Ravintolakortteliin halutaan töihin

· TYÖVOIMAPULA Yritysten tulisi siirtyä syyttelystä pohtimaan, miksi ravintola-ala ei houkuttele työntekijöitä, Anne Mikkola sanoo.

· Anna-Tuulia Hautala, teksti

· Ester van Dam, kuva

Ravintola-alalla puhutaan jatkuvasti työvoimapulasta. Aivan joka paikassa tilanne ei näy, sillä Rauhalasta, Tubasta ja Voimala 1889:stä koostuva oululainen Ravintolakortteli saa koko ajan uusia työhakemuksia.

”Hakemuksia ei tarvitse kaivella”, toimitusjohtaja Anne Mikkola naurahtaa.

Pääsääntöisesti hakemukset tulevat alanvaihtajilta. Osa taas hakee osa-aikaista työtä opintojen oheen.

Mikkola on huomannut, että kouluttautuneita työnhakijoita on aiempaa vähemmän. Harjoittelijoitakin tulee vähemmän, joten todennäköisesti alalle opiskelevia on vähemmän.

”Onneksi uusia alalle haluavia silti riittää. Työtä voi opetella tekemällä. Asenne ja persoona ratkaisevat.”

Mikkola rekrytoi itsekin uutta väkeä. Työntekijät taas suosittelevat työpaikkaansa kavereilleen. Myös henkilöstövuokrausfirmojen kautta tulee lisäkäsiä ruuhkaavuksi.

Arvomaailma houkuttelee nuoria

Varsinkin Tuban kierrätyshenkinen arvomaailma houkuttelee nuoria työnhakijoita. Kalusteet ja astiat ovat käytettyjä, raaka-aineet haetaan läheltä ja ruokahävikkiä vältellään.

”Ekologisuus on meille arkipäivää. Mietimme aktiivisesti, mitä vielä voi muuttaa”, Mikkola kertoo.

Myös kolmen ravintolan keskinäinen erilaisuus houkuttelee väkeä.

”Yhdellä viikolla töitä saattaa olla kuluttajien, yksityisjuhlien tai tapahtumien parissa.”

Mikkola pyrkii myös täyttämään työntekijöidensä toiveet vapaista. Hän ymmärtää työn stressaavuuden ilta- ja viikonloppuvuoroineen.

”Ajattelen, että kun minä joustan, työntekijätkin joustavat tarvittaessa.”

Hankala korona-aikakin toimi lopulta Ravintolakorttelin eduksi. Työhakemuksia alkoi saapua muiden ravintoloiden työn- tekijöiltä, kun he huomasivat, että Mikkola ei lomauttanut kaikkia.

”Työpaikkamme koettiin turvalliseksi.

Yritys voi lisätä houkuttelevuutta

Mikkolan mielestä ainaisen työvoimapulasta valittamisen sijaan yritysten pitäisi siirtyä miettimään sitä, miksi työnhakijat eivät pidä ravintola-alaa houkuttelevana.

”Pitäisi miettiä, mitä nuoret työntekijät haluavat. He arvostavat esimerkiksi vapaaaikaa enemmän kuin 10 vuotta sitten. Haluaisin tietää myös, mikseivät työttömät hakeudu alalle.”

Mikkola toivoisi alalle lyhyitä täsmäkoulutuksia juuri ennen sesonkeja. Ne pitäisi järjestää niin, että opiskelijat ja sivutyötä etsivät voisivat osallistua. Kunnon koulutusta ei pitäisi hylätä, mutta alalle olisi helpompi tulla, kun perusasiat olisivat hallussa.

Muita yrittäjiä Mikkola kehottaa kuvaamaan avoimesti yrityksensä arvomaailmaa, sillä se voi houkutella työntekijöitä. Omassa työporukassa voisi miettiä, millä työpaikan kiinnostavuutta saisi nostettua. Myöskään nuorten ja työttömien syyttely siitä ja tästä ei johda mihinkään.

”Ennemmin pitäisi miettiä, miksi työntekijöitä ei tule ja mitä asialle voisi tehdä.”

Tietysti myös palkkauksella on väliä. Mikkolan mukaan työehtosopimuksen vähimmäispalkat eivät ole hääppöiset. Hän kuitenkin lisää, että lisätuloja hakevat opiskelijat pitävät alaa mukavana tapana tienata. Ravintolakorttelin vakituisilla työntekijöillä taas on TES:n ylittävät sopimuspalkat.

Tuba oli koko ajan auki, tietysti koronarajoitukset huomioiden, vähintään take awayta myyden.”

Mikkola muistuttaa, että jotta palkkoja saisi nostettua, tulisi asiakkaiden olla valmiita hintojen nousuun.

”Alan yritykset tekevät yleensä pientä katetta.”

Tahkola

Yrittäjä, kunnanvaltuutettu

Yrittäjä on yhteiskunnan selkäranka ja arvostus sitä kohtaan tulisi näkyä päätöksenteossa 8 vuoden yrittäjäkokemuksen myötä ymmärrän hyvin haasteet, joita yrittäjä arjessaan kohtaa

Olen valmis hyödyntämään osaamiseni, verkostoni ja näkemykseni, jotta Suomi olisi tulevaisuudessa entistäkin parempi paikka yrittää ja tehdä työtä