Ppy 4 2016 by Kaleva Oy

Talouselämän ja yrittämisen erikoislehti | www.ppy.fi

4/ 2016

Hannu Isokääntä tuottaa turvetta vientiin ja kotimaan kattiloihin

sivut 12 – 13

Kempeleessä on tekemisen meininki

Jouni ja Elina Kiviojan kauppa on Paavolan kylän keskipiste

sivu 5

sivu 6

”Yksinyrittäjyydessä tarvitaan tietynlaista hulluutta.” Vuoden yksinyrittäjä, kultaseppä

Jukka Räsänen

sivu 10

MAANANTAINA 29. ElokuuTA 2016

Pääkirjoitus

Puheenjohtajalta:

Jakamistalous tulee

Miksi ovet eivät aukene

iikonloppu koittaa. Edessä on matka Helsinkiin. Lähden omalla autolla ajoissa kentälle, sillä olen sopinut netin kautta ottavani kimppakyytiin pari muutakin ihmistä. Takapenkillä on myös paketti. Tienaan pikkurahaa toimittamalla muiden paketteja perille. Kotiin jäävästä koirasta ei tarvitse välittää. Se on hyvässä hoidossa, aikapankkipalvelusta löytyi hyvä hoitaja. Helsingissä olen vuokrannut yksityisen auton matkantekoon ja yöni nukun keskustassa yksityisessä asunnossa. Kaiken hoidin kätevästi netissä. Illaksi on sovittu meno. Vaatetus ei ollut ongelma. Vuokrasin netistä upean laukun ja puvun. Yksityinen pakettipalvelu toimitti tavarat majoituspaikkaani. Tässä kuvitellussa reissussani hyödynnän uutta ilmiötä jakamistaloutta. Nämä kaikki palvelut ovat jo olemassa. Uberia ja Airbnb:tä lukuun ottamatta vieläpä suomalaisia palveluita. Hyödyntämällä yksityisten ihmisten taitoja ja tavaroita en tarvitse taksia, postia, hotellia, kauppoja, autonvuokrausfirmaa, talomiespalveluita tai muita kotipalveluita. On varsin mielenkiintoista, että sinällään turvattomammaksi ja kasvottomammaksi mennyt maailma on innolla lähtenyt mukaan ilmiöön, joka perustuu täysin luottamukseen. Kun jaat tavaroitasi, rahaasi tai aikaasi jakamispalvelun kautta riittää luottamus toiseen ihmiseen. Luottamuspääoman kasvattaminen tuntemattomien kesken lienee yksi jakamistalouden parhaita hyveitä. Lisäksi ihmiset haluavat säästää tai tienata rahaa, verkostoitua ja joillakin motiivina on halu auttaa toisia. Asiakkaana et kaipaa yritysten luotettavuutta, johon kuuluu myös oikeusturva, kuluttajasuoja ja vastuuvakuutukset. Jakamistalouteen liittyy olennaisesti kysymys netin kautta toimivista palvelualustoista. Miten varmistamme, että suomalaiset yritykset

saavat tasavertaiset mahdollisuudet innovoida ja kehittää uusia palvelualustoja? Nyt yrityksiä löytyy jo yli 40. Jakamistalouden irvikuvahan olisi tilanne, jossa muutama kansainvälinen ”Uberi ja Airbnb” hoitaisivat kaiken. Kilpailua ja kotimaisia vaihtoehtoja tarvitaan myös alustoihin. Jakamistalous kasvaa nopeasti. Tämä haastaa perinteisen yrittäjyyden. On itsekin uusiuduttava, hyödynnettävä digitalisaatiota ja keksittävä uutta. Erityisesti uusi tilanne vaatii nopeasti tarpeen tarkastella laajasti lainsäädäntömme toimivuutta. Parhaimmillaan ilmiö synnyttää uutta liiketoimintaa ja uusia palveluita. Saadaan kasvua ja työpaikkoja. Pahimmillaan se johtaa epäreiluun kilpailuun ja kaksien markkinoiden syntymiseen. Uhkana on, että velvoitteet ja kustannukset kohdistuvat yksipuolisesti nykyisiin yrittäjiin. Nyt pitää luoda hyvä ja toimiva toimintaympäristö lainsäädännöllisesti. Jakamistalous tulee, toimintaympäristömme ei vielä ole siihen valmis.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti

marjo kolehmainen

Sisältöä: Pääministerin Iltamissa vilkas keskustelu

Kiky herättää toivoa,

Kempele saa kiitosta yritysmyönteisyydestään

että kuluttajien ja yritysten investointihalukkuus palaa

uomen Yrittäjät pettyivät, kun emme saaneet kutsua valtioneuvoston linnaan, jossa järjestettiin työmarkkinajärjestöjen tapaaminen torstaina 25. elokuuta. Tapaamisen tarkoituksena oli tunnustella kantoja siihen, voitaisiinko työttömän työnhakijan työttömyyspäiväraha muuttaa työllisyyden tukemiseen. On varsin merkillistä todeta, että pienet ja keskisuuret yritykset on jätetty ja jätetään vielä edelleenkin ovien ulkopuolelle, kun käydään keskustelua siitä miten pk-sektorille synnytettäisiin jopa satatuhatta uutta työpaikkaa. Hallituksen avaukset passiivisen työttömyysturvan muuttamisesta aktiiviseksi työllistymisen tukemiseen on sinänsä kannatettavaa, mutta ovatko nämäkään toimet sitten riittäviä. Tarvitaan laajempi remontti siihen, että työn vastaanottaminen olisi aina houkuttelevampi vaihtoehto kuin kotiin jääminen. Yrittäjien mielestä alle 30 työpaikan yrityksissä koeajan jälkeistä irtisanomissuojaa tulisi ke-

Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Ry Päätoimittaja Marjo Kolehmainen Kustantaja Kaleva365 Oy Paino Kalevan Sanomalehtipaino Taitto Kaleva Oy Myynti P. (08) 5377 180 mediamyynti@kaleva.fi

ventää merkittävästi. Pienten ja erityisesti mikroyritysten työllistämisen riskiä siitä, että työntekijän valinnassa epäonnistutaan, on madallettava. Tämä mahdollistaisi osaltaan sen, että yrittäjä rohkenee ja pyrkii kasvattamaan toimintaansa. Näin luotaisiin aina parempia edellytyksiä myös työllistämiseen. Kylpailukykysopimuksen yhteydessä EK ilmoitti, että se jää jatkossa pois keskitetyistä työmarkkinaratkaisuista. Tämä tulee vaikuttamaan väistämättä myös siihen, että sopimuskulttuuri tulee muuttumaan ja siirtyy väistämättä myös lähemmäs paikallista sopimista. Paikallisen sopimisen lisääminen on edelleen agendallamme. Paikallista sopimista vastustetaan työntekijäjärjestöjen toimesta vaikka monesti yrityksissä työntekijät olisivat hyvinkin valmiita sopimiseen. Laajasti ottaen sekä palkansaajat että myös poliitikot nyökyttelevät ja periaatteessa hyväksyisivätkin paikallisen sopimisen, mutta kun keskustellaan sopimisen sisällöstä, äänenpainot muuttuvat.

Se usein mainittu ”perälauta” kun tuntuu usein olevan vaikea sijoittaa niin, että sopimisella saavutettaisiin toivottuja vaikutuksia. Hyvää tässä on se, että asioista keskustellaan. Suomen Yrittäjät on ollutkin ansiokkaasti keskustelujen avaajana ”ovien ulkopuolella” ja nostanut esille aiheita, joilla luodaan toimivampaa työmarkkinatulevaisuutta. Vaikka muutos on hidasta, se on kuitenkin väistämätön. Matti Pohjola PPY:n varapuheenjohtaja

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät! Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä.

Tutkimuksen suoritti Innolink Research Oy.

Nuori kauppiaspari pitää huolen, että kylänraitilla on liikettä Oululaiset kasvuyrittäjät kokoontuvat kerran kuussa sparrauslounaalle

Motoristiyrittäjä Marko Rautio aikoo safarille Espanjaan Oulun startup-kulttuuri kehittynyt kypsään vaiheeseen

Yrittäjyys on kultasepälle luonteva valinta – ja monesti ainoa vaihtoehto

Juha Ryynänen:

Jatkuva ammatti taidon kehittäminen tuo työhön mielekkyyttä

Kasvu- ja kuiviketurpeen vienti KeskiEurooppaan vetää

MAANANTAINA 29. ElokuuTA 2016

Juha Sipilä piti tilannekatsauksen PPY:n Pääministerin Yrittäjäiltamissa.

Tehkää juhlapäätöksiä, sanoi Sipilä Sukupolvenvaihdokset ja yritysten rahoituspulmat puhuttivat Pääministerin Yrittäjäiltamat -tapahtumassa Oulussa.

työntekijöiden omistukseen. Tähän auttaisi sukulaisille tarkoitetun verohuojennuksen ulottaminen koskemaan myös työntekijöitä.

Panu Sivula

Työttömyysetuus starttirahaksi

ohjois-Pohjanmaan Yrittäjien järjestämä Pääministerin yrittäjäiltamat keräsi hotellin kabinetin täyteen maakunnan yrittäjiä Oulussa viime tiistaina. Pääministeri Juha Sipilän tilannekatsauksesta virisi vilkas keskustelu. Sipilä totesi, että hallitus on saanut kilpailukykypaketin maaliin ja valtiovarainministeriön arvion mukaan Saksan etumatka on mahdollista kuroa umpeen hallituskauden lopulla vuonna 2019. Nykyhallituksen aikana työllisyysaste on noussut 0,6 prosenttia. Matkaa kestävään 72 prosentin tasoon on 3,5 prosenttia. Talouden kasvu on vielä kotimaisen kulutuksen varassa, sillä vienti ei edelleenkään vedä. ”Mutta asia on myös fiiliksestä kiinni”, Sipilä sanoi. ”Tehkää ensi vuonna juhlapäätöksiä satavuotiaalle Suomelle: palkkaan yhden ihmisen lisää tai teen investoinnin”, hän kannusti yrittäjäkuntaa. Ehdotus sai yleisön joukosta

kannatusta ja siitä alettiin visioida some-kampanjaa.

Ruotsin malliin? Sukupolvenvaihdokset ovat maakunnassa akuutti asia, sillä lukuisat yrittäjät ovat tulossa ikään, jossa yritykselle pitäisi löytyä seuraaja. Hallitus on varannut 40 miljoonaa euroa vuodessa sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Useampikin yrittäjä ilmaisi pelkonsa, että omistukset päätyvät kasvottomille pääomasijoittajille, jos perillisillä ei ole verotuksen vuoksi varaa jatkaa yritystoimintaa. Yleisöpuheenvuoroissa haikailtiin Ruotsin mallia, jossa perintö- ja lahjaveroa ei ole lainkaan. Sipilä kysyi yleisöltä, kuinka moni olisi valmis tekemään sukupolvenvaihdoksen ennen vuodenvaihdetta, jos vaihdoksen saisi tehdä verovapaasti. Melko monta kättä nousi. Yrittäjäkentällä olisi myös haluja helpottaa yrityksen siirtämistä

Juha Sipilä kuunteli yrittäjien kokemuksia rahoituksen hankkimisesta. Usein pankin lainahana on pk-yrittäjälle tiukassa.

”Kasvuvaiheessa oleville pienille yrityksille vakuusvaatimukset ja oman pääoman vaatimukset ovat kasvaneet. Siksi välirahoitukseen on hallituksessa kiinnitetty huomiota”, Sipilä totesi. Finnveralle on varattu 300 miljoonaa euroa välirahoitukseen niitä tilanteita varten, joissa pankin ehdot ovat liian tiukat rahoituksen saamiseksi. Käytäntö hakee vielä uomiaan, sillä välirahoituksen ky-

syntä on ollut vähäistä. Pääministeri sanoi jakavansa yleisöstä esitetyn näkemyksen, että yrittäjiä tarvitaan paljon lisää. Mitä isompi massa, sitä todennäköisemmin siitä nousee myös huippumenestyjiä. Sipilän mukaan tätä tavoitetta palvelee tulossa oleva uudistus, joka sallii työttömyyskorvauksen käyttämisen starttirahana yritystoiminnan käynnistämiseksi.

Pk-sektori vastaa haasteeseen

ohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen kannusti Oulussa vieraillutta pääministeri Juha Sipilää jatkamaan työtä yrittämisen edellytysten parantamiseksi. Toivelistalla ovat muun muassa paikallinen sopiminen, verotuksen kannusteet ja byrokratian purku. ”Päätös muuttaa arvonlisävero maksuperusteiseksi on erittäin tervetullut erityisesti pienille yrityksille.” Kolehmaisen mukaan suhdannenäkymät ovat menossa parem-

paa suuntaan. ”Usko käänteen tekemiseen on lähtenyt liikkeelle.” Yrityksissä on myös intoa kasvaa. ”Paljon väitetään, että yrittäjien kasvuhakuisuus on hukassa, mutta kyselyjen mukaan yrittäjät ovat eri mieltä. Alueellamme on voimakkaasti kasvavia yrityksiä enemmän kuin maassa keskimäärin.” Ely-keskuksen tuoreen työllisyyskatsauksen mukaan työttömyysluvut laskivat heinäkuussa Pohjois-Pohjanmaalla enemmän kuin muualla maassa. Työttömien

määrä väheni vuoden takaisesta lähes viisi prosenttia. ”Suunta on oikea, mutta edelleen työttömyysaste on liian korkea, ja pk-sektori vastaa tähän haasteeseen”, Kolehmainen sanoo. Hän huomauttaa, että Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyn mukaan maakunnan yrittäjät arvostavat koulutusta ja osaamista enemmän kuin valtakunnallisesti keskimäärin. ”Se vaikuttaa myös työn ja työvoiman kohtaamiseen.”

MAANANTAINA 29. ElokuuTA 2016

Kikystä kasvutoiveita Kilpailukykysopimus antaa yrityksille uskoa tekemiseen, mutta ei yksinään pysty nostamaan Suomea. Panu Sivula

itkän työmarkkinaväännön päätteeksi alkukesästä kätilöity kilpailukykysopimus herättää yrittäjissä toivoa, että kuluttajien ja yritysten investointihalukkuus palaa. ”Sopimuksen myönteinen vaikutus näkyy siinä, että ihmiset luottavat tulevaisuuteen, ja kun riittävän moni luottaa, syntyy kasvuakin”, sanoo Suomen Visor Oy:n toimitusjohtaja Markku Pulkkinen. Lehto Group Oyj:n liiketoimintajohtaja Asko Myllymäki pitää kilpailukykysopimusta tarpeellisena yhteiskuntarauhan kannalta. Sopimuksen keinovalikoimaan kuuluvat muun muassa palkkojen jäädytys, lomarahojen karsiminen, työajan pidentäminen ja työnantajamaksujen leikkaus. Myllymäen mukaan sopimuksen yksittäiset elementit eivät kuitenkaan nosta Suomea suosta. ”Kyky mennä eteenpäin tulee

yleisistä näkymistä.”

Lisän päälle lisät haastavia Kilpailukykysopimuksen vaikutuksia yksittäiseen yritykseen on vaikea ennakoida, sanoo kuusamolaisen Rukan Salongin ja ravintola Rukan Kuksan myynti- ja markkinointijohtaja, yrittäjä Marjo Määttä. ”En usko, että ainakaan työajan pidennys on se avainjuttu raskaalla matkailualalla, jossa pitää jaksaa palvella iloisena.” Hän näkee työnantajalle palkkaamisesta sivukuluineen koituvat kustannukset suurimmaksi esteeksi työllistää lisää väkeä. ”Lisän päälle tulevat lisät ovat haastavia. Á la carte -listan poronkäristystä ei voi hinnoitella siten, että se kallistuu 21 eurosta 42 euroon lauantaina kello 18.”

Kotitekoinen ongelma Asko Myllymäki toteaa, että kilpailukykyongelma on kotitekoinen ongelma, ja se on vihdoin alettu huomata. ”Mellä on paljon mainostettu koulutusta ja osaamista, mutta ei ole pystytty liittämään sitä liikeelämään.” Myllymäki kaipaa työelämään lisää kannustavuutta. Hän laskee, että hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi työllisyysaste on hivutettava nykyisestä noin 68 prosentista 75 prosenttiin. Se tarkoittaa, että lyhytaikaiset ja osa-aikaiset työsuhteet on saatava kannustaviksi. Myllymäki uskoo, että moni eläkeiän saavuttanutkin hankkisi mielellään ansioita, jos verotus siihen kannustaisi. Eläkeläisen saama veroetu palautuisi kulutusverotuloina yhteiskunnalle.

”Jos pysyt paikoillaan, muut menevät ohi” PPY:n kyselyn mukaan alueen pk-yritysten näkymät ovat hyvät.

ohjois-Pohjanmaan Yrittäjien kesäkuussa julkistaman kyselyn mukaan alueen pkyritysten kasvunäkymät ovat hyvät. Alueen pk-yrittäjät arvioivat liikevaihdon ja henkilöstömäärän kasvavan selvästi seuraavan 12 kuukauden aikana. Kuusamolainen Rukan Salonki on vahvalla kasvu-uralla. Puolitoista vuotta sitten yhteistyökumppanien kanssa alkanut panostus Aasiaan tuottaa tulosta, yrittäjä Marjo Määttä sanoo. Myös Arabiemiraateista on saatu ohjattua asiakasvirtoja Kuusamoon. Yritys tavoittelee erityisesti varakkaita matkustajia, joille laatu merkitsee hintaa enemmän matkakohteen valinnassa. ”Asiat pitää tehdä hyvin ja laadukkaasti. Tuotteen on oltava kunnossa, ja pitää löytää oikeat kanavat”, Määttä sanoo.

Rohkeasti vientimarkkinoille Kyselyssä erityisen vahvat kasvuodotukset ovat rakentamisen ja teollisuuden toimialoilla. Kaihtimia ja markiiseja valmistavan Suomen Visorin toimitusjohtajan Markku Pulkkisen mukaan yrityksissä turhaan arkaillaan kasvuaskelien ottamista. Hän kannustaa yrittäjiä luottamaan itseensä ja lähtemään rohkeasti vientimarkkinoille. ”Päivittäin näkee pk-yritysten tuotteita, jotka voisi helposti viedä Ruotsiin.” Suomen Visorin liikevaihdosta vajaa kolmannes tuli viennistä viime vuonna. Tänä vuonna yritys on palkannut tuotantoon 20 henkilöä lisää. Rakennusalan konserni Lehto Group puolestaan ottaa jalansijaa

MAANANTAINA 29. ElokuuTA 2016

Avoin yhteistyö poikii isoja hankkeita Kempeleessä vireillä yksityisiä rakennusinvestointeja enemmän kuin koskaan. Panu Sivula

empeleessä on tekemisen meininki, yrittäjää kuunnellaan ja asiat etenevät ripeästi. Näin väittää moni kunnassa toimiva yrittäjä. Kempele sai myös parhaan kokonaisarvosanan Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien kyselyssä kuntien elinkeinopolitiikasta. Vahvuuksiksi mainittiin kunnan viestintä ja tiedottaminen, koulutus ja osaaminen, kuntapalvelut ja infrastruktuuri. Kempeleessä on käynnissä ehkäpä kunnan historian merkittävin yksityisten investointien rakentamisen aika, kunnanjohtaja Tuomas Lohi arvioi. Investointien suuruusluokka on useita kymmeniä miljoonia euroja. ”Tulevaisuus näyttää valoisalta. Kunta on onnistunut maanhankinnassa hyvin, mikä mahdollistaa jatkossakin monipuolisten yritystonttien kaavoittamisen paraatipaikoille.”

”Maailmanluokan areena”

Suomen Visorin Markku Pulkkinen (vas.) ja Lehto Groupin Asko Myllymäki vierailivat Suomen Visorin tehtaan työmaalla Kempeleen Zatelliitin alueella. Yritys muuttaa Lehto Groupin rakentamiin uusiin tiloihin vuodenvaihteeseen mennessä.

Ruotsin ja Norjan markkinoilla. Lehto Group on kasvanut vuodesta 2008 lähtien yli 40 prosenttia vuodessa. Liikevaihto kasvoi tämän vuoden toisella neljänneksellä lähes 50 prosenttia vertailukaudesta lähes 80 miljoonaan euroon ja liikevoitto moninkertaistui. ”Olemme onnistuneet rakentamaan asiakkaalle lisäarvoa tuovan konseptin. Olennaista on ollut johdon päätös, että halutaan kasvaa”, liiketoimintajohtaja Asko Myllymäki sanoo. Lehto Groupin talousohjatun rakentamisen malli on esimerkki perinteisen alan innovatiivisesta uudistamisesta. ”Rakennusala on tehoton. Jos olet kymmenen prosenttia alaa tehokkaampi, niin siinä on huomattava ero”, Myllymäki sanoo. Yrityksillä ei Myllymäen mukaan ole kuin kaksi vaihtoehtoa: taantua tai kehittyä. ”Vakaata linjaa ei voi pitää, koska jos pysyt paikoillaan, muut menevät ohitse.”

Moniosaaja haussa PPY:n kyselyssä nuorten työelämävalmiuksien koettiin parantuneen selvästi edellisestä mittauk-

sesta, mutta ammatillisen osaamisen puutteen vuoksi yrityksillä on rekrytointihaasteita. Rukan Salonki ja ravintola Rukan Kuksa rekrytoivat väkeä omien verkostojensa kautta. Marjo Määtän mukaan ravintola-alan moniosaajia ei ole aivan helppo löytää, vaikka paikkakunnalla on alan koulutusta. ”Palkkaamme mielellämme kuusamolaisia, mutta jostakin syystä yksikään täällä esimerkiksi catering-alalta ei ole hakenut meille harjoitteluun tai kysynyt töitä. Useampikin kokkiharjoittelija suoritti opintojaan meillä ja osa työllistyi opintojen jälkeen.” Lehto Groupin Myllymäki toteaa, että nuoret ovat nykyään aiempaa joustavampia. ”Nuoret ymmärtävät vanhempia sukupolvia paremmin, että työntekijä on itsekin vastuussa omasta osaamisestaan ja itsensä kehittämisestä.” Pörssiin listautuminen on parantanut Lehto Groupin tunnettuutta ja helpottanut rekrytointia. Siitä huolimatta etenkin osaavien työpäälliköiden saaminen työmaille on Myllymäen mukaan haastavaa. PPY:n jäsenyrityksille suunnattu kysely toteutettiin viime toukokuussa. Vastaajia oli 409.

Isoimpia hankkeita ovat Zatelliitin yritysalue moottoritien ramppeineen sekä Zeppelinin ja Zimmarin kylkeen valmistuva Zemppi-Areenan, liikuntapalveluiden ja hotellin yli 8 000 neliön kokonaisuus. Zemppi-Areena Oy:n osakkaiden Samuli Lehtolan ja Timo Eskelisen mukaan yhteistyö kunnan ja rakentamisesta vastaavan Lehto Groupin kanssa on sujunut kitkatta. Hanke käynnistyi tarjouskilpailulla viime vuonna, ja areena avataan tammikuun alussa. ”Kempeleessä on loistava pöhinä päällä. Kunnan väki on positii-

vista ja haluaa itsekin olla kehittämässä toimintaa”, Lehtola kehuu. Areena tulee olemaan arkipäivisin Ylikylän koulun käytössä kello 8-16. Iltaisin ja viikonloppuisin sen valtaavat pääosin urheiluseurat. Luvassa on myös isojen valtakunnallisten artistien tähdittämiä konsertteja ja viihdetapahtumia. ”Kyselyjä vuoroista, tapahtumista ja yhteistyökumppanuuksista on tullut todella paljon. Varauksia on huhtikuulle saakka”, Eskelinen kertoo. Zemppi-Areenalle tulee 800 istumapaikkaa. Tapahtumakäytössä areena vetää 1 500 ihmistä. Yrittäjät lupaavat salibandyn ja futsalin pelaajille parhaan mahdollisen alustan. Areena on myös pilottikohde edistykselliselle av-tekniikalle, jonka rakentamisesta vastaa oululainen FilmMe Group Oy. ”Meille oli alusta lähtien selvää, että emme tee kylmää liikuntahallia, vaan maailmanluokan areenan”, Lehtola sanoo. ”Pääsarjatason pallopelejä ei pitäisi pelata koulun salissa”, hän napauttaa. Forenomin hotelli avataan kevään aikana. Sporttitiimi Oy:n keilahallin radoille pääsee jo ennen vuodenvaihdetta. Liikuntakeskus Zemppi Oy:lle valmistuu iso ja monipuolinen kuntosali. Palvelutarjontaa täydentää Honkasen Parturi-Kampaamo.

”Kempeleessä on loistava pöhinä päällä.”

Tuomas Lohen mukaan Zemppi-keskus tuo kipeästi kaivattua lisätilaa koululiikunnan tarpeisiin. ”Palloiluhallia tullaan käyttämään myös monipuolisena tapahtuma-areenana, mikä vahvistaa entisestään kunnan kulttuuritarjontaa.”

Työvoimaa tarjolla Kempele pääsi hyötymään kuntaa halkovasta junaradasta, kun rautatieasema avattiin henkilöliikenteelle kesäkuussa. Tuomas Lohi pitää sitä merkittävänä lisänä kunnan saavutettavuuden parantamiseksi. ”Vapaa-ajan matkustamisen ohella se mahdollistaa myös työmatkaliikenteen Oulun ja Kempeleen välillä.” Asema kuvastaakin Kempeleen riippuvuussuhdetta ympäristökunnista, etenkin Oulusta. ”Koulutuskaupunki Oulun läheisyys takaa alueelle pääosin erittäin hyvät olosuhteet osaavan työvoiman rekrytoimiseksi. Tarjontaa riittää”, Lohi sanoo. Pääkonttoriaan Kempeleessä pitävällä Lehto Groupilla on kunnan alueella meneillään useita rakennushankkeita. Liiketoimintajohtaja Asko Myllymäki kehuu Kempeleen innostunutta ilmapiiriä, jonka hän uskoo kumpuavan intohimosta kasvaa ja kehittyä. ”Kunnan poliittinen ja virkamieskoneisto puhaltavat yhteen hiileen.” Kunnanjohtaja Lohi toteaa, että asiat eivät etene itsestään. ”Jatkossa tarvitaan entistä vahvempaa yhteistyötä ja vuoropuhelua yrittäjien, virkamiesten ja päättäjien kesken.”

Samuli Lehtola,

Zemppi-Areena Oy

Zemppi-Areena Oy:n Timo Eskelinen siirtyy Zeppelinin-toimistosta tien toiselle puolelle, kunhan tilat valmistuvat. Zemppi-Areena avaa ovet tammikuun alussa.

MAANANTAINA 29. ElokuuTA 2016

Nuoripari pitää kylän sykettä yllä Jouni ja Elina Kivioja pyrkivät vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Tänä vuonna palveluvalikoimaan on tullut kaasunmyynti, Veikkauksen piste ja apteekin palvelupiste.

Omien töittensä herraksi Sarja kertoo uusista yrittäjistä

Tulevaisuus on netissä, mutta kaupan on pysyttävä kylällä.

Jouni ja Elina Kiviojan M-Kotovalinta Paavola on enemmän kuin kyläkauppa.

Jouni Kivioja

Panu Sivula ”Ei auta jäädä hetkeksikään paikoilleen jurraamaan. Koko ajan joutuu keksimään uutta ja olla askeleen edellä”, sanoo kauppias Jouni Kivioja. Hän aloitti yhdessä Elina-vaimonsa kanssa Kotovalinta Paavolan yrittäjinä viime vuodenvaihteessa. Uudet yrittäjät vaihtoivat kaupan katolla seisseen K-kirjaimen tilalle M-ketjun tunnukset. ”M-ketju siksi, että pystymme toimimaan täysin itsenäisesti ja kehittämään palveluita asiakkaan tarpeen mukaan”, Jouni Kivioja sanoo. He ovat tuoneet kauppaan kaasunmyynnin, Veikkauksen pisteen ja apteekin palvelupisteen. Myös päivittäistavaravalikoimaa on kasvatettu. ”Kaikki palvelujen lisäykset ovat tulleet asiakkaiden toiveista”, Jouni Kivioja sanoo. Kaupan yhteydessä on entuudestaan myös lounaskahvila sekä postin palvelupiste. Kotovalinta tuntuu olevan Siikajoen kuntaan kuuluvan Paavo-

Kuva Juulia Korkiakangas/Kalevan arkisto

lan kylän sykkivä sydän. ”Meidän pitää vaikuttaa myös kylän viihtyvyyteen. Jos kylä ei pysy eläväisenä, niin äkkiä nuoret lähtevät muualle”, Kivioja huomauttaa. Elokuun alussa yrittäjät toivat kylään eloa järjestämällä Paavolan maratonin. Jouni Kivioja on työskennellyt Paavolan kaupassa seitsemänneltä luokalta lähtien. Kotovalinnassa hän suoritti myös kauppakoulun näyttötutkintona. 22-vuotias kauppias tietää, mitä kyläläiset, myös ikäihmiset, tarvitsevat. ”Täällä he voivat hoitaa ruokaostokset tai tilata ne kotiin, hakea käsikauppalääkkeet ja tilata reseptilääkkeet, hoitaa laskut maksupalvelukuorella ja nostaa rahaa. Myös lounaan voi tilata kotiin.”

Yrittäjä luonnostaan Pariskunnan ura yrittäjinä alkoi rytinällä, kun edellinen kauppias sairastui ja toimeen oli tarttuva aiottua pikaisemmin. Rahoituksen hankkiminen ei käynyt käden käänteessä. Finnveran rahoitusta tarvittiin, ja henkilötakauksia. Myös byrokratian hetteikkö tuli yritystä perustaessa tutuksi. Kivioja sai huomata, että esimerkiksi tupakka- ja alkoholinmyyntiluvat eivät heltiä yhdellä tai kahdella lomakkeella. Mankilan kylältä lähtöisin olevan Jouni Kiviojan isä on yrittäjä, samoin veli ja sisko. Kivioja arvelee, että yrittäjäksi ei ryhdytä, vaan synnytään.

”Penskasta asti olen tehnyt töitä ja luonteeltani olen sellainen, että koko ajan pitää olla menossa ja saada tehdä jotain. Yrittäjyys on tullut luonnostaan.” Kauppiaspariskunnan ohella yritys työllistää neljä vakituista sekä sesonkityövoimaa. Lisäksi työkeskuksesta käy kehitysvammaisia työntekijöitä kaupassa auttamassa. ”Olemme melko iso työnantaja pieneksi yritykseksi. Sillä on kunnallekin iso merkitys.”

Seuraava askel verkkokauppa Maaseutukylän kauppias joutuu kilpailemaan isompiensa kanssa. Lähimpiin ruokamarketteihin Ruukkiin on matkaa alle kymmenen kilometriä, mutta Kivioja ni-

Tunne oikea hetki Kun suunnittelet yrityksen ostamista tai omistajanvaihdosta, tilaisuuteen tarttuminen ei saa jäädä rahoituksesta kiinni. Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580 tai katso nnvera.. Tunne oikea hetki – hae rahoitusta meiltä.

meää kilpailijaksi ennemminkin Limingan Halpahallin. ”Pikkukauppa ei pääse sen kanssa samoihin myynteihin, eikä pysty hinnalla kilpailemaan.” Kotovalinnalla on kuitenkin valttinsa, palvelu. ”Erityisesti lihatiskin perässä meille tulee väkeä, koska lähiseudulta ei saa vastaavia tuotteita muualta.” Seuraava askel palvelun parantamisessa on verkkokauppa, jonka Kivioja kaavailee helpottavan asiakkaidensa arkea. ”Kotihoitaja tai vanhus voi tehdä tilauksen netissä ja ostokset toimitetaan kotiin”, Kauppias suunnittelee. Lapsiperheen arkea taas helpottaisi, kun netistä tilatut ostokset odottaisivat kasseihin kerättyinä kyytiin nostamista, kun vanhempi palaa töistä kotiin. Tulevaisuus on netissä, kuten Jouni Kivioja sanoo, mutta kaupan on pysyttävä kylällä. ”Muuten täältä lähtisivät koulu ja vanhainkoti ja kaikki.”

MAANANTAINA 29. ElokuuTA 2016

Kasvuyrittäjät sparraavat Kolmen oululaisen kasvuyrittäjän porukka istuu kerran kuussa alas ja puhuu asiat puhki. Tiivis yhteistyö auttoi aikanaan myös Oulun ihmeen rakentajia menestymään. Panu Sivula

ulussa on vahva startupkulttuuri, johon kuuluu yrittäjien tiivis yhteistyö ja verkostoituminen. Sen sijaan vahvan kasvuvaiheen yritystä luotsaavan voi olla vaikeampi löytää yhteisöä ja keskustelukumppaneita. Koodiviidakon Samuli Tursas ja Netplazan Tommi Linna tapasivat vuosi sitten Nordic Business Forumissa Helsingissä ja huomasivat, että heillä on paljon puhuttavaa ja jaettavaa. He alkoivat tavata säännöllisesti, ja sparraustiimiin liittyi kolmaskin oululainen kasvuyrittäjä, Netoxin Niko Candelin. ”Dynamiikan takia on tärkeää, että koolla on oikeanlainen porukka, ja että yritykset ovat samassa vaiheessa”, Linna sanoo. ”Keskinäisen luottamuksen pitää olla korkea. Yhteisesti jaettavat toiminnan arvot ovat tärkeässä roolissa.” Ylhäältä ohjattu toiminta tai tilatut puheenvuorot ovat kaukana näistä kokoontumisista.

”Virallisillakin tapaamisilla on paikkansa, mutta ne eivät täytä tätä tarvetta”, Tursas toteaa.

Kasvun johtaminen puhuttaa Oulun ihmeen rakentajat tekivät aikoinaan paljon yhteistyötä keskenään. ”Tiivis yhteistyö auttoi heitä myös menestymään maailmalla”, Linna arvioi. Tursas vahvistaa, että vanhan ja nykyisen yrittäjäsukupolven väliin jäi kuiva kausi, jolloin uusia teknologiayrityksiä syntyi vähemmän, eikä yhteistyökulttuuri siirtynyt. ”Viimeisten kymmenen vuoden aikana on tapahtunut valtava muutos siinä, miten uusia yrityksiä syntyy”, Tursas sanoo. ”Soisi, että alueen yritykset tekisivät enemmän epäformaalia yhteistyötä.” Linna, Tursas ja Candelin sitä tekevät, mutta mistä he pitkillä lounaillaan puhuvat? Ainakin rekrytoinnista ja skaa-

laamisesta, mutta ennen kaikkea kasvun johtamisesta. ”Siitä, miten eri tilanteita käsitellään. Siihen liittyy viestintä tärkeänä alueena”, Linna toteaa. Tursas kuvaa yrityksen kasvua uuden luomiseksi. Kasvuyrityksessä tehdään huomenna kaikki mitä tänäänkin, mutta siihen vielä uutta ekstraa päälle. Vanhoja asioita pitää miettiä koko ajan uusiksi. Siinä yritysjohtajaa auttaa ulkopuolelta katsovan näkökulma ja samoja teemoja pohtivan olkapää. ”Keskusteluissa nousee asioita, jotka on ehkä itse tiedostanut, mutta kun kuulee ne toisen suusta, niin huomaa, että tässä pitää skarpata”, Linna vahvistaa. Liikelounailla on liiketoiminnalliset tavoitteensa, mutta kerran kuussa kokoonnutaan sparrauslounaalle, istutaan rauhassa ja puhutaan mukavia. Se tuo yrittäjälle lisää virtaa ja auttaa jaksamaan. ”Se on tapaaminen, jossa ei vaadita mitään, eikä kukaan yritä myydä mitään”, Linna sanoo.

Yrittäjien epäviralliset kohtaamiset voivat tuoda kasvun johtamisen haasteisiin ulkopuolisen näkökulmaa ja samoja teemoja pohtivan olkapään. Kuvituskuva.

VARMASTI JA AMMATTITAIDOLLA Jätehuoltopalvelut Viemäreiden avaus ja sulatus Kaivojen ja säiliöiden tyhjennys

Sälpäkuja 3 90620 Oulu Puh. 08 538 0600 www.haurunjateauto.fi

ONKO YRITYKSELLESI TULOSSA LAITE- TAI KALUSTOHANKINTOJA? Osamaksu- tai leasingrahoitus Säästöpankki Optiasta.

* Puhelun hinta: lankapuh. 0,0835 € + 0,0691 €/min, matkapuh. 0,0835 € + 0,1669 €/min

KEMPELE

Hannu Suorsa rahoituspäällikkö 029 041 2648 044 732 2639

PYHÄSALMI

KUUSAMO

Merja Kemppainen rahoituspäällikkö 029 041 2568 044 732 1018

Mari-Anne Mankinen konttorinjohtaja 029 041 2567, 044 544 2567

Martti Koponen rahoituspäällikkö 029 041 2627 044 732 2627

Sari KoskelaKeskitalo rahoituspäällikkö 029 041 2632 044 348 2632

Kyösti Haasanen lakimies 029 041 2628

Erja Bergman konttorinjohtaja 029 041 2631 044 508 2631

Ville Pekkala konttorinjohtaja 029 041 2601 044 732 2601

OULU

Eija Kiviluoma rahoituspäällikkö 029 041 2635 050 523 2684

Zeppelinintie 1, 90450 KEMPELE, puh. 029 041 2637 Kitkantie 15, 93600 KUUSAMO, puh. 029 041 2565 Kirkkokatu 10, 90100 OULU, puh. 029 041 2630 Ollintie 11, 86800 PYHÄSALMI, puh. 029 041 2620

www.saastopankki.fi/optia

MAANANTAINA 29. ElokuuTA 2016

Marko Rautio reissasi kesällä Norjassa ja teki tuttavuutta myös kotikulmien metsäautoteihin.

Kaksipyöräinen vie ajatukset kauas työstä Kesälomalla Marko Rautio painaa kypärän visiirin alas ja antaa ajatuksiensa tuulettua. Yrittäjä viihtyy BMW:n selässä myös asfalttiteiden ulkopuolella. Talvella motoristi aikoo safarille Espanjaan.

KuvaT: Marko Rautio

Panu Sivula

oka kesä pudasjärveläinen yrittäjä Marko Rautio sulkee hallin ovet ja lähettää laitteet huoltoon heinäkuun ajaksi. Sitten hän nousee moottoripyörän selkään. ”Moottoripyörähommia on aina yksi viikkoa kesässä ja lisäksi ajan lyhyempiä keikkoja”, Rautio kertoo. Hän on Kaappi- ja levypalvelu Rautio Ky:n yrittäjä ja Pudasjärven Yrittäjien puheenjohtaja. Useimmiten Rautio ajaa yksin tai kaverien kanssa. Tänä kesänä nuorempi pojista istui kyytiin matkaseuraksi ja reissu suuntautui Norjaan. ”Poika piti huolen, että pääsee mukaan, koska isoveljensäkin pääsi kymmenen vuotta täytettyään.” Reitti kulki Karigasniemen kautta Altaan ja eri puolille PohjoisNorjaa. Viiden päivän reissulla pisin päivämatka oli yli 600 kilometriä. ”Poika ei ollut moksiskaan.”

5000 kilometriä Marko Rautio on ajanut mopoiästä lähtien kaksipyöräisillä ja talvisin kelkoilla. Tälle kesälle pyörään on kertynyt 5000 ajokilometriä. Eräänä kesänä saldo jäi 80 kilometriin ja Rautio päätti myydä silloisen pyöränsä pois. ”Saman tien kun olin myynyt, tuntui, että nyt puuttuu jotakin. Alle vuoden oli pyörä pois, enkä enää aio siitä luopua.” Ajamisessa kiehtoo vapauden tunne, Rautio myöntää. ”Pyörän voi ottaa tallista milloin vaan ja lähteä. Ajaessa saa mietiskellä asioita ja tuulettaa ajatuksia.” Harrastus istuu yrittäjän mielenmaisemaan, mutta yrittäjäkaveriaan Rautio ei ole vielä saanut mukaan reissuille. ”Aikataulut eivät ole sopineet yksiin.” Työajoissa auto vie useimmiten voiton ja pyörä jää talliin.

”Isoa matkapyörää hankkiessani suunnittelin tekeväni myös asiakaskäynnit pyörällä, mutta aina on jokin kaappi kyydissä, eikä niitä saa tarakalla kuskattua.”

Asfaltilta sorateille Takavuosina Rautio pysytteli asfalttiteillä, mutta nykyään alla on BMW R 1200 GS matkaenduro, jolla ajelee ilokseen sora- ja metsäteitä. Eikä niitä tarvitse pudasjärveläisen kaukaa hakea. ”Nykyisin tulee katseltua reitit sen mukaan, että voi ajaa teitä, joita ei ole aiemmin kierrellyt.” Motoristilla on aina seuraava matka suunnitteilla. Iso haave on päästä ajamaan historiallinen Route 66 -reitti Chicagosta Los Angelesiin. Ensi tammikuussa Rautio aikoo katkaista kesän odotuksen ja lähteä endurosafarille Espanjaan.

Enduro Espanjassa houkuttaa yrittäjämotoristeja Moottoripyöräily on yrittäjäkunnassa suosittu tapa irrottautua haastavasta arjesta, sanoo Motorman Oy:n yrittäjä ja enduron moninkertainen maailmanmestari Kari Tiainen. Tiainen on järjestänyt pitkään endurosafareita muun muassa Espanjassa, jossa yli puolet hänen asiakkaistaan on yrittäjiä. ”Safarilla porukka rentoutuu ja siellä syntyy jopa uusia kumppanuuksia”, hän kuvaa. ”Niiden, joita moottoripyöräily kiinnostaa, on tosi helppo tulla toistensa kanssa juttuun.” Pohjois-Suomesta on lähdössä motoristiporukka Espanjaan tulevanakin talvena. Tiainen vie asiakkaitaan ajamaan myös Marokkoon ja Venäjälle. Kolme vuotta Oulussa yrittä-

nyt Tiainen sanoo enduron suosion lähteneen kasvuun. Katupyöriä vaihdetaan nyt enduropyöriin. ”Tämä on Suomessa ihan unelmapaikka. Seudulla on hyvät olosuhteet matkaendurolle.” Tiainen on seurannut 1980-luvulta lähtien moottoripyöräkulttuuria Etelä- ja Keski-Euroopassa, jossa harrastajakunta jakaantuu tasaisesti kyykkypyörän ja enduron ystäviin. Hän sanoo pitkään ihmetelleensä, miksi Suomessa ajetaan pääosin kyykkypyörillä, joiden ajo-ominaisuudet pääsevät oikeuksiinsa vasta nopeusrajoitusten tuolla puolen. ”Kokenut suomalainen motoristi on ajanut Saksan läpi kymmenen kertaa ja kolunnut kaikki Suomen tiet ympäri ämpäri ja vain hiekkatiet ovat käymättä.”

FINNWIN, LUOTTAMUKSESI ARVOINEN • Yrityskaupat ja yrityksen arvonmääritykset • Täyden palvelun tilitoimisto • Talouskoulutus ja -konsultointi Finnwin Lions Oy, Teknologiantie 1, Oulu Juha Jokikokko 040 823 5205, www.finnwin.fi Laskentatoimi Markkula, Suksitie 6 A Tyrnävä Jussi Pakonen 040 823 5201, www.laskentatoimi.net

MAANANTAINA 29. ElokuuTA 2016

Starttaamo tuo osaajat yhteen

Kuva: Starttaamo

Oulun startup-kulttuuri on kehittynyt kypsään vaiheeseen. Starttaamon rooli on tarjota aloittavalle yrittäjälle arvokkaita kontakteja ja auttaa rakentamaan hyvä tiimi. Jäsenyys Starttaamossa tuo mukanaan yrittäjäjärjestön edut. Panu Sivula

ulun startup-kenttä on varsin toisen näköinen kuin se oli vielä viisi vuotta sitten. ”Slushin tyyppinen pitchaushuuma on takana. Startup-kulttuuri Oulussa on kypsynyt ja on siirrytty seuraavalle tasolle”, sanoo Pohjois-Pohjanmaan Startup- ja kasvuyrittäjät ry:n eli Starttaamon puheenjohtaja Ykä Marjanen. ”Startup-yrittäjät ovat nyt enemmän tosissaan, sarjayrittäjiä on enemmän, tehdään pidemmälle mietittyjä juttuja.” Marjanen oli perustamassa Starttaamoa vuonna 2011. ”Alussa toiminta oli verkostoitumista, hauskanpitoa ja ekosysteemin rakentamista.” Toiminnan keskiössä olivat yhteiset toimitilat, jotka houkuttivat jäseneksi myös hyvinvointiteknologiayritys Laturin. ”Tarvitsimme toimistotilaa.

Starttaamo tarjoaa jäsenilleen kontaktien verkoston ja kiinnostavia tapahtumia yhteistyössä muiden yhteisöjen kanssa.

Toinen tarve oli valmennussessiot pitchaukseen. Nämä kaksi lisäarvoa saimme Starttaamosta”, Laturin toimitusjohtaja ja Starttaamon hallituksen jäsen Vesa Tornberg sanoo. ”Kun Starttaamo tuli osaksi Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjiä, liityimme myös yrittäjäjärjestöön.”

Rooli muuttunut Starttaamon rooli on muuttunut. Jäsenet odottavat löytävänsä Starttaamon kautta kontakteja ja sijoittajia – tai vaikkapa helpomman tavan käydä Piilaaksossa. ”Tiloja ei enää tarvita, koska niitä on monella toimijalla tarjolla”, Tornberg sanoo. ”Yrittäjäjärjestön kautta tulevat palvelut ovat isossa roolissa ja pystymme keskittymään kes-

Yrittäjänaiset Likkojen Lenkillä

keisiin tehtäviimme, kuten rahoitukseen ja medianäkyvyyteen liittyviin asioihin, ja tekemään niitä laadukkaammin.” Alkuvaiheen yritys saa Tornbegin mukaan ison hyödyn jäsenyydestä. ”Jäsenetuihin kuuluvat työllistämiseen, lakimiespalveluihin ja sopimuksiin liittyvät palvelut ovat erityisen tärkeitä yrityksille, joilla ei ole kassassa paljon rahaa.” Markkinointikampanjateknologiaa kehittävän Myposen toinen perustaja Ari Rautiainen kertoo, että Starttaamon verkosto on tarjonnut henkistä tukea ja hyviä neuvoja. ”Aloimme käydä Starttaamon tilaisuuksissa ja huomasimme, että se on hyvä tapa verkostoitua ja saada tietoa liiketoimintaympäristöstä.” Rautiainen istuu Starttaamon hallituksessa. Myposen liiketoi-

minta on jo osin vakiintunutta, ja startup-yhteisön merkitys yritykselle on vähentynyt. Rautiainen suosittelee Starttaamoa tuoreille yrityksille, jotka haluavat tutustua samassa tilanteessa oleviin yrittäjiin. ”Tämä on avoin verkosto, jossa tapaa mukavia ihmisiä.” Starttaamon jäsenyys toi Myposen myös yrittäjärjestön jäseneksi. ”Olemme hyödyntäneet lakimiespalveluita ja käyneet yrittäjien tilaisuuksissa.”

na haastavaa, mutta Oulu-perusteisia pääomarahoittajiakin alkaa jo löytyä.” Starttaamo auttaa löytämään mahdollisimman hyvän tiimin. ”Oulussa on merkittävä alihankkijaverkosto. Nokian aikaan verrattuna projektit ovat nykyään pirstaloituneita. Se vaatii erilaista verkostoitumista ja prosessin hallintaa”, Ykä Marjanen sanoo. Marjanen on ollut viimeisten kymmenen vuoden aikana mukana neljässä startup-yrityksessä. Nykyisin pääpaino on GrainSense Oy:ssä, joka kehittää teknologiaa viljanjyvien laadun mittaamiseen. Marjanen huomauttaa, että startup-yrityksen idea ei ole työllistää väkeä. Välillistä työllistämisvaikutusta ei kuitenkaan pidä väheksyä. ”Tällä hetkellä it-alan alihankkijat kasvavat voimakkaasti, koska on startupeja, jotka tarvitsevat ulkoisia resursseja.”

Alihankkijat kasvavat Oulussa on nyt hyvä pöhinä, Vesa Tornberg sanoo. Moni lupaava yritys on pääsemässä kasvuvaiheeseen ja uusia startupejakin syntyy. ”Rahoituksen saaminen on ai-

YRITTÄJIEN PYÖREÄ PÖYTÄ

HAVUJA P…KL€! 8.9.2016 KLO 17.00-20.00

Ota käyntikortit mukaan ja tule verkostoitumaan!

POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS, VETERAANIKATU 1, 90130 OULU Tilaisuuden juontaa Lauri Salovaara

Yrittäjien pyöreässä pöydässä käydään keskustelua siitä, mitä tehdä, jos suksi ei luista.

Yrittäjäpanelistit: Jaana Kokko OAK, Sari Ridell Sydänlanka Oy, Riku Aalto Trainer4You, Lippo Mikola Novia Finland Oy, Mikko Haapala Profin Oy, Sanna Salo Kahvila Hippu RÄKÄ POSKELLA: YRITTÄJÄN TANKKAUS Heidi Tuohimaa Niemelä, Elo

SEKUNTIKELLOLLA TULOSTA? Anne Salmi, TTL

TOUR DE SKI, HOPEASOMPA VAI TERVAHIIHTO Matti Muhos, Oulun yliopisto

VOITTAJAJOUKKUE ArtoSavela, MPS

Elokuiselle lauantaille sattui kesän kamalin kuntoilusää, mutta se ei hidastanut naisten menoa Likkojen Lenkillä. ”Lähdimme tänne pitämään hauskaa ja vaalimaan yhteishenkeä”, sanoivat siikalatvalaiset yrittäjänaiset ennen kuin astuivat ulos Raatin stadionin portista ja liittyivät satojen muiden seuraan 7,5 kilometrin kävelylenkille. Naisjoukon iloksi Raatissa esiintyivät Neljänsuora ja Jonne Aaron. Kuvassa poseeraavat Kirsi Träskelin (vas.), Kaisu Rönkkömäki, Eila Pihkakoski, Emma Mikkonen, Mervi Klemetti ja Eeva Takkinen.

HIEKKAA LADULLA. HÄIRIÖSIGNAALIT Markku Pirinen, Caritas

Huoltojoukoissa mukana: Tekes, TE toimisto, Yrityksen kehittämispalvelut, ELY-keskus ja TeamFinland

ILMOITTAUDU TILAISUUTEEN 1.9.2016 MENNESSÄ

MAANANTAINA 29. ElokuuTA 2016

Jukka Räsänen tekee tilin pääosin tilaustöillä. Niistä valtaosa on vihki- ja kihlasormuksia. ”Minun tehtäväni on saada koru näyttämään siltä, että asiakas löytää siitä esittämänsä toiveet. ”

Käsityöläinen kesytti digitalisaation Oulun Yrittäjät palkitsi vuoden yksinyrittäjänä kultaseppä Jukka Räsäsen. Panu Sivula

aastattelu tätä lehtijuttua varten on sovittu kello yhdeksi. Kultaseppä Jukka Räsänen sulkee liikkeen oven asiakkailta ja aloittaa jokapäiväisen tunnin mittaisen siestansa. Hän hakee kahvit viereisestä kahvilasta ja istuu alas. ”Hoidan siestan aikana juoksevia asioita tai istun piirtämässä koruluonnoksia asiakkaille”, Räsänen kertoo. Oulun yrittäjien vuoden yksinyrittäjäksi valittu kultaseppä pitää liikettään Puistolan talossa Oulun keskustassa. Räsänen sanoo olevansa yllättynyt palkinnosta, sillä IT-yritysten kulta-aikana käsityöläiset harvoin paistattelevat huomion kohteena. ”Toki tälläkin alalla on digitalisaatiota, mutta käsityö on se, millä lopputulos saadaan näyttämään hyvältä”, Räsänen sanoo. Vuosituhannen vaihteessa voimistunut digitalisaatio on vaikuttanut suuresti kultasepänalaan. Räsänen alkoi jo varhain hyödyntää 3D-mallinnusohjelmia korujen suunnittelussa ja muun muassa valukappaleiden valmistuksessa. Lahden Muotoiluinstituutin lopputyössään Räsänen vertaili digitaalista ja perinteistä työkaluvalmistusta. ”Jotkut korut on edelleen mahdollista tehdä vain käsin. Toisaalta digitalisaatio mahdollistaa sellais-

tenkin korujen valmistuksen, joita ei voisi käsin tehdä. Nekin vaativat kuitenkin viimeistelyn käsityönä.” Digimurros on tuonut korumarkkinoille myös Kaukoidän massatuotannon ja totuttanut kuluttajat ostamaan ”bulkkikamaa”. Räsäsen mukaan laatukorussa kiiltävät pinnat ovat kiiltäviä ja kulmat särmiä, istutukset eivät seilaa ja kivet ovat suorassa. ”Ihmisten pitäisi osata vaatia sitä, että koru on viimeistellyn ja kestävän näköinen.”

Tietynlaista hulluutta Viisitoista vuotta eri osoitteissa pajaa pyörittänyt Räsänen on osa alan yrittäjien verkostoa. On jalokivikauppiaita, kivenhiojia ja eri valumenetelmien erikoisosaajia. Kultasepät käyttävät toistensa palveluita alihankintana. Yrittäjyys on kultasepälle luonteva valinta – ja monesti ainoa vaihtoehto. ”Yksinyrittäjyydessä tarvitaan tietynlaista hulluutta, kun itsekseen pitää värkätä päivät pitkät. Mutta siihen on tottunut, ja oma vapautensa tässä on, mikä on arvokas asia.” Yksin värkkääminen on tosin vähenemään päin, sillä Räsäsen liikkeessä on hiljattain aloittanut toinen kultaseppä vuokrapaikalla.

”Alihankintarengas on nyt samassa huoneessa, ja myytävänä on muidenkin kultaseppien tuotteita.” ”Seuraava vaihe on saada enemmän omaa korua näytille myytäväksi. Kun vain aika riittäisi niiden valmistamiseen.” Räsänen näkee ison epäkohdan siinä, että henkilöyritykset käytännössä rinnastetaan palkansaajiksi ja ovat siten progressiivisen verotuksen piirissä. ”Pitäisi olla mahdollisuus saada helpommin jätettyä rahaa sisään yritykseen, jotta sitä voisi kehittää ja tehdä investointeja.”

Keskelle päivää tauko Siesta tarttui Räsäsen matkaan Alpeilla vapaalaskun ja vuorikiipeilyn parissa vietettyjen vuosien aikana. ”Suomeen palattuani huomasin, että täälläkin on näppärä laittaa keskellä päivää tauko”, hän toteaa. ”Viikoittain käy niin, että kun olen lähtenyt asioille, oven takana odottava asiakas soittaa.” Vuoden yksinyrittäjän haastattelu alkaa olla valmis. Ulkona pariskunta kokeilee jo oven kahvaa ja tiirailee sisään. Kello ei ole vielä kahta, mutta Räsänen avaa oven, kutsuu asiakkaat sisään ja on valmis vastaamaan heidän korutoiveisiinsa.

”Ihmisten pitäisi osata vaatia sitä, että koru on viimeistellyn ja kestävän näköinen.” Jukka Räsänen

Yksinyrittäjien määrä kasvaa Suomessa on yli 170 000 yksinyrittäjää, ja määrä on kasvussa. Vuonna 1997 maassa oli 119 000 yksinyrittäjää, vuonna 2007 heidän määränsä oli kasvanut jo 139 000:een, ja viime vuonna yksinyrittäjiä oli jo 177 000. Uudenlaiset ilmiöt, kuten kevytyrittäjyys ja sivutoimiyrittäjyys ovat vahvistuneet. Suomen Yrittäjien jäsenyrityksistä jo yli puolet on yhden yrittäjän yrityksiä. SY:n tavoite- ja toimenpideohjelman mukaan yksinyrittäjien asemaa on parannettava muun muassa verotusta (yrittäjävähennys käyttöön, maksuperusteinen arvonlisävero) ja sosiaaliturvaa kehittämällä.

MAANANTAINA 29. ElokuuTA 2016

Väitöstyöstä asiakkaalle lisäarvoa

iime huhtikuussa julkaistu väitöskirja urakkasopimuksen muutoksista on tehnyt Juha Ryynäsestä entistä kysytymmän luennoitsijan rakennusalan sopimusoikeutta koskeviin koulutuksiin. Oikeustieteiden tohtorin työn keskiössä on kuitenkin edelleen asianajajan työ, erityisesti urakkasopimuksiin ja urakkariitoihin liittyvä konsultointi. Seitsemisen vuotta sitten alkanut väitöskirjan teko oli Ryynäselle mieluisa harrastus, jota hän olisi voinut jatkaa pitempäänkin. ”Työn alkuvaiheessa joku kysyi, milloin saat väitöskirjan valmiiksi. Yhtä hyvin voisi kysyä hiihtoa harrastavalta, milloin aiot lopettaa hiihtämisen”, Ryynänen naurahtaa. Hän pitää tärkeänä huolehtia oman osaamisen kehittämisestä. Se tuo työhön mielekkyyttä ja ehkäisee liiallista rutinoitumista. ”Väitöstyö antaa itselleni lisää mielenkiintoa työhön ja lisäsi toivottavasti myös ammattitaitoani ja tarjoaa siten asiakkaalle lisäarvoa.”

Yksinyrittäjyys maistuu Juha Ryynäsen ura yrittäjänä alkoi vuonna 1994 lakifirman osakkaana. Työvuosien kuluessa ammattitaito kehittyi ja erityisosaaminen

Osana asiakkaan tiimiä

”Itsensä kehittäminen tuo työhön mielekkyyttä.”

Juha Ryynänen sanoo viihtyvänsä yksinyrittäjänä. ”Tulen tekemään rakentamisen sopimuksiin liittyviä asioita ainakin seuraavat kymmenen vuotta.”

kasvoi, jolloin hyöty isosta kompuksesta väheni. Vuonna 2008 hän perusti oman asianajotoimiston ja ryhtyi yksinyrittäjäksi. ”Isossa toimistossa on paljon sisäistä hallinnointia ja markkinointityötä, joka minua ei niin-

kään kiinnosta. Yksinyrittäjänä saan keskittyä olennaiseen eli asiakastyöhön”, Ryynänen toteaa. Erikoistuminen urakkasopimuksiin kumpusi asiakkaiden tarpeista. ”Toimeksiannot ovat tulleet

rakennusalalta ja olen tullut siinä kentässä tunnetuksi.” Asiakkaina on niin isoja pörssiyhtiöitä, kaupunkeja ja kuntia kuin keskisuuria yrityksiä ja pienyrittäjiäkin Pohjois-Suomesta ja eri puolilta maata.

Asianajajan työ on muuttunut kovasti niistä ajoista, kun Ryynänen aloitti työt 23-vuotiaana. Kirjallisen viestinnän merkitys on kasvanut ja asiakastyön luonne muuttunut. ”Nykyään lakiasioita ei enää jätetä auktoriteetin hoitoon, vaan asiakkaat yhdessä juristin kanssa etsivät ratkaisua. Juristi on osa asiakkaan tiimiä”, hän sanoo. Liiketoiminnan mallit tulevat Suomeen anglosaksisesta maailmasta, ja muuttavat myös sopimuskulttuuria. Viimeisten kymmenen vuoden aikana kirjallisen sopimisen merkitys on Ryynäsen mukaan korostunut huomattavasti. ”Pohjois-Suomessa on edelleen enemmän luottamukseen perustuvaa sopimista kuin pääkaupunkiseudulla.” Lakimiehiä työllistävät myös suurhankkeissa yleistyneet allianssisopimukset. Juha Ryynänen sanoo viihtyvänsä mainiosti yksinyrittäjänä. ”Tulen tekemään rakentamisen sopimuksiin liittyviä asioita ainakin seuraavat kymmenen vuotta, jos vain työkyky säilyy.” Väitöskirja on kansissa, eikä vastaavanlaiseen ponnistukseen ole juuri nyt aikomusta ryhtyä. Kuntoilu ja perhekin vaativat osansa Ryynäsen ajasta. Panu Sivula

Urakkasopimuksen muutokset

rakkasopimus on erittäin keskeinen työväline rakennushankkeiden ohjauksessa. Urakkasopimuksilla voidaan vaikuttaa rakentamisen laatuun ja rakennusten elinkaarikustannuksiin. Vaikka urakkasopimus on yksi keskeisistä sopimustyypeistä, se ei ole lainsäädäntöön perustuva sopimustyyppi kuten esimerkiksi kiinteistönkauppa. Urakkasopimuksen oikeudellinen asema perustuu keskeisesti sopimusoikeuden yleisiin oppeihin. Sopimusoikeuden yleisten oppien kehittäminen on oikeustieteen tehtävä. Urakkasopimuksen oikeustieteellisellä tutkimuksella voidaan parhaimmillaan tuottaa suoranaista hyötyä rakentamistoimialalle ja yhteiskunnalle laajemminkin.

Oikeustieteellinen väitöskirja Olen

Helsingin

yliopistossa

26.4.2016 hyväksytyssä väitöskirjassani Urakkasopimuksen muutokset tutkinut urakkasopimuksen solmimisen jälkeen ilmeneviä muutoksia ja niiden vaikutuksia tilaajan ja urakoitsijan välisessä sopimussuhteessa. Tutkimuksessa osoitettiin, että urakkasopimuksen aikana ilmeneviä muutoksia voidaan useimmiten hallita sopimuksen täydentämisen avulla. Sopimuksen täydentämisellä tarkoitetaan sitä, että urakkasopimus pysyy sitovana voimassa kuitenkin siten, että sopimuksessa olevia aukkoja voidaan määrättyjen edellytysten vallitessa täyttää ja sopimusehtoja neuvotella uudelleen, mikäli osapuolten välisen sopimustasapainon säilyttäminen sitä edellyttää. Tutkimustulokset kannustavat tilaajia ja urakoitsijoita ratkaisemaan urakkasopimuksen muutoksiin liittyviä tilanteita ensisijaisesti urakan aikana neuvottelemalla sen sijaan, että osapuolet selvittäisivät

tilanteita jälkeenpäin vahingonkorvauskysymyksinä.

Urakkasopimus tarkoituksellisesti epätäydellisenä sopimuksena Urakkasopimuksessa tilaaja ja urakoitsija määrittelevät yhteisen tavoitteen, sopivat keskinäisestä työnjaostaan ja varautuvat urakkasopimuksen solmimisen jälkeen ilmeneviin muutoksiin. Urakkasopimukselle on ominaista tarkoituksellinen epätäydellisyys ja täydentyvyys. Nämä ominaisuudet ovat tärkeitä, jotta urakkasopimus olisi taloudellisesti tehokas ja jotta se mukautuisi urakkasopimuksen solmimisen jälkeen ilmeneviin muutoksiin. Tyypillisiä urakkasopimuksen muutostilanteita ovat lisä- ja muutostyöt sekä urakkaa viivästyttävät osapuolista johtuvat häiriötilanteet, kuten tilaajan tai urakoitsijan vii-

YLITALO OY INSINÖÖRITOIMISTO LVIA- ja sähkösuunnittelu Elektroniikkatie 3–5, 90590 Oulu puh. 08-322 4200  toimisto@ytalo.fi  www.ytalo.fi

västys, sekä osapuolista riippumattomat häiriötilanteet, kuten ylivoimaisesta esteestä aiheutuvat viivästykset.

Muutostyömenettelyistä Muutostyöt aiheuttavat rakennushankkeen aikana tilaajan ja urakoitsijan välille usein erimielisyyksiä. Erimielisyyksien vähentämiseksi on tärkeää, että osapuolilla on yhteneväinen ja johdonmukainen käsitys menettelytavoista, joita muutostöistä sovittaessa on noudatettava. Muutostöiden osalta johtava periaate on se, että tilaajalla on päätösvalta työntulokseen. Tilaaja päättää aina viime kädessä siitä, toteutetaanko jokin muutos vai ei. Tätä päätöstä varten tilaajalla tulisi olla tieto siitä, mitä vaikutuksia muutoksilla on urakkahintaan ja urakka-aikaan. Toinen johtava periaate on se, että muutokset työntuloksessa voi-

vat johtaa muutokseen urakkahinnassa ja/tai urakka-ajassa, mikäli sopimustasapainon säilyttäminen sitä edellyttää. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että urakoitsijalla on oikeus saada korotusta urakkahintaan ja/tai pidennystä urakka-aikaan, mikäli tilaajan määräämät muutokset lisäävät urakan toteuttamiskustannuksia tai niiden toteuttaminen vaati enemmän aikaa, kuin urakkasopimuksessa oli varattu. Edellä tarkoitetut muutostyömenettelyn periaatteet toteutuvat parhaiten, mikäli osapuolet noudattavat urakan aikana asianmukaisia menettelytapoja muutostöistä sopimiseksi. Asianmukaisten menettelytapojen noudattaminen vähentää urakan riitautumisen riskiä ja helpottaa mahdollisten erimielisyyksien ratkaisemista jälkikäteen.

Juha Ryynänen asianajaja, oikeustieteen tohtori

Autoilija Markku J. Arvola puh. 0400 689 476

MAANANTAINA 29. ElokuuTA 2016

Suo, traktori ja turveyrittäjä Turveteollisuus elää kovia aikoja, sillä energiaturpeen kysyntä laahaa. Megaturve Oy:n onneksi kasvu- ja kuiviketurpeen vienti Keski-Eurooppaan vetää. Panu Sivula

erijärveläisen Megaturve Oy:n turvetuotantoalueella Pyhäjoen Leivinnevalla traktori vetää perässään kääntäjää. Turvekerros mylläytyy auringon kuivattavaksi. Megaturve Oy työllistää kesän aikana 30 ihmistä, joista noin puolet on yrityksen palkkalistoilla ja toinen puoli urakoitsijoita ja kuskeja. ”Välillisesti työllistämme myös muita toimijoita korjaamoista konepajoihin”, Megaturve Oy:n toimitusjohtaja Hannu Isokääntä sanoo. Turvesuon naapurissa, metsän takana kohoaa iso valkoinen mylly. Isokääntä ei malta olla vertaamatta turpeen kotimaisuusastetta alueella toteutettuihin tuulivoimahankkeisiin, joissa koneet, osat

ja työntekijät tulivat ulkomailta. Megatupeen kesän tuotantotavoitteet ovat 50 000 kuutiota polttoturvetta, 40 000 kuutiota kasvuturvetta ja 30 000 kuutiota kuiviketurvetta. Keskikesän sateiden takia tuotannossa oli neljän viikon tauko. Isokääntä arvioi elokuun puolivälissä, että tuotantotavoitteisiin päästään, jos loppukesä on normaali. ”Meillä olisi hyvänä kesänä kapasiteettia tuottaa polttoturvetta 200 000 kuutiota, mutta kysyntää ei ole niin paljon.” Megaturve Oy:n liikevaihdosta puolet tulee kasvu- ja kuiviketurpeesta. ”Meidän pelastuksemme on, ettei kaikki ole polttoturpeen varassa.”

Imukykyinen ja pölisemätön kasvuturve myydään pääosin Saksaan ja Hollantiin kasvualustaksi kasvihuoneisiin. Yritys tekee vientiyhteistyötä alavieskalaisen Jukuturve Oy:n kanssa. ”Kasvuturpeemme menee vientiin Jukuturpeen kanssa. Yhdessä myös varmennamme kuljetuksia, jotta toimitukset eivät pääse katkeamaan.” Megaturve Oy:llä on myös maanrakennustoimintaa. Se on erikoistunut viherrakennuskohteiden, kuten golfkenttien tekoon.

Kannattavuus koetuksella Hannu Isokääntä harmittelee, ettei turvealaa voi lapsille suositella.

”Turpeen hinta on nyt niin matalalla ja tuotantomäärät pieniä, että alan kannattavuus uhkaa romuttua.” Osassa voimalaitoksia poltetaan kivihiiltä, osa turvevoimaloista seisoo kylmillään. ”Päättäjien pitäisi reagoida nopeasti alan kannattavuuden romahtamiseen. Yritys ei voi odotella vuosia eikä välttämättä kuukausiakaan tilanteen paranemista.” Esimerkkinä turvetuotantoystävällisestä energiapolitiikasta Isokääntä mainitsee Ruotsin, jossa turve on vihreän sertifikaatin alla. Suomessa se on päätetty luokitella fossiiliseksi polttoaineeksi. ”Kotimaiselle polttoaineelle tarvitaan tuki, joka olisi esimerkiksi 20 vuotta voimassa, ja takaisi, että turpeen polttaminen olisi aina kannattavampaa kuin kivihiilen polttaminen.” Isokääntä huomauttaa, että kotimaisella polttoaineella on merkitystä myös huoltovarmuuden kannalta, jos energian tuonti ulkomailta vaikeutuu syystä tai toisesta. Pitkät, jopa vuosikymmenen

kestävät lupaprosessit ovat tuttuja turveyrittäjille. Byrokratia vaikeuttaa suunnitelmallista yritystoimintaa ja tulee kalliiksi. ”Olemme jättäneet kahdelle vanhalle suolle ympäristöluvan tarkistushakemukset vuonna 2012 ja edelleen niihin vaaditaan uusia lisäyksiä.” Megaturve on polttanut rahaa kahden vanhan suon tarkistushakemusprosessiin jo 20 000 euroa. ”Se voi lopulta maksaa meille 30 000 euroa, vaikka päätös olisi kielteinen.”

Vesistövaikutuksia tutkitaan Leivinnevan turvetuotantoalueella vedenpuhdistusjärjestelmän pumppu jysähtää käyntiin. Hannu Isokääntä esittelee järjestelmää, jonka kautta turvesuolta tuleva vesi kulkee. Ennen päätymistään vesistöön se suodattuu ja osin imeytyy ja haihtuu. Turvetuotannon vesistövaikutuksista käydään julkisuudessa

MAANANTAINA 29. ElokuuTA 2016

Hanki Hankiuusi uusikäytetyn käytetynhinnalla! hinnalla! Pyhäjoen Leivinneva on yksi Megaturve Oy:n tuotantoalueista. Hannu Isokäännän yritys työllistää kesän aikana suoraan tai välillisesti kymmeniä työntekijöitä.

kovasti keskustelua. Turvealan sisällä harmitellaan, että takavuosikymmenien laiminlyönnit mustaavat mainetta. Lisäksi turveyrittäjät kokevat saavansa niskoilleen myös suometsätalouden ympäristöhaitat. Geologian tutkimuskeskus GTK:n mukaan turvetuotannon ja suometsätalouden sekä siihen liittyvän ojitustoiminnan aiheuttamien vaikutusten erottaminen toi-

sistaan on aiemmin osoittautunut vaikeaksi. GTK pyrkii nyt selvittämään vaikutuksia laajalla poikkitieteellisellä tutkimushankkeella. Leivinnevan vedenpuhdistusjärjestelmällä on yrittäjän täysi luottamus. ”Näytteet otetaan kahden viikon välein”, Isokääntä kertoo. Hän kurottuu kohti vedenpintaa, täyttää lasin puhdistetulla turvesuon vedellä ja siemaisee kulauksen.

Sade haitannut tuotantoa Koko maassa oli elokuun puoliväliin mennessä tuotettu noin 7,5 miljoonaa kuutiota energiaturvetta ja 1,2 miljoonaa kuutiota ympäristöturvetta. Vuoden 2000 jälkeen energiaturpeen tuotanto on vaihdellut 12 – 35 miljoonan kuution välillä. ”Menneen perusteella kaudesta 2016 näyttäisi muodostuvan toiseksi huonoin tuotantokesä vii-

meisten kymmenen vuoden aikana. Vain 2015 oli heikompi”, sanoo aluepäällikkö Hannu Salo Bioenergia ry:stä. Alkukausi oli hyvää aikaa turpeen nostolle, mutta keskikesän sateet haittasivat tuotantoa. Suhteessa paremmin on saatu ylös kuivike- ja kasvuturvetta kuin energiaturvetta.

HHinintataaalklk. .

2244999999€€ Helppokäyttöistä ja toimintavarmaa suorituskykyä Helppokäyttöistä ja toimintavarmaa suorituskykyä saa nyt ennennäkemättömän edulliseen hintaan. saa nyt ennennäkemättömän edulliseen hintaan. Kysy lisää lähimmältä Hankkijan konemyyjältä, Kysy lisää lähimmältä Hankkijan konemyyjältä, ja tule koeajamaan upea John Deere 5055E! ja tule koeajamaan upea John Deere 5055E! Koskee rajallista erää suorankaupan toimituksia, hinta alv 0 %. Koskee rajallista erää suorankaupan toimituksia, hinta alv 0 %.

www.hankkija.fi www.hankkija.fi JD_5E_225x300.indd 1 JD_5E_225x300.indd 1

Antti Rissanen Esa Pulska Timo Hiltunen Jari Palola

p. 010 76 84922 p. 010 76 84821 p. 010 76 84739 p. 010 76 84703

Keminmaa Kajaani Kempele Nivala 20.5.2016 14.03 20.5.2016 14.03

MAANANTAINA 29. ElokuuTA 2016

Työpaikkasopiminen ei tarkoita palkkojen alenemista

iin kansalaiskeskustelussa kuin ammattiyhdistysliikkeen lausunnoissa levitetään kernaasti sellaista käsitystä, että työpaikkasopimisen lisäämisessä olisi kysymys palkkojen alentamisesta. Tämä herättää ymmärrettävästi epäluuloja paikallisen sopimisen laajentamista kohtaan. Mikään ei kuitenkaan voisi olla kauempana totuudesta. Paikallinen sopiminen tarkoittaa sitä, että sopimusvapaus laajenee ja työpaikoilla voidaan luoda juuri sinne ja juuri omalle henkilöstölle soveliaita palkkaustapoja ja muita työehtoja. Jos nämä mahdollisuudet käytetään hyvin, ne merkitsevät parempaa tuottavuutta ja siksi ajan mittaan myös korkeampia palkkoja. Tämä edellyttää tietysti myös hyvää johtamista, ja laaja paikallinen sopimusvapaus erotteleekin hyvin ja huonosti johdetut yritykset toisistaan markkinoilla. Ken ei tätä usko, katsokoon pohjoismaisiin naapurimaihimme. Niissä ei ole suomalaistyyppisestä superkahlitsevasta yleissitovuudesta kuultukaan – eikä kyllä halutakaan kuulla. Ruotsissa ja Tanskassa ei ole yleissitovuutta koskaan ollutkaan, ja Norjankin yleissitovuus on vain tarvittaessa käyttöön otettava mahdollisuus puuttua räikeään alipalkkaukseen erillisen lautakunnan päätöksellä.

Suomi on pohjoismaisessa perheessä yleissitovuuksineen täysin ainutlaatuinen, koska meillä yleissitovaksi – eli järjestäytymätöntäkin yritystä sitovaksi – lasketaan koko työehtosopimus ja jopa sen yleiset palkankorotukset, yrityksen tilanteesta ja yksilön suorituksesta riippumatta. Suomen tiukka yleissitovuus estää yrityksiä luomasta omia kannustavia palkka- ja työaikajärjestelmiään. Siksi ainakaan minua ei yllätä yhtään, että tuottavuus on pohjoismaisissa naapurimaissamme viime vuosina noussut pääosin selvästi nopeammin kuin meillä. Vaikka sopimusjärjestelmän ja tuottavuuskasvun yhteyttä on vaikea todistaa tiukan tieteellisesti, on todennäköistä että hyvin johdetuissa yrityksissä kyetään nostamaan tuottavuutta ja että hyvä johtaminen on mahdollista, kun vallitsee laaja työpaikkasopimisen vapaus. Pitkällä aikavälillähän tuottavuuskasvu ratkaisee kokonaan palkkojen nousun, ja tätä rautaista lakia ei mikään ammattiliittojen edunvalvonta kykene muuttamaan, niin hartaasti kuin tällaista ehkä Hakaniemessä ja Pasilassa toivottaisiinkin. Ammattiyhdistysliikkeen edustajat maalaavat kernaasti kauhukuvia siitä, millainen työtätekevä köyhälistö Suomeen muka syntyisi jos

täällä luovuttaisiin yleissitovuudesta. Tällainen pelottelu menee naurettavan puolelle, varsinkin kun Ruotsissa tunnetusti on Suomea (hiukan) pienemmät palkkaerot. Ja jos työehtosopimusten yleissitovuudesta ei haluta kokonaan luopua, olisi järkevää rajoittaa se vain tehtäväkohtaisiin vähimmäispalkkoihin. Näin otettaisiin jo aimo askel kohti muita Pohjoismaita. Suomen sitkeä kilpailukykyongelma on myös omalta osaltaan yleissitovuuden aiheuttama. Työehtoso-

pimusneuvotteluissa ei koeta kovin suurta hinkua palkkamalttiin, kun tiedetään, että samat ehdot tulevat koskemaan myös kaikkia kilpailijoita. Jos työnantaja- ja työntekijäjärjestöt tietäisivät, että kohtuuttomia työehtoja pääsee myös pakoon eroamalla liitosta ja että järjestäytymättömät yritykset voivat kilpailla omilla ratkaisuillaan, tulopolitiikka olisi kurinalaisempaa. Myös työllisyyden kasvu – joka tosin ei ole vielä alkanutkaan – on vaarassa, jos nykyinen yleissitovuus

säilyy. Kun kilpailukykysopimus aikanaan loppuu, ammattiliitot ajavat todennäköisesti taas läpi kovat yleiskorotukset, jotka yleissitovuuden ansiosta leviävät koko kansantalouteen. Näin mahdollinen työllisyyskasvu tyrehtyy alkuunsa ja työttömyytemme jämähtää jonnekin 7–8 prosentin tienoille. Yleissitovuutta ei ole todellakaan syytä päästää pois politiikan agendalta.

Juhana Vartiainen kansanedustaja

k parhaat palvelut k HAAPAVESI

Parhaat Palvelut

OULU

Parhaat Palvelut

OULU

- Elämyksiä konevuokraamosta - •• Konevuokraus Pientarvikemyynti • Siivousvälinevuokraus • Henkilönostimet • Matkailuautovuokraus • Pakettiautovuokraus • Lainapeitevuokraus • Puutarha-alan konevuokraus HAAPAVEDEN VUOKRAKONE OY • Elämysvuokraus Laitatie 8 86600 HAAPAVESI • Muuttoapuvuokraus • Luistinten teroitus ja huolto www.havuko.fi

H AVUKO p. 044 238 2807, myynti@havuko.fi

- maila- ja varusteteipit, teräsuojat, kiekot jääkiekkomailat, yms.

Parhaat Palvelut

Ikkuna- ja parveke lasIen pesut!

Kotityöpalvelut • Oulu

Puh. 0440 861 120 www.prokaks.fi

LIMINKA

LVI-TYÖT ja LVI-SUUNNITTELU Reijo Mällinen Oy

Kodin Laaturemontit & Rakentaminen Rautatienkatu 52, 90120 Oulu

Asentajankatu 4, 95450 Tornio Puh. 040 0104 971

KAIKKI KODIN REMONTIT

Jyväskyläntie 63 A, 91930 Ala-Temmes P. 0400-684 630 reijo.mallinen@lvirmoy.fi

Parhaat Palvelut

• Siivouspalvelut • Sohvien ja nojatuolien pesut • Asiointi- ja • Ruokapalvelut avustamispalvelut • Tekstiili- ja vaatehuolto

PIENET JA SUURET PUTKIREMONTIT OULAINEN

METSÄKONE– JA KAIVINKONETYÖT • Osmo Jukkola 044-700 1111 • Mauri Jukkola 040-585 8085 • Heikki Jukkola 040-074 1412

Oulainen • www.memeko.fi • etunimi.sukunimi@memeko.fi

 Keittiöt, wc:t, kylpyhuoneet ja saunat  Sisustusremontit  Vahinkosaneeraukset  LVI- ja sähkötyöt  Yritysten toimitilojen remontit

Huomioi KOTITALOUSVÄHENNYS

PYYDÄ ILMAINEN ARVIO Puh. 040 741 5884 | posti@priimatyo.fi | www.priimatyo.fi

Puh. 0207 410 980 www.nilax.fi

Tervetuloa asioimaan $;u ;| Ѵo- -vbobl--m hyvän palvelun myymälään _ ࢜m r-Ѵ ;Ѵ m l l࢜Ѵ࢜ $;u ;| Ѵo- -vbobl--m _ ࢜m r-Ѵ ;Ѵ m l l࢜Ѵ࢜࢜m osoitteeseen Konetie 3 ovob ;;v;;m om;ঞ; ƒ ovob ;;v;;m om;ঞ; ƒ ! vhovv-ĺ Ruskossa. ! vhovv-ĺ

$;u ;| Ѵo- -vbobl--m TYÖVAATTEET _ ࢜m r-Ѵ ;Ѵ m l l࢜Ѵ࢜ TURVAJALKINEET SUOJAIMET ovob ;;v;;m om;ঞ; ƒ

TYÖVAATTEET TURVAJALKINEET SUOJAIMET

MAANANTAINA 29. ElokuuTA 2016

Valoa näkyvissä

alouden käännettä on odotettu ja toivottu pitkään. Tämän syksyn ekaluokkalaiset eivät olleet vielä syntyneet kun finanssikriisi alkoi ja viime kevään ylioppilaat olivat tuolloin alakoulussa koulutiensä alkutaipaleella. Heikosta talousympäristöstä on tullut normaaliolosuhde myös liian monille yrityksille. Eipä siis ihme, että talouskäänteen merkkejä on jo vuosia etsitty lähes yhtä suurella vimmalla kuin Pokemoneja tänä kesänä. Aina kun positiivisia signaaleja on kurkistellut kulman takana, joku huono uutinen on lakaissut ne alleen. Suomen talouden ongelmat liittyvät vientiin ja investointeihin. Ne ovat kehittyneet heikosti ja taloutta on ylläpidetty velkaantumiseen pohjautuvalla kotimaisella kysynnällä. Varmaa on, että näin ei voi jatkua loputtomiin. Stoppi tulee viimeistään siinä vaiheessa kun euroalueen korkokehitys kääntyy. Jos

muu euro-alue pääsee kasvu-uralle ja inflaatio kiihtyy, ei EKP:n rahapolitiikka jää odottamaan Suomen mukaanpääsyä. Suomessa olemme tehneet oikean suuntaisia asioita talouden kääntämiseksi. Yhteiskuntasopimus tuo talouteen ennustettavuutta, mikä helpottaa investointipäätöksiä. Samalla maltillinen kustannuskehitys kohentaa kilpailukykyä. Tämä toivottavasti riittää parantamaan vientiyritystemme kovassa kilpailussa heikentyneitä markkinaosuuksia. Kylmä tosiasia on, että vientimarkkinamme ovat kasvaneet samalla kun oma vientimme on heikentynyt eli emme ole pärjänneet kilpailussa. Positiivisia valon pilkahduksia on onneksi nähtävissä sekä Pohjois-Suomessa että koko maassa. Suomen talous on vihdoin kääntynyt varovaiselle kasvu-uralle ja investoinnitkin näyttävät viimeisissä luvuissa olevan nousussa. Työl-

lisyys kehittyy tällä hetkellä positiivisemmin kuin vuosiin. Valitettavasti positiiviset luvut pohjaavat edelleen lähinnä kotimarkkinakysyntään ja viennin puolella on vaikeampaa. Euroopassa kapasiteettien käyttöasteet ovat kuitenkin nousseet, mikä yleensä merkitsee investointihyödykkeiden kysynnän kääntymistä kasvuun. Meillä Finnverassa on näköalapaikka elinkeinoelämään ja talouskasvuun. Onneksi emme kuitenkaan tyydy sivustaseuraajiksi, vaan etsimme aktiivisesti yrityksiä, joiden kasvua voisimme vauhdittaa. Vientiyritysten rahoituksen kansainvälinen kilpailukyky on ollut Finnveran keskeisimpiä teemoja tänä vuonna. Olemme tuoneet pkyritysten käyttöön myös uusia tuotteita, joiden avulla vientiyrityksen on entistä helpompi turvata saatavansa asiakasyrityksensä liiketoimintaan tai kotimaahan liittyviltä riskeiltä. Vientitakuiden hyödyntä-

minen mahdollistaa yritykselle esimerkiksi saatavien nopean kotiuttamisen samalla kun ostajalle voidaan tarjota pitkääkin maksuaikaa. Täällä Pohjois-Suomessa valoa tunneliin tuovat hyvin kehittyvät matkailuyritykset, vihdoin käynnistyneet suurhankkeen investoinnit Pyhäjoen ydinvoimalaprojektin ympärillä sekä esimerkiksi Oulun seudun korkean teknologian äärimmäisen kasvu- ja kansainvälistymishakuiset pk-yritykset. Potentiaalia on valtavasti ja positiivisen kierteen käynnistyminen on hyvin lähellä.

Juuso Heinilä Aluejohtaja, Pohjois-Suomi Finnvera Oyj

Suomen talous on vihdoin kääntynyt varovaiselle kasvu-uralle

Joukkorahoituksella pääomia

oukkorahoitus tullee kasvamaan merkittävästi tulevana vuonna 2017 useiden uusien palveluntarjoajien tuodessa joukkorahoitusalustansa markkinoille. Vuonna 2015 välitettiin 84 miljoonaa euroa joukkorahoitusta ja kuluvan vuoden lukuja ei ole vielä käytössä, mutta vahva kasvu on todennäköistä. Toki joukkorahoituksen kokonaismäärä tulee vielä pitkään olemaan hyvin pieni verrattuna perinteiseen pankkirahoitukseen ja pääomasijoitustoimintaan. Joukkorahoituksen rooli tulee kuitenkin vahvistumaan ja yllä mainittujen perinteisten rahoituskanavien rooli suhteessa pienenee ajan myötä. Muutoksella on positiivisia vaikutuksia nimenomaan yri-

tysten alku- ja riskialttiimpaan kasvurahoitukseen. Joukkorahoituksella kerätyt omat pääomat mahdollistava myös vieraan pääoman paremman saatavuuden. Joukkorahoituspalveluiden laajeneminen ei kuitenkaan ole kuin helpottava tekijä joukkorahoituksen kautta sijoittavan yleisön saavuttamiseen. Edelleenkin joukkorahoitusta hakevan yrityksen tulee panostaa siihen, että sijoittajat kiinnostuvat yrityksestä tai yrityksen palvelusta tai tuotteesta sijoituskohteena. Sijoittajan päätöksenteon taustalla tulee olla selkeä materiaali, josta saa riittävän kuvan yrityksen menestymispotentiaalista sekä sijoituksen arvonnousu- tai muus-

ta ansaintapotentiaalista riittävän pitkällä aikajaksolla. Teknisestä näkökulmasta yrityksen arvonmääritys ja sijoituksella tulevien osakkeiden tuomat oikeudet ovat perusasioita. Sen lisäksi joukkorahoituskampanjan markkinointi on syytä suunnitella huolellisesti. Tällä hetkellä joukkorahoituksen osalla ammattitaitoisia palveluita ei ole kovinkaan paljon tarjolla, mutta kysynnän laajentuessa on selvää, että myös neuvontapalvelut lisääntyvät. Perusasioissa apua löytyy asianajajilta, tilintarkastajilta ja kirjanpitäjiltä. Markkinoinnissa mainostoimistot ja digitaalisen markkinoinnin ammattilaiset pystyvät auttamaan. Kannattaa myös tutustua menestyneisiin joukkora-

hoituskampanjoihin ja ottaa rohkeasti yhteyttä kyseisen kampanjan rakentaneisiin yrittäjiin – vertaistuki on usein se tehokkain. Nordea lanseeraa oman joukkorahoitusalustansa syksyn aikana Joukkorahoituslain tultua voimaan. Järjestämme joukkorahoitukseen liittyen informatiivisia asiakastilaisuuksia Oulussa, joten kannattaa seurata viestintää ja sosiaalista mediaa. Aiheen osalta olet tervetullut ottamaan yhteyttä artikkelin kirjoittajaan. Vähintäänkin pystymme Nordeassa ohjaamaan perusasioissa ja neuvomaan verkoston tehokkaassa käytössä. Mukavaa loppukesää kaikille yrittäjille ja yrittämistä suunnitteleville!

Sami Heikkilä Aluejohtaja Nordea Pankki Pohjois-Suomen yritysalue

k parhaat palvelut k Parhaat Palvelut

OULU

Parhaat Palvelut

OULU

Parhaat Palvelut

ROVANIEMI

Parhaat Palvelut

VIHANTI

Lumijoentie 8, 8–16, puh. 050 3818 006 myynti@palametalli.fi

Alaransulantie 22, Kiiminki • P. 040 723 3280

www.haapa-aho.com

MAANANTAINA 29. ElokuuTA 2016

yrittäjät kysyvät ja asiantuntijat vastaavat

Onko käräjöinti ainoa vaihtoehto saatavan perinnälle? Asiakas on riitauttanut laskusaatavamme. Kysymys on pienehköstä summasta ja asiaan liittyy epävarmuutta. Onko saatavan perinnälle muuta vaihtoehtoa kuin käräjöinti?

Asiantuntijapalvelut mutkattomasti ja vankalla kokemuksella • Tilintarkastus • Erityistarkastus • Veropalvelut • Yritysjärjestelyt

• Raportointipalvelut • Konsernitilinpäätös • Sisäinen tarkastus • Riskienhallinta

Oy Tuokko Ltd, Oulu w w w. t u o k k o . f i

• CFO-palvelut • IFRS

KHT Hannu Lähdesmäki KHT Kari Knuuttila p. 08 311 3323 etunimi.sukunimi@tuokko.fi

VASTAUS HARRI LÄMSÄ asianajaja, Kuusamo Asianajotoimisto Kurikka & Lämsä Oy

ikeudenkäynnin vaihtoehtona on tuomioistuinsovittelu. Sovittelussa voidaan käsitellä lähes kaikkia rii-

ta-asioita. Sovittelupyyntö esitetään paikalliselle käräjäoikeudelle. Riidan sovittelijana toimii käräjäoikeuden tuomari. Sovittelija neuvottelee osapuolten kanssa ja auttaa heitä löytämään sopuratkaisun. Mikäli sovintoa ei synny, asian käsittelyä voi jatkaa halutessaan oikeudenkäyntinä. Sovittelu on nopea ja joustava riidanratkaisutapa. Vuosia kestävän oikeudenkäynnin sijaan asia voidaan saada ratkaistua muutamassa viikos-

Mitä otettava huomioon Oy:n rahoittamisessa? Ostimme siskoni kanssa kaksi vuotta sitten sedältämme 50 % Oy:n osakkeista, loput 50 % omistaa isämme kuolinpesä, jossa osakkaina ovat myös veljemme ja äitimme. Oy:llä on verotuksessa vähentämättömiä tappioita. Oy omistaa 100 % KOy:stä, jonka haluamme fuusioida Oy:öön, myös KOy:llä on tappioita. Aiomme siskoni kanssa rahoittaa Oy:tä rahastosijoituksella. Mitä otamme huomioon?

VASTAUS

Tupla-Luuta Oy RAIKAS RATKAISU Siivouspalvelut yrityksille.

Gneissitie 22, 90620 Oulu 050 518 2408 | info@tuplaluuta.fi www.tuplaluuta.fi

sa. Sovittelussa osapuolet vastaavat vain omista kustannuksistaan. Sovittelu on siten myös hyvä keino hallita oikeudenkäynnin riskejä. Mikäli sovittelussa haluaa käyttää apuna asianajajaa, oikeusturvavakuutukset kattavat pääsääntöisesti aiheutuvat omat oikeudenkäyntikulut. Käräjäoikeus perii sovittelusta 250 euron käsittelymaksun.

PETTERI RUOTOISTENMÄKI verolakimies Talvea Oy

apauksenne on tutkittava tarkemmin, mutta alustavasti arvioiden ositus ja perinnönjako on hyvä tehdä ennen sijoitusta, tai sijoituksen yhteydessä on vähintään laadittava osakassopimus sijoituksen palauttamisesta sijoittajille. Muutoin sijoitus voi aiheuttaa tulo- ja lah-

javeroseuraamuksia ja osituksessa ja perinnönjaossa voidaan mm. osakkeiden arvostuskysymyksen vuoksi katsoa omistuksen vaihdoksen 50 % rajan ylittyvän suhteessa tappioiden vähentämisoikeuden säilymiseen, jolloin tappioille on saatava vähentämislupa. Tappioiden siirtyminen fuusiossa varmistetaan erikseen.

Veljekset Toivanen Oy

Maanrakennuksen moniosaaja

Oikea kalusto oikeassa paikassa:

Veljekset Toivanen Oy on perustettu vuonna 1983. Maanrakennusalan palveluista alkanut toiminta on sittemmin laajentunut tehdaspalveluihin ja kaapeliverkkojen rakentamisiin. Kasvun ovat mahdollistaneet jatkuvat luottamukselliset ja pitkäaikaiset asiakassuhteet. Yhtiön asiakkaita ovat metalli-, paperi-, kaivosteollisuus, verkko-operaattorit, rakennusliikkeet sekä julkiset laitokset. Palvelun ja toimitusaikojen tinkimätön noudattaminen ovat yhtiön liiketoiminnan tärkeimpiä arvoja. Veljekset Toivanen Oy:llä on toiminnassaan kolme tukijalkaa, johon kuuluvat perinteinen infarakentaminen, tehdaspalvelut ja kaapelointityöt. Toimintaa on lähes koko Suomen alueella, pääpaino toiminnassa on Itä- ja Pohjois-Suomessa. Oulusta ja Sotkamosta operoidaan Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Pohjois-Karjala. Töissä on käyty myös

ihan eteläisessä Suomessa asti. Kemistä ja Rovaniemeltä käsin hoidetaan Pohjois-Suomi. Tytäryritys Markbyggnad Toivanen AB toimii Pohjois-Ruotsissa, tällä hetkellä Ruotsissa on keskitytty pelkästään kaapelitöihin. Meillä on menossa tällä hetkellä useita kaapelointityömaita PohjoisSuomen alueella. Vuokatissa ura-

koimme 110 kV maa- ja ilmakaapelilinjaa, Lieksassa, Nurmeksessa, Juukassa, Tervolassa ja Oulussa rakennamme kuituverkkoa. Sähköverkkoa kaivamme mm. Pyhäjärvellä, Raahessa ja Pulkilassa. Ajokseen rakennamme 20 kV:n maakaapeloinnin ja tietoliikenneyhteydet tuulimyllyille, kertoo toi mitusjohtaja Ari Toivanen.

Kaapelireitin jyrsintää asfalttipihan läpi. Monipuolinen kalusto mahdollistaa kustannustehokkaat ja laadukkaat työmenetelmät.

Kadunrakennus urakoita Oulun kaupungille teemme katujen peruskorjauksia kaikkiaan viidessätoista kohteessa. Pellossa sijaitsevaan Ritavalkean Hiihtokeskukseen olemme rakentamassa kunnallistekniikkaa, rakennettavana on noin 400 metriä uutta katua, vesi- ja viemärijohtoa sekä katuvalaistusta. Rovaniemen kaupungille ja Napapiirin Vedelle teemme tämän ja ensi vuoden aikana Etelärantakadun peruskor jauksen. Urakka käsittää noin kilometrin verran kadunrakentamista, vesijohdon, jätevesiviemärin ja hulevesiviemärin uusimista sekä jäteveden paineviemärin ja vesijohdon runkolinjan rakentamista. Lisäksi urakkaan kuuluvat viimeistely- ja vihertyöt.

Teollisuuden palvelut Tehdaspalveluiden osalta huolehdimme pääasiassa asiakkaan konetöistä ja aluekunnossapidosta. Talvisin teemme talvikunnossapitotyöt ja ympäri vuoden tehtäviin töihin kuuluu kone-, kuljetus- ja nostotöitä sekä maanrakentamista, kuten esimerkiksi putkistojen korjauksia ja saneerauksia. Operoimme tällä hetkellä mm. Kemin ja Oulun Stora Enson tehtailla. Uutena kohteena hoidamme Terrafa-

men Talvivaaran kaivoksen aluekunnossapidon, eli talvisin lumityöt ja liukkauden torjunnan, kesäisin pölynsidonnan ja tiestön kunnossapidon. Erityisen kriittinen kohde on kiviautojen reitti jossa on kova liikenne 24 h vuorokaudessa.

Toiminta kaivoksilla Terrafamen kaivoksen töiden lisäksi tytäryhtiömme Kallion Maarakennus toimii Tornion Kalkkimaan kaivoksella, jossa palveluihin kuuluu mm. murskeen siirtoa. Torniossa Röyttän kalkkitehtaalla puolestaan työskentelemme 24/7 huolehtien kalkkitehtaan kone- ja kunnossapitopalveluista. Uudeksi asiakkaaksi saimme Mondo Mineralsin talkkikaivoksen kun Konetyö Lassi Malisen toiminta siirtyi liiketoimintakaupalla meille keväällä.

Töitä on riittänyt myös talvella Meillä on ollut jo pitkään hyvä työtilanne. Myös talvella olemme onnistuneet saamaan urakoita sen verran, että olemme pystyneet työllistämään työntekijämme läpi vuoden, eikä meidän ole tarvinnut turvautua lomautuksiin, Toivanen mainitsee. Pitkät työsuhteet ja vähäinen vaihtuvuus ovat olleet

osaamisen ja ammattitaitoisen henkilöstön perusta.

Laatutietoinen kumppani Pyrimme jatkuvasti pitämään huolen siitä, että toiminnan ja palveluiden laatu on kohdallaan. Olemmekin rakentaneet talven aikana ISO 9001 & 14001 standardien mukaiset laadunhallinta- ja ympäristöjärjestelmät. Pyrimme jatkuvaan parantamiseen sekä kehittymään laadukkaampaan ja yhä paremmin asiakasvaatimukset täyttävään suuntaan, Toivanen toteaa.

Kykyä vastata suurien kokonaisuuksien tuomiin haasteisiin Meillä pidetään huoli siitä, että oikea kalusto on oikeassa paikassa ja urakat hoidetaan sovitusti. Yrityksen vahvuutena on vuosikymmenien kokemus, henkilöstön vankka ammattitaito, sekä monipuolinen ja nykyaikainen konekanta. Talossa on noin 150 ammattitaitoista työntekijää, joten pystymme vastaamaan isompiinkin haasteisiin. Lisäksi työnjohdolta löytyy kokemusta suurien kokonaisuuksien hallintaa vaativista urakoista. Tavoitteenamme on olla markkinoiden luotettavin, laadukkain ja osaavin kumppani, Toivanen mainitsee lopuksi.

MAANANTAINA 29. ElokuuTA 2016

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Paikallisyhdistykset ja puheenjohtajat 2016 Haapaveden Yrittäjät ry Mikko Lehtonen p. 044 275 1339 mikko.lehtonen@ctindustrial.fi haapaveden@yrittajat.fi Hailuodon Yrittäjät ry Hannu Karvosenoja p. 044 544 7799 karvosenoja.hannu@gmail.com hailuodon@yrittajat.fi Haukiputaan Yrittäjät ry Tiina Sotaniemi p. 044 342 0341 kukkajahautaus@sotaniemi.fi haukiputaan@yrittajat.fi Iin Yrittäjät ry Markku Koskela p. 040 529 7697 markku.koskela@ii.fi iin@yrittajat.fi Kempeleen Yrittäjät ry Matti Räisänen p. 08 562 0310 matti.raisanen@kempeleenjatekuljetus.fi kempeleen@yrittajat.fi Kiimingin Yrittäjät ry Miika Sutinen p. 0400 762 468 miika.sutinen@pp.inet.fi kiimingin@yrittajat.fi Kuivaniemen Yrittäjät ry Ari Kaakkuriniemi p. 050 441 3121 kaakkuriniemi@suomi24.fi kuivaniemen@yrittajat.fi Kuusamon Yrittäjät ry Matti Pohjola p. 0400 451126 matti.pohjola@nordicholidays.com kuusamon@yrittajat.fi Kärsämäen Yrittäjät ry Pasi Mikkola p. 08 771 408 pasi.mikkola@k-market.com karsamaen@yrittajat.fi Limingan Yrittäjät ry Joonas Tuomikoski p. 040 733 1446 joonas.tuomikoski@limingankiinteistohuolto.fi limingan@yrittajat.fi

Pohjois-Pohjanmaan Startup-yrittäjät ry Ykä Marjanen p. 040 590 4048 yka.marjanen@gmail.com www.starttaamo.fi Pudasjärven Yrittäjät ry Marko Rautio p. 050 501 9090 marko@rautioky.fi pudasjarven@yrittajat.fi Pyhäjoen Yrittäjät ry Jaana Pehkonen p. 050 911 0591 idejaana@icloud.com pyhajoen@yrittajat.fi Pyhäjärven Yrittäjät ry Raija Leppäharju p. 0400 280 790 raija@pjtili.fi pyhajarven@yrittajat.fi Raahen Yrittäjät ry Heikki Ventonen p. 0400 540 563 heikki.ventonen@gmail.com raahen@yrittajat.fi Siikajoen Yrittäjät ry Raine Niinimaa p. 040 514 3539 raine.niinimaa@ruukinturvallisuuspalvelut.fi siikajoen@yrittajat.fi Siikalatvan Yrittäjät ry Tanja Heikkonen p. 0400 237 760 tanja.heikkonen@k-market.com siikalatvan@yrittajat.fi Taivalkosken Yrittäjät ry Pekka Vääräniemi p. 08 842 320, 040 709 6929 pekka@vaaraniemi.net taivalkosken@yrittajat.fi Tyrnävän Yrittäjät ry Annukka Suotula-Ervasti p. 044 750 5051 annukka.suotula@gmail.com tyrnavan@yrittajat.fi Utajärven Yrittäjät ry Markku Juntunen p. 0400 283 172 markku.juntunen@utanet.fi utajarven@yrittajat.fi

Lumijoen Yrittäjät ry Jari Myllynen 0400 688 447 jari.myllynen@perustuspalvelu.fi lumijoen@yrittajat.fi

Vaalan Yrittäjät ry Mika Alakurtti p. 040 532 3923 mika.alakurtti@k-market.com vaalan@yrittajat.fi

Muhoksen Yrittäjät ry Raimo Klasila p. 050 567 9757 raimo.klasila@maaseutulehdet.fi muhoksen@yrittajat.fi

Vihannin Yrittäjät ry Rauno Pitkänen p. 0400 894 134 rauno.pitkanen@hotmail.fi vihannin@yrittajat.fi

Oulaisten Yrittäjät ry Tapani SIpilä p. 040 558 5163 tapsa525@gmail.com Oulaisten@yrittajat.fi

Yli-Iin Yrittäjät ry Risto Päkkilä p. 0400 388 165 risto.pakkila@ouka.fi yli-iin@yrittajat.fi

Oulun Yrittäjät ry Jussi Riikonen p. 040 310 0501 jussi@videcam.com oulun@yrittajat.fi

Ylikiimingin Yrittäjät ry pj. Heikki Väänänen p. 0400 493 573 heikki@sahko-artpe.fi ylikiimingin@yrittajat.fi

Oulunsalon Yrittäjät ry Katriina Ruonio p. 045 13 906 31 kk.ruonio@konttoripalvelu.fi oulunsalon@yrittajat.fi

Yrityksesi uudet toimitilat Oulussa? ASEMA 37, Asemakatu 37, Oulu

Toimistotilaa rautatieaseman lähellä - Valmiiksi kalustettuja huoneita - Joustavat vuokra-ajat - Helppo liikennöinti ja hyvä paikoitus

Asema 37 huonevuokrat: -Alkaen 350 eur/kk, alv 0 %

KONTIO 10, Kangaskontiontie 10, Maikkula

Toimisto, palvelu- ja tuotantotilaa

- Nosto-ovet ja lastauslaituri, maksimikorkeus 6 m - Helppo liikennöinti, runsaasti paikoitustilaa

Kontio 10 vuokrahinnat:

- Tuotanto- ja varastotilat alk. 7,50 eur/m2/kk, alv 0 % - Toimistotilat: 1. krs alk. 9,90 eur/m2/kk, alv 0 % 2. krs alk. 7,90 eur/m2/kk, alv 0 %

Ota yhteyttä: henri.huotari@kiinteistotahkola.fi 040 541 8854 jukka.vitikka@juvitrade.fi 020 711 8440

Tutustu lisää:

MAANANTAINA 29. ElokuuTA 2016

PALVELUT YRITTÄJILLE 2016

Yrittäjän palvelusivusto

Marjo kolehmainen toimitusjohtaja marjo.kolehmainen@yrittajat.fi 050 5277 288

KIRSI ANTTILA järjestöpäällikkö kirsi.anttila@yrittajat.fi 0500 685 148

SARI REINIKAINEN-LAINE yhteyspäällikkö sari.reinikainen-laine@yrittajat.fi 0500 686 174

MILLA RAAPPANA koordinaattori milla.raappana@yrittajat.fi 050 395 9877 010 322 1980

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien maksuttomat neuvontapalvelut Pohjois-pohjanmaan yrittäjät Isokatu 4. 90100 Oulu, puhelin: 010 322 1980, www.ppy.fi

Lakiasiat ja yritysjuridiikka Toimistot vastaavat juridiikan kysymyksiin. HUOM! Erityisalat mainittu toimistoittain. Asianajotoimisto Botnia Oy Oulu, Helsinki, Raahe p. 0207 797 500 toimisto@botnialaw.fi www.botnialaw.fi Sopimusjuridiikka, yritysjärjestelyt, oikeudenkäynnit, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat ja työoikeus. Asianajotoimisto Isoluoma Oulu, Oulainen p. 08 534 7700 toimisto@isoluoma.fi www.isoluoma.fi Työoikeus, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, sopimusoikeus ja muu liikejuridiikka. Asianajotoimisto Krogerus Oy p. 029 000 6400 www.krogerus.com Työoikeus, rakentamisoikeus ja sopimusoikeus. KPMG Oy Ab p. 020 760 3483 www.kpmg.fi Liikejuridiikka, sopimukset, työoikeus, oikeudenkäynnit, yritysjärjestelyt. Asianajotoimisto Juha Ryynänen Oy p. 0400 120 230 www.juharyynanen.fi oikeustieteen tohtori, kauppatieteiden lisensiaatti, varatuomari Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy Oulu, Raahe, Helsinki p. 010 841 9900 www.laaka.fi Sopimusjuridiikka ja yritysjärjestelyt, kiinteistöja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat, työoikeus ja oikeudenkäynnit.

Asianajotoimisto Kurikka & Lämsä Oy  Kuusamo  puh. 040 737 9546 puh. 08 8512519  harri.lamsa@kurikkalamsa.fi  www.kurikkalamsa.fi Ernst & Young Oy p. 040 770 7088 www.ey.com/fi Yritysjärjestelyt, arvonmääritykset, tuloverotus, sopimusoikeus, työoikeus, julkiset hankinnat ja muu liikejuridiikka. Talenom Konsultointipalvelut Oy Matti Eilonen p. 0207 525 212 matti.eilonen@talenom.fi www.talenom.fi Yritysjärjestelyt sekä yhtiö-, vero-, sopimus- ja työoikeus. Talvea Oy p. 050 525 9586 petteri.ruotoistenmaki@talvea.fi www.talvea.fi Yritysten verokysymykset, sopimusjuridiikka, sukupolvenvaihdokset, yritysjärjestelyt ja –kaupat sekä yritysten arvonmääritykset. Myynti, markkinointi, YRITYSTEN KASVU, muotoilu, PATENTTI ja KANSAINVÄLISTYMINEN CoCom KielipalvelutCoCom Corporate Communications Oy p. 010 439 3830 cocom@cocom.fi www.cocom.fi Täyden palvelun kielitoimisto: käännöspalvelu, konferenssitulkkaus, kielentarkistus, kielikoulutus ja -konsultointi. GST Graafinen Studio  p. 08 312 1540  www.graafinenstudio.com  Visuaalinen ja mainonnan suunnittelu, internet-sivut, kirjamuotoiset julkaisut, jäsenneuvonta, jäsenalennus -10 % toimeksiannosta

Tommi Sirviö kehityspäällikkö omistajanvaihdokset tommi.sirvio@yrittajat.fi 050 320 2092

Pääsääntöisesti lakimiehet päivystävät joka toinen keskiviikko. Päivystyksistä lisää Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsentiedotteesta. Maksuton puhelinneuvonta jäsenyrittäjille SY:n jäsennumerolla kaikilta asiantuntijolita ma-pe toimistoaikana.

Omistajanvaihdokset, YRITYSJÄRJESTELYT, VEROKYSYMYKSET, YRITYSKAUPAT JA ARVONMÄÄRITYKSET

Berggren Oy Ab  Oulu p. 010 227 2100 Oulu  www.berggren.eu  oulu@berggren.fi.  Täyden palvelun IPR-talo. Palveluihimme kuuluvat mm. patentteihin, tavaramerkkeihin, mallisuojaan ja muuhun IPR:ään liittyvät suojaamis-, sopimus- ja riidanratkaisuasiat.

MCon Partners Oy p. 040 528 5383 sirpa.kovaniemi@ mconpartners.com Yrityksen rahoitusaseman arviointi, terveyttäminen, rahoituksen suunnittelu ja toteuttaminen. Talousjohtaminen ja liiketoiminnan kehittäminen. Yritysjärjestelyt. Sopimusjuridiikka ja omistaja- ja sukupolvenvaihdokset ja verokysymykset. Tuotantotalous, teknologia, markkinat ja kansainvälistyminen.

Tulevaisuuden Kasvupolut Oy  p. 040 834 0809  antti.karjula@kasvupolut.fi  www.kasvupolut.fi  Yritysten kokonaisvaltainen kehittämistyö: yritysten kuntokartoitus ja kehittämissuunnitelmat. Erityispainopisteenä myynnin ja markkinoinnin kehittäminen sekä yrityksen kasvu ja kansainvälistyminen. Vientiverkostot Pohjois-Ruotsin ja Norjan alueella. Teollinen muotoilu, myymäläsuunnittelu ja konsultointipalvelut Muotoiluasema Oy Oulu  info@muotoiluasema.fi  www.muotoiluasema.fi  p. 0207 345 201  Jäsenneuvonta, jäsenalennus – 10 % toimeksiannosta.

tiina.talala@yrittajat.fi 050 441 4718

Paula PIHLAJAMAA Hankinta-asiat ja omistajanvaihdospalvelut Projektiassistentti paula.pihlajamaa@yrittajat.fi 050 4399 808

Jäsenyrittäjille maksuttoman puhelinneuvonnan lisäksi maksuton LAKIMIESPÄIVYSTYS Yrittäjien toimitiloissa Isokatu 4, Oulu. VARAA AIKA ppy@yrittajat.fi ja maksuton OMISTAJANVAIHDOSOPASTUS varaa aika tommi.sirvio@yrittajat.fi maksuton HANKINTA-ASIAMIESOPASTUS varaa aika tiina.talala@yrittajat.fi

PATENTIT, TAVARAMERKIT, MALLIOIKEUDET JA IPR-LAKIPALVELUT

Softers Oy  p. 08 2379 9330  softers@softers.net  www.softers.net  Internetsivut, verkkokauppa,  julkaisujärjestelmät ja  visuaalinen suunnittelu

Tiina Talala

Hankinta-asiamies

Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy Simo Salonen, KHT p. 040 558 2480 simo.salonen@tilisalonen.fi PWC Pricewaterhouse Coopers Oy Perttu Ervasti, p. 040 538 2692 Risto Mätäsaho p. 040 537 8863 www.pwc.fi Yritysjärjestelyt, yritysten myynti- ja ostotoimeksiannot, sukupolvenvaihdokset, arvonmääritys, DD-tarkastukset sekä järjestelyihin liittyvä sopimusjuridiikka. Yritystoiminnan verokysymykset. Liiketoiminnan kehittäminen ja kasvattaminen sekä strategiaprosessit. Liiketoiminnan tervehdyttäminen. Tilitoimistojen yleisneuvonta Tilitoimisto Y-Tili Oy  Teuvo Välikangas, KTM, yritysneuvojan EAT  p. 040 766 9476  info@y-tili.fi  www.y-tili.fi  Taloushallinnonpalvelujen yleisneuvonta. Aloittavien yritysten rahoitus-, vakuus-, lomake- ym. neuvonta.

YRITTÄJÄN HYVINVOINTI Muutosmatka Jaana Leino T:mi Jaana Leino  p. 040 9317 212  jaana.leino@muutosmatkajl.fi  www.muutosmatkajl.fi kuntoutuksen ohjaaja (yamk), perheterapian psykoterapeutti (Valvira, Kela) Ensimmäinen tapaaminen (kesto 45 min.) ilmainen PPY:n jäsenyrityksille.  Työnohjaus, päihdetyö, parija perheterapia.

YRITTÄJIEN TUKIPUHELIN p. 050 4625 460 Yrittäjä, jos tarvitset keskusteluapua asioihisi, soita.

YRITTÄJÄN VERTAISTUKIPUHELINPALVELU Vertaistukea yrittäjältä yrittäjälle

046 923 7955 046 923 7956

Matti Harila p. Jorma Ketola p.

Jäsenneuvonta puhelimitse maksutonta jäsenyrittäjille, jäsenalennus

– 10 %

toimeksiannosta

2016

Pääyhteistyökumppanit

MAANANTAINA 29. ElokuuTA 2016

Uudet Jäsenet Haapaveden Yrittäjät ry

Limingan Yrittäjät ry

VEJOTEK OY

Rakennusliike Lumijärvi oy AHS Tekniikka Oy Huvilon Oy

Haukiputaan Yrittäjät ry KIKIN KIRPPIS JA KAHVIO Walkea Sydän Oy Tekstiili- ja Tarratupa JASMINNE R. & A. Aunio Oy/ K-Supermarket Revontori Pitsien Keisarinnat Nordic Tele Service Oy Tmi Minna Pelkonen Haukirppis Maalauspalvelut Kaan Rakennusrestaurointi Taltta ja Vasara Oy

Kempeleen Yrittäjät ry Met-Rem Oy

Kiimingin Yrittäjät ry Liikuntakeskus Come On Fit Club Oy

Kuusamon Yrittäjät ry Parturi A.Nieminen Kuusamon Ktk Oy Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy Kodinkonehuolto Suoraniemi Oy

Kärsämäen Yrittäjät ry Pääkön Homekoirat Pohjankaaren Tilitoimisto Kärsämäen Apteekki Es-Ma Forest Ay

Muhoksen Yrittäjät ry Kuljetus Hepo-oja Oy

Oulaisten Yrittäjät ry Arkson

Oulun Yrittäjät ry Timexcon Oy Oulun Priimaty” Oy Vivienda Finland Oy POKO Oy -Pohjolan Koiravartiointi Oulun ruokapalvelut Oy Aaltokuvat Lakipalvelut Seurujärvi A&H Koskela ky Restakymppi Oy Tuiran Kukkapuketti Mutkaton Oy Hoivahoito Illikainen Oy Markkinointiviestintä Punkto Mozaik Minds Oy Marjaana-Koti Oy Procedos Oy Scireha Oy Arctic Plant Services Oy Kondis Oulu Oy Kondis Oulu Oy Gran Design Ky myTUTOR Oy RA Tech Invest Oy

Plussatilit Päiväkoti Huvikumpu Marika Lämsä Suomen Eristystekniikka Oy Katja Moisanen Asianajotoimisto Sirkku Kylmänen Ky Koulutettu hieroja Paula Huikari Ville Tanhuala Paintwork Valmennus Iloisa Oy Kiantum Technologies Oy Suomen Apuvälinetukku

Oulunsalon Yrittäjät ry Varjaagi Oy Formux Oy

Pudasjärven Yrittäjät ry Halla Cafe & Catering

Pyhäjoen Yrittäjät ry Helaakosken turkis oy

Raahen Yrittäjät ry Energinen J. Perander Tmi Raahen Pääpaja Ky TiliCorte Ky Raahen Teollisuuspinnoitus Oy Matin Sähköpalvelu Ky

Siikalatvan Yrittäjät ry Heidin hyvinvointipalvelut

Vaalan Yrittäjät ry Härmän Auto ja Koneistuspalvelu Ky

KUNTA- JA YRITTÄJÄTAPAAMINEN

Haetaan yhdessä vastauksia kiperimpiin kysymyksiin! Ti 4.10. klo 13–16.00

Oulun kaupungintalo, Kirkkokatu 2 A

Ilmoittauttuminen

ppy.fi > palvelut > koulutukset ja tilaisuudet Tilaisuus on maksuton. Tilaisuus on tarkoitettu kuntapäättäjille, elinkeinojen kehittäjille, yrittäjille ja yrittäjyyden kehittämisestä kiinnostuneille.

Yrittäjägolf pelattiin Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien perinteinen golfkisa pelattiin heinäkuun lopulla StLake Golf Pyhäjärvellä. ”Sää oli loistava ja kenttä hyvässä pelikunnossa”, tapahtumaa järjestänyt Veikko Junttila kertoo. Tulokset: A-sarja (Lp 18 hcp)1. Tapani Järvinen 69, 2. Kauko Tikkanen 70, 3. Pauli Piirala 77. B-sarja (Pb 18 hcp) 1. Alisa Forsander 37, 2. Tuulikki Aho 33,

3. Lauri Pappila 31. Paras scratch-tulos: Tapani Järvinen 82. Pisin draivi/ miehet: Kauko Tikkanen. Pisin draivi/naiset: Alisa Forsander. Lähimmäs lippua: Kauko Tikkanen 3,31m. Piirin edustajat Kauhajoen SM-kisoihin: Alisa Forsander ja Pauli Piirala. Golf-tapahtuman takana olivat Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät, Pyhäjärven Yrittäjät, Fennia, Forum24 ja Nordea.

Opettajille lisää tietoa yrittäjyydestä Oulun seudun ammattiopiston opettajat saavat lisää työkaluja ja verkostoja yrittäjyysopetuksen tueksi elokuussa alkaneessa Osaavia opettajia – yrittäviä nuoria -koulutuksessa. Näin vahvistetaan kouluttajien osaamista yrittäjyyteen ohjaamisessa. Koulutus on mahdollista lääkintöneuvos Sakari Alhopuron miljoonalahjoituksen avulla. Sen järjestää Suomen Yrittäjät ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät? Koulutus alkoi elokuun alussa ja

jatkuu 18.9., jonka jälkeen noin 30 OSAOn opettajaa jalkautuu alueen yrityksiin hakemaan tietoa yrittämisestä ja yrittäjyydestä. - Näin saadaan yrittäjien osaaminen käyttöön, kun suunnitellaan ratkaisuja opetuksen työelämälähtöisyyteen ja nuorten yrittäjävalmiuksien edistämiseen, projektipäällikkö Päivi Ojala Suomen Yrittäjistä sanoo. Saatuja ideoita jalostetaan toimiksi syyskuun lopussa järjestettävässä päivän mittaisessa valmennuksessa.

PPY:n alueellisia jäsenetuja tarjoavat AVARN Security www.avarn.fi

ELINKEINOPOLITIIKAN HAASTEET

Kuntien tehtävät muutoksessa – miten elinkeinopolitiikkaa kehitetään?

Pyhäjärven Yrittäjägolfin jälkeen pokaaleita nostelivat Kauko Tikkanen (vas.), Tuulikki Aho, Lauri Pappila, Alisa Forsander, Pauli Piirala ja Tapani Järvinen.

CARITAS-LÄÄKÄRIT Lisätietoja: liiketoimintajohtaja Paula Tuominen p. 044 734 0301, paula.tuominen@caritaslaiset.fi, www.caritaslaakarit.fi 13.00 Avaus, kaupunginjohtaja Matti Pennanen, Oulu kaupunki Näkökulmia talouden kehittymiseen ja kuntien tulevaisuuteen, pääekonomisti Mika Kuismanen, Suomen Yrittäjät Miksi yhteistyötä tarvitaan? toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen, PPY 13.45 Open space –ryhmät 1. Mistä kunnan yrityslähtöinen päätöksenteko muodostuu? 2. Hankintaosaamisen varmistaminen 3. Mitä tarkoittavat riittävät resurssit elinkeinopolitiikassa? 4. Kuntapalvelut ja infrastruktuuri kilpailutekijöinä? 5. Toimiva viestintä ja tiedottaminen 6. Seudullisen kehittämisyhtiön tms. rooli elinkeinojen kehittämisessä 7. Miten koulutuksesta ja osaamisesta pidetään huolta? 14.45 Kahvitauko 15.00 Ryhmien palaute 16.00 Hyvää kotimatkaa!

ELISA yritysten-asiakastuki.elisa.fi. FENNIA Lisätietoja: Myyntijohtaja Jyrki Kettukangas p. 010 503 3219 ja 040 763 8895, jyrki.kettukangas@fennia.fi fennia.fi/suomenyrittajat ja 010 503 8818. FENNOVOIMA OY Yhteydenotot: Vanhatie 48, 86100 Pyhäjoki, p. 020 757 9200, pyhajoki@fennovoima.fi, www.fennovoima.fi FINNVERA OYJ Asiakaspalvelu p. 029 460 2580, www.finnvera.fi NORDEA Yhteydenotot: Kari Ollikainen, Oulun yrityskonttori, p. 050 321 6052, Kari.J.Ollikainen@nordea.fi, www.nordea.fi

FORUM24 Lisätietoja: Päätoimittaja Martti Turunen, p. 0400 699 522. Myyntijohtaja Timo Mehtälä, p. 0400 688 566. OSAO, oppisopimusyksikkö Lisätietoja: Oppisopimusyksikkö p. 040 141 5320, Yhteyspäällikkö Unto Kärki p. 050 331 3553 RASTOR OY Lisätietoja: Satu Puhakka p. 0400-560700, satu.puhakka@rastor.fi, Antti Vasela p. 0400-294433, antti.vasela@rastor.fi LÄHITAPIOLA POHJOINEN Yhteydenotot: Myyntijohtaja Mika Kuusikko, p. 040 528 1348, mika.kuusikko@lahitapiola.fi, www.lahitapiola.fi MTV OY, Pohjois-Suomi Lisätietoja: Päivi Sipola, p. 0400 998 171, päivi.sipola@mtv.fi, www.mtv.fi/spotti NORWEGIAN Lisätietoja: Markus Forsström, p. +46735229119, markus.forsstrom@norwegian.com ISKU www.isku.fi

MAANANTAINA 29. ElokuuTA 2016

TIETOTURVAA EI OLE mutta vakuutus on.

Täydellistä suojausta ei ole keksitty ja esimerkiksi vastuu pilveen tallennetuista asiakastiedoista säilyy yleensä yrittäjällä itsellään. Siksi kehitimme yrityksille If Tietoturvavakuutuksen. Muutamalla kympillä kuussa voit varautua sekä tietomurron selvittelystä että liiketoiminnan keskeytymisestä aiheutuviin kuluihin. Jos jotain sattuu, saat IBM:n asiantuntija-apua heti, 24/7.

KATSO MITEN IF TIETOTURVAVAKUUTUS SUOJAA YRITTÄJÄÄ if.fi/tietoturva

PIENELLE ESIM. YRITYKSELLE

k k / € 0 3

010 19 15 00

*Katso hintaesimerkkejä: if.fi/tietoturva