Tabloid4

osoite osoite osoite osoite osoite osoite

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 KOELEHTI

h

Asemakatu 4 Puh: 08 311 2203 (24 h)

oA l a- A

54

Ju

2

PERINTEENÄ PALVELU - ELÄMÄNKAAREN VIIMEISELLE MATKALLE

ho 187

9 4- 1

www.ala-aho.fi

IRTONUMERO 2,5 € sis. alv. (Kestotilauksena 0,81 €/pv) ● 248/2014 ● 82432-32-37

)DVKLRQ :HHNHQG 1DLVWHQ MD PLHVWHQ WDNLW

&KDUPLD NRWLLQ

¼

¼

Säästä, osta keittiö nyt!

Idealinja 5, 90410 OULU Puh. (08) 311 5870 Kesäaika ma-pe 9-17, la suljettu.

Keittiöt · Komerot · Kylpyhuoneet · Liukuovet

www.kalustetuuku.fi

5RWXDDUL .LUNNRNDWX 3XK 0D SH OD VX

¼

2 K1

KOELEHTI

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

Kuvitus Lea Remes

Huoli Venäjästä kasvaa

Suomalaisten Venäjää kohtaan kokema pelko lisääntyy nopeasti. Vielä maaliskuussa vajaa neljännes piti Venäjää vähintään melko suurena turvallisuusuhkana. Nyt näin ajattelevien määrä on kaksinkertainen. Silti yli puolet suomalaisista pitää edelleen Venäjän aiheuttamaa turvallisuusuhkaa epätodennäköisenä. K1 UUTISET, SIVU 12 HANNU MÄKELÄ

PEKKA SUTELA

HEIDI HAUTALA

Venäjään erikoistunut taloustieteilijä, professori

Vihreä europarlamentaarikko

Kirjailija ja venäläisen vaimon aviomies

”Olemme viime aikoina nähneet, että Venäjä on suunnannut Suomeenkin kaikenlaisia koepalloja. Ilmatilaloukkauksia on oudon paljon ja Suomeen on haluttu perustaa Venäjän virallista linjaa edustava radioasema. Nämä sopivat hyvin siihen Venäjän uuteen oppiin, joka näkyy äärimmillään Ukrainassa. Se haluaa hämärtää rauhan ja sodan välistä rajaa.”

”Kuka elättää kohta 40 miljoonaa ukrainalaista? Ukraina on elänyt Venäjän puoli-ilmaisella kaasulla ja kaupalla. Olen ällikällä lyöty, mistä tämä älytön ryssäviha kumpuaa. Meillä on aina tuhat kilometriä rajaa suuren valtakunnan kanssa, huomauttivat jo Paasikivi ja Kekkonen. Ei ole se raja poiskaan kävellyt.”

”Länsimaiden ongelma ei ole Vladimir Putin vaan se, että Venäjän sisäinen ilmapiiri on parin viime vuoden aikana jäykistynyt. Moni ystäväni on muuttanut maasta poliittisista syistä. Mielipiteet ovat koventuneet niissäkin korkeasti koulutetuissa piireissä, jotka ovat hyvin perillä länsimaisesta tiedonvälityksestä.”

K1 3

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014

[[[ VERYE^SS GSQ ` [[[ KYPS ½

%:3-22% .3/% 4c-:c TEIJA SOINI

61

Erikoisuudet kokataan kotona Oululaiset tilaavat ravintolasta tuttua ja turvallista. Eksoottiset ruokakokeilut tehdään kotona. Katja ja Jaakko Leinonen eivät kokkaa ilman kookosöljyä. K1 UUTISET, SIVU 8

Tupakan vaarat alueellisia Oulussa keuhkosyöpä vie ihmisiä ennenaikaiseen hautaan eniten Pateniemi-Kaijonharjun suuralueella. Asiantuntijat eivät keksi muuta syytä kuin tupakoinnin. K1 UUTISET, SIVU 12

1 3 5

2 4

1 5 9

Synesteetikko näkee numeroissa värejä Niko Kettunen ällistyi kuultuaan, että useimmat muut ihmiset eivät näekään numeroissa ja kirjaimissa värejä. Synesteetikon kirja näyttää erilaiselta kuin muiden. K1 UUTISET, SIVU 22

Ilman nuijia ei urheiltaisi Erotuomari on sallittua riistaa niin yleisölle, pelaajille kuin valmentajille. Ilman näitä usein talkootyötä tekeviä paksunahkaisia kavereita pelit jäisivät pelaamatta. K1 URHEILU, SIVU 38

62

Paula Vesala kirjoitti Afganistanista Paula Vesala tunnetaan laulajana, mutta hän on myös näytelmäkirjailija. Afganistan-näytelmällä Vesala kysyy, miksi Suomi ei myönnä olleensa sodan osapuoli? K2 KULTTUURI, SIVU 54

Elektroninen emeritus ja oppipojat

Juri Gagarin kävi melkein Oulussa Suomi–Neuvostoliitto-seuran toiminta oli vakiintunut osa suomalaista elämää Neuvosto-aikana. Yksi seuran voimannäytteitä oli Juri Gagarinin vierailu. Kosmonautin juna pysähtyi Oulussakin. K2 IHMISET, SIVU 68

Sallan ja Saanan rieskarullat Salla, 7, ja Saana, 9, kertovat, kuinka syntyvät rieskarullat. Helppo ja nopea eväs on mitä maittavin välipala pienelle ja isollekin koululaiselle. K2 PIKKUNEN, SIVU 88

61 48 PÄÄKIRJOITUS UUTISET 12 ULKOMAAT 32 URHEILU

KULTTUURI 62 49 58 SUNNUNTAI

68 LUKIJAT 32 MATKAILU 84 SARJAKUVAT 86 PELIT 88 PIKKUNEN 89 SÄÄ 90 TV JA RADIO

YHTEYSTIEDOT

Lähetä kuva tai tekstaa viesti 13222 Toimitus: 08 5377 315 toimitus@kaleva.fi Asiakaspalvelu: 08 5377 610 tilaajapalvelu@kaleva.fi Jakelupäivystys: ma–pe 6–16 la–su 6–11, 08 5377 612 jakelu@kaleva.fi

Oululainen elektronisen musiikin tapahtuma Time Tunnel tekee sukupolvenvaihdoksen. Tänä vuonna Jori Nissinen (takana keskellä) on elektroninen emeritus, Juha Moisala (vas.) ja Timo Juuti ovat oppipoikia. Moisala ja Juuti ovat mukana Youth Control -ryhmässä, joka ottaa pitkäikäisen ta-

pahtuman haltuunsa Nissisen edustamalta H.A.N.D. Productionsilta. Moisala osallistui Time Tunneliin ensimmäisen kerran vuonna 1999.

– Syntyi vahva kokemus, että löysin oman paikkani.

K2 KULTTUURI, SIVU 49

Toim. huom.

KIITOS NURE!

YHTEISET PAIKAT KUNTOON

Valtaisa luku oululaisen jalkapallon isossa kirjassa päättyy tänään, kun Mika Nurmela pelaa viimeisen pelinsä. AC Oulu–Ilves alkaa Raatin stadionilla kello 16. Ottelun jälkeen lienee luvassa juhlallisuuksia ja liikutusta. Kalevan toimitus kiittää Nurmelaa lukuisista jännittävistä hetkistä. Kuvassa Nurmela OLS:n paidassa vuonna 1989.

Valtakunnallinen Siivouspäiväkirpparitapahtuma sai sadoittain ihmisiä liikkeelle myös Oulussa. Tapahtuman ajatukseen kuuluu, että pihakirppisten pitäjät myös siivoavat päivän päätteeksi omat jälkensä.

Siivouspäivä-eetoksen soisi kestävän vuoden muinakin päivinä. Pidetään yhteiset paikat siisteinä, jooko.

K1 UUTISET, SIVU 10

-25 -28

-1 -2

-6 -9

11

11

-13 -10

8

17 -17 -22 2

Lämpenevää ja poutaista, mutta tuulista K2 SÄÄ, SIVU 93

4 K1

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

//PÄÄTOIMITTAJALTA

Arvoista pitäisi puhua, ei suomettumisesta

Y

dinvoiman haitoista ja hyödyistä on maassa kiistelty politiikan ylimmillä portailla.

Vihreät ministerit tulkitsivat Fennovoiman lupahakemuksen täydennyksen teknisesti ottaen uudeksi luvaksi, joka oli vastoin hallitusohjelmassa sovittua. Lisäksi perusteluja haettiin ulko- ja turvallisuuspolitiikan saralta, vanhasta kunnon suomettumisesta.

Ja lähtö hallituksesta tuli. Stubbin hallitus jatkaa kvartettina. Koska puhemies ei voi äänestää, hallituksella on suuressa salissa yhden paikan enemmistö. Tosin päätettävät asiat eivät aina noudata oppositio-hallitus –jakolinjaa. Eikä varsinkaan ydinvoimaäänestyksessä.

Tekniset, taloudelliset ja jopa ulko- ja turvallisuuspoliittiset perustelut kätkevät alleen sen, että Suomessa on meneillään arvotaistelu.

Vihreät olisivat voineet pelkästään todeta, että ydinvoimattomuus on sille arvo sinänsä. Puolue ei ikimaailmassa hyväksy uusia eikä entisiäkään ydinvoimalaitoksia.

Vihreät olisivat voineet pelkästään todeta, että ydinvoimattomuus on sille arvo sinänsä. Puolue ei ikimaailmassa hyväksy uusia eikä entisiäkään ydinvoimalaitoksia. Perustelujen hakeminen suomettumisesta tai taloudellisesta kannattavuudesta on tässä kohtaa onne-

tonta työtä. Kannattavuus ei varsinkaan kuulu puoluetoimistojen politrukeille. Jos jokin firma haluaa investoinnin tehdä, taloudellinen riski kuuluu sille. Ja vain sille.

Olisi ollut huomattavasti reilumpaa nostaa esiin se, millaiseksi suomalaiset haluavat yhteiskuntansa ja elinympäristönsä oikeasti muodostuvan. Teollisuusmaaksi? Ekologiseksi maaksi? Palveluyhteiskunnaksi? Tietoyhteiskunnaksi? Joksikin muuksi?

Ulkomaisia investointeja on tänne itketty vuosikymmenet, ja kun sellainen olisi luvassa, vastustus on valtaisaa. Eikä teollisuus tänne investoi saatikka pysy Suomessa, ellei sille ole edellytyksiä. Yksi niistä on kohtuuhintainen energia.

Osa suomalaisista tuntuu ajattelevan, että ulkomaalaiset pumppaavat maahamme miljardeja pelkkää hyvää hyvyyttään. Rahat jäävät kansalaisten, kuntien ja valtion käyttöön. Ilman että kaadetaan puita, kaivetaan maahan kuoppia tai rakennetaan isoja tuotantolaitoksia.

On oikein suojella luontoa. On oikein saada työpaikkoja. On oikein houkutella investointeja. On oikein pitää huolta vähävaraisista ja varmistaa maksuton koulutus .

Ei ole ihan tavatonta, että mainitut tavoitteet ovat ristiriidassa keskenään. On jopa luultavaa, ettei kaikkia niistä voi yhdessä koskaan saavuttaa.

Siksi on puhuttava arvoista. Periaatteessa kyse on siitä, mitä enemmistö oikeasti haluaa.

Suomettumista ei siihen keskusteluun kannata vetää.

Millähän mandaatilla?

Andrei Illarionov, joka on työskennellyt muun muassa Venäjän presidentti Vladimir Putinin neuvonantajana, saa kovasti palstatilaa suomalaisessa mediassa.

Illarionovin mukaan Putin suunnittelin Ukrainan sotaa yli kymmenen vuotta. Lisäksi hän kertoo venäläisten näkevän Suomen maakuntanaan ja suomalaiset maanmiehinään.

Voi olla. Jonkun pitäisi kuitenkin kysyä Illarionovilta, milloin hän on viimeksi puhunut Putinin kanssa.

Niin että se siitä mandaatista. Miehen asiantuntemuksen voi jokainen arvioida erikseen. Tunteeko hän oikeasti Kremlin suurvaltastrategiaa muuten kuin kansainvälisen politiikan tutkijana?

Todennäköisesti paljastuisi julkisuutta hakeva, verraten hyvin amerikanenglantia vääntävä venäläinen, joka sai tilaisuuden palata parrasvaloihin Ukrainan kriisin myötä.

P.S. PÄÄTOIMITTAJA MARKKU MANTILA

Andrei Illarionovilta ei ole kukaan malttanut kysyä, millä mandaatilla hän kertoo Kremlin ja Putinin aikeista naapurimaissaan. Kannattaisi kysyä.

Ainakin suomalaisten yöunien laatu paranisi vastauksen jälkeen.

2

KANSAN KAIKUJA POHJOISESTA

Perustettu 1899 Perustaja Juho Raappana Sitoutumaton PohjoisSuomen äänenkannattaja Päätoimittaja Etunimi Sukunimi @kaleva.fi 044 6666 666 Toimituspäälliköt Etunimi Sukunimi @kaleva.fi 044 6666 666 Etunimi Sukunimi @kaleva.fi 044 6666 666 Pääkirjoitustoimittajat Etunimi Sukunimi @kaleva.fi 044 6666 666 Etunimi Sukunimi @kaleva.fi 044 6666 666 Etunimi Sukunimi @kaleva.fi 044 6666 666

Valokuva KOEN VAN WEEL /EPA, KUVA PETRI LAUKKA, TEKSTI

Hollannissa valmistaudutaan kovalla kiireellä yhden maailman kuuluisimman kuvataiteilijan juhlavuoteen. Vincent van Goghin (1853–1890) kuolemasta tulee ensi vuonna kuluneeksi 125 vuotta. Van Gogh sai elinaikanaan myydyksi

vain yhden taulun, mutta kuolemansa jälkeen hänestä tuli suunnannäyttäjä. Kuvassa van Goghin kotikaupungin Zundertin työntekijät valmistavat jättimäistä taiteilijan omakuvaa kukkafestivaaleille kymmenistätuhansista daalioista.

K1 5

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014

// VIIKKOLUOTAIN Kalevan toimitus tutkailee tällä sivulla sunnuntaisin menneen Ja tulevan viikon mielenkiintoisimpia ilmiöitä ja ihmisiä.

TYÖRYHMÄ: KYÖSTI KARVONEN, MIRJA NIEMITALO, ILKKA LAPPALAINEN JA PETRI LAUKKA

2. NÄPIT IRTI

Punainen paroni ja kirjasto MAIJU TORVINEN

1. VARAA VALITA

Liiga vastaan liiga JÄÄKIEKON SM-LIIGA käynnistyy Oulussa keskiviikkona, kun viime vuoden mestari ja tulevan kauden ennakkosuosikki Kärpät saa vastaansa rakkaan vihollisena Tapparan Tampereelta.

Kiekkokansaa hellitellään niin monella liigalla, että vaatii jo melkoista asian harrastamista pysyä jyvällä, mitä missäkin tapahtuu. Ja rahaa, jos haluaa seurata otteluita television maksukanavilta; sukanavilta; puhumattakaan, että matkustaisi ustaisi paikan päälle.

Helsingin Jokereille ei riittänyt ttänyt kotimaan kaukalot, vaan se on n siirtynyt kamppailemaan Venäjä-vetoisessa toisessa KHL:ssä. Tällä on laajat heijastusvaikuastusvaikutuksensa, sillä Jokerit on ollut lut melkoinen kassamagneetti ei vain n omalla areenallaan Helsingissä, vaan aan kaikilla niillä paikkakunnilla, missä se on käynyt esittäytymässä. sä.

joukkueiden liigan kanssa. Kärpät pyörii yhtä aikaa SM-liigassa ja CHL:ssä, joten otteluita riittää.

Lisäksi on tietysti Amerikan mantereen NHL, jossa pelaavat suomalaiset pitävät huolen mielenkiinnosta siihen suuntaan. Maksaville asiakkaille moinen liigojen kirjo merkitsee sitä, että on ainakin varaa mistä valita, jos on varaa, millä valita.

SANGINJOE lentävä ihmemies, paikallinen Punainen SANGINJOEN le paroni ja lentokonekeksijä Raimo Päätalo todistaa, että kaikille kaik ilmainen kirjasto on korvaamaton kehityksen edellytys. Päätalo kertoo oppineensa lentämää tämään lennokkien ja kirjaston kirjojen avulla. Ei ole eenää mitään syytä epäillä, etteikö ilmainen y ja yleinen kirjasto saa kansakuntaa lentoon.

Pit Pitäkäähän siellä Oulun kaupunginvaltuusto punakynä kaukana kirjaston rahoista. tossa

KHL kokoaa joukkueita seittsemästä maasta ja kamppailee puolestaan ainakin arovaltatasolla CHL:n, Euroopan parhaiden sarja-

5. SITAATTI

3. SVENSKA

Jäljet hirttopaikalla

VÄNNER

Rahat kotiin

RUOTSALAINEN kulttuuri vahvistuu stuu Oun omistus lussa. Lähes kokonaisen korttelin in ystävien on siirtynyt ruotsalaisen kulttuurin eckmanin talo ja yhdistykselle. Snellmanin talo, Weckmanin ielivähemmistön ruotsalainen koulu ovat pienen kielivähemmistön änner i Uleåborg suojapaikka. Svenska kulturens vänner kinnoilla voidaan toimii nerokkaasti. Kiinteistöhankinnoilla enttivaroja. Suokotiuttaa Karl Pentzinin testamenttivaroja. sta 1930 takoneet men Kumin osakkeet ovat vuodesta astolle. Testamenrahaa Ruotsalaiselle kulttuurirahastolle. tin idea ”ruotsinkielisten asian ajaminen Oulussa”,

KUVA PEKKA PEURA

on jäänyt sivuosaan.

Varoja on jaettu pitkin rannikkoa, vaikka ne kuuluvat nimenomaan Ouluun.

4.

Rehtoripeliä KALEVAN ARKISTO

OULUN YLIOPISTON rehtorin vaali on kypsää kauraa.

Loppusuoralle on valikoitunut viisi ehdokasta, joista neljä on Oulun yliopiston omia kasvatteja.

Päätään pitemmäksi nousee Muhoksen oma poika, hammaslääketieteen professori Kyösti Oikarinen. Hänellä on tieteellisten meriittien, johtajaominaisuuksien ja kansainvälisen kokemuksen ohella tuntumaa yliopistomaailman ulkopuolisesta elämästä, politiikasta ja kulttuurista. Muutkaan ehdokkaat eivät ole huonoja. Itä-Suomen yliopiston hakija tuskin on vakavissaan, hänellä ei ollut aikaa vastata edes Kalevan kysymyksiin.

Yliopiston hallituksen puheenjohtajan Hans Söderlundin pitäisi ryhdistäytyä. Ei ole laitaa, että avoimen haun ja loppusuoralla haastateltavien ehdokkaiden nenän edessä ovea pidetään raollaan myös istuvalle rehtorille. Joko ollaan ehdolla tai sitten ei. Söderlundin ei pidä pyyhkiä hakijoilla pöytää ja muuttaa valintaa arvottomaksi farssiksi.

”Alustava tulkinta on, että tässä on harjoitettu kansantaikuutta, jolla on pyritty estämään Lukkarisen palaaminen kummittelemaan myöhemmin.”

Arkeologi Janne Ikäheimo tutustui Oulun Kontinkankaalla olevaan Taavetti Lukkarisen hirttopuuhun. Muistomerkin kaivauksissa maasta löytyi taikuuteen viittaavia esineitä.

6 K1

KOELEHTI

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

Osuuskaupassa omistetaan ja jaetaan hyödyt yhdessä.

Osuuskaupan tavoitteena:

EDULLISIN RUOKAKORI! Monipuolisista valikoimista ja Bonukset päälle!

Tutustu valikoimiin ja hintoihin osuuskaupan -palvelussa Valitse sinulle sopivimmat tuotteet:

Pysyvästi edulliset merkkituotteet

Rainbow tuotteet jopa -20%

X-tra tuotteet jopa -50%

merkkituotteita edullisemmin

merkkituotteita edullisemmin

Mitkä ovat sinun suosikkisi?

K1 7

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014

!

M O HU otiinkuljetus

/Oulu

K ulun ja O n e d u koko u ueella! l a n e e l Kempe

SALE Kauppakassi

TEKEE OSTOKSISTA VAIVATTOMIA! Tee ruokaostokset netissä – tilaa kotiin tai nouda drive-in-noutopalvelusta Raksilan 24h Salesta.

(Myös yrityksille helppo tapa hankkia esim. kahvihuoneostokset Sale Kauppakassin kautta suoraan toimipaikalle toimitettuna! Toimitushinnat löytyvät Foodie.fi sivulta.)

Ohjeet 1. Klikkaa Foodie.fi/Oulu 2. Valitse ostokset helposti hakutoiminnon avulla tai selaamalla eri tuoteryhmiä.

3. Kun olet valmis, siirry tilaamaan. Yhteenvedosta näet vielä koko ostoslistasi ja tuotteiden kokonaishinnan.

4. Valitse toimitustavaksi noutopalvelu Sale Raksilan

noutopisteestä. Voit myös valita kotiinkuljetuksen uuden Oulun ja Kempeleen alueella. Varmista toimitusalue Foodie.fi:stä.

5. Valitse, millä aikavälillä haluat noutaa ostoksesi.

6. Suosittelemme, että maksat ostokset verkossa heti tilausta tehdessäsi, jolloin nouto käy nopeasti. Voit myös maksaa ostokset paikan päällä tilausta noutaessa. Sale Kauppakassin ostot kerryttävät Bonusta.

7. Auton voi jättää kätevästi pikaparkkiin noutopisteen edustalle.

Hinnasto ja noutoajat

Liity osuuskaupan omistajaksi ja hyödynnä omistajaetusi!

Noutopalvelu maanantai-perjantai: Nouto Tilaus viimeistään 12-14 kello 23.00 15-18 kello 11.00 18-21 kello 11.00

Hinta* 3,90 € (6,90 €) 3,90 € (6,90 €) 3,90 € (6,90 €)

Liittyä voit jo 20 eurolla Liittymisen voit hoitaa kätevästi verkossa tai lähimmässä Osuuskauppa Arinan Prismassa, Salessa tai S-marketissa.

Kotiinkuljetus maanantai-perjantai: Toimitus Tilaus viimeistään Hinta* 14-16 kello 11.00 9,90 € (12,90 €) 18-20 kello 11.00 9,90 € (12,90 €) * Hinnat suluissa ilman S-Etukorttia. * Saman päivän tilauksiin lisätään 5 euron lisämaksu.

Liittymislahjana Rainbow-tuotekassi (arvo n.20 €) tai 2 x 5€ arvoiset etusetelit.

Etu koskee vain uusia asiakasomistajatalouksia ja vain yhtä liittyjää taloutta kohden (ei jäsenyyttä viim. 12 kk aikana).

Kätevä drive-in!

RAKSILA Tehtaankatu 1, Oulu

8 K1

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

//UUTISET

Oulu syö helppoa ja nopeaa ›› Helposti ja nopeasti syötävä ruoka

vetoaa oululaisiin. Ravintolassa kaivataan yksinkertaista sapuskaa, mutta kotikeittiössä kokeillaan yhä rohkeammin.

ANNI HYYPIÖ SALLA-REETTA JUUMA KALEVA/OULU

Valmiiksi tehty ruoka ja tuttu maku hivelevät oululaisten makunystyröitä eniten. Tämä tuli ilmi, kun Kaleva kysyi 30:lta oululaiselta ruokakaupalta ja viideltä ravintololalta, mitkä ruuat menevät parhaiten kaupaksi.

Vastausten perusteella hampurilaiset ja pitsat ovat oululaisten makuun.

Kaupassa halvinta Kylmänen- tai HK-merkkistä eineshampurilaista ostetaan einesosastolta selvästi muita tuotteita enemmän, kun taas ravintolassa ruokalistoja on jopa pitänyt muuttaa pikaruokatarjonnan suuntaan asiakkaiden makumieltymysten vuoksi.

– Hampurilaisia ja pitsoja on lisätty listalle osittain vain siksi, että pikaruoan suosio on noussut, kertoo Ravintola Sassin ravintolapäällikkö Hannu Eräluoto.

Kun ruokakaupoilta pyydettiin tietoa kunkin osaston suosituimmasta tuotteesta, oli lopputulos seuraava: eineshampurilainen, 400 gramman jauhelihapaketti, banaani, rasvaton litran maitotölkki ja Vaasan iso ruisleipäpussi.

Vastaukset kertovat, että oululaiset hakevat ruualta helppoutta, arvioi professori Johanna Mäkelä Helsingin yliopiston kotitalousopettajan koulutuslaitokselta.

– Banaani on helposti syötävä hedelmä ja ruispalat on paloiteltu kiireiselle ihmiselle jo valmiiksi. Jauhelihan valmistaminenkin on yksinkertaista.

Hampurilaisten ja pitsojen suosio alueella johtuu Mäkelän mukaan samasta syystä; oululainen kaipaa ruualtaan helppoutta ja tuttua makua.

– Ravintolassa sitä tilataan, koska tiedetään mitä saadaan ja hintakin pysyy kohtuullisena, sanoo Mäkelä.

Hinnan kanssa oululainen onkin ravintolassa tarkka, tietää Eräluoto.

Oululaisten kipuraja kulkee ehdottomasti 20 eurossa.

– Kaikki mikä jää sen alle on halpaa, ja kaikki sen yläpuolelle menevä on jo kallista.

Näin ollen yksinkertainen tarjon-

ta ravintolassa onkin Oulussa valttia. Ravintolakävijöiden suosikkiannoksiksi viidessä Oulussa jo pitkään toimineessa ja suositussa ravintolassa nousivat perinteiset liharuoat.

– Yksinkertainen liharuoka on ykkönen. Jos ravintolan listalla on jotain erikoista, pitää olla hyvä tarjoilija, joka osaa myydä ja esitellä annoksen oululaiselle asiakkaalle hyvin. Muuten valitaan aina tuttua ja turvallista, arvioi jo lähes 30 vuoden ajan oululaisissa ravintoloissa työskennellyt Eräluoto.

Saman ilmiön on huomannut ravintolan Uleåborg 1881 ravintoloitsija Petri Kurttila seurattuaan asiakkaittensa ruokavalintoja ja keskusteltuaan heidän kanssaan.

– Suurimmat kokeilut tapahtuvat siellä kotikeittiöissä, eivät niinkään ravintolan asiakkaana.

Ravintolassa ruokalistoja on jopa pitänyt muuttaa pikaruokatarjonnan suuntaan asiakkaiden makumieltymysten vuoksi.

Kaupasta kysyttäessä ravintoloitsijoiden arvio osuu oikeaan. Vaikka suosituimmat tuotteet kertovat muuta, yhä useampi tavallinenkin marketin asiakas nappaa ostoskoriinsa mukaan erikoisuuksia, sanoo kauppias Risto Kontturi Ruskon KCitymarketista.

Erityisesti eksoottisten hedelmien sekä säilykepuolen kastikkeiden ja mausteseosten perään kysellään.

– Pari vuotta sitten limeä, mangoa ja paraquayta ei ostettu juuri koskaan. Nyt niiden volyymia on pitänyt kasvattaa, sillä ne alkavat olla asiakkaille arkipäivän tuotteita.

Toisaalta vastapainona kaupassa näkyy myös oululaisten kaipuu helposta ruuasta.

– Erilaiset take-away-ruuat kasvattavat suosiotaan hurjalla vauhdilla, myöntää Kontturi. 6

Banaanilaskuri Laske kaleva.fi:n laskurilla montako banaania olet syönyt elämässäsi. kaleva.fi

Ykkösostokset 30 ruokakaupan viideltä osastolta Yksi marketti myi 580 kiloa banaania ja 135 hampurilaista päivässä

RASVATON MAITO

658 kpl SIKA-NAUTA JAUHELIHA

310 kpl VAASAN RUISPALAT

222 kpl

HAMPURILAINEN

135 kpl BANAANI

483 kpl

(580 kg)

Kyselyssä oli mukana 30 erikokoista myymälää. Kyselyssä tiedusteltiin ostetuinta tuotetta maito-, liha-, hedelmä—vihannes-, leipä- ja einesosastolta. Ostetuimmat tuotteet olivat kaikkialla muuten samat, mutta suosituin jauheliha vaihteli nauta-sian ja pelkän naudan välillä.

Luvut ovat K-Citymarket Raksilan päiväkohtaisia myyntilukuja elokuulta.

Koonnut Salla-Reetta Juuma, kuva Teija Soini, grafiikka Julia Leppänen

Kolmen ruokalajin illallisellekin ANNI HYYPIÖ KALEVA/OULU

Uleåborg 1881 ylsi vuonna 2012 ravintola-ammattilaisten top 50-listalle sijalle 50. Se on menestynyt 50 kotimaisen huippuravintolan joukossa aivan äänestyksen alusta asti.

Ravintoloitsija Petri Kurttila ei juurikaan perusta titteleistä tai listasijoituksista. Hän myös vierastaa

ravintolaansa liitettyä fine dining – määritelmää.

– Jos jotain termiä on pakko käyttää, niin suosisin ennemminkin good dining -nimikettä.

Uleåborg 1881 ei tee niin annoksissaan, hintatasossakaan kuin työskentelytavoissaan myönnytyksiä pikaruokavaatimusten suhteen.

Ravintolan listalta ei löydy oikeas-

taan mitään, minkä voisi valmistaa ja tarjoilla nopeasti.

Kurttilan mukaan Uleåborgin asiakaskunta ymmärtää kuitenkin hitauden periaatteen.

– Oulussakin on jo niin monia pikaiseen ruokailuun sopivia ravintoloita. Meidän asiakkaistamme 95 prosenttia syö kuitenkin kolme ruokalajin illallisen, joten harva kävijä viipyy alle kolme tuntia. Me

K1 9

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014

MAIJU TORVINEN

Ravintoloiden suosituimmat

RAVINTOLA PANNU Kautta aikojen yksi annos on aina ollut sijalla 1 eli grillipihvi, ohueksi nuijittu porsaan sisäfileepihvi valkosipuliperunoilla. Seuraavilla sijoilla on ollut pitkään mangokana ja viime aikoina paholaisen kana.

Ravintoloitsija Sari Forsman

ULEÅBORG 1881 – Ympärivuotisesti suosituimpiin annoksiin kuuluu kotimainen tuore kala päivän reseptin mukaan. Myös laadukkaat filee-tuotteet ovat pidettyjä.”

Ravintoloitsija Petri Kurttila

FRANSMANNI – Fransmannissa asiakkaiden suosikkiannos on pippuripihvi.

Toimialajohtaja Ulla Peltoniemi Osuusliike Arina

AMARILLO – Suosikkiannokset ovat Amarillo Big Burger sekä Chicken Pocket.

Toimialajohtaja Ulla Peltoniemi Osuusliike Arina

löytyy ystävänsä tehdään ruokaa hyvin klassisesti ja se ottaa aikansa.

Pitsojen ja burgereiden Oulussa riittää asiakaskuntaa myös Uleåborgin tuotteelle. Suurin osa ravintolan asiakkaista on vakiokävijöitä.

– Oulun kokoisessa paikassa vaihtuvuudella ei voi menestyä.

Vakioasiakkaat ovat hyvin arvokkaita.

Vakioasiakkailla on ravintolalleen myös topakat vaatimukset.

Kurttilan mukaan kokeilut tulee ujuttaa ruokalistalle varovasti, sillä Uleåborgin asiakkaat torppaavat hyvin äkkiä eksoottisemmat kulinaristiset kokeilut.

– Asiakkaiden palautteessa kerrotaan, että meille tullaan syömään hyvää kalaa ja fileetä. Pidättäytykää niissä.6

SASS – Ehdottomasti suosituin annos on härän pihvikarjan ulkofileepihvi ranskalaisilla perunoilla ja salaatilla. Hyvänä kakkosena tulevat hampurilaiset.

Ravintolapäällikkö Hannu Eräluoto

Katja ja Jaakko Leinonen tarvitsevat kokkauksessaan lähes poikkeuksetta kookosöljyn ja lehtikaalin kaltaisia erikoisuuksia. Reseptejä ei käytetä, ja harvemmin suunnitelmissa on mitään kovin perinteistä.

Leinoset eivät kokkaile ilman kookosöljyä SALLA-REETTA JUUMA KALEVA/OULU

Chili, inkivääri, maapähkinävoi ja kookosmaito sekoittuvat keskenään pannulla, kun oululainen pariskunta Katja ja Jaakko Leinonen aloittavat ruuanlaittopuuhansa omassa kotikeittiössään tavallisena torstai-iltapäivänä.

Tässä taloudessa ei eineshampurilaisia kuluteta. Leinoset suunnittelevat tulevan viikon ruokalistan aina edellisenä viikonloppuna valmiiksi ja tekevät ostokset sen pohjalta.

Näin vältytään pikaruuan ostamiselta, joka on Leinosille vierastakin vieraampi asia.

– Meille on tärkeää, että tiedämme ruuan sisältävän vain puhtaita raaka-aineita. Kun teemme itse ruokamme, pystymme takaamaan sen.

Uusista mauista pitävät Leinoset tekevät kokeiluja kotikeittiössään päivittäin. Reseptejä ei käytetä ja harvemmin suunnitelmana on tehdä mitään kovin perinteistä.

– Ei se haittaa, jos joskus menee vähän pieleen, sillä sitä kautta oppii tekemään aina vaan paremmin.

On sitä paitsi hienoa tietää, että voi tehdä mitä vaan, sillä Jaakko kyllä syö, nauraa Katja.

Kokkailtaviin ruokiin Leinoset tarvitsevat lähes poikkeuksetta kookosöljyn ja lehtikaalin kaltaisia erikoisempia ainesosia. Tästä syystä kauppareissulla tulee tavanomaisesti poikettua kahteen paikkaan kaiken tarvitseman löytämiseksi.

Australiasta kotoisin olevalle Katjalle ruoka-aineet, kuten avokado ja bataatti, ovat aina kuulu-

Kokkailtaviin ruokiin Leinoset tarvitsevat lähes poikkeuksetta kookosöljyn ja lehtikaalin kaltaisia erikoisempia ainesosia. neet arkipäivän tuotteisiin, mutta Jaakolle ne ovat tulleet vasta Katjan kautta tutuksi.

Vaikka Katja onkin se joka kokkaa enemmän, ei Jaakon bravuurilistaakaan tylsäksi voi väittää.

– Aika hyvin olen erilaisia aasialaisia ruokia, kuten currya oppinut tekemään. Tykkään, että ruoka on tulista, joten chilia kuluu paljon.6

10 K1

»

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

//UUTISET

OULUSSA TAPAHTUU: SIIVOUSPÄIVÄ

Koko kaupunki kirpputorina

››Valtakunnallisena siivouspäivänä Ouluun viritettiin yli 300 myyntipistettä ANNI HYYPIÖ MAIJU TORVINEN, KUVAT

Lauantaina jälleen kerran sadat vanhat villapaidat, tennarit, lelut ja korut vaihtoivat pienen rahamäärän saattelemana omistajaansa.

Kahdesti vuodessa järjestettävänä Siivouspäivänä kirpputoripöytiä perustetaan kaupungin yhteisiin tiloihin esimerkiksi puistoille, pihoille tai aukioille.

Oulussa Siivouspäivään osallistuttiin yli kolmella sadalla kirpputoripisteellä. Suosituimmaksi myyntialueeksi osoittautui jälleen Åströmin puisto, jossa parveili jo heti aamukymmenen jälkeen satoja asiakkaita.

Monen myyjän toiveena oli saada kasaan mukava potti. Kahdeksanvuotias Mathias ja kuusivuotias Santeri Holappa tekivät omalla myyntipisteellään kauppaa lastenhuoneen tavaroista. Vaikka poikien viltiltä löytyi kattava valikoima pehmoleluja ja legohahmoja, myyntimiesten mukaan päivän tärkeimmät myyntiartikkelit olivat jalkapallokortit ja pikkuautot.

Pojat saivat itse pitää lelumyynnin tienestit, joten motivaatio myyntiin oli kova, kertoi poikien äiti Auli Holappa naureskellen.

Kaikki Siivouspäivän myyjät eivät kuitenkaan olleet liikkeellä ansaitsemismielellä. Terhi Kolehmainen, Kaisa Syrjälä ja Vuokko Niemi olivat yhdistäneet voimansa yhteiskirpparille, jossa ostajaansa odotti muhkea kasa vanhoja vaatteita, astioita ja koruja.

Inspiraatio kirppispöydän kasaamiseen syntyi Kolehmaisen lähestyvästä muutosta. Tarkoituksena ei ollutkaan rikastua tuotoilla, vaan päästä eroon turhasta tavarasta.

Nämä kauppiaat olivatkin jättäneet tuotteilleen reilusti tinkimisvaraa: jos yksi euro tuntui liian tyy-

Siivouspäivä Mikä: Kaksi kertaa vuodessa järjestettävän valtakunnallisen Siivouspäivän idea on tehdä koko kaupungista kirpputori yhdeksi päiväksi.

Seuraava järjestetään toukokuussa.

Kuka: Ei virallista järjestäjää. Osallistujat vastaavat itse myynnistään ja omien jälkiensä siivoamisesta.

Missä: Eilisessä Siivouspäivässä myyntipaikkoja oli kaupungeista eniten Helsingissä (1 291 kappaletta), Oulussa (333) ja Vantaalla (267).

Nurmikkoa ei saa vahingoittaa, eikä liikennettä haitata.

Arvio: Oulussa kirpputorien hinnoittelu oli kohtuullista ja myyntiin tuotu tavara yllättävän korkealaatuista.

Suosio: Siivouspäivän suosio kasvaa Oulussa vuosi vuodelta, ja erottuu jo laajasti katukuvassa. Erityisesti lapsiperheet ovat innostuneet.

Sää: Mitä parhain. Aamupäivän kirpeän aurinkoinen 15 astetta lämpeni iltapäivään mennessä 20:een.

Santeri (6) ja Mathias Holappa (8) myivät jalkapallokortteja ja pikkuautoja. Taustalla äiti Auli Holappa. riiltä sijoitukselta, saattoi ostoksen lunastaa itselleen myös ilmaiseksi.

Siivouspäivänä rahansa saattoi käyttää shoppailun ohella myös herkutteluun. Puistossa kuljeskelevien verensokeria nostivat Ulla Kilpijärven ja Pasi Sormusen tarjoamat suklaaomenat.

Tikunnokassa keikkuvat kirpeät Valkea kuulas -lajikkeen omenat upotettiin sulatettuun suklaaseen ja koristeltiin nonparelleilla.

Resepti oli ilmeisen toimiva, sillä omenat tekivät kauppansa jo aamusta hyvää tahtia.

– Mitä enemmän väkeä kulkee ohi, sitä enemmän kauppa käy, Pasi Sormunen totesi tyytyväisenä.

Kirpputoripäivänä kaupaksi kä-

vivät erityisesti lastenvaatteet. Yksi kohtuuhintaisia lastenvaatteita etsivä oli Kirsi Tapio, joka hypisteli Metsolan keltaista froteehaalaria.

Tapion mielestä tarjonta olikin erinomaista, mutta hän etsi juuri sopivaa hintaa, mallia ja väriä.

Terhi Riepula perheineen puolestaan etsiskeli kirpputorilta sisustuslöytöjä uuteen kotiin.

Heti ensimmäiseltä myyntiviltiltä mukaan tarttui kahden ja puolen euron yhteishintaan keittiöpyyhe ja kankainen säilytyslokero.

Etukäteisbudjettia ei shoppaaja ollut itselleen asettanut.

– Katsotaan mitä löytyy. 6

››› Katso kuvat ja video www.kaleva.fi

Ulla Kilpijärvi ja Pasi Sormunen tarjosivat suklaisia tikkuomenia.

Suomen liikuttavimpia sisäaktiviteettipuistoja™ Oulun Limingantulli, Tyrnäväntie 16, 90400 Oulu | www.SuperPark

K1 11

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014

//UUTISET

Tupakka tappaa PateniemiKaijonharjussa

››Kaupunki ei aio puuttua tupakointiin yhdellä suuralueella.

VILLE MANNINEN

Pateniemen ja Kaijonharjun suuralueen asukkaat menettävät keuhkosyövälle muuta Oulua enemmän elinvuosia. Syöpä vie alueella joko epätavallisen paljon tai epätavallisen nuoria ihmisiä. Tieto käy ilmi Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta.

Tutkimuksessa on laskettu elinvuosien menetykset vuosina 2006–2010 alueen asukasmäärään suhteutettuna.

Laskutavan perusteella Pateniemi-Kaijonharjussa keuhkosyövälle menetetään kolminkertaisesti elinvuosia esimerkiksi Maikkulan ja Tuiran alueeseen verrattuna.

Laskelma perustuu odotukseen 70 vuoden eliniästä. Esimerkiksi 65-vuotiaana kuolleen katsotaan menettäneen viisi elinvuotta.

Terhi Riepula etsi kirpputorilta sisustuslöytöjä uuteen kotiin.

kOulu.fi

Keuhkosyövälle menetettyjen vuosien määrälle on vain yksi selitys.

– Tupakointiin sen täytyy liittyä, en näe miten se voisi muuten näkyä kaupunginosien välillä, sanoo Oulun yliopistollisen sairaalan keuhkofunktiolaboratorion ylilääkäri Riitta Mäkitaro.

Keuhkosyöpä ei ole yleinen sairaus, mutta se on hyvin tappava. Yli 90 prosenttia tapauksista johtuu tupakasta.

– Tupakointi keskittyy tiettyihin väestöryhmiin. Mitä koulutetumpi väestö, sitä vähemmän se tupakoi, Mäkitaro toteaa.

– Palvelut pitää kohdentaa eri tavalla eri väestöryhmille, Oulun kaupungin terveysjohtaja Sirkku Pikkujämsä sanoo.

Pateniemi-Kaijonharjun syöpäkuolleisuus tuskin aiheuttaa toimenpiteitä. Terveysjohtajan mukaan tutkimuksen esitystapa on liian epätarkka ja tiedot

Oulu Pilates

i to kus Voit kuntakes iik Lii

Keuhkosyövälle menetetyt elinvuodet suuralueittain 100 000 ASUKASTA KOHDEN HAUKIPUDAS

Alle 80 KIIMINKI

80–100 110–120

OULU

OULUNSALO

YLIKIIMINKI

120–140 Yli 140

10 KM

KESKUSTA MYLLYOJA, HIUKKAVAARA, SANGINSUU, KORVENSUORA, YLIKIIMINKI

Miehet 106 Naiset 36

Miehet 180 Naiset 4

KAUKOVAINIO, NUOTTASAARI, KAAKKURI

Miehet 164 Naiset 68

PUOLIVÄLINKANGAS, KOSKELA

HÖYHTYÄ, OULUNSUU

MAIKKULA, TUIRA

PATENIEMI, KAIJONHARJU

Miehet 67 Naiset 92

Miehet 119 Naiset 11

Miehet 177 Naiset 87

Miehet 237 Naiset 128

Lähde: Yle, Itä-Suomen yliopisto, Tilastokeskus

Julia Leppänen

vanhoja, jotta kaupungin kannattaisi tarttua siihen.

Tupakoinnin haittoja aiotaan Oulussa torjua jatkossakin yleisellä valistuksella täsmätoimien sijaan.

– Keuhkosyövän ehkäisemiseksi tärkeintä on koko kaupungissa tupakoinnin vähentäminen ja ennen kaikkea jo käytön aloittamisen estäminen, Pikkujämsä sanoo.

Kaikkien tupakoinnin aiheuttamien sairauksien hoito maksaa 40–1 341 euroa per tupakoitsija. Keuhkosyövän hoito on tätä kalliimpaa, mutta sairautena se on monia muita tupakkavaivoja harvinaisempi.

Stakesin tutkimuksen mukaan vain osaa tupakoitsijoista on rahassa mitaten järkevää auttaa savuttomuuteen.

Vieroitus maksaa usein enem-

män kuin mitä savuttomuudella säästetään.

Reilu puolet tupakoitsijoista haluaisi lopettaa polttamisen.

Teoriassa huomattava osa Pateniemi-Kaijonharjussa menetetyistä elinvuosista voitaisiin siis pelastaa.

– Terveyskäyttäytymiseen liittyviä kampanjoita on ollut, mutta niiden pitäisi olla pidempiä ja laajempia, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Otto Ruokolainen kertoo.

Parasta olisi tarjota tupakoitsijoille apua muun terveydenhuollon yhteydessä. Eri alueilla siihen kuitenkin liikenee eri määrä työvoimaa.

Pelkän nikotiinipurukumin lisäksi tarvittaisiin pitkäjänteistä neuvontaa ja tiedottamista.

Siis rahaa. 6

12 K1

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

//UUTISET

Viime päivien parinkymmenen asteen lämpö on saanut ihmiset liikkeelle. Oulun Toivoniemen edustalla kelpasi soudella ilman takkia.

Syksy on harvinaisen lämmin Lauha sää jatkunee koko Pohjois-Euroopassa vuodenvaihteeseen saakka

ANNE HELAAKOSKI

Syksy on nyt tavanomaista lämpimämpi, ja ennusteiden mukaan sää myös jatkuu samantyyppisenä. Oulussa on päivisin nautiskeltu jopa yli 20 asteen lämmöstä.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Oulun seudulla syyskuun kymmenen ensimmäisen päivän ylin lämpötila on keskimäärin 13,5 astetta. Koko syyskuussa keskilämpötila olisi 8,9 astetta ja ylin lämpötila 12,5 astetta.

Oulun Pellonpään sääasemalla mitattiin viime tiistaina 22,5 astetta, ja keskiviikkona 19,6 astetta lämmintä, kertoo meteorologi Asko Hutila Ilmatieteen laitoksen Ilmastopalvelusta.

– Tiistain ylin lämpötila menee luokkaan poikkeuksellinen, eli sellaista tapahtuu tietyssä samassa mittauspaikassa kolme kertaa sadassa vuodessa. Keskiviikon lämpötila on harvinaisen ja poikkeuksellisen rajalla.

Tilastojen mukaan tavanomaista lämpimimmästä syyskuun alkupäivistä on päästy nauttimaan Oulussa myös vuonna 2011 ja 2013.

Viime vuonna ylin lämpötila oli samoissa lukemissa kuin tänä vuonna.

– Viime vuonna alle kymmenen asteen mentiin vasta syyskuun 24. päivänä.

Lämpimien alkusyksyjen sattuminen useammalle vuodelle peräkkäin ei Hutilan mukaan ole tavatonta, mutta pitkiin tilastoihin suhteutettuna harvinaista.

– Hellettä ei sentään ole ollut. Koko Suomea tarkastellen syyskuun puolella mitattiin helleasteita viimeksi vuonna 2002.

– Tavanomaista lämpimämpää on ollut, ja lämmintä on ennusteiden mukaan vielä pitkään, vahvistaa päivystävä meteorologi Petri Hoppula Ilmatieteen laitokselta.

Syksyn pitkä lämmin kausi johtuu siitä, että korkeapaine on tuo-

nut Suomeen idästä ja kaakosta mantereista lämmintä ilmaa. Lisäksi aurinko lämmittää vielä paikallisesti lisää.

”Kun on korkeapaine, ilmavirtaus on heikkoa, eli lämmin ilmamassa ei siirry heti Suomen yltä pois. Toisin sanoen ennusteiden

mukaan tavanomaista lämpimämpi sää jatkuu.”

Suomi on myös runsasvesistöinen maa. Säähän on vaikutusta

Nautitko lämpimästä syyssäästä? Miten?

”Ehdottomasti kyllä nautin lämpimästä. On mukavaa, kun töissäkin voi olla ulkona. Ulkoilen, lenkkeilen ja touhuan pihalla. Pakkasia en kaipaa yhtään.”

Eveliina Sivén, Oulu

”Periaatteessa nautin, mutta ehkä silti odotan enemmän jo raittiita syyskelejä. Lenkkeillessä olisi mukavampaa juosta raikkaassa ilmassa.”

Hanna Ojala, Haukipudas

”Kyllä nautin, on kuin kesä jatkuisi.

Lenkkeily on mukavaa, vaikka iltaisin on jo pimeää. Ja puolukoita pitäisi vielä lähteä keräämään. Mustikat sun muut on jo kerätty.”

Sanna Tikka, Oulu

K1 13

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA

//UUTISET MAIJU TORVINEN

Hailuodon silta sytytti taas

MAIJU TORVINEN

Merialueen osayleiskaavaehdotuksen hyväksyminen mahdollistaisi maayhteyden Hailuotoon

ANNE HELAAKOSKI

Oulunsalon entiseen kunnantaloon oli keskiviikkoiltana kerääntynyt runsaat 30 kiinnostunutta saamaan tietoa ja keskustelemaan osayleiskaavaehdotuksesta, joka toteutuessaan mahdollistaisi Hailuodon kiinteän yhteyden, eli pengertien ja siltojen kehittämisen.

Hailuodon silta on ollut varsinainen ikuisuusprojekti, miettivät hailuotolaiset Paavo Junttila ja Aaro Sauvola ennen tilaisuuden alkua.

– Siitä on väännetty vuosikymmeniä, 1960-luvulta saakka. yleensä se on noussut keskusteluun silloin, kun on ollut aika uusia lauttakalustoa, totesi Junttila.

Sauvolan mukaan 90 prosenttia luotolaisista on aina ollut sillan puolesta.

– Vastustajat ovat olleet isoäänisempiä.

Junttila muistelee sillan vastustuksessa vedotun aina ympäristötekijöihin. 1980-luvulla hyvin alkanut hanke kaatui siihen.

– Nyt selvitykset näyttävät, että ympäristön kannalta silta olisi parempi, kuten myös taloudellisesti. Lautan vuosikustannuksilla silta olisi pian tienattu.

Kauko Ervastia (keskellä) kiinnosti, mahtuvatko suurimmat purjeveneet kulkemaan Huikun satamaan tulevan sillan alta.

Sauvola on samoilla linjoilla.

– Nyt lauttaan menee melkein viisi miljoonaa euroa vuodessa.

12 vuodessa silta olisi maksettu, eikä niitä voi verrata palvelutasoltaan.

Miesten mielestä Hailuoto tarvitsisi kiinteän maayhteyden varsinkin nuoren väen takia.

Muuten koko saari kuivettuu.

– Tämä on Hailuodon tulevaisuuden kannalta tärkeä hanke.

Lisäksi se antaa koko Oulun alueelle uusia mahdollisuuksia esimerkiksi matkailuelinkeinojen kehittämiseen, mietti Sauvola.

Hailuotolainen Kimmo Kaukonen vastustaa siltahanketta.

– Maayhteys vaarantaa luontoarvoja. Hailuoto on valtakunnallisesti merkittävä alue, eikä

silta istu siihen yhteyteen.

Oulun kaupungin yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen kertoi tavoitteena olevan, että Oulun kaupungin ja Hailuodon kunnan valtuustot hyväksyisivät kaavaehdotuksen ensi joulukuussa.

Siltaa ympäristö- ja luontoarvojen perusteella vastustava Kimmo Kaukonen oli huolissaan myös kevyen liikenteen väylästä, joka on suunniteltu kulkemaan autoliikenteen vieressä tien pientareella.

Muuten siltayhteys kirvoitti lähinnä kysymyksiä teknisistä yksityiskohdista.

Kaavaehdotus on nähtävillä 25. syyskuuta saakka Oulunsalon entisessä kunnantalossa.

ODOTETTU, UPEA

SYKSY

myös vesistöjen varaamalla lämmöllä.

Korkeapaineen aikana tuuli on heikkoa ja sää selkeää. Se aiheuttaa sen, että ilma kylmenee yöai-

Säissä isoja eroja LÄMPÖTILAT MITATTU OULUN SEUDULLA VUOSITTAIN 1.–10.9.

Ylin Alin Keskilämpötila lämpötila arvo 1963 1968 1976 1993 1999 2000 2009 2010 2011 2012 2013 2014

24,6 25,9 12,6 13,6 24,0 16,4 22,5 18,7 21,1 17,6 21,8 21,8

Lähde: Ilmatieteen laitos

1,2 5,2 -3,2 -2,6 5,7 -4,8 6,4 2,5 7,2 -1,1 2,7 2,5

13,7 14,1 5,8 6,7 14,8 8,1 13,9 10,1 13,2 9,7 12,8 13,0

kaan nopeasti jopa hallaan saakka.

Tämä taas aiheuttaa sumua. ”Päivällä lämpimään ilmaan sitoutuu kosteutta, ja yöllä, kun lämpö laskee, kosteus tiivistyy sumuksi.”

Syyskuun alussa laskettu vuodenaikaennuste ennustaa PohjoisEurooppaan tavanomaista lämpimämpää säätä vuodenvaihteeseen saakka. ”Se antaa viitteitä, että lunta ja pakkasta saadaan tänäkin vuonna odotella.”

Maataloudelle ei lämpimästä syksystä ole ollut haittaa, kertoo MTKPohjois-Suomen toiminnanjohtaja Tarja Bäckman. ”Enemmän lämpimästä on hyötyä. Se helpottaa sadonkorjuuta nyt, kun sadejaksosta päästiin yli.

Puinti-ilmat ovat nyt parhaimmillaan, ja lämpimässä sadonkorjuu on mukavampaa kuin räntäsateessa.”

Bäckmanin mukaan joskus on käynyt niin, että syksyn lämpö on häirinnyt marjakasveilla marja-aihioiden tuottamista. Sellaista ei vielä ole näkyvissä.

VAIN ROTUAARILLA ja ZEPPELINISSÄ Germana - tunika

84 €

Pristo - housut

109 €

Lava - neuletakki

109 €

.LUNNRNDWX S DUN ² OD ² =HSSHOLQ S DUN ² OD ² VX ²

14 K1

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

KOELEHTI

//UUTISET

Lähes puolet kokee Venäjän uhaksi ›› Taloustutkimus kysyi kansalta, pelkääkö

se Venäjän uhkaavan Suomen turvallisuutta lähitulevaisuudessa. ›› 43 prosenttia vastasi pelkäävänsä melko tai erittäin paljon. ›› Asiantuntijat rauhoittelevat, että sotilaallinen uhka on kaukaa haettu, mutta Suomen on syytä olla tarkkana.

MINNA AKIMO, TEKSTI RIIKKA LEHTOVAARA, HAASTATTELUT PAULIINA LINDELL, GRAFIIKKA

Heikki Talvitie on ollut suurlähettiläänä sekä Moskovassa että Tukholmassa. Hänen mielestään

Onko Suomella tai suomalaisilla nyt syytä pelätä Venäjää?

EILINA GUSATINSKY Spektr-lehden päätoimittaja

M

inua pelottaa, että Suomen venäjänkieliset jäävät juoksuhautoihin kahden valtion väliin. Olen katsellut tätä yhteiskuntaa 16 vuotta venäjänkielisen lehden päätoimittajana, ja minua ahdistaa se, että Krem-

lin toimien maksumiehiksi joutuvat helposti tavalliset venäläiset.

Itse mietin jatkuvasti, mitä on suomalaisuus. Sulkeeko se yhden ihmisryhmän ulkopuolelleen?

Kun seuraan Facebookin keskusteluita, monet venäjänkieliset eivät löydä paikkaansa Suomessa. Pelkään, että nuoret Suomessa kasvaneet, kiusaamisen kohteiksi joutuneet venäläispojat alkavat ajatella, että Putin kostaa heidän lapsuudessaan kokemansa traumat.

Tämä sama näkyy Isis-jutuissa: nuoret miehet lähtevät sotimaan Syyriaan, koska kohtaavat vain negatiivisia odotuksia. Jos ajatellaan, että joku on paha, hänestä tulee paha.

ESKO AHO Teollisuuden idänkauppaa edistävän Eastofficen pj

M

inua vaivaa se, miten yksioikoista suomalainen keskustelu nyt on. Suomi ei ole Baltian maa, eikä Ukraina. Meidän asemamme on aivan erilainen.

Ihmiset tulevat levottomiksi, jos heille jatkuvasti esitetään arvioita siitä, mitä kaik-

kea mahdollista voisi sattua.

Me emme nyt todellakaan tarvitse sellaista, meillä on ongelmia muutenkin ihan riittävästi.

Nyt pitäisi painaa vähän jarrua ja miettiä, mitä tapahtuu, ja varoa sellaisten uhkakuvien luomista, joita ei oikeasti ole olemassa. Ne palvelevat vain päivittäistä uutiskilpailua, ja siihen peliin tällaiset asiat ovat aivan liian vakavia.

Lännessä tämä kriisi hyödyttää niitä, jotka haluavat eristää Venäjän muusta maailmasta ja nähdä sen vain uhkana.

Venäjällä on puolestaan nähtävissä pyrkimyksiä eristäytyä, eikä se ole Suomen kannalta hyvä asia.

ANNA-LENA LAURÉN Hufvudstadsbladetin Venäjän kirjeenvaihtaja

K

onkreettisesti Suomella ei ole mitään pelättävää. Puolustuksemme on kunnossa, eikä Venäjän olisi mitään järkeä yrittää valloittaa Suomea. Se oli hankalaa ja tulisi järjettömän kalliiksi.

En halua kuulostaa yltiö-

patriootilta, mutta Suomelle on yhä suuresti hyötyä siitä, että taistelimme talvisodassa. Venäjä muistaa sen.

Olen asunut Venäjällä seitsemän vuotta. Venäjän tunkeutuminen Ukrainaan oli shokki. Vuosi sitten en olisi voinut kuvitellakaan, että sellaista voi tapahtua.

Ihmissuhteeni ovat entisellään, mutta joskus kielitaitoisten, liberaalien ja Putinvastaisten ystävieni asenteet huolestuttavat. Heidän mielestään Venäjä toimii väärin Ukrainassa, mutta väärin toimii myös länsi. He eivät suostu näkemään Venäjän vastuuta.

Suomessa kannattaa jatkaa Venäjän kanssa hyvää yhteistyötä, mutta ei suostua turhiin myönnytyksiin.

K1 15

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014

//UUTISET MARKKU OJALA/COM.PIC.

HEIKKI TALVITIE Suomen Moskovan suurlähettiläs 1988–92

V

enäjä ei uhkaa Suomea ellei Suomi uhkaa Venäjää.

Jos Suomen aluetta käytetään kolmansien osapuolten taholta Venäjää vastaan, meistä muodostuu uhka. Tämä on täysin Suomesta itsestään kiinni. Iso kysymys nyt on se, olemmeko jo tehneet jotain sellaista, joka on ratkaissut kohtalomme. Minusta olemme ”hyvällä” tiellä siihen suuntaan, mutta vielä emme ole tehneet perustavanlaatuista virhettä.

Olemme nyt Naton kumppaneita. Se antaa meille mahdollisuuden kehittää puolustustamme ja verkostoitua lännen materiaalihankintoihin. Jäsenyys lännen sotilasliitossa veisi meidät kuitenkin automaattisesti sille tielle, jolla Suomen alueesta tulee uhka Venäjälle.

Tämä on selvää pässinlihaa.

Meillä on ollut valinnanvaraa, mutta olemme aktiivisesti liikkuneet suuntaan, joka vähentää tätä tilaa. Siinä mielessä ilahduin siitä, että presidentti Sauli Niinistö kävi tapaamassa presidentti Putinia ja presidentti Poroshnekoa. Suomi näytti olevan lännen pakkopaidassa, mutta loi liikkumatilaa itselleen.

Täytyy muistaa, että Suomi on myös luomassa EU:n politiikkaa. Minusta on ihmeellistä, että osallistumme sellaisiin pakotteisiin, joilla vahingoitamme itseämme. Tilanne on Ukrainassa on rauhoittunut ja on päästy neuvottelemaan aselevosta.

Minulle herää kysymys, onko Ukrainan kriisi lännen pakotteiden perimmäinen syy.

Kysyn, olemmeko lännen politiikan vankeja vai pitäisikö meidän vaalia myös omia intressejämme.

Suomen pitää tehdä myös omaa Venäjä-politiikkaa, eikä istuskella vain lännen kelkassa.

››››››

KAI SAUER Suomen YK:n suurlähettiläs

P

elko on ikävä tunne, varsinkin jos se liittyy naapuruussuhteisiin. Minusta Suomessa ei ole aihetta pelolle, vaikka tietyllä herkkyydellä Venäjän liikkeitä pitää lukea.

Suomen uudet päättäjät ja itsekin edustan sitä su-

kupolvea, joka ei ole koskaan kokenut Venäjää uhkana. Olemme saaneet elää naapureina pitkän vakaan kauden, mutta Ukraina on heilauttanut tätä tilannetta. Olemme kaikki nyt uuden edessä. Jonkinlainen käänne on selvästi tapahtunut.

EU:n vinkkelistä tilanne on hankala, koska sen toimintakykyä kollektiivina rajoittavat jäsenmaiden hyvin erilaiset asemat suhteessa Venäjään. On maantieteellisiä, historiallisia ja taloudellisia eroja.

Mitä seuraavaksi tapahtuu? Sitä en uskalla veikata, sillä ulkopolitiikassa ennakoitavuus on hyvin tärkeää. Se on nyt vähän kateissa.

HANNU MÄKELÄ Kirjailija ja venäläisen vaimon aviomies

V

ietin juuri kuukauden Venäjällä. Kun tulin Suomeen, saavuin rauhallisesta maasta sotahysterian valtaamaan maahan. Enää meiltä puuttuvat otsikot: ”Putin syö aamiaiseksi pikkulapsia”.

Krimin luovutti Ukrai-

nalle juoppo ukrainalainen Hrustshev. Ukraina on ollut vielä korruptoituneempi maa kuin Venäjä. Nyt yhtäkkiä 11 miljoonalta venäläiseltä vietiin siellä oikeus omaan kieleen. Kun Krimin asukkaat äänestivät liittymisestä Venäjään, se oli rikos, mutta kun Yhdysvallat oli Maidanilla kaatamassa laillista presidenttiä, se oli oikein.

Kuka elättää kohta 40 miljoonaa ukrainalaista? Ukraina on elänyt Venäjän puoli-ilmaisella kaasulla ja kaupalla.

Olen ällikällä lyöty, mistä tämä älytön ryssäviha kumpuaa. Meillä on aina tuhat kilometriä rajaa suuren valtakunnan kanssa, huomauttivat jo Paasikivi ja Kekkonen. Ei ole se raja poiskaan kävellyt.

HEIDI HAUTALA Vihreä europarlamentaarikko

V

enäjä ei ole vain hyökännyt Ukrainaan. Se on vaarantanut koko Euroopassa valtioiden välisen luottamuksen ja ainakin välillisesti uhka koskettaa myös Suomea.

Olemme viime aikoina nähneet, että Venäjä on

suunnannut Suomeenkin kaikenlaisia koepalloja. Ilmatilaloukkauksia on oudon paljon ja Suomeen on haluttu perustaa Venäjän virallista linjaa edustava radioasema.

Nämä sopivat hyvin siihen Venäjän uuteen oppiin, joka näkyy äärimmillään Ukrainassa. Se haluaa hämärtää rauhan ja sodan välistä rajaa.

Olen iloinen siitä, että Fennovoiman ydinvoimahankkeen kannatus on Suomessa laskenut.

Vaikka käytettyä ydinpolttoainetta ei palautettaisi Venäjälle, olen nähnyt selkeitä lausuntoja siitä, että siviiliydinvoima on elintärkeää Venäjän ydinaseteollisuudelle.

16 K1

TIISTAI 30. SYYSKUUTA 2014 2

KOELEHTI

//UUTISET

Onko Venäjä turvallisuusuhka

››››››

A

lle puolet suomalaisista uskoo, että Venäjä voi aiheuttaa Suomelle turvallisuusuhkaa joskus tulevaisuudessa. Suomalaisten kokema Venäjän uhka on kuitenkin kaksinkertaistunut puolen vuoden aikana.

Tulokset käyvät ilmi Taloustutkimuksen tekemästä kyselystä. Siinä tiedusteltiin, miten todennäköisenä vastaajat näkevät sen, että Venäjä voi uhata Suomen turvallisuutta tulevaisuudessa.

Erittäin suureksi tai melko suureksi Venäjän uhan arvioi 43 prosenttia vastaajista.

Vielä viime maaliskuussa näin ajatteli vielä vain vajaa neljännes suomalaisista.

Merkittävästä muutoksesta huolimatta reilu enemmistö suomalaisista ei edelleenkään pidä Venäjän uhkaa todennäköisenä.

Tutkijoiden mukaan muutosta selittää pitkittynyt Ukrainan kriisi sekä se, millaista tietoa Venäjältä tulee. Usein tiedot ovat sekavia ja ristiriitaisia.

– Venäjältä tulleet uutiset ja tiedot ovat olleet viimeiset pari vuotta pääsääntöisesti negatiivisia. Läntisessä keskustelussa Venäjä on sulkeutumassa ja eristäytymässä, ja siinä on neuvostoliittomaisia piirteitä, jotka meidän näkökulmastamme ovat uhkaavia, vanhempi tutkija Anna-Liisa Heusala Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista sanoo.

Heusalan mukaan muutosta voi selittää sekin, että samaan aikaan Suomessa käydään voimakasta kamppailua omasta turvallisuuspolitiikasta ja Suomen tulevaisuudesta.

kellojamme voimakkaammin, Mäkinen sanoo.

Näin tutkimus tehtiin Taloustutkimuksen kyselyyn vastasi 1008 suomalaista eri puolilta Suomea.

Heiltä kysyttiin, miten todennäköisenä he näkevät, että Venäjä voi uhata Suomen turvallisuutta joskus tulevaisuudessa?

Kysely tehtiin puhelinhaastattelulla 3.– 10. syyskuuta välisenä aikana.

– Nämä menevät sekaisin omassa keskustelussamme. Lähes kaikki, mitä Ukrainasta puhutaan, suodattuu meidän sisäisen kamppailumme eli Nato-keskustelun kautta, Anna-Liisa Heusala sanoo.

Maanpuolustuskorkeakoulussa sotilaspedagogiikan professorina toimiva Juha Mäkinen katsoo, ettei Ukrainan kriisi yksistään selitä sitä, miksi suomalaiset pelkäävät Venäjää.

Hänen mielestään suomalaisten heikentyneessä turvallisuudentunteessa ja jopa sodan pelossa tiivistyy koko 2000-luvun jatkunut kehitys.

– Suurvaltasuhteet ovat kehittyneet koko 2000-luvun ajan jännittyneempään suuntaan. Lisäksi taustalla vaikuttavat Georgian sota ja Vladimir Putinin puheet. Koska Ukraina on niin lähellä Euroopassa, se soittelee meidän

Erittäin suurella todennäköisyydellä Melko suurella todennäköisyydellä Melko pienellä todennäköisyydellä Olemattoman pienellä todennäköisyydellä Ei osaa sanoa

Eniten Venäjän aiheuttamaa turvallisuusuhkaa pelkäävät johtavassa asemassa olevat ihmiset sekä maanviljelijät.

Kun Venäjä asetti elintarvikkeiden tuontikiellon EU:sta Venäjälle, se näkyi heti varsinkin maidontuottajien arjessa.

Maanviljelijöistä yli puolet katsoo, että Venäjän aiheuttaman turvallisuusriskin todennäköisyys on erittäin tai melko suuri.

– On kuitenkin ihan eri asia, ettei Valiolta mene jogurttia Venäjälle kuin se, että Venäjä uhkaisi Suomea sotilaallisesti. Nämä asiat eivät ole millään tavalla samassa kategoriassa, vanhempi tutkija Katri Pynnöniemi Ulkopoliittisesta tutkimuslaitoksesta toteaa.

Johtavassa asemassa työskentelevistä peräti 69 prosenttia kokee Venäjän uhkan suureksi.

Asiantuntijoiden mukaan tämä johtuu siitä, että johtajissa on paljon oikeistolaisesti ajattelevia, ja he kokevat uhan muutenkin kuin aseellisessa mielessä.

– Johtavassa asemassa olevat ihmiset näkevät tilanteen laajemmin. Heille turvallisuusuhka voi tarkoittaa sitä, että Venäjän toimet aiheuttavat ongelmia suomalaiselle yritystoiminnalle ja investoinnille, Heusala sanoo.

Iällä tai sukupuolella ei ole kyselyssä suurta merkitystä.

Kaikista ikäluokista ja molemmista sukupuolista siis reilu 40 prosenttia uskoo, että Venäjän aiheuttama turvallisuusuhka voi olla melko todennäköistä tulevaisuudessa. 6

10

7

Kaikki %

35

45

8

2

6

Naiset

%

40

44

11

3

7

Miehet

”On kuitenkin ihan eri asia, ettei Valiolta mene jogurttia Venäjälle kuin se, että Venäjä uhkaisi Suomea sotilaallisesti. Nämä asiat eivät ole millään tavalla samassa kategoriassa.”

Katri Pynnöniemi Ulkopoliittisen tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija

3

32

%

47

Lähde: Tilastokeskus

Onko Suomella tai suomalaisilla nyt syytä pelätä Venäjää?

JUSSI NIINISTÖ Eduskunnan puolustusvaliokunnan pj. (ps)

V

enäjän toimet eivät ole tulleet yllätyksenä. On selvää, että se haikailee takaisin Neuvostoliiton aikaista valta-asemaansa, onhan se viime vuosina vahvistanut sotavoimiaan Suomenkin rajan tuntumassa. Rik-

kiviisaat tutkijat ovat kammioissaan vakuutelleet, että elämme keskinäisen riippuvuuden maailmassa, missä mitään pahaa ei pääse tapahtumaan. He saisivat hävetä. Ukrainan tilanne osoittaa, että sota on edelleen sotaa, jota käydään maastossa aseilla.

Venäjä on Venäjä, mutta Suomelle se ei mielestäni ole kuitenkaan uhka. Meillä ei ole mitään pelättävää, mutta realisti täytyy olla, puolustusasioissa inhorealisti.

Puolustuksen on oltava kunnossa. Siihen on käytettävä enemmän rahaa.

Maamiinoista luopuminen on järjetöntä. Venäjän armeijan aseistus on huippuluokkaa.

MARIA GUZENINA Sdp:n kansanedustaja, venäläissyntyisen äidin tytär

M

e suomalaiset olemme välillä turhan alemmuudentuntoisia suhteessa Venäjään, vaikka meillä olisi varaa jättää asiaton uho ja asennoitua Venäjään sillä jämäkkyydellä, jota ulkopoliittinen johtommekin on harjoittanut. Sitä kunni-

oitetaan paitsi Venäjällä, myös Euroopassa.

Meillä on Venäjän kyljessä huikeat kauppamahdollisuudet. Venäjä on meille mahdollisuus.

Keskustelu Venäjän mahdollisesta hyökkäämisestä Suomeen on jo todella kaukaa haettu. Se luo turhia uhkia ja peittoaa alleen olennaisen.

Meillä on hyvät asialliset välit ja hieno mahdollisuus olla rauhanvälittäjä, kuten presidentti Niinistö osoitti. Se ei tietenkään tarkoita, että hyväksymme kansainvälisen oikeuden vastaiset teot.

Toivoisin myös, että miettisimme nyt todella tarkasti, miten puhumme, ettemme lähtisi demonisoimaan tavallisia venäläisiä ihmisiä.

KIMMO JARVA Lappeenrannan kaupunginjohtaja

L

appeenrannalle venäläiset turistit ovat elintärkeitä. Viime vuonna heitä kävi meillä 1,8 miljoonaa, noin 4 000 joka päivä.

Meillä on 72 000 asukasta, mutta kaupallisia palveluita kaksi kertaa tämän-

suuruiselle väestölle. Venäläisturistit tuovat kaupunkiin parituhatta työpaikkaa. Jos ajatellaan, että raja menisi kiinni, meiltä lähtisi suuri määrä työpaikkoja ja kauppoja suljettaisiin. Venäläiset myös perustavat Lappeenrantaan parikymmentä yritystä vuosittain.

Vielä näyttää ihan hyvältä, vaikka tämän vuoden aikana Nuijamaan rajanylitykset ovat laskeneet 11 prosentilla. Se johtuu suoraan ruplan arvon heikkenemisestä.

Seuraamme tilannetta.

Venäläisten varaan on tehty suuria investointeja. Meillä on esisopimus Ikean kanssa ja 70 miljoonan euron hotellihanke odottamassa.

K1 17

2 TIISTAI 30. SYYSKUUTA 2014

//UUTISET

Suomelle?

KOULUTUS

ASUINKUNTA 0%

10

20

30

6

Peruskoulu keskikoulu tai kansakoulu

40

30

36

34

8

3 4

Yliopisto 2

39

5

50

3

54

32

47

12 7

Ideologiset erot ovat isot

54

13

3

Muu kaupunki tai kunta

36 9

45

ÄÄNESTÄISI EDUSKUNTAVAALEISSA NYT

AMMATTIASEMA 0%

28

6

Muu yli 50 000 asukkaan kaupunki

60

44

27

Turku ja Tampere

46

50

4

3

9

Ammattikorkeakoulu

40

8 13

Muu pääkaupunkiseutu

45

30

40

3

34

10

2

20

6

1 9

Ammattikoulutus/ Opistotaso

10

Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa

51

7

3

0%

2

3

Lukio / Ylioppilas

60

46

14

4

50

10

20

30

40

50

60

0

70

Maanviljelijä

vasl

Työntekijä

sdp

Alempi toimihenkilö

kesk

Ylempi toimihenkilö / asiantuntija

kok

Yrittäjä

20

30

40

50

60

vihreä liitto

Kotiäidit ja -isät eivät pelkää

Johtava asema

10

rkp

Kotiäiti tai koti-isä

kd

Opiskelija / koululainen

perussuomalaiset

Eläkeläinen

ei osaa sanoa

Työtön

muu Pauliina Lindell

Ero oikeiston ja vasemmiston välillä nousee kyselyssä yllättävän isoksi. Vasemmistoliiton kannattajista alle neljännes uskoo, että Venäjän uhka olisi todellinen. Sdp:n kannattajilla vastaava luku on 33 prosenttia.

Sen sijaan oikeistossa huoli Venäjän aiheuttamasta turvallisuusuhkasta on suuri.

Kokoomuksen ja vihreiden kannattajista lähes puolet pitää sitä erittäin tai melko suurena.

– Tulos heijastelee perinteistä oikeisto-vasemmisto -jakoa. Samanlainen oli nähtävissä takavuosina, jolloin Neuvostoliitto oli olemassa, Tampereen yliopiston professori Ilkka Ruostesaari sanoo.

Tulokset heijastelevat myös sitä, että perinteisesti vasemmistoliitossa on korostettu Suomen ja Venäjän välistä yhteistyötä, kun taas porvaripuolueissa on korostettu lännen integraatiota.

– Kansalaisten käsityksen mukaan Suomella on ollut erityissuhde Venäjään, kun sen kanssa on tehty enemmän kauppaa kuin muiden Euroopan maiden kanssa.

Nyt olemme kuitenkin samassa veneessä koko EU:n kanssa ja tämä näkyy muutoksena, Ruostesaari sanoo.

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikön Juho Rahkosen mielestä ihmiset turvautuvat ideologisiin maailmankuviin, koska tilanne tuntuu sekavalta.

– Kun on vaikea saada irti todellista faktatietoa, tulkintoja tehdään ideologisista maailmankuvista käsin.

››››››

ANNA LAINE Venäjään perehtynyt toimittaja

T

ilanne on tällä hetkellä hirvittävän ahdistava, ja olen kiivaasti yrittänyt miettiä, mikä sitä ahdistusta eniten aiheuttaa.

En pelkää, että Suomi joutuisi kokemaan jotain konkreettisesti väkivaltaista, negatiiviset seuraukset tulevat

meille kaupan kautta.

Eniten minua jännittää se, mitä Venäjällä seuraavaksi tapahtuu. Kun asuin Moskovassa 1990-luvun puolivälissä, tuntui, että kaikki oli mahdollista. Nyt kaikki uutiset ovat huonoja, ja vapaamieliset ihmiset muuttavat maasta.

Missään tapauksessa tällainen tilanne ei voi jatkua kauaa, eivät venäläisetkään itsekään sitä kestä.

Elintarvikkeiden hinnat nousevat kauheaa kyytiä.

Jos kilo sokeria maksoi puoli vuotta sitten 25–30 ruplaa, nyt se maksaa 40–50 ruplaa.

Keskiluokka alkaa väistämättä jossain vaiheessa oirehtia, eikä Venäjällä ole koskaan osattu vaihtaa valtaa ilman myllerrystä.

PEKKA SUTELA Venäjään erikoistunut taloustieteilijä, professori

S

uomessa ei ole mitään syytä ajatella, että pian alkaa taas talvisota. Venäjä ei ole Suomelle turvallisuuspoliittinen ongelma. Kiusallisinta tässä on se, että jos nyt päättäisimme liittyä Natoon, se tuskin onnistuisi.

Länsimaiden ongelma ei

ole Vladimir Putin vaan se, että Venäjän sisäinen ilmapiiri on parin viime vuoden aikana jäykistynyt. Moni ystäväni on muuttanut maasta poliittisista syistä.

Mielipiteet ovat koventuneet niissäkin korkeasti koulutetuissa piireissä, jotka ovat hyvin perillä länsimaisesta tiedonvälityksestä.

Viimeistään nyt ovat kadonneet myös ne optimistit, jotka joskus ajattelivat, että Venäjästä voisi tulla eurooppalaistyyppinen kapitalistinen maa.

Mitä siitä sitten tulee? Siitäkään ei toisaalta ole kenelläkään hyvää käsitystä.

Ihmisten välisissä suhteissa en ole huomannut suurta muutosta.

JUKKA MALLINEN Venäjän kääntäjä ja kirjailija

V

enäjä on uhka naapureilleen, mutta ei välttämättä sotilaallisessa mielessä.

Enemmänkin sen uhka ilmenee niin, että se painostaa Suomea niin kuin aggressiivinen suurvalta painostaa pientä liittoutu-

matonta naapuriaan. Tämä nähtiin esimerkiksi venäläisten lentokoneiden tekemissä alueloukkauksissa.

Sekään ei ole mikään salaisuus, että Venäjä rakentaa Suomeen agenttiverkostoa ja käyttää kaikkia niitä samoja painostusmekanismeja, joita se käytti Neuvostoliiton aikaan kotiryssiä myöten.

Meidän täytyy nyt Suomessa miettiä, uskallammeko vastustaa tätä touhua.

Meidän turvamme Venäjää sotilaallista vastaan on läntinen solidaarisuus.

Minusta viime päivien pakotekeskustelussa Venäjän käsi on näkynyt siinä, ettemme ole olleet sataprosenttisesti mukana eurooppalaisessa rintamassa.

18 K1

KOELEHTI

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

//UUTISET

Tilitoimisto vaihtui kantojen jyrsintään ›› Ihmiset ovat kiinnostuneet uudestaan ulkotöistä. Luonnonläheiset alat keräävät nyt paljon hakijoita. Metsäalalle on odotettavissa jopa tuhansia uusia työpaikkoja.

ANU LEENA KOSKINEN

Syysaurinko paistaa ja yrittäjä Mailis Holm huoltaa kantojyrsintä. Terät vielä vaihtoon ja Holm on valmis poistamaan kantoja tamperelaisen omakotitalon pihalta.

– Tämä on tosi kivaa työtä, koska saan olla päivät ulkona. Olen kuin jatkuvasti retkellä, kun saan syödä eväitä luonnossa. Töiden jälkeen ei tarvitse mennä erikseen punttisalille tai kävelylle, Holm kiittää.

Vielä viisi vuotta sitten Holm johti Rovaniemellä tilitoimistoa. Oli johtanut jo vajaat 30 vuotta, kunnes kyllästyi siihen, että kaikki vapaa-ajat ehti lukea vain ammattikirjallisuutta.

– Halusin ulkotöihin. Muutin lapsuuteni maisemiin Tampereelle ja hankin ensitöikseni kirjastokortin.

Aloin lukea U-kirjaimen kohdalta ja olen nyt P-kirjaimessa, hän kertoo.

Holm ei hakenut töitä, koska tiesi, ettei yli 50-vuotiaiden naisten ole helppo työllistyä. Hän ei halunnut opiskellakaan.

Kolmen moottoripyörän omistajana Holm tiesi pärjäävänsä koneiden kanssa. Syntyi yritys ja kaupat kantojyrsimestä.

– Sain päivän huoltokoulutuksen ja päivän käyttökoulutuksen. Kone

tekee työt, joten tämä ei ole fyysisestikään niin raskasta.

Kesäisin Holm jyrsii kantoja Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Talvisin hän tekee klapeja ja hoitaa joulukuusia.

Eräoppaaksi Lappiin riittää edelleen hakijoita.

Myös maaseutuelinkeinot kiinnostavat. Oulun ammattikorkeakoulu on juuri aloittanut monimuotoisen agrologi-koulutusohjelman aikuisopiskelijoille.

Hakijoita oli tuplaten paikkoihin nähden.

Uutuutena hän sahaa pihapuista lautoja, lankkuja ja pitkospuita.

Holm ei ole ainoa, joka tahtoo toimistosta ulkotöihin.

Luonnonläheiset alat ovat kasvattaneet suosiotaan. Jos ennen ihailtiin sisäsiistiä toimistotyötä, nyt puhutaan, kuinka tietokone jumiuttaa hartiat ja istumisesta on

Tilitoimistoa johtanut Mailis Holm nauttii luonnonläheisestä työstään. Aurinkoisena päivänä on mukava huoltaa tullut vaarallista.

Esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakouluun maisemasuunnittelun aikuislinjalle on hakenut enimmillään kymmenen ensisijaista hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden.

Nuoria hakijoitakin on ollut yleensä kolminkertainen määrä aloituspaikkoihin nähden.

– Luonnonläheisyys, käsillä te-

keminen ja luovat jutut kiinnostavat nyt ihmisiä, sanoo Hämeen ammattikorkeakoulun puutarhatalouden ja maisemasuunnittelun koulutuspäällikkö Heikki Peltoniemi.

Moni on innostunut puutarhanhoidosta ensin harrastuksen kautta. Joskus mielikuva on Peltoniemen mielestä turhankin ruusuinen. Heti valmistumisen jälkeen

voi olla vaikea saada muuta kuin kausiluonteista työtä.

Myös maaseutuelinkeinot kiinnostavat hakijoita. Oulun ammattikorkeakoulu on juuri aloittanut monimuotoisen agrologi-koulutusohjelman aikuisopiskelijoille.

– Hakijoita oli tuplaten paikkoihin nähden ja mukana on myös

Hampaat kuntoon Espanjan-reissulla Suomalaiset ovat voineet vuoden alusta lähtien hakeutua hoitoon minne tahansa EU-alueella KATI KALLIOSAARI

Espanja, Viro ja Kreikka ovat yleisimmät maat, joihin suomalainen hakeutuu ulkomaille hoitoon. Listan kärki muistuttaa suomalaisten suosituimpia lomakohteita.

Se ei ole yllätys Noora Heinoselle, joka toimii rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen päällikkönä Kelassa.

– Ihmiset lähtevät viettämään

talvikautta Espanjaan ja päättävät samalla hoidattaa esimerkiksi hampaansa kuntoon. Espanjaan ei mennä varta vasten hoitoa saamaan, mutta käytetään tilaisuutta hyväksi kun siellä kerran ollaan.

EU:n potilasdirektiivin ansiosta suomalaiset ovat vuoden 2014 alusta lähtien voineet vapaasti hakeutua hoitoon mihin tahansa EU-alueella ja saada siitä korvauksia. Hoidon kustannuksista maksetaan samansuuruinen Kela-korvaus kuin yksityisestä hoidosta kotimaassa.

Mitään suurta ryntäystä ulkomaille ei ole syntynyt.

– Kiinnostus on ollut maltillista, Heinonen sanoo.

Eniten korvauksia maksetaan lääkärin ja hammaslääkärin palkkioista sekä tutkimuksista ja hoidosta.

Heinäkuun loppuun mennessä Kelassa oli käsitelty yhteensä 9 100 hakemusta, jotka koskivat EU-maissa annetun, ei-kiireellisen hoidon kustannuksia. Niistä lähes puolet eli 4 200 koski Espanjassa annettua sairaanhoitoa.

Kakkossijalla on Viro, jossa annetusta hoidosta on tullut yhteensä 3 300 korvaushakemusta.

Virossa annetusta hoidosta korvauksia on maksettu suhteessa paljon enemmän kuin Espanjassa. Näin siksi, että kustannukset

Virossa ovat pääsääntöisesti sellaisia, joita korvataan myös Suomen lainsäädännön perusteella.

– Terveyspalvelujen tuottajat ulkomailla laskuttavat kaikista hoidon järjestämiseen liittyvistä kustannuksista. Sairaanhoidon lisäksi voidaan laskuttaa yksityishuoneesta, ruuasta, lakanoista, tohveleista ja television käytöstä.

Suomessa korvauksen saa kuitenkin vain lääkärin palkkioista sekä tutkimuksen, hoidon, lääkkeiden ja matkojen kustannuksista.

Ulkomailla annettavaa hoitoa varten voi hakea myös ennakkolupaa, joka on ikään kuin maksusitoumus.

Hoitoon hakeutuneet Korvaushakemuksia, kpl

Espanja Viro Kreikka 600 Saksa 124 876 Muu EU-alue

4 200 3 300

HOIDON KUSTANNUKSET Euroa

Espanja 3 000 000 930 000 Viro Kreikka 201 000 Saksa 112 000 Muu EU-alue 356 000 Lähde: Kela

K1 19

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014

//UUTISET KIMMO PENTTINEN

”Haaveilen vuodesta Lapissa” ANU LEENA KOSKINEN

”Olen pitkään haaveillut vuodesta Lapista ja tahdon eräoppaaksi.”

Tällaiset hakemukset ovat tuttuja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen luontoalan opettajalle Ismo Joentakaselle, jonka oppiin hakee vuosittain noin 70 opiskelijaa. 12 valitaan suorittamaan erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintoa.

Alun hakemuksella ei pääse Inarissa kärkisijoille.

– Onneksi romanttinen käsitys on muuttunut. Nykyään tiedetään, että työ on pitkälti sesonkityötä.

Pohjois-Suomessa opiskelijoilla on usein takanaan kolmevuotinen luonto- tai matkailualan perustutkinto. Toimistotyötaustalla vaaditaan jo pitkää harrastusrupeamaa.

Etelä-Suomessa oppaaksi hakeutuu enemmän alanvaihtajia.

– Etelä-Suomessa eräoppaat perustavat usein toiminimiä ja työllistyvät sitä kautta. Pohjois-Suomessa työllistytään isoihin ohjelmapalveluyrityksiin.

Turun yliopiston akatemiaprofessori Anne Kovalainen sanoo, että työurat yksilöllistyvät. Ihmiset eivät enää puurra samassa työssä koko elämäänsä ja monet siirtyvät yrittäjiksi.

Luonnonläheiset alat kiinnostavat

Opetushallituksen mukaan nuoret suosivat etenkin eläintenhoitajan tutkintoa. Lisää hakijoita kaivattaisiin metsäkonekuljettajaksi tai puutavara-auton kuljettajaksi.

Satakunnan ammattikorkeakoulu, merenkulun koulutusohjelma, 310 hakijaa, hyväksyttyjä 34.

Seinäjoen amk, maaseutuelinkeinojen ko, 223 hakijaa, hyväksyttyjä 142.

Tampereen amk, metsätalouden ko, 353 hakijaa, hyväksyttyjä 51.

Rovaniemen amk, metsätalouden ko, 194 hakijaa, hyväksyttyjä 48.

Oulun amk, maaseutuelinkeinojen ko, 211 hakijaa, hyväksyttyjä 79.

kantojyrsintä ennen työmaalle lähtöä. alanvaihtajia, lehtori Matti Järvi sanoo.

– Tuntuu, että agrologin ammatin suosio on pysynyt vakaana viime vuosina.

Metsätalouskin vetää hakijoita.

Esimerkiksi Kajaanin ammattikorkeaan pyrki 249 hakijaa, joista 65 pääsi sisään.

Enemmänkin kiinnostuneita voisi olla, koska uudet tehdasinvestoinnit tuovat työtä. Metsäalan Asiantuntijat ry:n mukaan metsäsektorille on tulossa lähivuosina useita tuhansia uusia työpaikkoja.

– Me tietenkin toivomme, että ala kiinnostaisi nuoria, koska mahdollisuudet luonnonvara-aloilla ovat tulevaisuudessa lähes rajattomat.

Katso video

Mailis Holm näyttää, miten suuri kanto jyrsitään. kaleva.fi

Lähde: Ammattikorkeakoulujen hakija- ja opiskelupaikkarekisteri 2013

Korkeasaaren exjohtaja vapautui rikosepäilyistä HELSINKI Korkeasaaren eläintarhan irtisanoutunutta johtajaa koskeva esitutkinta on lopetettu ja hän on vapautunut rikosepäilyistä. Päätöksen teki syyttäjä tutkinnanjohtajan esityksestä. Syyttäjä perustelee ratkaisuaan näytön puutteella.

Jukka Saloa epäiltiin esitutkinnassa virkavelvollisuuden rikkomisesta. Epäilyt liittyivät muun muassa matkalaskuihin, luottokorttiostoihin sekä Korkeasaaressa asumiseen. STT

Viikinkiaikainen rahakätkö löytyi Aurajokilaaksosta TURKU Kaarinan ja Turun rajalta, Aurajoen lähettyviltä on löytynyt viikinkiaikainen rahakätkö, kertoo Turun museokeskus. Kätkö sisältää 26 hopearahaa tai hopearahan katkelmaa.

Alustavien arvioiden mukaan kätkö ajoittunee viikinkiajan loppupuolelle, 1000-luvun ensimmäiselle puoliskolle. STT

Rajavartijat saavat poliisin oikeuksia HELSINKI Rajavartijat saavat poliisin oikeuksia. Vastedes rajavartija voi osallistua yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon, kun hän on poliisin johdolla yhteispartiossa harvaan asutuilla alueilla.

Lokakuun alussa voimaan tulevat muutokset myös tuovat Rajavartiolaitokselle oikeuden tehdä televalvontaa törkeän metsästysrikoksen ja törkeän laittoman saaliin kätkemisen tutkinnassa. STT

temma.fi

www.stemma.fi

Stemma kauppiaan parhaat tarjoukset!

Kyse on yhdestä Suomen keskeisestä avainalasta, jolla mielenkiintoisia töitä riittää jatkossakin, neuvottelupäällikkö Markku Varis sanoo.6

Korkeasaaren irtisanoutunut johtaja Jukka Salo vapautettiin syytteistä.

Rajoitettu erä!

R Ra

Modulisohvia Aaltojenkkisänky 160 x 200 cm jopa -50

%

ELL ELLEN-SOHVAT yhteishintaan 699,- (1400,-) Harmaa kangasverhoilu.

Har

2 + 3 istuttavat yhteen

699

Esim OONA-AVOKULMASOHVA 998,- (1860,-) Esim.

Nora-, Inari- tai Manhattan- kankailla.

Nor

-40%! 499,(853,-)

/b 0<<0b $ ( / 0$/ 72 ,7 ( + 6 8/2

1 $ +,17$

ale

Aalto-jenkkisänky myös 120 cm leveänä

449,(699,-)

Uusi kotimainen Stemman Aalto-mallisto: Uusi kotimainen Stemman -myötäileväAalto-mallisto: Pocket-jousisto -harmaa verhoilukangas -sijauspatjassa profiloitu vaastomuovi, - myötäilevä Pocket-jousisto päällinen vesipestävä -pyäreät mustat puujalat

- harmaa verhoilukangas - sijauspatjassa profiloitu vaahtomuovi, päällinen vesipestävä STEMMA OULU Ilmarinkatu 9, 90400 OULU Puh. 0424 896 700 Ma-Pe 10-19, La 9.30-15 Katso: www.stemma.fi/oulu - pyöreät mustat puujalat

20 K1

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

//UUTISET / INFOGRAFIIKKA

Broilerin kolme elämää

Tavanomaisesti tuotetun broilerin polku

Huttulan Kukon broilerin polku

Rodut: Aviagenin Ross 308 ja 508 Englannista, Hubbard H1 Ranskasta.

Luomubroilerin polku Rotu: Ranskalainen Hubbard CY.

Rotu: Yhdysvaltalaisen jalostusyhtiön Cobb 500.

Huittinen

TANSKA

RUOTSI

Seinäjoki Vilppula Kokemäki Mynämäki

Koski TL RUOTSI

Malmö

SIIRTO KASVATTAMOON Untuvikot siirretään lihatalojen sopimuskasvattajille.

Parvessa on 5 000–60 000 lintua.

38–42 kg/m²

Parvessa saa olla enintään 4 800 lintua.

MUNAT Huttulan Kukko tuo Malmöstä munat, jotka haudotaan untuvikoiksi Kirsi ja Marko Nummelan tilan omassa hautomossa.

SIIRTO KASVATTAMOON 21 päivän hautomisen jälkeen vastasyntyneet untuvikot siirretään tilan omaan kasvattamoon.

Parvessa on 3 000–25 000 lintua.

RAVINTO Pellettirehu, josta noin 80 prosenttia on kotimaista viljaa, eli vehnää, ohraa ja kauraa, sekä soijaa. Atrian sopimuskasvattajien linnuille syöttämä rehu ei sisällä geenimuunneltua soijaa.

HKScanin tietojen mukaan osa kasvattajista käyttää gmo-soijaa sisältävää rehua.

HAKU TEURASTAMOLLE Tilan kaikkien kanaloiden broileriparvet viedään teuraaksi yhtä aikaa. Sen jälkeen tulee eläimetön taukoaika, jolloin kasvattamot pestään ja desinfioidaan. Tapaa kutsutaan all in, all out -järjestelmäksi.

Se minimoi tautiriskin. Linnut otetaan pääosin kiinni koneellisesti lintupuimureilla.

TAINNUTUSTAPA HKScan ja Atria käyttävät hiilidioksiditainnutusta.

Tämän jälkeen tehdään kaulaviilto. Atrian Sahalahden-teurastamolla käytössä on sähkötainnutus.

KASVUAIKA

31–40 vrk

1M

1M

Elävien lintujen paino

Kuivikkeena pääosin turve, muutamilla kasvattajilla myös puulastu.

SIIRTO KASVATTAMOON 21 päivän hautomisen jälkeen päivän ikäiset untuvikot siirretään kasvattajille.

1M

Hautomo HKScan Atria

UNTUVIKOT HKScan: -90 % Ross-untuvikkoja Ruotsista -10 % on Hubbardia, jonka HKScan ostaa maahantuojalta eli Suomen Broilerilta.

Atria: Hubbardia useita Suomen Broilerilta ostettuja emoparvia.

MUNAT Luomu Invest tuo Tanskasta luomumunat, jotka haudotaan untuvikoiksi huittislaisessa hautomossa.

Elävien lintujen paino

28 kg/m²

Kuivikkeena turve.

RAVINTO Yrityksen itse valmistama, pelletöimätön rehu, joka sisältää kokonaisia ja puolikkaita siemeniä sekä jauho-osaa.

Rehussa käytetään vain kotimaisia, omalla tai lähitiloilla viljeltyjä viljelykasveja: hernettä, härkäpapua, rypsi- ja rapsipuristetta ja -rouhetta, rypsiöljyä sekä kuorittua kauraa ja vehnää. Soijaa tai gmo:ta ei käytetä.

Elävien lintujen paino

21 kg/m²

Kuivikkeena kokeilussa turve ja puulastu.

RAVINTO Kotimaisen rehuvalmistajan tekemä luomurehu, jolle on kehitetty oma resepti.

Rehu on gmo-vapaata, ja siinä käytettävät viljat vehnä ja kaura on tuotettu omilla pelloilla luomuperiaatteita noudattaen. Viljelyssä ei esimerkiksi ole käytetty kasvintorjunta-aineita eikä kemiallisia lannoitteita.

HAKU TEURASTAMOLLE Parvesta valitaan samankokoiset broilerit ja poimitaan ne kasvattamon lattialta käsin keruulaatikoihin, jotka kuljetetaan yrityksen omaan teurastamoon ja jatkojalostuslaitokseen Lietoon.

TAINNUTUSTAPA Sähkö. Lintu ripustetaan lintukuljettimelle jaloistaan ja kastellaan vesialtaassa, johon on johdettu sähköä. Tainnutuksen jälkeen kaulavaltimo viilletään auki. Jokaisen linnun tainnutus seurataan tietokoneella.

Teurastamolla on käsi- ja automaattilinja.

HAKU TEURASTAMOLLE Teuraskypsät broilerit poimitaan parvista käsin ja kuljetetaan teurastamolle Köyliöön.

Päiväkasvu 60–62 g

KASVUAIKA

48–54 vrk

TAINNUTUSTAPA Sähkö. Lintu ripustetaan koukkuihin jaloistaan ja kastellaan vesialtaassa, johon on johdettu sähköä. Tainnutuksen jälkeen katkaistaan kaula. Broilerit leikataan käsin.

Päiväkasvu noin 45 g

5-viikkoinen Ross kuvattiin Hanna Haminan tilalla Eurassa.

“Ross on maailman käytetyin rotu. Nopeakasvuinen, hyvä rehunkäyttäjä, tervejalkainen.”

7-viikkoinen Cobb kuvattiin Marko ja Kirsi Nummelan tilalla Koski TL:ssä.

“Vahvat jalat ja hyvä jalkaterveys, pitkä ruumiinrakenne.

Sopii rauhalliseen kasvatukseen.”

Lähteet: Suomen Broileryhdistys, HKScan, Atria, Huttulan Kukko, Luomu Invest, Suomen Siipikarjaliiton luomuhankevastaava Ulla Holma Grafiikka: Lea Remes

KASVUAIKA

6-viikkoinen Hubbard kuvattiin Petri Tiukan tilalla Punkalaitumella.

“Hidaskasvuinen, luomuun kehitetty, ulkoiluun soveltuva, hyvä jalkaterveys.”

60 vrk Päiväkasvu enintään 35 g

K1 21

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014

SyysExtrat! .2

7 , 0$ ,

1

(1

3(

5

+(

.lVLVDKD PP

6LGRQWDODLWH NJ P

),;

OHYH\V PP QLPHOOLVOXMXXV NJ PXUWROXMXXV NJ

4950 NSO

6/

129,-

+DOOLWXQNNL WQ 0(*

99,-

&6 (%

V\OLQWHULWLODYXXV FPĆ WDKWL WHKR N: ODLSSD µ NHWMX µ µ YlKlSllVW|LQHQ 3XUH)LUH PRRWWRUL

K\OV\W NlUNLK\OV\W WXOSSDK\OV\ MDWNRYDUUHW UlLNNlYllQWLPHW YllQWL|W SLLSSXDYDLPHW NLLQWROHQNNLDYDLPHW NXXVLRNRORDYDLPHW

;7

99,-

79,-

NSO

Asiantuntevaa palvelua!

ZZZ LNK IL

39,-

NSO

NSO

8SSR SXPSSX :

UXQNR 567 PD[ WXRWWR O K PD[ QRVWR NRUNHXV P

139,-

99,-

79,(63

59,-

Rekisteröimällä 2 v. takuu!

'HOWD SXLNNR KLWVDXVLQYHUWWHUL

/(' 7\|YDOR IORRG

9 OP NSO [ : &5(( /HG SROWLQWD YDORNHLOD IORRG Nl\WW|LNl K 67 [ [ PP ,3 9DOWUD & 0 1 6 7 ; ;0

J Pą

NXOPDYDKYLVWHWWX 8 9 VXRMDWWXD SRO\HWHHQLl

89,-

USP LPXWXRWWR O VlLOL| O PD[ EDU |OM\W|Q NRNRQVD DQVLRVWD YDDWLL YDLQ YlKlQ ODWWLDWLODD

7\|NDOXVDONNX µ µ

5DVNDVSHLWH [ P 5 DVNDVSHLWH

77 %

.RPSUHVVRUL N: 9

199,- 319,89 osaa!

$6,

NSO

LOPDPllUl O V KLOMDLQHQ Nl\QWL llQL G% VlLOL| 567 O RV LPXSXWNL LPXOHWNX P PP ODWWLD VXXODNH UDNRVXXODNH KLHQRVXRGDWLQ S|O\SXVVL /$9 %

0RRWWRULVDKD µ

+,

10,

.XLYD PlUNlLPXUL : 9HQWL ;

NSO

PDWDOD PDOOL QRVWRDOXH PP SDLQR NJ

<5,7 <6

YLUWD DOXH $ KLWVDXVSXLNRW ² PP ,3 6

NSO

0

100,- 276,-

499,-

299,-

Oulu

$YRLQQD PD SH OD 3DOMHWLH 28/8 3XK LQIR RXOX#LNK IL

3XKHOXQ KLQWD ODQNDSXKHOLPHVWD VQW SXKHOX VQW PLQ PDWNDSXKHOLPHVWD VQW SXKHOX VQW PLQ

22 K1

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

KOELEHTI

//UUTISET

Papit pyhittivät sodan ja väkivallan ›› Saarnateksteissä kutsuttiin suomalaisia ristiretkelle antikristusta vastaan EEVA NIKKILÄ-KIIPULA/STT

Pyhä sota ja ristiretki. Jumalan valittu kansa. Pohjolan Israel. Tällaiset ilmaukset ilmestyivät monien pappien saarnateksteihin jatkosodan alkuvaiheessa.

Oulun piispa Juho Mannermaa julisti vuonna 1942, että kyse oli Jumalan sodasta antikristusta vastaan ja että suomalaiset kävivät sotaa Jumalan voimalla ja aseilla.

– Papeille oli tärkeää ylipäällikkö Mannerheimin päiväkäsky (29. kesäkuuta 1941), jossa hän kutsui suomalaisia pyhään sotaan ja ristiretkelle vielä viimeisen kerran, kertoo yhteiskuntatieteiden tohtori Jouni Tilli.

Valittuna kansana suomalaisten oli puolustettava kristillistä Eurooppaa ja sen kulttuuria antikristuksen joukkoja ja barbaarilaumoja vastaan.

– Puhuessaan pyhästä sodasta ja ristiretkestä kirkko ja papit pyhittivät väkivallan, Tilli sanoo.

Maailmanhistoriallisen tehtävän

lisäksi Suomelle annettiin pappien retoriikassa myös kansallinen tehtävä, suur-Suomen luominen. ItäKarjala nähtiin maantieteellisesti pyhänä, joka oli pelastettava.

Kenttäpiispa Johannes Björklund kirjoitti kirjassaan Suomalaisten ristiretki, että isänmaallisesti ja uskonnollisesti Suomen rajojen siirtäminen niiden luonnolliselle paikalleen on oikein ja välttämätöntä.

Tilliltä on ilmestynyt pappien jatkosodan aikaista retoriikkaa valottava kirja Suomen pyhä sota (Atena).

Aluksi papeille ei annettu käskyjä saarnojen sisällöstä, mutta teemoja käsiteltiin esimerkiksi pappien kokouksissa. Sodan edetessä ohjeita alettiin antaa. Yksi esimerkki on vuonna 1943 ilmestynyt pastori Tauno Muukkosen ohjekirjanen Rintamapappi.

– Siinä todettiin, ettei ristiretkestä pidä antaa melodramaattisia ja yltiöpäisiä kuvauksia. Oli huomat-

tu, etteivät ne ehkä uppoa kovin hyvin suomalaisiin sotilaisiin, Tilli kertoo.

Myös pappien puheet kaatuneiden hautajaisissa alkoivat herättää ärtymystä.

Niissä annettiin ymmärtää, että jos Kristus on uhri, joka otti pois maailman synnin, sankarivainaja on uhri, joka puhdisti isänmaan ja kansakunnan synnistä.

– Pappien julistuksessa yhdistyivät antiikin ajalta peräisin olevat ajatukset uhrista ja kristillinen näkemys Kristuksen seuraamisesta. Eli kuten Kristus uhrautui ihmiskunnan puolesta, suomalainen Kristuksen sotilas uhrautuu vapaaehtoisesti isänmaansa puolesta.

Sodan jämähdettyä vuoden 1942 alkupuolella asemasodaksi joutuivat papitkin uuteen vaiheeseen.

Tilanteelle piti löytää teologinen näkökulma, Tilli sanoo.

– Syntyi ajatus, että Jumala rankaisi valittua kansaa tottelemattomuudesta. Kristuksen sotilaiden ei myöskään katsottu toimineen ihanteen edellyttämällä tavalla.

Pahalla katsottiin sotilaiden alkoholin käyttöä, kiroilua ja pappien mielestä moraalitonta seksuaali-

käyttäytymistä. Kotirintamalla närää herättivät esimerkiksi salaa järjestetyt tanssit.

Papit paheksuivat myös tietoja, joiden mukaan vaimot olivat ”sortuneet vieraiden miesten käsiin”.

Saarnoissa alettiin tuoda esille näkemystä, jonka mukaan pyhää sotaa pitäisi käydä kansan omia syntejä vastaan.

– Ajateltiin, että sota ratkaistaan jokaisen suomalaisen sielussa. Fyysinen sota rintamalla nähtiin hengellisen, sisäisen sodan heijastumana.

Luterilainen saarna tarjosi ajatukselle teologisen pohjan, koska siinä ovat mukana sekä synti että armo.6

”Ajateltiin, että sota ratkaistaan jokaisen suomalaisen sielussa. Fyysinen sota rintamalla nähtiin hengellisen, sisäisen sodan heijastumana.”

Jouni Tilli yhteiskuntatieteiden tohtori

Lutherin opetus jäi unohduksiin STT

Pyhän sodan avulla pappien oli Jouni Tillin mukaan mahdollista perustella myös liittolaissuhdetta natsi-Saksan kanssa. Vaikka asiaa ei juuri tuotu esille saarnoissa, osa piispoista kuvaili Saksaa Jumalan antamaksi mahtavaksi kumppaniksi. Tilli uskoo, että ainakin osa papeista tiesi, mitä Saksassa tuolloin tapahtui.

– Sotaoloissa ei tuotu esiin, että Saksassa tapahtui jotain, mikä oli kristillisen lähimmäisenrakkauden näkökulmasta kovasti ongelmallista.

Eräs pappi näki tilanteen niin, että Suomen ja Saksan liitti yhteen py-

hä taistelu ”vääryyden saatanallisia valtoja” vastaan.

Piispa Juho Mannermaa puolestaan sanoi suorasukaisesti, että koska sota oli Jumalan sotaa ja siten pyhää sotaa, Suomen ”omituinen” asema diktatuurin liittolaisena oli hyväksyttävissä.

Jo vuonna 1941 professori Yrjö J. E. Alanen saarnasi, että olisi väärin sanoa Suomen käymää sotaa uskonsodaksi oleellisessa mielessä.

– Ei sotilaan miekka ole enempää kuin pyövelin kirveskään se todistusperusta, joka osoittaa jonkin uskon todeksi ja oikeaksi.

Alasen ajatus tulee lähelle Martti Lutherin ajatuksia. Ristiretket olivat uskonpuhdistajalle mahdoton ajatus.

LIISA LEHTO-PEIPPO

Yhteiskuntatieteiden tohtori Jouni Tilli Reisjärven kirkolla. Tilli on väitellyt papiston retoriikasta sodan aikana.

Syksyn antimet löysivät ostajansa Ylivieskassa LIISA LEHTO-PEIPPO/KALEVA YLIVIESKA

Emilia Arvola ja hänen mummonsa Leena Arvola Nivalasta ostivat omenoita. Ylivieskalainen Pauli Vänskä oli torikauppiaana ensimmäistä kertaa. Hänen 14 omenapuutaan tuottivat satoa 300 ämpärillistä.

TOMI HIRVINEN/LEHTIKUVA

Syksyn antimia, maalaismarkkinatunnelmaa, annos kansainvälisyyttä ja ajatuksia puurakentamisesta.

Tässä Wiljanpäivien aineksia puurakennusten keskeltä Kasarmilta Ylivieskan keskustasta lauantailta.

Emilia Arvola, 8, Haapajärven oksavalaisia, kuten hän itse kotipaikkansa määritteli, sai haluamiaan omenoita. Emilia tuli Wiljanpäiville nivalalaisen mummon-

sa Leena Arvolan kanssa.

– Oikeastaan tulimme markettikäynnille, mutta Emilialle tuli omenanhinku. Emilia halusi ostaa ne täältä Wiljanpäiviltä, Leena Arvola kertoi.

Emilia kertoi, että kotonakin on on kolme omenapuuta. Yhteen ei tullut yhtään omenaa, toiseen tuli vähän ja kolmanteen paljon.

– Söin ne jo. En malttanut odottaa niiden kypsymistä. Ne olivat vihreitä ja niissä oli vain vähän punaista. Ne maistuivat, nam, nam.

Wiljanpäivillä oli Leena Arvolan mielestä kesäinen tunnelmansa, ja ohjelmaakin olisi ollut, mutta Emilialla oli kiire päästä tuhlaamaan markettiin oma rahansa, jonka hän oli saanut mukaansa.

Noin joka toinen vuosi järjestettäviä Wiljanpäiviä on pidetty Kasarmin alueella parikymmentä vuotta. Yhtenä pontimena on ollut vanhan Kasarmin puolustaminen, mutta nyttemmin päivät on monen järjestäjän kasaama keskus-

K1 23

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 //UUTISET EKI VIITASALO/SA-KUVA

Trendy Line untuvatakki

Suomalaiset sotilaat poistavat neuvostotähden Jaakkiman kirkon ovesta. Papeille oli tärkeää ylipäällikkö Mannerheimin 29. kesäkuuta 1941 antama päiväkäsky, jossa hän kutsui suomalaisia pyhään sotaan ja ristiretkelle vielä viimeisen kerran.

74,95 (149,90)

HAAPAJÄRVI Haapajärvellä murtauduttiin viikko sitten yli kymmeneen liikehuoneistoon. Poliisi epäilee, että murrot ovat osa laajempaa rikossarjaa. Samankaltaisia murtovarkauksia on esiintynyt muun muassa Kainuussa ja Siikalatvalla. Vastaavia tapauksia on ollut lisäksi Itä-Suomessa.

Haapajärven murtojen kohteina oli huolto- ja korjausliikkeitä. Murtojen rikossaaliit jäivät poliisin mukaan verrattain pieniksi. KALEVA

tatapahtuma, jossa muun muassa kylät esittäytyvät.

Loistava sää houkutteli Kasarmille ennätysyleisön. Kansainvälisyyttä tapahtumaan toi muotinäytös, jossa Ylivieskan seudulla asuvat ulkomaalaiset esittelivät maittensa kansallis- tai kansanpukuja.

Kasarmin taloissa esiteltiin historiaa ja nykypäivää: Kasarmin historiaa näyttelyssä, videonäytöksiä Kärsämäen Paanukirkon rakentamisesta ja Ylivieskan keskustan tuleva kaavarunko.

Puurakentamisen professori Jouni Koiso-Kanttila Oulun yliopistosta totesi, että Suomea ei oltaisi voitu asuttaa ilman puuta.

Puurakentamisella ei ole hänen mukaansa ollut sitä asemaa, joka sille kuuluisi. Laaditun puuraken-

tamisen edistämisohjelman jälkeen tavoite on kirjattu hallitusohjelmiin, mutta tulokset ovat olleet Koiso-Kanttilan mukaan heikot.

– Puurakentaminen ei ole edistynyt Suomessa 20 vuoteen, ja se on kyllä traumaattista. Puurakentaminen ei lähtenyt yleistymään, koska puutuoteteollisuus ei lähtenyt siihen mukaan.

Puukerrostaloja ei rakenneta Suomessa edes yhtä prosenttia.

Ruotsissa prosentti on 15. Puusta rakennetut kerrostalot ja julkiset rakennukset ovat Koiso-Kanttilan mukaan yksittäisiä pilottihankkeita.

Parin viimeisen vuoden aikana on hänen mielestään tapahtunut muutos, kun kehitystyöhön ovat tulleet mukaan puutuoteteollisuus ja rakennusyrityksiä.6

3DOMRQ WXRWWHLWD

Haapajärven murrot ehkä osa rikossarjaa

Rattijuoppo kavereineen nukkui autossa SIIKAJOKI Rattijuoppo kavereineen löydettiin nukkumasta autosta Paavolassa varhain lauantaiaamuna. Kantatietä 86 ajanut ohikulkija huomasi osittain ojanpientareelle pysäköidyn auton. Paikalla oli kova sumu, joten mies pysähtyi katsomaan autoon sisälle.

Autossa nuokkui kaksi miestä.

Ohikulkija ilmoitti tapauksesta hätäkeskukseen. Paikalle saapunut ambulanssin henkilökunta herätti miehet, jotka väsähtivät kohta uudelleen.

Kuljettajaksi ilmoittautunut mies puhalsi 2,56 promillea. Lisäksi häneltä löytyi vähäinen määrä kannabista.

Tapausta tutkitaan törkeänä rattijuopumuksena ja huumausaineen käyttörikoksena. KALEVA

OULU Kirkkokatu 31 ma - pe 10 -20, la 10 -18

-50% -30%

24 K1

TIISTAI 30. SYYSKUUTA 2014 2

//UUTISET / REPORTAASI

Kuudes aisti ›› Parilla prosentilla väestöstä on harvinainen aistien sekoittuma,

jota kutsutaan synestesiaksi. Toimittaja kertoo, miltä tuntuu nähdä musiikki ja laskea väreissä.

NIKO KETTUNEN TEKSTI // ELLA KIVINIEMI KUVAT // SAMULI HUTTUNEN JA ELINA SAARIKOSKI GRAFIIKKA

E

ei ole sininen! E on punainen kirjain!

Olin ehkä kuusivuotias, kun jääkaappimme oveen hankittiin värilliset magneettiaakkoset. Sellaiset oli melkein jokaisella ikätoverillani 1980–1990-luvun taitteessa. Minusta tuntui, että niiden katsominen sattui päähän. Kirjainten värit olivat aivan väärät. Äitini ei ymmärtänyt, miksi kiivastuin.Eikö kirjaimille voi antaa minkä värin haluaa? Ei tietenkään voi, sanoin. Osasin lukea ja tuhruisesti kirjoittaakin, joten otin värikynät käteen ja piirsin paperille aakkoset sen värisinä kun ne itse näen.

A on punainen, F on keltainen, J on vaaleanvihreä ja V on veikeä: se on valkoinen, mutta kun siihen piirtää toisen V:n eli tekee siitä W:n, kirjain muuttuu tummanvihreäksi. En osannut selittää, miksi. Niin vain oli. Kuukausilla ja päivillä oli värit. Äiti ei ymmärtänyt. Se on vain pienen lapsen mielikuvitusta, hän kai ajatteli.

No ei ollut.

Lakkasin kertomasta asiasta kavereille, koska kukaan ei uskonut. En tajunnut, miten he muka näkevät maailman, jos eivät väreissä. Kymmenen vuotta myöhemmin törmäsin lukion psykologian kirjassa ilmiöön nimeltä synestesia. Kirja kertoi, että synesteettiset ihmiset näkevät musiikin väreinä, kalenterin kolmiulotteisena ja jotkut voivat jopa maistaa sanoja. Ja ne kirjaimet. Ilmiölle oli nimi. En ollutkaan ainoa.

Synestesia tulee kreikan kielen sanoista syn ja aiesthesis, ”yhteisaistimus”. Siinä aivojen aistialueet ovat erikoisesti yhteydessä. Ei tiedetä, miksi. Piuhat kulkevat ristiin ja yhden aistin ärsyke voi laukaista samalla toisen tai useampiakin aisteja. Synestesiaa alettiin tutkia 1800-luvulla, mutta sitä pidettiin pitkään kuvitteluna tai erikoisuudentavoitteluna.

Vasta synesteetikkojen aivojen magneettikuvaus hälvytti epäilyt. Synesteeti-

kon pääkopassa aistit todella välkähtelevät ristiin tavalla, jota normaaleilla ihmisillä ei esiinny. Esimerkiksi kirjaimen näkeminen laukaisee mitattavan reaktion väriaistialueella.

Lyhyesti sanottuna synestesiasta tiedetään tämä: se on poikkeama, aivojen kehityshäiriö, mutta harmiton. Synestesia periytyy, ja se on ilmeisesti yleisempää naisilla kuin miehillä. Kirjainten näkeminen väreinä on yleisin muoto, ja sitä esiintyy ehkä parilla prosentilla ihmisistä. Aistit voivat periaatteessa yhdistyä miten vain, joten synestesian muotoja on

tulee siihen välittömästi, kun katson tekstiä. Näen sen aivan selvästi, mutta en kuitenkaan ”näe”, vaan koen värit.

Synesteettinen väriaistimus ylittää myös painetut värit. Esimerkiksi McDonald’sin logo on tietysti keltainen, mutta minulle se on vihreä. Aamulehti on punainen, ei sininen, vaikka logo muuta väittäisi. Ikea ehkä harmistuu nyt, mutta sen nimessä on tismalleen Tanskan lipun värit.

Kuulen värit myös puheessa. Kollega huikkaa sermin takaa lähtevänsä Vesilahdelle keikalle, ja päässäni välähtää valko-

”Synesteettinen väriaistimus ylittää myös painetut värit.

Aamulehti on punainen, ei sininen, vaikka logo muuta väittäisi.” valtavasti. Harvinaisempia muotoja, kuten sanojen maistamista, kokee kuitenkin vain yksi kymmenistätuhansista. Palataan tieteeseen tuonnempana. Nyt haluaisin kertoa teille, miltä maailma minulle näyttää.

Kaikilla sanoilla on värit.

Sanan väri tulee aina sen alkukirjaimesta, mutta myös jokaisella kirjaimella on oma värinsä. Tämän jutun otsikko on karmiininpunainen. Tätä kirjoittaessani on vaaleankeltainen päivä, sinivalkoinen tunti ja punainen minuutti: maanantai kello 15:29.

En näe värejä konkreettisesti: musta teksti valkoisella paperilla on mustaa tekstiä valkoisella paperilla. Sanojen päälle kuitenkin heijastuvat värit tavalla, jota on vaikea selittää. Väri leijuu sanojen, kirjainten ja numeroiden päällä, ja se

sinikeltainen sana, kirjain kirjaimelta. Ihmisten nimissä on myös värit, mutta niillä ei ole mitään tekemistä luonteen kanssa. Nekin tulevat kirjaimista. Avovaimoni on sininen. Kun joskus menemme naimisiin, hän haluaa ottaa minun sukunimeni.

Sitten hänestä tulee sinipunainen.

Olen tavannut kaksi muuta kirjain-väri -synesteetikkoa. Heidän värinsä ovat aivan erilaiset. Ei tiedetä, mistä väriassosiaatiot tulevat. Ne syntyvät hyvin varhaisessa lapsuudessa ja säilyvät läpi elämän.

Sanojen värit valuvat myös kieliin, joissa on täysin vieraat aakkoset.

Opiskelen japanin alkeita. Aluksi japanin tavumerkit näyttivät syheröiltä ilman värejä. Hiragana- ja katakana-tavujärjestelmissä yksi merkki vastaa aina tiettyä tavua: ka, ki, ku, ke, ko, sa, shi, su, se, so...

Kun opin yhdistämään tavun oikeaan

merkkiin, merkit täyttyivät väreistä. Nyt kaikki k-alkuiset tavumerkit ovat punaisia ja s-alkuiset sinisiä, kuten suomessakin. Joissakin tavusarjoissa on muita kirjaimia, esimerkiksi ha, hi, fu, he, ho. Fumerkki erottuu selvästi h-merkkien sarjasta, sillä se on keltainen. Siis merkeilläkin on värit, vaikkeivät ne muistuta meikäläisiä aakkosia yhtään.

Samoin on kyrillisissä aakkosissa. Venäjän kielessä on vaikeaa oppia erilaiset sh-äänteet. Synestesiakaan ei siinä auta, sillä s-äänteet ovat kaikki sinisen sävyisiä.

Suhisevammat äänet ovat sentään hieman vaaleampia ja terävämmät z-äänteet vivahtavat violettiin.

Värit auttavat muistamaan myös puhelinnumeroita. Soneran 040-liittymät ovat oranssinkeltaisia ja Elisan 050 on tummansininen. Vispipuuron väriseen puheluun ei kannata vastata. Se alkaa 049 ja sieltä huhuilee yleensä puhelinmyyjä.

Samoin tietokoneen salasanat on helppo pitää järjestyksessä, kun muistaa niiden värit. Gmailissa oli se punainen salasana ja työkoneessa vaaleanvihreä.

Kalenteri on minulle todella elävä. Näen kuluvan vuoden ja lähivuodet ympärilläni renkaana, joka kiertyy spiraaliksi.

Kuukausilla on värit, ja ne kiertävät vuotta kuin numerot kellotaulussa, mutta nurinpäin: ensimmäinen kuukausi eli tammikuu on ylhäällä vasemmalla ja 12. kuukausi joulukuu yläoikealla. On kuin kalenteri leijuisi fyysisesti ilmassa – esimerkiksi lokakuu on hieman pääni yläpuolella oikealla, noin 50 sentin päässä otsastani.

Vuosi kiertyy aina vastapäivään kohti seuraavaa vuotta. Jos haluan muistella edellisvuotta, voin kiertää myötäpäivään tammikuuhun ja sujahtaa joulukuun ali viime syksyyn.

Vuosikymmeniä en hahmota enää

››››››

K1 25

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014

U KU U L JOU

Yliopiston 2. periodi alkaa Halloween-bileet

//UUTISET / REPORTAASI

KUU S A R MAR

UU KSY YS

Juhannus, mökille!

Muista kaljat!

UUKOLE

UUKÄNIEH

Äidin nimipäivä Muista kukat!

2014

L UUKAKO

U TAMMIKU

UUKSYYS

IKUU HELM

KOL UUKA

UUKOLE SKUU I L A MA

UUUKÄN U K I T IEH HUH

UUKSARRAM UU KO LE

21.12.2012 Maya-kalenteri päättyi, maailmanloppu ei tullutkaan

2013

H IE

UU KÄ U N IKU HT U H TAMMIKUU

HELMIKUU

UU K S I L MAA

Floridan reissu

Näen vuodet ja kuukaudet kierteenä ympärilläni ja tapahtumilla on fyysinen sijainti ”edessäni”. Kuukausien värit ovat kaikilla kielillä samat. En tiedä, miksi ne ovat juuri tämän värisiä.

26 K1

KOELEHTI

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

//UUTISET / REPORTAASI

näin, vaan kuvan resoluutio muuttuu.

Ajanjakso vaikkapa vuodesta nolla vuoteen 2014 näkyy värikkäänä, kumpuilevana janana, johon voin sijoittaa itseni.

Vuosisadat ja vuosikymmenet muodostavat jyrkänteitä ja laaksoja: vaaleanpunaista 1990-lukua katson tavallaan kielekkeen reunalta alas. 2000-luvun seuraavat vuosikymmenet ovat tummanpunaista laaksoa, joka alkaa nousta vihreän 2030-luvun jälkeen. Kun mietin jotain vuotta, singahdan mielessäni siihen ja näen muut vuodet sieltä käsin.

Tämä helpotti historiantunnilla vuosilukujen muistamista: vaikkapa vuodella 654 on värin lisäksi hyvin selkeä paikka aikajatkumossa.

Jean Sibelius näki musiikin väreinä. Lapsena hän ryömi pianon alle, kun joku soitti, ja liitti mielessään säveliä räsymaton värikkäisiin raitoihin. Musiikkikriitikko Karl Flodin tapasi Sibeliuksen 1880-luvulla ja on kertonut Sibeliuksen synestesiasta näin: – Sibelius leikitteli sävelillä ja väreillä kuin ne olisivat olleet koreita lasipalloja, pani värit soimaan ja sävelet palamaan niin, että A-duurista tuli sininen ja C-duurista punainen, F-duurista vihreä ja Dduurista keltainen, sillä lailla osapuilleen.

Moni kuuluisa säveltäjä on ollut synesteetikko. En tajua nuotteja enkä erota sointuja kuten Sibelius, mutta näen musiikin. Eri äänissä on selvä muoto, ja kappaleesta tulee mustaa taustaa vasten aaltoja, palloja ja kukkuloita, joilla on kaikilla omat värisävynsä äänenkorkeuden mukaan.

Rokkibiisissä bassorummut kumisevat tummanpunaisina, käänteisinä U-muotoina ja virvelirummun pärähdys on rosoisenkeltainen. Hevisoolokitara on keltainen säilä, teräväreunainen ja reunoilta hieman varjostettu äänisäde, joka ohenee ja paksunee äänen täyteläisyyden mukaan.

Koskettimista voi loihtia satoja ääniä, mutta esimerkiksi sellainen kumeankirkas syntikkaääni on selvästi sininen ja lieriömäinen, kuin kiiltävää metalliputkea. Dingon Levottoman tuhkimon alkunakutus on pieniä vaaleansinisiä kuplia, jotka sinkoutuvat ilmoille napakasti.

Viikko näyttää laaksoilta ja kukkuloilta.

Vuorokausi ja päivän väri vaihtuu yöllä, ja keskiyö on ylhäällä ”kummun” päällä.

Kaiutetun rautalankakitaran ääni taas on kuulas, selvästi kullanruskea. Kuin ruskea marmorikuula, joka heijastaa kullan väriä.

Yläasteella kuulin radiosta mahtavan rokkiriffin, jonka näin päässäni sinisenä spiraalina. Muistan sen hyvin, mutten koskaan saanut selville, mikä biisi oli kyseessä. Se harmittaa.

Musiikki herättää useimmissa ihmisissä mielikuvia. Tutkimuksissa on huomattu, että ihmiset yhdistävät yleensä korkeat äänet kirkkaisiin väreihin ja matalat tummiin.

Musiikin näkeminen muotoina ja väreinä on synestesiankin muodoista yleisimpiä. Jimi Hendrix kutsui E7#9-kitarasointua purppurasoinnuksi, ja se tunne-

oli kollegoineen ensimmäisiä, jotka mursivat tutkimuksellaan aistien välistä muuria. Samsin ryhmä tutki 1990-luvun alussa, miten puheen näkeminen ja kuuleminen yhdistyvät aivoissa.

Esimerkiksi jos näkee toisen huulten liikkeet samalla kun kuulee puhetta, aistimus vahvistuu.

– Pari vuosikymmentä sitten pidettiin selvänä, että aivojen aistijärjestelmät kuten näkö, kuulo ja kosketus ovat erillään toisistaan. Nyt tiedetään, että kaikki ovat yhteydessä. Synesteetikot ovat erikoinen joukko ihmisiä, joilla nämä kokemukset ovat poikkeuksellisen voimakkaita, Sams kertoo.

Jotkut voivat tosiaan jopa maistaa viikonpäivät tai ihmisten nimet. Joku toinen

”Näen kuluvan vuoden ympärilläni renkaana, joka kiertyy spiraaliksi. Kuukausilla on värit, ja ne kiertävät vuotta kuin numerot kellotaulussa.” taan yhä ”Hendrix-sointuna”.

Miltä perjantai maistuu? Jos tätä kysymystä olisi mennyt lääkärille pyörittelemään 50 vuotta sitten, olisi kenties saanut yhdensuuntaisen matkan mielisairaalaan.

Tiede on tuntenut ilmiön jo parisataa vuotta, mutta vasta viime vuosikymmeninä se on osoitettu todelliseksi.

Englantilainen Francis Galton teki ensimmäisiä laajempia tutkimuksia synestesiasta 1880-luvulla ja tunnisti siitä koehenkilöillä eri muotoja, kuten numeroiden hahmottamista avaruudessa. Vuonna 1881 Galton joutui vielä pohjustamaan tutkimustaan alkusanoilla: ”jokaisen terveen ihmisen mielen sisältö ei ole samanlainen kuin kaikilla muilla”. Oli vieras ajatus, että joku toinen näkisikin maailman eri tavalla kuin muut.

Suomalainen aivotutkija Mikko Sams

haistaa värit. Nämä synestesian muodot ovat äärimmäisen harvinaisia. En voi kuvitella, miltä se tuntuisi.

– Tapasin yhden tosi mielenkiintoisen synesteetikon, joka sai tuntoaistimuksia sanoista. Muistaakseni hän sanoi, että ”terävä” tuntuu sanana siltä, että joku kivittää hänen selkäänsä, kertoo havaintopsykologian lehtori Kaisa Tiippana Helsingin yliopistosta.

Tiippana on tutkinut moniaistisuutta ja puheen audiovisuaalista havaitsemista, kuten Sams, mutta ei synestesiaa. Tiippana arvioi, että synesteetikkoja voisi väestössä olla ”jopa prosentti”. Sams on varovaisempi.

– Sanoisin, että yksi tuhannesta ihmisestä. Mutta siinä on hirveästi aste-eroja. On paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä edes olevansa synesteetikkoja, he kokevat, että kaikki muutkin näkevät maail-

Hekin näkevät maailman eri tavalla Geoffrey Rush, näyttelijä.

Jean Sibelius, säveltäjä.

Richard Feynman, fyysikko. ”Näen kaavat väreinä. En tiedä, miksi.”

Marilyn Monroe. ”Hänellä oli se aistien siirtymä, jonka löytämiseen muut tarvitsevat huumeita.”

-Monroen elämäkerran kirjoittanut Norman Mailer.

Daniel Tammet, kirjailija ja autistinen savant.

Vladimir Nabokov, kirjailija. ”Nabokov näki kirjaimet väreissä ja kuvioita puheessa” Franz Liszt, säveltäjä. ”Liszt käski orkesteria soittamaan tiettyjä värejä.

Aluksi häntä ei ymmärretty.”

Billy Joel, muusikko.

Stevie Wonder, muusikko. Wonder on syntymäsokea, mutta hän pystyy jollain tapaa aistimaan musiikin synesteettisesti.

››››››

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014

K1 27 //UUTISET / REPORTAASI

Näen aakkoset tämän värisinä. Sanan alkukirjain määrittää koko sanan värin, ja sen yksittäiset kirjaimet heijastuvat sanaan.

28 K1

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

//UUTISET / REPORTAASI

1 3 5 ››››››› man näin, Sams sanoo.

Niin. Harva synesteetikko menee lääkärin vastaanotolle ihmettelemään, onko hänessä jotain vikaa, kun maailma on täynnä värejä. Synestesia tuntuu luonnolliselta.

Se on kuin kuudes aisti. Sitä voisi verrata syntymäkuuroon ihmiseen, joka saa sisäkorvaistutteen ja pystyykin yhtäkkiä kuulemaan. Maailma voi tuntua häkellyttävältä aistien sekamelskalta, koska tähän uuteen aistiin ei ole tottunut. Synesteetikot taas ovat lapsesta lähtien kokeneet maailman ”yliaistillisesti”, eikä se tunnu kummalliselta.

Aistihavainnot voivat muuttua häiritseviksi. Jos oikein keskityn musiikkiin, koko muu maailma sulkeutuu pois ja aistimukset paisuvat niin vahvoiksi, että tuntuu kuin pää kuumenisi. Laulujen sanat tulevat väreinä ja soittimet aaltoilevat niin, että on pakko ottaa kuulokkeet päästä ja hengähtää. Tavallisesti en keskity niin vahvasti, ja synestesia tuntuu miellyttävältä.

Voin tavallaan ymmärtää, miten ei-synesteetikko näkee vaikka kalenterin tai miltä tuntuu, ettei näe kirjaimia väreissä.

Mutta sitä en käsitä, miltä musiikki tuntuu ihmisestä, joka ei koe sitä muotoina.

Aivoissa synesteettisiä kokemuksia on paikannettu aivokuoren alapuolella olevaan limbiseen järjestelmään. Se säätelee tunteita ja periytyy kaukaa evoluutiosta.

Synesteettinen kokemus on aina tahdosta riippumaton, nopea ja yksinkertainen. Sama kirjain synnyttää aina saman väriaistimuksen, ja sama ääni tuntuu aina samalta.

Kahta samanlaista synesteetikkoa tuskin on olemassa. Kalenterin näkeminen jonkinlaisena kolmiulotteisena renkaana on kuitenkin ilmeisesti yhteinen aisti-

Näin näen vuorokauden. Eilinen on vasemmalla ja huominen oikealla. Päivä kumpuilee ja tunneilla on samat värit kuin numeroilla yleensä.

2 4 mus synesteetikoille, joilla on tämä tilallisen hahmottamisen muoto.

Yhden teorian mukaan synestesia johtuu ehkä sikiövaiheessa kehittyvistä ylimääräisistä hermoyhteyksistä aivoissa.

Kanadalaispsykologi Daphne Maurer on esittänyt, että kaikki olisivat lapsena synesteetikkoja, mutta nuo hermoyhteydet katoavat iän myötä.

Toinen vaihtoehto on, että kaikilla ihmisillä on samat hermoyhteydet, mutta synesteetikoilla niiden takaisinkytkentä ei toimi oikein. Korkeampien moniaistialueiden ärsykkeet pääsevät näin kulkemaan sekaisin usealle yksittäiselle aisti-

1 5 9 tin kautta. Ympäristö voi silti vaikuttaa synestesian muodostumiseen.

Vuosi sitten julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa havaittiin, että tutkituista 11 synesteetikosta kaikki näkivät aakkoset tismalleen samanvärisinä kuin mitä ne olivat Fisher-Pricen magneettikirjainsetissä, jollainen heillä oli lapsena kotona.

Moni omisti vielä nuo kirjaimet. Tämä oli ensimmäinen tutkimus, joka osoitti, että lapsuuden aistiärsykkeet voivat vaikuttaa synestesiaan, vaikka mekanismi on synnynnäinen. Aivovauriokin voi laukaista synestesian.

Synestesian tutkimus voisi auttaa ym-

”Sen voi aika suurella varmuudella sanoa, ettei kenenkään maailma ole täysin samanlainen kuin toisen.” alueelle, kun normaalisti niiden pitäisi mennä kiltisti omiin karsinoihinsa – näköhavainto näköalueelle ja niin edelleen.

Psykologi Peter Grossenbacher pitää tätä todennäköisempänä. Se selittäisi myös, miksi psykedeeliset huumeet aiheuttavat synesteettisiä kokemuksia.

– En usko, että huumeet voivat yhtäkkiä luoda uusia hermosoluyhteyksiä aivoihin, vaan ne muuttavat olemassa olevia yhteyksiä kemiallisesti pariksi tunniksi niin, että aistit sekoittuvat, Grossenbacher kertoo Yhdysvaltojen psykologiyhdistyksen Monitor-lehdessä.

Synestesiaa ei voi oppia. Ihminen pystyy kyllä painamaan harjoituksella mieleensä vaikka värit kaikille kirjaimille, mutta kokeissa nähdään, että hän hakee ne muis-

märtämään, miten ihmisen tietoisuus muodostuu.

Aivot yhdistelevät jatkuvasti miljoonia aistihavaintoja järkeväksi kokonaisuudeksi, jotta voisimme saada jotain tolkkua maailmasta.

Esimerkiksi kun pidät kädessäsi tomaattia, näet värin, tunnet muodon ja voit ehkä maistaakin sen mielessäsi. Aivotutkimuksen suuria läpimurtoja oli sen ymmärtäminen, ettei maailma näytäkään kaikille samalta. Synestesia on tästä äärimmäinen muoto.

Tiede ei ehkä koskaan pääse ihmisen havaintomaailman sisään, mutta sen voi aika suurella varmuudella sanoa, ettei kenenkään maailma ole täysin samanlainen kuin toisen.

Miltä sinun maailmasi näyttää? 6

Synestesian eri muotoja Synestesia johtuu aivojen aistikeskusten poikkeuksellisesta linkittymisestä. Yhden aistin ärsyke laukaisee aivan toisen aistin reaktion.

Synestesiasta on erotettu kymmeniä ilmenemismuotoja. Mitään ylärajaa ei ole, koska aistit voivat linkittyä monella tavalla. Yleensä yhteys on vain kahdella aistilla, esimerkiksi tietty ääni nähdään aina tiettynä värinä. Kolmen tai useamman aistin samanaikaiset reaktiot ovat harvinaisia.

Merkki-väri (grapheme-color): Kirjaimilla ja/tai numeroilla koetaan olevan väri. Väri on aina sama, ja se voi joko ”heijastua” kirjaimen päälle tai se nähdään mielen sisällä. Tämä on synestesian yleisin muoto. Usein myös viikonpäivät ja kuukaudet nähdään värillisinä. Ääni-väri (sound-color): Äänet ja musiikki koetaan väreissä ja/tai äänellä koetaan olevan muoto.

Tilajatkumo (spatial sequence): Kalenteri ja esimerkiksi vuosiluvut nähdään kolmiulotteisessa avaruudessa.

Esimerkiksi heinäkuun 3. päivä vuonna 1972 sijaitsee tietyssä paikassa, ja vuosi 654 taas kauempana. Synesteetikko pystyy muistamaan vuosia ja päivämääriä helposti, sillä hän näkee ne mielessään.

Peilikosketus (mirror-touch): Ihminen tuntee fyysisen kosketuksen, kun näkee toista ihmistä kosketettavan. Ilmiö lienee yhteydessä aivojen peilisoluihin, joiden avulla ihminen voi jäljitellä muita. Näitä soluja sanotaan myös empatianeuroneiksi. Peilikosketuksen kokevat ovat tutkitusti herkempiä aistimaan muiden ihmisten tunteita.

Sana-maku (lexical-gustatory): Aivojen makukeskus aktivoituu, kun ihminen kuulee sanoja. Näin esimerkiksi sana ”kirves” voi maistua vaikka ciabatta-leivältä, ja sillä on myös selkeä rakenne, aivan kuten oikealla ruoalla.

Harvinainen synestesian muoto.

29 K1

SUNNUNTAI 5.LOKAKUUTA 2014 2

Kaikki retkeilyvälineet vähintään

McKinley Traveller light 1100 makuupussi

Deuter Spectro AC 32 SL ja AC 36 reppu

2990

9990

(59,90) (149,-) ................................................................................ ...............

mm. rinkat, teltat, makuupussit, reput yms.

Fjällräven Akka 3 tunneliteltta (4kpl)

Petz Tikkina led otsavalo

(659,-)

1690

% 399,-

-30

(24,90) ................................................................................

%

-50 alkuper.hinnasta

esim. esim

K2 VO2 90 speed boa rullaluistimet Naisille ja miehille.

174,- (349,-)

K2 Fit X pro speed ((miehille) i hill ) Aleksis X p pro speed p (naisille) 124,- (2 (249,-)

Kaikki polkupyörät

%

90 (39,90)

-20 -50% alkuper.hinnasta

esim.

Tunturi TX300 hybridpyörä T K Koot: Naisille 53 jja miehille 56

399,((599,-)

Tunturi RX500 hybridpyörä Koot: naisille 48 ja a 53, miehille 56cm. m.

499,(699,-)

Pro Touch juoksupuku Kevyt Dry Plus -juoksupuku.

Naisille Mdeleine, miehille Magnus.

90

39

(64,90)

Koot: 36-42 ja M-XL. Pukuja yht. 50 kpl.

................... .............................................................. .............................................................................................................................................

New Balance juoksukenkien adidas esittely tänään klo 10-15.

Reflective vest Juoksijalehden heijastinliivi testivoittaja 2013-14!

(30,-)

Intersport Rintamäki Pakkahuoneenkatu 24, 90100 Oulu Palvelemme ma-pe 9.30-19, la 10-17 ja su 12-16

www.intersport.fi/fi/kauppa/oulu-

McKinley Trail M25 ilmatäytteinen makuupalusta

16

............................................................................................................. ................ ............................................................... .

.................................................................................................................................................................................................. ............................ ................................................ ............................................................

alkuper.hinnasta

Kaikki rullaluistimet vähintään

..................................................................................

Poistoja edullisesti Intersport Rintamäeltä!

9,-

Koot: S, M ja L. Liivejä 50 kpl.

Tervetuloa ilmaiseen jalka-analyysiin.

Esittelija paikalla klo 10-16.

NB W890 129,- ((149,-)) NB M890 129,-

NB W1080 159,-

NB M1080 159,-

30 K1

KOELEHTI

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

//ULKOMAAT

Löfven ei neuvottele Åkessonin kanssa Pääministeriksi nouseva demarijohtaja Stefan Löfven teki maanantaina selväksi, ettei hän hae yhteistyötä muiden kuin demokraattisten puolueiden kanssa. Ruotsidemokraatteja hän ei lukenut tähän joukkoon.

Löfvenin mukaan vasemmistopuolue ei tule seuraavaan hallitukseen. Vasemmistopuolueen kanssa pyritään kuitenkin tekemään yhteistyötä budjettiasioissa ja muissa yksittäisissä kysymyksissä.

Ruotsin kokoomuksen karu vaalitappio järjestelee puolueen kasvoja uusiksi. Puheenjohtaja Fredrik Reinfeldt ilmoitti yöllä jättävänsä tehtävän ensi keväänä. Seuraajaehdokkaana pidetty valtiovarainministeri Anders Borg kiirehti iltapäivällä torjumaan spekulaatiot.

Borg ilmoitti jättävänsä puoluepolitiikan kokonaan.

Ruotsiin saadaan vaikeahkot hallitusneuvottelut. Ehkä Ruotsi saa maistaa vähän Suomen lääkettä vuodelta 2011 eli epäselvä vaalitulos, jonka kanssa pitää elää.

Tällaiselle kansainväliselle liberaalille se (Ruotsidemokraattien menestys) on huolestuttava trendi, jolle on tehtävä jotain.

Alexander Stubb Suomen pääministeri

Ruotsin kokoomus romahti ylimielisyyteensä, enemmän Carl Bildtiin kuin Fredrik Reinfeldtiin.

Jotakin on maan ilmapiirissä pielessä, jos laillisen eduskunta-puolueen puheenjohtajaa joudutaan turvaamaan väkivaltaa vastaan vaalitilaisuuksissa.

Ei sellainen kuulu pohjoismaiseen demokratiaan, vaikka kuinka inhoaisi jotakuta.

Timo Soini Perussuomalaisten puheenjohtaja

Ruotsissa on totuttu vähemmistöhallituksiin.

Ei pelätä sitä, että hallituksella ei oletakanaan ihan täyttä 50 prosenttia valtiopäivillä. Vaikeata toki tulee olemaan.

Reijo Paananen Sosiaalidemokraattien puoluesihteeri

Maahanmuutto avain populistien vaalivoittoon ›› Ruotsidemokraatit onnistui laajentamaan sunnuntain

vaaleissa kannatuspohjaansa yleispuolueen suuntaan

neljä vuotta aikaisemmin äänestänyt kokoomusta.

Vuolain virta Ruotsidemokraatteihin kävi kokoomuksen suunnasta, mutta kaikki muutkin puolueet feministipuoluetta lukuunottamatta menettivät äänestäjiä populistipuolueelle.

Yllättävä piirre Ruotsidemokraateissa on se, että puolue näyttää olevan täysin immuuni skandaaleille. Ei ole ollut sellaista viikkoa, etteikö jossakin päin pulpahtanut esiin Ruotsindemokraatteihin kuu-

SEPPO YLÖNEN

Ruotsin parlamentin kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi kasvanut maahanmuuttovastainen Ruotsidemokraatit ei ole enää tarkasti rajautuneen äänestäjäkunnan puolue.

Ruotsin television (SVT) äänestyspaikoilla tekemät kyselyt kertovat, että Ruotsidemokraattien äänestäjissä oli kaiken ikäisiä ja kaikista yhteiskuntaluokista.

Kannattajakunnan ydin on toki yhä ennallaan: Ruotsidemokraatit on ennen muuta miesten, duunareiden ja maaseutuväestön puolue.

Ensi kertaa äänestäneiden keskuudessa puolue oli yhä hyvin suosittu, mutta painotus nuoriin ikäluokkiin ei ollut enää niin suuri kuin aikaisemmissa vaaleissa.

Myös maantieteellisesti Ruotsidemokraatit alkaa olla koko maan puolue. Aikaisemmin se on ollut vahva eteläisessä Skoonessa mutta heikko demarien hallitsemassa Pohjois-Ruotsissa.

Skoonesta löytyy yhä puolueen kovimmat kannatusluvut, kärjessä pieni Sjöbo (30 %). Sunnuntain vaaleissa Ruotsidemokraattien vahvoja kuntia löytyi yllättäen myös pohjoisesta kuten Arjeplog (14,9 %), Haaparanta (13,6 %) ja Kiiruna (13,3 %).

SVT:n äänestäjähaastatteluissa ei selvitetty äänestyspäätöksen syitä. Ruotsidemokraattien suosion kasvun perusteita voi kaivaa epäsuoraa tietä.

Vaalitaistelun aikana tehdyt gallupit kertoivat, että maahanmuutto nousi äänestäjien huolenaiheiden kärkiviisikkoon. Kun sitten kysyttiin, mikä puolue olisi pätevin hoitamaan maahanmuuttoasioita,

Hallituksen muodostamisesta tulee tiukka pala demarijohtaja Stefan Löfvenille. oli Ruotsidemokraatit kaikista puolueista ykkönen.

Ruotsi on ottanut viime vuosina pakolaisia vastaan väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin yksikään toinen Euroopan maa. Myös työn perässä on Ruotsiin tullut paljon väkeä, kun maan taloudella on mennyt kovaa.

Ruotsidemokraatit lupasivat vaalikampanjassaan leikata maahanmuuttoa 90 prosenttia. Kaikki muut puolueet olivat noudatetun, avoimen siirtolaispolitiikan kannalla.

Maltillista kokoomusta edustava pääministeri Fredrik Reinfeldt sanoi kuumimman maahanmuuttoväittelyn aikoihin, että ”Ruotsin pitää avata sydämensä tulijoille”.

Sunnuntain äänestäjähaastattelujen mukaan 29 prosenttia Ruotsidemokraatteja äänestäneistä oli

Ruotsidemokraatit on ennen muuta miesten, duunareiden ja maaseutuväestön puolue.

Yllättävä piirre on se, että puolue näyttää olevan täysin immuuni skandaaleille. luvan poliitikon rasistinen lausunto tai epäilyttävä käyttäytyminen.

Esimerkiksi vaalipäivän alla paljastui, että puolueen ykkösnimiin Tukholmassa kuulunut Christoffer Dulny oli kirjoitellut netin keskustelupalstoille nimettömänä ulkomaalaisvihaa tihkuvia kirjoituksia. Dulnyn mielestä ”arabeilla on väkivaltaisemmat geenit”.

Dulny erosi tehtävistään, mutta jupakalla ei näyttänyt olleen vaikutusta puolueen vaalitulokseen.

Ruotsidemokraattien kannattajakunnan luottamus mediaa kohtaan on heikoissa kantimissa. 6

Feministit eivät onnistuneet ylittämään äänikynnystä Tukholman vaalipiirissä puolue sai enemmän ääniä kuin Ruotsidemokraatit LOTTA HOPPU, TEKSTI JA KUVA TUKHOLMA

Niin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana. Ruotsin valtiopäivillä ei neljään vuoteen istu feministisen puolueen edustajia. Vielä vaaleja edeltävien viikkojen aikana paljon huomiota herättänyt puolue keik-

kui lähellä valtiopäiville vaadittavaa neljän prosentin äänikynnystä ja vielä Ruotsin television SVT:n ensimmäisessä ennusteessa sen kannatus olisi riittänyt. Sitten kello löi kymmenen ja toivo katosi.

Puolueen oli tyytyminen 3,1 prosentin ääniosuuteen.

– Rasistit ulos! Feministit sisään!

Satapäinen joukko huutaa iskulausetta Feministisen aloitteen vaalivalvojaisissa tukholmalaisessa yökerhossa. Seitsemältä vaali-iltana tilaan on ahtautunut 900 ihmistä,

ja heistä lähtee ääntä. Paikallaolijoiden keski-ikä lienee alle 30 vuotta, ja puolueen tunnusväriä pinkkiä löytyy lähes jokaisen päältä.

Kun alkuillan ensimmäiset ennusteet tulevat, juhlakansa repeää.

Yksi puolueen kolmesta puhehenkilöstä, entinen vasemmistopuolueen johtaja Gudrun Schyman rauhoittelee joukkoa.

– Muistakaa, että meidän äänimäärämme yleensä laskee näistä.

Paikalla on myös Taideyliopiston rehtori, puolueen perustajiin

kuulunut suomalainen Tiina Rosenberg.

– On ihan kauheaa olla tässä, kun luku on 4,0, koska se varmaankin laskee siitä, Rosenberg sanoo orastavaa pettymystä äänessään.

Ja niin vain kävi. Jo ennen kuin kaikki äänet oli laskettu, alkoi käydä selväksi, ettei valtiopäiväpaikkaa ole tulossa. Feminististä aloitetta ei voi kuitenkaan enää kutsua marginaalipuolueeksi. Sillä on vaalien jälkeen edustajia 13 kunnanvaltuustossa. Valtiopäivävaaleissa Tukholman vaalipiirissä puolue sai 7,2 prosenttia äänistä ollen suurempi kuin oman jytkynsä tehnyt ruotsidemokraatit.

– Moni asia oli meitä vastaan. Äänestyslipukkeitamme on heitetty roskiin, ihmisille annettiin vää-

K1 31

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014

//ULKOMAAT A N D E R S W I K LU N D/ E PA

Ruotsidemokraattien johtaja Jimmie Åkesson juhli myöhään sunnuntaina puolueensa nousua Ruotsin kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi.

Hallitusvastuu syö populistien suosion SEPPO YLÖNEN

Ruotsidemokraatit on Ruotsin valtiopäivillä vaa’ankieliasemassa, mutta puolue ei kelpaa yhteistyökumppaniksi sen paremmin perinteiselle oikeistolle kuin punavihreälle blokillekaan.

Oikeistopopulistisia puolueita löytyy useista Euroopan maista. Kilpailevat puolueet ovat yrittäneet kesyttää niitä erilaisin menetelmin. Menestys on vaihdellut.

Ensimmäinen hallitusvastuuseen sidottu populistipuolue oli Pohjois-Italian autonomiaa ajava Lega Nord, joka oli apupuolueena Silvio Berlusconin oikeistohallituksissa 1990-luvun puolivälistä alkaen.

Vuonna 1999 ulkomaalaisvihamielinen Itävallan vapauspuolue (FPÖ) sai Jörg Haiderin johdolla 27,5 prosenttia parlamenttivaalien äänikakusta. Puolue nousi hallitukseen, mistä seurasi EU:n boikotti Itävaltaa kohtaan.

Sekä Lega Nord että FPÖ ovat menestyneet paremmin oppositiossa. Hallitusvastuu on nakertanut kannatusta.

Tuorein lenkki tähän ketjuun on Norjan edistyspuolue, josta tuli pitkän korpivaelluksen jälkeen hallituspuolue viime syksynä. Heinäkuussa tehdyn gallupin mukaan edistyspuolueen kannatus on valahtanut kymmeneen prosenttiin, mikä on puolueen heikoin lukema vuoden 2006 jälkeen.

Paremmin ovat pärjänneet Tanskan kansanpuolue ja Hollannin vapauspuolue, jotka eivät menneet hallitukseen mutta lupautuivat tukemaan maansa keskustaoikeistolaista hallitusta parlamenttiäänestyksissä.

Vastineeksi ne saivat tiukennuksia maahanmuuttolakeihin. Äänestäjät eivät kaikonneet kaupankäynnin seurauksena. 6

rää tietoa siitä, ettei meitä voisi äänestää, jos valmiiksi painettuja lipukkeita ei ollut ja vaalikampanjan loppuvaiheessa keskityttiin hallituskysymykseen, mikä jätti varsinaisen politiikan varjoonsa, yksi puolueen kolmesta puhehenkilöstä Sissela Nordling Blanco pohti seuraavana päivänä tappion syitä.

Vaikka valtiopäiväpaikka jäi haaveeksi, ylitti puolue 2,5 prosentin kannatuksen rajan ja pääsee näin valtion puoluetuen piiriin. Tähän asti hommia on painettu lahjoitusten ja vapaaehtoisten voimin.

Miten puolue sitten aikoo ajaa naisten asemaan liittyviä kysymyksiä valtiopäivien ulkopuolelta käsin? Homeparty-tilaisuuksia, mielenosoituksia ja aloitteiden tekemistä tullaan jatkamaan, Sissela Nordling Blanco vastaa. 6

CLAUDIO BRESCIANI/EPA

Maailma Toimittanut Esa Järveläinen

Pormestarin kenttähanke karahti kiville

Lesothon pääministeri palaa kotiin

LONTOO. Lontoon pormestarin Boris Johnsonin lempihanke, uuden lentokentän rakentaminen kaupungin itäpuolelle, on karahtanut kiville. Johnson on halunnut uutta kenttää Thamesiin rakennettavalle tekosaarelle.

Johnsonin mukaan uusi kenttä loisi tuhansia työpaikkoja ja Lontoo voisi kilpailla muiden Euroopan suurien kauttakulkukenttien kanssa. STT, REUTERS

MASERU. Afrikan eteläosassa sijaitsevan Lesothon pääministeri Tom Thabane palaa maanpaosta kotimaahansa.

Alueelliset välittäjät yrittävät palauttaa pääministerin takaisin valtaan tilanteessa, joka on tulkittu vallankaappaukseksi.

75-vuotias Thabane lensi naapurimaa Etelä-Afrikkaan lauantaina, kun joukot hyökkäsivät ja piirittivät hänen virka-asuntonsa. STT, AFP

KUVAKULMA

Protesti. Bolivialaiset aktivistit ja vapaaehtoiset marssivat maan pääkaupungissa La Pazissa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Yhdistyneiden Kansakuntien tilastojen mukaan Boliviassa harjoitetaan Latinalaisen Amerikan maista eniten väkivaltaa naisia kohtaan. Vastaavia lukemia alueella tavataan vain Haitissa.

Burman missi ei palauta kruunuaan

Meksiko noukki kuubalaisia merestä

RANGOON. Missin tittelinsä menettänyt Miss AasiaTyynimeri May Myat Noe ei aio palauttaa noin 70 000 euron arvoista kruunuaan.

Hän palauttaa sen vain, että kilpailun järjestäjät pyytävät anteeksi sitä, että kutsuivat häntä valehtelijaksi.

– En edes pidä tästä kruunusta, burmalaismissi tokaisi. – Mutta en luovuta kruunua valehtelijoille. AP

MÉXICO. Meksikon laivasto on pelastanut 13 pahoin kylmettynyttä kuubalaista omatekoisesta veneestä Meksikonlahdella.

Yksi talteen otetuista kuoli sairaalassa. Yksi puolestaan oli kuollut jo veneessä.

Kalastusalus oli havainnut ajelehtineen veneen. Meksiko palauttaa mereltä löydetyt pakolaiset tavallisesti kotimaahansa. AP

TAKAVARIKKO

8,5 tonnia Feministipuolueen puhehenkilöihin kuuluva Sissela Nordling Blanco puhui vaalivalvojaisissa.

Perun poliisi on napannut 8,5 tonnin kokaiinilastin. Huumeerä saatiin saaliiksi viime viikolla, ja poliisi kuljetti lastin Liman lentokentälle, missä saalista esitellään. Perun sisäministerin Daniel Urrestin mukaan takavarikko on maan historian suurimpia ja merkitsee isoa takaiskua huumeliigoille.

32 K1

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

//UUTISET

Öljy voiteli kunnon riidan

RAMON DEL LA ROCHA/EPA/ARKISTO

Lanzaroten ja Fuerteventuran lähivesillä aloitetaan koeporaukset vielä tänä vuonna

Maailman suurin öljyn etsijä Repsol on alun alkaen Espanjan valtion öljy-yhtiö, jonka yksityistäminen saatiin päätökseen 1997.

Harjoittaa öljyn ja kaasun etsintää, jalostusta ja myyntiä. Omistaa myös itse voimalaitoksia. Öljyn etsinnässä maailman suurin. Yli 40 uutta löydöstä vuoden 2008 jälkeen. 24 000 työntekijää.

SEPPO YLÖNEN

Öljy kuumentaa tunteita Kanariansaarilla. Espanjalainen Repsol-yhtiö sai luvan aloittaa koeporaukset Kanarian lähivesillä, kun Espanjan korkein oikeus hylkäsi luvasta tehdyt valitukset.

Ensimmäiset poraukset tehdään vielä tämän vuoden puolella viitisenkymmentä kilometriä Lanzaroten ja Fuerteventuran saarista länteen. Repsolin yhdeksän porauspaikkaa sijaitsevat 800–1 000 metrin syvyydessä.

Jos Repsol on laskelmissaan oikeassa, on Kanarian lähivesillä jättimäinen öljypatja. Energiayhtiö arvioi El País -lehdelle, että öljyä pumppaamalla saataisiin suuremmat tulot kuin mikä on Kanariansaarten vuotuinen bruttokansantuote.

Yhtiö uskoo pysyvänsä nostamaan Kanarian vesiltä yli 100 000 tynnyriä öljyä päivässä. Sillä katettaisiin kymmenen prosenttia Espanjan energiatarpeesta. Nyt Espanja tuo lähes kaiken tarvitsemansa öljyn ja kaasun.

Repsolilla on tuotantoa muun muassa Espanjassa, Norjassa, useissa Latinalaisen Amerikan ja

nemme YK:hon, jos se on tarpeen öljynporauksen pysäyttämiseksi”.

Matkailuväki pelkää ympäristöturmaa suositun saariryhmän vesillä. Matkailijat jättivät saarille viime vuonna lähes 12 miljardia euroa eli lähes kolmasosan saarten tuloista.

Afrikan maissa, Indonesiassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Venäjällä.

Repsol lupaa porausten tuovan satojen miljoonien eurojen verotulot ja runsaasti työpaikkoja. Yhtiön mukaan Kanarian öljybisnekseen on syntymässä 3 000–5 000 työpaikkaa. Kukoistavasta turismista huolimatta työttömyys on Kanariansaarilla 30 prosentin luokkaa.

Espanjan oikeistohallitus antoi

Repsolille koeporausluvan jo vuonna 2012, mutta siitä tehtiin lukuisia valituksia.

Ympäristöjärjestöjen mukaan öljynporaus on voimakkaiden merivirtojen ja maanjäristysten vuoksi suuri riski Kanariansaarten arvokkaalle luonnolle.

Järjestöt muistuttavat, että iso osa Lanzaroten ja Fuerteventuran saarista ja niitä ympäröivistä vesi-

alueista on suojeltu. Öljynporaukselle löytyy Kanariansaarten asukkaiden keskuudesta sekä kannatusta että vastustusta.

Vastarinnan kärkenä on ollut Kanarian autonomia-alueen hallitus, jonka muodostavat Kanarian koalitio -niminen alueellinen puolue ja sosiaalidemokraattinen PSOE. Aluehallituksen ministereihin kuuluva Fernando Rios sanoo Financial Times -lehdelle, että ”me-

Aluehallitus pelkää mahdollisen onnettomuuden vaikutuksia ympäristöön ja sitä kautta turismiin.

Matkailijat jättivät saarille viime vuonna lähes 12 miljardia euroa eli lähes kolmasosan saarten tuloista. Öljynporausluvan ehtoihin kuului ottaa 40 miljoonan euron vakuutus. Lisäksi yhtiö velvoitettiin perustamaan 20 miljoonan euron rahasto mahdollisten onnettomuuksien varalle.

Repsolilta vaadittiin myös seismisten mittauslaitteiden asentamista alueelle. Öljyn pumppaaminen tulee pysäyttää, jos 4,5 richterin tai sitä suurempi maanjäristys havaitaan 75 kilometrin säteellä öljynporauslautoista.6

$,1((/7$ $8727 6<.6<1 .$,..,,1 .(/(,+,1 RUSKARETKILLE JA MARJASTUKSEEN

HYVITÄMME

½

KATSASTETUSTA AUTOSTA KAIKKIIN

YLI ½ VAIHTOAUTOIHIMME

½ Toyota AVENSIS 2.2 D4D 150 Sol Technical W -05 252 tkm

½ Škoda FABIA 1,2 12V Classic -12 64 tkm

½ Škoda OCTAVIA 1,8 TSI Elegance DSG -11 148 tkm

½

½

VW GOLF 2.0 Comfortline TDI PowerDsl 5d 4wd -05 178 tkm

Škoda YETI 1,2 TSI Adventure DSG, -11 42 tkm

KORAKKSOUUN OSAM

RUSKARETKILLE JA MARJASTUKSEEN

T + KULU

½ Toyota AVENSIS 2.2 D4D 150 Sol Technical W -05 252 tkm

½ Škoda FABIA 1,2 12V Classic -12 64 tkm

Automyynti suora 044-343 1201 Aine Raisa 044 730 4588 Hemmoranta Markus 044 321 7322 Tyni Asko 044 321 7314

½ Škoda OCTAVIA 1,8 TSI Elegance DSG -11 148 tkm

MA–PE 9 –18 LA 10 –14 www.aine.fi Aineen Facebook-sivulla erikoistarjouksia, kannattaa käydä kurkkaamassa

facebook.com/aineoy

½

½

VW GOLF 2.0 Comfortline TDI PowerDsl 5d 4wd -05 178 tkm

Škoda YETI 1,2 TSI Adventure DSG, -11 42 tkm

Kaarnatie 10, Oulu – Alppila P. 040 343 1200

200 A J Ä NÄM AIHTOV MUUTA LÖYDÄT AUTOA INE.FI WWW.A

K1 33

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014

Kaikki kylpyhuonekalusteet

LIUKUOVIKAAPISTOT

Kaikki tapetit

Inaria-liukuovikaapistot ja liukuovet

Elfa-säilytysjärjestelmät

-30%

-30% -25% -30% Myös tilausmallistot!

-esittely la klo 10-15 -esittely su 12-16

Scanbad- ja Temal -esittely la klo 10-15

Tai vaihtoehtoisesti asennus ilmaiseksi.

Elfa-esittely- ja suunnittelupalvelu la klo 10-15

Inaria-esittely la 10-15

Sisustusmarkkinat . UDXWD 9lOLYDLQLROOD Kaikki sisustuslaatat

Kaikki sisustusvalaisimet Uusittu mallisto!

-30%

-25%

Esittely la klo 10-15

-esittely la klo 10-15 -esittely la klo 10-15

Olo Ceramics -laattaesittely la klo 10-15

Lankanumerosta ta 8,21 , snt/puh. /p p + 6,90 , snt/min,matkapuhelimesta / , p 8,21 , snt/puh. /p p + 16,90 , sn snt/min

-esittely la klo 10-15 ja su klo 12-16

-sisustusmaalit ja sisustuksen syksyn trendit maalauksessa

ME

VÄLITILAVALOT VE VELOITUKSETTA KEITTIÖN OSTAJALLE

D

UK OM AM U PA S NJ AT

SS

AEG/ELUXUUNIT ERIKOISHINTAAN

OV I ESIIT T T ELY JELD-WEN-ulko-ovet

-esittely la klo 10-15

ija viasiantunt JELD-WEN-o 10-16 paikalla klo

DOMUS KALUSTEMYYNTI

ALKUVUODEN JUKKA KONTIO P. 0207 100475 ERIKA KAUPPI 100465 MAHTAVIAP.P. 0207 JARMO VÄHÄSARJA 0207 100477

LLASILAITAISET A LAATIKOT V VAKIOIDEN HINNALLA!

Hyödynnä esittelypäivän ovietu: JELD-WENin Function-ulko-oviin muu kuin valkoinen väri ja/tai erikoismitta kaupan päälle!

TARJOUKSIA

Avaa ovi mahdollisuuksiin www.jeld-wen.fi

WWW.DOMUS.FI

Kaski edustaja on paikalla lauantaina 20.9. Saat nyt mittaoven vakio-oven hinnalla ja thermo-oven 1,0-oven hinnalla. Kampanja voimassa 20.9.–30.9.2014.

-hanat

-laudetarvikkeet, valmisosat

-15%

-30%

-ovien ja ikkunoiden tiivistyslistat

-kiuasesittely la klo 10-15 699,-

Messuerä

399,-

Vuolukivikiuas Mondex Classic Steel

WWW.KASKI.FI

-30%

Ilmanvaihtokoneiden suodattimet

-25%

Esittely la klo 10-15

lla nttirahoitukse K-raudan remo a! a maksuaika 6kk korotont Markkinatarjoukset voimassa 30.9. saakka tai niin kauan kuin markkinaeriä riittää. Ei jälleenmyyjille!

Palvelemme: Ma-Pe 7-20, La 9-16 Su 12-16

Pro Center-osasto rakentamisen ammattilaisille on avattu!

Suoralinja ammattilaisille: 044-521 5550

Korjaamontie 1, Oulu p. 044-5215700 www.k-rauta.fi/valivainio

Suorat puhelinnumerot osastoille: sisustus rak. tarvike/LVI työväline puutarha

044-521 5530 044-521 5540 044-521 5570 044-521 5754

Kotiinkuljetus alk.

39,-

34 K1

KOELEHTI

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

//UUTISET

Kylä kauppaa euron taloja ›› Muuttoaaltojen tyhjentämä sisilialaiskylä Gangi tähtää uuteen elämään

TIZIANA FABI/AFP PHOTO

STT, AFP

GANGI, ITALIA Australialainen itjohtaja Tavia Macnaughtan sanoo hypänneensä heti lentokoneeseen, kun kuuli sisilialaiskylän tarjouksesta. Ammoin hylättyjä taloja kaupan eurolla.

Talot osoittautuivat liian ränsistyneiksi Macnaughtanin makuun, mutta hän kertoo silti rakastuneensa vuorenrinteessä sijaitsevaan Gangin kylään.

– Olen edelleen valmis investoimaan johonkin, Macnaughtan sanoo.

Se on euron kampanjan tavoitekin: herättää kylä henkiin.

ITALIA KORSIKA SARDINIA

Välimeri 250 KM

Rooma Gangi

Palermo SISILIA

Ostaja saa asumuksen vuorimaisemissa 1100-luvulla syntyneestä kylästä, joka valittiin tänä vuonna kilpailussa Italian kauneimmaksi historialliseksi kyläksi.

Keskiaikaisen kirkon holvikäytävässä istuskeleva Cataldo Piazza iloitsee nähdessään kaduilla käyskentelevät ihmiset, jotka ovat tulleet katsastamaan taloja.

– Euron hanke on suurenmoinen, koska se auttaa asuttamaan kylän uudelleen, tuomaan sen takaisin henkiin, eikä toivottavasti vain kesäksi.

83-vuotias Piazza on kokenut sellaisiakin hetkiä, jolloin iltakävelyllä kylän keskustassa ei ole tullut vastaan ketään.

Gangiin ajaa Palermosta noin tunnissa. Kylä alkoi tyhjentyä vii me vuosisadan alkupuolella muuttoliikkeen myötä.

Muutto jatkui toisen maailmansodan jälkeen. Ihmiset lähtivät köyhyyden ja alueella rehottaneen mafiarikollisuuden vuoksi. Nyt kaupan olevat talot jäivät tyhjilleen asukkaiden muutettua.

Euron hinnalla on myynnissä parikymmentä taloa. Jos on valmis maksamaan enemmän, valinnanvara kasvaa noin 300 rakennukseen.

Kalleimmankaan hinta ei ole yli 15 000 euron.

Euron hinnalla on myynnissä parikymmentä taloa.

Vastineeksi ostaja saa asumuksen vuorimaisemissa 1100-luvulla syntyneestä kylästä, joka valittiin tänä vuonna kilpailussa Italian kauneimmaksi historialliseksi kyläksi.

Merenrantaa ei ole, mutta Gangi ylpeilee vuoristoilmalla, vieraanvaraisuudella ja perinneherkuilla.

Tarjous on houkutellut kiinnostuneita muualta Italiasta, mutta myös Australiasta, Yhdysvalloista, Britanniasta, Dubaista ja Ruotsista.

Ostajan on annettava 5 000 euron takuu siitä, että sitoutuu kunnostamaan kiinteistön kolmen vuoden kuluessa.

Noin tunnin ajomatkan päässä Palermosta sijaitsevaan Gangin kylään houkutellaan nyt uusia asukkaita. Hylätyn talon saa melkein ilmaiseksi, eikä kalleimmankaan myynnissä olevan talon hinta ole yli 15 000 euron.

Osapuolet syyttivät toisiaan tulitauon rikkomisesta

Ruotsia ravisteli voimakas maanjäristys

DONETSK Ukrainan hallitus ja sitä vastaan taistelevat kapinalliset syyttivät maanantaina toisiaan hataran tulitauon rikkomisesta. Ainakin kuuden siviilin ja tuntemattoman määrän taistelijoita kerrottiin saaneen surmansa Donetskin liepeillä sunnuntaina. Kranaattitulta saivat maistaa myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön tulitaukotarkkailijat. Kukaan kuusihenkisestä ryhmästä ei haavoittunut.

Ukrainan mukaan jotkin sotilasliitto Naton jäsenmaat ovat jo aloittaneet asetoimituksen maahan.

Ukrainan länsiosassa aloitettiin maanantaina Yhdysvaltain johtamat sotaharjoitukset. STT, AFP

TUKHOLMA-HELSINKI Keskistä Ruotsia ravisteli maanantaina poikkeuksellisen voimakas maanjäristys. Ruotsalaisten seismologien mukaan järistyksen voimakkuus oli 4,1. Järistys saattoi olla voimakkain Ruotsissa sataan vuoteen.

Järistyksen keskus oli 10–15 kilometrin syvyydessä noin 70 kilometriä Moran kaupungista pohjoiseen. Järistys tuntui myös Suomessa. STT, TT

Salakuljettajien epäillään hukuttaneen satoja ROOMA Välimerellä ihmissalakuljettajien epäillään hukuttaneen vii-

me viikolla satoja Eurooppaan pyrkineitä ihmisiä, kertoi kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM maanantaina. Eloonjääneiden mukaan salakuljettajat ajoivat lähellä Maltaa tahallaan päin venettä, johon oli ahtautunut jopa 500 maahanpyrkijää. Kymmenkunta ihmistä pelastui. STT, AFP

sa prinsessa Dianan hänelle jättämän perinnön, runsaat 13 miljoonaa euroa. STT, REUTERS

Ugandassa pidätyksiä terrori-iskun yrityksestä

Prinssi Harry täytti 30 ja otti oluen LONTOO Britannian prinssi Harry juhli maanantaina 30-vuotispäiväänsä ottamalla oluen urheilukisojen päätteeksi. Railakkaana juhlijana tunnettu Harry on viime vuosina huomattavasti rauhoittunut, joten oluetkin todennäköisesti jäivät pariin tuoppiin. Tasakymppien myötä Harry saa myös haltuun-

Kylän pormestari Giuseppe Ferrarello myöntää, että muuttajien houkuttelussa on riskinsä. Perinteiset pikkukaupat ja trattoriat voivat joutua väistymään turistikauppojen tieltä.

Pormestarin mukaan paikalliset ymmärtävät kuitenkin, että kampanja voi merkitä taloudellista käännekohtaa.

– Tärkeintä vanhemmalle väelle on, että nuoret eivät enää lähtisi täältä. Osoitamme, että pystymme luomaan turismia jopa keskellä Sisiliaa talouskriisin aikana, Ferrarello sanoo.6

Britannian Prinssi Harry sai 30-vuotispäivänään haltuunsa äitinsä jättämän perinnön, runsaat 13 miljoonaa euroa.

KAMPALA Ugandan poliisi on pidättänyt parisenkymmentä ihmistä, joiden epäillään liittyvän aiottuun terrori-iskuun maan pääkaupungissa Kampalassa.

Ugandan poliisin edustaja vahvisti uutistoimisto AFP:lle, että alShabaab oli suunnitellun terroriiskun takana.

Ugandalaiset viranomaiset sanovat lisänneensä pidätysten jälkeen turvatoimia hotelleissa ja muilla julkisilla paikoilla sekä Entebben kansainvälisellä lentoasemalla. STT, REUTERS, AFP

K1 35

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014

Pehmeä ja mukava

FLANELLIPAITA

Pehmeää ja pitkäkestoista!

Erä ihania ja ihastuttavia Wolford-tuotteita

–30%

TAIMISTON & PUUTARHAN

SUURVALIKOIMISTA

miehille, naisille, lapsille

ASTIATAIMI

29€

pohjoisen kestävää omaa tuotantoa: 0 * ,+'++* 0 (! ' %) * 0 ( %% * 0 ++""+"+" * 0 &# % $+## *

9€

Toripolliisi PEFLETTI Kauppahalli puh. (08) 311 4054

TARJOUS! BIOLAN PUUTARHAN

MUSTAMULTA iä

6 säkk

19

90

Onnittelukukat valmistuneille!

Av. joka päivä myös su klo 9–20, 8 tien varrella Limingassa. www.liminganviherkeskus.com

OULU Hallituskatu 25 - HAUKIPUDAS Revontie 2 - ma–pe 10–17, la 10–14 +++ ' # && $" - +++ ' # && )%% $"

.DOHYDOD KAIJONHARJUN KESKUS

OULUN YLIOPISTO

(VWHHWWLVLOOl KRLGRLOOD ´7\\W\YlLVLl K\P\Ml´

14

6DPPRQNDWX <OLRSLVWRNDWX

LINNANMAA

Gloss Laservalkaisu

245,-

Tervetuloa tilavaan Kaijonharjun apteekkiin!

Kaijonharjun apteekki

Sammonkatu 14, 90570 OULU Puh. (08) 556 1591 www.kaijonharjunapteekki.fi

Palvelemme

ma–pe 9.00–19.00, la 9.00–16.00 .LUNNRNDWX $ NUV 28/8 Ň 3 PD SH OD ŇZZZ KDPPDV DDULD IL

+HOSSR WXOOD WLODD S\VlN|LGl PXNDYD DVLRLGD

.(9bb1 88788'(7

OULUN KESKUS APTEEKKI

Q\W P\\PlOlVVl

AVAINASIAKASTARJOUKSESSA

äknekäsek netseiM !äMiesten jeräv atiesU KESÄKENKÄ 84-93

Useita värejä Koot 39-48

kesäkuussa SEBAMED FACE & BODY PESUNESTE 1000 ml

20

90 (25,60)

NATUVIVE PINK GRAPEFRUIT KÄSISAIPPUA JA VOIDE

22

90 (21,60)

oulun.keskus.apteekki@apteekit.net www.oulunkeskusapteekki.fi

129,-

KEVYT SAAPAS

Useita värejä .HY\W Koot 39-48 VDDSDV

159,-

.RRW

$LGRVWL NRWLPDLQHQ

Sievi Shop

Pakkahuoneenkatu 9, Oulu puh. 044 7700 145 ma-pe 10-18, la 10-15

36 61

KOELEHTI

SUNNUNTAI 30. SYYSKUUTA 2014 2

//URHEILU

Mutta kuka arvostaisi tuomarirukkaa?

›› Jääkiekkoerotuomarilta vaaditaan paljon, mutta kiitosta onnistumisesta on turha odottaa – ainakaan valmentajilta. Katsomosta on harvinaisen helppo viheltää.

MATTI AHOLA OULU

Päätuomareista sanottua Tänne vittu raahataan kaiken maailman Rantaloita (Aleksi), joka ei ole eläissään viheltänyt yhtään hyvää peliä – ei eläissään!

Kai Suikkanen hävityn pelin jälkeen

Pelistä jäi paska maku.

Samanlainen maku kuin Rönnin (Erotuomari Jyri Rönn) pöksyissä on tällä hetkellä haju.

Jukka Jalonen hävityn pelin jälkeen

Varo, ettei talos pala!

Jukka Rautakorpi hävityn pelin jälkeen. Hän suuttui erotuomarille Lappeenrannassa lokakuussa 1999. Lausunnosta seurasi kolmen ottelun toimitsijakielto.

Valmentajat voisivat käydä kerran kokeilemassa tuomarointia. Se on paljon vaikeampaa kuin voisi kuvitella.

Tapio Heikura erotuomari

Suomalaiset tuomarit kestävät varmasti kansainvälisen vertailun.

Hannu Aravirta jääkiekkovalmentaja

Lauri Marjamäkikin voi kiehahtaa, mutta syystä.

Hän ei räkytä koko ajan.

Vesa Keränen kehuu Liigan nuoria valmentajia

Jääkiekko on peli, jossa kentällä on yhteensä kaksitoista pelaaja ja katsomossa muutama tuhat tuomaria.

Vanha vitsi osuu hyvinkin lähelle totuutta.

Lajin suosiosta johtuen suuri osa katsojista tekisi omasta mielestään parempia tuomariratkaisuja kuin kentällä luistelevat neljä raitapaitaa. Paine tuomareita kohtaan on sen mukainen.

– Katsomosta on helppo viheltää, erotuomarivalmentaja Tapio Heikura kuittaa.

Jään tasolla tilanne vaikeutuu.

Jokainen voi todeta tämän, mikäli siirtyy katsomaan peliä kaukalon laidalta. Vaikeuskerroin nousee edelleen, kun siirrytään luistimet jalassa kaukaloon – keskelle kiihkeää ja äärimmäisen nopeaa pelitapahtumaa.

Todellisuudessa tuomarointi Liigassa vaatii taitotietoa ja henkistä vahvuutta niin paljon, että vain harvan katsomotuomarin eväät riittäisivät pelien viheltämiseen.

Vaikean tehtävän suorittamista säestää vanha tuttu virsi: vain virheet huomataan.

– Ikävä sanoa, mutta erotuomarit eivät saa ansaitsemaansa arvostusta. Tuomareiden julkisuuskuva on aika heikko, Lapin ja Pohjoisen alueen erotuomarivalmentaja Heikura summaa.

Vielä viime kaudella Liigaa viheltänyt Vesa Keränen vahvistaa arvostuksen puutteen.

– Pelaajilta ja kollegoilta tulee arvostusta, mutta varsinkin vanhempien tuomareiden asenteessa olisi paljon tekemistä.

Keränen näkee, että voiton pakko ajaa valmentajat käyttäytymään pelitilanteessa ja heti pelien jälkeen epäurheilijamaisella tavalla.

– Heillä on työpaikka koko ajan liipaisimella. Mutta valmentajat eivät arvosta peliä, jos he kaatavat paskan tuomarien niskaan pelin jälkeen.

Voittamisen pakko ei koske pelkästään ammattilaissarjaa. Arvostuksen puute tuomareita ja vastustajaa kohtaan versoo jo ruohonjuuritasolta – eli junioripeleistä. Pakko ei olisi voittaa, mutta osa vanhemmista kokee tilanteen sellaiseksi.

– Nyky-yhteiskunnassa menestyksen tavoittelu johtaa siihen. Yhteisöllisyys on hukassa, Tapio Heikura kiteyttää.

Pitkän ja menestyksekkään valmennusuran tehnyt Hannu Ara-

virta on ollut sivussa haalarihommista viime keväästä lähtien. Etäisyys on auttanut katsomaan asioita laajemmasta perspektiivistä.

– Itsekin olisin voinut kunnioittaa tuomareita enemmän, vaikken pahimmasta päästä ollutkaan. Arvostan tuomareita, mutta pelitilanteet ovat kiihkeitä.

Aravirta kiistää, että olisi pelin jälkeen arvostellut tuomareita taktisessa mielessä.

– Pelin sisällä saatoin käyttää asemaani hyväksi, jotta saisin yleisön mukaan ja esimerkiksi korjattua jonkin tapahtuneen vääryyden.

Erotuomarivalmentaja Tapio Heikuran mukaan arvostuksen puute näkyy jopa tuomarien tasossa.

Mikäli arvostusta olisi enemmän, myös erotuomareiksi olisi enemmän halukkuutta.

Ja jos tulijoita olisi enemmän, taso nousisi. Tällä hetkellä pääsarjan tuomariksi voi päästä, vaikka tarvittava nöyryys ja motivaatio puuttuisivat.

– Joidenkin tuomarien ylimielisyys provosoi. Se ärsytti, etteivät kaikki olleet valmiita kommunikoimaan, Aravirta mainitsee.

Tapio Heikura myöntää ongelman. Tuomarikoulutuksessa painotetaan, että virheet pitää myöntää, mutta usein tuomari ei edes tiedä tehneensä virhettä. Eikä an-

nettuja tuomioita muuteta kuin hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa.

Mitä asialle voisi tehdä, jotta tuomareiden asema paranisi? Askel oikeaan suuntaan on Jääkiekkoliiton viime vuonna aloittama kampanja pelin kunnioittamisen edistämiseksi.

– Jos kaikki arvostaisivat toistensa tekemistä, saataisiin paljon hyvää aikaiseksi, Tapio Heikura sanoo.

Keränen ja Aravirta penäävät vastuuta Liigan johdolta. Esimerkiksi ritiikki erotuomarijohtaja Arto I. Järvelää kohtaan on voimistunut entisestään.

– Ongelma on toimistolla. Kaiken pitäisi lähteä siitä, että Liigan toimisto arvostaisi tuomareita. Sieltä suunnalta tuki on kuitenkin vähäistä, Keränen laukoo.

Aravirran mielestä Liigan pitäisi puuttua valmentajien ylilyönteihin kovalla kädellä.

Hänen mukaansa toimitsijakiellot ja sakot muuttaisivat kiekkokulttuuria ”aikuismaisempaan” suuntaan.

Aravirta voi tällä hetkellä kertoa mielipiteitään televisiokommentaattorin roolissa, mutta ilmoitusta uran lopullisesta lopettamisesta ei kannata lähiaikoina odotella.

– Kävin Prahassa neuvottelemassa toukokuussa, valmentajaveteraani paljastaa. 6

Tiedotusvälineet lietsovat tuomarivihaa KOMMENTTI MATTI AHOLA matti.ahola@kaleva.fi

H

ävityn pelin jälkeen päävalmentajat etsivät toimittajien edessä syitä tappioon. Valitettavan usein syy löytyy erotuomareista, eikä suinkaan oman joukkueen esityksestä.

Yhtä usein syyllistäminen ja raivoaminen päätyvät lehtien sivuille, videokoosteisiin ja sosiaaliseen mediaan, mistä toimintamalli kopioituu sarjatoiminnan jokaiselle tasolle, jopa pienimpien junioreiden peleihin.

Tässä rytinässä harva kyseenalaistaa, onko valmentajalla syytä

ala-arvoiseen käytökseen.

Pelin lopputulos ei kerää mediataloille klikkauksia, vaan uutinen on tuomaritoiminta ja valmentajan suu vaahdossa jakamat haukut.

Hävinneen joukkueen kannattajat yhtyvät tuomarin suolaamiseen. He kokevat tuomarin toiminnan puolueelliseksi.

Todellisuudessa päätökset tehnyt tuomari on tilanteessa ainoa puolueeton. Kaikki muut katsovat toimintaa omien värilasiensa takaa.

Joskus erotuomarivirheitä kuitenkin tulee – pahojakin, ja ratkaisevia. Erotuomarit eivät yleensä kommentoi omia ratkaisujaan. Otteluvalvojatkin vain puolustelevat virheen tehnyttä tuomaria.

Heillä on varmasti syynsä tähän, mutta ulkopuolisen silmissä toiminta vaikuttaa virheiden peittelyltä – jopa epärehellisyydeltä.

Se ei ainakaan edesauta tuomarien arvostuksen nousua. 6

61 37

2 SUNNUNTAI 30. SYYSKUUTA 2014

Lotto: 1, 4, 7, 14, 17, 19, 31, Lauantaijokeri: 1355847

Keno päiväarvonta: 2, 5, 8, 14, 17, 19, 20, 27, 31, 33, 34, 39, 40, 41, 49, 52, 56, 61, 63, 66. Kunkkunumero: 5 Keno ilta-arvonta: 1, 4, 17, 18, 19, 22, 27, 32, 33, 34, 35, 38, 42, 46, 47, 54, 62, 63, 65, 68. Kunkkunumero: 38

Valtteri Bottaksella oli hymyssä pitelemistä aika-ajojen kolmossijan jälkeen.

Bottas heti Hamiltonin ja Rosbergin perään AUTOURHEILU Formula 1 MONZA

Kuva: Kalevan arkisto/Maiju Torvinen, kuvitus ja kuvankäsittely: Lea Remes

Valtteri Bottas on toiveikas sen suhteen, että pystyy kamppailemaan voitosta sunnuntaisessa formula ykkösten Italian gp:ssä.

Bottas ampaisee Monzan radalla liikkeelle kolmannesta ruudusta edellään vain Mercedes-tallin kuljettajat.

Paalupaikan Monzassa vei Lewis Hamilton ennen tallitoveriaan Nico Rosbergia. Bottas hävisi Hamiltonille 0,588 sekuntia, mutta harjoitusten perusteella Williamsin kisavauhdin pitäisi olla kohdallaan.

– Toivon todella, että voimme haastaa Mercedekset kisassa. He näyttävät löytäneen tälle päivälle vähän lisää vauhtia. Toivoimme olevamme vähän lähempänä, mutta meillä on huomiselle hyvä kisavauhti, Bottas tuumi.

– Olen tyytyväinen kierrokseeni ja odotan todella innolla huomista. Olen saanut viime aikoina todella hyviä lähtöjä ja tarvitsemme huomennakin sellaista.

Neljänteen ruutuun ajoi Bottaksen tallitoveri Felipe Massa.

Mercedes-moottorin vauhdittama Williams oli selkeästi toiseksi paras talli, sillä viidenneksi ajanut McLarenin Kevin Magnussen jäi paaluajasta jo 1,2 sekuntia. Red Bull -kuskit Sebastian Vettel ja Daniel Ricciardo jäivät sijoille 8 ja 9.

Hamiltonille paalupaikka oli kauden viides ja ensimmäinen sitten toukokuisen Espanjan gp:n. Brittikuski päihitti MM-sarjaa johtavan tallitoverinsa Rosbergin 0,274 sekunnilla.

Viikonloppu ei ole ollut Hamiltonille helppo, sillä perjantaina hän menetti rutkasti harjoitusaikaa sähkövian takia. Vauhti on kuitenkin ollut koko ajan hyvää.

– Oli helpotus saada ajaa ongelmaton aika-ajo, sellaista minulla ei ole ollut vähään aikaan.

38 K1

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

KOELEHTI

//URHEILU

Jouko Vuorjoki: Ykköskorin superlahjakkuus ›› Kohina Jesse Puljujärven ympärillä alkaa käydä jo kovilla kierroksilla. Jos henkistä kovuutta riittää, superlahjakkuus pelaa eräänä päivänä maailman kovimmassa kiekkoliigassa NHL:ssä.

ANALYYSI JOUKO VUORJOKI jouko.vuorjoki@kaleva.fi

H

änellä on ikää vasta 16 vuotta, mutta kaikki sen tunnustavat.

Kärppien Jesse Puljujärvi on ikäluokassaan kansainvälisestikin ajatellen poikkeuksellinen lahjakkuus. Jääpallo-ottelut Tornion Pallo-Veikoissa ja suuren jään kokemus näkyvät tänäkin päivänä. Puljujärvellä ei ole vaikeuksia pysyä kotimaisen Liigan pelitempossa mukana.

Isoksi pelaajaksi (190 cm, 84 kg) hänen valttikorttejaan ovat luisteluvoima ja käsittämättömän kova lähtönopeus. Hän ei ujostele, kädet ovat pehmeät, peliäly kestää vertailun – ja ennen kaikkea hän on maalintekijän prototyyppi, snaipperi puhtaimmillaan.

Tällaisia pelaajatyyppejä nousee Suomen kokoisessa maassa parrasvaloihin äärimmäisen harvoin – jos koskaan. Kuka toinen suomalainen junioritähti on ollut 16-vuotiaana näin suoraviivainen ja nopea 190-senttinen, oikealta ampuva kliininen viimeistelijä?

Ei tule mieleen.

Suomi-kiekon juniorituotannosta putkahtanut Puljujärvi on suurin

lahjakkuus sitten Mikael Granlundin – pohjoisen poikia hänkin.

Siinä missä Granlund tekee peliä ja syöttää älykkäästi, Puljujärvi kiihdyttää vauhtinsa maksimiin, ajaa suoraan maalille ja ampuu laadukkaan rannelaukauksen.

Vertailu on usein tarpeetonta, mutta Puljujärven voi ennakkoarvioinneissa poimia lahjakkuutena samaan ykköskoriin kuin omien aikakausiensa junioritähdet Teemu Selänteen, Olli Jokisen, Sami Vatasen ja Mikael Granlundin.

Tällä hetkellä Puljujärvi kuuluu NHL:n 2016 varaustilaisuuden Top3:een. 16-vuotiaana jotkut pelaajat kehittyvät enemmän ja jotkut vähemmän, joten puolentoista vuoden päähän on haasteellista kurkistaa.

Jos kehityskäyrä osuu suurin piirteinkään häränsilmään, Puljujärvestä voi tulla kaikkien aikojen ensimmäinen suomalainen NHL:n ykkösvaraus. Suomalaisennätystä pitävät hallussaan numerolla kaksi varatut maalivahti Kari Lehtonen (2003) ja keskushyökkääjä Aleksandr Barkov jr. (2013).

Puutteitakin Puljujärvellä on, mutta aika tekee tehtävänsä. Kokonaisvaltainen pelaaminen kehittyy vain pelien ja kokemusten kautta.

Joka tapauksessa hänen pitää saada vastuuta ketjussa, jonka pitää tehdä tulosta.

Pitää muistaa, että Puljujärvi ottaa vasta ensi piirtoja Liigan liukkailla jäillä. Häneltä vaaditaan nyt ennen

kaikkea henkistä kovuutta harjoitella joka päivä laadukkaasti ja elää kärsivällisesti urheilijan tavallista arkea, sillä tähän mennessä askeleet ovat olleet todella nopeita.

Lehtijutut, tv-haastattelut ja keskipisteenä oleminen vyöryvät pikku hiljaa mukaan. Onko hän tähän rumbaan henkisesti valmis?

Jesse Puljujärveä on Oulun korkeudella verrattu hiomattomaan timanttiin jo viimeiset 2–3 vuotta. Valtakunnalliseen julkisuuteen hän nousi viimeistään elo–syyskuun vaihteessa, kun U20-maajoukkueen päävalmentaja Hannu Jortikka sijoitti Puljujärven, 16, sekä seurakaverit Sebastian Ahon, 17, ja Antti Kalaputaan, 18, samaan ketjuun.

Puljujärvi voitti pistepörssin kolme vuotta itseään vanhempien joukossa, ja ketju oli Ruotsissa pelatun neljän maan turnauksen paras.

Kun Suomen U20-maajoukkue valitaan Tšekissä marraskuun toisella viikolla pelattavaan neljän maan turnaukseen, myös isännillä, Ruotsilla kuin Venäjälläkin ovat tulessa parhaat pelaajavoimansa – päinvastoin kuin Ruotsissa.

Mukana pikkuleijonien joukossa ovat myös Puljujärvi, Aho ja Kalapudas.

Silloin luodaan askelmerkit, pääseekö kolmikko NHL-maailman todelliseen näyteikkunaan. U20-MMkisat pelataan keskellä kiekkohulluinta Kanadaa; Montrealissa ja Torontossa 26. joulukuuta–5. tammikuuta. 6

OPPIA AVOIMESTA ILMOITTAUTUMINEN OULUN YLIOPISTON AVOIMEN YLIOPISTON LUKUVUODEN 2014-15 OPINTOIHIN ON KÄYNNISSÄ. TUTUSTU OPETUSTARJONTAAN JA ILMOITTAUDU: www.oulu.fi/avoinyliopisto || Arkkitehtuuri | Elämänkatsomustieto | Erityispedagogiikka Arkkitehtuuri| |Biologia Biologia | Elämänkatsomustieto | Englantilainen |filologia Filosofia| Erityispedagogiikka | Historia | Informaatiotutkimus | Japani-opinnot | Filosofia | Historia | Informaatio-| Johtaminen Kasvatustiede | | Kauppatieteet | Kieli- ja| tutkimus | | Japani-opinnot Johtaminen || Kemia Kasvatustiede viestintäopinnot | Kirjallisuus | Kulttuuriantropologia ja arkeologia| Kauppatieteet | Kemia | Kieli- ja viestintäopinnot | Kirjallisuus |Kulttuuriantropologia Kuntoutustiede | Maantiede | Matematiikka | Monikulttuurisuus ja arkeologia | Kuntoutustiede | Maantiede| Pohjoismainen filologia | Psykologia || Suomen kieli| Suomen | Terveystieteet | Matematiikka | Monikulttuurisuus Psykologia kieli | |Terveystieteet Terveystieto| Terveystieto | Tieto- | Tietoja viestintätekniikan opetuskäyttö ja viestintätekniikan opetuskäyttö| Tietojenkäsittelytiede | Tietojenkäsittelytiede| |Tilastotiede Tilastotiede| | Tuotantotalous Tuotantotalous | | Tähtitiede Tähtitiede || Valtio-oppi || Yleinen Valtio-oppi Yleinen teologia teologia || Ympäristönsuojelu Ympäristönsuojelu || Yritysjuridiikka Yritysjuridiikka ||

Kärpät–Tappara 3–1 (0–0, 1–0, 2–1)

Ottelun ratkaisu: Tappara sai jäähyjen sävyttämässä ottelussa takaa-ajon päälle, mutta Julius Junttilan sutaisu omasta päästä 20 sekuntia ennen loppua ratkaisi pelin oululaisten voitoksi. Ennen Tapparan päätöserän kavennusmaalia Mika Pyörälä vei Kärpät kahden osuman karkumatkalle.

Erikoista: Reijo Ruotsalaisen jäädytetty pelinumero 10 sai uuden ulkoasun keskiviikkona. Aiempi sinivalkoinen kärppäpaita korvattiin keltamustalla versiolla.

Seuraavaksi:Perjantaina vierasottelun TPS:aa vastaan. Sunnuntaina Raksilaan saapuu HIFK.

6

ILLAN NUMERO

Raksilan hallin kattoon nostettiin Kärppien seurahistorian kuudennen Suomen mestaruuden kunniaksi mestaruusviiri.

ILLAN KÄRPPÄ

Jesse Puljujärvi 16-vuotias liigadebytantti ei ujostellut, vaan pelasi läpi ottelun omilla vahvuuksillaan. Pohjusti taitavalla yksilösuorituksella Julius Junttilan 1–0-maalin. Pääsi lisäksi taklaamaan Pekka Saravon nurin.

Jääaika: 11:53.

Tehopisteet/kausi: 0+1=1 Plusmiinustilasto: +1 Laukaukset: 3 Jäähyt: 0

PELIN VIIHDEARVO: ★★★ / ★★★★★

”Pitää olla tyytyväinen kolmeen pisteeseen.

Alivoimatoimi hyvin, siitä kiitos joukkueelle.”

Tomi Karhunen Kärppien maalivahti

Ottelun kuva JARMO KONTIAINEN, KUVA JOUKO VUORJOKI, TEKSTI

K1 39

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014

//URHEILU

Lupaava teinitähti aloitti komeasti Raksilassa Jesse Puljujärvi (kuvassa ylhäällä oikealla) kuuluu kiistatta suomalaisen jääkiekkoilun suuriin lupauksiin ja täyttää ikäluokassaan kansainvälisen huipputason kriteerit.

Keskiviikkona Puljujärvi debytoi liigatasolla 16 vuoden, neljän kuukauden ja kolmen päivän ikäisenä ja

pääsi heti tilastoihin syöttämällä Julius Junttilan (kuvassa toinen vas.) tekemän avausmaalin ajassa 27.11.

– Lähdin laidasta kovaa ja sain ( Joonas) Kemppaisen antaman jatkon tuurilla haltuuni. Ammuin täysillä silmät kiinni, Puljujärvi kertasi.

Kiekko osui maalivahti Juha Metso-

laa olkapäähän, josta se pomppasi paikalle rynnineen Junttilan ulottuville.

– Tietysti hyvä, että voitimme. Itseltäni tämä oli sellainen hyvä ja varma peli, mutta ketjun yhteistyöstä ei voi oikein sanoa vielä mitään, koska ottelu oli rikkonainen,

eikä siellä pelattu paljon viidellä viittä vastaan,Puljujärvi jatkoi.

Puljujärvi pelasi ykkösketjussa Nicolas Deschampsin ja Mika Pyörälän rinnalla. Hän sai vastuuta myös ylivoimalla, koska vakiomies Joonas Donskoi putosi toisessa erässä pois.

Avauserässä Puljujärvi torppa-

si avojäällä Tapparan kokeneeseen kaartiin kuuluvan Pekka Saravon niin, että maailmanmestaripakki lensi nurin, ja kansa hurrasi.

Kahden vuoden takainen Liigan maalitykki Juha-Pekka Haataja (kuvassa oik.) kirjautti 3–1-päättyneessä ottelussa yhden syöttöpisteen. 6

VALITSE EDULLINEN LAATUKEITTIÖ HTH on PohjoisEuroopan suosituin keittiövalmistaja.

Yli 75 000 perhettä valitsee vuosittain HTH-keittiön. www.hth-keittio.fi

HTH Keittiöforum, Pakkahuoneenkatu 34, 90100 Oulu, p. 044 71 80 808. Avoinna arkisin 9.00–17.00

,

40 K1

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

//URHEILU

Vettä valmentajan niskaan

KALLE KUVAAJA

›› Merilappi United yllätti muut ja voitti Kaleva Cupin ensimmäisen tyttöjen mestaruuden JALKAPALLO 45. Kaleva Cup KAI NEVALA OULU

Eihän tässä näin pitänyt käydä – ainakaan muiden kuin Merilappi Unitedin mielestä.

MeLU:n valmentaja Ari Järnfors yrittää ottaa askeleita taaksepäin, mutta hänen pelaajansa ovat liian vikkeliä. He ruiskuttavat juomapulloistaan vettä valmentajansa kasvoille ja hiuksille.

Kemiläisjoukkue ei tullut Kaleva Cupiin suosikkina. Itse asiassa joukkue pääsi mukaan viimeisenä piirisarjan tulosten perusteella viimeisenä ryhmänä.

Mutta niin vain Merilappi United saapui Ouluun, voitti kaikki kolme otteluaan ja sai kiertopalkinnon haltuunsa.

– Sanoin tytöille ennen turnausta, että meidät on rankattu kuudenneksi, mutta tulemme ensimmäiseksi tai toiseksi. Aivan loistavaa peliä tytöiltä, Järnfors iloitsi.

MelU voitti finaalissa Oulunsalon Pallon maalein 1–0. Ottelun ainoa osuma merkittiin omaksi maaliksi, kun Piia-Peppi Juntusen antama kulmapotku kimposi OsPa:n puolustuksen kautta verkkoon.

Hyvin pelannut OsPa antoi kovan vastuksen. Turnauksen parhaaksi hyökkääjäksi valittu Henriikka Kärkkäinen pääsi loppuhetkillä karkumatkalle, mutta hänen tuikkauksensa meni niukasti maalin ohi.

– Tytöt pelasivat koko päivän yhtenäisesti. Teimme peliä puolustuksen kautta, Järnfors totesi.

MeLU ei päästänyt turnauksessa yhtään maalia. Joukkueen maalivahti Roosa Järnfors sai pelipaikkansa

parhaan pelaajan palkinnon.

Kaleva Cup on jo 44-vuotias. Tänä vuonna historiaa kirjoitettiin uusiksi, sillä tytöt pääsivät ensimmäisen kerran virallisesti mukaan turnauksen ohjelmaan.

Tyttöjen turnaus oli erittäin tasainen. Koska kukin joukkue pelasi alkulohkossa kaksi ottelua, ei epäonnistumisiin ollut varaa. Merilappi United kukisti alkulohkossaan Ajax

Tytöt pelasivat 44-vuotiaassa Kaleva Cupissa ensimmäisen kerran.

Voittaja Merilappi United oli rankattu turnauksen kuudenneksi.

Sarkkirannan ja ONS Valkoisen.

MeLU on nousukunnossa, sillä joukkue voitti kuukausi sitten turnauksen Torniossa. Nyt joukkueen kapteeni, taitava keskikenttäpelaaja Noora Alajärvi, pääsi nostamaan ensimmäisen kerran urallaan isoa voittopokaalia.

– Olihan tämä jollakin tavalla yllätys. Finaalin lopussa meinasi vähän jännittää, kun OsPa vielä yritti maalia, nelivuotiaana pelaamisen KemPa:ssa aloittanut Alajärvi sanoi.

Yksi turnauksen suosikeista oli ONS Punainen. Oululaisjoukkue ei hävinnyt päivän aikana kertaakaan, mutta sen kohtaloksi tuli pudota finaalista maalieron perusteella.

Joukkueen olisi pitänyt pystyä ORPa:a vastaan vähintään kahden maalin voittoon, mutta lukuisista paikoista huolimatta se jäi 1–0-tulokseen.

Merilappi Unitedin valmentaja Ari Järnfors sai voittosuihkun pelaajiltaan heti finaaliottelun jälkeen. Merilappi Unitedista tuli historian ensimmäisen tyttöjen Kaleva Cupin voittaja.

– Ei tähän ihan tyytyväinen voi olla. Ehkä hätäilimme siinä ottelussa (ONS–ORPa), joukkueen kapteeni Rosita Oja kommentoi.

Kaleva Cupin historiallisen ensimmäisen tyttöjen maalin teki ONS Punaisen Tiia Pohjanen.

Joukkueen olisi pitänyt pystyä

ORPa:a vastaan vähintään kahden Kaleva Cupin historiallisen ensimmaalin voittoon, mutta lukuisista mäisen tyttöjen maalin teki ONS Pupaikoista huolimatta se jäi 1–0-tu- naisen Tiia Pohjanen. 6 lokseen.

– Ei tähän ihan tyytyväinen voi olKatso kuvagalleria la. Ehkä hätäilimme siinä ottelussa (ONS–ORPa), joukkueen kapteeni Kaleva Cup kuvina Rosita Oja kommentoi. kaleva.fi / kalevacup

Roope Korhonen kuritti Vimpeliä PESÄPALLO Miesten supersarja, 1. finaali Sotkamo–Vimpeli 2–0 (3–0, 3–1) Sotkamo johtaa voiton 1–0 KIMMO RAUATMAA SOTKAMO

Sotkamon Jymyn Roope Korhonen oli pitelemätön miesten superpesiksen ensimmäisessä loppuottelussa, jonka hallitseva mestari vei puhtaasti 2–0 (3–0, 3–1).

Vasuri löi Sotkamon kaikki lyödyt

juoksut eli viisi. Yhden Sotkamo sai harhaheitolla. ”Saatiin pelin hallinta molemmilla jaksoilla avausjuoksujen ansiosta. Meidän keskinäiset pelit ovat menneet vähän niin, että ensimmäisen juoksun lyönyt on saanut hallinnan”, Sotkamon ykköspalkittu Roope Korhonen totesi.

Korhonen pamautti toisen jakson toisella sisävuorolla pallon kakkosluukusta maisemiin. Roope Korhonen juoksi kunnarin sekä kotiutti ottelussa neljä juoksua tuoneen Niko Korhosen.

Vimpelin Vedon avausjuoksu syn-

tyi vasta toisen jakson kolmannella sisävuorolla, kun jokeri Mikko Rantalahti kotiutti Tuomo Lönnmarkin. 3–1-kavennusjuoksu jäi Vimpelin ainoaksi.

– Aika luokatonta sisäpeliä meiltä. Alettiin lyömään vasta Roopen kakkosluukkulyönnin jälkeen, Vimpelin pelinjohtaja Jussi Järvinen sadatteli.

Sotkamo pelasi tutun tiukkaa ulkopeliä. Varsinkin kolmosvahti, takalukijana pelaava Antti Hartikainen napsi kiinni kaiken mahdollisen.

Vimpelin lyöntipeliä vaikeutti myös Sotkamon lukkarin Toni Ko-

hosen huikea vire. Mailanvarressa Kohosen anti oli vaatimattomampi eli hän keräsi vain yhden kärkilyönnin.

Sotkamon käskijä Mikko Korhonen oli tyytyväinen joukkueensa peli-ilmeeseen.

– Päätimme lähteä aktiivisesti pelaamaan. Meillä on monesti mennyt Vimpelin kanssa vähän katseluun otteluiden alut, Korhonen iloitsi.

Jobinpostia Sotkamo sai, kun kakkosvahti Kosti Rautiainen loukkasi polvensa. Hänet vaihdettiin pois kentältä jokeri Onni Määttään. Rautiaisen pelikunto finaalisarjassa on

arvoitus. Sotkamo on kukistanut finaalivastustajansa Vimpelin Vedon kolmena syksynä peräkkäin. Myös runkosarjan ottelut ovat kääntyneet Sotkamolle viimeistään kotiutuslyöntikilpailussa.

Sarja jatkuu sunnuntaina Vimpelissä. Mestaruus ratkeaa kolmella voitolla. Vimpelin Vedon linjaautossa aiotaan kelata edestakaisin finaalivastustaja Sotkamon Jymyn pääkotiuttajan Roope Korhosen lyöntejä.

– Olihan ne hyviä, mutta oliko ne ottamattomia, Järvinen mietti hävityn avausfinaalin jälkeen. 6

K1 41

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014

//URHEILU

Eremenkolla intoa ruuhkaksi asti KALLE KUVAAJA

JALKAPALLO JANNE LEHIKOINEN TORSHAVN

Se oli kesäloman kovien treenien tulos.

Roman Eremenkon kesän stressit saivat onnellisen lopun pari viikkoa sitten, kun Suomen jalkapallomaajoukkueen ykköstähden siirtyminen venäläisjätti TsSKA Moskovaan sai sinettinsä.

– Olihan se odottaminen stressaavaa, ja olen tosi onnellinen, että se loppui näin. Ja sai hyvän debyytin alle, siitä on hyvä jatkaa kun palaa takaisin, Eremenko kertoi maajoukkueen valmistautuessa sunnuntaiseen EM-avaukseen Färsaarilla.

Debyytin huipensi upea tykitys Rostovin maaliin TsSKA:n musertavassa 6–0-voitossa. Eremenkon ilme unelmamaalin jälkeen oli näkemisen arvoinen, ja miestä hymyilyttää vielä viikkoa myöhemminkin.

– Se oli kesäloman kovien treenien tulos. Kyllä on hienoa, kun onnistuu pelissäkin tuollaiset. Ei ole turhaan treenannut, Eremenko virnui-

Roman Eremenko Moskovan TsSkan pelaaja ensimmäisestä maalistaan uuden seuransa paidassa.

ten kaikki Suomen pelaajat, myös Eremenko tietää ettei Färsaaria vastaan pääse helpolla.

– Onhan tämä pakkovoitto, ei mitään muuta. Mutta silti, emme aliarvioi heitä lainkaan eikä tämä ole ainakaan keskittymisestä kiinni, Eremenko sanoo.

vasta viikon. Ja muutenkin on niin vähän aikaa, kun ruuhkat ovat niin uskomattomat, Moskovassa 27 vuotta sitten syntynyt keskikenttätaituri huokaa.

Eremenkoa odottavat syksyllä vielä pelit Mestarien liigassa, jossa kaksi viimeisintä Venäjän mestaruutta vienyt TsSKA pääsi tai joutui armottomaan lohkoon Bayern Münchenin, Manchester Cityn ja AS Roman kanssa.

– Kivikova. Vain Barcelona tai Real Madrid puuttuvat, kuuluu Eremenkon lyhyt analyysi lohkosta.

Sitä ennen edessä on kuitenkin peli hieman nimettömämpiä pelaajia vastaan, ja paikassa jossa vain lampaita on ruuhkaksi asti. Ja ku-

Eremenko on ensimmäistä kertaa Färsaarilla, mutta Teemu Pukki teki visiitin pääkaupunki Torshavniin jo nuorena poikana kahdeksan vuotta sitten. Junnujen PM-kisoissa Suomi oli pronssilla, ja Pukki oli vireessä.

– Hyvät muistot, maaleja tuli, nyt 24-vuotias hyökkääjä kertoo.

Skottiliigan Celticissä sivuraiteelle jäänyt Pukki sai Eremenkon tapaan uuden seuran siirtoajan loppuvaiheissa, kun kymmenen kuukauden lainapesti Tanskan liigan Bröndbyhyn toteutui.

– Odotan kovasti että pääsen ensi viikon alussa aloittelemaan siellä”, Pukki kertoo uudesta haasteesta Tanskan liigassa. 6

Roman Eremenko tutustui Färsaarten pääkaupungin Torshavnin näkymiin lauantaina. Suomi kohtaa sunnuntaina EM-karsintojen avausottelussa Färsaaret kello 21.30 alkavassa ottelussa. lee volleymaalia, jollaisia todellakin saa treenata voidakseen edes toivoa onnistumista.

Alku jättikaupungissa oli siis parempi kuin mies ehkä osasi odottaakaan, mutta sopeutumista uusi seura ja uusi ympäristö tietysti vie-

OPS jätti ratkaisun loppuhetkille JALKAPALLO Pohjoislohko GBK–OPS 1–2 (0–0) ENSIO MIETTINEN

Avausjaksolla tilanteitaan tuhlaillut OPS sai sihtinsä kohdalleen yhdennellätoista hetkellä. Vieraiden Matias Juntunen iski Andrew Grayn hankkimasta rankkarista 1–1-tasoituksen 83. minuutilla. Hetkeä myöhemmin Juntunen syötti läpiajoon Tommi Siekkisen, joka iski voittomaalin.

– Kylläpä piti taas ottaa voitto vaikeimman kautta. Meillä oli avausjaksolla riittävästi paikkoja ottelun paketoimiseen. GBK pää-

si tauon jälkeen paremmin peliin mukaan, mutta pelillisesti tämä oli meiltä hyvä esitys, OPS-luotsi Ari Koski myhäili.

Eilisen voiton myötä oululaiset ovat nipistäneet kuluvalla kaudella pisteitä jokaiselta pohjoislohkon joukkueelta.

Sarjataulukossa neljäntenä majailevalla OPS:lla on matkaa yhden ottelun vähemmän pelanneeseen sarjakolmoseen AC Kajaaniin vain kolme pistettä.

– Viiden joukkoon sijoittumista ajatellen tämä oli erittäin tärkeä voitto. Uskon, että pystymme nousemaan vielä yhden sijan. Kolmostila on loppukauden tavoitteenamme, Koski linjasi.

lä vaativat. Kämppää pitäisi haeskella, ja vaikka entinen asuinkaupunki Kazan oli miljoonakaupunki sekin, ovat kuviot kymmenen kertaa isommassa Moskovassa jotain ihan muuta.

– Olen viettänyt Moskovassa nyt

Ylittää riman ennätyskorkeudesta.

Uusi Vito. Tulossa.

Alkaen 29 973 € tai 397 €/kk.

Derbyvoitto maistui konkareille STT

Jontte Boyn 3-vuotiaiden Euroopan mestaruus ja Jonesyn Suomen Derbyn voitto tuottivat parin tunnin sisällä yhteensä 150 000 euroa eilen lauantaina.

Jonesy ratkaisi Derbyn edukseen heti lähtökiihdytyksessä.

Keulapaikka maksoi 07-vauhtisen avauksen, mutta se kannatti – suosikeista Pekka Korven Express Duo ei ollut takaa yhtä hyvä kuin mielipaikaltaan keaulasta, ja Veijo Heiskasen Daryl Bokolle 1400 metrin kiristä tuli liian pitkä.

Jonesy johti maaliin saakka ja kuittasi 100 000 euroa voittoajalla 13,2.

Sahara B Boy nousi viime metreillä kakkoseksi ohi Daryl Boko.

Minä ostin kyllä ihan ensimmäisen hevosen yhdessä kaverini kanssa jo vuonna 1972.

Matti Kallio Voittoihin yltäneiden Jontte Boyn ja Jonesyn omistaja Jontte Boyn kokonaan ja Jonesyn yhdessä Tuomas Korvenojan kanssa omistavalle Matti Kalliolle päivästä tuli 25-vuotisen hevosenomistajan uran tähänastinen huipentuma.

– Ostin kyllä ensimmäisen hevosen yhdessä kaverin kanssa jo 1972, Kallio täsmensi.

– Pian hävisi kaveri ja kohta hevonenkin, ja silloin sanoin, etten enää koskaan osta hevosta, Kallio naurahti.

EtuVeto. TakaVeto. NeliVeto.

Vito ei ole koskaan uudistunut näin vahvasti. Perusteellisen muodonmuutoksen lisäksi Vito on taloudellisempi ajaa ja omistaa. Uudet dynaamiset moottorit lisäävät monipuolisuutta sekä voimaa leikaten myös kustannuksia. Kulutus on jopa 20 % alhaisempi (alk. vain 5,7 l/100 km) ja huoltoväli on pidentynyt 40 000 km:iin. Huolto- ja korjauskustannukset ovat pudonneet noin 7 %. Täysin uusi ohjaamo nostaa riman korkealle mukavuudessa ja myös turvallisuus on luokkansa

kärkeä (vakiona mm. vireystila- ja sivutuuliavustin). Ja mikä parasta: uusi Vito on myös hinnaltaan erittäin järkevä.

Tutustu tarkemmin: www.mercedes-benz.fi/vito

Hinnat alkaen* Sis. alv 24 % Autovero Kokonaishinta CO2-päästöt Kokonaispaino ALD-huoltoleasing Vito 109CDI One 27 150 € 2 822,88 € 29 972,88 € 163 g/km 3 050 kg 396,63 €/kk** *Hintoihin lisätään toimituskulut 600 €. ** Leasinghinta 48 kk/80 000 km (alv 0 %), sis. toimituskulut, talvirenkaat ja vaneroinnin.

Veho Hyötyajoneuvot

Kaarnatie 32, Oulu Ma-pe 9-17 Eero Mäki, puh. 010 569 2073

Veho Autotalot

Kallisenkaarre 5, Oulu Ma-pe 9-18, la 10-14 Jyrki Oosi, puh. 010 569 2044

Puhelun hinta kotimaan kiinteänverkon lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/ min (hinnat sis. alv 24 %)

RAVIT Toto75

42 K1

KOELEHTI

SUNNUNTAI 5.LOKAKUUTA 2014 2

//UUTISET

9(+266$

83($

35(0Ζ80 9$/Ζ.2Ζ0$ $OOD PXXWDPD HVLPHUNNL

›› Naisten avausfinaalin taso ei noussut korkeimmilleen. Mestaruus irtoaa

9: *2/)

&RPIRUWOLQH G WNP

[UHQNDDW LOPDVWRLQWL (63 FUXLVH N LO L WL (63 L FG UDGLR KX XROWR ROWRN NLUMD NLUMD FG UDGLR KXROWRNLUMD

7HUYHWXORD K\YLOOH NDXSRLOOH 3UHPLXP DXWRP\\M¦PPH 0LND 6DQGEHUJ S

Virkiä syöksyy kohti

)25' & 0$;

7UHQG G WNP

[UHQNDDW HULN YDQWHHW [UHQNDDW HULN YDQWHHW LOPDVWRLQWL FUXLVH [UHQNDDW HULN YDQWHHW HHW LOP LOPDVWR LOP OPDV DVWR RLQWL FU LQWL WL FUXLVH FUXLVH ORKNRO¦PPLWLQ 7& KXROWRNLUMD RPLVWDMD ORKNRO¦PPLWL PLWLQ Q 7& K & KXROW XROW ROWRNLU RNLUMD RNLU M RP MD MD RPLVWD RPLVWDMD MD

PESÄPALLO Naisten supersarja, finaalit KALEVI INHA LAPUA

Lapuan Virkiä kukisti kotikentällään Jyväskylän Kirittäret ensimmäisessä ottelussa taistelussa pesäpallon naisten Suomen mestaruudesta jaksoin 2–0 (1–0, 4–3).

Mestaruuteen tarvitaan kolme voittoa, ja toinen osaottelu pelataan heti sunnuntaina Jyväskylässä.

Ensimmäinen jakso oli kahden hermostuneen joukkueen kamppailua.

Kotijoukkue onnistui sentään luomaan kolme kolmostilannetta, mutta kotipesään saatiin juoksija vain kerran. Maija Kaappolan koppareitten eteen suuntaamalla lyönnillä kotiin kirmaisi Emmi Viitala.

Kirittäret eivät saaneet ensimmäisellä jaksolla luoduksi yhtään kolmostilannetta.

Toinen jakso alkoi vieraiden painostuksella. He saivat luoduksi he-

ti ensimmäisessä vuoroparissa neljä kolmostilannetta, joista yksi toi juoksun. Joukkueensa ykköspalkinnolla palkittu Tiina Tolonen löi kakkospesän taakse ja Virpi Hukka kipitti kotiin. Tolosen kärkilyönnitkin olivat 5/6.

Kolmannessa vuoroparissa Kirittäret siirtyivät jo 3–0-johtoon. Toisen juoksun löi jälleen Tolonen ja kolmas oli Aino-Kaisa Mantereen käsialaa.

Kotijoukkueen flikat kuitenkin ryhdistäytyivät. Kolmannen tasoit-

+RQGD &LYLF

L 6SRUW WNP

+LOOKROG HULN YDQWHHW FUXLVH +LOOKROG HULN YDQWHHW FUXLVH S NDPHUD 96$ LVH S NDPH PHUD 96$ DMRWLHWRNRQH ORKNRO¦PPLWLQ KXROWRNLUMD DMRWLHWRNRQH ORKNRO KNRO¦PPL ¦PPLWLQ WLQ KXROWRN KXROWRNLUMD LUMD

72<27$ $9(16Ζ6 :$*21

' ' '3) $FWLYH WNP 7(+'$67$.88 [UHQNDDW HULN YDQWHHW [UHQNDDW HULN YDQWHHW DXW LOPDVW FUXLVH HHW DXW LOP LOPDVW DVW FUXLVH ORKNRO¦PPLWLQ PS KXROWRNLUMD RPLVWDMD

+21'$ &5 9 :'

&RPIRUW %XVLQHVV WNP

6WDUW 6WRS 6WRS HULNRLVYDQWHHW DXW LOPDVWRLQWL HULN NRLVY RLVYDQWH DQWHHW HW DXW LOPD LOPDVWRL VWRLQWL FUXLVH SHU¦YDXQ YDXQXQ K Q KDOOL DOOLQWDM OOLQWDM¦UMH ¦UMHVWHO VWHOP¦ P¦ FUXLVH SHU¦YDXQXQ KDOOLQWDM¦UMHVWHOP¦

0 % & &'Ζ %(

3UHPLXP %XVLQHVV WNP

[UHQNDDW QDKNDYHUKRLOX HU [UHQNDDW QDKNDYHUKRLOX HULN YDQWHHW PS

N W KN K LO LN YDQWHHW LN W W PS

LOPDVWRLQWL S W S WXW XWND ND FUXLVH FUXLVH KXROWR KXROWR ROWRNLUM NLUMD NLUM D RP P LOPDVWRLQWL S WXWND FUXLVH KXROWRNLUMD RP

+21'$ &5 9 :'

'LHVHO ([HFXWLYH $XW WNP

1DKNDYHUKRLOX HULNRLVYDQWHH 1DKNDYHUKRLOX HULNRLVYDQWHHW LOPDVWRLQWL QWHHWW LOPDV LOPDVWRLQWL FUXLVH S WXWND KLOOKROG NVHQRQ YDORW

+21'$ &5 9 :'

L '7(& (OHJDQFH $XW WNP

[UHQNDDW HULNR [UHQNDDW HULNRLVYDQWHHW DXW LOPDVWRLQWL LN LVYD LVYDQWHH QWHHWW DXW D LOPDV DVWRLQ WRLQWL FUXLVH FG UDGLR GLR PHW PHWDOOLY¦U WDOOLY¦ULL KXROW KXROWRNLU RNL NL MD FUXLVH FG UDGLR PHWDOOLY¦UL KXROWRNLUMD

0 % % %( WNP

[UHQNDD [UHQNDDW HULN YDQWHHW LOPDVWRLQWL FUXLVH QNDDWW HULN HULN YDQW YDQ HHW W LOPDVWR LOPDVWRLQWL LQWL FUXLV XLVH FG PHWDOOLY¦UL KXROWRNLUMD RPLVWDMD FG PHWDOOLY¦UL KXR G OOL ¦ L KXROWRN K OWRNLUMD O NLLUMD M RPL RPLVWDMD

L M

9: 3$66$7 6('$1

76Ζ %07 $XW &RPI (GLW WNP [UHQNDDW LOPDV [UHQNDDW LOPDVWRLQWL (63 HULN YDQWHHW OPDVWRLQ WRLQWL WL (63 HUL HULN N YDQWH YDQWHHW FUXLVH FG UDGLR DGLR KX K ROWRNLUM KXROWR NLUMD NLUM D RPL RPLVWDMMD RPLVWDM FUXLVH FG UDGLR KXROWRNLUMD RPLVWDMD

0 % & &'Ζ %( 7 $0*

PDWLF 3UHPLXP %XVLQHVV $XW WNP

[UHQNDDW LOPDVWRLQWL HULNRLVYDQWHHW FUXLVH N LO W L WL LN L W W L (63 RVDQDKNDYHU DYHUKRLO KRLOX X $0* $0* VSRUW VSRUW S SDN SDN PS PS (63 RVDQDKNDYHUKRLOX $0* VSRUWSDN PS

9: && %OXH0RWLRQ 7HFK

[UHQNDDW LOPDVWRLQWL (63 HULN YDQWHHW N LO L L (63 LN YHWRN FUXLVH F FG UD G UDGLR GLR KXROW KXROWRN NLUMD LUMD R RPLV L WDMD YHWRN FUXLVH FG UDGLR KXROWRNLUMD RPLVWDMD

6Ζ6 $/9

0 % &LWDQ &'Ζ . SLWN¦ WNP

[UHQNDDW KLOOKROG (63 :HEDVWR LOPDVWRLQWL FUXLVH EOXHWRRWK S\V¦N¸LQWLWXWND

7'Ζ WNP

PDWLF %XVLQHVV $XW WNP

9 W N NN LO 9HWRNRXNNX LOPDVWRLQWL (63 HULN YDQWHHW W L WLL (63 LN W W FUXLVH FG PS KXROWRNL WRNLUMD UMD RPLVW RPLVWDMD DMD FUXLVH FG PS KXROWRNLUMD RPLVWDMD

6Ζ6 $/9

.DOOLVHQNDDUUH 3XK PDȂSH Ȃ OD . NHVNLSLWN¦ $XW %( WNP UHQNDDW HWRNR NNX 7& [UHQNDDW YHWRNRXNNX 7& HULN YDQWHHW (63 & HULN YDQ YDQWHHW (63 :HEDVWR LOPDVWRLQWL FUXLVH EOXHWRRWK PS

Stoor heitti haamukierroksen FRISBEEGOLF

0 % */. &'Ζ %(

0 % 6SULQWHU &'Ζ

Oulun alueen joukkueista tutun Johanna Pieniniemi edustama Lapuan Virkiä nappasi nimiinsä naisten supersarjan

ZZZ YHKR ȴ 3XKHOXW DONXLVLLQ QXPHURLKLQ NLLQWH¦QYHUNRQ ODQND OLLWW\P¦VW¦ VQW SXKHOX VQW PLQ JVP OLLWW\P¦V W¦ VQW SXKHOX VQW PLQ +LQQDW VLV DOY

SM-kisat

KALEVA OULU

Jalle Stoor lähtee piikkipaikalta tänään Meri-Toppilan frisbeegolfradalla pelattavalle SM-kisojen finaalikierrokselle. Hän selvitti lauantaina kisojen kolmannen kierroksen lähes uskomattomalla 48 heitolla, mikä on 13 alle kentän par-tuloksen.

Kentän suunnitellut kilpailunjohtaja Erno Väyrynenkin yllättyi Stoorin tuloksesta.

– Odottelin toki parempia tuloksia, kun sää tyyntyi kahden tuuli-

sen päivän jälkeen. Ajattelin, että joku saattaisi yltää 50 heittoon, Väyrynen totesi.

Espoon Stoor johtaa kisaa neljän heiton erolla toisena olevaan Pasi Koivuun. Seppo Paju ja Oulun Frisbeeseuran Juho Parviainen ovat kuuden heiton päässä.

– He heittävät sunnuntaina samassa ryhmässä, ja siinä on Suomen kovin kaarti. Mestaruuden ratkaiseminen finaalikierroksella on puhtaasti hermopeliä, Väyrynen tietää.

Yksi kisojen tuhkimotarinoista on OFS:n Antti Raution selviäminen 19. sijalle ja finaalikierrokselle.

– Antti on heittänyt muutaman

vuoden ja pelannut amatöörikisoja. Hän pääsi mukaan villillä kortilla ja on lunastanut paikkansa paremmin kuin hyvin.

Naisten sarjassa toisena kisaavalla OFS:n Jenni Eskelisellä on matkaa kärkipaikkaa pitävään Henna Blomroosiin kahdeksan heittoa.

EM-kultamitalisti Eskelisellä on tekemistä myös mitalin varmistamisessa, sillä Eveliina Salonen ja Anne Kettunen kyttäävät heiton päässä.

Nelikymppisten sarjaa hallitseva Ville Piippo on jatkanut mainiosti. Hän olisi yhteistuloksellaan (162) myös yleisen sarjan kärjessä yhden heiton erolla.

K1 43

2 SUNNUNTAI 5.LOKAKUUTA 2014 //UUTISET

mestaruutta

kolmella voitolla.

tavalla juoksujen teon aloitti joukkueensa ykköspalkittu Saija-Maria Saari. Kotiin syöksyi Paula Saloranta ja heti perään kipitti Emmi Viitala. Saaren kärkilyönnit 6/9. Jenna Kammi-Rahnasto löi kolmannen ja Laura Kerola neljännen eli jakson voittojuoksun.

Kammi-Rahnaston kärkilyönnit olivat 5/7.

Molemmat pelinjohtajat harmittelivat ottelun tasoa.

– Ulkopelimme oli ajoittain hy-

vää. Lisäksi saimme luoduksi tappion hetkellä uskoa voittomahdollisuuksiimme. Kolme juoksua näissä otteluissa on paljon, Virkiän pelinjohtaja Jukka Liikala sanoi.

Kirittärien pelinjohtaja Nalle Viljanen pani osan juoksuista auringon piikkiin.

Ratkaisevalla hetkellä aurinko sokaisi kopparin.

– Ulkokenttämme ei myöskään ollut täysin hereillä ratkaisevalla hetkellä, mutta huomenna on jälleen uusi ottelu, Viljanen totesi.

JARMO KONTIAINEN

Kosice silotti Kärppien tietä CHL:ssä JÄÄKIEKKO Slovakialainen HC Kosice voitti lauantai-iltana Mestarien liigan A-lohkon ottelussa kotonaan Liberecin maalein 4–3, mikä on Kärpille hyvä uutinen. Tšekkiläinen Liberec pysyy nimittäin lohkokakkosena ja on edelleen kaksi pistettä Kärppiä jäljessä. Kaiken lisäksi Kärpät on pelannut yhden ottelun vähemmän kuin Liberec.

Kärpille tarjoutuu sunnuntaina mahdollisuus lisäpisteisiin, kun joukkue kohtaa vieraissa Kölner Haien. KALEVA

Hagman laukoi Jokereille avausvoiton KHL:ssä

Yhdysvallat pelasi puolivaloilla puolivälieriin KORIPALLO Yhdysvaltain valmentajalla Mike Krzyzewskillä on kenties pohdittavaa tai sitten ei. MM-kisojen suosikki Yhdysvallat eteni lauantaina Barcelonassa puolivälieriin 86–63-voitolla Meksikosta, mutta tyyli oli hukassa.

Yhdysvallat pelasi etenkin ottelun lopun vallattomasti kuin kadulla. Valmentaja Krzyzewski antoi lopussa vaihtomiehille paljon peliaikaa, ja tulos oli sekava.

Meksiko kiitti ja voitti neljännen neljänneksen 25–20.

Madridissa Euroopan-mestari Ranska ja vanha mahtimaa Kroatia ottivat tuimasti yhteen ottelussa, jossa puolustaminen nousi kunniaan. Suosikki Ranska selviytyi säikähdyksellä, sillä se eteni puolivälieriin 69–64-voitolla. STT

KeKi jäi jalkoihin finaaliavauksessa PESÄPALLO

– Meillä oli kesän huonoin lyöntipeli. Pallo ei meinannut osua millään keskelle keppiä.

KALEVA LAUKAA

Kolmostilanteiden 21–3 valossa voitto oli kotijoukkueelle ansaittu.

– Tuolla määrällä kolmostilanteita tulee väkisinkin juoksuja.

Jo täksi kaudeksi ykkössarjapaikkaa hakenut Lievestuore suhtautuu nousupeleihin tosissaan.

– He olivat tehneet kotiläksynsä ja tiesivät, mitä lyöjämme osaavat.

Hyvilläkään lyönneillä ei tullut tulosta, kun vastustajan pelaaja osasi seisoa oikealla paikalla.

Miesten suomensarja Lievestuore–Kempele 2–0 (3–0, 4–1)

Lievestuoreen Kisa oli numeroa tai kahta isompi kuin Kempeleen Kirin kakkosjoukkue lauantaina pelatussa ensimmäisessä nousuottelussa.

– Heidän kokenut joukkueensa osaa pelata näissä otteluissa, KeKi:n pelinjohtaja Martti Holma totesi.

Jännityskin saattoi näkyä KeKi:n otteissa.

,VR YDOLNRLPD MD DLQD YDUPDVWL RLNHLOOD KLQQRLOOD

23(/ $675$ :$*21 (QMR\ WNP

(QM (QMR\ (Q MR\

WN WNP NP

_YLURHH[ PSTHZ[VPU[P ;* JK TW O\VS[VRPYQH _YLURHH _YLURHH[ H[[ [ PSTHZ PSPSTHZ HZ[V [VPU VPU U[P [P ;* [P ;* JK T ;* JK K W W O\VS W W O\VVS[VR O\VS[VRP [VRP [[V VRP RPYQH YH

0D²3H ² OD ²

$8', $ $9$17 48$7752 9 G [ WNP

,YPR ]HU[ PSTHZ[VPU[P ,:7 TL[ ]pYP ;* O\VS[VRPYQH

9: 7285$1

&RQFHSWOLQH WNP

&RQFH &RQFHSWO SWOLQH SWO LQH H

WNP WNP _YLURHH[ PSTHZ[VPU[P JK ,:7 JY\PZL O\VS[VRPYQH _YLURHH[ P _YLURHH[ PST STHZ[V STHZ[VPU [VPU PU[P U[P [P [P P JK JKK ,:7 ,: JY\PZL ,:7 JY\PPZL JY\ PZL O\V O\VS[VR O\V S[VRPYQH S[ S[VR [VRRPYQH PYQH PYQ

JÄÄKIEKKO Jokerit ravisteli ramppikuumeen niskoiltaan KHL:ssä edeten kauden avausvoittoon Lokomotiv Jaroslavlista 3–2 (1–1, 2–0, 0–1).

Torstain KHL-debyytissä Jokerit kompastui maalivahti- ja erikoistilannepelaamiseen, nyt Jokerit oli ylivoimalla parempi maalein 3–1. STT

avausfinaalin. Finaalisarja jatkuu sunnuntaina Jyväskylässä.

.$833$ .b<

ONS:n B-tytöt ulos mitalipeleistä JALKAPALLO ONS:n B-tyttöjen joukkue sysättiin syrjään SM-sarjan puolivälierissä. Oululaiset kotikentällään maalein 4–0 (1–0) lauantaina nujertanut VJS marssi välieriin yhteismaalein 8–1.

Sijoitusotteluissa kauttaan jatkava ONS voi parhaimmillaan yltää SM-sarjassa viidenneksi.

Puolivälierät eivät menneet pohjoislohkon joukkueilta aivan nappiin, sillä Merilappi United selvisi ainoana välierävaiheeseen.

– Meillä on VJS:aa selvästi nuorempi joukkue, mutta kenttäpelissä pystyimme vääntämään heidän kanssaan tasaisesti., ONS:n valmennustiimiin kuuluva Keijo Peuhkurinen painotti. KALEVA

9: 7285$1

&RQFHSWOLQH WNP _YLURHH[ PSTHZ _YLURHH[ PSTHZ[VPU[P JK ,:7 JY\PZL O\VS[VRPYQH THZ[VPU [VPU[P [P JK ,:7 JY\ JY\PZL PZL O\V O\VS[VRPYQH

3b,9b1 6+2..,7$5-286 3 b,9b1 6 6+2..,7$5-286

92/92 9 6SRUWVZDJRQ

7 .LQHWLF *HDU7URQLF G WNP 7 .LQHWLF *H *HDU7 DU7URQ URQ RQLF LF G LF G

WN WWNNP _YLUR PSTHZ[ LYPR ]HU[ ,:7 ]L[VR O\VS[VRPYQH _YLUR PSTHZ[ _YLUR PSTHZ[ Z[ LYPR LYPR LY R ]HU ]HU HU[ U[[ , [ ,:7 ,:7 ,:7 :7 ]L[V ]LL[VVRRR O ]L[VR O\VS[ O\V \VS[ VS[VRPY VR YQH VRPYQH Q

72<27$ $85,6

' ' /LQHD 6RO G WNP _YLUR H\[ PSTHZ[ LYPR ]HU[ >LIHZ[V O\VS[VRPYQH _YLUR H\[ PSTHZ[ LYPR ]HU[[ >LIHZ >LIHZ[V [V O\VS[VRPYQH

6.2'$ 2&7$9,$

76, $PELHQWH WNP

76 76, $PEL , $PEL PELHQW HQWH HQW H

W WNP WNP

_YLUR JY\PZL PSTHZ[ LYPR ]HU[ TW O\VS[VRPYQH _YLUR JY\PZL _YLUR JY\PZL ZL PSTHZ[ PSTHZ[ PST Z[ LYPR LYPR ]HU LY PR ]HU[ ]HU[[ T T TW W O\V W W O\VS[VRP OO\VS \VS[VRP VSS[VRPYQH [ RPPYQH

3b,9b1 6+2..,7$5-286 3 b,9b1 6 6+2..,7$5-286

1,66$1 4$6+4$, &,752Ê1 &

97L &RQIRUW %XVLQHVV WNP 97L

&RQI &RQI RQIRUW RUW RU UW %XVLQ %XVLQHVV VLQHVV VLQ

WNP

WN WNP

_YLURHH[ ,:7 PSTHZ[ JY\PZL O\VS[VRPYQH VT _YLURHH[ , L HH[ [ ,:7 ,: : PSTH PSSTH STHHZ[ Z[ JY\P Z[ JY\P JY\PZL JY\PZL ZL O\VS ZL O\VS \V [VRP VRPYQH YQH QHH VT V T

+21'$ &5 9 :'

L &7'L ([HFXWLYH %XVLQHVV WNP 5H]PPNVPU[P 5H]PNVPU[P UHORH]LYO SHZPRH[[V ]L[VR W [\[RH 5 5H]PNVPU[P UHOR 5H]PNVPU P [P UHOR UHOR RH]LY H]LLYOO SHZPR H]LYO SSHZPR HZPRH[[V HHZPR ZPR PRH[[V H[[V [[ ]L ]L ]L[VR L[V [ R W [VR [VR WW [[[\[RH \[R \[RH \\[RH [RH [RH H\[ PSTHZ[VP VPU[ U[P ;* ;* LYP LYP YPRR ]H ]HU[LL U[LL[ [ [ O [ O\VS[ [ \VS[VR [VR VR VT VR VT VT H\[ PSTHZ[VPU[P ;* LYPR ]HU[LL[ O\VS[VR VT

0 % % WNP

_YLUR TW PSTHZ[ IS\L[VV[O SVORVS O\VS[VRPYQH _YLUR _YL UR TW TW PST PSTHZ[ HZ[ [ IS\L[VV IS\L[VV L[VV[O [O SSVOR [O SVORVS ORVS OO\VS \V [VRP [VRRPYQH Q

G&L $FHQWD G WNP

=L[VR JY\PZL PSTHZ[ LYPR ]HU[ O\VS[VRPYQH VT = [ R P PS [ PR R [ O S[ RP Q

3b,9b1 6+2..,7$5-286

9: *2/) 3/86

7', &RPIRUWOLQH %OXH0RW 7HFK WNP _YLURHH[ ]L[VR PSTHZ[ ,:7 JY\PZL O\VS[VRPYQH

0,768%,6+, 287/$1'(5 6SRUW 7XUER WNP 6SRUW 7XUER

WNP P

_YLUR PSTHZ[VPU[P _LYPR ]HU[LL[ SVORVSpTTP[PU _YLUR PSTHZ[V _YLUR PSTHZ[VP Z[VPU[P _L VPU[P U[P _LYPR _LYPR YPR ]HU[ ]HU[LL ]HU[LL[ LL[ L[ SVORVSp SVO ORVSpTTP[ R SpTTP[P TTP[PU PU

0 % ( 7 &',

&ODVVLF 67: $XW WNP

_YLUR UHORH]LYO LYPR ]HU[ PSTHQV\Z ,:7 O\VS[VR

)25' 021'(2 :$*21

7'&L 36KLIW 7LWDQLXP $XW WNP 7'&L 36 6KLI KLIWW 7 W 7LWD 7LWDQLX LWD DQLX QLXP XP $XW P $XW XW

WN WNNP *Y\PZL PSTHZ[VPU[P JK YHKPV *Y\PZL PSTHZ[VP Z[VPU[ U[P JK JK YHKP YHKPVV YHKP

%0: G$ 7RXULQJ

'LHVHO %XVLQHVV $XW WNP

_YLURHH[ PSTHZ[VPU[P LYPRVPZ]HU[LL[ O\VS[VRPYQH YLURHH[ PSTHZ[VPU[P [P LYPR LYPRVPZ VPZ HU[LL[[ O VS[VRPYQH

+<81'$, , :$*21

&5'L ,6* 6W\OH WNP

/PSSOVSK PSTHZ[VPU[P JY\PZL JK TW W [\[RH /PSSOVSK PSTHZ[ [VPU[ VPU[PP JY\PZ JY\PZL L JK TW JK T W [\[ [\[RH RH 3XK DON QXPHURLKLQ NRWLPDDQ NLLQWH¦QYHUNRQ OLLWW\P¦VW¦ VQW SXK VQW PLQ JVP OLLWW\P¦VW¦ VQW SXKHOX VQW PLQ VLV DOY

ZZZ YDLKWRSOXV IL 28/8 7\UQlYlQWLH 3XK

0D²3H ² OD ²

ZZZ KXROWRWRSOXV IL /\VSSVU HQHU]HYH\Z W /\VS[V TH WL

44 K1

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

//URHEILU

Breedloven meno häikäisi

Australia kiistää tahallisen tappion

›› Barcelona F työntyi väkisin kauden avausvoittoon Äimäraution raveissa

SEPPO RAJALA

RAVIT

Oulun ravit

Koripallo MM-kisat

TEEMU HYVÖNEN OULU

STT, REUTERS SYDNEY

Lauri Evijoen treenauttama Breedlove palasi Äimäraution illassa voittokantaan, eikä esitys jättänyt paljoa toivomisen varaa.

Ruuna täräytti taustalta viimeisellä takasuoralla kyselemättä keulaan ja karkasi alle 10-vauhtisella päätöspuolikkaalla pisteeksi horisonttiin.

Reilu viikko sitten Rovaniemellä Breedlove petti suosikkina, mihin taustajoukot epäilivät syyksi keulajuoksua. Ennen Evijoelle siirtymistä ruunalla ajettiinkin Ruotsin puolella joko johtohevosen rinnalta tai taaempaa.

– Ruuna olisi avannut hyvin, mutta päätin ottaa alun rauhassa, kuten oli ennen starttia puhetta, ohjastaja Mauri Jaara kertoi.

– Ei kyllä tarvinnut kuin istua, kun käänsin viimeisellä takasuoralla kiriin. Upea hevonen.

Barcelona F on kilpaillut hyvässä kunnossa jo pidemmän aikaa, mutta kauden avausvoitto nähtiin vasta kahdeksannessa startissa. Toisella ilman selkää taivaltanut ruuna piti vauhtinsa maaliin saakka ja työntyi maalisuoralla väkisin kärkeen.

– Ajettiin täyttä koko ajan, ohjastaja Jarmo Saarela kertoi.

– Tämä on ennenkin jaksanut tulla perille saakka, ja niin kävi nytkin, Saarela sanoi.

Huippulupaus Donna Linda palasi vakuuttavasti voittokantaan.

Tamma eteni kiihdytyksessä kevyesti keulaan ja karkasi maalisuoralla muilta vieläkin kevyemmin. Kauden ja samalla koko uran yhdestätoista startista on saldona seitsemän voittoa.

Australian koripalloliitto torjui väitteet maajoukkueensa tahallisesta tappiosta Angolalle MMkilpailuissa.

Australian lajiliiton mielestä väitteet ovat tuulesta temmattuja.

Tappion myötä Australia vältti Yhdysvaltojen kohtaamisen pudotuspeliavauksessa.

– Australia lähti ehdottomasti voittamaan Angolaa. Kaikki muut väitteet ovat spekulaatiota ja loukkaavat urheilukulttuuriamme sekä kaikkensa antaneita pelaajiamme, Australian lajiliitto tiedotti.

Kansainvälinen kattojärjestö Fiba kertoi maanantaina aloittavansa tutkinnan Australian tapauksesta.

Australian koripalloliitto kertoi tekevänsä yhteistyötä tutkinnan kanssa ja perustelevansa miksi päätti lepuuttaa eräitä pelaajiaan loukkaantumisten ja uupumuksen takia.

– Päätökset perustuivat lääketieteellisiin neuvoihin. Pelaajien terveys ja hyvinvointi on tärkeintä, Australian koripalloliitto kertoi.

Australia putosi jatkosta neljännesvälierien 64–65-tappiolla Turkille.

Breedlove voitti näytöstyyliin seitsemännen lähdön Äimäraution tiistai-illassa.

– Tamma avasi itsestään kovaa keulaan, ja kaikki oli sen jälkeen helppoa, ohjastaja Heikki Pellikka kertoi.

– Vastus oli viime startteja helpompi.

”Ei kyllä tarvinnut kuin istua, kun käänsin viimeisellä Hiski tuli starttiin Tero Mäentakasuoralla kiriin. Virin pään positiivisin kommentein, eikä maaninkalaistreenari pettänyt Upea hevonen.” kannattajiaan. Ykkösradalta keulaMauri Jaara Breedloven ohjastaja

paikan pitänyt ruuna vastasi hyvin haastaneelle Julianne Dahlialle varmoin ottein.

Viime vuonna Toto75-finaalilähdön voittanut Kiss Goodbye ei ollut hetkeen suuremmin menestynyt, mut-

ta Jarmo Saarelan tarjoama tarkka juoksu siivitti tamman voittoisaan kiriin. Keulassa juossut suosikki Magical Annie ei jaksanut enää maalisuoralla vastata ulkoa kirineille.

Illan päättäneen Nuorten Sarjan paras oli Santtu Raitalan kuskaama Strait Iron. Ruuna ajautui kirivaiheessa vastustajan aiheuttaman häiriön vuoksi neljännelle radalle, mutta vahva kiri kantoi voittoon.

Illan päättäneen Nuorten Sarjan paras oli Santtu Raitalan kuskaama Strait Iron. Ruuna ajautui kirivaiheessa vastustajan aiheuttaman häiriön vuoksi neljännelle radalle, mutta vahva kiri kantoi silti voittoon. 6

Turkin taival puolestaan katkesi tiistaina, kun joukkue hävisi puolivälieräottelun Liettualle korilukemin 61–73. Turkki johti ottelua vielä puoliajalla kahdella pisteellä.

TAISTELU EUROOPAN MESTARUUDESTA JATKUU TÄNÄÄN RAKSILASSA!

vs KÄRPÄT KÖLN

TÄNÄÄN KLO 18:30 OULUN ENERGIA AREENALLA ILLAN OTTELUISÄNTÄNÄ

KAIKKI LIPUT NYT IRTOLIPPUMYYNNISSÄ!

HUOM! KAUSIKORTTILAISTEN ALELIPUT VAIN KÄRPPÄTOIMISTOLTA

LIPUT: AREENAISTUIMET 15€ (KAUSIKORTTILAISET 10€), PUUPENKIT JA AREENAISTUIMIEN 1. RIVI 12€ (8€), SEISOMAPAIKAT/ PYÖRÄTUOLIPAIKAT 6€ (5€).

VÄLTÄ JONOT,

OSTA LIPPUSI HELPOSTI NETISTÄ:

WWW.LIPPUPALVELU.FI

Tulevat CHL-kotiottelut

KE 24.9. KÄRPÄT - KOSICE KE 8.10 KÄRPÄT - LIBEREC

K1 45

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014

//URHEILU

HEVISTI PAREMPI K-SUPERMARKET Hinnat voimassa 26.9.-28.9.14 ellei toisin mainita HERKKUTORILTA!

2 kpl/ talous

KAHVI A C I R A T COS

99

1

ös 500 g, mayahto p a m tum

ALA

G OMENA Puola

69

0

POSSUN ULKOFILEE n. 1,2 kg

PALVI- JA SAVUJUUSTO RYYNIMAKKARA 400 g Kotimainen

MEETVURSTI 220 g

Ohuen ohut

POSSUPAISTI 250 g Ohuen ohut

SAVUKINKKU 250 g

NORJAN 2 kalaa/ talous

pkt

(3,98 kg)

tia lussa-kort Ilman K-P ) g k 0 ,9 (5 2,95/pkt

Pirkka GALA OMENAsi 1 kg pus Italia

kg

5 90 3 90 2 60 1 90 2

n okonaine kg LOHI 1-3

kg

kg

69

0

kg

Perheleipurin

RUISPALAT 9 kpl/500 g Perheleipurin

GRAHAMSÄMPYLÄ 10 kpl/ 470 g

Pirkka Co

2 kpl/350 g

Hollanti

5 90 2 90 1 90 3

OHRARIESLA 3 kpl/450 g Viipaloitu

LETTIPITKO

A

SATSUM Espanja

89

0

pss

kpl

49

1

90

1

kg

IN

BROILER ET SUIKALE

K-menu

kg

kg

500 g marinoitu

99

2 90 2 00 2 ras

pss

RIISI 1 kg

kg

pss

- Suom

kg

99

KAURARIESKA 2 kpl/220 g

Ä

PÄÄRYN

TTI TOMAA i

90

0

kg

PERUNARIESKA

450 g

-C

nference

kg

kg

Pirkka B ica osta R

90

4

99 kg

ANAANI

k Erä tuore

MAUSTEKASTIKKEET PLUS ANNOSPIKAPUUROT 240 g

2

90

prk

pkt

VÄLIPALAKEKSI 300 g karpalo-kinuski

3

390–400 g

90 pkt

DENTASTIX KUUKAUSIPAKKAUKSET

5 6 8 95

59

95

(54,09kg)

(36,60kg)

(33,15kg)

110 g

180 g

Välivainio, Hovihalli, Joutsensilta, Revontori, Jääli, Ateria, Mimmi, Oulunsalo, Kempele, Liminganportti

270 g

www.k-supermarket.fi

Pirkka

46 K1

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

KOELEHTI

Liikuttavan halpa oa etul an v r e a T tum un s u t tu tettume! s i d uu äm .9. mäl 5 myy nantaina 1 .00 a 5 a 1 M e klo m m a a av

Tarjoukset voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää, kuitenkin päättyen sunnuntaina 14.9.

suomalainen urheilukauppa

BIG BANG

Helly Hansen Long Aden -takki naisille Pidempi, vedenpitävä katutakki syyspukeutumiseen.

Raiski Rilva -ulkoilutakki naisille

99,90

Vedenpitävä DrymaxX stretchtakki syksyyn.

69,90 Säästä 58%

(125,-)

Säästä 20%

Rukka Johnny -takki miehille Vedenpitävä, joustava Rukka A.W.S extreme materiaali tuo käyttömukavuutta.

(169,95)

99,90

Säästä 37%

Halti Limena -ulkoilukengät aikuisille Vedenpitävät ulkoilukengät DrymaxXkalvolla ja pitävällä pohjalla.

(159,-)

Raiski Mistel -ulkoilupuvut naisille

39,90 89 Vedenpitävä DrymaxX ulkoilupuku naisten reilummalla D mitoituksella.

Säästä 50%

Halti pipo aikuisille Malli Aaron.

Trikoopipo aikuisille syksyn ulkoiluun.

Värit vaihtelevat myymälöittäin.

Aikuisille

18,90 Säästä 52%

Säästä 50% (19,95)

16,90 Säästä 51%

Halti Ucria mid-vartinen trekkari jr Lasten vedenpitävät ulkoilukengät.

29,90

Säästä 57%

(69,95)

Halti Helmu -tuulihousut miehille

Kevyt ja erittäin hengittävä pyöräilytakki työmatkapyöräilijälle.

Joustava materiaali tekee takista erittäin mukavan käyttää.

Naisten ja miesten malli.

Tuulihousut jokapäiväiseen käyttöön!

1 kpl/asiakas.

(39,90)

Lapsille

(34,90)

,90

Säästä 47% (169,95)

Adidas Tour Commuter -pyöräilytakki aikuisille

Rukka alusasut aikuisille ja lapsille Laadukkaat sporttialusasut koko perheelle. Mallit Marlon, Marlene ja Marlon jr.

9,95

(89,90)

19,90 Säästä 66%

(59,95)

49,90 Säästä 50%

(100,-)

Salomon Fellraiser -juoksukenkä miehille Pitäväpohjaiset maastojuoksukengät.

39,90 Säästä 66% (119,-)

Yli 3600 tuotteen urheilun ja vapaa-ajan valikoimat - www.budgetsport.fi

Oulu, Limingantulli Kempeleentie 4, 90400 Oulu - Ark. 10-19, la 10-16, su 12-16

K1 47

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014

//URHEILU

mi 59.31, ... 15) Tuulia Viberg Suomi 1.06.23.

Erä 3: 1) Svetlana Mironova Venäjä 54.03, 2) Julia Gross Sveitsi 58.48, 3) Ursula Kadan Itävalta 59.44,... 9) Maija Sianoja Suomi 1.04.45, 10) Sari Anttonen Suomi 1.03.32.

Miehet: Erä 1: 1) William Lind Ruotsi 1.03.07, 2) Jani Lakanen Suomi 1.04.04, 3) Daniel Hubmann Sveitsi 1.05.05, ... 12) Mikko Sirén Suomi 1.09.00.

Erä 2: 1) Pasi Ikonen Suomi 1.02.20, 2) Valentin Novikov Venäjä 1.03.51, 3) Matthias Kyburz Sveitsi 1.04.17, 4) Fredric Portin Suomi 1.05.02.

Erä 3: 1) Gernot Kerschbaumer Itävalta 1.02.31, 2) Olav Lundanes Norja 1.02.35, 3) Pavel Kubat Tshekki 1.03.29, ... 10) Olli-Markus Taivainen Suomi 1.07.27, 11) Mårten Boström Suomi 1.08.39. Ensi tiistain finaaliin selviytyi joka erästä 17 parasta.

Freestyle SM-kisat Kuusamo Slopestyle, finaalit: Miehet: 1) Anttu Oikkonen MCO 83,3, 2) Antti Ollila MCO 82,0, 3) Aleksi Patja MCO 77,6.

Naiset: 1) Vilma Warpenius TuSla 79,6, 2) Wilma Löfgren RukaS 71,0, 3) Milla Pikkarainen VuoSla 68,0.

Jalkapallo Mestareiden liigan välierien otteluparit Real Madrid–Bayern München Atletico Madrid–Chelsea Ensimmäiset osat pelataan 22. ja 23. huhtikuuta, toiset osat 29. ja 30. huhtikuuta.

Jääkiekko Liiga, 6. välieräottelu Lukko–Tappara 4–2 (2–1, 1–1, 1–0) 1. erä: 4.27 Erik Riska (Petteri Nummelin– Ryan Zapolski) 1–0, 9.52 Aaron Gagnon (Ilkka Mikkola–Nummelin) 2–0 yv, 13.33 Markus Kankaanperä (Elmeri Kaksonen) 2–1.

Jäähyt: 9.27 Jukka Voutilainen T 2 min, 11.00 Filip Riska L 2 min.

2. erä: 21.22 Voutilainen (Marko Kauppinen– Tomas Plihal) 2–2 yv, 26.03 Harri Tikkanen (Antti Jaatinen–Steven Zalewski) 3–2.

Jäähyt: 20.58 Matt Generous L 2 min, 30.12 Antti Erkinjuntti T 2 min, 30.12 Nummelin L 2 min, 34.59 Riska L 2 min.

3. erä: 55.10 Ville Vahalahti (Nummelin–Gagnon) 4–2.

Jäähyt: 49.31 Josh Green T 2 min, 56.56 Tikkanen L 2 min, 59.41 Johan Larsson T 2 min, 59.41 Plihal T 2 min, 59.41 Riska L 2 min, 59.55 Kankaanperä T 2 min.

Jäähyt yhteensä: Lukko 6x2 min=12 min, Tappara 6x2 min=12 min.

Torjunnat: Ryan Zapolski L 5+3+11=19, Juha Metsola T 6+4+6=16 poissa 56.56–59.07 ja 59.26–59.41.

Tuomarit: Antti Boman–Aleksi Rantala (Iikka Kiilunen–Joonas Saha).

Yleisöä 4 066.

Ratkaiseva ottelu 12.4. Tappara–Lukko.

Maajoukkueiden Euro Challenge -sarjaa Kuopio Suomi–Latvia 5–1 (0–0, 2–1, 3–0) 1. erä: maaliton.

Rangaistukset: 4.01 Jekabs Redlihs L 2 min.

2. erä: 25.21 Miika Lahti (Jani Tuppurainen– Jyri Marttinen) 1–0, 29.54 Veli-Matti Savinainen (Jere Karalahti–Tuukka Mäntylä) 2–0, 35.48 Aleksejs Sirokovs 2–1.

Rangaistukset: 26.59 Edijs Brahmanis L 2 min, 30.25 Juris Stals L 2 min, 36.34 Guntis Galvins L 2 min.

3. erä: 43.48 Tuomas Kiiskinen (Juha-Pekka Hytönen–Esa Lindell) 3–1 tv, 44.17 Tuppurainen (Iiro Pakarinen–Kristian Näkyvä) 4–1 tv, 53.15 Petteri Wirtanen (Karalahti–Mäntylä) 5–1.

Rangaistukset: 43.00 Maris Bicevskis L 2 min ja Tomi Sallinen S 2 min, 60.00 Roberts Jekimovs L 2 min.

Rangaistukset yhteensä: Suomi 2 min, Latvia 6x2 min.

Maalivahtien torjunnat: Juuse Saros S 4+4+5=13/14, Janis Kalnins L 15+15+9=39/44.

Erotuomarit: Antti Hämäläinen–Tom Laaksonen (Henri Neva–Hannu Sormunen).

Yleisöä: 4 415.

Mestis 3. loppuottelu (neljällä voitolla mestariksi): KooKoo–Jukurit 5–3 (2–0, 2–1, 1–2) Voitot: 3–0.

Seuraavat ottelut: 12. 4. Jukurit–KooKoo, 14. 4. KooKoo–Jukurit (jos tarvitaan).

KHL: n välierät, itälohkon 5. loppuottelu (liigafinaaleihin 4 voitolla): Magnitogorsk–Ufa ja.

1–0 (0–0, 0–0, 0–0, 1–0) 61.14 Jaroslav Habarov (Bogdan Potehin) 1–0.

Magnitogorsk liigafinaaleihin voitoin 4–1. Se kohtaa Kari Jalosen valmentaman Lev Prahan. Finaalisarja alkaa 18. huhtikuuta.

Alle 18-vuotiaiden poikien maaottelu Järvenpää Suomi–Kanada 3–2 (0–1, 2–0, 1–1) Suomen maalit: Mikko Rantanen 2, Joel Kiviranta.

Suomi kohtaa ennen MM-kotiturnausta maanantaina Lappeenrannassa Slovakian.

NHL NY Rangers–Buffalo (0–0, 1–1, 1–0) Carolina–Washington (0–1, 1–2, 1–2) Montreal–NY Islanders (0–0, 0–2, 0–0) Ottawa–New Jersey vl.

2–1 2–5 0–2 2–1

Jääkiekko

ERÄVOITTOON Pasi Ikonen voitti eränsä suunnistuksen EM-kisojen pitkän matkan karsinnassa ja lähtee suosikkina finaaliiin.

(0–0, 1–1, 0–0, 0–0, 1–0) Tampa Bay–Philadelphia 4–2 (1–0, 0–1, 3–1) T: Valtteri Filppula 0+1 Florida–Toronto 4–2 (1–0, 1–1, 2–1) F: Sean Bergenheim 0+2 Nashville–Phoenix 2–0 (0–0, 1–0, 1–0) N: Pekka Rinne 29/29 torjuntaa Minnesota–St. Louis 4–2 (1–0, 2–2, 1–0) M. Erik Haula 0+1 Winnipeg–Boston vl.2–1 (0–1, 0–0, 1–0, 0–0, 1–0) Edmonton–Los Angeles 0–3 (0–2, 0–1, 0–0) Vancouver–Colorado 2–4 (1–1, 0–0, 1–3)

Itälohko: Boston Pittsburgh Montreal Tampa Bay NY Rangers Philadelphia Columbus Detroit Washington New Jersey Ottawa Toronto Carolina NY Islanders Florida Buffalo

80 80 81 80 81 80 80 80 80 80 80 81 80 80 81 80

53 9 18 51 5 24 45 8 28 44 9 27 45 5 31 41 9 30 42 7 31 38 15 27 37 13 30 34 17 29 35 14 31 38 8 35 34 11 35 32 11 37 29 8 44 21 9 50

255– 173 115 244– 200 107 214– 204 98 236– 213 97 218– 192 95 227– 226 91 226– 211 91 218– 228 91 231– 239 87 192– 203 85 232– 263 84 231– 255 84 199– 224 79 218– 262 75 194– 265 66 153– 240 51

Länsilohko: Anaheim 80 Colorado 80 St. Louis 80 Chicago 80 San Jose 80 Los Angeles 81 Minnesota 81 Dallas 80 Phoenix 80 Nashville 80 Winnipeg 81 Vancouver 80 Calgary 80 Edmonton 81

52 8 20 52 7 21 52 7 21 46 15 19 49 9 22 46 7 28 43 12 26 39 11 30 36 15 29 36 12 32 36 10 35 35 11 34 35 7 38 28 9 44

259– 204 112 247– 212 111 248– 185 111 262– 209 107 241– 197 107 203– 170 99 204– 199 98 231– 226 89 212– 227 87 202– 234 84 222– 234 82 189– 217 81 205– 231 77 198– 268 65

Painonnosto EM-kilpailut Tel Aviv, Israel Miehet, 94 kg: 1) Adrian Zielinski Puola 390 kg (tempaus 180 + työntö 210), 2) Tomasz Zielinski Puola 380 (170 + 210), 3) Vasil Gospodinov Bulgaria 379 (174 + 205),... 6) Miika Antti-Roiko Suomi 355 (154 + 201 SE), 11) Eero Retulainen Suomi 328 (150 + 178).

Pyöräily Maantiepyöräilyn Baskimaan ympäriajo, 5/6 etappi (160,2 km): Xmein 1) Ben Swift Britannia 3.56.56, 2) Alejandro Valverde Espanja sama aika, 3) Michal Kwiatkowski Puola sa, 4) Tom Jelte Slagter Hollanti sa, 5) Damiano Cunego Italia sa.

Kokonaiskilpailu: 1) Alberto Contador Espanja 20.30.31, 2) Valverde jäljessä 12 sekuntia, 3) Cunego –36, 4) Cadel Evans Australia sa, 5) Jean-Christophe Péraud Ranska –sa.

Ravit Joensuu Toto4 1. lähtö, sh 2140 m: 1) Hyvä Mies/Jani Ruot-

salainen 34,3 (2,6), 2) Poken Piirto 34,4 (2,83).3) Vilholan Topi 34,5 (26,02).4) Iinan Maestro 35,0 (19,61).poissa: 1, 2. Toto (4-56): 2,60 1,73-1,37-5,08 3,81.

2. lähtö, lv 2140 m: 1) Estella Luca/Tuomas Pakkanen 18,9 (2,17), 2) King Twice 19,1 (4,49).3) Jupiter Cake 19,3 (6,36).4) Zarpa V 19,9 (7,72).poissa: 1. Toto (4-3-11): 2,17 1,181,35-1,73 4,38.

3. lähtö, lv 2140 m: 1) Hot Rodney/Jarmo Saarela 19,0a (4,27), 2) Carola Coktail 19,3a (10,5).3) Sandbar’s Joy 19,5a (3,93).4) Chuckleberry 19,6a (4,8). Toto (7-5-3): 4,27 1,52-3,37-1,82 17,67.

4. lähtö, Toto4-1, sh 2140 m Tupla-Tonni: 1) Villi-Anna/Mauri Jaara 28,1 (4,52), 2) Tuiskuliinu 28,4 (44,45).3) Jenkan Jytke 28,4 (11,9).4) Timanu-Ari 29,3 (38,1). Toto (10-914): 4,52 2,42-4,89-3,31 93,04. Toto4 voitto-osuus: 12,60.

5. lähtö, Toto4-2, lv 2140 m: 1) Xanthene Kemp/Iikka Nurmonen 17,7a (4,17), 2) Masterdon 17,7a (11,78).3) Gracie Labour 17,9a (39,05).4) Monster Pine 17,9a (3,5).poissa: 8. Toto (5-2-11): 4,17 2,50-2,77-11,64 26,17.

Toto4 voitto-osuus: 32,20.

6. lähtö, Toto4-3 DUO-1, lv 2140 m: 1) So Cute/Jani Ruotsalainen 18,0a (10,59), 2) Diesel Star 18,1a (9,75).3) Cadillac Face 18,2a (2,14).4) Sing In Silence 18,6a (28,62). Toto (8-6-4): 10,59 2,66-2,31-1,44 39,08. Toto4 voitto-osuus: 125,10.

7. lähtö, Toto4-4 DUO-2, lv 2140 m TuplaTonni: 1) Dust To Dust/Henri Bollström 16,0 (12,58), 2) Flower’s Windy 16,6 (13,07).3) Big Brave 16,7 (22,02).4) Black Dunnock 16,7 (8,94).poissa: 12, 16. Toto (6-10-11): 12,58 3,74-5,24-4,87 55,92. Toto4 voitto-osuus: 746,90. Päivän Duo: 8-6, kerroin: 101,29.

8. lähtö, sh 2140 m: 1) Wilho/Heikki Mikkonen 31,8a (2,97), 2) Misca 31,8a (18,99).3) Vaheri 32,5a (16,65).4) Jalovertti 32,5a (34,72).poissa: 4, 5, 7. Toto (12-3-6): 2,97 1,67-2,84-3,97 47,51.

9. lähtö, TROIKKA-1, lv 2140 m: 1) In Beat/ Kaarlo Ahokas 18,1a (35,98), 2) Global Nationality 18,2a (4,81).3) Tyrone Jr 18,2a (2,42).4) Yoda Kemp 18,4a (19,99). Toto (14-8): 35,98 3,89-1,35-1,30 64,09. Troikka: 1186,88.

10. lähtö, lv 2140 m: 1) Wizard Count/Henri Bollström 18,8a (17,64), 2) Cocomin 18,8a (12,71).3) Rockhill Queen 18,9a (52,29).4) East Star Glide 19,0a (13,31). Toto (2-6-4): 17,64 3,45-6,53-18,61 41,17.

11. lähtö, TROIKKA-2, sh 2140 m: 1) Julianne Dahlia/Jukka-Pekka Kauhanen 30,5a x (6,56), 2) Turtsin Tähti 30,5a (2,58).3) Kerlenta 30,6a (12,91).4) Dasteri 30,7a (12,01).

Toto (1-2-4): 6,56 2,15-1,79-3,07 10,48.

Troikka: 244,59.

Toto4 pelivaihto 94 916,20 e, voitto-osuus 746,90 e Pelivaihto 324 407,20 e, yleisöä 738

Suunnistus EM-kisat Palmela, Portugali Pitkä matka, karsinta: Naiset: Erä 1: 1) Signe Söes Tanska 55.07, 2) Lena Eliasson Ruotsi 56.01, 3) Ines Brodmann Sveitsi 57.14,... 6) Riina Kuuselo Suomi 58.43, ... 11) Sofia Haajanen Suomi 1.03.32.

Erä 2: 1) Judith Wyder Sveitsi 54.21, 2) Tove Alexandersson Ruotsi 56.12, 3) Iveta Duchova Tshekki 58.32,... 5) Saila Kinni Suo-

Liiga, 6. välieräottelu Lukko–Tappara 4–2 (2–1, 1–1, 1–0) 1. erä: 4.27 Erik Riska (Petteri Nummelin– Ryan Zapolski) 1–0, 9.52 Aaron Gagnon (Ilkka Mikkola–Nummelin) 2–0 yv, 13.33 Markus Kankaanperä (Elmeri Kaksonen) 2–1.

Jäähyt: 9.27 Jukka Voutilainen T 2 min, 11.00 Filip Riska L 2 min.

2. erä: 21.22 Voutilainen (Marko Kauppinen– Tomas Plihal) 2–2 yv, 26.03 Harri Tikkanen (Antti Jaatinen–Steven Zalewski) 3–2.

Jäähyt: 20.58 Matt Generous L 2 min, 30.12 Antti Erkinjuntti T 2 min, 30.12 Nummelin L 2 min, 34.59 Riska L 2 min.

3. erä: 55.10 Ville Vahalahti (Nummelin–Gagnon) 4–2.

Jäähyt: 49.31 Josh Green T 2 min, 56.56 Tikkanen L 2 min, 59.41 Johan Larsson T 2 min, 59.41 Plihal T 2 min, 59.41 Riska L 2 min, 59.55 Kankaanperä T 2 min.

Jäähyt yhteensä: Lukko 6x2 min=12 min, Tappara 6x2 min=12 min.

Torjunnat: Ryan Zapolski L 5+3+11=19, Juha Metsola T 6+4+6=16 poissa 56.56–59.07 ja 59.26–59.41.

Tuomarit: Antti Boman–Aleksi Rantala (Iikka Kiilunen–Joonas Saha).

Yleisöä 4 066.

Ratkaiseva ottelu 12.4. Tappara–Lukko.

Mestis 3. loppuottelu (neljällä voitolla mestariksi): KooKoo–Jukurit 5–3 (2–0, 2–1, 1–2) Voitot: 3–0.

Seuraavat ottelut: 12. 4. Jukurit–KooKoo, 14. 4. KooKoo–Jukurit (jos tarvitaan).

KHL: n välierät, itälohkon 5. loppuottelu (liigafinaaleihin 4 voitolla): Magnitogorsk–Ufa ja.

1–0 (0–0, 0–0, 0–0, 1–0) 61.14 Jaroslav Habarov (Bogdan Potehin) 1–0.

Magnitogorsk liigafinaaleihin voitoin 4–1. Se kohtaa Kari Jalosen valmentaman Lev Prahan. Finaalisarja alkaa 18. huhtikuuta.

Alle 18-vuotiaiden poikien maaottelu Järvenpää Suomi–Kanada 3–2 (0–1, 2–0, 1–1) Suomen maalit: Mikko Rantanen 2, Joel Kiviranta.

Suomi kohtaa ennen MM-kotiturnausta maanantaina Lappeenrannassa Slovakian.

NHL NY Rangers–Buffalo 2–1 (0–0, 1–1, 1–0) Carolina–Washington 2–5 (0–1, 1–2, 1–2) Montreal–NY Islanders 0–2 (0–0, 0–2, 0–0) Ottawa–New Jersey vl.

2–1 (0–0, 1–1, 0–0, 0–0, 1–0) Tampa Bay–Philadelphia 4–2 (1–0, 0–1, 3–1) T: Valtteri Filppula 0+1 Florida–Toronto 4–2 (1–0, 1–1, 2–1) F: Sean Bergenheim 0+2 Nashville–Phoenix 2–0 (0–0, 1–0, 1–0) N: Pekka Rinne 29/29 torjuntaa Minnesota–St. Louis 4–2 (1–0, 2–2, 1–0) M. Erik Haula 0+1 Winnipeg–Boston vl.2–1 (0–1, 0–0, 1–0, 0–0, 1–0) Edmonton–Los Angeles 0–3 (0–2, 0–1, 0–0) Vancouver–Colorado 2–4 (1–1, 0–0, 1–3)

Itälohko: Boston Pittsburgh Montreal Tampa Bay NY Rangers Philadelphia Columbus

80 80 81 80 81 80 80

53 51 45 44 45 41 42

9 18 5 24 8 28 9 27 5 31 9 30 7 31

255– 173 115 244– 200 107 214– 204 98 236– 213 97 218– 192 95 227– 226 91 226– 211 91

Detroit Washington New Jersey Ottawa Toronto Carolina NY Islanders Florida Buffalo

80 80 80 80 81 80 80 81 80

38 15 27 37 13 30 34 17 29 35 14 31 38 8 35 34 11 35 32 11 37 29 8 44 21 9 50

218– 228 231– 239 192– 203 232– 263 231– 255 199– 224 218– 262 194– 265 153– 240

91 87 85 84 84 79 75 66 51

Länsilohko: Anaheim 80 Colorado 80 St. Louis 80 Chicago 80 San Jose 80 Los Angeles 81 Minnesota 81 Dallas 80 Phoenix 80 Nashville 80 Winnipeg 81 Vancouver 80 Calgary 80 Edmonton 81

52 8 20 52 7 21 52 7 21 46 15 19 49 9 22 46 7 28 43 12 26 39 11 30 36 15 29 36 12 32 36 10 35 35 11 34 35 7 38 28 9 44

259– 204 112 247– 212 111 248– 185 111 262– 209 107 241– 197 107 203– 170 99 204– 199 98 231– 226 89 212– 227 87 202– 234 84 222– 234 82 189– 217 81 205– 231 77 198– 268 65

Painonnosto EM-kilpailut Tel Aviv, Israel Miehet, 94 kg: 1) Adrian Zielinski Puola 390 kg (tempaus 180 + työntö 210), 2) Tomasz Zielinski Puola 380 (170 + 210), 3) Vasil Gospodinov Bulgaria 379 (174 + 205),... 6) Miika Antti-Roiko Suomi 355 (154 + 201 SE), 11) Eero Retulainen Suomi 328 (150 + 178).

Pyöräily Maantiepyöräilyn Baskimaan ympäriajo, 5/6 etappi (160,2 km): Xmein 1) Ben Swift Britannia 3.56.56, 2) Alejandro Valverde Espanja sama aika, 3) Michal Kwiatkowski Puola sa, 4) Tom Jelte Slagter Hollanti sa, 5) Damiano Cunego Italia sa.

Kokonaiskilpailu: 1) Alberto Contador Espanja 20.30.31, 2) Valverde jäljessä 12 sekuntia, 3) Cunego –36, 4) Cadel Evans Australia sa, 5) Jean-Christophe Péraud Ranska –sa.

Ravit Joensuu Toto4 1. lähtö, sh 2140 m: 1) Hyvä Mies/Jani Ruotsalainen 34,3 (2,6), 2) Poken Piirto 34,4

Eurojackpot Päänumerot: 2, 9, 17, 25, 29 Tähtinumerot: 3, 5 Voitonjako: 5+2 oikein 1 kpl voitto-osuus 61 170 752,70 e, 5+1 oikein 137 166,50 e, 5 oikein 40 121,20 e, 4+2 oikein 1 693,00 e, 4+1 oikein 137,00 e, 4 oikein 71,80 e, 3+2 oikein 34,30 e, 3+1 oikein 15,80 e, 2+2 oikein 11,30 e, 3 oikein 11,30 e, 1+2 oikein 8,00 e, 2+1 oikein 7,10 e

Toto75 1. lähtö: 14 Justine’s Joy, poissa: 2 2. lähtö: 3 Suivikas, poissa: 10 3. lähtö: 9 Casper Downhill, poissa: 2, 3, 7 4. lähtö: 12 Tuikun Poju, poissa: 8, 10 5. lähtö: 3 Taruntuuli, poissa: 6. lähtö: 9 Breedlove, poissa: 7. lähtö: 3 El Catwalk, poissa: 9 Voitonjako: 7 oikein voitto-osuus 4451,90 e., 6 oikein voitto-osuus 11,60 e., 5 oikein voitto-osuus 1,50 e.

Keno Päiväarvonta Oikeat numerot: 5, 11, 14, 20, 21, 22, 23, 25, 26, 27, 32, 33, 34, 39, 42, 57, 58, 59, 65, 67 Kunkkunumero: 65 Ilta-arvonta Oikeat numerot: 6, 7, 10, 12, 14, 29, 33, 37, 41, 44, 46, 52, 53, 54, 56, 57, 59, 61, 64, 68 Kunkkunumero: 57

Vakio 1 Oikea rivi: 1X1 2X2 2X1 X11 2 Voitonjako: 13 oikein 2 kpl voitto-osuus 60 074,60 e, 12 oikein voitto-osuus 1 060,10 e, 11 oikein voitto-osuus 79,10 e, 10 oikein voitto-osuus 15,90 e.

MiniVakio: 7 oikein 78 kpl voitto-osuus 292,20 e.

Perjantai-Jokeri Jokerinumero: 9 5 9 1 7 4 6 Voitonjako: 7 oikein 1 kpl voitto-osuus 1 000 000,00 e, 6 oikein 9 697,60 e, 5 oikein 658,10 e, 4 oikein 50,90 e, 3 oikein 7,20 e, 2 oikein 2,50 e

Lotto Oikeat numerot: 4, 13, 17, 27, 31, 34, 36 Lisänumerot: 5, 33 Tuplausnumero: 6

Lauantai-Jokeri Jokerinumero: 8 5 7 4 0 5 7

48 K1

KOELEHTI

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

UUDISTA KOTISI ILME

Ansaitset paremman keittiön.

Remontoimme takuutyönä

Tervetuloa tutustumaan Pohjois-Suomen suurimpaan keittiönäyttelyyn.

Nyt jouluksi keittiö kuntoon! Meiltä kotimaiset keittiöt, kylpyhuonekalusteet ja säilytysjärjestelmät sekä ammattitaitoinen suunnittelu- ja asennuspalvelu.

kylpyhuoneet

saunat keittiöt sisustukset vesikatot ulkovuoraukset kosteusvauriokorjaukset sähkötyöt

Varaa maksuton suunnitteluaika: keittiomaailma.fi

Ansaitset paremman keittiön

p. 020 741 5060

Oulu, Kempeleentie 9 1 0 0 0 1 -!

www.remonttiidea.fi

Lankapuhelinliittymästä 0,0835 /puh. + 0,0702/min - Matkapuhelinliittymästä 0,0835 /puh. + 0,1717/min (alv 24%)

Lankaliittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min.Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min.

K-Supermarket Joutsensillan yhteydessä, Paljetie 4 HAUKIPUTAAN ELINTARVIKEOSASTOLTA: 5 l (0,50)

Yamahan edullisin ”kotipiano” vasarakoskettimilla ja uudella äänilähteellä.

- pakkaskestävyys -20 °C - ei jälleenmyyjille

799,-

hinta vain

Erästäjä KUMISAAPPAAT – koot 39-46 – väri musta

1690,hinta vain

500 ml (5.90 €)

2

sis. penkin!

95

k s e YAMAHA NU-1 n k pa u a ik k k i i us M n me

Po4499,-

WWW.MUSIIKKIKULLAS.FI

Lapin Muovin ERÄSÄKIT

2 7900 50

ASEKAAPPI

49 890

– 4:lle aseelle

90

130 x 150 cm

/skk

695

Suojaa sateelta!

KEVYTPEITTEET 2x3m 3x5m 4x6m 6 x 10 m

2

4

50 /kpl

95 /kpl

7

19

95 /kpl

90 /kpl

Haukiputaan puutarhamyymälästä:

VALTAVA VALIKOIMA KASVEJA SYYSISTUTUKSIIN!

KELLOKANERVAT 8 kpl / ltk

(yksittäin 2,50)

8 kpl

16

90 /ltk

495 595 /kg

(2 kpl/asiakas)

/kg

HINTAPOMMI!!!!

VALIO OLTERMANNI 17% 450 g (5,55/kg) – Venäjän vientituote – norm. 5,68 €/pkt

RÖNKÄ Oy Jauhettu NAUDAN PAISTI 5% 300 g (9,96 €/kg)

VAIN

500 299 595 495 395 069 179 179 2 pkt

/pkt

RÖNKÄ Oy Naudan PAISTISUIKALE /rasia JA -KUUTIO 400 g (14,87 €/kg) Meri-Lapin KARITSAJAUHELIHA /rasia 400 g (12,37 €/kg) – pakaste

Kariniemi Broilerin MINUUTTIPIHVIT

350–390 g (10,12–11,28 €/kg)

Puolan Paula Red OMENA Suomalainen PORKKANA 2 kg (0,89 €/kg)

UU T

hjois-Suo

n. 1,5 kg

KAUNIS KOTI KOIRANRUOKA FLEECEHUOPA 10 kg (0.89 €/kg)

Tervetuloa tutustumaan myymäläämme!

Hybrid-Piano Akustisen pianon koskettimisto ja koneisto. Lähes akustinen piano ! ja Aina vireessä! us

/pullo

/kpl

CLP430

Hk Viljapossun ULKOFILEE

4 KPL

Prego SÄHKÖSAVUSTIN 1100W

90

/pari

Suomalainen SAUNAN TEHOPESU

YDP142 Loistava ääninen digipiano flyygelimäisellä kosketuksella.

9 1995 VAIN

4 KANNUA

Tuore 500 KG / ERÄ NORJAN LOHI 2–3 kg VAIN

UU S!! !

Roco TUULILASIN PESUNESTE

VAASAN RUISPALAT

tumma herkku 9 kpl/450 g (3,97 €/kg)

/pkt

/kg

/pss

/pkt

OULU JOUTSENSILTA Paljekuja 5.

O

Torikatu 12, 90100 Oulu. 08-5146 415

A AVOINNA ARK. 10–20, LA 10–18, SU 12–18, P. 040 864 3877

HAUKIPUDAS Annalankankaantie 1.

AVOINNA A ARK. 7–21, LA 7–18 JA SU 12–18, P. 040 864 3803

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014

K2 49

KOELEHTI

OULU: Kirkkokatu 27 A, 3. krs, p. 08 375 190 IIN PISTE: Valtarintie 2, p. 050 466 4899 – Ei toimistomaksua NETTIAJANVARAUS www.furka.fi

KULTTUURI IHMISET MIELIPIDE MATKAILU TV JA RADIO

Aikatunnelin uudet herrat Pekka Pohjanheimo ja Juha Moisala ottavat ensi viikonvaihteessa haltuunsa Suomen vanhimpiin elektronisen musiikin tapahtumiin lukeutuvan Time Tunnelin.

K2 KULTTUURI, SIVUT 50–51

POIKA MANCINI: Janne Kuustien näyttämöversio Kauko Röyhkän romaanista hurmasi kriitikon.

Thelma Åkers: EU:n ulkopuolelta tulevilla lentoemännillä oltava samat työehdot kuin suomalaisilla.

K2 KULTTUURI, SIVU 52

K2 SUNNUNTAIKASVO, SIVU 50

50 K2

TIISTAI 30. SYYSKUUTA 2014

//KULTTUURI

3D-MAPPING: Rautakiskoista tehdyt kuutiot on päällystetty valkoisella muovilevyllä. Palikoista kootaan lavalle geometrinen rakennelma, jonka pinnoille ammutaan grafiikkaa kolmen videotykin voimin.

Limureivien nuorempi sukupolvi ›› Suomen vanhimpiin elektronisen musiikin tapahtumiin

lukeutuva Time Tunnel siirtyy uusille järjestäjille.

Youth Control lyhyesti Kymmenhenkinen tuotantoyhtiö Youth Control aloitti toimintansa virallisesti heinäkuussa.

Mukana on muun muassa graafikoita, mainosalan ihmisiä, muusikoita, tuottajia ja videoammattilaisia.

Time Tunnel on Youth Controlin ensimmäinen iso tapahtumatuotanto. Lisäksi vireillä ovat kustantamo, levy-yhtiö ja musiikkivideoita.

Tapahtuman järjestämisen lisäksi osa Youth Controlin jäsenistä esiintyy tämän vuoden Time Tunnelissa: Juha Moisala soittaa levyjä Smok-nimellä ja Timo Juuti on osa TJH87-ryhmää.

Youth Control julkaisi elokuussa TJH87:n sinkun Good Life ft.

Gamble & Burke, joka voitti YleX:n rytmibarometrin ja on puolalaisen Planeta FM -radiokanavan soittolistan ykkösenä. Kappaleelle tuotettiin myös animoitu musiikkivideo.

RIIKKA TUOMIVAARA JARMO KONTIAINEN KUVAT KALEVA/OULU

Hintasta löytyy halli, jonka sisällä rakennetaan tämän vuoden Time Tunnelin suurinta yllätystä.

86 metriä rautakiskoa, 250 siipimutteria ja 25 neliötä valkoista muovilevyä. Näistä materiaaleista on viime kuukausien aikana koottu kuutioita, jotka asetetaan lavalle dj:n seuraksi.

Mutta ennen valojen syttymistä on monta asiaa hoidettavana.

21. kertaa järjestettävä Time Tunnel on yksi Suomen vanhimmista elektronisen musiikin tapahtumista. Se sai alkunsa kulttuuritalo Valveella, silloisella Nukulla, järjestetystä limureiveistä ja kulki Ravintola Foxin ja Seurahuoneen kautta nykyiselle paikalleen Oulun kaupunginteatterille.

Alusta asti tapahtuman on järjestänyt H.A.N.D. Productions eli Jori Nissinen, Jari Rikkinen ja Rene Tauriainen.

Tänä vuonna tapahtuma tekee sukupolvenvaihdoksen, kun järjestäminen siirretään oululaiselle Youth Control -ryhmälle.

– Meille on tärkeää, että tapahtuma kehittyy ja uudistuu. Oma elämäntilanne on sellainen, että Ti-

me Tunnelille on aika saada tuoretta verta tekemiseen, Jori Nissinen sanoo.

Pitkän historian omaavaa kulttuuritapahtumaa ei kuitenkaan noin vain heitellä järjestäjältä toiselle.

Nissisen mukaan tänä vuonna eletään siirtymävaihetta, jotta lasku olisi kummallekin osapuolelle mahdollisimman pehmeä. Vanhat järjestäjät siirtävät taitotietoa uudelle porukalle.

Vuosien varrella kertyneet kontaktit, sopimusmallit ja monet muut käytännön asiat ovat Time Tunnelin kokoluokan tapahtumassa kullanarvoisia.

– Näissä asioissa vielä jelpin poikia. Tapahtuman jälkeen käydään läpi, mikä meni putkeen ja missä on vielä kehitettävää, Nissinen kertoo.

Viime vuonna tapahtuma juhli 20-vuotispäiviään ja sen kunniaksi otettiin käyttöön kolmas näyttämö. Alue kuitenkin todettiin liian suureksi.

– Tänä vuonna on pyritty saamaan aikaan sopivan tiivis tunnelma. Lavoja on kaksi, ja niissä kummassakin on täysi klubi päällä. Lämpiö toimii lounge-alueena, kuvailee Timo Juuti Youth Controlista.

Nissisen mielestä on älytöntä tehdä joka vuosi niin paljon töitä viiden ja puolen tunnin vuoksi.

Hän väläyttää mahdollisuutta kaksipäiväisestä Time Tunnelista.

– Ihan samalla vaivalla ja työmäärällä tapahtumaa voitaisiin venyttää. Siinä on yksi haaste uudelle porukalle.

Sukupolvenvaihdoksen myötä

Time Tunnel muuttuu, mutta hienovaraisesti. Nissinen kuvailee uutta porukkaa ”kivaksi kasvojenpesuksi” tapahtumalle.

Sisällöntuotanto on siirretty jo kokonaan uusien järjestäjien harteille.

Artistikattauksen lisäksi myös eri huoneiden musiikilliset painopisteet muuttuvat. Yläkerran soul- ja

K2 51

TIISTAI 30. SYYSKUUTA 2014

//KULTTUURI TEIJA SOINI

Punkhan meillä oli, mutta mihin jäi mod KOLUMNI VEVESA KÄRKI vesa.karki@kaleva.fi

L

21 vuotta Time Tunnelia järjestänyt Jori Nissinen (keskellä) siirtyy pikkuhiljaa takavasemmalle ja oululainen Youth Control ottaa ohjat käsiinsä.

Timo Juuti ja Juha Moisala ovat Nissisen kanssa vanhoja .tuttuja, joten tapahtuman järjestämiseen saatiin pehmeä lasku.

simmäisen kerran vuonna 1999.

– Silloin syntyi vahva kokemus siitä, että löysin oman paikkani. En ollut aikaisemmin kuullut sellaista musiikkia, mutta pian sen jälkeen aloin soittamaan itsekin levyjä, Moisala muistelee.

Nissinenkin intoutuu hetkeksi muistelemaan menneitä. Aikoja, jolloin dj-pöydän taakse piti raahata satoja kiloja vinyylejä. Elektronisen musiikin tekemisen ja soittamisen kustannukset olivat aivan toista luokkaa.

– Otin lainaa, että sain ostaa levyjä. Pikku hiljaa maksoin sitten keikoilta saaduilta rahoilta takaisin, hän hymähtää.

– Nyt riittää pieni muistitikku, Moisala ja Juuti lisäävät.

funk -painotteinen lounge muuttuu klubitilaksi.

– Pyrimme pitämään tapahtuman sellaisena, että jos on ennen nauttinut Time Tunnelista, niin varmasti tulee nauttimaan jatkossakin. Uudistumme kunnioittamalla vanhaa, Juuti kuvailee.

Tämän vuoden pääesiintyjä on ensimmäistä kertaa Oulussa esiin-

tyvä ranskalainen Fred Falke.

Muuten ohjelmistossa on luotettu suomalaiseen osaamiseen, joka on järjestäjien mukaan myös kestää kansainvälisen vertailun.

Monen oululaisen elektronisen musiikin harrastun on alkanut Time Tunnelista. Youth Controlin Juha Moisala vieraili tapahtumassa en-

Vaikka dj-pöydän taakse ei enää tarvitse raahata vinyylirivistöä, riittää lavatekniikassa töitä. Pääsemme takaisin projektiin, joka rakentuu Hintan hallissa.

Time Tunneliin on joka vuosi pyritty tuomaan uusi mieleenpainuva lavashow, ja uudet järjestäjät aikovat pitää perinteen yllä.

Youth Controlin jäsenet ovat vääntäneet rautakiskoa kuutioiksi ja laittaneet päälle valkoista muovilevyä. Kuutioita rakennetaan Time Tunnelia varten yhteensä 20 kappaletta. Valkoisen muovilevyn lisäksi kaikki tarvittava on löytynyt K-Raudasta.

Palikoista kootaan lavalle geometrinen rakennelma, jonka pinnoille ammutaan grafiikkaa kol-

men videotykin voimin. Tällainen 3D mapping -tekniikka on Suomessa vielä harvinaista.

– Tavallisempaa on, että videota heijastetaan esimerkiksi rakennuksiin, mutta esiintymislavan ja visuaalisen ilmeen rakentamista 3D mappingin ympärille ei meidän tietääksemme ole Suomessa vielä tehty, Juuti sanoo.

– Grafiikka on suunniteltu juuri kyseistä rakennelmaa varten.

Syntyy visuaalinen elementti, joka näyttää kolmiulotteiselta.

Jori Nissinen kuuntelee vieressä tyytyväinen ilme kasvoillaan.

– Juuri tällaista uutta näkökulmaa tapahtuma kaipaa.6

Time Tunnelin ohjelma Time Tunnel järjestetään Oulun kaupunginteatterissa tänään lauantaina kello 22–04.

Liput ennakkoon 20–22,5 euroa, ovelta 25 euroa.

Pääsali 22–23 Smok 23–00.30 Skasi 00.30–02.00 Fred Falke 02.00–03.30 DJ Orion Klubi 22.–23.30 Somepoe 23.30–00.30 TJH87 00.30–02-.00 Cryeye & MKRF 02.00–03.30 Koobra

ättähatut, diinarit, punkkarit, hevarit, mustahuulet...

Suomalaisnuoret ovat kautta aikojen omaksuneet kiitettävän nopeasti erilaiset nuorisokulttuurivirtaukset.

Vaikutteet ovat kulkeneet television, elokuvien ja lehtien välityksellä kaupunkien lähiöihin ja maaseudun kyliin. Ja eipä aikaakaan, kun teinit ovat pukeutuneet asiaankuuluviin heimovaatteisiin ja -kampauksiin.

Nuorisokulttuureille on ollut ominaista myös se, että oman klaanin ja vääräuskoisten välille on kehitetty ties minkälaisia rajariitoja, jotka pahimmillaan ovat yltyneet suunsoiton lisäksi suoranaiseksi joukkotappeluksi.

Monien muistissa ovat punkkareiden ja diinareiden yhteenotot 1970- ja 1980-lukujen vaihteesta.

Kun vanha innostuu muistelemaan, niin jotenkin hämmästyy siitä, ettei brittien modkulttuuri koskaan ole levinnyt oikein toden teolla Suomeen.

Modeihin liittyy monia hienoja piirteitä, kuten brittibändien The Whon ja The Jamin diggaaminen, tyylikkäät maiharit, niin ja tietysti skootterit.

Skootteri ja erityisesti italialainen Vespa kuuluu modin sotisopaan kuin hakaneula punkkarin poskeen.

Tyypillinen mod-Vespa on koristeltu peileillä, ja niitä riittää jopa kymmeniä yhteen menopeliin. Internet tarjoaa loistavia kuvia näistä tuunatuista Vespoista. Muutakin pientä kivaa voi löytyä, mutta peileistään mod-Vespa tunnetaan.

Ja kun muistelemiselta ehtii avata silmät, niin huomaakin, että harmaasta massasta erottuvien nuorisokulttuuriryhmien aika on ohitse.

Eikä mikään ihme, sillä teinit hakevat maailmankuvaansa rakennuspuita pirstaleisesta internetistä yhtä totuutta tarjoavan Suosikin tai Yleisradion sijaan.

Tulevaisuuden toivot kokoontuvat some-avaruudessa perinteisten parkkipaikkojen ja ostoskeskusten sijaan. Yhteen heimoon kuulumista liputetaan kännykän värikuorilla tai kavereille jaettu Spotify-soittolistoilla.

Saa siinä ulkopuolinen sivustatarkkailija ihmetellä, millä enää erottaa tyttären äidistä tai punkin hämystä.

Jos niistä kaupungin kahdesta hevarista päästään vielä eroon, niin mitä meille jäljelle jää.6

52 K2

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

KOELEHTI

//KULTTUURI

Kaisu Sirviö: Punainen aksentti. Kivilitografia, 2014. Sirviön teosten luontoaiheina toistuvat kasvit, linnut, kukat ja puut.

Vanhojen laattojen värittämää KUVATAIDE Kaisu Sirviön teoksia Galleria Harmajassa Oulussa, Torikatu 22, 28.9. saakka.

Taidemaalari, graafikko Kuutti Lavonen kuvailee taidegraafikko Kaisu Sirviön (s. 1954) tuotantoa runollisesti: ”Sirviön sivellin koskettaa mielen liikkeitä, kasvun ideaa, myös mikrokosmoksen solutasoa... Jokainen lehti, täplä, kukinto, kaari tai varsi ylistävät luonnon päättymätöntä uuteen silmuun kohoavaa pyrintöä.”

Alkujaan haapajärvisen, sittemmin helsinkiläistyneen taiteilijan päätekniikka on ikiaikainen grafii-

Kriitikon arvio

Plussaa: Taiteilija hallitsee tekniikan yhdistellen taidokkaasti villiä ja tarkkaa viivaa Miinusta: Luontoaiheista, abstraktia ja esittävää yhdistävää grafiikkaa tehdään niin paljon, että on haasteellista tarjota katsojalle sen tiimoilta jotain uutta

Syksy puutarhassa. Kivilitografia, 2013.

kanmenetelmä, kivilitografia.

Aluksi Sirviö hioo jo tuhansia kuvia vedostaneen kalkkikivilaatan, jonka jälkeen hän maalaa kuvan

kuurnatun kiven pintaan rasvaista tussinestettä käyttäen.

Sitten hän syövyttää kiven niin, että värin valöörit nousisivat rikkaana esille vedostuksessa. Lopuksi taiteilija telaa värin kivelle ja suorittaa vedostuksen.

Teoksen jokainen väri vedostetaan erikseen omalta kiveltä. Työ on hidasta ja monivaiheista, mutta teknisesti taidokkaan prosessin lopputuloksena on historiaa ja nykyhetkeä yhdistävä sävyjen ja valöörien hallittu leikki.

Harmajan ripustuksessa on mukana myös kolme tuoretta tussimaalausta. Ne sulautuvat grafiikan joukkoon niin luontevasti, että ensisiltmäykseltä tekniikoiden eroa

tuskin huomaa.

Sirviön maalaukselliset, luontoaiheiset kuvat soljuvat abstraktin ekspressionismin ja esittävän välimaastossa. Taiteilijan sivellin lentää, valuttaa ja räiskii, toisaalla taas se keskittyy tarkkaan viivaan ja pedantteihin yksityiskohtiin.

Teoksissa on kiinalaisen ja japanilaisen maalaustaiteen pieteettiä ja rauhaa sekä paikoin mausteena action paintingin kaltaista heittäytymistä ja kahlitsematonta energiaa.

Tämä kaksijakoisuus luo kuvataiteissa sinänsä paljon tulkittuun aihepiiriin särmää ja moniulotteisuutta.

TERHI PELTONEN

Leikki kantaa läpi elämän KUVATAIDE Parasta ennen. Maija Paavolan näyttely Galleria 5:ssä Oulussa, Hallituskatu 5, 28.9. saakka.

Pienoistekstiileissään oululainen tekstiilitaiteilija Maija Paavola (s.

1946) on aina ollut leikkimielinen kokeilija. Monenlaisia eri työtapoja ja yllättäviä materiaaleja yhdistelemällä hän on luonut teoksia, jotka

ihastuttavat yksityiskohtiensa rikkaudella. Usein Paavolan teokset muistuttavat jotain orgaanista, kuten kukkaa tai vaikka sammaleen peittämää puunpalaa. Työt ovat kauniita - niissä on silkkiä, helmiä ja kimallettakin - ja jollakin tavalla niissä samanaikaisesti itää aina myös muutos ja vääjäämättä koittava taittuminen kohti mätänemistä ja lakastumista.

Paavola kertoo näyttelyn saa-

neen alkunsa pohdinnasta, voiko hän vielä nyt ikääntyessään löytää muistoistaan itsensä myös pienenä lapsena. Lapsuudesta kertoo erityisesti metalligrafiikka, joka muodostaa muistojen kultaaman kuvakertomuksen pienen tytön, ja usein myös hänen ystävänsä, leikeistä suurten kukkien keskellä.

Jatkumo on selkeä. Se sama lapsuuden kokemusmaailma, jonka voi aistia taiteilijan grafiikasta, elää

edelleen vahvasti hänen tekstiiliteoksissaan.

Näyttely ei pyri tihkumaan pelkkää iloa ja onnea. Myös tummia sävyjä on mukana muun muassa ihmisen elämääkin koskevien ”parasta ennen” - viittausten kautta. Mutta jotenkin vaan kaikesta siitä elämästä, mikä näyttelystä välittyy, tulee onnelliseksi.

LEENA KANGAS

Raakile Maija Paavolan marjojen sarjasta.

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014

Muista myös Maailma heijastuksen takana Vielä ehtii! Reflection. Kati Leinosen valokuvia Pohjoisen valokuvakeskuksen galleriassa Oulussa, Hallituskatu 7, 7.9. saakka.

Urheilua täydestä sydämestä Maiju Torvisen valokuvia Suomen paralympiamitalistien suurista hetkistä esillä Haukiputaan kirjastossa, Jokelantie 1, 30.9. saakka. Näyttely on osa Kirjavaa kulttuuria – erityisryhmien taidetta -tapahtumakokonaisuutta.

Esittävyyttä kohti Vielä ehtii! REAL / FIKTIO / 50.

Jouko Korkalan näyttely Galleria 5:ssä Oulussa,

Hallituskatu 5, 7.9. saakka.

Kohtauksia kiiltokuvien keskellä Vielä ehtii! Tyttö ja tiikeri. Karoliina Paapan valokuvia Pohjoisen valokuvakeskuksen galleriassa Oulussa, Hallituskatu 7, 7.9. saakka.

Taide on kaupungin osa Kaupungin muisti. Paikkasidonnaisen taiteen projekti Kemin taidemuseossa, Marina Takalonkatu 3, ja Kemin kaupunkitilassa 21.9. saakka.

Ajopuita ja robotiikkaa Jazztaiteilijat 2014. Teija ja Pekka Isorättyän näyttely Aineen taidemuseossa Torniossa, Torikatu 2, 28.9. saakka.

Paula Blåfield: Rainbow ladies. Taustalla selin Voodoo baby, seinällä Tuija Arina-Sundelinin maalauksia.

Kanikuoron säestämä näyttely KUVATAIDE Elukat ja maisemat. Paula Blåfieldin ja Tuija Arina-Sundelinin teoksia Galleria Myötätuulessa Raahessa, Kirkkokatu 28, 26.9. saakka.

Kauppaporvarin kiinteistön alaovelle asti kantautuu jostain vaimea melodia. Äänen lähde löytyy kolmannen kerroksen galleriasta, jossa vaasalaisen kuvanveistäjä Paula Blåfieldin (s. 1960) keraamiset jänikset ynisevät yhteen ääneen teoksessa Ruohikkometsän sekakanikuoro.

Blåfieldin teokset ovat leikkisiä. Eläinhahmot toimivat niissä usein tulkkeina ihmisten välisille asioille. Tai sitten viestiä kantaa Blåfieldin omamuotoinen kansa, pökkelömäinen, lähes kaulaton pusuhuulinen ja sinisilmäinen joukko.

Voodoo-naulojaan myöten primitiivisen taiteen ilmaisua lähentyvät hahmot sopivat hyvin yhteen teosten suorasanaisten viestien kanssa: uskotko siihen, mitä tahdot?

Näyttelyripustuksen kannalta ongelmallisempi on Blåfieldin vähän vanhempi teos Talo. Sii-

nä kuvitteellisen talon 12 asukasta ovat patsaina esillä kukin omassa lokerossaan kuin takavuosien Kymppitonni-tv-visailun kulisseissa.

Jokaiseen hahmoon liittyy myös kirjailija Magnus Lindholmin kirjoittama tarina. Teoskuvat ja tekstit ovat aikoinaan (2006) ilmestyneet myös seinäkalenterina. Koko projektin esitteleminen saa tässä yhteydessä vähän liikaa painoarvoa.

Näyttelyn toinen vaasalainen tekijä on Tuija Arina-Sundelin (s. 1954), paljon grafiikkaakin tehnyt taiteilija, joka tällä kertaa tuo esille pääasiassa maalauksiaan. Maisema on niistä useimpien lähtökohtana.

Myös sarjallisuus on ArinaSundelinin teoksille tyypillistä ja ehdottomasti motivoitua – kaksi neliosaista maisemasarjaa nousee esille teosten joukosta.

Myrskyn jälkeen -sarjassa iltarusko punaa vielä osittain veden vallassa olevan maan.

Neljä versiota samasta maisemasta kuuluu myös kokonaisuuteen Eilen – Tänään – Huomenna – Ylihuomenna. Mukana on siis myös lupaus tulevasta.

LEENA KANGAS

K2 53

54 K2

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

//KULTTUURI

Afganistanin aroilla, talvisodan hengessä ›› Paula Vesalan draama purkaa ristiriitaisen operaation

merkitystä suomalaisen rauhanturvaajan näkökulmasta. ›› PMMP-yhtyeestä tuttu näytelmäkirjailija starttaa yhteiskunnallisen debatin siitä, mitä seuraa, jos liitymme Natoon.

HANNA KOIKKALAINEN

MIKKO I. ELO

– Suomessa ratsastetaan edelleen sankarillisella sotamyytillä. Kun nuori poika lähtee Suomesta Afganistaniin, jossain mielen pohjukoissa saattaa välkkyä, että minäkin pääsen nyt sotaan niin kuin pappa aikoinaan.

Afganistanin kriisinhallintaan tähdännyt Naton ISAF-operaatio päättyy pian. On tilinteon hetki – myös Suomessa, joka on ollut operaatiossa aktiivinen sotilaallinen toimija.

Yksi tilintekijöistä on PMMP-yhtyeestä tuttu Paula Vesala. Maanantaina Helsingin Koko-teatterissa saa kantaesityksensä Vesalan kirjoittama Afganistan-näytelmä, joka käsittelee suomalaisten rauhanturvaajien oloja. Sytykkeen Vesala sai veljeltään, joka palveli Afganistanissa rauhanturvaajana.

Vesalan veli on jatkanut kotiuduttuaan sotilasuralla, mutta kaikille veljen kollegoille ei ole käynyt hyvin. Läheisiä työtovereita on jäänyt huumekoukkuun tai päätynyt itsemurhaan. Kaksi suomalaista kuoli jo Afganistanin taisteluissa.

– Suomi on ollut sodassa osapuolena, vaikka vastakkainen retoriikka on mennyt täällä ihan täysillä läpi, Vesala sivaltaa.

– Olen hyvin pettynyt siihen, kuinka vähän Suomessa on herätty pohtimaan sitä, mistä tässä operaatiossa on oikeastaan kyse.

Muissa Pohjoismaissa keskustelu on käynyt vilkkaana ja avoimena.

Paula Vesala haastatteli näytelmäänsä varten paitsi veljeään, myös useita muita Afganistanissa palvelleita. Tekstistä tuli ihmisläheinen, osittain päänsisäinenkin.

– Pojat yöpyvät kontissa, kaukaisessa maassa, joka on kaunis ja karu. Suomen lippu koristaa kontin seinää. Poika makaa valveilla, seuranaan huonekaveri ja tämän oireet, Vesala kuvailee.

Moni Vesalan haastateltavista kertoi, kuinka jännittävää oli mennä sotaan ja päästä mahdollisesti jopa ampumaan. Sitten jouduttiin lähes kylmiltään keskelle konfliktitilannetta ilman yksiselitteistä tietoa siitä, kenen riveissä seisotaan ja minkä takia taistellaan.

– Olemme nyt sellaisessa tilan-

Afganistan Paula Vesala kirjoitti Afganistannäytelmän kouluprojektina opiskellessaan dramaturgiaa Teatterikorkeakoulussa.

Afganistan esitettiin lyhytnäytelmänä TeaK:ssa vuonna 2012, mutta nyt saa kantaesityksensä uusi, kokopitkä versio.

Afganistan saa kantaesityksensä Koko-teatterissa Helsingissä 15. syyskuuta.

Porissa näytelmä esitetään 16. ja 17. lokakuuta Rakastajat-teatterin Studio Hilkassa.

Keväällä 2015 näytelmä nähdään Teatteri Telakalla Tampereella ja Tehdas-teatterissa Turussa.

Ohjaajana Tapio Kankaanpää, näyttelijöinä Taru Huokkola, Ida Sofia Fleming ja Jarno Malinen.

”Olen hyvin pettynyt siihen, kuinka vähän Suomessa on herätty pohtimaan sitä, mistä tässä operaatiossa on oikeastaan kyse.”

Paula Vesala, käsikirjoittaja teessa, että Suomessa on sodan uhreja, joilla ei ole kunnollista väylää purkaa kokemuksiaan.

– Afganistan-operaatio kytkeytyy suoraan paitsi keskusteluun Natoon liittymisestä, myös Ukrainan kriisiin ja suurvaltojen suhteisiin.

Olisi tärkeää hahmottaa, mihin me oikein lähdemme mukaan, jos liitymme Natoon, Vesala muistuttaa.

Taustatyön aikana Vesala on ymmärtänyt kuinka länsimaalaistuneen luupin läpi suomalaiset maailman tapahtumia katsovat.

– Länsimaissa ei edes yritetä ymmärtää paikallista klaanikulttuuria. Sen sijaan Yhdysvalloista lähetetään vaativiin tehtäviin ja tuntemattomiin oloihin rikoksista tuomittuja, joilta kysytään, lähdetkö vankilaan vai Afganistaniin.

Puhe väittää yhtä, keho kertoo toista

Paula Vesala pyrki Afganistan-näytelmää kirjoittaessaan samaan läheisyyteen kuin lauluja sanoittaessaan.

– Mitä henkilökohtaisemmin kirjoitan, sen ymmärrettävämpi lopputulos on ihmisille, hän perustelee.

– Menkää tyhjentämään ruokakonttia, ne tuo tänne ruotsalaisten ja norjalaisten ruumiita.

– Ei ku ei tartte, nää kontit on liian lämpimiä ruumiille.

Rauhanturvaajien repliikit kaikuvat Porin Annankatu 6:n harjoitussalissa. Näyttelijät Taru Huokkola, Ida Sofia Fleming ja Jarno Malinen huhkivat tosissaan, sillä tuleva esitys on täynnä liikettä.

Ohjaaja Tapio Kankaanpään johtama työryhmä valmistelee Afganistania kohti kantaesitystä.

Paula Vesalan kirjoittama henkilödraama muovautuu kohti fyysistä, kehollista teatteria.

– Me käsittelemme ruumiin ja mielen yhteyttä, rauhanturvaajan psykofyysistä kokemusta. Koreografialla ja musiikilla on toteutuksessamme iso merkitys, Kankaanpää kertoo.

On kohtauksia, joissa repliikki

väittää yhtä ja kehonkieli kertoo jotain aivan päinvastaista.

Näytelmä hyödyntää aihepiirin epämääräisyyttä ja laajuutta suuntaamalla kysymysmerkkejä suoraan kohti katsojaa. Esimerkiksi haastattelukohtauksessa medialle tarjotaan monta vaihtoehtoista totuutta samaan kysymykseen.

– Olisi lapsellista ajatella, että meillä olisi teatteriryhmänä valmiita vastauksia. Siirrämme siis katsojille vastuun siitä, mihin vaihtoehtoon uskoa, Kankaanpää selittää.

Tyylitelty muoto tarjoaa mahdollisuuden sukeltaa syvempiin merkityksiin kuin dokumentaarisempi käsittelytapa.

– Kun näytetään sotilaita rynnäkkökiväärit kädessä, kuva on järkyttävä, mutta yksiulotteinen. Kun otamme rynkyt sotilailta pois, näemme, että vallitsevan tilanteen edessä he ovat aseettomia.

K2 55

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA

//KULTTUURI

Suurmiesten elämästä takaisin omaan

RONI REKOMAA

Ville Rannan uutta kirjaa Köyhän miehen Jerusalem on houkutus lukea virheellisesti dokumenttina KIMMO MÄKILÄ/STT

Suomen tunnetuimpiin sarjakuvapiirtäjiin kuuluva Ville Ranta, 35, on palannut monen vuoden tauon jälkeen omaelämäkerrallisiin aiheisiin. Uudessa teoksessa Köyhän miehen Jerusalem hän kuvaa hetkiä oman perheensä arjessa – nuorimman lapsen odotusaikaa, riitoja, lomia, erotiikkaa. Tunteita.

Siinä piilee lukijalle ansa. Ranta muistuttaa, että kyse ei ole dokumentista.

– Kirjaa ei pidä lukea niin kuin se olisi totta, hän sanoo.

Ranta käyttää tekniikastaan nimitystä esseistinen sarjakuva: hän ei niinkään halua kertoa tarinaa elämästään vaan pohtia sen tarkoitusta.

– Kun kuvaan jotakin, sitä ei ole kirjoitettu ulkoapäin vaan hetken kautta, sisältäpäin. Eli kokemukseni monista kirjan tapahtumista voi olla nyt täysin toisenlainen kuin mitä siinä kuvataan, enkä tunne

niistä välttämättä samoja tunteita.

– Siinä mielessä sen dokumenttiarvo on heikko, mutta esseistinen ja filosofinen arvo on suurempi. Siinä ei ole jälkiviisautta tai tulkintaa, vaan se on elämän sisältä kuvattu. Se on minulle tärkeä tekniikka, vaikka se onkin vaikea.

Aiemminkin Ranta on tehnyt sarjakuvateoksia elämästään, mutta edellisen julkaisusta ehti kulua viisi vuotta. Tässä välissä hän pureutui Elias Lönnrotin ja Paavo Ruotsalaisen tarinoihin kiitellyillä teoksillaan Kajaani ja Kyllä eikä ei.

– Luulen, että vuodet Muhammad-kohun jälkeen vähensivät haluja tehdä juttuja omasta elämästä sen takia, että minuun kohdistui niin paljon huomiota. Tuntui, että minua luettiin väärin. Minulle alettiin antaa palautetta elämästäni sen sijaan, että olisi puhuttu kirjoistani. Nehän eivät ole sama asia, Ranta muistuttaa.

– Kirjat ovat ohuita siivuja, hetkiä ja niiden tulkintoja tunteiden

Olen ikään kuin vedenjakajalla, Ville Ranta sanoo. Pöydällä on useampiakin projekteja. ”Ensi vuosi näyttää. Omaelämäkerrallisuus kyllä kiinnostaa, mutten halua ajautua kiertoradalle oman navan ympärille.”

läpi eivätkä niinkään dokumentteja mistään.

Nyt Ranta kuitenkin halusi tehdä paluun aihepiiriin löytääkseen taas sen, miten ammentaa hetkestä ja kuvata tunteita.

Ville Rannan kymmenen vuoden aktiiviura sisältää useita palkittuja menestyskirjoja ja kansainvälistä mainettakin on kertynyt. Uusin teos on jo myyty Ranskaan ja Yhdysvaltoihin.

Ville Ranta Oululainen sarjakuvataiteilija.

Palkittiin Suomen sarjakuvaseuran Puupäähatulla 2009. Tänä vuonna hän sai sarjakuva-Finlandian teoksestaan Kyllä eikä ei.

Sarjakuvaromaani Kajaani oli ehdolla vuoden parhaaksi albumiksi Ranskassa Angoulemen sarjakuva-

festivaaleilla 2011.

Ison julkisuuden kohteena ns. Muhammad-kohussa 2006. Ranta piirsi Kaltio-lehteen sarjakuvan kohtaamisestaan naamioidun profeetta Muhammadin kanssa.

Tekee myös pilapiirroksia Kirkko & kaupunki -lehteen.

Gallerian, Raksilan ja Limingantullin Lifet tarjoavat!

Life Galleria

4390

1990

60 kaps. Norm. 24,50

90 kaps. Norm. 58,00

Hiusten vahvistaja

Life-tuotteet Valitse mitkä tahansa kolme tuotetta Lifetuotesarjasta, maksat vain kahdesta. Tarjoamme edullisimman.

Vahva AntiSTR ESS 15 kaps.

22,5 0 € Norm. 29,4 5

Ihme-entsyymi!

Serrapeptaasi 100 000 USerrapeptaasi on silkkiäistoukan suolistosta eristetyn Serratia E-15 bakteerin avulla tuotettu brinogeeninen entsyymi.

Evonia Keratin - Vahvistaa hiuksia ja antaa niille kiiltoa - Vähentää hiusten katkeilua - Vahvistaa kynsiä

Isokatu 23, p. 376 345 oulu.galleria@life.fi ma, pe 9–19, ti–to 9–18.30, la 10–16, su 12–16

Life Prisma Raksila Tehtaankatu 3, p. 376 090 oulu.prismaraksila@life.fi ma-pe 9–19, la 9 –16.30

Life Prisma Limingantulli Nuottasaarentie 1, P. 010 321 6201 oulu.limingantulli@life.fi ma–pe 9–20, la 9–17

2190

2190

125 kaps. Norm. 26,40

40 tabl. Norm. 26,45

Lievitä paineita luonnollisesti!

AntiSTRESS - Jännityksen laukaisuun - Arjen kiireeseen- Rentoutukseen

890

80 ml (111,25/l) Norm. 10,45

Monipuolisesti maitohappobakteereita Probiootti plus

Monipuolinen, perinteinen Carmolis Yrttitippa - Tukkoiseen oloon, karhealle kurkulle - Höyryhengitykseen - Ulkoisesti iholle siveltynä

Luonnollisena olet vahvempi.

56 K2

KOELEHTI

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

//KULTTUURI

Teatterissa kirjakin soi ››Janne Kuustie ohjasi Röyhkän romaanin onnistuneesti lavalle

KANTAESITYS Poika Mancini. Käsikirjoitus ja ohjaus Janne Kuustie. Sävellys ja sanoitukset Kauko Röyhkä. Sovitukset ja musiikin johto Tommi Saha. Koreografia Tanssiteatteri Jumbo-Oulun tanssin reuna. Valosuunnittelu Juho Itkonen. Äänisuunnittelu Jari Niemi.

Rooleissa mm. Mikael Saari (Poika Mancini), Heta Keskinarkaus (Katja), Lotta Vaattovaara (Eveliina) Pete Miettunen (Panu ja Välde), Pentti Korhonen (Juha), Suvi Aalto (Lila).

Oulun kaupunginteatterin suurella näyttämöllä 13.9.

Kirjojen sovittaminen elokuvaksi tai näytelmäksi on tunnetusti riskialtista puuhaa ja varsinkin elokuvan historia tuntee monia totaalisia epäonnistumisia. Kauko Röyhkän romaanin Poika Mancini on näyttämölle sovittanut kirjailijan luottoohjaaja Janne Kuustie.

Lopputulos on suorastaan erinomainen, sillä näytelmä onnistuu kertomaan kirjan tarinan ilman romaanisovituksia niin usein piinaavaa lyhentelyn ja mielivaltaisen leikkelyn tuntua.

Kirjaan verrattuna teatteriver-

sio on alkuteosta komediallisempi, kärjistetympi ja tyypit karrikoidumpia. Toisaalta näytelmä on vauhdikkaampi, ja ennen kaikkea kirjassa keskeisessä osassa oleva musiikki herää henkiin ja muuttuu paperilla olevista sanoista kylkiluissa tuntuvaksi rockin jytkeeksi.

Sävyn ja käsittelytavan muutos on ymmärrettävä, sillä Röyhkän tekstin hienovaraisilla viittauksilla luotua ajankuvaa ja usein sivuhuomautuksiin kätkettyä huumoria olisikin vaikea näyttämölle sellaisenaan siirtää.

Kaukovainion kirjasto Hiirihaukantie 4.

Urheilua täydestä sydämestä.

Maiju Torvisen ottamia valokuvia Lontoon 2012 ja Sotšin 2014 paralympialaisten suomalaisurheilijoiden suurista hetkistä.

Avoinna kello 12–19.

Haukiputaan Teatterikuoppa Revontie 45.

Täältä tullaan. Oulun Taiteilijaseura -63 ry:n haukiputaalaiset: Jyrki Mäki, Anssi Hanhela, Hannu Ahosola, Tiina Vehkaperän, Suvi Mannonen ja Kari Holma.

Avoinna kello 16–20.

Kauppurienkatu 10.

Kaisu Nissin maalauksia.

Limingan kirjasto Tupoksentie 5.

Varhaiskeski-ikäisen naisen kiertomatkat pimeästä valoon.

Niina Kelan maalauksia. Avoinna kello 12–19.

Taide ja kehys Jokela Aleksanterinkatu 16.

S-kuu. Sirpa Heikkisen teoksia.

Liminganlahden luontokeskus Rantakurvi 6. Avoinna kello 10–18.

Mikael Saaren karisma kantaa Poika Macinin roolin.

MENOT NÄYTTELYT

›››

OULU Oulun maakunta-arkisto Arkistokatu 6.

Kotkien varjot – Suomi vuonna 1812. Arkistolaitoksen kiertävä näyttely. Avoinna kello 9–16.

Haukiputaan kirjasto Jokelantie 1.

Heinätorin koulun Leinonpuiston yksikön oppilaiden töitä.

Urheilua täydestä sydämestä. Maiju Torvisen valokuvia Lontoon 2012 ja Sotšin 2014 paralympialaisten suomalaisurheilijoiden suurista hetkistä.

Avoinna kello 9–19.

Oulunsalon aluekirjasto Karhuojantie 2.

Lautan hiomia. Sisko Mustosen valokuvia Hailuodosta Avoinna kello 9–19.

Oulun pääkirjasto Kaarlenväylä 3.

Kirjavaa kulttuuria: Värisointuja – kehitysvammaisten maalaustaidetta ja klubitalo Pönkän nuorten Sisälläni hehkuu sähköistä tulta -runonäyttely ja pieni näyttely Näkövammaisteatterista.

Avoinna kello 9–20.

Rajakylän kirjasto Ruiskukkatie 2.

Patelan marttojen sienivärjättyjä lankoja ja aiheeseen liittyvää kirjallisuutta.

Anita Heikkisen teoksia. Avoinna kello 10–19.

Sarjakuvagalleria!

Hallituskatu 7.

Thesis of evil -originaalit. Dokumentaatio sarjakuvantekijän työskentelystä elokuvanteossa.

Avoinna kello 10–20.

Tuuma ja Tikki -myymälä Pikisaarentie 13.

Löydä korutyyppisi. OSAOn Pikisaaren yksikön korualan opiskelijoiden projektityönäyttely.

Avoinna kello 11–18.

Koskelan kirjasto Tullimiehentie 4.

Juha-Matti Sassin öljyvärimaalauksia.

Avoinna kello 12–19.

Turun kultaseppä

››› KEMPELE

Kempeleen kunnantalo Asemantie 1.

Toisenlainen taidenäyttely.

Jorma Pitzénin ootrauksia.

Avoinna kello 8–16.

Kempeleen kirjasto Zeppelinintie 1.

Ruutukaava. Oulun Sarjakuvaseuran jäsenten töitä.

Avoinna kello 11–20.

›››LIMINKA

››› LUMIJOKI

Kirjasto Hiidenkivi Toripolku 3.

Maija Karman kuvitusta Sakari Topeliuksen satuun Vattumato.

Avoinna kello 12–19.

››› MUHOS

Koivu ja tähti -kulttuurikeskus Muhostie 2.

Kesätöitä käsillä. Tuula Salmisen pitsineuleita ja tilkkutöitä. Avoinna kello 8–19.

››› TYRNÄVÄ

K2 57

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA

Kuustien ohjaus täyttää lavan energisyydellä ja vauhdilla ja osin lähes absurdeihin tehoihin yltävillä yksityiskohdilla. Veikeänä tehokeinona käytetään esimerkiksi monessa kohdassa Tupu, Hupu ja Lupu –puhetta, jossa henkilöt täydentävät toistensa lauseet.

Poika Mancinin roolissa Mikael Saari löytää hienosti sekä seksin että musiikin kanssa lievillä ylikierroksilla käyvän nuoren miehen olemuksen ja ennen kaikkea pystyy äänellään ja karismallaan toteuttamaan myös rokkikukon elkeet.

Heta Keskinarkauksen Katja horjuu uskottavasti seurakunnan ja Mancinin edustamien maallisten houkutusten välillä. Pipot tiukalla vaeltavat uskovaiset taas vaikuttavat näyttämöllä selvästi enemmän karismaattis-hurmoksellisilta kuin pohjoiseen tapaan synkeän vakavilta.

Pete Miettunen tekee seurakuntanuori Panusta purjehduskenkäisen 80-luvun jupin parodian, jonka puhtoisen täydellisyyden särkee ensin pervoilun herättämä ilmeinen innostus ja lopulta hurs-

KATI LEINONEN

Kriitikon arvio Vahvuus: Kirjassa pelkiksi sanoiksi puettu musiikki heräsi näyttämöllä henkiin ja sai katsojien kylkiluut tärisemään rockin jytkeen tahdissa.

Jäi kaipaamaan: Välden tyttöystävä Lila jäi näytelmässä turhan pieneen rooliin. Lilaa esittäneen Suvi Aallon laulua olisi kuunnellut enemmänkin.

Kuustien ohjaus täyttää lavan energisyydellä ja vauhdilla, ja osin lähes absurdeihin tehoihin yltävillä yksityiskohdilla.

Hannu Hirvelä kriitikko

kaan kuoren takana asuva sydämettömyys.

Kaksoisroolin tekevä Miettunen on myös Välde, jonka ilmestyessä lavalle laulamaan Paska kaupunkia kokemus muuttuu liki surrealistiseksi kirjailijan ja alter egon sulautuessa toisiinsa.

Keskeisistä hahmoista Lotta Vaattovaaran Eveliina poikkeaa selvimmin kirjan synnyttämästä mielikuvasta, mutta Vaattovaara täyttää hyvin paikkansa alati innostuneesti kiljuvana, mutta ei niin fiksuna tyttönä.

Mancinin sydämen valtaava Välden tyttöystävä Lila jää kirjaa pienempään osaan, mutta Suvi Aalto pääsee roolissa kuitenkin näyttämään laulutaitojaan.

Pentti Korhosen hilpeästi tyypittelemä pitkän linjan musiikkimies Ana taas on selvästi peräisin samalta tuotantolinjalta Kummelin Speedyn ja Sakun kanssa.

Veera-Maija Murtolan suunnitteleman lavastuksen keskeinen osa on pyörillä liikkuva esiintymislava ja samalla tavalla mobiileja tai kieputeltavia ovat muutkin näyttämöllä käytetyt elementit.

Vähemmän on enemmän –periaatteella toteutetut pienet seinänpätkät luovat taitavasti eri kohtausten vaatiman tunnelman.

Musiikista huolehtii Tommi Sahan, Riku Syväsen, Antti Viitalan, Ville Niskan, Mikael Saaren, Pete Miettusen ja Saara-Leena Niemelän muodostama bändi, joka soittaa nyansseja ja tyylilajeja herkästi ymmärtäen.

Täyden rock-volyymin hetkinä miksaajalle olisi voinut Speedyn tyyliin heittää toivomuksen ”Lisää kitaroita, yeah”!

HANNU HIRVELÄ

Gabriel Rautiainen (vas.), Ossi Ilano ja Mikael Saari.

Myllykirjasto Meijerikatu 3.

Kesämuistoja. Sirkka Pelkosen akvarelleja.Avoinna kello 12–19.

MUUT

››› OULU

Kierikkikeskus Pahkalantie 447 A. Kivikirjan iholla – Vienanmeren kalliopiirrokset Kierkissä.

Avoinna kello 10–16.

Lintulammen asukastupa Latokartanontie 1.

0–3-vuotiaiden muskari kello 10.

Oulun Aikuiskoulutuskeskus, opiskelijaravintola Killinki Kotkantie 3.

Omaishoito tänään -ilta kello 18.

No nyt meni kirppistely överiksi

!

Maailma on sekaisin, globaali puhuri vinkuu korvissa, talous on kuralla. Siispä säästetään ja kotoillaan eli kirpparibuumiahan se tietää. Mutta meneekö buumin harjalla ratsastaminen överiksi, jos aletaan myydä kirpparihengessä tanssiliikkeitä?

Mene kolmelta iltapäivällä Oulun kauppatorille ja päätä itse.

Ammattitanssijoiden esittämiä uusia ja vähän käytettyjä tanssiliikkeitä myydään ”hassunhalpaan hintaan”.

Kyse on tietysti JoJon järjestämän OuDance-festivaalin rääppiäisistä. Idea on mukavan pöhkö ja il-

meistä sukua toiselle oululaisimiölle, ilmakitaroinnissa kisaamiselle.

Myynnistä saadut tuotot menevät hyväntekeväisyyteen, joten miksipä ei.

Rahaa on kerätty pöljemmilläkin tavoilla. Meteorologitkin lupailevat erityisen lämmintä ja aurinkoista sunnuntaisäätä.

Vähän käytettyjen tanssiliikkeiden lisäksi nähdään myös festivaaliohjelmaan kuulunut 2 Old Men -esitys.

JANNE NYYSSÖNEN

Tanssikirppis Oulun kauppatorilla sunnuntaina 14. syyskuuta kello 15.

58 K2

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

//SUNNUNTAI

Insinööritaiteiden maailmannäyttely Pa siti aut imoditaes nulpa consequi sit, unt hil idi quos et et voluptae volut ipit, nobit volore volorendem eostint ionsecaest,

ESSEE JUSSI LÄHDE sunnuntai@kaleva.fi

L

iikenneympyröiden yleistyminen Suomessa saattaa olla hyväksi liikenneturvallisuudelle, mutta omalle mielenterveydelleni ne ovat osoittautuneet vaarallisiksi.

Kyse ei ole kanssa-autoilijoiden ryhmitystaidoista vaan siitä visuaalisesta saastasta, jolla liikenneympyröitä koristellaan. Jos joskus olen epäillyt niin sanottujen taideasiantuntijoiden tarvetta julkisissa hankkeissa, en epäile enää.

On varmasti niin, että erilaiset vispilät, betoni-irvistykset ja muut härpäkkeet on asetettu risteyksiin kuvaamaan paikallista osaamista ja yritteliäisyyttä. Jos niin on, ne antavat paikallisesta mausta ja tilannetajusta useimmiten kertakaikkisen hirvittävän kuvan. Suuri tarina liikenneympyräestetiikan takana on kuitenkin vielä synkeämpi.

Julkisia laitoksia rakennettaessa maassamme on ollut tapana käyttää tietty osuus investoinnista korkealuokkaiseen taiteeseen. Viime vuosikymmenten aikana tämä sivistysvaltion sieluun kuuluva ajatus on sekä haalistunut että vääristynyt. Julkisyhteisöille taiteesta on tullut ongelma. Olemassa olevasta halutaan eroon eikä uutta haluta hankkia.

Osaoptimointi on johtanut siihen, että estetiikka on korvattu excel-taulukoilla. Samalla pitkään taidehankinnoista vastanneista ihmistä on tullut organisaatioissa ongelmajätettä.

Taiteen hankkiminen edellyttää koulutusta, kokemusta ja näkemystä. Päätökset liikenneympyrätaiteesta tehdään paikallisesti ymmärtämättä, että kyse on taiteesta.

Ympyrän keskelle nostettu kivi tai siihen pystytetty paikallisen konepajan tuote vaikuttaa ihmisiin taiteen lailla. Päätöksentekijöinä on kuitenkin ihmisiä, jotka eivät taiteen lainalaisuuksia tunne. Epäilen, että heidän lahjansa ovat teknisen lautakunnan päätöksenteossa ja lujuuslaskelmissa. Esteetikon pinnan lujuudesta he eivät ymmärrä mitään.

Epäilen, että valtaosa liikenneympyrätaiteen valitsijoista on in-

sinöörejä. Suomen maanteillä on meneillään insinööritaiteiden maailmannäyttely. Ikävä kyllä tuo irvokas esille laitto on keskeinen osa Suomi-kuvaa.

Kun Vesa Keskinen Tuurin kyläkaupan esittelyteksteissä kutsuu parkkipaikalla törröttävää monikymmenmetristä hevosenkenkää taideteokseksi, hänellä on siihen kaikki oikeus. Keskinen tekee tä-

”Olen yrittänyt ymmärtää, miten tämä ympyröiden koristeluvillitys on levinnyt ympäri maata. Kyseessä tuntuu olevan moderni hölmöläistarina.”

sä tuntuu olevan moderni hölmöläistarina. Luin muuatta paikallislehteä, jossa Romulan kunnanjohtaja (kunnan nimi muutettu) kertoi, miten liikenneympyrään asetettu itselleni tunnistamaton möykky ”vahvistaa paikallisidentiteettiä aikoina, joina sitä yritetään valtionhallinnon päätöksillä murtaa”.

Vuonna 1899 Edvard Isto maalasi öljyvärimaalauksen ”Hyökkäys”.

Tuossa teoksessa Venäjän kaksipäinen kotka ahdistaa Suomi-neitoa ja repii riekaleiksi tämän käsissä olevaa lakikirjaa.

Iston teos oli taidetta, joka pyrki ottamaan kantaa suomalaisen identiteetin murtamiseen. Aiheen tähän antoi tsaari Nikolai II:n samana vuonna antama Helmikuun manifesti.

Onko pohjimmiltaan kyse siitä, että liikenneympyrätaiteessa on kyse naamioiduista panssariesteistä?

män groteskin arvovalinnan omalla tontillaan, ja sinne ajaminen on ihmiselle vapaaehtoisuuteen pohjautuva valinta. Eräs amerikkalainen matkailualan verkkosivusto muuten valitsi kyseisen monumentin vuonna 2008 maailman kolmanneksi rumimmaksi nähtävyydeksi.

Liikenneympyrän kanssa on toisin. Ihminen on liikenneympyrän vanki. On kohtuutonta odottaa, että esteetikko suunnittelisi ajoreittinsä niin, ettei joutuisi todistamaan kiertoliikenneratkaisujen keskellä jököttäviä imbesillismejä.

Itse ajan työni takia 90 000 kilometriä vuodessa kotimaamme tiestöä. Uskokaa pois, tiedän mistä puhun.

Toivon, että liikenneympyrän annettaisiin olla vain liikenneympyrä. Vauraimmat kunnat ja kaupungit voivat ilahduttaa matkantaittajaa kukkaistutuksin. Minulla on suomalaisille kuntapäättäjille uutinen: liikenneympyrään ei ole pakko laittaa yhtikäs mitään. Liikenneympyrän tehtävä on ohjata liikennevirtoja eikä suistaa autoilijan mielenrauhaa.

Julkisia laitoksia rakennettaessa maassamme on ollut tapana käyttää tietty osuus investoinnista korkealuokkaiseen taiteeseen. Viime vuosikymmenten aikana tämä sivistysvaltion sieluun kuuluva ajatus on sekä haalistunut että vääristynyt. Julkisyhteisöille taiteesta on tullut ongelma. Olemassa olevasta halutaan eroon eikä uutta haluta hankkia.

Osaoptimointi on johtanut siihen, että estetiikka on korvattu excel-taulukoilla. Samalla pitkään taidehankinnoista vastanneista ihmistä on tullut organisaatioissa ongelmajätettä.

Taiteen hankkiminen edellyttää koulutusta, kokemusta ja näkemystä. Päätökset liikenneympyrätaiteesta tehdään paikallisesti ymmärtämättä, että kyse on taiteesta.

Ympyrän keskelle nostettu kivi tai siihen pystytetty paikallisen konepajan tuote vaikuttaa ihmisiin taiteen lailla.

Päätöksentekijöinä on kuitenkin ihmisiä, jotka eivät taiteen lainalaisuuksia tunne. Epäilen, että heidän lahjansa ovat teknisen lautakunnan päätöksenteossa ja lujuuslaskelmissa. Esteetikon pinnan lujuudesta he eivät ymmärrä mitään.

Itse ajan työni takia 90 000 kilometriä vuodessa kotimaamme tiestöä. Uskokaa pois, tiedän mistä puhun. 5000

Olen yrittänyt ymmärtää, miten tämä ympyröiden koristeluvillitys on levinnyt ympäri maata. Kysees-

Jussi Lähde on kirjailija, yhteiskunnallinen keskustelija ja yritysviestinnän ammattilainen.

K2 59

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014

MARIKA SÄKKINEN

Katja Hänninen: Paluu todellisuuteen EDUSKUNTA KATJA HÄNNINEN sunnuntai@kaleva.fi

U

utena kansanedustajana olen seurannut uuden sosiaali- ja terveysministerin Laura Rädyn (kok.) kovaa koulua suomalaisten ansiotasosta ja pienituloisten ihmisten määrästä.

Toiselle meistä näyttää tulleen yllätyksenä, että monet tavallisista kansalaisista tienaavat alle 2 100 euroa kuukaudessa.

Vielä keväällä osa-aikamyyjän bruttopalkkani 25 tunnin viikkotyösopimuksella oli 1 183 euroa kuukaudessa.

Vertailun vuoksi todettakoon, että 37,5 viikkotyötunneillakin bruttopalkka olisi jäänyt 1 774,50 euroon. Monilla muillakin aloilla osa-aikatyötä tekevien määrä on nousussa, eikä peruspalkkakaan päätä huimaa.

Ministerin kommentit ovat satuttaneet ja suututtaneet siinä määrin, että Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL päätti lähettää ministerille palkkakuitteja todisteeksi alle 2 100 euroa tienaavista vanhemmista.

Täytyy vain toivoa, ettei oma todellisuudentajuni hämärry yh-

tä pahoin, kun osa-aikamyyjän työ vaihtui ympärivuorokautiseen kansanedustajuuteen.

Valtion talousarvioesitys ei lupaa lohdutusta pienituloisille. Tasaverojen nostot, indeksien jäädytykset ja lapsilisien leikkaukset tuntuvat jälleen eniten niiden arjessa, joilla on jo muutenkin tiukkaa.

Myös useat kunnat ovat nostaneet kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosenttiaan viime vuosina. Lapsivähennyksestä eivät voi hyötyä ne perheet, joilla ei ole verottavia tuloja lainkaan.

Näin työttömät ja opiskelijat jäävät verovähennysten ulkopuolelle, vaikka heidänkin lapsilisiään budjetissa leikataan.

”Täytyy vain toivoa, ettei oma todellisuudentajuni hämärry yhtä pahoin, kun osa-aikamyyjän työ vaihtui ympärivuorokautiseen kansanedustajuuteen.”

Epäoikeudenmukainen verotus ja tulonjako johtaa kansalaisten eriarvoistumiseen. Hallitus päätti sosiaali- ja terveyspalvelujen budjettileikkurista, joka on todellinen uhka kuntalaisten lähipalveluille. Leikkurin tarkoitus lienee varmistaa suurimmat säästöt eli laitoshoidon vähentäminen ja palkka-

ale kelpoisuusvaatimuksia karsimalla. Leikkuri sotkee entisestään myös sote-uudistussoppaa. Hallitus nimittäin arvioi sen myötä tulevan muutoksia valtionosuus-, kunta- ja sotelakiluonnokseen. Uudistukset jäävät käytännössä seuraavan hallituksen vastuulle.

Menokatto eli leikkuri tarkoittaa todennäköisesti sitä, että palveluiden saanti vaikeutuisi entisestään ja myös asiakasmaksuihin tulisi roimat korotukset. Julkisten palvelujen loittoneminen ja kallistuminen syventää terveyseroja rikkaiden ja köyhien välillä.

Harmaan talouden kitkemisessä tuntuu olevan vielä todella pitkä matka kuljettavana, kun suurituloiset voivat laillisesti kierrättää tuloja holdingyhtiöiden kautta veronmaksua karttaen. Samaan aikaan ollaan hyvin huolissaan sosiaaliturvan porsaanrei’istä ja määrätään uusia sanktioita pienituloisille ”työnvieroksujille”.

Uskovatko Stubb (kok.) ja Rinne (sd.), että leikkaamalla ja ostovoimaa heikentämällä voidaan parantaa työllisyyttä tai valaa uskoa paremmasta huomisesta? Tuntuisi, että kuristamisen sijaan elvyttäminen sopisi paremmin tukehtumaisillaan olevalle taloudellemme.

Kirjoittaja on vasemmistoliiton kansanedustaja Raahesta.

Poiminnat Metsäteollisuuden uusiutumiskyvystä on puhuttu paljon. Jotain tästä kertoo se, että vuotuiset hakkuumäärät ovat jopa nousseet, vaikka noin neljännes Suomen paperikoneista on pantu kiinni.

Teollisuus on kehittänyt uusia tuotteita. Näitä ovat biopolttoaineet, nanosellu ja ”muovin korvikkeet”.

Metsäteollisuuden uusiutumiskyvystä on puhuttu paljon. Jotain tästä kertoo se, että vuotuiset hakkuumäärät ovat jopa nousseet, vaikka noin neljännes Suomen paperikoneista on pantu kiinni.

Teollisuus on kehittänyt uusia tuotteita. Näitä ovat biopolttoaineet, nanosellu ja ”muovin korvikkeet”.

Metsäteollisuuden uusiutumiskyvystä on puhuttu paljon. Jotain tästä kertoo se, että vuotuiset hakkuumäärät ovat jopa nousseet, vaikka noin neljännes Suomen paperikoneista on pantu kiinni.

Teollisuus on kehittänyt uusia tuotteita. Näitä ovat biopolttoaineet, nanosellu ja ”muovin korvikkeet”.

Pääkirjoitus

Pääkirjoitus

Pääkirjoitus

ETELÄ-SUOMEN SANOMAT

ETELÄ-SUOMEN SANOMAT

ETELÄ-SUOMEN SANOMAT

”Silloin kun pitää keskittyä, kuuntelen luupilla Robbie Williamsin ja Gary Barlown duettoa Shame. Tunnissa se ehtii pyöriä 14 kertaa. Se toimii kuin mantra: tuttu melodia muodostaa ajatuksilleni suojakuplan. Nolo tapa on perua vuosista avokonttorissa.” Ville Blåfield, Image

60 K2

KOELEHTI

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

//SUNNUNTAI HEIKKI UUSITALO

Oppivelvollisuusiän nostaminen ei mennyt läpi budjettiriihessä. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen pitää kirjoituksessaan päätöstä oikeana – etenkin kun hallitus päätti lisätä varoja koulutuksen säännölliseen kehittämiseen erityiesti syrjäytymisuhan alla olevien nuorten tilanteen korjaamiseksi.

Veropaine ajettiin kuntiin

›› Etenkin työmarkkinatukiuudistuksella valtio vain lisäsi kuntien vastuita. Kuntien tehtävien karsinta jäi kesken, sote-uudistus tuo onnistuessaankin tuloksia vasta vuosikymmenen lopulla.

VIERAS TIMO KIETÄVÄINEN timo.kietäväinen@sunnuntai.fi

H

eikko talouskehitys vaikuttaa koko julkiseen talouteen, erityisesti kuntatalouteen: Heikentyvät talousnäkymät vähentävät verotuloja ja lisäävät työttömyyttä sekä sosiaalimenoja.

Lisäksi tällä eduskuntavaalikaudella tehdyt kuntien valtionosuuksien leikkaukset ovat poikkeuksellisen suuret, ensi vuonna yli 1,5 miljardia euroa. Ne ovat olleet keskeisin valtion säästökohde, vaikka valtionosuusleikkaukset eivät paranna eurollakaan julkisen talouden tasapainoa. Ne siirtävät vain vastuuta ikävistä päätöksistä kuntiin, kiristävät kunnallisverotusta ja heikentävät palveluiden laatua.

Ilman valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi tasapainossa.

Valtionosuusleikkaukset on tehty tasasuuruisina euro asukasta kohden. Laskennallisesti kuntien valtionosuusleikkausten korvaami-

seksi tarvittaisiin keskimäärin yli 1,6 prosenttiyksikön kunnallisveron korotus kaikissa kunnissa.

Kun verotettavat tulot asukasta kohden vaihtelevat huomattavasti kunnittain, vaihtelee tuo laskennallinen korotustarve 0,7–2,7 prosenttiyksikön välillä. Kunnat eivät tule korottamaan verojaan noin paljon, mutta on selvää, että ilman merkittäviä veronkorotuksia ei tästä selvitä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tuo onnistuessaankin tuloksia vasta vuosikymmenen lopulla.

Valtion kuntiin kohdistamat toimet siirtävät verotuksen painopistettä kunnallisveroon, joka kohdistuu merkittävästi valtion tuloveroa enemmän pieni ja keskituloisiin.

Tämä heikentää myös työllistymisintoa, kun entistä isompi osa lisätuloista viedään veroina ja ansiosidonnaisina maksuina pois.

Kunnille on tulossa uusia tehtäviä ja velvoitteita runsaasti lisää. Kuntien tehtävien lisäyksistä merkittävin on työmarkkinatukiuudistus, jolla valtio lisää kuntien vastuita vaikeammin työllistyvien aktivoinnissa.

Uudistus muuttui hieman bud-

jettiriihessä: kuntien vastuita aktivoinnista lisätään suunnitelmien mukaan, mutta valtio korvaa kunnille osan kustannusten noususta.

Vastaantulona hallitus lisää kuntien jako-osuutta yhteisöveron tuotosta siten, että kuntien verotulot kasvavat 75 miljoonaa euroa. Verrattuna siihen, että vaikeasti työllistyvien aktivointivastuu lisää kuntien kustannuksia yli 200 miljoonalla eurolla ja aktivointikustannukset päälle, on kompensaatio erityisesti rakennemuutospaikkakunnille selvästi alimitoitettu.

Työvoiman palvelukeskuksista ja niiden vakinaistamisesta annetaan lakiesitys tänä syksynä eduskunnalle. Kuntavetoisten työvoiman palvelukeskusten johtajille annetaan toimivaltaa käyttää työja elinkeinoministeriön työttömien aktivoinnin määrärahoja.

Tämä on pitkään odotettu uudistus, joka parantaa työttömien aktivointimahdollisuuksia. Ongelmana vain on varojen vähäisyys.

Ennen budjettiriihtä eniten keskustelua herätti oppivelvollisuuden pidentäminen. Kuntaliitto ei innostunut kaavamaisesta oppivelvollisuuden pidentämisestä, koska se ei kohdentunut selvästi syrjäy-

tymisvaarassa olevien nuorten aseman kohentamiseen ja olisi maksanut paljon.

Hallitus päätti luopua uudistuk-

Kuntien tehtävien karsinta jäi kesken, sote-uudistus tuo onnistuessaankin tuloksia vasta vuosikymmenen lopulla. sesta ja lisätä varoja koulutuksen sisällölliseen kehittämiseen erityisesti syrjäytymisuhan alla olevien nuorten tilanteen korjaamiseksi, mikä oli viisas päätös.

Hallituksen viime vuoden elokuussa päättämä kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen miljardilla epäonnistui selkeästi budjettiriihessä. Hallitus ilmoitti, että vain 350 miljoonaa euroa oli saatu kasaan.

Loput 650 miljoonaa on tarkoitus saada aikaan uudella sote-kustannusten hallintajärjestelmällä, jolla rakennetaan menokehys sotemenoille. Järjestelmän valmistelu on käynnistymässä.

Selkeämpää olisi ollut pitää kiinni alkuperäisestä tehtävien ja velvoitteiden purkamisesta. Ratkai-

sussa on ongelmien siirtämisen makua yli eduskuntavaalien. Sosiaali- ja terveydenhoito eriytyy sen myötä muista kunnallisista tehtävistä. Tämä on omiaan heikentämään ennaltaehkäisevän työn tuloksia.

Jotta päätetty malli toimisi kunnolla, on myös tehtävien kustannusvaikutusten arviointi laitettava kuntoon. Suomessa ei saa ajautua tilanteeseen, jossa uudistusten kustannusvaikutuksista pyritään päättämään poliittisesti tosiasioihin perustuvan arvioinnin sijasta.

Näin oli vähällä käydä oppivelvollisuusiän kohottamisen yhteydessä.

Kuntien tärkeä rooli on alueensa elinvoimasta huolehtiminen. Se on keskeistä maamme kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamisessa. Tähänkin toimintaan pitäisi kunnista löytyä niin taloudellisia kuin henkisiä voimavaroja.

Kirjoittaja on Suomen kuntaliiton varatoimitusjohtaja.

››› Keskustele aiheesta

Mitä kuntien tehtäviä voisi karsia jotta talous pelastuisi? kaleva.fi

K2 61

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014

nnustarvikke ke ra a ki nk ha ä yt sy a st oi rv na ha ra 6 Tässä

et meiltä

Järkituote

99 4 /kpl

Puuöljy 2,5 l.

8 9 0 /m

Sahattu 47x100 mm.

15 1 /m

Painekyllästetty Vihreä, 28x95 mm, NTR/AB.

99 1 /kpl

Pilariharkko 240x240x190 mm, 11 kg.

Järkituote

97 12 /kpl

Valokate 0,8x2500x1050 mm.

99 3 /kpl

Kuivabetoni c25 25 kg.

0 16 /kg

Täydellinen valikoima sekä verkkokauppa löytyvät osoitteesta byggmax.fi. Hinnat sisältävät arvonlisäveron ja ovat voimassa 28.5.-11.6.2014.

Tuotteet ovat myynnissä niin kauan tavaraa riittää. Emme ota vastuuta mahdollisista painovirheistä ja pidätämme oikeudet muutoksiin.

Järkituote

62 K2

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

KOELEHTI

//LUKIJOILTA

Sukellusvalmiudesta kova vääntö

Suomeen pian sanktiovero

Onko päätöksenteossa helpompaa olla virkamiesten tekemän päätösehdotuksen takana kuin lähteä tekemään muutettua päätösehdotusta tai olla mukana tukemassa toisen tekemää eriävää ehdotusta? Mikä on kannatetun ja äänestykseen päätyneen eriävän esityksen merkitys, jos se häviää äänestyksen? Onko sillä merkitystä?

Nämä asiat palasivat vahvasti mieleeni, kun luin Kalevan uutisoimasta vesillä tapahtuneesta onnettomuudesta Oulussa, jossa yksi henkilö hukkui. Pelastuslaitoksella ei uutisen mukaan ollut sillä hetkellä välitöntä vesisukellusvalmiutta käytettävissään, jonka vuoksi veteen joutuneen henkilön pelastusyritykset jäivät hyvin rajallisiksi.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella on kyllä sukelluslähtö ja sukeltajia, mutta jos työvuorosta puuttuu sukeltaja sairausloman tai koulutuksen vuoksi, häntä ei paikata sijaisella.

Olin Neuvostoliitossa töissä silloin, kun neuvostotasavallat julistautuivat itsenäisiksi. Presidentti Boris Jeltsinin kausi oli kaaosta ja kurjuutta.

Olin Venäjällä, kun Vladimir Putinista tuli pääministeri ja sitten presidentti. Jo muutamassa kuukaudessa tulivat merkit järjestyksestä. Talous nousi, yrityselämä vilkastui ja ihmisille tuli usko tulevaisuuteen.

Putinin kausilla politiikka on ollut jäntevää, johdonmukaista ja tulevaisuuteen tähtäävää. Maa on vaurastunut, valtion varat ovat kasvaneet ja sotilaallinen voima lisääntynyt.

Nyt Venäjä on vahva ja itsetietoinen maa. Kehitys on oikea. Putin on hyvä johtaja.

Pääministeri Alexander Stubb väitti pari viikkoa sitten televisiossa, että Venäjän ulkopolitiikka on vaikeaa ja arvaamatonta. Tämä lausunto osoittaa, että pääministeri ei tunne Venäjän harjoittamaa politiikkaa eikä hän ole siihen vaivautunut perehtymään.

Toki siihen on vaikea perehtyä, koska eduskunnan ulkopoliittinen instituutti on Venäjää vihaavien ns.

Pakotteet pähkinänkuoressa K8_Fakta Suomen suurpedoista ilvestä, karhua ja sutta saa metsästää poikkeusluvalla. Suomen riistakeskus myöntää kahdenlaisia lupia.

Kannanhoidollisia poikkeuslupia myönnetään ilvekselle ja karhulle.

Lupia on tietty kiintiö metsästyskautta kohden, ja luvat on käytettävä sen aikana. tutkijoiden hallitsema. He enemmänkin kuvittelevat ja puhuvat omiaan, kuin olisivat tehneet todellisia analyysejä päättäjiä varten.

Euroopan unionin ja Suomen päättäjät ovat tehneet huonoja päätöksiä asettaessaan Venäjälle taloudellisia sanktioita kuvitellen, että näin he painostavat Venäjän johdon toimimaan omien kuvitelmien mukaisesti.

Harjoitettu sanktiopolitiikka on ollut väärää.

Suomelle sanktiot ja Venäjän vastasanktiot aiheuttavat vakavia taloudellisia menetyksiä, erityisesti maataloudelle ja elintarviketeollisuudelle. Maidon hinta putoaa 10 prosenttia. Työntekijöitä on jäämässä työttömäksi.

Presidentti Sauli Niinistö, ministerit ja kansanedustajat puhuvat, että meidän on oltava sanktioissa mukana.

Kysymys kuuluu ”Ketkä me”?

Presidentti, ministerit ja kansanedustajat eivät maksa sanktioista yhtään mitään. Rahalliset menetykset tulevat viljelijöille, yrittäjille ja työntekijöille.

Nyt tarvitaan nopeasti parin prosentin sanktiovero, jonka maksamiseen osallistuvat kaikki. Tämän veron tuotolla maksetaan viljelijöiden ja elintarviketeollisuuden kärsimät menetykset.

Päättäjien vero voi olla 10 prosenttia rangaistuksena siitä, että ovat menneet hyväksymään huonot päätökset.

On lähdetty käymään taloudellista sotaa luonnonvaroiltaan ja taloudeltaan maailman rikkainta maata vastaan.

Vero osoittaisi, miten vahvasti

Suomen kansa on sanktioiden takana, kun joutuu siitä maksamaan.

Venäjän asettamat tuontikiellot elintarvikkeille ovat Venäjän näkökulmasta oikeat. Nyt heidän oma elintarviketuotantonsa pääsee nousuun ja omavaraisuus paranee.

Työssäni Venäjällä oli tehtävänäni parantaa ja tehostaa elintarviketuotantoa Vologdan ja Sahalinin alueilla. Viestini oli aina sama, että heillä täytyy olla ruuantuotantoa niin paljon ja niin laadukasta, että tuontia ei tarvita.

Nyt Venäjä toimii näin. Valion vienti Venäjälle on maan ja kansan kokoon nähden niin pientä, että sen juustot ja maidot sopivat Venäjän markkinoille, kunhan poliitikot eivät enempää hölmöile ja antavat liiketoimien kukoistaa.

Ukrainan kriisissä vain Venäjä on taloudellisesti auttanut Ukrainaa, antanut rahaa, kaasua ja ruokaa.

Vain Venäjä on kesän aikana tehnyt rakentavia ehdotuksia kriisin ratkaisemiseksi. Nyt Venäjän ehdotuksia pannaan toimeen.

VILHO KINNUNEN

Raahe

JARI OHUKAINEN

Kempele

Halpa-Hallin päätöstä kunnioitettava Kauppaketju Halpa-Halli ilmoitti, ettei Tom of Finland -postimerkkisarja sovi ketjun arvomaailmaan eikä kauppaketju ota näitä myyntiin. Tästähän syntyi aivan hirvittävä älämölö, jonka päävetäjänä oli – kuinkas muutoin – Yle. Yle ehti heti hankkia kaikilta mahdollisilta vähemmistöryhmiltä lausuntoja, joissa tuomittiin jyrkästi HalpaHallin ”suvaitsematon ja ahdasmielinen ” menettely.

Halpa-Hallilla on kiistämätön oikeus päättää, mitä tuotteita se ottaa myyntiin.

Asiakkaat voivat sitten äänestää lompakollaan. Tähän ei pitäisi olla nokan koputtamista.

Kyse onkin paljon kehutusta suomalaisten suvaitsevaisuudesta.

MATTI JAAKKOLA

varatuomari, Mustasaari

Mistä kaikki Ukrainassa alkoi?

Nato-vedättäjiltä on unohtunut, että Ukrainassa kaikki alkoi siitä, kun laillisilla vaaleilla valittu presidentti syrjäytettiin epädemokraattisesti ilman vaaleja, jotka olisivat olleet toukokuussa.

Presidentille lojaalit joukot puolustivat häntä asein.

Nyt myös vapaaehtoisten avulla. Se, että he ovat venäläisiä, on ihan loogista.

REINO KARJALAINEN

Oulu

Lääkärin omatunto ei salli valikointia Haluaisimme korjata esille nousseita väärinkäsityksiä koskien terveydenhuollon henkilökunnan omantunnonvapautta (kansalaisaloite: Terveydenhuollon henkilökunnalle lakisääteinen oikeus kieltäytyä elämän lopettamisesta vakaumuksellisista syistä).

Valitettavasti kätilöliiton puheenjohtaja Terhi Virtanen oli kommenteissaan (Kaleva 7.9./Sunnuntai) sekoittanut kaksi aivan eri asiaa käsitellessään omantunnonvapautta.

Virtanen esitti, että omantunnonvapauden hyväksyminen olisi kuin Pandoran lippaan avaaminen ja johtaisi valikoivaan hoitamiseen. Yleisen väärinkäsityksen mukaan omantunnonvapauteen vedoten voisi kieltäytyä hoitamasta potilaita, joilla on erilainen arvomaailma kuin itsellä.

Painotamme, että tällainen po-

tilaiden valikointi ei ole omantunnonvapautta, vaan on yksiselitteisesti väärin.

Lääkäri ei esimerkiksi kieltäydy hoitamasta rikollista, vaikkei tämän rikoksia hyväksyisikään. On aina lääkäreiden ja hoitajien etiikan mukaista hoitaa kaikkia potilaita heidän vakaumuksistaan ja ominaisuuksistaan riippumatta.

Se, mistä tulee voida kieltäytyä, on toimenpiteestä, jonka vakaasti uskoo vahingoittavan potilasta tai päättävän ihmiselämän.

Samalla periaatteella lääkäreiden on sallittu toimia omantuntonsa mukaan elämää kunnioittaen muidenkin eettisesti ristiriitaisten toimenpiteiden suhteen, kuten eutanasiassa ja kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanossa.

Yhtälailla työntekijät, joiden henkilökohtainen vakaumus ei salli lopettaa elämää raskaudenkes-

keytyksessä, tulisi vapauttaa sen suorittamisesta.

He eivät kieltäydy kenenkään hoitamisesta, vaan pyytävät saada hoitaa potilaitaan jo Hippokrateen ajoista tunnettujen periaatteiden mukaisesti: kunnioittaen potilaiden, myös syntymättömien, elämää.

Terveydenhuollon henkilökun-

”Se, mistä tulee voida kieltäytyä, on toimenpiteestä, jonka vakaasti uskoo vahingoittavan potilasta tai päättävän ihmiselämän.” nan omantunnonvapautta ovat jo pitkään kannattaneet muun muassa Maailman lääkäriliitto, Euroopan neuvosto ja kansainvälinen gy-

Synnytys ambulanssissa – edullista ja turvallista?

Synnytysosastojen lakkauttaminen on paljastunut melkoiseksi farssiksi. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen allekirjoitti elokuussa 2013 asetuksen, jonka mukaan synnytyssairaaloissa on oltava ympärivuorokautinen lastenlääkäripäivystys. Tilastojen mukaan yksi vastasyntynyt tuhannesta tarvitsee heti lastenlääkäriä.

Hallitus halusi lisätä julkisia menoja ja lisätä synnytysten turvallisuutta. Vai halusiko?

Kun asetus oli allekirjoitettu, monet synnytyssairaalat huomasivat, että kappas vain, eihän meil-

lä riitä rahat tuollaiseen eikä riittävää määrää lastenlääkäreitä saisi joka paikkaan, vaikka rahaa olisi. Synnytysosastoja on lakkautettu ja tien päällä tapahtuvien synnytysten määrä on lähtenyt nopeaan kasvuun. Tämäkö on sitä turvallisuutta, johon asetuksella pyrittiin?

Heinäkuussa 2014 oli toinen ääni kellossa. Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty oli valmis karsimaan synnytyssairaaloita kovalla kädellä. Hän totesi, että synnytys ei ole lähipalvelu.

Hallituksen tavoitteena on leikata kuluja. Laskelmissa on unohdet-

tu, että perheet (lue: veronmaksajat) ajelevat pitempiä matkoja synnyttämään, ovat pitempään poissa töistä, yöpyvät enemmän toisella paikkakunnalla, ajelevat enemmän ambulanssilla ja taksilla sekä stressaantuvat enemmän. Nämä kuluthan menevät eri momentilta. Tosin ne menevät samasta veronmaksajan pussista.

Tämän päätöksen ovat tehneet naiset ja miehet, jotka eivät ole itse synnyttäneet – ainakaan autossa.

TIMO KARJALAINEN

Ylivieska

nekologiyhdistys.

Virtasen ajattelun mukaan monikulttuurisuutta tukisi kaikkien kätilöiden pakottaminen ajattelemaan samalla tavoin raskaudenkeskeytyksestäkin.

Kuitenkin muualla monikulttuurisessa Euroopassa suvaitaan eri vakaumukset eettisesti ristiriitaisten toimenpiteiden kohdalla, eikä suljeta yksittäisen kysymyksen perusteella kokonaista alaa keneltäkään.

Nykyisellä kansalaisaloitteella (www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/860) ei olla hakemassa vastakeksittyä oikeutta, vaan vahvistamassa maailmalla hyvin tunnustetun perusoikeuden asemaa Suomessa.

Kansalaisaloitteen vireillepanijat JEMINA AHOLA

lääkäri, Seinäjoki SARI TANUS

gynekologi, Tampere

Mistä kaikki Ukrainassa alkoi?

Nato-vedättäjiltä on unohtunut, että Ukrainassa kaikki alkoi siitä, kun laillisilla vaaleilla valittu presidentti syrjäytettiin epädemokraattisesti ilman vaaleja, jotka olisivat olleet toukokuussa.

Presidentille lojaalit joukot puolustivat häntä asein. Nyt myös vapaaehtoisten avulla.

Se, että he ovat venäläisiä, on ihan loogista.

REINO KARJALAINEN

Oulu

K2 63

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014

//LUKIJOILTA SISKO TYNI

TEKSTARIT JA KUVAT

LÄHETÄ KIRJOITUKSESI

Raskasta lähteä perheen kanssa vesipakolaiseksi. Eikä se auttaisi naapuria.

Juurisyy ratkeaa vain kääntämällä ottoputki pohjavesialueelle.

Kutisevan ihon alla

Lukijalta, PL 170, 90401 Oulu tai mielipide@kaleva.fi

Älä laita sähköpostiin liitetiedostoja. Tekstin pituus enintään 3 000 merkkiä välilyönteineen.

Kaleva hyväksyy nimimerkit vain tekstiviesteissä. Kirjeissä on oltava kirjoittajan nimi, osoite ja puhelinnumero.

Toimituksella on oikeus tarvittaessa käsitellä kirjoituksia.

Energiamuseo on Raksila! Areena -kyltti pois! Muovi- ja puupenkit on kylmiä, hanuri jäätyy! Junno testaa!

Areena-istuimet kaikille!

Pena Kylläpä Halpa-Halli teki emämunauksen asiakaskunnalleen. Eriarvoisti heidät. Näin postimerkkien kohdalla.

Puheet haastattelussa muuta kuin teko

LÄHETÄ KUVAT JA TEKSTIVIESTIT NUMEROON 13222.

Tosiaan laitakaupungilla vesi halpaa?!

Muuta meillä ei olekaan. Kaikki palvelut 20 km päässä. Kallis paikka asua.

Bensa on kallista, turha kadehtia

KUVAT MMS- eli kamerakännykällä: Kirjoita tekstikenttään LUKIJAKUVA, KUVAAJAN NIMI, TILANNETEKSTI ja lähetä kuva numeroon 13222. Esimerkiksi: ”LUKIJAKUVA, Maija Mehiläinen, Mehiläinen lentää.” Viestin hinta 0,60€. Toimii Soneran, Saunalahden, Elisan ja DNA:n liittymissä.

Tietokoneelta: Lähetä kuva -lomake löytyy osoitteesta www.kaleva.fi/lukijakuva Lähetä vain itse ottamiasi kuvia. Muistathan, että kuvassa olevilta tunnistettavilta henkilöiltä on pyydettävä lupa julkaisemiseen.

Kumma hätä yhdestä ponttoonista!

Kävelin Kastellinrannassa ja karmeaa, joku pukannut puutarhajätteet isolle alalle niitylle sekä rantaan!

Pois ne ”Nyt 63 v.”. Sinun maksamilla maksuilla katetaan neljä vuotta eläkettä. Keskimääräinen eläkeaika on 20 vuotta, eli ne loput 16 vuotta tulevat nuorten palkkapussista.

M Jokaista Mannerheim-ristin ritaria, 192 kpl, vastaavasti sairastui sata suomalaissoturia psyykkisesti. Sitäkö me taas haluamme tällä kiihkoilulla!

Murtuneet mielet

TEKSTIVIESTIT Viestin pitää alkaa kirjaimilla MP, sen jälkeen lyödään yksi tyhjä merkki.

Teksti ja nimimerkki on erotettava pisteellä.

MALLI: MP Minusta verotus on liian kovaa. Matti Meikäläinen Merkkejä saa olla enintään 160. Toimii Elisan, Soneran, DNA:n ja Saunalahden liittymillä.

En kadehdi, vaan olen ärsyyntynyt, että suurin osa olisi työkykyisiä, mutta ei viitsitä töihin, ja kuka niitä tukia sitten niille maksaa, jos ei meitä veroteta.

T. yrittäjä Fennovoima voisi muuttaa hankintansa Norjasta tuotavaan energiaan tänne pohjolaan.

Vepa Ehdin jo ilahtua uutisista, että suomalaiset EU:ssa vastustavat pakotteiden lisäyksiä; Ajatellen rohkeasti omaa maataan ja omaa kansaansa.

Ei sentään Miksei muka kiusaamiseen johtavia syitä voi karsia pois? Ei tätä väkivallan muotoa kuulu ymmärtää sen enempää kuin raiskauksia tai rasismiakaan.

Ihmettelen Tiedostavat ihmiset, perustakaa kansanliike, joka estää lisärakentamisen Oulun torille. Tori on meidän kaupunkilaisten yhteinen olohuone ja sellaisena sen tulee säilyä tulevillekin sukupolville.

Ajatelkaa nokkaa

JUTTUTUPA

Juusto, jugurtti ja Ukraina EU:n pakotteet alkoivat henkilöpakotteista, joihin Venäjä vastasi elintarvikkeiden tuontikielloilla. Nyt venäläisvastapakotteiden liipaisimella suomalaisista yhtiöistä ovat Finnair

Viestin hinta on 0,70 euroa. Toimitus valitsee julkaistavat mielipiteet.

Revontulet Taivalkoskellla.

Loistava kirjoitus Ari Erho! Olen täysin samaa mieltä, lisää positiivista ja kannustavaa uutisointia mediaan kaivataan.

Hane Ex-toimittaja Seppo Hursti. Minäkään en pappana halua, että pojanpoikani tuotaisiin joskus Naton sinkkiarkussa kotiin.

Naton isäntäsopimus salattiin kansalta Tehostettu hoito ja lääketeollisuus nostavat eliniän odotetta, mutta on eri

ja Fortum ja monet muut valtioomisteiset isot yhtiöt. Esimerkiksi Finnairin räpistely kannattavuuden ja kannattamattomuuden rajoilla on täysin riippuvainen Venäjän yli lentämisen luvasta. Kannattaako Suomen olla enää pakoterintamassa mukana, kun kyseessä ei enää ole juusto, jugurtti ja persikat? Nooh, tietenkin kannattaa, puukotetaan vaan omaan nilkkaan, eikö niin, kysyy Ajatteleva Tekijä.

Meinaat siis, että annetaan periksi

asia olla työkykyinen.

Mummu Ketäpä se Amerikka tuki sodan aikana kun Venäjä hyökkäsi Suomeen? No venäläisiä. En luota Natoon.

Teppo Luulen, kyllä vielä natkuttaa/harmittaa, kun työtä ei ole Suomessa suomalaisille! Onneksi tulee Ouluun Pataässä, jossa voi kajauttaa paineita ulos.

Hyvällä tavalla Ihmetyttää länsimedian henkilönpal-

kun Venäjä nappasi paloja Ukrainasta. Mitenkäs muiden maiden pitäisi mielestäsi toimia sitten kun Venäjä haluaa Hankoniemen, kun ovat siellä ennenkin olleet? Finnair on strategisesti tärkeä valtionyhtiö, se ei mene nurin. Fortumin toiminta taas ei ole Venäjästä kiinni. Yleensä ottaen Suomen ja EU:n talous kestää nämä pakotteet paljon paremmin kuin Venäjän talous. Ainoa mitä Venäjällä näyttää olevan enemmän, on rohkeus öykkäröidä. Eniten häviämme (muutakin kuin rahaa) jos annamme periksi.

Ajattele enemmän

vonta kun väitetään yhden miehen, Putinin, hoitelevan asiat ”mäkkäreistä maailmanrauhaan”.

Ei usko erkkikään Taasko jälleen maailmanlaajuinen metsästyksen kyttääminen. Maku menee jahdista.

45 metsästyskautena metsästänyt Eipä ole mitään uutta siinä, että Finnair ulkoistaa palveluita. Sitähän se on jo tehnyt vuosikausia.

Ex-ay

Soini käänsi jo takkiaan ja mainitsi pakotteiden olevan ”haitta” Suomelle.

Taitaa Timokin jo huomata, miten tärkeä Venäjä on Suomelle!

SA Pakotteista irtaantuminen valitettavasti taitaisi tarkoittaa myös EU:sta ja eurosta eroamista, eikä sellainen tapahdu silmänräpäyksessä.

Jäpikkä

››› Keskustele verkossa www.kaleva.fi

!13222 Lähetä meille kuvia, tekstiviestejä ja uutisvinkkejä.

64 K2

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

KOELEHTI

//SUNNUNTAI

Hetki elämästä

JUKKA-PEKKA MOILANEN, KUVA JA TEKSTI

Mikko ”Nikke” Nikula alkoi harrastaa rullalautailua ollessaan kuudennel-

la luokalla, noin 26 vuotta sitten. Lapsuudessa alkanut urheiluharrastus on seurannut miehen mukana läpi vuosien. Ajatus omasta minirampista pyöri ajoittain mielessä.

Nikulan asuessa vuokralla Oulussa ja Helsingissä minirampin rakennusmah-

dollisuutta ei kuitenkaan ollut. Asuttuaan nyt parin vuoden ajan omassa talossaan hän päätti vihdoin toteuttaa haaveensa ja rakensi kesällä minirampin pihalleen osaksi kierrätysmateriaaleja hyödyntäen.

Nikula työskentelee kotonaan kuvataiteen parissa. Hän aloittaa useasti päivänsä rullailemalla minirampillaan. Aamulla skeitatessa saa hien pintaan ja sitä kautta ideat virtaamaan. Ja taas on hyvä tarttua siveltimeen.

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014

K2 65 //SUNNUNTAI

66 K2

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

//IHMISET

SUNNUNTAIKASVO

Mihin Finnair unohti ihmisarvon ja hyvinvointivaltion idean, kun ihmisiä palkataan, kysyy Thelma Åkers.

HANNAMARI AHONEN TEKSTI // MEERI UTTI KUVA

S

uomen lentoemäntä- ja stuerttiyhdistyksen puheenjohtajan Thelma Åkersin mielestä on pöyristyttävää, että kansallinen lentoyhtiö ulkoistaa lentoemäntien työtä EU:n ulkopuolelle. Pöyristyttävää on teon syy: saada halvempia työntekijöitä.

– EU:n ulkopuolelta tulevilla lentoemännillä pitää olla samat työehdot kuin suomalaisilla. Åkersin työnantaja Finnair ilmoitti kuluneella viikolla, että se alkaa ensi vuonna ostaa matkustamopalveluja Hongkongin ja Singaporen lennoille norjalaiselta miehistöpalveluyritykseltä OSM Aviatonilta.

Iltapäivälehdet uutisoivat kuluneella viikolla myös Finnairin vuonna 2002 tekemästä sopimuksesta kiinalaisen työnvälitysyrityksen kanssa. Sopimuksen mukaan irtisanomisen perusteeksi käy työntekijän raskaus, seksuaalinen suuntautuneisuus tai työtaisteluun osallistuminen.

– Olemme tienneet sopimuksesta, mutta emme ole ikinä apäässeet sitä todistamaan.

12 vuotta sitten se oli valtava järkytys. Siitä saakka, kun ensimmäiset aasialaiset vuokratyöntekijät aloittivat, olemme taistelleet sosiaalista polkumyyntiä vastaan. Åkers sanoo, että 6–7 vuoteen Finnairille ei ole juuri palkattu lentoemäntiä.

Eikö Åkersia pelota, että tulevaisuudessa Finnair ei tarvitse omia lentoemäntiä? Åkers luottaa, että tarvitsee. Hän muistuttaa, että ulkoistuksia on jouduttu monessa yrityksessä perumaan, myös Finnairissa.

– Työnantaja on käyttänyt vuodesta 2011 alkaen ulkoistuksia painostuskeinona, millä se haluaa päästä käsiksi työehtosopimukseemme ja saada haluamansa heikennykset läpi.

Tämänkertaisissa säästöneuvotteluissa eli viime syksystä alkaen Finnair on vaatinut lentoemänniltä 18 miljoonan euron säästöjä.

Työnantaja asetti ehdoksi 22 prosentin palkanalennuksen, mikäli säästöjä ei saada ka-

Alihankintaa EU:n ulkopuolelta Finnair aloitti 200 miljoonan euron säästöohjelman vuonna 2011.

Silloin jo neuvoteltiin viiden miljoonan euron säästösopimus matkustamohenkilökunnan kanssa.

SÄÄSTÖNEUVOTTELUT

18milj. €

Viimeisimmät säästöneuvottelut aloitettiin marraskuussa. Niissä ei päästy sopimukseen. Finnair vaati 18 miljoonan euron säästöjä.

Finnair ilmoitti tiistaina, että se alkaa ostaa matkustamopalveluja alihankintana norjalaiselta miehistöpalveluyritykseltä OSM Aviatonilta aluksi Hongkongin ja Singaporen lennoille. Alihankintaa on suunniteltu noin 20 kauko- ja lähireitille kahtena vuotena.

Henkilöstövaikutus noin sata henkilötyövuotta. Vähennykset ensi vaiheessa lomautuksina. Lomautuksia on ollut jo 3 vuotta.

Iltapäivälehdet kertoivat Finnairin ja kiinalaisen työnvälitysfirman vuoden 2002 sopimuksesta, jonka mukaan kiinalaisen henkilökunnan irtisanomisperusteena voi olla raskaus, seksuaalinen suuntautuminen tai osallistuminen työtaisteluun.

saan tes-muutoksilla.

– Ei kai mikään ammattikunta voi alentaa palkkoja 22 prosenttia! Åkers muistuttaa, että lentoemännät ja stuertit olivat kesäkuussa valmiita 12 miljoonan euron säästöihin. Paketissa olivat muun muassa työtuntien lisääminen, lepoaikojen lyhennys ja vuorolisistä ja kotimatkakorvauksista nipistäminen.

12 miljoonan säästöt olisivat tarkoittaneet kymmenen prosenttia lisää työaikaa ja viisi prosenttia palkkojen alennusta eli 15 prosentin vastaantuloa.

Marraskuusta alkaen on pyöritelty jos jonkinlaisia säästömalleja. Yhteisymmärrykseen ei päästy.

– On se kumma, että 12 miljoonaa ei kelvannut, vaan mieluummin lähdetään hakemaan halpaa työvoimaa. Työnantaja on kylmän rauhallisesti ilmoittanut, että ei aio maksaa suomalaista palkkaa. EU:n ulkopuolelta tuleville pitää saada työluvat ja niiden

edellytyksenä on, että noudatetaan suomalaisia työehtoja. Åkers vertaa Finnairia Lufthansaan, Air Franceen, KLM:ään ja SAS:iin.

– Muut kansalliset yhtiöt lobbaavat EU:ssa sosiaalista polkumyyntiä vastaan. Finnair on täysin poikkeava. Se on samassa sakissa kuin Norwegian ja Ryanair, joka on täydellinen markkinahäirikkö. Åkers ihmettelee, mihin ovat unohtuneet periaatteet, miten ihmisiä työllistetään, ihmisarvo ja hyvinvointivaltion idea.

Lentoliikenne on vaikeuksissa ja Finnairilla on taloudellisia ongelmia. Millä konstilla Åkers kokoaisi säästöt?

– Yhtiössä kaikkien pitäisi olla valmiita leikkaamaan palkastaan vaikka viisi prosenttia. Samaan aikaan, kun meiltä vaaditaan säästöjä, yhtiön johto saa 3,2 miljoonan euron bonukset. Näin ei olisi, jos yhtiötä aidosti oltaisiin pelastamassa. Åkersin mukaan lentoemännät ovat jo luo-

K2 67

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014

//IHMISET

”Finnairin strategia on suunniteltu yhden kortin, Aasian-lentojen, varaan.

Mitä sitten, jos tämä strategia ei pärjääkään? Se on haavoittuva kuten Venäjän ylilentokieltouhka osoitti.” puneet monista eduista.

– Merkittävimpiä on miehistön määrä. Ennen Euroopan lennolla oli kuusi töissä, nyt on neljä. Aikaerolennoilla palautumisvapaita on vähennetty. Åkersin mielestä valtion pitää säilyttää omistuksensa Finnairissa. Kaukaisen pohjoisen maan lentoyhteyksien turvaamisessa se on

oleellista. Mutta Åkers on pettynyt valtioomistajaan.

– Kun työehtoja poljetaan, ministerit viestittävät, että he eivät voi puuttua pörssiyhtiön asioihin. Pörssiyhtiön asioihin voidaan puuttua, kun on kyse Venäjän ylilentokieltouhasta. Silloin ministeriössä oli kovasti säpinää.

– Finnairin strategia on suunniteltu yhden

kortin, Aasian-lentojen, varaan. Mitä sitten, jos tämä strategia ei pärjääkään? Se on haavoittuva kuten Venäjän ylilentokieltouhka osoitti. Åkers muistuttaa, että aasialaiset lentoyhtiöt siirtävät huomiotaan Eurooppaan. Esimerkiksi Lufthansa on jo valmistautunut siihen.

– Finnairilla on aina välilasku, kun aasialainen matkustaja lentää Helsingin kautta Keski-Eurooppaan. Aasialainen yhtiö lennättää hänet suoraan Pariisiin. Finnair joutuu kilpailemaan aasialaisten yhtiöiden kanssa lipun hinnalla.

Halpalentoyhtiöiden tulo markkinoille mullisti alan ja kilpailukeinona yleistyi halpa työvoima. Åkers sanoo painokkaasti, että mikään lentolippu ei voi maksaa 39 tai 69 euroa ollakseen kannattava.

– Lippujen hintojen pitää nousta, niiden pitää alkaa vastata todellisuutta. Sääntely palaa muodossa tai toisessa. 6

Suomen Lentoemäntä- ja stuerttiyhdistyksen puheenjohtaja Thelma Åkers päätti jo pikku tyttönä, että hänestä tulee lentoemäntä. Innostajana oli lentoemäntänä toiminut isosisko. Åkers on tehnyt lentoemännän töitä nyt 31 vuotta ja ollut lisäksi parikymmentä vuotta ay-toiminnassa. Nykyinen puheenjohtajakausi alkoi vuonna 2009.

68 K2

KOELEHTI

//IHMISET

PÄIVÄN SANA Kukin antakoon sen mukaan kuin on mielessään päättänyt, ei vastahakoisesti eikä pakosta, sillä iloista antajaa Jumala rakastaa.

2. Kor. 9: 7

»

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

TARINOITA MENNEISYYDESTÄ: SUOMI–NEUVOSTOLIITTO-SEURA PITI YLLÄ KANSOJEN

PÄIVÄN NIMET Alvar, Auno Ruotsalainen kalenteri: Alvar Saamelainen kalenteri: Jeansa Ortodoksinen kalenteri: Tekla, Silvo

HUOMENNA Kullervo Ruotsalainen kalenteri: Sigvard Saamelainen kalenteri: Siivár Ortodoksinen kalenteri: Opri, Sergei

PÄIVÄN PITUUS AURINKO NOUSEE

Utsjoki Kuusamo Kajaani Pudasjärvi Rovaniemi Oulu Kemi Ylivieska Helsinki

6.59 6.51 6.57 7.00 7.05 7.06 7.09 7.10 7.09

AURINKO LASKEE

Utsjoki Kuusamo Kajaani Pudasjärvi Rovaniemi Oulu Kemi Ylivieska Helsinki

19.07 18.58 19.04 19.07 19.12 19.13 19.16 19.16 19.15

VIISAUS

Avaruuslentäjä, kosmonautti Juri Gagarinin vierailu Kemiin 2.7.1961 keräsi paikalle noin kymmenentuhatta ihmistä. Gagarin näyttäytyi matkallaan myös

Juri Gagarin lensi – myös suomalaisten sankariksi ERKKI HUJANEN

Kiinnostusta Venäjään

Nyt on aika siivota ränsistyneet kesäkukat pois haudoilta. Krysanteemi kestää pikkupakkasta, mutta talveksi haudalle voi istuttaa kanervia tai callunoita. Voimakassävyisten kanervien ja callunoiden reunakasviksi sopii hopealanka tai taustakasviksi minikokoinen havu. Älä hanki liian korkeita kasveja, jotka peittävät hautakiven tekstit. Istuta kasvit samaan syvyyteen kuin ne ovat ruukussa. STT

Suomi–Venäjä-seuran valtakunnallinen 70-vuotisjuhla 30.9. Oulun kaupunginteatterilla kello 18.

Tilaisuudessa puhuu seuran uusi puheenjohtaja, kansanedustaja Paula Lehtomäki sekä ulkoministeri Erkki Tuomioja.

Suomi–Neuvostoliitto-seura SNS perustettiin 15.10.1944. Perustavaan kokoukseen Helsingissä osallistuivat muun muassa J.K. Paasikivi ja Urho Kekkonen.

Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin filosofian tohtori ja varatuomari Johan Helo.

SNS:n Oulun osasto perustettiin 3.11.1944 kaupungintalolla.

Oulun osaston ensimmäinen puheenjohtaja Reino Kiiskinen.muutaman karhun ja suden tappamisesta vuosittain.

Maailman ensimmäinen avaruudessa käynyt ihminen Juri Gagarin pääsi suomalaisten hartioille sankarituoliin Kemissä kesällä 1961. Kymmenentuhatta ihmistä näki kosmonautin lähietäisyydeltä, kun neuvostoliittolainen saapui elämänsä ensimmäisellä länsimaahan suuntautuneelle matkalle.

Neuvostoliiton ilmavoimien majuri ja koelentäjä Juri Gagarin oli tehnyt onnistuneen avaruuslennon 12.4.1961.

Suomessa maailmankuuluun sankariin saatiin tutustua jo pian kesä-heinäkuun vaihteessa. Gagarin saapui aluksi Helsinkiin. Tuhatpäinen yleisö täytti 30.6. rautatientorin. Presidentti Urho Kekkonen tapasi vieraan vastaanotollaan linnassa kahden kesken.

Juri Gagarin oli virallisesti Suomi–Neuvostoliitto-seuran SNS:n vieras, jonka päätarkoitus oli näyttäytyä seuran Ystävyyspäivillä 1.-2. heinäkuuta Kemissä. Hän matkusti pohjoiseen junalla Helsingistä ja vilkutti tovin ihmisille Tampereen

sekä Oulun rautatieasemilla.

Ystävyysseuran Lapin piirin puheenjohtaja, vakuutusyhtiö Kansan aluetarkastaja Vilho Suonvieri kertoo nykyisen Suomi–Venäjäseuran Pohjois-Suomen piirijärjestön teoksessa (Venäjän seurassa, 2005), että hän esitti Venäjän suurlähetystössä vieraillessaan toivomuksen saada Juri Gagarin SNS:n Ystävyyspäiville Kemiin.

Neuvostoliitto tarttui tilaisuuteen. Gagarinin vierailukiertue on ollut tänä syksynä 70 vuotta täyttävän Suomi–Venäjä-seuran suurin, kaikkia kansalaisia Suomessa koskettanut yleisötapahtuma.

Suomi–Neuvostoliitto-seura innosti sotien jälkeisinä vuosikymmeninä suomalaisia. Jäseniksi liittyi tavallisia kansalaisia poliittisista tai ammatillisista taustoista riippumatta. Myös yhteisöt, ja 1960-luvulta lähtien varsinkin nuorisojärjestöt osallistuivat ystävyystoimintaan.

SNS:stä tuli pian puolivirallinen, maan politiikkaa ohjaava järjestö, kun johtavat poliitikot ministerei-

tä myöten miehittävät sen johtopaikat. Keskustapuolueen Martti Miettunen oli SNS:n puheenjohtajana vuosina 1975-1987, jonka jälkeen järjestöjä johti Ahti Pekkala vuoteen 1990 saakka. Kun Neuvostoliitto romahti, näkyvimmät poliitikot hävisivät seuran johdosta.

Alueellisten ja paikallisten yhdistysten johtoon tuli paikallisia päättäjiä. SNS:n Oulun piirijärjestön aktiivisena puheenjohtajana vuosina 1975–1988 toimi Oulun kaupunginjohtaja Ilmo Paananen. Sota oli vienyt Ilmo Paanasen lapsuudenkodin Sortavalassa kahdesti. Silti hän halusi osallistua Neuvostoliiton ystävyystoimintaan.

– Ystävyyden ja luottamuksen rakentaminen kaikilla tasoilla, myös kansalaistoiminnassa oli ymmärrykseni mukaan parasta isänmaallisuutta, Paananen kirjoitti Venäjän seurassa -kirjasessa vuonna 2005.

Ystävyysseura muun muassa organisoi ystävyyskuntia Neuvostoliitosta. Oulu sai 1957 Mustanmeren helmen Odessan Jo eläkeläisenä Ilmo Paananen oli Odessan kaupunginjohtajan kut-

K2 69

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014

//IHMISET

TUTKINTOJA

VÄLISTÄ YSTÄVYYTTÄ

Lapin yliopistossa on suoritettu seuraavat tutkinnot: Kasvatustieteiden tiedekunta Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto: Pieskä Laura Muoniosta.

Kasvatustieteen maisterin tutkinto: Hakala Ari-Pekka Rovaniemeltä, Joki Juha-Matti Vetelistä, Keskinen Sari Ylivieskasta, Tarkka Anne Rovaniemeltä.

Oikeustieteiden tiedekunta Oikeusnotaarin tutkinto: Ahlsten Eveliina Kotkasta, Heikkilä Anna-Maija Oulusta, Hyyppä Jukka-Petteri Helsingistä, Madetoja Salla Kuopiosta, Pajunen Henna Janakkalasta, Pehkonen Essi Oulusta, Ratsula Jussi Helsingistä, Ylänkö Joni-Petteri Vaasasta.

Oikeustieteen maisterin tutkinto: Keskiaho Harri Rovaniemeltä, Kurki Tiina-Leena Oulusta, Lehtonen Alina Oulusta, MäkiJokela Anna Helsingistä, Nieminen Anu Rovaniemeltä, Niskanen, Aleksi Lappeenrannasta, Tuomaala Juulia Helsingistä.

Oikeustieteen tohtorin tutkinto: Kotiranta Kai Helsingistä.

Taiteiden tiedekunta Taiteen kandidaatin tutkinto: Huhtala Antti Rovaniemeltä, Petursdottir Johanna Rovaniemeltä, Porsanger Jouni Rovaniemeltä, Romppainen Lau-

ra Rovaniemeltä, Sillanpää Milla Kurikasta, Tikkala Evastina Halikosta, Vesilahti Milla Kuusamosta, Volotinen Terhi Rovaniemeltä.

Taiteen maisterin tutkinto: Ayonghe Akonwi, Konttinen Katri Rovaniemeltä, Pyykönen Liisa Rovaniemeltä, Tarvainen Seppo Jyväskylästä.

Oikeustieteiden tiedekunta Oikeusnotaarin tutkinto: Ahlsten Eveliina Kotkasta, Heikkilä Anna-Maija Oulusta, Hyyppä Jukka-Petteri Helsingistä, Madetoja Salla Kuopiosta, Pajunen Henna Janakkalasta, Pehkonen Essi Oulusta, Ratsula Jussi Helsingistä, Ylänkö Joni-Petteri Vaasasta.

Taiteiden tiedekunta Taiteen kandidaatin tutkinto: Huhtala Antti Rovaniemeltä, Petursdottir Johanna Rovaniemeltä. Huhtala Antti Rovanie-

Helatorstaina 29.5.

Katso kuvagalleria Suomi–Neuvostoliitto-seuran toimintaa Pohjois-Pohjanmaalla. kaleva.fi

Ehdota aihetta Onko mielessäsi PohjoisPohjanmaan menneisyydestä tarina, joka on jakamisen väärti? Omistatko siihen liittyvää materiaalia? Mistä menneisyyden tapahtumasta haluaisit tietää enemmän?

Ota yhteyttä Ihmiset, PL 170, 90401 Oulu tai mielipide@kaleva.fi

Rakas tyttäremme sai 24.4.2008 kasteessa nimekseen Mia Peppiina Onnelliset vanhemmat Markku ja Anna Virtanen

Oikeustieteen tohtorin tutkinto: Kotiranta Kai Helsingistä.

7HUYHWXORD Jumalanpalvelukseen

OULU YKSISUUNTAISEKSI Oulun keskustan liikenne muuttui yksisuuntaiseksi 50 vuotta sitten, 1. lokakuuta 1964. Teemme muutoksesta jutun tälle palstalle. Onko sinulla aiheeseen liittyviä kuvia tai muistoja, miten muutos sujui?

Martti

Oikeustieteen maisterin tutkinto: Keskiaho Harri Rovaniemeltä, Kurki Tiina-Leena Oulusta, Lehtonen Alina Oulusta, MäkiJokela Anna Helsingistä, Nieminen Anu Rovaniemeltä, Niskanen, Aleksi Lappeenrannasta, Tuomaala Juulia Helsingistä.

Oulun rautatieasemalla.

sumana vaimonsa kanssa lomamatkalla Odessassa elokuussa 1991, samoina päivinä kun Neuvostoliitto hajosi vallankaappaukseen. Paanasten menolento oli tuntikausia myöhässä. Keskellä yötä Odessan lentoasemalla oli vastassa sikäläisiä kaupungin edustajia, jotka kättelivät Paanasen toteamalla: ”Tervetuloa itsenäiseen Ukrainaan!”

NKP oli lakkautettu ja sen toimipaikkojen ovet sinetöity. Kun Paanaset lähtivät lomalta, Odessan kaupungintalon salkoon oli nostettu Ukrainan sinikeltainen lippu.

Lentomatkan välilaskupaikka Le-

Kiitos kaunis kaikille.

Teitte päivästäni juhlan.

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto: Niemi Anne Rovaniemeltä

HENGELLISET TILAISUUDET

Suomi–Neuvostoliitto-seuran Oulun piirijärjestön tiedotuslehti 2/1987 uutisoi Oulun neuvostoturisteista. Ystävyys-Druzhba -lehden tekoon osallistuivat monet pohjoissuomalaiset toimittajat.

ONNITTELUT

7XRPLRNLUNNRVHXUDNXQQDVVD Messu klo 10 Oulun tuomiokirkossa (Ari-Pekka Metso). +DXNLSXWDDQ VHXUDNXQQDVVD Messu klo 10 Haukiputaan kirkossa (Jaakko Kaltakari, saarna Urpo Luokkala). .DUMDVLOODQ VHXUDNXQQDVVD Messu: klo 10 Karjasillan kirkossa (80-vuotiaiden juhla, Esa Nevala), klo 10 Kastellin kirkossa (Erja Järvi), klo 12 Pyhän Andreaan kirkossa (Heikki Karppinen). .LLPLQJLQ VHXUDNXQQDVVD Messu klo 10 Kiimingin kirkossa (Pauli Niemelä, Yle radio 1).

2XOXMRHQ VHXUDNXQQDVVD Messu: klo 10 Oulujoen kirkossa (Antti Leskelä, saarna Juha Hänninen), klo 10 Yli-Iin kirkossa (Tuomo Ruuttunen).

Sanajumalanpalvelus klo 12 Ylikiimingin kirkossa (motoristikirkko, Jouni Riipinen).

2XOXQVDORQ VHXUDNXQQDVVD Messu klo 10 Oulunsalon kirkossa (Jukka Joensuu).

7XLUDQ VHXUDNXQQDVVD Messu: klo 10 Tuiran kirkossa (Lauri Kujala, saarna Atte Tolonen), klo 10 Pyhän Luukkaan kappelissa (Stiven Naatus), klo 12 Pyhän Tuomaan kirkossa (Anu Ojala).

www.oulunseurakunnat.fi | www.rauhantervehdys.fi

Terhi ja Ville Juntuselle syntyivät hurmaavat kaksoset "jäbä ja tsubu" 11.12.2013 Oulussa.

HÄÄPÄIVÄT

70 K1

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

KUOLLEITA Rakkaamme merikapteeni

Etunimi SUKUNIMI s. 12.7.1929 Helsinki k. 9.3.20 2 Oulu Kiittäen ja kaivaten Ulla-Maija Tuija, Markku, Petteri ja Elise Hanna ja Roni Pekka, Ritva ja Hanne Miika ja Annika perheineen Liisa-sisar Martti-veli sukulaiset ja ystävät Nyt olen vapaa ja mukana tuulen saan kulkea rajoilla ajattomuuden.

Olen kimallus tähden, olen pilvenlento.

Olen kasteisen aamun pisara hento.

En ole poissa, vaan luoksenne saavun mukana jokaisen nousevan aamun.

Ja jokaisen tummuvan illan myötä, toivotan teille hyvää yötä.

(6UOKKO ,AATIO)

Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan lauantaina 29.3.20 2 kello 11.00 Intiön isossa kappelissa.

Siunaustilaisuuden jälkeen muistotilaisuus vainajan kotona.

Meille kaikille niin rakas

Etunimi SUKUNIMI s. 6.1.1939 Oulu k. 24.2.2012 Oulu Rakkaudella muistaen ja kaivaten

Elsi Lauri, Hilkka, Markku ja Teemu ystävät ja muut sukulaiset Kun voimat oudon maan sun veisi mukanaan mä missä lienenkin niin tulen takaisin.

Sun rinnallasi oon, yön pedot kaikotkoon sillä en, sun särkyä anna mä en.

Niin katoavaa on voimat ihmisen, vain tuuli puhaltaa ja kuoren hajottaa, mutta en, sun särkyä anna mä en.

Et ole vahva, et, yön varjoon pakenet mut seuraasi sun jään, en päästä lähtemään.

Viel aamu sarastaa, se haamut karkottaa sillä en, sun särkyä anna mä en.

Lapsenlapset Siunaus on toimitettu läheisten läsnä ollessa 8.3.2012 Oulun hautausmaalla ja rakkaamme on haudattu sukuhautaan.

Lämmin kiitos osanotosta ja myötäelämisestä surussamme.

Enkelimme

Etunimi SUKUNIMI s. 10.10. k. 12.3.20 2 Tytärtämme syvästi kaivaten äiti ja isä Santeri, Samu ja Sini mummut ja papat kummit Pekka ja Nina kummit Heli ja Ville muut sukulaiset koulukaverit Levolle laskeN Luojani, armias ole suojani. *os SIJALTAIN en nousisi, taivaaseen otA tykösi.

Siunaus on toimitettu lähimpien läsnä ollessa 29.3.20 2. ,ÊMMIN kiitos osanotosta.

Rakas isämme ja ukkimme

Rakas puolisoni, isämme ja pappamme

Etunimi SUKUNIMI s. 20.2.1938 Oulussa k. 1.3.20 2 Oulussa Syvästi kaivaten Maija Kauko ja Tuula Minna, Jari, Saara ja Ville Juha, Jaana, Pilvi ja Tuukka Raimo ja Helena Teija ja Jaakko Jari JA Johanna Pekka ja Liisa Tauno ja Raija Kaikk’ on niin hiljaa mun ympärilläin, kaikk’ on niin hellää ja hyvää.

Kukat suuret mun aukeevat sydämessäin ja tuoksuvat rauhaa syvää.

Rakkaamme on siunattu hiljaisuudessa läheisten läsnä ollessa.

Lämmin kiitos osanotosta.

Etunimi SUKUNIMI s. 20.6.1942 k. 8.1.20 2 Kaivaten Ilpo ja Tuulikki perheineen Marko ja Maija Seija ja Lauri perheineen muut sukulaiset ja ystävät Väsyneenä silmät suljit, siihen hiljaa nukahdit.

Yli rajan silloin kuljit, rauhan rannan saavutit.

Siunaus on toimitettu läheisten läsnä ollessa.

Lämmin kiitos osanotosta.

Etunimi SUKUNIMI s. 6.1.1939 Oulu k. 24.2.2012 Oulu Rakkaudella muistaen ja kaivaten

Elsi Lauri, Hilkka, Markku ja Teemu ystävät ja muut sukulaiset Kun voimat oudon maan sun veisi mukanaan mä missä lienenkin niin tulen takaisin.

Sun rinnallasi oon, yön pedot kaikotkoon sillä en, sun särkyä anna mä en.

Niin katoavaa on voimat ihmisen, vain tuuli puhaltaa ja kuoren hajottaa, mutta en, sun särkyä anna mä en.

Et ole vahva, et, yön varjoon pakenet mut seuraasi sun jään, en päästä lähtemään.

Viel aamu sarastaa, se haamut karkottaa sillä en, sun särkyä anna mä en.

Lapsenlapset Siunaus on toimitettu läheisten läsnä ollessa 8.3.2012 Oulun hautausmaalla ja rakkaamme on haudattu sukuhautaan.

Lämmin kiitos osanotosta ja myötäelämisestä surussamme.

Etunimi SUKUNIMI s. 14.8.1973 Oulu k. 13.1.20 2 Oulu Kaivaten isä ja äiti Marika ja Eetu muut sukulaiset Siunaus on toimitettu läheisten läsnä ollessa.

Rakas isämme ja ukkimme

Etunimi SUKUNIMI s. 20.6.1942 k. 8.1.20 2 Kaivaten

Meille kaikille niin rakas

Rakkaamme

Ilpo ja Tuulikki perheineen Marko ja Maija Seija ja Lauri perheineen muut sukulaiset ja ystävät Väsyneenä silmät suljit, siihen hiljaa nukahdit.

Yli rajan silloin kuljit, rauhan rannan saavutit.

Siunaus on toimitettu läheisten läsnä ollessa.

Lämmin kiitos osanotosta.

Rakkaamme

Etunimi SUKUNIMI s. 14.8.1973 Oulu k. 13.1.20 2 Oulu Kaivaten isä ja äiti Marika ja Eetu muut sukulaiset Siunaus on toimitettu läheisten läsnä ollessa.

Rakas mummimme ja siskoni

Etunimi SUKUNIMI

Rakkaamme

s. 16.6.1932 Muonio k. 12.2.20 2 Oulu

Etunimi SUKUNIMI

Rakkaudella muistaen

s. 14.8.1973 Oulu k. 13.1.20 2 Oulu

Matti ja Sirkka perheineen Mikko perheineen Anna-Liisa ja Sinikka Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.

Siunaus on toimitettu 25.2.20 2. Kiitos osanotosta.

Kaivaten isä ja äiti Marika ja Eetu muut sukulaiset Siunaus on toimitettu läheisten läsnä ollessa.

K1 71

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014

KUOLLEITA Meille kaikille niin rakas

Toimitusjohtaja

Etunimi SUKUNIMI

Etunimi SUKUNIMI

s. 6.1.1939 Oulu k. 24.2.2012 Oulu Rakkaudella muistaen ja kaivaten

Elsi Lauri, Hilkka, Markku ja Teemu ystävät ja muut sukulaiset Kun voimat oudon maan sun veisi mukanaan mä missä lienenkin niin tulen takaisin.

Sun rinnallasi oon, yön pedot kaikotkoon sillä en, sun särkyä anna mä en.

Niin katoavaa on voimat ihmisen, vain tuuli puhaltaa ja kuoren hajottaa, mutta en, sun särkyä anna mä en.

Et ole vahva, et, yön varjoon pakenet mut seuraasi sun jään, en päästä lähtemään.

Viel aamu sarastaa, se haamut karkottaa sillä en, sun särkyä anna mä en.

Enkelimme

Etunimi SUKUNIMI

s. 9.8.1936 Kuusamossa k. 6.2.20 2 Pudasjärvellä

s. 10.10. k. 12.3.20 2 Tytärtämme syvästi kaivaten äiti ja isä Santeri, Samu ja Sini mummut ja papat kummit Pekka ja Nina kummit Heli ja Ville muut sukulaiset koulukaverit

Yrityksemme perustajan ja pitkäaikaisen toimitusjohtajamme muistoa kunnioittaen Rakennuspaja Oy henkilökunta Linja 5 henkilökunta

Levolle laskeN Luojani, armias ole suojani. *os SIJALTAIN en nousisi, taivaaseen otA tykösi.

Lapsenlapset Siunaus on toimitettu läheisten läsnä ollessa 8.3.2012 Oulun hautausmaalla ja rakkaamme on haudattu sukuhautaan.

Lämmin kiitos osanotosta ja myötäelämisestä surussamme.

Siunaus on toimitettu lähimpien läsnä ollessa 29.3.20 2. ,ÊMMIN kiitos osanotosta.

OSANOTTOKIITOKSET Sydämellinen kiitos Teille kaikille, jotka kunnioititte

Toimitusjohtaja

Etunimi SUKUNIMI s. 9.8.1936 Kuusamossa k. 6.2.20 2 Pudasjärvellä

Etunimi SUKUNIMI Rakkaamme

Etunimi SUKUNIMI s. 14.8.1973 Oulu k. 13.1.20 2 Oulu

Yrityksemme perustajan ja pitkäaikaisen toimitusjohtajamme muistoa kunnioittaen Rakennuspaja Oy henkilökunta

Kaivaten isä ja äiti Marika ja Eetu muut sukulaiset Siunaus on toimitettu läheisten läsnä ollessa.

muistoa ja otitte osaa suruumme.

Omaiset

Lämmin kiitos Teille kaikille, jotka kunnioititte rakkaamme

Etunimi SUKUNIMI muistoa ja otitte osaa suruumme.

Omaiset

Kiitämme suuresti Teitä kaikkia, jotka niin monin eri tavoin myötäelitte suuressa surussamme ja kunnioititte rakkaamme

Etunimi Sukunimi muistoa. Kiitämme Tuirankartanon ja Oys:n henkilökuntaa isämme hyvästä hoidosta.

Lapset

Linja 5 henkilökunta

HAUTAUSPALVELUT Oululaista osaamista vuodesta 1945 Rakas mummimme ja siskoni

Etunimi SUKUNIMI s. 16.6.1932 Muonio k. 12.2.20 2 Oulu Rakkaudella muistaen Matti ja Sirkka perheineen Mikko perheineen Anna-Liisa ja Sinikka Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.

Rakkaamme

Etunimi SUKUNIMI s. 14.8.1973 Oulu k. 13.1.20 2 Oulu Kaivaten isä ja äiti Marika ja Eetu muut sukulaiset Siunaus on toimitettu läheisten läsnä ollessa.

Siunaus on toimitettu 25.2.20 2. Kiitos osanotosta.

Kiviliike Heikkinen Oy www.kiviliikeheikkinen.fi yritys@kiviliikeheikkinen.fi Intiöntie 7, 90130 Oulu, p. (08) 311 3706 Posantie 10, 90620 Oulu, p. (08) 530 3720 Entisöinnit Nimien kaiverrukset

Oulun Hautaustoimisto Arvo Kova Oy

Yksilölliset hautakivet Kovan kiviveistämöltä!

Taidolla ja kokemuksella, elämän palvelua surun kohdatessa.

Hautakivet nopeasti ilman välikäsiä kiviveistämöltämme.

Vaimoni

Etunimi SUKUNIMI s. 23.4.1937 Muhos k. 10.1.20 2 Oulu Rakkaudella muistaen puoliso Lauri Kiitos kaikesta.

Siunaus on toimitettu hiljaisuudessa. Kiitos osanotosta.

Rakkaamme

Etunimi SUKUNIMI s. 14.8.1973 Oulu k. 13.1.20 2 Oulu

Oulun Hautaustoimiston auto vuodelta 1936

Kaivaten isä ja äiti Marika ja Eetu muut sukulaiset Siunaus on toimitettu läheisten läsnä ollessa.

Asemakatu 21 • 90100 Oulu • p. (o8) 311 2158 (24h) www.arvokovaoy.fi

72 K2

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

KOELEHTI

//MATKAILU

Roadtrip vuorilta aavikoille ›› Automatka läntisessä

USA:ssa vie läpi vaihtelevien ja maailmankuulujen maisemien.

Kuukaudessa ehtii ajaa 8 000 kilometriä.

MIKAEL TAMMILEHTO TEKSTI JA KUVAT

Auringon säteet leikkivät maailman tunnetuimmalla kanjonialueella. Kivimuodostelmien värit muuttuvat sitä mukaa, mitä alemmas aurinko laskee. Oranssin ja punaisen, jopa pinkin eri sävyjä.

Kanjonin reunan pysähdyspaikalle kurvaa auto. Viisihenkinen Esparzan perhe Los Angelesista astelee korien ja vilttien kanssa kalliolle. Viltti levitetään ja katseet suuntautuvat kohti upeaa auringonlaskua Grand Canyonissa.

– Tämä on perheemme ensimmäinen yhteinen loma. Auringonlasku kruunaa retkemme, äiti Taia Esparza kertoo.

Roadtrip on unelma, jonka toteuttaminen vaatii usein paljon rahaa ja suunnittelua. Erilaiset luontonähtävyydet ja kansallispuistot vetävät paikallisia erityisesti loma-aikoina. Kansallispuistot ovat amerikkalaisille kuin kesämökit suomalaisille.

Läntiset osavaltiot Washington, Oregon, Kalifornia, Nevada, Arizona ja Utah tarjoavat ällistyttävän kokemuksen Yhdysvalloista.

Kuukauden matka, yli 8 000 kilo-

Kansallispuistot ovat amerikkalaisille kuin kesämökit suomalaisille.

Upeinta Pacific Coast Highwayssa ovat jylhät, rantaa myötäilevät maisemat. metriä ajotietä ja kuuden osavaltion parhaat palat ei ole mahdoton yhtälö.

Perinteisten Route 66 -road-tripin tai Kalifornian kierroksen sijaan halusimme tutustua laajemmin lännen osavaltioihin ja niiden luontokohteisiin. Esimerkiksi Washington ja Oregon kätkevät vaikuttavia tulivuoria, autenttisia pikkukyliä ja romanttisia vesiputouksia.

Puistonvartija hymyilee leveästi ja toivottaa tervetulleeksi Olympicin kansallispuistoon.

Automatka puolentoista kilomet-

rin korkeuteen hurrikaaniharjanteelle on henkeäsalpaava. Ylhäällä vierailijoita tervehtii peuralauma.

Päänäyttämö, mahtipontinen lumihuippuisten vuorten rivistö vie kuitenkin voiton.

Upeat kansallispuistot ja luontonähtävyydet ovat läntisen USA:n ehdoton valtti. Oregonin osavaltiossa syvän sininen, tulivuoren romahduksessa syntynyt Crater Lake on häikäisevä.

Kalifornian timantti on tietenkin Yosemite National Park. Sen harmaat vuoret, samettisen vihreät metsiköt ja vesiputoukset ovat vertaansa vailla.

Luonnonpuistojen lisäksi matkan varrelle osuu mukavasti mielenkiintoisia suurkaupunkeja kotoisasta Seattlesta överiin Las Vegasiin ja boheemiin San Fransiscoon. Kuten jokaisella pienellä kylällä, myös isoilla kaupungeilla on länsirannikolla oma, ainutlaatuinen tunnelmansa.

Sokerina pohjalla on matkan viimeinen ajoreitti Los Angelesista San Fransiscoon, upeaa Pacific Coast Highwayta pitkin. Ajamiseen

K2 73

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014

//MATKAILU VW PICS/ZUMA WIRE

Roadtrip KANADA Seattle WASHINGTON Portland OREGON Crater Laken syvän sininen väri vetää sanattomaksi. Jos on aikaa, järvi kannattaa ajaa ympäri. Vielä kesäkuun alussakaan se ei tosin ole aina mahdollista, sillä järvi sijaitsee Oregonissa niin korkealla, että lumi peittää puolet tiestä.

Las Vegasin Treasure Island -hotellin edessä pääsee gondoliajelulle. Ylenpalttinen viihdekaupunki tarjoaa vastapainoa erämaiden maisemille.

KALIFORNIA Sacramento

IDAHO

YHDYSVALLAT NEVADA

San Francisco Tyyni valtameri Los Angeles San Diego

UTAH

ARIZONA

200 KM

MATKAN JÄRJESTELY Roadtripille kannattaa yleensäkin varata tarpeeksi aikaa fiilistelyyn, kauppojen kiertelyyn ja jos sää suosii, rannalla loikoiluun. Matka vaatii myös joustavuutta, erityisesti jos matkakaverien kanssa on erilaisia toiveita reitin suhteen.

Suomalaiset eivät tarvitse viisumia matkatessaan Yhdysvaltoihin alle kolmeksi kuukaudeksi.

Sen sijaan matkailijoiden täytyy täyttää sähköinen matkustuslupa ESTA viimeistään 72 tuntia ennen matkaa.

Alle 25-vuotiaat kuskit joutuvat maksamaan huomattavan lisähinnan auton vuokraamisesta.

Kätevintä on ottaa auto esimerkiksi matkatoimisto Kilroyn kautta. Se tarjoaa edullisia autopaketteja nuorille kuskeille.

Reittiä suunnitellessa kannattaa ottaa huomioon, että autoja vuokraavat yritykset perivät yleensä erillisen maksun, jos auton jättää eri kaupunkiin kuin mistä on lähtenyt.

Suomalainen ajokortti kelpaa Yhdysvalloissa.

Ennen matkalle lähtöä on hyvä tarkistaa liikennesääntöjen eroavuudet Suomeen verrattuna.

Esimerkiksi pysähtynyttä koulubussia ei saa ohittaa ja punaisista valoista saa kääntyä oikealle, ellei sitä ole erikseen kielletty.

Ensimmäiseksi yöksi kannattaa varata majoitus etukäteen. Se helpottaa maahanpääsyä ja laskee stressitasoa pitkän lennon jälkeen.

MATKALLA Kansallispuistoihin on lähes aina pääsymaksu. Jos reittiin kuuluu useampi kansallispuisto, kannattaa harkita America the Beautiful -vuosilipun hankkimista. Autokohtaisella kertamaksulla (80 dollaria) voi säästää ja se helpottaa matkaamista.

Hankkimalla kauppaketjujen etukortteja voi ostoksista saada tuntuvat alennukset.

Kannattaa hankkia tavallinen muovilaatikko pieneksi autojääkaapiksi. Useimmissa motelleissa laatikon voi täyttää ilmaiseksi jäillä, ja niiden avulla juomat ja ruuat pysyvät viileinä.

MITÄ MAKSAA? Kuukauden roadtripiä varten on hyvä varata vähintään 3 000 euroa per henkilö.

kannattaa varata ainakin kaksi kokonaista päivää.

Hyviä vaihtoehtoja yöpaikoiksi on paljon, mutta esimerkiksi Cayucos on romanttinen vaihtoehto rauhaa kaipaaville. Santa Cruzissa puolestaan riittää tekemistä ja näkemistä aina valloittavasta rantahuvipuistosta lähtien.

Highwayn varrella voi nähdä esimerkiksi lukuisia pelikaaneja, hul-

lunkurisesti äänteleviä merinorsuja ja mediapohatta Hearstin linnan mailla kirmaavia seeproja.

Upeinta tiessä ovat kuitenkin sen jylhät, rantaa myötäilevät maisemat, joita ei turhaan kutsuta maailman kauneimmiksi. Parhaassa tapauksessa tien varrelta löytää pienen, syrjäisen paratiisirannan, jolta voi pulahtaa Tyynenvaltameren kuohuihin.6

Arizonan Horseshoe Bendissä on henkeäsalpaavat maisemat. Se on Antelope Canyonin lähellä, joten niissä voi vierailla samana päivänä.

Antelope Canyonin kallion sisällä pääsee ihastelemaan mitä upeimpia muotoja, joita vesi on kallioon muovannut.

74 K2

KOELEHTI

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

– kotona aamiaispöydässä, mukana m eKaleva on painetun Kaleva-lehden digitaalinen näköisversio. eKaleva sisältää kaikki samat jutut ja ilmoitukset kuin painettu sanomalehti. Myös Kalevan välissä ilmestyvät liitteet ovat luettavissa eKalevasta.

Päivän lehden lisäksi voit lukea myös aikaisemmin ilmestyneitä lehtiä. eKalevaa voit joko selata koko sivun näkymässä tai klikata vain yksittäisen kiinnostavan jutun auki tarkempaa lukemista varten. eKalevaa on mahdollista lukea niin tietokoneelta, tabletilta kuin älypuhelimestakin. eKaleva kulkee kätevästi mukanasi työmatkoilla, mökillä tai vaikka vähän kauempana lomamatkallakin. Mikäs on sen mukavampaa kuin vaikkapa hotellin aamupalapöydässä lukea tuttua Kalevaa.

Lukemiseen tarvitset voimassa olevan eKalevan-tilauksen tai opiskelijakestotilauksen sekä nettiyhteyden. eKalevan voit tilata paperilehden rinnalle tai erikseen joko kestotilauksena tai määräaikaisena tilauksena.

NYT

Tietokoneelta lukemine men avulla, android- ja iO dyntävissä tableteissa ja ä onnistuu kätevästi Kaleva la. Tarjoamme eKalevan-ti myös näppärää pakettia 24 pimuksella.

Tilaustunnusta on mah taloudessa usealla laittee kukertoja on käytettävissä Kalevan asiakaspalvelu liittyvissä asioissa, meille köpostia. Olemme myös k lukulaitekäyttöä varten Sl meidät löytää käyttäjätiedo

795,(1005,-)

FURNINOVA

-20%

Vesta SOHVA

Nyt kaikki Vesta-sohvat (sisältää moduulisohvat) -20 %.

Kuvan 2,5-istuttava sohva (216 x 94 x 74 cm) alk. 795,- (1005,-).

Sekä kangas- että nahkaverhoilulla. Rakenna mieluisesi kokonaisuus.

SISUSTAJANTORI OULU | Taka-Lyötyn aukio 2 | P

K2 75

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014

myös matkalla

en onnistuu internetselaiOS-käyttöjärjestelmiä hyöälypuhelimissa lukeminen n oman sovelluksen avullauksesta ja lukulaitteesta 4 kk:n määräaikaisella so-

hdollista käyttää samassa ella samanaikaisesti ja lukuusi päivässä. auttaa kaikissa eKalevaan voit soittaa tai laittaa sähkoonneet ohjeet eKalevan lideShare-palveluun, josta oilla Kaleva-sanomalehti.

Täydennä Kalevan tilaustasi eKalevalla!

Määräaikaisiin Kalevan tilauksiin eKaleva lisätilauksena vain 6 €/kk, kestotilaajan etuna vain 3 €/kk. eKaleva-tilauksen voit tehdä asiakasnumerollasi osoitteessa www.kaleva.fi/omakaleva tai soittamalla Kalevan asiakaspalveluun, p. 08 5377 610 (ma–pe 9–16). eKalevan alennettu hinta edellyttää voimassa olevaa Kalevan tilausta. eKalevan voi tilata myös itsenäisenä tilauksena alk. 12,90 €/kk osoitteessa www.kaleva.fi/ekaleva.

795,

ALE ale ale ale

(1350,-)

(1255,-)

199,(449,-)

Siesta SÄNKYPAKETTI

Sisältää: 120 x 200 cm runkopatja jämäkällä pussijousituksella, laadukas 5 cm petauspatja ja puujalat.

Erikoiserä.

Mallikappaleita, yksittäiskalusteita ja erikoiseriä.

995,-

JOPA -50% Uusimme sänkyosastoa!

Paljon poistomalleja!

Puh. (08) 372 299 | Ark. 10–19 | La 10–16 | Su 12–16

(1400,-)

Formia RUOKARYHMÄ

Pöytä 180 x 90 cm + 6 tuolia yht. 995,- (1400,-).

Väri valkoinen, alumiinirunko ja lasikansi. Tuolin väri musta.

Myös 140 x 90 cm.

VERKKOKAUPPA KRUUNUKALUSTE.FI

76 K2

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

KAUPPAPAIKKA

HENKILÖASIAKKAAT YRITYSASIAKKAAT 08 5377 611, ma–pe 8–16 08 5377 180, ma–pe 8–16 rivit@kaleva.fi mediamyynti@kaleva.fi www.kaleva.fi/ilmoitukset www.kaleva.fi/yritysasiakkaat Kaleva.Point asiakaspalvelu Yrityspalvelut Lekatie 1, ma–pe 9–1 Lekatie 1, ma–pe 8–16

MYYDÄÄN Myydään sekalaista

TULE, KOEAJA JA IHASTU % % Naisten ja miesten city- ja peruspyörät yli 100 vuoden kokemuksella Uudet upeat Jopot nyt liikkeissämme!

Aino

Ylikiimingin PUOLUKKAA, kotiovelle toimitettuna. Käsin perkattua. 4€/kg, (n.2,40 l) Puh. 040 935 4663

Hyvää, tutkittua MULTAA. Puh. 0400 812 004.

H+H eristeharkkoa esim. maakellariksi. 1200 x 400 x 424.

50 kpl. 2350 €/tarjous.

P. 040 414 0220

PRESSUHALLI koko 10 x 15m Liukuovilla 4 x 4 m, reunakorkeus 4 m, harjakorkeus 6,6 m, lumikuorma 300 kg/m2.

Tiedustelut 0400-696264 tai 0400-682313.

Nyt nopealle tosi edullisesti laadukkaat tammipeilioviset keittiökalusteet. Kuvat tarvittaessa sähköpostiin.

Puh. 0400 680 613.

Virpiniemen Golf-osake paikkakunnalta muuton vuoksi, tosi edullisesti.

Puh. 0400 514 711.

Elementti rakenteinen huvimaja 8 kulmainen 8 m2 edull.

Puh. 040 525 8576

+ROVWLQPlHQ $XWRODVL Täyden palvelun autolasiliike

www.tuulilasitoulu.fi Kaarnikkatie 6, Kello 0400 757 391

Myydään asuntoja / tontteja Pieni, siisti, saunallinen kaksio.

Luhtitalon 2.krs, päätyhuoneisto. Herukkakangas. Puh. 040 7499 266.

1,5 ha tontti Paljakan lähellä.

Sähköt + vesi ym.

Puh. 040 776 4992.

Kesämökki Kalajoen Vasankarissa. Hp. 59000€.

Tied. puh. 050 574 1059

Jopo

ÄN

Myydään moottoriajoneuvoja

IV PÄ

Tuira Valtatie 49 (08) 5542 983 ma–pe 9 –18 la 9 –14

Palvelemme Sinua!

Skoda Oct. 1.6 TDI Eleg. DSG -11, Autom. Aj. 42 tkm.

Puh. 040 216 4360.

!

www.jussinpyora.fi & #

! ! #

! & "' # !

Oulunlahti Jukolankuja 1-3 (08) 5542 987 ma–pe 9 –18 la 9 –14

Oulun laajin leikkurivalikoima!

Combi 48 B&S

Multiclip 50 ST-45

299€

raj.e

269€

• silppuava Multiclip • tehokas Stiga ST-45 OHV moottori

MB C 270 CTI -02, aj. 230 tkm, auto-tohtorin testaama, huippusiisti, lisävar. Hp. 8700€.

Puh. 046 684 3818.

Täyden palvelun hyötyajoneuvokeskus Alppilan Kaarnatiellä puh. 010 569 8365 Huomioithan korjaamomme laajat aukioloajat 7–20!

Puhelun hinta 010-alkuisiin numeroihin on 8,35 snt/puhelu + lankaliittymästä 6,00 snt/min ja matkapuhelinliittymästä 17,17 snt/min (sis. alv 24 %).

SUOMEN PARHAIMMAT VAIHTOAUTOT KEMPELEESTÄ

tarjous

in! rä va

Seat Gordoba 1.9 SDI -04 mallia. Ilmast. Hp. 1890€.

Puh. 045 111 3846.

Uudet Citanit, Vitot ja Sprinterit Alppilasta Kaarnatieltä

BMW 525 d 145kw 3.0 Diesel aut. Touring 160 tkm -08

• kerää, silppuaa tai puhaltaa taakse • B&S 550 E moottori

26.800€

Honda CR-V 2.0i 110kw 4x4 93 tkm -09

23.800€

DIESELAUTOT

tarjous

3495

€

NYT KAUPAN PÄÄLLE

TR250 J polttom.

TRIMMERI arvo 99 €

Villa 520 HST Etuleikkuri runko-ohjauksella

Park Compact 16 HST B&S 500 cc, sähköstartilla

tarjous

2895

5 ## 06&)701!/1'**!

5 !21-+!!11'3!'&1%'01- &4$/- 5 #+ 06&)7',%, *%'))22*!'1%

€

5 !21-+!!11'3!'&1%'01- &4$/- 5 #+ -+"' *%'))22*!'1%

KYSY TARJOUKSET MYÖS MUISTA PARKMALLEISTA! Meiltä saat ajoleikkurit kasattuna ja luovutushuollettuna!

Audi A4 Avant 2.0TDi 105kw Diesel (143hp) .........................................-09 Audi A4 Avant 2.0TDi 105kw Diesel (143hp) .........................................-08 Audi A4 Avant 2.7TDi 140kw Aut. Diesel Xenon-Valot (190hp).............-08 Audi A4 Avant 2.0TDi 105kw Diesel Man Webasto (143hp) .................-10 Audi A4 Avant 2.0TDi 105kw Diesel Aut (143hp) ...................................-10 Audi A6 Avant 2.7TDi 132kw Diesel Man. (180hp) ................................-08 Audi A6 Avant 2.7TDi 132kw Diesel Aut. Xenon-valot (180hp).............-08 Audi A6 Avant 2.0TDi 103kw Diesel Man (140hp) .................................-06 Audi A6 3.0TDi Diesel 165kw A Quattro Bi- Xenon (225hp)..................-05 BMW 118 d 2.0 90kw Diesel 5-ov (122hp) (122hp) ...............................-05 BMW 118 d 2.0 90kw Diesel Hatchback 5-ov (122hp)..........................-05 BMW 325 d 3.0 145kw Diesel Aut. Touring (197hp) ..............................-08 BMW 325 d 3.0 145kw Diesel Aut. Touring Xenon (197hp)...................-08 BMW 520 d 130kw Diesel Man Sedan Business (177hp) .....................-08 BMW 530 d 173kw Diesel Aut. Touring Pack Luxe (235hp) ..................-08 BMW 530 d 160kw Diesel Aut Touring (218hp) .....................................-04 BMW 530 d 173kw 3.0 Diesel Aut Touring (235hp) ...............................-08 BMW 530 Xd 3.0 173kw Diesel Aut.Touring M-Paket (235hp) ..............-08 Citroen C5 1.8i 85kw Break (115hp) ......................................................-03 Ford Fiesta 1.25 60 Trend 3-ov (60hp) ...................................................-10 Ford Fiesta 1.25 82 Trend 5-ov (82hp) ...................................................-10 Ford Focus 1.6TDCi 80kw Diesel Man Wagon (109hp) ........................-10 Ford Focus 1.8TDCi 84kw Diesel Wagon Trend (115hp) (115hp) .........-10 Ford Focus 2.0TDCi 81kw Diesel Aut. Wagon Ghia (110hp) ................-09

193 tkm 158 tkm 195 tkm 152 tkm 155 tkm 173 tkm 173 tkm 347 tkm 166 tkm 174 tkm 216 tkm 135 tkm 207 tkm 166 tkm 202 tkm 267 tkm 157 tkm 176 tkm 215 tkm 36 tkm 44 tkm 154 tkm 129 tkm 150 tkm

19900 21500 26800 24800 24700 22700 22800 11500 18900 12800 11000 25800 23800 22800 26800 15800 28900 29500 2900 12800 12800 12800 13800 16800

Palvelemme myös viikonloppuisin 4 ma – pe 8 – 18 4 la 9 – 16 4 su 12–15 /M -% & '*+ / ((' ,-"% !+' 0058 / ,$$ U,*" I%%"$ "& &

'0 $872 2< / AIHTO / RAHOITUS / TAXTREE

Zatelliitintie 15 KEMPELE

Oulu, Limingantie 5 • p. 535 4100 • www.taistohirvonen.fi avoinna: ma, pe 9-18 • ti - to 9-17 • la 9-14

www.dmauto.fi

–luottoluokitus

K2 77

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014

TERVETULOA AUTOKAUPOILLE RINTA-JOUPILLE PE 9-18, LA 10-15, SU 11-15 5,17$ -283,1 $872/,,..((1 5$-2,7(778 NSO .$03$1-$ (5b (L YRL \KGLVWll PXLKLQ NDPSDQMDWDUMRXNVLLQ <KGLVWHWW\ NXOXWXV

&2 SllVW|W

NP

NP

O J +8,338('8//,1(1 5$+2,786

NN

(L PXLWD NXOXMD

ĩ VLVlOWll WRLPLWXVNXOXW

$675$

WDL NN

887886 ',(6(/ 2SHO $VWUD 6SRUWV 7RXUHU &'7L (QMR\

886, +8,3387$/28'(//,1(1 -$ 7(+2.$6 ',(6(/ )$50$5,

9$5867(,1$ 0881 08$66$ PXNDXWXYDW %L ;HQRQ $)/ DMRYDORW NDXNRYDORDVVLVWHQWWL SDUNNLWXWNDW HGHVVl MD WDNDQD NDXNRVllW|LQHQ SROWWRDLQHWRLPLQHQ

PRQLWRLPLVllG|LOOl OLXNXYD NHVNLN\\QlUQRMD HGHVVl WDYDUDWLOD O VXNVLOXXNNX HVS DMRQYDNDXWXV

OLVlOlPPLWLQ DXWRPDDWWL LOPDVWRLQWL VDGHWXQQLVWLQ %OXHWRRWK KDQGVIUHH QDKNDYHUKRLOWX RKMDXVS\|Ul

HULNRLVYDQWHHW ´ ´ PHWDOOLYlUL KY 1P MDNRSll NHWMXOOD

* Esimerkkilaskelma: Opel Astra Sports Tourer 1.6 CDTi Enjoy 24900€, käsiraha 5000€, luottoaika 60 kk, korko 2,9%, perustamiskustannus 0€, käsittelypalkkio 0€/kk, kuukausierä 244,70€, viimeinen suurempi erä 7470€, luottokustannukset eli korot yhteensä 2003,79€, KSL:n mukainen luottohinta 26903,79€, KSL:n mukainen todellinen vuosikorko 2,9%. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Rahoitusyhtiö: Nordea Rahoitus, Nihtisillantie 3 G, 00020 Nordea.

OULUSSA SUURVALIKOIMA HYVIÄ VAIHTOAUTOJA. TÄSSÄ ESIMERKKEJÄ.

28.800,-

Opel Insignia 5-ov Sport 2,0 CDTI DPF A BL -12

Audi TT Coupé 2.0 TFSI 147kw S-tronic

26.700,-08

43 tkm, autom. vaiht., takuu, h-kirja, xenon, ilmast., 82 tkm, autom. vaiht., 1-om., h-kirja, ilmast., aluv. sport-ist., aluv., cruise, lohkol., TV

Toyota Rav4 2.2 D4D 136 4wd

15.980,-06

11.700,-

Toyota Avensis 1.6 VVT-i Sol Technical 4d -04

25.990,-

45.980,-

42.800,-

Audi A5 Sportback Busin 3,0 V6 TDI DPF 176 Q A -10

38 tkm, 4x4, 1-om., aut.ilm., h-kirja, 2xrenk., aluv., 82 tkm, 4x4, nahkaverh., navi, p-tutka, vähän vetok., xenon, ilmast., cruise, met.väri, bluetooth ajettu, vetok., h-kirja, sadetunn., aut.ilm., xenon

26.900,-

Opel Insignia SportsTour Tour Black&White Edit 1,4 Tbo S/S -13

Skoda Yeti 2,0 TDI CR R 140 4x4 Adventure

20.900,-09

19.900,-

MB A 160 Business 5d A

UUSI, 16” kevytmetallivanteet, ESC-ajonvakautusjär- 47 tkm, 1-om., h-kirja, ilmast., vetok., aluv., cruise, jestelmä, p.tutka takana, luistonesto, 2xaluvanteet met.väri, CD, lohkol., ABS

33 tkm, autom. vaiht., ilmast., ESP, vetok., aluv., cruise, bluetooth, sadetunn., lohkol.

9.980,-

VW Passat Variant 1.9 TDI PwD Comfortline 5d -07

214 tkm, h-kirja, ilmast., met.väri, Mp3, lohkol., ABS 102 tkm, h-kirja, ilmast., CD, sadetunn., nahkaverh., 235 tkm, h-kirja, ilmast., aluv., 2xrenk., cruise, lohkol., ABS, Titaani-takuu met.väri, lohkol.

Audi A4 Allroad Busin 2,0 TDI 105 Quattro -13

21.800,-

Chevrolet Trax Opel Insignia 5-ov SUV-B LT 1, 7D 96kW AT6 FWD -14 Pro 1,4 Turbo ecoFLEX -12

31.900,-

Volvo S40 1.6D Kinetic Business

9.900,-08

238 tkm, h-kirja, ilmast., vetok., aluv., 2xrenk, cruise, met.väri

18.900,-

Kia Pro-Ceed 1.6 CRDi LX 3d

-11

8.900,-09

154 tkm, h-kirja, ilmast., ESP, aluv., 2xrenk., met. väri, lohkol.

17.900,-

18.800,-

Ford Focus 1,0 EcoB B 125 Start/Stop Titanium 5ov -12 24 tkm, 1-om., ilmast., ESP, aluv., cruise, nahkaverh., lohkol.

6.800,-

VW Golf 1.9 TDI PwD wD Trendline Variant -04

261 tkm, h-kirja, cruise, aluv., met.väri, lohkol., ABS

15.900,-

Volvo S60 D2 Momentum Business A -12

Seat Altea Freetrack Freetrack 2.0 TFSI 4wd -09

VW Passat Sedan Comfortline 2,0 TDI PwD 103 -09

Toyota Rav4 2.0 VVT-ii 4WD Luxury 5d -06

23 tkm, autom. vaiht., 1-om., h-kirja, nahkaverh., ilmast., aluv., cruise, met.väri, navi

55 tkm, 4x4, h-kirja, ilmast., vetok., aluv., cruise, lohkol.

121 tkm, 1-om., h-kirja, aut.ilm., vetok., 2xrenk, cruise, CD, Webasto

138 tkm, 4x4, 1-om., ilmast., aluv., lohkol.

19.990,-

Ford Focus 1,0 EcoB 125 Start/Stop Titanium Wagon -12

Peugeot 308 Wagon 1.6 HDI 110 Fap

11.800,-09

Hyundai I20 1,4 5d CRDi Comfort

7.900,-10

Citroen Jumpy 2.0HDi van

5.900,-04

Yli 2500 ajoneuvoa netissä:

OULU Tikkasentie 2 puh. 020 777 2502

Automyynti: ma-pe 9-18, la 10-15 Petri Karjalainen 044 599 4110 Petri Väisänen 044 748 0140

Terho Hyväluoma Jussi Rättyä Keijo Vuolteenaho

050 414 2242 044 202 1161 050 077 4400

Huolto/ henkilö- ja pakettiautot: 020 777 2521 Varaosat / henkilö- ja pakettiautot: 020 777 2516 Huolto ja varaosat avoinna: ark. 7.30 - 16.30, la suljettu

Puhelun hinta 0207-alkuiseen numeroon lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min (alv 24%), matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv 24%)

www.rinta-jouppi.com Yli 2500 ajoneuvoa netissä www.auto.fi

ja kaikista onnistuu kauppa meillä Oulussa.

78 K2

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

KOELEHTI

TEEMASIVU

PERJANTAISIN

Autokauppa siellä missä sinäkin! Toimitamme vaihtoauton 24 h sisällä mihin tahansa Suomessa.

Ostamalla Pörhötakuulla varustetun vaihtoauton, tiedät mihin rahasi sijoitat!

Takuu: 12 kk tai 20 000 km.

MOOTTORI

Hyvitämme katsastetusta vaihtoautosta vähintään 1.500 euroa!

Autoliike siellä missä sinäkin. </, $8721 9$/,.2,0$

6.490 d

d d

Renault MEGANE 1.6 16V Confort Expression Break -05

r

106 tkm Vähän aj., Huippusiisti, H-kirja, Ilmast.

6.490 Toyota AYGO 1.0 VVT-i Plus 5ov

-07

6.590 Peugeot 206 Trendy 1.4 3d

-05

135 tkm, H-kirja, Ilmast., 2xrenk, Met.väri, Lohkol., 109 tkm Huippusiisti, H-kirja, Ilmast., 2xrenk, Met. ABS väri, CD, Lohkol., ABS

72<27$ 5$9

6.890 Fiat GRANDE PUNTO 1.4 208 tkm H-kirja, Aut.ilm., Vetok., 2xrenk, Cruise, Met. 77 Dynamic 5d väri, Lohkol., ABS, MMI

8.390

6.990

Opel VECTRA 1.8 Comfort Bus. Wagon-04

Seat ALTEA 1.9 TDI Stylance -07

119 tkm, H-kirja, 2xrenk, Lohkol., ABS, MM

-08

211 tkm, 1-om., H-kirja, Aut.ilm., ESP, Vetok., Aluv., 2xrenk, Cruise, Met.väri, MP3, Lohkol., ABS, MMI

1<7 0<±6 ',(6(/ $:' 1(/,9(72 d

³½³¸¥d x Q VXXUL NRNR MD ¦O\NN¦¦VWL Y¦¦QW¸¦ HWX MD WDNDS\¸ULOOH MDNDYD ,''6 QHOLYHWR OXRYDW HULQRPDLVHW DMR RPLQDLVXXGHW $FWLYH YDUXVWHWDVRVWD DO NDHQ YDNLRQD RQ PP NRVNHWXVQ¦\W¸OOLQHQ 7R\RWD 7RXFK ZLWK *R PHGLDNHV NXV SHUXXWXVNDPHUDOOD MD QDYLJDDWWRULOOD d ¹°©d¥®¥±¥¥²d·¹¹¶­d xd±©­°°©e

8.390 Volvo V40 1.8 SE Sportswagon

-03

8.490 Peugeot 407 Esplanade Business 1.8 4d -06

8.990 Nissan PRIMERA 1.8 Cool 5d

-04

148 tkm, H-kirja, Ilmast., Vetok., 2xrenk, Met.väri, 139 tkm, Huippusiisti, H-kirja, Ilmast., TC, 2xrenk, 99 tkm Vähän ajettu, Huippusiisti, H-kirja, Aut.ilm., Lohkol., ABS Met.väri, CD, Lohkol., ABS, MMI 2xrenk, CD, Lohkol., MMI

xdvrtd qx dv d¥°¯¥©²~dDXWRYHURWRQ VXRVLWXVKLQWD ȡ DUYLRLWX DXWRYHUR ȡ WRLPLWXVNXOXW ȡ DUYLRLWX NRNRQDLVKLQWD VLV¦OW¦HQ WRLPLWXVNXOXW ȡ xdvrtd qx d d¥°¯¥©²~dDXWRYHURWRQ VXRVLWXVKLQWD ȡ DUYLRLWX DXWRYHUR ȡ WRLPLWXVNXOXW ȡ DUYLRLWX NRNRQDLVKLQWD VLV¦OW¦HQ WRLPLWXVNXOXW ȡ (8 \KGLVWHWW\ NXOXWXV O NP &2 S¦¦VW¸W J NP 7DNXX YXRWWD NP NRULQ SXKNLUXRVWXPDWWRPXXVWDNXX YXRWWD .XYDQ DXWR HULNRLVYDUXVWHLQ

Rahoitustarjous uudet ja käytetyt

alk.

3.9%

Maksuaikaa jopa 72 kk

Käteishinta 20.000 € Käsiraha 2.000 € Rahoitusosuus 18.000 € Tilinavaus 195 € Käsittelymaksu 9 €/kk Jäännöarvo 5.000 € Kk-erä 36 x 425,20 € Kokonaishinta 21.889,17 € KSLn mukainen tod. vuosikorko 5,54 % Luottokustannukset yht. 1.889,17 € Rahoitusyhtiö TFF Oy / Pohjola

Hyvitämme autostasi vaihdossa Minimihyvitys Yli 12.000 € vaihtoautoihin (katsastus voimassa)

1.500 €

9.990 Peugeot 307 Premium Plus 1.6 5d -07

13.800 Skoda FABIA 1,2 TSI 85 Ambiente

-11

64 tkm, 1-om., Vähän ajettu, H-kirja, Ilmast., ESP, Hillhold, 2xrenk, Lohkol., ABS, MMI

Toyota AVENSIS 1.8 Valvematic Linea Sol 4ov...................................................... -09 91 tkm titaani-takuu, hk, aut.ilm., vetok., aluv., 2xrenk, lohkol.

18900

Ford FOCUS 1.6 100 Ghia 5-ov ......... -09 48 tkm, 1-om., h-kirja, ilmast., TC, aluv., 2xrenk, cruise, met.väri, lohkolämmitin 14500

Toyota AVENSIS 1,6 Valvematic Terra Edit Wag ............................................ -10 64 tkm, 1-om., ilmast., vetok., 2xrenk, Cruise, CD, lohkol.

19900

Seat LEON 1,6 TDI DPF CR Style ........ -11 Toyota RAV4 2.2 D4D 136 4wd Lux .. -07 83 tkm, 1-OM., H-KIRJA, AUT.ILM., 227 tkm, h-kirja, ilmast., vetok., aluv., 17300 ESP, aluv., 2xrenk, cruise, met.väri, loh- 2xrenk, CD, MP3 kolämmitin 15900

Toyota RAV4 2.0 VVT-i 4wd Lux A .... -06 107 tkm, h-kirja, ilmast., vetok., aluv., 2xrenk, met.väri, CD, MP3, lohkolämmitin 19900

Toyota COROLLA 1,6 Valvem Active .. -13 8 tkm, 1-om., vähän ajettu, huippusiisti, h.k., ilmast., 2xrenk., cruise, MP3, lohkol.

26900

Toyota LAND CRUISER 3,0 D-4D DPF Exec.

A 7h ..................................................... -10 131 tkm, 1-om., hk., xenon, kattol., weba, a.ilm., hillhold, 4x4,2xr. 64900

-10

88 tkm H-kirja, Aut.ilm., ESP, Cruise, ABS, MMI

Toyota COROLLA 2.0 D4D Linea Sol 4ov

Peugeot 308 Access VTi 98 5-ov

23 tkm, 1-om., H-kirja, Ilmast., Aluv., 2xrenk, MP3, Lohkol., ABS

39 tkm, 1-om., H-kirja, Aluv., 2xrenk, Lohkol.

-11

-09

201 tkm, Aut.ilm., TC

14.790 Honda ACCORD 2.0i Sport Tourer A -08 142 tkm, 1-om., H-kirja, Ilmast., Aluv., Cruise, Met. väri, CD, Lohkol., ABS, MMI

16.490

Kia VENGA 1,4 ISG EX 5D EcoDyn. -11

Toyota AURIS 1,8 HSD Linea Sol 5ov (MY13) ............................................... -12 40 tkm, autom. vaiht., 1-om., hk, ilmast., 2xrenk, Cruise, lohkol. 22500

13.790

13.890 Dodge AVENGER 2.0 CRD SE

15.890

16.990 Volkswagen GOLF Trend 1,2 TSI 77 BlueMot Tech 5ov

-11

80 tkm, 1-om., H-kirja, Ilmast., ESP, 2xrenk, CD

17.890

19.990

Volkswagen GOLF Comfortline 1.4 TSI 90kw 5-ov DSG -09

Mazda 5 2.0TD Elegance 5-ov (HD8) -10

65 tkm, Autom. vaiht., Huippusiisti, H-kirja, Ilmast

Volkswagen TOURAN Comfortline 1,6 TDI Toyota VERSO 1,8 Valvematic Sol Edit 77kw DSG.......................................... -11 Multidrive ........................................... -11 77 tkm 22900 45 tkm, autom. vaiht., hk, ilmast., TC, 7-hlö, 2xrenk, lohkol.

26900

Ford FIESTA 1,25

-12 80 tkm, H-kirja, Ilmast., TC, 2xrenk, Cruise, Met.väri, 60 Trend 5ov (MY12.5) Lohkol., ABS, MMI 61 tkm, 1-om., H-kirja, ESP, 2xrenk, CD, Lohkol.

Ostamme vähän ajettuja Toyota-henkilöautoja, puh. 040 7138 311

Peugeot 407 SW Premium 2.0 HDi 136 FAP Business 5d ............................... -09 80 tkm, hk, ilmast., TC, vetok., lohkol.

13900

12.800

/,6bb $872-$ /g<'b7 ::: 325+2 ),

71 tkm, Vähän aj., Huippusiisti, H-kirja, Ilm., 7-hlö, Vetok., Aluv., Cruise, Met.väri, CD, MMI, Lohkol.,

3g5+g1 9$,+72$872.(6.86 /LPLQJDQWXOOL 7\UQlYlQWLH 2XOX $YRLQQD DUNLVLQ NOR ² OD NOR ² 3XK ZZZ SRUKR À

Katso kaikki vaihtoautomme www.juhanauto.fi www.juhanauto.fi – TÄYDEN PALVELUN TOYOTA-AUTOTALO – www.juhanauto.fi

Tervahovintie 11, Toppila, OULU, automyynti p. 020 779 7777 ark. 9-18, la 10-15, varaosat p. 020 779 7750 ark. 8–17, la 10–15, huolto p. 020 779 7735, korikorjaamo p. 020 779 7749.

Soitettaessa kiinteän puhelinverkon liittymästä 8, 28 snt/puhelu + 7 snt/min, matkaviestiverkon liittymästä 8, 28 snt/puhelu + 17 snt/min.

Marko Karpinen

Joni Lakkala

Jyri Lohi

Timo Määttä

Jukka Parikka

Veli Kallio

Timo Lakkala

020 762 4085

020 762 4082

020 762 4127

020 762 4090

020 762 4087

020 762 4106

020 762 4081

Lankapuhelinliittymästä 0,0835/puh. + 0,0702/min (alv 24 %). Matkapuhelinliittymästä 0,0835/puh. + 0,1717/min (alv 24 %).

K2 79

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014

Vaihtoautojen parhaimmisto Volvo Selekt -vaihtoautoiksi kelpuutetaan kaikkein parhaimmat, hinta-laatusuhteeltaan täydelliset ja luotettavat laatuyksilöt.

Viimeisin huolto-ohjelman mukainen huolto ja ohjelmistopäivitys suoritettu | Tarkastettu ja kunnostettu Volvo Selekt –vaihtoautotakuu vähintään 12 kuukautta | Volvo Tiepalvelu maksutta vuodeksi | Seitsemän päivän vaihto-oikeus

VOLVO S60 T4 vm. 2012

Volvo V70 D3 vm. 2011

Summum, 83 000 km, 179 hv, manuaali

Summum, 63 000 km, 163 hv, automaatti

28 900 €

35 500 €

Volvo V60 D3 vm. 2012

Volvo V50 1,6D vm. 2012

Momentum, 111 000 km, 163 hv, automaatti

DRIVe S/S Classic, 47 000 km, 114 hv, manuaali

38 900 €

24 900 €

Volvo XC60 D5 AWD vm. 2011

Volvo S80 D3 vm. 2013

Momentum, 69 000 km, 205 hv, automaatti

Summum, 112 000 km, 136 hv, automaatti

47 900 €

32 900 €

Juha Paukkeri 040 5391 231, Jari Juopperi 044 781 4648, Tatu Keränen 040 715 9681, Kaj Kauppila 050 442 0540, Joonas Kiiski 040 661 5665, Juha Aikio 040 676 5434

Automyynti vaihtoautot p. 020 788 295 Automyynti uudet autot p. 020 778 290

Äimäkuja 2, 90400 Oulu ma–pe 8–18, la 10–15 • wetteri.fi

VOLVO | FORD | JAGUAR | LAND ROVER | RANGE ROVER | MAZDA | BMW | MINI | HONDA | HYUNDAI | FIAT | ALFA ROMEO | LANCIA | JEEP

Kauppapaikalla ilmoituksesi huomataan!

TIEDOTUKSET

OSTETAAN

SEURATOIMINTA

VUOKRATTAVANA

TYÖ JA KOULUTUS

HALUTAAN VUOKRATA

6 Avoimet työpaikat 6 Koulutus 6 Työsuoritukset

SEKALAISET

MYYDÄÄN 6 Myydään moottoriajoneuvoja 6 Myydään asuntoja/tontteja 6 Myydään sekalaista

KAUPPAPÄIVÄ 6 Julkaistaan keskiviikkoisin

LIIKEHAKEMISTO 6 Julkaistaan kaksi kertaa viikossa.

80 K2

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

TYÖ JA KOULUTUS Työsuorituksia MUUTOT ja ASUNTOJEN TYHJENNYKSET. P. 0400 801 406.

BOBCAT pihatyöt + KANTOJENJYRSINTÄ, sopuhinta! puh.

041 544 4062 www.pienkonepalvelutberg.fi KATTOREMONTIT EDULLISESTI Pelti- tiili- ja huopakatot. Samuli 040 4853233

KIRVESMIESTYÖT. Puh. 044 587 7666.

Viemme muuttokuormasi Oulusta Etelä-Suomeen edullisesti su 28.9.

Puh. 040 5109 638.

Sadevesijärjestelmät ja kattoturvatuotteet.

Ammattitaidolla. Kymppikouru / p. 045-1134076

Kaikki jarruosat asennettuna!

PIHAKANNOT

edullisesti ja siististi pois pienellä kantojyrsimellä.

Ei nurmivaurioita. Kotitalousvähennys.

P. 0440-655169 Saku Malinen

Laakeritie 20B, 90620 Oulu Av.Laakeritie ma-pe 8 –2017B, Oulu w w w.okser vice.fi p. 010 p. 425 010 4703 425 4703

OMAKOTITALOT kappale/elementit, remontit, urakka/tuntityö. www.r-rantonen.fi 0509194423 LVI-MIETTINEN, LVI-asennukset ja huollot ammattitaidolla.

Puh. 044 335 0227. www.lvi-miettinen.com PIHAKIVEYS- ja MAALAUSURAKOINNIT. Puh: 040-7191593 Tmi. SUOMEN MAALÄMPÖPORAUS OY Maalämpökaivojen poraus. P. 045-639 3083.

Omakotitalojen sähkösuunnitelmat ja urakkatarjoukset.

P. 0400 581 951

VESIKOURUT, LUMIESTEET, TIKKAAT TARJOUSHINTAAN TAKUUTYÖNÄ! Myös vanhojen poisto ja uusiminen.

JSA KOURU 0400-244458 PUUN KAADOT (myös vaikeat paikat), KANTOJYRSINNÄT ja poiskuljetukset. www.oulunpihasepat.fi.

Puh. 050 307 7997

Piha- ym. maatyöt BOBCATILLA ja kuorma-autolla.

P. 040 540 3050.

LÄMPÖ- JA PORAKAIVOT. Oulun Lämpökaivonporaus. 0404185736 KANTOJYRSINTÄÄ puh. ilt. ja vkl 040 189 3568 www.oap.fi

UUDISRAKENNUS, REMONTIT, vedeneristys, muuraukset ja muut alan työt.

Puh. 050-3655 404. rakennuspali@suomi24.fi

Puiden kaatoa vaikeistakin paikoista. www.pihakaarlela.fi p. 0400387475

KIRVESMIESTYÖT. Puh. 044 587 7666.

OMAKOTITALOT

Muuraustyöt, myös uunit ym. remontit P. 040 - 7584 656

Avaimet Käteen Toiveidesi mukaan

PIHAKAIVUUTYÖT 5t telakone LÄMPÖTUPA OY p. 050 - 408 1521

TALOJEN ULKOMAALAUKSET. Soita 050-3254927.

Näy paremmin, myy enemmän!

Rakennusliike J. Pikkujämsä Oy

6 &+*#01+/#%,,!0'.#/ 6 +%)%/%(!/#%,,!0'.#/ 6 3(/%/ &! +,!./##/ 6 #+((%.00"#* )#-'%**8/ 6 !%*+./!--!/ 6 !-+%/0./!--!/ 6 !--!/#'./%/ 6 !*"#-+((%/ 6 +(( ,%/ 6 #..0./!*"%/

p. 040 - 7314 800 www.jpikkujamsa.fi

Idealinja 9, Oulu

Avoimet työpaikat

1lKWlYLOOH VXXQQLWHOPD Hallituskadun välin Uusikatu – Rautatienkatu ja Mäkelininkadun välin Hallituskatu – Pakkahuoneenkatu katusuunnitelma on julkisesti nähtävillä 27.9.–11.10.2013 Oulu10-palveluissa, Torikatu 10 sekä kaupungin Internet-sivulla www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/ suunnitelmat-ja-hankkeet. Muistutukset on toimitettava kirjallisesti yhdyskuntalautakunnalle 11.10.2013 klo 15.30 mennessä osoitteella Kirjaamo, PL 27, 90015 Oulun kaupunki, käyntiosoite Torikatu 10.

Yhdyskuntalautakunta

$VHPDNDDYDQ PXXWRNVHQ YLUHLOOHWXOR RVDOOLVWXPLV MD DUYLRLQWLVXXQQLWHOPD V kaupunginosan (Leveri) osaa koskevan asemakaavan muutoksen (Puistokatu 34, Kulmaleveri) osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 27.9.–11.10.2013 Oulu10-palveluissa, Torikatu 10, sekä on luettavissa osoitteessa www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/ suunnitelmat-ja-hankkeet. Kaavatunnus 564-2200. Kirjallinen mielipide toimitetaan yhdyskuntalautakunnalle 11.10.2013 klo 15.30 mennessä osoitteella Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, asemakaavoitus, PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI, käyntiosoite Solistinkatu 2.

Limingantullin kaupunginosan osaa koskevan asemakaavan muutoksen (Alasintie 10) osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 27.9.–11.10.2013 Oulu10-palveluissa, Torikatu 10, sekä on luettavissa osoitteessa www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/suunnitelmat-jahankkeet. Kaavatunnus 564-2202. Kirjallinen mielipide toimitetaan yhdyskuntalautakunnalle 11.10.2013 klo 15.30 mennessä osoitteella Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, asemakaavoitus, PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI, käyntiosoite Solistinkatu 2.

Lisätietoja puh. 050 316 6850 Yhdyskuntalautakunta

Sovit jatkuvasti kehittyvään työyhteisöömme mikäli – olet organisointitaitoinen, kustannustietoinen ja kehittämismyönteinen ammattilainen, joka pitää vaihtuvista työtilanteista – sinulla on jo jonkin verran kokemusta menestyksekkäästä esimiestyöstä – olet toiminut teknisen alan työtehtävissä ja sinulla on sopiva opisto- tai ammattikorkeakoulutasoinen koulutus – olet toimintaotteeltasi palveluhenkinen, valmentava esimies ja hallitset ammattitilanteet myös englanniksi.

TUOTANTO- JA LOGISTIIKKAPÄÄLLIKKÖÄ Vastaat Oulussa sijaitsevan esivalmistustehtaamme tuotanto-, korjaamo- ja varastopalveluista. Päivittäisen esimiestyön lisäksi, kehität vastuualueesi palvelujen laatua sujuvien logistiikkavirtojen varmistamiseksi konserniyhtiöiden ja projektien tarpeisiin.

Yhdyskuntalautakunta

$VHPDNDDYDQ YLUHLOOHWXOR RVDOOLVWXPLV MD DUYLRLQWLVXXQQLWHOPD

Kymppi Group Oy on prosessiteollisuuden putkistojen ja laitteistojen eristyksiin ja kunnossapitoon sekä telinetöihin erikoistunut kansainvälinen projektipalveluyritys.

Konsernimme palveluksessa toimii satoja eri alojen ammattilaisia.

Haemme nyt konsernimme tytäryhtiön Kymppi Eristys Oy:n palvelukseen

Lisätietoja puh. 050 316 6850

0LHOLSLWHHQ HVLWWlPLQHQ NDDYDD YDOPLVWHOWDHVVD

Myllyojan kaupunginosan osaa koskeva asemakaavan muutos ja tonttijaon muutos (Karvarinaukio 9) on nähtävillä 27.9.–28.10.2013 Oulu10palveluissa, Torikatu 10, sekä on luettavissa osoitteessa www.ouka.fi/ oulu/kaupunkisuunnittelu/suunnitelmat-ja-hankkeet. Kaavatunnus 564-2136.

Asemakaavaa esitellään tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa torstaina 10.10.2013 klo 17.30, Myllyojan koululla, Karvarinaukio 15 Kirjallinen mielipide toimitetaan yhdyskuntalautakunnalle 28.10.2013 klo 15.30 mennessä osoitteella Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, asemakaavoitus, PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI, käyntiosoite Solistinkatu 2.

Lisätietoja puh. 050 316 6850

Yhdyskuntalautakunta

Lisätietoja tehtävästä antaa henkilöstöpäällikkö Hanna-Mari Kiviniemi, p.

020 1881 119 tiistaina 16.9.2014 klo 13.00 – 16.00. Rekrytointi toteutetaan yhteistyössä kehittämiskumppanimme SolPoint Oy:n kanssa.

Lähetä hakemuksesi, palkkatoivomuksesi ja ansioluettelosi perjantaihin 26.9.2014 mennessä osoitteeseen rekry@10e.fi.

Piste kysymyksille

www.kymppigroup.fi/www.10e.fi

Uutta työpaikkaa etsimässä? Mutkattomin tapa Oikotie.fi/tyopaikat

K2 81

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014

.DVYXVWUDWHJLDPPH MDWNXHVVD HWVLPPH MRKWRU\KPllPPH

7DORXVMRKWDMDD &)2 7HKWlYlVVlVL YDVWDDW \ULW\NVHQ WDORXVMRKWDPLVHVWD WLHWRKDOOLQQRVWD MD QLLGHQ NHKLWWlPLVHVWl \KGHVVl WLLPLVL NDQVVD <OOlSLGlW MD NHKLWlW MRKGRQ UDSRUWRLQWLD DQDO\VRLQWLD EXGMHWRLQWLD VHNl VXXQQLWWHOXW\|NDOXMD MD KXROHKGLW HWWl QLLWl K\|G\QQHWllQ 7lUNHl RVD W\|WlVL RQ WRLPLD WRLPLWXVMRKWDMDQ SDULQD NDVYXVWUDWHJLDQ VXXQQLWWHOXVVD MD WRLPHHQSDQRVVD VHNl \KWHLVW\| UDKRLWWDMLHQ NDQVVD 6DDW YDVWXXOOHVL WRLPLQQDQ NHKLWWlPLVHHQ OLLWW\YLl SURMHNWHMD 2OHW MRKWRU\KPlQ MlVHQ KDOOLWXNVHQ VLKWHHUL MD WRLPLWXVMRKWDMDQ VLMDLQHQ .RXOXWXVSRKMDVL RQ NRUNHDNRXOXWXWNLQWR MD VLQXOOD RQ NRNHPXVWD WDORXVKDOOLQQRQ HVLPLHVWHKWlYLVWl 7HKWlYLVVlVL ROHW NHKLWWlQ\W WRLPLQQDQ MRKWDPLVWD MD VXXQQLWWHOXD WXNHYLD WRLPLQWDPDOOHMD WHKQ\W \KWHLVW\|Wl UDKRLWWDMLHQ NDQVVD MD RKMDQQXW NHKLWWlPLVSURMHNWHMD .RNHPXV NDXSDQ DODOWD WDL NXOXWWDMDWXRWWHLVWD VHNl NLHOLWDLWR RYDW VHONHLWl HWXMD .LOSDLOXN\N\LVWHQ HWXMHQ OLVlNVL WDUMRDPPH VLQXOOH PDKGROOLVXXGHQ ROOD PXNDQD UDNHQWDPDVVD VXRPDODLVHQ HOLQWDUYLNHWHROOLVXXGHQ WXOHYDLVXXWWD ± 7RLYRWDPPH VLQXW WHUYHWXOOHHNVL MRXNNRRPPH /XRWWDPXNVHOOLVLLQ WLHGXVWHOXLKLQ YDVWDD 0HUFXUL 8UYDOLVVD 9HVD 6FKXWVNRII S MD -RKDQQD 0DVVD S /lKHWl YDSDDPXRWRLQHQ KDNHPXNVHVL MD DQVLROXHWWHORVL SDONNDWRLYRPXNVLQHHQ PHQQHVVl RVRLWWHHVWD ZZZ PHUFXULXUYDO ¿ YLLWHQXPHUROOD ), ZZ

JBQP|>PF>KQRKQFG> BQPFJJB GLRHHLJJB MRRH>RMM>* G> JBQP|M>SBIRFABK >JJ>QQFI>FPQ> Jbqp Clobpq lk j^ohhfk^gleq^g^ mrrh^rm^pp^ g^ jbqp bkbodf^pp^ Prljbpp^+ Pb s^pq^^ Jbqp Dolrmfk mrrke^khfkk^pq^ g^ q^ogl^^ bjlveqf Jbqp iffqql Lprrphrkk^k ljfpq^g^g pb* kfiib h^qq^s^q mrrh^rm^k pbh jbqp k* g^ irlkklkelfalk m^isbirq+ Jbqp iffqql Lprrphrkq^^k hrrirr klfk ./0 --- jbqp kljfpq^g^^) glqh^ ljfpq^s^q veqbbkp i ebp mrlibq Prljbk vhpfqv* fpjbqpfpq +

E^bjjb Lrirk e^khfkq^mffofiib jbqp ^pf^kqrkqfg^^ s^pq^^j^^k mrrh^rmm^* g^ jbqp m^isbir* fabk jvvkkfpq + Qbeq s k qlfjf^irbbk^ lk S^^i^+

Babiivq jjb e^hfglfiq^ qbeq s k plsbiqrs^^ hlrirqrpq^) evsf srlols^fhrqrpq^fqlg^ pbh hv* hv fqpbk fpbbk g^ qrilhpbiifpbbk qv e k+ >oslpq^jjb s^khh^^ ^i^k lp^^jfpq^ g^ ^hqffsfpq^ j^ohhfklfkqf* g^ m^isbirebkhfpvvqq + >fbjmf hlhbjrp s^pq^^sfpq^ qbeq sfpq h^qplq^^k barhpf+

Ifp qfbalq pbh e^hbjfkbk .0+1+/-.1 jbkkbpp lplfqqbbpp^ ttt+jbqp^dolrm+cf,qvlm^fh^q+

.XXVDPRQ -XXVWR 2\ RQ NRWLPDLQHQ MXXVWRMHQ HULNRLVMXXVWRMHQ MD SURWHLLQL YDOPLVWHLGHQ P\\Ml MD YDOPLVWDMD 9DOPLVWDPPH YXRVLWDVROOD NXXVL PLOMRRQDD NLORD WXRWWHLWDPPH OLLNHYDLKWRPPH RQ QRLQ PLOMRRQDD HXURD MD SDOYHOXN VHVVDPPH W\|VNHQWHOHH QRLQ DODQ DPPDWWLODLVWD (OLQWDUYLNHWHROOLVXXGHQ KXLSSXWHNQRORJLDD HGXVWDYDW WXRWDQWRODLWRNVHPPH VLMDLWVHYDW .XXVDPRVVD P\\QWL MD PDUNNLQRLQWL\NVLNN|PPH WRLPLL 6XRPHVVD YLLGHOOl SDLNNDNXQQDOOD 7XQQHWXLPSLD WXRWHPHUNNHMlPPH RYDW PXXQ PXDVVD 3DLPHQSRLND .XXVDPRQ (PPHQWDO MD (GDP MXXVWRW VHNl .XXVDPRQ 6DYXMXXVWR 2PLHQ WXRWWHLGHQ OLVlNVL YDOPLVWDPPH 3ULYDWH /DEHO WXRWWHLWD

9DOLR 2\ RQ 6XRPHQ VXXULQ PDLGRQMDORVWDMD MRQND RPLVWDYDW VXRPDODLVHW PDLGRQ WXRWWDMDW RVXXVNXQWLHQVD NDXWWD 9DOLR RQ WRLPLQXW UDNNDXGHVWD VXRPDODLVHHQ PDLWRRQ MR \OL YXRGHQ DMDQ 6XRPHVVD WRLPLQWDD RQ SDLNNDNXQQDOOD OLVlNVL 9DOLROOD RQ \KWL|W 9HQlMlOOl 5XRWVLVVD %DOWLDVVD 86$VVD MD .LLQDVVD .RQVHUQLQ KHQNLO|NXQQDQ PllUl RQ MRLVWD XONRPDLOOD W\|VNHQWHOHH YDMDDW KHQNHl 9DOLRQ DUYR RQ 7HHPPH SDUDVWD 6H QlN\\ NDLNHVVD WRLPLQQDVVDPPH PDLGRQWXRWDQQRVWD WXRWHNHKLW \NVHHQ PDUNNLQRLQWLLQ P\\QWLLQ MD MDNHOXXQ

9DOLR 2\ 2XOXQ PHLMHUL RQ \NVL 9DOLRQ QHOMlVWl WXRUHWXRWHPHLMHULVWl MDNHOXNH VNXNVHVWD 0HLMHULVVl MDORVWHWDDQ YXRVLWWDLQ Q PLOMRRQDD OLWUDD HULODLVLD PDL WRWXRWWHLWD PP PDLGRW SLLPlW MRJXUWLW YLLOLW UDQVNDQNHUPDW VPHWDQDW .HV NHLVLPPlW YLHQWLNRKWHHPPH RYDW 5XRWVL MD 9HQlMl 0HLMHULOOl W\|VNHQWHOHH Q W\|QWHNLMll 7RLPLSDLNNDPPH PXXWWXX VDYXWWRPDNVL

2XOXQ PHLMHUL KDNHH Q\W YDNLWXLVHHQ W\|VXKWHHVHHQ

”Parasta ovat mielekkäät ja vaihtelevat työt: ei kahta samanlaista päivää.”

Sami Hyvärinen, myyjä

7(+'$63$/9(/89$67$$9$$ YDVWDDPDDQ WHKWDDOOD NXQQRVVDSLGRVWD LQYHVWRLQQHLVWD NLLQWHLVW|LVWl VHNl Nl\W W|K\|G\NNHLVWl 7HKGDVSDOYHOXYDVWDDYD UDSRUWRL WHKWDDQMRKWDMDOOH MD NXXOXX PHLMHULQ RKMDXVU\KPllQ +DNLMDOWD RGRWDPPH VRYHOWXYDD LQVLQ||UL ', NRXOXWXVWD Ql\WW|l WHROOLVXXGHQ NXQQRVVDSLGRQ NHKLWWlPLVHVWl YDOPHQWDYDD HVLPLHVRWHWWD MD K\YLl YXRURYDLNXWXVWDLWRMD WRLPLPLVWD 2XOXQ PHLMHULQ VlKN|W|LGHQ MRKWDMDQD VHNl MDWNRVVD VlKN|Nl\W|Q MRKWDMDQD VlKN|SlWHY\\V VXRPHQ NLHOHQ OLVlNVL HQJODQQLQ NLHOHQ VXMXYDD KDOOLQWDD NRNHPXV HOLQWDUYLNHWHROOLVXXGHVWD NDWVRWDDQ HGXNVL 7DUMRDPPH SDLNNDD KDDVWHHOOLVHVVD W\|WHKWlYlVVl Q\N\DLNDLVHQ MD DODQ YDD WLPXNVHW Wl\WWlYlQ WRLPLQWD\PSlULVW|Q DPPDWWLWDLWRLVHQ WLLPLQ WXHQ MD 6XRPHQ VXXULPPDQ HOLQWDUYLNH\ULW\NVHQ HGXW 7HKWlYll NRVNHYLLQ WLHGXVWHOXLKLQ YDVWDDYDW WHKGDVSDOYHOXYDVWDDYD $XOLV (VNROD S WDL WHKWDDQMRKWDMD 0DUWWL .LPSLPlNL S +DNHPXNVHW S\\GlPPH MlWWlPllQ SDONNDWRLYRPXN VLQHHQ PHQQHVVlZZZ YDOLR À UHNU\ VLYXLOOD ROHYDQ OLQNLQ NDXWWD

.RTTRJ@TOO@ QHM@ G@JDD .(6g7< 17(.,- ,7g L@QJDS I@ DQHJNHRKHHJDJ@TOO@@M Tarjoamme monipuolisia asiakaspalvelutehtäviä omassa kaupassa.

Klikkaa S-kanava.fi/arina/avoimettyopaikat ja täytä kesätyöhakemus 31.3.2014 mennessä.

Samalla voit esittää halutessasi toivomuksesi toimipaikasta.

Ilmoitamme kesätyöpaikasta valituille henkilökohtaisesti 30.4.2014 mennessä.

Yhteensä vuoden 2013 aikana työllistimme yli 2000 pohjoissuomalaista alle 25-vuotiasta nuorta ja tarjoammekin monelle ensimmäisen oikean työpaikan. Tulevaksi kesäksi 2014 tulemme palkkaamaan noin 250 nuorta kesätöihin. Lisäksi tarjoamme useita satoja Tutustu ja tienaa -harjoittelupaikkoja.

Tutustu ja tienaa -harjoittelupaikkoja.

5DNNDXGHVWD VXRPDODLVHHQ PDLWRRQ

Osuuskauppa Arina on Pohjois-Suomen laajimmin omistettu yritys, omistajina yli 150 000 kotitaloutta.

Arinan 2500 työntekijää tarjoavat market- ja erikoisliikekaupan, liikennemyymälä- ja polttoainekaupan sekä matkailuja ravitsemuskaupan palveluja yli 160 toimipaikassa Pohjois-Suomessa. Arinan omistajat saavat vuosittain keskimäärin yli 400 euron hyödyt taloutta kohden. - Osuuskaupassa omistetaan ja jaetaan hyödyt yhdessä. S-kanava.fi

82 K2

KOELEHTI

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

Tammikuussa 2015 avataan täysin uudistettu ja laajennettu Caritas Lääkäritalo Oulun Taka-Lyötylle Caritas-kylään. Kaikkia palvelevasta lääkäritalostamme saa saman katon alta yleis- ja erikoislääkärien vastaanottopalveluja, lähiklinikka- ja kotilääkäripalveluja, sairaanhoitajan ja fysioterapeutin vastaanottopalveluja sekä kattavat yritysten työterveyspalvelut. Käytössämme ovat myös uudet laboratorio- ja röntgentilat. Lääkäritalon 2. kerrokseen avaamme uuden 27-paikkaisen yksityisen sairaalan, joka tarjoaa lyhytaikaista vuodeosastohoitoa, kuntoutusta ja saattohoitoa.

Tule meille töihin!

Työterveysasiakkaidemme määrä kasvaa ja uusi, täyden palvelun Caritas Lääkäritalo ja Caritas Sairaala avataan 2015!

Haluamme myös tulevaisuudessa tarjota samaa laadukasta palvelua ja tarvitsemme lisää osaavia caritaslaisia yhteisöömme.

SAIRAALAAN

LÄÄKÄRITALOON JA TYÖTERVEYTEEN

Haemme sairaanhoitajia, lähihoitajia, lääkäriä ja osastosihteeriä.

Haemme työterveyshoitajia, työterveyslääkäreitä, työterveyspsykologia, työfysioterapeuttia, röntgenhoitajaa, laboratoriohoitajaa/bioanalyytikkoa ja palvelusihteeriä.

Toivomme, että tuot aitoa innostusta ja sitoutumista uuteen työyhteisöömme ja annat käyttöömme kokemuksesi ja ammattitaitosi.

Sinulla on palava halu kehittää uudenlaisia paikallisia terveyspalveluitamme oululaisten hyväksi. Teet työtä suurella sydämellä ja kykenet sekä tiimityöhön että joustavaan yhteis-työhön eri palvelualueiden välillä Caritas Yhteisössämme.

Tarjoamme sinulle paikallisena toimijana innovatiivisen ja kasvavan työyhteisön edut. Käytössämme on Yksityisen terveydenhuoltoalan TES. Työsuhteet alkavat 29.12.2014 tai sopimuksen mukaan.

Haku 28.9. mennessä: ura@caritaslaiset.fi.

Tarkemmat kuvaukset tehtävistä ja hakuohjeet: www.caritaslaiset.fi

Caritas tarjoaa kattavia sosiaali- ja terveyspalveluja Oulussa, sen lähikunnissa ja Kuopiossa. Toimintamme ydin ovat vanhusten ja vammaisten asumis- ja kotipalvelut, joihin on yhdistetty luontevasti lääkäri- ja kuntoutuspalvelut. Caritas Lääkäritalossa palvelemme kaiken ikäisiä potilaita, myös työterveysasiakkaita.

Olemme lähellä asiakkaitamme, ja toimimme vastuullisesti ja eettisesti. Toiminnastamme saatava taloudellinen tulos ohjataan hyvää tekevän oululaisen Caritas-Säätiön toimintaan. Caritas Yhteisöön kuuluu 350 työntekijää ja iso joukko vapaaehtoisia.

caritaslaiset.fi

Aromtech Oy on erikoistunut valmistamaan arktisista marjoista siemenöljyä ja bioaktiivisia uutteita ja niistä valmistettuja kuluttajatuotteita terveys- ja hyvinvointialalle. Tuotteet valmistetaan ympäristöystävällisellä ylikriittisellä hiilidioksidiuuttomenetelmällä Tornion tehtaassa. Oman tutkimus- ja kehitystoiminnan olennaisena osana ovat tuotteiden kliininen tutkimus ja aineosien vaikutus- ja turvallisuustestit. Aromtechin liikevaihto on yli 5 milj. ja viennin osuus liikevaihdosta 75%.

Edeltäjän siirtyessä urallaan uusiin haasteisiin etsimme innovatiivisen ja korkealaatuisen prosessituotannon esimieheksi sinua

Tuotantoinsinööri Tehtävässäsi vastaat Tornion tehtaan tuotanto-ohjelman suunnittelusta ja toteuttamisesta mahdollisimman taloudellisesti ja tehokkaasti.

Laatuasiat ovat sinulle tärkeitä ja tuotantotilojen puhtaus, työohjeiden noudattaminen ja tarkkuus tekemisessä takaavat hyvän lopputuloksen.

Toimit tuotannon ja kunnossapidon henkilöstön esimiehenä. Kykenet sujuvaan yhteistyöhön muiden kanssa, olet henkilönä aktiivinen, keskusteleva ja ratkaisuja hakeva.

Sinulla on aikaisempaa kokemusta vastaavantyyppisistä prosessiteollisuuden tehtävistä ja hyödyt myös kunnossapidon osaamisesta. Sinulla on esimieskokemusta, olet sujuva yhteistyössä ja viihdyt monipuolisissa tehtävissä ja vaihtelevissa tilanteissa. Koulutukseltasi olet DI tai insinööri AMK.

9DVWDDW LWVHQlLVHVWL DVLDNNDLGHPPH YHURWXNVHHQ OLLWW\YLHQ WRL PHNVLDQWRMHQ WRWHXWXNVHVWD 6LQXOOD RQ XVHDQ YXRGHQ NRNHPXV \ULWWlMLHQ MD \ULW\VWHQ YHURWXNVHVWD 7\|VNHQWHOHW PLHOHOOlVL DVLDNNDLGHQ NDQVVD MD NRUNHDQ RVDDPL VHQ DYXOOD N\NHQHW WXRWWDPDDQ DVLDNNDLOOHPPH ODDGXNNDLWD MD NHVWlYLl UDWNDLVXMD YDLKWHOHYLLQ OLLNHWRLPLQWD WLODQWHLVLLQ 7HK WlYlQ KRLWDPLQHQ HGHOO\WWll VLQXOWD RPD DORLWWHLVXXWWD DNWLLYL VXXWWD VHNl HVLLQW\PLV YDOPLXWWD /LVlWLHWRMD -RKWDMD -DDNNR /DPSHOD S

7DUMRDW \ULW\VDVLDNNDLOOHVL NDWWDYLD WDORXVKDOOLQQRQ SDOYHOXLWD HWVLHQ VRSLYLPPDQ UDWNDLVXQ NXQNLQ DVLDNNDDQ WDUSHLVLLQ 7\|VVlVL OLLNXW DNWLLYLVHVWL DVLDNNDLWWHVL OXRQD MD WRLPLW XXVLHQ RYLHQ DYDDMDQD 7HKWlYlVVl PHQHVW\W NXQ VLQXOOD RQ NRNHPXVWD \ULW\VDVLDNNDL GHQ UDWNDLVXP\\QQLVWl 3\VW\W MRKWDPDDQ RPDW P\\QWLSURVHV VLVL DOXVWD ORSSXXQ K\|G\QWlPlOOl 7DOHQRPLQ DVLDQWXQWLMRLGHQ WXNHD (GXNVL NDWVRWDDQ WRLPLDODWXQWHPXV MD NDXSDOOLQHQ NRX OXWXV /LVlWLHWRMD 7RLPLVWRQMRKWDMD 3DROR 3LVDQR S /XH OLVll PHLVWl MD WHKWlYLVWl VHNl Wl\Wl KDNHPXV NRWLVLYXLOODPPH ZZZ WDOHQRP ¿

Tarjoamme sinulle mielenkiintoisen ja haastavan työtehtävän nopeasti kehittyvässä ja kansainvälisessä alan edelläkävijäyrityksessä. Tuotantoympäristö antaa mahdollisuuden monipuoliseen työskentelyyn ja oman työn jäljen näkemiseen. Tehtävässäsi sinulla on mahdollisuus oppia uutta tuotantoteknologiasta ja kasvaa yrityksen mukana.

Lisätietoja tehtävästä antavat MPS-konsultit Riikka Vaaraniemi, puh. 020 746 9431 ja Seppo Kangas puh. 020 746 9490. Täytä hakemuslomake palkkatoiveineen ja liitä mukaan hakemuksesi ja CV:si 11.9.2014 mennessä osoitteessa uratori.mps.fi.

7DOHQRPLQ WHKWlYl RQ ROOD 6XRPHQ VHONRNLHOLVLQ MD \PPlUUHWWlYLQ WLOLWRLPLVWR 0H WHHPPH SHULQWHLVHW DVLDW XXGHOOD WDYDOOD -R DVLDNDVWD HUL WRLPLDORLOWD RQ YDOLQQXW PHLGlW NXPSSDQLNVHHQ 7DOHQRPLOOD W\|VNHQWHOHH KHQNLO|l HUL SXROLOOD 6XRPHD

K2 83

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014

OSTETAAN

SEKALAISET

Huippuhyvä hinta puhelinosakeesta. Maksan vs.veron. 050 540 5004

Metsäpalsta/vanhaa peltomaata. Polttopuiden tekoon.

Puh. 0405342880

LYNX 5900, myös epäkuntoiset. Tarjoa!

Puh. 040 534 2880

Kulta/puhelinosakekaupat ja lainaus OULUN KULTA/PANTTIKONTTORI08 538 0100 www.oulunpantti.net

Tontti Limingasta rauhallinen sijainti, myös haja-asutus alue.

Puh. 050 512 0748.

Ostetaan kaikenlaiset METALLIROMUT! Noudetaan, meille voi myös tuoda.

Romutustodistukset.

Korkein luottoluokitus

UTACON OY

©Soliditet 2013

Varastotie 9, 91600 Utajärvi www.utacon.fi, P. 0400-892414

ROMUAUTOJA / METALLIROMUA Nopea nouto ja hyvä hinta! P. 045-8414 222 Oulun Ekokierrätys

Oulujärven rannalta tontti/mökki ETSITÄÄN ISOA TONTTIA TAI VALMISTA MÖKKIÄ. TARJOA ROHKEASTI Puh. 040 544 9245.

TIEDOTUKSET

Toppilassa ISO ja NYKYAIKAINEN kirppis. TARJOUS 24€/ vko, sis.120 tarraa. Iso parkkipaikka. Varaa oma paikkasi.

WWW.TAKUUKIRPPIS.FI

SELVÄNÄKIJÄ-ENNUSTAJA 24 h 0700 57555, vastuunsa tunteva, kokenut, sympaattinen, 2,21 € + pvm www.unil.fi, PL 64 00511 Hki

Löytötavaroiden Poistomyymälä ja Kirppis. Paakakatu 2 Toppila, Oulu Avoinna ma-pe 10-18, la-su 11-15. www.pplp.fi, www.takuukirppis.fi

Intuitiivinen NÄKIJÄ SEIJA HOLMA Ratkaisee vaikeatkin ongelmasi jo yhdellä puhelinsoitolla. Erityisalana ihmissuhdekriisit, ahd. ja masenn.

P. 0700-9-2838 (2,31 e min.+ pvm) PL 105/10650 T:saari, Star.m.s.

Tanssitaidoton 64 v. leskimies etsii naisseuraa. Yst. vastaukset tlk. nimim. ‘Syksyn poika’ nro 52.

SELVÄNÄKIJÄ 0700 17131 ASTROLOGI Tarot 0700 16323 2,21e/min+pvm Life Visions,Pl 17,02651 Esp

Rivi-ilmoitus helposti Kalevaan netin kautta www.kaleva.fi/ilmoitukset

HALUTAAN VUOKRATA 4-henkinen perhe haluaa vuokrata kolmion alueelta Oulun eteläpuoli/Kempele. Vuokraus alk. viimeistään. 31.10.

Puh. 0400 733 206.

1 h+kk, 2 h+k+sa, 3 h+k+sa miel.

Keskusta-alueelta. puh. 040-5302113 Kaksi siistiä opiskelijatyttöä haluaa vuokrata kolmion keskustan alueelta.

Puh. 040 829 6085.

Raitis ja savuton yliopistoopiskelija tarvitsee kipeästi asuntoa ensi talveksi, käy niin yksiö kuin solukin! Yhteydenotot iltapäivisin nu-meroon 050 305 6645 (Cilla).

Tuhansien vuokra-asuntojen kokemuksella!

Anna ammattilaisen hoitaa Huutava pula 1-3h.

ASUNTOSI VUOKRAUS Palkkio 1 kk + ALV. Soita Palkkio heti!

1 kk + ALV.

Kaksi siistiä opiskelijatyttöä haluaa vuokrata kolmion keskustan alueelta.

Puh. 040 829 6085.

Työssäkäyvä nainen haluaa vuokrata yksiön tai pienen kaksion keskustasta tai keskustan läheisyydestä 1.10 alkaen. Varma vuokra.

Puh. 044 3424 358.

Pieni kaksio Toppilan seudulta, max. vuokra 450 €.

Puh. 040 733 0990.

P. 044 742 3787 kiinteistotahkola.fi 040 140 8848/040 503•4059  kiinteistotahkola.fi

Toppila Mallastie 12 uusi asumaton 3h+k+sa 72m2+lasit. parv., ah. paikka mahd. Heti vap. P. 040 509 0045.

Tähtiluokiteltuja SATO VuokraKoti RAJAKYLÄ Tervakukkatie 34-36 PUOLIVÄLINKANGAS Järvitie 6 LAANILA Laamannintie 3

1h+kk 2h+k

30 m² 360 €/kk 63,5 m² ĴĴĴĴĴĴĴ9>0 €/kk

2h+kk 3h+k

45 m² 80 m²

539 €/kk 662 €/kk

2h+kk+s 3h+k+s

46,5 m² 70 m²

602 €/kk 812 €/kk

Laamannintie 7

2h+kk+s ĴĴĴĴĴĴĴ9< m² ĴĴĴĴĴĴĴĴĴĴ;5: €/kk

Laamannintie 15

2h+k 3h+k

47 m² 63 m²

511 €/kk 596 €/kk

Ei välityspalkkiota. Vuokravakuus vain 250 €.

Valmius Soneran laajakaistaan 2/2 Mb/s sisältyy vuokraan.

Puhelujen hinnat: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh+7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh+17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston mukaisesti.

sato.fi

SATO VuokraKoteja

SATO Vuokraus ja myynti, puh. 0201 34 4400 Hallituskatu 20, 90100 Oulu, sato.fi

HYVINVOINTILAUTAKUNTA Hyvinvointilautakunta myöntää lahjoitusrahastostaan avustuksia kaupungin omien sekä ostopalveluna tuotettujen sosiaali- ja terveystoimen yksiköiden toimintaan, joka edistää asiakkaiden ja potilaiden viihtyvyyttä ja hyvinvointia.

Avustuksia voidaan myöntää myös yhteisöille sekä rekisteröimättömille yhdistyksille hankkeisiin ja tilaisuuksiin, joihin ei ole mahdollisuutta saada avustusta hyvinvointilautakunnan myöntämistä järjestöavustuksista.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi rahasto voi jakaa testamenttien ja lahjoitusten tekijöiden tahto huomioiden avustuksia esimerkiksi asiakkaiden loma- ja virkistystoimintaan, vapaaehtoistoiminnan tukemiseen sekä asiakkaiden harrastustoimintaan.

Avustuspäätöksiä tehdään kaksi kertaa vuodessa.

Hakuajat ovat 28.2. ja 31.8. mennessä.

Hakemuslomake tulee palauttaa osoitteeseen kirjaamo@ouka.fi tai postitse osoitteella Kirjaamo, PL 27, 90015 Oulun kaupunki.

Lisätietoja osoitteesta http://www.ouka.fi/oulu/ sosiaali-ja-perhepalvelut/lahjoitusrahasto.

Tilava asunto 3-5 mh! Etsimme avaraa ja siistiä asuntoa Oulun keskustan tai Kastellin koulun tuntumasta. Emme tupakoi, ei lemmikkejä. Ennakkovuokra mahdollinen, luottotiedot kunnossa.

Puh. 044 358 2442.

www.ouka.fi

Asemakaavan muutosehdotus julkisesti nähtäville YHDYSKUNTALAUTAKUNTA Maikkulan kaupunginosan korttelin 102 tonttia nro 4, lähivirkistys- ja katualueita sekä Iinatin kaupunginosan, puisto-, suojaviher-, liikenne- ja katualueita koskeva asemakaavanmuutos sekä asemakaava osalle Iinatin kaupunginosaa (VT 22) on nähtävillä 17.6. – 29.8.2014 Oulu10-palveluissa, Torikatu 10, sekä on luettavissa osoitteessa www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/ suunnitelmat-ja-hankkeet. Kaavatunnus 564-2213.

VUOKRATTAVANA TUO TAVARAT JEMMAAN! Pienvarastoja, helppo tilata netistä. www.jemma.fi P. 044-534 2000.

Lahjoitusvaroista haettavat avustukset

Kesk. yksiö 28 m2, 450 €.

Hönttäm. LT 2h+k 59 m2, 541 €.

040 548 7017 TALVISÄILYTYSTILAA asuntoautoille, asuntovaunuille ja veneille, myös isot huviveneet.

Paikka Martinniemes-sä alk.

250€/kausi. toimisto@biomega.fi, puh. 0400 388 500 / 08 562 300

AUTOPAIKAT

125 € ei tod. Etu-Lyötty ah-p.

UUDISKOHTEET

Keskusta autop.

70 € ei tod.

Kaakkuri sa,parv 28 m² 465 € ei tod. Kaakkuri s,las.pa 51.5 m² 550 € C

YKSIÖT

Kempele s,var,ap 23.9 m²480 € ei tod. Välivainio 25 m² 410 € D Heinäpää 27 m² 440 € D Kaukovainio 27 m² 395 € ei tod.

Myllyoja parv 29 m² 420 € D Kaukovainio 30 m² 395 € D Lt Kaakkuri sa,parv 31.5 m²460 € B Rt Huonesuo s,piha 37 m² 420 € ei tod.

Alppila parv 37 m² 470 € ei tod. Rajakylä sa,las.parv 45 m² 490 € D

KAKSIOT

Rt Oulunsalo sa 41 m² 550 € ei tod. Rt Metsokangas sa 43.5 m²570 € C Toppila sa,las.parv 45 m² 480 € B Toppila sa,parv 54.5 m² 520 € D Rajakylä sa,las.parv 55.5 m²550 € D Kaukovainio parv 58 m² 520 € ei tod.

Mäntylä sa,las.parv 60 m² 560 € C Puolivälink. las.pa 61.5 m² 520 € ei tod.

Keskusta las.parv 62.5 m² 750 € C Kaukovainio parv 64 m² 560 € D

SUUREMMAT

Kaukovainio 3h,parv 75 m² 640 € D H-pudas 3h,las.parv 76 m² 650 € C Hiironen 3h,sa,parv 78 m² 843 € D Kaukov. 3h,parv 78 m² 660 € ei tod.

Toppila 3h,sa,parv 80.5 m² 650 € B Toppila 3h,sa,parv 80.5 m² 650 € B Heinäpää 3h,parv 83 m² 758 € ei tod. Rt Herukka 3h,sa 88 m² 824 € ei tod.

Rt Saarela 4h,sa 93 m² 930 € E Keskusta 3h 95 m² 1200 € ei tod.

Kts. kaikki vapaat: www.kiinteistotahkola.fi

Puh. 040 152 9999 • Vakuus 1kk

Kalustettuja asuntoja!

Tilapäisasunnon tarve?

1 vrk - 36 kk. Myös osamaksulla. Yrityksille ja yksityisille.

Soita/tule käymään! Rautatienk. 30 Kotimaailma.com 050 3776 983 Saunatilat keskustassa pikkujouluihin ym. P. 0400 686 221.

Vuokrattavana autotalli, n.18 m2, Kauppurienk. 31, puh. 040 016 5042 oulunomavarasto.fi Pienvarastoja 2-20 m2 Kaarnatie 10. 085209 700 / 9-16 Lämmintä uutta hallitilaa n. 75 m2 ja 150 m2 Hakamaa Kempele. Puh. 0400 811 282

Kirjallinen muistutus toimitetaan yhdyskuntalautakunnalle 29.8.2014 klo 15.30 mennessä osoitteella Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, asemakaavoitus, PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI, käyntiosoite Solistinkatu 2.

Lisätietoja puh. 050 316 6850

Asemakaavan muutosehdotus julkisesti nähtäville YHDYSKUNTALAUTAKUNTA Haukiputaan Kellon kaupunginosan osaa koskeva asemakaavan muutos ja tonttijako (Kotikankaantie 10) on nähtävillä 17.6. – 29.8.2014 Oulu10-palveluissa, Torikatu 10, sekä on luettavissa osoitteessa www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/ suunnitelmat-ja-hankkeet. Kaavatunnus 564-2170.

Kirjallinen muistutus toimitetaan yhdyskuntalautakunnalle 29.8.2014 klo 15.30 mennessä osoitteella Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, asemakaavoitus, PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI, käyntiosoite Solistinkatu 2.

Lisätietoja puh. 050 316 6850

Rukalla tasokkaat 4 ja 6 henkilön mökit edullisesti.

Puh. 0400 184 826

www.ouka.fi

KOSKELA 3h+k+parv. 670 € + ve-si+käyttösäh. Vapaa! 0400398600.

ILMOITUS PÄÄTÖKSEN ANTAMISESTA

4h+k+s+parveke Meri-Toppilassa, kalustettuna tai ilman.

0407511256

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on kaivoslain (503/1965) ja kaivoslain (621/2011) siirtymäsäännösten perusteella 12.8.2013 antanut kaivospiirin jatkoaikapäätöksen seuraavasta kaivospiirihakemuksesta:

SEURATOIMINTA OLS-Salibandy. Leijonaliiga -sarjaan otetaan joukkueita.

Ikäluokat G, F, E, D-pojat ja F, E, D, C-tytöt. Ks. lisät. ja ilmoittaudu salibandy.ols.fi.

Virpiniemen golfkursseille 2 yhden hinnalla! Aikuisen mukana lapsi ilmaiseksi syyskuun kurssille. P. 0400 917 133.

OULUN GOLF. Suuntaa Sankivaaraan! Syksy on parasta peliaikaa. Nyt syksyn edullisia pelipaketteja: www. oulugolf.fi.

Virpiniemen liikuntaopisto. NPL for Sports -koulutus 11.–12.10.2014 Virpiniemessä. Työkaluja henkiseen valmentamiseen niin urheilu- ja hyvinvointivalmentajille kuin urheilijoillekin. Lisätietoa www.virpiniemi.fi

Salibandyn Merikoski-Liiga.

Ilmoittaudu talven kovimpaan salibandyn sarjaan. Ottelut pelataan Nallisportissa. Otteluaika on 2x20 min. Osallistumismaksu on 380 €/joukkue.

Ilmoittautumisia vastaanotetaan 30.9.2014 saakka. merikoskisalibandy@hotmail.com.

Lisät.: www.merikoskisbt.net OLS-Salibandy. Leijonaliiga -joukkueissa on vielä tilaa. Ikäluokat G-pojat (07-08 synt.), Fpojat (05-06), E-pojat (03-04), D-pojat (01-02), C-pojat (9900), E/F-tytöt (03-06) ja D/Ctytöt (99-02). Ks. lisätiedot ja ilmoittaudu mukaan salibandy.ols.fi.

OLS. Jalkapallon Kakkonen: OLS – KPV su 14.9. klo 18.30 Castren.

Oulun Kisko. Reipasta touhua lentopalloilun parissa. Seurassa toimii useita ryhmiä eri ikäluokissa. Harrastuksen aloittamiseen tarvitsee vain sisäliikuntavälineet. Lisät. os. www. oulunkisko.fi.

MiniHalisko -lapsi-vanhempi-ryhmä aloittaa toimintansa 17.9. klo 10 Koskelankylän Walolla Os. ketjutie 79. Ei ennakkoilmoittautumista. Lisät. www.koskri.fi, koskri.paini@ gmail.com/p. 040 5133 645.

KUNTONYRKKEILYN ALKEISKURSSI alkaa Raksilan uimahallin nyrkkeilysalin tiloissa tiistaisin. N/T klo 20.30 ja M/P klo 19.30. Kurssin hinta 50 €. Ilmoitt. paikanpäällä 15 min. ennen harjoituksen alkua. www. kuntonyrkkeily.net

5. HUIPPUKYMPPI, ISOSYÖTE lauantaina 27.9.2014 klo 14.00 Syötteellä START klo 12.30 Osanottomaksu: 20 € 20.9.2014 mennessä, ja sen jälkeen 30 € Juoksijakortilla alennus 2 €. Arvontapalkinnot kaikkien osanottajien kesken.

Tiedustelut ja ilmoittautuminen: Heino Ruuskanen 0400 – 346097 ISOSYÖ-TECUP – osakilpailu perjantai – iltana 26.9.2014 KESTÄVYYSSEMINAARI klo 18.30 –21.00. Luennoi; Kari Sinkkonen ja Esko Paavola. SEMINAARI MAKSUTON heino.ruuskanen@pudasjarvi.fi KMS mest.ammunnat Luodikko, hirvi, pudotusam., hirvihölkkä, 20.-21.9

Hakija:

SMA Mineral Oy

Kaivospiirin nimi:

Reki

Kaivosrekisterinumero:

2542

Kaivospiirin sijainti:

Muhos ja Oulu

Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Oulun hallinto-oikeuteen. Valitusaika päättyy 11.9.2013. Päätös on nähtävillä Tukesin Rovaniemen toimipaikassa (Valtakatu 2) ja Tukesin kotisivulla (www.tukes.fi/kaivosasiat) sekä Oulun kaupungin (Oulu 10, Torikatu 10) ja Muhoksen kunnan (Asematie 14) ilmoitustauluilla.

Lisätietoja: Ossi Leinonen, puh. 029 5052 205 Rovaniemellä 12.8.2013 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto

Oulun kaupungista olevalle Kari Aarne Heiskaselle (T:mi Koillismaan Rakennus ja Saneeraus) on julkaistu kuulutus Virallisessa lehdessä 9.8.2013 (nro: 91).

Palvelemme Kaleva.Pointissa Lekatie 1 ma–pe klo 8–16

Panttihuutokauppa 25.9. Myydään tarjoushuutokaupalla lunastamatta jääneitä pantteja ennakkotarjousten perusteella. Tarjouksia vastaanotetaan 25.9. klo 16.00 asti.

Myytävät esineet ovat nähtävillä siihen asti.

LUETTELO NETISSÄ ww.oulunpantti.net Oulun Panttilainakonttori Oy, Pakkahuoneenk. 26, p. 538 0100.

84 K2

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

//PELIT

RISTIKKO VIIKKO 40

KYLPYHUONEESSA

-tv

TASAISIA JA AVARIA

nimittäin

SILMUKKAPYYDYS

MERKKIKOHO OVELA

WACKLIN

ELUKKA

-nyrkkeily

CHRIS MAURANEN

MAAN VERBI AIRISTO KOVA HALU

OSA TAMPERETTA SUDOKU

PALTTOOT

LUND PRESS

SADATELLA

SEURASSA ISMAIL

VOI KOKEMUSTA KIANTO TAPIOVAARA

EMÄSIKA

3-3 NUOTTIA PLANEETTA HEDELMÄ

INISEVÄ YKSINOMAAN KARTASTO

PERHEEN ASUNTO

kauniit

TALLITYTÖN HARJA

VELIMIEHIÄ

OHUT METALLILEVY

M XL

PELTILEHMÄ

MAHDOLLISESTI BAKTEERIN AIHEUTTAMIA TAUTEJA

LEHTIPUU MURKKUIKÄISIÄ

Tommi Luukkosesta Pohjois-Suomen mestari šAKKI DIETMAR VINKE

Oulun yliopistolla pelatussa Pohjois-Suomen avoimessa mestaruusturnauksessa ennakkosuosikki piti pintansa. Korkeimmalle rankattu Jyväs-Shakin Tommi

Luukkonen voitti kaikki pelinsä.

Seuraaviksi sijoittui neljä Oulun Shakkiseuran pelaajaa. Keijo Kononen otti kakkossijan pisteen erolla Timo Nisulaan, Vladimir Pankratoviin ja Simo Saloon.

Neljännellä kierroksella valkeilla pelannut Luukkonen kukisti Laurosen. Shakkilaaksoa edus-

tava Lauronen voitti avausvaiheen lopussa sotilaan, mutta Luukkonen pystyi aloittamaan hyökkäyksen daaminvaihdosta ja mustan vastapelistä huolimatta.

Kuvion asemasta valkea yritti luoda mattiverkon. Kun musta ei tyytynyt passiiviseen puolustukseen, valkea teki nopean matin.

Timo Lauronen

41. siirto 41. Td8! (uhkaa 42. Kg5 ja 43. Th8#) 41. Kg6 (41. - Le6? 42. Kg5 Tc5+ 43. e5) 42. g5! Th2+ 43. Kg3 Te2? (43. - Th5 kaatuisi vastaukseen 44. Tg8+ Kh7 45.

Tg7+ Kh8 46. Txf7+; selkeästi sitkeämpi 43. - Th7 johtaisi valkean etuun, mutta peli jatkuisi vielä.

44. Tg8+ Kh5 45. Th8+ Kg6 46. Th6# (1-0).

Tommi Luukkonen

K2 85

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014

//PELIT

Horoskooppi

MYRIADI

PUUTTUVA LINKKI

5

6.10.– 12.10.2014

2 6

3

4

6

6

3 1

7 7

1 1

Ruudukon pysty- ja vaakarivit toteuttavat loogista mallia, niin että kullakin rivillä on täsmälleen samat elementit. Mitä ruuduissa a, b, ja c on?

4 5

Täytä ruudukko siten, että jokaisella pysty- ja vaakarivillä sekä samanvärisissä ruuduissa on kerran jokainen numero yhdestä seitsemään.

SUDOKU

AILA RUOHO

Helppo

Tehtävä numero 8904.

MUUTTAA VAI EI? T E L K K I S O R S I T V K T T E E R U P I Ä A I K A S L O I K T P Ä K K L E T Ä A O S S K I A V I H A U A K K H A N E K V K I L E E T V Ä A T P A H A N K L S O R S K N S K N A N K A A K S A S Ä H A Ä R L K Ä H I R E E T A A R K A V K K H A O A A S L T S A T K U A A N S U H O K E I V N O N L N T U R K R K E R N V K S K H K Ä K O A A H A I S O K S I O I K Ä S N E V E E T S A K K U A H K A

C Tmi Puuhahiiri, Aila Ruoho

ETSI KUVISTA KUUSI EROAVAISUUTTA

VAAKA (23.9.–22.10.)

Rakkaus-elämäsi käy yhä vilkkaammaksi.

Jopa raha-asiat ovat vaihteeksi kunnossa, joten nyt voit nauttia elämästä vailla suurempia huolia! Pientä harmia on aina, mutta selviät niistä helposti.

SKORPIONI (23.10.–21.11.)

Rakkauselämässäsi on meneillään jotain, josta sinun tulee kantaa vastuusi. Jakson alkupäivinä siihen koittaa hyvä tilaisuus.

Kenties vanhat kunnon perhearvot muistuvat mieleen ja estävät tekemästä hölmöyksiä.

JOUSIMIES (22.11.–21.12.)

Välillä sinusta tuntuu, että puhut eri kieltä kuin perheenjäsenesi. Kannattaa paneutua rauhassa omien mielipiteidesi muodostamiseen. Sanomisiasi tarkkaillaan ja arvostetaan. Tiedossa on mielenkiintoinen tapaaminen.

KAURIS (22.12.–20.1.)

Meitä neuvotaan usein kuuntelemaan sisäistä järjen ääntämme. Homman hankaloittamiseksi useimmat kuulevat sisältään useitakin ääniä, joiden viestit ovat ristiriidassa.

VESIMIES (21.1.–19.2.)

Sinun ei todellakaan tarvitse mennä valtavirran mukana mitä tulee harrastuksiin ja sosiaaliseen elämään. Useimmiten yrityksesi pitää hauskaa muiden tapaan johtavat alemmuudentunteeseen. Pitäydy hyviksi kokemissasi puuhissa. Arpaonnea!

Vaikea

Tehtävä numero 8906.

KALAT (20.2.–20.3.)

Olet ihmisten huomion kohteena vaikka et tekisi mielestäsi mitään kovinkaan ihmeellistä. Yritä päästä irti täydellisyyden tavoittelustasi. Ihminen voi vallan hyvin harrastaa vaikkapa musiikkia tai kuvanveistoa tietoisena siitä, ettei koskaan yllä maailman huipulle.

OINAS (21.3.–20.4.)

Nyt ei ole kehityskeskustelun aika työssä eikä parisuhteessa. Älä silti tee mitään päätöntä.

Haluaisit päästellä vähän höyryä ulos, mutta ajoita purkaus oikein.

KÄKI ANKKA SORSA HANHI TELKKÄ TIKKA LOKKI RASTAS SOTKA PEIPPO HAUKKA KOTKA TEERI NAAKKA VARIS TILHI KUOVI HARAKKA Löydätkö annetut sanat ruudukosta?

NEITSYT (22.8.–22.9.)

Muista, ettei kukkokaan käskemällä laula.

Et voi kontrolloida läheistesi tai ystäviesi elämää. Et, vaikka he sinusta tuntuisivatkin tarvitsevan jonkun, joka kertoisi miten kannataa toimia. Omassa arkipäivässäsi voisit kokeilla positiivisen ja negatiivisen ajattelun eroa.

Täytä ruudukko siten, että jokaisella pysty- ja vaakariveillä sekä paksuilla viivoilla rajatuissa 3 x 3 laatikoissa on luvut yhdestä yhdeksään.

›› Tämän sivun tehtävien ratkaisut seuraavalla sivulla

HÄRKÄ (21.4.–20.5.)

Kahleet ahdistavat nyt sinua. Varsinkin parisuhteisiin liittyvät sitoutumiskysymykset nousevat tällä jaksolla esiin. On mahdollista, että irrotat pallon nilkastasi ja haistelet uusia tuulia. Kerro ääneen omat toiveesi.

KAKSONEN (21.5.–21.6.)

Tällä viikolla on luvassa turhautumista, sillä et pääse toteuttamaan itseäsi kuten haluaisit, vaan joudut tyytymään enemmistön päätöksiin. Et pääse tylsimyksistä eroon vaikka mieli tekisi. Kapinahenkesi päinvastoin nostaa arvoasi heidän silmissään.

RAPU (22.6.–21.7.)

Mitä hyötyä on siitä, että ujostelet omaa osaamistasi ja lahjakkuuttasi? Planeettojen asennot ovat nyt suotuisat esiintulemisellesi.

Ota salaiset kykysi hyötykäyttöön ja näytä mistä sinut on tehty!

LEIJONA (22.7.–21.8.)

Vielä jonkin aikaa tiellesi putkahtelee vastoinkäymisiä. Nämä ovat kuitenkin vain pikkukiviä, jotka ovat murentuneet edesmenneistä hankaluuksista. Et voi aivan vielä huokaista helpotuksesta, mutta parempia aikoja on luvassa!

86 K2

KOELEHTI

//SARJAKUVAT

BVIRTANEN

Tehtävien ratkaisut SUDOKU

Sudoku-tehtävän 8901 ratkaisu.

Sudoku-tehtävän 8902 ratkaisu.

KAMALA LUONTO

Sudoku-tehtävän 8903 ratkaisu.

KUUSI EROAVAISUUTTA

LYHENEVÄ KESÄ PUUTTUVA LINKKI

a

b b

c

c

Kullakin vaaka- ja pystyrivillä on kaksi keltaista, kaksi vihreää ja yksi punainen pallo MYRIADI

4 5 3 1 2 7 6

5 1 2 6 4 3 7

6 4 7 2 3 5 1

2 7 4 5 6 1 3

3 2 1 4 7 6 5

1 3 6 7 5 4 2

7 6 5 3 1 2 4

AILA RUOHO T E L K K I S O R S I T V K T T E E R U P I Ä A I K A S L O I K T P Ä K K L E T Ä A O S S K I A V I H A U A K K H A N E K V K I L E E T V Ä A T P A H A N K L S O R S K N S K N A N K A A K S A S Ä H A Ä R L K Ä H I R E E T A A R K A V K K H A O A A S L T S A T K U A A N S U H O K E I V N O N L N T U R K R K E R N V K S K H K Ä K O A A H A I S O K S I O I K Ä S N E V E E T S A K K U A H K A

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

K2 87

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014

//SARJAKUVAT

PONTUS

Seitsenpäiväinen sitoutumaton sanomalehti Lukijoita 176 000 (KMT 2012) Levikki 69 540 (LT 2013)

FINGERPORI

JULKAISIJA Kaleva Oy Lekatie 1, PL 170, 90401 Oulu Toimitusjohtaja Jukka Haapalainen Puhelinvaihde ma-pe 8-16 (08) 5377 111 Kaleva on osakkaana Lännen Media Oy:ssä, joka tuottaa sisältöä 12 sanomalehdelle.

Lännen Mediaan kuuluvat Kalevan lisäksi Aamulehti, Turun Sanomat, Kainuun Sanomat, Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat, Keskipohjanmaa, Ilkka, Pohjalainen, Satakunnan Kansa, Hämeen Sanomat ja Forssan Lehti.

Paino Kaleva Oy ISSN 0356-1356

KOTIKENTTÄ

Ota yhteyttä Uutispäivystys (08) 5377 315 JAKELUPÄIVYSTYS Oulun, Raahen, Pyhäjokilaakson, Siikalatvan ja Koillismaan alueilla (08) 5377 612, ma-pe 6-16, la-su 6-11 Kalajokilaakson alueilla 0800 30101, ma-su 6-18 Pyhäsalmi 017 822 024, ma-pe 7.30-16.00, la-su 7.3009.30 Lapin Varhaisjakelut 0800 955 166, ma-pe 6-10, la-su 7-11 Postin päiväjakelu 0200 71400, ma-pe 6-16 TOIMITUS PL 170, 90401 Oulu (08) 5377 111

BVIRTANEN

Päätoimittaja Markku Mantila 050 311 7777 Toimituspäälliköt Kyösti Karvonen 040 511 7323 Pekka Vuollo 0400 529 059 YRITYSASIAKKAAT Lekatie 1, (08) 5377 111 HENKILÖASIAKKAAT Kaleva.Point, Lekatie 1, ma–pe 9–16 Lehden tilaukset ja jakeluasiat (08) 5377 610, ma-pe 8-16 tilaajapalvelu@kaleva.fi www.kaleva.fi/henkiloasiakkaat, www.kaleva.fi/omakaleva Liiketoimintajohtaja Juha Portaankorva 044 799

88 K2

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

// PIKKUNEN

Kuinka monta Kallea löydät lehden sivuilta?

– Mustikkarahka ja mansikat kermavaahdolla olisivat meidän unelmavälipalamme!

Voi, kuinka herkullisia leipiä. Rieskarullan keskelle sujautettu tikku pitää Saanan ja Sallan tekemätrullat hyvin koossa.

Näin valmistat maukkaat rieskarullat 4 annokseen tarvitset

Voita tai maustettua tuorejuustoa oman maun mukaan 4 ohutta rieskaa 4 kalkkunaleikkelettä Salaatinlehtiä Hammastikkuja 1. Huuhtele salaatinlehdet.

2. Levitä rieskoille voita tai tuorejuustoa.

3. Laita rieskan päälle salaatinlehtiä ja kalkkunaleikkelettä.

4. Rullaa rieska tiiviiksi rullaksi.

5. Voit kiinnittää rullat hammastikulla, jotta ne pysyvät kasassa.

Salla, 7 (kuvassa vasemmalla) ja Saana, 9, ovat reippaita siskoksia. Rieskarullat syntyvät sukkelaan.

Rieskarullasta helppo ja herkullinen välipala Maistuvien rieskarullien tekeminen käy Sallalta, 7, ja Saanalta, 9, sujuvasti. Siskokset tuumaavat, että helppotekoiset rullat sopisivat hyvin välipalaksi.

Teuvo Pakkalan koulua käyvät tytöt kertovat syövänsä koulun jälkeen välipalaksi usein ruisleipää ja maitoa,

toisinaan myös jogurttia. ”Leivän päälle voi laittaa vaikka kurkkua”, siskokset kertovat.

Salla ja Saana tekevät välipalan koulun jälkeen ihan itse. Vanhempana Saana saa jo käyttää hellaa, mutta Salla ei vielä.

Tytöt tietävät, että koulun jälkeen on

Mitä syöt välipalaksi?

hyvä syödä terveellinen välipala. ”Muuten voi tulla huono olo iltapäivällä”, Saana kertoo.

Tyttöjen mielestä hauskinta rieskarullien tekemisessä on leipien rullaaminen. ”Ja rullien syöminen tietysti!”

– Yleensä syön hedelmiä- tai marjasoppaa, ja suosikkivälipalani on lätyt.

Amanda, 6

Henrika Palokangas

ENSI KERRALLA

– Syön iltapäiväkerhossa leipää ja jogurttia. Pidän vaaleasta leivästä ja omenasta. Emilia, 7

Monta vaaraa ompi eessä Toista luokkaa Oulun normaalikoulun alakoulussa käyvät Robert, 8, ja Ella, 7, kertovat koulutien vaarapaikoista. Onko sinun päiväkotimatkan tai koulutien varrella vaarapaikkoja?

–Syön usein leipää ja omenaa, mutta marjarahka on minun suosikkini.

Malva, 9

PIKKUSEN OMA POSTI Lähetä meille Pikkuseen itse tekemiäsi piirustuksia, satuja, vitsejä ja juttuja joko sähköpostilla pikkunen@kaleva.fi tai kirjeitse osoitteeseen Kaleva, Pikkunen, PL 170, 90401 OULU.Liitäthän lähetettävään postiin nimesi ja ikäsi.

Mitä sinä syöt välipalaksi ?

Lähetä vastauksesi Pikkusen postiin.

K2 89

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014

//SÄÄ

Oulun seudun sää

+25

LÄHIPÄIVIEN SÄÄ

Oulun seudun pohjoisosassa pakkanen hivelee ja tiet muuttuvat liukkaiksi. Tuuli puhaltaa puut lehdettömiksi. Pilviä ei näy, mutta revontulia kyllä.

HUOMENNA

+6

17 7

+10 0

117

0

+10 +

17 1

12

+6 +

RAAHEN SEUTU

II

-10 -1

i ijok

I

+6 +

17

12

Itäosassa on poutaa ja puolipilvistä, lännessä pilvisyys on runsasta.

Lämpötila plussan puolella.

17

+10 + +1

17

+9

+0 +1 +10

Kii

mi

nk

ijo

UV 2

+10

ki

+6

+6 HAILUOTO LU UOTO

+12

luj

+1

ok

i

+6 + --6

+1

+6

SADEMÄÄRÄ

KEMPELE

LUMIJOKI

Suunnaltaan vaihtelevaa tuulta 2–6 m/s. Iltaa kohti tuuli voimistuu. Aallot huiskii viidessä metrissä, hylyt kääntää kylkeä.

Meriveden korkeus eilen klo 15 Kemi -4 Oulu -6 Raahe -3 -10 Kalajoki -1

Ou

+6

SÄÄ PERÄMERELLÄ

Myrskyvaroitus Merenkurkussa ja Raahen edustalla.

O OULU

12

+10

+5

-5

12

+1 +

Oulun seudun eteläosassa aurinko paistaa ikuisesti. Hellelukema rikkoutuu.

Etelätuuli on heikkoa tai kohtalaista.

0

LIMINKA A

TO

PE

LA

SU

21

25

25

20

22

25

Enontekiö

12

12

12

12

12

12

12

Helsinki

22

22

22

22

22

22

22

Joensuu

20

20

20

20

20

20

20

Jyväskylä

3

3

3

3

3

3

3

Kajaani

12

12

12

12

12

12

12

Kittilä

13

13

13

13

13

13

13

Kuopio

15

15

15

15

15

15

15

Kuusamo

14

14

14

14

-7

-11

-6

Muonio

20

20

20

20

20

20

20

Raahe

6

6

6

6

6

6

6

Rovaniemi

7

4

2

-1

-1

1

11

Savonlinna

12

12

12

12

12

12

12

Sodankylä

12

12

12

12

12

12

Tampere

16

16

16

16

16

16

+12 +1

+1 +10

tuulen suunta ja nopeus m/s kovan tuulen varoitus lämmin kylmä okluusio

-6

-8

-11

-9

-3

-10

-14

Turku

26

22

22

25

30

15

15

Utsjoki

16

16

21

22

15

9

5

Vaasa

20

20

20

-20

20

20

20

Ylivieska

12

18

9

-20

4

-2

-11

MA

+10 + +1 0

TYRNÄVÄ Ä Ä

Rintamat

Tornio

+10

--1

14

KE

15

MUHOS

+12 +1

6

TI

OULU

Inari

puolipilvistä, pilvisyys on runsasta ja paikoin sataa tai vettä. Pohjoistuuli on heikkoa tai kohtalaista.

0

+6

+6

Oulun seudun länsiosassa on poutaa ja puolipilvistä, pilvisyys on runsasta ja paikoin sataa räntää tai vettä.

Lännen ja luoteen välinen tuuli on heikkoa tai kohtalaista.

+20 Oulun seudun itäosassa on sadetta ja

+15

MA

+6

UV 4

UV-säteily

Lämpötilat +12 päivä +10 yö

kuurosateita sadealue ukkosta

heikko kohtalainen voimakas hyvin voimakas äärimmäisen voimakas

0–2 3–5 6–7 8–10 11+

KOKO MAA TÄNÄÄN

EUROOPPA TÄNÄÄN

Maan pohjoisosassa on poutaa ja puolipilvistä, pilvisyys on runsasta ja paikoin sataa räntää tai vettä. Lapissa myrskyvaroitus ja liukkaan kelin varoitus.

Tuulivaroitus maa-alueilla.

-15

Maan keskiosassa on poutaa ja puolipilvistä, pilvisyys on runsasta ja paikoin sataa räntää tai vettä. Lännen ja luoteen välinen tuuli on heikkoa tai kohtalaista. Sisävesillä liikkuvia varoitetaan voimakkaasta lännen puoleisesta tuulesta.

-20

Maan eteläosassa on sadetta ja puolipilvistä, pilvisyys on runsasta ja paikoin sataa tai vettä. Lämpötila on +2 ja +6 asteen välillä. Pohjoistuuli on heikkoa tai kohtalaista.

Tuulivaroitus maa-alueilla.

12

-25

Madrid

6

+1

-10

+5 + -88

122

+10 0

0

6 6

11

-3

18

20

KE

TO

PE

LA

SU

15

Agadir

12

12

12

12

12

12

12

Bangkok

22

22

22

22

22

22

22

Buenos Aires

20

20

20

20

20

20

20

Bryssel

3

3

3

3

3

3

3

Goa

12

12

12

12

12

12

12

Hurghada

13

13

13

13

13

13

13

15

15

15

21

25

25

20

22

25

Berliini

Las Palmas

15

15

15

15

Lontoo

14

14

14

14

-7

-11

-6

Malaga

20

20

20

20

20

20

20

Moskova

6

6

6

6

6

6

6

New York

7

4

-1

-1

-1

1

11

Peking

12

12

12

12

12

12

12

Pariisi

12

12

12

12

12

12

Praha

16

16

16

16

16

16

Riika

-6

-8

-15

-9

-3

-10

-14

Rooma

26

22

25

25

30

15

15

Tallinna

16

16

22

22

15

9

5

Tokio

20

20

20

20

20

20

20

Tukholma

12

18

8

8

4

-2

-11

Paikkakuntakohtainen sää ja sadetutka Kalevan verkkopalvelussa www.kaleva.fi/saa.

28 16

TI

Antalya

6

Sumusoppa sakenee ILMOJA PITELEE PETRI HAKALA sunnuntai@kaleva.fi

E

räs tyyppi alkaa kiusata meteorologeja syksyn edetessä. Korkeapaine on nimittäin juuri se säätyyppi, joka yhdessä lämpimän ilmamassan kanssa aiheuttaa ennustajille harmaita hiuksia loppusyksystä.

Korkeapainesäässä on syksyn mittaan yhä kärjistetymmin joko täysin selkeää tai täysin pilvis-

tä. Vähitellen hiipuvalla auringon lämmitysteholla, sumuilla ja sumupilvillä on näppinsä tiukasti pelissä. Pilvisyyden kanssa pitääkin syksyllä olla tarkkana, jos on aikeissa ennustaa kauniin kirkasta korkeapainesäätä.

Sumu on vain pilveä, joka on jäänyt käsinkosketeltavan alhaalle.

Kuten muutkin pilvet, sumu syntyy, kun ilma jäähtyy tarpeeksi ja näkymätön vesihöyry tiivistyy näkyviksi pilvipisaroiksi. Pilvissä jäähtyminen johtuu ilman kohoamisesta, mutta sumuissa ja sumupilvissä ilma jäähtyy kylmän alustan päällä.

Säteilysumu saa alkunsa, kun

selkeässä heikkotuulisessa säässä maan pinta ja sen lähellä oleva ilma alkavat jäähtyä illalla auringon laskettua. Kun ilma jäähtyy kastepisteeseensä, muodostuu sumua.

Selkeinä öinä säteilysumua syntyykin helposti tähän aikaan vuodesta sisämaassa. Sumu voi olla hyvin sakeaa, mutta yleensä se hälvenee päivällä auringon lämmityksen myötä.

maa. Jos ilman kastepistelämpötila on meriveden lämpötilaa korkeampi, kosteus tiivistyy sumuksi.

Advektiosumu puolestaan on sitkeämpää sorttia ja voikin jatkua päivätolkulla. Se syntyy, kun lämmintä ja kosteaa ilmaa virtaa meren tai muun kylmän alustan ylle.

Suuri kylmä vesimassa alkaa jäähdyttää yläpuolellaan olevaa il-

Tällaista advektiosumua esiintyy tyypillisesti keväällä merellä ja rannikon läheisyydessä. Loppusyksyllä advektiosumua syntyy vastaavasti kylmän mantereen ylle.

Sumu alkaa usein illalla sätei-

Sumu syntyy, kun ilma jäähtyy tarpeeksi ja näkymätön vesihöyry tiivistyy näkyviksi pilvipisaroiksi.

lysumuna. Jos yön tunteina sen kylkeen hiipii jostain advektiosumua, ei seuraavan päivän auringonpaiste enää välttämättä riitä hälventämään syntynyttä sumusoppaa.

Sumut kohoavat päivällä laajaksi harmaaksi sumupilvilautaksi ja sää on täysin pilvistä. Pilviä on kuitenkin vain ohuessa kerroksessa, ja muutaman sadan metrin korkeudesta ylöspäin taivas onkin täysin selkeä.

Tämä tuskin lohduttaa aurinkoista syyspäivää odottanutta ulkoilijaa saati säätä povannutta ennustajaparkaa.

– Korkeapainesäässä on syksyn mittaan yhä kärjistetymmin joko täysin selkeää tai täysin pilvistä.

90 K2

KOELEHTI

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

//TV JA RADIO

Seksiturismin halveksitut hedelmät

ELOKUVAT TV5

Silminnäkijä: Isäni on seksituristi TV2 klo 20.00 ★★★★ Suomessa otsikoihin pääsi vastikään synkkä pilvi, joka ilkesi uhata hiphop-tähden stadionkeikkaa. Moisen mittakaavan murheille suosittelen vastapainoksi illan Silminnäkijää. Pilvistä on puhetta siinäkin.

8-vuotiaan Gracen piirroksessa yksi pilvistä on suruissaan, koska sitä kiusataan. Syy kiusaamiseen näkyy filippiiniläistytöstä päällepäin. Koulutovereitaan vaaleampi Grace on niin kutsuttu maitokala, länsimaisen seksiturismin halveksittu hedelmä.

Sana seksiturismi tuo yleensä mieleen Thaimaan. Pitempikestoista ”tyttöystäväkokemusta” hakevien valinta on kuitenkin Filippiinit, kertoo avustusjärjestön työntekijä. Kyseinen järjestö on erikoistunut elatusvastuuta pakoilevien seksituristien jäljittämiseen. Gracen tapauksessa isä löytyy Sveitsistä, dokumentin kotimaasta, minne tyttö matkaa äitinsä kera miehistä selkärankaa etsimään.

Sanonta ”totuutta on vaikea katsoa silmiin” kuvaa hyvin ohjelmassa tavattua vastuunpakoilua. Karkutietä huomasin etsiväni myös omalle katseelleni, niin paljon oman sukupuolen puolesta hävetti.

JANNE KAAKKO

Syntyykö valtio luomusti vai hätäsektiolla?

Ulkolinja: Valtion rakentajat TV1 22.00 ★★★ Ei Roomaakaan rakennettu päivässä, sanoo Etelä-Sudanin tulevia poliiseja kouluttava YK:n työntekijä. Aiemmin hän on tiedustellut opiskelijoiltaan, tietävätkö nämä, mitä ihmisoikeudet ovat.

Niin, ei ole helppoa. Nimittäin Etelä-Sudanin rakentaminen. Heinäkuussa 2011 Afrikan suurin valtio Sudan jakautui kahtia, kun maan eteläosa julistautui itsenäiseksi valtioksi.

Itsenäiseksi julistautumista oli edeltänyt 50-vuotinen sisällissota, jonka aikana yhteensä 3,5 miljoonaa ihmistä kuoli.

Valtion rakentajat näyttää, mitä todellisuutta vastaan peilautuvat vastasyntyneen valtion kansalaisten odotukset vapaudesta.

Se on kurkistus YK:n pyrkimykseen synnyttää hauraista lähtökohdista maailmaan ponnistavaa valtiota. Ennen kaikkea se valottaa, miten historiaa sananmukaisesti tehdään.

YK:n humanitaarisen koordinaattorin Lise Granden kautta dokumentti pohtii, mitä valtiolta muodollisesti vaaditaan.

Dokumentissa Etelä-Sudan on synnytys, jonka kipuja kansainvälisen yhteisön olisi tärkeä lievittää.

LAURA MYLLYMÄKI

Land of the Lost poukkoilee eteenpäin katsojan keskittymiskykyä testaten. Kuvassa Will Ferrell, Danny McBride ja Anna Friel.

Ilo pääsee irti efektirallissa Land of the Lost TV5 klo 21.00 ★★★ Brad Silberlingin ohjaama seikkailukomedia on ehdottoman pöhkö, holtiton ja poukkoileva.

Tuntuu, että se on tähdätty katsojalle, jolla on keskittymiskykyä korkeintaan viideksi minuutiksi kerrallaan.

Mikäli tuo kaikki kuulostaa sinusta kammottavalta, on Land of the Lostiin turha tuhlata aikaa.

Uteliaille se on puolestaan sikäli näppärä tapaus, että heti ensimmäisestä vartista selviää, kuinka touhu maittaa. Loppu on nimittäin sitä samaa.

Yllätyksekseni huomasin elokuvasta jotenkin pitäväni.

Will Ferrell oli oiva valinta päärooliin. Peruspökkelö koomikko esittää ylenkatsottua tutkijaa, jonka jutut rinnakkaistodellisuudesta ovat kuin ovatkin totta.

Kollega Anna Ferrellin ja punaniska Danny McBriden kanssa hän singahtaa ihmeellisiin maisemiin, joilla hirmuliskot ja avaruusmuukalaiset mellastavat.

Riehakkaan efektirallin ja puujalkahuumorin yhdistelmä yltää suorastaan psykedeelisille kierroksille. Sen jälkeen taas arkielo maittaa: iltatee ja tiskikoneen täyttö.

(USA 2009)

lo alkaa epäillä vaimoaan uskottomuudesta ja kirmailee kohta kyttäyskeikalla kaupungilla.

Komisario Palmujen ohjaajalla oli jälleen hieno, tiivis kosketus urbaaniin maisemaan. (Suomi 1961)

Saanko esitellä: Joe Black Ava klo 21.00 ★★★ Vanha viikatemieskin on romanttinen hahmo, kun Brad Pitt sitä esittää.

Kun Kuolema saapuu tervehtimään huonopumppuista mediamogulia Anthony Hopkinsia, hän ihastuukin tämän tyttäreen Claire Forlaniin.

Maallinen vaellus alkaa yllättävästi kiehtoa vastarakastunutta Tuonelan Tapsaa. Turhan pitkäksi vain ohjaaja Martin Brest tämänkin elokuvansa venytti.

(USA 1998)

Älä käännä heille selkääsi

Starship Troopers

Yle Teema klo 21.50

Nelonen klo 22.00

★★★ Tämä oli se elokuva, joka sai viisikymmentäluvun nuorison sekaisin.

Helsingissäkin raportoitiin hurjasta riehunnasta: ensi-illan jälkeen lättähattuteinit tuuppasivat kadun varteen pysäköityä Moskvitshia metrin verran eteenpäin.

Aihetta anarkiaan antoivat elokuvan ensiminuutit, joiden aikana setämäinen Bill Haley kajautti Comets-yhtyeensä kera Rock Around the Clockin, jota on tituleerattu maailman ensimmäiseksi rock-kappeleeksikin.

Muu osa mustavalkoelokuvasta on uraa uurtavaa kouludraamaa.

Idealistisena opettajana slummialueen lukioon saapuu Glenn Ford.

Sidney Poitier edustaa nuoriso-ongelmaa. (USA 1955)

★★★ Paul Verhoevenin toimintaseikkailussa käydään avaruuden jättiläisötököitä päin aseet tanassa ja sarkasmit suupielessä.

Urhoina kaatumaan puolesta Maan ovat valmiita mm. Casper Van Dien, Dina Meyer ja Denise Richards. (USA 1997)

Kutonen klo 22.00 ★★ Tämäkin elokuva on lajityyppien sekahedelmäsoppa.

Jengitarina, vankilaleffa ja urheiludraama yhdistyvät, kun nuorisovankilan valvoja Dwayne ”The Rock” Johnson keksii perustaa asukkien oman jenkkifutisjoukkueen. Idea on positiivinen, kliseissä liukasteleva toteutus ei niinkään.

(USA 2006)

AVA

Serkkupoika MTV3 klo 22.35

Tulipunainen kyyhkynen TV1 klo 13.20 ★★★★ Matti Kassilan mysteerijännäri on kotimainen edeltäjä ja vastine Stanley Kubrickin elokuvalle Eyes Wide Shut.

Keski-ikäinen kirurgi Tauno Pa-

Gridiron Gang – Kalterijengi

Fantasiadraamassa salaperäinen vieras Joe Black (Brad Pitt) saapuu miljonäärin luo. Claire Forlani esittää tämän tytärtä Susania.

★★ Pienen Macaulay Culkinin hahmossa oli jotain levotonta ja neuroottista jo silloin, kun poika kolhi konnia Yksin kotona -leffoissa.

Jotensakin tympeässä uusperhejännärissä hän on alakoulun psykopaatti, joka tekee serkkunsa elämästä helvettiä.

Jälkimmäisen roolissa Elijah Wood sai hyvää kokemusta tuleviin Sormusten herra -matseihin.

Keskimaan örkit olivat Culkinin jälkeen lähinnä muumeihin verrattavia vekkuleita. (USA 1993) PEKKA ERONEN

K2 91

2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014

//TV JA RADIO

MUUT TV-KANAVAT MUUT TV KANAVAT

YLE FEM

7.25–11.00 SVT: Gomorron Sverige. 12.00 SVT: Uppdrag granskning. 13.00 SVT: Seriestart: Hem till byn. 13.55 SVT: Programtablå. 14.00 SVT: Vem vet mest?. 14.30 SVT: Valet med Janne & Belinda. 15.15– 15.45 SVT: En klassiker. 15.55 Kapteeni Sapelihammas – merten kuningas (7).

16.10 Kysy Laralta (7). 16.22 Ruohonjuuritasolla (7). 16.25 Pajalasta Pozza di Fassaan. 16.55 Puutarhakeskiviikko. 17.25 Kirjaohjelma. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt. 18.00 BUU-klubben: Bärtil. 18.30 Fanny (7). 18.35 Kaksoiselämää (S). 18.48 Gazoon (S). 18.52 Nina Patalo (7). 19.00 Veljesten keittiössä. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt. 19.55 Obs debatt. 20.30 Luontoretkellä lintusaarella. 20.45 Oddasat. 21.00 Efter Nio. 21.57 Yle Nyheter TV-nytt. 22.00 Dok: Kaksossisarukset. 22.59–23.02 Kulissien takana.

23.45 SVT: Eriks moralkompass. 2.35–3.05 SVT: Antikduellen.

FOX

6.00 Sky News. 6.22 FOX Kids: Lola & Virginia. 6.36 FOX Kids: Pound Puppies. 6.58 FOX Kids: Trollz. 7.23 FOX Kids: My Little Pony. 7.44 FOX Kids: Transformers. 8.07 FOX Kids: Monsuno. 8.30 FOX Kids: Ava-

tar 3. 8.55 Wipeout Kesä. 9.45 24Kitchen: Nopeaa ja herkullista. 10.15 24Kitchen: Sara La Fountain. 10.40 24Kitchen: Kalle – Chef on the Beach. 11.10 24Kitchen: Rudolph leipoo. 11.40 24Kitchen: Portugalin makuja. 12.05 Maailman kovimmat korjaushankkeet. 13.00 Rajasota. 13.50 Tappajaeläimet. 14.45 Lentoturmatutkinta. 15.40 Lentoturmatutkinta. 16.30 Hetki ennen tuhoa. 17.00 Huutokaupan metsästäjät: Texas. 17.25 Huutokaupan Metsästäjät. 17.50 Lyödään ällikällä. 18.20 Family Guy. 18.45 How I Met Your Mother. 19.10 Cops. 19.35 Cops. 20.00 Huutokaupan Metsästäjät.

20.30 Huutokaupan metsästäjät: Texas.

21.00 Bones. 21.55 Criminal Minds. 22.45 Venäjän kovin vankila. 23.40 Hain saalistajat. 4.00–5.59 Sky News.

JIM

5.00–9.25 Ennustaja-TV. 10.55 LIVE: Tiedä ja Voita. 11.25 Maistuvimmat liikeideat. 12.15 Krokotiilimies. 13.15 Gordon Ramsay – pannu kuumana. 14.15 Leijonan luola USA. 15.10 MasterChef Australia. 16.10 LA Ink. 17.05 Gordon Ramsay – pannu kuumana. 18.00 MasterChef Australia. 19.00 Leijonan luola USA. 20.00 Talent USA. 21.00 Pomo piilossa. 22.00 Leijonan luola USA. 23.00 Rek-

kakuskit jäällä. 3.00–5.00 Ennustaja-TV.

LIV

5.00–7.30 Ennustaja-TV. 9.00 Hulluna häämekkoihin Atlantassa. 9.30 Tuhluriprinsessat. 10.00 Emilyn sisustussalaisuudet. 10.30 Sarahin talo. 11.00 Olgan kotona. 11.30 Leila leipoo Ranskassa. 12.00 Vanessa ja pikkuväki. 12.30 Arvostele mun illallinen Ruotsissa. 13.00 Huippukokki lähtee maalle. 13.30 Tuhluriprinsessat. 14.00 Hulluna häämekkoihin Atlantassa. 14.30 Kotikokkien taistelu. 15.30 Olet mitä syöt. 16.00 Hurja remontti. 17.00 Huippumalli haussa. 18.00 Kotikokkien taistelu. 19.00 Hurja remontti.

20.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit.

21.00 Sinkkuelämää (12). 21.40 Sinkkuelämää (12). 22.20 Beverly Hillsin lastenhoitajat (S). 23.20 Seurapiirisäpinää Teksasissa (S). 3.25–5.00 Ennustaja-TV.

TV5

6.00 Ankkadynastia. 6.30 Ihmemies MacGyver (12). 7.25 Matlock (7). 8.20 70’s show (12). 8.45 70’s show (12). 9.15 TV Shop Tvins.

12.15 Ankkadynastia. 12.45 Tahdon morsiuspuvun: Kaasot. 13.15 Kakkukuningas.

13.40 Kakkukuningas. 14.10 Ihmemies MacGyver (12). 15.05 Matlock (7). 16.00 Kol-

mas kivi auringosta (7). 16.30 Kaikki rakastavat Raymondia (S). 17.00 Pulmuset (S).

17.30 Pulmuset (S). 18.00 70’s show (12).

18.30 70’s show (12). 19.00 Top 20 kotivideot. 20.00 Myyntimies Jethro. 21.00 Elokuva: Land of the Lost (12). 23.00 Yövuoro (7). 23.55 5D: Naishamstraajat. 3.20–3.55 Paritellen (S).

TV7

8.50 Hyvät, pahat ja pyhät. 9.20 Lasten Taivas. 9.50 Veli-Villen kolme maailmaa. 10.00 Lasten kotipuu. 10.20 Pastori Tommy Liljan seurassa. 10.50 Iloa arkeen – Joyce Meyer.

11.20 2000 vuoden aikamatka. 11.50 Polvijärven pastori. 12.20 Jerusalem studio.

12.50 TV7 Israel News. 13.05 Viron pastorit areenalla. 13.35 Juennine Fox – Parantuminen kuuluu sinulle. 14.05 Pyhän Hengen ilta. 15.05 Pelastuksen sofar. 15.35 Sanan ja runon tuoksua. 15.50 Herran käsi – Jackmin Tala. 16.20 Jumalan lasten auktoriteetti. 16.50 Ohjelmatiedot. 17.00 Israel-raportti Euroopan parlamentista. 17.30 Café Raamattu. 18.00 Come Home Kids. 18.30 Patricia King – Ikuinen rakkaus. 19.00 Kun Herra vastaa. 20.30 Haastattelussa. 21.00 TV7 Israel News. 21.15 Uskosta totta. 21.45 Tulkoon valtakuntasi – Bill Johnson. 22.45 One

Way. 23.15 Onko Jumala olemassa?. 23.30 Käännekohta. 6.50 One Way. 7.20 Käännekohta. 7.50 Ylistys ja palvonta. Gift Sozelan dokumentti. 8.20 Hillsong TV: Kuka olet ja kuka et ole 1/2.

AVA

6.00–8.30 Aamun AVAus. 9.30 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat. 10.00–11.00 Hullut hamstraajat. 12.00 Makuja & Elämää.

12.15 Pilanpäiten. 12.25 Lääkärit. 13.20 Sadan tonnin talot. 14.20 Spelling-suvun kartano myynnissä. 15.20 Lääkärit. 16.10 Makuja & Elämää. 16.30 Jamie Oliverin kouluruokaa. 17.30 Salatut elämät (7). 18.00 Koiralle koti. 18.30 Koiralle koti. 19.00 Meidän häät. 20.00 Grand Designs Australia. 21.00 Saanko esitellä: Joe Black (12). 23.55 Brad stailaa. 0.50–5.00 Yön AVA.

KUTONEN

6.00 Voice TV. 7.00 Voice TV. 8.00 Voice TV. 9.00 TV Shop Tvins. 12.00 Voice TV. 13.00 Iskelmä TV. 14.00 Radio City TV. 15.00 Voice TV. 16.00 Iskelmä TV. 17.00 Radio City TV. 18.00 Sons of Guns. 18.30 Sons of Guns. 19.00 Wheeler Dealers. 20.00 Ketjureaktio. 21.00 Fast n’ Loud. 22.00 Elokuva: Gridiron Gang (12). 3.50–6.00 Voice TV. PARRIKAADI PRODUCTIONS/YLE KU VA PA LVELU

TV-URHEILU TV URHEILU

TV2: 20.30 Matkalla MM-kisoihin #Susijengi. 21.20, 22.27 Jalkapallon Eurooppa-liiga: Rapid Wien–HJK. MTV MAX: 9.40 Formula 1: Belgian osakilpailu. 13.15 Motocross: X-Fighters, Mexico City. 14.10 Motocross: X-Fighters, Madrid.

MTV SPORT 1: 17.30 CHL: JYP–Kloten.

19.30 Purjehdus: 49er Grand Prix, Turku.

20.50 (s) Timanttiliiga: Zürich. 23.35 Valioliiga: Manchester City–Liverpool.

MTV SPORT 2: 17.00 GP2: sunnuntain kilpailu, Belgia. 18.45 (s) UEFA Champions League: alkulohkojen arvontatilaisuus. UEFA Champions League: 20.00 Malmö–Salzburg, 21.50 Athletic Bilbao–Napoli. 23.40 CHL: Tappara–SC Bern.

NELONEN PRO 1: 14.00 SM-liiga 2013–14: SaiPa–JYP. 16.00 Championship: Derby– Fulham. 18.00 Rallicrossin MM-sarja, Kanada. 22.00 Superpesis: Hyvinkää–Sotkamo.

NELONEN PRO 2: 13.45 Arctic Race of

Norway 2014. 14.45 Vaahteraliiga: Vantaa TAFT–Turku Trojans. 17.15 (s) Superpesis: Hyvinkää–Sotkamo. 21.00 SM-liiga 2013– 14: Tappara–Lukko. 23.00 NFL 2013–14: San Francisco 49ers–Atlanta Falcons.

C MORE TENNIS: 8.00 Claro Open Colombia. 10.00, 12.30 Citi Open Washington D.C. 15.00, 17.30 Bet-at-home Open German Championships Hamburg. 19.40 WTA New Haven Open. 21.45 Rogers Cup Toronto.

00.30 Citi Open Washington D.C. EUROSPORT: 8.00 Tennis: US Open. 9.30 Pyöräily: Espanjan ympäriajo. 10.30 Tennis: US Open. 14:00 Ratsastuksen MM, Ranska: kouluratsastus. 15.30 (s) Soudun MM, Amsterdam. 17.00 (s) Pyöräily: Espanjan ympäriajo. 18.45 (s) UEFA Mestareiden Liiga: arvonta. 19.30 (s), 22.05 (s), 2.05 (s) Tennis: US Open.

EUROSPORT 2: 10.30 Pyöräily: Espanjan ympäriajo. 11.30 Tennis: US Open. 13.30 Pyöräily: Espanjan ympäriajo. 14.30, 18.00 (s) Tennis: US Open.

VIASAT SPORT: 14.00 V8 Supercars, Sydney: 3. kisa.

VIASAT GOLF: 12.30 (s), 14.30, 16.30 (s) Italian Open. 19.30 Nordea Tour 2014: Onsjö Ladies Open. 21.30 Italian Open. 1.30 (s) Portland Classic.

VIASAT HOCKEY: NHL: 10.00 Vancouver Canucks–St Louis Blues, 12.00 Ottawa Senators–Detroit Red Wings, 14.00 Edmonton Oilers–Minnesota Wild, 18.00 Buffalo Sabres–San Jose Sharks, 22.00Anaheim Ducks–St Louis Blues. Hockeyallsvenskan: 16.00 Södertälje–Djurgården, 20.00 BIK Karlskoga–Malmö Redhawks, 00.00 Djurgården–Rögle.

VIASAT HOCKEY FINLAND: NHL: 10.00 Boston Bruins–Chicago Blackhawks, 12.30 Montreal Canadiens–Tampa Bay Lightning, 14.30 NY Rangers–Philadelphia Flyers. 16.30 KHL: Salavat Julajev–Metallurg Magnitogorsk. 18.30 NHL: Boston Bruins– Chicago Blackhawks. 21.00 Stanley Cup -finaali: LA Kings–NY Rangers.

Tänäkin syksynä saattaa sataa...

Nyt katseet katolle ja vilkaisu vintille! e!

Pistetään katto kuntoon ennen kuin syntyy vahinkoa.

Ota yhteyttä ja varaa ilmainen arvio! o!

Voit saada uuden katon

JOPA 2 PÄIVÄSSÄ!

Kattoluuri: 08 2377 9501

www.laaturemontti.fi

I KUNTO TESTAA KATTOSAM ME! NETTISIVUILL

MATKALLA MM-KISOIHIN #Susijengi TV2 klo 20.30. Ohjelmassa seurataan koripallomaajoukkueen matkaa Espanjan MM-kisoja. Kuvassa " ! kohti & & " " & " " & Teemu Rannikko ja Petteri Koponen.

RADIO-OHJELMAT RADIO OHJELMAT

YLE RADIO 1

T:re 90,7, J:kylä 89,9, Lahti 93,2, Tammela 6.00 Yle Uutiset.

89,2, Ähtäri 91,9 6.05 Hartaita säveliä. 6.15 6.00 Yle Uutiset. 6.05 Hartaita säveliä. 6.15 Aamuhartaus. Toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen, Espoo. 6.25 Aamusoitto. 6.56 Päivän mietelause. Otteita kokoelmasta Kirjeitä faraoiden Egyptistä. Suom. Jaana Toivari-Viitala, Basam Books 2004. 7.00 Yle Uutiset ja sää. 7.15 Aamusoitto. 7.45 Hartaita säveliä. 7.50 Aamuhartaus. Toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen, Espoo. 8.00 Yle Uutiset ja sää. 8.15 Ykkösaamu. 9.00 Yle Uutiset. 9.05 Muistojen bulevardi. 0.00 Yle Uutiset. 10.05 Mikä maksaa? Laulujen lunnaat.

Hittikappale tuo tekijälleen myös makkaraa leivän päälle ? mutta entäpä ne välivuodet, kun hittejä ei synny? Miten suomalaiset muusikot elävät ja tienaavat? Levymyynti oli ennen tärkeä tulonlähde ? entä nyt?

Vastaamassa muusikko Anssi Kela ja toiminnanjohtaja Aku Toivonen Elvis. ry:stä.

Muusikko ja kauppatieteen opiskelija Jannika Wirtanen puolestaan valottaa muusikoiden ongelmia arvonlisäveron kanssa. Mikä maksaa? on ohjelman nimi ? ja lähetyspäivä uusi, torstai. Kellonaika kuitenkin vanha eli 10:05. Eli suora lähetys torstaina kello 10:05, ja uudestaan lauantaina kello 22:05 11.00 Hienostelua: Barokin pyörteissä. Kesäsarjan viimeisessä jaksossa herrasmiestoimittaja Janne Koskinen tapaa kamarineuvos Kari-Paavo Kokin, joka on yksi valtakunnan tunnetuimmista museoalan vaikuttajista. Kokin johtama Heinolan kaupunginmuseo esittelee tämän kesän 50-vuotisjuhlanäyttelyssään barokin aikakautta. Esineitä ja huonekaluja on saatu lainaksi niin muista museoista kuin ruotsalaisista yksityiskodeista. Vierailu päättyy kahvihetkeen Kokin kuvankauniissa johtajanresidenssissä, joka on lattiasta kattoon asti antiikkiesineillä sisustettu. 11.57 Päivän mietelause. Otteita kokoelmasta Kirjeitä faraoiden Egyptistä.

Suom. Jaana Toivari-Viitala, Basam Books 2004. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö

12. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Ajankohtainen Ykkönen. Heikki Peltonen kysyy ja vaatii ymmärrettäviä vastauksia. 13.00 Klassista kahteen. 14.00 M-studio. Arto Satukangas (1962-2014) lukeutui suomalaispianistien kansainväliseen kärkeen. Hän voitti kansallisen Maj Lind -pianokilpailun vasta 17-vuotiaana vuonna 1979, ja ehti uransa varrella konsertoida esimerkiksi Radion sinfoniaorkesterin ja lukuisten muiden suurten suomalaisorkesterien kanssa. M-studio-ohjelmassa kuullaan uusintana henkilökuva Arto Satukankaasta vuodelta 2011. 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Kultakuume. Kulttuurin ajankohtaisohjelma. Juontajana Kai Ristola. 15.55 Yle News. 16.00 Yle Uutiset ja sää.

16.15 Faunin iltapäivä. Giuliani: Serenata serenadista viululle, sellolle ja kitaralle A-duuri (Joseph Swensen, Elizabeth Anderson ja Kazuhito Yamashita). Blavet: Menuetti ja muunnelmia sonaatista h-molli (Robert Stallman, huilu, Edwin Swanborn, cembalo, ja Karl Bennion, sello). Mozart: Menuetti serenadista Es-duuri (Mozzafiato ja Marji Danilow, kontrabasso). Giuliani: Menuetti (Monica Huggett, viulu, ja Richard Savino, kitara). Schubert: Menuetti sonaatista G-duuri (Andres Segovia). Ravel: Menuetti sarjasta Couperinin hauta (Clevelandin ork./ Pierre Boulez). 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 Elokuvamusiikin mestareita: Vangelis ja elektroninen musiikki elokuvissa. 18.00 Otteita suomalaisten elämästä. Juoksun huumaa.

Aloitteleva juoksija teloo itsensä helposti väärillä juoksuvälineillä ja -tavoilla. Toimittaja Jukka Arvassalo. 18.20 Radioteatteri esittää: Volter Kilpi: Kirkolle, osa 36. Lukijana Esko Salervo. 18.30 Hartaita säveliä. Tallis: Oi pyhä ehtoollinen (The King’s Noyse/David Douglass). Tuntematon: Terve, rauha suloinen (Topi Lehtipuu, tenori, ja soitinyhtye). Pärt: Summa (Elora Festival Singers/Noel Edison). Anonyymi: Isämme, kiitos päivästä (Mustarastas). 18.50 Iltahartaus. Rovasti Helena Suomela, Kemijärvi. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Helsin-

gin juhlaviikot 2014: Radion sinfoniaorkesterin konsertti. Joht. Susanna Mälkki, sol.

Karita Mattila, sopraano. - Gustav Mahler: Adagio sinfoniasta nro 10 fis-molli. Ferruccio Busoni: Tanzwalzer. - Toimittajana Outi Paananen (Suora lähetys Musiikkitalosta).

19.50 Ferruccio Dante Michelangelo Benvenuto Busoni. Vuosina 1866 -1924 elänyt säveltäjä-pianisti oli aikansa merkittävimpiä kulttuuripersoonallisuuksia. Taiteilijasuuruuden elämää ja vaikutusta aikalaisiin sekä jälkipolviin valottavat pianisti RistoMatti Marin ja toimittaja Lotta Emanuelsson. 20.15 Konsertti jatkuu. Arnold Schönberg: Erwartung, monodraama. 21.00 Elegioita – Ferruccio Busonin pianomusiikkia.

Marc-André Hamelin. 21.15 Brysselin kone.

EU ja talouden näkymät. Haastateltavana Varman toimitusjohtaja Risto Murto. Toimittajana Maija Elonheimo. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Todellisia tarinoita. Susi-koira-susi. Toteutus: Mikko Järvinen, Kai Rantala ja Hannu Karisto. 22.55 Kuuluttajan vieras: musiikkitoimittaja Sirkka Halonen. 23.10 Yöklassinen.

nään. 13.00 Yle Uutiset. 13.03 Urheiluradio.

13.06 Päivää Pirkanmaa. 13.30 Yle Uutiset Tampere. 13.32 Päivää Pirkanmaa. 14.00 Yle Uutiset. 14.03 Ajantasa. 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Pirkanmaa Tänään. 15.30 Yle Uutiset Tampere. 15.35 Pirkanmaa Tänään.

16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.15 Pirkanmaa Tänään. 16.30 Yle Uutiset Tampere. 16.35 Pirkanmaa Tänään. 17.00 Yle Uutiset ja sää.

17.20 Urheiluradio. 17.30 Naiset puhuvat.

18.00 Yle Uutiset. 18.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 18.28 Suomi tänään. 18.50 Merisää. 18.55 Suomi tänään. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 19.06 Suomi tänään. 19.15 Vieraalla maalla radioarkiston matkassa. 19.45 Suomi tänään. 20.00 Yle Uutiset. 20.03 Urheiluradio. 20.06 Sää.

20.07 Euroopan taivaan alla. 21.00 Yle Uutiset. 21.03 Päivä tunnissa. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 21.55 Suomi tänään. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Pop eilen – toissapäivänä. 23.00 Yle Uutiset.

23.03 Minna Pyykön maailma.

YLE RADIO SUOMI

T:re 88,3, J:kylä 87,6, Lahti 90,3 6.00 Yle Puhe esittää. 6.30 Yle Uutiset.

6.40 Puheen Aamu. 10.00 Yle Uutiset.

10.03 Puheen Päivä. 11.00 Yle Uutiset. 11.03 Puheen Päivä. 12.00 Yle Uutiset. 12.05 Puheen Päivä. 12.30 Politiikkaradio. 13.00 Yle Uutiset. 13.02 Ali ja Husu. 14.00 Yle Uutiset. 14.03 Puheen Iltapäivä. 15.00 Yle Uutiset. 15.01 Puheen Iltapäivä. 16.00 Yle Uutiset. 16.03 Puheen Iltapäivä. 17.00 Yle Uutiset. 17.08 Puheen Iltapäivä. 18.00 Yle Uutiset. 18.03 Puheen Ilta. 21.30 Puheen Aamun vieras. 22.00 Yle Uutiset. 22.05 Ali ja Husu.

23.02 Päivä tunnissa. 23.30 Politiikkaradio.

T:re 99,9, J:kylä 99,3, Lahti 97,9, Tammela 6.00 Ähtäri Yle Uutiset.

96,0, 96,6 6.05 Hartaita säveliä. 6.15 6.30 Yle Uutiset Tampere. 6.33 Tampereen Radion Aamu. 7.00 Yle Uutiset ja sää. 7.15 Urheiluradio. 7.17 Tampereen Radion Aamu. 7.30 Yle Uutiset Tampere. 7.33 Tampereen Radion Aamu. 8.00 Yle Uutiset ja sää.

8.15 Urheiluradio. 8.17 Tampereen Radion Aamu. 8.30 Yle Uutiset Tampere. 8.33 Tampereen Radion Aamu. 9.00 Yle Uutiset. 9.05 Urheiluradio. 9.10 Tampereen Radion Aamu. 9.30 Yle Uutiset Tampere. 9.32 Tampereen Radion Aamu. 10.00 Yle Uutiset. 10.03 Ajantasa. 10.55 Pikkujuttu. 11.00 Yle Uutiset. 11.03 Päivää Pirkanmaa. 11.30 Yle Uutiset Tampere. 11.33 Päivää Pirkanmaa. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 12.15 Päivää Pirkanmaa.

12.30 Yle Uutiset Tampere. 12.32 Päivää Pirkanmaa. 12.45 Merisää. 12.55 Suomi tä-

YLE PUHE

YLEX

93,7, 92,5, 95,5, 91,3, 94,6 6.30 Yle Uutiset. 6.31 YleX Aamu – Ile ja Matti. 10.00 Yle Uutiset. 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro. 11.00 Yle Uutiset. 11.03

Etusivu. 13.00 Yle Uutiset. 13.02 YleX Jälki-istunto – Viki ja Jenni. 17.00 Yle Uutiset.

17.01 Uuden musiikin iltavuoro. 19.00 YleX Jatkot. 22.00 Yle Uutiset. 22.05 Yle Puhe.

23.02 Encore.

RADIO NOVA

Tampere 104,7 6.00 Enbuske & Linnanahde Crew – Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka. 10.00 Konttori – Sari Seppälä ja Annika Metsäketo. 14.00 Radio Novan Iltapäivä – Elina Kottonen. 18.00 Illallinen – Sanna Kiiski. 22.00 Radio Novan yö.

MOREENI RADIO DEI

98,4,98,8 101,5Lahti 106,4, J:kylä 94,1 T:re 16.00Raamattu Eloverstas.kannesta Iltapäivän ajankohtaisma6.00 kanteen (u). 7.00 kasiini. 17.00 Parempi kesä.Kesäklassista.

7.15 Raamattuavain. 7.30 Aamuhartaus. 7.40 Viikon teos. 7.45 SyketRADIO DEI8.03 Kesämies. 9.20 Kisa. 9.30 tä Israelista.

T:re 98,8 Lahti 106,4,9.40 J:kyläKesäperhe.

94,1 Laulu rakkaudesta.

9.50 6.00 Raamattu kanteen10.30 (u). 7.00 Viikon levy. 10.15kannesta Päivän kysymys.

KeParempi kesä.

7.1510.45 Raamattuavain.

7.30 Aasäpäivän tasaus.

Viikon vieras.

11.00 muhartaus.toivelista.

7.40 Viikon 7.45 SyketKuuntelijan 12.10teos.

Pävän kysymys. tä Israelista.

8.03 Kesämies.

9.20teos.

Kisa.13.03 9.30 12.20 Suolapala.

12.40 Viikon Laulu rakkaudesta.

Kesäperhe.

9.50 Kesämies (u). 14.009.40 Toivon lauluja. 14.05 kysymys.

10.30 KeViikon levy. levy.10.15 14.15Päivän Laulujen laguuni.

14.50 säpäivän tasaus.

10.45 Viikon Kotimaa24 -sähkeuutiset.

15.00vieras.

Toivon11.00 päiKuuntelijan toivelista.

Pävän kysymys. vä.

15.20 Viikon vieras.12.10 15.40 Kummin tuel12.20 Suolapala.

12.40 Viikon teos.

13.03 la koulutielle.

16.20 Kotimaa24 -sähkeuuKesämies 14.00 Toivon 14.05 tiset.

16.40(u).

Lähtöruutu.

17.00lauluja.

USKON ILViikon levy.

14.15 Laulujen laguuni.

TA. 17.10 Hartaus.

17.15 Kaksin käsin 14.50 maaKotimaa24 -sähkeuutiset.

15.00 Toivon päiilmaan.

17.30 Israel-raportti.

17.45 Shalom. vä. 15.20 Viikon vieras.

Kummin tuel18.02 Avainradio.

18.3015.40 Avoin Raamattula koulutielle.

16.20 Kotimaa24 -sähkeuukoulu.

19.02 Fidamiini.

19.15 Kirsin kesävitiset. 20.55 16.40 Lohdutussanoja Lähtöruutu. 17.00elämän USKONtaisILeras.

TA. 17.1021.02 Hartaus.

17.15 Kaksin käsin maatelussa.

Raamattu kannesta kanteen. ilmaan.Raamatturadio 17.30 Israel-raportti.

17.45 Shalom.

21.35 – Radiokirkko (u).

18.02 Avainradio.

18.30 Avoin 22.05 Yhdessä ylistämään (u). Raamattu23.00 Rukoulu.Suomen 19.02 Fidamiini.

Kirsin kesävikous puolesta. 19.15 3.00 Shalom (u). eras. 20.55 Lohdutussanoja elämän taistelussa. 21.02 Raamattu kannesta kanteen.

21.35 Raamatturadio – Radiokirkko (u).

22.05 Yhdessä ylistämään (u). 23.00 Rukous Suomen puolesta. 3.00 Shalom (u).

92 K2

KOELEHTI

SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2

//TV JA RADIO

YLE YLE TV1 TV1

YLE TV2 TV2

MTV3

NELONEN NELONEN

SUB SUB

YLE TEEMA TEEMA YLE

05.55 Puutarhaunelmia. (U) 06.25 Ylen aamu-tv. 6.42 Politiikan uudet puheenparret 6.52 Näin varustaudut märkiin keleihin 7.18 Mitä uusi Nato-yhteistyö merkitsee? 7.44 Elämää Israelissa ja palestiinalaisalueilla 8.19 Jääsankohaaste ALS-taudin asialla 8.49 Vieraana muusikko ja teatterinjohtaja Roope Salminen.

09.30 Rakkauden tähden. (U) 10.00 Murdochin murhamysteerit 10.50 Kansallismaisemat. (U) 11.00 Yle Uutiset.

11.05 Aamusydämellä. (U).

11.45 Ruotsin salaiset huoneet. (U) 12.00 A-studio.

12.30 Sydämen asialla (7).

13.20–14.40 Tulipunainen kyyhkynen (12). (Suomi 1961, 81’). Mv. 14.45 Arkistokuvia: Kunniankukko (S). (1955).

15.00 Yle Uutiset.

15.05 Yle News.

15.10 Yle Oddasat.

15.15 Ylen aamu-tv.

16.00 Avara luonto: Pingviinien saari. (U) HD 16.50 Novosti Yle. 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä.

17.00 Yle Uutiset.

17.10 Murdochin murhamysteerit 18.00 Yle Uutiset.

18.22 Yle Uutiset alueeltasi.

18.25 Yle Uutiset sää.

18.30 Rakkauden tähden. (U) 19.00 Downton Abbey. 3/9. (U) 19.50 Lenan matkassa. HD 20.00 Kuningaskuluttaja. Silmäleikkaus on Virossa halpaa - millaista on laatu?

20.30 Yle Uutiset.

20.55 Urheiluruutu.

21.05 A-studio: Talk.

22.00 Ulkolinja: Valtion rakentajat. Etelä-Sudanin tasavalta itsenäistyi heinäkuussa 2011 kymmeniä vuosia kestäneen verisen sisällissodan jälkeen. Miten uusi valtio synnytetään? HD 22.55 Yle Uutiset.

23.00–23.59 Stolberg (12). (U)

06.50 Lastenohjelmia: Pikku Kakkonen. 6.51 Nimipäiväonnittelu. 6.52 Possu Pallero. 7.02 Tähtirannan pojat. 7.10 Raa Raa, leikkisä leijona. 7.21 Lilli ja kukkaisystävät.

7.32 Popi Kissa. 7.43–07.49 Neppajymykerho. 7.55 Töötti ja Pulteri.

8.16 Muumilaakson tarinoita. 8.39 Hupsis.

08.50 Luontoretkellä. (U) 09.20 Yle Alueuutiset.

10.40 Oddasat.

10.55 Murharyhmä – tosielämän Sherlockit. Osa 3/8. (U) HD 11.20 Uusi päivä (S). Osa 394. HD 11.50–12.46 Vauhtimimmit. (U) 13.00–13.50 Tartu Mikkiin. HD (U) 13.55 Apua, meille syntyy vauva.

14.25–15.10 Leo ja ramadan. HD 15.15 Jaquie Brownin päiväkirjat (12). 3/14. (U) HD 15.40–16.25 Doctor Who (12). (U) 16.30 Galaxi. HD 16.31 Nokkelikot (7). HD 16.45 Mimun maailma (7).

17.00 Pikku Kakkonen. HD 18.00 Yle Uutiset minuutissa.

18.02 McLeodin tyttäret (7). (U) 18.45 Löytöretkiä maailmaan.

19.00 Yle Uutiset alueeltasi.

19.10 Yle Uutiset.

19.20 Urheiluruutu.

19.24 Yle Uutiset sää.

19.30 Peltsin Lappi. HD 20.00 Silminnäkijä: Isäni on seksituristi. Länsimaiset seksituristit siittävät baaritytöille lapsia, joista tulee yhteiskunnan hylkiöitä Filippiineillä. HD 20.30 Matkalla MM-kisoihin #Susijengi. HD 21.20 Jalkapalloa: Rapid Wien – HJK. Eurooppa-liigan karsintaottelu, 1. puoliaika. Wien, Itävalta. HD 22.15 Yle Uutiset.

22.23 Urheiluruutu.

22.25 Jalkapalloa: Rapid Wien – HJK. Eurooppa-liigan karsintaottelu, 2. puoliaika. Wien, Itävalta. HD 23.25 True Blood (16). 9/10. HD 00.20 Luck (16). 1/9. (U). HD 01.15–02.15 The Wire (16). (U)

05.30 Aamusää.

06.00 Studio55.fi.

06.25 Huomenta Suomi. 6.40 Ebola herättää kauhua Länsi-Afrikassa 6.50 Bloggari Kitupiikitär - pihistelyn puolestapuhuja 7.10 Löytyykö budjettiriihessä ratkaisu kuntien talousahdinkoon? 7.40 Viihderaati 8.10 Päivän nimi: Jan Söderblom ja Pekka Kuusisto 8.40 Päivän puheenaihe 8.50 Bloggari Kitupiikitär - pihistelyn puolestapuhuja.

09.05 Studio55.fi. Sisustusvinkkejä kauniiseen ja toimivaan kotiin.

Vieraana sisustusarkkitehti Kaisa Blomstedt.

09.30 Huomenta Suomen Uutiset.

09.35 Mitä tänään syötäisiin?.

09.40 Viking Loton ja Jokerin tulokset.

09.45 Suurin pudottaja.

10.15 Emmerdale (S).

10.45 Emmerdale (7).

11.15–11.25 Pilanpäiten.

12.55 Keidas. Jakso 9.

13.25 Neljä huonetta.

14.25 Pomo piilossa.

15.25 Alueellinen sääennuste.

15.30 Mitä tänään syötäisiin?.

15.35 Perhe pelissä (7).

16.05 Pilanpäiten.

16.20 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy. Torttutaistelu.

17.20 Viking Loton ja Jokerin tulokset.

17.25 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat. Kanaa din sum.

17.55 Mitä tänään syötäisiin?.

18.00 Emmerdale (S).

18.30 Emmerdale (S).

19.00 Seitsemän Uutiset.

19.20 Päivän sää.

19.30 Salatut elämät (S).

20.00 Koko Suomi leipoo.

21.00 Vares 3 – Pahan suudelma.

22.00 Kymmenen Uutiset.

22.20 Päivän sää.

22.25 MTV Sport Uutiset.

22.35 Serkkupoika (16).

00.25 Terriers (12).

01.25–05.30 Onnensoitto.

05.00–06.30 Ennustaja-TV. 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S).

07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (7).

07.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (S).

08.15 Waverly Placen velhot (S).

08.40 Maailman oudoimmat ravintolat. Pinnan alla.

09.10 Reissussa lasten kanssa.

09.50 Lauran matkakuvia: Tukholma.

10.20 Sarahin sisustusvinkit.

10.50–11.20 Ennustaja-TV. 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita.

13.20 Lauran matkakuvia: Tukholma.

13.50 Sarahin sisustusvinkit.

14.20 Sikke – Ruokaa rakkaudella.

14.50 Deittikamera. Lipevä lemmenlurittelija.

15.15 Ruotsin karmein koti.

16.15 Koiralle koti.

17.20 Frasier (S).

17.50 Hotellit haltuun.

18.55 HS-uutiset.

18.58 HS-sää.

19.00 Poliisit (S).

19.30 Poliisit.

20.00 Tervetuloa kotiin.

20.57 Keno.

21.00 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay. Sekasortoa. Four Seasons Inn on koiraystävällinen majatalo, jossa eivät viihdy koirat eivätkä ihmiset.

22.00 Toimintatorstai: Starship Troopers – Universumin sotilaat (16). (Starship Troopers/USA 1997). Vauhdikas tieteistoimintaseikkailu sijoittuu kylmään tulevaisuuteen, jossa koko ihmiskunnan tulevaisuus lepää maailman parhaista sotilaista kootun erikoisjoukon harteilla.

00.35 Petolliset enkelit (7). Ilmestys.

01.35 Frasier (S).

02.05 Poliisit.

02.35–05.00 Ennustaja-TV.

06.00 Onnensoitto.

08.00 Astral TV. 10.00–11.00 Lemmen viemää (7).

14.00 Tanssien tähtiin. Semifinaali 4/5.

15.00 Tanssien tähtiin. Semifinaali 5/5.

15.55 Myytinmurtajat. Juoksu vetten päällä. Adam ja Jamie tutkivat, onko veden päällä juokseminen mahdollista. He turvautuvat pikajuoksijan apuun. Tiimi selvittää, suojaavatko arkiset esineet pommin räjähdykseltä.

17.00 Lemmen viemää (S). Unelmien nainen.

18.00 Walker, Teksasista (12). LaRuen paluu. Walkerin vanha tuttu Victor LaRue on kidnappaaja ja tappaja, joka yritti aiemmin mm. raiskata Alexin. Alex ja Walker passittivat hänet vankilaan, mutta nyt hän pääsee vapaaksi teknisen seikan takia ja hautoo tietenkin kostoa.

19.00 Naapurit-arvonta.

19.05 Big Brother Extra.

19.30 Ensisilmäyksellä (7). Vihdoinkin tasoissa.

20.00 Miehen puolikkaat (7).

Taistelu Chesteristä.

20.30 Simpsonit (7). Kuumat kuppilat.

21.00 Dieetit vaihtoon!. Joanne ja Ross. Syömisklinikalle saapuvat tällä kertaa laiha Ross ja lihava Joanne. Ross ei välittäisi syödä laisinkaan, hänelle riittää suklaa välipalaksi ja pikku annos pastaa työpäivän jälkeen. Joanne taas syö sekä usein että paljon.

22.00 Big Brother. Maanantaista lauantaihin nähtävässä koostelähetyksessä kaikki Big Brotherin edellisen vuorokauden mielenkiintoisimmat tapahtumat ja kohokohdat tiiviissä paketissa.

23.00 Pahan jäljillä (16). Hiljaisuus.

00.00 Katujen kasvatti (16). Silmä silmästä.

01.00–06.00 Onnensoitto.

04.00 Teematieto.

17.00–17.40 Sami Yaffa – Sound Tracker. Muusikko Sami Yaffa on nähnyt niin kansainvälisiä areenoita kuin katusoittajan arkea. Nyt hän tutkii musiikin merkitystä ja mysteeriä. Ennen matkan alkua esitellään Samin kotikulmat New Yorkissa, musiikin sulatusuunissa. HD 17.45 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7). Osa 239. Pyhimyksen kyyneleet (Las lágrimas de Santa Rita). (U) 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7). Alman paluu.

20.00 Ruokaratsia. 7/8. Ruokaratsia selvittää mansikanmakuisten elintarvikkeiden mysteeriä. Miten tuotteisiin saadaan voimakas maku pienellä tipalla aromia? Kaupan täytettyjen valmisleipien salaisuus on laboratoriossa kehitetty tomaatti.

20.25–20.49 Ruokaratsia. 8/8.

Onko savustettujen elintarvikkeiden maku peräisin oikeasta savusta? Käytetäänkö jäätelön valmistukseen lainkaan kermaa?

Ruokaratsia perää vastauksia suoraan tuotteiden valmistajilta Ruotsissa ja Britanniassa.

21.00 Tiededokumentti: Elämää metsässä. 4/4. Talvi. Rankan lumisateen jälkeen metsä on kuin lumottu, ja Jimmy tutkii eläinten lumeen jättämiä jälkiä. HD 21.50 Kino: Älä käännä heille selkääsi (12). (Blackboard Jungle/ USA 1955) New Yorkin koulumaailmaan sijoittuva elokuva, jossa idealistinen opettaja yrittää olla hyödyksi slummialueen lukiossa.

23.30 Seksiä auringon alla. (12) 4/4. Hindulaiset pitävät seksiä iloisena ja jumalallisena asiana, eikä syntinä kuten useissa uskonnoissa. Kama Sutra on edelleen monien käyttämä seksiopas. Myös länsimaalaiset matkustavat Intiaan gurujen perässä. HD 00.20–04.00 Teematieto.

VUODETARJOUKSIA! Esim. kuvan TEMPUR Flexible Base -parivuode 160×200 cm (3306€) TEMPUR Flexible -parivuode 160×200 cm (2746€)

VISKAALIN HERKUT

v.

2810€ 2334€

VISKAALIN

3HUDWWX 0$,9$

HEVOSEN JAUHELIHA

H NJ

Juhlavuoden kunniaksi huipputarjouksia!

9lULNlV /2+,3$67$

TEMPUR on parantanut suomalaisten nukkumisergonomiaa jo 15 vuotta ja TEMPURilla on tyytyväisimmät käyttäjät myös Suomessa.

Tule tutustumaan juhlavuoden vuodetarjouksiin, esim. TEMPUR-tyynyissä tasarahatarjoukset, alkaen 100€ sekä kaikki TEMPUR-pientuotteet -15% alennuksella.

VISKAALIN

1990

HEVOSEN SISÄFILE

H NJ

VISKAALIN LIMOUSIN JAUHELIHA 10 %

H NJ

990

H NJ

590

H NJ

VISKAALIN

890

NAUDAN OSSO BUCCO

H NJ

VISKAALIN

2590

NAUDAN ULKOFILEPIHVI

H NJ

HUOM! Kauppojen uudet aukiolot!

VISKAALIN KAUPAT

Oulu, .DVDUPLQWLH PD SH OD Muhos, 9LVNDDOLQWLH WL SH OD

Maikkulan yrityskylä Haaransuonkuja p. 535 1700 Valiota vastapäätä Iinatin puolella www.oulunmattojakaluste.fi Av. ma – pe 10 – 18, la 10 – 15

EDULLISESTI MEILTÄ....

Herkulliset

Tunnetusti hyvä

Takuumureat

NAUDAN SUOLALIHAT/ PALVINAUTA

NAUDAN PAISTIJAUHELIHA

NAUDAN ENTRECOTEPIHVIT

Huippuhintaan!

Huippuhintaan!

Grilliin/pannulle

16

95 kg

20 kg/tal.

8

95 kg

18

95 kg

RAJ. ERÄ!

Poutun lisäaineeton

LENKKI 400 g/kpl (4,48/kg)

1,79/kpl Maukkaat

NAUDAN POTKAPIHVIT ossobucco

7DUMRXNVHW YRLPDVVD ORSSXYLLNRQ WDL QLLQ NDXDQ NXQ WDYDUDD ULLWWll www.viskaalin.fi

Kotivaran

sti etu Tunnsalennus Lihaka hyvää imat nyt hu ja tietysti kotimaista!

KÄRKKÄRI

4,95/kg

– 10 %!

Rönkä Oy:n

PAISTIPORONKÄRISTYS

Luuton, kotimainen

Takuumurea

PAISTI 30 kg/talous

29,95/kg KARJALANNAUDAN SISÄPAISTI

12,95/kg 12,95/kg Takuumurea

NAUDAN KULMAPAISTI

9

95 kg

½ porsaan kassleria ½ naudan paistia

9

95 kg

OULUN LIHAKAUPPA OY • ILMARINKATU 16, 90400 OULU • MA-PE 9-18, LA 9-15 W W W . M A K K ARAK AUPPA.F I • P. 010 4202 020 (lankap. 8,21 snt/p.+5,9 snt/min • gsm 8,21 snt/p.+16,9 snt/min)

Paljon kysytyt

NAUDAN T-LUUPIHVIT Takuulla maukasta!

17

RAJ. ERÄ!

Poutun lisäaineeton

LENKKI

95

kg

Kotivaran

KÄRKKÄRI

4,95/kg

Tarjoukset voimassa to-la tai niin kauan kuin tavaraa riittää.