PPY-lehti 3/2023

ALKAVAN YRITYKSEN PALVELUISTA

liikeidea ja yrityksen perustaminen Startup Station

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ

• yritysrahoitus

• maksuttomat valmennukset

• vienti ja kansainvälistyminen

• rekrytointiapu ja -tapahtumat

• omistajanvaihdokset

UUSISTA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA

• digitaalinen liiketoiminta

• hiiliviisas kiertotalous

• innovaatiopalvelut

• designmenetelmät

SIJOITTUMISPALVELUISTA

TOIMIALAPALVELUISTA JA VERKOSTOISTA

Tutustu myös

sähköisiin

palveluihimme

osoitteessa businessoulu.com

• Palveluneuvonta on avoinna

BusinessAsemalla arkisin klo 9–15.

Puhelimitse sinua palvellaan numerossa 08 558 55810 ma–pe klo 9–16.

Voit myös varata ajan etäneuvontaan: businessasema.com/palvelut

Osoite: BusinessAsema, Hallituskatu 36, Oulu

International House Oulu

• Services targeted at international newcomers and immigrants, and also companies planning to recruit international people.

• Visit International House Oulu at BusinessAsema weekdays from 9 am to 3 pm. ihoulu.fi

Pääkirjoitus

Kohti ratkaisuja

Työllisyyden parantaminen on yksi yhteiskunnan keskeisimmistä haasteista, joka vaikuttaa suoraan ihmisten elämään ja talouden terveyteen. Tästä syystä työllisyyden parantamisen eteen on tehtävä kaikki mahdollinen.

Työllistäminenkään ei innosta. Kahden viime vuoden aikana Suomesta on hävinnyt 10 000 työllistävää yritystä. Suunta tältäkin osin on väärä. Olemme melko oudossa tilanteessa, kun työllistämisen estää joko se, että yritys ei uskalla työllistää tai sitten yritykset eivät saa haluamaansa työvoimaa.

Lainsäädännöllä voidaan helpottaa työllistämistä. Lakien on oltava joustavia ja ajan tarpeisiin mukautuvia. Suomessa olemme jääneet kilpailijamaitamme jälkeen molemmissa. Nyt helpotuksia työllistämiseen on hallitusohjelmaan kirjattu ja ne on kyllä syytä saada myös toteutettua.

Uskallukseen työllistää vaikuttaa moni seikka. Väärän henkilön palkkaaminen tulee yritykselle kalliiksi. Tältä osin hallitusohjelmassa löytyy ratkaisuja työllistämisen helpottamiseen kuten määräaikaisten työsuhteiden helpottaminen, paikallisen sopimisen salliminen ja henkilökohtaisen irtisanomisperusteen helpottaminen. Nykylainsäädäntö on tällä hetkellä melkoinen työllisyyden jarru.

Osaavan työvoiman saanti on avainasemassa, jotta yritys voi kasvaa ja toimia. Nyt kun syntyvyys on järkyttävän alhainen eikä muutosta kasvulle uskalleta edes ennustaa emme pysty tulevaisuudessa mitenkään vastaamaan yritysten työvoimatarpeisiin, ellei työperäistä maahanmuuttoa edistetä määrätietoisesti.

Työttömiäkin on liikaa. Valitettavasti on kuitenkin ihan relevantti peruste työttömälle olla mene-

mättä töihin, jos kannustinloukut tekevät kotona olemisen kannattavammaksi. Turha siinä on työtöntä syyllistää. On melkoinen karhunpalvelus ihmisille ja koko yhteiskunnalle, että kotiin jääminen voi tänä päivänä olla kannattavampaa kuin työntekeminen. Meillä ei ole edes varaa tällaiseen kotireservin ylläpitämiseen.

Osaavan työvoiman saantia tukee myös kannustava ja yksilöllinen koulutus, joka tunnistaa työelämän tarpeet. Te24 uudistus on tulossa. Toivoisi että tässä uudistuksessa yhteistyö yritysten kanssa olisi erityisen tiivistä, jotta jatkossa osaamisen puutteet väistyvät ja päästäisiin joustavasti työnmakuun ja töihin. Yrittäjät ovat esimerkiksi havainneet, että substanssiosaamisen lisäksi vuorovaikutustaitoihin pitäisi koulutusjärjestelmässä panostaa ihan eri tavalla.

Yksi yrittäjä kertoi, että hän lähti yrittäjäksi, koska halusi itse päättää kenen kanssa tekee töitä. Hän kertoi myös, että vaikka monia erilaisia tilanteita tulee työpaikalla aina, niin päällimmäinen tunne työyhteisössä pitää olla tyytyväisyys. Tutkimusten mukaan pk-yrityksissä on hyvä olla töissä. Se, että ihmisten ei kannata mennä töihin ja yritysten ei kannata työllistää, on vastaan kaikkea hyvää mitä elämällä on meille tarjota.

Hallituksen jäseneltä

Sääntö-Suomessa tarvitaan normien purkua

Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti

Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Ry

Päätoimittaja: Marjo Kolehmainen

Kustantaja: Kaleva365 Oy

Paino: Kaleva365 Oy

Taitto: Kolmas Polvi Oy

Myynti: puh. 08 5377 180, yrityksille@kalevamedia.fi

Suomi on tunnettu innovaatioistaan ja korkeasta elämänlaadusta, mutta kasvava sääntöviidakko ja byrokratia ovat alkaneet nakertaa näitä vahvuuksia. Tämä tilanne ei ainoastaan aiheuta kustannuspaineita yrityksille, vaan se myös heikentää kilpailukykyämme ja estää meitä toteuttamasta projekteja tehokkaasti.

Yrityksemme ovat joutuneet kohtaamaan entistä enemmän byrokraattisia esteitä. Lupaprosessit ovat usein hankalia ja aikaa vieviä, ja ne hidastavat investointeja ja projektien etenemistä. Tarvitaan selkeyttä ja nopeampia päätöksentekoprosesseja, jotta voimme reagoida nopeasti markkinoiden muutoksiin ja liiketoiminnan haasteisiin.

Verotuksen monimutkaisuus on toinen suuri ongelma. Pienyrittäjille veroasiat voivat olla todellinen painajainen. Tarvitsemme yksinkertaisempia verokäytäntöjä, jotka helpottavat yrittäjiemme elämää ja vähentävät virheiden riskiä.

Joillakin aloilla vaaditaan liian monia koulutus- ja pätevyysvaa-

timuksia, jotka voivat olla esteenä uusille yrittäjille. Tarvitsemme joustavampia polkuja ammatilliseen kehittymiseen ja liiketoiminnan aloittamiseen, jotta voimme kannustaa uusiin innovaatioihin ja yrittäjyyteen.

Yrityksemme joutuvat käyttämään liikaa aikaa ja resursseja raportointiin ja byrokratiaan. Tarvitsemme sääntöjä, jotka vähentävät tarpeettomia raportointivaatimuksia ja antavat yrittäjillemme mahdollisuuden keskittyä olennaiseen – liiketoimintaan.

Sääntö-Suomi ei saisi olla yrittäjille kahlitseva taakka, vaan sen tulisi tukea ja edistää liiketoimintamme kasvua. Normien purkaminen ja sääntöjen yksinkertaistaminen eivät ole asioita, joista hyötyvät vain yrittäjät, vaan ne hyödyttävät koko yhteiskuntaa luomalla työpaikkoja ja lisäämällä talouskasvua.

Sääntö-Suomen purkaminen on askel kohti vapaampaa ja kilpailukykyisempää liiketoimintaympäristöä, joka tukee yrittäjiämme ja auttaa meitä kaikkia menestymään.

Mikko Kukkohovi Yrittäjä

Marjo Kolehmainen toimitusjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Tutkimuksen suoritti

Innolink Research Oy

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät!

Seuraava lehti ilmestyy 12.12.2023

Varaa mainospaikkasi: Sami Saari, 044 0575 121 sami.saari@kalevamedia.fi

Mikko Laitila, 044 737 0342 mikko.laitila@kalevamedia.fi

Hirvosen perheyrityksessä virtaa hyvä yhteishenki

Maakunnan ääni kuuluviin

5

PPY:n johtoryhmässä kuuluu maakunnan ääni. Johtoryhmä kokosi yhteen paikallisyhdistysten ja jaoston puheenjohtajat tällä kertaa maakuntajohtaja Jussi Rämetin vieraaksi.

Talous taantuu

Osuuspankin pääekonomistin Reijo Heiskasen mukaan Suomi menee maltilliseen taantumaan eikä nopeaa käännettä parempaan suuntaan ole näköpiirissä.

Pohjat oli iso loikka

Yrittäjäviikolla järjestetty Pohjat-festivaali oli menestys. Pohjat-festivaali oli alku yhteiskunnalliselle keskustelulle, jonka toivotaan jatkuvan.

SEURAA MEITÄ SOMESSA!

Facebook-sivu:

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Liity yli 3200 tykkääjämme joukkoon. Saat ensimmäisten joukossa tietoa tapahtumistamme ja meille tärkeistä asioista.

Kannattaa tulla myös mukaan eri FB-ryhmiimme:

Pohjois-Pohjanmaan hankintaneuvoja Maakunnallinen omistajanvaihdospalvelu Nuoret yrittäjät Yksinyrittäjät Seniorit

X: @PPYrittajat Yrittäjyyden uusimmat uutiset ja ajankohtaisimmat teemat.

LinkedIn:

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Verkostoidu meidän kanssa, saat tietoa mitä tarvitset!

Verstaasta kasvoi kuljetusliike

Raahelaisesta puusepänverstaasta 100 vuotta sitten ponnistanut Korsu erikoistui jauhesäiliö-, kontti- ja massatavarakuljetuksiin sekä muihin erikoiskuljetuksiin.

Kauko Ervastilla on haave

Riutunkarin kahvilan isäntä Kauko Ervasti haaveilee, että hän pääsee avaamaan Merellisen virkistyskeskuksen samalla hetkellä kun liikenneministeri avaa Hailuodon sillan.

Kalastus alkoi jo lapsena Jarkko Auno harrastaa kalastusta. Hän suosittelee lajia lämpimästi kaikille yrittäjille, sillä se auttaa irtautumaan arjesta ja unohtamaan työasiat.

Youtube:

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Löydät Youtuben puolelta tarinoita yrittäjistä, ihmisistä ja huikeista palkitsemisista.

@pohjois_pohjanmaan_yrittajat @yrittäjyysonpop

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät: www.ppy.fi

Suomen Yrittäjät: www.yrittajat.fi

Tässä numerossa 3/2023

YRITTÄJÄT KYSYY

Miten hallitus voisi helpottaa työllistämistä?

Hallitus kaavailee lainsäädäntöön monia muutoksia, jotta työllistäminen helpottuisi. Yrittäjä kysyy, miten hallitus voisi helpottaa työllistämistä?

Vauvakulut tasattava kaikkien kesken

Mielestäni vauvakulut tulisi tasata niin työnantajien kuin työntekijöiden kesken. Ne voitaisiin maksaa samalla tavalla kuin esimerkiksi eläkekulut. Uskoisin tämän lisäävän sekä syntyvyyttä että halua palkata nuoria naisia töihin.

Toivon irtisanomiseen liittyvän takaisinottovelvollisuuden tiukkaa tarkastelua. Työnantaja ei palkkaa työntekijöitä sen vuoksi, että saisi vain irtisanoa ihmisiä. Aina kaikki rekrytoinnit eivät vain mene maaliin. Myös yrityksen tilanne voi muuttua nopealla aikataululla esimerkiksi kilpailutustilanteissa.

Molemminpuolinen arvostus johtaa pitkiin ja kaikille kannattaviin työsopimuksiin. Tähän ei mielestäni kuulu työmarkkinajärjestöjen masinoimat tukilakot. Tähän kuuluu vastuu ja velvollisuus pitää työntekijän puolta ja työntekijän tulee myös olla lojaali työnantajalleen.

Annukka Kääriäinen ProKaks kotityöpalvelut

Työn vastaanottaminen oltava kannattavaa

Hallituksen toimien vaikuttavuudet näkyvät pidemmällä aikajanalla, mutta suunta työllistävyyden helpottamiseen ja työllisyyden kasvuun on tällä hetkellä lupaava.

Mielestäni paikallisen sopimisen ja lyhyemmänkin työjakson vastaanottamisen pitää olla kannattavaa. Nämä kaksi keinoa helpottavat heti työllistämistä.

Marjo-Riitta Määttä LSI Group

Lisää paikallista sopimista

Työllistävien yrittäjien määrä on romahtanut ja se on kansantalouden kannalta todella hälyttävä tieto. On hyvä, että hallitus reagoi tähän tosiasiaan. Työllistävän pienyrittäjän näkökulmasta tärkeimmät keinot työllisyyden lisäämiseksi ovat paikallisen sopimisen mahdollisuuksien laajentaminen ja määräaikaisten työsuhteiden solmimisen helpottaminen. Uuden työntekijän palkkaaminen on yrittäjälle valtava taloudellinen ja laadullinen riski. Nämä molemmat mainitsemani keinot kannustavat yrittäjiä työllistämään.

Toivoisin, että paikallinen sopiminen koskisi kaikkia yrityksiä riippumatta siitä, ovatko ne järjestäytyneitä vai ei, eli toivoisin vielä enemmän joustoa kuin hallituksen esityksessä on. Paikallisen sopimisen avulla voitaisiin sopia esimerkiksi vuosilomaehtoihin, työaikaan tai palkkaukseen liittyvistä asioista yhteisymmärryksessä työnantajan ja työntekijän välillä. Määräaikaisuuksien joustava sopiminen ja irtisanomisehtojen keveneminen puolin ja toisin ovat sekä yrityksen että työntekijöiden etu.

Pia Hanski Konffa Oy

Monta tapaa helpottaa työllistämistä

On tärkeä harkita nykyisen lomautus- ja irtisanomistilanteen jälkeistä takaisinottovelvoitteen lieventämistä niin, että voitaisiin palkata uusia työntekijöitä, joiden profiili sopii paremmin yrityksen nykyiseen tarpeeseen. Joustavampi mahdollisuus irtisanoa työntekijöitä henkilökohtaisista syistä voisi edistää yritysten rekrytointirohkeutta erityisesti pienissä yrityksissä. Pienissä yrityksissä yksittäinen virherekrytointi voi olla merkittävä taloudellinen rasite, ja mahdollisuus korjata tilanne on tärkeää liiketoiminnan kestävyyden kannalta.

Kilpailutusmenetelmien uudelleenarviointi voisi tukea myös nuorempien asiantuntijoiden mahdollisuuksia päästä julkishallinnon projekteihin ja näin ruokkia työnantajien rekrytointihalukkuuksia. Nykyinen käytäntö suosii kokeneempia hakijoita, mikä saattaa vaikeuttaa nuorten asiantuntijoiden työllistymistä ja kokemuksen kartuttamista.

Yliopistoissa olisi tärkeää vahvistaa teoreettisen opetuksen rinnalla käytännönläheisiä elementtejä. Opiskelijoiden tulisi saada valmiuksia ja työkaluja, joita tarvitaan työelämässä menestymiseen. Projektityöskentelyn ja työharjoittelun määrän kasvattaminen auttaa opiskelijoita soveltamaan oppimaansa käytännön tilanteissa.

Mikko Koistinen Buutti Oy

Koonnut: Anna Raudaskoski

Maakunnan ääni kuuluviin

· JOHTORYHMÄ Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien johtoryhmä oli maakuntajohtaja Jussi Rämetin vieraana. Maakuntaliitolla ja yrittäjäjärjestöllä on yhteisia tavoitteita.

”Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien johtoryhmän tapaaminen syyskuussa sujui leppoisissa merkeissä”, kertoo Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Jussi Riikonen. Kokoukseen otti osaa 16 paikallisyhdistysten puheenjohtajaa ja maakuntajohtaja Jussi Rämet piti puheenjohtajille maakuntaesityksen.

”Maakuntajohtajan virassa Rämet vaikuttaa olevan yhtä yritysmyönteinen kuin entisessä virassaan Muhoksen kunnanjohtajana. Hän on aidosti kiinnostunut yrittäjien asioista”, Riikonen kiittelee.

Jussi Rämet kertoi maakunta-

esityksessään, mitä ajankohtaista alueellamme tapahtuu. Rämetin mielestä maakuntaliitolla ja yrittäjäjärjestöllä on samanlaisia tavoitteita.

”Jos eteen tulee asioita, joihin voidaan vaikuttaa yrittäjien parhaaksi, teemme yhteistyötä ja viemme viestiä yhdessä eteenpäin.”

Tarpeellinen vertaistuki

Limingan Yrittäjien puheenjohtaja

Päivi Kennilä oli mukana tapaamisessa ja piti sitä onnistuneena.

”On aina mukava nähdä paikallisyhdistysten puheenjohtajakolle-

YRITYSNEUVONTA TEUVO VÄLIKANGAS

• Perunkirjoitukset

• Osakeyhtiöiden lopettamiset vapaaehtoisen selvitysmenettelyn kautta

• Yritysneuvonta

Teuvo Välikangas yritysneuvoja, TNT, KTM

+358 40 766 9476

teuvo.valikangas@gmail.com

goita ja kuulla ajankohtaisista järjestön asioista. Tapaaminen pidettiin Pohjois-Pohjanmaan liiton tiloissa ja oli mielenkiintoista päästä käymään siellä”, hän kertoo.

Tapaamisessa käsiteltiin useita tärkeitä aiheita kuten yrittäjäjärjestön jäsenetuja, muun muassa Keskon kauppiaiden PPY:n jäsenille mahdollistamia etuja.

Toisten puheenjohtajien kanssa on myös hyvä jakaa kokemuksiaan.

”Johtoryhmän tapaamisessa vertaistuen saaminen on myös isossa roolissa. Haukiputaan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Seppo Pekkala kertoi kokemuksistaan puheenjohtajapolullaan alustuksena avoimelle yhteiselle keskustelul-

lemme”, Kennilä kiittelee.

Hyödyt irti jäsenyydestä

Tapaamisen aikana puheenjohtajat keskustelivat muun muassa siitä, miten vastuuta kannattaisi jakaa paikallisyhdistysten hallituksissa ja miten luottamushenkilöt saataisiin sitoutumaan hallituksen toimintaan.

Myös jäsenistön aktivoiminen oli puheenjohtajien asialistalla.

”Toivoisimme, että jäsenemme innostuisivat osallistumaan paikallisyhdistyksien järjestämiin tapahtumiin sekä toimintaan ylipäänsä: ottaisivat kaikki hyödyt jäsenyydes-

tään irti.”

Rämetin maakuntaesitys saa myös Kennilältä kiitosta.

”Oli hyvä kuulla selkeä esitys maakuntaliiton tehtävistä ja tarkoituksesta. Esityksestä ja sen jälkeisestä keskustelusta kävi hyvin esille se, että yrittäjien sekä elinkeinoelämän asema ja rooli tunnistetaan maakuntatasolla ja viestiämme viedään eteenpäin”, Päivi Kennilä toteaa.

Myös liikenneyhteydet puhututtivat muiden ajankohtaisten asioiden ohella.

”Pohjois-Pohjanmaa ei saa taantua periferiaksi puutteellisten liikenneyhteyksien vuoksi.”

PUHTAUTTA VUOSIKYMMENIEN KOKEMUKSELLA

Oululainen Tupla-Luuta Oy tarjoaa ammattitaitoista ja luotettavaa siivouspalvelua yrityksille 30 vuoden kokemuksella.

Vastaamme joustavasti asiakkaidemme muuntuviin ja kehittyviin siivoustarpeisiin. Pitkäkestoiset ja tyytyväiset asiakassuhteet puhuvat puolestamme.

Gneissitie 22, 90620 Oulu | Puhelin: 050 518 2408

· Anna Raudaskoski, teksti

PPY:n johtoryhmässä kuuluu maakunnan ääni. Johtoryhmä kokoaa yhteen paikallisyhdistysten ja jaoston puheenjohtajat.

Pyydä tarjous!

Suhdannenäkymä miinuksella

• Pk-yritysten yleinen suhdannenäkymä on yhä miinuksella. Se on hieman kohentunut viime keväästä.

• Henkilöstön määrän suhteen odotukset ovat myönteiset. Se kertoo, että yrityksiin tarvitaan edelleen uusia työntekijöitä.

• Yritysten odotukset liikevaihdon kasvun suhteen ovat nousseet viime keväästä.

• Odotukset kannattavuuden paranemista ovat kääntyneet pieneen nousuun. Saldoluku on kuitenkin yhä miinuksella, kun se vuosi sitten oli plussan puolella.

• Investoinnit ovat tukevasti miinuksella.

• Alueen yrityksillä on kasvuhalua, ja se on jopa lisääntynyt edellisestä kyselystä.

• Toiminta ulkomailla ja vienti ovat vähäistä. Alueen yritysten rahkeet eivät riitä vientiin.

• Kilpailutilanteen merkitys yrityksen kehittämisen esteenä on kasvanut. Suurimpana kehittämisen esteenä pidetään yleistä taloustilannetta.

Lähde: Syksyn 2023 pkyritysbarometri PohjoisPohjanmaan osalta.

Pk-yritykset näkevät jo pienen käänteen parempaan

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen toteaa, että maailmalla tapahtuu suuria muutoksia, joita yrittäjät seuraavat.

”Yrittäjät eivät ole lyöneet hanskoja tiskiin, vaikka yleinen epävarmuus on heikentänyt kysyntää. Keväästä moni saldoluku on parantunut, joten voidaan sanoa, että sopeutumista ”uuteen normaaliin” on tapahtunut. Kustannusten nousua on osittain saatu vietyä hintoihin mukaan, kulukuri ja toiminnan tehostamiset näyttävät purevan. Kannattavuus on myös hieman parantunut. Edelleen yrityksissä on työvoimantarvetta ja alueemme yritykset pyrkivät kasvamaan, joko voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan. Arviot investointien määrästä ovat edelleen tukevasti miinuk-

sella, mutta luku on parempi kuin keväällä”, Kolehmainen analysoi PKyritysbarometrin tuloksia.

Konkurssihakemusten määrä on noussut. Kuitenkaan vielä PohjoisPohjanmaalla ei ole asetettu yrityksiä konkurssiin sen enempää kuin vuonna 2022.

”Vuonna 2022 konkursseja oli yhteensä 140 kappaletta. Tänä vuonna konkursseja on tähän mennessä ollut noin 80”, Kolehmainen kertoo.

Työikäisen väestön määrä on vuoden 2022 jälkeen lähtenyt yllättäen nousuun.

”Syynä tähän on, että työperäinen maahanmuutto on lisääntynyt ja poismuutto on vähentynyt.” Kolehmainen pitää huolestuttavana sitä, että työnantajayrittäjien määrä on laskussa. Pohjois-Pohjan-

Ylijäämää, hukkaa ja sekundaa?

maan yritykset ovat kärkikaartia, kun tarkastellaan yritysten menestystä maakunnittain.

”Liikevaihdon kasvussa PohjoisPohjanmaa on kolmantena, sijoitetun pääoman tuotossa toisena ja omavaraisuusasteessa viidentenä”, Kolehmainen sanoo.

Yritysrahoituksen tila melko tavallinen

Finnveran aluejohtaja Pasi Vartiainen arvioi tuoreen kyselyn tuloksia yritysrahoituksen kannalta melko tavalliseksi. Yrityksistä 36 prosentilla on ollut tarve hakea rahoitusta, 64 prosentilla ei ole ollut tarvetta.

Kyselyssä 14 prosenttia yrityksistä kertoo, että niillä on ollut maksuvaikeuksia edellisen kolmen kuukauden aikana.

”Se kertoo, että yrityksen taloustilanne on jo aika lailla kireä. Silloin ollaan jonkinasteisissa hankaluuksissa”, Vartiainen sanoo.

Viisi prosenttia rahoitusta hakeneista yrityksistä ei ole saanut rahoitusta. Vartiainen toteaa, että näin kuuluu ollakin.

”Jos yritys ei ole terve eikä maksukykyinen, sen ei kuulukaan saada rahoitusta.”

Finnvera pyrkii löytämään niitä yrityksiä, jotka eivät ole saanet rahoitusta, mutta joiden kuulusi saada sitä, koska ovat elinkelpoisia.

Yleisin syy sille, että rahoitusta ei ole haettu, on rahan korkea hinta. Kireät vakuusvaatimukset on pudonnut kakkossijalle.

Vartiaisen mukaan on totuttu liian halpaan rahan hintaan.

”Tämä on nyt normaali toimin-

· TALOUS Pienet ja keskisuuret yritykset haluavat pitää kiinni henkilökunnasta, vaikka suhdanne onkin haastava. Yrityksiin tarvitaan edelleen uusia työntekijöitä.

· Anna Tilvis, teksti

· Ester van Dam, kuvat

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien ja Pohjolan OP:n yhteisessä talousseminaarissa Rakennuspalvelu Kokko Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kokko piti puheenvuoron.

taympäristö, jossa pitäisi pystyä toimimaan”, hän toteaa.

Rahoitusta ei haeta omistajanvaihdoksiin

Vartiaisen huomiota herättää, että vain neljä prosenttia on hakemassa rahoitusta omistajajärjestelyihin. Miten ne aikovat kasvaa, hän kysyy.

”Pk-barometrissä alueemme yritykset kertovat, että niillä on kasvuhalukkuutta. Se on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa, mihin tarkoitukseen ne hakevat rahoitusta.”

Rahoituksen hakemisessa on laskeva trendi. Vartiainen pitää sitä huolestuttavana. ”Näin hiljaista ei ole ollut vähään aikaan.”

Finnveran yrityskaupparahoituksen myöntämisissä koko PohjoisSuomen osalta on nähtävissä laskeva suunta. Yrityskauppojen määrässä ollaan hyvin alhaisella tasolla.

”Meidän tekemä yrityskauppojen rahoitus on romahtanut”, Vartiainen toteaa.

Vartiaisen johtopäätös on, että rahoituskustannusten nousu on kurittanut enemmän Pohjois-Suomessa kuin muualla. Muualla Suomessa omistajanvaihdosten rahoitus ei ole tippunut samalla tavalla.

Finnveran omistajanvaihdoksiin myöntämä rahoitus on vähentynyt pohjoisessa 36 prosenttia. Vartiaisen kysyy, onko alueella uskallusta investoida.

”Suuryritykset investoivat kyllä, mutta uskaltavatko pk-yritykset lähteä samaan kelkkaan?”

Hänen mukaansa alueella on menetystekijöitä, kuten koulutettua työvoimaa ja vihreää energiatuotantoa, joiden varaan kasvua voitaisiin rakentaa.

Talous taantuu, nousu hidasta

Osuuspankin pääekonomistin Reijo Heiskasen mukaan Suomi menee maltilliseen taantumaan eikä nopeaa käännettä parempaan suuntaan ei ole näköpiirissä.

”Emme vielä näe, että tilanne olisi kohenemassa”, Heiskanen summaa. Parempi suunta häämöttää vuonna 2025.

Heiskanen listaa monia pidemmän aikavälin muutostrendejä, kuten koronaelpyminen, energiamarkkinoiden mullistukset, väestöön liittyvät muutokset, inflaatio ja korot. Kaikilla niillä on taloudellisia vaikutuksia.

”Talouden sopeutuminen poikkeuksellisen moniin shokkeihin vie vuosia ja merkitsee epävarmuutta.”

Sinulla on työpaikka. Meillä työnhakijat. Urapolkujen kohtaamispaikka

Palvelut

Asiakaslähtöistä isännöintija tilitoimistopalvelua!

Puh. 010 292 2830 • www.talep.fi

Tilitoimisto

Maailmantalouden kehitystä Heiskanen luonnehtii vaisuksi ja epäyhtenäiseksi. Esimerkiksi euroalueella kasvu on vähäistä ja näkymä on heikko.

”On totuttu ajattelemaan, että pohjoinen on vahva osa Eurooppaa. Teollisuuden ja rakentamisen heikon tilanteen vuoksi Pohjois-Euroopassa menee tällä hetkellä heikommin.”

Sen sijaan Etelä-Eurooppa hyötyy yhä koronaelpymisestä ja sen tuomasta buumista palveluihin. Siellä investointeja on tuettu EU-rahalla.

Heiskanen toteaa, että nollakorkojen taso ei ollut tervettä. Hän arvioi, että pitkällä aikavälillä korko-

• Ravintolatilojen rakentaminen

• Toimitilojen saneeraukset

• Uudisrakentaminen

RÄÄTÄLITALO OY

Ilkka Turunen p. 040 841 4351 ilkka.turunen@raatalitalo.fi

taso tulee päätymään 2–3 prosentin välille.

”Olemme palanneet normaaliin korkotasoon”, hän sanoo.

Suomessa jalostus, teollisuus ja rakentaminen taantuvat, ja myös palvelualan vauhti alkaa hidastua.

”Myös palvelujen kehitys alkaa hyytyä. Mitä tulee teollisuuden tai rakentamisen näkymiin, niissä ei ole näkyvissä mitään erityistä käännettä parempaan.”

Ekonomisti ei näe nollakasvua tai miinusmerkkistä kasvua synkkänä uutisena, vaikka se tulee lisäämään työttömyyttä. ”Talous kaipaa sopeutumista ja viilentymistä, ja sitä me nähdään olevan edessä”, Heiskanen tiivistää.

Marjo Kolehmainen toteaa, että maailmalla tapahtuu suuria muutoksia, joita yrittäjät seuraavat.

Pohjat olikin iso loikka

· YRITTÄJÄVIIKKO Pohjat-festivaali oli alku yhteiskunnalliselle keskustelulle, jolle toivotaan jatkoa

· Anna Raudaskoski, teksti

Pohjoisen Yrittäjäviikko eli Pohjat-festivaali vietettiin syyskuun alussa. Mukana festivaalin järjestelyissä oli PohjoisPohjanmaan Yrittäjät ry:n lisäksi muun muassa Kaleva Media, OSAO sekä Oulun ammattikorkeakoulu ja Oulun Yliopisto. Uuden brändin viikolle kehitti markkinointitoimisto Kolmas polvi.

”Yrittäjän päivä yrittäjäjärjestön ja muutkin toimijat ovat järjestäneet tilaisuuksia ja tapahtumia useina vuosina.

Tänä syksynä toimintaa järjestettiin yhteistyössä laajan verkoston kanssa”, luonnehtii Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien (PPY) yhteyspäällikkö Sari Reinikainen-Laine Yrittäjyysviikolle kehitettiin brändi, Pohjat-festivaali.

”Saimme markkinointitoimisto Kolmannen polven mukaan kehittämään meille brändin, jota aiomme käyttää myös vastaisuudessa”, kertoo Reinikainen-Laine. Uusi brändi oli tervetullut ja yhdisti kaikki toimijat järjestämään keskitetysti ohjelmaa samoille kohderyhmille.

Lisää yhteiskunnallista puhetta

PPY järjesti monenlaista ohjelmaa 5.9. Yrittäjän päivänä. Juhlallisuudet alkoivat aamulla Pohjois-Pohjanmaan Yrittä-

Rekrytoi uusia osaajia ja lisää henkilöstösi osaamista oppisopimuksella.

sdo.fi

jien toimistolla kakkukahveilla ja iltapäivällä kutsuvieraslounaalla.

Illemmalla Valkean kesäkadulla pidettiin Kaleva Median järjestämä pohjakeskustelu ”Jääkö Oulu pussinperäksi”, jossa puhuttiin pohjoisen alueen saavutettavuudesta.

”Paneelissa oli mukana muun muassa Finnairin edustaja sekä VR:n edustajia. Keskustelua syntyi kiitettävästi ja varsinkin matkustamisen kallistuminen oli puheenaiheena. Lento- ja junaliikenteen lippujen hinnat eivät laske. On olemassa riski, että osa yrittäjistä siirtää yrityksiään alueeltamme pois heikkojen logististen yhteyksien vuoksi”, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien järjestöpäällikkö Kirsi Anttila toteaa.

Päättäjät mukaan Pohjat-festivaalille

PPY:n toiveena on saada lisää keskustelua yhteiskunnallisista aiheista.

”Haluaisimme että tänne järjestettäisiin Porin SuomiAreena-tyyppinen tapahtuma, jossa toisimme alueen teemoja esille.”

Yrittäjyysviikko pidettiin samaan aikaan kun eduskunnan istuntokausi alkoi.

”Toivoisimme, että saisimme jatkossa enemmän päättäjiä puhumaan Pohjat-festivaaleille. Tällä kertaa se ei ollut mahdollista koska alueemme kansan-

edustajilla oli työeste”, harmittelevat Anttila ja Reinikainen-Laine.

Kaiken kaikkiaan Pohjat-festivaalista jäi myönteinen olo.

”Festivaali harppasi ison loikan eteenpäin ja saimme lisää yhteistyökumppaneita. Teemaviikko on hyvä tapa tuoda yrittäjyyttä ja yrittäjyyden kirjoa esille brändin avulla. Haluamme nostaa myös esiin tapoja auttaa alueemme yrittäjiä.”

Tapahtumia BusinessAsemalla

Myös Oulun Seudun Uusyrityskeskus ry:n toimitusjohtaja Tuija Aitto-ojan

mielestä Pohjoisen Yrittäjyysviikon järjestelyt ja tapahtumat onnistuivat hyvin.

”Olimme yhtenä yhteistyökumppanina mukana Pohjat-festivaaleilla. Oulun BusinessAsemalla järjestettiin viikon aikana mielenkiintoisia tapahtumia”, kertoo Tuija Aitto-oja.

Yrittäjänpäivän iltapäivänä BusinessaAsemalla vietettiin Oulun Seudun Uusyrityskeskuksen 30-vuotissyntymäpäiviä ja saatiin kuulla yrittäjätarinoita. Mukana yrittäjätaipaleestaan kertomassa olivat muun muassa Rajobit Oy:n Joni Ranta-Eskola ja Chocosomnian Jenna Antinmaa.

Keskiviikkona Tuija Aitto-Oja oli mukana BusinessAseman järjestämässä Eloriihi-keskustelutilaisuudessa.

”Paneelissa keskusteltiin kevytyrittäjyydestä ja teemana oli se, kuinka kevytyrittäjyydestä voi siirtyä täysipäiväiseksi yrittäjäksi. Kevytyrittäjyys on opiskelijoiden usein käyttämä laskutusmuoto omista palveluistaan. Se on helppo tapa aloittaa oma yrittäjäura.”

Onnistuneen festivaaliviikon lisäksi Aitto-oja on tyytyväinen siihen, miten yhteistyökumppanit puhalsivat yhteen hiileen tapahtumaa järjestäessään.

”Tänä vuonna yhteistyökumppanit markkinoivat omien tapahtumiensa lisäksi myös muiden järjestämiä tilaisuuksia. Se oli hienoa ja takasi omalta osaltaan yrittäjäviikon onnistumisen.”

MAINOSTELINEITÄ

Jääkö Oulu pussinperäksi, kysyttiin Kaleva Median järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Puheenaiheena oli pohjoisen alueen saavutettavuus.

Teemaviikko on hyvä tapa tuoda yrittäjyyttä ja yrittäjyyden kirjoa esille brändin avulla.”

TILAA JOULUPAKETIT 5.12.2023 MENNESSÄ!

Idea on markkinoijan perusoikeus

Tänä vuonna tuli täyteen 16 vuotta siitä, kun olin luomassa ensimmäisiä Google Ads -mainoksiani. Tuotteena olivat lastenvaunut erilaisilla tarvikepaketeilla ja tunnistettu asiakasongelma oli yksinkertainen: tuoreet vanhemmat tarvitsivat lastenvaunuja – ja he olivat täysin pihalla siitä, minkälaiset vaunut tulisi ostaa ja minkälaisella varustelulla.

Mitä tällöin tekee tiedonjanoinen ihminen? Laittaa kysymyksen hakukoneeseen ja lähtee etsimään tietoa. Hakusanamainonnalla autoimme vanhempia löytämään lastenvaunupakettimme ja teimme laskeutumissivuista mahdollisimman informatiiviset. Jotain maagista siinä tosiaan oli: mainokset näkyivät vain, kun asiakas niihin liittyvää tietoa haki ja nykymittapuulla alkeellinen analytiikka ker-

toi, että kauppa kävi. Toteutus siis toimi.

Tuolloin hakusanamainonta oli Suomessa verraten uutta ja harva osasi ennustaa, että se tulisi joskus viemään merkittävän osan kaikista Suomessa käytettävistä digimainontaeuroista.

Tämän päivän markkinoijalla on edessään runsaudenpula erilaisista tavoista tavoittaa asiakas. Voi kohdentaa, tehdä kuvaa, videota tai audiota, voi rajata tai laajentaa ja antaa automatiikan hoitaa – tai olla hoitamatta. Mahdollisuudet ovat monet ja markkinointibudjetin voi kuluttaa hetkessä mitä moninaisin tavoin.

Mistä siis lähteä liikkeelle? Ideasta. Idea on se, joka erottaa hyvän markkinoinnin huonosta. Idea on se, jolla herätetään tunteita ja jätetään muistijälki. Idea on se, jolla markkinointi muut-

tuu kuluerästä kassavirraksi. Hyvällä idealla Daavid voi haastaa Goljatin ja mikä parasta – ideointi on jokaisen markkinoijan perusoikeus kokemuksesta ja koulutuksesta riippumatta.

Miksi lastenvaunukauppa sitten kävi? Pohjalla oli ymmärrys asiakkaan ongelmasta ja siitä kuka asiakas oikeastaan oli. Tästä ymmärryksestä syntyi näkemys: miten asiakkaan ongelma voitaisiin ratkaista ja lopulta myös se tapa asiakkaan tavoittamiseen juuri oikealla hetkellä. Idea ei perustunut kikkailuun, suuriin pintoihin tai sanaleikkeihin, vaan oikean viestin tarjoamiseen oikealla hetkellä.

Kun lähdet luomaan markkinointia, unohda aluksi välineet ja anna tilaa idealle. Siten voit tehdä markkinointitekoja, joilla erotut ja joista sinut muistetaan.

Petteri Parhi tuotantojohtaja Kolmas Polvi Oy www.kolmaspolvi.fi

Tarjoamme työpaikoille pitkäjänteistä ja tavoitteellista yhteistyötä sekä räätälöityjä palveluja. Kun etsit ratkaisua osaamisen kehittämiseen, rekrytointiin tai työhyvinvointiin, me autamme. palveluttyoelamalle@osao.fi, p. 040 141 5320

MAKSUTTOMAT LYHYTPEREHDYTYKSET

SYKSYLLÄ 2023

Maksuttomat lyhytperehdytykset sopivat henkilöille, jotka työpaikoilla ohjaavat, perehdyttävät ja arvioivat toisen asteen ammatillisia opintoja suorittavia opiskelijoita.

Työpaikkaohjaajien lyhytperehdytykset

ke 11.10.2023 klo 8–10

ke 8.11.2023 klo 13–15

ke 22.11.2023 klo 8–10

Näyttö ja osaamisen arviointi -perehdytykset

ke 4.10.2023 klo 13–15

ke 18.10.2023 klo 8–10

ke 15.11.2023 klo 13–15

ke 13.12.2023 klo 8–10

Lisätiedot ja ilmoittautuminen osao.fi/tyoohjaa

YRITTÄJYYDEN AMMATTITUTKINTO

Yritystoiminnan kehittämisen osaamisala

Jos sinulla on jo kokemusta maatalousyrittäjänä tai suunnittelet yritystoiminnan aloittamista ja kaipaat osaamisesi syventämistä, yrittäjyyden ammattitutkinto sopii sinulle erinomaisesti.

Hakuaika 18.9.–16.11.2023.

Koulutus alkaa 5.2.2024. Koulutuspaikka Muhos

YRITTÄJYYDEN AMMATTITUTKINTO oppisopimuskoulutus

Koulutus on suunnattu yksinyrittäjille. Koulutuksen tavoitteena on edistää yrittäjien verkostoitumista ja vahvistaa liiketoimintaosaamista.

Koulutuksen aloitus joustavasti.

Toteutus yhteistyössä: Rastor-instituutti, Suomen Yrittäjäopisto Oy

JOHTAMISEN JA YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO oppisopimuskoulutus

Haluatko kehittyä johtajana? Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto soveltuu sekä yksityisen että julkisen sektorin johtamistehtävissä toimiville henkilöille. Tutkinnon myötä opit johtamaan henkilöstöä, yrityksen taloutta ja kehittämään toiminnan tuloksellisuutta.

Koulutuksen aloitus joustavasti.

Toteutus yhteistyössä: AEL-Amiedu Oy, MIF Oy, Rastor-instituutti

osao.fi/koulutuskalenteri

Buustia tiimityöhön valmennuksesta

Kaipaatteko ketteryyttä arjen palavereihin?

Varaa paikkasi ilmaiseen valmennukseen!

Datasta tehokkuutta tiimityöhön -valmennus auttaa kehittämään yritystiimisi palaverityöskentelyä. Valmennus toteutetaan tiimin oman palaverin yhteydessä, joten se mukautuu sujuvasti työyhteisön aikatauluihin.

Lähtökohtana valmennukselle toimii yhden tiimipalaverinne analyysi, jonka kautta saatte hyödyllistä palautetta ja työkaluja toimintanne kehittämiseen.

Valmennus on:

■ maksuton

■ lyhytkestoinen ja joustava

■ helppo sovittaa työn ohelle

Nyt käynnissä olevaa valmennusta järjestetään joulukuuhun 2023 asti. Se on tarkoitettu pk-yrityksille, joissa tehdään etä- ja hybridityötä.

Tartu tilaisuuteen ja varmista tiimillesi paikka jo tänään!

Tutustu lisätietoihin ja ilmoittaudu:

www.oulu.fi/fi/ datasta-tehokkuuttatiimityohon-valmennus

säännöllisesti

· YHTEISTYÖTÄ Elokuun kokoontumisessa Pohjoisen elinkeinotoimijat keskustelivat ajankohtaisista asioita ja tulevaisuuden näkymistä

· Anna Raudaskoski, teksti ELLIT eli Pohjoisen elinkeinotoimijat kokoontuvat säännöllisesti vaihtamaan ajatuksia siitä, mitkä asiat vaativat ryhmään kuuluvilta organisaatioilta yhteisiä toimenpiteitä. Tapaamisissa jaetaan myös tietoa toisille ryhmän jäsenille siitä, mitä asioita kullakin toimijalla on pöydällä parhaillaan ja voidaanko niille tehdä yhdessä jotakin.

ELLIT-ryhmään kuuluu jäseniä kuudesta eri organisaatiosta.

”Tiedonvaihto eri organisaatioiden välillä on osoittautunut hyväksi ja antoisaksi”, toteaa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n (PPY) toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

ELLIen hyvää ryhmädynamiikkaa kiittelee myös SKAL Pohjois-Suomi ry:n (Suomen Kuljetus ja Logistiikka) toiminnanjohtaja Taavi Heikkinen

”Tapaaminen sujui hyvin ja keskustelu oli runsasta. Merkittävintä organisaationi kannalta on kuulla muiden ajatuksia ajankohtaisista asioista sekä tulevaisuuden näkymistä. Keskustelimme myös edunvalvontatyöstä ja pohdimme, mitä

• toimisto- ja liiketilaa

• kokous- ja tapahtumatilaa

Marjo Kolehmainen

jatkossa voisi tehdä.”

SKAL edustaa raskaan tavaraliikenteen toimijoita.

”Esimerkiksi rakentamisen suhdanteet vaikuttavat myös liikenteen alaan”, Heikkinen jatkaa. Ryhmä sitoutunut Pohjoisen ohjelmaan

Kaikkien ryhmässä mukana olevien edustajien organisaatiot ovat sitoutuneet Pohjoisen ohjelmaan ja haluavat edistää ohjelmaan kirjattu-

www.oulunsalonkunnantalo.fi

-tuotteet:

• Sälekaihtimet • Pimennysverhot

• tiivistyslistat – edullisin tapa tiivistää vetoisat ovet!

• Myynti, mittaus ja asennuspalvelu • Varaosat

• Ikkunoiden ja ovien huoltopalvelu KUOMUPERÄKÄRRYN VUOKRAUSPALVELU

p. 050 326 8156

Tiedonvaihto eri organisaatioiden välillä on osoittautunut hyväksi ja antoisaksi.”

Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto, ja rahoituksen on myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

jen asioiden eteenpäin viemistä.

”Pohdimme elinkeinotoimijoiden kanssa, miten voisimme parantaa alueemme kehittymisen kannalta tärkeitä asioista”, Kolehmainen kertoo.

Ryhmässä seurataan myös hallitusohjelman kirjauksia ja vaihdetaan ajatuksia niistä, sekä siitä miten ne konkretisoituvat alueellemme.

”Totesimme, että hallitusohjelmassa on paljon hyviä asioita elinkeinoelämän toimijoiden näkökulmasta”, toteaa Pohjoisen elinkeinotoimijoissa Oulun kauppakamaria edustava varatoimitusjohtaja Esa

ELLIT ryhmä

Pellikainen

Ryhmällä on myös valmius tehdä yhteisiä kannanottoja ja lausuntoja.

”Mikäli yrittäjien kentältä kuuluu tärkeitä viestejä päättäjille, viemme niitä heille”, Pellikainen lupaa.

ELLIT-ryhmä sai alkunsa, kun kansanedustajanehdokkaiden kanssa järjestettiin vaalitilaisuus keväällä teatteri Riossa.

Ennen tapahtumaa elinkeinotoimijat kokoontuivat palavereihin, ja yhdessä tekeminen tuotti laadukkaan tilaisuuden. Alueen kansanedustajille sekä muille vaikuttajille

• Olli Airaksinen, Infra ry Pohjoinen

• Kirsi Anttila, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

• Taavi Heikkinen, SKAL Pohjois-Suomi ry

• Jukka-Pekka Kivioja, Teknologiateollisuus ry

• Marjo Kolehmainen, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

• Juha Mäntynen, Rakennusteollisuus RT ry

• Esa Pellikainen, Oulun Kauppakamari

• Sari Reinikainen-Laine, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

• Jari Tuovinen, Oulun Kauppakamari

• Mari Viirelä, Oulun Kauppakamari

tuodut näkökulmat toivat lisää painoarvoa pohjoisen elinkeinoelämän tarpeille.

”Seuraava ELLIEn tapahtuma on marraskuussa, jolloin kokoonnumme alueemme kansanedustajien kanssa”, PPY:n Marjo Kolehmainen kertoo.

Tärkeitä asioita organisaatioille

Ryhmäläiset toivat tapaamisensa aikana esiin tärkeitä asioita edustamiensa organisaatioiden näkökulmasta.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät kokevat työvoiman saatavuuden turvaamisen pieniin ja keskisuuriin yrityksiin merkittävänä. Myös Pohjoisen ohjelma ja siihen liittyvät logistiset parannukset kuten raidehankkeet ja teiden kunnostaminen ovat yrittäjäjärjestön mielestä tärkeitä.

SKAL Pohjois-Suomi piti niinikään liikenneinfran parantamista tarpeellisena.

Infra Pohjoinen ry painotti alueellista sekä valtakunnallista yhteistyötä pk-yritysten toimintamahdollisuuksien parantamiseksi.

Rakennusteollisuus RT ry haluai-

si, että suhdanneluontoinen määräaikainen korjausavustus asuinyhteisöille otettaisiin käyttöön. Sillä keinolla vauhditettaisiin energiaremonttien kautta vihreää siirtymää ja parannettaisiin työllisyyttä. Oulun Kauppakamarin edustajien mielestä työllisyyttä ja investointeja tulisi lisätä.

Teknologiateollisuuden edustajien mielestä osaajat tekevät digivihreän kasvun; korkeakoulujen aloituspaikkoja pitäisi lisätä ja niiden rahoitus tulee turvata. Lisäksi työhön johtavan maahanmuuton prosessien sujuvoittaminen on aiheellista.

Etsitkö toimistotilaa järkevään hintaan Oulun keskeiseltä alueelta?

TEHOSTA LIIKETOIMINTAASI JA

SÄÄSTÄ RAHAA

Tervetuloa Linnanmaan Tutkijantielle.

Skannaa koodi ja katso lisätietoja!

Ota yhteyttä:

Jussi Mattila

Asset Manager

+358 50 307 5245

jussi.mattila@trevian.fi

Verstaasta kasvoi kuljetusliike

· KULJETUS JA LOGISTIIKKA Raahelaisesta puusepänverstaasta 100 vuotta sitten ponnistanut Korsu erikoistui jauhesäiliö-, kontti- ja massatavarakuljetuksiin sekä muihin erikoiskuljetuksiin.

· Anna Tilvis, teksti

· Ester van Dam, kuva

Olisiko Yrjö Keski-Korsu voinut vuonna 1923 arvata, että hänen perustamansa puusepänverstas oli alku pitkäikäiselle yritystoiminnalle?

Verstaalla valmistettiin ovia, ikkunoita ja huonekaluja raahelaisten sekä ympäristön asukkaiden tarpeisiin.

Hiljalleen avuksi hankittiin kuorma-autoja, joilla ajettiin puuta sahalle. Vuonna 1935 Keski-Korsulle myönnettiin ensimmäinen liikennelupa henkilöautolle.

Tänä vuonna Korsu Oy juhlii satavuotiasta taivaltaan. Yrityskonsernin johdossa on Pekka Keski-Korsu, 39, joka on yrityksessä suvun neljättä polvea.

On poikkeuksellista, että yritys on säilynyt saman suvun hallinnassa näin pitkään. Sitä pidetäänkin Raahen pitkäikäisimpänä yrityksenä.

Keski-Korsu pitää erikoistumista yrityksen pystyssä pysymisen ja kasvun perustana. Sen ajoneuvoyhdistelmät ovat erikoiskalustoa.

”Olemme keskittyneet tiettyihin kuljetustyyppeihin. Päätoimialat ovat säiliökuljetukset ja merikonttien kuljetus esimerkiksi satamiin ja sieltä pois”, hän sanoo.

Yrityksellä on esimerkiksi painesäiliöautoja, joita on koko maassa vain pari kolmesataa. Tavallista kappaletavaran kuljetusta Korsu ei tee

enää ollenkaan.

Talouspäällikkö Janne Hyrkäs sanoo, että kasvu on ollut paljolti asiakaslähtöistä.

”Asiakkaat ovat kasvaneet ja heidän kuljetustarpeensa on kasvanut. Me olemme investoineet ja menneet siinä mukana”, Hyrkäs kertoo.

Viime vuosina kasvua on tullut kolmen lähialueella tehdyn liiketoimintakaupan myötä. Ostot ovat tulleet eteen luontevasti, ja niiden mukana on tullut sekä töitä että kalustoa.

Kuljetusalalla

kova kilpailu

Keski-Korsu kertoo, että kilpailu kuljetusten ympärillä on kova ja se koskee kaiken tyyppisiä kuljetuksia.

”Meillä on aika pieni organisaatio. Olemme saaneet hyvää palautetta, että pystymme mukautumaan asiakkaan tarpeisiin”, Keski-Korsu kertoo.

Tärkeä asia kilpailussa pärjäämisessä on luotettavuus.

”On projekteja, joissa kuormien on oltava paikalla 2–3 tunnin välein. Kun siinä onnistuu, säilyy uskottavuus.”

Ajoneuvokalustolla on iso merkitys kuljetusten luotettavuuden takaamisessa.

”Me uusimme keskimäärin kuusi autoa vuodessa ja meillä on oma korjaamo”, Keski-Korsu kertoo.

Korsu Oy toimii yhä alkuperäisellä tontilla Raahen Yritysperällä. Sijainti on hyvä esimerkiksi konttikuljetuksia ajatellen. Lähellä ovat Oulun ja Kokkolan satamat Raahen sataman lisäksi.

Kaasu on toimiva käyttövoima

Tulevaisuuden suhteen mietityttää, mikä on jatkossa raskaan kaluston käyttövoima.

”Sähköautot ovat jo tulleet alalle, mutta ihan raskaimpiin autoihin toimintasäde ei ole riittävän pitkä, että pystyttäisimme kunnolla toimimaan.”

Vetyautojen tulevaisuus on vielä täysi kysymysmerkki. Sen sijaan kaasu on todettu toimivaksi. Siihen voidaan turvautua, jos tulee tarve saada päästöjä vähemmäksi.

”Neljä vuotta on ajettu kaasu -

Vuoden kuljetusyritys

• Korsu Oy, Raahe.

• Tytäryhtiö Korsu Ovet.

• Liikevaihto kaudella helmikuu 2023 oli 16 miljoonaa euroa.

• Ovitehtaan liikevaihto oli 3,5 miljoonaa euroa.

• Erikoisempiin suoritealoihin keskittynyt kuljetusliike.

autolla. Päästöjä saadaan 90 prosenttia pienemmäksi verrattuna dieseliin, kun ajetaan biokaasulla”, Keski-Korsu sanoo.

Suurin rajoite on tankkausasemaverkosto, sillä tällä hetkellä pohjoisin tankkauspiste on Oulussa. Vuoden lopussa pitäisi tulla kaasuasema Keminmaalle.

Keski-Korsu toteaa, että biodiesel on kallista eivätkä asiakkaat halua maksaa siitä.

”Vaihtoehtoja on olemassa, mutta maksajaa ei löydy herkästi.”

Pekka Keski-Korsu kertaa kuljetusalaa kurittaneita vaikeuksia, koronaa ja polttoaineen hinnan nousua. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, kun kaikki on mahdollista.

”Tosi paljon autoilijoita joutui lopettamaan. Se oli yhdenlainen herätys. Ei ole niin itsestään selvyys, että kaikki menee hyvin, kun antaa mennä vaan”, hän miettii.

• Jauhesäiliö-, kontti- ja massatavarakuljetukset sekä erikoiskuljetukset.

• Ajoneuvokalustossa on 60 ajoneuvoyhdistelmää.

• Kuljetusliikkeessä on 85 työntekijää, ovitehtaalla 17 työntekijää.

• Sai vuoden 2023 kuljetusyritys -tunnustuksen, jonka myönsi Suomen kuljetusalan liitto.

• Keski-Korsun suvun ja Korsu Oy:n historiaan liittyviä ajoneuvoja on esillä Raahen automuseossa.

Juhlavuoden painesäiliöauton maalauksiin on tallennettu yrityksen historiaa eri vuosikymmeniltä. Pekka Keski-Korsu kertoo, että yhdistelmän paino on 76 tonnia ja että se lähtee pian töihin.

Olemme saaneet hyvää palautetta, että pystymme mukautumaan asiakkaan tarpeisiin.”

Pekka Keski-Korsu

Vauhdita yrityksesi investointeja vihreään siirtymään ja digitalisaatioon

Maailma ympärillämme muuttuu. On tärkeää pysyä kehityksessä mukana. Rahoituksemme avulla vauhditat yrityksesi investointeja kohti vihreämpää ja digitaalisempaa tulevaisuutta.

Tutustu uusiin vakuudettomiin lainatuotteisiimme, ilmasto- ja ympäristölainaan sekä digitalisaatio- ja innovaatiolainaan, jotka ovat toteutettu yhteistyössä Euroopan investointirahaston kanssa InvestEUtakausohjelman tuella.



Digiloikkaa, ketterää asiointia ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia

BusinessAsemalla on yhden oven takana runsaasti palveluja, joita hyödyntämällä yrittäjä tai yrittäjäksi aikova pääsee ketterästi eteenpäin, olipa sitten kyse perustamisvaiheen sparraamisesta, yritystoiminnan laajentamisesta tai uusien välineiden käyttöönotosta.

BusinessAsemalla on tarjolla myös mahdollisuus tehdä ja kokeilla asioita, jotka muuten vaatisivat huomattaviakin investointeja. FabLab on digitaalisen pienvalmistuksen työskentelytila ja prototyyppilaboratorio, jonka laitteet ovat yritysten käytössä esimerkiksi tuotekehitykseen.

- Myös av-studiota voi käyttää, jos haluaa kokeilla vaikkapa podcastien tai videoiden tuottamista, Poukkanen hoksauttaa.

systeemikumppanit muun muassa järjestämällä tapahtumia ja valmennusohjelmia.

- Kasvuun tähtäävien oululaisten ideavaiheen startup-yritysten sekä startup-yrittäjyydestä tai tiimiin liittymisestä kiinnostuneiden kannattaa suunnata Startup Express -esihautomoon, Poukkanen esittelee.

Astumalla ovesta sisään aukeavat upeat tilat, joihin voi tulla vapaasti työskentelemään tai sopia vaikka lounaspalaverin. Asemalla on myös vuokrattavia kokous- ja tapahtumatiloja, joihin on saatavilla tarjoilut omasta Antell Asema -ravintolasta.

Suosituimpia ovat palvelut, joihin ei tarvitse varata etukäteen aikaa. Tiettyinä päivinä voit tavata Asemalla esimerkiksi BusinessOulun tai Oulun seudun Uusyrityskeskuksen asiantuntijoita tai vierailla Yrityskummien pisteellä tutustumassa yrittäjiä tukevaan toimintaan.

- BusinessAsemalla pyörii jatkuvasti erilaisia maksuttomia tapahtumia ja valmennuksia, jotka ovat kaikille avoimia, kertoo yhteyspäällikkö Helena

Poukkanen

- Valmennusten aiheet ovat vaihdelleet datalla johtamisesta valokuvaukseen ja verkkokaupan perustamiseen. Tapahtumien kirjo puolestaan yltää kansainvälisistä verkostoitumistapahtumista paikallisiin klubeihin, joihin kokoontuvat esimerkiksi verkkokauppiaat ja keksijät.

Varsinaista kokeilutoimintaakin voi tehdä BusinessAsemalla. Älykiinteistö soveltuu erityisesti kiinteistöteknologian kehittämisalustaksi. Tueksi on tarjolla BusinessOulun kokeilupalvelut.

TARVITSETKO OSAAVAA HENKILÖSTÖÄ?

Rekrytointiin ja osaamisen kehittämiseen on tarjolla neuvontaa, minkä lisäksi BusinessAsemalla voi myös järjestää oman rekrytointitapahtuman.

- Esimerkiksi maksuton JobCorner tarjoaa avaimet käteen -palvelun, jossa pääsee esittelemään avoimia työpaikkoja ja tapaamaan työnhakijoita.

Niin ikään BusinessAsemalla toimiva International House Oulu järjestää myös infoja ja valmennuksia kansainväliseen rekrytointiin liittyen.

KIINNOSTAAKO STARTUP-YRITTÄJYYS?

BusinessAsemalla on juuri aloittanut Startup Station, joka kokoaa yhteen aloittelevat yritykset, alkuvaiheen kasvuyritykset, asiantuntijat ja eko-

Esihautomossa valmentajat ja mentorit auttavat yritysidean ja tiimin rakentamisessa. Osallistujat voivat myös käyttää Startup Stationin työtiloja ja yhteisöä apunaan. Startup Express on osallistujille maksuton ja yrityksen voi halutessaan perustaa ohjelman aikana. Esihautomoon on jatkuva haku, mutta matkan nopeuttamiseksi järjestetään kaksi 14 viikon ohjelmaa syksyllä 2023 ja talvella 2024. Mukaan voi hakea myös yksilönä ilman omaa tiimiä tai ideaa.

businessasema.com

• Avoinna arkisin klo 8-16.

• Palveluneuvonta on avoinna BusinessAsemalla arkisin klo 9–15.

• Puhelimitse sinua palvellaan numerossa 08 558 55810 ma–pe klo 9–16.

Osoite: BusinessAsema, Hallituskatu 36, Oulu

Kaiken takana on ihminen

Aloitin Pohjolan OP:ssa yritysasiakasliiketoiminnan pankinjohtajana neljä viikkoa sitten. Työtä edelsi yhdeksän kuukauden vapaa, jonka aikana maailmassa ehti tapahtua paljon erilaisia asioita niin politiikassa kuin taloudessakin.

Ensimmäiset kokemukseni uudessa Pohjolan OP:ssa ovat olleet erittäin mukavia. Paikallinen pankki, jolla on ihmisläheinen toimintakulttuuri, on erinomainen asia niin pankin asiakkaille kuin sen omille työntekijöille.

Pankki koostuu ihmisistä, kuten kaikki muutkin yritykset. Ihmiset kohtaavat toisiaan liike-elämässä, ja näissä kohtaamisissa luodaan usein vuosia kestäviä hyviä yhteistyösuhteita.

Kun muistamme aina ihmisen yrityksen takana, kohtaamisilla on erinomaiset edellytykset onnistua. Me Pohjolan OP Yrityspalveluissa haluamme kohdata teidät yritysasiakkaamme ensisijaisesti ihmisinä.

Pohjolan OP:lla on erinomainen kyky palvella kaiken kokoisia yrityksiä yksinyrittäjistä isoihin yrityksiin saakka. Oma pääomamme mahdollistaa isojen investointien rahoituksen ja resurssimme vastaavasti henkilökohtaisen palvelun myös yksinyrittäjälle. Leveät hartiat ovat asiakkaidemme

etu niin rahoitus- kuin palvelukyvyssäkin. Lisäksi OP Ryhmä on onnistunut luomaan monia hyviä digitaalisia palveluita, kuten OP Sujuvat kaupat -autokauppapalvelu yksityisille asiakkaille sekä tekoälytyökalu

AI Maiju, joka vielä toistaiseksi kirjoittaa OP Kodin asuntoilmoituksia testimielessä.

Nopea korkojen nousu ja samaan aikaan korkeaksi kohonnut inflaatio ovat asettaneet haasteita sekä kotitalouksille että yrittäjille. Voimakkaimmin vaikutus on näkynyt rakennusalalla ihmisten ostohalujen heikettyä. Samoja vaikutuksia on kaikessa liiketoiminnassa, jossa kuluttajien ostokäyttäytymisellä on iso merkitys.

Haaste ei ole ainoastaan Suomen vaan koskee myös muita maita – erityisesti niitä, joihin Suomi on perinteisesti vienyt paljon tavaroita ja palveluita. Taloustilanne voi jollakin aikavälillä heijastua myös Suomen vientiin ja vientisektoreilla toimiviin yrityksiin.

Investoinneissa nykyinen, huomattavasti korkeampi korkotaso asettaa vaateita investoinnin kannattavuudelle. Aiempaa tarkemmat suunnitelmat tarkkoine kassavirta-arvioineen ovat tärkeitä sekä investointipäätöstä tehtäessä että neuvoteltaessa pankin kanssa

rahoitusta. Yrityksen kannattaa tarpeen vaatiessa hyödyntää omaa tilitoimistoaan ja muita asiantuntijoita tukena suunnittelussa.

Kannattaa olla yhteydessä omaan pankkiyhteyshenkilöön kaikissa tilanteissa ja hyvissä ajoin. Etsitään yhdessä ratkaisuja yrityksen tarpeisiin ja haasteisiin. Kireästä taloustilanteesta huolimatta on syytä pohtia, millaisia investointeja toimintaan yrityksen tulevaisuudennäkymät edellyttävät. Energiatehokkuuden lisääminen ja digitalisaatio ovat pidempiaikaisia trendejä, joiden vaikutusta tai mahdollisuuksia omaan yritykseen jokaisen kannattaa miettiä.

Erinomaisen hyvää syksyä kaikille yrityksille ja yrittäjille!

ja kassajärjestelmät tilanteeseen kuin tilanteeseen!

TILIAPILA OY

kirjanpito • palkanlaskenta • isännöinti

050 910 7547 Kestilä 050 355 7547 Muhos

info@tiliapila.fi • www.tiliapila.fi

Kassajärjestelmät liiketoimintasi kasvua turvaamaan, tulipalojen välttämiseksi!

Maksupäätteet ja Kassaohjelmisto alk. vain 19 €/kk

Myös lyhytvuokrat ja tapahtumat.

Toimitamme helppokäyttöiset ja luotettavat kassa- ja verkkokaupparatkaisut.

Kauttamme saat myös kattavat tietotekniikka-, kyberturva- ja tukipalvelut.

Helpompaa elämää toimivan tietotekniikan avulla!

Kysy lisää ja pyydä tarjous!

Peltipaja Kovalainen Oy on pitkään alalla toiminut rakennusten peltitoimittaja ja -asentaja, joka tarjoaa luotettavaa ja laadukasta työtä niin pieniin kuin isoihinkin kohteisiin.

Teemme kaikenlaisia rakennuspeltejä asiakkaan toimittamien mittojen mukaan, tarvittaessa myös asennettuna.

Piipunpellit ◆ Reunapellit ◆ Harjapellit Päätyräystäspellit ◆ Takaneduspellit Ikkunapellit ◆ Ovipellit ◆ Jiiripellit Huopakaton reunalistat Katkaisulista ja seinällenostopelti

Gneissikuja 7, 90620 Oulu • 040 869 9291 juuso.haipus@peltipajakovalainen.fi

www.peltipajakovalainen.fi

Sami Heikkilä pankinjohtaja Pohjolan OP Yrityspalvelut

Suomen Yrittäjien jäsenenä saat etuja Elisan liittymistä ja palveluista.

Tutustu jäsenetuihin osoitteessa

elisa.fi/yrittajaedut

Yrittäjiä ja asiakkaita jo kolmessa polvessa

· PERHEYRITYS Taisto Hirvonen Oy on monille tuttu pienkoneliike. Yrittäjät jo kolmannessa polvessa pyrkivät tarjoamaan täyttä palvelua pienkonemyymälän asiakkaille.

· Jaakko Koivukangas, teksti ja kuva

Valtakunnallisen Yrittäjän päivän aamuna Taisto Hirvonen Oy -pienkoneliikkeen ovet ovat vielä asiakkaille suljettuna. Jouni, Juha, Jouko ja Pyry ovat paikalla avaamassa liikettä.

Nämä neljä sukulaista ovat olleet koko elämänsä aikana ainoastaan

T. Hirvonen Oy:llä töissä. Paria lyhyttä peruskoulun työharjoittelua lukuun ottamatta.

Yritys sitoo perhettä tiiviisti yhteen. Juha vitsaileekin, että hänen vanhempiensa Taiston ja Mairen kolmella lapsella on henkilötunnus, ja yhdellä lapsella Y-tunnus.

Vastuut jakautuvat luontevasti Hirvosten välillä. Jouni vastaa myynnistä, Juha on yrityksen toimitusjohtaja, Jouko hoitaa tietotekniikan ja verkkokaupan ylläpitämistä ja nuorimmainen Pyry vastaa robottileikkureista, sekä on joka paikan höylä.

Juhan poika Pyry onkin keittänyt pullakahvit. Osa yrityksen omistajuudesta siirtyi virallisesti hänelle vuonna 2018 kun Pyryn isoisä Taisto lahjoitti nuorimmaiselle Hirvoselle osakkuuden yrityksestä. Yrityksen omistajuus siirtyi siis kol-

manteen polveen.

Kaupassa käy myös asiakkaita kolmessa polvessa. Jouni kertoo esimerkin. ”Pikkulapsena on käyty isän kanssa ostamassa ruohonleikkuriin terä, nyt se lapsi ostaa itsellensä aikuisena robottiruohonleikkurin.”

Leikkejä takahuoneessa

Paikalta puuttuu yrityksen perustaja Taisto Hirvonen. Taisto ja hänen vaimonsa Maire viettävät ansaittuja eläkepäiviään mökkeillen ja välillä Taisto käy myös golffaamassa.

Taiston vanhin poika Jouni oli 4 kuukautta vanha, kun Taisto perusti silloisen yrityksen Huolto ja varaosa T. Hirvonen. Veljeskatras on leikkinyt silloisen korjaus- ja varaosaliikkeen varastossa lapsesta asti.

Kauppurienkadulla olevassa toimipisteessä leluina toimivat pyörien ja koneiden varaosat. Työssäoppiminen alkoi siis jo varhaisessa vaiheessa, kun koneiden toiminta tuli leikin kautta tutuksi.

”Kerran kiipeilin hyllyssä joka oli täynnä polkupyörän valaisimia ja se hylly kaatui”, Juha muistelee. Kiipeilyleikeistä tuli vähän sanomista,

Taisto ja Maire Hirvosen kolmella lapsella on henkilötunnus, ja

mutta ”potkuja” ei tullut.

Taisto onkin sanonut aikoinaan veljeksille, että liike myydään heti, jos liikkeen pitäminen menee kerrankin tappeluksi. Sitä ei ole onneksi tarvinnut tehdä. Työpaikalla virtaa hyvä yhteishenki ja hyvä huumori.

Perheen kanssa työskentelemisessä on se hyvä asia, että kuulumiset voi vaihtaa joka työpäivä.

”Kuusi päivää viikossa tehdään töitä niin ei tarvitse välttämättä sun-

nuntaisin enää käydä kylässä”, Juha kommentoi.

Neljäs polvi naurattaa

Yrityksellä menee hyvin, ja se on tehnyt positiivista tulosta. Pandemiavuosina ihmisillä oli enemmän aikaa hoitaa pihaa ja puutarhaa koska koronasulkujen vuoksi oltiin enemmän kotona. Tämä näkyi myös kasvuna pienkoneiden myynnissä.

Viime vuosien kasvava hittituo-

T. Hirvonen Oy

• Yritys perustettiin 15.3.1961

te on ollut robottiruohonleikkuri. Yritys tarjoaa asiakkailleen myös robottileikkureiden talvisäilytystä. Tulevaisuudessa Hirvoset näkevät akkukäyttöisten tuotteiden kasvattavan segmenttiä markkinoilla. Entäpä yrittäjien tulevaisuus? Onko kahdenkymmenen vuoden päästä liikkeeseen tutustumassa neljäs sukupolvi Hirvosia? Ajatus herättää yrittäjissä hyväntahtoista naurua. ”Jätetään se vielä arvoitukseksi” toteaa Pyry.

• Ensimmäiset toimipisteet Kauppurienkadulla ja Hallituskadulla

• Liike muutti Limingantulliin vuonna 1989

• Juha Hirvonen aloitti toimitusjohtajana 2001

• Toimitilat siirtyivät Joutsensillan kupeeseen Paljetielle 2022

• 2023 yritys työllistää oman perheen lisäksi neljä muuta työntekijää sekä kesätyöntekijöitä

yhdellä lapsella Y-tunnus.”

Kun Jouni, Pyry, Juha ja Jouko Hirvonen vaihtavat Paljetien myymälässä kuulumisia kuutena päivänä viikossa, ei sunnuntaisin välttämättä enää käydä kylässä.

Raakapuu metsästä kaasuautolla

Pitää olla rauhallinen luonne ja tarvitaan sitkeyttä sekä kyvyn kestää muuttuvia olosuhteita.

Talvella metsäautoteillä voi tulla yllätyksenä liukkaus ja vaikkapa rengasrikko. Kuljettajan tulee pystyä hoitamaan tekniset viat syrjäisillä reiteillä omatoimisesti, jotta aikataulut eivät kuljetusketjussa sakkaa.

”Kuljetus Eskola työllistää vajaa 50 kuljettajaa, ja kuljettajien ikähaarukka on 20 – 62 vuotta. Parasta yrityksessä on yhteen hiileen puhaltaminen. Se näkyy niin, että kaikista uusista kuljettajista pidetään huolta. Heitä tuetaan ja autetaan alkuun yhteistuumin. Tuki ei tule ainoastaan yhdeltä ihmiseltä, vaan uudet kuljettajat voivat soittaa mihin tahansa yrityksen autoon ja mihin kellonaikaan vain. ”

Ensi vuonna yritys täyttää 70 vuotta

Kuljetus Eskolan yritystaival on kestänyt pian 70 vuotta. Yritystä luotsaa neljä veljestä, jotka kaikki ovat jääneet perheyrityksen palvelukseen. Pasi Eskola vastaa raakapuun kuljetuksesta ja veljet vetävät maanrakennuspuolta. Isoissa päätöksissä tehdään yhteistyötä yli toimialarajojen ja isoissa tarjouskilpailutuksissa istutaan yhteisen pöydän ääreen. Yritys on kasvattanut liikevaihtoaan kolminkertaiseksi viimeisen viiden vuoden aikana. Liikevaihto oli viime vuonna 10 miljoonaa euroa. ”Jonkinlaista hulluutta ja yrittäjäluonnetta kasvu vaatii”, Pasi Eskola kertoo. ”Oma luonne on sellainen, etteivät ympärillä myllertävät asiat ja suhdanteet vie yöuniani. Keskityn siihen, mihin voin vaikuttaa ja omaan tekemiseen.”

Alalla on rekrytointihaasteita, mikä johtuu alan haastavista työajoista sekä työn vaativuudesta. Työvuorot kestävät tyypillisesti 10–14 tuntia ja yövuoroja tehdään neljäkin peräkkäin. Koulusta valmistuneet ovat harvoin suoraan valmiita arvokkaan ison auton rattiin.

”Työ on itsenäistä ja sitä saa tehdä omassa rauhassa. Parhaita ovat kevättalven kirkkaat aamut metsän keskellä, kun istut nosturin hytissä ja ihailet kaunista maisemaa”, Eskola kuvaa työn positiivisia puolia.

Syksyinen aamu on aurinkoinen, kuulas ja kaunis Kiimingin Onkamon metsäautotiellä. Puolukoiden punaiset ryppäät houkuttelevat poimimaan marjoja, mutta kuljetusliikkeen yrittäjä Pasi Eskolalla on työt tehtävänä.

Tuore puu tuoksuu metsäautotiellä. Puupinot odottavat hakijaansa ja siirtämistä varastoille. Suomen ainut biokaasulla toimiva raakapuun kuljetukseen käytettävä auto nostaa puita perävaunun kyytiin mallikkaasti.

Kaasuauto on ollut Kuljetus Eskolan kalustossa nyt reilun vuoden ajan, ja kokemukset ovat olleet positiivisia. Ympäristöystävällisyys ja ekologisuus ovat arvoja, joita jokai-

sella toimialalla on mietittävä. Kuljetusyrittäjä Eskolalle ympäristö ja vähäpäästöisemmät kuljetukset ovat tärkeä aihe.

”Kaasuauton omistaminen oli edellytys Metsähallituksen tarjous-

kilpailussa, ja sitä kautta lähdimme rohkeasti tämän hankintaan. Maailma muuttuu ja meidän pitää muuttua mukana, jotta pysymme kilpailukykyisenä”, toteaa Eskola. Auton hankintahinta nosturei-

neen ja perävaunuineen nousee 500 000 euroon, mihin valtiolta voi saada tukea 14 000 euroa.

Kaasuautojen hankintaa on jarruttanut eniten kaasuntankkausasemien vähyys Pohjois-Suomessa. Oulussa on asema Oritkarin satamassa ja uutta rakennetaan Keminmaalle.

Tällä hetkellä Suomessa on vajaat 80 paineistettua kaasua jakelevaa tankkausasemaa ja 15 pelkästään raskaan liikenteen käyttämää nesteytettyä kaasua jakelevaa tankkausasemaa.

Mestari neuvoo oppipoikia

Mitä ominaisuuksia hyvältä puuautonkuljettajalta sitten vaaditaan?

Puuautokuljettajan työ on haastavaa, mutta palkitsevaa ja itsenäistä.

· VASTUULLISUUS Kuljetus Eskolalla on käytössään Suomen ainoa biokaasulla toimivalla puurekka

· Susanna Mendelin-Sonny, teksti ja kuva

Yrittäjä Pasi Eskola keskittyy omaan tekemiseen niin puuauton ratissa kuin isoissa yrityspäätöksissäkin.

Maailma muuttuu ja meidän pitää muuttua mukana, jotta pysymme kilpailukykyisenä.”

Pasi Eskola, yrittäjä

KYSY TARJOUS NÄKYVYYDESTÄ

yrittäjille ja yrityspäättäjille!

Seuraava lehti ilmestyy 12.12.2023

Sami Saari myyntipäällikkö 044 0575 121 sami.saari@kalevamedia.fi

Mikko Laitila myyntipäällikkö 044 737 0342 mikko.laitila@kalevamedia.fi

TilAA

uusille AjAtuksille!

Tarratalli Oy Tarratalli Oy

Tarratalli on 2013 perustettu oululainen yritys ja vietämme kuluvana vuonna 10-vuotisjuhlia.

Olemme erikoistuneet yritysilmeiden toteutuksiin ja henkilökunnallamme on vankka kokemus yritysnäkyvyyden eri osa-alueilta, jota hyödynnämme työssä asiakkaidemme parhaaksi.

Hyvin tehty työ näkyy laadukkaana lopputuloksena.

Nordic Art Hotel Lasaretti tarjoaa upeat puitteet inspiroiville kokouksille, mieleenpainuville juhlille ja rentouttavaan majoittumiseen taiteen, luonnon ja historian keskellä. Löydät meidät Oulun parhaalta paikalta, kauniin Oulujoen rannalta!

Tutustu Lasarettiin ja tee varauksesi: www.lasaretti.com lasaretti@lasaretti.com

020 757 4701

Hotelli Lasaretti, Kasarmintie 13b, Oulu

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2023

Aika: to 2.11.2023 klo 17.30

Ilmoittautuminen, ruokailu ja kunnanjohtaja Tuomas Lohen alustus klo 16.00 – 17.30

Paikka: Salotec Lounascafe, Linnunrata 14, 90440 Kempele

Ilmoittautuminen: www.ppy.fi > alueen tapahtumat ja koulutukset Tilaisuudessa jaetaan Vuoden Puheenjohtaja 2023 -palkinto

Lämpimästi tervetuloa!

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

10-vuotisjuhla-alumnin tunnelmia

· VERKOSTOT Oman elämänsä sankari -vaikuttajaverkosto kokoontui Helsingissä

· Milla Raappana, teksti ja kuva

Kun vuosikursseja on takana jo kymmenen, on juhlan paikka. Yrittäjien Oman elämänsä sankari -vaikuttajaverkoston (OES) lähes jokavuotinen alumnitilaisuus järjestettiin elokuussa koko päivän tilaisuutena Helsingissä.

Perinteitä vaalien tapaamisen seminaariosuuden esitykset pitivät itse OES-alumnit, ja heitähän löytyy monista eri johtavista asiantuntijatehtävistä ympäri Suomen. Koska esitykset ja alustukset olivat kiinnostavia, ne herättivät myös paljon hyviä kysymyksiä ja keskusteluja.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, piti esityksen ajankohtaisesta aiheesta ”kunta elinvoimana alustana”. Finnveran liiketoimintajohtaja Juuso Heinilän esityksessä nousi esille investointien merkitys yritystoiminnan vahvistamisessa.

Toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen Visit Rovaniemestä kertoi puolestaan, kuinka isot eurot Lapin matkailussa pyörii ja kuinka tämän mahdollistavat muun muassa suorat reittilennot Lappiin eri puolilta Eurooppaa.

Yrittäjätarinat kuuluvat tietysti aina OES-tapaamisiin ja saimmekin kuulla Rukalla toimivan Marjo Määtän mielenkiintoisen esityksen matkailualan perheyrityksestä. Semi-

MAINOS

naariosuuden päätti kansanedustaja Mari-Leena Talvitien esitys arvopohjasta, joka on puhuttanut paljon viime aikoina.

”Paras verkosto”

Muisteluiltakaan ei voi välttyä, kun kyse on pyöreistä vuosista. Vuosien varrelta on mukavia muistoja niin Rukan avausosiosta, kansainvälisiltä matkoilta kuin ympäri Suomea pidetyistä vuosikurssien päätösosioista Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä.

Verkostojen rakentaminen on tärkeässä osassa nykyajan työelämää ja yrittäjyyttä. OES-vaikuttajaverkoston on onnistunut tarjoamaan verkoston päättäjien ja yrittäjien välille.

Alumnitapaamisessa vahvistetaan paitsi oman vuosikurssin verkostoa, päästään myös tutustumaan muihin vuosikursseihin. Näin vuoropuhelua ja yhteistyötä vahvistetaan.

Mikä olisikaan parempi tapa päättää päivä kuin maistuvan ruoan ja kiinnostavien keskustelujen äärelle ja näin tehtiin myös OES-alumnitapaamisessa. Myös hyvä palaute lämmitti järjestävää tahoa. Kun saa lukea, että ”Tämä on ehdottomasti ammatillisesti ja urakehityksen kannalta paras verkosto missä olen ja voi olla mukana”, on näillä eväillä hyvää jatkaa toivottavasti kohti kym-

mentä seuraavaa OES-vuosikurssia kohti.

Oman elämänsä sankari-vaikuttajaverkoston 10-vuotisjuhla-alumni järjestettiin elokuussa Helsingissä

Oman elämänsä sankari

• Oman elämänsä sankari -vaikuttajaverkosto on Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien kehittämä valtakunnallinen yrittäjyyteen nojaava verkosto tulevaisuuden tekijöille.

• Vuosittain kurssille kutsutaan 20 Sankaria yhteensä kolmeen eri seminaarijaksoon.

• Tulevana marraskuuna avausosio siirtyy Rukalta Ouluun, jossa käynnistyy jo 11. vaikuttajaverkoston vuosikurssi.

• OES-alumnitapaamiset pyritään järjestämään joka vuosi.

• Oman elämänsä sankari -vaikuttajaverkoston päärahoittaja on Yksityisyrittäjäin Säätiö ja muita kumppaneita ovat Suomen Yrittäjät, Fennia, Elo Ja Business Oulu.

Henkilöstötieto Paloniemi

tehostaa palveluaan

Palkanlaskennan

uusi sovellus säästää yrittäjän aikaa ja sopii erityisesti pk-yrityksille

”Teemme palkanlaskentaa erilaisille toimijoille, isoille ja pienille yrityksille. Asiakkainamme on yrityksiä koko maasta”, kertoo Kirsti Paloniemi, Henkilöstötieto Paloniemi Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja.

Yrityksessä työskentelee Paloniemen lisäksi 13 kokenutta palkanlaskennan ammattilaista.

”Perustin Henkilöstötieto Paloniemi Oy:n vuonna 2006. Työntekijöiden määrä on kasvanut vuosien myötä.”

Uusi sovellus marraskuussa Vielä testikäytössä oleva tiedonhallinnan sovellus on määrä ottaa työkäyttöön Henkilöstötieto Paloniemessä marraskuussa.

Sovellus säästää työnantajan aikaa ja helpottaa yrityksen palkanlaskentaa.

”Olemme kehittäneet sovellusta, jonka työnimi on Oma palkanlaskija. Asiakasyrityksemme työntekijä

kirjaa itse työtuntinsa, mahdolliset matkakorvaukset ja poissaolot sovelluksessa. Tiedot tulevat sähköisesti meidän palkkajärjestelmäämme. Palkanlaskennassa tulkitaan tiedot ja lasketaan palkat, ja tieto maksettavasta palkanmäärästä sivukuluineen siirtyy työnantajan hyväksyttäväksi”, Paloniemi luonnehtii.

Parempaa palvelua

Yleensä työnantajat käsittelevät itse työntekijöidensä tunteja, ylitöitä ja lisiä, ja käyttävät siihen paljon aikaa.

”Sovellus vapauttaa työnantajan työntekijöidensä tuntien, lisien ja ylityötuntien laskemisesta ja lisäksi vuosilomien ja poissaolojen hallinta helpottuu. Sovelluksen käyttöönotto parantaa palveluamme. Palkanlaskeminen tulee läpinäkyvämmäksi ja työnantaja saa tietää kustannukset heti. Sovelluksen avulla työnantaja saa palkanmaksun yhteydessä selville, paljonko myös sivukulut tekevät, kuten eläkemaksut ja kaikki vakuutusmaksut. Ne työnantaja näkee usein nykyään vasta kirjanpidosta.”

Sovellus on kohdistettu 10–50 työntekijää työllistäville yrityksille.

”Erityisesti pk-yritykset hyötyvät sovelluksestamme”, Kirsti Paloniemi toteaa. Niillä ei ole yleensä omaa työajanhallintaohjelmaa eikä poissaolojen seurantajärjestelmää.

Sovellus on kätevä myös, jos yrityksessä on kuukausipalkkalaisia työntekijöitä ja käytössä liukuva työaika tai työaikapankki.

”Tallentamalla alkamis- ja päättämisajat sovellukseen, voimme seurata kuukausipalkkaisen työntekijän liukumasaldoja”, Paloniemi kuvailee.

Nopea chat-palvelu

Sovelluksen työnimi, Oma palkanlaskija, jää mahdollisesti käyttöön.

”Aiomme varmaan jatkaa nimen käyttöä, kun sovellus on valmis. Nimi kertoo oleellisen palkanlaskumme toimintatavoista: on hyvä ja tärkeä käytäntö, että asiakasyrityksellä on sama palkanlaskija koko ajan. Asiakas saa asiantuntijamme aina kiinni, kun tarvitsee”, kiteyttää Paloniemi.

Viestintää helpottaa myös sovelluksen mukana tuleva chatpalvelu.

Miltä kuulostaisi

OMA PALKANLASKIJA , joka hoitaa puolestasi

palkkojen laskemisen ja maksamisen

• lomapäivien laskemisen ja lomapalkkojen maksamisen

• työehtosopimuksen tulkinnan

• tulorekisteriin tehtävät ilmoitukset

Ota yhteyttä

Kirsti Paloniemi

 010 281 2760

 kirsti.paloniemi@henkilostotieto.fi

”Se nopeuttaa tiedonvälitystä entisestään. Asiakkaamme saavat vastauksen palkanlaskentaan liittyviin kysymyksiinsä entistä nopeammin.”

Uuden sovelluksen mukanaan

tuomat helpotukset eivät korota palkkapalvelun hintaa. ”Tarjoamme uuden sovelluksen käyttöönottoa nykyisillekin asiakkaillemme ilman lisäkustannuksia”, Kirsti Paloniemi korostaa.

Mikä on edunvalvontavaltuutus?

VASTAUS

Kyky hoitaa omia asioitaan voi heiketä vanhenemisesta tai yllättävästä onnettomuudesta johtuen. Lähtökohtana on, että kenenkään asiat ja etu eivät jää hoitamatta missään tilanteessa. Viime kädessä tuomioistuin voi määrätä edunvalvojan täysi-ikäiselle.

Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi ennakolta varautua tilanteeseen, jossa ei kykene hoitamaan asioitaan. Edunvalvontavaltuutuksella voi varmistaa sen, että itselle luotettava henkilö tai henkilöt hoitavat asioita. Edunvalvontavaltuutuksella voi antaa hyvinkin yksityiskohtaisia ohjeita, miten omaisuutta ja henkilöä koskevia asioita tulee hoitaa. Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka kykenee ymmärtämään valtakirjan merkityksen. Edellä mainitun takia pätevää edunvalvontavaltuutusta ei voi tehdä enää siinä vaiheessa, kun edunvalvonnan tarve on ilmennyt. Edunvalvontavaltuutus tulee tehdä kirjallisesti. Valtuuttajan on kahden esteettömän todistajan ollessa samanaikaisesti läsnä allekirjoitettava asiakirja tai ilmoittaa siinä olevan hänen allekirjoituksen-

sa. Todistajat allekirjoittavat edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutukseen kannatta sisällyttää todistajilta todistuslausuma, jossa selvennetään valtuuttajan ymmärrystä ja vapaehtoisuutta. Edunvalvontavaltuutuksen muotomääräyksiä täytyy ehdottomasti noudattaa, jotta asiakirja on juridisesti pätevä Edunvalvontavaltuutuksen voimaan tuleminen edellyttää samojen perusteiden toteutumista, kuin millä tuomioistuin voi määrätä edunvalvojan. Mikäli kyky asioiden hoitamiseen ja ymmärtämiseen ei heikkene niin valtuus ei tule voimaan lainkaan.

Edunvalvontavaltuutuksen voimassaolon vahvistaa holhousviranominen. Hakemukseen tulee liittää alkuperäinen edunvalvontavaltakirja ja lääkärinlausunto tai muu luotettava selvitys lääketieteellisistä perusteista edunvalvonnalle.

Miten sopia taloyhtiön kunnossapitovastuusta?

Neljän huoneiston rivitaloyhtiössämme on sovittu, että huoneiston kaikki remontit kustannetaan itse. Sopimus koskee myös märkätiloja. Isännöitsijä voi määrätä remontin esimerkiksi vesivahingon korjaamiseksi. Millainen kirjallinen sopimus pitää tehdä, ettei tule ongelmia jos ja kun asukas vaihtuu?

VASTAUS

Taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä

voidaan määrätä kunnossapitovastuun jakamisesta osakkeenomistajien ja yhtiön kesken. Tämä on järkevin tapa määrittää kunnossapitovastuu, koska se sitoo myös taloon myöhemmin muuttavia asukkaita automaattisesti.

Jos asiasta tehdään kirjallinen tai suullinen sopimus nykyisten asukkaiden kanssa, se

ei velvoita automaattisesti uusia osakkaita.

Yhtiöjärjestyksellä voidaan määrätä hyvinkin laaja kunnossapitovastuu osakkaille, mutta tämä ei ole aina järkevää. Ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista, että esimerkiksi talon tukirakenteiden tai perustusten kunnossapito kuuluu yksittäiselle osakkaalle.

Kierrätämme:

autot, akut, renkaat, sähkö- ja elektroniikkalaitteet sekä muut metallit.

Pyydä tarjous!

Sosiaalityötä arvot edellä

· PALKITTU Sairaanhoitaja ja sosionomi halusivat perustaa lastenkodin ja yrityksen Haukiputaalle. Mutkikkaan alun jälkeen yritys on kolmen vuoden jälkeen palkittu, menestynyt sekä arvostettu.

· Jaakko Koivukangas, teksti ja kuva

Arvostava Oy on vuonna 2020 perustettu yritys, joka tarjoaa lapsiperheiden kotipalvelua ja pitää Lastenkoti Turvaa Haukiputaalla.

Yrityksen perustajat Heli Kinnunen ja Suvi Siekkinen istuvat lastenkodin toimistossa ja avaavat yrityksensä taustoja, usein täydentäen toistensa lauseita.

Yrityksen toiminta perustuu ihmisen kohtaamiseen arvostavasti. Arvot olivatkin ensimmäinen asia mitä kaksikko päätti yritykselle ennen mitään muita suunnitelmia. Niin muodostui myös firman nimi.

Yrittäjillä on äärimmäisen syvä luottamus toistensa tekemiseen. Työnjako on selkeä ja molemmat ymmärtävät toisiensa vahvuudet.

”Meillä on eri koulutuspohjat, Suvi on sosionomi ja minä sairaanhoitaja. Se tarkoittaa, että ammatillisesta näkökulmasta tarkastellaan eri laseilla tätä prosessia”, sanoo Kinnunen.

”Hyvällä tavalla eri laseilla”, tarkentaa Siekkinen.

Alku aina hankala

Kun lastenkodille löytyi sopiva kiinteistö, alkoivat paperityöt entisen omakotitalon käyttötarkoituksen muuttamiseksi sijaishuoltoyksiköksi. Asiasta valitettiin. Yrittäjät eivät halua paljastaa valittajien identiteettiä julkisuuteen.

”He valittivat niin kauan kun he pystyivät, kunnes asia olisi pitänyt viedä hallinto-oikeuteen, josta olisi pitänyt maksaa”, Siekkinen muistelee.

Lisäksi rakennusvalvonta vaati kaksikerroksiseen puutaloon isoja rakenteellisia muutoksia, ja lupien odottelu kesti huomattavasti ennakoitua kauemmin. Koska lastenkodin avaamisessa kesti niin pitkään, päättivät yrittäjät alkaa tarjota kotipalvelua lapsi-

perheille. Kotipalvelulla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua, jossa perhe saa apua esimerkiksi lasten hoitoon, arjen ylläpitämiseen ja asiointiin.

Kotipalvelusta saadut tulot auttoivat yritystä jatkamaan samalla kun lastenkotia pantiin käyntiin.

Lopussa arvostus seisoo

Arvostava Oy työllistää Siekkisen ja Kinnusen lisäksi kahdeksan henkilöä. Siekkinen kertoo tämänhetkisten työntekijöiden olevan sitoutuneita yrityksen toimintaan.

Yrittäjät panostavatkin tällä hetkellä työntekijöiden osaamisen parantamiseen ja kouluttamiseen.

”Rahan kiilto silmissä ei sovi meidän tekemiseen. Me haluamme tehdä töitä niin, että me pystymme seisomaan sen työn takana”, Kinnunen kertoo.

”Mutta sitten jos henkilökunta voi hyvin ja on tyytyväinen, niin se tuo meille rahaa koska vähentämällä sairaspoissaoloja ja muuta”, komppaa Siekkinen.

Kaksikon työtä arvostetaan paljon. Positiivista palautetta tulee yrityksen työntekijöiltä, lastenkodissa asuvilta lapsilta ja nuorilta sekä heidän perheiltään.

Yritys on myös palkittu työstään. Oulun Uusyrityskeskus palkitsi yrittäjät vuoden 2022 Oulun seudun Uusyritykseksi.

Yrittäjät arvostavat toisiaan, mistä Kinnunen kertoo esimerkin. ”Mielestäni paljon kertoo se, että molemmat pystyimme pitämään kuukauden kesäloman…”

”…ilman että tarvitsi soittaa toiselle töihin” Siekkinen täydentää. ”Ja nyt Heli kun olit puolitoista viikkoa lomalla. Soitinko kertaakaan?” Ei tarvinnut soittaa, sillä yrityksen pystyi jättämään turvallisin mielin luotettavan yrittäjäkumppanin harteille.

Markku Honka AA, VT Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy

Olli Siponen Asianajaja Botnialaw

Valituskierre mutkisti Arvostava Oy:n aloitusta, muistelevat Heli Kinnunen (vas.) ja Suvi Siekkinen.

Consti viimeistelee Välkkylän opiskelijoille suunnattua asuinrakennusta

Consti aloitti keväällä 50-vuotiaan, opiskelijoille suunnatun asuinrakennuksen viihtyvyys- ja peruskorjaushankkeen historiallisessa Välkkylässä. Kiinteistöt omistaa PSOAS eli Pohjois-Suomen Opiskelija-asuntosäätiö.

Ennen korjauspäätöksen tekemistä rakennukseen toteutettiin kattavat tutkimukset toiveena säilyttää vanha asuinrakennus. Korjaaminen aloitettiin tutkimusten osoitettua, että perusrakenteet olivat vielä hyväkuntoisia ja toimivia. Nyt alueen maamerkkinä tunnetun asuintalon remontti on edennyt jo lähelle valmistumista.

Haasteitta vanhan rakennuksen korjaaminen ei ole kuitenkaan edennyt – kuten odottaa saattoi.

Nykyaikaisen talotekniikan sovittaminen olemassa oleviin tekniikkavarauksiin siten, että asuintilojen käyttömukavuus paranee, ei ole aivan yksinkertaista. Olosuhteiltaan mukavat asunnot ovat nyt myös viihtyisiä ja kokoonsa nähden avaran tuntuisia.

Korjaustöiden alkaessa aikataulua viivästytti ennakoitua suurem-

mat haitta-ainelöydökset. Haitta-ainepurut haluttiin kuitenkin toteuttaa huolellisesti ja kattavasti, ja työvaiheiden jaksotuksella sekä tarkalla aikataulusuunnittelulla alun viivästyminen saatiin kurottua lähes kokonaan kiinni.

Valmista vuoden loppuun mennessä

Asuintalossa on nyt 56 yksiötä, 17 m² ja 56 kaksiota, 31 m². Asuntojen kaikki pintarakenteet on uusittu vastaamaan nykyajan laadukasta opiskelija-asumista, ja keittiöt ja pesuhuoneet on päivitetty kauttaaltaan. Asunnoissa on käynnissä vielä pieniä viimeistelytöitä sekä tekniikka- ja sähköasennuksia, joiden jälkeen päästään toteuttamaan käyttöönottotestejä ja loppusiivous.

Ensimmäisen kerroksen yleiset tilat rakentuvat loka- ja marraskuun aikana. Uuden ilmeen yhteisissä tiloissa saavat muun muassa irtainvarasto, oleskelutilat ja väestönsuoja. Ulkona parannuksia tehdään piha-alueille, pyöräkatoksiin ja pieniä korjaustöitä julkisivuun. ”Yhteistoiminnallinen projektinjohtourakka on mahdollistanut joustavat suunnitteluratkaisu- ja toteutusmuutokset hankkeen aikana. Suunnittelu- ja työmaakokouksissa sekä työmaakatselmuksissa on löydetty parempia ratkaisuja yhteistyössä kaikkien osapuolten kanssa, ja tilanteisiin on voitu reagoida nopeasti. Tällä tavalla on ollut mahdollista toteuttaa kustannustehokkaammin ja laadukkaampia asuntoja opiskelijoille”, kertoo kiinteistöpäällikkö Eerik Junnikkala PSOASilta.

toimitilakaluste.fi

JOHTAVAT TUOTTEET JA

RATKAISUT SISÄLOGISTIIKAN TARPEISIIN!

Suomen Toimitilakaluste on varastoratkaisuiden ja teollisuuden työpisteiden pitkän linjan asiantuntija. Olipa projektisi pieni tai suuri, asiantuntijamme ovat apunasi!

Varasto-, myymäläja arkistohyllyt, Varastoautomaatit

Treston kaapit ja säilytysratkaisut

020 778 0860

myynti@toimitilakaluste.fi

Suomen Toimitilakaluste Oy, Hiltusentie 27, 90620 Oulu

Materiaalinkäsittely tuotteet lavasiirtovaunuista trukkeihin

Ylioppilaantie 4:n hanke toteutetaan yhteistoiminnallisena projektinjohtourakkana, jonka osapuolina ovat PSOAS, A-Insinöörit Oy, Consti sekä suunnittelijat.

VUOKRATAAN

Esmo-yhtiöt osti PPY:n Y-tilin

· OMISTAJANVAIHDOS Kauppoja edelsi vuoden verran kestänyt neuvotteluprosessi, joka sujui luottamuksen hengessä.

· Mari Rytilahti, teksti

· Topi Hallikainen, kuva

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien (PPY) hallituksen puheenjohtaja Jussi Riikonen kertoo, että PPY:n tilitoimisto Y-tili siirtyi Esmo-yhtiöiden omistukseen toukokuussa 2023.

Y-tiliä on jo vuosien varrella lähestytty useampaan kertaan tilitoimiston ostamisen merkeissä. Ostotarjouksia siis tuli, mutta lopulta tarjouskilpailussa Esmo-yhtiöt oli kokonaisuutena paras ostajaehdokas.

”Toki hinnalla oli merkitystä, mutta me halusimme, että tilitoimisto säilyy jatkossakin pienenä yrityksenä. Toimitilat ja henkilöstö olisivat myös samat”, Riikonen taustoittaa.

Soita 050 549 5101

www.deastilat.fi

Aloite yrityskauppaan tuli PPY:n taholta. Esmo-yhtiöiden toimitusjohtaja Pasi Kinnunen kertoo, että he olivat jo vuosia aikaisemmin osoittaneet kiinnostuksen tilitoimiston ostoon, mikäli sellainen joskus tulisi ajankohtaiseksi. Kinnunen on toiminut aktiivisesti Yrittäjäjärjestössä, mikä helpotti kaupantekoa.

Salassapitosopimus

lisäsi avoimuutta

Kinnunen kuvaa prosessia luottamukselliseksi. Tämä mahdollisti avoimen keskustelun muun muassa yrityksen arvoista ja toimintatavoista. Neuvottelut sujuivat hyvin. Yrityksen haltuunotto on ollut myös helppoa.

”Teimme heti alussa salassapitosopimuksen, jonka johdosta uskalsimme keskustella avoimesti.

Meidät otettiin sydämellisesti vastaan ja ehdottamamme uudistukset hyväksyttiin”, Kinnunen kiittelee.

Riikonen on samoilla linjoilla Kinnusen kanssa. Hän koki myyntiprosessin olleen sujuva ja keskustelun avointa sekä luottamuksellista. Ongelmia ei myyntiprosessin missään vaiheessa tullut. Se on Riikosen mielestä hyvien henkilökemioiden ja ulkopuolisen asiantuntijan ansiota.

”Suosittelen käyttämään yritysmyynnissä ulkopuolisia asiantuntijoita, jotta prosessi sujuu. Asiantuntijat auttavat myös siinä, ettei verotuksessa tule yllätyksiä ja sopimuk-

KAIKKI TARVITTAVA

KATOLLESI SUORAAN

TEHTAALTA!

■ Lukkosaumapellit ja tiilikuvioprofiilit

■ Konesaumarivit

■ Sadevesijärjestelmät

■ Kattoturvatuotteet

■ Tikastuotteet

■ Listat ja piipunpellit

■ Tarvikkeet ja työkalut

Myynti ja tiedustelut:

Puh. 040 686 9893, 040 556 9063

Janla Oy Oulun Teräspalvelukeskus

Gneissikuja 10, 90620 OULU

set tehdään oikein”, Riikonen sanoo.

Omistajanvaihdos

vaatii aikaa

Riikonen on sitä mieltä, että omistajavaihdos vaatii aikaa. Ajatustyötä pitää alkaa tehdä jo ennen yrityskaupan alkua. Asiantuntijat auttavat tässäkin vaiheessa.

”Jos on kyseessä pienempi yritys, niin yrittäjän kannattaa valmistautua henkisesti. Hänen on hyvä miettiä, mitä aikoo tehdä eläkkeellä. Myyjän täytyy myös miettiä omaa eläketurvaansa. Yritystä pitää jaksaa kehittää ja pitää yllä myyntivaiheeseen asti, jotta yrityksen arvo säilyy”, Riikonen korostaa.

Pasi ja Hanna Kinnusen perheyritys on tehnyt aikaisemmin viisi yrityskauppaa. Yritys tarjoaa tilitoimistopalveluiden lisäksi kehittämispalveluita, yritysjärjestelyitä sekä avustaa yrityskaupoissa.

Yrityskaupan asiantuntija avuksi

Kinnusen mielestä omistajavaihdoksessa tärkeintä on toisen osapuolen kunnioittaminen ja luottamuksen rakentaminen. Kinnunen painottaa myös sitä, että yrityksen haltuunottoa täytyy suunnitella jo etukäteen.

”Jos yrittäjä harkitsee yrityksensä myyntiä, niin suosittelen keskustelemaan aluksi yrityskaupan asiantuntijan kanssa. Tärkeää on miettiä esimerkiksi sitä, mitä toimia kannattaa tehdä ennen myyntiprosessin aloittamista.”

Yrityskaupasta tulleet rahat PPY aikoo sijoittaa. Yhdistys on jo hankkinut Rukalta lomahuoneiston Rukalta, jota jäsenet saavat vuokrata edullisemmin. Lomahuoneistoa vuokrataan myös ulkopuolisille.

Esmo-yhtiöt on yksityinen taloushallinnon toimija Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen alueella. Yrityksellä on toimipisteet Oulussa, Haukiputaalla ja Raahessa. Asiakkaita on 1300, joista suurin osa on pk-yrityksiä. Esmolla on 42 työntekijää.

Jussi Riikonen kertoo, että yrityskaupasta tulleet rahat PPY aikoo sijoittaa. Yhdistys on jo hankkinut lomahuoneiston Rukalta, jota jäsenet saavat vuokrata edullisemmin.

katkaisee siltanauhan poikki!”

Kauko Ervasti, yrittäjä

Lauttarannan tutut kasvot

· YRITTÄJÄN ARKI Riutunkarin kahvilan isäntä Kauko Ervasti yrittäjänä 50 vuotta

· Maria Nikkilä, teksti ja kuva

Tarina sai alkunsa 70-luvun alussa, kun Ervastin veljekset Kauko ja Jouko kauppasivat Hailuodossa lauttaa odottaville turisteille postikortteja ja muita pieniä matkamuistoja. Kioskiksi toiminta muuttui vuonna 1972 vastatakseen kysyntään: turistit toivoivat pikkusuolaista, kun ”ei teidän korteistanne ole suuhun pantavaksi”.

”Olin opintojeni ohella loma-ajat töissä Liha ja Säilykkeen Oulun myyntikonttorilla, mistä ostin vispipuuroa ja karjalanpiirakoita, joita myimme sitten eteenpäin lauttarannassa matkamuistojen ohella.”

Kauppa kävi, mitä seurasi virallinen elinkeinoilmoitus, sekä yksityiseltä maanomistajalta vuokrattu alue Huikun meripenkereen juuresta. Siinä Huikun lauttasatamakahvila, myöhemmin Café Farestiina, toimi pari kesää ennen kuin asettui nykyiselle paikalleen lauttasataman kylkeen vuonna 1974.

Samana vuonna toimintaa laajennettiin myös lauttareitin toiseen päähän, Oulunsalon Riutunkariin, missä Ervastit olivat vuokralaisina silloisen Tie- ja vesirakennushallituksen omistamassa lautanodotuskahvilassa.

Nykyään Farestiinan toiminnasta vastaa Jouko ja Riutunkarin kahviota isännöi Kauko.

Sillan myötä tulee virkistyskeskus

Hailuotoon on jo pitemmän aikaa suunniteltu kiinteää siltayhteyttä korvaamaan lauttaliikennettä, ja hankkeen epävarmuus on luonut varjonsa myös Ervastien liiketoiminnan laajentumisen ylle.

Nyt, kun kiinteä yhteys viimein toteutuu, uskaltaa Kauko Ervasti jo hahmotella suunnittelemaansa tulevaa Merellistä virkistyskeskusta nykyisten tilojen ympärille: kahvilapalvelut tulevat siirtymään uuden rakennuksen puolelle, mutta kesällä 1992 käyttöön otettu, tämänhetkinen kahvilarakennus muutetaan näyttelyhuoneeksi, jossa pääsee tutustumaan Hailuodon liikennehistoriaan.

”Minun harmaja haaveeni on se, että tämän uuden yksikön avajaiset olisivat samaan aikaan kun liikenneministeri katkaisee siltanauhan poikki!”

Aivan kaksin veljekset eivät liiketoimintaa pyöritä, vaan tänäkin kesänä he työllistivät yhteensä kuusi kausityöntekijää. Kun Farestiinan on enemmän ruokapainotteinen, nimeää Kauko Ervasti kahvilansa menekkituotteiksi virvokkeet, jäätelöt, pikkusuolaiset sekä tietysti kahvin ja pullan. Varastotilaa ei kahvion yhteydessä liiammin ole, mikä tarkoittaa Ervastille päivittäisiä reissuja tukkuun kesäsesongin aikaan.

Eläkepäiviä ei vielä suunnitella

Vaikka veljekset eivät paljasjalkaisia luotolaisia olekaan, ovat he monelle tulleet tutuiksi vuosien varrella.

Kanta-asiakkaiksi voi kutsua noin neljännestä kaikesta asiakasvirrasta. Uskollisimmat saaren asukkaat

pistäytyvät ostamassa kupin kahvia, moikatakseen ja tukeakseen tuttujen yrittäjien liiketoimintaa.

Syyskuussa Ervastit saivat puvuntakkiensa pieleen yrittäjän timanttiristit kunnianosoituksena Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjiltä ja Suomen Yrittäjiltä puolen vuosisadan yrittäjätaipaleestaan.

Eläkepäiviä veljekset eivät kuitenkaan vielä suunnittele. Kauko toistaa veljensä Joukon sanat: ”Olemme tällaisia elämäntapaintiaaneja, jotka eivät malta pysyä poissa. Joskushan tulee se päivä, milloin emme ole enää tuolla tiskin takana, mutta toivottavasti se ei ole vielä pitkään aikaan.”

Jo neljättä vuosikymmentä nykyisellä paikallaan sijaitseva Riutunkarin kahvio on auki puolisen vuotta. Se palvelee asiakkaita toukokuulta lokakuun loppupuolelle.

Kauko Ervasti ei suunnittele vielä eläkkeelle jäämistä. Päinvastoin hän visioi kahvion laajentamista Hailuodon kiinteän yhteyden myötä.

Minun harmaja haaveeni on se, että uuden yksikön avajaiset olisivat samaan aikaan kun liikenneministeri

Palkkatuen uudistuksesta hyviä kokemuksia

yrittäjälle työvoimaa helpommin ja nopeammin

Heinäkuun alussa voimaan astuneen uudistuksen myötä työnantaja pystyy aiempaa paremmin ennakoimaan, millä ehdoin ja kuinka paljon tukea työllistämiseen voi saada. Lisäksi palkkatuen myöntäminen ja maksatus nopeutui.

Pohjoispohjalaisissa yrityksissä uudistuksesta on jo saatu hyviä kokemuksia. Talouspäällikkö Soili Pokka liminkalaisesta biokaasuja tuotantolaitevalmistaja Jahotec Oy:stä toteaa hakulomakkeen yksinkertaistuneen entisestään ja olevan helppo sekä nopea täyttää.

”Hakulomake ei vaadi erityisosaamista. Varauduimme hakemuksen käsittelyssä aikaisempaan 10 työpäivän käsittelyaikaan, mutta päätös tuesta tehtiinkin jo seuraavana päivänä.”

Pokan mielestä uudistus on merkittävä asia, sillä toisinaan yrityksissä lisätyövoiman tarve voi olla hyvinkin nopeatempoista.

”Kausityössä erityisesti kahden viikon byrokratiaviive on merkittävä. Suuremmassa mittakaavassa on myös julkiselle taloudelle etu, että työpaikan löytymisen jälkeen töihin pääsee hyvin nopeasti.”

Kynnys rekrytoida madaltui

Kotityöpalveluyrittäjä Maarit Halonen pyhäjärvisestä Arjen Avuxi Oy:stä kertoo niin ikään olevansa tyytyväinen palkkatuen hakuprosessiin.

”Meillä on nyt yksi palkkatuki haettu uudistuksen jälkeen, ja hakemus meni näppärästi työllisyyskoordinaattorin ohjeiden avulla.

Päätös tuli tosi nopeasti.”

Halonen kertoo, että palkkatuki on erityisen merkittävä työntekijän tulevaisuuden kannalta ja mahdollistava tekijä työnantajalle.

PALKKATUKI UUDISTUI

”Työntekijän oppiminen vaatii aikaa ja ohjaamista sekä usein hyvin konkreettista opettamista. Palkkatuki pienentää yrityksen riskiä ja tarvetta alkupääomalle työmarkkinoiden ulkopuolelta rekrytoimisessa ja on merkittävässä roolissa rekrytointipäätöstä tehtäessä.”

”Erittäin hyvä tukimuoto, joka pienentää kovasti kynnystä uskaltaa rekrytoida. Kaikkein parasta on, jos tuella palkattu jää taloon pitkäksi aikaa”, Halonen jatkaa. Halonen korostaa palkkatuen merkitystä myös työurien pidentämisen ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen keinona.

Tukiprosenttien

määrät nousivat

Palkkatukea voidaan myöntää työllistettäessä työtöntä henkilöä, jolla on puutteita ammatillisessa osaamisessa, alentunut työkyky tai joka on ollut pitkäaikaistyötön ja täyttänyt 60 vuotta.

Tuen yksinkertaistettu hakeminen ja nopeutettu maksatus helpottavat tuen käyttöä työnantajan näkökulmasta.

• TE-toimistot ja kuntakokeilut voivat myöntää työnantajalle palkkatukea työttömän palkkaukseen.

• Palkkatukea voi saada yleensä viideksi tai kymmeneksi kuukaudeksi.

• Uudistettu palkkatuki kohdentuu palkkakustannuksiin.

• 55 vuotta täyttäneiden työnhakijoiden asema parani.

• Lue lisää palkkatuen hakemisesta: tyomarkkinatori.fi/uutiset/palkkatuki-uudistui.

”Palkkatukea myönnetään nyt entistä selkeämmin alentuneesti työkykyisten tai muuten epäedullisessa asemassa olevien työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistämiseksi. Ammatillisen osaamisen puutteiden perusteella myönnettävän palkkatuen määrää yhdenmukaistettiin 50 prosenttiin palkkakustannuksista, ja alentuneesti työkykyisestä myönnettävän palkkatuen määrä on nyt 70 prosenttia palkkakustannuksista”, palvelujoh-

taja Tarja Jokimäki Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistosta toteaa.

Sama henkilö voi työllistyä palkkatuen avulla toiselle työnantajalle välittömästi edellisen enimmäiskestoisen palkkatukijakson jälkeen.

Heinäkuussa käyttöön tuli myös uusi 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki. Työnantajalle voidaan myöntää tukea ilman tarkoituksenmukaisuusharkintaa, jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät.

Soili Pokka pitää palkkatukea työnantajan kannalta mahdollistavana tekijänä.

Maarit Halonen on tyytyväinen uudistuneeseen palkkatuen hakuprosessiin.

”Uudistus on merkittävä asia, sillä toisinaan yrityksissä lisätyövoiman tarve voi olla hyvinkin nopeatempoista.”

Kalastusta sukupolvelta toiselle

Isän ja papan kanssa kalastuksen aloittaneen Jarkko Aunon mukana kalareissuilla kulkee nyt oma tytär.

–YRITTÄ JÄ–HARRASTAA

––– SARJA–

· Mari Rytilahti, teksti

· Ester van Dam, kuva

Isänsä ja pappansa kanssa kalastanut Jarkko Auno on siirtänyt harrastuksensa jo seuraavalle sukupolvelle. Hänen 1,5-vuotias tytär on ollut kalastusreissuilla mukana.

Jarkko Auno oli ensimmäistä kertaa yksin kalassa 8-vuotiaana. Silloin hän sai virverillä Kalajoen rannalta hauen. Nykyään Auno kertoo olevansa tutkimuskalastaja. Hän tutkii internetissä googlen avulla ilmakuvia ja syvyyskarttoja.

”Kalastus on minulle enemmänkin tutkimusmatkailua kuin ruoan hankintaa. Harrastuksen myötä olen perehtynyt biologiaan ja ympäristöön. Minusta on mielenkiintoista seurata, miten kalat liikkuvat.”

Auno on kalastanut kaikenlaisissa vesistöissä. Hän on käynyt aikaisemmin pidemmillä kalastusreissuilla Lapissa ja Jäämerellä.

Nykyisin Auno tekee ystäviensä kanssa päiväreissuja lähialueilla. Hän kehuu Pohjois-Pohjanmaata siitä, että täällä on monipuolisia kalastusalueita ja vesistöjä.

”Tykkään käydä mieluiten kalastamassa pienillä ja rehevillä vesistöalueilla. Niitä Oulun seudulta löytyy.”

Vastuullista kalastusta

Aunon kalastusharrastuksen taustalla on vastuullisuusajatus.

”Me vapautamme aina isoimmat kalat takaisin veteen, koska ne ovat vesistön hoitajia ja puhdistavat vesistöjä. En myöskään koskaan pakasta kalaa, vaan syön sen tuoreena. Näin saalismäärä pysyy kohtuudessa.”

Auno keskittyy suurhauen heittokalastukseen. Hänen käyttämänsä vene ja uistimet on suunniteltu suuren kalan pyytämiseen. Kalastusvälineet ovat kestävät ja laadukkaat. Viime kesänä Auno hankki liveluotaimen, jonka avulla pystyy seuraamaan kalojen liikkeitä.

”Osallistuimme tänä vuonna kavereiden kanssa hauenkalastuskilpailu HK-Open kevät 2023 rennosti-sarjaan. Kisaan osallistui yli 1 190 venettä ympäri Suomen. Me voitimme koko sarjan.”

Auno kertoo, että Pohjois-Suomessa hauen ajatellaan usein olevan roskakala. Keski-Euroopassa ja Etelä-Suomessa haukea taas arvostetaan sekä urheilu- että ruokakalana. Tämä ajattelu on rantautumassa myös Pohjois-Suomeen.

Auno kalastaa kaikilla aktiivikalastusvälineillä eli heittokalastaen ja perholla. Talvella hän kalastaa Ismete-tekniikalla, joka on täkykalas-

tusta. Se tapahtuu jään päällä ja siinä käytetään lyhyttä vapaa ja kelaa.

”Kesällä kalastus on aktiivista, koska me vaihdamme koko ajan paikkaa ja heittelemme viehettä veteen.”

Kalalla työt unohtuvat

Aunon mieleen on jäänyt erityisesti kaksi kalastusreissua.

”Kerran olin kalastuskajakilla jokialueella aamusta iltaan saakka ja näin 2D-luotaimessa suuria kaloja. En saanut silloin mitään, joten menin uudestaan samaan paikkaan talvella. Talvella kala lähti vetämään lujasti siimaa ja sain 11 kilon haun. Toinen kerta oli tänä syksynä, kun kaverini otti yhteyttä ja sanoi haluavansa kalastaa perholla suuren hauen. Kalastimme pitkän ja vaikeankin päivän, mutta lopulta löysimme luotaimella ison hauen. Kaverini sai sen nappaamaan perhoon ja väsytteli veneeseen yli 13-kiloisen hauen.”

Auno suosittelee kalastusta lämpimästi kaikille, koska se on oiva tapa unohtaa työasiat.

”On kiva istua veneessä vapa kädessä ja siima vedessä. Me lähdemme kavereiden kanssa yleensä aamulla ja olemme koko päivä vesillä.”

Jarkko Auno on Oulunseudun Fysioterapia Oy:n ja Theramatic Oy:n toimitusjohtajan sijainen sekä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien kasvuverkoston johtoryhmän jäsen.

Jarkko Auno sanoo, että fileroitu ja voissa paistettu hauki on parasta herkkua. Hän syö aina tuoretta kalaa.

Jarkko Aunon pakissa on vieheitä moneen lähtöön.

Me vapautamme aina isoimmat kalat takaisin veteen, koska ne ovat vesistön hoitajia ja puhdistavat vesistöjä.”

Jarkko Auno

Erikoishammasteknikko

PETRI HEIKKINEN

PARHAAT PALVELUT

METSÄPESÄLÄ OY

• Proteesit

• Pohjaukset Korjaukset

• • Hammassuojat

• Veteraanien KELA-korvaus • Myös rahoituksella!

Rautatienkatu 10, 90100 Oulu - p. 0400 272 560 - www.veliheikkinen.fi

040 745 1908/Timo • 040 827 1268/Jouni metsapesala.fi

CNC-KONEISTUSPALVELUT

• Haastavien jyrsittävien ja sorvattavien

AMMATTITYÖKALUT AMMATTILAISELTA AMMATTITYÖKALUT AMMATTILAISELTA

www.tyokalutori.fi

LASTUAVAT TYÖKALUT VARASTOSTA!

•KIERTEYTYKSEEN

•SORVAUKSEEN

•PORAUKSEEN

•JYRSINTÄÄN

Gneissitie 20, 90620 Oulu. P. 010 3270600 @: tyokalutori@tyokalutori.fi

YLI

60 VUOTTA PALVELUA SURUN KOHDATESSA

AMMATTITAIDOLLA Toritie 1, 93100 Pudasjärvi Puh. (08) 821 122, 0400 330 058

KAIKENLAISET

PUDASJÄRVEN HAUTAUSTOIMISTO JA KUKKA KY, PIHLAJA -välitykset kaikkiin maihin.

• Suursäkeissä myös kaikki lajit. Puh. 0400 960 829/Mika toimisto@kettumaki.fi www.kettumakioy.fi

tuotteiden valmistus • Palvelemme alihankintakoneistajana yrityksiä ja yksityishenkilöitä Executive

• Seulotut kivet, sepelit, hiekat ym.

oman

www.mai.fi/koulutus

Makotec Oy Takatie 9, 90440 Kempele • P. 040 839 5921

Käynnistämistukea omistajanvaihdokseen

· TUKEA YRITTÄJILLE Leader-rahoitus auttaa palkkaamaan asiantuntijoita yrityksen arvioinnin tekemiseen

· Anna Raudaskoski, teksti

Suomessa toimii 52 Leader-ryhmää, joista viisi toimii Pohjois-Pohjanmaan alueella. Leader-ryhmät myöntävät rahoitusta yrityksille ja yhteisöille niiden hankkeita varten.

”Meillä on karkeasti jaoteltuna kolmenlaista erityyppistä tukea yrittäjille: investointituet, käynnistämistuet ja kehittämistuet. Käynnistämistukeen kuuluu omistajanvaihdostuki, jota yrityksen ostoa harkitseva voi hakea asiantuntijapalveluihin”, kertoo Leader-ryhmä Nouseva Rannikkoseutu ry:n toiminnanjohtaja Riikka Hautala

Nouseva Rannikkoseutu ry toimii seitsemän kunnan alueella ja siihen kuuluvat muun muassa Pyhäjoki, Raahe, Liminka ja Hailuoto.

Käynnistämistukea asiantuntijapalveluita varten voi hakea henkilö, joka harkitsee yrityksen ostamista harvaan asutulta tai ydinmaaseudulta.

”Ostaessaan yrityksen uuden omistajan tulee olla sitoutunut yrityksen toiminnan jatkamiseen harvaan asutulla tai ydinmaaseudulla”, Hautala painottaa. Käynnistämistuen saamisen ehtona ei kuitenkaan ole yrityksen ostaminen.

”Mikäli yritysrahoituksella kustannetuissa asiantuntija-arvioissa

käy ilmi, että yrityksen toiminta ei ole kannattavaa, yritystä ei tarvitse ostaa.”

Käynnistämistuki asiantuntijapalveluita varten on suuruudeltaan joko 2500 tai 5000 euroa.

Asiantuntijapalvelut nettiyhteydellä

Valtakunnan tasolla on poliittinen linjaus, että käynnistämistukea halutaan jakaa harvaan asutun alueen yrityksen oston harkitsemista varten.

”Kun puhutaan maaseuturahoituksesta, halutaan painottaa alueita joilla yrityksen toimintaedellytykset ovat heikommat kuin kaupunkialueilla. Taustaoletuksena on se, että kaupunkia lähellä olevat yritykset ovat elinvoimaisempia kuin ydinmaaseudulla toimivat yritykset”, Riikka Hautala toteaa.

Nykyaikana monenlaisia palveluita tarjoavat yritykset voivat menestyä syrjäisemmilläkin alueilla.

”Mikäli nettiyhteydet toimivat, yritys pystyy toimimaan monipuolisesti harvaan asutullakin alueella. Jos yritys sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella, sekin on plussaa”, tietää Hautala.

Hautalan mukaan nykypäivänä

ei voi rajata sitä, mitkä yritykset varsinaisesti voivat menestyä harvaan asutulla maaseudulla ja mitkä eivät.

”Esimerkiksi vähittäiskauppa voi perustua verkkomyyntiin eikä sen menestys välttämättä ole kiinni sijainnista. Asiantuntijaosaamista pystyy myymään mistä vaan. Osaamisen palveluita voi myydä verkon kautta, mikäli ei voi käydä asiakkaiden luona.”

Ilman Y-tunnusta

Yrityksen käynnistämistukea eli omistajanvaihdostukea voivat hakea yritykset ja myös henkilöt, joilla ei ole vielä Y-tunnusta. ”Asiantuntijapalveluihin käytettävän tuen saamisen ehtona ei ole se, että olisi jo valmiiksi yrittäjä”, Hautala korostaa.

Tällä haavaa Hautalan luotsaamaan Leader-ryhmään ei ole tullut tukihakemuksia omistajanvaihdoksiin liittyen.

”Kannustan kaikkia, joilla olisi mielessä yrityksen osto harvaanasutulta tai ydinmaaseutualueelta hakemaan Leader-rahoitusta oman alueensa Leader-yhdistykseltä. Oman rahan käyttäminen asiantuntijapalveluihin saattaa mietityttää yrityksen ostovaiheessa. Käynnistämistuen avulla siltä välttyy.”

VUOKRATAAN

Kempeleessä toimitiloja p. 045 867 8076 heikki.paakkari@terrapatris.fi www.toimitilat.fi/toimitila/10430077

Tervetuloa

SAAGA TRAVELIN

matkapalveluiden maailmaan!

Suunnitteletko seuraavaa yritystapahtumaa tai tyhy-päivää? Älä huolehdi, me hoidamme kaiken puolestasi – bussimatkat, tilausajot ja matkanjärjestelyt koko pakettina, juuri teidän tarpeisiinne räätälöitynä. Tee tapahtumastasi ikimuistoinen ja vaivaton yhteistyössä Saaga Travelin kanssa!

Yrityksen ostoa harkitseva voi hakea omistajanvaihdostukea asiantuntijapalveluihin.

Viisi Leader-ryhmää

Pohjois-Pohjanmaalla toimii viisi Leader-ryhmää: Koillismaan Leader ry, Oulun seudun Leader, Nouseva Rannikkoseutu ry, Keskipiste-Leader ry ja Rieska Leader.

Leader- toiminnan tarkoituksena on valjastaa asukkaiden oma asiantuntemus ja osaaminen oman alueensa kehittämistyöhön.

Leader-ryhmistä voi hakea tukea yrityksen investointeihin, käynnistämiseen ja kehittämiseen. Käynnistämistukia ovat:

• yrityskokeilu

• osa-aikaisen yrityksen käynnistämistuki

• päätoimisen yrityksen käynnistämistuki

• tuki omistajanvaihdokseen

• maatalouden kokeilutuki

saagatravel.fi/matkakauppa

Tiedustelut p. 08 655 5100 | myynti@saagatravel.fi

Yrittäjä, vahvista vahvuuksia ja ota mahdollisuuksia käyttöösi!

JÄSENNUMEROLLA ASIANTUNTIJAN PAKEILLE!

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien asiantuntija- ja neuvontapalvelut ovat jäsenille käytettävissä ma-pe toimistoaikana. Jäsenalennus on -10 % toimeksiannosta, puhelinneuvonta on maksutonta.

Haluatko kysymyksesi julkaistavaksi Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjälehden kysymys-vastauspalstalla? Lähetä kysymyksesi kirsi.anttila@yrittajat.fi.

JÄSENYRITTÄJÄN maksuttomat puhelinneuvontapalvelut

Yhteystiedot löytyvät sivuiltamme



www.ppy.fi

ARVONMÄÄRITYS

HYVINVOINTIVALMENNUS

JULKISET HANKINNAT

KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSOIKEUS

KONKURSSIT JA

YRITYSSANEERAUKSET

KANSAINVÄLISEN

KAUPAN NEUVONTA

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN

MAINONNAN JA VERKKOKAUPAN SUUNNITTELU

MAKSUVAIKEUDET JA

MAKSUJÄRJESTELYT

MYYNTI JA MARKKINOINTI

OMISTAJANVAIHDOKSET

PALKANMAKSUN NEUVONTA

2023 Kumppanit

PATENTTIASIA

PERHE- JA PARIPSYKOTERAPIA, PÄIHDETYÖ

RIKOS-, RIITA- JA

VAHINGONKORVAUSASIAT

SOPIMUKSET

TALOUSHALLINTOPALVELUJEN YLEISNEUVONTA

TILINTARKASTUS

TYÖNOHJAUS

TYÖOIKEUS

TYÖTERVEYSHUOLTO

VAKUUTUSOIKEUS

VERO-OIKEUS

YRITYSJÄRJESTELYT JA YRITYSKAUPAT

YRITYSKUMMIT

YRITYSSANEERAUKSET

YRITYSTOIMINTAAN LIITTYVÄ

PERHE- JA PERINTÖOIKEUS

PohjoisPohjanmaan Yrittäjien jäsenenä:

Sinulla on mahdollisuus alentaa merkittävästi kuluja hyödyntämällä valtakunnallisia ja alueellisia jäsenetuja.

Alueelliset kumppanuudet näkyvät myös yhteistyönä erilaisissa tilaisuuksissa, tapahtumissa ja koulutuksissa.

JÄSENEDUT

ALUEELLISET:

Jäsenedut www.ppy.fi

>Palvelut >Jäsenedut

Koulutukset ja tilaisuudet www.ppy.fi

>Palvelut >Koulutukset ja tilaisuudet

VALTAKUNNALLISET:

yrittajat.fi/jasenedut-2023

OMISTAJANVAIHDOSOPASTUS

VARAA AIKA: paula.pihlajamaa@yrittajat.fi

HANKINTANEUVOJA

VARAA AIKA: juha.vayrynen@yrittajat.fi

SUOMEN

ppy.fi

#YrittäjäjyysOnPoP

Tutustu ja hyödynnä etusi!

ESITTELYT:

TIISTAI 3.10.

klo 10.00-16.00

• OULU RUSKO Puuilo

• OULU VASARAPERÄ Puuilo

• KEMPELE VARMAKOTI Voimatie 1

ESITTELYT

VALMISTUNEISSA

KOHTEISSA:

TIISTAI 3.10.

klo 17.00-18.00

• JÄÄLI Seponkuja 5

• OULU Angervotie 3 D 5

• KEMPELE Mikkosentie 3 A 8

klo 18.30-19.30

• HAUKIPUDAS Halosenniementie 88

• OULUNSALO Lillukkakuja 4

• OULU Taskisenperäntie 22