Stxxx15100500

Talouselämän ja yrittämisen erikoislehti | www.ppy.fi

5 /2015

Vuoden 2015 Kaupantekijä löytyi Limingasta Sivu 8

Työllisyyttä paremmaksi pilottihankkeella

Utajärven kunnalta palvelulupaus

Häälomakin yhdessä harrastaen

sivu 3

sivu 5

sivu 16-17

Yrittäjä vapaalla:

2

MAANANTAI 5. LOKAKUUTA 2015

Pääkirjoitus

Puheenjohtajalta:

Paikallinen sopiminen tukee kasvua

Maahanmuuton mahdollisuudet

H

P

allitus ja työmarkkinajärjestöt pääsivät eteenpäin kilpailukyvyn parantamiseen liittyvissä toimenpiteissä. Tosin määrätietoinen ja pitkäjänteinen muutos, jota yrittäjät kaipaavat, alkaa näyttää väliaikaiselle yhden hallituskauden kestävälle tilapäisratkaisulle.

Mitä tapahtuu kolmen vuoden päästä? Hallituksen olisi kyllä nyt syytä tosissaan tarkastella oman ratkaisunsa määräaikaisuutta. Uskoa kasvuun ei viime vuosina ole ollut juuri epävarmuudesta, jatkuvista muutoksista ja poukkoilevasta säädännöstä johtuen. Tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Se luo uskoa.

Yrittäjäkunta on varsin monimuotoinen. Osalle olisi sopinut hallituksen alkuperäinen esitys paremmin ja osalle tuntuu uusi ratkaisu kelpaavaan. Määräaikaisuus ja ratkaisun monimuotoisuus voidaan kuitenkin saada tasapainoon lisäämällä paikallista sopimista. Tavoite on kirjattu hallitusohjelmaan ja tästä tavoitteesta tulee pitää kiinni. Se yksistään tulee arvioiden mukaan lisäämään Suomessa uusia työpaikkoja jopa 70000. Näistä osa tulee varmasti myös Pohjois-Pohjanmaalle.

Paikallisen sopimisen salliminen ei tarkoita työehtosopimusten yleissitovuudesta luopumista. Se tarkoittaa, sitä, että tarvittaessa yrityksissä voidaan asioista sopia toisin kuin mitä työehtosopimuksissa määrätään, olipa ne yleissitovia tai ei.

Tämä tulee olemaan loistava muutos, joka nostaa erityisesti ne yritykset voimakkaampaan kasvuun, joissa on johtaminen, laatu ja työyhteisön ilmapiiri kunnossa. Paikallinen sopiminen tukee hyvää johtamiskulttuuria ja yritysten

kasvua. Paikallisessa sopimisessahan on kyse, että yrittäjä ja työntekijät yhdessä sopivat asioista. Näin voidaan yrityskohtaisesti miettiä, miten yritys pärjää parhaiten kilpailussa.

Kaikkiaan hyviä muutoksia on nyt vireillä. Työsuhteen ehtoihin ollaan tuomassa työllistämiskynnystä madaltavia elementtejä, esimerkiksi koeajan pidennys yhteen vuoteen. Byrokratian vähentämiseen liittyvät säädösten purut ovat myös osaltaan helpottamassa yrittäjien toimintaa. Lisäksi muut nyt sovitut kilpailukyvyn nostoon tähtäävät toimet tukevat yrittäjien kasvumahdollisuuksia.

Yritysten kasvussa tärkein rooli on itse yrityksellä. Yrittäjyys itsessään on jokapäiväistä tutkistelua, miten itse voi toimia paremmin, myydä enemmän ja onnistua useammin. Periksi ei saa antaa. Edessä on parempi tulevaisuus.

ohjois-Pohjanmaan Yrittäjien edellisestä hallituksen kokouksesta oli ehtinyt kulua muutama kuukausi, enkä olisi aivan heti arvannut, että maahanmuuttoon liittyvät asiat olisivat olleet syksyn ensimmäisessä hallituksen kokouksessa yhtenä keskustelun aiheena.

Näin maailma muuttuu nopeasti, ja me yrittäjät jos ketkä, olemme tottuneet muuttumaan nopeasti sen mukana. Näin ollen keskustelu maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin liittyvistä asioista oli hyvä aloittaa hallituksessa ja jatkaa sitä näin oman lehden sivuilla.

Valmiita vastauksia tai ratkaisuja ei meillä kenelläkään taida tässä vaiheessa olla, joten en keskity tässä kirjoituksessa maahanmuuton syihin tai muihin keskeisimpiin kysymyksiin, vaan pyrin pohtimaan tätä käsillä olevaa asiaa meidän yrittäjien näkökulmasta

ja peilaamaan sitä tulevaisuuteen.

Kotouttamistoimet ovat avaintekijä ja työllistyminen sekä niissä toimissa onnistuminen. Yrittäjät keskustelevat tällä hetkellä siitä, miten kotouttamisprosessia saataisiin nopeutettua ja ihmiset saataisiin nopeammin työelämään sekä mukaan yhteiskunnan toimintaan.

Työllistämisen osalta julkisen ja yksityisen puolen tasapaino maahanmuuttajien työllistämisen osalta tulee ratkaista. Uskon että heidän joukossaan on potentiaalia ja heistä myös ne potentiaalisimmat sekä osaavimmat kotoutuvat ja työllistyvät.

Yrittäjät eivät halua lähteä kuitenkaan kotoutumisprosessin nopeuttamisvaateilla vaarantamaan viranomaistyötä. On aivan selvää, että maahan jäävät ja täällä pärjäävät vain ne, jotka aidosti sitä haluavat.

Yrittäjäjärjestöllä ei ole tässä

vaiheessa vielä aktiivista roolia, mutta muutoksen haltuun ottaminen ja sen tuomat uudet liiketoimintamahdollisuudet ovat pohdinnan arvoinen asia, joita jokaisen kannattaa miettiä!

Lauri Mikkonen

MARJO KOLEHMAINEN

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Ry Päätoimittaja Marjo Kolehmainen Kustantaja Kaleva Oy Paino Kalevan Sanomalehtipaino

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät!

Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä.

Tutkimuksen suoritti Innolink Research Oy.

Taitto Kaleva Oy

Sisältöä: 4

6

7

Palvelusetelien käyttö vielä vähäistä Pohjois-Pohjanmaalla

Pk-yritysten näkymät kohenemassa Venäläisillä on samat tarpeet kuin suomalaisillakin

9

12

15

Kaupantekopäivänä tehtiin oikeasti kauppaa Omien töittensä herraksi Suomi selviää yrittämisellä ja yhdessä tekemällä

18 19

22

25

Senioriyrittäjät aktiivisina Yrittäjä-lehti tavoittaa hyvin lukijat Lakimuutos selkeyttää yrittäjien vakuutusturvaa Tarvitsenko yrittäjän työterveyshuoltoa

3

MAANANTAI 5. LOKAKUUTA 2015

Työllisyyttä paremmaksi uusin keinoin

Työttömyys- ja sosiaaliturva tukemaan työnhakua ja työhön sijoittumista Yrittäjä, miltä tuntuisi, jos työllistäessäsi työttömän valtion hänelle muutoin maksama työttömyysturvan osa tulisi yrityksellesi ja osaksi hänen palkkaansa koeaikana?

Tämä ja myös muita keinoja sisältyy työllisyyshankkeeseen, jolle Oulussa asetetaan suuria toiveita.

ANTTI NISKANEN

Koulutussopimusmalleja kehitettäisiin ns.Saksan mallia soveltaen, jolloin opiskelija olisi opintoetuudella.

Työttömät työnhakijat voisivat suorittaa osatutkintoja työsuhteisena oppisopimuksena. Se olisi työnhakijalle tarkoituksenmu-

jäädyttää pöytälaatikkoon.

Asiointia helpotettaisiin yhden luukun periaatteella. Nyt asiointi hajaantui työttömyyskassoille, Kelaan ja TE-toimistoon.

Työnhakijalle tarjottaisiin aina jokin toimintavaihtoehto koulutuksen ja työssä oppimisen välillä.

Työttömyysturvan saaminen edellyttää aktiivista toimintaa. Työkyvyn arvoiminen ja työterveyshuolto olisivat osa palvelua.

”Oulun kaupunki voisi käyttää osan työttömyysrahoista työllisyyden parantamiseen”

Matti Pennanen.

Uudenlaista mallia voitaisiin Pennasen mukaan kokeilla Oulun seudulla esimerkiksi kolmen-viiden vuoden aikana. Hän toivookin hallitukselta ja eduskunnalta rohkeaa asennetta hyväksyä hanke ja uudet kokeilulait, joita sen toteuttaminen edellyttää.

Rahasta pilotti ei voi kaupunginjohtajan mukaan jäädä kiinni, sillä kokeilulla ei ole tarkoitus lisätä, vaan pikemminkin vähentää menoja. ”Oulun kaupunki voisi käyttää kustannuksiin osan 40 miljoonasta eurosta, jotka se vuosittain käyttää työttömyyden hoitoon.”

Eroon monimutkaisesta tukijärjestelmästä

Työttömyysturva käytettäisiin koeaikana osana työntekijän palkkaa

kaisempaa ja motivoivampaa kuin laajojen perustutkintojen suorittaminen. Työnantajalle riski olisi pienempi.

Työttömän siirtymistä yrittäjäksi helpotettaisiin, samoin palaamista palkansaajaksi yrityksen epäonnistuessa.

Jos yritys osoittautuisi niin pieneksi, että se ei elätä yrittäjää, sen jatkaminen sivutoimena voisi olla mahdollista. Yrityksen voisi myös

Yrittäjäksi alkaville helpotuksia

O

ulun työllisyyskokeilupilotissa työttömyysturvaa sekä sosiaaliturvan ja palkan yhteensovittamista käytettäisiin aktiiviseen työnhakuun ja työhön sijoittumisen tukena. Apuna olisivat myös joustavat koulutusmuodot.

Työllisyyskokeilusta voi kertoa vasta konditionaalissa. Se on vielä hankeasteella, hakemus kokeilusta on vasta jätetty valtioneuvostolle.

Kysymys on kuitenkin aivan uudenlaisista keinoista helpottaa työllistymistä alueella, jossa työttömyysaste huitelee lähes 20 prosentissa.

Kun työllisyyttä ei ole onnistuttu parantamaan vanhoilla konsteilla, on etsittävä uusia ratkaisuja, kaupunginjohtaja Matti Pennanen perustelee pilottihanketta. ””Työllistämismallissamme on yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa yhdessä mietitty keinoja kohdistaa työllisyysrahoja niin, että saadaan ihmisille töitä.” ”Tarkoitus on myös aktivoida työttömiä, sillä onhan inhmillisestikin parempi, että nuoret pääsevät töihin tai saavat koulupaikan kuin että jäävät tyhjän päälle.”

taisiin siten, että valtion osuus työttömyysturvasta käytettäisiin nykyisen palkkatuen tilalla. Kuntien kuntalisät voisivat olla lisätukena muun muassa pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä.

Koulutusta ja työnhakua yhteensovitettaisiin joustavilla malleilla, esimerkiksi järjestämällä työnhakijalle yksilöllistä rekrykoulutusta. Täydentävä osaamisen kehitttäminen sopisi sekä ammatti-ihmisille että korkeasti koulutetuille.

Oulun työllisyyskokeilupilotilla edistettäisiin työn vastaanottamisen ja aktiivitoimiiin osallistumisen velvollisuutta. Sillä edistettäisiin myös kuntien työllisyyspalveluita rakentavaa kokeilukuluttuuria nuorille, jotka tällä hetkellä jäävät palvelujen ulkopuolelle.

Kokeilulla pyrittäisiin eroon moniasteisesta tukijärjestelmäpolitiikasta ja –hallinnosta. Se ei lisäisi yhteiskunnan kustannuksia, mutta tukee elinkeinotoimintaa pitäen pyörät pyörimässä.

Työsuhteen koeaikana sosiaaliturvaa ja palkkaa yhteensovitet-

”Merkittävä avaus”

P

ohjois-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Marjo Kolehmainen pitää Oulun kaupungin työllisyyspalvelujen johdolla suunniteltua työllisyyskokeilupilottia merkittävänä avauksena. ”Siinä esitetyillä keinoilla madallettaisiin oleellisesti niin työllistämisen kuin työllistymisenkin kynnystä.” ”Pk-yrityksissähän kyllä tekemätöntä työtä riittää, se on käynyt ilmi muun muassa piilotyöpaikkaselvityksissämme”.

Kolehmaisen mukaan nykyisten järjestelmien viidakko omalta osaltaan huolehtii siitä, etteivät työpaikat ja tekijät kohtaa.

Tukijärjestelmissä riittääkin selkeyttämistä.

Valtion budjettiin tuntuu myös aina löytyvän määrättömästi rahaa maksaa työttömyyskorvauksia. ”Luulen, että paljon parempaan tulokseen päästäisiin, jos niistä rahoista osa voitaisiin antaa yrityksille palkkatukena. Ra-

ha menisi silloin suoraan työllistämiseen.”

Kolehmainen muistuttaa myös selvityksistä, joiden mukaan yritykset kokevat palkkatuen merkittävimpänä yhteiskunnan tukimuotona. ”Pk-yritykset pystyvät pienelläkin tuella työllistämään , joiden mahdollisuudet työllistyä muutoin heikentyvät sitä mukaa kun työttömyys pitkittyy.”

Maakuntaliitto tukee kokeiluhankkeita Pohjois-Pohjanmaan Liiton kehitysjohtaja Tiina Rajala kertoo, että Oulun pilottihanke ei ole maakunnan ainoa työllisyyttä edistävä hanke. Kokeiluhankkeita on esitetty myös Kalajoelta ja Nivalasta. ”Oulun pilotissa erityisen hyvää se, että pyritään pois moniasteisesta tukijärjestelmästä

ja hallinnosta kustannuksia lisäämättä.”

Rajalan mukaan maakuntaliitto on päättänyt tukea kaikkia alueen kokeiluhankkeita niillä keinoilla, joita sillä on. ”Rohkeutta kokeiluihin kaivataan, nyt kun niihin on annettu mahdollisuus.”

Päätökset tammikuussa Kokeiluihin suunnatut resurssit ovat Rajalan mukaan vielä auki. ”Niihin odotamme myös ratkaisuja.”

Rajala kertoo, että työ- ja elinkeinoministeriö on asettamassa työryhmää kokeiluhankkeisiin ja tämän johtoryhmän rinnalle asiantuntjaryhmää. ”Selvitys kokeiluista tehdään vuoden loppuun mennessä, ja kokeilualaueista päätetään tammikuussa.”

4

MAANANTAI 5. LOKAKUUTA 2015

Palvelusetelien käyttö vielä vähäistä Pohjois-Pohjanmaalla Palvelusetelit ovat käytössä Suomen 30 suurimmassa kunnassa, missä niiden hyödyt ovat kuntien mukaan kiistattomat.

Pohjois-Pohjanmaalla seteleitä käyttää vain muutama kunta, aktiivisimmin Kuusamo ja Oulu.

ANTTI NISKANEN

P

ohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hankinta-asiamiehen Tiina Talalan mielestä tilanne maakuntamme kuntien osalta on tässä suhteessa valitettava. ”Palvelusetelin käyttö ei ole yleistynyt, vaikka sillä olisi mahdollisuus säästää kuntien menoja ja samalla parantaa ja monipuolistaa palveluja.”

Tunnettu tosiasia on, että palvelut kehittyvät kilpailun lisääntyessä. Talala myöntää, että haasteitankin on, esimerkiksi palvelun sisällön ja määrittämisen ja hinnoittelun suhteen.

Yritysten tarjoamista sekä yksityisistä palveluista on hänen mukaan saatava sisällöltään vertailukelpoisia.

Yleisimmin palveluseteli on käytössä kotihoidossa ja lasten päivähoidossa. Kuusamossa palveluseteli on laajennettu myös erikoissairaanhoidon palveluihin.

Pitäisi tietää tuotantokustannukset Suomen Yrittäjät selvitti palvelusetelien käyttöä 30.suurimmassa kunnassa. Niissä tunnistettiin säästö, palveluseteleillä tuotettu sote-palvelu on noin 20 prosenttia edullisempaa kuin kuntien oma tuotanto.

”Palvelsetelillä tuotettu palvelu on aina vastikkeellista” Yli puolet kunnista ei kuitenkaan osannut kertoa, miten isoja euromääräisiä säästöjä palvelusetelin käyttö oli tuonut. ”Jotta kunta voi tuottaa sote-palveluja tehokkaasti, sen pitää tietää palvelujen tuotantokustannukset.

Myös palvelutuotannon ja kuntatalouden strateginen johtaminen on vaikeaa, jos kustannuksia ei tiedetä, varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Suomen Yrittäjistä sanoo.

Säästöjä tulee myös investoinneissa ja tilakustannuksissa. Palveluseteli helpottaa henkilöstön rekrytointia ja antaa tilaa muulle työlle. Kunnat näkevät myön-

teisenä sen, että palvelusetelijärjestelmä vapauttaa kilpailuttamiselta.

Palveluseteliä pidetään joustavana ja nopeana tapana järjestää lakisääteisiä palveluja. Useamman kunnan kokemuksen mukaan palveluseteli helpottaa myös talouden seuraamista ja talousarviossa pysymistä.

Merkittäviä säästöjä arvioitiin syntyvän siitä, että palvelusetelillä tuotanto on aina vastikkeellista.

Kunta maksaa vain käytetyt setelit, eikä esimerkiksi käyttämättömistä vastaanottoajoista.

Huomattavia hyötyjä kuntalaisille Yli kolmannes vastanneista mainitsi kuntalaisten hyötyneen palvelusetelistä. Valinnanvapaus oli lisääntynyt ja palveluihin pääsi helpommin ja nopeammin.

Lisäksi palvelusetelin ansiosta kunnan palvelutuotanto monipuolistui.

Kolmannessa kyselyyn vastanneista kunnista palveluseteli kasvatti yritysten määrää. Erityisen myönteisenä palvelusetelin vaikutukset nähtiin pk-yrityksille.

Käyttöönottoa pitää helpottaa TIINA TALALA

Koska hyödyt ovat kuntien vastausten perusteella selkeät ja huomattavat, palvelusetelin käyttöä

kannattaa Kujalan mukaan lisätä.

Siihen on tarjolla selkeitä keinoja. ”Palvelusetelin käyttöönottoa pitää helpottaa. Lisäksi kunnille pitää luoda yhteinen malli oman palvelutuotannon kustannusten laskemiseen, jotta julkisen sektorin ja yrityksien palvelutuotannon

hinnat olisivat vertailukelpoisia.” ”Kuntalainen voisi siis nykyiseen tapaan kerran vuodessa valita palveluntuottajan, mutta terveyskeskuksen rinnalla olisi mahdollisuus valita palveluseteliasiakkuus eli automaattinen oikeus hyödyntää palveluseteliä.”

MIKÄ PALVELUSETELI? Palveluseteli on kunnan tai kuntayhtymän myöntämä sitoumus maksaa palveluntuottajan tuottamasta palvelusta ennalta määrätty kustannus, joka on yhtä kuin palvelusetelin arvo.

Jos palvelu on lain mukaan kuntalaiselle maksutonta, sen tulee olla maksutonta myös palvelusetelillä.

Palveluseteli on yksi tapa järjestää sosiaalija terveyspalveluita.

Se ei voi kokonaan korvata kunnallista palveluntuotantoa, vaan se täydentää palvelutuotantoa.

Palvelusetelin arvo voi kattaa ostetun palvelun kokonaan tai osittain, jolloin kuntalainen maksaa palveluntuottajalle omavastuuosuuden.

Kuusamossa ollaan tyytyväisiä - ja myös säästetään Kuusamossa suositaan monituottajuutta, ja kuntalaispalaute palveluseteleistä on perusturvan toimialajohtajan Vesa Isoviidan mukaan ”vain ja ainoastaan positiviista”. Säästöäkin syntyy, vaikkakin vaihtelevasti.

ANTTI NISKANEN

P

alvelusetelin käyttörepertuaari on Koillismaan pääkaupungissa laaja. Se käsittää muun muassa 200 erilaista toimenpidettä sekä kymmeniä muita sote-palveluja kotipalvelusta omaishoidon järjestelyihin.

Uusimpina palveluina palvelusetelin piiriin ovat tulleet kotisairaanhoito ja henkilökohtainen apu. Ja uusia palveluja on luvassa: ”Olemme parhaillaan tekemässä sopimuksia syöpähoitojen setelistä, aloittaisimme rinta-

ja eturauhassyövän hoidoista.”

Säästöjen laskeminen on Isoviidan mukaan joiltakin osin helppoa, kuten erikoissairaanhoidon osalta. ”Siellä 300 000 euron käyttötasolla voidaan säästää noin 75 000 euroa.”

Hinnoittelu vaikeuttaa säästöjen arviointia Muissa palveluissa laskeminen

onkin vaikeampaa, koska asiakaskunta on hyvin erilaista ja palveluhinnoittelu aika monimutkaista, Isoviita sanoo. ”Esimerkiksi setelillä tuotettu kotipalvelu on noin 20 prosenttia halvempaa kuin itse tuotettu, mutta tuotteet ovat ihan erilaisia.”

Setelillä tuotetaan yleensä vähintään tunnin kestäviä käyntejä arkipäivisin, kun muu kotihoito toimii 24/7 ja käyntien pituudet voivat vaihdella viidestä minuutista kuuteen tuntiin. ”Ja jos kaikki päiväkäynnit annettaisiin yrittäjille, niin muun ajan tuottaminen olisi vieläkin kalliimpaa.”

Tilanne on Isoviidan mukaan sama vaikkapa tehostetussa palveluasumisessa. ”Setelillä tuotetut palvelut ovat hieman halvempia, mutta toisaalta kaikkein vaikeimmat asiakkaat ovat kunnallisessa yksikössä koska esimerkiksi tilojen puolesta heitä ei voi setelituottajalle sijoittaa.”

VESA ISOVIITA

Isoviita summaa, että palveluseteleillä saavutettavat säästöt ovat miljoonan euron käyttötasolla noin 100 000 euroa, siis 10 prosentin luokkaa.

5

MAANANTAI 5. LOKAKUUTA 2015

Utajärven kunnalta palvelulupaus:

Paikalliset yritykset huomioon päätöksissä ja hankinnoissa 150-vuotista taivaltaan juhliva Utajärven kunta antaa pienille ja keskisuurille yrityksille palvelulupauksen kokonaisvaltaisesta yrittäjyyden tukemisesta.

ANTTI NISKANEN

L

upaukseen muun muassa kuuluu, että paikalliset yritykset otetaan huomioon kunnan hankinnoissa.

Lisäksi lupauksessa määritellään kuvaukset muun muassa yritysvaikutusten arvioinnista, joustavasta ja nopeasta päätöksenteosta, palveluseteleistä, yrittäjyyskasvatuksesta sekä yritysten rahoituksesta.

Päätösten taustalla on kuntien tehtävien muuttuminen lähitulevaisuudessa, kunnanjohtaja Kyösti Juujärvi sanoo. ”Esimerkiksi sote-uudistus, valtion aluehallinnon uudistus, kuntasektorin tehtävien ja menojen leikkaukset sekä keskiasteen koulutuksen uudelleen järjestäminen muuttavat kunnan roolia ratkaisevasti.”

Juujärven mukaan elinvoiman positiivinen kehitys on ratkaise-

van tärkeää kunnan kehitykselle ja olemassaololle. ”Runkona on pk-yrittäjyys, jonka kautta kuntaan saadaan lisää työpaikkoja, yrityksille lisää liikevaihtoa ja kunnalle lisää verotuloja.”

Tavoitteena yrittäjäystävällinen ilmapiiri Juujärven mukaan palvelulupauksella Utajärvelle rakennetaan yrittäjäystävällistä ilmapiiriä sekä joustavaa ja nopeaa päätöksentekojärjestelmää.

Samalla luodaan valtakunnallisia ja kansainvälisiä verkostoja, joissa tärkeitä kumppaneita ovat muun muassa yrittäjäjärjestöt sekä koulutus- ja tutkimuslaitokset.

Lupaus koskee sekä nykyisiä ja tulevia yrittäjiä, ja tavoite on, että utajärvinen yrittäjä on tyytyväinen kunnan yrittäjyyden edistämistä

koskeviin kuntapalveluihin. ”Yhteistyökumppanit ovat mukana, kun palvelulupaukset työstetään lopulliseen muotoonsa syksyn aikana.”

Palvelulupaus työstetään lokakuun loppuun mennessä ja otetaan käyttöön viimeistään ensi vuoden alussa.

Utajärven kunnanvaltuusto hyväksyi elokuun kokouksessaan myös toisen palvelulupauksen. Se koskee kuntalaisten vapaa-ajan asukkaiden hyvinvoinnin ja onnellisuuden edistämistä.

”Jäädäänpä odottamaan mitä tuleman pitää”

U

tajärven Yrittäjien puheenjohtaja Markku Juntunen sanoo, että Utajärvellä on hyvä olla yrittäjänä.

Parannettavaa silti riittää, varsinkin paikallisten yritysten huomioimisessa kunnan hankinnoissa. ”Se ei ole toiminut meillä minkään vertaa.”

Juntusen mukaan paikkakunnalla esimerkiksi on oma linjaautoliikenneyritys, mutta koulukyytipalvelut on muualta. ”On iso elintarvikealan yritys Mustikkakankaalla, joka voisi järjestää kunnan ruokahuollosta paljon suuremman osan.” ”Perunoita riittäisi ja muuta kotimaista ruokaa, mutta tääl-

lä käytetään ruotsalaisia maitotuotteita.”

Kehittämistä Juntusen mukaan riittää. ”Muutenhan täällä on hyvä olla yrittäjänä. Yrittäjyyskasvatusta ei varmasti koskaan ole liikaa.” ”Jäädäänpä odottelemaan, mitä tuleman pitää”, hän sanoo lopuksi.

”Raha jää hyödyttämään kotikuntaa” Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien paikallisyhdistystensä kanssa käynnistämä jäsenhankintakampanja Laatua ja palvelua omalta paikkakunnalta on otettu innolla vastaan maakunnassa.

ANTTI NISKANEN

R

aahen Yrittäjien puheenjohtajan Kirsi Asunmaan mielestä on hieno asia, että kampanjassa nostetaan esille nimenomaan paikallista yrittäjyyttä. ”Vaikka mahdolliset lahjakortit ja niiden kautta tuleva rahaliikenne ei mitään isoa ole, se toimii hyvänä muistutuksena siitä että paikallisia yrityksiä ja niiden palveluja kannattaa käyttää.”

Vaikuttamalla oman paikkakun-

nan yritysten toimintaedellytyksiin vaikutamme Asunmaan mukaan myös työpaikkojen pysyvyyteen ja uusien syntymiseen. ”Varmistamme myös sen, että omalla paikkakunnalla on mahdollisimman hyvä kaupan ja palvelualan tarjonta.”

Kuusamon Yrittäjien puheenjohtaja Matti Pohjola sanoo, että paikallisia palveluita kannattaa suosia, koska se hyödyttää aluetaloutta. ”Omalta paikkakunnalta hankituissa palveluissa ja tuotteissa käytetty raha jää vaikuttamaan alueelle.”

Pohjola muistuttaa myös siitä, että kun yritys voi työllistää, työntekijöiden verotulot jäävät omaan kuntaan. ”Verotuloilla kunta ylläpitää julkisia palveluja.”

Yrittäjien verkostoon Haukiputaan Yrittäjien puheenjohtajan Jyrki Drushinin mielestä on tärkeää, että oman paikkakunnan yrityksiä saadaan mukaan yrittäjien verkostoon.

Hänen mukaan Haukiputaalla on erinomaisia yrityksiä ja yrittäjiä, jotka tuovat elinvoimaa koko alueelle ja muodostavat merkittä-

vän toimijajoukon laadun ja palvelun keskiössä. ”Vain verkostoitumalla ja teke-

mällä yhteistyötä toisten yritysten ja yrittäjien kanssa alueemme yritykset voivat menestyä”, hän sanoo. ’’

Laatua ja palvelua omalta paikkakunnalta Laatua ja palvelua omalta paikkakunnaltakampanjan tavoitteena on tuoda esille paikallisten yritysten merkitys henkilökohtaisen palvelun ja laadun tuottajina.

ANTTI NISKANEN

P

aikalliset yritykset ovat niitä, jotka viime kädessä pitävät paikkakunnan elinvoimaisena ja voivat toimia jopa vetovoimatekijänä, kun mietitään missä halutaan asua, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien järjestöpäällikkö Kirsi Anttila muistuttaa. ”Paikallisia yrityksiä ja niiden toimintaa ei välttämättä tunneta edes omalla paikkakunnalla.

Kampanjan yhtenä tavoittee-

na onkin avata alueen yrittäjille, kuluttajille ja kaikille toimijoille oman paikkakunnan yritystoimintaa ja tehdä sitä tunnetuksi.”

Kampanjan tavoitteena on myös kertoa verkoston merkityksestä niille yrityksille, jotka eivät vielä ole mukana yrittäjyysverkostossa. ”Tavoitteena on saada toukokuun loppuun mennessä 400 uutta jäsenyrittäjää.”

Jäsenhankintakampanjaa vauhditetaan lahjakorteilla, jotka hyödyttävät sekä jäsenhank-

kijaa että uutta jäsentä.

Kun yrittäjä kutsuu kollegansa mukaan yrittäjäverkostoon, hän saa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien 19,90 euron lahjakortin paikalliseen kampanjayritykseen sen jälkeen, kun hänen kutsumansa jäsen on maksanut jäsenmaksunsa. Jäsenmaksun maksanut jäsenyrittäjä saa samanarvoisen lahjakortin hyödynnettäväkseen paikalliseen kampanjayritykseen.

Kaupat saa paikallinen yrittäjät ja kaikki hyötyvät.

Mikäli paikallinen yritys haluaa mukaan kampanjayritykseksi, niin se onnistuu ottamalla yhteyttä paikallisen yrittäjäyhdistyksen puheenjohtajaan.

Lahjakortteja vastaanottavat yritykset ovat nähtävillä PohjoisPohjanmaan Yrittäjien facebookja kotisivuilla ppy.fi

6

MAANANTAI 5. LOKAKUUTA 2015

Toimintoja kehittämällä eteenpäin Toiminnan kehittä­ minen on pienten ja keski­suurten yritysten keino selvityä heikon kysynnän aikana.

Investoida kannattaa, vaikka tiukkaa tekisi.

Nopeaa kasvua Kasvu on huomattu myös muualla. Säävälät Oy noteerattiin kesäkuussa Kauppalehden julkaisemassa Kasvajat-yritysrankingissa 24.nopeimmin kasvavaksi yritykseksi Suomessa. Listalla Oulu ja Pohjois-Pohjanmaa olivat muutenkin hyvin edustettuina.

Juho Säävälän mukaan yrityksen työtilanne on hyvä vuodenvaihteeseen asti. Sen jälkeisestä ei vielä tiedä. Se tosin kuuluu toimialan luonteeseen. ”Tarjouspyyntöjä talven töistä alkaa tulla vasta joulukuussa.”

ANTTI NISKANEN

K

ellolaisen PP-Fasadi Oy:n toimitusjohtaja Juha Liedes kertoo, että investonnit uusiin koneisiin sekä työmenetelmien kehittely auttoivat eteenpäin. ”Kolmen-neljän hankalan vuoden jälkeen nyt näyttää helpommalta. Ehkä toimenpiteet auttoivat, mutta myös kysynnän yleinenkin kasvaminen.” ”Kovin pitkälle ei uskalla ennustaa, mutta ainakin seuraavat neljä-viisi kuukautta näyttävät hyviltä”, hän lisää.

”Tilanne oli hankala” PP-Fasadi on metalli- ja lasirakentamisen ammattilainen, jonka jälki näkyy useimmin ovissa ja ikkunoissa sekä julkisivuissa. Toiminta kattaa myös parvekekekaiteet ja parveke- ja terassilasitukset.

Liedeksen mukaan taantuma alkoi tuntua selvästi neljä vuotta sitten. Markkinat laskivat ja myyntihinnat tulivat alas. ”Siinä oli miettimistä, että miten ne kompensoidaan. Tilanne oli hankala, kun tulot laskivat ja silti

Näkyvyyttä lisää

Laskimille on ollut käyttöä yritysten miettiessä investointejaan ja toiminnan tehostamista.

Yritys päätti tehostaa toimintaa. ”Koneita uusittiin, layouteja muutettiin, työmenetelmiä kehitettiin.”

Vierasta pääomaa tarvittiin, mutta pääosin toimet pystyttiin tekemään tulorahoituksella.

Viimeiset puoli vuotta on menty parempaan suuntaan. Lomautetut työntekijät ovat töissä, ja hommia painetaan koko parinkymmenen hengen porukalla.

ja kuljetusyritys Säävälät Oy on investoinut ja kasvattanut toimintaansa taantumasta huolimatta.

Ehkä myös sen ansiostakin.

Toimitusjohtaja Juho Säävälä kertoo, että isot toimijat eivät noteeranneet pk-yrityksiä noususuhdanteen aikana. Mutta kun rahat vähenivät, niin pienempienkin yritysten palvelut alkoivat kiinnostaa. ”Muutama vuosi sitten mekin aloimme päästä julkisiin tarjouskilpailuihin mukaan ja pienen harjoittelun jälkeen aloimme pärjätä niissä.” ”Sen jälkeen olemme päässeet tekemään suoraan urakoita kunnille ja kaupungeille.”

”Pienenkin palvelut alkoivat kiinnostaa”

Lisää koneita ja työntekijöitä

Haukiputaalainen maanrakennus-

Säävälät Oy kehitti toimintojaan.

oli löydettävä keinot selviytyä. Ja rahat siihen.”

Rohkeasti eteenpäin

Pk-yritysten näkymät parantuneet Pienten ja keskisuurten yritysten suhdanne­ näkymät ovat parantuneet hieman keväästä.

Maan kaikista pk-yrityksistä kolmannes arvioi suhdanteiden paranevan ja 19 prosenttia huononevan. Saldoluku on noussut kevään miinuskuudesta plusyhdeksään.

Yritys hankki asianmukaiset laatujärjstelmät ja vakuutti työllään asiakkaansa, joista suurin osa on 50 kilometrin säteellä Haukiputaalta.

Pärjätäkseen kilpailussa yrityksen piti investoida koneisiin ja myös ihmisiin. ”Konemäärä on kahdeksan vuoden aikana lähes viisinkertaistunut ja työntekijöiden määrä tuplaantunut. Töissä on nyt 16 henkeä”, Juho Säävälä laskee.

Lisääntyneet ovat myös yksityiset työt. Niihin tuli Säävälän mukaan roima kasvu, kun yrityksen nettisivut uusittiin pari vuotta sitten. ”En olisi sitä itse uskonut.

Maksoikin aika lailla, mutta kyllä kannatti. Keväällä, kun ihmiset heräävät laittamaan pihojaan, sähköpostissa saattaa olla aamuisin parikymmentäkin tarjouspyyntöä”, toimari kiittää.

Toimitusjohtaja Olavi Nousiainen Hammaslääkäriasema Aariasta kertoo taantuman vaikuttaneen jonkin verran kysyntään. Hänen mukaan se ei ole ihmekään, kun siitä mediassa koko ajan rummutetaan. ”Asiakkaat ovat olleet varovaisempia isompien, neljän-viiden tuhannen euron, toimenpiteiden suhteen.”

Kysynnän vähentymiseen on vaikutettu lisäämällä näkyvyyttä, Nousiainen sanoo.

Tilanne onkin jo normalisoitumassa, ja myös isoille operaatioille on tilausta.

Kokonaisuutena Aarialla on mennyt koko ajan hyvin. ”Olemme pystyneet erottumaan kilpailijoista, ja liikevaihtomme on kasvanut joka vuosi.”

Yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana, saldoluku % 50 40 30 20 10

0 -10

ANTTI NISKANEN

N

äkymät ovat kohentuneet myös Pohjois-Pohjanmaalla.

Suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on noussut keväästä 2015 selvästi ja koko maata selvemmin, miinusviidestä plussan puolelle seitsemään prosenttiin.

Pohjois-Pohjanmaan alueen suhdannenäkymät henkilökunnan määrän suhteen ovat saldoluvun perusteella paremmat kuin keväällä 2015.

16 sadasta alueen pk-yrityksen edustajasta arvioi henkilökunnan määrän olevan vuoden kuluttua tämän hetkistä suurempi. Kun 12

-20

prosenttia heistä arvioi henkilökunnan määrän olevan pienempi, saldoluvuksi muodostuu 4 prosenttia.

Näkymät henkilökunnan määrän suhteen ovat kohentuneet koko maassa; saldoluku on sama neljä prosenttia.

Yli kolmanneksella halu kasvaa Suhdannebarometrin mukaan koko maan pk-yrityksistä kasvamaan pyrkii 35 prosenttia ja asemansa säilyttämään 34 prosenttia.

Pohjois-Pohjanmaalla suhteet

-30

2/02

2/03

2/04

2/05

2/06

2/07

2/08

2/09

2/10

2/11

Pohjois-Pohjanmaa

2/12

2/13

2/14

2/15

Koko maa

Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Pk -yritysbarometri, syksy 2015 alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa

ovat toisin päin: asemansa pyrkii säilyttämään 39 prosenttia yrityksistä, ja kasvua tavoittelee 34 prosenttia pk-yrityksistä.

Yritysten loppumista ennakoi neljä prosenttia vastaajista. Suhdeluku on sama koko maassa.

Eniten käytettyjä uusiutumiseen liittyviä toimia ovat investoinit ja henkilöstön koulutus.

Taloustilanne pahin kehittämisen este Kehittämistarpeita pk-yritykset näkevät erityisesti markkinoinnissa ja myynnissä. Seuraavaksi merkittävimmät kehittämistarpeet ovat yhteistyössä, verkottumisessa ja alihankinnassa sekä henkilöstön

kehittämisessä ja koulutuksessa.

Päinvastoin kuin esimerkkimme oheisessa jutussa osoittaa pkyritykset pitävät pahimpana kehittämisen esteenä yleistä suhdanneja taloustilannetta.

Vain seitsemän prosenttia Pohjois-Pohjanmaan yrityksistä ilmoittaa rahoituksen olevan pahin yrityksen kehittämisen este.

7

MAANANTAI 5. LOKAKUUTA 2015

Samanlaiset tarpeet kuin meillä suomalaisillakin Venäläisiä on Pyhäjoella toistaiseksi vain muutama, mutta parin vuoden kuluessa heidän määrän odotetaan nousevan jo sataan. Miten kaupan- ja palvelualan yrittäjät voivat valmistautua uuden asiakaskunnan lisääntymiseen?

tansa ja muut tietonsa palveluistaan myös venäjäksi.” ”Pieni venäjänkielinen opas paikkakunnan palveluista ja niiden käyttämisestä auttaisi tänne tulevien työntekijöiden kotiutumista”, Haapalainen-Kamenev vihjasi.

K

ysymykseen saatiin vastauksia Keskustelun paikoissa Raahessa, Pyhäjoella ja Oulaisissa.

Rosatomin tytäryhtiön Raos Voima Oy:n maajohtaja Alina Haapalainen-Kamenev kertoi, että heidän tarpeensa ovat suurimmaksi osaksi ihan samanlaisia kuin suomalaisillakin. ”He tarvitsevat asunnon, kulkuvälineitä ja elintarvikkeita, lapsille koulun ja päivähoidon, mahdollisuuksia harrastaa sekä partureita, kampaamoja ja kauneudenhoitopalveluja.” ”Kulttuuriin kuuluu, että naiset haluavat näyttää kauniilta ja pukeutua hyvin.”

Venäjän kieli käyttöön Asiakkaina venäläiset ovat Haapalainen-Kamenevin mukaan vaativia. He käyttävät paljon rahaa ja haluavat nopeaa palvelua. ”Kauppojen ja ravintoloiden kannattaakin painattaa ruokalis-

set aak

ko s e t

”Sen vuoksi tupakointikiellot olisi hyvä laittaa selvästi näkyville ravintoloissa, baareissa ja muissa tiloissa.”

Luontoa ja kalastusta

koskee esimerkiksi erilaisia teelaatuja, joita venäläiset rakastavat.”

ANTTI NISKANEN

Venälä i

”He tutustuvat ja kyläilevät mielellään” Tupakointi on itänaapurissa yleistä. Venäläiset ajattelevatkin, että tupruttelu on sallittu kaikkialla, missä sitä ei ole selvästi kielletty.

Venäläiset rakastavat luontoa. He käyvät paljon metsässä, keräävät marjoja ja sieniä. ”He ovat kovia kasvattamaan omaa ruokaa. Siirtopuutarhoille voisi olla kysyntää.”

Venäläiset pitävät erityisesti kalastamisesta. Lupia pitäisi olla helposti saatavilla, ja varmasti myös kalastusvälineille on kysyntää.

Kuntosaleja he käyttävät mielellään, ja jalkapallo on suosikkipeli. ”Paljon suositumpi kuin esimerkiksi jääkiekko”, Haapalainen-Kamenev tähdensi.

Venäläiset eivät tuo kaikkea tarvittavaa mukanaan, vaan mielellään vuokraavat sen mitä tarvitsevat. Jopa huonekalut, veneistä ja polkupyöristä puhumattakaan.

He ovat kovia lukemaan, mikä kannattaisi huomioida venäjänkielisinä kirjoina paikallisissa kirjastoissa. Naapureina venäläiset ovat ystävällisiä ja seurallisia. ”He tutustuvat ja kyläilevät mielellään. Heidän kulttuuriinsa kuuluu tuoda pieniä tuliaisia, joita isäntäväen ei kuulu piilottaa, vaan laittaa ne pöytään.” ”Ja saunasta he pitävät aivan yhtä paljon kuin suomalaisetkin.”

”Venäläiset ovat vaativia asiakkaita ja käyttävät paljon rahaa” Haapalainen-Kamenevin mukaan vuokra-asuntoja tarvitaan lisää, samoin tontteja, sillä joku voi haluta rakentaa talon itselleen. ”Toivottavasti myös kauppoja tulee lisää ja tarjonta kasvaa. Toive

Pyhäjoen Keskustelun paikka-tapahtumaa oli seuraamassa Suomen Yrittäjien kansainvälistymisvaliokunta, jossa Pohjois-Pohjanmalta on mukana Jorma Kortesoja (ylhäällä keskelllä). Hänen vieressä tunnettu liikemies Kyösti Kakkonen Pohjois-Karjalasta.

– Asiakaslähtöistä palvelua 30 vuoden kokemuksella – Laajat sähköiset palvelut käytössä.

Tilitoimisto Simo Salonen Oy • Teknologiantie 2, 90590 Oulu • Micropolis, Piisilta 1, 9110 Ii

Puh. 010 7788 600

•

www.tilisalonen.fi

8

MAANANTAI 5. LOKAKUUTA 2015

Palvele muita niin kuin haluat itseäsikin palveltavan Sari Reinikainen-Laine

Voiton jälkeinen fiilis on ollut mahtava, vuoden 2015 Kaupantekijäksi valittu Riikka Pesämaa sanoo. ”Erityisen hienolta tuntui se, että palkinto tuli asiakkailta.”

ANTTI NISKANEN

A

siakkaat ovat onnitelleet kovasti, ja muutkin sidosryhmät ovat tämän huomioineet, Pesämaa jatkaa. ”Olen paistatellut valokeilassa palkinnon luovuttamisen jälkeen.

Gaala oli loistava ja onnistunut ja itselle se oli ikimuistoinen, sainhan halausonnittelut itse pääministeriltä.”

Kaupantekijä-palkinnon konkreettisista vaikutuksista liiketoimintaan on Pesämaan mukaan vielä vaikea sanoa. ”Mutta samanlailla me töitä jatkamme kuin ennenkin, joskin hymy on vielä herkemmässä.”

Parhaansa kun tekee se riittää Riikka Pesämaa sanoo, että kun oman alan löytää ja tekee sitä omasta mielestä parhaalla mahdollisella tavalla, se riittää. ”Pienet yritykset voivat vastata kilpailutilanteeseen hyvällä palvelulla. Tuotteiden on tietenkin oltava kunnossa ja haluttavia.

Yrittäjäjärjestö on Pesämaan mukaan tärkeässä roolissa yrittäjien yhteistyön kannalta. ”Näinä vaikeina aikoina pitäisi hakea vertaistukea ja ehkä uusia tuulahduksiakin muilta yrittäjiltä.

Ja niitä asiakkaita.”

Hullujakin ideoita tarvitaan Pesämaa sanoo usein miettivänsä, että alueelle tarvittaisiin jonkin sortin yritysideoija, joka voisi olla vaikka eri alojen ihmisistä koostuva ryhmä. ”Siltä voisi sitten saada hulluja ja erikoisia ideoita oman yrityksensä kehittämiseen. Itse on monesti umpikujassa omien asioidensa kanssa, eikä näe metsää puilta.” ”Tuotoksena voisi sitten tulla sellainen unelmaliiketoiminta-suunnitelma. Minusta on ainakin mukava heittäytyä jonkin toisen yrityksen ruoriin noin niinkuin leikkimielisesti ja kehitellä kaikkea hullua ilman rajoitteita”, hän miettii. ”Hulluuttahan yrittäjyys vähän vaatii ja sitähän meidän vertaisryhmässä riittää.”

Vuoden Kaupantekijä kertoo myös monesti miettineensä, että lisäksi tarvittaisiin yritysstailaajaa, joka suunnittelisi liikkeiden ilmettä. Niin surkeita ja luotaantyötäviä ovat monet, valitettavasti. ”Mutta ehkäpä se on mun tulevaisuuden työ, kunhan vain elä-

mä kestäisi tarpeeksi pitkään”, hän naurahtaa.

Onnistumisen vinkit Yrittämisessä onnistumista auttaa, jos muistaa kolme asiaa, Pesämaa vinkkaa: ”Tee asiat erilailla ja uusin silmin ja käytä siinä työssä muiden apuja. Tutki realistisesti oman liiketoiminnan kannattavuutta ja työn tuloksellisuutta, tee jotakin kannattamattomille osa-alueille. Älä haaskaa rahoja tuottamattomaan mainontaan.” ”Ja on pakko sanoa neljäskin: Ylitä odotukset.”

Riikka Pesämaa sanoo toivovansa, että edelleen pystyy antamaan asiakkailleen parasta mahdollista ihmisten kohtaamista

Vahva usko osaamiseen Vuoden 2010 alussa perustetun Pikku Riikan taustalla on vahva usko omaan osaamiseen.

Riikka Pesämaa toimi perheyrityksessä Viestimaalla parikymmentä vuotta, kunnes jäi sieltä pois hallinnollisista tehtävistä, tietämättä mihin alkaisi. ”Tiesin vain aina, että joskus kun kasvan isoksi teen jotakin sellaista mistä itse nautin ja missä olen vahva. En vain tiennyt alaa.”

Heittäytymällä hän sai päähänsä mahtumaan muutakin kuin talouslukuja ja huomasi pian olevansa perustamasssa yritystä pihallaan olevaan navettaan. ”Lukuisista varoituksista huolimatta päätin yrityksen perustaa. Onneksi ympärilläni oli myös ihmisiä, jotka olivat samassa uskossa kuin minä ja tukivat tätä vähän hullultakin kuulostavaa ideaa. Isäni oli heistä vahvin.” ”Tein sellaisen liikkeen mihin itse haluaisin mennä ja mietin, että mitä sieltä pitäisi löytyä, että sinne menisin. Tiesin, että me naiset olemme tämän asian suhteen samanlaisia ja emme kaihda kilometrejä kun jotakin mielenkiintoista ilmaantuu näköpiiriin.”

Palvelua omien toiveiden mukaan Pesämaan menetysresepti on, että kohdataan ihmiset aidosti ja palvellaan asiakkaita siten kuin toivoisi itseäkin palveltavan vaateostoissa. ”Nöyryys on valttia, ei nöyristely. Rehellisyys ja toisten ihmisten kunnioittaminen. Ei asema eikä raha vaikuta siihen miten ihmiset kohdataan”

Navettakauppa on laajentunut jo kahdesti, ja viime vuonna yritys avasi myös nettikaupan. ”Se ottaa vielä haparoivia askeleitaan, mutta pönkkäämme sitä aina tarvittaessa eteenpäin.

Arvomaailma on edelleen sama kuin aloittaessa. ”Teen mahtavien naisien ympäröimänä työtä, joka on meille hauskaa ja luontevaa. Päivät ovat välillä pitkiä, mutta kun tekee työtä haluamiensa asioiden ääressä, se ei tunnu raskaalta.”

Pesämaa kertoo olevansa etuoikeutettu pystyessään yhdistämään työn ja perhe-elämän.

”Teen töitä pihapiirissä, ja lapset voivat halutessaan piipahtaa kertomaan kuulumisensa päivän kulusta.”

Tulevaisuuden suunnitelmissa on ainakin Navettakaupan pieni laajennus. Yläkertaan voisi laittaa myös muuta kuin vaatteita myyntiin, ehkä vaikkapa sistustusta, Pesämaa miettii. ”Toivon, että toiveeni pysyvät pieninä. Haluan yhä edelleen kohdata ihmiset liikkeessäni. Edelleen toivon, että pystyn antamaan asiakkailleni parasta mahdollista ihmisten kohtaamista.

”Tein sellaisen kaupan johon itse haluaisin mennä”

Kaupanteko kunniaan Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ja Kaleva halusivat nostaa Kaupantekijä-kilpailulla pohjoispohjalisia kaupantekotaitoja kunniaan.

Yleisö ja yrittäjät saivat keväällä tehdä ehdotuksia, joita tulikin runsaasti. Valinta oli helppo, sillä selvästi eniten ehdotuksia tehtiin Riikka Pesämaan Limingassa toimivasta naistenasusteliike Pikku-Riikasta.

Ehdotuksia oli usein perusteltu sillä, että liikkeessä saa aina iloisen, ystävällisen, lämpimän vastaanoton. Riikka Pesämaa saa kiitosta myös siitä, että hän aidosti kuuntelee asiakkaita ja etsi heidän vaatetusongelmaan ratkaisuja.

Uutuustuotteistakin tiedot tu-

levat nopeasti asiakkaille ja jopa räätälöidyt pyynnöt pyritään täyttämään.

Kanta-asiakkuudet ovat ja pysyvät, koska hyvä palvelu saa asiakkaat liikkeeseen aina uudestaan.

Laatua ja palvelua omalta paikkakunnalta Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtajan Lauri Mikkosen mielestä on äärimmäisen hienoa, että alueelta löytyy yrityksiä, jotka saavat niin hyvää palautetta. ”Olemme monella tapaa kiinnittäneet huomiota alueen yritys-

ten tarjoamaan laatuun ja palveluun. Meillä on parhaillaan käynnissä toukokuun loppuun kestävä kampanja Laatua ja palvelua omalta paikkakunnalta, mistä Pikku- Riikka on erinomainen esimerkki.” ”Mahtava asia, että tämmöinen huippupalvelun liike löytyy alueeltamme persoonallisesta miljööstä. Laadukkaan palvelun tuottaminen ja onnistuminen antavat yritykselle kilpailuedun, jota kilpailijat eivät voi kopioida.

Hyvä palvelu luo yritykselle sielun ja on osa jokapäiväistä yrityskulttuuria”, Kalevan Yrityspalveluiden myyntiryhmän päällikkö Timo Huotari sanoo.

9

MAANANTAI 5. LOKAKUUTA 2015

Haastavaa ja hauskaa Kaupantekopäivän jälkeen riitti tyytyväisiä osallistujia sekä ostajien että myyjien joukossa.

ANTTI NISKANEN

Tarjoukset olivat Kaupantekopäivänä näkyvillä ja ne esiteltiin myös yleisölle, samoin kuin ostajien toiveetkin.

Kaupantekopäivänä tehtiin oikeasti kauppaa Yrittäjyysviikon tapahtumatarjontaa vauhditti myyntitaitojen kehittämiseen keskittynyt Kaupantekopäivä, jonka Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät järjesti Oulussa.

ANTTI NISKANEN Uudenlaisessa kaupantekopahtumassa ostajat ja myyjät kohtasivat kasvokkain ensimmäistä kertaa. Ja tekivät oikeasti kauppaa.

Ostajat olivat tehneet tiukan esikarsinnan myyjien välillä, ja vain parhaat myyjät pääsivät kisaamaan aitiopaikalle myyntitaidoistaan.

Koko päivän kestäneessä tapahtumassa oli kuusi ostajaa, jotka saivat 30 tarjousta ja kauppaa pääsi tekemään 13.

Päivän päätteeksi kuudesta ostajasta neljä oli tehnyt konkreettisesti kaupat, ja loput ostajat aikoi-

vat edelleen jatkaa neuvotteluja eri osapuolten välillä.

Kiitosta uudelle konseptille Uuden tapahtumakonseptin toteutti Innovaatiomestarit Oy Mikko Järvilehto yhteistyökumppaninaan Siivittäjä Sisko Kärki. Sosiaalisen median viestinnästä vastasi Kuulu Oy. Järvilehdon mielestä Kaupantekopäivä osoittautui toimivaksi tavaksi saattaa yhteen pienet ja isommat yritykset. ”Samalla myyjät sekä ostajat saivat kokemusta ja tietoa miten voivat kehittää omaa liiketoimintaansa konkreettisen kaupankäynnin lisäksi.”

Hyvää palautetta PPY:n yhteyspäällikkö Sari Reinikainen-Laine oli tyytyväinen Kaupantekopäivästä kertyneeseen palautteeseen; mitä kaikkea se osanottajille tarjosi: ”Uudenlaista ko-

kemusta, irtautumista normityöpäivästä, uusien kauppakumppaneiden ja kontaktien löytymistä, loistavia esityksiä, esiintymiskokemuksen kartuttamista ja taitojen kehittymistä, uskoa omaan tekemiseen, tuotteistamista, yrittäjähenkeä, mukavaa yhdessäoloa, rentoa meininkiä, kaikkien palkitsemista.”

Jatkossa toivottiin panostettavan etukäteistiedon lisäämiseen ja osallistujamäärän kasvattamiseen.

Pilotti jota kehitetään PPY:n järjestöpäällikkö Kirsi Anttilan mukaan Kaupantekopäivä oli pienimuotoinen pilotti, jolla toimintamallia testattiin. ”Ensi vuonna järjestämme tilaisuuden, jossa on vain ostajia ja myyjiä, ja tärkeintä on tehdä kauppoja.”

Anttilan mukaan tarkoitus on myös saada mukaan enemmän sekä ostajia että myyjiä. ”Mietimme myös, miten Kaupantekopäivänä voitaisiin edistää julkisia hankintoja.”

Toimitusjohtaja Satu Lapinlampi myi yrityksensä Hiottu Oy:n palveluja ja sai myös kaupat aikaiseksi.

Fennovoima valitsi Hiotun ja sen yhteistyökumppanin kielitoimisto Sanosen englanninkielisen perehdyttämisesitteen tekijäksi. ”Päivä oli mahdottoman mukava. Oltiin tosi innoissamme siitä mitä tarjosimme, itse päivän konseptista ja siitä, että uskallettiin lähteä mukaan.”

Hän piti Kaupantekopäivää haastavana siinä mielessä, että joutui tekemään paljon turhaakin työtä ennakkoon. ”Kun ei etukäteen tiennyt, mitä tuleman pitää, piti varautua monenlaiseen ja vieläpä hyvin lyhyellä varoitusajalla.” ”Tärkeintä oli, että olimme yhdessä Sanose-toimiston Linda Sandovalin kanssa miettineet etukäteen, mitä tarjoamme ja millaisena pakettina. Perussävelet olivat siis selvillä.”

Esitteen tekeminen oli Lapinlammen mielestä tietyllä tavalla tarjouspyynnöistä selkein ja helpoin, ”vaikka siinäkin jäi paljon asioita avoimeksi.”

Positiivinen kokemus Aluejohtaja Kimmo Hyvärisen mielestä Kaupantekopäivä oli konseptina Fennian hankintojen näkökulmasta uusi ja vei aikaa jossakin määrin enemmän kuin vastaavan kokoisen hankinnan tekeminen muutoin.

Vastaavasti etuna oli selkeästi tarjonnan moniulotteisuus ja aito kaupankäynnin mahdollisuus ja neuvottelu eri tarjoajien kanssa. ”Tarjoajat pääsivät myös aidosti täydentämään esitystään annetun palautteen perusteella.”

Hyvärisen mukaan tarjouksen tehneet olivat laadukkaita palveluntarjoajia omassa genressään. ”Kaupantekopäivässä on aineksia jatkokehittämiseen, mutta kon-

septia täytyy hieman stilisoida tulevia vuosia ajatellen.” ”Kokonaisuutena positiivinen kokemus ja saimme tarvittavat hankinnat tehtyä.”

Fennia sai neljä tarjousta pikkujoulujen ja työhyvinvointipäivän järjestämisestä. Kaupat syntyivät ODL Terveyden ja Airport Hotellin kanssa.

”Kuin Leijonan luolassa” JuhlaGurun Jenna Antinmaa tarjosi Nordealle asiakastilaisuutta. Asiakasta kuuntelemalla hän muotoili ratkaisun, jolla voitti kaupan itselleen.

Antinmaa piti tapahtuman ideaa hyvänä, mutta kehitettävääkin löytyy. ”Viestinnässä ja ohjeistuksessa on parannettavaa. Olisi hienoa, että myyntikoulutukset olisi aamupäivästä, jolloin myyjätkin voisivat ottaa niistä opit ja iltapäivällä sitten myynti.” ”Kokonaisfiilis oli kuin olisi ollut Leijonan luolassa televisiossa esittelemässä omaa ideaa ja sitten odotettiin päätöksiä.”

Antinmaan mukaan pääasia oli, että ostajien oli pakko tehdä kaupat jonkun kanssa, jolloin oli varmaa kauppaa tiedossa aina jollekin.

”Omakin tarjonta tiivistyi” Toimitusjohtaja Pasi Nurmikumpu piti Kaupantekopäivää hyvänä konseptina, jossa ostaja ja myyjä kohtaavat ja puhuvat samaa kieltä. ”Omakin tarjonta tiivistyi”, yrityksensä OulunSeudun Retkipalvelun palveluja tarjonnut Nurmikumpu kiitti.

Hän ei saanut kauppoja, mutta piti tilaisuuden mukavasta ja rennosta tunnelmasta, Nurmikumpu sanoi myös toivovansa enemmän ostajia seuraavalla kerralla.

YLLÄTTÄÄKÖ LIUKAS KELI? • verhosuunnittelu • ompelupalvelu • asennuspalvelu

VARAA NYT PIKKUJOULUSI KREIKKALAISISSA TUNNELMISSA! Pyydä tarjous. Kysy myös toimituspalveluamme juhlapaikallenne.

Oulu Kirkkokatu 55 08 - 3111 555

crecian@crecian.fi

UUDET UPEAT VERHOT SYYSKOTIIN Ompeluhinnat

-20%

Radalla iina autot valmELUUN! HARJOITT

Tmi Maarit Lyytikäinen p. 040 734 2654 Lentokatu 2, Pilotti 1 SOITA JA SOVI TAPAAMINEN!

www.designgardin.fi info@designgardin.fi

rataposti@osarata.fi puh. (08) 8166 750

Yrityspuistontie 11 90940 JÄÄLI

www.osarata.fi

TOIMISTO (08) 540 0409 Sepäntie 18, 90850 Martinniemi • www.sr-kiinteistohuolto.fi

10

MAANANTAI 5. LOKAKUUTA 2015

Työmarkkinoiden jäykkyys on riski yrityksille ja yhteiskunnalle

S

uomessa on jo lähes 400 000 työtöntä. Uusia työpaikkoja syntyy ainoastaan kannattavien yritysten kautta.

Suomalaisen työn kilpailukykyä on välttämätöntä parantaa, jotta meille suomalaisille saadaan työpaikkoja. Pk-yrittäjille on erittäin tärkeää, että hallitusohjelmaan kirjatut yrittäjyyttä, kasvua ja työllistämistä tukevat kärkihankkeet etenevät, ja että ne saatetaan voimaan nopeasti.

Kariutuneiden yhteiskuntasopimusneuvottelujen jälkeen, hallitus otti vastuunkannon omalle kontolleen – aivan kuten pitääkin.

Vaikka syksyn edetessä kilpailukykypaketti on elänyt, alkuperäiseltä listalta mukana ovat ainakin nämä: loppiainen ja helatorstai palkattomiksi vapaapäiviksi, ensimmäinen sairauslomapäivä palkattomaksi, vuosiloman enimmäispituudeksi 30 päivää ja yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksun alentaminen. Lisäksi paketissa on aie parantaa työntekijöiden muutosturvaa ja tasata perhevapaan kustannuksia.

Tuoreimmassa käänteessä esillä olivat lomarahojen pienentäminen kaikilta työtekijöiltä, lakisääteisesti. Pahimmillaan tässä on kuitenkin se vaara, että osalle työnantajayrityksille tämä merkitsisi jopa neljän prosentin lisää työvoimakustannuksiin.

Noin 225 000 yksityisellä sektorilla työskentelevää palkansaajaa ei ole aiemmin saanut lomarahaa, mutta jatkossa siis saisi.

Hallitus vahvisti kuitenkin 30.9. tiedonannollaan, että lomarahaa ei tarvitse jatkossakaan maksaa niissä yrityksissä, joissa se ei ole aiemmin ollut käytössä. Asiasta voidaan siis sopia työpaikoilla, työsopimuksissa.

kyky huomioon ottaen. Paikallisen sopimisen lisääminen muutenkin parantaisi työllisyyttä.

Lokakuun puolivälissä julkistetaankin selvityshenkilön raportti paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisäämisestä.

Asian jota Suomen Yrittäjät on ajanut pitkään ja aluksi yksin.

Laaja mahdollisuus sopia työehdoista työpaikoilla turvaa parhaiten kasvun ja työpaikat.”

”Paikallisen sopimisen lisääminen parantaisi työllisyyttä.”

Lomarahasta tulisi voida sopia paikallisesti yrityksen toiminta-

Työmarkkinoiden jäykkyydestä kertoo ehkä parhaiten se, että yli puolet yrityksistä on yhden hengen yrityksiä. Yksinyrittäjien määrä on viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana kasvanut noin 45 000:lla.

Työnantajayritysten määrä on samalla jaksolla noussut vain noin 3 000:lla. Yritysmäärän kasvu on siten hyvin suurelta osin ollut yksinyrittäjien varassa.

Arvokkain tapa luoda työtä, on työllistää itsensä. Tämä kuvaa ytimekkäästi sitä, miten me Suomen Yrittäjissä suhtaudumme yksinyrittäjyyteen. Vaikka juuri tänään esillä ovatkin työnantajayrittäjien asiat, yksinyrittäjyyteen liittyvien kysymysten ratkaiseminen on asialistallamme automaattisesti ja aina.

Yksinyrittäjyyden erityinen haaste on erilaiset poikkeustilanteet ja niistä selviäminen.

Yrittäjän sairastuminen katkaisee monissa tapauksissa yritystoiminnan väliaikaisesti. Myös viikoittaisen vapaapäivän vietto voi osoittautua yrittäjälle mahdottomaksi, puhumattakaan pidemmistä vapaista, kuten perhevapaista. Siksi vaikutamme jatkossakin yrittäjän sosiaaliturvan parantamiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Anssi Kujala varatoimitusjohtaja Suomen Yrittäjät

Suomen Omistajanvaihdosseura täyttää 10 vuotta

Uudet yritysten kehittämispalvelut antavat

YRITYKSELLESI SIIVET Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia uusia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua, uudistumista, kansainvälistymistä sekä työllisyyttä. Yritysten kehittämispalvelut koostuvat liiketoiminnan analyysista sekä konsultointi- ja koulutuspalveluista.

Palveluiden toteuttajiksi on valjastettu maan parhaat voimat.

Tutustu palveluihin osoitteessa www.yritystenkehittamispalvelut.fi

Ota yhteyttä: Päivi Lappalainen 0295023643 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Jari Uusinarkaus 0295037141 nimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Suomen Omistajanvaihdosseura ry täyttää tänä vuonna 10 vuotta.

Toiminta sai alkunsa ns. työmaakokouksilla 2000 –luvun alussa. Näissä kokouksissa tapasivat alan asiantuntijat eri puolelta Suomea.

Kokousten yhtenä tärkeänä tehtävänä oli tiedon vaihto, muun muassa miten omistajanvaihdospalveluja pitää tehdä ja kehittää.

Muutamien työmaakokousten jälkeen perustettiin Omistajanvaihdosseura, joka jatkoi työmaakokousten toimintaa.

Seuran ansioksi voidaan laskea muun muassa lukuisat hankkeet, joilla on ansiokkaasti saatu tuloksia aikaan koko valtakunnassa.

Viime vuosina on muutamissa maakunnissa saatu omistajanvaihdokset vietyä pysyviksi palveluiksi, mikä onkin yleinen tavoite koko Suomessa.

Yksi Suomen Omistajanvaihdosseuran perustajajäsenistä on Oulun Seudun Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Alvi Niemelä.

Aukiolojen Pyhäjärvellä vapauttamiselle selvitetään kannatusta Yli puolet Suomen Yrittäjien kaupan ja kampaamoalan yrittäjistä on valmis poistamaan kauppojen ja kampaamojen aukiolorajoitukset.

57 prosenttia kyselyyn vastanneista yrittäjistä oli sitä mieltä, että kauppojen ja kampaamoliikkeiden pitää saada päättää vapaasti aukioloajoistaan.

Kyselyyn vastanneista yksinyrittäjistä peräti 68 prosenttia kannatti vapaata aukioloa.

Suuremmista kaupoista kolme viidestä ilmoittu kannattavansa vapaata aukioloa.

Pyhäjärven Yrittäjillä on käynnissä sähköinen kyselyselvitys, jolla kartoitetaan alueen pk-yritysten varautumista Pyhäjärven kaivoksen toiminnan loppumiseen.

Kaivoksen aluetaloudellinen vaikutus on ollut merkittävä ja toiminnan loppuminen tämän vuosikymmenen aikana tulee vaikuttamaan työllisyyteen myös alihankinnan kautta.

Samalla kyselyssä kartoitetaan pk-yritysten toiminnan kehittämisen esteitä ja palvelutarpeita. Kyselyn tulokset julkistetaan marraskuussa.

11

MAANANTAI 5. LOKAKUUTA 2015

If Tietoturvavakuutus auttaa,

JOS HAITTAOHJELMA SULKEE ILKAN VERKKOKAUPAN. Soinilainen Oivarauta tekee jo lähes puolet tuloksestaan verkkokaupan puolella. Siksi tietojen täytyy kulkea ja pysyä tallessa häiriöttä. Tietomurto voi aiheuttaa huomattavat vahingot, sillä kuluja syntyy sekä vahingon selvitystyöstä että liiketoiminnan keskeytymisestä. Näitä molempia If Tietoturvavakuutus korvaa. Vakuutukseen kuuluu myös IBM-tuki, joka auttaa selvittämään murron syitä ja vaikutuksia.

170

TIETOTURVA/kk* LOUKKAUSTA

010 19 15 00

TESTAA TARVITSEEKO YRITYKSESI TIETOTURVAVAKUUTUKSEN if.fi/tietoturva *Tietoturvarikosaiheiset yhteydenotot Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskukseen 2014

12

MAANANTAI 5. LOKAKUUTA 2015

Sitoutuneesti asiakkaan parhaaksi Lasse Kälkäinen, 30, halusi jo palkkatyöläisenä toimia sitoutuneesti, aina asiakkaan parhaaksi. Asenteesta syntyi, ja kypsyi, vähitellen myös ajatus ryhtyä omien töittensä herraksi.

ANTTI NISKANEN

Y

rityksen perustamisesta on kaksi vuotta. Niiden aikana selväksi on käynyt, miten paljon yrittäminen vaatii. ”Joka päivä on laitettava itsensä likoon sataprosenttisesti.”

Työt jatkuvat lähes kellon ympäri, kun Lasse asentaa päivät kattoja ja iltaisin hoitaa myyntiä

Omien töittensä herraksi

Työt puhuvat puolestaan Kälkäisen kodin lähellä Kempelees-

KATTOLA PERUSTETTU: 2013

KOTIPAIKKA: Kempele

TOIMIALA: Kattoremontit, kattotyöt, pellitykset ja kaikki muu laillinen liiketoiminta.

vol.5

asiakkaita tavaten.

Hän on katonasentaja yrityksessään, jolla on osuva nimi Kattola. ”Keksin sen vuosia sitten, kun olin toisella hommissa. Jo silloin haaveilin omasta yrityksestä, jonka nimeä usein pyörittelin mielessäni.”

YHTIÖMUOTO: Yksityinen elinkeinonharjoittaja.

LASSE KÄLKÄINEN

asentaa kattoa Vesa Vähäjylkän

kanssa.

sä toimivan Kattolan alkutaival on ollut yrittäjän mukaan ”mukava”. ”Tilauksia riittää ja tunnettavuus kasvaa koko ajan Oulussa ja sen ympäristössä.”

Pari asentajaakin hän on työllistänyt.

Yrittäjän ei ole tarvinnut paljon mainostella, työt puhuvat puolestaan. ”Parhaiten yritystä markkinoivat asiakkaamme, jotka suosittelevat meitä eteenpäin.”

Yhteistyökumppanit ovat tärkeitä Kattolan liikevaihto muodostuu kokonaisuudesta, jossa asiakas ostaa uuden vesikaton tarvikkei-

neen ja kouruineen asennettuna. ”Kattoremontti onkin asiakkaallemme vaivaton, kun siihen sisältyy kaikki.”

Yrittäminen ja työt sujuvat, mutta haasteitakin riittää. Niistä suurimpana Lasse Kälkäinen pitää virastoissa asioimista. Ne vaativat aikaa ja malttia. ”Onneksi meillä on kokenut tilitoimisto, joka pitää hyvin ajan tasalla hallinnollisissa asioissa.” ”Myös kaikki muut yhteistyökumppanit ja verkostot ovat tärkeitä, samoin vaimon tuki”, hän lisää.

Kälkäisen mukaan näkymät toimialalla ovat valoisat. ”Moni ennakoi ja uusii katon ennen kuin tulee vesivahinkoja.”

Yrityksen on hänen mukaan kuitenkin aina uudistuttava ja

kehitettävä toimintaansa. ”Muutoin ei pysy mukana markkinoilla, jossa kilpailu on todella kovaa.”

Monen yksinyrittäjän tapaan Kälkäinen puhuu yrityksestään me-muodossa. Hänen kohdallaan siihen liittyy kasvusuunnitelmiakin. ”Toistaiseksi yritän yksin, mutta ensi vuonna on tarkoitus palkata kolme uutta henkilöä lisää.”

Omien töittensä herraksi -juttusarjassamme uusista yrityksistä ovat aiemmin olleet mukana T:mi Kotieläinpiha Willahilla, Vexatec Oy, Kirppis-Kamu Oy ja Mainos-Mipe Oy.

PAIKALLISTUNTEMUSTA, TAVOITETTAVUUTTA JA ASIANTUNTEMUSTA – Sinun yrityksesi parhaaksi.

Puhelun hinta: lankapuh. 0,0835 € + 0,0691 €/min, matkapuh. 0,0835 € + 0,1669 €/min

KEMPELE

Hannu Suorsa rahoituspäällikkö 029 041 2648 044 732 2639

PYHÄSALMI

KUUSAMO

Merja Kemppainen rahoitusneuvoja 029 041 2568 044 732 1018

Mari-Anne Mankinen konttorinjohtaja 029 041 2567, 044 544 2567

Martti Koponen yritysrahoitus­ päällikkö 029 041 2627 044 732 2627

Sari KoskelaKeskitalo rahoituspäällikkö 029 041 2632 044 348 2632

Kyösti Haasanen lakimies 029 041 2628

Erja Bergman konttorinjohtaja 029 041 2631 044 508 2631

Ville Pekkala konttorinjohtaja 029 041 2601 044 732 2601

OULU

Eija Kiviluoma rahoituspäällikkö 029 041 2635 050 523 2684

Zeppelinintie 1, 90450 KEMPELE, puh. 029 041 2637 Kitkantie 15, 93600 KUUSAMO, puh. 029 041 2565 Kirkkokatu 10, 90100 OULU, puh. 029 041 2630 Ollintie 11, 86800 PYHÄSALMI, puh. 029 041 2620

www.saastopankki.fi/optia

13

MAANANTAI 5. LOKAKUUTA 2015

Vuoropuhelulla laatua julkisiin hankintoihin

J

oskus olen kuullut sanottavan, että yritysten kanssa ei saa keskustella julkisista hankinnoista. Tämä on ihan älytön ajatus.

Miten voidaan tietää mitä hankintaan, jos ei tiedetä mitä on tarjolla?

Ei voida liikaa painottaa, että yritysten kanssa saa ja pitää keskustella ennen hankinnan käynnistämistä. Miten muuten hankkija voi saada tietoa hankittavasta tuotteesta tai palvelusta?

Vuoropuhelun kautta hankkija oppii myös yrityksestä sekä markkinoista. Tämä on osa hankinnan valmistelua, joka on erittäin olennainen osa koko hankintaprosessia.

Keskusteluja kannattaa käydä

Täyden palvelun

SÄHKÖTALO Ilmarinkatu 7, 90400 OULU, Puh. 08-311 5331

www.hammarinsahko.fi Paljon valaisimia mahdollisimman monen yrityksen kanssa, jotta hankkijalle muodostuu mahdollisimman laaja kuva markkinoista.

Hankintayksikkö voi julkaista ennen hankintaa esimerkiksi tietopyynnön ja pyytää potentiaalisia tarjoajia kertomaan omasta palvelusta tai tuotteesta. Tietopyyntöihin yrittäjän kannattaa vastata, sillä tietopyynnön vastausten perusteella hankintayksikkö voi tehdä päätöksen hankintamenettelystä.

Esimerkiksi jos vastaus tulee vain yhdeltä yritykseltä, hankintayksikkö voi päätyä suorahankintaan.

Vuoropuhelu kuuluu erittäin tiiviisti myös sopimuskauden aikaiseen toimintaan yhteistyön kehittä-

misessä. Vain keskustelemalla väärinymmärrysten määrä vähenee ja tarjoajat osaavat vastata paremmin tarpeeseen ja näin hankintayksiköt saavat parempia tarjouksia.

Mistä markkinavuoropuhelussa ei keskustella?

Markkinavuoropuhelussa ei kerrota yrityksille tarkasti miten hankinta tulee rakentumaan tai millaisia vaatimuksia tarkalleen tullaan asettamaan.

Hankinnan aikataulusta kuitenkin saa ja on hyvä keskustella.

-20% - -50%

www.kukkohovipalvelut.fi info@kukkohovipalvelut.fi

Kiinteistö- ja koneurakointipalvelut Remonttipalvelut

✆ 0400 685 302

Korkein luottoluokitus ©Soliditet

Siivous- ja kotipalvelut

✆ 040 588 7850

2012

Toimisto

✆ 045 113 7929

PÄIVYSTYS 24 H/VRK ✆ 0400 685 302

Tiina Talala Hankinta-asiamies Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Paikat kuntoon

E

n ole mikään Kuppilat kuntoon ohjelman suurimpia ihailijoita, mutta erehdyin katsomaan edellistä jaksoa ja jäin seuraamaan ohjelman kulkua. Ohjelman kulku oli lähes suoraa ohjetta nykyajan yhteiskuntaan.

Ohjelman lahtelainen pizzeriayrittäjä oli ajautunut vuosien saatossa tilanteeseen, josta oli vaikea päästä ulos, ilman ulkopuolista ohjaajaa ja päätöksen tekijää.

Edellisenä vuonna palkat oli maksettu mutta itselle ei jäänyt eurokaan, kauppa ei käynyt.

Tuo tunne on itsellenikin turhan tuttu vuosien takaa, kun piti ottaa lainaa omaan elämiseen.

Hallitus otti alussa erinomaisen ”Sukula-otteen” asioiden hoitoon ja toi erittäin hyviä ehdotuksia Suomen nostamiseen uuteen kiitoon.

Tuolloin kävi vuosiin ensimmäisen kerran itsellä mielessä, olisiko nyt tulossa aika että olisi mahdollisuus palkata vaikkapa lisää väkeäkin.

Mutta mitä alkoikaan seu-

raavaksi kuulua: tästähän hyötyvät vain yrittäjät ja palkkoja poljetaan,saavutettuihin etuuksiin kosketaan. Nyt tuhansilla suomalaisilla pienyrittäjillä olisi tullut mahdollisuus pieneen palkkaakin.

Ja kuten tuo Lahtelainen yrittäjä sanoi: jos olis tuloja, vois itsensä tilalle ottaa jonkun töihinkin.

Sanottiin myös että tällaisia pakkolakeja emme hyväksy. Kuten hyvä yrittäjäystäväni kysyi: vinkatkaa mulle. onko olemassa sellaisia lakeja jotka voi halutessaan jättää noudattamatta. Ilmeisesti ammattiliitot ovat niin vanhoissa koloissaan, että uskovat heidän sanomansa olevan edelleenkin laki.

Nyt todellakin tarvitaan isännän otetta joka kertoo ”Sukulan” tavoin missä on mennyt pieleen, mikä pitää muuttaa ja mitkä ovat lääkkeet muutokselle, että saamme yhteistä tulosta.

Yrittäjien mitta alkaa olla täysi pompotteluun, miten veropolitiikassa ja työn tekemiseen liittyvässä

menettelyssä on viimeisten vuosien aikana toimittu. Yritys tarvitsee pitkäjänteisyyttä kaikilta tahoilta, että uskalletaan tehdä tulevaisuuden suunnitelmia kasvuun ja työllistämiseen.

Suora vaikutus: Olen tehnyt itselleni lupauksen tilanteessa, jossa olemme viimeisten kolmen vuoden aikana vähentäneet lähes kaksikymmentä henkilöä työvahvuudesta. Jos hallituksen tekemät alkuperäiset päätökset ylityökorotusleikkauksista, turhista arkipyhistä, paikallisesta sopimisesta jne tulevat pääosinkaan toteutumaan, palkaamme heti tulevan vuoden aikana vähintäänkin viisi henkilöä lisää.

Uskon,että niin tekee myös moni muu yrittäjä. Sitä odotellessa.

Jorma Kortesoja Sarjayrittäjä PPY varapuheenjohtaja SY kansainvälistymisvaliokunnan puheenjohtaja

Luotettavaa ja ihmisläheistä palvelua Tervetuloa!

Kauppiaantie 1 90460 OULUNSALO

Uusikatu 57-59 90120 OULU

Tuira Myllytie 11 90500 OULU

www.osfysio.fi • p. 08 521 1991

Kodin Laaturemontit & Rakentaminen Puh. 0207 410 980 www.nilax.fi

PENAN RAUDOITUS VAHVA

OTE

RAUDOITUKSEEN

• Raudoitteiden listaus rakennepiirustuksista • Terästen katkaisu ja taivutus • Hitsaamalla kasatut raudoite-elementit • Asennustyöt kohteessa Veistämötie 8, 90620 Oulu | Puh. 0400 163 858 www.raudoitus.com

Sinulla on tuote, me paketoimme sen – aina oikean tarpeen mukaan.

Takatie 6, 90440 Kempele info@masijet.fi | 0400 683 891 www.masijet.fi

14

MAANANTAI 5. LOKAKUUTA 2015

Yrittäjät aktiivisina yrittäjyyskasvattajina Pyhäjärvellä HARRI HEIKKILÄ

Jani Kekäläinen, Henna Hyyrönmäki ja Raija Leppäharju olivat

tyytyväisiä ensimmäisten Elomarkkinoiden suosioon.

Oppia alan ammattilaisilta

Kun yhteinen strategia vielä puuttuu, yrittäjyyskasvatusta annetaan PohjoisPohjanmaan kouluissa vaihtelevasti.

Pyhäjärvellä sillä on lähes vuosikymmenen perinteet, joissa yrittäjillä on keskeinen rooli. Tänä vuonna yhteistyö tuotti Elomarkkinat ysiluokkalaisten ja maataloustuottajien kanssa.

ANTTI NISKANEN

A

urinkoisen sään lisäksi ensimmäisen kerran järjestettyjä Elomarkkinoita suosi hyvä osanotto.

Pyhäjärven tori oli täynnä myyntipöytiä, joilla erilaisten tuotteiden myyjät tekivät kauppaa monisatapäisen kävijäjoukon kanssa.

Salmen koulun 9.luokkalaiset kartuttivat luokkaretkikassaa myymällä erilaisia tuotteita metrilakuista ja popcorneista alkaen. ”Saimme myytyä myös kaikki

ylimääräiset tavarat, kuten villasukat ja kynttilät. Kaikki meni kaupaksi, mikä oli tarkoitus myydä”, ysiluokkalainen Henna Hyyrönmäki iloitsi.

Luokkaretken kohteena on tällä kertaa Powerpark.

Läpi yläasteen Salmen koulussa yrittäjyyskasvatusta toteutetaan 7.-9.luokilla, vaikka se ei varsinaisesti vielä kuulu opetussuunitelmaan, rehtori Aini Niinivaara kertoo.

R A V IR NA TV O ILNAT O L A RAVINTOLA RAVINTOLA

”Aktiivisten yrittäjien ansiosta meillä on ollut monenlaista toimintaa, ja yrittäjyyskasvatusta on voitu toteuttaa läpi yläasteen”, hän kiittää.

On tutustuttu yrityksiin, osallistuttu tapahtumiin, tehty myös vaativampia projekteja, kartutettu luokkaretkikassaa.

Koulun ja yrittäjien yhteistyö on kehittynyt ja muotoutunut vuosien varrella. ”Joka kevät kokoonnumme opettajien kanssa suunnittelemaan, mitä kunkin luokan kanssa teemme”, Yrittäjien puheenjohtaja Raija Leppäharju kertoo.

Esimerkiksi viime vuonna oppilaiden piti kehittää itse joku tuote ja myydä sitä joulumyyjäisissä.

Seitsemäsluokkalaiset kirjoittivat aineen yrittäjyydestä; minkälainen olisin yrittäjänä, minkä yrityksen perustaisin Pyhäjärvellä. ”Heillä on uskomattomia ideoita”, Leppäharju kiittää.

Yrittäjyyden edistämiseksi kaikki mahdollisuudet käytetään hyväksi, hän sanoo. ”Olemme saaneet pitää aamunavauksia koulussa. Ne ovat hienoja tilaisuuksia kertoa yrittäjyydestä ja yrittäjien merkityksestä.”

Ansionsa yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisessa on luonnollisesti myös opettajilla, jotka ovat ottaneet asian edistämisen sydämen asiakseen. Erityistä tunnustusta rehtori antaa Mirja Puttoselle, oppilaanohjaajalle, ”jota ilman yrittäjyyskasvatuksesta ei olisi tullut mitään”.

Yrittäjyyteen liittyvät tehtävät vaihtelevat ja niitä kehitetään koko ajan yhdessä yrittäjien ja koulun opettajien kanssa, Puttonen kertoo.

Elomarkkinoitten tapaiset tempaukset toteutetaan hänen mukaan

Maakunnallinen strategia Pohjois-Pohjanmaalle

P

ohjois-Pohjanmaalle rakennetaan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia, joka integroidaan oppilaitosten opetussunnitelmiin.

Strategiassa muun muassa määritellään kaikille kouluasteille yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit.

Yhteinen strategia varmistaa sen, että yrittäjyyskasvatus toteutuu joka kunnassa ja jokaisella kouluasteella. ”Yhteisen maakunnallisen kehittämistyön kautta yrittäjyys nähdään palkkatyön ohella realistisena vaihtoehtona toimeentulon hankkimiseen ja itsensä toteuttamiseen”, YES ry:n Pohjois-Pohjanmaan aluepäällikkö Leena Eskola sanoo.

HELLA HELLA HELLA HELLA

Säävälät Oy

9010013OULU ISOKATU , 90100 OULU ISOKATU 13 www.hellaravintola.fi www.hellaravintola.fi 90100 OULU 90100 OULU 08-371180 08-371180 www.hellaravintola.fi www.hellaravintola.fi 08-371180 08-371180

www.saavalat.fi

Vesta, coquina et coquina vita Vesta, et vita

Vesta, coquina et vita ISOKATU 13 Vesta, coquina et vita 13 ISOKATU

yleensä 9.luokalla. Oppilaat ja opettajat pääsevät tekemään yhteistyötä alan ammattilaisten, yrittäjien kanssa suunnittelusta toteutukseen. ” ”Tällaisissa projekteissa opitaan konkreettisesti tapahtumien suunnittelua ja sitä mitä oma aktiivisuus vaikuttaa taloudelliseen lopputulokseen. Opitaan yhteistyötaitoja eri asemassa olevien henkilöiden kanssa, saadaan perustietoa yrittäjyydestä, opitaan tekemällä.”

Luokanvalvoja Jani Kekäläisen mukaan myös eri luokilla tehtävät leirikoulut ovat mitä parhainta yrittäjyyskasvatusta. ”Niissä oppilaat joutuvat itse miettimään liikeideaa, eli mistä kohteista tuottoja olisi mahdollista saada. Usein joudutaan pohtimaan myös riskien ja tuoton suhdetta, mihin myytäviin tuotteisiin luokan kannattaa sijoittaa rahojaan.”

Kotimaan kohteiden lisäksi leirikouluja on pidetty muun muassa Lontoossa sekä Ruotsissa ja Norjassa.

Maanrakennus- ja kuljetuspalvelut

puh. (08) 5540 912 • posti@saavalat.fi

Strategia laaditaan osallistavalla menetelmällä. Sitä työstetään Oulun-, Koillismaan ja Oulun Eteläisen Seututiimeissä, joihin on ilmoittautunut mukaan kattava joukko alueen oppilaitoksia, organisaatioita, yrittäjiä, yrittäjäjärjestöjä ja sidosryhmiä.

Seututiimien työpajat ovat avoimia kaikille, tiimit kokoontuivat ensimmäisen kerran syyskuussa.

Strategiaprosessin päätoteuttajana toimii asiantuntijaorganisaatio Villinikkarit Oy. Maakunnallisen yrittäjyyskasvatuksen strategian laatiminen on osa EU-rahoitteista (Ely/ESR) Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanketta (PoPyk).

KONEURAKOINTIA Haketuspalvelut

Kuljetuspalvelut

OULUN LÄMPÖKAIVONPORAUS OY

Pohjois-Suomen kokenein nykyporari!

040 418 5736 juhani.malo@elisanet.fi

Suomalaiset laatutuotteet

Tuholaistorjuntapalvelut

UniqAir ilmanpuhdistin

Jyrsijöiden ja hyönteisten torjunnat

Hajun, homeen, pienhiukkasten ja kaasujen poistoon.

Myrkytön monitorointi, maksuton neuvonta ja tunnistus 24h

Saneair ilmanvaihtolaite

Lintutorjunta

Tehokas LTO, helppo asennus ilman putkivetoja, hiljainen.

Säänkestävät verkot ja piikit, karkottimet marjapelloille.

Inspector Finland Oy

www.inspector.fi

08 556 6400

Metsäpalvelut

Puh. 0400 293 016 www.a-tiikkainen.fi

15

MAANANTAI 5. LOKAKUUTA 2015

Pääministeri Juha Sipilä Yrittäjägaalassa:

Suomi selviää yrittämisellä ja yhdessä työtä tekemällä juhlaan osallistui kolmisensataa yrittäjää eri puolilta maakuntaa, muun muassa Kuusamosta oli linja-autokuljetus.

Suomalaisen yrittäjän päivän Yrittäjägaalaa vietettiin lauantaina 5. syyskuuta Oulussa.

Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien järjestämään HEIMO TURUNEN

Y

rittäjät osasivat ottaa ilon irti suomalaisen yrittäjän päivästä, porukka viihtyi pitkään juhlissa.

Juhlapuheen pitänyt pääministeri Juha Sipilä totesi Suomen olevan vakavassa paikassa. Yleisesti ymmärrettyä vakavampaan kriisiin on tultu, kun on eletty yli varojen liian pitkään. Samalla on menetetty Suomen kilpailukyky verrattuna muun muassa Ruotsiin. ”Edessä on 10 miljardin euron haaste, jonka saavuttamiseksi täytyisi luottaa talousmittareihin. Täytyy myös tietää selkeästi päämäärä”, Sipilä maalaili verraten hallituksen toimia lentokoneella lentämiseen.

Suomen talouden saaminen kasvuun vaatii omia toimia ja edellytykset kasvuun on tehtävä itse.

Nousuun päästään yrittäjyydellä ja yhdessä työtä tekemällä, Sipilä jatkoi.

Yrittäjyyden edellytyksiä paremmiksi Yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi hallitus on päättänyt muun muassa arvonlisäveron maksamisen muuttamisesta maksuperusteiseksi, sukupolven vaihdosten edistämisestä, verovarauksista ja työpaikoilla paikallisen sopimisen lisäämisestä.

Pienten yritysten toimintaa vaikeuttavan byrokratian ja sääntelyjen karsimisessa Sipilä suositteli käyttämään myös maalaisjärkeä. ”Suomella on korkea teknologinen osaaminen ja koulutustaso.

Tuloerot ovat meillä pienet, naisilla ja miehillä on tasa-arvo. Yrittä-

jyys on eteenpäin menon ja menestymisen kivijalkana niin PohjoisPohjanmaalla kuin koko Suomessakin”, pääministeri totesi.

”Edessä on 10 miljardin euron haaste” Hän myös kehotti yrittäjiä pitämään huolta kunnostaan ja jaksamisestaan, huomioimaan perheensä sekä ottamaan vastuuta niin omasta, kuin lähimmäisen elämästä.

5.syyskuuta on erityinen päivä Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien puheenjohtaja Lauri Mikkonen sanoi juhlapäivän olevan erityinen, sillä 5.9. tuli kuluneeksi tasan 20 vuotta siitä, kun yrittäjien oman järjestön, Suomen Yrittäjien perustamisasiakirja allekirjoitettiin. Siitä lähtien yrittäjien arvostus on noussut ja yrittäjien asema parantunut.

Mikkonen kertoi yrittäjien antavan tukensa hallituksen pyrkimyksille, jonne on kirjattu paljon yrittäjien asemaa parantavia toimenpiteitä.

Yrittäjän päivää on vietetty vuosittain syyskuun 5.päivänä vuodesta 1997 alkaen.

Yrittäjän Päivän Säätiön anomuksesta 5.9. on merkitty almanakkaan merkkipäiväksi.

Pääministeri Juha Sipilä tervehtimässä oululaista yrittäjäpariskuntaa Dan Wangia ja Shaokun Dunia sekä heidän lastaan Lilian Dunia. Sipilän takana pudasjärveläisen ovi- ja ikkunatehdas Profin Oy:n yrittäjä Mikko Haapala.

Yrittäjän päivän päätapahtuman vastuullinen järjestäjä on Yrittäjän Päivä -säätiö.

Säätiön taustavoimina on laajasti Suomen elinkeinoelämää ja yrittäjätahoja.

Yrittäjän päivän päätapahtuma oli tänä vuonna Helsingin Narinkkatorilla.

Varaa jouluterVehdyspaikka tämän Vuoden Viimeiseen pohjois-pohjanmaan yrittäjälehteen.

Varaa tilasi viimeistään 23.11. mennessä, p. 08 5377 180.

16

MAANANTAI 5. LOKAKUUTA 2015

Häämatkakin metsästäen erämaassa:

Voimaa yhteisestä harrastukse Yhdessä töissä ja sen jälkeen. Siis lähes aina, myös vapaa-ajalla ja harrastuksissa. Miten siitä mitään tulee ja kuka sitä jaksaa?

Siikalatvalaisilla yrittäjillä Tanja ja Toni Heikkosella ei ole valittamista asian suhteen.

YRITTÄJÄ VAPAALLA

Hän sanoo ymmärtävänsä, että kaikille ei sovi samanlainen järjestely. ”Mutta kun monesti ajatellaan samoja juttuja ja muutenkin ajatukset kulkevat samalla aaltopituudella, niin on helppo harrastaa ja kulkea töissä.” ”Toni on onneksi rauhallisempi luonne, toppuuttelee välillä minun lennokkaita juttuja.”

Jos jompikumpi hermostuu, niin se on Tanja, tulisen luonteensa vuoksi. ”Monestikaan kyse ei ole isoista asioista, vaan enemmänkin väsymyksestä. Oman pöljyytensä kun sitten huomaa, niin siinä on sitten vaan nieltävä ylpeytensä ja pyydettävä anteeksi”, hän tunnustaa.

Onnistunut riistalaukaus palkitsee emännän ja koiran.

ANTTI NISKANEN

T

iivis yhdessäolo onnistuu hyvin ja antaa voimaa työntekoon, he sanovat.

10-vuotishäämatkakin tehtiin rakkaan harrastuksen merkeissä Tuntsalle pari viikkoa sitten.

”Totta kai joskus tulee kränää”, Tanja Heikkonen myöntää. ”Mutta enimmäkseen juttu luistaa hyvin niin töissä, kotona kuin harrastuksissakin. Ja pakko on luistaakin, muuten ei yhteisestä ajasta tulisi mitään.” ”Työkaverille ei tarvitse olla niin tahdikas, kun aikoinaan on luvattu kestää ne myötäset ja vastaset”, Tanja naurahtaa.

Kanalintujen metsästyksen päätyttyä lokakuun lopulla kautta jatketaan suomenajokoiran kanssa.

Jäniksiä pyydetään helmikuun loppuun saakka, säistä ja keleistä riippuen.

Tanjan mielestä on mukavaa, että metsästys on myös monen sukulaisen ja tuttavan harrastus. Suurin osa lasten kummeista käy metsällä, samoin lapsuuden perheessä kaikilla muilla paitsi äidillä on metsästyskortti. ”Syksyisin ollaan hyvin paljon yhteyksissä, kun kysellään, onko käyty metillä, missä ja mitä saatu.”

Heikkosten perheessä on metsästyksestä innostunut tytärkin.

Vilma suoritti metsästyskortin kesällä ja on jo jänispassissa kulkenut mukana.

Luonnon rauhaa ja jänniä tilanteita Mikä siinä metsästyksessä sitten niin viehättää, kun syksyllä linnut lymyävät mahdottomissa pusikoissa ja pää on täynnä hirvikärpäsiä? ”Seisojan kanssa jahdatessa metsässä tulee oltua pitkiä aikoja hiljaa ja nautittua luonnon kauneudesta”, Tanja sanoo.

Vastapainoa rauhallisille hetkille tuovat useinkin hyvin nopeasti

”Kun koira seisoo tai jänis lähestyy, pulssi nousee” ”Monesti tehdään päiviä sellaisella sapluunalla, että aamulla ollaan töissä, päivällä käydään metsällä ja palataan raitisilmamyrkytyksen jälkeen illaksi töihin.”

Onnistuneen metsästysretken

Lapsesta lähtien Metsästystä he harrastivat jo lapsina, tahoillaan. Toni mopoikäisestä alkaen, ja Tanja kulki metsällä jo pienenä muiden mukana.

Metsästäjätutkinnon hän suoritti parikymppisenä, yhdessä pikkuveljen kanssa.

Avioparina on metsällä käyty vuosikymmen, nykyisin kolmen koiran kanssa. Kahden seisojan avulla tavoitellaan metsäkanalintuja, joskus on käyty myös fasaanijahdissa.

RASKAAN KALUSTON AMMATTILAINEN www.pekant.fi

KORJAAMO / VARAOSAT: OULU

Metsästysreissun kruunaa yhdessä

valmistettu ateria.

Tässä paistinpannulla liekitettyä teertä ja riekkoa.

LVI-urakointi Arttu Höyhtyä Oy

Pikkukiventie 5, p. 020 728 9810

KORJAAMO: JÄÄLI

Pyyryväistie 17, p. 0207 289 810

Kokemusta ja ammattitaitoa

tulevat tilanteet, jotka myös ovat metsästyksen suola. ”Kun koira seisoo tai jänis tulee passiin, niin pulssi nousee. Ja kun päälle saa onnistuneen riistalaukauksen, tunne on aivan huikea.”

Metsästys tarjoaa voimaannuttavaa vaihtelua työhön. Sillä voi katkaista myös työpäivän. Työllistäviltä K-kauppiailta se onnistuu, kaupan voi jättää luotettavan henkilökunnan hoidettavaksi.

PALVELEMME:

MA – PE 6 –22, LA 8 –16

Lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennukset

MONIPUOLISET KULJETUSPALVELUT TAIVALKOSKELLA Lavetti-, erikois- ja vaihtolavakuljetukset, nosturityöt, nostokorityöt ja haketuspalvelut

www.castren.org

P. 040 843 7088 Hallituskatu 13-17 E 4 krs. (Valkealinna) 90100 Oulu, Puh. 08 5716 600, asianajotoimisto@castren.org

Puh. 040 5318 967

17

MAANANTAI 5. LOKAKUUTA 2015

esta

OSAAJIA

kaikille aloille

• Nuohoukset • Ilmastoinnit • Puhdistukset • Säädöt • Desinfioinnit

kruunaa riista-ateria, joka sekin tehdään yhdessä, kuinkas muuten. Toni valmistaa lihat ja Tanja lisukkeet.

Riistaherkuista nautitaan myös pitkän talven pimeinä iltoina.

Kohti uutta metsästyskautta Metsästyksen lisäksi Tanja pitää lukemisesta, koirien ulkoiluttamisesta sekä käsitöistä. ”Perheen kanssa ulkoillaan talvella, käydään jokunen kerta laskettelemassa, hiihdetään seisojien kanssa ja ilman seisojia.” ”Talvella on mukava touhuilla arkisia pikkujuttuja. Kesä on meillä sesonkiaikaa töissä, ja syksyn vapaat hetket pyhitetään metsästykselle. Metsästyskausi aloitetaan viimeistään sorsastuksesta.”

Valmistautuminen seuraavaan jahtikauteen aloitetaan hyvissä

ajoin keväällä.

Koirat tekevät metsästyspäivän aikana melkoisia fyysisiä suorituksia, kilometrejä tulee mittariin useita kymmeniä joka päivä. Niiden kunnosta on pidettävä huoli. ”Koirien pyöräilytys aloitetaan toukokuussa ja kesällä helteiden aikaan niitä uitetaan, jotta pojat olisivat iskussa, kun kausi alkaa.” ”Samalla siinä tulee itsellekin liikettä. Kunto nousee ja jaksaa taas paremmin kulkea seisojien kanssa syksyn.”

Henkilöstövuokraus Suorarekrytointi Teollisuuden palvelut Muuttopalvelu Tavarakuljetuspalvelu

www.jot-rent.fi

www.khnuohous.fi

Joskus on käyty

myös fasaani jahdissa.

Hyvä kunto auttaa jaksamaan myös yhdistystoiminnassa. Tanja on ollut aktiivisesti mukana paikallisten yrittäjien toiminnassa. Hän on kolmatta vuotta Siikalatvan Yrittäjien puheejohtajana.

Monipuolinen raskaan kaluston huoltokorjaaMo

S O L U T I O N S Asiantunteva hosting- ja IT-palvelukumppani

Moottori ja voimansiirtokorjaukset ja pyörien suuntaukset raskaalle kalustolle

Asiantuntenteva hosting- ja IT-palvelukumppani Aper tas Solutions Oy

• Autosähköasennukset • Hydrauliikkatyöt • Jarrukorjaukset • Katsastushuollot • Varaosien ja tarvikkeiden

jaresko oy

Kylätie 60, Karinkanta SIIKAJOKI Puh. 050 342 3434, 0400 580 760

•

90400 OULU

apertas-solutions.com

www.jaresko.fi le.pdf

Alasintie 9

Apertas Solutions Oy Paapuurinlenkki 6, 90460 Oulunsalo

vähittäismyynti

lkeal LOGO va SPLASH_

•

www.apertas-solutions.com

11

18.5.20

1

5

15:24:4

“KRAPULAN HOITOA JA HANKINTAA, JO VUODESTA 2010”

K5_

• kauppuri5.fi RI

C

M

Y

B

CM

MY

G UR

E

A RIB

A

5

• kauppuri5 • kauppuri5

CY

CMY

K

Kauppurienkatu 5 - Oulu

Kaivinkone- ja turveurakointia Lavettiauto

SÄRKELÄ & MATTILA OY Siuruantie 1261, Pudasjärvi Puh. 0400 891 978

Jänisten metsästyksen ansiosta kautta voidaan jatkaa helmikuun loppuun asti.

18

MAANANTAI 5. LOKAKUUTA 2015

Senioriyrittäjät aktiivisina Matkalla Budapestissä

S

enioriyrittäjien ensimmäinen yhteinen matka tehtiin kauniiseen Budapestiin syyskuun alussa.

Sää suorastaan helli meitä, ja kun matkasuunnitelma oli laadittu todella hyvin, niin matkastamme tuli onnistunut.

Tutustuimme muun muassa Suomen suurlähetystöön, josta saimme ajankohtaisen tietopaketin Unkarin nykytilasta suurlähettiläs Pasi Tuomisen toimesta.

Kaupunkikierros, viinitilaan tutustuminen ja Tonavan risteily olivat parasta antia myös.

Asiaakin tuli sopivasti, kun varatoimitusjohtaja Anssi Kujala piti aamupalaverin meille kertoen Suomen Yrittäjien tekemisistä ja suunnitelmista tulevaisuuteen.

Matkalle osallistui noin kolmekymmentä yrittäjää, osa puolisoineen sekä toimistolta erinomainen matkanjohtajamme Armi Murto sekä Anssi ja Jaana Kujala.

Matka oli erinomainen avaus tulevaisuudessa tehtäviin matkoihin.

Näin mukana olleena voin suositella tulevia tapahtumia lämpimästi kaikille senioriyrittäjille.

Järjestölle on eduksi, että meillä on kasvava joukko seniorijäseniä. Meidän tieto-taitoa voi hyödyntää monilla tavoin.

Risto Luttinen senioriyrittäjä Oulusta

Senioriyrittäjät RISTO LUTTINEN ja GUNNAR GÖRANSSON kertoivat yrittäjäjärjestön ja senioreiden toiminnasta EERO TAKKULALLE (oikealla).

Seniorimessuilla ANTTI NISKANEN

P

ohjois-Pohjanmaan Yrittäjien senioriyrittäjillä oli oma osasto Seniorimessuilla Oulussa.

Seniorit päivystivät ständillä vuorotellen ja kertoivat kiinnostuneille senioriyrittäjien sekä Suomen Yrittäjien toiminnasta.

Gunnar Göranssonin ja Risto Luttisen lisäksi päivystämässä vuorollaan nähtiin muun muassa senioriyrittäjä, ex-kansanedustaja ja PPY:n kunniapuheenjohtaja Esko Kurvinen.

Kiinnostuneita riittikin. Tiedon lisäksi seniorit saivat jakaa useita esitteitä ja jäsenhakulomakkeita.

Seniorijäsenyyden tarkoituk-

sena on antaa mahdollisuus aktiiviyrittäjätoiminnasta luopuneelle jäsenyrittäjälle säilyttää kontakti yrittäjäjärjestöön.

Seniorijäsenyys antaa kokeneelle yrittäjälle myös mahdollisuuden pysyä mukana järjestön toiminnassa.

Seniorijäsenistä on hyötyä esimerkiksi tiedon siirtämisessä nuorelle yrittäjäpolvelle. Monet heistä, kuten esimerkiksi Risto Luttinen, toimivat yrityskummeina.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjissä on seniorivaliokunta, jonka puheenjohtajana on Tauno Bräysy Tyrnävältä.

Senioreiden toiminnan kotipesänä on PPY:n toimisto, josta he saavat yhdyshenkilönsä Milla Raappanan ja muun henkilökunnan tuen toiminnalleen.

SENIORIT hotellimme edessä.

www.ppy.fi

Osta ilmOitustilasi seuraavaan POhjOis-POhjanmaan Yrittäjälehteen.

www.nosturiliikesulkala.fi

SÄHKÖTYÖT AMMATTITAIDOLLA @ @ @ @

Seuraava lehti ilmestyy viikolla 51.

Varaa tilasi viimeistään 23.11. mennessä, p. 08 5377 180.

@

Sähköasennukset Sähkösuunnittelu Antenniasennus Sähkölaitteiston kuntotutkimus Lämpökamerakuvaus

Nostot Kuljetukset Teollisuusmuutot Asennukset Sorvaajantie 12, 92140 Pattijoki Puh. 050 554 7466 aulis.kokko@kotinet.com

19

MAANANTAI 5. LOKAKUUTA 2015

Lukijatutkimukset kertovat:

Yrittäjä-lehti tavoittaa hyvin yrittäjät ja Kalevan lukijat Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti tavoittaa yrittäjät ja johtavat päättäjät ja sillä on kymmeniätuhansia lukijoita myös kotitalouksissa, vahvistavat tuoreet lukijatutkimukset.

ANTTI NISKANEN

Y

rittäjä-lehden huomionarvo on erityisen korkea yrittäjien ja johtavassa asemassa työskentelevien sekä henkilökohtaisesta taloudestaan kiinnostuneiden Kalevan lukijoiden keskuudessa.

He kokevat, että lehti käsittelee tärkeää asiaa ja tarjoaa merkityksellistä tietoa.

Tutkimus osoitti myös, että lehdellä tavoittaa hyvin kuluttaja-asiakkaat.

Kalevan lukijoista yli 110 000

oli huomannut lehden. Yli puolet heistä koki, että lehti käsittelee tärkeää aihetta ja tarjoaa uutta tietoa. ”He kokivat Yrittäjä-lehden merkitykselliseksi ja haluavat lukea samankaltaisia lehteä myös jatkossa”, markkinointiassistentti Nina Alatalo Kaleva Oy:stä kertoo.

Tulokset perustuvat Kaleva Paneelin arvioon kesäkuussa. Paneeli koostuu 800 lukijasta, jotka vastaavat lehden sisältöön ja mainontaan liittyviin tutkimuskyselyihin.

Myös jäsenet suosivat Kalevan lukijoiden lisäksi Yrittäjä-lehden hyödyllisyyttä selvitettiin Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien keskuudessa elokuussa.

Osoittautui, että jäsenetuna tulevan Yrittäjä-lehden oli lukenut tai selannut 86 prosenttia vastaajista.

Heistä 76 prosenttia piti Yrittäjä-lehteä erinomaisena tai hyvänä ja vain kolme prosenttia huonona.

Kyselyyn vastasi 173 jäsentä.

Kalevan yrityspalveluiden myyntiryhmän päällikön Timo Huotarin mukaan Yrittäjä-lehti on pidetty ja hyvin huomattu lehti PohjoisPohjanmaan yrittäjien ja Kalevan lukijoiden keskuudessa. ”Lehden ilmoittajat tavoittavat ilmoituksillaan ison kohdeyleisön etenkin yrityspäättäjiä ja lisäksi myös talousasioista kiinnostuneita kuluttajia.”

Yrittäjä-lehden lukuarvo on ERINOMAINEN!

Oletko lukenut tai selannut Pohjois-Pohjanmaan YRITTÄJÄ-lehteä, joka julkaistiin 24.8.2015?

100

86 %

80 60

me panostaa enemmän.”

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien julkaisema ja Kalevan kustantama Yrittäjä-lehti jaetaan päivilehden välissä kaikille Kalevan tilaajille sekä PPY:n jäsenyrityksille.

Talouselämän ja yrittämisen erikoislehden painos on 55 000 kappaletta ja se ilmestyy kuusi kertaa vuodessa.

40 20

14 %

0 Kyllä En

Kehitysideat huomioon

”Lehti käsittelee tärkeää asiaa ja tarjoaa uutta tietoa”

KOVAA AINESTA

Voimalaitosmateriaalit Kenttämateriaalit Puhallusmateriaalit Hiekoitusmateriaalit Piha- ja puutarhamateriaalit Erikoishiekat Sekoitus- ja säkityspalvelut

Tutkimusten yhteydessä Yrittäjä-lehdestä pyydettiin kehittämisideoita, jotka päätoimittaja Marjo Kolehmainen lupaa ottaa huomioon. ”Kiitos palautteesta. Paljon tuli toivomuksia koko alueen huomioimisesta jutuissa ja siihen aiom-

PORAUKSET

LUOTETTAVASTI JA TYYTYVÄISYYSTAKUULLA

• Maalämpökaivot • Vesikaivot Tarjoamme kaikenkattavaa kuljetuspalvelua asiakkaalle sopivana ajankohtana.

Autamme ymmärtämään liiketoimintasi numeroina.

Sinulle jää aikaa keskittyä omaan ydinosaamiseesi!

PYYDÄ TARJOUS

Kalkankatu 6, 92150 Raahe puh. (08) 263 478 hiekkapojat@hiekkapojat.fi

ZZZ KLHNNDSRMDW Ğ

NINA ALATALO ja myyntipäällikkö TIMO HUOTARI valottavat lukijatutkimuksen erinomaisia tuloksia Yrittäjä-lehden päätoimittajalle MARJO KOLEHMAISELLE.

www.pohjolanlampokaivot.fi

Puh. 020 7780 450 Kauppatie 13, 93400 Taivalkoski Riihipolku 1, 97900 Posio toimisto@komerco.fi www.komerco.fi

Nosto ja kuljetus Matti Salin Oy • Lavettikuljetukset • Konepajatuotteiden kuljetukset ja asennusnostot Nosto ja kuljetus Matti Salin Oy Pulkkisentie 3, 90440 Kempele Puh. 040 5288 307/24 h

• Erikoiskuljetukset • Kuormausnosturilla tehtävät asennukset www.mattisalin.com mattisalin@msn.com

20

MAANANTAI 5. LOKAKUUTA 2015

Korot eivät ikuisesti Tapahtumakalenteri pysy nollatasolla LOKAKUU

Paras aika varautua korkojen nousuun on silloin, kun ei vielä ole paineita korkojen nousuun. Silloin suojautuminen on kaikkein halvinta

7.10.2015 Omistajanvaihdospäivystys

M

9.10.2015 Hakukoneoptimointi

arkkinakorot ovat viime vuosien kriisien ja takkuilevan talouskasvun myötä painuneet lähes nollaan tai jopa miinukselle. Ne voivat pysyä pidemmänkin aikaa velallisten kannalta houkuttelevalla tasolla, kun alhaisia korkoja tarvitaan talouden tukemiseksi. Lainanottajille on kuitenkin vaarallista olettaa korkojen pysyvän pohjalukemissa ikuisesti.

Paras aika varautua korkojen nousuun on silloin, kun ei vielä ole paineita korkojen nousuun. Silloin suojautuminen on kaikkein halvinta. Nyt viitekorkoja saa kiinnitettyä tapauksesta riippuen jopa kymmeneksi vuodeksi noin kahden prosentin tuntumaan.

Kahdentoista kuukauden euribor-korko on euron perustamisen jälkeen ollut keskimäärin alle kolmen prosentin tasolla. Vuonna 2008 se nousi lähes kuuteen prosenttiin.

Kun euroalueen talous jossain vaiheessa piristyy, voidaan olettaa korkojen palautuvan vähintään historialliseen keskiarvoonsa. Riskinä on, että poikkeukselliset tukitoimet aiheuttavat inflaation kiihtymisen, mikä pitkällä tähtäimellä voi nostaa korkoja enemmänkin.

Ei ole tuulesta temmattu ajatus, että nykyiset velkavuoret osittain hoidettaisiin inflaation avulla.

Hyvä lähtökohta on, että jos pystyy varmistamaan kohtuullisen edullisen korkotason, niin se kannattaa tehdä. Tällöin ei tarvitse seurata korkomarkkinoiden liikkeitä huolestuneesti. Varmistamatta jättäminen on spekulaatiota.

kiinnittää. Koronvaihtosopimukset ovat kiinteäkorkoisia lainoja joustavampi keino suojata korkoriskiä. Koronvaihtosopimus on asiakkaalle myös edullisempi vaihtoehto. Nordea voi tarjota suojaussopimuksia myös luotoille, joita on otettu muilta rahoittajilta.

Korkojen kiinnittäminen ei kuitenkaan välttämättä ole joka tilanteessa paras ratkaisu, vaikka se turvallisin olisikin. Kun korko kiinnitetään, lukitaan markkinoiden hinnoittelema euribor-korkojen nousu. Jos korot nousevat oletettua hitaammin, korkojen kiinnittäminen nostaa turhaan korkokustannuksia. Räätälöidyllä korkosuojalla saat turvan korkojen nousulta halutuksi ajaksi ja hyödyt, mikäli korot pysyvät pidempään alhaisina.

Tarkemmista suojauskeinoista ei voi antaa yleispätevää neuvoa.

Oikea lähtökohta on aina asiakkaan oma tilanne, riskinsietokyky ja korkoriskin suhde asiakkaan muihin liiketoiminta- ja rahoitusriskeihin.

Nordeassa autamme mielellämme pohtimaan, minkälainen ratkaisu sopii kullekin yritykselle.

Asiakasvastuullisena saan pohdinnoissa erinomaista apua korkomarkkinoiden asiantuntijoiltamme Nordea Marketsista. Me pystymme tarpeen tullen räätälöimään ratkaisuja mitä erilaisimpiin asiakastarpeisiin.

13.10.2015 Omalla koneellasi (webinaari) Hankintayksikkö Info, tilaajavastuu 14.10.2015 Arvonlisäverotuksen perusteet

Sami Heikkilä Nordean Pohjois-Suomen yritysalueen aluejohtaja

VALITSE VÄLITTÄJÄSI JA

ISÄNNÖITSIJÄSI HARKITEN Olemme hoitaneet kiinteistönvälitystä ja taloyhtiöiden isännöintitehtäviä Raahen seutukunnan alueella jo 30 vuoden ajan.

Anna sinäkin asunto- tai kiinteistöosakeyhtiösi ammattilaisen hoidettavaksi !

Raahen Op-Kiinteistökeskus Oy, LKV Kirkkokatu 34, 92100 Raahe Välitys 010 2576 285 • Isännöinti 010 2576 242

15.10.2015 Keskustelun paikka Haapavedellä - omistajanvaihdokset 21.10.2015 Ajankohtaisveropäivä 27.10.2015 Keskustelun paikka Oulussa - yritysrahoituksen mahdollisuudet 28.10.2015 Lakimiespäivystys 28.10.2015 Keskustelun paikka - Kunta- ja Yrittäjätapaaminen

MARRASKUU

3.11.2015 Pudasjärven kaupungin tulevat hankinnat ja julkisten hankintojen perusteet 4.11.2015 Kasvuhakkerointi - Growth Hacking - pienyrityksen markkinoinnissa 4.11.2015 Omalla koneellasi (webinaari) Omistajanvaihdospäivystys 6.11.2015 Pk-yrityksen arvonmääritys

9.11.2015 Omalla koneellasi (webinaari) 29.10.2015 Yrittäjien aamiainen -hankinta-asiat, Julkisten hankintojen perusteet ja vinkkejä tarjoajalle, Haapavesi Utajärvi 30.– 31.10.2015 11.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Lakimiespäivystys vuosikokoustapahtuma, Oulainen.

Suomen Yrittäjien timanttinen ansioristi Kaarlo Nurmirannalle

K

Korkoriskiä voidaan pienentää Yksi vaihtoehto yhteisön korkosuojauksissa on koronvaihtosopimus, jolla tulevien korkomaksujen korot voidaan käytännössä

8.10.2015 Yrittäjien aamiainen -hankinta-asiat, Oulainen

14.10.2015 Omalla koneellasi (webinaari) Lakimiespäivystys

aarlo Nurmirannalle on myönnetty Suomen Yrittäjien timanttinen ansioristi aktiivisesta ja ansiokkaasta yrityskummitoiminnasta sekä muusta elinkeinoelämän eteen tehdystä ansiokkaasta työstä.

Lisäksi hän on toiminut Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien kansainvälistymisvaliokunnan puheenjohtajana ja ollut käynnis-

tämässä kansainvälistymisvaliokunnan toimintaa sekä omalla esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt ja parantanut alueen yritysten toimintaedellytyksiä.

Suomen Yrittäjien timanttinen ansioristi luovutettiin Kaarlo Nurmirannalle valtakunnallisessa yrityskummikonfrenssissa Oulussa.

Omistajanvaihdospäivystykset Oulussa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät tarjoaa asiantuntijapäivystyksiä koskien omistajanvaihdoksia.

Mikäli sinua askarruttavat kysymykset esimerkiksi rahoitukseen, verotukseen, sopimuksiin, kasvuun, ostoon tai myymiseen liittyen voit varata henkilökohtaisen ajan asiantuntijan kanssa. Päivystys on yrityksille maksutonta.

Omistajanvaihdospäivystykseen voit varata oman ajan kehityspäällikkö Tommi Sirviöltä, tommi.sirviö@yrittajat.fi

Pyhännän TeeHoo Oy Kiinteistöhuolto ja koneurakointi Hakasuontie 3, Pyhäntä

KYSY LISÄÄ!

Puh. 24 h 0400 284 432

Y-Tili Oy kiittää lämpimästi asiakkaita ja yhteistyökumppaneita 50-vuotismuistamisista!

Otamme mielellämme nyt myös uusia asiakkaita.

Pyydä s tarjou toin shall

• Koneurakointi • Kiinteistönhuolto • Varta-akut

talou ta! palveluis

Teijo Makkonen 040 5044 363 Harry Härmä 040 5888 728

www.y-tili.fi

Loputtomasti laskuja, niitä kivoja, saat hankkimalla yrityksellenne oman kausilipun Rukalle ja Pyhälle.

Yrityskortti ei ole henkilökohtainen, vaan sitä saa käyttää kuka tahansa yrityksenne edustaja, työntekijä tai lomamökin asukas.

21

MAANANTAI 5. LOKAKUUTA 2015

Myynnin ammattilainen arvostaa työelämän tukea, koulutusta ja verkostoja

Sirpa Kivimäki Aluemyyntipäällikkö, Fiskars

– Työttömyysturvan ja ehkä lakineuvonnankin perässä tuntui luontevalta liittyä oman alan liittoon, perustelee oululainen aluemyyntipäällikkö Sirpa Kivimäki kuulumistaan Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:han. Hän myöntää, että jäsenmaksun edullisuuskin vaikutti valinnassa.

Kivimäen mukaan perusturvan lisäksi oman ammattiliiton kautta saatavat koulutukset ja verkostot ovat arvokkaita.

Innokkaana liikkujana hän on osallistunut MMA:n työhyvinvointia kohentaviin kursseihin ja tapahtumiin. Ja MMA:laisten kanssa Kivimäki pääsee pelaamaan lempilajiaan – golfia. Toimiminen aktiivi-

Myynti-, markkinointi- ja ostotyön ammattilainen!

Meiltä oikeusturva, työttömyysturva, laadukkaat neuvontapalvelut sekä muut jäsenedut kiinteällä ja edullisella vuosijäsenmaksulla.

mma.fi Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA on 27 000 myynti-, markkinointi- ja ostoalan ammattilaisen edunvalvontajärjestö.

MMA kuuluu Akavaan.

MMA täyttää tänä vuonna 120 vuotta. Se on yksi Suomen vanhimmista ammattijärjestöistä.

Liity heti ja voita Opel Adam Rocks!

sesti MMA:n paikallisessa yhdistyksessä on rikastuttanut Kivimäkeä monilla kokemuksilla ja kontakteilla.

Kivimäki suosittelee MMA:n jäsenyyttä muillekin myynnin ammattilaisille.

Myös yrittäjille. Omaa ja perheenkin turvatasoa on hänen mukaansa helppo nostaa yksinkertaisesti kuulumalla oman alan ammattijärjestöön, josta saa tukea työelämään. Työsuhteessa tai vaikkapa yrittäjän päämiessuhteessa syntyvät ongelmat ovat harvoin merkityksettömiä.

– Ihmettelen joskus sitä, kuinka immuunina ihmiset saattavat pitää itseään työelämän ja suhdanteiden muu-

toksille. Kaikki muuttuu ja nopeutuu, pelkät neuvot saattavat joskus olla kullanarvoisia.

– Kun itse työssään näkee ja ymmärtää, kuinka yritys toimii ja millä logiikalla raha liikkuu, osaa arvostaa maltillista toimintaa työelämän ongelmissakin. Ollaan teräviä silloin kun tarvitaan, mutta toisaalta ei lähtökohtaisesti vastusteta kaikkea muutosta. MMA:n tapa vaikuttaa alan päätöksentekoon ja tehdä alan asioita tutuiksi politiikan ja yhteiskunnan päättäjille on neuvotteleva ja kehityshakuinen.

MMA Oulun seutu järjestää juhlavuotena huipputapahtuman. Tule kuulemaan mukaansatempaava puheenvuoro!

Sirpa Kivimäki Aluemyyntipäällikkö, Fiskars

Petri Rajaniemi luennoi aiheesta työ, elämä, järjestö torstaina 15.10.2015 kello 17.30 – noin klo 20 Oulun Teknologiakylässä (Elektroniikkatie 10) Tulevaisuudentutkija Petri Rajaniemen luento havahduttaa osallistujat huomaamaan miten yritysten, työelämän ja järjestötoiminnan muutokset ovat sidoksissa toisiinsa. Kaiken ytimessä on ihmisen muuttunut elämä.

Petri on kolumnisti, puhuja, kirjoittaja ja liiketoiminnan kehittäjä. Hän on Future Works Oy:n perustajaosakas ja toiminut aiemmin muun muassa Suomen Yrittäjien kehittämispäällikkönä, vastuullaan yrittäjyyden ja toimintaympäristön muutokset sekä Koulutuksen järjestäjien yhdistys KJY:n kehittämispäällikkönä.

ILMOITTAUDU lähettämällä sähköpostilla tietosi: rajaniemiouluun@osemma.fi Tilaisuuden hinta MMA:n jäsenille 10€, muilta 20€.

22

MAANANTAI 5. LOKAKUUTA 2015

Lakimuutos selkeyttää yrittäjien vakuutusturvaa Lakisääteistä tapaturmavakuutusta säätelevä tapaturmavakuutuslaki muuttuu vuodenvaihteessa. Uusi, yksityiskohtaisempi laki on saanut yrittäjiltä kiitosta, koska se selkeyttää ja uudistaa vanhaa lakia.

F

ennian myyntijohtaja Jyrki Kettukangas kertoo että osa lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella vakuutetuista yrittäjistä siirtyy vapaaehtoisesti vakuutettaviin. Sen takia yrittäjien näkÜkulmasta suurin vaikutus uudistuksella on yrittäjien vakuutusturvaan. �Lakiuudistuksen jälkeen yrittäjä ei kuulu enää yrityksen pakollisen tyÜajan vakuutuksen piiriin.

Sen sijaan hän valitsee itse sosiaalivakuutuksensa tason ottaessaan YEL-vakuutuksen ja yrittäjän tapaturmavakuutuksen.�

YEL-tyÜtulon ilmoittaminen onkin jatkossa yrittäjien kannalta entistä tärkeämpää, koska se toimii yrittäjän kaiken sosiaaliturvan ja ansionmenetyskorvauksen perusteena. Jatkossa myÜs yrittäjän tapaturmavakuutuksesta maksettavat päiväraha ja tapaturmaeläkekorvaukset perustuvat siihen. �Siksi yrittäjän on tärkeää määritellä YEL-tyÜtulo vastaamaan tosiasiallista tyÜpanostaan. TyÜtulon muutokset kannattaa ilmoit-

taa vakuutusyhtiÜÜn mahdollisimman nopeasti, sillä tapaturman sattuessa ansionmenetyskorvaukset määritellään voimassaolevan YEL-tyÜtulon mukaan�, sanoo Kettukangas.

Samalla viivalle palkansaajan kanssa Vuoden alusta lähtien yrittäjät saavat korvauksen tapaturmavakuutuksesta, mutta Kela-päivärahan vain tapaturmavakuutuksen korvauksen ylittävältä osin, ei siis koko sairauspäivärahaa. Yrittäjät asetetaan siis samalle viivalle palkansaajien kanssa. �Yrittäjän kannattaa edelleen ottaa pakettivakuutus, joka sisältää sekä tyÜajan että vapaa-ajan�, Kettukangas suosittelee.

Yrittäjällä tyÜaika venyy helposti kellon ympäri, mutta laki näkee asian toisin. Kaikki se, minkä yrittäjä mieltää kuuluvan tyÜhÜn, ei välttämättä lain näkÜkulmasta sitä ole.

�Kun vapaa-aikakin on vakuutettu, on yrittäjällä parempi turva, ja vahingon sattuessa korvaus todennäkÜisesti maksetaan yrittäjän tapaturmavakuutuksesta. Suomen Yrittäjien jäsenet voivat täydentää yrittäjäpakettia maksuttomalla lisäturvavakuutuksella.�

Yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva, yrityksessä vastiketta vastaan tyÜskentelevä perheenjäsen on jatkossa vakuutettava pakollisella tyÜajan vakuutuksella kuten muutkin palkansaajat. �Koska he eivät aiemmin kuuluneet pakollisesti vakuutettaviin, kannattaa yrittäjän tältäkin osin varmistaa, ettei tule vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyÜntiä,� Kettukangas huomauttaa.

Yrittäjän tapaturmavakuuttaminen noudattaa yrittäjän eläkelain periaatteita: se on pakollinen osakeyhtiÜn osakkaalle, joka omistaa yksin enintään 30 prosenttia tai perheenjäsentensä kanssa enintään 50 prosenttia yri-

LAKIUUDISTUKSEN JÄLKEEN yrittäjä valitsee itse sosiaalivakuutuksensa tason ottaessaan YEL-vakuutuksen ja yrittäjän tapaturmavakuutuksen.

tyksen osakkeista. Avoimen yhtiÜn tai kommandiittiyhtiÜn yhtiÜmiehille tapaturmavakuutus ei ole enää pakollinen.

Yrittäjän kannattaa ennen vuodenvaihdetta tarkistaa vakuutuksensa, jotta ne ovat ajan tasalla uuden lain astuessa voimaan.

Fennia pyrkii ottamaan syksyn aikana henkilÜkohtaisesti yhteyttä kaikkiin asiakkaisiinsa, joihin muutos vaikuttaa.

Henri Lassander Fennia

k Parhaat Palvelut k Parhaat Palvelut

HAAPAVESI

Parhaat Palvelut

KEMPELE

Monipuolinen palveleva kirjapaino Kempeleessä

Haapaveden Autohuolto Ky hoitaa henkilĂś- ja pakettiautojen huollot ja korjaukset vankalla ammattitaidolla.

t t t t t t t

Parhaat Palvelut

mUHOS

käyntikortit esitteet lomakkeet painetut kuoret tarrat, kutsut omakustannekirjat ym. alan tyÜt

Parasta palvelua jo vuodesta 1928

Soita ja kysy lisää!

Haapaveden Autohuolto Ky Puh. 08 452 925 Parhaat Palvelut

5BSKVTPKBOUJF ,FNQFMF t 1VI UPJNJTUP!NBUUJMBOLJSKBQBJOP m t XXX NBUUJMBOLJSKBQBJOP m

HAUKIPUDAS

Parhaat Palvelut

• Puusepän- tuotteet • KeittiÜ- ym. kodin kalusteet • Ravintolat/ julkiset tilat • MuutostyÜt • AsennustyÜt yms.

Puh. 0400 925 247 • www.oek.fi

KUIVANIEMI

Kodin kaikki kiintokalusteet suoraan valmistajalta!

KYSY LISĂ„Ă„!

Parhaat Palvelut

ii

Kuiva-Kaluste Oy

Parhaat Palvelut

OULAINEN

Suomalaista lihaa pieneen ja suureen tarpeeseen

LIHAKAUPPA OULAINEN

Muovitehtaantie 5, 95100 Kuivaniemi | p. 041 4605 414 myynti@kuivakaluste.fi | www.kuivakaluste.fi

Parhaat Palvelut

www.entavision.fi | p. 044 2536 701

KUUSAMO

POHJOLAN TALOUSPALVELU OY

Parhaat Palvelut

OULU

Uudista yrityksesi ilme.

LAKISĂ„Ă„TEISET TILINTARKASTUSPALVELUT

• Taitto-ovi • Nosto-ovi • Liukuovi • Karmiovi www.findoor.fi • findoor@findoor.fi p. 020 8384 530, 0400 384 939

Pohjolan Talouspalvelu Oy tarjoaa tilintarkastuspalveluja luotettavasti ja asiantuntevasti Koillismaan, Oulun ja Kainuunalueilla.

PALVELUMME

•Lakisääteiset tilintarkastukset. •Taloushallinnon neuvontapalvelut. •Muut lakisääteiset tilintarkastajan lausunnot.

HTM-tilintarkastaja Ville Tyni, TärkkämÜntie 26, 93600 Kuusamo,p. 040 718 5256 ville.tyni@pohjolantalouspalvelu.fi, www.pohjolantalouspalvelu.fi

Yritys-, tuote- ja henkilĂśstĂśkuvaukset www.fotosoini.com Puh. 040 5513 880

23

MAANANTAI 5. LOKAKUUTA 2015

k Parhaat Palvelut k Parhaat Palvelut

OULU

Parhaat Palvelut

OULU

ISÄNNÖINTI T. LIPPONEN Nahkatehtaankatu 2, 90130 OULU

TASOITE- ja MAALAUSTYÖT 040 1272 883 www.ht-maalaus.fi htmaalaus@gmail.com

041 538 6349 toimi.lipponen@isannointi-lipponen.fi www.isannointi-lipponen.fi Laadukas ja luotettava täyden palvelun isännöintitoimisto

Parhaat Palvelut

RAAHE

EROKUJA P A N N PÄIVÄKOTI Artturintie 7 • 92140 Pattijoki • p. 040 570 5258 Vapaita hoitopaikkoja, ota yhteyttä!

Parhaat Palvelut

Hyvän Olon Hetki • Siivouspalvelut • Asiointi- ja avustamispalvelut Meiltä myös ARVONLISÄVEROTON kotityöpalvelu

• Ikkunan ja parvekelasien pesut • Ruokapalvelut • Tekstiili- ja vaatehuolto Kotityöpalvelut • Oulu

Puh. 0440 861 120 www.prokaks.fi

Tmi Seija Erkkilä

Manunuaalinen lymfaterapia Koko kehon vyöhyketerapia Intialainen päähieronta Koliikkivauvan hieronta Kuumakivihieronta Bambuhieronta Myös lahjakortit!

P. 045 895 3253 | Tuohimaantie 12, Kiiminki | www.hyvanolonhetki.com

NYT NEUVOTTELUHUONEET KUNTOON! - - - since 1968 - - -

Hautakorventie 15 A, 90620 OULU, puh. 044 3216 201 jorma.itkonen@radioitkonen.fi

tel. +358 45 344 3326 fax. +358 8 342 212 Sepänkatu 20 FIN-90100 Oulu, pirjo.vaarala@verojalaki.fi, www.verojalaki.fi

YLITALO OY INSINÖÖRITOIMISTO LVIA- ja sähkösuunnittelu

www.ktc-group.fi

Hiekoitinvaunut Hiekoitinkauhat Siipilumikauhat Keräävät harjat

Reko-Kone Oy Puh. 040-5472615 Junttila METSÄKONEIDEN HUOLLOT JA KORJAUKSET

RADIO ITKONEN AV-laitteet ja esitystekniikkaratkaisut

SIIKAJOKI

Elektroniikkatie 3–5, 90590 Oulu puh. 08-322 4200  toimisto@ytalo.fi  www.ytalo.fi Parhaat Palvelut

PUHÄSALMI

– hydrauliletkut ja liittimet – myös muut työkoneet

PAAVOLA, PUH. 040 5570 418/040 5865 053

REIJO MÄLLINEN OY • LVI-asennukset ja huollot • Maalämpöpumppujen asennukset puh. 0400 684 630 reijo.mallinen@mallinenoy.fi Parhaat Palvelut

JOKKE pellettipolttimet 50 ja 100kW. Pyydä tarjous!

KIINTEISTÖHUOLTO

Harry Pönkkö ky • Kiinteistöhuolto • Talonmiespalvelut • Koneurakointi • Viherrakentaminen• Minikaivurityöt ja vuokraus • Iisi jätevesipuhdistamot asennettuna

24 H P. 0400 681 074 Parhaat Palvelut

RAAHE

SIIKALATVA

Kokemuksella ja ammattitaidolla teräs, ruostumatonteräs ja alumiinirakenteet, myös sarjavalmistus.

Metallipaja Jouko Anttila, Ruukintie 80, 92500 Rantsila, P. 040 7074 568, jouko.anttila@metallipaja.fi Parhaat Palvelut

UTAJÄRVI

RASKAANKALUSTON huollot - korjaukset katsastukset - varaosat

A. Kotila Oy Pajakatu 9, Raahe ▲ Puh. 040 5113 279

Varaa aika huoltoon:

p. 044 5622 701 tai p. 040 5633 346 Parhaat Palvelut

Erikoishammasteknikko

UTAJÄRVI

Puusepän palvelut yksityisille ja yrityksille

PETRI HEIKKINEN Proteesit • Pohjaukset • Korjaukset Implanttiprotetiikka

Rautatienkatu 10 • 90100 Oulu • puh. 0400 272 560 www.veliheikkinen.fi

Mestarinkatu 21, Raahe, p. 045 270 2424

www.puuduuni.fi

• UUDISRAKENNUKSET • PERUSKORJAUKSET • ELEMENTTIASENNUKSET Timo Impola p. 0400 668 758

www.pyhajoenrakennus.fi • pyhajoen.rakennus@omanetti.fi

24

MAANANTAI 5. LOKAKUUTA 2015

Sota-ajan naisten kokemukset koskettavat Mitä rajaseudun nainen tunsi, kun sota ravisteli hänen kotiseutuaan?

Miten hän rakasti, kun puoliso taisteli rintamalla?

Miten hän pelkäsi, kun posti kantoi koteihin suruviestejä?

Miten hän jaksoi, kun kaikki oli rakennettava uudelleen?

Y

lä-Kainuun Yrittäjänaisten Rakkaudentunnustus isänmaalle-esitys soi kiitoksena sotavuodet kokeneille naisille. Se nostaa esiin kotona työskennelleiden ja eri tehtäviin rintamalla osallistuneiden naisten merkityksen ja luo kuvaa ihmisen ihmeellisestä selviytymiskyvystä sekä merkityksellisen työn voimasta.

Rakkaudentunnustus Isän-

RAKKAUDENTUNNUSTUS ISÄNMAALLE Ensimmäisen kerran esitys nähtiin Suomussalmella Teatteri Retikassa talvisodan syttymisen muistopäivänä 30. marraskuuta 2011.

Sen jälkeen esityksiä on ollut noin 20.

maalle-esitys on myös kertomus naiseudesta, jota sotavuosien aikanakin vaalittiin, sekä ilosta ja toivosta, joita ei koskaan haluttu menettää.

Esitys ammentaa voimansa esittäjiensä kotiseudun, Kainuun maaseudun historiasta, mutta samat tunteet ja pelot sekä vastoinkäymiset koskettivat sotavuosien naisia eri puolilla maata.

Kosketuspintaa tähän päivään Ylä-Kainuun Yrittäjänaiset on aktiivinen naisryhmä, joka on toteuttanut monenlaisia tapahtumia. Rakkaudentunnustus isänmaalle-esitys antoi naisille uutta haastetta.

Esityksen käsikirjoituksesta vas-

Tänä syksynä esitykset jatkuvat omassa teatteri Retikassa, la 24.10. klo 15 ja su 25.10 klo 13.

taa suomussalmelainen yrittäjä, fysioterapeutti Minna Vikholm, joka on saanut veteraanikuntoutusten yhteydessä kuulla monta koskettavaa tarinaa. Hän on oppinut tuntemaan sodan sadat kasvot. ”Koko esiintyjäryhmä kertasi sotahistoriaa. Naiset löysivät sota-ajan naisten tarinoista paljon kosketuspintaa tämän päivän elämään ja huomasivat, että sota-ajan

La 28.11. klo 15 esitys on Kalajoella Pohjankylän auditoriossa ja su 29.11. klo 15 Oulussa kaupunginteatterissa.

naiset sopivat yhä yrittäjänaisten esikuviksi. Samalla kuva Kainuusta, Suomesta ja suomalaisuudesta sai uusia sävyjä”, Vikholm kertoo.

Noin tunnin kestävä Rakkaudentunnustus Isänmaalle-esitys sisältää lauluja, runoja, kirjeitä ja tarinoita suomussalmelaisten ja suomalaisten naisten elämästä sota-aikana. Esityksen on ohjannut Ulla Schroderus.

Kysymys ja vastaus -palsta

OULUSSA 27.10.

Mietimme yrityksessämme verkkokaupan perustamista.

Mistä voisimme saada apua?

Yritysrahoituksen mahdollisuudet

VASTAUS Softers Oy www-järjestelmät ja ratkaisut

Haluatko päivittää tietosi siitä, millaisia yrityksen rahoitusvaihtoehtoja on käytettävissä?

Mitä pääomasijoitus tarkoittaa, kuka sitä saa ja miten sitä haetaan?

Mitä rahoittaja edellyttää yritykseltä?

Ti 27.10. klo 8 – 10.30

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät, Isokatu 4, Oulu

Ilmoittauttuminen:

ppy.fi > tapahtumia ja koulutuksia Tilaisuus on maksuton.

Keskustelua virittämässä: -

Sami Heikkilä, Nordea Oyj Kati Peltomaa, Osuuskunta PPO Pauli Piilma, Finnvera Martti Särkelä, BusinessOulu Markku Ojala, Scatman Oy Petri Särkelä, Goodwiller Oy

Tilaisuuden jälkeen päivystää rahoittajien yritysrahoitusklinikka, johon voi varata etukäteen henkilökohtaisen ajan: kirsi.anttila(at)yrittajat.fi Tarjolla verkostoitumista hyvässä seurassa, kahvin kera PPY:n toimistossa!

V

erkossa saa sanomansa koko maailman ulottuville, mutta samalla myös kilpailu on globaalia.

Kuten kaikessa bisneksessä, myös verkkokauppaa perustettaessa on mietittävä kuinka tarjota omia tuotteita tai palveluja niin, että erottuu kilpailijoistaan.

Verkkokaupan pystytykseen voi käyttää valmiita alustoja, web-palveluja tarjoavien yritysten omia verkkokauppa-alustoja tai jopa räätälöittää täysin omien tarpeitten pohjalta rakennetun kokonaisuuden.

Valmiita alustoja on sekä ilmaisia että maksullisia. Ilmaiset vaativat omaa opettelemista ja panostusta ylläpitoon, lisänä tulevat mahdolliset tietoturvariskit. Web-yritysten verkkokauppa-alustojen käyttäjä puolestaan voi odottaa saavansa ajantasaiset versiopäivitykset sekä henkilökohtaista tukea.

Yrittäjän kannattaa kysyä, mitä nettipalveluja tarjoavalla yrityksellä on ehdottaa hänen tilanteeseensa; saako kaiken valmiina vai tarvitseeko itse tehdä jotain. Web-yrityksen kanssa toimiessaan asiakkaan ei tarvitse tietää teknisestä puolesta, vaan riittää, että on idearunko, jota lähdetään yhdessä toteuttamaan.

Asiakasyhteistyössä toimimaan tottuneessa yrityksessä osataan selittää asiat ymmärrettävällä kielellä ilman teknistä jargonia ja kertoa, mitä hienolta kuulostavien termien takaa löytyy.

Lisää opastusta: p. 08 2379 9330 softers@softers.net www.softers.net

25

MAANANTAI 5. LOKAKUUTA 2015

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Paikallisyhdistykset ja puheenjohtajat 2015

KERTOMUS RAJASEUDULLA todeksi eletyistä hetkistä puhuttelee aitoudellaan, sillä esiintyjäryhmä kertoo oman kotiseutunsa tarinaa.

Haapaveden Yrittäjät ry Peter Eriksson p. 050 017 0768 peter@sporttimesta.fi haapaveden@yrittajat.fi Hailuodon Yrittäjät ry Hannu Karvosenoja Hannu Karvosenoja p. 044 544 7799 karvosenoja.hannu@gmail.com hailuodon@yrittajat.fi Haukiputaan Yrittäjät ry Jyrki Drushinin p. 040 709 6558 drusjy@gmail.com haukiputaan@yrittajat.fi Iin Yrittäjät ry Markku Koskela p. 040 529 7697 markku.koskela@ii.fi iin@yrittajat.fi Kempeleen Yrittäjät ry Jouni Tervonen p. 040 581 2750 jouni.tervonen@powerplay.fi kempeleen@yrittajat.fi Kiimingin Yrittäjät ry Miika Sutinen p. 0400 762 468 miika.sutinen@pp.inet.fi kiimingin@yrittajat.fi Kuivaniemen Yrittäjät ry Ari Kaakkuriniemi p. 050 441 3121 kaakkuriniemi@suomi24.fi kuivaniemen@yrittajat.fi

Mitä minun tulee työnantajana huomioida verotuksessa, jos maksan työntekijäni koulutuksen?

VASTAUS IINA kUVAJA Veroasiantuntija EY

M

enettely riippuu siitä, katsotaanko työnantajan maksamasta koulutuksesta muodostuvan työnteki-

jälle veronalaista etua eli palkkaa.

Perusperiaate on, että työnantajan maksamasta koulutuksesta ei muodostu työntekijälle veronalaista etua, jos se on järjestetty ammattitaidon ylläpitämiseksi tai kehittämiseksi, ja se tapahtuu ensisijaisesti työnantajan edun vuoksi.

Aloite koulutuksen järjestämisestä tulee tällöin työnantajalta ja hän maksaa sen. Koulutuksen välttämättömyys työtehtäviin on usein tulkinnanvarainen tilanteissa, joissa koulutus oikeuttaa tutkintoon

(esim. MBA) tai kun työntekijä etenee urallaan.

Jos työnantajan kustantama koulutus ei liity suoranaisesti työntekijän työtehtäviin, katsotaan, että työnantaja on antanut työntekijälleen palkanmaksua korvaavan edun, joka on veronalaista tuloa. Tällöin työnantajan tulee toimittaa ennakonpidätys sekä huolehtia sivukuluista. Työnantajan ei tule myöskään unohtaa tuloverotuksen erityistä koulutusvähennystä.

Minulla on hoitokuluvakuutus, tarvitsenko yrittäjän työterveyshuoltoa?

VASTAUS MARKKU PIRINEN Johtajalääkäri Caritas Lääkärit Oy

Y

rittäjän työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ehkäi-

sy ja terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen.

Fokuksessa on työkyky. Elimistön epätasapainotilanteet pyritään havaitsemaan jo ennalta ennen kuin varsinaista sairautta ehtii ilmaantua.

Yrittäjällä on usein pelissä mukana paitsi oma terveytensä myös koko perheen hyvinvointi. Laiva tarvitsee kipparia. Jos kippari väsyy, koko laiva on tuuliajolla.

Työterveyshuollon kautta yrittäjällä on mahdollisuus myös psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseen luotettavien kanssakulkijoitten kera.

Mukisematta katsastamme ja huollamme automme vuosittain. Eikö oma terveys olisi myös hyvä katsastaa määräajoin ?

Erilaiset sairauskuluvakuutukset tasaavat kuluja sairauden yllättäessä. Terveyteen ja sairauteen kuuluvat asiat on hyvä hoitaa samassa paikassa, jotta lääkärillä on riittävän kattavat tiedot henkilön kokonaisterveydentilasta. Kela korvaa yrittäjän työterveyshuollon kustannuksista 5060% vuosittain. Euromääräiset korvauskatot voi tarkistaa Kelan sivuilta www.kela.fi.

Kuusamon Yrittäjät ry Matti Pohjola p. 0400 451126 matti.pohjola@nordicholidays.com kuusamon@yrittajat.fi Kärsämäen Yrittäjät ry Anu Kallio p. 040 912 1665 anuk.kallio@gmail.com karsamaen@yrittajat.fi Limingan Yrittajat ry Tarja Kontio p. 040 726 6316 tarja@tuposvilla.fi limingan@yrittajat.fi Lumijoen Yrittäjät ry Kalevi Lämsä p 0400 383 600 kalevi.lamsa@lumian.fi lumijoen@yrittajat.fi Muhoksen Yrittäjät ry Raimo Klasila p. 050 567 9757 raimo.klasila@maaseutulehdet.fi muhoksen@yrittajat.fi Oulaisten Yrittäjät ry Ritva Raetsaari p. 0440 730 100 ritva.raetsaari@raetsaari.fi Oulaisten@yrittajat.fi Oulun Yrittäjät ry Jussi Riikonen p. 040 310 0501 jussi@videcam.com oulun@yrittajat.fi Oulunsalon Yrittäjät ry Katriina Ruonio p. 045 13 906 31 kk.ruonio@konttoripalvelu.fi oulunsalon@yrittajat.fi

Pohjois-Pohjanmaan Startup-yrittäjät ry Ykä Marjanen p. 040 590 4048 yka.marjanen@gmail.com www.starttaamo.fi Pudasjärven Yrittäjät ry Marko Rautio 93100 Pudasjärvi p. 050 501 9090 marko@rautioky.fi pudasjarven@yrittajat.fi Pyhäjoen Yrittäjät ry Jaana Pehkonen p. 050 911 0591 idejaana@icloud.com pyhajoen@yrittajat.fi Pyhäjärven Yrittäjät ry Raija Leppäharju p. 0400 280 790 raija@pjtili.fi pyhajarven@yrittajat.fi Raahen Seudun Yrittäjät ry Kirsi Asunmaa p. 040 834 4328 kirsi.asunmaa@coocos.com raahen@yrittajat.fi Siikajoen Yrittäjät ry Tuomas Parttimaa p. 041 549 8324 arttim@arttim.fi siikajoen@yrittajat.fi Siikalatvan Yrittäjät ry Tanja Heikkonen p. 0400 237 760 tanja.heikkonen@k-market.com siikalatvan@yrittajat.fi Taivalkosken Yrittäjät ry Pekka Vääräniemi p. 08 842 320, 040 709 6929 pekka@vaaraniemi.net taivalkosken@yrittajat.fi Tyrnävän Yrittäjät ry Annukka Suotula-Ervasti p. 044 750 5051 annukka.suotula@gmail.com tyrnavan@yrittajat.fi Utajärven Yrittäjät ry Markku Juntunen p. 0400 283 172 markku.juntunen@utanet.fi utajarven@yrittajat.fi Vaalan Yrittäjät ry Mika Alakurtti p. 040 532 3923 mika.alakurtti@k-supermarket.fi vaalan@yrittajat.fi Vihannin Yrittäjät ry Rauno Pitkänen p. 0400 894 134 rauno.pitkanen@hotmail.fi vihannin@yrittajat.fi Yli-Iin Yrittäjät ry yli-iin@yrittajat.fi Ylikiimingin Yrittäjät ry Heikki Väänänen p.0400 38 6032 heikki@sahko-artpe.fi ylikiimingin@yrittajat.fi

26

MAANANTAI 5. LOKAKUUTA 2015

PALVELUT YRITTÄJILLE 2015

Yrittäjän palvelusivusto

Marjo kolehmainen toimitusjohtaja marjo.kolehmainen@yrittajat.fi 050 5277 288

KIRSI ANTTILA järjestöpäällikkö kirsi.anttila@yrittajat.fi 0500 685 148

SARI REINIKAINEN-LAINE yhteyspäällikkö sari.reinikainen-laine@yrittajat.fi 0500 686 174

MILLA RAAPPANA projektiassistentti milla.raappana@yrittajat.fi 050 395 9877 010 322 1980

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien maksuttomat neuvontapalvelut Pohjois-pohjanmaan yrittäjät Isokatu 4. 90100 Oulu, puhelin: 010 322 1980, www.ppy.fi

Lakiasiat ja yritysjuridiikka Toimistot vastaavat juridiikan kysymyksiin.

HUOM! Erityisalat mainittu toimistoittain.

Asianajotoimisto Botnia Oy Oulu, Helsinki, Raahe p. 0207 797 500 toimisto@botnialaw.fi www.botnialaw.fi Sopimusjuridiikka, yritysjärjestelyt, oikeudenkäynnit, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat ja työoikeus.

Asianajotoimisto Isoluoma p. 08 534 7700 toimisto@isoluoma.fi www.isoluoma.fi Työoikeus, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, sopimusoikeus ja muu liikejuridiikka.

Asianajotoimisto Krogeus Oy p. 029 000 6400 www.krogeus.com Työoikeus, rakentamisoikeus ja sopimusoikeus.

KPMG Oy Ab p. 020 760 3205 www.kpmg.fi Liikejuridiikka, sopimukset, työoikeus, oikeudenkäynnit, yritysjärjestelyt.

Asianajotoimisto Juha Ryynänen Oy p. 0400 120 230 www.juharyynanen.fi Sopimukset, yrityskaupat ja oikeudenkäynnit.

Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy Oulu, Raahe, Helsinki p. 010 841 9900 www.laaka.fi Sopimusjuridiikka ja yritysjärjestelyt, kiinteistöja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat, työoikeus ja oikeudenkäynnit.

Asianajotoimisto Kurikka & Lämsä Oy Kuusamo puh. 040 737 9546 puh. 08 8512519 harri.lamsa@kurikkalamsa.fi www.kurikkalamsa.fi Ernst & Young Oy p. 040 770 7088 www.ey.com/fi Yritysjärjestelyt, arvonmääritykset, tuloverotus, sopimusoikeus, työoikeus, julkiset hankinnat ja muu liikejuridiikka.

Talenom Konsultointipalvelut Oy Matti Eilonen p. 0207 525 212 matti.eilonen@talenom.fi www.talenom.fi Yritysjärjestelyt sekä yhtiö-, vero-, sopimusja työoikeus.

Myynti, mainonta ja markkinointi, kansainvälistyminen, patenttiasiat, teollinen muotoilu ja järjestelmät Tulevaisuuden Kasvupolut Oy p. 040 834 0809 antti.karjula@kasvupolut.fi www.kasvupolut.fi Yritysten kokonaisvaltainen kehittämistyö.

Erityispainopisteenä myynnin ja markkinoinnin kehittäminen sekä yrityksen kasvu ja kansainvälistyminen.

Vientiverkostot Pohjois-Ruotsin ja Norjan alueella.

GST Graafinen Studio p. 08 312 1540 www.graafinenstudio.com Visuaalinen ja mainonnan suunnittelu, internet-sivut, kirjamuotoiset julkaisut, jäsenneuvonta, jäsenalennus -10 % toimeksiannosta

CoCom KielipalvelutCoCom Corporate Communications Oy p. 010 439 3830 f. 010 439 3839 www.cocom.fi Täyden palvelun kielitoimisto: käännöspalvelu, tulkkaus, kielentarkistus, kielikoulutusja konsultointi. Kansainvälistymisen aloittamiseen ja kehittymiseen liittyvät neuvontapalvelut. PPY:n jäsenille veloitukseton alkukartoitus ja 10% alennus toimeksiannosta.

Berggren Oy Ab p. 010 227 2100 Oulu www.berggren.eu oulu@berggren.fi.

Täyden palvelun IPR-talo.

Palveluihimme kuuluvat mm. patentteihin, tavaramerkkeihin, mallisuojaan ja muuhun IPR:ään liittyvät suojaamis-, sopimus- ja riidanratkaisuasiat.

Teollinen muotoilu, myymäläsuunnittelu ja konsultointipalvelut Muotoiluasema Oy Oulu info@muotoiluasema.fi www.muotoiluasema.fi p. 0207 345 201 Jäsenneuvonta, jäsenalennus – 10 % toimeksiannosta. www-järjestelmät ja ratkaisut Softers Oy p. 08 2379 9330 softers@softers.net www.softers.net Internetsivut, verkkokauppa, julkaisujärjestelmät ja visuaalinen suunnittelu.

Omistajanvaihdokset Pohjois-Pohjanmaan yrittäjät Tommi Sirviö, projektipäällikkö p. 050 320 2092 Omistajanvaihdospäivystykset varaa aika tommi.sirvio@yrittajat.fi Omistajanvaihdospalvelut: yrityksen myynti ja osto, sukupolvenvaihdokset.

Tommi Sirviö kehityspäällikkö omistajanvaihdokset tommi.sirvio@yrittajat.fi 050 320 2092

Tiina Talala

Hankinta-asiamies tiina.talala@yrittajat.fi 050 441 4718

Paula Kustula Hankinta-asiat ja omistajanvaihdospalvelut Projektiassistentti paula.kustula@yrittajat.fi 050 4399 808

Jäsenyrittäjille maksuttoman puhelinneuvonnan lisäksi maksuton LAKIMIESPÄIVYSTYS Yrittäjien toimitiloissa Isokatu 4, Oulu.

VARAA AIKA ppy@yrittajat.fi ja maksuton OMISTAJANVAIHDOSPÄIVYSTYS varaa aika tommi.sirvio@yrittajat.fi Pääsääntöisesti lakimiehet päivystävät joka toinen keskiviikko.

Päivystyksistä lisää Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsentiedotteesta.

Maksuton puhelinneuvonta jäsenyrittäjille SY:n jäsennumerolla kaikilta asiantuntijoita ma-pe toimistoaikana.

Sukupolvenvaihdokset, yritysjärjestelyt ja -kaupat, verokysymykset ja yritysten arvonmääritykset Ernst & Young Oy Pirkko Hiltunen p. 040 770 7088 www.ey.com/fi KPMG Oy Ab p. 020 760 3205, www.kpmg.fi Verotus, yritysjärjestelyt ja arvonmääritykset.

MCon Partners Oy p. 040 528 5383 sirpa.kovaniemi@ mconpartners.com www.mconpartners.com Yrityksen rahoitusaseman arviointi, terveyttäminen, rahoituksen suunnittelu ja avustaminen.

Talousjohtaminen ja liiketoiminnan kehittäminen.

Yritysjärjestelyissä kokonaisvaltainen DD, arvionti ja suunnittelu. Sopimusjuridiikka ja omistajanvaihdokset sekä kansainvälistyminen.

PWC Pricewaterhouse Coopers Oy Perttu Ervasti, p. 040 538 2692

Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy Simo Salonen, KHT p. 040 558 2480 simo.salonen@tilisalonen.fi Talenom Konsultointipalvelut Oy Matti Eilonen p. 0207 525 212, matti.eilonen@talenom.fi www.talenom.fi Yrityskaupat, omistusja rakennejärjestelyt, veropalvelut, talous-, rahoitus- ja sopimusasiat.

Tilitoimistojen yleisneuvonta Tilitoimisto Y-Tili Oy Teuvo Välikangas, KTM, yritysneuvojan EAT p. 040 766 9476 info@y-tili.fi www.y-tili.fi Taloushallinnonpalvelujen yleisneuvonta.

Aloittavien yritysten rahoitus-, vakuus-, lomake- ym. neuvonta.

Talenom Konsultointipalvelut Oy Matti Eilonen p. 0207 525 212 matti.eilonen@talenom.fi www.talemo.fi Talouden ja verotuksen hallintaan liittyvä neuvonta.

Työnohjaus, päihdetyö ja perheterapia Muutosmatka Jaana Leino T:mi Jaana Leino kuntoutuksen ohjaaja (yamk), perheterapian psykoterapeutti (teo) Ensimmäinen tapaaminen (kesto 45 min.) ilmainen PPY:n jäsenyrityksille p. 040 9317 212 jaana.leino@muutosmatkajl.fi www.muutosmatkajl.fi YRITTÄJIEN TUKIPUHELIN p. 050 4625 460 Yrittäjä, jos tarvitset keskus­ teluapua asioihisi, soita.

Jäsenneuvonta puhelimitse maksutonta jäsenyrittäjille, jäsenalennus

10 % – toimeksiannosta

Pääyhteistyökumppanit 2015

27

MAANANTAI 5. LOKAKUUTA 2015

Uudet Jäsenet Haapaveden Yrittäjät ry

Haukiputaan Yrittäjät ry

Anittan ja Sarin Kotiapu Oy Anitta Tuomi

Autohuolto M. Marttila Markus Marttila

Kuusamon Yrittäjät ry

Haukiputaan Palvituote Ari-Pekka Tuomela

MTY Pitkänen Oiva ja Pauli (Pitkäsen Maalaisjuustola) Oiva Pitkänen

Kellon Pyörähuolto Ari Kortetjärvi

Pudasjärven Yrittäjät ry

Konetyö Saarela Ky Eero Saarela

A&A Niemitalo Oy Aki Niemitalo

Rakennustoimisto Kattoykkönen Ky Petri Matinmikko

Siikalatvan Yrittäjät ry

Salmela Maria-Tuulia Salmela Maria-Tuulia

Antti Koukkari Antti Koukkari Rosenberg Hannu ja Marika Marika Rosenberg

Utajärven Yrittäjät ry Cipfungo Oy Ciprian Capatina Oulun Suutariliike Juha Saarenpää

Oulun Yrittäjät ry AT Finland Annika Tuurihalme AutoMasa Matti Puurunen

Muhoksen Yrittäjät ry Kone Eero Eero Vimpari Pomaria Palvelut Oy Riitta Pohjola

Limingan Yrittäjät ry AHS Control Oy Samppa Ahola

Autohuolto Kivelä Oy Seppo Kivelä

DK Design Kodit Oy Annukka Räisänen

Toiminnan Taito Johanna Joki

Doorway Finland Oy Olli Kellokoski

Iin Yrittäjät ry

Exiops Oy Marko Höynälä

Iin Taksiajot Sirpa Rautio Sirpa Rautio

HauskaaOnnia Anu Sinko-Argillander

Studio Salama Juho Tauriainen

IT-Salonen Oy Teemu Salonen

Oulunsalon Yrittäjät ry

JS Workservice Ky Juha Sopanen

Oulunsalon Hotti Leena Kiviharju Leena Kiviharju

Kassapolar Oy Ilkka Korkiakoski

Oulaisten Yrittäjät ry

KIF Design Kirsi Filppula

Suomen Savupiipputeollisuus Oy Veikka Gustafsson Toivolanranta Oy Tarja Repo

Luminar Solar Terhi Kannisto

Taivalkosken Yrittäjät ry

OMT-Fysioterapia Ari Korkala Oy Ari Korkala

Sanna ja Hemmo Turpeinen Hemmo Turpeinen

Oulun leipomokauppa.com Tuula Ulkuniemi

Ylikiimingin Yrittäjät ry

Oulun Matto ja Kaluste Oy Jouni Isopahkala

Veikon jakelu ja palvelu Veikko Sivonen

Oulun Verstaspalvelu Oy Niklas Mäkitalo

Uudet seniorijäsenet

Pia’s Lex Oy Annukka Lankila Primoskarv Oy Marko Lehtola Puolakanaho Solutions Oy Jari Puolakanaho Sisustus pm2 Päivi Miettinen Tmi Anne Korkala Anne Tegelberg Tmi Tero Vähäkangas Tero Vähäkangas Tmi Tiia Säynäjäaho Tiia Säynäjäaho VJ Wooden Vappu Juutinen

Helppo lähestyä

Paikallishenkinen Monipuolinen

Asiapitoinen Hyödyllinen Arvostettu Laadukas Nykyaikainen Ajankohtainen

Läheinen Tarpeellinen Luotettava

Raahen Seudun Yrittäjät ry

Cube 3.3 Oy Tomi Toppila

Parturi-Kampaamo Casanova Sanna Rovanperä

KALEVA ON

Kari Inkeroinen Kari Inkeroinen

Anvia Securi Oy, Raahe Jani Roppola

Kuljetus West Line Oy Tomi Käsmä

alueemme ihmisistä on SITÄ MIELTÄ, että

Tmi Juha Kemppainen Juha Kemppainen

ChocoSomnia Riikka Ojanen Riikka Ojanen

Kivikaari Oy Mika Hultqvist

VALTAOSA

Halonen Kaisa Halonen Matti Kurvinen Esko

Kalevan lukijasuhdetutkimus 2015 (Taloustutkimus Oy).

Mukana yli 15-vuotiaat vastaajat.

Huomattavan hyvää sisältöä.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien vuosikokoustapahtuma ja Oulaisten Yrittäjien 50-vuotisjuhla Oulaisissa 30.–31.10.2015 Tervetuloa Oulaisiin Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien vuosikokoustapahtumaan ja Oulaisten Yrittäjien 50-vuotisjuhlaan 30.–31.10.2015.

Perjantaina 30.10.

Klo 17.30 Yrittäjätapaaminen • karaoketanssit • koomikko Ilkka Kivi

Lauantaina 31.10.

Klo 19 Maakunnallinen Yrittäjäjuhla • • • • • •

Klo 12 Vuosikokous • valtakirjojen tarkastus • kokousesitelmät • sääntömääräinen vuosikokous

Klo 18 Oulaisten Yrittäjät ry:n 50-vuotisjuhlacoctails

• • • • •

avaus Oulaisten kaupungin tervehdys juhlapuhe Oulaisten Vuoden Yrittäjä 2015 Oulaisten Vuoden Nuori Yrittäjä 2015 Vuoden Puheenjohtaja 2015 Vuoden Yksinyrittäjä 2015 Maakunnallinen Vuoden Yrittäjä 2015 yhteistyökumppanin puhe juhlaillallinen tanssia TT Big Bandin tahdittamana

Tumma puku, SY:n kunnia- ja ansiomerkit

Ilmoittautuminen 9.10.2015 mennessä ppy.fi » tapahtumia ja koulutuksia

Illalliskortti 50 €/hlö Maksu 9.10.2015 mennessä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien tilille FI71 2220 1800 0033 43.

Maksuun tiedoksi osallis- tujien ja yrityksen nimi.

Virallisille kokousedustajille illalliskortti on maksuton.

Majoitus Majoitukset varataan suoraan majoituskohteesta.

Ks. lisää ppy.fi!

28

MAANANTAI 1. KESÄKUUTA 2015

KUNTA- JA YRITTÄJÄTAPAAMINEN Mistä menestys rakentuu?

Mitkä ovat julkisen rahan tärkeimmät investointikohteet alueellamme?

Mistä rakentuu toimiva elinkeinopolitiikka ja yritysten menestyminen ja millä eväillä kunnat puolestaan menestyvät?

Tule keskustelemaan kuntien ja yritysten yhteisistä tavoitteista ja menestymisen lähtökohdista!

Ke 28.10. klo 18 – 21.00

18.00 Avaus

Kirkkotorin koulutuskeskus, Asemakatu 5, Oulu

Keskustelun moderaattorina Kirsi Anttila

18.10 Capital of Northern Scandinavia,

tahtotilan vaikutukset tuloksiin

Ilmoittauttuminen:

ppy.fi > tapahtumia ja koulutuksia Tilaisuus on maksuton.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen, Oulun kaupunki

- kaupunginjohtaja Matti Pennanen

18.25 Kuntien ja yritysten kohtalonyhteys kuntakyselyn tulokset

- toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

18.45 Keskustelua menestymisen eväistä 20.30 Iltapala 21.30 Hyvää kotimatkaa!