Hyviä lakeja ja yritystoiminnan ymmärtämistä

Eduskuntavaalit lähestyvät ja uudet päättäjät aloittavat keväällä seuraavan eduskuntavaalikauden. Viime vaalikautta ovat värittäneet valtavat globaalit muutokset koronasta sotaan. Tänä aikana on jouduttu ketterästi ja joustavasti viemään erilaisia lakiuudistuksia läpi. Nopeus sinällään on aina piirre, josta yrittäjät innostuvat. Paitsi, jos se johtaa hosumiseen ja laadun heikkenemiseen. Demokraattiseen päätöksentekoon kuuluu aina huolellinen valmistelu ja se sisältää vaatimuksen, että päättäjät ymmärtävät mitä vaikutuksia säädettävällä lailla on. Koronan aiheuttamasta nopeita päätöksiä vaatineesta ajasta on päästy nyt normaaliin, mutta onko lainvalmistelu palannut hosumisesta huolellisuuteen?

Yhtenä esimerkkinä YEL lainsäädännön valmistelu ilman laajaa osallistamista ja lausuntokierrosta. Huono valmistelutapa aiheutti yrittäjille valtavan määrän huolta ja murhetta ja ennen kaik- kea liikkeellä oli valtavasti väärää tietoa lain täsmällisestä sisällöstä. Nämä väärät tiedot elävät edelleen omaa elämäänsä somessa vaikeuttaen yrittäjien mahdollisuutta ymmärtää, mikä nyt muuttui.

Meidän on pidettävä huolta, että lainsäädäntöprosessi on tehokas ja laadukas Suomessa. Puutteellinen tai epäselvä laki johtaa yleensä myös täytäntöönpanon ongelmiin. Erityisesti osallistamisesta tulee huolehtia.

Monella lainvalmisteluprosessilla on merkittäviä vaikutuksia yrityksiin. Uudet säädökset muuttavat yritysten toimintaympäristöä ja vaikuttavat siten liiketoimintaan. Lisääkö laki byrokratiaa, vaikeuttaako yrittämistä, asettaako se eri yritykset erilaiseen asemaan, ovat asioita, joita hyvä laki ei sisällä.

On ehdottoman tärkeää, että lainsäätäjä selvittää lakiehdotusten yritysvaikutukset. Yrittäjäris- kin ottamiseen kannustava lainsäädäntö pitäisi olla lähtökohta, näin työllistäviä yrityksiäkin syntyisi ehkä enemmän.

Yrittäjäjärjestönä olemme vaatineet jo pitkään, että kuntapolitiikassa selvitetään päätösten yritysvaikutukset huolellisesti. Prosessi vaatii avoimuutta ja yritystoiminnan ymmärtämistä. Kuitenkin harvassa on meillä kunnat ja julkiset tahot, jossa yritysvaikutusten arviointi olisi systemaattista ja säännöllistä, vaikka tähän on otettu kantaa myös meidän maakuntaohjelmassa.

Huonoja esimerkkejä yritysten näkemysten huomioimatta jättämisestä löytyy ihan viime päiviltä. Pohteen aluevaltuusto teki periaatepäätöksen Tervia Logistiikan perustamisesta. Periaatepäätöstä ei haluttu täsmentää siten, että yhtiö ei tule tuottamaan kuljetuspalveluita. Mitä haittaa tästä periaatepäätöksen tarkennuksesta olisi ollut, jos se kerran on totta?

Nyt on periaatepäätöksen mukaan mahdollista, että tuleva yhtiö voisi vapaasti lähteä valtuuston puolesta hoitamaan kuljetuksia. Kuljetusala ”kiittää” tästä periaatepäätöksestä.

Kiertokaari taas haluaa nopeasti uutta liikevaihtoa ja pakkaus ja biojätteen keräyksen itselleen hoidettavaksi. Meneillään oleva kilpailutus tehdään useista pyynnöistä huolimatta liian nopeasti. Valitettavasti kaupungiltakaan ei aitoa kiinnostusta ollut hakea parasta ratkaisua myös kuntalaisten näkökulmasta.

Yritysvaikutusarviointia, aitoa vuoropuhelua, aktiivista vuorovaikutusta, rohkeutta täsmentää päätöksiä ja palveluhenkisyyttä. Näistä aineksista on hyvät päätökset tulevaisuudessa tehty, ei se yritysmyönteisyys tuon kummempi asia ole.