PPY_4_2024

Yksin ei tarvitse yrittää

KYSY LISÄÄ

ALKAVAN YRITYKSEN PALVELUISTA

• liikeidea ja yrityksen perustaminen

Startup Station

LIIKETOIMINNAN

KEHITTÄMISESTÄ

• yritysrahoitus

• maksuttomat valmennukset

• vienti ja kansainvälistyminen

• rekrytointiapu ja -tapahtumat

• omistajanvaihdokset

UUSISTA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA

• digitaalinen liiketoiminta

• hiiliviisas kiertotalous

• innovaatiopalvelut

• designmenetelmät

SIJOITTUMISPALVELUISTA

TOIMIALAPALVELUISTA

JA VERKOSTOISTA

BusinessAseman palveluneuvonta ohjaa eteenpäin

• Palveluneuvonta on avoinna

BusinessAsemalla arkisin klo 9–15.

• Puhelimitse sinua palvellaan numerossa 08 558 55810 ma–pe klo 9–16.

• Voit myös varata ajan etäneuvontaan: businessasema.com/palvelut

International House Oulu

• Services targeted at international newcomers and immigrants, and also companies planning to recruit international people.

Visit International House Oulu at BusinessAsema or read more at ihoulu.f

BusinessAsema, Uusikatu 52, Oulu

Tutustu myös sähköisiin palveluihimme

osoitteessa businessoulu.com

Monipuolinen kattaus tapahtumia

BusinessOulun kalenterista löydät yrityksille ja niiden työntekiöille sekä työnhakioille suunnattuja tapahtumia ja valmennuksia. tapahtumat.businessoulu.com

Ouluuntarvitaankorkeanrakentamisenlinjaus

MARJOKOLEHMAINEN

Toimitusjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Oulun keskustan kehittäminen on ratkaisevaa niin kaupunkilaisten viihtyvyyden kuin alueen yrittäjien ja elinkeinoelämän elinvoimaisuuden kannalta.

Keskustan kaupunkikuva on alueen käyntikortti, joka heijastaa koko kaupungin dynaamisuutta ja kehittymishalua. Tällä hetkellä kehitys on kuitenkin vaarassa pysähtyä byrokratian ja linjausten puutteeseen.

Oulu on keskellä kilpailua osaajista, yrityksistä ja investoinneista. Vetovoimainen ja moderni kaupunkiympäristö, joka sallii rohkeamman arkkitehtuurin ja korkean rakentamisen, houkuttelee elinvoimaa ja uusia asukkaita.

Esimerkkejä onnistuneista ratkaisuista löytyy: Tampereella ja Helsingissä korkea rakentaminen on tuonut keskustoihin uusia yrityksiä, elävöittänyt palveluita ja lisännyt alueiden vetovoimaa.

Oulussa ei tällä hetkellä ole selkeää ohjeistusta korkean rakentamisen suhteen. Jokainen hanke kohtaa yksilöllisen ja usein ras-

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät!

Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat

Suomen luetuimpia talouslehtiä.

Tutkimuksen suoritti Innolink Research Oy

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti

Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Ry

Päätoimittaja: Marjo Kolehmainen

Kustantaja: Kaleva365 Oy

Paino: Kaleva365 Oy

Taitto: Kaleva365 Oy

Myynti: puh. 08 5377 180, yrityksille@kalevamedia.fi

kaan lupaprosessin. Tämä luo turhaa epävarmuutta niin rakentajille, päättäjille kuin asukkaillekin.

Tilanne konkretisoituu, kun vertaamme Oulua muihin suuriin kaupunkeihin. Helsingissä korkeaksi rakennukseksi lasketaan yli 16-kerroksiset talot, mutta Oulussa on vaikeuksia edistää edes kahdeksankerroksisia hankkeita. Tämä kertoo, kuinka kaavoitus- ja valmisteluprosessimme kaipaisivat selkeyttä ja joustavuutta.

RAKENNUSHANKKEIDEN talous on usein unohdettu keskusteluissa, vaikka se on yksi kriittisimmistä tekijöistä kaupunkikehityksen onnistumisessa. Jotta rakentaminen olisi taloudellisesti kannattavaa, tarvitaan riittävästi kerroksia ja rakennusneliöitä.

Nykytilanne vaikeuttaa rakennuttajien toimintaa ja voi tehdä osan hankkeista täysin mahdottomiksi toteuttaa. Tämä ei palvele kaupungin kehitystä eikä vastaa elinkeinoelämän tarpeisiin.

HALLITUKSEN JÄSENELTÄ

Junaradan varsi Rautatiekadulla on hieno esimerkki korkean rakentamisen linjakkuudesta, mutta se ei riitä. Selkeä korkean rakentamisen strategia antaisi raamit ja ennakoitavuuden, joita sekä yritykset että kaupunki tarvitsevat. Korkean rakentamisen linjaus mahdollistaisi keskustan kehittämisen järkevästi. Samalla se loisi tehokkaammat prosessit ja vähentäisi hallinnollista raskautta ja mahdollisesti jopa vähentäisi valittamisherkkyyttä.

On kuitenkin tärkeää, että linjaus ottaa huomioon myös kaupunkikuvan ja kulttuuriympäristön arvot ilman keinotekoisia rajoitteita, kuten aiemmin ehdotettu kirkon tornin korkeusraja, joka torpattiin elinkeinoelämän vastustuksen vuoksi.

USEIDEN KESKUSTELUJEN perusteella näyttää siltä, että Oulun päättäjillä olisi tahtotila edistää keskustan kehitystä. Kuitenkin valmistelu ontuu: hankkeet pysähtyvät hallinnolliseen varovaisuuteen

tai valmistelijoiden liialliseen vaikutusvaltaan.

Päättäjien on nyt selkeästi linjattava tahtotilansa ja otettava ohjat, jotta valmisteluprosessi tukee kehitystä eikä jarruta sitä.

Oulun on katsottava eteenpäin. Korkean rakentamisen mahdollistaminen ei ole pelkkä tekninen kysymys – se on arvovalinta, joka kertoo, haluammeko olla moderni kasvukeskus vai pysähtyä paikalleen.

Nyt on oikea hetki edistää keskustan elinvoimaa, tiivistää asutusta ja rakentaa houkuttelevaa kaupunkikuvaa. Tämä ei koske vain keskustaa vaan koko PohjoisPohjanmaan tulevaisuutta.

Tehdään Oulusta elävä ja kiinnostava kaupunki – paikka, joka houkuttelee osaajia ja yrityksiä ja matkailijoita, mutta ennen kaikkea tarjoaa nykyisille asukkailleen ja yrittäjilleen entistä paremman ympäristön.

Rohkeutta, menestystä ja hyvää yhteistyötä toivottaen!

Yrittäjienäänikuulumaan kaikkialla–

myössyrjäseuduilla

Pohjois-Pohjanmaa on Suomen laaja-alaisimpia ja monimuotoisimpia alueita, jossa yrittäjyys elää ja hengittää niin kaupunkien sydämessä kuin syrjäseutujen pienemmissä kylissä. Oulun seudun vahva teknologiateollisuus ja kasvuyritysten keskittymät ovat vetureita ja tuovat näkyvyyttä alueellemme.

Tämän rinnalla on tärkeää pitää huolta myös maakunnan syrjäseutujen elinvoimaisuudesta. Tämä tasapainoisen kehityksen vaatimus on se polttoaine, joka pitää meidät yrittäjäyhdistystoiminnan parissa aktiivisina.

Yrittäjyys on erityisen merkityksellistä syrjäseuduilla. Pienet paikallisyrittäjät ovat elintärkeitä kuntien ja kylien taloudelle, työllisyydelle ja asukkaiden palveluille.

Jokainen kahvila, kuljetuspalvelu ja korjaamo, joka toimii pienessä kunnassa, on enemmän kuin liiketoiminta – se on yhteisöllisyyden ja toivon symboli. Siksi me PohjoisPohjanmaan Yrittäjissä olemme sitoutuneet kuulemaan kaikkien paikallisyhdistysten ääntä, riippumatta siitä, toimivatko ne keskustaalueilla vai aivan maakunnan laitamilla.

Syrjäseutujen yrittäjillä on erityisiä haasteita, kuten heikot liikenneyhteydet, työvoiman saatavuus ja monesti vähemmän resursseja kehittää liiketoimintaansa. Näihin ongelmiin voidaan vastata, jos paikallisyhdistykset, kuntien päättäjät ja yrittäjäjärjestö tekevät hyvää yhteistyötä. Kuitenkin käytännössä valitettavasti kohtaamme kunnissa hyvin erilaisia asenteita yrittäjyyttä kohtaan. Useissa kunnissa yrittäjäyhdistyksiä arvostetaan ja ne nähdään keskeisinä yhteistyökumppaneina.

Toisissa kunnissa yrittäjien ääni jää vähälle huomiolle. Se on valitettavaa, sillä juuri yrittäjät ovat niitä, jotka synnyttävät työpaikkoja ja ylläpitävät elinvoimaa. Rakennetaan yhdessä parempaa Pohjois-Pohjanmaata. Tämä maakunta ansaitsee sen.

HARRIHEIKKILÄ

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät toivottaa hyvää joulua kaikille yrittäjille ja yrittäjien kumppaneille.

Arvaatko, kuka on pukenut ylleen pukin punaisen nutun ja potkii jo vauhtia matkaan?

Facebook-sivu: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Liity yli 3200 tykkääjämme joukkoon. Saat ensimmäisten joukossa tietoa tapahtumistamme ja meille tärkeistä asioista.

Kannattaa tulla myös mukaan eri FB-ryhmiimme: Pohjois-Pohjanmaan hankintaneuvoja Maakunnallinen omistajanvaihdospalvelu Nuoret yrittäjät Yksinyrittäjät

Seniorit X: @PPYrittajat Yrittäjyyden uusimmat uutiset ja ajankohtaisimmat teemat.

Hyvää joulua!

LinkedIn:

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Verkostoidu meidän kanssa, saat tietoa mitä tarvitset!

Youtube:

Pohde vaikeutti Easymoven toimintaa 12 vuotta fysioterapeuttina ja yrittäjänä toimineen

Riku Laineen mielestä koko hyvinvointialueen toiminta on epäonnistunut.

Matkailuverosta eri kanta

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät jätti Pohjoisen ohjelman ohjelmaluonnokseen lausunnon matkailuverosta yhdessä viiden muun paikallisen toimijan kanssa.

Yrittäjäpalkinto Cor Groupille 35-vuotias yhtiöperhe on alusta alkaen kulkenut omia polkujaan, hakenut rohkeasti vahvaa kasvua ja laajentanut onnistuneesti liiketoimintaansa. 4 5 6

Ensi vuoden toimintasuunnitelma Kuntavaalit, yhteistyön parantaminen Pohteen kanssa ja maakunnan vetovoiman kasvattaminen sävyttävät PPY:n ensi vuoden toimintaa.

Valmiin yrityksen ostaminen kannattaa Piia Lehtonen siirtyi vakuutusten parista omistajanvaihdosten asiantuntijaksi Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjiin.

Sari Ilo harrastaa lintukuvausta Luonnossa liikkuminen ja sen ihmeiden kuvaaminen on aivan erinomaista vastapainoa työlle, Sari Ilo sanoo. Valokuvaus on myös loistavaa parisuhdeaikaa, 13 21 25

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Löydät Youtuben puolelta tarinoita yrittäjistä, ihmisistä ja huikeista palkitsemisista.

@pohjois_pohjanmaan_yrittajat @yrittajyysonpop

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät: www.ppy.fi

Suomen Yrittäjät: www.yrittajat.fi

ESTER VAN DAM

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät (PPY) on lähettänyt oman lausuntonsa Pohjoisen Ohjelmasta valtioneuvostolle. "Meillä oli erilainen kanta matkustusveroon. Toivoimme, että veroa pilotoidaan vain siellä, missä sen haitatkin ovat nyt vahvasti näkyvillä”, kertoo PPY:n toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen.

Matkailuverostaeriävä lausuntoPohjoisenohjelmaan

·

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät jätti ohjelmaluonnoksesta lausunnon yhdessä viiden muun paikallisen toimijan kanssa.

Hallitusohjelmassa oleva Pohjoisen ja Itäisen Suomen ohjelman lausuntokierros päättyi 22.11.2024. Lausuntoja ohjelmiin tuli yhteensä 64 kappaletta valtioneuvoston verkkosivuille.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät (PPY) on lähettänyt oman lausuntonsa Pohjoisesta Ohjelmasta valtioneuvostolle, kertoo PPY:n toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen ”Meiltä lähti täydentävä lausun-

mainen kertoo. ”Toivoimme että sitä pilotoidaan vain siellä, missä sen haitatkin ovat nyt vahvasti näkyvillä.”

Oman lausunnon lisäksi PPY on ollut mukana yhteisessä lausunnossa Pohjois-Pohjanmaan Liiton, Oulun yliopiston, Oulun ammattikorkeakoulun, Oulun kaupungin ja Oulun kauppakamarin kanssa.

Lausunnossa nostetaan huomiota ohjelman aiheisiin Kestävä kasvu ja uudistavat investoinnit, Puh-

Pohjoisenohjelma tunnistaahyvinPohjoisSuomentarpeet

Kolehmainen kertoo, että PPY on ollut mukana Pohjoisen ohjelman alueellisessa valmistelussa tukemassa varsinaisen valmistelutyöryhmän toimintaa.

Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Jussi Rämet on osallistunut ohjelman valmisteluryhmään.

Rämetin mielestä ohjelma on varsin kattava ja runsas, ja se tunnistaa hyvin Pohjois-Suomen tarpeet.

Ohjelman työstämiseksi on tehty alueella paljon työtä toimijoiden kesken, joten odotukset ovat korkealla.

”Painopiste siirtyy seuraavaksi

Pohjoisen ohjelman toteuttamiseen ei ole erillistä rahoitusta.

”Valtion taloustilanne on tiukka, mutta siitä huolimatta hallituksen puoliväliriihessä on saatava esitysten rahoituspäätöksiä ja aloitettua esimerkiksi lainsäädäntöhankkeita kokeiluiden mahdollistamiseksi”, Rämet jatkaa.

Kolehmainen tunnistaa rahoituksen puutteen haasteeksi, mutta esittää positiivisen näkemyksen tulevaisuudesta.

”Nyt esitetyt nopean aikavälin toimenpiteet kuitenkin on käsittääkseni rahoitettavissa budjetista ja toivottavasti ohjelman toimenpiteet näkyvät jo puoliväliriihessä”, Kolehmainen kertoo.

Ohjelman valmistelutyö on ollut

tään ohjelmaa on valmistettu kuitenkin myönteisesti ja hyvässä vuoropuhelussa.

Pohjoisenohjelman tavoitteenaalueiden täysimääräinen hyödyntäminen Ohjelman tavoitteena on muun muassa saada alueille lisää taloudellista kasvua, edistää alueellista elinvoimaa ja vauhdittaa investointia.

Lisäksi ohjelman tavoitteena on edistää Suomen huoltovarmuutta ja turvallisuutta muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Valtioneuvoston kanslian, ministeriöiden ja maakunnan liiton edustajista koostuvan valmisteluryhmän ja neuvottelukunnan on määrä saada ohjelman toimenpide-esitykset valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

?ELl?ååKLålNEN O

Peltipaja Kovalainen Oy on pitkään alalla toiminut rakennusten peltitoimittaja ja -asentaja, joka tarjoaa luotettavaa ja laadukasta työtä niin pieniin kuin isoihinkin kohteisiin.

Teemme kaikenlaisia rakennuspeltejä asiakkaan toimittamien mittojen mukaan, tarvittaessa myös asennettuna.

Piipunpellit ◆ Reunapellit ◆ Harjapellit Päätyräystäspellit ◆ Takaneduspellit Ikkunapellit ◆ Ovipellit ◆ Jiiripellit

Huopakaton reunalistat Katkaisulista ja seinällenostopelti

Gneissikuja 7, 90620 Oulu • 040 869 9291

toimisto@peltipajakovalainen.f

• Seulotut kivet, sepelit, hiekat ym.

• Suursäkeissä myös kaikki lajit. Puh. 0400 960 829/Mika toimisto@kettumaki.fi www.kettumaki.fi YRITTÄJÄ-

Markku J. Arvola Myös taksipalvelut puh. 0400 689 476 Oulu

jutut ovat luettavissa myös verkossa www.kaleva.fi/ppy Tiesitkö että...

JAAKKO KOIVUKANGAS

on joutunut säästökuurin vuoksi tinkimään ostopalveluista. Tämä on iso asia Easymoven kaltaiselle yritykselle, jonka kuntoutusasiakkaista melkein puolet tulivat julkiselta puolelta, sanoo Riku Laine.

PohdevaikeuttiEasymoventoimintaa

· hyvinvointialueet astuivat voimaan vuoden 2023 alussa.

”Mielestäni koko hyvinvointialueen toiminta on epäonnistunut. Siitä ei päästä yli eikä ympäri.”

Näin kertoo Riku Laine, joka on toiminut fysioterapeuttina ja yrittäjänä jo 12 vuotta.

Laineen yritys Easymove tarjoaa liikunta- ja kuntoutuspalveluita Oulussa, Kempeleessä ja Haukiputaalla.

Yritys perustuu vahvasti Laineen näkemykseen siitä, kuinka liikunta- ja kuntoutuspalvelut voidaan sovittaa yhteen.

Easymove tarjoaa kuntosalien lisäksi muun muassa fysioterapeutin, hierojan, naprapaatin ja toimintaterapeutin palveluita.

Varsinkin toimintaterapian järjestäminen on muuttunut Easymovella radikaalisti sen jälkeen, kun

Julkiseen toimintaterapiaanisot leikkaukset

Toimintaterapia on pääsääntöisesti julkisen puolen varoilla tehtävää kuntoutusta. Sitä tehdään sekä lapsille että aikuisille, esimerkiksi keskittymisen, käyttäytymisen tai hahmottamisen ongelmiin.

Toimintaterapian arvioita on tehty ostopalveluna ennen hyvinvointialueita. Nyt arvioiden tekeminen on pahasti ruuhkautunut. Pohde on joutunut säästökuurin vuoksi tinkimään ostopalveluista.

Tämä on iso asia Easymoven kaltaiselle yritykselle, jonka kuntoutusasiakkaista melkein puolet tulivat julkiselta puolelta.

Arvioiden ruuhkautuminen vaikuttaa toimintaterapeuttien työllisyyteen. ”Ensimmäistä kertaa Oulun alueella toimintaterapiakenttä on sellainen, ettei kaikille ole töitä”, Laine avaa tilannetta.

Tämän vuoden alussa iskivät isot leikkaukset. Toimintaterapian

arvioiden ostopalvelut lopetettiin käytännössä kokonaan.

”Yhdessä kuukaudessa meiltä hävisi 70 prosenttia toimintaterapian liikevaihdosta,” kertoo Laine. Kuntoutuskertojen väheneminen näkyy myös Easymovella. Kuntoutettaville myönnetään enää viidestä kymmeneen kuntoutuskertaa vuodessa, kun ennen hyvinvointialueita kuntoutuskertoja sai 20.

Laine on nähnyt yksityisellä sotepuolella alanvaihtamista, julkiselle puolelle vaihtamista ja sopeutuksia. ”Vaikka ostopalvelut palaisivat ennalleen, en mene takuuseen siitä, että yksityiseltä puolelta löytyy enää tekijöitä.”

Laineuskooliikunnanja kuntoutuksen yhdistämiseen

Vaikka hyvinvointialueen kukkaronnyörit ovat tiukalla Easymoven kaltaisten yrityksien suuntaan, Laine on kehittänyt omaa yritystään eteenpäin muuttuvassa tilanteessa. Easymove on esimerkiksi alkanut tarjoamaan työterveysfysiote-

”Yhdessä kuukaudessa meiltä hävisi 70 prosenttia toimintaterapian liikevaihdosta."

Riku Laine

Easymoven yrittäjä

rapiaa paikallisten työterveyshuoltoa tarjoavien yritysten kautta sekä panostanut vahvasti suoraan yrityksille tarjottaviin työhyvinvointipalveluihin.

Julkisen rahan vähentyminen on tarkoittanut sitä, että omasta pussista ja vakuutuskorvauksista maksettavien kuntoutuksien määrä yritykselle on kasvanut.

Lisäksi kotitalousvähennykseen on lisätty fysioterapia ja toimintaterapia tämän vuoden alussa, joka auttaa Easymoven asiakkaita. ”Meille tämä on uusi normaali. En usko, että toimintaterapia palautuu sellaiseksi mitä se oli”, sanoo Laine.

Easymove tähtää Laineen mukaan vielä vakaampaan ja voimakkaampaan jalansijaan Oulun talousalueella.

Laine luottaa erittäin vahvasti omaan näkemykseensä liikunnan ja soten kulttuurien yhteensovittamisesta.

”Tätä on aloitettu rakentamaan monta vuotta sitten, ja kun lompakko on ohut niin sitä ei voi tehdä rahalla vaan se täytyy tehdä orgaanisesti. Nyt kovan työn jälki on alkanut näkymään.”

JAAKKO KOIVUKANGAS

Pohde

Maakunnallisen yrittäjäpalkinnon saaneen Cor Groupin historia alkoi vuonna 1988 Terve Media Oy:n perustamisesta. Silloiset lääketieteen opiskelijat Olli Karhi (vasemmalla), Teppo Lindén ja Ilari Kerola perustivat yhtiön kustantamaan kirjallisuutta terveydenhuollon ammattilaisille.

Rohkeutta,näkemystäjakasvua

·

35-vuotias yhtiöperhe Cor Group Oy palkittiin marraskuun lopussa

Maakunnallisella Yrittäjäpalkinnolla

Cor Group Oy on voittanut Maakunnallisen Yrittäjäpalkinnon vuonna 2024. Palkinto on PohjoisPohjanmaan Yrittäjien (PPY) korkein alueellinen tunnustus, jota on jaettu vuosittain vuodesta 1979 lähtien.

Palkinto luovutettiin Cor Groupille Radisson Blussa Oulussa 30.11.2024 PPY:n järjestämässä Yrittäjien maakunnallisessa yrittäjäjuhlassa. Palkinnon jakoi PPY:n

puheenjohtaja Risto Huovinen

”Täysin suomalainen yritys on alusta alkaen kulkenut omia polkujaan, hakenut rohkeasti vahvaa kasvua ja laajentanut onnistuneesti liiketoimintaansa”, Huovinen perustelee valintaa.

Pohjois-Pohjanmaalta onhyväponnistaa

Palkitun yhtiön toimitusjohtaja

Teppo Lindén kommentoi Cor Groupin olevan kiitollinen saamastaan huomionosoituksesta.

”Palkinnon saaminen merkitsee meillepaljon.Pohjois-Pohjanmaan alueelta on ollut hyvä ponnistaa ja kasvaa. Meillä on alusta saakka ollut rohkeutta toimia omalla tavallamme, ja toivottavasti tämä huomionosoitus rohkaisee muitakin haastamaan konventioita”, Lindén kertoo.

Lindénin mukaan on tärkeää, että Pohjois-Pohjanmaan alueella toimii aktiivinen yrittäjien verkosto koska se luo edellytyksiä kasvulle.

”Olemme olleet pitkään PohjoisPohjanmaan Yrittäjien jäsenenä

tukemassa tätä arvokasta toimintaa. On kaikkien etu, että alueen yritykset menestyvät ja kasvavat, ja tähän yrittäjäjärjestö luo edellytyksiä”, Lindén jatkaa.

Pienestäkustantamosta isoksikonserniksi

Cor Groupin historia alkaa vuonna 1988 Terve Media Oy:n perustamisesta.

Silloiset lääketieteen opiskelijat Teppo Lindén, Olli Karhi ja Ilari Kerola perustivat yhtiön kustantamaan kirjallisuutta terveydenhuollon ammattilaisille.

Yrityksestä on tullut 35 vuoden jälkeen Suomen 5. suurin tervey-

Työhuoneitapitkä-ja lyhytaikaiseenkäyttöön Monipuolistatoimistotilaa Kokous-jatapahtumatilaa

Edulliset hinnat Uniikki miljöö Hyvät liikenneyhteydet Pysäköinti

salan toimija ja Suomen 74. suurin työllistäjä.

Yhtiöperheen alla toimii muun muassa terveydenhuoltoyritys Coronaria, optikkoketju Silmäasema ja modernia kerrostaloasumista tarjoava Kotikatu 365.

Cor Group Oy työllistää noin 4 500 asiantuntijaa, ja vuonna 2024 konsernin liikevaihto oli noin 475 miljoonaa euroa.

JAAKKO KOIVUKANGAS

Yrittäjyydenjuhlassa palkintojajatunnelmaa!

Yhteiskuvassa Suomen Yrittäjien Yrittäjäristin suurristin saaneita jo aikaisemmilta vuosilta PohjoisPohjanmaalta. Kuvassa vasemmalta Esko Kurvinen, Sirkka Arola, Aarno Perätalo, Jorma Heikkilä, Tauno Bräysy, Viljo Långström ja Jussi Riikonen.

Maakunnan yrittäjät ja yhteistyökumppanit kokoontuivat Radisson Blu Hoteliin Ouluun Pohjois-Pohjanmaan Maakunnalliseen Yrittäjäjuhlaan ja Palkintogaalaan. Tilaisuudessa jaettiin Maakunnallinen Yrittäjäpalkinto 2024, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Yksinyrittäjä 2024 -palkinto, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Nuori Yrittäjä 2024 -palkinto sekä Vuoden Tsempparipalkinto 2024.

pöydässä.

Vuoden Tsempparipalkinnon sai Asseri Pitkälä Muhoksen kunnasta. Palkinnon jakoivat Elo, Fennia ja PohjoisPohjanmaan Yrittäjät.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Risto Huovinen oli yrittäjäjuhlan ja palkintogaalan illan isäntä.

Hyvää mieltä ja iloisia ilmeitä Limingan Yrittäjien

NOORA SLOTTE STUDIO PSV

Kuivaniemen Yrittäjät saapuivat palkintogaalaan isolla joukolla.

Gaalan juhlava ja tunnelmallinen palkintopöytä.

Istuvia vaatteita jokaiselle vartalolle

Vuonna 2020 perustettu naistenvaatealan yritys Nakoa Oy palkittiin marraskuun lopulla Vuoden nuori yrittäjä -palkinnolla

Vuonna 2020 perustettu naistenvaatealan yritys Nakoa palkittiin marraskuun lopulla Vuoden nuori yrittäjä -palkinnolla. Nakoan tavoite on ”luoda kauniisti istuvia vaatteita jokaiselle vartalolle”.

Palkinnon perusteena oli vaateteollisuuden haastavuus alana. Haastavuudesta huolimatta Nakoa on pärjännyt hyvin ja yrityksellä on positiiviset tulevaisuudennäkymät.

Lisäksi perusteluissa mainittiin yrityksen rohkea ja vastuullinen liiketoimintajahoukutteluistahuolimatta tahto pysyä kotipaikkakunnalla Oulussa.

Siskosten Johanna Tuomaalan ja Annika Sorvarin polut Noora Heinosen kanssa kohtasivat heidän opiskellessaan Oulun ammattikorkeakoulussa tradenomilinjalla. Kolmikko kertookin tulevansa yrittäjätaustaisista perheistä: Heinonen on auttanut äitiään kukkakaupan toiminnassa ja myös Tuomaala ja Sorvari ovat seuranneet yrittäjä-isänsä jalanjäljissä.

"Olemme jo nuorena oppineet kovan työmoraalin. Olimme kaikki pohtineet osaltamme yrityksen perustamista. Joskus kahvipöydässä tästä tuli puhetta, ja siitä kaikki alkoi", Tuomaala kertoo.

Innovatiivistatiimityötäjaketteryyttä

Nakoan mallistot suunnittelee mallimestari Outi Matilainen, mutta

"Käytämme mallistossamme luonnonmateriaalina sataprosenttista pellavaa, mistä onkin tullut yksi asiakkaidemme rakastama piirre."

Noora Heinonen Toimitusjohtaja

Tuomaala sanoo, että taustalla on kuitenkin yhteistyö koko tiimin kesken.

"Käytämme mallistossamme luonnonmateriaalina sataprosenttista pellavaa, mistä onkin tullut yksi asiakkaidemme rakastama piirre. Lisäksi käytämme paljon kotimaisia käsinmaalattuja vesiväriprinttejä", Heinonen kertoo.

Hän sanoo yrityksen menestyksen ytimeksi innovatiivisen tiimityön ja ketteryyden:

Rekrytoi uusia osaajia ja lisää henkilöstösi osaamista oppisopimuksella. sdo.fi

"Meillä on paljon osaamista eri osa-alueilla. Pystymme pallottelemaan ideoita ja jakamaan vastuuta ja tietysti tiimi on myös meidän suurin voimavaramme. Meillä on erinomainen yhdessä tekemisen meininki!"

Ketteryys näkyy yrityksen adaptoitumisena muuttuviin tilanteisiin ja kysyntään.

Arvoinavastuullisuus jalaatu

Tulevaisuudessa Nakoan tavoitteina on kansainvälistyminen. Yritys onkin jo siirtynyt testimarkkinavaiheeseen ulkomailla.

"Haluamme myös aloittaa vaatevuokrauksen ja second hand -myynnin taataksemme tuotteillemme pidemmän elinkaaren."

Haasteiksi naiset mainitsevat kysynnän ennakoinnin. Yrityksen alkutaipaleella useana keväänä yrityksen suunnittelemat pellavamekot vietiin käsistä heti myyntiin tultuaan.

Nykyään haastavat maailmantilanne ja sen mukanaan tuomat tilanteet, joissa ulkopuolinen taho ei esimerkiksi pystykään toimittamaan tarvittavia kankaita.

"Onneksi olemme löytäneet tilalle yhtä hyvän toimittajan, sillä meillä on tiukat kriteerit tehtaille ja yhteistyökumppaneille."

Intohimona vastuullinenmuoti

Kolmikko kertoo kaikilla olevan intohimo vastuulliseen muotiin. He valitsevatkin yhteistyökump-

paninsa ja jälleenmyyjänsä yhteisten arvojen perusteella, joita ovat muodin vastuullisuus ja laadukas palvelu. Lisäksi etuna on, jos jälleenmyyjällä on kivijalkaliike, sillä Nakoa itse toimii vain verkkokaupassa.

Lopuksi naiset summaavat: "Meidän vahvuutemme on se, että mallistomme imartelevat kaiken kokoisia naisia. Me tiedämme, että naisen keho muuttuu elinkaarensa aikana. Pyrimme tekemään sellaisia malleja, jotka aidosti kestävät aikaa."

Laadukasarki japarhaatjuhlat alkavatmeiltä.

Pakkahuoneenkatu 10 Vanhan apteekin talo 040-776 4892 brabra.fi ma-pe 11-18 la 11-16

Nakoan tarina alkoi, kun kolmikko Annika Sorvari (vas.), Noora Hirvonen ja Johanna Tuomaala saivat kahvitauolla ajatuksen yhteisen yrityksen perustamisesta.

MARIA NIKKILÄ

Vuodenyksinyrittäjäoneräopas

Vuoden yksinyrittäjä vie

asiakkaansa vaeltamaan, melomaan tai lumisurffaamaan

Matti Kinnunen, 37, perusti Hetken Matka eräpalveluyrityksensä vuonna 2018. Idean yritykseen hän sai vaelluksella Nepalissa.

"Kiersin aikoinaan maailmaa lumilautakisoissa. Sen jälkeen kiertelin muuten vaan ulkomailla ja tein muun muassa vapaaehtoistöitä. En oikein tiennyt, mitä haluan tehdä ammattilaislumilautailun jälkeen."

Kinnunen huomasi, että yrittäjänä voisi tehdä juttuja, joista itse pitää. "Halusin palata kotiseuduille ja tehdä työtä luonnossa. Siksi muutin Syötteelle ja kouluttauduin dokumenttiohjaajaksi ja tuntioppaaksi", Kinnunen kertoo.

Hän tarjoaa yksittäisille henkilöille ja ryhmille päiväretkiä ja yön yli kestäviä retkiä. Retkillä vaelletaan esimerkiksi Teerivaaran huipulle Teerikotaan.

Ruokatauolla kodalla Kinnunen kertoo tarinoita Syötteen historias-

ta, kulttuurista ja luonnosta. Asiakkaiden toiveiden mukaan retkillä voidaan tehdä myös erilaisia harjoituksia.

Rentoutta,erätaitoja jatiimitehtäviä

"Työhyvinvointiryhmille olen ohjannut tiimitehtäviä, erätaitoja ja rentoutusmatkoja. Yksi pariskunta puolestaan halusi luontoelämyksen lisäksi parisuhdeharjoituksia. Joskus käytämme taiteilua, kuten kädentaitoja ja musiikkia luomaan kokonaisvaltaisia elämyksiä. Toiselle pelkkä makkaratikun vuoleminen on jo hieno juttu." Kinnunen myös kuvaa retkiä ja työstää asiakkaiden niin halutessa heille muistovideon. Asiakkaita tulee pääasiassa lähiseuduilta, mutta myös eri puolilta Suomea ja ulkomailta. Viime talvena oli erityisen paljon kiinalaisia turisteja.

"Olen yhdistänyt retkiin myös melontaa, marjastusta, sienestystä ja kalastusta. Opetan työni lisäksi Syötteellä lumilautailua ja lumisurffausta. Lumisurfausta on myös mahdollista kokeilla minun opastamillani retkillä."

Tulevaisuudessa voisin viedä ihmiset vaikka suolle katsomaan luontodokumenttia ja sitten jatkaa matkaa syvemmälle luontoon.

Kinnunen aloitti ensimmäiset ohjaukset alihankkijana PikkuSyötteen nuorisokeskuksessa erilaisille nuorisoryhmille.

"Siitä sain hyvät pohjat monenlaisten ryhmien ohjaamiseen ja useisiin eri aktiviteetteihin. Kun nuorisokeskustoiminta täällä loppui, aloin työskentelemään yhteistyössä yhä enemmän muiden paikallisten toimijoiden kanssa."

Kävelyretkille Kinnunen ottaa mukaan maksimissaan 20 henkilöä. Ihanteellinen ryhmäkoko on 6–10 henkilöä.

Dokumentteja

jaelokuvia

Tulevaisuudessa Kinnunen haluaisi kasvattaa asiakasvirtaa siten, et-

"Voisin viedä asiakkaat vaikka suolle katsomaan luontodokumenttia ja sitten jatkaa heidän kanssaan matkaa syvemmälle luontoon."

Matti Kinnunen Eräopas, Hetken Matka

tä eräoppaan työ olisi jatkuvaa jokaisena vuodenaikana, mutta ajoitettu siten, että hän ehtisi tekemään muunkinlaista työtä, kuten dokumenttiohjaajan työtä. Dokumenttiensa kautta Kinnunen haluaa saada ihmiset viihtymään sekä pohtimaan omaa suhdettaan luontoon ja ympäröivään maailmaan sekä rikastuttaa kokemusmaailmaamme.

taas jatkaa matkaa entistä rikkaampana syvemmälle luonnon ytimeen."

Arctic Utopias ja Just A Ride ovat Kinnusen luonnosta tekemiään dokumentteja.

Vuoden Yksinyrittäjäpalkinnon jakavat Oulun talousalueen käsi- ja pienteollisuussäätiö ja PohjoisPohjanmaan Yrittäjät.

"Ja miksipä ei näitä matkoja ja elokuvia voisi myös yhdistää. Voisin viedä ihmisiä vaikkapa suolle katsomaan luontodokumenttia ympäröivästä luonnosta, ja sitten MARI RYTILAHTI

Vuoden yksinyrittäjä, eräopas Matti Kinnunen tarjoaa yksittäisille henkilöille ja ryhmille päiväretkiä ja yön yli kestäviä retkiä Syötteen komeissa maisemissa.

TE24-uudistus parantaa lähipalveluja

Paikallisia palveluja paikallisiin tarpeisiin

Ensi vuoden alusta lähtien työllisyys- ja elinkeinopalvelut tulevat lähelle niitä tarvitsevia, kun kunnat alkavat vastata palveluista itse. Yritykset saavat jatkossa yhdeltä luukulta tarvitsemansa neuvontapalvelut, sioittumispalvelut ja työnvälityspalvelut.

Uudistuksen yleisenä tavoitteena on tehdä työnvälitystä työmarkkinavetoisesti: kouluttaa ja työllistää työnhakioita niille aloille, joilla on kysyntää. Painopiste tulee olemaan työvoimatarpeen kysynnän kasvattamisessa ja onnistuneessa työnvälityksessä.

- Jotta työllistyminen yrityksiin on ylipäätään realistista, tulee yritysten liiketoiminnan kehittyä kannattavasti ja luoda tätä kautta tarvetta sopivalle työvoimalle. Uudistuksen merkittävimpiä muutoksia nykyiseen toimintaan onkin keskittyä palveluihin, jotka tukevat vahvasti yritysten kasvua ja tarvittavaa uudistumista, toteaa palvelupäällikkö Jarmo Lauronen BusinessOulun yrityspalveluista. TE24-uudistus ei korvaa seudullisia yrityspalveluja, vaan tuo mahdollisuuden tehdä tiiviimpää ja tuloksellisempaa yhteistyötä työllisyys- ja elinkeinopalvelujen välillä. Elinvoiman vahvistamisen keinot ovat jatkossa yhä vahvemmin kuntien ja työllisyysalueiden käsissä. Se voi tarkoittaa esimerkiksi riittävän tonttivarannon hankkimista erikokoisille yrityksille tai investointien houkuttelua alueen ulkopuolelta.

- Kuntien yrityspalvelujen asiantuntiat tuntevat suuren osan alueen yrityksistä ja työnantajista ja jopa työnhakioista henkilökohtaisesti, Lauronen hoksauttaa.

- He ovat jatkossa olennaisessa roolissa yritysten kehittämiseen sekä työnantajien rekrytoin-

Kuvassa Jarmo Lauronen ja Tuia Karppila.

TE-uudistuksessa palvelut tuodaan entistä lähemmäksi asiakkaita ja kunnat pääsevät räätälöimään palveluja kuntalaistensa sekä alueen työnantajien ja yritysten tarpeisiin. Tavoitteena on työllisyyden kasvu.

tiin ja osaamiseen liittyvien palvelutarpeiden löytämisessä ja täyttämisessä.

OSA PALVELUISTA KESKITETÄÄN

Oulun seudun työllisyysalueeseen kuuluvan 11 kunnan kesken tullaan tekemään läheistä yhteistyötä. Alueen kunnat ovat päättäneet, että lähtökohtaisesti jokainen asukas saa työllisyys- ja elinkeinopalvelut jatkossa omasta kunnasta, mutta osa palveluista tuotetaan keskitetysti.

- Kuntien vastuulla on yrittäjien neuvonta ja ohjaus, aloittavan yrittäjän palvelujen järjestäminen sekä työnvälitys eli yritysten rekrytointipalvelujen tuottaminen. Esimerkiksi starttirahaa voi hakea omasta kunnasta. Oulun seudun työllisyysalueella starttirahapäätökset ja maksatus hoidetaan keskitetysti BusinessOulussa, kertoo palvelupäällikkö Tuia Karppila BusinessOulun Pesti-yksiköstä. Myös irtisanomis- ja lomautustilanteissa ajankohtaisiksi tulevat muutosturvapalvelut hoidetaan keskitetysti BusinessOulussa tuttujen, TE-palveluista siirtyvien asiantuntioiden toimesta. Lisäksi BusinessOulu hoitaa kansainvälisiin rekrytointeihin liittyvät palvelut.

Karppila kehottaa olemaan liikkeellä ajoissa ja matalalla kynnyksellä.

- Meihin voi olla yhteydessä heti, kun esimerkiksi muutosturva-asiat nousevat esille. Ratkaisua voidaan pohtia yhdessä sekä yrityksen että työntekijöiden kannalta.

BUSINESSASEMA PALVELEE TYÖNHAKIA-, TYÖNANTAJA- JA YRITYSASIAKKAITA

Oulussa työvoima- ja elinkeinopalvelut löytyvät jatkossakin tutusta osoitteesta Uusikatu 52, jossa siaitsevalla BusinessAsemalla on tarjolla kaupungin työllisyys- ja elinkeinopalvelut sekä paljon muiden toimioiden tuottamia palveluja. Vetovastuukuntana Oulu tarjoaa myös mm. muutosturva-

palvelut ja kansainväliset työnvälityspalvelut Oulun seudun työllisyysalueen 10 muulle kunnalle. Tavoitteena on edetä uudistukseen asiakaspalvelu edellä niin, että kynnys ottaa yhteyttä on mahdollisimman matala. Yrityksille tarjottavia palveluja on suunniteltu yhdessä yrittäjien kanssa työpajojen ja kyselyjen avulla.

- Vastaamme toiveeseen olla tavoitettavissa ja pitää keskusteluyhteys yllä. Näin pääsemme kehittämään palveluja vastaamaan todellisia tarpeita, Tuia Karppila sanoo.

Mikä muuttuu Oulun seudun työllisyysalueella, kun TE-palvelut lakkaavat?

• Aloittavan yrittäjän palvelut saa omasta kunnasta. Palkkatuki- ja muutosturvapalvelut hoidetaan keskitetysti BusinessOulussa.

• Verkkoasiointi pysyy ennallaan. Työnantajien sähköinen asiointi säilyy nykyisessä Oma asiointi -verkkopalvelussa. Työpaikkailmoituksen voi jatkossakin tehdä sähköisesti Työmarkkinatorille, ja avoimesta työpaikasta voi ilmoittaa myös kunnan työvoimapalveluihin. Työmarkkinatorilla voi lisäksi selata työnhakioiden profileja. Työlupa-asiat käsitellään jatkossa kokonaisuudessaan Maahanmuuttovirastossa.

Lue lisää uudistuksesta: tyomarkkinatori.f/teemasivut/ oulunseutu

Oulun seudun työllisyysalueeseen kuuluvat Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumioki, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Tyrnävä, Utajärvi ja Vaala.

Paikallisyhdistysten Vuoden yrittäjät 2024

Haapaveden Yrittäjät ry

Rakennus Hänninen Oy

Haukiputaan Yrittäjät ry

Revontien Kulta ja Kello Ky

Iin Yrittäjät ry

Kalaliike H. Kuha

Kempeleen Yrittäjät ry

Saaga Travel Oy

Kiimingin Yrittäjät ry

Junebug Oy

Kuivaniemen Yrittäjät ry

Traktoriurakointi J. Nieminen

Kuusamon Yrittäjät ry

Kuljetus Pitkäset Oy

Limingan Yrittäjät ry

Perhekoti Kylmänen Oy

Muhoksen Yrittäjät ry Sunvaunu Oy

Oulaisten Yrittäjät ry

Metsäsuunnittelu Hollanti Oy

Pudasjärven Yrittäjät ry

JP Automaalaamo Oy

Pyhäjoen Yrittäjät ry

Tmi Pyhäjoen Marmaris

Pyhäjärven Yrittäjät ry

Pyhäsalmen Jätekuljetus Oy

Raahen Yrittäjät ry

Raahen Rakennuspalvelu Oy

Siikajoen Yrittäjät ry

Markkinointi H Määttä

Siikalatvan Yrittäjät ry Jaset tmi

Taivalkosken Yrittäjät ry

Taivalkosken Apteekki

Tyrnävän Yrittäjät ry

Lootustalo Oy

Utajärven Yrittäjät ry

Utajärven Autohuolto Oy

Vaalan Yrittäjät ry

Leinolan Maito Oy

Vihannin Yrittäjät ry

Vihucon Oy

Paikallisyhdistyksen Vuoden

Kiimingin Yrittäjät ry

Parturi-Kampaamo Havanna, Marika Vanninen

yksinyrittäjä 2024

Kuusamon Yrittäjät ry

Fysioterapia KKK, Riina Pelli

Oulaisten Yrittäjät ry

Wellstrong Ky, Esa Lahti

Paikallisyhdistyksen

Vuoden nuori yrittäjä 2024

Iin Yrittäjät ry

FinDoor Oy, Topias Jaara

Kempeleen Yrittäjät ry

Hemitig Oy, Henrik Mäntykangas

Kuusamon Yrittäjät ry

Lammintupa Oy, Joni Heiskanen

Kiimingin Yrittäjät ry

Armas Eläinlääkintäpalvelut Oy, Miia Hemmilä

Oulaisten Yrittäjät ry

KoskiGroom, Janita Ylikoski

Pudasjärven Yrittäjät ry

Sara-Isännöinti Oy, Anuliina Sarajärvi

Nopeidenkäänteidennainen

Vuoden puheenjohtajana palkittiin nuohooja- ja maalariyrittäjä Saara Mustakallio Pyhäjoelta

Kun Saara Mustakallio perusti yrityksensä vuonna 2018, hän liittyi heti yrittäjäjärjestön jäseneksi ja otti rohkeasti hallituspaikan Pyhäjoen Yrittäjissä.

Pari vuotta sitten Mustakallio päätyi hallituksen vahvan kannustuksen myötä ottamaan puheenjohtajan nuijan vähän kuin vahingossa. Alusta alkaen hänen ohjenuoransa yhdistyksen vetämisessä on ollut konkreettisen vastineen tuottaminen jäsenmaksunsa maksaneille yrittäjille.

"Olemme kokeilleet sekä vapaamuotoisempaa että virallisempaa tapaa vaikuttaa yrittäjissä, jotta jokaiselle olisi jotakin", Mustakallio valaisee toiminnan laajuutta.

Tämän syksyn saavutus on Yrityshuoneen eli yhdistysten kohtaamispaikan ja liiketilan yhdistelmän avaaminen Pyhäjoen keskustaan. Liiketilaa on hyödyntänyt jo yrittäjäyhdistys tekoälykoulutuspaikkana, hieronta-alan yrittäjä asiakastyöhön sekä sivukylällä oleva ompelija ottamalla töitä vastaan siellä kerran viikossa.

"Yrityshuoneella on merkitys, jos se saa yhdenkin yrittäjän kokeilemaan yrittäjyyttä", Mustakallio kiteyttää toimitilan merkityksen.

Pikkuporukallaisoja tekojaPyhäjoella

Pyhäjoen Yrittäjät herätti eloon myös 10 vuotta uinuneen kotiseututapahtuman viime kesänä. Tapahtuma mahdollisti elintarvikeja pienyrittäjille myyntiä sekä alueen asukkaille mukavan kesäpäivän ohjelmineen.

"Yrityshuoneella on merkitys, jos se

saa

yhdenkin yrittäjän kokeilemaan yrittäjyyttä."

Saara Mustakallio Pyhäjoen Yrittäjien puheenjohtaja

Tulevana jouluna muistetaan taas sodassa kaatuneita viemällä kynttilöitä sankarihaudoille hallitusväen voimin. Pienen yhdistyksen vahvuus onkin nopea päätöksentekokyky. "Jos hallituksessa on päätetty jotain, se laitetaan toimeen seuraavana päivänä", Mustakallio kertoo. Hallituksen jäsenet päättivät teettää yhdistyksen varoin markkinointiin roll-upin, jossa on jokaisen paikallisen yrityksen nimi. Näin saadaan tunnettavuutta alueen toimijoille jokaisessa tapahtumassa, jossa mainoskangas on nähtävillä.

Yhteistyötä,apukädetja yhteisiätapahtumia

Vuoden puheenjohtajan palkintokriteereissä yksi valintaperuste oli, että Pyhäjoen Yrittäjät haluaa edistää yhteistyön tekemistä niin yrit-

Pyhäjoen Yrittäjien puheenjohtaja Saara Mustakallio palkittiin vuoden puheenjohtajana. Hänen vierellään on Merijärven Yrittäjien puheenjohtaja Markku Jauhiainen.

täjien kesken kuin yrittäjille tärkeiden tahojen kanssa. Yhteistyössä on mietitty uusia ratkaisuja tilanteessa, jossa maailmanpoliittiset muutokset vaikuttivat ja vaikuttavat edelleen alueeseen.

Rieska Leaderin rahoituksella Pyhäjoki, Kalajoki, Himanka ja Alavieska palkkasivat yrittäjäjärjestöjen yhteisen hanketyönteki-

jän. Mustakallion mukaan palkattu henkilö on puheenjohtajalle loistavat apukädet. Hänen roolinsa on toimeenpanna yhdistyksen tarpeita ja luoda toimintamalleja, jotka jäisivät elämään hankkeen jälkeenkin. Yhdessä olemme enemmän -ajatuksella saadaan aikaan näyttävämmin. Vuosijuhlia järjeste- SUSANNA MENDELIN SONNY

tään yhteistyössä Raahen, Siikajoen ja Vihannin yrittäjien kanssa. Seutukunnan yrittäjäjuhliin Vihantiin kokoonnuttiin marraskuussa palkitsemaan jälleen aktiivisia yrittäjiä.

Lisätietoa: 0294 48 7355 Hakusana: ”emba oulu” Pohjoinen valinta

”Yrittäjäjärjestö kuuntelee, ymmärtää ja yhdistää yrittäjiä. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjillä on pyrkimys parantaa yrittämisen olosuhteita vastuullisesti", kertoo Risto Huovinen.

Kuntavaalit,yhteistyötä javetovoimaa

Kevään kuntavaaleissa PPY:n tavoitteena on saada yrittäjiä päättäjiksi valtuustoihin. Myös yhteistyötä Pohteen kanssa on parannettava. ·

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien (PPY) ensi vuoden toimintasuunnitelmassa on paljon jäsenistölle ja koko maakunnalle tärkeitä asioita.

si saada vahvasti mukaan vihreään siirtymään”, jatkaa Huovinen. Vuosi 2025 ei luultavasti ole poikkeus, mitä tulee maailman mullistuksiin.

uusien kuntapäättäjien kanssa yhteistyö aloitetaan aktiivisesti.

Yhteistyössä Pohteen kanssa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjissä toivotaan parannusta.

”Toivomme, että alueemme yritykset voisivat ottaa selvää mahdollisista yhteistyökuvioista ammattikorkeakoulujen kanssa”, Huovinen toteaa.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjissä toivotaan parannusta työvoiman saatavuuteen.

”TE-uudistus tuo toivoa paremmasta työnantajien ja työntekijöiden kohtaamisesta. Työtä kohtaanto-ongelmien nujertamisessa riittää vielä paljon”, Huovinen alleviivaa.

”Päämääränä on saada pk-yrityksiä ja niiden työntekijöitä voimaan paremmin. Saavutettavuus pitää saada kuntoon ja lentoyhteyksiin parannusta. Vientiyritysten määrän soisimme kasvavan. Pyrimme vaikuttamaan siihen, että maakuntamme veto- ja pitovoima kohentuisivat”, Risto Huovinen, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien vasta valittu puheenjohtaja linjaa.

”Sodat piinaavat maailmaa. Ilmastotyö on edelleen kartalla. Tekoäly kehittyy ja antaa työvälineitä yrityksille”, Huovinen listaa.

Kuntavaalitjayhteistyö Pohteenkanssa

”Yritykset tulisi saada mukaan vastuullisuustyöhön ja heidät tuli-

PPY:n hallituksen puheenjohtaja ”Yrittäjyyden merkitys pitäisi ymmärtää valtuustoissa sekä kuntien ja hyvinvointialueiden elimissä.”

Risto Huovinen

Ensi keväänä pidetään kuntavaalit. "Toteutamme Suomen Yrittäjien vaaliohjelman pohjalta kampanjoita alueellamme. Pyrkimyksenä on, että saisimme yrittäjiä alueemme kuntien valtuustoihin vähintään saman määrän, kuin mitä niissä nyt on”, Huovinen toivoo. Hän sanoo, että kuntien tulisi vahvistaa elinkeinopolitiikkaansa systemaattisesti. "Yrittäjyyden merkitys pitäisi ymmärtää valtuustoissa sekä kuntien ja hyvinvointialueiden elimissä.”

Kuntien ja paikallisten yrittäjäyhdistysten yhteistyö jatkuu ja

”Kilpailutuksia pitäisi järkevöittää niin, että sotealan yrittäjillä olisi helpompaa arvioida kannattaako niihin lähteä mukaan. Sotealan yrittäjäkentän viestejä pitää välittää Pohteen päättäjille enemmän”, Huovinen painottaa.

Yhteistyötäoppilaitosten kanssa

Uusi puheenjohtaja nostaa esiin myös yritysten yhteistyön syventämisen oppilaitosten kanssa.

”Hedelmällinen yhteistyö lisäisi pätevän työvoiman saatavuutta tulevina vuosina. Yritysten yhteistyöstä alueemme kouluttajien kanssa on hyviä kokemuksia.”

Myös ammattikorkeakoulujen vastuullinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on Huovisen mukaan yksi merkittävä tapa, jolla voidaan kehittää yritystoimintaa.

Tärkeät yhteistyöverkostot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjissä toimii tällä hetkellä viisi suosittua yhteistyöverkostoa: Nuoret Yrittäjät, Yksinyrittäjät, Senioriyrittäjät, Parempaa Pisnestä Yhdessä -verkosto sekä Kasvuyrittäjät. Verkostoissa kohtaa samassa tilanteessa olevia yrittäjiä ja saa heiltä tukea, tarvittaessa myös opastusta. Kaikkiin verkostoihin pyritään saamaan lisää aktiivisia jäseniä. ”Verkostoja on mahdollisuus perustaa, kun yrittäjät itse ovat aktiivisia ja verkostojen kantava voima. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hallitus hyväksyy verkostojen toimintasuunnitelmat ja antaa budjetin yhteistyöverkostojen toimintaa varten”, Risto Huovinen kuvailee.

ANNA RAUDASKOSKI

TE-toimiston yrityspalvelutiimi kiittää alueen yrityksiä tuloksellisesta yhteistyöstä.

Tasa-arvon edistämisestä ydinvoimalarekrytointeihin

TE-toimisto kiittää yrityksiä ja työnantajia

yhteistyöstä

TE-toimistot ovat vuosikymmenten ajan tukeneet yrityksiä rekrytoinneissa ja edistäneet samalla muun muassa tasa-arvoa työmarkkinoilla. Palvelut ovat kehittyneet teknologian myötä, mutta asiakaslähtöisyys pysyy keskiössä – myös tulevassa uudistuksessa.

Kun TE-toimiston yrityspalvelutiimin esihenkilö Marko Salmela muistelee uransa positiivisimpia onnistumisia, yksi tapaus nousee nopeasti esiin: — Yksi mieleenpainuvimmista onnistumisista on 90-luvun lopulta, kun sain esittelyn kautta välitettyä naishenkilön teknisen alan yritykseen, jossa oli siihen saakka työskennellyt vain miehiä. Henkilö työskentelee yrityksessä edelleen ja on arvostettu ja osaava työyhteisön jäsen, Salmela kertoo.

— Se oli rekrytointiprosessi, jonka koen osaltaan edistäneen tasa-arvoa. Suurin ansio kuuluu tietysti yrittäjälle, jolla lopulta oli rohkeutta tehdä valinta.

90-luvusta on tultu monella tavalla eteenpäin ja vuosien varrella Salmela on ollut mukana tuhansissa rekrytoinneissa. Työntekijöitä on välitetty kotitaloustyönantajan ulkohuussin maalausurakasta aina ydinvoimalan kansainvälisiin erikoisasiantuntijatehtäviin. Isoimmissa projekteissa on löytynyt henkilökunta kokonaiselle hypermarketille.

Teknologia ja palvelut tukevat työllistymistä

TE-toimiston palvelut ovat vuosikymmenten aikana monipuolistuneet. Teknologian kehitys on mahdollistanut esimerkiksi sen, että tänä päivänä TE-palvelujen Työmarkkinatori mätsää työntekijöitä ja työnantajia tekoälyä hyödyntäen.

— Eritystä kiitosta olemme saaneet räätälöidyistä, yrityskohtaisista rekrytointikoulutuksista, joissa työnhakijat kouluttautuvat suoraan yrityksen työntekijöiksi, TE-toimiston palvelujohtaja Mari Tuomikoski kertoo.

— Toinen suosittu palvelu on TE-live, jossa yritys pääsee esittelemään avoimia työpaikkoja ja vastaamaan työnhakijoiden kysymyksiin reaaliajassa. Lähe-

• TE-palvelut siirtyvät kuntien tehtäväksi 1.1.2025.

• TE-toimistojen toiminta lakkaa 31.12.2024. Jatkossa kunnat tuottavat palvelut ja myöntävät tuet, joita ovat mm. työnvälitys, muutosturva, starttiraha ja palkkatuki.

• TE-toimiston työlupapalvelut siirtyvät Maahanmuuttovirastoon 1.1.2025. Jatkossa Maahanmuuttovirasto vastaa kaikista työntekijän oleskelulupa-asioista.

• Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston yritysasiakkaiden puhelinpalvelu (0295 056 502) ja työlupapuhelinpalvelu (0295 040 019) toimivat vuoden loppuun asti.

• Neuvontaa ja palveluja saa vuoden 2025 alusta lähtien omasta kunnasta. Löydä tarkempaa tietoa kuntasi verkkosivuilta ja osoitteesta tyomarkkinatori.fi.

tyksiä voi seurata verkkosivulta ja YouTubesta, mikä tekee palvelusta helposti saavutettavan, Tuomikoski jatkaa.

TE-palvelut siirtyvät kuntiin vuonna 2025

Vuodenvaihde tuo historiallisen muutoksen, kun TE-palvelut palaavat yli 60 vuoden jälkeen takaisin kuntiin. TE-toimistojen toiminta lakkaa vuoden lopussa, mikä tuo muutoksia yhteystietoihin ja palvelupisteisiin.

Yritysasiakkaiden ei tarvitse uudistuksen vuoksi tehdä mitään, sillä asiakastiedot ovat jatkossa kuntien käytettävissä. Myös verkkopalvelut pysyvät samoina. Työpaikkojen ilmoittaminen onnistuu jatkossakin Työmarkkinatorilla, ja sähköinen asiointi pysyy tutussa Oma asiointi -palvelussa.

Asiakas keskiössä – nyt ja tulevaisuudessa

TE-palveluiden asiakaskyselyiden mukaan 89 prosenttia työnantajista suosittelisi palvelua ystävälleen.

— Palautteet ilahduttavat ja osoittavat, että suunta on ollut oikea. TE-palveluissa on hyviä palveluja yrityksille riippumatta siitä, onko tarve rekrytoida, vähentää henkilöstöä tai nostaa osaamistasoa, Tuomikoski toteaa.

Ja jotta yrityksille voidaan tuottaa osuvia palveluja, on tunnettava alueen yritykset ja heidän tarpeensa.

— Olemme usein kollegojen kanssa jutelleet, että olemme etuoikeutettuja, kun olemme päässeet tutustumaan niin laajalla skaalalla erilaisiin yrityksiin. Yrityksen toiminnan tunteminen, tarpeiden kartoitus ja hyvät keskustelut toimialaan liittyen ovat erittäin tarpeellisia. Suuret kiitokset kaikille, jotka ovat meille ovensa aukaisseet ja kylään kutsuneet, Salmela kiittelee.

Valoatunnelinpäässä

PohjoisPohjanmaan

Yrittäjien

Kasvun suunta -kysely kertoo toiveikkuudesta pk-yritysten näkymissä ·

Yrittäjien usko oman liiketoimintansa kasvuun on kasvanut viime vuoteen verrattuna, kertoo Yritysten kasvun suunta -kysely.

Vastaajista peräti 72 prosenttia uskoo liikevaihtonsa pysyvän samana tai kasvavan ensi vuonna vähintään 19 prosenttia. Euromääräisesti liikevaihdon kasvuodotukset ovat nousseet edellisen vuoden 34 000 eurosta 61 000 euroon.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen iloitsee kyselyn positiivisesta tulevaisuuskuvasta, vaikka aika ja maailmantilanne on haastava. Ukrainan sodalla on laajat vaikutukset koko Eurooppaan.

"Uutena kysymyksenä kysyttiin kuluvan vuoden ennustetta yrityksen tuloksesta. Tappiollista tulosta odottaa 19 prosenttia vastaajista ja 81 prosenttia odottaa voitollista tulosta."

Yritysten kasvuhakuisuus on laskenut hieman edelliseen kyselyyn verrattuna. Kasvua haetaan ensisijaisesti myynnin ja markkinoinnin tehostamisella sekä monipuolisilla kehittämistoimenpiteillä.

Yrittäjänhyvinvointi tärkeäkasvuntekijä

"Yritysten kasvua rajoittavat kyselyn mukaan edelleen yrittäjän oma jaksaminen (45 prosenttia). Oma hyvinvoinnin kapeneminen ja eri roolien epätasapaino yrityksen ja perheen sekä oman vapaaajan välillä on kasvua rajoittava tekijä."

Toiseksi eniten kasvua rajoittivat kilpailutilanne, osaavan työvoiman löytäminen sekä kysynnän riittämättömyys.

"Osaavan henkilöstön löytämisen haasteet kasvattavat kuormaa yrittäjälle. Kysynnän riittämättö-

määrää ensi vuonna. Eniten tarvetta on suorittavaan työhön.

myys vie puolestaan yritysten uskallusta investointeihin. Ostovoima on kuitenkin kääntynyt parempaan suuntaan", sanoo Kolehmainen.

Verotuksen vaikutukset olivat nousseet merkittävästi. Vastaajista 24 prosenttia mainitsi verotuksen kasvun esteeksi, kun viime vuonna vastaava luku oli 17 prosenttia.

Uskoaomaan tekemiseen

Parhaiten kasvuhakuisuuteen kannustavat kysyntään vastaaminen (59 prosenttia), usko omien tuotteiden/palveluiden erinomaisuuteen (58 prosenttia) ja tarve parantaa kannattavuutta (54 prosenttia).

"Keskeiset keinot kasvun hakemisessa ovat myynnin ja markkinoinnin tehostaminen (61 prosenttia), liiketoimintamallin tai keinon kehittäminen (42 prosenttia) sekä

uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen (35 prosenttia).

"Se, että pysyy aidosti pinnalla muun muassa markkinoinnin ja myynnin muutoksissa ja hakee tarvittaessa siihen tietoa ja tukea on ensiarvoisen tärkeää kasvun luomisessa. Tänä päivänä yrittäminen on jatkuvaa kehittymistä ja kouluttautumista. Uusiutumiskykyä vaaditaan."

Pk-yrityksiinsyntyy uusiatyöpaikkoja

Vastaajista 63 prosenttia aikoo pitää henkilöstömääränsä ennallaan ja 30 prosenttia ilmoitti lisäävänsä työntekijöidensä määrää vuoden 2025 aikana. Vain 7 prosenttia vähentää henkilökuntaa vuoden 2025 aikana.

"Yksittäisistä aloista eniten tarvetta on suorittavaan työhön, esimerkiksi tuotannon ja asennuksen

Ritva Korhonen

Asiakkuuspäällikkö 040 590 3617 ritva.korhonen@kalevamedia.fi

Annariitta Nousiainen

Asiakkuuspäällikkö 040 766 9402 annariitta.nousiainen@kalevamedia.fi

Sami Saari Asiakkuuspäällikkö 044 0575 121 sami.saari@kalevamedia.fi

tehtäviin. Muina aloina mainittiin muun muassa markkinointi, myynti, asiakaspalvelu sekä rakentamisen toimiala."

Maakunnan yritysten kasvuhakuisuus on maltillisempaa aiempaan verrattuna. Viime vuonna 60 prosenttia ilmoitti olevansa joko voimakkaasti kasvua hakevia tai mahdollisuuksien mukaan kasvavia yrityksiä, tämän vuoden kyselyssä vastaava luku on 53 prosenttia. Voimakkainta kasvuhakuisuus on teollisuuden toimialalla ja maltillisinta kuljetuksen toimialalla.

Osaavaatyövoimaa tarvitaan

Osaavan henkilöstön saaminen tulee Kolehmaisen mukaan olemaan haaste ensi vuonnakin.

tointi tulee lisäksi kasvamaan eläköitymisen ja työpaikan vaihtojen myötä. Vuodenvaihteessa TE-palvelut siirtyvät kunnille."

Kolehmaisen mukaan henkilöstöongelmaa haarukoidaan tarkasti, jotta löydettäisiin ratkaisun avaimia.

"PPY on tiivisti keskustelussa mukana. Selkeää on se, että alue tarvitsee työntekijöitä muualta ja tarvitsemme kipeästi myös ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä", toteaa Kolehmainen.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien syyskuussa 2024 tekemään Yritysten kasvun suunta -kyselyyn vastasi 220 yrittäjää. Vastaajista 31 prosenttia toimii yksinyrittäjinä ja loput ovat työllistäviä yrityksiä.

"Taantumassa työttömien määrä on lisääntynyt, silti osaavaa työvoimaa on hankala saada. Rekry- TERHI VANHA

30 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä aikoo lisätä työntekijöiden

Pohjois-Pohjanmaan

Yrittäjien hallitus esittäytyy

ANNUKKA KÄÄRIÄINEN

ProKaks kotityöpalvelut, PPY:n hallituksen varapuheenjohtaja

1. Haluan tuoda esiin yhdistyksen jäsenyyden mukana tuomat palvelut. Meillä on paljon erilaisia apukeinoja käytettävissä. On hyvinvointihankkeita, aamukahveja sekä lakipalveluita ja paljon muuta. Haluaisin, että jäsenet löytäisivät palvelut ja käyttäisivät niitä ahkerasti. Tämä on yksi keino saada lisähyötyä jäsenmaksulle. Suosittelen kokeilemaan.

2. Olen neljännen polven perheyrittäjä. Tuotamme palveluita pesula- ja siivoussektorilla. Aiempi tausta on agentuurissa.

1. Kohtuullisen isona, noin 90 hengen työllistäjänä uskon pystyväni antamaan neuvoja ja opastusta muun muassa TES-asioihin liittyen. Minulla on yli 10 vuoden kokemus alan TES-neuvotteluista. Lisäksi pyrin edustamaan kaikkia niitä jäsenyrittäjiä, jotka toimivat rakennusalalla. Toivottavasti pystyn myös vaikuttamaan alan työvoiman saatavuuden parantamiseen.

2. Perustimme yhtiökumppanin kanssa Katman Oy:n vuonna 2003 eli olen ollut yrittäjänä reilut 21 vuotta

RISTO HUOVINEN

PPY:n puheenjohtaja, Stemma Oulu

PIA HANSKI Konffa

Oy,

PPY:n hallituksen varapuheenjohtaja

1. Edunvalvonta työllistämisen riskien vähentämiseen liittyen on minusta yrittäjän arjen kannalta ja yhteiskunnallisesti tärkeä. Sotealan yrittäjien asema on nyt epävarma ja pyrin vaikuttamaan alueellamme muun muassa Pohteen toiminnan selkiyttämiseen ja monituottajamallin toteutumiseen.

2. Olen ollut työllistävänä yrittäjänä kohta 20 vuoden ajan tapahtuma- ja kongressialalla. Perustamani yritys Konffa Oy toimii valtakunnallisesti ja palvelee myös kansainvälisiä organisaatioita.

1. Sydäntäni lähellä on pienempien yritysten kehittyminen ja selviytyminen ja haluan tuoda Oulun laita-alueen ääntä kuuluvaksi. Yksi yrittäjyyden kipupiste on jatkuva epävarmuus ja ennakoimattomuus, talouden vaihtelut, geopoliittiset jännitteet sekä nopeasti muuttuva teknologia. 2. Aloitin osa-aikaisena yrittäjänä liikelahjojen myynnillä ja painatuksella vuonna 1993. Kokopäiväiseksi yrittäjyyteni muuttui vuonna 2005, kun jatkoin vuonna 2000 perustetun Mainostuuli-yrityksen tarinaa. Olen myös kehittämässä Eventin Oy -startupia ja olen mukana Pyhäjärven Laivaristeilyt Oy:ssä.

JUSSI RIIKONEN Videcam Oy

1. PPY:n hallitustyöskentelyssa haluan välittää uudelle puheenjohtajalle ja hallitukselle hiljaisen tiedon, jonka omalla pj-kaudellani olen saanut ja näin varmistaa hallitustyöskentelyn sujuvan jatkuvuuden. Suomen Yrittäjien valtuustossa pyrin vaikuttamaan valtakunnan tasolla yrittäjyyttä koskeviin asioihin. Nyt suurimpia kipupisteitä ovat jatkunut taantuma ja yritysten kasvun esteet.

2. Olen toiminut yrittäjänä reilut 40 vuotta, alussa tilitoimistoalalla ja suurimman osan ajasta mainosalalla.

1. Haluan tarjota yrittäjille esimerkkiä, sparrausta sekä laadukasta yhteistyötä yrittäjäjärjestön kanssa. Haluan myös kirkastaa yrittäjäjärjestön tavoitteita ja arkista tekemistä, jotta järjestö koetaan helposti lähestyttävänä ja hyödyllisenä toimijana yrittäjän arkeen esimerkiksi edistäen elinkeinopoliittisia toimia tällä alueella.

2. Olen toiminut yrittäjänä myynnin ja markkinoinnin parissa 13 vuotta eli pitkälle yli kolmanneksen elämästäni. Olen kasvattanut liiketoimintoja voimakkaasti työllistävänä yrittäjänä. Nykyään olen lisäksi mukana teknologia-alan startupyrityksessä Coubongassa.

1. Yritän parantaa paikallisten yrittäjäyhdistysten toimintaa ja sitä kautta parantaa paikallisten yritysten toimintaedellytyksiä niiden kotikunnissaan. Kustannusten nousu ja ihmisten vähenevät varat uhkaavat monen yrityksen toimintaa. Hallituksen veronkiristykset ja säästöt vievät asioita nyt väärän suuntaan.

2. Aloitin sivutoimisena yrittäjänä vuonna 2006 ja perustanut neljä yritystä, joista yhdistelyn jälkeen on kolme toiminnassa. Smokery – BBQ -ravintola vie suuren osan ajastani.

1. Toimin parhaani mukaan yrittäjien avuksi. Kierrän maakunnan yrittäjä-tapahtumissa ja haluan olla helposti lähestyttävä tukipilari unohtamatta tekemisen iloa. Maailma on jatkuvassa murroksessa. Yrittäjille tämä tuo haasteita, toki myös mahdollisuuksia. Nyt alkaa näkymään hieman piristymisen merkkejä.

2. Toimin kolmannen polven yrittäjänä 55 vuotta vanhassa perheyrityksessä. Yrittäjyyttä on takana 21 vuotta. Paljon on ehtinyt tapahtua tuossa ajassa. Jokainen päivä oppii uutta ja kehittyy ihmisenä ja yrittäjänä.

• Kysyimme

Pohjois-Pohjanmaan

Yrittäjien hallituksen jäseniltä

1) miten aiot toimia yrittäjyyden hyväksi?

2) millainen yrittäjätausta sinulla on?

1. Vuosi on haastanut etenkin yksinyrittäjää. Ammatinharjoittajaa on koetellut mm. positiivinen luottotietorekisteri. Toiminimiyrittäjän yritystulot eivät näy palkkatulona rekisterissä ja tulotietojen puutteessa toiminimiyrittäjiltä on evätty osamaksukauppoja ja pankkiluottoja. Myös arvonlisäveromuutoksesta on kuulunut ikäviä kaikuja, ehkä eniten palvelualoilla. 2. Minulla on kaksi yritystä. Viisivuotias Sepontytär valmentaa yritysjohtoa ja työyhteisöjä ja vain 3 kk ikäinen Tila CoWorking ratkaisee yritysten tilatarpeita Raahessa.

1. Yrittäjyyden hyväksi toimiminen on minulle sydämen asia. Kuusamossa, Koillismaalla ja Pohjois-Suomessa haluan olla mukana kehittämässä paikallista elinkeinoelämää ja tukemassa erityisesti perheyrittäjyyttä. Kipupisteet perheyrittäjillä ja Mara-alan yrittäjillä liittyvät erityisesti työvoiman saatavuuteen ja sitouttamiseen, sekä toimintaympäristön muutosten hallintaan.

2. Olen yrittäjäperheen kasvatti. Olen ollut päätoimisena yrittäjänä yli 20 vuotta majoitus- ja ravintola-alan yrityksessämme Rukalla. Olemme tehneet muutaman vuoden ajan hallittua sukupolvenvaihdosta, ja kolme tytärtämme ovat vahvasti mukana omistajina.

1. Yritysten kasvu ja sen mahdollisuudet ovat minulle tärkeitä asioita. Olen toiminut vuoden ajan PPY:n kasvuverkoston johtoryhmässä ja tuonut esille yrityksen kasvun kannalta tärkeitä asioita, kuten rahoitus, osaaminen (erityisesti markkinointi- ja myyntiosaaminen) sekä ulkopuolisen hallitusjäsenen hyödyntäminen yrityksen kasvun tukena.

2. Olen toiminut useamman yrityksen toimitusjohtajana/ yrittäjänä. Yrittäjäkokemusta on kertynyt yli 20 vuoden ajalta. Tällä hetkellä toimin kolmen yrityksen hallituksen puheenjohtajana.

HARRI SAARINEN Katman Oy

JOONAS PUURUNEN Prime Sales

HARRI HEIKKILÄ Mainostuuli

MIKKO KUKKOHOVI Foodium Oy

MARJO-RIITTA MÄÄTTÄ LSJ Group Oy

MIKA LÄHTEENMÄKI ChocoSomnia Oy:n hallituksen puheenjohtaja

KIRSI PALDANIUS Sepontytär Oy, Tila CoWorking

Heidi Hietala (vas.), myymäläpäälikkö Roosa Riihijärvi ja verkkokaupan vastaava Ellen Uusi-Autti haluavat olla luomassa kestävän kulutuksen brandiä Original Storyn kautta.

Kivijalkapitääpintansa

Kolme oululaista yrittäjää kertoo, millaista on pitää yhtä aikaa kahta kauppapaikkaa – kivijalassa ja verkossa ·

Yhä useampi yrittäjä päätyy ylläpitämään kivijalka- sekä verkkokauppaa. Kahden kauppapaikan rakentaminen ja ylläpito vaativat yrittäjältä aikaa ja intohimoa.

Ostopaikat eivät vielä myy itsestään, niiden rinnalle tarvitaan vahva ja omaperäinen sosiaalisen median viestintä.

Fyysinen liike mahdollistaa henkilökohtaisen asiakaspalvelun, tuotteen kokeilun ja materiaalien koskettamisen. Verkkokauppa nopeuttaa ostopäätöstä, tarjoaa laajan valikoiman nopeasti silmäiltäväksi ja antaa vaihtoehtoja maksamiseen.

Verkkokauppanousi ykköseksi5vuodessa

Vaatekauppa Pikku-Riikan yrittäjät

Riikka ja Henriikka Pesämaa loivat verkkokaupan yritykselleen juuri ennen koronakriisiä. Viidessä vuodessa verkkokaupasta on tullut heidän ykköskanavansa. Sen myynnin osuus on 70 prosenttia kokonaiskaupasta.

Verkkoon ohjaudutaan ostoksille erityisesti omistajien tekemien videoiden katselun jälkeen. Äidin ja tyttären aito, oma puhe on ollut paras myynninedistäjä. Eri ikäpol-

vien edustajina he puhuttelevat muodistakiinnostuneitanaisiamonessa ikäluokassa.

"Pienelle yritykselle monikanavaisuus on vahvuus. Voimme kokeilla verkossa uusia innovaatioita helposti. Tunnemme asiakkaamme hyvin ja näin voimme suositella heille juuri sopivia vaatteita ja asusteita", Henriikka Pesämaa selventää.

Verkkokaupankin asiakkaista voi muodostua pienyrittäjälle ystäviä, koska iso osa verkosta tilanneista tulee noutamaan tuotteen palvelevasta putiikista Oulusta. Näin ostaminen on helppoa, ja paikan päällä voi vielä varmistaa, että tuote on oikean kokoinen.

Myymälä toimii asiakastapahtumien pitopaikkana, mutta muotinäytökset lähetetään suorana verkkoon joka kerta. Heti niiden jälkeen myynti moninkertaistuu, kun ihmiset ovat nähneet vaatteet aitojen asiakkaiden päällä.

Ostoskorinuusi

anatomia:kivijalasta koodiin

Original Storyn yrittäjä Heidi Hietala hallinnoi verkkokaupan, Oulun myymälän ja Helsingin showroomin lisäksi valtakunnallista yli

MENDELIN-SONNY

Riikka (vas.) ja Henriikka Pesämaa ovat lisänneet pukeutumisesta opettavaa sisältöä Pikku-Riikan sosiaaliseen median kanaviin. Väri- ja vartaloanalyysit auttavat asiakkaita tekemään itselle sopivampia valintoja.

kymmenen jälleenmyyjän verkostoa. Yrityksellä on myynnissä oma mallisto, jonka haluaa toimivan asiakkaansa vaatekaapin turvapuvustona.

From desk to dinner -periaatteella asukokonaisuuden on tarkoitus palvella toimistolta suoraan illalliselle. Tuotteiden luonnissa hyödynnetään mallimestarin ammattitaitoa, jotta ne istuisivat juuri suomalaisen naisen vartalon mukaisesti.

"Haluamme toimia vastuullisesti, joten yksittäistä vaatetta tehdään tällä hetkellä 50 kappaletta. Jokaisesta tuotteesta tehdään verkkokauppaan video, jotta asiakkaat näkevät, miten asu toimii päällä ja turhia tilauksia ei tapahtuisi", Hietala avaa ideologiaansa verkossa myymiseen. Palautuksia vähentääkseen tuotteista tarjotaan paljon tietoa jo verkossa.

län kaltainen ostokokemus. Asiakkaan ostaessa jonkin tietyn tuotteen, seuraavalla ostokerralla kauppa suosittelisi siihen sopivia ala- ja yläosia tai muita asusteita. Yritys käyttää brändilähettiläinä julkisuudesta tuttuja kasvoja, kuten koko kansan psykologina tituleerattua Maaret Kalliota "En osaa ajatella, että meillä olisi vain verkkokauppa. On mahtava palvella asiakkaita omalla kotikentällä Oulussa", Hietala kehuu kivijalan mahdollisuuksia.

Erotiikkaliikkeessä asiakaspalveluratkaisee Oululaisen Erotiikan Ajan Armi Soilanterän mukaan kivijalkakauppa menestyy heillä verkkokauppaa paremmin. Syynä tähän on henkilökohtainen asiakaspalvelu arkaluonteisella alalla – asiakkaat saavat myymälässä asiantuntevaa opastusta tuotteiden käyttöön, hoitoon ja turvallisuuteen liittyen.

Vaikka verkkokauppa kasvaa vuosittain ja toimii hyvänä lisänä liiketoiminnalle, sen asiakkaat tulevat pääosin Oulun ulkopuolelta. Markkinoinnissa yritys luottaa erityisesti Facebookiin ja Instagramiin, mutta alan luonteen vuoksi somemarkkinointi on haasteellista sisältörajoitusten takia.

Tulevaisuuden tavoitteena Hietalalla on luoda verkkoon myymä- SUSANNA MENDELIN-SONNY

Yrittäjä

SUSANNA

Nuortentyöllisyydessäon parannettavaa

·

Asenne sekä ammattitaidon ja työelämätaitojen puute haittaavat nuorten työllistymistä.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät (PPY) tekivät syyskuussa yritysten Kasvun suunta -kyselyn, jonka ajankohtaiskysymyksenä selvitettiin yrittäjien kokemuksia nuorten henkilöiden palkkaamisesta.

"Halusimme nostaa esiin kokonaisuutta, koska erityisesti Oulussa nuorten työllisyydessä on parantamisen varaa", kertoo järjestöpäällikkö Kirsi Anttila PPY:stä. Erityinen huoli on nuorista, joilla on haasteita kouluttautumisessa ja hakeutumisessa työelämään. Kyselyn mukaan yrityksissä pidetään merkittävimpänä haasteena nuorten palkkaamisessa työntekijän asennetta (58 prosenttia vastanneista). Myös ammattitaidon taso ja yleiset työelämävalmiudet keräsivät vastanneiden ääniä.

Vastaajista vain 12,8 prosenttia tuki väittämää ”vastavalmistuneilla nuorilla on hyvä ammatillinen perusosaaminen”. Lähes tai täysin eri mieltä oli 43,9 prosenttia vastanneista. Anttila kertoo, että kyse oli perusosaamisesta, jonka tulisi tulla jo koulutuksen kautta.

"Yritys palkkaa herkemmin henkilön, jota ei tarvitse lähteä enää opettamaan."

Anttila kertoo, että osalla nuorista on puutteita työelämän perustaidoissa, kuten sovitun työajan ja tauotusten noudattamisessa. Kyselyssä tätä mieltä oli 44 prosenttia vastanneista. Tuloksissa ilahdutti kuitenkin se, että yrittäjät kokevat nuorten olevan innokkaita oppimaan uutta.

"Meidän pitäisi osata nähdä se potentiaali, mikä nuorissa on, ja osata antaa heille niitä valmiuksia, joita he tarvitsevat jo lähtiessään työharjoitteluun.

Nuortentyöllisyydellä valtavamerkitys

Anttila kertoo, että on tärkeää kiinnittää huomiota ammatilliseen osaamiseen, työelämävalmiuksiin ja hyvinvoinnin turvaamiseen.

"Meillä ei ole varaa hukata yhtään nuorta! Meidän tulisi huomioida nuoret, ja tarjota heille tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa."

Samaa mieltä on palvelupäällikkö Tuija Karppila BusinessOulusta.

"Jos vastavalmistunut nuori ei pääse töihin, on suuri vaara syr-

jäytymiselle ja kaikenlaisille lieveilmiöille."

BusinessOulu onkin lanseerannut lokakuussa Oululaiset Taitajat -kampanjan, minkä tarkoituksena

MARIA NIKKILÄ Vaikka kampanja kulkee Oulu-kärjellä, toivoo Karppila siihen mukaan yrityksiä mahdollisimman laajasti.

Kampanjaa toteutetaan yhteistyössä PPY:n, OSAO:n, Ammattiopisto Luovin ja Byströmin Ohjaamon kanssa.

"Kampanjalla on verkkosivut, minne olemmekin saaneet jo yrittäjiltä ilmiantoja positiivisista kokemuksista nuorten työllistämisestä." Kampanjan pyrkii herättämään keskustelua nuorten työttömyystilanteesta. Se myös haastaa yrityksiä rekrytoimaan nuoria ja tarjoamaan heille tilaisuuksia päästä käsiksi työelämään. Kyseessä voi olla yhtä hyvin lyhyempi TET-paikka kuin pitempi työharjoittelu.

"Toivomme, että yrittäjät palkkaavat nuoria myös pitempiin työsuhteisiin."

Nuorten ajatuksia työelämästä -raportista käy ilmi, että nuoret kokevat työhön pääsyn nykypäivänä vaikeammaksi. Karppila kuitenkin ymmärtää, että vallitseva taloustilanne haastaa myös yrityksiä.

"Haluamme kuitenkin nostaa sitä ajatusta, että taloudellisen taantuman helpottaessa ja eläköitymislukujen ollessa suuria tarvitsemme uusia osaajia kaikilla aloilla."

on ”avata nuorten rekrytoinnin positiivisia puolia ja herätellä työnantajia tekemään kestäviä rekrytointiratkaisuja, joilla vähennetään alueen nuorisotyöttömyyttä”. MARIA NIKKILÄ

Pohjois-Pohjanmaalla nuorten työllisyystilanne on muuta maata heikompi, kertoo PPY:n järjestöpäällikkö Kirsi Anttila.

Jos vastavalmistunut nuori ei pääse töihin, on suuri vaara syrjäytymiselle, sanoo palvelupäällikkö Tuija Karppila BusinessOulusta.

Nuorilletyötäjatyöelämätaitoja

Alueellisen KUJOn teemana oli nuorten nykytila ja tulevaisuus ·

Nuoret olivat lokakuun lopussa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Oulussa järjestämän alueellisen Kunta- ja yrittäjätapahtuman keskiössä. Tilaisuudessa pureuduttiin lasten ja nuorten asemaan nyt sekä siihen, miltä heidän tulevaisuutensa vaikuttaa.

Tilaisuuden avannut PohjoisPohjanmaan Yrittäjien Jussi Riikonen on huolissaan yhteiskunnan polarisoitumisesta ja nuorten mielenterveysongelmista. Riikosen mielestä tilanne on huono, sillä Pohteen alueella nuorten hoitoon pääsyyn on kuuden kuukauden jonot.

Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava pitää tärkeänä, että Oulussa on palveluita muunkieliselle väestölle. Palvelut auttavat muualta tulevien opiskelijoiden kotoutumista kaupunkiin.

”Olisi tärkeää, että he myös jäisivät paikkakunnalle ja tänne jääminen puolestaan riippuu esimerkiksi tarjolla olevista työpaikoista.”

Alatossava korostaakin harjoittelupaikkojen roolia opiskelujen aikana. Myös kesätyöseteli- ja TETpaikat ovat hänen mielestään tärkeitä kun nuorta tutustutetaan työelämään.

Rentoaelämääja riittävätoimeentulo

Paneelikeskustelussa Jesse Rousu Oulun nuorisovaltuustosta, pääsihteeri Raija Näppä pääsihteeri

Nuorten Ystävät ry:stä, kunnanjohtaja Kimmo Hinno Muhokselta ja LSJ Group Oy:n toimitusjohtaja yrittäjä Marjo-Riitta Määttä puhuivat siitä, millaisen tulevaisuuden tarjoamme nuorillemme.

Rousu sanoo nuorten odottavan riittäväätoimeentuloa,muttamyös joustavuutta ja tietynlaista rentoutta.

”Työmarkkinat ovat muuttuneet hurjasti viimeisten 10 vuoden aikana. Koska nuorilla on erilaisia unelmia ja erilaisia tavoitteita, pitäisikö meidän etsiä uusia näkökulmia myös koulutukseen ja oppimiseen”, hän kysyy.

Näppä puolestaan pohti, tulisiko aikuisten antaa koulussa välittämisen valmiuksia. Opetetaan it-

kelijoiden kotoutumista kaupunkiin.

setuntoa, merkityksellisyyttä, tulevaisuuden uskoa. Myös epäonnistumisen taito on Näpän mukaan tärkeä, kunhan epäonnistuminen tapahtuu turvallisessa ympäristössä.

”Meidän pitää osoittaa, että lapset ovat meidän yhteisiä eivätkä he ole kenenkään yksittäisen ihmisen vastuulla. Kun joku näkee lapsen tarpeen, hänen pitää ottaa siitä vastuu eikä ryhtyä pallottelemaan vastuuta kenellekään toiselle.”

Hinno puolestaan uskoo, että kaikki kunnat haluaisivat olla nuorisoystävällisiä ja nuorisoa osallistavia asuinympäristöjä. ”Mutta

minun on oltava realisti. Kuntien taloustilanne on tällä hetkellä heikko, ja se väistämättä osuu nuoriin.”

Hän toivoisi, että nuorten ääni kuuluisi nykyistä enemmän myös päätöksenteossa. Luottamusta tulevaisuuteen voitaisiin Hinnon mukaan vahvistaa perusasioilla, joilla taattaisiin lapselle turvallinen ympäristö.

Määttä puuttui siihen ristiriitaan, että nuoret haluaisivat tehdä töitä, mutta osalta heistä puuttuvat työelämätaidot. Määttä pitää tärkeänä sitä, että kotona annettaisiin rakkauden lisäksi myös rajoja, ja puututtaisiin muun muas-

sa nuoren liialliseen kännykän käyttöön.

Vanhemmuuson osittainhukassa

Kansanedustaja ja koulupoliisi

Merja Rasinkankaan (ps.) mielestä nuorten tilanne on kaksijakoinen.

”Suurin osa nuoristamme voi hyvin. Mutta valitettavasti on myös heitä, jotka voivat pahoin ja heidän määränsä on kasvanut.”

Tämä näkyy erilaisena oirehtimisena, muun muassa koulupudokkuutena jo alakoululuokilla.

mäksi syyksi ilmiölle vanhemmuuden, joka on joillakin hukassa. Vanhemmat eivät itse kanna vastuutaan, vaan sysäävät vastuun lapsista ja nuorista helposti kouluille ja viranomaisille.

Tulevaisuuden näkymä Rasinkankaan mukaan riippuu esimerkiksi nuorten työllistymisestä. Hän kannustaakin nuoria olemaan sosiaalisia ja avoimia yläasteella toteutettavassa TET-harjoittelussa. Hän myös vetosi yrittäjiin, että nämä ottaisivat nuoria avoimin mielin kesätöihin.

Rasinkangas nimeää tärkeim- MARIA NIKKILÄ

MARIA NIKKILÄ

Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava pitää tärkeänä, että Oulussa on palveluita muunkieliselle väestölle. Palvelut auttavat muualta tulevien opis-

Muutoksentuuletmaailmaltapuhaltavat nytkasvuaPohjois-Suomeen

Pohjois-Suomi on merkittävien muutosten ja voimakkaan kasvun keskiössä. Alueellemme odotetaan lähivuosille investointien virtaa.

Google ilmoitti marraskuun lopussa miljardi-investoinneista Muhokselle ja Kajaaniin. Kaivosteollisuuden ja uusiutuvan energian investointeja odotetaan lisää.

Samaan aikaan geopoliittiset investoinnit infrastruktuuriin sekä matkailualan voimakas kehitys ovat luoneet pohjan yhä houkuttelevammalle toimintaympäristölle.

Panostapohjoiseen

Pohjoinen tarjoaa nyt kasvavassa määrin mahdollisuuksia eri alojen yrityksille. Uudet investoinnit luovat alueelle kasvavan tarpeen työvoimasta sekä palveluista.

Uunituoreessa Kaleva Median lokakuussa 2024 toteuttamassa Pohjoista Kanttia -tutkimuksessa jopa 72 prosenttia vastaajista uskoivat positiivisesti Pohjois-Suomen taloudelliseen kasvuun ja kehitykseen. Nuorista taas 54 prosenttia koki Pohjois-Suomen hyvänä paikkana elää ja asua tulevaisuudessa.

Meidän tulisikin entisestään vahvistaa alueen ihmisten tulevaisuuden uskoa ja halua työskennellä täällä. Me olemme kotiseutumme parhaita suosittelijoitajapuolestapuhujia.

Yrityksille on myös tärkeä hetki panostaa paikalliseen näkyvyyteen ja oman osaamisensa esilletuontiin – ei pelkästään markkinoinnin keinoin, vaan luomalla aidon yhteyden asukkaisiin ja toimijoihin. Tarvitsemme yhteistyötä ja yhdessä tekemistä, toistemme tukemista ja yhteen hiileen puhaltamista. Mitä enemmän saamme alueelle ulkopuolisia investointeja, sitä paremmin kaikki pärjäämme.

Luotettavatbrändit vahvistavattoisiaan

Yrityksillä on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus hyödyntää pohjoisen vihreiden investointien tuomat mahdollisuudet vahvistamalla omaa näkyvyyttään ja luotettavuuttaan. Mutta kuinka tunnistaa luotettavat lähteet, kun uusia kanavia nousee jatkuvasti, verkkohuijaukset yleistyvät ja toimintaympäristö muuttuu vauhdilla?

Meille Kaleva Mediassa on tärkeää vahvistaa pohjoista läsnäoloa ja tuoda esiin paikallisesti tärkeitä puheenaiheita. Tuoreimman Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan jopa 81 prosenttia pohjoisen ihmisistä viettää tärkeitä hetkiään ja omaa aikaansa medioidemme parissa viikoittain.

Haluamme tarjota luotettavat kanavat myös yritysten brändien

näkyvyydelle. Alueelliset uutismediat tarjoavat luotettavan kanavan yritysten viesteille.

Arvostetussa ja laadukkaassa ympäristössä mainostajan viesti otetaan positiivisesti vastaan. Myös mainos voi olla uutinen.

Kotimaisenmedianvalinta onvastuullinenvalinta

Yritystoiminnassa vastuullisuus ja ympäristöystävällisyys ovat nousseet keskeisiksi teemoiksi: ekologisten tuotteiden suosio kasvaa ja yrityksiltä vaaditaan entistä enemmän läpinäkyvyyttä. Vastuullisuus onkin tärkeää huomioida koko arvoketjussa.

Kuluttajat kaipaavat tietoa yritysten arvoista ja vastuullisista valinnoista. Luottamus ei synny yhdessä yössä, mutta pitkäjänteisellä työllä ja toimilla sekä johdonmukaisella viestinnällä on pitkäkestoisia vaikutuksia.

Uutismediat tarjoavat laadukkaan ympäristön, jossa mainostajan brändi vaikuttaa osana sisältöä. Kun mainonnassa hyödynnetään luotettavaa ja tavoittavaa paikallismediaa, tukevat yritykset samalla myös suomalaista työtä ja alueen hyvinvointia.

Mainostilan valinnalla viestit myös omia arvojasi ja vahvistat luottamusta asiakkaissasi.

Yhteistyössäkohti kestävääpohjoista

Pohjois-Suomi tarjoaa nyt erittäin kiinnostavia ja otollisia kasvumahdollisuuksia. Yritykset, jotka tarttuvat tilaisuuteen panostaa alueelliseen näkyvyyteen ja vastuullisiin valintoihin, luovat paitsi pitkäaikaisia asiakassuhteita myös kestävää pohjaa alueen hyvinvoinnille. Paikallisen median hyödyntäminen on osa tätä kokonaisuutta –yhdessä voimme varmistaa, että Pohjois-Suomi pysyy kasvun ja kehityksen keskiössä myös tulevaisuudessa.

Löytyykö yritykseltäsi kehitysideoita, jotka kaipaavat uusia toteutustapoja?

Tammikuussa 2025 starttaava maksuton kolmen webinaarin sarja tarjoaa yrityksellesi käytännönläheistä tietoa ja työkaluja muovitulostuksen hyödyntämiseen. Webinaarisarjan asiantuntioina toimivat 3DStep Oy:n Pekka Ketola ja Vesa Kananen.

24.1. klo 8.30–10.30: 3D-tulostuksen mahdollisuudet yritystoiminnassa

31.1. klo 8.30–10.30: Muovitulostuksen perusteet – materiaalit ja menetelmät hallintaan

7.2. klo 8.30–10.30: Ensiaskeleet yritykselle –käytännön sovelluksia

Ilmoittaudu nyt: lyyti.in/ideastatoteutukseen

Tilaisuuden järjestää Digipajalta työelämään hanke (ESR+): businessoulu.com/digipaja

HEIDIKANANEN Johtaja, yritysasiakkaat ja palvelut Kaleva Media www.kalevamedia.fi

WEBINAARISARJA

”Yrittäjätpyörittävättätämaata”

Piia Lehtonen

siirtyi vakuutusten parista omistajanvaihdosten

asiantuntijaksi

PohjoisPohjanmaan Yrittäjiin

· Uusi omistajanvaihdosten asiantuntija Piia Lehtonen aloitti työnsä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjissä joulukuun alussa. Yrittäjät ja yritysmaailma tuli tutuksi entisessä vakuutusalan työssä.

”Aloitin todella innoissani uuden toimeni omistajanvaihdosasiantuntijana joulukuun alussa. Viime vuodet tein työni kautta paljon yhteistyötä pk-yrittäjien kanssa Kalajokilaakson alueella. Työ Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjissä tuntui hyvältä jatkumolta. Toivon, että saan työssäni antaa oman panokseni siihen, että yrityksen myyjät ja ostajat löytäisivät toisensa helpommin”, toteaa Piia Lehtonen, PPY:n uusi omistajanvaihdosten asiantuntija.

Yrittäjät saavat Lehtoselta kiitosta.

”Idearikkaita, mahtavia tyyppejä. Odotan paljon tulevalta yhteistyöltä.”

Yrityskaupat osaelinkaarta

Tällä hetkellä kolmasosa yrittäjistä aikoo luopua yrityksestään seuraavan viiden vuoden aikana.

Yrityksiään myyvien keski-ikä on usein korkea, toki muitakin syitä yrityksestä luopumiseen löytyy.

”Jokainen omistajanvaihdos on erilainen. Yhtä ainoaa tapaa toimia ei ole”, kiteyttää Lehtonen. Yrityksen myymisen aikataulua ei myöskään ole kiveen hakattu, se saattaa kestää jopa kolmesta viiteen vuoteen, tai sujua ripeämmin. Yrityskaupan eteneminen riippuu yrityksen ja yrittäjän nykytilanteesta.

Yritysten myyminen kuuluu olennaisena osana yrityksen elinkaareen.

”On kyseessä sitten sukupolvenvaihdos tai myynti ulkopuoliselle, on omistajanvaihdos hyvä tehdä rinta rottingilla. Yrityksen omistajanvaihdos kuuluu asiaan siinä missä yrityksen perustaminenkin”, Lehtonen korostaa.

Lehtosen mielestä yrityksen myymisen markkinointia ei tarvitse arkailla.

”Laitetaanhan esimerkiksi autot ja talotkin myyntiin siekailematta ja myynti-ilmoitus laitetaan helposti netin kauppapaikoille. Miksei siis yrityksen myynnistäkin voisi ilmoittaa yhtä helposti.”

Yrityksen ostaminen on oiva tapa aloittaa oma yritysura. Yrityksen tila, kalusteet ja asiakaskunta ovat valmiina uudelle yrittäjälle.

”Yrittäjäurasta haaveilevan kannattaa katsella netistä myytäviä yrityksiä. Valmiin ja toimivan yrityksen ostaminen kannattaa, ei tarvitse aloittaa tyhjästä. Uu-

Piia Lehtonen on uusi Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien omistajanvaihdosten asiantuntija. Hän aloitti työnsä joulukuun alussa.

Uusikoti Kempeleestä

neen. Ennen tämän työn aloittamista vietin viikon ulkomaan reissulla.”

”Valmiin ja toimivan yrityksen ostaminen kannattaa, ei tarvitse aloittaa tyhjästä.”

Piia Lehtonen Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien omistajanvaihdosten asiantuntija

det yrittäjät haluavat usein myös laajentaa toimintaa ja heillä on uusia ideoita. Yrityksistä voi näin tulla myös kasvuyrityksiä”, Leh-

tonen tuumii. Uudet yrittäjät pitävät omat kotikuntansa elinvoimaisina ja osaaminen säilyy alueilla.

Lehtonen muutti työn perässä Ylivieskasta Oulun alueelle. Uusi ympäristö kiehtoo ja varsinkin Kempeleen ulkoilumahdollisuudet kiinnostavat. Kävely ja pyöräily ovat mielekkäitä liikunnan muotoja ja uusi omistajanvaihdosten asiantuntija viihtyy myös nenä kirjassa. ”Luonnossa vaeltaminen on minulle rakas harrastus. Pidän myös paljon matkustamisesta. Suomesta löytyy paljon mahtavia paikkoja, esimerkiksi Rokua ympäristöi- ANNA RAUDASKOSKI

Myös lavatansseissa käyminen kuuluu Piia Lehtosen harrastuksiin.

”Kesällä lavatansseissa on ihan oma, uniikki tunnelmansa. Onneksi lavoja on vielä jokunen jäljellä, että pääsee pistämään jalalla koreasti.”

MIELIPIDE

Jokaisella henkilöllä tulisi olla edunvalvontavaltuutus ja yrittäjälle se on erittäin tärkeä. Edunvalvontavaltuutuksen tekeminen mahdollistaa henkilön asioiden hoitamisen hänen puolestaan tilanteissa, joissa hän ei itse siihen kykene esimerkiksi sairauden, onnettomuuden tai muun syyn vuoksi.

Kun valtuutuksen tekee etukäteen, saa itse määrätä, kuka hänen asioitansa hoitaa ja edustaa hänen yritystään ja millä tavoin, jos menettää oman toimintakykynsä. Ilman edunvalvontavaltuutusta päätöksenteko voi joutua viranomaiselle, ja valtuuttajan toiveet jäävät huomioimatta.

Yrittäjä saa edunvalvontavaltuutuksessa määritellä, kuka huolehtii taloudellisesta asioita muun muassa laskuista, varojen hallinnasta ja omaisuuden hoidosta. Ilman valtuutusta asioiden hoitaminen on lähes mahdotonta tai aiheuttaa ongelmia ja pahimmassa tapauksessa asiat voivat jäädä hoitamatta.

Yrittäjälle oma terveys on tärkeää myös yrityksen toiminnan näkökulmasta. Edunvalvontavaltuutuksessa yrittäjä voi ottaa kantaa myös siihen, miten hänen omat asiansa järjestetään terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta, jos itse ei siihen pysty. Oma hoitotahto ei aina ole sama kuin ammattilaisten.

Yrittäjälle vapaus valita ja toteuttaa omaa tahtoa ovat usein tärkeimpiä asioita. Jos yrittäjä ei ole tehnyt edunvalvontavaltuutusta ja eikä hän kykene enää huolehtimaan asioistaan, viranomainen (yleensä Digi- ja väestötietovirasto tai tuomioistuin) määrää henkilölle edunvalvojan. Tämä edunvalvoja voi olla viranomaisen nimeämä henkilö, jolla ei ole henkilökohtaista yhteyttä valvottavaan.

Valtuutuksella vältetään edunvalvontaprosessin raskas ja byrokraattinen hallinta sekä mahdolliset tuntemattomat edunvalvojat, joiden toimintatavat eivät välttämättä vastaa henkilön omia toiveita.

Edunvalvontavaltuutuksella vähennetään myös sukulaisten ja läheisten kuormaa, säästetään aikaa ja rahaa sekä kunnioitetaan yrittäjän henkilökohtaisia toiveita, jotka voivat olla hyvinkin yksityiskohtaisia valtuutuksessa. Ennakointi on yrittäjille ja kaikille tärkeää.

Edunvalvontavaltuutuksen tekeminen on siis keskeinen keino varmistaa, että omaisuutta, terveyttä ja hyvinvointia koskevat päätökset tehdään omien toiveiden mukaisesti, vaikka itse ei enää pystyisi niitä hoitamaan. Se on yksinkertainen, mutta tärkeä oikeudellinen toimenpide, jolla voidaan välttää monia ongelmia tulevaisuudessa

Pohjois-Pohjanmaan Senioriyrittäjät muistuttavat edunvalvontavaltuutuksen tärkeydestä.

erityisesti yrittäjien ja jo eläköityneiden yrittäjien, niiden senioreidenkin kohdalla, jotka vielä jatkavat yritystoimintaansa viimeiseen henkäykseen saakka. Edunvalvontavaltuutus astuu voimaan vasta sitten kun valtuuttaja ei itse kykene hoitamaan asioitaan ja lääkäri on sen todennut. Yrittäjällä valtuutus kannattaa tarkistaa muutaman vuoden välein, varsinkin jos omassa ja yrityksen tilanteessa on tapahtunut muutoksia ja myös siinä tapauksessa, että

valtuutetun tai valtuutettujen tilanteet ovat muuttuneet.

POHJOIS-POHJANMAAN SENIORIYRITTÄJÄT

pj. Tauno Bräysy, Sirkka Arola, Jorma Ketola, Sisko Kärki, Toimi Lipponen, Risto Luttinen, Viljo Långström, Heimo Turunen, Veikko Tönkyrä, Hannu Vehkaperä. PohjoisPohjanmaan Yrittäjät toimiston edustajana Sari Reinikainen-Laine.

KONTIAINEN JARMO

OES-vuosikurssi12 alkoilumimyrskynkeskellä

Oulussa lämmikettä toivat hienot paikalliset yrittäjätarinat ja verkostoituminen

Oman elämänsä sankari -vaikuttajaverkoston (OES) vuosikurssi 12 starttasi talvisissa olosuhteissa marraskuussa Oulussa. Varsin haastavien sääolosuhteiden ja lentojen myöhästymisien ei lopulta annettu haitata, kun vuosikurssille osallistuvat päättäjät, vaikuttajat ja yrittäjät sekä seminaarin esiintyjät saapuivat Ouluun eri puolilta Suomea. Kolmen päivän aikana paneuduttiin mielenkiintoisiin pohjoispohjalaisiin yrittäjätarinoihin, kansantalouteen, henkilöbrändäämiseen sekä valtiollisen vaikuttami-

seen ja disinformaatioon. Keskeisiksi teemoiksi nousivat myös vastuullisuus ja kasvu.

Yritystarinoista Toimivax Oy:n Heli Ojamaan esitys yksinyrittäjästä yli 20 henkeä työllistäväksi sote-alan yrittäjäksi herätti ajatuksia myös naisvaltaisen alan haasteista.

Ojamaan lisäksi Anne Mikkolan puheenvuoro ravintolabisneksestä nosti esille yrittäjien tarpeen toimia ketterästi tilanteessa kuin tilanteessa. Tästä ketteryydestä korona-ajan eri innovatiiviset toimenpiteet, kuten etäpalve-

lujen tarjoaminen puhelinsovelluksen avulla ja ruokakorien myynti koronajouluna olivat hyviä esimerkkejä.

Insinööriosaamista

Bittiumilla

Yritysvierailu Bittiumilla toi esille oululaista insinööriosaamista.

Tuotteita muun muassa puolustusvoimille tekevä vientiyritys on pitänyt pääkonttorinsa Oulussa ja Bittium onkin yksi harvoista oululaisista pörssiyhtiöistä.

Toimitusjohtaja Johan Westermarckin esitys nosti esille yritysmaailman ja yliopiston synergiahyödyt ja osaavan työvoiman tarjonnan, joka on mahdollistanut toiminnan Oulussa.

Bittium-vierailu tarjosi mahdollisuuden päästä näkemään myös

Nokian isot investoinnit Ouluun, kun naapuritontille on rakentumassa sen hienot, uudet tilat.

Verkostoitumistaja ryhmätöitä

Verkostoituminen on toki tärkeä osa OES-konseptia. Verkostoitumisvauhtiin päästiin heti avauspäivänä keilauksen merkeissä. Toisena päivänä puolestaan tehtiin ryhmätöitä ”pyöreänpöydän” -keskustelujen muodossa ja tarjottiin mahdollisuus pohtia yrittäjyyttä eri näkökulmista. Hyviä verkostoitumispaikkoja olivat myös illalliset ja erityisesti Oulun kaupungin isännöimä ilta Pehkolanlammen vierasmajalla lohikeiton ja saunomisen merkeissä oli hieno kokemus. Samalla saimme kuulla Oulun kaupungin esi-

tyksen, jonka piti BusinessOulun johtaja Juha Ala-Mursula Hänen puheenvuorossaan esiteltiin, kuinka Oulussa ollaan monien mielenkiintoisten ja isojen investointien äärellä.

Pyydämme vuosikurssilaisilta palautetta jokaisen kolmen OESosion jälkeen, ja olemme saaneet iloksemme lukea positiivisia kommentteja. Sellaisen jälkeen on mukava mennä eteenpäin ja vuosikurssin 12 seuraava osio onkin ensi kevään KV-matka Puolan pääkaupunkiin Varsovaan, jossa jatketaan verkostoitumisen ja uuden oppimisen tiellä.

Tällaisen verkoston luominen ja onnistuneiden tilaisuuksien järjestäminen ei onnistu yksin ja järjestäjätahona toimiva yrittäjäjärjestö haluaakin kiittää hyviä kumppaneita: Yksityisyrittäjäin Säätiö, Fennia, Elo ja BusinessOulu sekä Oulun osiossa Pohjois-Pohjanmaan liitto.

MILLA RAAPPANA

KYSYMYS & VASTAUS

Mitentukeatyöhyvinvointiariittävästi?

Voiko tekoälyn tuottamia kuvia ja tekstejä käyttää?

Tekoälysovelluksilla on helppo tuottaa kuvia ja tekstejä. Voinko huoletta käyttää niitä omassa liiketoiminnassani?

Työhyvinvointi puhuttaa työryhmässä ja työntekijät ovat sitä mieltä, että siihen ei panosteta riittävästi. Työnantaja tarjoaa työterveyshuollon ja smartumseteleitä. Lisäksi kerran vuodessa on tyhy-päivä koko henkilöstölle. Mitä vielä pitäisi olla että työhyvinvointia tuettaisiin riittävästi?

VASTAUS

VASTAUS

Vaikuttaakoyrityksenkonkurssijo eronneeseenhallituksenjäseneen?

Erosin itse erään osakeyhtiön hallituksesta 2/2024 aikataulusyistä. Viime kuussa yhtiö asetettiin konkurssiin. Yhtiön konkurssipesän pesänhoitaja on painokkaasti vaatinut minua antamaan hänelle tietoja yhtiön varoista ja veloista sekä allekirjoittamaan pesäluettelon. En haluaisi koskea tähän asiaan pitkällä tikullakaan. Mitä teen?

VASTAUS

Pelkästään tekoälysovelluksella tuotetut kuvat ja tekstit eivät oikeastaan ole kenenkään omaisuutta. Ne eivät esimerkiksi nauti tekijänoikeussuojaa.

käyttää ja millaisia ei, missä tarkoituksessa käyttö on hyväksyttävää ja missä taas ei, ja miten käytöstä kommunikoidaan esimerkiksi kumppaneille tai asiakkaille.

Työhyvinvointi on kokonaisuus, johon sisältyy sekä konkreettisia, että työpaikan toimintakulttuuriin liittyviä tekijöitä. Se on kuormitustekijöiden tunnistamista ja voimavarojen vahvistamista.

Jos pelkällä tekoälysovelluksella luodaan vaikkapa mainos, se tarkoittaa, että toinen toimija voi periaatteessa käyttää samankaltaisista mainosta omassa toiminnassaan, jos se tehdään muutoin asianmukaisesti mainonnan ja markkinoinnin säännökset huomioon ottaen.

Työnantaja on velvoitettu järjestämääntyöterveyshuoltosekähuolehtimaan työturvallisuudesta. Hyvä ja terveellinen työympäristö edistää työntekijöiden hyvinvointia, samoin kuin työn ja muun elämän yhteensovittamisen mahdollisuus.

Tyhypäivät toimivat virkistäytymisen ja sosiaalisen liittymisen tukena ja koetaan usein kivana bonuksena. Ne ovat kuitenkin yksittäisiä tapahtumia, joiden vaikutus ei riitä koko työarjen sujumiseen. Tärkein työhyvinvoinnin tuki tehdään joka päivä ja yhteistyössä, johon koko henkilöstö osallistuu.

Hyvät johtamis-, esimies- ja alaistaidot ovat keskeisiä hyvän ja sujuvan yhteistyön kannalta. Näiden läpikäyminen ja selkeyttäminen voi olla tarpeellista. Myös yhdessä laaditut ja tiedostetut työpaikan pelisäännöt, sekä roolien ja työtehtävien selkeys ovat työtä sujuvoittavaa.

Tekoälysovelluksilla tuotettuihin aineistoihin on myös hyvä suhtautua terveen kriittisesti ja pyrkiä tarkastamaan, että esimerkiksi teksteissä esitetyt tiedot tai väittämät ovat oikein.

Yrityksellä olisi nykyään hyvä olla olemassa ohjeistus tekoälysovellusten käyttöön kuten millaisia sovelluksia saa

Merkityksellistä on myös ammatillisen kehityksen tukeminen tarpeellisten koulutusten avulla. Henkilön kyvykkyyden ja työn haasteiden tulisi olla linjassa keskenään. Myönteinen ja kannustava ilmapiiri vahvistavat hyvinvointia. Siksi on tärkeää, että työpaikoilla tiedostetaan jokaisen vastuu myönteisen ilmapiirin rakentajana.

Suvi Julin

OTM, FM (tietojenkäsittely), luvan saanut oikeudenkäyntiasiamies Berggren

Otanko kuulusteluihin mukaan asianajajan?

Hallituksen jäsen joutuu vielä tehtävän päättymisenkin jälkeen tietyissä tilanteissa antamaan kysymyksessä mainittuja tietoja pesänhoitajalle sekä vahvistamaan pesäluettelon. Aikarajana on se, että henkilö on ollut vastuuasemaassa konkurssihakemuksen tekemistä edeltäneen vuoden aikana. Ellet anna tietoja vapaaehtoisesti eivätkä pesänhoitaja kehotukset

tepsi, pesänhoitaja voi pyytää tuomioistuinta määräämään sinulle uhkasakon velvollisuuksien noudattamiseksi. Mikäli uhkasakko on määrätty maksuun ja mikäli sinun niskoittelusi edelleen jatkuu, viimesijaisena pakkokeinona on painostusvankeus, jonka kesto voi olla enintään kuusi kuukautta.

Kannattaakoyrityksenomistus

muodostaaholding-yhtiönkautta?

Olen jatkanut isäni 1982 perustamassa yrityksessä vuonna 2018 tapahtuneen sukupolvenvaihdoksen myötä. Liiketoiminta on kasvanut kohtuullisesti. Julkisuudessa on puhuttu holdingyhtiöistä. Kannattaisiko minun muodostaa omistus holdingyhtiön kautta?

VASTAUS

Hyvät tunne- ja vuorovaikutustaidot lähtevät aina yksilöstä ja laajentuvat ryhmässä yhteiseksi hyväksi. Työyhteisö voi parhaimmillaan tukea, vahvistaa ja voimaannuttaa sekä lisätä tuottavuutta, työhön sitoutumista ja motivaatiota. Näitä tekijöitä voidaan tarkastella ja vahvistaa esim. ryhmätyönohjauksessa.

Sain poliisilta kutsun kuulusteluihin törkeästä kirjanpitorikoksesta. Tarvitsenko kuulusteluihin asianajajan?

MINNA KOIVULA työnohjaaja STOry, mentaalivalmentaja, toimintaterapeutti Ilosta Oy

Usein holdingyhtiöjärjestely tulee ajankohtaiseksi viimeistään, kun voittovaroja alkaa kertymään yhtiön taseeseen. Tällöin yhtiön riskienhallinnan kannalta on relevanttia pohtia, tarvitaanko kaikkia varoja liiketoiminnan harjoittamiseen.

Yksi vaihtoehto on luoda holding-yhtiörakenne ja siirtää liiketoimintaan sitoutumaton varallisuus sijoitusyhtiöön ja siten tur-

vaan varsinaisen liiketoiminnan riskeiltä. Holdingyhtiörakenne luo usein myös toivottua ketteryyttä muun muassa rahoituksen järjestämisen, toiminnan laajentamisen tai omistusjärjestelyiden suhteen. Järjestelyn mukana on mahdollista saada lisäksi verotuksellisia etuja, mutta pelkästään verotuksellisista syistä järjestelyyn etenemisellä voi olla lyhyt tie.

Paikallisen

Neuvottelu asianajajan kanssa ennen kuulustelujen aloittamista kuuluu oikeuksiisi. Asianajajan kanssa voit keskustella esimerkiksi asemastasi tai epäiltyyn rikosnimikkeeseen liittyvästä tunnusmerkistöstä.

Eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä paikallisesta sopimisesta.

Markus Pöhö

Asianajaja, varatuomari

Asianajotoimisto Pöhö Oy

"Hienoa, että uudistus etenee ja sopimisen mahdollisuudet laajenevat niin yleissitovaa työehtosopimusta noudattaviin järjestäytymättömiin yrityksiin kuin yrityskohtaisiinkin työehtosopimuksiin", sanoo johtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä.

VASTAUS

sopimisenkiellotpoistuvat

JOHANNA ERJONSALO

Epäillyllä on kuulusteluissa muun ohella oikeus olla myötä vaikuttamatta asian selvittämi seen ja toisaalta oman rikoksen selvitt rangaistuksen lievent Esimerkiksi edellä mainituista oikeuksista voi olla hyvä neuvo tella asianajajan kanssa ennen kuulustelua tai kuulusteluissa.

"Sopimisen kieltojen poistaminen on historiallinen uudistus, jota Yrittäjät on tavoitellut pitkään", Makkula jatkaa.

kunta kirjasi lausumaansa, että mahdollisuus henkilöstön kanssa yhdessä sopimiseen olisi erityisen tärkeää pienten yritysten paikallisen sopimisen mahdollisuuksien edistämiseksi.

henkilöstön kanssa yhdessä ei mahdollistettu. On kuitenkin hyvä, että asiaa selvitetään. Odotamme ripeitä toimia työ- ja elinkeinoministeriöltä asian edistämiseksi", Makkula sanoo.

tä lainsäädäntöuudistukset eivät ole ongelmallisia perustuslain kannalta.

Epäillyllä on aina oikeus käyttää kuulusteluissa asianajajaa. Epäilty rikosnimike on tässä tapauksessa niin vakava, että puolustajan kuluista vastaa ensisijaisesti valtio.

Eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunta puoltaa hallituksen esitystä vähäisin muutoksin. Valio-

Asianajaja valvoo kuuluste lun asianmukaisuutta ja epäil lyn oikeuksia. Asianajaja osaltaan huolehtii, että epäilty ymmärtää poliisin kysymykset ja, että kertomus tulee kirjatuksi oikein.

Suomen Yrittäjien johtaja

Janne Makkula on tyytyväinen siitä, että paikallisen sopimisen uudistus etenee.

Valiokunta esittää eduskunnalle lausumaa, jossa edellytetään, että työ- ja elinkeinoministeriö seuraa esityksen vaikutuksia sopijaosapuolten osalta ja laatii niistä vuoden 2026 loppuun mennessä selvityksen, jossa arvioidaan erityisesti tarvetta ja keinoja mahdollistaa paikallinen sopiminen myös yhdessä henkilöstön tai henkilöstöryhmän kanssa.

"Pettymys on, että sopimista

Suomen Yrittäjät esitti lausunnossaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle, että sääntelyä muutettaisiin eduskunnassa vielä niin, että sopiminen yhdessä henkilöstön kanssa olisi säännöllisen työajan järjestelyjen lisäksi mahdollista kaikissa niissä asioissa, joissa työehtosopimus paikallisen sopimisen sallii.

Jo aikaisemmin perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan, et-

"Perustuslakivaliokunta itse asiassa korosti, että ehdotettava sääntelypaikallisen sopimisen mahdollistamisesta myös järjestäytymättömillä työpaikoillapienentää järjestäytymättömien työnantajien negatiiviseen yhdistymisvapauteen ja myös sopimusvapauteen kohdistuvaa perusoikeusrajoitusta", Makkula sanoo.

YRITTÄJÄT

JOUNI GAURILOFF Asianajaja, varatuomari, osakas Finsta Asianajotoimisto Oy

SAMU SALMI Laki- ja veroasiantuntija, HTM (siviili- ja vero-oikeus) TALVEA

SUOMEN

–––SARJA –

Luonnostasaailmatilaatyöhön

·

Sari Ilolle luonnossa liikkuminen ja valokuvaaminen on erinomaista vastapainoa psykologin työlle.

Työ- ja organisaatiopsykologi, työelämän kehittäjä ja coach Sari Ilo harrastaa vapaa-ajallaan luontovalokuvausta.

Ilolle luonto on ollut lapsuudesta lähtien tärkeä paikka. Valokuvauksesta hän kiinnostui ensimmäisen kerran parikymppisenä.

"Ostin 19-vuotiaana ensimmäisen järjestelmäkameran. Amerikassa au pairina ollessani menin ystäväni kanssa valokuvauskurssille."

Valokuvaus jäi vuosiksi taka-alalle. Uusien kännyköiden myötä Ilo alkoi tallentaa erilaisia yksityiskohtia ja tunnelmia ja valokuvata uudestaan.

"Viitisen vuotta sitten mieheni innostui valokuvaamisesta ja kannusti minuakin mukaan. Mieheni keskittyy valokuvauksessa hiukan minua enemmän tekniikkaan. Itse kuvaan enemmänkin fiilis- ja kokeilupohjalta."

Aluksi Ilo kuvasi miehensä kanssa samalla kameralla, mutta osti pian oman kameran. Ilolla on käytössään peruskuvauskalusto, johon kuuluu kamera, zoom-objektiivi, yleislinssi, makrolinssi ja jalusta.

välineurheilua

Hän on huomannut, että valokuvauskin on välineurheilua, mutta peruskalustolla tulee kuitenkin hyvin toimeen.

"Menimme alussa mieheni kanssa luontokuvauskurssille Kuusamoon. Olemme myös liittyneet Pohjois-Suomen luontokuvaajiin. Olen tämän lisäksi käynyt muutamia valokuvauskursseja."

Ilo kokeilee mielellään eri tyylejä ja linssejä. Häntä kiehtoo myös luonnonvalo, joka on aika jännä ja luo vaihtelevia tunnelmia.

"Kuvaamme mieheni kanssa yhdessä viikonloppuisin. Tämä harrastus on meille myös hyvää parisuhdeaikaa. Mökillä Vaalassa on järvimaisemaa, suoalueita ja metsiä. Siellä tykkään kuvata paljon. Suoalueet on erityisen kiehtovia. Meidän kodin lähellä on Luhaston iso peltoalue, jossa tykkään käydä kuvaamassa muuttolintuja."

Vastapainoa ihmissuhdetyöhön

Valokuvaus on Ilon mukaan erittäin hyvää vastapainoa psykologin työlle. "Teen ihmissuhdetyötä, jossa on valtavasti erilaisia ihmiskontakteja. Työssäni täytyy olla hyvin tarkkaavainen. Valokuvauksen myötä saan nauttia hiljaisuudesta, ulkoilmasta ja niin sanotusta ilmatilasta. Luonnossa tarkkaavaisuutta ja havainnointia tulee käytettyä eri tavalla kuin työssä. Siinä ei ole mitään tavoitteita."

Ilon mukaan koskaan ei tiedä, mitä luontoretkillä tapahtuu. On yllätys minkä eläimen, kasvin tai maiseman kohtaa. Hyvin jännittävää on saada kuva esimerkiksi lentävästä muuttohaukasta.

Luontotarjoaayllätyksiä jaelämyksiä

"Yksi hienoimmista hetkistä on parin vuoden takaa, kun pääsin kuvaamaan sarvipöllön poikasta. Se istui puun oksalla ja odotti varmaan emoa ruuan hakumatkalta. Pöllön poikanen näytti ihan mennikäiseltä. Otin kuvan nopeasti ja lähdin pois."

Ilo on oppinut valokuvauksesta paljon erilaisia asioita.

"Olen huomannut, että lähiluonnostakin löytyy paljon mielenkiintoisia asioita ja yksityiskohtia. Aina löytyy jotain kuvattavaa. Pitää vaan kulkea luonnossa ja kuvata, jalkautua poluille, metsiin ja rannoille."

Ilo on oppinut myös tekniikkaa ja valon käyttöä sekä valokuvien käsittelyä.

"Luovuus on kuitenkin mielestäni suuressa roolissa. Oikeastaan valokuvauksessa voi kokeilla rajattomasti kaikkea, ja se on kiehtovaa."

Talvisin Sari Ilo löytää kuvattavaa kotipihan ruokinnan tuntumaan laitetusta kuvauskojusta.

ESTER VAN DAM Valokuvauson

MARI RYTILAHTI

Valokuvaus on hyvää parisuhdeaikaa, sanoo Sari Ilo.

PohjoisPohjanmaan

Yrittäjät

Isokatu 4, 90100 Oulu puh. 010 322 1980, www.ppy.fi

Marjo Kolehmainen toimitusjohtaja, 050 5277 288 marjo.kolehmainen@yrittajat.fi

Kirsi Anttila järjestöpäällikkö, 0500 685 148 kirsi.anttila@yrittajat.fi

Riku Koskinen jäsenhankinta, 050 552 8444 riku.koskinen@yrittajat.fi

Piia Lehtonen

Omistajavaihdosten asiantuntija 050 439 9808 piia.lehtonen@yrittajat.fi

Milla Raappana koordinaattori, 050 395 9877 milla.raappana@yrittajat.fi

Sari Reinikainen-Laine yhteyspäällikkö, 0500 686 174 sari.reinikainen-laine@yrittajat.fi

Minna Paakkola projektikoordinaattori 050 4777 280 minna.paakkola@yrittajat.fi

Katri Virtanen projektipäällikkö, 050 4410 800 katri.virtanen@yrittajat.fi

Juha Väyrynen hankinta-asioissa apua yrittäjille, yhteistyökumppani juha.vayrynen@yrittajat.fi p. 040 5343 932

Haukiputaan Yrittäjät ry

Hanna Kuukasjärvi

MIELEN MYSTEERI

Tmi Sari Granlund

Tmi Alieve

Hami-Group Oy

Finncat Oy

Iin Yrittäjät ry

OKT Talotekniikka Oy

J.Werne Group Oy

Rotmans Oy

Iin Konepaja Oy

Kempeleen Yrittäjät ry

Juho Sutela

Timantti LKV Oy

Lellun Paja

Restabit Oy

Pohjolan Laatumies Oy

PlanetGarage Finland Oy

Toiminimi Ville Loukkola, Pyykangas

Eutor Oy

Kempeleen Hammas Oy

VV Consulting Oy

AaltoKuvat

Autokorjaamo Jazu

Kalusteasennus Räihä Tmi

Kiimingin yrittäjät ry

Maanrakennus Han-Kia Oy

Huvivuokra Oy

Tervetuloa uudet jäsenet!

Kuusamon Yrittäjät ry

Johanna Virolainen

Kanger Kodit Oy

Salonki Travels Oy

MarkkinointiVisioKuusamo

Tmi TuomiTec

Rakennusliike Saarijärvi Oy

Kirjavasti käsillä Oy

Kärsämäen Yrittäjät ry

Havulatva Oy

Art-P Oy

Limingan Yrittäjät ry

Tarja P-K

Muhoksen Yrittäjät ry

Sometilitoimisto Oy

Talokunkku

TaRa Rakennus Oy

Tmi: Tarmo Hanhisuanto

Ouluvet Oy

Oulaisten Yrittäjät ry

H2O Pro Remontit Oy

Nuohous & huoltopalvelut

Tmi Ville Vatjus-Anttila

Mika Lepsu koneurakointi

Oulun Yrittäjät ry

SSMWhite Consulting Oy

O.Pekkala TMI

Simple Agency Oy

Radioul Oy

Industrial Strength

Coffee Oy

PlayGain Oy

Oulun JJ Hifi & Tuning Oy

Tmi Veera Mahlakaarto

Halobyte Oy

Wattium Oy

KTH-auto Oy

J Pubi Oy

Hiuskiss Oy

Konepalvelu Eilola Oy

Cuura Oy

LuckyAki Oy

Lauranna Education Oy

Koodikomppania Oy

Läsnäote

ProGo Siivouspalvelut

CrossFit Oulu Oy

Etelä Tech&Engineering Oy

Kuuru Oy

Markkinointivisio Oy

RV Company Oy

Ilpex Oy

Zensei Oy

KKP visuals

Mervi Haahti

Clubeon

Punakynäpaholainen

Hyvinvointi Hellitä Oy

MK Company Oy

Paian Medical Oy

Rakeistus Oy

KL Invest Oy

Wildfish Guiding Ky Käden ääni Oy

Oulunsalon Yrittäjät ry

Rouheemedia Oy

Pudasjärven Yrittäjät ry

Pudasjärven Turvapalvelu Ky

Pyhäjoen Yrittäjät ry

Insinööritoimisto V. Heikkilä

Pyhäjärven Yrittäjät ry

Vaskikello Ky

J & J Silvennoinen Oy

Merja Liuska

Liikekeskus Olli Oy

St. Lake Party Oy

Arjan ruokala ja pitopalvelu

Raahen Yrittäjät ry

Insinööritoimisto

Raksainssit Oy

Florijaana

Kodinkone & kylmäkonehuolto J. Syrjä

Kisakontti liikunta- ja hyvinvointipalvelut

Onnen aika

SteelTeki Oy

Siikajoen Yrittäjät Ry

Suomen Kalustetehdas Oy

Palokankaan Tila Oy

Oulun Rakestar Ky Jaresko Oy

Siikalatvan Yrittäjät ry

Neco Elements Oy

Tyrnävän Yrittäjät ry

Ampplance Oy

JHA-Service

Utajärven Yrittäjät ry

Suorsan Liikenne Oy

Taksi Ahokas Ky

Vaalan Yrittäjät ry

Tuulihavu Oy

Ylikiimingin Yrittäjät ry

Routaa ja rospuuttoa

Pohjolan työkone Oy

SENIORIJÄSENET

Kropsu Ulla

Ojakoski Ilmari

Mikäli et ole vielä jäsenyrittäjä, tee hyvä päätös ja liity Yrittäjiin www.yrittajat.fi/liity

Paikallisyhdistykset ja puheenjohtajat

Haapaveden Yrittäjät ry

Paavo Pyy p. 044 578 8273 paavo.pyy@kotinet.com haapaveden@yrittajat.fi

Haukiputaan Yrittäjät ry

Seppo Pekkala p. 050 353 3059 seppek@windowslive.com haukiputaan@yrittajat.fi

Iin Yrittäjät ry

Juha Kallio p. 040 352 9215 juha.kallio@juhanautomaalaamo.fi iin@yrittajat.fi

Kempeleen Yrittäjät ry

Pia Hanski p. 040 750 7710 pia.hanski@konffa.fi kempeleen@yrittajat.fi

Kiimingin Yrittäjät ry

Sirpa Runtti p. 0400 776 560 sirpa.runtti@siruka.fi kiimingin@yrittajat.fi

Kuivaniemen Yrittäjät ry Ari Kaakkuriniemi p. 050 441 3121 info@kaakkuriniemi.fi kuivaniemen@yrittajat.fi

Kuusamon Yrittäjät ry

Anniina Kärki p. 044 985 1773 Purboire Oy kuusamon.yrittajat@gmail.com

Kärsämäen Yrittäjät ry

Virpi Ruotsalainen p. 040 561 8802 luonnonsyli@gmail.com karsamaen@yrittajat.fi

Limingan Yrittäjät ry

Päivi Kennilä p. 040 726 3142 paivi.kennila@gmail.com limingan@yrittajat.fi

Lumijoen Yrittäjät ry

Juho Oksa p. 050 4153 018 juho.oksa@karentia.com lumijoen@yrittajat.fi

Muhoksen Yrittäjät ry

Mika Mattila p. 040 7451 211 mikamattila4@gmail.com muhoksen@yrittajat.fi

Oulaisten Yrittäjät ry

Antti Kämäräinen p. 044 754 3200 antti.kamarainen@serviceone.fi oulaisten@yrittajat.fi

Oulun Yrittäjät ry

Joonas Puurunen p. 044 7798 519 joonas.puurunen@primesales.fi oulun@yrittajat.fi

Oulunsalon Yrittäjät ry

Jan Arbelius p. 050 500 1 139 jan@koutamedia.fi oulunsalon@yrittajat.fi

Pudasjärven Yrittäjät ry

Heimo Turunen p. 0400 385 281 vkkmedia@vkkmedia.fi pudasjarven@yrittajat.fi

Pyhäjoen Yrittäjät ry

Saara Mustakallio p. 044 551 3662 saara.mustakallio@pyhajoki.fi pyhajoen@yrittajat.fi

Pyhäjoen Yrittäjät – Merijärven jaos

Markku Jauhiainen p. 0440 102 880 markku.jauhiainen@vossikka.com

Pyhäjärven Yrittäjät ry

Anu Mustaparta p. 044 722 9076 anumustaparta@gmail.com pyhajarven@yrittajat.fi

Raahen Yrittäjät ry

Kirsi Paldanius p. 0500 580 921 kirsi@sepontytar.fi raahen@yrittajat.fi

Siikajoen Yrittäjät ry

Jussi Toppila p. 041 436 4889 jussi.toppila@outlook.com siikajoen@yrittajat.fi

Siikalatvan Yrittäjät ry

Petri Jarva p. 040 551 5785 petri.jarva@gmail.com siikalatvan@yrittajat.fi

Taivalkosken Yrittäjät ry

Pasi Kivimäki p. 0400 585 038 pr.kivimaki@gmail.com taivalkosken@yrittajat.fi

Tyrnävän Yrittäjät ry

Marika Keränen p. 044 515 7014 msjkeranen@gmail.com tyrnavan@yrittajat.fi

Utajärven Yrittäjät ry

Sulo Karhula p. 0400 890 250 elintarvikekuljetus@karhula.info utajarven@yrittajat.fi

Vaalan Yrittäjät ry

Anne Mäkelä p. 040 738 8651 vaalantorimarket@ vaalantorimarket.fi vaalan@yrittajat.fi

Vihannin Yrittäjät ry

Leena Koskela p. 050 359 4109 koskela.leena@outlook.com vihannin@yrittajat.fi

Ylikiimingin Yrittäjät ry

Aki Pirilä p. 045 631 4350 aki.pirila@sahko-artpe.fi ylikiimingin@yrittajat.fi

2024 ALUEELLISET kumppanuudet ja jäsenedut

ELISA Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimintaalueen yhteyshenkilö: Mikko Juutinen p. 0500 226 226, elisa.fi/yrittajaedut.

FENNIA Alueellinen yhteyshenkilö: Jerry Sandberg, Asiakaspäällikkö, Järjestömestari, Yrittäjäpalvelut Puh. 010 503 6117 ja +358 40 198 974

Käyntiosoite: Rovakatu 20-22 B, Rovaniemi Postiosoite: 00017 FENNIA fennia.fi

JUHAN AUTO tarjoaa jäsenetuna edullisen Toyota KINTO One Huoltoleasingin Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenyrittäjille Suomen suosituimpaan automallistoon. Juhan Auto Oy:n ja Lexus Oulun jäseneduista lisätiedot: Mika Lahtinen p. 040 7171 779.

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö ELO Alueen yhteyshenkilö: Elo yhteyspäällikkö Niko Lassila p. 040 674 4460.

K-SUPERMARKETIT Jääli, Ateria Kiiminki, Liminganportti, Mimmi Muhos, Oulainen ja Kreivintori Raahe. K-MARKETIT Ii, Kuusamo keskusta ja Tyrnävä. K-CITYMARKET Kuusamo. 5% alennus Suomen Yrittäjien jäsenkortilla tietyistä tuotteista. HUOM! Etu on paikallisyhdistyskohtainen. Eduista lisää: ppy.fi > Palvelut > Jäsenedut

KALEVA MEDIA Jäsenyrittäjä saa veloituksetta yhden kuukauden lukuoikeuden Kalevan eri printti- ja digilehtien yhteen kestotilaukseen. Lisäksi UUDET asiakkaat ja jäsenet saavat 100 € etusetelin käytettäväksi Kalevan eri printti- ja digilehdissä julkaistavaan mainontaan, jonka mediakortin mukainen yhteenlaskettu hinta on vähintään 200 €. Annariitta Nousiainen asiakkuuspäällikkö, p. 040 766 9402. Sami Saari asiakkuuspäällikkö p. 044 057 5121. www.kalevamedia.fi/yrityksille

KIDE HOTEL BY ISO-SYÖTE Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenille jäsenetuna joka toinen yö –20%. Varaukset kidehotel@isosyote.com

Pohjolan OP Yrityspalveluiden yhteyshenkilöt alueen yrittäjiä varten: Yritykset ja yhteisöt, asiakkuusjohtaja Kari Ollikainen p. 040 672 6455 kari.ollikainen@op.fi Pienyritykset myyntijohtaja Sarianna Mikkonen p. 010 253 5461 sarianna.mikkonen@op.fi

OSAO OSAOn Työelämäpalvelut p. 040 141 5320 www.osao.fi/palvelut-tyopaikoille

SUOMEN KESKUSVARAAMO Majoitusedut tarjouskohteissa – Kalajoki, Syöte, Ruka ja Ylläs –10 % listahinnoista! Tiedustelut: keskusvaraamo@kalajoki.fi tai p. 08 4694 449

JOY - OULUN YLIOPISTO Yrittäjä ota yhteyttä, Jatkuvan oppimisen yliopisto, Anu-Tuulia Mäkelä, anu-tuulia.makela@oulu.fi, p. 029 448 7347, www.oulu.fi/joy

OULUN YLIOPISTO JA OAMK yhteyshenkilöt: Kaisa Still kaisa.still@oulu.fi p. 029 448 8030 ja Sami Niemelä sami.m.niemelä@oamk.fi p. 050 317 4713

LUFTHANSA PartnerPlusBenefit asiakkuusohjelma: Marja Willgrén, New Business Account Manager, marja.willgren(at)dlh.de

Jäsenyyden etuja!

MAKSUTTOMAT puhelinneuvontapalvelut ma – pe toimistoaikana.

Mahdollinen TOIMEKSIANTO – 10%

Kaikki neuvonnan osa-alueet ja palveluiden yhteystiedot löytyvät sivuiltamme: www.ppy.fi > palvelut > jäsenpalvelut: juridinen neuvonta ja muu neuvonta

Lisäksi käytettävissäsi ovat

Suomen Yrittäjien ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien maksuttomat palvelut:

OMISTAJANVAIHDOSOPASTUS

HANKINTANEUVOJA

Varaa aika: juha.vayrynen@yrittajat.fi

SUOMEN YRITTÄJIEN PUHELINNEUVONTA

Jäsenyrittäjille SY:n jäsennumerolla, kaikilta asiantuntijoilta ma–pe klo 8–18 p. 09 2292 2922.

JÄSENYRITTÄJILLE

– 25% ALENNUS

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien

Tasokas lomahuoneisto Kesä-Iikka

Rukan palvelujen, rinteiden ja latujen äärellä. Huoneisto on vapaasti kaikkien vuokrattavissa.

Katso lisää: www.ppy.fi > Palvelut > Jäsenedut > Kesä-Iikka.

PohjoisPohjanmaan Yrittäjien jäsenenä:

Sinulla on mahdollisuus alentaa merkittävästi kuluja hyödyntämällä valtakunnallisia ja alueellisia jäsenetuja.

Alueelliset kumppanuudet näkyvät myös yhteistyönä erilaisissa tilaisuuksissa, tapahtumissa ja koulutuksissa.

JÄSENEDUT

ALUEELLISET:

Jäsenedut www.ppy.fi

>Palvelut >Jäsenedut Koulutukset ja tilaisuudet www.ppy.fi

>Palvelut >Koulutukset ja tilaisuudet

VALTAKUNNALLISET: yrittajat.fi/jasenedut-2024 ppy.fi

#YrittäjäjyysOnPoP

Tutustu ja hyödynnä etusi!