Ppy yrittaja lehti

Talouselämän ja yrittämisen erikoislehti | www.ppy.fi

2/ 2016

Omakotirakentaminen heräsi horroksesta sivu 8

”Valinnanvapaus tuo talouteen uutta dynamiikkaa.”

- Anssi Kujala

sivu 3

”Hyvä ravintovalmennus pohjautuu faktatietoon.”

”Olemme keskittyneet liiketoimintaan, emme tukien hakemiseen.”

- Janica Alasimonen

- Sakari Arffman

sivu 10

sivu 13

2

MAANANTAINA 4. HuhtikuuTA 2016

Pääkirjoitus

Työvaliokunnan jäseneltä:

Digitaalikaaos

T

eknologian kehittymisen myötä digitalisaation mahdollisuuksiin vannovat ihmiset paasaavat meille tulevaisuudesta, jossa kaikki muuttuu. Sama mantra löytyy hallitusohjelmasta. digitalisaation edistäminen on yksi hallituksen kärkihankkeista.

Sanotaan, että digitalisaatio muuttaa maailmaamme rajusti. Mitä rajuus on? Tähän asti olemme hiljalleen uinuen, silmät puoliummessa opetelleet asioita uusiksi. Kuin huomaamattamme paperiset filmirullalta teetetyt kuvat oat muuttuneet digitaaliseen muotoon. Nyt maailma hukkuu kuviin, joiden seasta ei osaa hahmottaa mikä on merkityksellinen valokuva ja mikä epäoleellinen. Joskus käy mielessä, että olisipa ollut kiva nimikoida ottamani kuvat tai lajitella niitä hieman. Vähintään poistaa ne 5000 tarpeetonta kuvaa. Mutta ei. Digitaalikaaos lepää jokaisen tietokoneessa, kännykässä ja kovalevyllä.

Digitaalisuus hämmentää. Kuinka pysyn mukana? Otanko vastaan teknologian kaikessa helppoudessaan? ”Räpsin kuvia”, kun se on jännää ja helppoa? Jos kuvan tarkoitus on kuitenkin saada muistot talteen itselle ja jälkipolville, niin palveleeko nykytapani tallettaa kuvia tätä tarkoitusta? Hyödynnänkö teknologiaa vai tuhlaanko sitä?

Meiltä löytyy uskomattoman hienoja yrityksiä, jotka tuotteistavat uusia digitaalisia palveluja.

Löytyy myös yhä enemmän yrityksiä, joiden ansaintalogiikka perustuu digitaalisten palveluiden hyödyntämiselle. Kaikki nämä yritykset ovat maamme korkean koulutuksen ja osaamisen mestarinäytteitä. Meidän sopii odottaa myös Suomesta tuotteita, jotka muuttavat maailmaa ja haastavat Uberin lailla yritysten ansaintalogiikkaa ja toimintaa. Nämä edelläkävijäyritykset edustavat kuitenkin vain pientä osuutta kaikista yrityksistämme.

Muutoin digitaalikaaos, näkyvä tai näkymätön, on läsnä jokaisessa ta-

Pienyrittäjän yhteiskuntasopimus

vallisessa yrityksessä. Ollaan ihan alkumetreillä. Suomessa yrityksissä alkaa olla nettisivut tehtynä, älykännykkä taskussa, sähköpostiosoite olemassa ja navigaattori autossa. Miten tähän yhtälöön liitetään esimerkiksi IOT, pilvipalvelut, 3D-tulostus, sähköiset palvelut, robotiikka ja massadata? Tai edes sähköinen lasku?

Kaaosta halutaan hallita ja sitä hallitaan ottamalla yrityksissä käyttöön vain ne asiat, mitkä on pakko ottaa. Koetaan, että yrityselämässä ”kuvien räpsiminen” huvin vuoksi ilman mietittyä käyttötarkoitusta on tehotonta ja jopa turhan kallista. Niinpä. Koko Suomen digitaalisuuden kehittämisen kasvutulppa on juuri tässä. Halu hallita kaaosta.

Uusi maailma ja tulevaisuuden menestys vaativat uudenlaista tekemistä. Nyt on uskallettava kokeilla ja testata, epäonnistua ja testata uudestaan. Vaadimme hallitukselta muun muassa kokeilukulttuurin lisäämistä. Tärkeintä olisi nyt muuttua itse. Pk-yritysten menestys turvataan vain murtamalla vanhan maailman rajoitteet, hyväksymällä yrityksissä epävarmuutta, jota uskaltaa kokeilemalla aiheuttaa lisää.

Maailmaan mahtuu ääretön määrä dataa ja turhaan otettuja kuvia ei kannata murehtia.

R

iikosen Jussi kirjoitti tässä taannoin ansiokkaasti sosiaalisesta mediasta ja siellä kirjoittamisen vastuusta, sekä mahdollisista seuraamuksista. Itsekin pienyrittäjänä joutuukin olemaan melko lailla kieli keskellä suuta. Sitä varoo kirjoittamasta tai sanomasta oikein mitään ja syystäkin.

Taannoin kommentoin yhtä viestiketjua, jossa todettiin joidenkin kärsivän mahdollisessa yhteiskuntasopimuksessa. Totesin pieni huumori mielessä, ettei kait nyt sentään tässä maassa ihan kärsitä.

Kuten sanonta kuuluu: Big mistake. Kaveri oli välittömästi kaivanut tietoni esille ja pam: ”sinähän olet näköjään yrittäjä”, ”leikkauksethan eivät koske sinua”, ”odotapas vaan, kun kauppa alkaa hiipumaan” jne.

Minä kolmen hengen mikroyrittäjä kuuluin tämän henkilön maailmassa niin sanotusti ”niihin yrittäjäporukoihin”. Hän tuntui oikein toivovan, että minulla menisi huonosti.

Ei kaveri ollut tajunnut tai halunnut tajuta, että taantuma iskee aina ensin kaupan alaan, kuten uutisoin-

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Ry

marjo kolehmainen

Päätoimittaja Marjo Kolehmainen Kustantaja Kaleva Oy Paino Kalevan Sanomalehtipaino Taitto Kaleva Oy Myynti P. (08) 5377 180 mediamyynti@kaleva.fi

nista tiedämme. Pienet ja suuremmatkin kauppaliikkeet ovat ahtaalla.

En luonnollisestikaan lähtenyt kommentoimaan, mutta kaveri vaan jatkoi uhitteluaan, sillä olihan yrittäjä rohjennut kommentoida hänen kirjoitustaan. Se tuli selväksi.

Yksi ehätti sentään jo puolustelemaan, että onkos kaverilla mitään hajua, kuinka pitkää päivää pienyrittäjä joutuu painamaan, saadakseen edes säällisen ansion?

Vastaus kertoi tyypistä viimeistään kaiken: ”siksi mää en yrittäjäksi alkanutkaan”. Huh huh.

Monissa yhteyksissä ja keskusteluissa paistaa valitettavan paljon tietämättömyys ja jopa negatiivinen asenteellisuus yrittäjyyttä kohtaan. Kuvitellaan jotain, mutta tieto puuttuu. Tutkimustenkin mukaan pienet ja keskisuuret yritykset hoitavat velvoitteensa tunnollisesti. Silti heitä usein kadehditaan tai heihin suhtaudutaan erittäinkin asenteellisesti, kuten esimerkkini kertoo. Syitä sopii pohtia.

Itse tehdään kaikki mahdollinen ja mahdotonkin. Venytään ja

venytään.

Silti olen kuullut yrittäjiltä, etteivät he itse pysty nostamaan lainkaan palkkaa tai palkka on niin pieni, että alittaa minimipalkan.

Tämä on se pienyrittäjän yhteiskuntasopimus.

Sitä ei kannata kadehtia.

Hyvää kevättä kaikille.

Jyrki Drushinin Yrittäjä, PPY:n hallituksen ja työvaliokunnan jäsen

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät!

Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä.

Tutkimuksen suoritti Innolink Research Oy.

Sisältöä: 3-5

6

7

Sote tarvitsee yrittäjiä

8-9 Keskuksiin

rakennettava lisää asuntoja

Väri-Polarin kauppoja hierottiin pitkään

10

Ravintovalmentaja kulkee rinnalla

Yrittäjiltä vinkit jaksamiseen

12

Vaihtoautobisnes murroksessa

13

Vuoden nuori yrittäjä palkittiin

16

Kiinaan aikovan tehtävä kotiläksyt

16-17

Kampaamoissa ei tingitä vapaista

3

MAANANTAINA 4. HuhtikuuTA 2016 Kuva: Sini Pennanen

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala uskoo, että yhteiskunnan ilmapiiri on valmis sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauteen.

Valinnanvapaudesta

potkua talouteen Sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauslainsäädäntö voi moninkertaistaa alan pk-yritysten määrän ja liiketoimintamahdollisuudet.

Huoli pk-yrityksistä

”Laaja valinnanvapaus mahdollistaa lähipalvelut ja parantaa palvelujen saatavuutta koko Suomessa.”

Panu Sivula

S

osiaali- ja terveyspalvelujen uudistus luo talouteen roimasti uutta dynamiikkaa, jos valinnanvapaus toteutuu hallituksen linjauksen mukaisesti. ”Talouden näkökulmasta tämä luo valtavasti liiketoimintamahdollisuuksia ja erikoistumismahdollisuuksia”, sanoo Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.

Vuonna 2014 kuntien sote-menot olivat 22 miljardia euroa, joista vain noin vain vajaa 2,6 miljardin verran oli hankittu yrityksiltä. ”Se on hankintalain alaista hankintaa, jossa julkinen toimija tekee kansalaisten puolesta valinnan. Siksi osuus onkin niin pieni.”

Palvelusetelin avulla tuotettu osuus jää marginaaliseksi ollen vain vajaat 150 miljoonaa euroa.

Toteutuessaan valinnanvapauslainsäädäntö siirtäisi vuodes-

ta 2019 lähtien lähes koko palvelutuotannon hankintalain piiristä kansalaisten oman valinnan piiriin.

Suomessa on noin 20000 sotealan yritystä. Kujalan mukaan valinnanvapaus moninkertaistaisi alan pk-yritysten määrän, eikä kakun kasvaminen ole isoiltakaan yrityksiltä pois.

Mahdollistaa lähipalvelut Mats Brommelsin työryhmä esitti maaliskuussa vaihtoehdot sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauden luomiseksi. ”Vaihtoehdoista paras pohja jatkovalmisteluun on niin sanottu Omatiimi-malli”, Kujala toteaa.

Suomen Yrittäjien mukaan Omatiimi-mallissa alalle tulon kynnys on matalin eli se helpottaa pienimpien ja uusien yritysten pääsyä tuottamaan palveluita.

”Näin palvelut voidaan turvata myös maaseudulla. Laaja valinnanvapaus mahdollistaa lähipalvelut ja parantaa palvelujen saatavuutta koko Suomessa.”

Suomen Yrittäjien mukaan muissa Brommelsin malleissa suositaan julkista sektoria ja isoja yrityksiä. Pahimmillaan alan pk-yrittäjyys tuhotaan ja asiakkaan valinnanvapautta heikennetään nykyisestäkin.

Kujalan mukaan on tärkeää, että asiakas voi vaikuttaa häntä koskeviin palveluihin. ”Esimerkiksi vanhuksella pitää olla mahdollisuus valita hänelle sopivin palveluntuottaja.”

Valinnanvapausmallia luotaessa on tärkeää huomioida yksilöiden erilainen palvelutarve. Kujalan mukaan erilaiset asiakasryhmät voisi huomioida myös siten, että käytössä olisi erilaajuisia valinnanvapausvaihtoehtoja.

Viime syksynä maan hallitus linjasi, että kansalainen voi vapaasti valita sote-palvelut eri tuottajien välillä. ”Linjauksen mukaan mallin pitää olla sellainen, että se mahdollistaa pienimpien ja uusien palveluntuottajien markkinoille pääsyn”, Kujala sanoo. ”Niin selvä tahtotila on osoitet-

tu, että en epäile, että hallitus olisi siitä liukenemassa.”

Paikallinen sopiminen on jo vastoin hallitusohjelmaa alistettu liittojen neuvoteltavaksi osana yhteiskuntasopimusta. Kujala kuitenkin uskoo, että yhteiskunnan ilmapiiri on valmis valinnanvapauteen. ”Kaikki puolueet tuntuvat kantavan huolta siitä, miten kotimaisessa omistuksessa olevat pk-yritykset pärjäävät.”

Tuottajat samalle viivalle Suomen Yrittäjien prinsiippejä sote-palvelujen valinnanvapauden toteuttamiseen: • Valinnanvapauden tulee kattaa kaikki perustason perusterveydenhuollon ja perussosiaalihuollon palvelut sekä erityistason palvelut soveltuvin osin.

• Kaikki mukaan tuottajiksi samoilla ehdoilla.

• Kapitaatioperusteinen perusrahoitus ja laajemmassa perustasossa palveluseteli.

• Kansalainen voi valita määräajaksi itselleen ensi­ sijaisen perustason palveluntuottajan (PTPT) ja halutessaan PTPT:n piirissä toimivan tietyn PT-lääkärin tai muun järjestäjän palveluohjaajaksi kelpuuttaman ammattihenkilön.

• Lisää digitaalisia palveluita ja jaettua tietoa.

• Työterveyshuolto säilytetään toistaiseksi ennallaan.

4

MAANANTAINA 4. HuhtikuuTA 2016

Yrittäjät soten kirittäjiksi Miten pk-yritykset saadaan osaksi uudistuvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantoa? Sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen, sairaankuljetusyrittäjä Toni Långström ja perhekotiyrittäjä Tiina Eriksson vastaavat.

Panu Sivula Kuva: Pekka Peura/Kalevan arkisto

Hannu Leskinen: Lähtökohtana pitäisi olla maakuntakohtainen hankintayksikkö

Y

ritysten roolin voi odottaa vahvistuvan sote- ja maakuntauudistuksessa, sillä hallitus on tehnyt linjauksen perusterveydenhuollon valinnanvapaudesta, joka tällä hetkellä koskee vain julkisia palveluita. Erikoissairaanhoidon valinnanvapautta on ennakoitu lisättävän palvelusetelillä.

Pohjois-Pohjanmaalla tavoitteena on puolittaa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten viiden prosentin vuosittainen kasvu, sanoo sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen. Hän vetää maakunnan sote-valmistelua.

Julkista toimijaa haastava yritystoiminta on yksi keino leikata kustannuksia, mutta Leskisen mukaan se ei yksin riitä. Palvelurakennetta on kavennettava, laitosvaltaisuutta vähennettävä ja teknologioita hyödynnettävä. ”Keskeisin tekijä on asiakaslähtöinen toiminnan suunnittelu. Oikea-aikainen hoito on keino parantaa toimintaa myös taloudellisessa mielessä.”

Sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen vetää sote-uudistuksen valmistelua Pohjois-Pohjanmaalla.

Aiheellinen pelko Hannu Leskinen sanoo jakavansa monen pk-yrittäjän pelon, että jättiyhtiöt voittavat isoina kokonaisuuksina tehtävät sote-kilpailutukset. ”Pelkokerrointa lisää se, että kansallisten linjausten mukaan nyt haetaan jopa valtakunnallista hankintayksikköä.” ”Lähtökohtana pitäisi olla alueellinen, maakuntakohtainen hankintayksikkö.”

Jos palvelutuotannosta päätetään maakunnan sisällä, voidaan Pohjois-Pohjanmaalla Leskisen mukaan hyödyntää alueen pitkää traditiota yksityisestä palvelutuotannosta. ”Joudumme miettimään, miten mahdollistetaan pienten yritysten tulo mukaan palvelutuotantoon.”

Yrittäjät sparraavat Leskisen lisäksi valmistelun ydinryhmään kuuluvat Hannu Kallunki, Johanna Kiiskilä, Sirkka-Lii-

sa Olli, Sirkku Pikkujämsä, Leena Pimperi-Koivisto ja Anu Vuorinen. He edustavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuussa olevia tahoja.

Yrittäjien ääni pääsee Leskisen mukaan kuuluviin muun muassa sparrausryhmissä. ”Tiimin tukena on vaihtelevasti eri kokoonpanoilla sparraajia eri tahoilta, kuten yrittäjäjärjestöstä ja kolmannelta sektorilta.” PPY:ssä toivotaan, että alan yrittäjät pääsevät osallistumaan valmisteluun.

Kyse ei ole edunvalvonnasta, vaan kehitystyöstä, johon yrittäjäjärjestö tarjoaa alaa tuntevia henkilöitä.

Heidän joukossaan ovat aukeamalla haastatellut Toni Långström ja Tiina Eriksson.

Leskisen vetämän valmistelun takaraja on 30.6.2017. Maakunnallisten hallintojen valmistelu käynnistyy 1.7.2017 siten, että väliaikaishallinnolla voisi olla jo osittainen toteutusvastuu. Vuoden 2019 alussa uusi organisaatio olisi jo hyvässä vauhdissa.

Toni Långström: Ensihoidon kilpailutus säästäisi maakunnassa miljoonia

Y

ritykset ovat perinteisesti hoitaneet sairaankuljetuksen Suomessa. Vuoden 2011 terveydenhuoltolain uudistus mullisti tilanteen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vain siirtokuljetukset jäivät yrityksille, kun akuutti ensihoito keskitettiin kahdelle pelastuslaitokselle. ”Koko maan yli 200 yrityksestä reilut 150 on lopettanut toimintansa lakiuudistuksen jälkeen”, toteaa Siikalatvan sairaankuljetus Oy:n toimitusjohtaja Toni Långström. Hän toimii myös Suomen sairaankuljetusliiton varapuheenjohtajana.

Sairaanhoitopiirin tavoitteena oli päästä eroon vaikeista kilpailutuksista, mutta Långströmin mukaan kustannukset pääsivät samalla karkaamaan.

Ensihoito käy varoittavasta esimerkistä sote-uudistuksen rakentajille.

Långströmin mukaan Pohjois-

Pohjanmaalla voitaisiin säästää miljoonia ja saataisiin lisää ambulanssiyksiköitä kilpailuttamalla ensihoito oikein. Nyt se on kustannustehotonta ja kallista. ”Jos nykyisin ensihoitopalvelut tuottava pelastuslaitos osallistuisi kilpailutukseen, myös sen hinnoittelu olisi erilainen.”

Kustannuksiin takaportti Yrittäjät eivät vaadi yksinoikeutta kuljetuksiin. ”Yritykset toimisivat julkisen sektorin kirittäjänä, mikä avaisi myös kustannusten läpinäkyvyyttä”, Långström sanoo. ”Monopoliasema on aina vaarallinen, oli se yksityisen tai kunnallisen tuottajan.”

Kustannusten pitämistä kurissa edesauttaisi se, että soten rahoitus

tulee valtion kautta. ”Kun kustannuksissa on takaportti, on mietittävä, mikä on se järkevin palvelumuoto.”

Långströmin mukaan lakiin tulisi kirjata velvoite jakaa kilpailutukset osa-alueisiin. ”Jos koko maakunnan alue kilpailutetaan kerralla, niin hyvin todennäköisesti vain isot toimijat voivat tarjota.”

Poliitikkojen arvot punnitaan Sote-uudistuksesta päättävillä poliitikoilla on Långströmin mukaan edessään arvovalinta: arvostavatko he yrittäjiä vai eivät? Ilman yrityksiä kunnat eivät pärjää, hän sanoo. ”Kun yritykset tuovat työpaikkoja ja verotuloja, järjestyy kaikki muu itsestään, niin päivähoitopaikat, kulttuuripalvelut kuin tekniset palvelutkin.”

Ensihoito käy varoittavasta esimerkistä sote-uudistuksen rakentajille, sanoo Siikalatvan sairaankuljetus Oy:n toimitusjohtaja Toni Långström.

Långström pitää tärkeänä saada yritykset jo valmisteluvaiheessa rakentamaan sote-uudistusta. ”Toive on kova, että yrityspuolen kenttää kuunneltaisiin. Yrittäjillä on annettavaa siinä, miten tehdä asiat toisin.”

5

MAANANTAINA 4. HuhtikuuTA 2016

Tarkintie 12, 90900 Kiiminki Puh. 040 845 7599

* Taimikon- ja nuoren metsän hoito * Metsänviljelytyöt * Metsurihakkuut * Linjan raivaukset sami.huusko@metsax.com

Raahen

ISÄNNÖINTITYÖ OY -kotisi parhaaksi-

Sovionkatu 4-6, 92100 Raahe

Nevalanmäen Perhekodit Oy:n toimitusjohtaja Tiina Eriksson epäilee sote-hankkeen aikataulun pitävyyttä ja säästöjen syntymistä.

Autoilija Markku J. Arvola

Tiina Eriksson: Keskittäminen vaikeut­taa yhteistyötä sosiaalityöntekijän kanssa

S

oten uudistaminen on valtava kakku haukattavaksi, sanoo Haapavedellä toimivan Nevalanmäen Perhekodit Oy:n toimitusjohtaja Tiina Eriksson. Hän epäilee hankkeen aikataulun pitävyyttä ja säästöjen syntymistä. ”Eikö tehostamista olisi voitu tehdä kuntavetoista mallia uudistamalla?”

Kilpailutuksissa Erikssonin yrityksen pahin este ovat kilometrirajat, jotka rajoittavat jo nyt asiakashankintaa. Osassa kuntia on voimassa säännös, jonka mukaan tuottajan on sijaittava enintään sadan kilometrin päässä sijoitettavan lapsen kotipaikasta. Rajaa perustellaan yhteydenpidon helpottamisella lapsen vanhempien kanssa.

Vielä toistaiseksi Nevalanmäen Perhekotiin tulee lapsia eri puolilta Suomea, eikä yhteydenpidossa vanhempiin ole Erikssonin mukaan ollut ongelmia.

Perhekoti joutuu vaikeaan jamaan, jos palvelujen hankinta keskittyy alueille tai jopa pelkästään pääkaupunkiin. ”Silloin isot, koko maassa toi-

mivat yhtiöt vievät kilpailutukset.”

Perhekotien ja sosiaalityöntekijöiden yhteistyö vaikeutuu, jos sijoituspaikan valintaa ei enää tee lapsen oma sosiaalityöntekijä. ”Meillä on toimivat suhteet yhteistyökumppaneihin, jotka tietävät, millaiset lapset meille soveltuvat.”

Valinnanvapaus arvoitus Iso kysymys on, mitä valinnanvapaus tarkoittaisi lastensuojelussa.

Siihen Eriksson ei ole vielä saanut vastausta. ”Tällä hetkelläkin lapsi osallistuu sijoituspaikan valintaan, mutta annettaisiinko kaikki valta lapselle”, hän pohtii.

Eriksson kannattaa monituottajamallia, jossa pk-yritykset pystyvät osoittamaan kustannustehokkuutensa. Lastensuojelupalveluissa yritysten rooli on jo nyt varsin iso kuntien ja kolmannen sektorin rinnalla.

Eriksson toteaa, että sote-palvelut ovat keino pitää pienet paikka-

kunnat hengissä. ”Omalle paikkakunnalle ja alueelle perhekoti on myös tärkeä apu hätätilanteessa, kun päivystys on lähellä.”

Hän huomauttaa, että maaseudulla perhekodissa on erilaiset mahdollisuudet toimia kuin kaupungissa. ”Täällä on oikeaa tekemistä, josta kaupunkilaislapsetkin innostuvat.”

Huostaanotoista tingitään Huostaanottojen määrä on Suomessa vähenemään päin. Rahapulassa kituuttavat kunnat yrittävät Erikssonin mukaan pärjätä avotyön keinoin tilanteissa, joissa sijoitus olisi oikea vaihtoehto.

Myös sijoitusajat perhekodeissa ovat säästösyistä usein liian lyhyitä, jotta lapsen ongelmat saataisiin korjattua. ”Lainsäädäntökin velvoittaa panostamaan avotyöhön ja ennakoivaan työhön, mutta kaikkien lasten kohdalla se ei toimi.”

puh. 0400 689 476

Oulu 28.4.

Yrittäjä, mitä tulee tietää someviestinnästä ja digitalisaatiosta, jotta kassa ryhtyy kilisemään!

Nyt loistava tilaisuus saada vinkkejä somekouluttaja

Jonna Muuriselta!

To 28.4. klo 8.30 – 10.30 PPY:n toimisto, Isokatu 4, Oulu.

Autopaikkoja parkkitalo Auto-Heikistä.

Ilmoittauttuminen

ppy.fi > tapahtumia ja koulutuksia Tilaisuus on maksuton jäsenyrittäjille Ei jäsenyrittäjille tilaisuus maksaa 55€/hlö ja maksu tilille 25.4.mennessä FI71 2220 1800 0033 43 Peruuttamattomasta ilmoittautumisesta perimme jäsenyrittäjiltä 10 € ja ei jäsenyrittäjiltä 25 € maksun.

8.30 Somekouluttaja Jonna Muurinen, Kuulu Oy Miten pk-yrittäjä onnistuu tavoittamaan asiakkaat somessa, miten se tehdään ja millä välineillä se pitäisi tehdä?

9.30 Juho Kärkkäinen, Elisa Oyj Digitalisaatio – mitä se tarkoittaa pk-yrittäjälle ja miten päästä kehitykseen mukaan?

10.00 – 10.30 Verkostoidu – löydä ainakin yksi potentiaalinen liikekumppani tai hyödyllinen yhteys

6

MAANANTAINA 4. HuhtikuuTA 2016

Omistajanvaihdokseen apua tarjolla

H

Hyvämaineista, perinteistä kivijalkamyymälää etsineet Petteri Jurvelin (keskellä) ja Harri Junnila (oik.) kiinnostuivat Väri-Polarista jo vuosia sitten. Kauppoja hierottiin Seppo Teräksen kanssa pitkään ja omistaja vaihtui viime syksynä.

uolella tehty asiantuntijatyö omistajanvaihdoksessa voi säästää pitkän pennin, sanoo kehityspäällikkö Tommi Sirviö Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien omistajanvaihdospalveluista.

PPY:n neuvontapalvelun rooli on auttaa yrittäjää asiantuntijan valinnassa. Yrittäjillä on myös mahdollisuus hakea rahallista tukea toimeksiantoihin, jotka koskevat esimerkiksi yritysjärjestelyjä tai arvonmääritystä. ”Usein omistajanvaihdos tulee uutena asiana yrittäjälle. Meitä tarvitaan yrittäjän ja asiantuntijan välissä viemään asiaa eteenpäin”, Sirviö sanoo.

PPY järjestää maksuttomia opastustilaisuuksia ja tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa rahoittajien, hallituspartnereiden, elinkeinoyhtiöiden ja yritysvälittäjien kanssa.

Haku Yrityspörssi-nettipalvelussa tuo tällä hetkellä nelisenkym-

mentä myytävänä olevaa yritystä Pohjois-Pohjanmaalla. Teollisuusyritystä, optikkoliikettä, ravintolaa, sosiaalialan ja monen muun alan yritystä on kaupan. Myytäviä yrityksiä löytyy myös muun muassa TE-toimiston sivuilta.

Suomen Yrittäjien viimevuotinen omistajanvaihdosbarometri kertoo, että yrittäjien ikääntymisestä johtuvia omistajanvaihdoksia on odotettavissa todella paljon. Suomessa on 78 000 yrittäjää, jotka ovat 55–74-vuotiaita, eli jäämässä eläkkeelle lähivuosina.

PPY:n omistajanvaihdospalveluihin tulee ostajien kontakteja huomattavasti enemmän kuin myyjien. ”Pyrimme tekemään herätystyötä, että yrittäjät lähtisivät ajoissa liikkeelle asiantuntija-apua käyttäen ja katsoen omistajanvaihdoskortin, varsinkin jos omasta perheestä ei löydy jatkajaa.”

Yrittäjillä kädet maalissa Väri-Polar Oy:n uudet yrittäjät Harri Junnila ja Petteri Jurvelin tekivät perusteellisen taustatyön ennen yrityskauppoja. Luottamusta ostajien ja myyjän välillä rakennettiin maltilla.

O

n kulunut reilu vuosi siitä, kun Harri Junnila ja Petteri Jurvelin astelivat kahvipullien kanssa Väri-Polar Oy:n yrittäjän Seppo Teräksen toimistoon neuvottelemaan yrityskaupoista. Seuraavien kuukausien aikana kahvia kului paljon, kun sovittiin kaupan ehdoista, tehtiin liiketoimintasuunnitelmaa, analysoitiin tunnuslukuja ja neuvoteltiin rahoituksesta. ”Myyjä oli aktiivisesti mukana prosessissa ja istui samalla puolen pöytää. Yhdessä kävimme pankeissakin”, Jurvelin kertoo.

Viime syyskuussa yrityksen omistus siirtyi osakekauppana uusille yrittäjille.

Prosessin aikana ostajat saavuttivat myyjän kanssa luottamuksen ja yhteisen näkemyksen Väri-Polarin luotsaamisesta.

Yhteinen tahto oli, että Seppo Teräs jää siirtymäajaksi töihin. ”Sepon korvien välissä on paljon dataa, jota pitää sopivissa erissä siirtää meille”, Jurvelin toteaa.

Luonnollisesti kaksi työntekijää, Kari-Pekka Harmainen ja Juho Teräs jatkoivat Väri-Polarin palveluksessa.

Vaikka yrittäjien työpäivään mahtuu aiemmista töistä tuttua toimistohommaakin, myymälässä kaikki tekevät kaikkea. ”Kädet maalissa olemme kuten muutkin työntekijät.”

”Miksi ei tekisi itselle?”

Junnila ja Jurvelin olivat iskeneet silmänsä Väri-Polariin jo vuosia aiemmin, seuranneet yritystä ja keränneet siitä tietoja. ”Painoimme palkkatöissä ja et-

Väri-Polar Oy Auto- ja teollisuusmaalien erikoisliike Oulun Limingantullissa Yrittäjät: toimitusjohtaja Harri Junnila, hallituksen puheenjohtaja Petteri Jurvelin.

Henkilöstö: yhteensä 5 henkilöä.

Liikevaihto: 1,3 miljoonaa euroa.

simme sopivaa yritystä ostettavaksi, mutta aina palasimme Väri-Polariin”, Jurvelin kertoo. ”Se on hyvässä kunnossa oleva yritys, hyvässä maineessa ja perinteinen kivijalkamyymälä”, Junnila perustelee.

Maalibisnes kiehtoi miehiä, jotka vapaa-ajallaan puuhaavat moottoriurheilun parissa. Entiset opiskelukaverit tienasivat kumpikin leipänsä kustannuspaikkavastaavina firmoissa, joissa heillä oli enemmän alaisia ja isommat liikevaihdot vastuullaan kuin Väri-Polarin kaltaisessa yrityksessä tulisi olemaan. ”Palkkatöissäkin viikkotuntimäärät olivat aika hurjia. Silloin mietti, eikö tätä voisi tehdä itselle.”

Apua neuvonta­ palveluista Yrittäjät kiittelevät tukea, jota he saivat Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien omistajanvaihdospalveluista, Uusyrityskeskukselta, pankilta ja

Finnveralta. ”Emme varmaan olisi tässä ilman neuvontapalveluita. Saimme rahanarvoista apua”, Jurvelin sanoo.

Liiketoimintasuunnitelmaa hiottiin kymmeniä tunteja. Tärkeää oli saada varmuus lukujen realistisuudesta.

Sen sijaan monen pankin vastahakoisuus yllätti. ”Ei tullut fiilistä, että meidät haluttiin asiakkaaksi. Paitsi Suupohjan Osuuspankissa, joka oli alusta lähtien meistä kiinnostunut.”

Omistajanvaihdos toteutettiin pankin ja Finnveran rahoituksella. ”Lainan hinta ei ollut isoin kriteeri, vaan mietimme rahoituspaketin kokonaisuutta”, Junnila tähdentää. ”Pankkisuhde on elintärkeä tulevaisuudenkin kannalta.”

Omaa jälkeä maltilla Omistajanvaihdos on tehty matalalla profiililla. ”Jatkamme hyvällä kasvun tiellä. Meillä ei ole radikaaleja muutostarpeita eikä kiirettä, sillä tässä on ainakin 25 vuoden projekti edessä”, Junnila sanoo.

Näkyvä muutos ovat uudistuvat verkkosivut ja verkkokaupan lanseeraus, joka tarjoaa lisäkanavan etenkin kuluttajapuolen myyntiin. Uusilla nettisivuilla erotutaan muista. ”Haluamme luoda oman, uniikin jäljen”, Junnila painottaa. ”Väri-Polarin ydinosaaminen on puu- ja metalliteollisuusmaalien sekä automaalien parissa. Puhdasveristä rautakauppaa meistä ei tule”, Jurvelin toteaa.

Yrityskauppoja suunnittelevan muistilista

1. Ole ajoissa liikkeellä.

2. Selvitä tilitoimiston osaaminen.

3. Käytä tarvittaessa tilitoimiston lisäksi myös muita asiantuntijoita.

7

MAANANTAINA 4. HuhtikuuTA 2016

Itsestä huolehtiminen ei ole itsekkyyttä Kuinka jaksaa yrittäjänä?

Yrittäjät vastaavat.

Panu Sivula

Y

rittäjän Iltakoulu -kiertue rantautui pääsiäisen alla Ouluun ja keräsi lähes 200 yrittäjää kuulemaan ja keskustelemaan hyvinvoinnin tekijöistä. Suomen Yrittäjien, LähiTapiolan ja työeläkeyhtiö Elon järjestämän tapahtuman pääpuhuja oli Jutta Gustafsberg. Televisiosta tuttu liikunta- ja terveysvalmentaja paalutti hyvinvoinnin perustan: syö säännöllisesti, juo

vettä riittävästi, nuku hyvin ja liiku. Itsestä huolehtiminen ei ole itsekkyyttä. ”Mitä paremmin voimme, sitä paremmin pystymme pitämään myös läheisistämme huolta ja hoitamaan työmme”, Gustafsberg sanoi.

Samat teemat nousivat esiin, kun maakunnan yrittäjät kertoivat, mikä heitä auttaa jaksamaan.

”Hyvin jaksaa, kun ei murehdi turhia, vaan elää positiivisesti. Ensin pitää ajatella hyvinvointia ja vasta sen jälkeen rahantekoa. Arjessa auttavat jaksamaan vaimo ja se, että ihan mukava elämä on takana tähän asti – ja ajattelen, että tulevaisuudessa on vähintään yhtä mukavaa.”

Risto Parkkari, R Parkkari

Olavi Kangas

Sari Miilukangas

”Tärkeintä on elää tätä päivää, kun ei tiedä mikä huomenna on tilanne. Ei kannata murehtia asioista, joihin ei itse voi vaikuttaa.”

”Tasapaino perhe-elämässä, työssä ja kaikessa elämässä. Ei voi ajatella, että yrittäjä jättäisi työt aina töihin. Kun lähdetään pitkälle sauvakävelylenkille, niin käydään yrityksen asioita läpi. Jos perhe-elämässä on säröjä, se vaikuttaa yrittäjän jaksamiseen. Yhteistä aikaa on syytä löytyä myös parisuhteelle.”

Olavi Kangas, ”Huumori on tärkeää samoin itsensä tunteminen ja hyväksyminen. Oma mieli täytyy pitää terveenä. Ongelmista pitää puhua avoimesti. Myös ideoiden kehittäminen vaatii poistumista sorvin ääreltä. Kun kuvittelee itsensä katsomaan tilannetta yläpuolelta, näkee kokonaisuuksia ja pääsee työstä irti.”

Veli Palokari, Firerock Ky

OK Konsultointi

Sari Miilukangas, Miilukangas Oy ”Itkemällä ei saa kuin punaiset silmät. Kotona keskustelemme asiat selviksi. Pyrimme rauhoittamaan aikaa työasioilta, mutta on asioita, jotka vain täytyy hoitaa.”

Raili Palokari, Firerock Ky

”Aikataulutus ja oman ajankäytön hallinta ovat tärkeitä. Riittävästi unta, hyvä ruokarytmi ja tasapaino muillakin elämänalueilla. Olen vastaan myyttiä, että yrittäjyyden pitäisi hallita elämää 24/7. Toki yrityksen kehitysvaiheessa tulee sellaisiakin tilanteita.

Verkostoituminen on yrittäjälle tärkeä asia. Kun käyttää verkostoja ja alihankkijoita, saa keskittyä siihen, mistä on itse innostunut.

Itse voin mielestäni hyvin.

Olisikin hurjaa, jos hyvinvointivalmentaja tekisi työtään väsyneenä.”

Pekka Miilukangas

Sisko Kärki, Jutta Gustafsberg

Siivittäjä Sirpa Heikkinen

Jaksaminen rajoittaa kasvua • PPY selvitti viime syksynä Yritysten kasvun suunta -kyselyllä yritysten kasvuhistoriaa sekä kasvun keinoja ja odotuksia.

• Kyselyssä yrittäjän oma jaksaminen koettiin kasvun esteeksi 38 prosentissa vastauksista.

• Erityisen voimakkaasti tämä tekijä korostui yksinyrittäjien vastauksissa, joista jopa 55 prosenttia mainitsi tämän kasvun esteeksi.

”Omasta fysiikasta huolehtiminen auttaa jaksamaan. Huonokuntoisia yrittäjiä on entistä vähemmän. Yrittäjät hoitavat itsestään ja se vaikuttaa myös työympäristöön.

Yrittäjillä on kova motivaatio työhön, eikä työtunteja lasketa samalla tavalla kuin palkkatyössä. Jos liikaa painaa, niin se alkaa syödä menestyksen eväitä.

Jos aikataulua ei suunnittele etukäteen, niin aikaa ei jää kuntoilulle ja yhdessäololle perheen kanssa.

Voin itse aivan hyvin, kouluarvosanoin yhdeksän. Yrittäjänä jaksaminen on myös asennekysymys.”

”Varmistan hyvän voinnin riittävällä levolla. Asiat on organisoitava niin, että vapaa-aika ja työaika ovat erikseen. Verkostoilla ja kaupungin kanssa tehtävien yhteistyöratkaisujen sujuvuudella on iso merkitys jaksamiseen.”

”Yrittäjyys on välillä raskaampaa, välillä helpompaa. Henkilöstön sairastamiset ja taloudesta huolehtiminen vaikuttavat omaan jaksamiseen.

Yksityisten päiväkotien verkosto auttaa. Kollegoiden kanssa pystyy jakamaan huolia, murheita ja iloja. Myös tytär on ryhtymässä alalle, hän tuo uutta virtaa ja ideoita.”

Nina Tapio,

Sirpa Heikkinen,

Pekka Miilukangas,

Päiväkoti Tipitii

Päiväkoti Mansikkamaa

Miilukangas Oy

8

MAANANTAINA 4. HuhtikuuTA 2016

Pientaloasuminen urbanisoituu Omakotirakentamisen pohja on nähty ja nousu alkanut.

Rakentaminen keskittyy nyt kasvukeskuksiin ja muuttovalmiisiin koteihin.

Panu Sivula

P

ientalorakentamisessa on eletty viimeiset viisi vuotta hiljenevän markkinan aikaa. Se tarkoittaa myös patoutuneita asuntotarpeita. ”Valmistaudumme siihen, että patoumat lähtevät purkautumaan”, sanoo Kastelli-talot Oy:n toimitusjohtaja Antti Pohjola.

Huippuvuosina Suomessa rakennettiin jopa 26 000 pientaloa.

Tällä hetkellä vuositahti on noin 6 500 taloa. Viime vuonna alalla nähtiin pohjalukemat. ”Tämä vuosi tulee olemaan selvästi parempi. Uskomme Kastelli-taloissa jopa 20 prosentin kasvuun.”

Rakentaminen on lähtenyt kasvuun, erityisesti eteläisessä Suomessa, vahvistaa Jukkatalot Oy:n toimitusjohtaja Mikko Tahkola. ”Oulun seudulle olemme myyneet enemmän kuin vuosiin.”

Rakentamisen polarisoituminen näkyy pientalovalmistajalla siten, että pääkaupunkiseutu on ehdoton ykkönen, Tampere kakkonen ja seuraavina tulevat Oulu ja Turku. ”Oulussa ilmiö näkyy siinä, että väkeä pakkautuu ympäristökunnista ja taajamista kaupunkikeskukseen”, Pohjola toteaa. ”Moni Oulussa pitkään asunut ihmettelee, kuka kaikki rakennettavat asunnot tarvitsee. Mutta kyllä ne tulevat tarpeeseen.”

Kysyntä muuttaa muotoaan Mikko Tahkola toteaa, että rakentaminen keskittyy entistä enemmän paitsi kasvukeskuksiin, myös muuttovalmiisiin koteihin.

”Olemme tässä kehityksessä erittäin vahvasti mukana. Viime vuoden aikana myyntimme kasvoi yli 40 prosenttia, joten pienten paikkakuntien hiipuminen on saatu paikattua kasvukeskusten kovalla myynnin kasvulla.”

Antti Pohjolan mukaan muuttoliike selittää perinteisen hartiapankkirakentamisen väistymistä. ”Muuttoliikkeen seurauksena kysyntä muuttaa muotoaan. Uudella kotipaikkakunnalla ei ole verkostoja ja talkooapua.” Omakotitalosta haaveilevat joutuvat miettimään uudenlaisia tapoja toteuttaa unelmansa.

Kastelli-talojen ratkaisu on osakeyhtiömuotoinen pientalokoti, jota markkinoidaan edullisena, vihreänä kaupunkiasumisena.

EasyIN-kodin ostaja tarvitsee omaa rahaa vähintään 10 prosenttia kauppahinnasta. ”Rahoitus on ollut pientalon hankinnassa suurin ongelma, sillä pankkien lainanantokriteerit ovat viime vuosina tiukentuneet huomattavasti. Tässä mallissa me suurehkona toimijana voimme auttaa asiakastamme myös rahoituksen saamisessa”, Pohjola kertoo.

Ensimmäisiä konseptin mukaisia taloja rakennetaan parhaillaan Vantaalle ja pian myös muualle pääkaupunkiseudulla. ”Tuomme mallin myöhemmin myös Ouluun.”

Pohjola arvioi, että 7–8 vuoden kuluttua jo puolet Kastelli-talojen tuotannosta on urbaania pientalorakentamista. Projektit ovat isoja verrattuna yksittäisiin omakotitalohankkeisiin. ”Vantaalle tehdään 10 miljoonan

Taloelementit ovat lähdössä asiakkaalle Kastelli-talojen tehtaalta.

”Vuoden kaupoista suurin osa tehdään maalis-huhti-toukokuussa, kaksinkertaisesti normaalikuukausiin verrattuna”, kertoo Kastelli-talojen toimitusjohtaja Antti Pohjola.

euron ja 50 asunnon projekti, ja heti perään käynnistyy toinen.”

Uudenlaista kaupunkirakentamista edustaa myös Skanskan ja Ikean BoKlok-kodit, joiden luvataan yhdistävän rivi- ja kerrostaloasumisen parhaat puolet. Ensimmäiset BoKlok-asunnot valmistuivat Vantaalle vuonna 2013, mutta Ruotsissa niitä on tehty jo 1990-luvulla.

Pohjolan mukaan pientaloala ei ole täysin pysynyt muutoksen vauhdissa mukana. ”Aika harva talotehdas on tajun-

nut, että homma on muuttumassa nopeasti. Pientaloja tarvitaan tulevaisuudessakin, mutta samalla tarvitaan uudenlaisia, joustavia ratkaisuja.”

Tulevaisuuden rakentamista tutkitaan Pientaloteollisuus PTT:n, Tampereen yliopiston ja Tekesin yhteishankkeessa selvitetään, mitä pientalorakentaminen voisi olla tulevaisuudessa. Mallia on haettu ulkomaisista kaupunkikohteista, jois-

sa korkeaksi rakennetun keskustan ympärille levittäytyy pienten tonttien pientaloalue.

Antti Pohjola toivoo, että kaavoituksessa luovuttaisiin ajattelusta, jossa kerrostalot ympäröivät ydinkeskustaa ja kaukana laitamilla seisovat omakotitalot. ”Hyvällä suunnittelulla pientalorakentaminen voi olla lähes yhtä tehokasta kuin kerrostalorakentaminen.” ”Reuna-alueilla pitää olla mahdollisuus rakentaa tarpeen mukaan, mutta tiiviillä kaupunkirakentamisella mahdollistetaan omakotiasuminen jopa aivan keskustan tuntumassa, toteaa myös Mikko Tahkola. ”Tämä elävöittää kaupunkikuvaa.

Hienoja esimerkkejä on eri puolilta maailmaa.”

9

MAANANTAINA 4. HuhtikuuTA 2016

Oulun Rakentajamessut Ouluhallissa 15. – 17.4.2016 Teemoina muun muassa:

• Energiatehokkuus, uusiutuva energia ja maalämpö

• Hyvinvointi ja hyvä olo kodissa

• Ammattilaisten käyttäminen suunnittelu-, rakennus- ja remonttitöissä

• Värit sisustuksessa

• Turvallisuus ja esteettömyys

Järjestäjä:

Pohjois-Suomen Messut ry

www.ppy.fi

Keskuksissa paine lisätä asuntotuotantoa

V

TT:n alkuvuodesta julkaisema Asuntotuotantotarve 2040 -tutkimus osoittaa, että kasvukeskuksiin on rakennettava valtavasti uusia asuntoja.

Esimerkiksi Oulun seutu tarvitsee peräti 54 prosenttia lisää asuntoja tämänhetkiseen asuntokantaan nähden.

Vuotuinen tarve koko maassa on jatkossa keskimäärin 30 000 uutta asuntoa, mikä on hieman enemmän kuin viime vuosien arvioitu tarve ja toteutunut tuotanto. ”Oulun seutu tulee olemaan merkittävä alueellinen kasvukes-

kus tulevien vuosikymmenten aikana”, kommentoi Jukkatalot Oy:n toimitusjohtaja Mikko Tahkola. ”Jää nähtäväksi, onko asuntotarpeen lisäys 50 prosenttia vai vähemmän, mutta merkittävä tarve jatkossa on.”

Asuntopulaan Tahkola ei usko, koska kasvu tapahtuu vähitellen.

Tutkimuksen mukaan Oulun seudun asuntotuotanto on vastannut melko tarkkaan ennakoitua tarvetta, joten asuntovajetta ei ole kertynyt.

Raportissa todetaan, että asuntotarpeen tyydyttämisessä on ky-

symys myös laadullisen tarjonnan ja kysynnän kohtaamisesta. Vaikka asunnoista on ylitarjontaa joillakin alueilla, niillekin rakennetaan silti uusia asuntoja, koska ihmisten asumisen preferenssit muuttuvat ajan myötä ja esimerkiksi ikääntymisen vuoksi.

Tutkimuksen lähtökohtana oli Tilastokeskuksen syksyllä 2015 julkaisema väestöennuste. Siinä ei ole otettu huomioon maahanmuuton voimakasta kasvua viime vuoden jälkipuoliskolla.

Asiantuntijapalvelut mutkattomasti ja vankalla kokemuksella • Tilintarkastus • Erityistarkastus • Veropalvelut • Yritysjärjestelyt

Oy Tuokko Ltd, Oulu w w w. t u o k k o . f i

Tunne oikea hetki Kun suunnittelet yrityksen ostamista tai omistajanvaihdosta, tilaisuuteen tarttuminen ei saa jäädä rahoituksesta kiinni. Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580 tai katso nnvera..

Tunne oikea hetki – hae rahoitusta meiltä.

• Raportointipalvelut • Konsernitilinpäätös • Sisäinen tarkastus • Riskienhallinta

• CFO-palvelut • IFRS

KHT Hannu Lähdesmäki KHT Kari Knuuttila p. 08 311 3323 etunimi.sukunimi@tuokko.fi

10

MAANANTAINA 4. HuhtikuuTA 2016

Omien töittensä herraksi Sarja kertoo uusista yrittäjistä

Valmentaja auttaa ravintoarvot kohdilleen Yrittäjien verkosto vauhdittaa ravintovalmentaja Janica Alasimosen uraa.

Panu Sivula

H

urjat tarinat yrittäjän ympärivuorokautisesta raadannasta saivat Janica Alasimosen epäröimään, uskaltaako yritystä perustaa. Hän uskalsi, ja viime syksynä Oulun Höyhtyällä avasi ovensa Hyvän Olon Kellari. ”Kokemukseni on kumonnut hurjimpia myyttejä yrittäjän paineesta”, Janica Alasimonen sanoo.

Alasimonen hoiti lastaan äitiyslomalla ja pohti, kuinka pääsisi tekemään kenttätyötä ravintoasioiden parissa. ”Ravintovalmentajia ei työvoimatoimistossa haeta ja minulla oli oma visioni, miten teen tätä työtä.”

Alasimonen opiskeli ravinto- ja hyvinvointivalmentajaksi. Opiskelun lomassa hän kartutti asiakaskuntaa ja valmisteli yritystä. ”Heinäkuussa valmistuin ja syyskuussa aloitin firman.”

Aiempi kokemus myyntityöstä auttaa yrittäjää asiakashankinnassa ja esilläolossa messuilla ja muissa tapahtumissa. Markkinointi perustuu puskaradioon ja Facebookiin. ”Tyytyväinen asiakas on parasta markkinointia.”

Tärkeä tuki tuoreelle yrittäjälle on BNI-verkosto, jossa yrittäjät kokoontuvat viikoittain. Verkoston jäsenet suosittelevat toistensa palveluita ja tuotteita omille asiakkail-

leen ja tuttavilleen. ”Jatkossa on tarkoitus myydä ja markkinoida yhdessä etenkin verkostoon kuuluvien hyvinvointialan yrittäjien kanssa.”

Dieetit tarpeettomiksi Ravinto- ja hyvinvointivalmentaja lupaa auttaa asiakkaansa kuntoon helpoilla, räätälöidyillä ohjeilla. Valtaosa valmennettavista on painonpudottajia. Urheilijoita ja aktiivisia treenaajiakin käy hakemassa apua ravintopulmiin. ”Tutkitun tieteellisen tiedon pohjalta räätälöidään asiakkaalle sopiva valmennus”, Alasimonen sanoo.

Hän ei innostu muutaman viikon muotidieeteistä, vaan asiakkaan elintottumuksia on tarkoitus muokata pysyvästi. ”Kun muutoksia tehdään asteittain asiakkaan kykyjen ja motivaation mukaan, teemme dieetit tarpeettomiksi.”

Avainasia on tavallinen, ”asiakkaan suuhun sopiva ruoka”. ”Totaalinen kieltolinja ei yleensä toimi”, Alasimonen huomauttaa.

Hän on itse pudottanut 30 kiloa painoa kummankin raskautensa jälkeen. ”Pystyn samaistumaan tilantee-

seen, jossa asiakas elää. Hyvä valmennus ei kuitenkaan pohjaudu kokemuksiin, vaan faktatietoon.”

Ehtiikö yrittäjä huolehtimaan omasta ravitsemuksestaan?

Kiireisen päivän syömiset on syytä suunnitella ennalta, jotta ateria ei korvaudu patukalla.

"Työn lomassa on tärkeää pitää taukoa, hengähtää ja syödä terveellisesti."

Pystyn samaistumaan tilanteeseen, jossa asiakas elää. Hyvä valmennus ei kuitenkaan pohjaudu kokemuksiin, vaan faktatietoon.”

Janica Alasimonen

Ravintovalmennusta on moneen lähtöön

R

avintovalmentaja on suojaamaton ammattinimike ja alalla toimijoiden kirjo on laaja. ”Se luo hieman hankaluuksia.

Käsityksiä pääsee oikomaan”, Janica Alasimonen sanoo.

Trainer4You-yrityksen koulutuksen käynyt Alasimonen kuvaa omaa toimenkuvaansa ravitsemuksen personal traineriksi.

Hänen mukaansa osa ihmisistä

sekoittaa ravintovalmentajan ravitsemusterapeuttiin, joka on laillistettu ammattinimike. Alan palveluja tarjoavat myös muun muassa funktionaalista lääketiedettä edustavat ravintovalmentajat.

Alasimonen uskoo, että ravintovalmennukselle käy lähivuosina kuten personal trainer -palveluille, joiden kysyntä ja tarjonta ovat kasvaneet voimakkaasti. ”Mediassa on valtavasti tietoa

ravinnosta, mutta ihmiset ovat hukassa siinä, miten ravitsemus pitäisi toteuttaa.”

Ravintovalmentaja luennoi työpaikoillakin. Hän toivoo pääsevänsä yhdessä työterveyshuollon kanssa ratkomaan kansalaisten ruokapulmia. ”Ravitsemusasioilla on iso vaikutus työtehoon”, Alasimonen sanoo.

11

MAANANTAINA 4. HuhtikuuTA 2016

Kolumni

Missä kasvu luuraa?

S uomessa on maatilat mukaan lukien reilut 300 000 yritystä. Näistä varsinaisia kasvuyrityksiä on alle 1000. Se on vähän ottaen huomioon, että koko kansakunta janoaa kasvua.

Mistä lisää kasvua? Valtiovetoinen kasvu ei ole Suomessa todennäköistä. Mahdollista se toki on, mutta vaikeaa. Julkisen vallan tasapaino on vinksallaan, paukkuja lisäelvytykseen ei löydy. Kasvun edistäminen on toki julkishallinnon yhtenä tavoitteena, mutta muut tavoitteet, kuten vakaus ja olemassa olevien rakenteiden tukeminen, hidastavat pahasti kasvua. Ylisäännellyistä pankeista ei esimerkiksi ole rahoittamaan kasvun vaatimia riski-investointeja.

Entä asenteet? On totta että Suomessa asenteet ovat ei-niin-kasvuhakuisia. Toisaalta asenteiden syyttäminen on typerää, koska asenteet perustuvat useimmiten tosiasioihin. Suomessa ei ole kasvuhakuisia yrityksiä, koska kasvu on niin hankalaa. Tämä tilanne ei muutu asenteita syyttämällä.

Mitä sitten kannattaisi tehdä?

Etsiä konkreettisia yksittäisiä keinoja, joilla kasvu olisi helpompaa.

Otetaan esimerkki. Tietotekniikka on kehittynyt huimin askelin. Pieni yritys saa tänään perusohjelmistot ilmaiseksi, keskisuuri yritys pilvipalvelut muutaman kympin kuukausihinnalla työntekijää kohden.

Mobiilipalvelut maksavat murtoosan aiemmasta, ict-laitteet saa liisattua edullisemmin kuin koskaan. Voiko tätä menestystä laajentaa muualle?

Kyllä voi. Keskittymällä keskisuurten yritysten viennin helpottamiseen. Siinä riittää työtä kaikille. Valtio voisi ensi töikseen ottaa kontolleen ulkomaisten ostajien luottokelpoisuuden selvittämisen ja vientitakuiden myöntämisen myös keskisuurille palveluyrityksille. Suomalaiset markkinoinnin ammattilaiset voivat kehittää edullisia tuotteita markkinointiin ulkomailla. En näe mitään syytä, miksi esimerkiksi viestintätoimistot eivät voisi tarjota maailmankattavaa sisältömarkkinointia muutaman tuhannen euron kuukausimaksulla.

Talouskasvua ei synny Suomeen

uhoamalla, ei poliittisilla julistuksilla tai asenteita syyttämällä. Kasvu vaatii tekoja. Kuten mikä tahansa menestys millä tahansa muullakin elämän alueella.

Mikael Jungner

MITÄ SIITÄKIN TULISI, JOS EI OLISI YHTÄÄN YRITYSTÄ?

Yrittäjät luovat uutta ja pitävät Suomen pyörät pyörimässä. Se vaatii kovaa työtä – yrittämistä.

Yrittäjät työllistävät ja maksavat suuren osan veroista. Jos sen jälkeen jää jotain itsellekin, se on ihan oikein. Yrittäjät ovat tottuneet pärjäämään omillaan. Mutta kyllä jokainen joskus apua, tukea ja verkostoja tarvitsee. Siksi kannattaa liittyä Suomen Yrittäjiin: yrittajat.fi/liity

12

MAANANTAINA 4. HuhtikuuTA 2016

Nopeasti kasvanut Autolle.com ei jää sivustaseuraajaksi, kun vaihtoautobisnes mullistuu, Niklas Nukari vakuuttaa. Kehitteillä on autokauppasovellus, joka mahdollistaa autojen myynnin tien päällä.

Autokaupan nuori uudistaja Niklas Nukari halusi tehdä vaihtoautokaupasta helppoa ja edullista. Autolle.comin nuori toimitusjohtaja aikoo kehittää alaa entistä isommin askelin lähivuosina.

Panu Sivula

E

nsimmäiset autokaupat hierottiin heinäkuussa 2014. Tänä vuonna Autolle.comin tavoitteena on myydä 4000 autoa. Toimitusjohtaja Niklas Nukarin puhelin piippaa kärsimättömästi. ”Olemme koko ajan olleet 20– 30 prosentin kasvussa verrattuna edeltävään kuukauteen. Tänä vuonna tavoitteena on 30–40 miljoonan euron myynti”, Nukari kertoo.

Liikeidean ytimessä ovat verkkokauppa, kotiintoimitus ja lyhyt varastokierto. Jos auto ei mene yhdeksässä päivässä kaupaksi, niin hintaa päivitetään, kunnes joku ostaa sen pois.

22-vuotias yrittäjä tuntee asiakkaansa. ”Tyypillisesti valveutunut, kiireinen, 32-vuotias mies, joka haluaa tietää, mihin rahansa laittaa.”

Tutkimusdata kertoo senkin, että tyypillinen asiakas ei asu kaupungissa. Esimerkiksi Ivaloon toimitettiin viime vuonna kymmenittäin autoja. ”Kun auto tulee kotiin Ivaloon, ei tarvitse lähteä käymään Rovaniemellä”, Nukari kuvaa.

Millaiset autot ovat kysytyimpiä?

”Käyttöautoja, keskihinnaltaan 11 000 euroa. Tyypillinen malli on VW Passat 1,9 TDI, vuosimallia 0708, farmari.”

Lapsesta lähtien töissä Niklas Nukari on paiskinut töitä pienestä pitäen, tavaratalossa ja rautakaupassa. ”Viitosluokalta lähtien olen ollut kaikki illat ja loma-ajat töissä.”

Ensimmäisen yrityksensä, verkkokaupan, Nukari perusti 16-vuotiaana.

Ajokortin saatuaan hän kerrytti tukkumyyntihommissa matkamittariin yli 70 000 kilometriä vuodessa ja autoa oli vaihdettava tuon tuosta. Ratin takana alkoi muhia ajatus uudenlaisesta, edullisesta ja kevyestä autokaupasta.

Nukari sai houkuteltua tutun automyyjän mukaan perustamaan yritystä. Toinenkin kaveri lähti matkaan. Homma alkoi autoturvia myyvällä Takuulle.comilla, joka on edelleen Autolle.combrändin takana toimiva yritys. Nykyään firma on pääosin Nukarin omistuksessa.

Automyynti ei ole kasvanut tuhatluvuille ilman kovaa työtä. ”Vaikeaksi tämä on tehty. Starttirahaa emme saaneet, koska katsottiin, ettei tällä alalla voi olla kannattavaa liiketoimintaa.”

Tuki lähipiiriltä ja yrittäjäkollegoilta on ollut tarpeen. ”Suurimmat haasteet ovat muissa asioissa kuin varsinaisessa autokaupan teossa. Yrityksen pyörittäminen, oikeiden päätösten tekeminen, laajentaminen”, Nukari listaa.

Alkuvaiheessa hän yllättyi, kuinka vaikea on löytää hyviä työntekijöitä. Sittemmin yrityksen palkkausmalli ja työsuhde-edut ovat vauhdittaneet rekrytointia. Autosihteerin työhön tuli 800 hakemusta.

Uusimman toimipisteen avaaminen Hämeenlinnaan kasvatti henkilöstömäärän 38:aan. ”Keski-ikä on 24,3 vuotta.”

Kuusi tuntia täydellä palkalla Niklas Nukarin mukaan työnteko ei lisäänny työaikaa pidentämällä. Niinpä Autolle.comilla työskennellään kuusi tuntia päivässä kahdeksan tunnin palkalla. ”Työn ei pidä olla sitä, että tullaan työpaikalle olemaan, vaan töissä tehdään töitä.”

Kun päivän työt tehdään kuudessa tunnissa, jää enemmän aikaa palautua.

Työntekijät kuntoilevat personal trainerin laatiman ohjelman mukaisesti kuusi tuntia viikossa työajalla.

Työntekijät kuntoilevat personal trainerin laatiman ohjelman mukaisesti kuusi tuntia viikossa työajalla. ”Emme voi vaatia, että kaikki ehtisivät liikkua vapaa-ajallaan”, Nukari perustelee.

Myös ravintovalmennus tulee työpaikan puolesta.

Nukari haluaa uudistaa autokaupan lisäksi myös työelämän. Toisaalta hän hyödyntää kokemuksia työhistoriastaan. ”Aiemmille työnantajilleni olen tehnyt pitkää päivää, mutta saanut joustoja. Joustavan kulttuurin haluan tuoda myös omille työntekijöilleni.”

Uusi sovellus karsii kuluja Autolle.com on Nukarin mukaan vasta pääsemässä vauhtiin. ”Parin tulevan vuoden aikana otamme entistä isompia askeleita.”

Yritys on kehittänyt autokauppasovellusta, joka mahdollistaa autojen myynnin tien päällä. ”Yksityiset laittavat autonsa itse myyntiin ja kolmas taho saat-

taa myyjän ja ostajan yhteen. Siten karsitaan kuluja”, Nukari kuvaa.

Hän uskoo, että toiminnan laajentaminen ulkomaille tulee lähivuosina ajankohtaiseksi.

Toimitusjohtajan auton mittariin kertyy enää puolet takavuosien kilometrimääristä, sillä Oulu–Vantaa-väli taittuu lentämällä.

Perheeseen kuuluvat vaimo ja reilun vuoden ikäinen poika. Talo valmistui juuri Liminkaan. ”Jos ei olisi perhettä, niin tekisin enemmän töitä. Mutta kotoa saa paljon energiaa käydä töissä, ja olen aika hyvä sovittamaan hommat.”

Nukari istuu Volvon valkeaan penkkiin. Hän ajaa asiakkaalle menevän auton Ylivieskan liikkeeseen ja tekee siellä loppupäivän myyntityötä. Toimitusjohtaja haluaa pitää myyntituntuman ja nähdä, mitä kentällä tapahtuu. ”Vähintään kerran viikossa myyn yhden päivän ajan, se on sydämen asia.”

13

MAANANTAINA 4. HuhtikuuTA 2016

”Yrityksellä pitää olla sielu” Lastu-tuotteiden isä Sakari Arffman palkittiin Vuoden nuorena yrittäjänä Pohjois-Pohjanmaalla.

Panu Sivula

D

roplet Hightech Design Oy:n tarina sai alkunsa viisi vuotta sitten, kun mobiililaitteista innostuneet erähenkiset kaverukset etsivät markkinoilta omaan ajatusmaailmaansa istuvia tuotteita. Puisia kännykän koteloita ja kuoria oli tarjolla, mutta enimmäkseen bambusta tai uhanalaisista puulajeista valmistettuja. ”Piti saada meille sopivia, suomalaisesta materiaalista tehtyjä tuotteita, joten päätimme tehdä niitä itse”, toimitusjohtaja Sakari Arffman kertoo.

Hän pani yhdessä Jussi Patopuron kanssa pystyyn yrityksen, joka vei Lastu-tuotteensa alusta lähtien kansainvälisille markkinoille.

Puisia sekä poron-, hirven- ja kalannahkaisia tuotteita on myyty yli 30 maahan.

Arffman palkittiin maaliskuussa Pohjois-Pohjanmaan Vuoden nuorena yrittäjänä. Aluekisan ykkösenä hän osallistuu valtakunnalliseen loppukilpailuun, jonka voittaja paljastetaan Get Together -tapahtumassa Jyväskylässä toukokuussa.

Laiteinvestointi Hiukkavaaraan Yrittäjät hoitavat ulkomaankaupan omilla kontakteillaan. Tuore valtaus on Dubai, jossa liikeketju myy Lastun kuoria kymmenessä ostoskeskuksessa. Tukkurien kautta volyymit olisivat isommat, mutta yli-

”Yritystuet ovat toisilta firmoilta varastamista.” määräiset välistä vetäjät on haluttu jättää pois.

Tähän asti Droplet Hitech Design on ajanut eteenpäin käsijarru päällä. ”Tarjouksia tulee ympäri maailmaa. Joistakin on jouduttu luopumaan tai niihin tarttumista viivyttämään”, Arffman sanoo.

Tänä vuonna yritys lanseeraa uusia tuotekategorioita ja investoi laitteisiin Hiukkavaarassa. ”Joka vuosi on tehty voittoa ja tuplattu liikevaihto. Jotta saadaan tällekin tilikaudelle tuplattua, on pakko investoida laitteisiin.”

Viime tilikaudella Droplet Hitech Designin liikevaihto oli noin 160 000 euroa ja liikevoitto reilut 10 000 euroa.

Työvoimaa tarjolla Made in Finland ja pohjoinen design näkyvät Lastun markkinoinnissa.

Autoetsivä-palvelu helpottaa auton ostamista Oululainen startup-yritys Autoetsivä auttaa asiakasta löytämään tarpeidensa mukaisen auton. Liikeideana on helpottaa sellaisten ihmisten auton ostoa, jotka haluavat säästää aikaa ja vaivaa tai joilla ei ole osaamista arvioida esimerkiksi auton teknistä kuntoa itse.

Palvelun perustajat, OAMK:ssa yrittäjyyttä opiskelevat Antti Kutvonen ja Markus Saarela ovat kokeneita autoharrastajia, joilla on

kontakteja myös Ruotsiin ja Saksaan.

Saarelan mukaan laaja verkosto auttaa myös hintaneuvotteluissa. ”Lähes poikkeuksetta onnistumme neuvottelemaan auton hinnasta pois vähintään oman palkkiomme verran ja jopa enemmän.”

Autoetsivä ottaa tarvittaessa hoitaakseen myös asiakkaan vanhan auton myynnin tai vaihdon omien kanaviensa kautta.

”Oulussa koulutetaan puuartesaaneja, joten täällä on hyvin tarjolla ammattitaitoista työvoimaa. Lisäksi tilavuokrat ovat edulliset”, Arffman toteaa.

Puu tulee suomalaiselta sahalta. ”Puulajit on valittu ekologisuuden, vastuullisuuden ja värimaailman mukaan. Emme käytä uhanalaisia puita. Kyllä yrityksellä joku sielu pitää olla.”

Kysytyimpiä kuoseja Lastukuorissa ovat visakoivu sekä kelopuun väriseksi maalattu koivu. ”Visakoivua löytyy kansantaruistakin, sitä kasvaa vain Suomessa ja lähialueilla.”

Kalannahka tulee Islannista, koska Atlantilla lohikantoja on vara verottaa.

Pk-yritysten ääni ei kuulu Vuoden nuori yrittäjä näkee paljon parantamista suomalaisessa yrityspolitiikassa. Ensimmäisenä hän poistaisi yritystuet, jotka ovat ”toisilta firmoilta varastamista”. ”Meille on tarjottu yritystukia, mutta olemme keskittyneet liiketoimintaan, emmekä tukien hakemiseen.”

Arffmanin mukaan yritystuet poistamalla valtiolla olisi varaa laskea yhteisövero nollaan. ”Silloin menestyvillä yrityksillä jäisi euroja kouraan.”

Pk-yritysten ääni ei Arffmanin mukaan kuulu pöydissä, joissa yri-

Kysytyimpiä kuoseja Lastu-kuorissa ovat visakoivu sekä kelopuun väriseksi maalattu koivu, toimitusjohtaja Sakari Arffman kertoo.

tyspolitiikkaa hierotaan. ”EK ajaa vain isojen yritysten asiaa.”

Lastun tekijöitä yhteiskuntasopimus ei juuri hetkauta. Nuoret puuartesaanit laskuttavat toiminimellä ja saavat veloituksetta

käyttää tuotantotiloja muihin työprojekteihinsa. ”Meillä on joustava tulevaisuuden malli, jossa kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Paikallinen sopiminen on arkipäivää.”

Nuorille viihdettä ja verkostoja

M

oni nuori yrittäjä kaipaa vertaistukea, verkostoja ja koulutusta yritystoiminnan vauhdittamiseen. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjissä tähän tarpeeseen vastaa nuorten yrittäjien valiokunta. ”Yrittäjien tapahtumiin osallistuu pääasiassa vanhempaa ikäpolvea, eivätkä nuoret koe näitä tapahtumia välttämättä omakseen”, kertoo viisi vuotta sitten perustetun valiokunnan puheenjohtaja Jenna Antinmaa.

Siinä missä kokeneemmat yrittäjät kaipaavat iltatapahtumia, nuorten suosiossa ovat erityisesti aamupalatapahtumat.

Ne järjestetään usein yhteistyökumppanin tiloissa ja sisältävät niin koulutusta kuin vapaata seurusteluakin.

Ajatuksia vaihdetaan somekanavissa, joista keskeisin on suljettu Facebook-ryhmä Poppis.

Ryhmään pääsee sisälle kutsusta. ”Keskustellaan ja informoidaan nuorille suunnatuista tapahtumista paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti.”

PPY:n alueella alle 40-vuotiaita yrittäjiä on hieman alle tuhat eli lähes neljäsosa jäsenistä. ”Monilla paikkakunnilla on pienimuotoista toimintaa nuorille yrittäjille, mutta me edustamme koko aluetta”, Antinmaa kiteyttää.

Mene sinne, mistä et tunne ketään Nuorten yrittäjien tämän vuoden aloitustapahtuma pidettiin Kuusamon Rukalla tammikuussa.

Iso valtakunnallinen kokoontuminen on 20.–21. toukokuuta Jyväskylässä. Get Together -tapahtumassa nuoret yrittäjät ”verkostoituvat, viihtyvät ja voimaantuvat”. Tänä vuonna teemana on johtajuus. ”Paikalle odotetaan 300 osallistujaa. Pohjois-Pohjanmaalta järjestetään yhteiskuljetus kaikille lähtijöille”, Antinmaa kertoo.

Maakunnallinen kesäpäivä pidetään Raahessa 11.6.

Nuorten innostaminen tapahtumiin vaatii Antinmaan mukaa

ahkeraa markkinointia. Viimevuotiseen Get Togetheriin osallistui 40 alueen yrittäjää. Rukalle lähti tammikuussa 16 henkilöä. ”Mene aina sinne, mistä et tunne ketään”, kuuluu Antinmaan ohje verkostoitumiseen.

Yrittäminen kiinnostaa Jenna Antinmaa uskoo, että yrittäjyys kiinnostaa nuoria aiempaa enemmän. Yrittäjyyskasvatuskin kantaa vähitellen hedelmää.

Viidennes korkeakouluopiskelijoista on kiinnostunut yrittäjyydestä, osoittaa Suomen Yrittäjien viime syksynä julkistama tutkimus. ”Se on tosi kova luku.”

Antinmaa tiesi jo varhain, että hän haluaa työelämässä toimia yrittäjänä ja pomona. Hänen yrityksensä JuhlaGuru järjestää Oulun seudulla juhlia ja tapahtumia. ”Yrittäjyys on hyvä koulu myös esimieheyteen.”

14

MAANANTAINA 4. HuhtikuuTA 2016 Kuva: Trym I. Bergsmo

Reittilennot täynnä sesonkiaikaan Vilkas elinkeinoelämä, tutkimustoiminta ja turismi tuovat laiva- ja lentoliikennettä Huippuvuorille.

Huippuvuorten Longyearbyenissä on yllättävän kattava tarjonta arjen palveluita ja luksustakin. Rakennustyömaat ovat osa uudistuvaa kaupunkikuvaa.

Teija Pesiö

H

uippuvuoret on osa Norjaa, mutta sillä on hallinnollinen erityisasema.

Maailman pohjoisimmassa kaupungissa, Longyearbyenissä, jokaisen on kyettävä elättämään itsensä. Huippuvuorille voi kuitenkin tulla kuka tahansa ilman erityistä työlupaa ja niinpä Longyearbyenin väestö onkin erittäin kansainvälinen.

Se on vähän yli 2000 asukkaan kaupunki, jossa on kokoonsa nähden yllättävän kattava tarjonta arjen palveluita ja luksustakin.

Kaupungin ravintolatarjonta on huomattava, mutta turistisesonkina voi olla vaikea saada vapaata pöytää. Paikallisesti tehtyjä käsitöitä on saatavilla helposti. Lääkäri- ja psykologipalveluita löytyy.

Kaupungissa on kolme päiväkotia, peruskoulu sekä lukio. Harrastusmahdollisuuksia on runsaasti. Ympäristö tarjoaa upeat puitteet ulkoilulle - kunhan muistaa arktisen luonnon erityishaasteet sekä jääkarhuvaaran.

Matkailu kasvava elinkeino Longyearbyenin tärkeimmät elinkeinot ovat kivihiilikaivostoiminta ja matkailu sekä yliopisto ja tieteellinen tutkimustyö. Kaivostoimintaa on jouduttu supistamaan rajusti viime vuosina, mutta kaivosteollisuus on yhä suurin työllistäjä.

Kuva: Synnøve Haga

roudan päällä. Kaupunki saa sähkönsä kivihiilivoimalasta ja kaukolämpö pitää talot lämpiminä.

Suuret rakennustyömaat ovat osa kaupunkikuvaa. Keskustan ilmettä ovat muuttaneet uudet hotellit ja sataman ympärille on ilmestynyt iso varastoalue. Asutus on tihentynyt.

Vuonna 2015 joulun alla valtava lumivyöry tuhosi 11 asuinrakennusta ja vaurioitti yhtä 12

asunnon asuinrakennusta. Alueelle ei todennäköisesti enää rakenneta korvaavia rakennuksia ja niinpä kaupunkia pitääkin ruveta rakentamaan uusille alueille. Vyöryvaara ja mahdolliset tulvavedet jäätiköltä rajoittavat rakentamista.

Kirjoittaja asuu Huippuvuorilla.

Opintomatka Huippuvuorille Longyearbyenin rakennuskanta seisoo ikiroudan takia paalujen varassa.

Matkailu kasvaa voimakkaasti.

Huippuvuorten matkat ovat yhä kysytympiä ja reittilennot ovat sesonkiaikana täysin loppuunmyytyjä, mikä rajoittaa turismin kasvua. Lisäksi yliopisto ja tutkimustyö tuovat kaupungille sekä vakituisia työpaikkoja että runsaslukuisen opiskelijakunnan.

Asiaansa paneutuvat pienyrittäjät tekevät kaupungista omanlaisensa. Pienet erikoistuneet kaupat ja palvelujen tarjoajat tuovat tarpeellisen lisän ja piristyksen niin paikkakuntalaisille kuin turisteillekin.

Länsimaan saarella on toinen asutuskeskus Barentsburg, joka on venäläisten kaivoskaupunki. Ny-

Ålesund on kansainvälinen tutkimusasema ja puolalaisilla on pieni tutkimusasema Hornsund.

Turistina on mahdollisuus päästä tutustumaan Barentsburgiin sekä Pyramidiin, joka on autioitunut venäläinen kaivoskaupunki, sekä Sveaan, joka on norjalaisten omistama kivihiilikaivosalue.

Rakentamista paalujen varassa Yksi silmiinpistävä piirre Longyearbyenissä on, että rakennukset ovat ikiroudan takia paalujen varassa. Kaupungin putkiverkosto on nähtävillä maan pinnalla iki-

Arkkitehtien, rakennusinsinöörien ja rakennusyrittäjien opintomatka Ke 24.8. – su 28.8.2016.

Matkan kohokohdat: • Mielenkiintoiset rakentamiseen liittyvät vierailukohteet • Arktinen luonto • Risteily Barentsburgiin

Matkan hinta 2hh:ssa: 1885 €/hlö 1hh-lisämaksu: 350 € Trio Travelsin palvelumaksu: 15 €/hlö Liittymälennot Oulusta: 150 €/hlö

Hinta sisältää: Edestakaiset lennot Helsinki-Longyearbyen turistiluokassa, suomenkielisen oppaan palvelut perillä, ohjelman mukaiset kuljetukset kohteessa, majoituksen neljän tähden hotellissa, ohjelmassa mainitut vierailut ja ruokailut, lentokenttämaksut ja arvonlisäveron.

15

MAANANTAINA 4. HuhtikuuTA 2016

Kolumni

Vain Suomen Yrittäjät puolusti pienyrittäjiä

Y

hteiskuntasopimusta on väännetty jo vuosi. On hyvä, jos sopimus tuo parannuksen Suomen kilpailukykyyn. Se on kuitenkin vain vajaa kolmannes siitä kuilusta, joka Suomella on tärkeimpiin kilpailijamaihin.

Tämäkään ei kuitenkaan ole varmaa. Nyt meneillään ovat työnantaja- ja työntekijäliittojen neuvottelut siitä, miten neuvottelutulos saadaan sisään useampaan sataan työehtosopimukseen. Aikaa on vain alkukesään.

Jos lopputulos saadaan, se on parempi kuin ei mitään. Ratkaisussa on hyviäkin osioita, kuten järjestäytymättömien yritysten saattaminen järjestäytyneiden kanssa yhdenvertaiseen asemaan työpaik-

kasopimisen osalta. Se on tosin kilpailukyvyn kannalta pieni lohtu, ellei mahdollisuuksia työpaikkasopimiseen lisätä niin kuin hallitus on edellyttänyt.

Jos hallitus toteuttaisi hallitusohjelmaan kirjatut lakimuutokset paikallisen sopimisen laajentamisesta, koko kilpailukykyvaje saataisiin kurotuksi umpeen. Jos rakenteita ei muuteta, kilpailukykymme on taas pian jäljessä muista. Ja taas. Ja taas.

Suomen Yrittäjät on ajanut pitkään paikallisen sopimisen laajentamista, yksin. Vuosi sitten onnistuimme vaikuttamaan siihen, että asia kirjattiin hallitusohjelmaan aivan selkeästi. Syksyllä myös moni muu taho alkoi puhua paikallisen

Pk-yrittäjä, haluatko kehittää yritystäsi – maksutta?

sopimisen laajentamisen puolesta.

Mutta kun työmarkkinaneuvottelujen realismi iski, jäimme jälleen yksin puolustamaan pientyönantajia. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt valitsivat, että paikallista sopimista yritetään laajentaa työehtosopimusten kautta. Sitä on yritetty pari vuosikymmentä laihoin tuloksin.

Työntekijät ja työnantajat ansaitsevat mahdollisuuden sopia työpaikalla keskenään, millä ehdoilla työtä tehdään. Sekä työntekijäjärjestö STTK:n kysely että Suomen Yrittäjien kysely osoittavat, että työntekijöiden palkat eivät laskisi. Suomen Yrittäjien kyselystä käy myös ilmi, että työpaikkoja tulisi lisää, jos paikallista so-

pimista laajennettaisiin.

Kesäkuun alussa hallitus ja työmarkkinajärjestöt tarkastelevat liittojen työehtosopimusneuvottelujen tulokset. Suomen Yrittäjät on mukana tarkastelemassa tulosta. Jos paikallinen sopiminen on edennyt riittävästi, hallitus saattaa laskea veroja.

Jos paikallista sopimista ei ole saatu työehtosopimuksiin tarpeeksi vaikuttavasti, hallituksen pitää laajentaa sopimusmahdollisuuksia lakimuutoksilla. Paikallisen sopimisen laajentaminen lakiteitse ei ole pakottamista. Siinä annettaisiin työntekijöille ja työnantajille mahdollisuus sopia omista asioistaan keskenään. Jos yhteistä näkemystä ei löytyisi, mentäisiin työeh-

tosopimusten mukaan.

Moni yrittäjä kysyy minulta, miksi emme ole mukana työmarkkinapöydissä. Tässä vastaus: ei pidä pyrkiä pöytään, jota ei pitäisi edes kattaa. Vastustamme keskitettyjä sopimuksia, koska ne eivät ota huomioon sitä, miten erilaisia yritykset ovat. Sen sijaan olemme ajaneet paikallisen sopimisen laajentamista. Se on nyt nytkähtänyt eteenpäin, eikä liike pysähdy. Töyssyjä tulee, mutta niiden yli pitää päästä. Se on koko Suomen etu.

Jussi Järventaus toimitusjohtaja Suomen Yrittäjät

Yrityksesi uudet toimitilat Oulussa?

ASEMA 37, Asemakatu 37, Oulu

Toimistotilaa rautatieaseman lähellä - Valmiiksi kalustettuja huoneita - Joustavat vuokra-ajat, alk. 1 pv - Myös pitkäaikaisia vuokrauksia - Helppo liikennöinti ja hyvä paikoitus

Asema 37 huonevuokrat:

-Alkaen 350 eur/kk, alv 0 % -Päivähinnat alkaen 40 eur/pv, alv 0 % -Kokoustilat alkaen 80 eur/pv, alv 0%

Huvia ja hyötyä maksuttomissa tapahtumissa!

Valitse itsellesi sopiva ja tule mukaan: • Muhos 11.4. Aamupala yrittäjille – Yrittäjä ja hyvinvointi

KONTIO 10, Kangaskontiontie 10, Maikkula

Toimisto, palvelu- ja tuotantotilaa

• Utajärvi 12.4. Yrittäjyysilta • Nivala 13.4. Myyntivalmennus • Haapavesi 14.4. Pk-yrittäjä, tervetuloa aamupalalle • Kuusamo 20.4. Sähköistä markkinointia nollabudjetilla • Kalajoki 21.4. Onnenonkija-elokuva pk-yrittäjille

- Nosto-ovet ja lastauslaituri, maksimikorkeus 6 m - Helppo liikennöinti, runsaasti paikoitustilaa

• Oulu 4.5. Digitaalisen markkinoinnin päivä Ilmoittaudu osoitteessa: www.oakk.fi/sillanrakentaja Sillanrakentaja kartoittaa pk-yritysten palvelutarpeita – rakentaa sillan työnantajan ja TE-toimiston välille. Sillanrakentaja-tapahtumista saat vinkkejä siihen, miten TE-toimisto voi auttaa sinua maksuttomilla palveluillaan.

Siltoja kanssanne rakentavat:

Kontio 10 vuokrahinnat:

- Tuotanto- ja varastotilat alk. 7,50 eur/m2/kk, alv 0 % - Toimistotilat: 1. krs alk. 9,90 eur/m2/kk, alv 0 % 2. krs alk. 7,90 eur/m2/kk, alv 0 %

Ota yhteyttä: 020 711 8440 Jukka Ruusu

www.oakk.fi/sillanrakentaja

Tutustu lisää:

jukka.ruusu@gmail.com

16

MAANANTAINA 4. HuhtikuuTA 2016

Konsultti kursii kulttuurieroja Dan Wang luuli tuntevansa suomalaisen kulttuurin, koska oli Kiinassa asuessaan tutustunut suomalaisiin yrittäjiin. Nykyään Oulussa asuva konsultti auttaa yrityksiä luomaan suhteita Kiinaan.

Panu Sivula

A

luksi Dan Wang tarjoilee kiinalaista teetä ja kevätrullia. Hän antaa ymmärtää, että toimittajan muistiinpanovälineet ja kamera on syytä työntää hetkeksi syrjään. Hoidetaan homma kiinalaisella tavalla: ei mennä asia edellä, vaan panostetaan yhdessäoloon ja kohdataan toisemme.

Dan Wang tietää paljon Suomen ja Kiinan kulttuurieroista. Ensimmäisen kosketuksen suomalaisyrityksiin hän sai vuonna 2002 Pekingissä työskennellessään.

Vuonna 2006 Wang oli perustamassa Kiinan pääkaupunkiin pudasjärveläisen Profin Oy:n toimistoa. Kolme vuotta myöhemmin hän muutti Aasian megapolista Pudasjärvelle. Kulttuurishokkia ei juuri helpottanut muutto Ouluun, josta hän osti vanhan omakotitalon.

komaalaistaustainen jäsen Oulun Yrittäjien hallituksessa.

Viime vuonna hän osti liikekumppaninsa kanssa oululaisen morsiuspukuliike Glamourin. Se auttaa häntä ymmärtämään paikallista yrityskulttuuria. ”Pieni, kiva liiketoimi, joka sopii elämäntilanteeseeni”, Wang luonnehtii.

Hänen miehensä on myös kiinalainen yrittäjä. Perheellä on Kiinassa investointeja ja vahva sosiaalinen verkosto. Pienen lapsen takia liikematkustaminen on haastavaa, mutta Kiinassa on jo käyty ja matka sujui hyvin. ”Olen tänä vuonna aloittanut koulutuksen ja turismin vientiprojekteja, joten matkustelen aina tarvittaessa.”

Kiinalaisessa kulttuurissa liiketoimet, ystävyys ja perhe kietoutu-

Kiinalaisessa kulttuurissa liiketoimet, ystävyys ja perhe kietoutuvat toisiinsa.

Ouluun perheineen asettunut Dan Wang on mukana niin paikallisessa kuin kansainvälisessäkin yritystoiminnassa.

Kolme ohjetta Kiinaan aikovalle

D

an Wang listaa kolme tekijää, jotka suomalaisen yrittäjän on syytä ottaa huomioon ennen kuin suuntaa Kiinan markkinoille tai tekee kauppaa kiinalaisten kanssa.

Hän painottaa, että yrityksen on tehtävä etukäteen perusteelliset tutkimukset. Ajan säästämiseksi voi olla syytä käyttää myös Kiinan markkinat tuntevaa neuvonantajaa.

1. Kokemus Wang varoittaa, että yrityksen aiempi menestys Euroopan tai Japanin markkinoilla ei välttämättä johda menestykseen Kiinassa.

”Muualla kerätyn kokemuksen tuomalla itseluottamuksella ei kannata rynnätä Kiinaan. Kiinan markkinoille ei ole vertailukohtaa.”

2. Bisneskulttuuri Kiinalaisen ja läntisen kulttuurin välillä on valtava kuilu, samoin kiinalaisessa ja suomalaisessa tavassa ajatella. ”Ennen kuin yrittäjä aloittaa Kiinan-bisnekset, hänen täytyy opiskella paljon kiinalaista kulttuuria ja erityisesti bisneskulttuuria. Täytyy oppia ymmärtämään markkinoiden monimutkaisuutta.”

3. Oikea kumppani Lähtökohtaisesti kiinalaiset suhtautuvat ulkomaalaisiin ystävällismielisesti. Kiinalaisten kanssa toimimisesta pitää kuitenkin hankkia paljon kokemusta ennen kuin voi löytää juuri oikean liikekumppanin. ”Pitää oppia tunnistamaan pätevä partneri. Luotettavuus ja vahvat sosiaaliset verkostot ovat erittäin tärkeitä ominaisuuksia”, Wang sanoo.

Hyvä kiinalainen liikekumppani tietää, kuinka käytetään sosiaalisia verkostoja edistämään markkinointia ja ratkaisemaan eteen tulevia ongelmia.

”Lumi oli ihanaa ja ihmiset kivoja, mutta kaikki oli niin erilaista kuin Kiinassa”, Wang kertoo.

Pian kävi selväksi, ettei suomalaiseen elämäntapaan ollut helppo päästä sisälle.

Hänen aiemmin Kiinassa tapaamansa suomalaiset yrittäjät ja liikemiehet olivat antaneet kansanluonteesta kovin erilaisen kuvan kuin se vakavamielinen, joskin ystävällinen, kulkija, jonka saattoi pohjoispohjalaisen kaupungin kadulla kohdata. Kielimuurikin oli korkea. ”Tuli liikaa ongelmia, enkä enää nauttinut olostani täällä”, Wang sanoo.

Kulttuurien törmäys konkretisoitui karmealla tavalla, kun Wang joutui Oulussa auto-onnettomuuteen.

Kolari vei kiinalaisen bisnesnaisen vedenjakajalle: luovuttaako vai ei? ”Kysyin itseltäni, olenko yrittänyt riittävästi.”

Hän aloitti aktiivisemman elämän, liikkui ja tapasi ihmisiä.

Paikallista ja kansainvälistä bisnestä Nykyisin Dan Wangin perustamat konsulttiyritykset Finland Center of International Exchange Oy ja BID Consulting Group auttavat yrityksiä käymään kauppaa ja luomaan suhteita Kiinaan.

Wang on myös ensimmäinen ul-

vat toisiinsa. ”Glamourin yhtiökumppani on lapseni kummi”, Wang kertoo.

Wang on mukana myös kuumailmapallolentoja tarjoavassa oululaisyrityksessä. Kiinasta hänellä on kokemusta kuumailmapalloista niin pilottina kuin bisneksen tekijänäkin. ”Täällä siitä on vaikea tehdä isoa liiketoimintaa.”

Paras tavata kasvotusten Suomeen tullessaan Wangilta oli puuttunut oikea strategia ja riittävä paikallistuntemus. Niiden merkitystä hän painottaa myös suomalaisille asiakasyrityksilleen, joissa ei aina ymmärretä Kiinan mittakaavaa.

Ei riitä, että tuntee kohdemaasta yrityksen tai yhteyshenkilön, vaan pitää tietää, mikä tuhansista alan toimijoista on oikea valinta.

Kiinalaisittain kanssakäymistä sujuvoittaa kolmas henkilö, joka tuntee molemmat toisilleen entuudestaan tuntemattomat kauppakumppanit.

Suomalaisfirman alkeellinen virhe on lähestyä kiinalaista kumppania sähköpostilla. Vain assistentit lukevat sähköposteja isoissa yrityksissä. Ja isoja ne Kiinassa yleensä ovat. ”Kiinalaisten kanssa on parasta tavata kasvotusten”, Dan Wang sanoo.

17

MAANANTAINA 4. HuhtikuuTA 2016

PERInTEInEn GRIllIKIOsKI HamIsppOTaraneintaOteKshdETää! n Oulunsalon Pitkäkankaalla

”grillit huurussa

”

Irtokarkit myydään entisajan tyyliin.

Hampurilaiset parhaista raaka-aineista.

GRILLI HERKKU

8,50

Koko ruokalista www.kangaskipsa.com

Tuohikuja 1 C 4, OulunsalO P. 08 5209 913 • JOKa PÄIVÄ KlO 10–22

seppala-mustonen.fi REMONTIT SUUNNITTELUSTA TOTEUTUKSEEN Palo- ja vesivahinkojen saneeraukset 15 vuoden kokemuksella.

Onnistuyrittajana.fi

saneerauspalvelu@ seppala-mustonen.fi

• Asiakaslähtöisyys • Luotettavuus • Ammattitaito

Petri Seppälä 040 737 8580 Sami Mustonen 040 527 1257

auttaa yrittäjän alkuun

O

nnistuyrittaja.fi on Varman, Ifin ja Nordean luoma verkkopalvelu, joka auttaa sekä yritystä perustavia, vakiintuneita pienyrityksiä että kasvuyrityksiä kehittämään liiketoimintaansa. Palvelu on rakennettu, koska asiantuntijuudelle yritysten kehittämisessä on kasvava kysyntä. Ilman asiantuntevaa neuvontaa moni yritys jää perustamatta tai kasvu syntymättä. Yritysten merkitys Suomelle on elintärkeä hyvinvoinnin ylläpitämisen näkökulmasta.

Yritysten määrä kasvaa tasaisesti ja yritysten määrä onkin kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Yritysmäärän kasvun taustalla on useita eri tekijöitä: julkinen sektori yksityistää, yksityinen sektori ulkoistaa, naisyrittäjyys on nousussa, maahanmuuttajat suuntaavat yrittäjiksi, start-upit, nuoret yrittäjät ja ns. pakkoyrittäjyys. Syitä on monia ja näyttää että yrittämiseen on myös nuorilla enemmän

rohkeutta.

Yritystä perustavilla, mutta myös jo toimivilla yrittäjillä, on mielessään monia haasteita liittyen rahoitukseen, vakuutuksiin, työlainsäädäntöön, oikeusturvaan ja moneen muuhun arkiseen asiaan sen ohella, että pitää saada myytyä omaa palvelua tai tuotetta kannattavasti. Uuden palvelun avulla yrittäjälle jää enemmän aikaa olennaiseen keskittymiseen. Se olennainen tuo rahaa kassaan ja mahdollistaa yrityksen toiminnan sekä kasvun.

Onnistu yrittäjänä – palvelussa saat apua yrityksen perustami­seen ja rekisteröimiseen. Löydät tarvittavat työkalut liiketoiminnan suunnitteluun ja saat paljon informaatiota liittyen yrityksen eri vaiheisiin. Ostoskorisovelluksen kautta voit merkitä palveluita ja saat yhteydenoton niiden mukaisesti Nordealta, Varmalta ja Ifiltä.

Palveluun voi tutustua osoitteessa www.onnistuyrittajana.fi. Ennen kirjautumista sinulla on mahdol-

lisuus tutustua tietopaketteihin ja sen jälkeen valita oma polkusi kolmesta eri vaihtoehdosta: perusta yritys, keskity liiketoimintaan tai kasva yrittäjänä. Myös Nordean yrityskonttorit auttavat sinua palvelun kanssa ja monia palvelusta saatavia suunnitelmia ja laskelmia voit hyödyntää lainahakemuksesi tukena.

Toivon parasta menestystä kaikille yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville!

K

Ei pöhinään verrattavaa tarvetta ”Alalla on liian paljon sääntöjä.

On hyvä, että vapauksia lisätään”, sanoo oululaisen Parturi-kampaamo TS-Tiimin yrittäjä Sirpa Martti.

LVIA- ja sähkösuunnittelu Elektroniikkatie 3–5, 90590 Oulu puh. 08-322 4200  toimisto@ytalo.fi  www.ytalo.fi

Kotimaiset taitto-ovet Iistä.

Palo-ovet • Liukuovet Karmiovet • CE-merkityt Ovia 50 ja 60 mm eristeellä

Panu Sivula kaa, eikä kysyntääkään ollut sunnuntaille niin paljon.”

Heikkisen asiakkaat ovat uteliaisuuttaan kyselleet, muuttuvatko aukioloajat, mutta Hiushoitola Spiraali pysyy auki entiseen tapaan.

Lakimuutoksesta voi koitua ongelmia liikekeskuksissa toimiville yrityksille, joita vaaditaan pitämään ovet auki viikonloppuisinkin.

Heikkisen mukaan ongelma korostuu Etelä-Suomessa, samoin kuin vapautumisen tuomat hyödytkin.

INSINÖÖRITOIMISTO

Sami Heikkilä

Hiusyrittäjät eivät halua sunnuntaina töihin auppojen aukioloaikojen vapauttaminen ei ole juuri muuttanut käytäntöjä Oulun seudun parturi-kampaamoissa.

Soittokierros alueen kampaamoihin osoittaa, että asiakkaita palvellaan kuten ennenkin. ”Etelä-Suomessa moni yrittäjä piti loppiaisena kampaamon auki, mutta en ole kuullut, että Oulun seudulla olisi kukaan pitänyt”, sanoo Oulun Hiusyrittäjien puheenjohtaja Eeva Heikkinen.

Ennen vuodenvaihteen lakimuutosta kampaamot ovat saaneet olla sunnuntaisin auki rajoitetusti.

Moni kampaamoyrittäjä kokeilikin sunnuntaiaukioloa, kun se tuli mahdolliseksi vuoden 2010 alussa. ”Aika nopeasti yrittäjät siitä luopuivat, koska työntekijöille joutui maksamaan kaksinkertaista palk-

YLITALO OY

TS-Tiimin toimintaan vapauttaminen ei kuitenkaan ole vielä juuri vaikuttanut.

Oulussa ja Rovaniemellä toimiva Parturi-kampaamo Do on avoinna arkisin aamuyhdeksästä iltayhdeksään. Ketju toimii ajanvarauksettomalla konseptilla, eikä aukioloja ole viilattu. ”Meidän toimintastrategiamme ei kestäisi ainakaan samalla miehityksellä viikonlopun aukioloja. Ihmisten pitää saada olla silloin vapaalla”, toteaa yrittäjä Jari Marjala.

Hän ei ole nähnyt ”pöhinään verrattavissa olevaa” tarvetta aukioloaikojen laajentamiseen hiusalalla. ”Alallamme toimitaan itsenäisinä elinkeinonharjoittajina, jolloin yrittäjän vapaus sanelee sen, miten ollaan auki.”

www.findoor.fi findoor@findoor.fi p. 020 8384 530 0400 384 939

Koskipa asiasi kevyttä tai raskasta kalustoa meillä hoituu molemmat!

Kauppatie 18, 91100 Ii • puh. 040 - 754 4377 www.iinrengastyo.com

www.kukkohovipalvelut.fi info@kukkohovipalvelut.fi

Kiinteistö- ja koneurakointipalvelut Remonttipalvelut

✆ 0400 685 302

Siivous- ja kotipalvelut

✆ 040 588 7850

Korkein luottoluokitus ©Soliditet

2012

Toimisto

✆ 045 113 7929

PÄIVYSTYS 24 H/VRK ✆ 0400 685 302

18

MAANANTAINA 4. HuhtikuuTA 2016

Huomiota yrityskauppoihin

P

erustettavilla uusilla yrityksillä, ovat ne sitten kansainvälisille markkinoille ja huimaan kasvuun tähtääviä tai selvästi maltillisemmilla tavoitteilla varustettuja, on valtava merkitys tulevaisuutemme kannalta. Vähemmän näkyvyyttä ovat saaneet omistajanvaihdokset ja niiden merkitys pidempään toimineiden ja toimintansa jo vakiinnuttaneiden pk-yritysten elinvoimaisuudelle. Näitä yrityksiä on Pohjois-Pohjanmaallakin paljon, ja niiden uudistumisen ja kasvun kannalta omistajanvaihdokset ovat yksi keskeinen tekijä.

Suomalaisten yritysten uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä uudet työpaikat ovat Finnveran keskeisiä päämääriä. Siten on luonnollista, että olemme kiinnostuneet myös yritysten omistajanvaihdoksista ja niiden sujuvuudesta.

Finnveran vaikuttavuus muodostuu rahoitusmarkkinoita täydentävän roolin kautta - rahoituksen ei pitäisi muodostua pullonkaulaksi yritysten kehitykselle. Vanhan viisauden mukaan rahalla ei toisaalta voi työntää. Olemmekin viimeaikoina hakeneet omistajanvaihdosten suhteen uutta näkökulmaa – mistä lisää vaikuttavuutta?

Olemme peilanneet viime vuosina tehtyjä tutkimuksia, kuten esimerkiksi valtakunnallisia omista-

janvaihdosbarometreja tai omistajavaihdospalveluiden kansallisia arviointeja ja niiden toimenpidesuosituksia, omiin päivittäisessä työssä tekemiimme havaintoihin sekä keskustelleet aihepiiristä yhteistyökumppaneidemme kanssa. Huomiomme on samalla kääntynyt selvästi aiempaa varhaisempaan vaiheeseen omistajanvaihdosprosessia, ja toisaalta laajaan kumppaniverkostoomme – mitä voimme yhdessä tehdä suomalaisten pk-yritysten omistajanvaihdosten edistämiseksi?

Lisää yleistä tietoisuutta omistajanvaihdosten merkityksestä, entistäkin tiiviimpää ja koordinoidumpaa valtakunnallista ja alueellista yhteistyötä toimijoiden välillä, yrittäjien herättelyä, ostajien aktivoimista, asiantuntijoiden tarjoamien palveluiden hyödyntämistä, yrityksen arvon ja sen muodostumisen ymmärtämistä – olisiko tuossa niitä keskeisimpiä haasteita, joihin keskittymällä saamme lisää vaikuttavuutta?

Edellä mainittujen teemojen puitteissa haluamme herättää lisää keskustelua ja luonnollisesti myös toimintaa. Yksittäisen toimijan resurssit ovat rajalliset, mutta pk-yrityskentän julkisten ja yksityisten toimijoiden verkostona voimme varmasti ottaa merkittäviä omistajanvaihdosten sujumista edistäviä as-

keleita. Tulemme kuluvan vuoden aikana omalta osaltamme työskentelemään noiden askeleiden vauhdittamiseksi.

Vuonna 2015 teimme erilaisiin pk-yritysten omistusjärjestelyihin liittyviä rahoituspäätöksiä ympäri maata noin 120 miljoonalla eurolla, joka kohdistui lähes tuhannen yrityksen omistusjärjestelyihin. Yrityskauppavolyymistä ei ole käytettävissä kattavia valtakunnallisia tilastoja, mutta arviot liikkuvat keskimäärin 2500 kappaleessa.

Olemme iloisia, että voimme omalta osaltamme toimia merkittävässä roolissa vauhdittamassa pkyritysten omistusjärjestelyjä!

Juuso Heinilä Pohjois-Suomen aluejohtaja Finnvera Oyj

KESÄTREFFIT pe 10.6. KLO 12–15

Isokatu 4, PPY:n toimisto ja sisäpiha

Tule katsomaan ja kuuntelemaan, mitä hyödyt Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenyydestä!

Kesätreffeillä esittelemme jäsenpalvelumme sekä jäsenetumme. Ohjelmassa on myös verkostoitumista, musiikkia sekä pientä purtavaa ja juotavaa.

Katso tarkempi ohjelma www.ppy.fi ›› tapahtumia ja koulutuksia

yrittäjät kysyvät ja asiantuntijat vastaavat

Mitä työnohjaus on?

VASTAUS JAANA LEINO Muutosmatka

T

yönohjauksessa pohditaan koulutetun työnohjaajan kanssa työntekijän suhdetta työhön, itseensä työntekijänä, itsensä johtamiseen, työyhteisöön ja sen toimivuuteen, koko organisaatioon ja/tai ulkopuoliseen maailmaan. Se on vaihtoehtoisten näkökulmien tarkastelua ja ymmärtämistä, kuinka olla näissä erilaisissa suhteissa. Teemoina voivat olla

muun muassa muutos, ristiriidat, jaksaminen, kokemuksien hyödyntäminen, ideoiminen, ongelmien kohtaaminen, tekemisen kurinalaisuus, ennustettavuus ja vastuunottaminen. Työnohjauksessa osallistutaan, innostutaan ja kunnioitetaan erilaisuutta, mutta pyritään sietämään prosessin keskeneräisyyttä. Osallistujat tuovat työnohjauksessa oman osaamisen ja taidot yhteiseen käyttöön. Siitä hyödytään, koska tavoitteet määritellään alussa, niiden toteutumista arvioidaan ja työnohjaajalla on erityisosaamista yhteistyöstä eri tilanteissa. Työnohjausta toteutetaan sovitun ajanjakson verran eri aloilla yksilö-, esimies-, ryhmä- tai työyhteisön työnohjauksena.

Pitkääkö irtisanotulle toimitusjohtajalle maksaa?

Jouduimme tiettyjen syiden vuoksi irtisanomaan toimitusjohtajamme. Nyt ex-toimitusjohtaja vaatii meitä maksamaan hänelle ”kotiin” kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan. Pienelle firmalle se olisi kohtuuton rasite. Pitääkö vaan maksaa?

VASTAUS TONI ISOLUOMA Asianajaja, Oulu Asianajotoimisto Isoluoma

K

orkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että osakeyhtiön toimitusjohtajan asemaa ei arvioida työsopimuslain nojalla. Toimitusjohtajan on katsottu olevan lakisääteinen toi-

mielin, ei työntekijä. Toimitusjohtaja ei siten ole työsuhteessa yritykseen. Sen vuoksi häneen ei sovelleta myöskään esimerkiksi työsopimuslain mukaista irtisanomisaikaa eikä irtisanomisajan palkkaa koskevia määräyksiä.

Toimitusjohtajan ja yhtiön välistä sopimusta sanotaan johtajasopimukseksi. Johtajasopimuksesta ei ole omaa lakiaan, vaan sopimukseen sovelletaan yleistä sopimusoikeutta. Johtajasopimukseen voidaan sopimalla liittää irtisanomisaika tai sitä vastaava korvaus.

Jos korvauksesta ei ole sovittu, ei sitä tarvitse maksaakaan.

Saako alv-huojennuksen takautuvasti?

Yritykseni on ollut arvonlisäverovelvollinen koko toimin­tansa ajan. Sen liikevaihto oli sekä tilikaudella 1.1-31.12.2014 että 1.1.31.12.2015 alle 22.500 euroa, mutta en ole ilmoittanut verottajalle vaativani alhaiseen liikevaihtoon perustuvaa arvonlisäveron alarajahuojennusta. Olenko menettänyt noilta tilikausilta huojennuksen määräisen tulon?

VASTAUS TEUVO VÄLIKANGAS Toimitusjohtaja, KTM, YNEAT Tilitoimisto Y-Tili Oy

E

t ole menettänyt, jos ilmoitat tiedot kolmen vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jota huojennus koskee.

Tiedot on yleensä annettava saman ilmoitusjakson kausiveroilmoituksella kuin ne olisi muutenkin annettu. Alarajahuojennuksen voi kausiveroilmoituksen li-

säksi saada myös hakemuksen tai muun selvityksen perusteella.

Lisäksi: Tilikausia 2014 ja 2015 koskien alv:n alarajahuojennus lasketaan vanhojen rajojen mukaan.

Arvonlisäverottoman toiminnan raja nousi 1.1.2016 8 500 eurosta 10 000 euroon ja verohuojennukseen oikeuttavan liikevaihdon yläraja nousi 22 500 eurosta 30 000 euroon.

Uusia rajoja sovelletaan 1.1.2016 ja sen jälkeen alkaviin tilikausiin.

Silloin, kun huojennusta ei ole kirjattu tuloksi kirjanpidossa, huojennus tuloutetaan veroilmoituksella.

19

MAANANTAINA 4. HuhtikuuTA 2016

PPY:N ALUEELLISET JÄSENEDUT 2016 CARITAS-LÄÄKÄRIT

Pomojen Polin hyvinvointia tukeva terveystarkastus 90€/45 minuuttia lääkärin vastaanotto (sis. laajan verenkuvan, kolesteroliarvot sekä paastoverensokerin).

Lisätietoja: liiketoimintajohtaja Paula Tuominen p. 044 734 0301, paula.tuominen@caritaslaiset.fi, www.caritaslaakarit.fi

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Paikallisyhdistykset ja puheenjohtajat 2016

Elisa

Jopa satojen eurojen edut osoitteessa elisa.fi/yedut.

Yhteydenpitokanavat kootusti osoitteesta: yritysten-asiakastuki.elisa.fi.

FENNIA

Jäsenetuihin kuuluu esim. 50 %:n alennus sairausvakuutuksen päiväkorvausosan maksusta ja pysyvän työkyvyttömyyden turva 10 % korkeammalla korvaussummalla. Lisätietoja: Myyntijohtaja Jyrki Kettukangas p. 010 503 3219 ja 040 763 8895 tai jyrki.kettukangas@fennia.fi fennia.fi/suomenyrittajat ja 010 503 8818.

FENNOVOIMA OY

Yhteydenotot: Vanhatie 48, 86100 Pyhäjoki, p. 020 757 9200, pyhajoki@fennovoima.fi, www.fennovoima.fi

FINNVERA OYJ

Rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen.

Finnvera Oyj, Sepänkatu 20, 90100 Oulu.

Asiakaspalvelu p. 029 460 2580, www.finnvera.fi

FORUM24

20 %:n alennus hinnastohinnasta jäsenyrityksille.

Lisätietoja: Päätoimittaja Martti Turunen, p. 0400 699 522.

Myyntijohtaja Timo Mehtälä, p. 0400 688 566.

NORDEA

Apua yritystoiminnan perustamiseen liittyviin kysymyksiin sekä rahoitus- ja maksuliikejärjestelyihin. Toimivalle yritykselle rahoitusratkaisuja investointeihin, käyttöpääoman hallintaan sekä kasvuun ja kansainvälistymiseen, korkoriskiltä suojautumista ja maksuliikejärjestelyjä unohtamatta. Yhteydenotot: Kari Ollikainen, Oulun yrityskonttori, p. 050 321 6052, Kari.J.Ollikainen@nordea.fi, www.nordea.fi

OSAO, oppisopimusyksikkö

Oppisopimukset. Lisätietoja: Oppisopimusyksikkö p. 040 141 5320, Yhteyspäällikkö Unto Kärki p. 050 331 3553

RASTOR OY

Rastorin avoimet koulutuspäivät 200 € + alv (norm. 250 € + alv).

Lisätietoja: Rastor Oy, Sepänkatu 20, 90100 Oulu.

Tuote- ja palvelukehittäjän koulutukset: Satu Puhakka, p. 0400-560700, satu.puhakka@rastor.fi Yrityksen osto-/myyntivalmennukset omistajanvaihdokseen: Antti Vasela, p. 0400-294433, antti.vasela@rastor.fi

MUUT ALUEELLISET JÄSENEDUT: LÄHITAPIOLA POHJOINEN

Yrittäjän Omaturva. Jos olet alle 45-vuotias jäsen, kysy yrityksen maksuttomasta investointisuojasta ja terveystarkastuksesta osana vakuutusta. Yrittäjien jäsenetuna 40 €:n lahjakortti, kun suosittelemasi yritys on tullut meille asiakkaaksi. Yhteydenotot: Myyntijohtaja Mika Kuusikko, p. 040 528 1348, mika.kuusikko@lahitapiola.fi, www.lahitapiola.fi

MTV OY, Pohjois-Suomi

10% maksutonta lisänäkyvyyttä ensimmäiseen kampanjaan.

Lisätietoja: Päivi Sipola, p. 0400 998 171, päivi.sipola@mtv.fi, www.mtv.fi/spotti

NORWEGIAN

Alennukset kaikille Suomen kotimaanlennoille sekä Helsingistä Tukholmaan, Kööpenhaminaan, Osloon, Lontooseen ja Barcelonaan lennettäessä.

Lisätietoja: Markus Forsström, p. +46735229119, markus.forsstrom@norwegian.com

ISKU

Normaalihintaiset tuotteet -42%. www.isku.fi

Haapaveden Yrittäjät ry Mikko Lehtonen p. 044 275 1339 mikko.lehtonen@ctindustrial.fi haapaveden@yrittajat.fi Hailuodon Yrittäjät ry Hannu Karvosenoja p. 044 544 7799 karvosenoja.hannu@gmail.com hailuodon@yrittajat.fi Haukiputaan Yrittäjät ry Tiina Sotaniemi p. 044 342 0341 kukkajahautaus@sotaniemi.fi haukiputaan@yrittajat.fi Iin Yrittäjät ry Markku Koskela p. 040 529 7697 markku.koskela@ii.fi iin@yrittajat.fi Kempeleen Yrittäjät ry Matti Räisänen p. 08 562 0310 matti.raisanen@kempeleenjatekuljetus.fi kempeleen@yrittajat.fi Kiimingin Yrittäjät ry Miika Sutinen p. 0400 762 468 miika.sutinen@pp.inet.fi kiimingin@yrittajat.fi Kuivaniemen Yrittäjät ry Ari Kaakkuriniemi p. 050 441 3121 kaakkuriniemi@suomi24.fi kuivaniemen@yrittajat.fi Kuusamon Yrittäjät ry Matti Pohjola p. 0400 451126 matti.pohjola@nordicholidays.com kuusamon@yrittajat.fi Kärsämäen Yrittäjät ry Anu Kallio p. 040 912 1665 anuk.kallio@gmail.com karsamaen@yrittajat.fi Limingan Yrittäjät ry Joonas Tuomikoski p. 040 733 1446 joonas.tuomikoski@limingankiinteistohuolto.fi limingan@yrittajat.fi

Pohjois-Pohjanmaan Startup-yrittäjät ry Ykä Marjanen p. 040 590 4048 yka.marjanen@gmail.com www.starttaamo.fi Pudasjärven Yrittäjät ry Marko Rautio p. 050 501 9090 marko@rautioky.fi pudasjarven@yrittajat.fi Pyhäjoen Yrittäjät ry Jaana Pehkonen p. 050 911 0591 idejaana@icloud.com pyhajoen@yrittajat.fi Pyhäjärven Yrittäjät ry Raija Leppäharju p. 0400 280 790 raija@pjtili.fi pyhajarven@yrittajat.fi Raahen Yrittäjät ry Heikki Ventonen p. 0400 540 563 heikki.ventonen@gmail.com raahen@yrittajat.fi Siikajoen Yrittäjät ry Raine Niinimaa p. 040 514 3539 raine.niinimaa@ruukinturvallisuuspalvelut.fi siikajoen@yrittajat.fi Siikalatvan Yrittäjät ry Tanja Heikkonen p. 0400 237 760 tanja.heikkonen@k-market.com siikalatvan@yrittajat.fi Taivalkosken Yrittäjät ry Pekka Vääräniemi p. 08 842 320, 040 709 6929 pekka@vaaraniemi.net taivalkosken@yrittajat.fi Tyrnävän Yrittäjät ry Annukka Suotula-Ervasti p. 044 750 5051 annukka.suotula@gmail.com tyrnavan@yrittajat.fi Utajärven Yrittäjät ry Markku Juntunen p. 0400 283 172 markku.juntunen@utanet.fi utajarven@yrittajat.fi

Lumijoen Yrittäjät ry Kalevi Lämsä p 0400 383 600 kalevi.lamsa@lumian.fi lumijoen@yrittajat.fi

Vaalan Yrittäjät ry Mika Alakurtti p. 040 532 3923 mika.alakurtti@k-market.com vaalan@yrittajat.fi

Muhoksen Yrittäjät ry Raimo Klasila p. 050 567 9757 raimo.klasila@maaseutulehdet.fi muhoksen@yrittajat.fi

Vihannin Yrittäjät ry Rauno Pitkänen p. 0400 894 134 rauno.pitkanen@hotmail.fi vihannin@yrittajat.fi

Oulaisten Yrittäjät ry Tapani SIpilä p. 040 558 5163 tapsa525@gmail.com Oulaisten@yrittajat.fi

Yli-Iin Yrittäjät ry Risto Päkkilä p. 0400 388 165 risto.pakkila@ouka.fi yli-iin@yrittajat.fi

Oulun Yrittäjät ry Jussi Riikonen p. 040 310 0501 jussi@videcam.com oulun@yrittajat.fi

Ylikiimingin Yrittäjät ry pj. Heikki Väänänen p. 0400 493 573 heikki@sahko-artpe.fi ylikiimingin@yrittajat.fi

Oulunsalon Yrittäjät ry Katriina Ruonio p. 045 13 906 31 kk.ruonio@konttoripalvelu.fi oulunsalon@yrittajat.fi

20

MAANANTAINA 4. HuhtikuuTA 2016

k parhaat palvelut k HAAPAVESI

Parhaat Palvelut

Erikoishammasteknikko Vesa Kuusirati puh. 08

451 075 KUIVANIEMI

Parhaat Palvelut

Kodin kaikki kiintokalusteet suoraan valmistajalta!

Säävälät Oy TASOITE- ja MAALAUSTYÖT 040 1272 883 www.ht-maalaus.fi htmaalaus@gmail.com

www.saavalat.fi puh. (08) 5540 912 • posti@saavalat.fi

JALKATERAPIA Maarit Koski Myllytie 4, Lassintalo Tuira, 90500 Oulu P. 0400 569 518

Kodin Laaturemontit & Rakentaminen Puh. 0207 410 980 www.nilax.fi

Ratkaisukeskeinen asiantuntija

Kuiva-Kaluste Oy

INNO & VIRE

Muovitehtaantie 5, 95100 Kuivaniemi | p. 041 4605 414 myynti@kuivakaluste.fi | www.kuivakaluste.fi

Työnohjaus - Valmennus - Koulutus - Sovittelu

OULU

Parhaat Palvelut

Maanrakennus- ja kuljetuspalvelut

Marja Puirava-Hanhela • Puh. 040 735 9271 • info@innovire.fi

www.innovire.fi Laadukkaat, kotimaiset ikkunat ja ovet asennettuna • Siivouspalvelut • Asiointi- ja avustamispalvelut Meiltä myös ARVONLISÄVEROTON kotityöpalvelu

• Sohvien ja nojatuolien pesut • Tekstiili- ja vaatehuolto • Ruokapalvelut

Kotityöpalvelut • Oulu

P. 0440 861 120 www.prokaks.fi Lehmikentäntie 65, KIIMINKI • Puh. 050 388 3161

www.oulunyrityskalusto.fi Haaransuonkuja 3 90240 Oulu

www.ikkunamaisteri.fi

Lumijoentie 8, 8–16, puh. 050 3818 006 myynti@palametalli.fi

ITSENÄINEN POHJOISSUOMALAINEN

• Tilintarkastus • Yritysjärjestelyt • Erityistilintarkastukset • Verokonsultointi • Erikoistoimeksiannot • Yrityskaupat

Anne Karppinen-Salonpää, HTM 0400 687 900 Mika Kemppainen, HTM ..........050 311 0957 Kirsi Kontro, HTM ...................... 050 668 51 Jari Nurkkala, KHT .................. 040 540 6154 Janne Pesonen, HTM .............. 050 405 2515 Simo Salonen, KHT .................040 558 2480 Timo Salonen, KHT .................040 742 5975 Kari Salonpää, HTM ................0400 687 321 www.pstilintarkastus.com Kirkkokatu 5, OULU

TAIVALKOSKI

Parhaat Palvelut

MONIPUOLISET KULJETUSPALVELUT TAIVALKOSKELLA Lavetti-, erikois- ja vaihtolavakuljetukset, nosturityöt, nostokorityöt ja haketuspalvelut

Puh. 040 5318 967

TORNIO

Parhaat Palvelut

Kaikki atk-asiasi kuntoon samasta osoitteesta!

K I I n T e S T Ö H U O lT O

J e r n v a l lK Y T o r i k aT u 5 6 , 9 0 1 2 0 o u L u P. 0400 686 861/24 h, Ts To 08 376 433 k i i n T e i s T o h u o LT o @ j e r n v a L L . f i w w w. j e r n v a L L . f i

Kiinnitysalan ammattilainen Myymälä avoinna arkisin 7.00 – 16.30 LA ja SU: suljettu Tyrnäväntie 4, OULU Tervetuloa!

P. 044 700 7560

Rautatienkatu 52, 90120 Oulu

Parhaat Palvelut

Asentajankatu 4, 95450 Tornio Puh. 040 0104 971

VAALA

MAANANTAINA 4. HuhtikuuTA 2016

MITÄ SIITÄKIN TULISI, JOS EI OLISI YHTÄÄN YRITYSTÄ?

Yrittäjät luovat uutta ja pitävät Suomen pyörät pyörimässä. Se vaatii kovaa työtä – yrittämistä.

Yrittäjät työllistävät ja maksavat suuren osan veroista. Jos sen jälkeen jää jotain itsellekin, se on ihan oikein. Yrittäjät ovat tottuneet pärjäämään omillaan. Mutta kyllä jokainen joskus apua, tukea ja verkostoja tarvitsee. Siksi kannattaa liittyä Suomen Yrittäjiin: yrittajat.fi/liity

21

22

MAANANTAINA 4. HuhtikuuTA 2016

PALVELUT YRITTÄJILLE 2016

Yrittäjän palvelusivusto

Marjo kolehmainen toimitusjohtaja marjo.kolehmainen@yrittajat.fi 050 5277 288

KIRSI ANTTILA järjestöpäällikkö kirsi.anttila@yrittajat.fi 0500 685 148

SARI REINIKAINEN-LAINE yhteyspäällikkö sari.reinikainen-laine@yrittajat.fi 0500 686 174

MILLA RAAPPANA koordinaattori milla.raappana@yrittajat.fi 050 395 9877 010 322 1980

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien maksuttomat neuvontapalvelut Pohjois-pohjanmaan yrittäjät Isokatu 4. 90100 Oulu, puhelin: 010 322 1980, www.ppy.fi

Lakiasiat ja yritysjuridiikka Toimistot vastaavat juridiikan kysymyksiin.

HUOM! Erityisalat mainittu toimistoittain.

Asianajotoimisto Botnia Oy Oulu, Helsinki, Raahe p. 0207 797 500 toimisto@botnialaw.fi www.botnialaw.fi Sopimusjuridiikka, yritysjärjestelyt, oikeudenkäynnit, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat ja työoikeus.

Asianajotoimisto Isoluoma Oulu, Oulainen p. 08 534 7700 toimisto@isoluoma.fi www.isoluoma.fi Työoikeus, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, sopimusoikeus ja muu liikejuridiikka.

Asianajotoimisto Krogeus Oy p. 029 000 6400 www.krogeus.com Työoikeus, rakentamisoikeus ja sopimusoikeus.

KPMG Oy Ab p. 020 760 3483 www.kpmg.fi Liikejuridiikka, sopimukset, työoikeus, oikeudenkäynnit, yritysjärjestelyt.

Asianajotoimisto Juha Ryynänen Oy p. 0400 120 230 www.juharyynanen.fi Sopimukset, yrityskaupat ja oikeudenkäynnit.

Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy Oulu, Raahe, Helsinki p. 010 841 9900 www.laaka.fi Sopimusjuridiikka ja yritysjärjestelyt, kiinteistöja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat, työoikeus ja oikeudenkäynnit.

Asianajotoimisto Kurikka & Lämsä Oy Kuusamo puh. 040 737 9546 puh. 08 8512519 harri.lamsa@kurikkalamsa.fi www.kurikkalamsa.fi Ernst & Young Oy p. 040 770 7088 www.ey.com/fi Yritysjärjestelyt, arvonmääritykset, tuloverotus, sopimusoikeus, työoikeus, julkiset hankinnat ja muu liikejuridiikka.

Talenom Konsultointipalvelut Oy Matti Eilonen p. 0207 525 212 matti.eilonen@talenom.fi www.talenom.fi Yritysjärjestelyt sekä yhtiö-, vero-, sopimus- ja työoikeus.

Talvea Oy p. 050 525 9586 petteri.ruotoistenmaki@talvea.fi www.talvea.fi Yritysten verokysymykset, sopimusjuridiikka, sukupolvenvaihdokset, yritysjärjestelyt ja –kaupat sekä yritysten arvonmääritykset.

Myynti, markkinointi, YRITYSTEN KASVU, muotoilu, PATENTTI ja KANSAINVÄLISTYMINEN CoCom KielipalvelutCoCom Corporate Communications Oy p. 010 439 3830 cocom@cocom.fi www.cocom.fi Täyden palvelun kielitoimisto: käännöspalvelu, konferenssitulkkaus, kielentarkistus, kielikoulutus ja -konsultointi.

GST Graafinen Studio p. 08 312 1540 www.graafinenstudio.com Visuaalinen ja mainonnan suunnittelu, internet-sivut, kirjamuotoiset julkaisut, jäsenneuvonta, jäsenalennus -10 % toimeksiannosta

Tommi Sirviö kehityspäällikkö omistajanvaihdokset tommi.sirvio@yrittajat.fi 050 320 2092

Pääsääntöisesti lakimiehet päivystävät joka toinen keskiviikko.

Päivystyksistä lisää Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsentiedotteesta.

Maksuton puhelinneuvonta jäsenyrittäjille SY:n jäsennumerolla kaikilta asiantuntijolita ma-pe toimistoaikana.

Omistajanvaihdokset, YRITYSJÄRJESTELYT, VEROKYSYMYKSET, YRITYSKAUPAT JA ARVONMÄÄRITYKSET

Berggren Oy Ab Oulu p. 010 227 2100 Oulu www.berggren.eu oulu@berggren.fi.

Täyden palvelun IPR-talo.

Palveluihimme kuuluvat mm. patentteihin, tavaramerkkeihin, mallisuojaan ja muuhun IPR:ään liittyvät suojaamis-, sopimus- ja riidanratkaisuasiat.

MCon Partners Oy p. 040 528 5383 sirpa.kovaniemi@ mconpartners.com Yrityksen rahoitusaseman arviointi, terveyttäminen, rahoituksen suunnittelu ja toteuttaminen. Talousjohtaminen ja liiketoiminnan kehittäminen. Yritysjärjestelyt. Sopimusjuridiikka ja omistaja- ja sukupolvenvaihdokset ja verokysymykset. Tuotantotalous, teknologia, markkinat ja kansainvälistyminen.

Tulevaisuuden Kasvupolut Oy p. 040 834 0809 antti.karjula@kasvupolut.fi www.kasvupolut.fi Yritysten kokonaisvaltainen kehittämistyö: yritysten kuntokartoitus ja kehittämissuunnitelmat.

Erityispainopisteenä myynnin ja markkinoinnin kehittäminen sekä yrityksen kasvu ja kansainvälistyminen.

Vientiverkostot Pohjois-Ruotsin ja Norjan alueella.

Teollinen muotoilu, myymäläsuunnittelu ja konsultointipalvelut Muotoiluasema Oy Oulu info@muotoiluasema.fi www.muotoiluasema.fi p. 0207 345 201 Jäsenneuvonta, jäsenalennus – 10 % toimeksiannosta.

tiina.talala@yrittajat.fi 050 441 4718

Paula PIHLAJAMAA Hankinta-asiat ja omistajanvaihdospalvelut Projektiassistentti paula.pihlajamaa@yrittajat.fi 050 4399 808

Jäsenyrittäjille maksuttoman puhelinneuvonnan lisäksi maksuton LAKIMIESPÄIVYSTYS Yrittäjien toimitiloissa Isokatu 4, Oulu.

VARAA AIKA ppy@yrittajat.fi ja maksuton OMISTAJANVAIHDOSOPASTUS varaa aika tommi.sirvio@yrittajat.fi maksuton HANKINTA-ASIAMIESOPASTUS varaa aika tiina.talala@yrittajat.fi

PATENTIT, TAVARA­MER­KIT, MALLIOIKEUDET JA IPR-LAKIPALVELUT

Softers Oy p. 08 2379 9330 softers@softers.net www.softers.net Internetsivut, verkkokauppa, julkaisujärjestelmät ja visuaalinen suunnittelu

Tiina Talala

Hankinta-asiamies

Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy Simo Salonen, KHT p. 040 558 2480 simo.salonen@tilisalonen.fi PWC Pricewaterhouse Coopers Oy Perttu Ervasti, p. 040 538 2692 Risto Mätäsaho p. 040 537 8863 www.pwc.fi Yritysjärjestelyt, yritysten myynti- ja ostotoimeksiannot, sukupolvenvaihdokset, arvonmääritys, DD-tarkastukset sekä järjestelyihin liittyvä sopimusjuridiikka. Yritystoiminnan verokysymykset.

Liiketoiminnan kehittäminen ja kasvattaminen sekä strategiaprosessit. Liiketoiminnan tervehdyttäminen.

Tilitoimistojen yleisneuvonta Tilitoimisto Y-Tili Oy Teuvo Välikangas, KTM, yritysneuvojan EAT p. 040 766 9476 info@y-tili.fi www.y-tili.fi Taloushallinnonpalvelujen yleisneuvonta. Aloittavien yritysten rahoitus-, vakuus-, lomake- ym. neuvonta.

YRITTÄJÄN HYVINVOINTI Muutosmatka Jaana Leino T:mi Jaana Leino p. 040 9317 212 jaana.leino@muutosmatkajl.fi www.muutosmatkajl.fi kuntoutuksen ohjaaja (yamk), perheterapian psykoterapeutti (Valvira, Kela) Ensimmäinen tapaaminen (kesto 45 min.) ilmainen PPY:n jäsenyrityksille.

Työnohjaus, päihdetyö, parija perheterapia.

YRITTÄJIEN TUKIPUHELIN p. 050 4625 460 Yrittäjä, jos tarvitset keskus­teluapua asioihisi, soita.

YRITTÄJÄN VERTAISTUKIPUHELINPALVELU Vertaistukea yrittäjältä yrittäjälle

046 923 7955 046 923 7956

Matti Harila p.

Jorma Ketola p.

Jäsenneuvonta puhelimitse maksutonta jäsenyrittäjille, jäsenalennus

– 10 %

toimeksiannosta

2016

Pääyhteistyökumppanit

23

MAANANTAINA 4. HuhtikuuTA 2016

Uudet Jäsenet

Haapaveden Yrittäjät ry

Oulaisten Yrittäjät ry

Oulunsalon Yrittäjät ry

Kylpyläsaari Oy

Finwix Oy

Pujenko Fashion Oy

TukiUkko

Hyvinvointipalvelut Sarilainen

Haukiputaan Yrittäjät ry Arjen Löytö

Oulun Yrittäjät ry

hoitola Anita Erkkilä

Valkia Services

Mattipatti Oy

Asianajotoimisto Ferenda Norden Oy

Työkalukoneistus Partanen Oy

Millit Oy

Liiko - Liikuntapalvelut Topin Paja Tili-Tekno Pelttari Oy LAromit Oy Sirius Power Oy

Finnace Oy

IIN Yrittäjät ry

IdHAIR Finland Oy

Parturi-kampaamo Tango

Mint Company Oy

Kömmänä Oy

Mikko Flink

OKT Talotekniikka Oy

JOM Vene Oy

Kempeleen Yrittäjät ry

Pohjois-Suomen Tukipalvelu Oy

Tmi Sonja Pietarila

Sielunliike

Raahen Kännykkäkauppa Oy

MediDive Oy

Pekka Sakari Niemelä Consulting

Ouluntien Autohuolto Oy

Kuivaniemen Yrittäjät ry

Arkkitehtitoimisto Pia Krogius

Ismo Piri

Digital Media Borealis Oy

HM-Trading Sähköpalvelu JP Oy Ahvi Oy

Limingan Yrittäjät ry

Artturintie 7 • 92140 Pattijoki • p. 040 570 5258 Vapaita hoitopaikkoja, ota yhteyttä!

Pudasjärven Yrittäjät ry

Rakennuttamis- ja projektipalvelut Pirttilahti Oy

Kuusamon Yrittäjät ry

EROKUJA P A N N PÄIVÄKOTI

PT Imperium

Noodle Bar 9 Oy

Innostuksen Hetki

Asiakkaan Ääni Oy Taksi 68 Oulu Mikko Hekanaho Suunta Meklarit Oy A-Power Systems Oy Kasi-urakointi Virpi Väisänen Tmi

Hyvinvointivalmennus Omin Voimin

T:mi Emma Nyman

Ravintovalmennus Power to life

Oulun Jäähdytystekniikka Oy

Tupoksen Tili- ja toimistopalvelut

SK Sales Consulting avoin yhtiö

Tmi Wanhan Kirppis

TE-Coaching

Lobulus Oy

Pyhäjoen Yrittäjät ry Pyhäsalmen Auto- ja traktorihuolto Oy Vaakaporauspalvelu VPP Oy

Raahen Yrittäjät ry

SiikaLATVAN Yrittäjät Ry Taksipalvelut Ville Piiponniemi

FINNWIN, LUOTTAMUKSESI ARVOINEN • Yrityskaupat ja yrityksen arvonmääritykset • Täyden palvelun tilitoimisto • Talouskoulutus ja -konsultointi Finnwin Lions Oy, Teknologiantie 1, Oulu Juha Jokikokko 040 823 5205, www.finnwin.fi Laskentatoimi Markkula, Suksitie 6 A Tyrnävä Anu Irjala 040 823 5200, www.laskentatoimi.net

Joni Oja Hotelli-Ravintola Järvihelmi Oy Feelia Oy

Tyrnävän Yrittäjät ry

Yli-Iin Puu ja Turve avoinyhtiö

Lämpö- ja kylmäasennus Välimäki Oy

VIHANNIN Yrittäjät ry Hiushoitola Tucca Park

Myrskyläntie 4, 90460 Oulunsalo | puh. 050 366 9875 verhoomo@lumonia.fi | www.lumonia.fi Avoinna: ti–ke 10–18, to–pe 10–16,

www.ppy.fi

MAANANTAINA 4. HuhtikuuTA 2016

24

ONKO YRITYKSELLESI TULOSSA LAITE- TAI KALUSTOHANKINTOJA? Osamaksu- tai leasingrahoitus Säästöpankki Optiasta.

* Puhelun hinta: lankapuh. 0,0835 € + 0,0691 €/min, matkapuh. 0,0835 € + 0,1669 €/min

KEMPELE

Hannu Suorsa rahoituspäällikkö 029 041 2648 044 732 2639

PYHÄSALMI

KUUSAMO

Merja Kemppainen rahoituspäällikkö 029 041 2568 044 732 1018

Mari-Anne Mankinen konttorinjohtaja 029 041 2567, 044 544 2567

Martti Koponen rahoituspäällikkö 029 041 2627 044 732 2627

Sari KoskelaKeskitalo rahoituspäällikkö 029 041 2632 044 348 2632

Kyösti Haasanen lakimies 029 041 2628

Erja Bergman konttorinjohtaja 029 041 2631 044 508 2631

Ville Pekkala konttorinjohtaja 029 041 2601 044 732 2601

OULU

Eija Kiviluoma rahoituspäällikkö 029 041 2635 050 523 2684

Zeppelinintie 1, 90450 KEMPELE, puh. 029 041 2637 Kitkantie 15, 93600 KUUSAMO, puh. 029 041 2565 Kirkkokatu 10, 90100 OULU, puh. 029 041 2630 Ollintie 11, 86800 PYHÄSALMI, puh. 029 041 2620

www.saastopankki.fi/optia