittänyt työkuorman keventäminen muutamalla tunnilla viikossa. Henkilökohtaisesta elämäntilanteesta yhdessä keskustellen työntekijä tulee nähdyksi ja kuulluksi. Malli antaa luvan tulla juttelemaan esimiehen kanssa ennen kuin

Esimiehenä

käytä kahta korvaa, tuntosarvia ja suuta.

Maarit Halonen

asiasta tulee ongelma.

Halonen on kehittänyt yritykseensä Arjen Avuxi -korkeakoulun työntekijöille. Ohjelmassa suoritetaan alan tehtäviä ja niistä saa aina merkinnän onnistuneen suorituksen läpäistyä.

Käytännön osaamisen jälkeen pääsee suorittamaan kirjallisen

METALLINKERÄYSKAMPANJA

Siivoa piha kevääksi ylimääräisistä metalliromuista veloituksetta metallinkeräyslavalle. Voit tuoda esimerkiksi hellat, pyöränromut, putket, kattilat, paistinpannut, metallipurkit ja -astiat, sähköjohdot sekä yleensä ottaen KAIKENLAISEN METALLIROMUN. Huomioithan, että lavalle EI SAA tuoda ongelmajätettä, kuten öljyä, akkuja yms. Isommat metalliromuerät noudamme suoraan kotipihaltasi.

3.5.–17.5.

OULU

• Kaakkurin S-Market • Ritaharjun K-Market

• Oulunsalon Shell • Patelan S-Market

KEMPELE

• Kempelehalli • Honkanen P-alue (Lehmikentän-Punatulkuntien risteys)

KIIMINKI

• Kirjastokuja 1• Jääli Tuokkosenmäki

HAUKIPUDAS

• Martinniemi ABC • Torpanmäki P-alue

• Kellon Kiviniemi kalasatama

HAILUOTO

• Hailuodon tori

Toimitsija: OULUN

22.5.–5.6.

OULU

• Välivainion K-Market

KUIVANIEMI

• Nelosparkki • Mattilantie 1 (vanha koulu)

YLIKIIMINKI

• S-Market, P-alue

LIMINKA

• • Nuorisoseuran P-alue

II

• Kunnanvarikko (Kauppatie 22)

HAILUOTO

• Hailuodon tori

YLI-II

• koulun parkkialue, Karjalantie 15

tentin, missä kysytään kinkkisiä siivousalan tilanteita yksityiskohtaisesti.

Diplomin suorittaneet saavat lahjaksi sadan euron lahjakortin paikalliseen yritykseen. Tämäkin kannustaakehittämäänomaaosaamistaan.

Läsnäja saatavilla

Halonen työskentelee pesulan yleistilassa, missä työntekijät liikennöivät oman työkalenterinsa mukaan. Olemalla fyysisesti läsnä pomo haluaa olla työntekijän saatavilla matalalla kynnyksellä.

“Tottakai sijainti haastaa omiin kirjallisiin töihin keskittymistä”, Halonen avaa omaa avoimien ovien -periaatettaan.

“Kannustan yrittäjiä kuuntelemaan omia työntekijöitä eikä olet-

tamaan yleisten alan haasteiden toteutumista omassa yrityksessä. Esihenkilönä ota selvää ja ole utelias. Käytä kahta korvaa, tuntosarvia ja suuta”, Halonen kannustaa. Sitoutuminen on alan suuri haaste. Arjen Avuxi -yrityksessä on onnistuttu rekrytoinnissa, ja osa työntekijöistä on ollut jo useita vuosia palveluksessa. Great Place to Work –luokituksessa Arjen Avuxin yleinen Trust-indeksi oli peräti 98 prosenttia.

Työntekijöistä 100 % sanoo, että tämä on kokonaisuudessaan todella hyvä työpaikka. Tyypillisessä suomalaisessa yrityksessä vastaava luku on 38 %.

Toimisto-jaliiketilaa.Kokoukset, tapahtumat,perhejuhlat.

OulunsalonKunnantaloAinutlaatuinenkohtaamispaikka hyvälläsijainnilla.

Tutustujaluelisää:

www.oulunsalonkunnantalo.fi

Palveluesimies Riina Liimatainen (vas.) ja toimitusjohtaja Maarit Halonen ovat onnistuneet luomaan Arjen Avuxista tyytyväisten työntekijöiden yrityksen.

SUSANNA MENDELIN-SONNY

"Terveysonyrittäjänykkösprioriteetti"

Hyvinvointihanke pilotoi tänä vuonna Oulussa ja Pudasjärvellä ja laajenee ensi vuonna koko maakuntaan

Pudasjärvellä optikkona työskentelevä Mikko Vilppola sekä Kielo Growthin yrittäjä Sami Halonen osallistuivat Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hyvinvointihankkeentarjoamaan kuntotestaukseen.

"Sadalla eurolla sai kattavat kuntotestit. Lähdin mielelläni mukaan, koska omasta kunnosta on tärkeää pitää huolta. Lihaskuntotestin avulla sain tietoa muun muassa siitä, mikä osa kehosta on kunnossa ja missä on parannettavaa", Vilppola kertoo.

Halonen aikoo osallistua myös seuraavaan testiin marraskuussa. "Kävin keskustelun työterveyssuunnitelmaa päivittäessä, että voisin käydä tällaisessa testissä vuosittain."

Halonen kokee, että jo kuntotestiin osallistuminen madalsi kynnystä tehdä asioita oman hyvinvoinnin edistämiseksi. Terveyden pitäisi olla hänen mielestään yrittäjien ykkösprioriteetti.

"Terveyden ottaa helposti itsestäänselvyytenä. Oman itsensä laiminlyönti synnyttää hyvinvointivelkaa. Hankkeen tarjoama mahdollisuus osallistua kuntotestiin herätti testaamaan, että missä mennään."

Terveystärkeintä

Myös Vilppola on alkanut miettiä omaa hyvinvointiaan ja sitä, että siitä huolehtiminen on yksinyrittäjille tärkeää.

"Yrittäjänä sitä keskittyy päivän aikana intensiivisesti omaan työhönsä. Hankkeen kautta olen hoksannut, että oma hyvinvointi on kaikkein tärkeintä ja sitten vasta työ. Yrittäjän voidessa hyvin myös yritys, perhe ja muu lähipiiri voi hyvin."

Vilppola toteaa, että harrastaminen työmatkojen ja pikkulapsiper-

Halosen mielestä hyvinvoinnin seurannan ja kehittämisen osalta pitkäjänteisyys on tärkeää.

Kuka tahansa yrittäjä Pohjois-Pohjanmaan alueelta voi osallistua hyvinvointihankkeeseen.

heen arjen pyörittämisen ohessa on jäänyt vähäiseksi. Vilppola pyrkii käymään kotiin rakennetulla kuntosalilla muutaman kerran viikossa.

"Toivottavasti saadaan kipinä tekemiseen, kun inspiraatio on saatu orastavaan hehkuun. Yksi perinteisesti hyväksi koettu keinohan tällaisessa on vertaisverkosto ja vertaiskokemusten jakaminen."

Stressiunohtuu

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hyvinvointihanke käynnistyi viime syksynä. Hanke toteutetaan vuoden 2024 aikana pilottina Pudasjärvellä ja Oulussa. Vuoden 2025 alusta alkaen hanke laajenee koko

"Pakko myöntää, että koko kroppaan tuli hyvä olo. Opin kehonhuoltotunnilla aivan uuden tyylin liikkua ja 'rauhoittaa' koko kehoa."

Vilppola aikoo osallistua vielä muihinkin juttuihin, mikäli se sopii aikatauluihin. Hän pääsikin kokeilemaan jotain uutta, kun Pudasjärven Yrittäjien kevätkokouksessa projektipäällikkö Katri Virtanen järjesti kehonhuoltotunnin.

Pohjanmaan alueelta voi osallistua hyvinvointihankkeeseen. Tänä vuonna on vielä tulossa muun muassa stressinhallintaluentosarja. Kyseinen kurssi järjestetään sekä Oulussa että Pudasjärvellä. Pudasjärvellä koko kurssi on luontopainotteinen, sisältäen muun muassa avantouintia ja patikointia. Projektipäällikkö Katri Virtanen kertoo, että syksyllä 2024 järjestetään tarjouskilpailu palveluntarjoajille. Näin ollen mukaan pääsee uusia palveluntarjoajia. Tapahtumiin saa ilmoittautumisohjeet PPY:n nettisivuilta ja facebookista. Tapahtumista tiedotetaan myös uutiskirjeissä.

Pohjois-Pohjanmaalle. Hyvinvointihankkeen pilottivaiheessa on järjestetty tapahtumia joka kuukausi. Kuka tahansa yrittäjä Pohjois- MARI RYTILAHTI

Terveyden pitäisi olla Kielo Growthin toimitusjohtajan Sami Halosen mielestä yrittäjien ykkösprioriteetti.

AUTOHUOLTO

MUUT PALVELUT

AUTOKORJAAMO

Toimitusjohtaja Oskari Jaakkolalla on aikaisempaa kokemusta rahoitusalalta, ja se näkyy Cactoksen yritysrakenteessa.

Cactossai26miljoonanrahoituksen

·

Muhoksella energiavarastojärjestelmiä rakentava ja kehittävä yritys tarjoaa sähkövarastoja palveluna asiakkaille.

Muhoslainen sähkövarastoja suunnitteleva ja valmistava Cactos Oy sai alkuvuodesta yli 26 miljoonan euron rahoituksen. Rahoituskierroksen suurimpia sijoittajia olivat OP Suomi Infra ja Ilmastorahasto.

Rahoitus annettiin Cactos Oy:n hallinnoimalle sijoitusyhtiölle Cactos Fleet Finland Ky:lle. Tytäryhtiö hallitsee sähkövarastobisneksen rahoja, kun emoyhtiö keskittyy teknologian suunnitteluun ja kehitykseen.

Yrityksen toimitusjohtajalla Oskari Jaakkolalla on aikaisempaa kokemusta rahoitusalalta, ja se näkyy Cactoksen yritysrakenteessa. Jaakkola kertoo yrityksen keräävän rahoitusta eri tavalla kuin yksikään yritys Suomessa.

Cactos rakentaa Muhoksella energiavarastojärjestelmiä. Yritys tarjoaa sähkövarastoja palveluna asiakkaille. Sopimukset asiakkaiden kanssa voivat olla pitkiä, jopa kymmenen vuotta.

Yrityksen rahoittama infrastruktuuri kerryttää yritykselle ison taseen. ”Meidän piti keksiä hyvä tapa rahoittaa tase”, Jaakkola kertoo.

Sähkövarastoyrityksen tytäryhtiönärahasto

Cactos Fleet Finland Ky toimii Finanssivalvonnan valvomana vaih-

toehtorahastona. Se myös kerää asiakkaiden sopimusmaksut. Rahastoa hallinnoi Cactos Oy:n tytäryhtiö, Cactos Fleet Management Finland Oy.

Emoyhtiö toimii siis energiaalalla ja tytäryhtiö finanssialalla.

Jaakkolan mukaan tämä eriyttää pitkäaikaisen leasing-toiminnan teknologiayhtiön riskeistä. Rahaston perustaminen oli tarkoituksena yrityksen alusta asti. Jaakkolan mukaan mikään yritys Suomessa ei ole tehnyt rahoitusta samalla tavalla.

”Matalariskinen pitkäaikainen leasingtoiminta pystyttiin erottamaan korkeamman riskitason teknologiayhtiötoiminnasta yritysrakenteella”, Jaakkola avaa yrityksien eroavaisuuksista.

Jaakkola kertoo yritysrakenteen olevan suurin asia mikä mahdollisti 26 miljoonan rahoituksen. Rahoitus oli viimeinen puuttuva palikka Cactoksen liiketoimintamallista.

Yrittäjillävankka kokemussijoitusalalta

Jaakkolalla on aikaisempaa kokemusta finanssialalta rahastojen kanssa työskentelemisestä, sekä öljyalalta, jossa projektiyhtiöiden käyttäminen on yleistä. Yrityksessä toimii myös kokenei-

ta työkavereita, joilla on jo työuraa takana, keski-iän molemmilta puolilta. Kokemus auttaa hankkimaan rahoitusta tehokkaammin.

Mallia yritystoimintaan ei ole pystynyt ottamaan, sillä lähimmät esimerkit samankaltaisesta rahoitustoiminnasta on Yhdysvalloissa. Kopioimisen sijaan on sovellettu aikaisempaa osaamista.

”Jos mallia haluaa ottaa, niin helpompiakin tapoja löytyy”, myöntää Jaakkola. Cactoksen tyylissä on etuja, jos yritystoiminnan skaala on tarpeeksi iso, toimitusjohtaja kertoo.

Kahden yrityksen malli helpotti rahoituksen saamista ja laski rahoituksen hintaa.

”Jos toiminta on korkeariskistä, niin löytyy parempiakin tapoja rahoittaa.” Esimerkkeinä korkeariskisille rahoituksille Jaakkola mainitsee ELY-keskuksen tarjoamat yritystuet tai Venture capital -rahoituksen.

den markkinoille. Jaakkola paljastaa ensimmäisten vientimarkkinointien olevan Hollannissa, Ruotsissa ja mahdollisesti Baltian alueella.

Yritys on toimittanut tuotteitaan Suomeen, mutta tähtää ulkomai- JAAKKO

ELY-keskusvalmisauttamaan rahoituksenhankkimisessa

Yrittäjällä on monenlaisia vaihtoehtoja rahoituksen hankkimiseen. ELY-keskuksen johtava asiantuntija Anne Pulkkinen ohjaa aloittavia yrittäjiä hakemaan TE-palveluilta starttirahaa.

Maaseutuyrittäjille on mahdollista hakea avustusta paikallisilta Leader-ryhmiltä. Tuotekehitykseen, tutkimukseen ja liiketoiminnan kehittämiseen on apuna Business Finlandin myöntämät avustukset ja lainat.

Valtion omistama rahoitusyhtiö Finnvera voi parantaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia takauksilla, lainoilla ja viennin rahoitusratkaisuilla.

”Yritysten käytettävissä olevaan palveluverkostoon kuuluu useita muitakin toimijoita eli koko Team Finland -verkosto”, Pulkkinen kommentoi.

Pulkkinen suosittelee rahoituksen hakijoita suunnittelemaan ensin kehittämis- tai investointihan-

ketta, jonka jälkeen voi olla yhteydessä paikalliseen ELY-keskukseen, valtakunnalliseen puhelinpalveluun tai kehitysyhtiöön. ”Huolellinen suunnittelu, etukäteiskeskustelut ja hyvin täytetty hakemus nopeuttavat hankekäsittelyä. ELY-keskuksen asiantuntijat keskustelevat mielellään hakijoiden kanssa ennen hakemuksen lähettämistä.”

JAAKKO KOIVUKANGAS

KOIVUKANGAS

Startup Station on ponnistuspaikka kasvuyrityksille

Menox haluaa luoda aitoja kohtaamisia ja tuoda ihmiset yhteen

Menox-startupin perustajajäsenet

Maarit Pasanen, Petra Puolakanaho ja Vesa Lehtinen tapasivat syksyllä 2023 BusinessAseman Startup Stationilla järjestetyssä Startup Weekend -tapahtumassa. Pasanen ja Lehtinen olivat yleisesti kiinnostuneita yritysteemasta. Puolakanaho taas oli pohtinut jo pidempään yritysideaa alueen tapahtumat yhteen paikkaan kokoavasta puhelinsovelluksesta.

asiantuntioiden puheenvuoroista sekä yksilö- tai tiimikohtaisesta mentoroinnista, ja ne tarjoavat osallistujille tärkeää tukea startup-yrittäjyyden ensiaskelissa konkreettisten työkalujen kautta.

MENOXIN MENO JATKUU VAUHDIKKAANA

– Ajatus lähti omasta tarpeestani, kun kävin viikonloppureissulla Tampereella. Olisin halunnut löytää alueen tapahtumat helposti ja kätevästi yhdestä paikasta. Sellaista ei kuitenkaan ollut olemassa, Puolakanaho kertoo.

- Hajanaisen tapahtumamarkkinoinnin vuoksi ihmiset jäävät paitsi mielenkiintoisista tapahtumista, koska tapahtumia joutuu etsimään monista eri kanavista. Menox korjaa tuon ongelman tuomalla yhden selkeän alustan tapahtumille.

Pasanen ja Lehtinen vakuuttuivat ideasta koota alueen tapahtumat yhteen sovellukseen, ja he päättivät lähteä viemään projektia kolmestaan eteenpäin. Ensimmäinen askel oli osallistua kolmen kuukauden mittaiseen Startup Express -ohjelmaan, joka antaa tukea yrityksen perustamiseen. Startup Weekendin jälkeen se tuntui luontevalta jatkumolta.

STARTUP EXPRESSISTÄ TIETOA JA KONTAKTEJA

Startup Express on sadan päivän mittainen esihautomo-ohjelma, joka sisältää kymmenen valmennuskertaa. Ohjelmaan ovat tervetulleita kaikki startup-yrittäjyydestä kiinnostuneet, olipa mielessä sitten oma yritysidea tai innostus liittyä uuteen tiimiin. Valmennuskerrat koostuvat luennoista,

Valmennusohjelma huipentuu hyväntuuliseen Demo Dayhin, jossa tulevat yrittäjät pääsevät esittelemään ideansa suuremmalle yleisölle. Toki ennen sitä valmennusohjelma on antanut opit myös menestyksekkääseen pitchaukseen. Menoxille ohjelma oli kokonaisuudessaan hyödyllinen, sillä se auttoi heitä konkreettisesti eteenpäin.

– Saimme tukea ja tietoa asioihin, joita emme välttämättä olisi osanneet itse tehdä. Esimerkiksi rahoituksen hakeminen ja tavaramerkit olivat meille entuudestaan tuntemattomia prosesseja. Lisäksi ohjelmasta saadusta verkostosta oli meille suuri apu. Opimme paljon uutta myös työelämää ja tulevaisuutta ajatellen, Puolakanaho kertoo. Lehtinen toteaa ohjelman tukeneen hyvin itsenäistä työskentelyä vapaa-ajalla.

– Demo Day oli meille erityisen merkittävä käännekohta, ikään kuin sinetti sille ajanjaksolle. Siihen asti olimme valmistelleet asioita ja omaksuneet tietoa, mutta Demo Dayn jälkeen laitoimme ison vaihteen silmään ja aloitimme käytännön toteutuksen. Aloimme kontaktoida potentiaalisia asiakkaita, tehdä brändisuunnittelua ja saimme verkkosivut pystyyn.

Seuraavaan ohjelmaan osallistujille he haluavat antaa vinkiksi mentorointi- ja vertaistukinäkökulman aktiivisen hyödyntämisen.

– Kannattaa jutella muille osallistujille ja asiantuntioille. Heiltä saa tukea ja inspiraatiota, ja tulee ajateltua sellaisiakin juttuja, mitä muuten ei tulisi.

Puolakanaho, Pasanen ja Lehtinen suunnittelevat jo seuraavia etappeja. Tärkein tavoite on sovelluksen kehittäminen julkaisukuntoon. Sen eteneminen määrittää pitkälti etenemisen tahdin. Aikataulua julkaisuajankohdalle ei ole vielä tiedossa. – Sovelluksen kehittämisen lisäksi etsimme tällä hetkellä tapahtumajärjestäjiä, jotka haluavat päästä tarjoamaan tapahtumiaan uudella tavalla Menoxin avulla, Pasanen kertoo. Kolmikko haluaa uudistaa tapahtumien markkinointia, jotta ihmiset saisivat uusia elämyksiä ja uusia muistoja. – Menoxin tarkoitus on tuoda ihmiset yhteen ja luoda heille aitoja kohtaamisia yhteisten mielenkiinnonkohteiden parissa. Tapahtumat yhdistävät ihmisiä, kun he jakavat saman kiinnostuksen kohteen, kuten urheilun tai musiikin. Haluamme laittaa ihmiset liikkeelle!

Seuraava Startup Express –ohjelma alkaa syyskuussa 2024

• Valmennus kestää 100 päivää ja se sisältää 10 valmennuskertaa

• Mukaan voi tulla omalla yritysidealla tai innostuksella liittyä perustettavaan startup-tiimiin

• Ohjelma on ilmainen ja avoin kaikille startup-yrittäjyydestä kiinnostuneille

• Valmennus on BusinessOulun järjestämä ja Crazy Townin toteuttama

• Lisätietoa: jan.schmidt@crazytown.f

Ilmoittaudu mukaan: oulu.com/startup-station

Maarit Pasanen, Petra Puolakanaho ja Vesa Lehtinen tapasivat Startup Stationilla viime syksynä. Nyt heillä on oma startup.

Yrityskauppa tukeekasvua

·

Iiläinen JBE Service Oy sulautui vuosi sitten osaksi porilaista Tuulia Energyä

Pori Energian tytäryhtiö Tuulia Energy Oy hankki vuosi sitten JBE Servicen osakekannan.

JBE Service Oy on tuottanut huolto- ja teknisiä palveluita maailmanlaajuisesti eri tuulivoimateollisuuden asiakkaille jo vuodesta 2012 lähtien.

Jarmo Bergin perustama Iissä toiminut yhden miehen yritys kasvoi alan huipulle vain kymmenessä vuodessa. Vuonna 2022 liikevaihto oli 3,2 miljoonaa euroa. Myyntihetkellä työntekijöitä oli 32. Tuolloin Jarmo Berg kertoi myynnin olevan suuri päätös yrityksen historia huomioon ottaen, mutta päätös myynnistä oli hyvän ostajan kanssa helppo tehdä. Berg työskentelee Tuulia Energyn liiketoiminnan kehitysjohtajana.

Tuulia Energy Oy:n toimitusjohtaja Heikki Pukkila kertoo, että omistajanvaihdosprosessi sujui hyvin.

"Myyjällä ja ostajalla oli hyvin samanlainen näkemys liiketoiminnan kehityksestä, ja siitä miten JBE ja Tuulia täydentäisivät toisiaan.

Yrityskaupan myötä Tuulia pystyy palvelemaan asiakkaitaan entistä paremmin eri kunnossapidon osaalueilla, sekä laajentamaan palveluitaan kattamaan myös muita uusiutuvan energia-alan tarpeita muun muassa aurinkovoiman huollot ja valvonta."

Asiakkaille yrityskauppa on näkynyt leveämpinä hartioina.

Kasvuaorgaanisestija

yrityskauppojenavulla

"Kun kaksi alan vahvaa ammattilaista yhdistivät voimansa, on asiakkaille pystytty tarjoamaan entistä parempia ratkaisuja ja toimintavarmuutta", Pukkila toteaa.

Yrityskauppa tuki vahvasti Tuulia Energyn kasvustrategiaa. Viime vuonna Tuulia Energyn liikevaihto kasvoi 1,7 miljoonasta 3,0 miljoonaan euroon.

"Tuulialle laadittiin vuonna 2022 voimakkaaseen kasvuun tähtäävä strategia. Kasvua haetaan sekä orgaanisesti, että yrityskauppojen avulla. Vuodelle 2024 on budjetoi-

Iistä ponnistanut JBE Service Oy on tuottanut huolto- ja teknisiä palveluita maailmanlaajuisesti eri tuulivoimateollisuuden asiakkaille jo vuodesta 2012 lähtien.

Korkojenvakiintuminenvauhdittaaomistajanvaihdoksia

Pohjois-Pohjanmaalla on vuonna 2023 tehty pelkästään Finnveran rahoittamana 45 omistajanvaihdosta.

"Olemme rahoittamassa 30–40 prosenttia kaikista omistajanvaihdoksista", kertoo Finnveran Pohjois-Suomen aluejohtaja Pasi Vartiainen.

"Finnveran rahoittamien kauppojen määrissä Pohjois-Pohjan-

maalla kauppamäärät putosivat viime vuonna 27 prosenttia, mikä oli valtakunnallisesti yksi suurimmista pudotuksista. Ainoastaan Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla määrät putosivat suhteellisesti enemmän."

Finnveran arvion mukaan Pohjois-Pohjanmaalla korkojen nousu näkyi muuta maata vahvemmin omistajanvaihdosten määrässä.

"Tämä säikäytti ostajat, kun ei ollut selvää näkyvyyttä miten korkeaksi korkotaso saattaisi kohota. Korkokustannuksilla on merkittävä vaikutus yrityskauppojen kannattavuuslaskelmiin."

Tyypillisen yrityskaupan rahoituksen suunnittelu ja järjestäminen kestää kuukausia. Rahoituksen järjestymisen edellytyksenä on, että hanke on suunniteltu hy-

vin ja sen sisältämiin riskeihin on varauduttu. Myös omistajien sitoutuminen ja riittävä omarahoitusosuus ovat välttämättömiä hankkeen toteuttamiseksi. Tyypillinen omarahoitusosuus on noin 20 prosenttia rahoituksesta.

Syitä omistajanvaihdoksen rahoitushakemuksen hylkäämiselle ovat muun muassa riittämätön

tu 7,5 miljoonan euron liikevaihtotavoite ja tulevina vuosina tavoite nousee edelleen."

Tuulialla on tällä hetkellä 53 työntekijää.

Töitä tehdään valtaosalle tuulivoimayhtiöitä niin kotimaassa kuin ulkomailla sekä maalla että merellä.

Tuulia Energyn tavoitteena on olla arvostetuin puhtaan energiantuotannon kumppani.

"Tuulia Energy haluaa olla vahvasti mukana koko alan kehityksessä. Tavoitteenamme on viisinkertaistaa liikevaihtomme seuraavan viiden vuoden aikana", Pukkila kertoo.

"JBE Servicen avulla tämä tavoite tulee nopeutumaan noin kahdella vuodella."

Tuulivoima-markkinan on ennustettu kasvavan ainakin vuoteen 2040 asti.

Tuulia Energy tarjoaa tuuli-ja aurinkovoima sekä muun uusiutuvan energian tuotantoalan asiantuntijapalveluita sekä käytön ja kunnossapidon palveluita koko hankkeen elinkaaren ajalle. Aina yksittäisistä projekteista koko voimalaitoksen toiminta-ajan kattavaan huolenpitoon. Palveluita ovat muun muassa kunnossapitoja huoltopalvelut, asiantuntijapalvelut, tuulimittaukset, käytönjohtopalvelut, etävalvonta ja tarkastukset.

omarahoitusosuus, kokonaisrahoituksen puutteellisuus tai riittämätön maksukyky.

"Jos kaupan ja sen rahoituksen suunnittelussa on käytetty asiantuntija-apua, tällaisia ongelmia tulee harvemmin vastaan", sanoo Vartiainen.

TERHI VANHA

TERHI VANHA

YritykselleDiilion rahallinenriskinotto

·

Kaksi oululaisyritystä markkinoi itseään televisio-ohjelma Diilissä. Mitä oppeja kokemuksesta jäi käteen?

Oululaisyritykset Putaan Pulla ja Livediili olivat mukana markkinoimassa toimintaansa ja tuotteitaan televisio-ohjelma Diilissä tänä keväänä. Oululaiset yrittäjät olivat mukana kauden toisessa ja kolmannessa jaksossa.

"Kiertotalouteen perustuva osto- ja myyntisivusto Livediili hakeutui ohjelmaan, koska yritys on nuori. Se halusi kasvattaa yhteistyönsä ja sivuston myyntiartikkeleiden määrää", kertoo toimitusjohtaja Ari Koski. Hänen kumppaninaan Livediilissä työskentelee innovaatiojohtaja Jaakko Tolonen Putaan Pulla tahtoi kasvattaa tunnettuuttaan Etelä-Suomessa.

"Aloimme toimittaa tuotteitamme koko Suomeen muutama vuosi sitten. Etelä-Suomessa olemme kuitenkin kuluttajille vielä hyvin tuntemattomia", perustelee yrittäjä Helmi Tyykiluoto, joka osallistui Diiliin yhdessä markkinointipäällikkö Iita Tyykiluodon kanssa. Yrityksen toimitusjohtaja on Kai-Antti Tyykiluoto

Aloimme toimittaa tuotteitamme koko Suomeen muutama vuosi sitten.

Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla

Myyntikasvoi

Diilin kilpajoukkueet tarttuivat Putaan Pullan ja Livediilin antamiin haasteisiin, joissa tuli kehitellä rieskareseptejä ja myydä tuotetta sekä hankkia lisää asiakaskuntaa kiertotalouden kehyksissä toimivalle osto- ja myyntisivustolle. Tyykiluoto sanoo osallistumisen olleen yritykselle kannattavaa. Jak-

son esitys näkyi positiivisena piikkinä yrityksen verkko- ja some-sivujen kävijämäärissä, joissa kummassakin kävijämäärät kuusinkertaistuivat. Lisäksi suoraan yritykseen tuli paljon yhteydenottoja ja ehdotuksia erilaisista yhteistyökuvioista.

Diili-jaksossa yrityksen uusi ”limput”-kuosi näkyi kilpailijoiden huppareissa, Helmin ja Iitan jakuissa sekä tuote- ja pahvipakkauksissa. Lisäksi yritystä mainostettiin ohjelman tauoilla.

"Jakson tullessa ulos kampanjoimme tuotteitamme, ja esimerkiksi rieskojen myynti on kasvanut noin kymmenen prosenttia", Tyykiluoto sanoo.

Maksoi25000euroa

Livediilin Koskelle Diiliin osallistuminen oli osittainen pettymys. Hän olisi toivonut enemmän vastinetta rahoille ja avoimuutta tuotannolta.

Koski pettyi esimerkiksi siihen, että ohjelmassa tuotiin toistuvasti esille kilpailevaa sivustoa, jota Diili-kilpailijat käyttivät malliesimerkkinä. Koski olisi toivonut myös jakson tekemisen jälkeistä yhteistä purkutilaisuutta valmentajien ja kilpailijoiden kanssa yrityksen oman markkinoinnin avuksi jatkoon.

"Diili-jakson ansiosta yritystä mainostettiin parin viikon ajan", kertoo Koski. Livediilin toimintaan

lähti mukaan parikymmentä yritystä ja satoja yksityiskäyttäjiä –silti vain noin puolet toivotusta tuloksesta.

Koski kertoo, että nuorelta yritykseltä upposi Diili-keikkaan arvonlisäveroineen yli 25 000 euroa, josta vain murto-osa on tullut suoraan rahallisesti takaisin.

Hullutusvoikantaa

Pettymys ei silti saanut yrittäjäkaksikkoa sammaloitumaan, vaan Koski ja Tolonen perustivat fyysisen kierrätyskeskuksen Oulun Toppilaan. Keskuksen ja verkkosivuston on tarkoitus tukea toistensa toimintaa ja mainostaa jatkossa toinen toistaan.

Putaan Pullan Tyykiluoto toteaa myös suoraan, että Diiliin osallistumisella oli arvokas hintansa. Hän kokee silti ohjelmaan osallistumisen vaikkapa yksittäisiä tvmainoksia kannattavammaksi sijoitukseksi.

Kummallakin oululaisyrityksellä on saman suuntainen viesti vastaavaa kokemusta havitteleville: kannattaa harkita tarkasti omia tarkoitusperiään – silti joskus hullutuksiin riskillä lähtö voi kantaa.

Diili-jakso oli ensimmäinen televisiotuotanto, johon Putaan Pulla -perheyrityksen Iita (vas.) ja Helmi Tyykiluoto ovat osallistuneet. ”Se yllätti, kuinka iso joukko tekijöitä oli mukana.”

Yrityspalveluverkosto

yritysneuvojientyöntueksi

Osaamista

jaetaan jatkossa maakunnan isojen ja pienten yksiköiden kesken

Uutukainen yrityspalveluverkosto on aloittanut toimintansa PohjoisPohjanmaan maakunnassa. Toimijoita kokoontui ensimmäistä kertaa Utajärvellä viime kuun lopussa.

Maakunnan paikkakunnat ovat erikokoisia. Eri kuntien yrityspalveluissa ja yritysneuvojilla on erilaista osaamista, kuvailee PohjoisPohjanmaan Yrittäjien projektikoordinaattori Minna Paakkola lähtötilannetta.

Paakkola kertoo, että verkoston on tästä eteenpäin tarkoitus toimia yhteisönä ja vertaistukena yritysneuvojille.

"Monessa organisaatiossa on vain yksi yritysneuvoja. Kun verkostossa syntyy luottamus, on matala kynnys soittaa kollegalle toiselle puolelle maakuntaa ja kysyä jonkin tietyn asian hoitamisesta."

Paakkola jatkaa, että eri yritysneuvontayksiköiden kesken voi ylpeästi lainata ja ottaa mallia vaikkapa jostakin toimintatavasta. Yrittäjille muutoksen on tarkoitus näkyä myönteisesti siten, että verkoston toiminnan tiivistyessä yrittäjät saavat laajempaa osaamista käyttöönsä.

"Tärkeä asia verkostossa on myös ajankohtaisen tiedon välittäminen."

Yliopistomukana

Oulun yliopiston projektipäällikkö Tiina Pääkkö Oppiminen ja oppimisprosessit -tutkimusyksiköstä on päävastuussa yrityspalveluverkoston kokoamisesta ja vertaisverkoston oppimisen ohjaamisesta. Jälkimmäinen tarkoittaa esimerkiksi työpajaa, jossa lähdetään etsimään yhteistä missiota ja visiota. "Alkuvuosi on mennyt siihen, että mukana olevien organisaatioi-

Yrityspalveluverkoston ensimmäinen tapaaminen

seuraavia

Projektikoordinaattori Minna Paakkola kertoo, että verkosto toimii yhteisönä ja vertaistukena yritysneuvojille.

den kanssa on haettu yhteistä ymmärrystä, selkeytetty tavoitetta ja tapoja toimia", Pääkkö kertoo.

Tällä hetkellä verkostossa mukana on pääasiassa julkisia ja kunnallisia elinkeinotoimijoita.

Pääkkö korostaa, että vertaisoppimisen edellytyksenä on oppimista mahdollistavat rakenteet, verkoston jakama yhteinen tietopohja ja yhteiset tavoitteet. Myös luottamuksen vahvistaminen on tärkeää.

"Verkostossa kannustetaan rakentavaan kyseenalaistamiseen –siihen, että uskalletaan kysyä kysymyksiä ja myös törmäyttää erilaisia näkemyksiä. Monesti oppiminen lähtee liikkeelle hyvästä kysymyksestä", sanoo Pääkkö.

Utajärvialoitti

Verkoston ensimmäinen tapaaminen oli Utajärvellä, jossa on laajalti yrityspalveluverkoston kohderyhmää. Utajärven Yrityspuisto Oy:n yrityskehittäjä Miia Oja järjesti tapaamisen. Hän työskentelee Yrityspuistossa toimitusjohtaja Vuokko Pason ja yrityskehittäjä Tiia Juntusen kanssa.

osallistujien toiveita

Monesti oppiminen lähtee liikkeelle hyvästä kysymyksestä.

Tiina Pääkkö

Oulun yliopiston projektipäällikkö

"Osallistujilta tuli kiitosta ohjelmasta ja muun muassa ajankohtaisista puheenvuoroista koskien aurinkovoimaa ja vetyä sekä sivuvirtojen hyödyntämistä. Ohjelman tauoilla kuului ihanaa puheensorinaa", Oja kertoo. Oja työskentelee myös Utajärven osatoteutuksen projektipäällikkönä KASVA-hankkeessa. Hankkeessa

on mukana eri organisaatioita. "Olemme yhteydessä Utajärven yrityksiin ja pyrimme tunnistamaan yritysten kasvuvaiheita. Usein kasvun vaiheet ja haasteet ovat yrityksille samanlaisia, vaikka toiminta ja toimiala voivat olla erilaisia", Oja sanoo.

Hän toivoo, että yrityspalveluneuvojien entistä laajempi verkosto laajentaa myös Yrityspuiston osaamispankkia edelleen. "Pohjois-Pohjanmaan alue on laaja ja yritystoimintaa on laidasta laitaan. Verkosto tukee meidän työtämme ja sitä kautta utajärviset yritykset hyötyvät verkoston toiminnasta", Oja sanoo.

Hän muistuttaa, että yritysyhteistyö on usein enemmän kuin osiensa summa. Yhteistyöstä voi näin syntyä täysin uutta liiketoimintaa ja yhteistyötä.

ANNA PESONEN-SMITH

ilaisuuksiin. Esim. tyhypäivät, häät, synttärit ja urheilutapahtumat yms.

MINNA KILPELÄINEN

järjestettiin Utajärvellä. Osana ohjelmaa kuultiin

ja suunniteltiin verkoston

askeleita, kertoo tapahtuman järjestäjä, Utajärven Yrityspuiston yrityskehittäjä Miia Oja.

Kaksimaanosaa,kaksisukupolvea

·

Kansainvälinen perheyritys Findoor Group työllistää sata kansainvälistä osaajaa, Iissä yrityksellä on 50 työntekijää

Findoor Group -konserni laajensi toimintaansa ja perusti tehtaan Kanadaan vuonna 2018.

Iiläinen konserni kansainvälistyi entisestään kuutisen vuotta sitten. Findoor Groupilla on nyt myyntiyhtiö Ruotsissa, myyjiä Euroopassa ja tehdas Kanadassa.

"Kanadassa puikoissa on veljenpoikani Oskari Jaara. Veljeni Seppo Jaara on toinen Findoor Groupin pääomistajista. Hän käy välillä ohjaamassa Kanadan Findoorin toimintaa”, Findoor Oy:n toimitusjohtaja Tauno Jaara summaa.

”Olen toiminut Kanadassa Findoor-tehtaan perustamisesta asti sen vetäjänä. Kanadassa sai aluksi sopeutua paikalliseen kulttuuriin ja ilmastoon. Kanadassa on kuitenkin helpompaa yrittää. Byrokratian ja verotuksen kanssa ei tarvitse tuskailla niin paljon kuin Suomessa”, Oskari Jaara kiittelee.

Kansainvälistyvä perheyritys

Kansainvälinen meininki on myös Iissä Findoorin tehtaan tuotantopuolella, jossa työskentelee suomalaisten ohella kuusi ukrainalaista ja yksi kirgisialainen.

”Saimme ensimmäiset kolme ukrainalaista kesätyöntekijäämme kahdeksan vuotta sitten, kun naapuriyritys lakkautti toimintansa ja

suositteli heitä meille. Välillä porukkaa lähti kotimaahansa, osa tuli takaisin. Lisäksi meille tuli uusia ukrainalaisia työntekijöitä”, Tauno Jaara toteaa.

Findoor Group työllistää 100

Omistajanvaihdostulilla

Findoorin omistajanvaihdos etenee pikkuhiljaa. Kanadassa toimiva Oskari Jaara ja Iin tehtaan Topias Jaara kumpikin omistavat tällä hetkellä 20 prosenttia Findoor Groupin osakekannasta. He ovat yrityksen tehtaiden tulevia omistajia.

”Tarkkaa aikataulua omistajanvaihdokseen ei vielä ole. Teemme lopullisen sukupolvenvaihdoksen kuitenkin lähivuosien aikana,” Tauno Jaara kertoo.

”Olen tullut töihin Findoorille

ala-asteikäisenä hallia siivoamaan ja osia valmistamaan tuotantopuolelle koulun lomien aikaan”, Topias Jaara kertoo.

Tällä hetkellä hän toimii hallintopuolella varatoimitusjohtajana myynnissä ja talousosastolla.

”Kun tulee nuorena töihin ja kasvaa erilaisten työtehtävien myötä talon tavoille, on helpompaa alkaa täysipäiväiseksi työntekijäksi. Olen käynyt talonrakennuspuolen ammattikoulussa, mutta oppinut tämänhetkisen toimen-

kansainvälistä osaajaa Kanadan työntekijät mukaan lukien. Yhteistyö suomalaisten ja kansainvälisten työntekijöiden kesken on sujunut mutkattomasti. ”Tuotantopuolella, jossa ulko-

pärjää, kun asenne on kohdillaan ja on halukas paiskimaan töitä”, Jaara kertoo.

Oviatehdaskäyttöön 35vuotta

Findoor Oy:n valmistaa taitto-, karmi- ja palo-ovia tehdaskäyttöön. Ensimmäiset ovet valmistettiin itse omaan tehtaaseen, kun sopivaa mallia ei markkinoilta löytynyt.

”Ovia olemme tehneet jo 35 vuotta. Aikoinaan isäni alkoi ajamaan soraa 1950-luvulla Iin Jakkukylällä. 1970-luvulla aloitimme puutavaran ajon. Minä ja kolme veljeäni ajoimme puutavaraa 28 vuotta. Vuonna 1999 päätimme keskittyä ovien tekoon”, Tauno Jaara muistelee yrityksen kehitystä nykypäivään.

”Aikoinaan Jakkukylässä puutavaraa ajaessa ei olisi osannut kuvitella, että joskus yrityksemme toisena kielenä olisi englanti”, naureskelee Tauno Jaara.

Iin tehdasta ovat mukana pyörittämässä Tauno Jaaran vaimo Vuokko Jaara sekä poika Topias Jaara, joka hoitaa yrityksen talouden ja myynnin työtehtäviä varatoimitusjohtajana.

maalaiset työntekijämme työskentelevät täällä Iin tehtaalla, ei tarvitse koulutusta. Työn oppii tekemällä. Meillä on Iissä yhteensä noin 50 työntekijää ja tehtaan työntekijöiden yhteishenki on hyvä. Meillä ANNA RAUDASKOSKI

kuvani työn kautta”, Topias Jaara määrittelee.

Jaara hoitaa vientiä Eurooppaan ja toisena työkielenä on englanti. Kieltä tulee puhuttua päivittäin puhelimessa.

”Kiinnostus englantia kohtaan on lisääntynyt, vaikkei minulla hyvä kielipää olekaan. Pärjään englannilla, vaikka olenkin joutunut sitä puhumalla pois omalta mukavuusalueeltani”, toteaa Jaara.

”Topias puhuu kyllä rohkeasti

englantia ja tulee toimeen loistavasti kansainvälisten asiakkaidemme kanssa. Topias hoitaa viennin Eurooppaan. Viime vuonna veimme yhdeksään maahan ovia. Kyllä se vaatii asennetta”, Tauno Jaara kiittelee.

”Topias on ylipäätään ottanut työhommat hyvin haltuun siitä asti, kun hän tuli tänne ensimmäistä kertaa töihin.”

Topias Jaara on nähnyt yrittäjien arkea pienestä pitäen. Kun syntyy yrittäjäperheeseen, työ on

mukana myös kotielämässä. ”Yrittäjyys on elämäntyyli. Se on kasvattanut ajatukseen, miten markkinatalous pyörii ja mitä liiketoiminnan pyörittäminen vaatii. Haluan yrittäjyydestä itselleni elämäntavan. Vanhempieni esimerkki on innostanut. On etuoikeus, että on saanut syntyä yrittäjäperheeseen”, Topias Jaara luonnehtii.

ANNA RAUDASKOSKI

ANNA RAUDASKOSKI

Findoor Group työllistää 100 kansainvälistä osaajaa Kanadan työntekijät mukaan lukien. Kuvassa toimitusjohtaja Tauno Jaara (vas.) ja varatoimitusjohtaja Topias Jaara.

Yritystuistaapuyritystenkasvuun

·

LapWall tekee kehittämisavustuksen turvin

Pyhännälle tehtaan, joka työllistää 50 henkilöä sekä alihankkijoita

Puuelementtejä valmistava

LapWall Oyj tiedottaa 19 miljoonan euron tehdasinvestoinnista Pyhännälle. Tehdas rakennetaan nykyiselle Pyhännän yksikön tehdasalueelle ja se suunnitellaan otettavaksi käyttöön vuoden 2025 toisella vuosipuoliskolla.

Yksi investoinnin mahdollistava tekijä on ollut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, joka on tukenut LapWallia kehittämisavustuksella Euroopan aluekehitysrahastosta.

Yrityksen toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen kertoo uuden tehtaan työllistävän täydellä kapasiteetilla 50 henkilöä sekä alihankkijoita.

”Investointi mahdollistaa LapWallin strategian mukaisen kannattavan kasvun ja markkinao-

Oiva

suuden merkittävän kasvattamisen”, kommentoi Pekkarinen.

Tiedotteessa kerrotaan investoinnin laskevan osavalmistus- ja kokoonpanokustannuksia merkittävästi sekä kolminkertaistamaan tuotantokapasiteetin.

Demecaeteni avustuksenturvin

Vuonna 2008 Haapavedellä perustettu Demeca Oy tuottaa älykkäitä biokaasun tuotanto- ja jalostusratkaisuja, navetan kuivitusjärjestelmiä ja lietepumppuja.

Yrityksen toimitusjohtaja Pekka Vinkki perusti yrityksen alun perin kuivitusjärjestelmän tuotekehitystä varten. Yksi ehto yrityksen perustamiselle oli rahoitus, joka mahdollistaisi tuotekehityksen aloittamisen.

Business Finland suostui rahoittamaan tuoteideaa, tosin ei tuotekehitysavustuksena, vaan lainarahalla. Laina on jo vuosia sitten maksettu pois, kuivitusjärjestelmä on markkinoilla ja sillä on Vinkin mukaan kansainvälistä myyntipotentiaalia.

Jos rahoitusta ei olisi tullut, ei tuotetta olisi kehitetty eikä yritystä olisi perustettu. ”Firman perusta-

LapWallin toimitusjohtaja

Jarmo Pekkarinen kertoo ensi vuonna valmistuvan tehtaan työllistävän täydellä kapasiteetilla 50 henkilöä sekä alihankkijoita.

minen olisi siirtynyt pitkästi tai idea olisi työnnetty jonnekin muualle”, Vinkki kommentoi yrityksen aloittamista.

Demeca käyttää yritystukia laajasti tuotteiden ja yrityksen kehittämiseen. Vinkki kertoo tukia haettavan esimerkiksi uusien tuot-

hetkihakeaavustusmäärärahaa

ELY-keskuksen käytössä olevat

määrärahat yrityksen kehittämisavustuksiin ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen suuret, kertoo

ELY-keskuksen johtava yritysasiantuntija Anne Pulkkinen

Avustusta jaettiin viime vuonna noin 25 miljoonaa euroa ja tänä vuonna sitä on myönnetty jo melkein 10 miljoonaa euroa. Pulkkinen arvioi tulevien vuosien määrärahojen olevan tavanomaista pienemmät, esimerkiksi ensi vuoden määrärahat laskevat alle 15 miljoonaan euroon. Hän kannustaakin yrittäjiä tarttumaan

tilanteeseen: ”Nyt onkin oivallinen hetki suunnitella isompaakin hanketta!” Rahaa on paljon liikkeellä edeltäviin vuosiin verrattuna. Pulkkisen mukaan ohjelmakaudella 2014–2020 Pohjois-Pohjanmaalla jaettiin yrityksille keskimäärin 19

teiden markkina- tai vientikelpoiseksi tekemiseksi.

Avustuksenmääräkasvaa yrityksenkoonmukaan

Pekkarinen kommentoi LapWallin ELY-keskukselta saaman avustuksen olevan merkittävä, mutta ei voi kertoa tässä vaiheessa enempää avustuksen määrästä.

Finanssialan yhtiö Indereksen pääanalyytikko Antti Viljakainen kuitenkin arvioi viime kuukauden kirjoituksessaan, että tämän tyyppisessä hankkeessa ELY-keskuksen investointituki voi olla 20–35 prosentin luokkaa.

Vinkki kertoo Demecan saaman tuen nousseen yrityksen ja hankkeiden kasvamisen mukaan. Viime vuonna tukien osuus hankkeissa on ollut muutamia satoja tuhansia euroja.

LapWallin tekemä tukihakemus oli iso. Pekkarinen kertoo hakemuksen vaatineen satakunta liitettä. Yritys konsultoi HaapavedenSiikalatvan seutukunnan kehittämiskeskukselta apua avustushakemuksen tekemiseen.

Kehittämiskeskukselta saatu asiantuntija auttoi pitkän hakemuksen täyttämisessä. Pekkarinen

Ilman rahoitusta firman perustaminen olisi siirtynyt tai idea olisi työnnetty jonnekin muualle.

Pekka Vinkki toimitusjohtaja, Demeca Oy

suosittelee asiantuntijaan turvautumista muillekin avustushakemuksia tekeville yrittäjille, ja uskoo että myös muilla maakunnilla löytyy samanlaisia mahdollisuuksia apuun.

Myös Demeca käyttää välillä ulkopuolista apua tukien hakemiseen, mutta Vinkki kertoo yrityksessä olevan nykyään hyvin myös omaa osaamista hakemusten täyttämiseen.

JAAKKO KOIVUKANGAS

miljoonaa euroa vuodessa yrityksen kehittämisavustuksen ja toimintaympäristön kehittämisavustuksen muodossa. ”Hakemuksia on tällä hetkellä käsittelyssä alle 80 kappaletta ja niihin arvioidaan myönnettävän vajaa 18 miljoonaa euroa, jonka jälkeen määrärahoja jää vielä reilut 20 miljoonaa euroa”, Pulkkinen kommentoi. ”Uusista hankkeista käydään koko ajan neuvotteluja ja mukana on isompiakin investointeja.”

JAAKKO KOIVUKANGAS

vuonna.

Vientivetoinenmaa,keskeinensijainti

OESvaikuttajaverkosto matkusti Prahaan tutustumaan Tšekin talouteen ·

Yrittäjien Oman elämänsä sankari -vaikuttajaverkoston (OES) 11. vuosikurssi suuntasi huhtikuun lopussa kansainvälisyysmatkalle Tšekin pääkaupunkiin Prahaan.

Monipuolisten vierailukohteiden kautta OES-delegaatio sai kattavan kuvan maasta. Suomen suurlähettiläs Pasi Tuominen kertoi heti matkan alkuun maan ajankohtaiskatsauksen, sivuten niin poliittista tilannetta kuin taloutta.

Kauppa- ja teollisuusministeriössä kuultiin erilaisista ministeriöiden rahoittamista yrityshankkeista, joilla on pyritty muun muassa lisäämään yritysten digitalisaatiota. Tällainen on ollut projekti, jolla erityisesti maaseudun yrityksiä on kannustettu ottamaan käyttöön korttimaksu.

Toisessa projektissa on tuettu maaseudun kauppoja ja samalla taattu palvelujen pysyminen myös kaupunkien ulkopuolella. Nämä projektit ovat olleet menestyksiä, joilla ministeriö on samalla kasvattanut yritysten läpinäkyvyyttä ja ennustettavuutta.

Vierailu Confederation of In-

dustry of the Czech Republicissa antoi hyvän kuvan yritysten edunvalvonnasta. Kyseinen järjestö on maan suurin työnantajajärjestö, jonka jäsenyrityksissä työskentelee 1,3 miljoona työntekijää ja edustettuna ovat tärkeimmät taloudenalat, kuten auto- ja kemianteollisuus.

Järjestö on yli 100 vuotta vanha ja heijastaa Tšekin pitkää teollistumisen perinnettä, tehden edunvalvontaa myös EU-tasolla.

KONEen Tšekin yksikössä saim-

me kuulla mielenkiintoisen esityksen yhtiön paikalliselta toimitusjohtajalta Jan Samalilta Suomalaisen yrityksen megatrendit kaupungistuminen, kestävä kehitys ja teknologia tukevat strategiaa, joka tarjoaa erilaisia vaihtoehtoja kasvulle.

KONEen toiminnassa Tšekeissä korostui maan vakaa ja ennakoitava yrityskulttuuri, hyvä infrastruktuuri sekä yleensä hyvin toimiva yhteistyö kaupunkien, alueiden ja valtion välillä. Esille tuli myös

maan ulkomaan investointien korkeataso. Maan haasteina korostui muun muassa rakennusluvan saamisen kesto, joka voi olla jopa 10 vuotta ja tämä on aiheuttanut asuntopulaa erityisesti Prahassa. Energiariippuvuus Venäjästä on vaatinut uudelleen järjestelyjä energiantuotannossa viimeisen kahden vuoden aikana. Myös valtion budjettivaje nousi esille. Muita vierailukohteita matkalla olivat mm. EUSPA (European

TietoaTšekeistä

Maassa on 10,6 miljoonaa asukasta, joista pääkaupunki

Prahassa asuu n. 1,26 miljoona asukasta

Maa on EU- ja Nato-maa

Käytössä on oma valuutta koruna

Maa on vientivetoinen teollisuusmaa, 80 % bkt:stä tulee viennistä

Verotus on yritysmyönteistä ja Saksa naapurissa on tärkein vientimaa

Maan inflaatio on ollut yksi Euroopan korkeimmista

Työttömyysaste on yksi Euroopan alhaisimmista, vajaat 4 %

Praha on Euroopan neljänneksi rikkain kaupunkialue

Space Agency), Prague University of Economics and Business ja Prahan kaupungin talous ja innovaatiokeskus.

OES-vuosikurssin11 seuraavaetappi on Valtakunnalliset yrittäjäpäivät Seinäjoella lokakuussa, jossa on luvassa myös kunniakirjojen jako.

OES-vaikuttajaverkosto vieraili keväisellä Prahan matkalla muun muassa Kauppa- ja teollisuusministeriössä.

MILLA RAAPPANA

Robotistalääkefarmaseuttipulaan

Työpanoksellaan lääkerobotti maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa ·

Oulunsalon apteekin apteekkari

Laura Tuovinen investoi vuoden alussa täysautomaattiseen lääkkeiden keräilyvarastojärjestelmään eli lääkerobottiin. Robotti rakennettiin viikolla yhdeksän ja otettiin käyttöön hiihtolomaviikolla.

Lääkerobotti toimii niin, että takahuoneessa reseptilääkkeet syötetään liukuhihnalle, mistä ne lajitellaan tekoälyn avulla omille paikoilleen. Ainoa poikkeus ovat ulkoisesti pyöreät paketit, joiden jakelu hoidetaan edelleen manuaalisesti, sillä niistä imukupilla toimiva jakelija ei saa kiinni.

"Kaikkien mielipide alusta asti on ollut, että pois ei enää anneta."

Fiksujaluotettava

Luotettavuudesta ei kuuleman mukaan ole pulaa:

"Jos se ei pysty lukemaan pakkauksen QR-koodia, joka on jokaisella lääkepaketilla ainutlaatuinen

kuin henkilötunnus – pakkaus hylätään ja robotti työntää sen ulos takahuoneen palautusaukosta."

Jos jokin lääke on loppu, robotti ei siitä häkelly, vaan tulee ilmoitus, ettei lääkettä ole juuri nyt saatavilla. Laite myös priorisoi lääkkeitä, joita menee enemmän, kuten keväisin esimerkiksi allergialääkkeitä, ja osaa sijoittaa ne lähemmäksi ulostuloaukkoa.

"Se on niin fiksu", Tuovinen hymähtää.

Tuovinen luettelee hyviksi puoliksi sen, ettei jakelija joudu karanteeniin, jos iskee uusi pandemia, eikä se tarvitse sairauslomaa. Sillä myös säästetään vallitsevassa valtakunnallisessa farmaseuttipulassa yhden työntekijän verran suorittavaa työtä.

Farmaseutteja koulutetaan lä-

on väsymätön apuri. ”Kaikkien

hinnä Itä- ja Etelä-Suomessa, jolloin moni jää alueille myös työhön. Oulun yliopisto on hakemassa tulevana syksynä opetusministeriöltä farmaseuttien ja proviisorien tutkinnonanto-oikeutta. Luvan myötä koulutus saataisiin alkamaan todennäköisesti syksystä 2026, mikä puolestaan tietäisi helpotusta pohjoisen farmaseutti- ja proviisoripulaan.

Eipelkkäapteekki

Oulunsalon apteekki työllistää viisi kokoaikaista farmaseuttia, joiden lisäksi yrityksessä on kaksi lääketeknikkoa ja lääketeknikko-

Kaikkien mielipide alusta asti on ollut, että pois ei enää anneta.

Laura Tuovinen Apteekkari

oppisopimusopiskelija. Yksi farmaseuteista toimii myös kosmeto-

logina ja vastaa apteekin kosmetiikkapuolesta.

Lääketeknikoista yksi on saanut myös lähihoitajan koulutuksen, ja hän vastaa apteekin terveyspisteen toiminnasta. Terveyspisteellä suoritetaan pieniä hoitotoimenpiteitä sekä laboratoriotoimintaa. Oulunsalon apteekin yhteydessä on Oulun toinen Synlab-laboratorio.

"Olemme porukkana kehittämishaluista. Meillä on myös yläkerrassa hyvinvointihoitola Isla, jossa toimii kaksi kosmetologia, mutta he eivät työskentele apteekin puolella."

Tuovinen on seurannut kollegoiden jalanjälkiä. Hän nimeää Oulusta useamman apteekin, joissa on

jo lääkerobotti, muun muassa Hansa-apteekki sekä Merikosken apteekki Tuirassa. Hän kävi tutustumassa lääkerobottiin myös Kuopion Puijonlaakson apteekissa sekä robotin kotiin, eli New Iconin tehtaaseen Kuopiossa. Tuovinen laskee, että lääkerobotti maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa. Kyse ei kuitenkaan ole verrannollisesti suoraan rahasta, vaan myös työpanoksesta, sillä yritystä työllistävät esimerkiksi myös jatkuvasti lisääntyvät kotihoidon tilaukset.

Lääkerobotti

mielipide alusta asti on ollut, että pois ei enää anneta”, sanoo apteekkari Laura Tuovinen

MARIA NIKKILÄ

MARIA NIKKILÄ

”Olipa jännä ja kiva kokemus!”. Näitä huudahduksia tuottaja-toimittajat Aulikki Ståhle (vas.) ja Sanna Viero kuulevat vierailtaan usein. Av-teknikko Paavo Impiö vastaa lähetysten teknisestä tuotannosta.

TE-liven lähetyksissä avataan työpaikan maailmaa ja rikotaan mielikuvia toimialoista

Työ- ja elinkeinopalvelujen TE-live on ikkuna rekrytoivan työnantajan maailmaan, työyhteisöön ja työtehtäviin. Työnhakijat odottavat tänä päivänä rekrytoinnilta visuaalisuutta, konkretiaa ja avoimuutta.

”TE-liven kautta työnhakija voi tutustua mahdolliseen tulevaan työnantajaansa jo ennakkoon. Pyrimme lähetyksissä realistiseen työpaikan arjen sekä tehtävien kuvaamiseen”, tuottaja-toimittaja Aulikki Ståhle Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistosta kertoo.

”Kerromme, millaista työ oikeasti on ja miksi vaikkapa tiettyjä taitoja arvostetaan. Näin työnhakija voi peilata omia vahvuuksiaan ja pohtia, olisivatko ne hyödynnettävissä avoinna olevassa työpaikassa”, tuottaja-toimittaja Sanna Viero jatkaa. Työnantaja voi vaikuttaa lähetyksen luomaan työnantajakuvaan. TE-liven kautta on myös mahdollista vaikuttaa toimialoista kenties muodostuneisiin mielikuviin – ja jopa rikkoa niitä.

”Monien tunnettujen ja arkisilta kuulostavien työpaikkojen ja -nimikkeiden takaa paljastuu usein kiinnostavia ja ajatuksia herättäviä maailmoita. Esimerkiksi monet sote-alan työntekijät ovat avanneet työtään aidosti ja koko sydämellä”, Ståhle sanoo.

Vieron mielestä erikoisimpia työpaikkoja, joita on esitelty, on ollut esimerkiksi vankila.

”Lähetyksen jälkeen huomasi, että ei se sen kummempaa työtä sielläkään ole, vaikka työympäristö onkin hieman erilainen.”

Tarkoituksena on luoda positiivisen

asenteen ja avoimuuden kautta realistinen kuva työpaikasta.

Toimialat näkyviksi teemaviikoilla

TE-liven järjestämän logistiikan teemaviikon tavoitteena oli Ståhlen mukaan esitellä alaa laajasti ja monipuolisesti.

”Teemaviikko toteutettiin neljän lähetyksen kokonaisuutena, joissa kerrottiin alan näkymistä ja työllistymismahdolli-

suuksista sekä avattiin haussa olevia työvoimakoulutuksia.”

Toimialateemaviikon myötä yritys saa kasvot avatessaan ovensa katsojille. Tieto alasta ja sen mahdollisuuksista voi lisätä katsojien kiinnostusta alan koulutuksiin ja työtehtäviin.

Toukokuussa TE-livessä on tulossa palvelualojen teemaviikko, jonka valmistelut ovat kovassa vauhdissa. Myös näissä lähetyksissä avataan toimialaa, sen tule-

REKRYTOI TE-LIVESSÄ

• Maksuton palvelu on tarkoitettu kaikkien alojen rekrytointeihin. TE-live tuottaa myös kansainvälisiä rekrylähetyksiä.

• Yritys voi hakea lähetyksessä tekijöitä yhteen tai jopa kymmeniin työpaikkoihin.

• Seuraa suoria lähetyksiä ja katso tallenteita: TE-live (te-live.fi).

• Lähetyksiä voi seurata myös YouTube-kanavalla Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto (bit.ly/popte-live).

• Kiinnostuitko? Ota yhteyttä: te-live.fi/yhteystiedot#pohjois-pohjanmaa.

vaisuudennäkymiä, sekä esitellään alan työvoimakoulutuksia.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

TE-live soveltuu sekä isojen että pienten yritysten rekrytointitarpeisiin ja avoimien työpaikkojen markkinointiin. Rekrytoijan kannattaa olla yhteydessä tuottajiin hyvissä ajoin.

”Mitä aikaisemmin pääsemme pohtimaan työnantajan tarpeita, sen vaivattomammin prosessi saadaan liikkeelle. Jos markkinoinnista halutaan hyötyä ennen lähetystä, on hyvä olla liikkeellä ajoissa”, Ståhle toteaa.

”Jos lähetys on sovittuna jo ennen kuin rekrytointi alkaa, niin linkki lähetykseen saadaan heti alusta asti työpaikkailmoitukseen mukaan”, Viero jatkaa.

TE-liveen osallistuminen on työnantajalle maksutonta ja ketterää. Suoraan lähetykseen kannattaa varata aikaa noin tunti. Koko prosessi vie työnantajalta aikaa parisen tuntia.

Parhaimmillaan Pohjois-Pohjanmaan lähetykset ovat keränneet lähes 1 000 katsojaa. Tulevista lähetyksistä lähtee tieto kaikille TE-toimiston työnhakija-asiakkaille.

”Työnantaja voi tietenkin hyödyntää ja markkinoida lähetystä myös omissa kanavissaan”, Viero lisää.

Aamiainen Sisältää

Majoitus 2hh

yleisövuoron

Hallituksen työmarkkinalinjalle vahvatuki

Yrittäjät tukevat laajalti hallituksen työmarkkinauudistuksia. Kannatus on sitä suurempaa, mitä enemmän yrittäjä työllistää. Tämä selviää tuoreesta Yrittäjägallupista.

65 prosenttia pk-yrittäjistä kannattaa hallituksen työmarkkinauudistuksia, kertoo tuore Yrittäjägallup. Uudistuksia vastustaa 19 prosenttia vastaajista.

Työmarkkinauudistusten kannatus on sitä suurempaa, mitä enemmän yrittäjä työllistää. Yli kymmenen henkeä työllistävistä 87 prosenttia kertoo kannattavansa uudistuksia. Yksinyrittäjistä kannattajia on 53 prosenttia ja vastustajia 28 prosenttia.

”Työmarkkinauudistuksilla on laaja tuki yrittäjien parissa, mutta joukossa on myös uudistusten vastustajia, joita on lähes viidennes yrittäjistä”, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Yrittäjägallupiin vastasi 3.–15. huhtikuuta 1 076 mikro- ja pk-yritysten edustajaa.Vastaajista 44 prosenttia oli yksinyrittäjiä.

Kannatusvahvinta teollisuudessa

prosenttia), rakentamisessa (75 prosenttia) ja kaupan alalla (72 prosenttia). Vastustajia on eniten asiantuntijapalveluissa (28 prosenttia) sekä naisyrittäjissä (29 prosenttia). ”Tuloksissa näkyy vahvasti henkilöstömäärä ja toimialat. Uudistukset miellyttävät erityisen paljon työnantajia, joita on paljon teollisuudessa, kaupan alalla ja rakentamisessa”, Pentikäinen sanoo.

”Erot sukupuolten välillä ovat hyvin merkittäviä. Miesyrittäjistä uudistuksia tukee 77 prosenttia mutta naisista vain 48 prosenttia. Naistenkin parissa on tosin selkeästi enemmän tukijoita kuin vastustajia, joita on 29 prosenttia.”

Ammattiyhdistysliikkeen poliittisia lakkoja yrittäjät vastustavat laajalti. 79 prosenttia vastaajista kertoo vastustavansa niitä ja 12 prosenttia kannattavansa. Poliittisten lakkojen kannatus on laajinta yksinyrittäjien (18 prosenttia), alle 39-vuotiaiden yrittäjien (22 prosenttia) ja naisyrittäjien (18 prosenttia) keskuudessa. (Suomen Yrittäjät)

Työmarkkinauudistusten kannatus on vahvinta teollisuudessa (80 SUOMEN YRITTÄJÄT

?ELl?ååKLålNEN O

Peltipaja Kovalainen Oy on pitkään alalla toiminut rakennusten peltitoimittaja ja -asentaja, joka tarjoaa luotettavaa ja laadukasta työtä niin pieniin kuin isoihinkin kohteisiin.

Teemme kaikenlaisia rakennuspeltejä asiakkaan toimittamien mittojen mukaan, tarvittaessa myös asennettuna.

Yhteistyöratkaisikaavoitusongelman

·

Eläinlääkäriasema

Herttainen pääsee vuodenvaihteessa vastaanottamaan kaikenkarvaiset lemmikit uusissa isoissa tiloissa

Eläinlääkäriasema Herttainen Haukiputaalla sai alkunsa 2017 Kamila Bernasiewiczin ja yhden klinikkaeläinhoitajan työpaikkana. Heti alusta alkaen yrittäjälle oli tärkeää olla riippumaton isoista ketjuista ja pystyä palvelemaan lemmikkejä omistajineen itsenäisenä yrittäjänä. Asiakaskunta laajeni pian Oulun ulkopuolellekin. Työtekijöitä rekrytoitiin lisää, mutta samalla toimitilan kävivät ahtaaksi. Viime vuonna kypsyi päätös laajentaa yrityksen tiloja.

Laittaessaan rakennuslupahakemuksen vireille Hehkukujalle Haukiputaalle Bernasiewicz kohtasi haasteen. Kaukolämpöä ei alueelle luvattu, ja pohjavesialue esti maalämmön käytön.

Yrittäjäyhdistys tuliavuksi

Onnenkantamoisena päätöksestä seuraavana aamuna hän osallistui Haukiputaan Yrittäjien aamukahveille ja kertoi toimitilansa ongelmasta. Yrittäjien puheenjohtaja Seppo Pekkala lupasi ottaa asiasta koppia.

Pekkala soitti läpi kaikki kontaktinsa Oulun kaupungilta kansanedustajia myöten sekä jututti asiantuntijoita BusinessOulusta, jotka voisivat auttaa asiassa eteenpäin.

“Tilanne tuntui itsestä aluksi toivottamalta ja aiheutti valtavan stressin. Silloin koin todella, että yhdistys halusi ratkaista yritystäni kohdanneen ongelman. Business Oulusta asiantuntija Seija Haapalainen ja kaupungin maanmittausinsinööri Pia Kangaskorte ovat olleet korvaamattomana apuna”, Bernasiewicz kiittää projektissa tukeneita ihmisiä.

Huhtikuun puolivälissä tontilta kaadettiin puut ja maatyöt ovat juuri käynnistyneet. Projektin edetessä aikataulussa Herttaisen eläin-

Minttu ja Muru.

kaeläinhoitajaa ovat juuri saaneet päätökseen erikoisammattitutkinnot – toinen anestesiasta ja toinen kirugisesta hoitotyöstä.

Klinikalle on hankittu myös uutta tekniikkaa, jotka mahdollistavat hoitoja, joita aiemmin asiakkaiden täytyi hakea Helsingistä saakka. “Olen todella ylpeä meidän tiimistä. Tiedon ja osaamisen jano on porukassa kova ja se vain kasvaa vuosi vuodelta,” yrittäjä kehuu kollegoitaan.

Ketjuuntuminen isohaaste

Ilon aiheita klinikalla koetaan päivittäin. Vakavassa vaarassa oleva lemmikki tuleekin kuntoon ilmaan vaativaa leikkausta.

lääkärit ja klinikkaeläinhoitajat pääsevät vastaanottamaan kaikenkarvaiset lemmikit vuodenvaihteessa uusissa isoissa tiloissa.

Kouluttautuminen auttaakilpailussa

Olen todella ylpeä meidän tiimistä. Tiedon ja osaamisen jano on porukassa kova ja se vain kasvaa vuosi vuodelta.”

Herttaisen henkilökunta kouluttautuu aktiivisesti sekä kotimaassa että ulkomailla. Bernasiewicz on itse käynyt kaikki ESAVS:n (European School for Advanced Veternary Studies) dermatologiakurssit, jotka mahdollistavat korva- ja ihopotilaiden laajan hoitamisen.

Kamila Bernasiewicz

Pari vuotta sitten hän aloitti sisätautien laajemman koulutuskokonaisuuden. Kaksi aseman klinik-

PALVELUMME

• Tilintarkastus

• Erityistilintarkastus

• Arvonmääritykset

Jari Nurkkala, KHT

Timo Salonen, KHT

Joonas Jyrinki, KHT

Janne Pesonen, HT

• Yritysjärjestelyt ja verokonsultointi

• Yrityskaupat ja sukupolvenvaihdokset

Juha Isopahkala, HT

Marja Hentunen, HT

Kari Salonpää, HT

Mikko Lumila, HT

Hanna Kinnunen, HT

Mika Kemppainen, HT

Tuomas Kotajärvi, HT

Anne Karppinen-Salonpää, HT

www.pstilintarkastus.com Kirkkokatu 5, OULU

Seniori-ikäinen snautseri porskuttaa huippukunnossa perustarkastukseen. Usealle asiakkaalle voidaan sanoa, että seuraavaa kontrollia ei enää tarvita, koska asiat ovat jo kunnossa.

Suurimpana haasteena Bernasiewicz kokee alan pääomasijoittajavetoisen ketjuuntumisen. Eläinvertauksena hän kuvaa, että jätit ovat tanskandoggeja ja pienet yksityiset heidän rinnallaan mehiläisiä.

“Onneksi mehiläiset ovat ahkeria tekemään töitä”, hän kiteyttää toimintaperiaatteensa yrittäjänä.

SUSANNA MENDELIN-SONNY

Look at Oulu from the sea

Elämys, joka muistetaan!

JUHLAT OULUSSA, MERELLÄ TAI JOELLA

Järjestä kesäjuhlat, perhejuhlat tai yritystilaisuus!

Laivamme taipuvat juuri sellaiseksi juhlatilaksi kuin haluat. Listaltamme löytyy syötävää jokaiseen tilaisuuteen – a la carte-menut laivan viineineen. Tilaukset ja varaukset: toimisto@oululines.f

oululines.fi

Kamila Bernasiewickz on Haukiputaan Yrittäjien hallituksen jäsen. Ajatusten vaihto ja vertaistuki ovat yrittäjälle kullanarvoisia. Eläinlääkäriasema Herttainen valittiin vuoden yritykseksi 2023.

Kamila Bernasiewicz valmistui eläinlääkäriksi Varsovan yliopistosta 2013. Ouluun hän ihastui erään kesälomamatkan aikana. Kuvassa omat rakkaat keskikokoiset mustat snautserit

Uusin yritysalueemme Nelostien liittymällä, tontit 6€/m tai vuosivuokra alkaen 840€!

KYSYMYS & VASTAUS

Mitenaloitantyöhyvinvoinninjohtamisen?

Voiko tekoälyn tuottamia kuvia ja tekstejä käyttää?

Yritys on kasvanut nopeasti ja työntekijöitä on 18. Työhyvinvointi on kuitattu saunailloilla, mutta haluaisin pitää porukasta parempaa huolta. Mistä lähtisin liikkeelle?

VASTAUS

Tekoälysovelluksilla on helppo tuottaa kuvia ja tekstejä. Voinko huoletta käyttää niitä omassa liiketoiminnassani?

Olet tärkeän asian äärellä. Kasvupyrähdyksessä työhyvinvointi helposti unohtuu ja johtaminen on merkittävä tekijä työnhyvinvoinnin kokemisessa.

VASTAUS

Työhyvinvoinnin lakisääteisiin toimiin kannattaa kiinnittää huomiota. Kun ne ovat tuttuja ja hoi-

Pelkästään tekoälysovelluksella tuotetut kuvat ja tekstit eivät oikeastaan ole kenenkään omaisuutta. Ne eivät esimerkiksi nauti tekijänoikeussuojaa.

käyttää ja millaisia ei, missä tarkoituksessa käyttö on hyväksyttävää ja missä taas ei, ja miten käytöstä kommunikoidaan esimerkiksi kumppaneille tai asiakkaille.

KIRSI PALDANIUS

työyhteisövalmentaja, työnohjaaja, Sepontytär Oy

dossa, on vapaaehtoisten tyhy- ja tyky-toimien vuoro.

Luo katsaus nykytilanteeseen; mitä jo tehdään, mikä toimii? Kysy työntekijöiltä arviota omasta hyvinvoinnista ja työpaikan ilmapiiristä. Keskustelu työhyvinvoinnin johtamisen toiveista rakentaa luottamusta ja huomaat varmasti, että moni asia on kunnossa!

Omia resursseja voi tarvittaessa täydentää työhyvinvoinnin asiantuntijan avulla. Räätälöityyn toteutukseen voi sisältyä esimerkiksi henkilöstökysely, työhyvinvointisuunnitelma ja vuosikello, tyhypäivän ohjelman tai kasvuvalmennus.

Tilitoimisto

Oulun Debet & Kredit Oy

Temmeksentie 3, 90400 OULU

Puh. 040 575 4578

radiokaleva.fi | @radiokaleva Laita viestiä studioon: 044 095 4495

RAAHE 95,7 MHz

RAAHE 95,7 MHz

Aaltoja, jotka myös keikuttaa. OULU 95 MHz

radiokaleva.fi | @radiokaleva Laita viestiä studioon: 044 095 4495

Aaltoja, jotka myös keikuttaa.

Aaltoja, jotka myös keikuttaa. OULU 95 MHz radiokaleva.fi @radiokaleva

Laita viestiä studioon 044 095 4495

radiokaleva.fi | @radiokaleva Laita viestiä studioon: 044 095 4495

RAAHE 95,7 MHz

OULU 95 MHz

Mikäonyrityssaneerauksentarkoitus?

Mikä on yrityssaneerauksen tarkoitus ja merkitys sekä mihin sillä tähdätään?

VASTAUS

Jos pelkällä tekoälysovelluksella luodaan vaikkapa mainos, se tarkoittaa, että toinen toimija voi periaatteessa käyttää samankaltaisista mainosta omassa toiminnassaan, jos se tehdään muutoin asianmukaisesti mainonnan ja markkinoinnin säännökset huomioon ottaen.

Tekoälysovelluksilla tuotettuihin aineistoihin on myös hyvä suhtautua terveen kriittisesti ja pyrkiä tarkastamaan, että esimerkiksi teksteissä esitetyt tiedot tai väittämät ovat oikein.

Yrityksellä olisi nykyään hyvä olla olemassa ohjeistus tekoälysovellusten käyttöön kuten millaisia sovelluksia saa

Yrityssaneeraus tähtää jatkamiskel poisen yrityksen tervehdyttämi seen, maksukyvyn palauttamiseen sekä toiminnan jatkamisen varmis tamiseen. Saneerauksessa yrityk selle laaditaan saneerausohjelma, jossa määrätään miten yritys mak saa saneerattavat velkansa. Saneerausohjelmassa on mahdollista jatkaa velkojen maksuaikoja, tietyissä rajoissa leikata pääomia ja tehdä muita järjestelyjä. Ennen saneerausmenettelyn vireilletuloa syntyneet velat ovat saneerausvelkoja.Saneerauksenalettua, yritys ei voi maksaa saneerausvelkoja eikä niitä voida yritykseltä ulosoton kautta periä.

Suvi Julin

OTM, FM (tietojenkäsittely), luvan saanut oikeudenkäyntiasiamies Berggren

ANTTI MYLLYMÄKI Asianajaja, Audentia Oy

Saneerauksen vireilletulon jälkeen ja menettelyn aikana syntyneet velat, yrityksen tulee maksaa sitä mukaa kun ne erääntyvät.

Otanko kuulusteluihin mukaan asianajajan?

Saneerausmenettelyn aloittamispäätöksessä käräjäoikeus määrää, mihin mennessä saneerausohjelmaehdotus tulee olla tehtynä. Usein ohjelmaehdotusta ei kuitenkaan voida laatia määräajassa. Yrityksen tulevan maksuvaran arviointi vaatii usein toiminnan arviointia useiden kuukausien ajan. Saneerausohjelmaehdotuksen laatiminen vie keskimääräisesti 6–12 kuukautta.

Velkojan tulee, saadakseen suorituksia saatavilleen, ilmoittaa saatavansa yritykseltä selvittäjälle. Velkojalla on myös oikeus osallistua päätöksentekoon ja äänestää selvittäjän laatiman ohjelmaehdotuksen hyväksymisestä. Velkoja tulee saamaan saataviinsa suorituksen valmistuneen ja käräjäoikeuden vahvistaman saneerausohjelman mukaisesti.”

Millaisissayrityksissäyritysvastuudirektiivi tuleehuomioida?

Sain poliisilta kutsun kuulusteluihin törkeästä kirjanpitorikoksesta. Tarvitsenko kuulusteluihin asianajajan?

VASTAUS

• Perunkirjoitukset

• Osakeyhtiöiden lopettamiset vapaaehtoisen selvitysmenettelyn kautta

• Yritysneuvonta

Teuvo Välikangas yritysneuvoja, TNT, KTM +358 40 766 9476 teuvo.valikangas@gmail.com

ASFALTTIKORJAUKSET AMMATTITAIDOLLA

Kysymys on ajankohtainen, sillä yritysten ja niiden arvoketjujen kestävää kehitystä ja vastuullisuutta edistävän yritysvastuudirektiivin pitkään kestänyt suunnittelu on viimein tulossa päätökseen, kun Euroopan parlamentti hyväksyi direktiivin 24.4.2024.

Markus Pöhö

Asianajaja, varatuomari Asianajotoimisto Pöhö Oy

VASTAUS

Neuvottelu asianajajan kans sa ennen kuulustelujen aloit tamista kuuluu oikeuksiisi. Asi anajajan kanssa voit keskustel la esimerkiksi asemastasi tai epäiltyyn rikosnimikkeeseen liittyvästä tunnusmerkistöstä.

Alkuvuodesta 2024 direktiivin voimaantulo vaikutti epävarmalta, mutta ehdotukseen tehtiin viimeisten neuvotteluiden aikana muutoksia, joiden myötä esitys eteni parlamenttiin, jossa se lopulta hyväksyttiin. Viimeisimpinä muutoksina esimerkiksi direktiivin soveltamiseen vaadittuja liikevaihto- ja työntekijämääriä korotettiin ja soveltamisalan sitominen riskipitoisilla toimialoilla toimimiseen poistettiin. Direktiivin soveltamisalaan kuuluvat EU:ssa perustetut yritykset: 1) joilla on yli 1.000 työntekijää ja joiden liikevaihto on yli 450 mil-

Epäillyllä on kuulusteluissa muun ohella oikeus olla myötä vaikuttamatta asian selvittämi seen ja toisaalta oman rikoksen selvitt rangaistuksen lievent Esimerkiksi edellä mainituista oikeuksista voi olla hyvä neuvotella asianajajan kanssa ennen kuulustelua tai kuulusteluissa.

SANNA KÄRKKÄINEN

Associate Legal Counsel, EY Advisory Oy

Epäillyllä on aina oikeus käyttää kuulusteluissa asianajajaa. Epäilty rikosnimike on tässä tapauksessa niin vakava, että puolustajan kuluista vastaa ensisijaisesti valtio.

Asianajaja valvoo kuulustelun asianmukaisuutta ja epäillyn oikeuksia. Asianajaja osaltaan huolehtii, että epäilty ymmärtää poliisin kysymykset ja, että kertomus tulee kirjatuksi oikein.

joonaa euroa 2) jotka ovat emoyhtiönä konsernissa, jotka ylittävät yllä mainitut raja-arvot, ja

3) jotka saavat franchising- tai lisenssisopimuksiin perustuvia ro-

jalteja yli 22,5 miljoonaa euroa edellyttäen, että yrityksen oma liikevaihto ylittää 80 miljoonaa euroa tai yritys on emoyhtiönä sellaisessa konsernissa, jonka liikevaihto ylittää 80 miljoonaa euroa. Sääntelyä sovellettaisiin myös EU:n ulkopuolella perustettuihin yrityksiin, joiden liikevaihto EU:n alueella on yli 450 miljoonaa euroa. Lisäksi on hyvä muistaa, että direktiivi vaikuttaa myös pienempiin yrityksiin, mikäli ne kuuluvat direktiivin alaisten yritysten arvoketjuun.

Neuvoston tulee vielä hyväksyä direktiiviehdotus virallisesti, minkä jälkeen se saatetaan voimaan Suomessa kahden vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta. Yritysten kannattaa kuitenkin jo hyvissä ajoin valmistautua direktiiviin muun muassa arvioimalla oman toimintansa vastuullisuutta.

KYSY TARJOUS NÄKYVYYDESTÄ yrittäjille ja yrityspäättäjille!

Sami Saari myyntipäällikkö, 044 0575 121 sami.saari@kalevamedia.fi

Mikko Laitila myyntipäällikkö, 044 737 0342 mikko.laitila@kalevamedia.fi

––– SARJA–

Entisöinti on Heikkilälle hyvää vastapainoa yrittäjän arkeen. Työmurheet unohtuvat, kun hän menee omaan autotalliin kuulokkeet päässä.

Entisöintihyvävastapainotyölle

Harri Heikkilä haki 1990-luvun alussa Amerikasta Cadillacin. Auton entisöinnin hän aloitti vuonna 2018. ·

Harri Heikkilä haki 1990-luvun alussa Amerikasta Cadillacin. Auton entisöinnin hän aloitti vuonna 2018. Entisöinti on aikaa vievää puuhaa, mutta hyvää vastapainoa yrittäjän arkeen. MainostuulenyrittäjäHarriHeikkilä harrastaa jenkkiauton entisöintiä. Hän entisöi Cadillac Coupe 1957 autoaan, jonka hän haki serkkunsa kanssa vuonna 1990 Los Angelesista.

Heikkilä omisti alkuun auton yhdessä serkkunsa kanssa. Heidän tarkoitus oli myydä auto, mutta Heikkilä päätyikin ostamaan auton itselleen, ajeli sillä alkuun ja alkoi miettiä entisöintiä.

"Huomasin, että auto kaipaa entisöintiä. Cadillac on ollut autotallissani pari vuosikymmentä ennenkuin aloitin entisöinnin vuonna 2018."

Heikkilä on hankkinut autoon tarvittavat osat Facebook-ryhmän kautta. Entisöintiin hän on saanut oppia Facebook-ryhmien lisäksi YouTube-videoista.

Tarvitaanisohalli

Heikkilä entisöi Calillacia omassa autotallissaan. Harrastuksen kannalta on tärkeää ja oleellista, että

Autonhakumatka 1990-luvun alussa oli ikimuistoinen. Se on myös oleellinen osa Harri Heikkilän entisöintiharrastusta.

Heikkilä kumppaneineen pakkasi auton konttiin lentokentän parkkipaikalla Los Angelesissa. Auto lensi Suomeen vuoden 1990 kesäkuussa.

sitä varten on käytössä tarpeeksi iso hallitila. Heikkilän omat taidot eivät pelkästään ole riittäneet auton kunnostukseen, vaan hänellä on ollut tukena useita eri alojen ammattilaisia, kuten peltiseppää, sähköasentajaa ja automaalareita.

Heikkilän on tarvinnut ostaa au-

toonsa vain pieniä osia, kuten mattoja ja verhoilua. Auto on kokonaan purettu ja kasaaminen on aloitettu.

Harrinvinkit entisöintiin

Työskentelyyn tarvitaan riittävä tila.

Ota paljon valokuvia ennen purkua.

Merkitse puretut osat huolellisesti, jotta muistat kasatessa, mihin ne tulee.

Harrastajaryhmien Facebook-sivuilta löytyy paljon tietoa ja Youtubesta opetusvideoita.

Kaikkea ei tarvitse osata itse.

Kysy tarvittaessa apua asiansa osaavilta yrittäjiltä.

Älä aseta liian tiukkoja aikatauluja.

Nauti siitä, mitä olet tekemässä. Jos ahdistaa niin lähde pois tallista ja jatka seuraavana päivänä. Tämä on kuitenkin harrastus, jonka parissa on tarkoitus viihtyä eikä kärsiä.

kun hän menee omaan autotalliin kuulokkeet päässä.

Heikkilä ei ota mitään paineita entisöinnin suhteen. Tarkoituksena on kuitenkin saada auto valmiiksi parin vuoden sisällä.

"Entisöinti on kallista hommaa, mutta yleensä se vie aikaakin monta vuotta. Näin ollen budjetti levittäytyy useammalle vuodelle ja kustannukset pysyvät maltillisina."

hakureissulla mukana ollut serkku sekä ystäviä. Myös vaimo ja nuorin poika auttavat.

Heikkilän tarkoituksena on entisöidä Cadillac loistokuntoon ja sen jälkeen matkustella perheensä kanssa sekä osallistua erilaisiin kokoontumisajoihin.

"Ruotsissa järjestetään paljon laadukkaita tapahtumia. Voisin osallistua sellaiseen tai sitten kansainväliseen Cadillac-kerhon järjestämään tilaisuuteen Euroopassa."

Ikimuistoinenhakumatka

Heikkilä on pienestä lähtien ihaillut jenkkiautoja ja katsellut niitä autolehdistä. Kun toiset fanittivat bändejä, niin hän fanitti jenkkiautoja. Haaveissa ollut auton hakumatka Los Angelesiin toteutui maaliskuussa 1990. Kaksi viikko kestänyt hakumatka oli ikimuistoinen.

"Silloin ei ollut internettiä, joten me luimme lehtiä. Niissä olevien ilmoitusten perässä sitten mentiin katsomaan autoa."

Heikkilä ja kumppanit pakkasivat itse auton konttiin lentokentän parkkipaikalla. Auto tuli Suomeen vuoden 1990 kesäkuussa.

"Auton hakumatka Amerikasta on aika iso osa tätä entisöintijuttua. Jos auto olisi tullut jotakin muuta kautta minulle, niin voisi olla, että olisin jo myynyt sen eteenpäin. Kun katsoo auton tarinaa taaksepäin, niin eihän sitä enää raski myydä."

Entisöinti on Heikkilälle puhtaasti ja pelkästään vain harrastus. Se on hyvää vastapainoa yrittäjän arkeen. Työmurheet unohtuvat, MARI RYTILAHTI

Heikkilä on hyvillään siitä, että Cadillac on hyvässä kunnossa ja hän on itse pystynyt tekemään paljon. Heikkilän apuna on toki ollut

”KorkotasoSuomelle kohtuuton”

Euroopan keskuspankin on odotettu laskevan ohjauskorkoja kesäkuussa, mutta toisin kuin Suomessa, euroalueella inflaatio ei ole vielä selätetty. Korkojen lasku näyttää yhä epävarmemmalta.

”Aivan viime päivinä tummat pilvet ovat alkaneet kasaantua korkoodotusten ylle, kun yhä useamman Euroopan keskuspankin johtajan puheissa on tapahtunut muutos. Näyttää siltä, että EKP:n neuvoston jäsenet ovat havahtuneet tilanteeseen ja ovat yhä epävarmempia korkojen laskun ajankohdasta ja suuruudesta”, sanoo Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.

”Suomen yhdenmukaistettu inflaatio on hiipunut, joten korkotaso on meille kohtuuton”, Malinen sanoo.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli Suomessa huhtikuussa 0,6 prosenttia. Maaliskuussa yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli niin ikään 0,6 prosenttia ja helmikuussa 1,2 prosenttia.

”Luvut osoittavat sen, että Suomen inflaatio on alittanut selvästi Euroopan keskuspankin kahden prosentin tavoitteen kokonaiskysyntää rajoittavan kireän rahapolitiikan vuoksi. Tämän takia vallitseva korkotaso on meille liian korkea”, Malinen sanoo.

Huhtikuussainflaationkuukausimuutos oli ennakkotietojen mukaan 0,1 prosenttia.

”Tämä vahvistaa sen, että inflaatio näyttäisi oleva Suomessa selätetty, ja kuluttajien ostovoima kasvaa vakaasti. Tätä kuvaa vasten kuluttajien maanantaina julkaistu luottamusindikaattori oli yllättävän negatiivista luettavaa”, pohtii Malinen.

Tilastokeskuksen ja EK:n tuoreiden tilastojen mukaan kuluttajien ja yritysten luottamus on rapautunut huhtikuussa edelleen.

Euroopan keskuspankin on odotettu laskevan ohjauskorkoja kesäkuussa, mutta toisin kuin Suomessa, euroalueella inflaatio ei ole vielä selätetty. (Suomen Yrittäjät)

Euroalueella inflaatiota ei ole vielä selätetty, sanoo Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen. SUOMEN YRITTÄJÄT

SIKSI PITÄÄ

OLLA PAIKALLA

Suomalaisen yrittäjän ääni kuuluu huonosti Brysselissä. Siihen tulee muutos, kun äänestät minut 9.6.2024 EU-parlamenttiin.

Kuuden vuoden kokemukseni valtionvarain- ja elinkeinoministerinä antaa vahvan selkänojan parlamenttityöhön. Tunnen talon tavat, verkostot ovat valmiina. Olen lähdössä Brysseliin suomalaisen yrittäjän asialle karsimaan turhaa sääntelyä ja byrokratiaa.

Yrittäjä, palkitse henkilöstösi Viskaalin kesäkassilla!

Tuotteet pakattuna kätevään Viskaalin kylmäkassiin.

Lue lisää ja tilaa: viskaalin.fi/kesakassit

Tilitoimisto,

joka on yrittäjän tukena

Osaavan yrityksen tuntee.

Rekrytoi uusia osaajia ja lisää henkilöstösi osaamista oppisopimuksella. sdo.fi

Tekantilta maksupäätteet ja kassajärjestelmät tilanteeseen kuin tilanteeseen!

Eurovaaliehdokas Mika Lintilä puh. 050-5113080 • mika.lintila@eduskunta.f www.mikalintila.f

Kassajärjestelmät liiketoimintasi kasvua turvaamaan, tulipalojen välttämiseksi!

Maksupäätteet ja Kassaohjelmisto alk. vain 19 €/kk

Myös lyhytvuokrat ja tapahtumat.

Toimitamme helppokäyttöiset ja luotettavat kassa- ja verkkokaupparatkaisut. Kauttamme saat myös kattavat tietotekniikka-, kyberturva- ja tukipalvelut.

Helpompaa elämää toimivan tietotekniikan avulla!

Kysy lisää ja pyydä tarjous!

www.tekantti.f – puh. 010 323 5000

Pohjois-Pohjanmaan

Yrittäjät

Isokatu 4, 90100 Oulu puh. 010 322 1980, www.ppy.fi

Tervetuloa uudet jäsenet!

Haapaveden Yrittäjät ry

Kuusamon Yrittäjät ry

Pudasjärven Yrittäjät ry

Marjo Kolehmainen toimitusjohtaja, 050 5277 288 marjo.kolehmainen@yrittajat.fi

Haapa-Automation Oy

Haapaveden apteekki

Aittopaja

RM AgriKone OY

Hieroja Ritva Hyväri

Koivuahon Tila Oy

Ekometalli Hankonen

Haukiputaan Yrittäjät ry

PE-Welding Oy

Tmi RiiMagee

Limingan Yrittäjät ry

Primitiivireaktio / Rewild Physio

Lumijoen Yrittäjät ry

Bestnikkari Oy

Muhoksen Yrittäjät ry

Pikku-Syöte Oy

Raahen Yrittäjät ry

Kalastajan Grilli

Askellus hyvinvointipalvelut

P. Mykkänen Co

BraheCon Oy

Pekomet

Studiokauniiksi

Kirsi Anttila järjestöpäällikkö, 0500 685 148 kirsi.anttila@yrittajat.fi

JP Samsapec Oy

Kempeleen Yrittäjät ry

K-E Consulting & Coaching

Specialmetal Group Oy

IML Capital Oy

Vixlen Oy

JHV Recycle Oy

Lootu Oy

Arpeeti ohjaus ja valmennus

Huovisen Navettasali

Oulaisten Yrittäjät ry

Lissun Bar Oulainen / Tmi Liisa Kangasvieri

Oulun Yrittäjät ry

Saneeraus Peltola Oy

Rannikon Isännöintikeskus Oy

Siikalatvan Yrittäjät ry

Metsätyö Konola Oy

Tyrnävän Yrittäjät ry

Uuli oy

Utajärven Yrittäjät ry

Jorma Inkeröinen jäsenkoordinaattori, 050 430 9553 jorma.inkeroinen@yrittajat.fi

Kiimingin yrittäjät ry

Savottavahti Oy

Finland & Lithuania Solutions Oy

AMB Works Oy

Sähkö Artea Oy

Kuusamon Yrittäjät ry

Power Building Finland Oy

SK Accounts Oy

Carbon Wise Oy

TT-Monipalvelu

Järki-ikkuna

Coubonga Oy

Hissi Service Oy

Haetto Oy

Lakitoimisto KPF

VET.ilo Oy

Sipola Solutions Oy

Vihannin Yrittäjät ry

Ohimaan Tila Oy

SENIORIJÄSENET

Tahkola Ahti

Karsikas Martti

Riku Koskinen jäsenhankinta, 050 552 8444 riku.koskinen@yrittajat.fi

Kuusamon Maalauspalvelu Oy

Insurance LSH Oy

Kuusamon 1. apteekki

Ajakan Taika Oy

Kuusamon Kiinteistöpalvelut Oy

Golf Plus Oy

Asfalttipartio Oy

Aistise Oy

Taiga Chemicals Oy

MM-Key Oy

Urheilu Martinmäki Oy

Palosaari Risto

Mattila Jukka

Ervasti Juha-Matti

Mikäli et ole vielä jäsenyrittäjä, tee hyvä päätös ja liity Yrittäjiin www.yrittajat.fi/liity

Paula Pihlajamaa kehityspäällikkö omistajanvaihdokset, 050 4399 808 paula.pihlajamaa@yrittajat.fi

Paikallisyhdistykset ja puheenjohtajat

Haapaveden Yrittäjät ry

Lumijoen Yrittäjät ry

Siikajoen Yrittäjät ry

2024 ALUEELLISET kumppanuudet ja jäsenedut

Milla Raappana koordinaattori, 050 395 9877 milla.raappana@yrittajat.fi

Paavo Pyy p. 044 578 8273 paavo.pyy@kotinet.com haapaveden@yrittajat.fi

Haukiputaan Yrittäjät ry

Seppo Pekkala p. 050 353 3059 seppek@windowslive.com haukiputaan@yrittajat.fi

Iin Yrittäjät ry

Juho Oksa p. 050 4153 018 juho.oksa@karentia.com lumijoen@yrittajat.fi

Muhoksen Yrittäjät ry

Mika Mattila p. 040 7451 211 mikamattila4@gmail.com muhoksen@yrittajat.fi

Oulaisten Yrittäjät ry

Jussi Toppila p. 041 436 4889 jussi.toppila@outlook.com siikajoen@yrittajat.fi

Siikalatvan Yrittäjät ry

Petri Jarva p. 040 551 5785 petri.jarva@gmail.com siikalatvan@yrittajat.fi

Taivalkosken Yrittäjät ry

ELISA Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimintaalueen yhteyshenkilö: Mikko Juutinen p. 0500 226 226, elisa.fi/yrittajaedut.

FENNIA Alueellinen yhteyshenkilö: Jussi Keränen, asiakaspäällikkö, Yrittäjäpalvelut. p. 040 197 6244 / 010 503 3238, Kauppurienkatu 8 A, Oulu. 00017 FENNIA. www.fennia.fi

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö ELO Alueen yhteyshenkilö: Elo yhteyspäällikkö Niko Lassila p. 040 674 4460.

Sari Reinikainen-Laine yhteyspäällikkö, 0500 686 174 sari.reinikaine-laine@yrittajat.fi

Juha Kallio p. 040 352 9215 juha.kallio@juhanautomaalaamo.fi iin@yrittajat.fi

Kempeleen Yrittäjät ry

Pia Hanski p. 040 750 7710 pia.hanski@konffa.fi kempeleen@yrittajat.fi

Antti Kämäräinen p. 044 754 3200 antti.kamarainen@serviceone.fi oulaisten@yrittajat.fi

Oulun Yrittäjät ry

Joonas Puurunen p. 044 7798 519 joonas.puurunen@primesales.fi oulun@yrittajat.fi

Oulunsalon Yrittäjät ry

Pasi Kivimäki p. 0400 585 038 pr.kivimaki@gmail.com taivalkosken@yrittajat.fi

Tyrnävän Yrittäjät ry

Marika Keränen p. 044 515 7014 msjkeranen@gmail.com tyrnavan@yrittajat.fi

K-SUPERMARKET Kiimingin K-Supermarket Ateria, Oulaisten K-Supermarket, K-Supermarket Liminganportti, K-Supermarket Tyrnävä. 5% alennus Suomen Yrittäjien jäsenkortilla tietyistä tuotteista. Eduista lisää: ppy.fi > Palvelut > Jäsenedut

Minna Paakkola Projektipäällikkö, 050 4777 280 minna.paakkola@yrittajat.fi

Kiimingin Yrittäjät ry Sirpa Runtti p. 0400 776 560 sirpa.runtti@siruka.fi kiimingin@yrittajat.fi

Kuivaniemen Yrittäjät ry Ari Kaakkuriniemi p. 050 441 3121 info@kaakkuriniemi.fi kuivaniemen@yrittajat.fi

Jan Arbelius p. 050 500 1 139 jan@koutamedia.fi oulunsalon@yrittajat.fi

Pudasjärven Yrittäjät ry

Heimo Turunen p. 0400 385 281 vkkmedia@vkkmedia.fi pudasjarven@yrittajat.fi

Utajärven Yrittäjät ry Sulo Karhula p. 0400 890 250 elintarvikekuljetus@karhula.info utajarven@yrittajat.fi

Vaalan Yrittäjät ry

Anne Mäkelä p. 040 738 8651 vaalantorimarket@ vaalantorimarket.fi vaalan@yrittajat.fi

KALEVA MEDIA Jäsenyrittäjä saa veloituksetta yhden kuukauden lukuoikeuden Kalevan eri printti- ja digilehtien yhteen kestotilaukseen. Lisäksi UUDET asiakkaat ja jäsenet saavat 100 € etusetelin käytettäväksi Kalevan eri printti- ja digilehdissä julkaistavaan mainontaan, jonka mediakortin mukainen yhteenlaskettu hinta on vähintään 200 €. Mikko Laitila myyntipäällikkö, p. 044 737 0342, Sami Saari myyntipäällikkö p. 044 057 5121. KIDE HOTEL BY ISO-SYÖTE Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenille jäsenetuna joka toinen yö –20%. Varaukset kidehotel@isosyote.com

Pohjolan OP Yrityspalveluiden yhteyshenkilöt alueen yrittäjiä varten: Yritykset ja yhteisöt, asiakkuusjohtaja Kari Ollikainen p. 040 672 6455 kari.ollikainen@op.fi Pienyritykset myyntijohtaja Sarianna Mikkonen p. 010 253 5461 sarianna.mikkonen@op.fi

Katri Virtanen Projektipäällikkö, 050 4410 800 katri.virtanen@yrittajat.fi

Kuusamon Yrittäjät ry

Anniina Kärki p. 044 985 1773 Purboire Oy kuusamon.yrittajat@gmail.com

Kärsämäen Yrittäjät ry

Virpi Ruotsalainen p. 040 561 8802 luonnonsyli@gmail.com karsamaen@yrittajat.fi

Pyhäjoen Yrittäjät ry

Saara Mustakallio p. 044 551 3662 saara.mustakallio@pyhajoki.fi pyhajoen@yrittajat.fi

Pyhäjoen Yrittäjät – Merijärven jaos

Markku Jauhiainen p. 0440 102 880 markku.jauhiainen@vossikka.com

Vihannin Yrittäjät ry

Leena Koskela p. 050 359 4109 koskela.leena@outlook.com vihannin@yrittajat.fi

Yli-Iin Yrittäjät ry

OSAO OSAOn Työelämäpalvelut p. 040 141 5320 www.osao.fi/palvelut-tyopaikoille

SUOMEN KESKUSVARAAMO Majoitusedut tarjouskohteissa – Kalajoki, Syöte, Ruka ja Ylläs –10 % listahinnoista! Tiedustelut: keskusvaraamo@kalajoki.fi tai p. 08 4694 449

Juha Väyrynen hankinta-asioissa apua yrittäjille, yhteistyökumppani juha.vayrynen@yrittajat.fi p. 040 5343 932

Limingan Yrittäjät ry

Päivi Kennilä p. 040 726 3142 paivi.kennila@gmail.com limingan@yrittajat.fi

Pyhäjärven Yrittäjät ry

Anu Mustaparta p. 044 722 9076 anumustaparta@gmail.com pyhajarven@yrittajat.fi

Raahen Yrittäjät ry

Kirsi Paldanius p. 0500 580 921 kirsi@sepontytar.fi raahen@yrittajat.fi

Pentti Niemelä p. 0400 282 899 koneurakointi.p.niemela@gmail.com yli-iin@yrittajat.fi

Ylikiimingin Yrittäjät ry

Aki Pirilä p. 045 631 4350 aki.pirila@sahko-artpe.fi ylikiimingin@yrittajat.fi

JOY - OULUN YLIOPISTO Yrittäjä ota yhteyttä, Jatkuvan oppimisen yliopisto, Anu-Tuulia Mäkelä, anu-tuulia.makela@oulu.fi, p. 029 448 7347, www.oulu.fi/joy

OULUN YLIOPISTO JA OAMK yhteyshenkilöt: Kaisa Still kaisa.still@oulu.fi p. 029 448 8030 ja Sami Niemelä sami.m.niemelä@oamk.fi p. 050 317 4713 LUFTHANSA PartnerPlusBenefit asiakkuusohjelma: Marja Willgrén, New Business Account Manager, marja.willgren(at)dlh.de

omistajan

Jäsenyyden etuja!

MAKSUTTOMAT puhelinneuvontapalvelut ma – pe toimistoaikana.

Mahdollinen TOIMEKSIANTO – 10%

Kaikki neuvonnan osa-alueet ja palveluiden yhteystiedot löytyvät sivuiltamme: www.ppy.fi > palvelut > jäsenpalvelut: juridinen neuvonta ja muu neuvonta

Lisäksi käytettävissäsi ovat

Suomen Yrittäjien ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien maksuttomat palvelut:

OMISTAJANVAIHDOSOPASTUS

Varaa aika: paula.pihlajamaa@yrittajat.fi

HANKINTANEUVOJA

Varaa aika: juha.vayrynen@yrittajat.fi

SUOMEN YRITTÄJIEN PUHELINNEUVONTA Jäsenyrittäjille SY:n jäsennumerolla, kaikilta asiantuntijoilta ma–pe klo 8–18 p. 09 2292 2922.

JÄSENYRITTÄJILLE

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien

Tasokas lomahuoneisto Kesä-Iikka Rukan palvelujen, rinteiden ja latujen äärellä. Huoneisto on vapaasti kaikkien vuokrattavissa.

Katso lisää: www.ppy.fi > Palvelut > Jäsenedut > Kesä-Iikka.

PohjoisPohjanmaan Yrittäjien jäsenenä:

Sinulla on mahdollisuus alentaa merkittävästi kuluja hyödyntämällä valtakunnallisia ja alueellisia jäsenetuja.

Alueelliset kumppanuudet näkyvät myös yhteistyönä erilaisissa tilaisuuksissa, tapahtumissa ja koulutuksissa.

JÄSENEDUT

ALUEELLISET:

Jäsenedut www.ppy.fi

>Palvelut >Jäsenedut Koulutukset ja tilaisuudet www.ppy.fi

>Palvelut >Koulutukset ja tilaisuudet

VALTAKUNNALLISET: yrittajat.fi/jasenedut-2023 ppy.fi

#YrittäjäjyysOnPoP

Tutustu ja hyödynnä etusi!