Yrittäjälehti_2_2020 by Kaleva Oy

Kauttamme rekrytoinnit ja henkilöstövuokraukset koko Pohjois-Suomen alueelle Kempeleentie 5, Oulu puh. 050 444 4463

2/20

KUMPPANISI KRIISITILANTEESSA Palvelemme yrityksiä kaikissa häiriötilanteeseen liittyvissä kysymyksissä. Asiantuntijamme auttavat maksuttomasti mm. rahoitus- ja tukihakemuksien laadinnassa. Ota yhteyttä, kun tarvitset apua tai neuvoa: www.businessoulu.com/ tietoayrityksille

Muistathan myös sähköiset palvelumme

LÄHETÄ MEILLE

tiedote tai uutisaihe media@businessoulu.com

Tarjoamme käyttöösi mm. toimitila- ja tonttipörssin, kattavan yrittäjän tietopaketin sekä ajantasaista tietoa esimerkiksi rahoitusmahdollisuuksista.

LIIKETOIMINTAMALLI

VIENNIN EDISTÄMINEN

Käymme yhdessä läpi liiketoimintasi tärkeimmät osa-alueet, kuten ansaintalogiikan, kohdemarkkinat, jakelukanavat, kustannusrakenteen ja rahoitustarpeet. Liiketoimintamalli auttaa sinua hahmottamaan mahdolliset ongelmakohdat ja kertomaan suunnitelmistasi uskottavasti. Katso myös sähköinen Yritystulkkipalvelumme.

Toimimme aktiivisesti kansainvälisessä yrityskentässä, jotta alueemme yritykset verkottuvat eri puolille maailmaa. Teemme vienninedistämismatkoja, tapaamme potentiaalisia yhteistyökumppaneita ja rahoittajia sekä avustamme myyntineuvottelujen järjestämisessä.

YRITYKSEN PERUSTAMINEN

Opastamme sekä myyjiä että ostajia sukupolvenvaihdoksissa ja yrityskaupoissa. Käytössämme on laaja verkosto alan asiantuntijoita, joiden kanssa toteutamme omistajanvaihdokset sujuvasti. Katso myös sähköinen palvelumme BusinessPlaza.

Saat meiltä käytännönläheisiä neuvoja yrityksesi perustamiseen liittyvissä asioissa, kuten perustamisasiakirjojen laadinnassa, talouslaskelmissa, rekisteröinneissä ja vakuutusasioissa. Katso myös sähköinen Yritystulkki-palvelumme.

YRITYSRAHOITUS Kartoitamme yhdessä yrityksesi käynnistämiseen, kehittämiseen ja kasvuun liittyvät rahoitustarpeet ja -vaihtoehdot. Autamme suunnitelmien ja laskelmien laadinnassa sekä julkisen ja yksityisen yritysrahoituksen hakemisessa.

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA Autamme digitaalisen liiketoiminnan ja kaupallisen osaamisen kehittämisessä. Aiheina ovat mm. brändin rakentaminen, näkyvyys, kaupallisten kanavien kehittäminen sekä digitaalisten työkalujen hyödyntäminen. Järjestämme infotilaisuuksia, valmennuksia ja neuvontaa mm. digitaaliseen kaupankäyntiin ja markkinointiin liittyen.

businessoulu.com

OMISTAJANVAIHDOKSET

SIJOITTUMISPALVELUT Selvitämme alueen liiketoimintamahdollisuudet ja autamme verkostoitumaan, kun olet tuomassa tai perustamassa yritystä Ouluun. Autamme löytämään sopivat toimitilat tai tontin sekä osaavaa työvoimaa.

LIIKETOIMINNAN VALMENNUKSET Toteutamme yhteistyökumppaneidemme kanssa käytännönläheisiä liiketoimintaosaamiseen liittyviä koulutus- ja valmennusohjelmia. Aiheina ovat mm. myyntivalmiudet ja markkinointi, vienti, yritysrahoitus, yritys- ja sopimusjuridiikka sekä työhyvinvointi.

CHAT

INNOVAATIO- JA VERKOSTOITUMISPALVELUT Tarjoamme menetelmiä ideointiin, yhteiskehittämiseen sekä testaamiseen ja kokeiluihin aidoissa ympäristöissä. Mahdollistamme uusien ideoiden ja ratkaisujen etsimisen yrityksen ulkopuolelta osallistamalla eri sidosryhmät. Järjestämme myös fasilitoituja työpajoja.

REKRYTOINNIT Olemme työnantajan tukena rekrytoinnissa. Autamme yritystäsi löytämään sopivan työntekijän ja selvitämme rekrytoinnin taloudellisten tukien mahdollisuudet.

REKRYTOINNIN TALOUDELLISET TUET Työttömän työnhakijan työllistämiseen on mahdollista saada palkkatukea, kuntalisää tai työllistämisbonusta. Työllisyyspalveluissa selvitetään sopivimmat tukimuodot sekä tukien määrä ja kesto.

REKRYTOINTITAPAHTUMAT Järjestämme vuosittain useita rekrytointitapahtumia. Tilaisuuksia voidaan järjestää myös räätälöidysti yrityksesi tarpeisiin.

KONGRESSIT JA TAPAHTUMAT Tarjoamme asiantuntemusta kokousten, kongressien ja muiden tapahtumien järjestämisessä. Verkotamme järjestäjän paikallisiin palveluihin ja autamme tarvittaessa toteutuksen suunnittelussa, hakuprosessissa sekä markkinointimateriaalin laatimisessa.

businessoulu.com | businessasema.com | yrityspalvelutoulu.fi

MAANANTAINA 6. HUHTIKUUTA 2020

Pääkirjoitus

Yrittäjät eivät elä sympatiasta vaan tarvitsevat asiakkaita Me ihmiset aloimme käyttäytyä erikoisella tavalla koronan saavuttua Suomeen. Valmiuslain mukanaan tuomien rajoitusten tarkoituksena on varmistaa, että ihmiset eivät hakeudu isoissa ryhmissä kontakteihin toistensa kanssa. Tällä estetään viruksen leviäminen holtittomasti ja terveydenhoitojärjestelmä pystyy hoitamaan kaikki hoitoa tarvitsevat epidemiahuipunkin aikana. Rajoitusten myötä kauppakeskukset ja erikoisliikkeet tyhjenivät asiakkaista, erilaiset palveluntarjoajat kuten kampaajat, kosmetologit ja hierojat huomasivat tilauskirjojen tyhjentyneen. Tapahtumajärjestäjät jäivät ilman tapahtumia. Takseissa ei ole asiakkaita. Ravintoista voi vain noutaa ruokaa. Näiden yrittäjien silmin ihmiset ovat noudattaneet eristäytymisohjeita totaalisen hyvin. Sen

sijaan ruokakauppojen parkkipaikoilla voi olla kymmenittäin autoja ja kaupoissa sisällä saman verran ihmisiä. Hamstraustakin on havaittu. Kaupassa ei siis käydä vain tarpeeseen vaan vielä erikseen hamstrausmielessä ja ”kaiken varalta”. Yrittäjien ahdinkoa ymmärretään hyvin. Sympatiat ovat nyt pienen yrittäjän puolella. Sympatia ei kuitenkaan tuo euroakaan liikevaihtoa yrittäjälle. Sen sijaan asiakkuus sitä tuo. Vaikka valtio on luvannut tukea yrittäjät tästä kriisistä yli ja tukea on tulossakin, niin en usko, että nyt tiedossa oleva tuki riittää. Asiakkaita kaivataan nyt paikallisiin liikkeisiin. Yrittäjät ottavat nyt huomattavaa digiloikkaa ja perustavat kiivaasti verkkokauppoja ja verkkopalveluita palvellakseen asiakkaita. Yrittäjät innovoivat uusia palveluita ja tuot-

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät! Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä.

Tutkimuksen suoritti Innolink Research Oy

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Ry Päätoimittaja: Marjo Kolehmainen Kustantaja: Kaleva365 Oy Paino ja taitto: Kaleva365 Oy Myynti: P. (08) 5377 180, mediamyynti@kaleva.fi

teita löytääkseen asiakkaansa uudelleen. Pieniin putiikkeihinkin saa sovittua vaikka yksityisen palveluajan tai tavaroita kuljetetaan kotiovelle asti. Mutta loppujen lopuksi, kaikki on kiinni siitä löytävätkö asiakkaat nyt ja vielä tulevaisuudessakin alueemme yrittäjät. Vaara on, että meille tulee merkittävä muutos eri kaupunkiemme palvelutarjontaan. Nyt, jos koskaan kuitenkin kannattaa ”hamstrata”. Lähinnä kaikkea sitä, mitä voi paikalliselta ostaa. Etukäteen kannattaa nyt ostaa tulevat syntymäpäivä-, valmistujais- ja joululahjatkin valmiiksi. Omaan hyvinvointiin kannattaa myös panostaa. Siinäkin auttavat monella tapaa paikalliset yritykset. Yrittäminen ilman asiakkaita ei ole yrittämistä, se on hulluutta. Tämä kriisi ei jatku ikuisuuksia ja vielä tulee se päivä, kun tavalli-

nen elämä halauksineen ja kättelyineen tulee takaisin. Sitä odotellessa voimme kaikki olla edelleen asiakkaita ja kuitenkin vastuullisia rajoituksia ja eristäytymistä noudattavia kansalaisia.

Marjo Kolehmainen toimitusjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Hallituksen jäseneltä

Hädässä ystävä tunnetaan Tuskin kukaan osasi kuvitellakaan mitään koronaepidemian kaltaista kokonaistilannetta aiemmin. Se tuli päälle nopeasti ja tosi voimakkaasti. Viimeiset pari viikkoa on mennyt erilaisissa nettipalavereissa. Huolestuneet yrittäjät ovat lähestyneet soittamalla, sähköpostilla ja eri somekanavia pitkin aamusta iltamyöhään. Huoli on suuri. Osalla lähti yhdessä päivässä 3 kuukauden liikevaihto. Vain kulut jäivät. Suomen Yrittäjät on ollut kiitettävästi neuvottelemassa eri osapuolien kanssa tilanteesta. Yrittäjien huolia on kuunneltu ja erilaisia toimenpiteitä on luvassa. Koronan ympärillä työskentelee käytännössä järjestön noin 200 toimihenkilöä keskustoimistolla ja alueilla. Lisäksi luottamushenkilöt ovat mukana mahdollisuuksien mukaan omien yritystoimiensa ohella. Apua on nyt tarjolla ja sitä kannattaa käyttää. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien verkkosivuilta löytyy kooste avun tarjoajista linkkeineen. Monissa tilanteissa auttaa puhuminen. Kuunnellaan sitä yrittäjäkaveria, jos hänellä on huolia. Autetaan parhaamme mukaan. Ei niin huonoa, että ei hyvääkin. Nyt monet yritykset ovat joutuneet pakon edessä kehittämään kiireellä uutta. Verkkokauppa lisääntynyt nopeasti. Ravintolat ovat kehittäneet Take Away -palveluitaan ja toimituksiaan.

Verkon yli tapahtuvat neuvottelut ovat lisääntyneet. Uusi tekniikka on otettu käyttöön ja näin tehostettu toimintaa. Näistä käytänteistä varmaan paljon jää käyttöön myös myöhäisempinä aikoina. Kaikkiin tämä epidemia ei ole käytännössä vaikuttanut. Osa yrityksistä toimii kuten ennenkin ja moni palkansaaja saa saman kuukausipalkan kuin ennenkin. Nyt olisi tärkeää, että nämä, joilla menee hyvin eivät paniikissa painaisi jarrua, vaan jatkaisivat tavaroiden ja palveluiden ostoa kuten ennenkin. Näin talouden pyörät saataisiin pyörimään niin hyvin, kuin ne tässä tilanteessa vain voivat pyöriä. On selvää, että tässä rytinässä tulee yrityksiä kaatumaan paljon tämän täysin ulkopuolisen tekijän takia. Olisi hienoa, jos yrittäjän uuden yritystoiminnan aloittaminen olisi mahdollista ja helpompaa. Kyselyn mukaan korona vaikuttaa 73 prosenttiin Suomen yrityksistä. Se mitä välilliset vaikutukset tulevat olemaan, sitä emme vielä tiedä. Tässä tilanteessa tarvitaan yhteisymmärrystä ja joustoja. Vaarana on, että isot toimijat jyräävät ja käyttävät pienempiä hyväksi. Yrityssaatavissa puuttuu tällä hetkellä perintäkatto, joten tästä voi tulla myös perintätoimistojen kultaaikaa. Sen sijaan, että saatavat laitettaisiin kylmästi perintään, kannattaisi miettiä tilannetta ja vaikka soittaa velalliselle ja sopia mak-

sujärjestelystä. Se, joka nyt pystyy joustamaan, ymmärtämään ja sopimaan, palkitaan varmasti myöhemmin pitkäaikaisella asiakkuudella. Meidän pitäisi jotenkin päästä muutama kuukausi eteenpäin, jotta tilanne alkaa normalisoitua. Nyt kannattaa käydä kaikki maksujärjestelyt läpi ja sopia niistä, jotta on vähän aikaa hengähtää. Niille, joille se vaan on mahdollista, tämä aika kannattaa käyttää toiminnan kehittämiseen. Tiloja voi remontoida, markkinointia kehittää, opiskella, suunnitella uusia tuotteita tai palveluita. Aika kannattaa käyttää hyväksi. Tästä kyllä selviämme. Se vaatii yhteistyötä, ymmärrystä ja auttamista. Hädässä ystävä tunnetaan.

Jussi Riikonen puheenjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

MAANANTAINA 6. HUHTIKUUTA 2020

Seuraava lehti ilmestyy 8.6.2020

Varaa mainospaikkasi: Annariitta Nousiainen puh. 040 766 9402 annariitta.nousiainen@kalevamedia.fi

JULIUS KONTTINEN

SEURAA MEITÄ SOMESSA!

Facebook-sivu: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Liity lähes 2500 tykkääjämme joukkoon. Saat ensimmäisten joukossa tietoa tapahtumistamme ja meille tärkeistä asioista. Facebook-ryhmä: Pohjois-Pohjanmaan hankintaneuvoja sivustolla autetaan yrittäjiä hankinnoissa! Seuraa meitä!

Apupaketti yrittäjälle kriisin keskellä sivu 4–8 Tässä numerossa 9

Yhdistetyt kuljetukset

Vuoden Nuori Yrittäjä

Ilmasto kiittää, jos rekat palaisivat takaisin junan kyytiin 2000-luvun alun tapaan. Yhdistetyistä kuljetuksista julkaistiin vastikään tuore selvitys.

Ulkomaalaistaustaisten yrittäjien määrä kasvaa. Hon Vu johtaa Oulussa tilitoimistoa, de Laatin perhe toi Hollannista Kuusamoon matkailuyrityksen.

Twitter: @PPYrittajat Yrittäjyyden uusimmat uutiset ja ajankohtaisimmat teemat.

LinkedIn: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Verkostoidu meidän kanssa, saat tietoa mitä tarvitset!

2/20 14

Autoja joka lähtöön

Syötteen Lego-insinöörit

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien nimeämä Vuoden Nuori Yrittäjä Joonas Puurunen pitää hyvää huolta työntekijöistään.

Yrittäjiä ulkomailta

ReStartup: Tällä sivustolla on yrityskauppaan liittyviä nostoja, jos olet ostamassa tai myymässä niin tule seuraamaan!

Erilaiset käyttövoimat hämmentävät uutta autoa etsivää kuluttajaa. Wetterin Aarne Simula antaa vinkkejä auton valintaan.

Pyykkösen veljesten Lego-rakentelu on vuosien mittaan kehittynyt taitavaksi pienoismallien suunnitteluksi ja toteuttamiseksi.

Yrittäjyyden uudet muodot Palkkatyöntekijä voi olla välillä yksinyrittäjä, kun sillä puolella enemmän työmahdollisuuksia. Myös kevytyrittäjyys on tullut jäädäkseen.

Youtube: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Löydät Youtuben puolelta tarinoita yrittäjistä, ihmisistä ja huikeista palkitsemisista.

@yrittäjyysonpop Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät: www.ppy.fi Suomen Yrittäjät: www.yrittajat.fi

MAANANTAINA 6. HUHTIKUUTA 2020

& a n t o r ä j Ko ittä yr

Apua koronakriisiin Mistä jäsenyrittäjä saa tietoa?

·· ··

··

Mistä keskusteluapua ja jaksamista kaikille yrittäjille?

Voit soittaa Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun p. 09 229 222 Voit soittaa ja kysyä apua Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien henkilökunnalta, lakimiehiltä ja asiantuntijoilta maksutta. Tiedot löytyvät www.ppy.fi Kattavien neuvonta -ja asiantuntijapalveluihin on tullut mukaan neljä uutta toimijaa Ferenda Suomi Oy, Asianajotoimisto Kivijärvi & Lepoluoto Oy, Kirsi Paldanius antaa apua yrityksille työnohjaukseen, työhyvinvointivalmennukseen ja työyhteisösovitteluun sekä Kirsti Paloniemi, jolta saa apua sairauslomien palkanmaksussa ja lomautuksissa.

·· ··

Varaa aika etälakimiespäivystykseen ppy@yrittajat.fi Liity mukaan Facebook-ryhmiin #ostapieneltä ja #autapientä. Ryhmässä #ostapieneltä pienyrittäjät ovat tukena toisilleen. Lisäksi ryhmässä palvelee lakineuvoja ja terapeutti.

··

Seuraa sivuja yrittajat.fi/korona, yrittajat.fi ja ppy.fi

Kokosimme tietopaketin siitä, mistä yrittäjä saa apua ja tukea omaan liiketoimintaansa. Suomen Yrittäjien sivustolta yrittajat.fi/korona löytyy ajantasaiset tiedot koronasta yrittäjille. Lisäksi on perustettu fb-ryhmät #ostapieneltä ja #autapientä Niihin yrittäjän kannattaa liittyä. Vuokranantajat, rahoituslaitokset, Ely-keskukset ja Business Finland muun muassa tarjoavat apua koronatilanteessa. Tukea ja apua saa paikallisten yrittäjäyhdistysten perustamista puhelinringeistä, Pohjois-Pohjanmaan alueen yritysneuvojilta ja tietysti omasta järjestöstä. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien omat kattavat lakimiespalvelut ja asiantuntijat ovat yrittäjien käytettävissä. Kannattaa lähteä liikkeelle hyvissä ajoin ja olla rohkeasti yhteydessä.

·· ·· ·· ··

Suomi.fi Talousapu -neuvontapalvelu Seuraa Suomen Yrittäjien jatkuvasti päivittyvää sivua yrittajat.fi/korona Alueen yritysneuvojat auttavat kaikkia yrittäjiä! Yhteystiedot yrittajat.fi/korona Valtakunnallinen kriisipuhelinnumero - keskusteluapua 24/7 p. 09 2525 0111

Mitä kannattaa tehdä, jos tilanne yrityksessäsi kriisiytyy?

·· ·· ·· ·· ·· ·· ··

ELYkeskukset

Toimi ennakkoon. Ota yhteys omaan pankkiisi, eri pankkiryhmien sivuilta löytyy tilannetietoa. Ota yhteyttä Finnveraan finnvera.fi Finnveralla on tilanteesta johtuvia valtuuksia järjestelyihin. Ota yhteys omaan vuokranantajaan ja neuvottele tilanteestasi. Ota yhteys verottajaan. vero.fi -sivuilla on tilannetietoa. Ota yhteys omaan eläkeyhtiöön. Ota yhteys Te-toimistoon esimerkiksi lomautustilanteissa te-palvelut.fi ja tem.fi

Yksinyrittäjä Pienyritys

(1-5 työsuhteessa olevaa työntekijää)

Pk-yritys (6-250 työsuhteessa olevaa työntekijää)

Midcap-yritys

(liikevaihto maks. 300 milj. €/v)

Suuryritys

Tarkemmat tiedot tem.fi/koronavirus ja mainittujen tahojen sivuilla

Business Finland

Finnvera

Yrittäjä voi saada Kelasta asumistukea ja toimeentulotukea kela.fi

·· ·· ··

Etsi tai tarjoa vertaistukea mentorisi.fi ja yrityskummit.fi Liity mukaan Yrittäjien ajankohtaisiin someryhmiin, muun muassa #ostapieneltä ja #autapientä Käytä alueellisia ja valtakunnallista asiantuntijaverkoston osaajia. Seuraa erityisesti päivittyvää yrittajat.fi/ korona sivustoa.

··

Ota yhteyttä paikallisyhdistyksen puheenjohtajaan tai verkoston vetäjään ppy.fi/yhteystiedot Paikallisyhdistyksissä on aloitettu omia ryhmiä.

·· ··

Soita yrittäjäjärjestöön ja kysy apua. Jos et kuulu jo Yrittäjiin liity mukaan yrittajat.fi/liity Oma seurakunta auttaa. Oulun seurakuntien yrittäjäpuhelimen numero on 040 6194194.

Palvelut kaikille yrittäjille

Mistä yritys voi hakea rahoitusta koronavirustilanteessa? Oma pankki tai rahoittaja

Business Finland businessfinland.fi ja Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus ely-keskus.fi

Kunnat

Lääkärin vastaanotto jäsenyrittäjille Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenille lääkärin 15 minuutin vastaanotto 37,90 € (norm. 49,20). Myös etävastaanotto ja chat-palvelut, sähköiset reseptit ja puhelinpalvelu. Ajanvaraus palvelunumerosta 040 304 0000. Käyntiosoite Peltokatu 17. Työterveyshuoltosopimusasioissa yhteyshenkilö: Timo Ohukainen p. 050 3128 154, timo.ohukainen@psttry.fi

Suomen Yrittäjien jäseneuvontapalvelut Yrittäjien lakineuvontapalvelu tarjoaa maksutta neuvontaa Yrittäjien jäsenille. Yrittäjien maksuton juridinen puhelinneuvonta antaa monipuolista opastusta ja neuvontaa yritystoiminnassa. Suomen Yrittäjien omien asiantuntijoiden lisäksi käytössäsi on lähes sata ulkoisen neuvontaringin asiantuntijaa yrittajat.fi

·· ··

Neuvontapalvelu toimii arkisin klo 8–18 numerossa 09 229 222. Varaudu kertomaan jäsennumerosi.

Yrittäjälle apua kriisissä Koronakriisi työnsi Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät auttamaan ja toimimaan. Yhdistyksen iso perustehtävä on, että maakunnan yrittäjät selviävät katastrofista. ”Ensimmäisinä tulilinjoilla ovat matkailu, ravintolat, palvelut, erikoiskaupat sekä tapahtumat ja luovat alat. Toistaiseksi muut toimialat näyttäisivät selviävän paremmin”, PPY:n toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen toteaa.

MAANANTAINA 6. HUHTIKUUTA 2020

Ko yri rona ttä & jät

PPY:n jäsenyrittäjille maksutonta neuvontapalvelua

··

Jäsenyrittäjien käytettävissä on muun muassa lakimiehet ja muut asiantuntijat. Alueellisten lakimiesten osaamisalueet ja yhteystiedot löytyvät ppy.fi/ Palvelut/Lakimiespalvelut

··

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenyrittäjien puhelinneuvonta on maksutonta (ma-pe toimistoaikoina) ja toimeksiannosta -10%.

·· ·· ·· ·· ·· ·· ·· ·· ·· ·· ·· ·· ·· ·· ··

Asianajotoimisto Antti Myllymäki Oy Asianajotoimisto Botnia Oy Asianajotoimisto Castren & Castren Asianajotoimisto Harri Lämsä Oy Asianajotoimisto Isoluoma Asianajotoimisto Juha Ryynänen Oy Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy Asianajotoimisto Kivijärvi & Lepoluoto Oy Asianajotoimisto Pöhö Oy Ernst & Young Oy Ferenda Suomi Oy KPMG Oy Ab Talenom Konsultointipalvelut Oy Talvea Oy Kysy myös etäpäivystysmahdollisuutta. Varaa erikseen Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenyrittäjille tarkoitettu maksuton lakimiespäivystysaika ppy@yrittajat.fi Lakimiespäivystys pääsääntöisesti parillisina keskiviikkoina klo 16 - 18.

YHDESSÄ

SELVIÄMME KUVA: JULIUS KONTTINEN

Tilannekuvaa Yhdistys on luonut tilannekuvaa kriisistä yhteistyössä kuntien ja maakunnallisten toimijoiden kanssa. Paikallisyhdistykset ovat lähettäneet kunnille kuuden kohdan listan. Se muistuttaa toimenpiteistä, kuten hankintojen tekemisestä ja niiden pilkkomisesta, joiden avulla markkinat voidaan pitää elävinä. Kunnille on esitetty, että paikallisyhdistysten puheenjohtajat otettaisiin mukaan niihin kriisiryhmiin, jotka liittyvät elinkeinotoimintaan. Tieto yrittäjien tilanteesta välittyisi ajantasaisesti. ”Kuusamo on tästä malliesimerkki. Yrittäjät ovat mukana kriisiryhmässä, jolla viikoittaiset sähköiset tapaamiset”, PPY:n järjestöpäällikkö Kirsi Anttila kertoo. Julkisen sektorin elinkeinotoimijat ja yrityskehittäjät siirtyvät yritysten kehittämisestä niiden toiminnan turvaamiseen. ”Esimerkiksi Raahen kaupunki antaa yhden ja kahden hengen firmoille lainaa, samoin Kuusamo”, Anttila sanoo. Yhdistyksen neuvontapalvelun juristit ja maakunnan eri hallinnollisten sektoreiden edustajat ovat laajasti kokoontuneet hahmottamaan tilannetta.

Vaikuttamista Ensimmäiseksi yritysten tulisi selättää kassakriisi. Suomen

Yrittäjät on tehnyt tukipakettiesityksen.

Pakettiin kuuluva työnantajatuki tarkoittaisi, että valtio vastaisi kolmen kuukauden määräajan yritysten työnantajamaksuista. Yrittäjätuki tarkoittaisi, että valtio maksaisi yrittäjien työeläkemaksut puolen vuoden ajan. Yksinyrittäjätuki vastaisi työmarkkinatukea. ”Työttömyysturva pelastaa monta”, Anttila arvioi. PPY:n toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen toteaa, että valtion olisi rakennettava sellainen tukipaketti, että yrittäjä selviää. Pelkkä velkaantuminen ei auta. Sekä Business Finlandilla että ely-keskuksella on tarjolla uusia tukia. Kuntien elinkeinotoiminnan tulisi auttaa yrittäjiä hakemaan oikeita tukia. ”Kassakriisin hoitamisen jälkeen siirrytään bisneksen hallintaan”, Kolehmainen sanoo. Vuokranantajiin on vedottu, että vuokriin tehtäisiin pyynnöstä tarkistuksia. Toiveena on ymmärrystä, että yrittäjillä ei ole tällä hetkellä vara maksaa.

Palveluverkko Neuvonta- ja asiantuntipalveluihin on tullut kaksi uutta asiantuntijaa. Palvelut ovat käyttäjille ilmaisia. Henkilöstötieto Paloniemi Oy antaa neuvontaa henkilöstöhallintaan, kuten lomautuksiin ja irtisanomisiin liittyen.

Sepontytär Oy:n Kirsi Paldanius antaa työnohjausta. Häneen voi ottaa yhteyttä henkisen jaksamisen ja hyvinvoinnin asioissa. Yrityskummit tarjoavat kokemustaan ja apuaan. He ovat irrottaneet tähän toimintaan neljä kummia, jotka auttavat puhelimitse. Paikallisyhdistykset ovat perustaneet soittorinkejä, esimerkiksi Raahessa ja Limingassa. Niiden kautta voi saada vertaistukea. ”Väsymys voi tulla jälkijunassa. Tartu tukiverkkoon”, Anttila korostaa. Yhdistyksellä on suunnitteilla verkon yli tehtäviä tilaisuuksia, kuten etäaamukahveja.

Paikallisyhdistyksille tukea Paikallisia yhdistyksiä on ohjattu käyttämään erilaisia etäyhteyksiä, joiden avulla voidaan pitää kevätkokoukset ja hallituksen kokoukset. Yleinen koronatiedotus rakentuu Suomen Yrittäjien sivuston varaan. Alueellisesti ei ole lähdetty rakentamaan omia tiedotuskokonaisuuksia. Alueellisista palveluista tiedotetaan edelleen. Kaikki toiminta tapahtuu etänä ja kokoukset on siirretty verkkoon.

MAANANTAINA 6. HUHTIKUUTA 2020

& a n t o r ä j Ko ittä yr

··

Koonnut Anna-Tuulia Hautala

Yrittäjät kaipaavat tukea valtiolta

1. Miten korona vaikuttaa yrityksen toimintaan? 2. Millä keinoilla yritys pyrkii selättämään koronan vaikutukset?

”Selviämme tästä kyllä yhdessä”

3. Millaisia toimia yrittäjä toivoo valtiolta? 4. Miten yritys toimii kahden kuukauden kuluttua?

”Tarvitsisimme oikeastaan lisää työvoimaa”

”Koko ajan mietin uusia ideoita”

EIJA SIPILÄ

MINNA JUNTUNEN

Kuusamon Talonpöytä Oy, Kuusamo

Raahen Muuraus, Raahe

Jooga-aitta, Oulu

1. Meillä on monta kivijalkaa, joten toiminta vaikeutuu

1. Päiväkodit ja koulut ovat kiinni, joten työntekijöiden

ja joka sektorilla on luvassa väistämättömiä muutoksia. Pitopalvelun käyttö on lähes loppunut ja lounastajat vähentyneet. Oulangan luontokeskuksen ravintola on kokonaan kiinni. Ikäihmisten kotiruokapalvelu sen sijaan kasvaa väkisinkin.

työskentely hankaloituu, kun lapset ovat kotona. Olemme siirtyneet vuorotyöhön ja erityisesti iltavuoroihin. Kaksi pienempää työmaata on mennyt kiinni.

10 henkilöä. Luulisi, että asiakasmäärät kasvaisivat, kun kaupungin liikuntapaikat ovat kiinni, mutta ei. Ruokakaupassa käydään normaalisti, mutta harrastukset pelottavat.

2. Työntekijöitä ei ole enää niin paljon yhtä aikaa samalla

2. Olen vähentänyt tuntien määrää ja harkitsen kou-

MIKA MÄÄTTÄ

2. Uskon, että tilanne tasoittuu nopeasti. Olemme miettineet tulevaa yhdessä työntekijöiden kanssa. Palvelumme toimivat normaalisti, ja ravintola Kuusamossa on auki take away -periaatteella. Noudatamme hyvää hygieniaa ja pidämme valtion ohjeistuksesta kiinni. Toivomme, että asiakkaat käyttäisivät pienyrityksiä.

työmaalla. Tämäkin on johtanut iltavuoroihin. Meillä olisi ollut alkamassa muurarin rekrykoulutus, mutta se siirtynee, koska hankkeet ovat jäissä. Annoimme lomautusvaroituksen koko henkilöstölle siltä varalta, jos työmaita joudutaan sulkemaan koronan takia.

3. Toivon että yrittäjiä tuetaan, koska moni on jo nyt lie-

1. Pyöritän joogakoulua, ja ryhmissä on tällä hetkellä alle

lun sulkemista väliaikaisesti. Koetan siirtää lähes kaikkia maksuja. Minulla olisi epidemiavakuutus, mutta siitä ei ole hyötyä, koska valtio ei ole käskenyt kaikkia yrityksiä pysymään kiinni. Joogakortin voi käyttää nyt kolmen kuukauden kuluessa. Minulla on verkkokauppa. Ajattelin tarjota myös etäjoogaa.

3. Tukirahan saaminen olisi tärkeää. Mahdollisuus työtty-

erivapauksia. Aiemmin kunnat rajoittivat toimintaa eri tavoilla. Nyt samat ohjeet koskevat kaikkia.

messä. Toivottavasti muistetaan tukea myös isompia yrityksiä, sillä notkahdus on varmasti luvassa kaikille. Maksuaikoihin olisi hyvä saada tukea. Yhden yrityksen vaikeudet kertautuvat helposti muihin yrityksiin.

4. Ostimme yhtiökumppanini kanssa yrityksen kolme

4. Meillä on pian alkamassa työmaita, emmekä aio

vuotta sitten, ja olemme saaneet kasvatettua ja kehitettyä toimintaa. Emme ole heittämässä tulevaisuuden suunnitelmia romukoppaan. Kenenkään ei auta kaivautua poteroihin. Pitää olla vahvaa uskoa huomiseen. Selviämme tästä kyllä yhdessä.

muuttaa niiden ajankohtia. Remontit työllistävät paljon, joten tarvitsisimme oikeastaan lisää työvoimaa. Toivon, että tästä selvitään. Saa nähdä, miten käy, jos väki alkaa sairastua.

4. Olen toki miettinyt, pysyykö yritys pystyssä toukokuun

”Toivotaan tilanteen normalisoituvan”

”Valtio kuuntelee liikaa isoja yrityksiä”

”Näimme tässä bisnesmahdollisuuden”

KAISULEENA JOENVÄÄRÄ

MARKKU KUUSELO

MINNA ÅMAN-TOIVIO

Kauneus- ja Hyvinvointipalvelut Vanilliini, Oulu

Valokuvaaja Markku Kuuselo, Kempele

MedKit, Oulu

3. On hyvä, että on selkeä linjaus, joka ei anna kenellekään

myysturvaan kuulostaa hyvältä. Kaikki verohelpotukset ja pidemmät maksuajat auttaisivat. Korot voisi poistaa mistä vain. Loputtomasti laskuja ei voi siirtää, sillä ne odottavat joka tapauksessa tulevaisuudessa. loppuun. Ilman apua ei pysy, jos kävijämäärät pysyvät näin alhaalla. Ihmisiä olisi hyvä rauhoitella pelottelun sijaan. Koko ajan mietin uusia ideoita.

1. Olemme joutuneet asiakaskadon yllättäessä supista-

1. Korona ei toistaiseksi ole vaikuttanut toimintaan miten-

1. Välitämme sairaala- ja terveysalan tuotteita. Aloimme

maan aukioloaikoja. Meillä on liikkeet sekä Tuirassa että Jäälissä ja niitä on pidetty välillä pitää kiinni. Ryhmävaraukset peruuntuivat, samoin tiloissamme pidettävät koulutukset.

kään. Tämä on muutenkin hiljaista aikaa valokuvauksen kannalta.

ennakoida koronan vaikutuksia markkinoihin tammikuussa, kun tuotteilla oli vielä hyvä saatavuus. Näin pystyimme auttamaan Kiinaa. Kun virus on siirtynyt lähemmäs, olemme alkaneet priorisoida suomalaista terveydenhuoltoa. Tilauksia tulee 500 vuorokaudessa, joten on kiireistä.

2. Yritän neuvotella vuokranantajien kanssa tilojen vuokrasta, pyrin siirtämään lainojen lyhennystä ja työntekijöitä lomautetaan. Koetan mainostaa sosiaalisessa mediassa. Desinfioimme ja pesemme sekä liiketiloja, itseämme että asiakkaitamme. Tarjoamme pidennettyjä aikoja lahjakortteihin ja toimitamme asiakkaille tuotteita kotiin tai tuulikaappiimme, josta ne voidaan noutaa kontaktitta.

3. Toivoisin helpotuksia erilaisiin maksuihin, kuten yel- ja tyel-vakuutuksiin sekä arvonlisäveroon. Toivoisin myös yrittäjälle työttymyysturvaa.

4. Toivottavasti epidemia on jo hellittänyt ja meillä on tilanne normalisoitunut. Jos ei, niin tulee konkurssi ja koko henkilökunta on työttömiä, sairaita ja elämään kyllästyneitä. Toivotaan ja uskotaan tuohon ensimmäiseen vaihtoehtoon.

2. En ole kauheasti ehtinyt miettiä. Olen yksinyrittäjä, joten voin tarvittaessa laittaa koko yrityksen kiinni. Toimintani on sivutoimista, saan eläkettä aiemmasta palkkatyöstäni. Minulla ei ole isoja kuluja, koska kuvaan joko kotistudiossa tai menen asiakkaan luokse. Aion jatkaa somemarkkinointia tavalliseen tapaan.

3. Mikro- ja yksinyrittäjiä ei saisi unohtaa. Tuntuu, että valtio kuuntelee liikaa isoja kansainvälisiä yrityksiä.

4. Toivottavasti sekä yritys että yrittäjä ovat vielä hengissä. Kesä olisi tuolloin lähestymässä, ja se on hyvää kuvausaikaa. Minulla on paljon tarjouksia kesälle ilmoilla, joten saa nähdä, miten on tulossa töitä. Keväälle olen myös tehnyt tarjouksia, mutta voi olla, että asiakkaat siirtävät kuvauksia myöhemmäksi.

2. Meillä on aivan käänteinen tilanne kuin muilla. Näimme tässä bisnesmahdollisuuden ja aloimme hankkia materiaaleja. Nyt meillä on voima priorisoida tilannetta eikä se ole niin kivaa, kun Italiaan, Kiinaan ja Iraniin tarvittaisiin suojavarusteita. Mielestäni Suomessa ei ole kunnolla varauduttu suojavarusteiden riittävyyteen. Lisäksi työskentelemme neljässä eri tiimissä, jotka eivät tapaa toisiaan. Kotiin jäädään heti, jos on vähänkään kipeä.

3.Viruksen pysäyttämiseksi vaaditaan järeitä toimia. Jälkiviisaus on paras viisaus, mutta olisin tehnyt päätöksiä jo aiemmin.

4. Toimintamme on muuttunut jo paljon. Olemme koko ajan ajatelleet, että kohta materiaali loppuu ja toiminta normalisoituu, mutta niin ei vielä ole käynyt.

MAANANTAINA 6. HUHTIKUUTA 2020

Varaudu vakuutuksilla ja ennakoi tiedonsaanti Pandemia ja sitä seuraava talouskriisi voivat suistaa yrityksen raiteiltaan. Myös sairastuminen, äkillinen kuolema tai vakava elämänkriisi, kuten avioero voivat yllättää yrittäjän. Miten yrittäjä voi varautua kriiseihin?

··

Anna Tilvis, teksti

Asianajaja Olli Siponen Asianajotoimisto Botnia Oy:stä nostaa tärkeimmiksi varautumisen keinoiksi vakuutusturvan ja tiedon saannin turvaamisen. Testamentti ja edunvalvontavaltuutus tulevat vasta niiden jälkeen. Vakuutusturvasta kannattaa huolehtia. Esimerkiksi toiminnan keskeytysvakuutus kattaa kate- ja tulomenetykset. Myös erilaisiin onnettomuuksiin, kuten tulipaloon tai varkauteen voi varautua vakuutuksella. ”Olen ongelmatilanteissa huomannut, että vakuutusten tekemiseen kannattaa panostaa. Vakuutusyhtiön edustajan kanssa voi käydä tarkkaan läpi, minkälaisia eri tilanteita voi vakuuttaa, mitä se maksaa ja mitkä ovat vakuuttamisen vaihtoehdot.”

Muistilista salasanoista Siponen ottaa esimerkiksi oikeusturvavakuutuksen, johon ei välttämättä hoksata kiinnittää huomiota. ”Sitä pidetään sivuotteena. Ei huomata, että niitä on erilaisia. Se voi kattaa omat asianajokustannukset, eli jos häviät, vakuutus kattaa sinun omat kustannukset, mutta ei vastapuolen kuluja. Monesta vakuutusyh-

tiöstä saa myös sellaisen vakuutuksen, joka korvaa vastapuolen kulut.” Siponen sanoo, että vakuutuksiin perehtymiseen pitäisi käyttää aikaa. ”Vakuutusturva on kaiken A ja O. Kun mennään ottamaan vakuutukset, ei välttämättä hoksata minkälaisia eri tilanteita voi tulla vastaan.” Käytännön toimintaan liittyvän tiedon saatavuus tulisi järjestää jollain tavalla. Se tarkoittaa muistilistaa pankkitileistä, salasanoista sekä tietoa, miten eri tietolähteille, vaikkapa asiakasrekisteriin pääsee. On syytä kuitenkin miettiä, miten tiedot säilytetään, koska siitä voi syntyä tietoturvariski. ”Erityisesti yksinyrittäjälle se on oleellista. Pitäisi olla tiedossa, kuka ottaa ohjat, jos yksinyrittäjälle jotakin sattuu. Koko ajatuskuvio pitäisi käydä ennakkoon läpi.”

Valtuutus ja avioehto Sairastumiseen voidaan varautua oikeudellisesta näkökulmasta edunvalvontavaltuutuksen avulla. Sitä tarvitaan, jos sairastuu psyykkisesti tai ei pysty itse huolehtimaan asioistaan. Edunvalvojaksi voidaan sopia joku sopiva, luotettu henkilö. Edunvalvontavaltuutus on 2000-luvun tuote.

Ko yri rona ttä & jät

”Edunvalvontavaltuutus nimeää, kuka hoitaa asiat sinun puolesta. Se antaa joustavat ja laajat valtuudet hoitaa edunvalvottavan asioita ilman turhaa byrokratiaa.” Kuolemaan voi varautua testamentin avulla. Siinä määrätään, mitä yritysvarallisuudelle tapahtuu. Elämänmuutoksista avioero on kriisi, joka voi tulla yrittäjälle kalliiksi. ”Avioeroon voi varautua pääasiassa avioehdon avulla. Voidaan sopia, että puolin ja toisin ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen. On kuitenkin inhimillistä, että avioliiton solmimisen yhteydessä se ei tule mieleen. Avioehtohan on varautumista avioeroon.”

Tilitoimisto tärkeä riskien minimoinnissa Riskien minimoinnissa Siponen korostaa tilitoimiston merkitystä. Hän tiivistää, että riskien minimoiseksi on syytä käyttää ammattilaisapua sellaisissa asioissa, jotka eivät ole omaa osaamisaluetta. ”Kirjanpito- ja tilitoimistoyhteistyö on tärkeää. Tilitoimistoilla on veroosaamista ja ne antavat veroneuvontaa. Riskejä syntyy siitä, että lähtee tekemään sellaista, josta ei mitään ymmärrä”, Siponen sanoo.

Pitäisi olla tiedossa, kuka ottaa ohjat, jos yksinyrittäjälle jotakin sattuu.” Olli Siponen

Yrityskummeille lisää vahvistuksia

Yrityskummi Risto Luttinen on saanut avukseen neljä muuta yrityskummia.

Alueen yrityskummit kokosivat nopeasti joukoistaan neljä alueellista yrityskummia, jotka pystyvät antamaan tukea ja apua yrittäjille myös haastavissa tilanteissa. Nyt yrittäjien tukena ja apuna ovat Risto Luttisen lisäksi Jorma Ketola, Jouni Huusko, Jaakko Naasko ja Paula Ylisassi. Lisäksi yrittäjiä neuvoo ja tukee Valtakunnallinen yrityskummiverkosto www.yrityskummit.fi ”Alueen yrityskummeilla on pitkä kokemus yrittämisestä ja yritystoimintaan liittyvistä kysymyksistä. Vaikka nyt olemme kaikki uuden edessä, yrittäjä tarvitsee kaiken tuen ja avun tässä tilanteessa, jotta pahimman yli päästään ja toimivat yritykset eivät joudu kohtuuttomaan tilanteeseen”, sanoo alueen yrityskummi Risto Luttinen. Hän jatkaa, että toivoo yrittäjien ottavan hyvissä ajoin yhteyttä.

Lisätietoja, tukea ja apua yrittäjille:

Jouni Huusko p. 050 550 4396

Risto Luttinen p. 0400 689 563

Jaakko Naasko p. 0400 290 213

Jorma Ketola p. 0400 682 951

Paula Ylisassi p. 050 3110 336

Yritysbuustista ajankohtaistietoa julkisista yrityspalveluista

Petri Keränen

Yritysbuusti on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja TE-toimiston yritysteemainen Twitter-kanava, jonka ytimessä ovat julkiset yrityspalvelut. Kanavalle ovat tervetulleita myös kumppaniverkoston sisällöt.

”Haluamme tarjoja yrityksille ja yrityspalveluita tuottaville tahoille kanavan, jota seuraamalla saa kattavasti ajankohtaista tietoa eri toimijoiden yrityspalveluista. Yritysbuustin sisällön tuottamiseen ovat jo sitoutuneet ELYkeskuksen ja TE-toimiston lisäksi muun muassa BusinessFinland, Finnvera, Oulun kauppaamari, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ja BusinessOulu”, kertoo johtaja Petri Keränen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Yritysbuustin ja ELY-keskuksen verkkosivujen kautta löydät ajantasaisen tiedon myös työ- ja elinkeinohallinnon antamasta tuesta yrityksille koronaviruksen aiheuttamassa taloustilanteessa. Lue lisää Twitterissä osoitteessa: @Yritysbuusti

8 Sepontytär Oy täydentää yrittäjän neuvontapalveluita Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenistölleen tarjoamia neuvontapalveluita täydentää nyt työnohjaaja, työhyvinvointivalmentaja ja työyhteisösovittelija Kirsi Paldanius Sepontytär Oy:stä. Näin Kirsi Paldanius kertoo tunnoistaan ja motiiveistaan auttaa muita yrittäjiä PPY:n neuvontapalveluiden kautta: ”Mikään ei ole tänään kuin eilen. Herääminen huomiseen hirvittää yhä useampaa. Huolen pilvet kerääntyvät kevätauringon eteen ja rintaa kouristaa kasvava laskupino ja tyhjenevä pankkitili. Haluan auttaa.” Koronavirusepidemia koettelee etenkin yksinyrittäjiä ja mikroyrittäjiä. ”En lupaa neuvoa sinua liiketoiminnassa, viranomaisasioissa saati substanssissasi. Sen sijaan kuuntelen ja kannattelen. Esitän ratkaisukeskeisiä kysymyksiä voimavarojen ja tavoitteiden, vuorovaikutuksen ja tulevaisuuden suuntaan ja ohjaan näin uusiin näkökulmiin”, lupaa Paldanius. PK-yrittäjänä ja yritysjohtajana painii hyvin erilaisten haasteiden kanssa. Osalla yrittäjistä menee jopa paremmin kuin eilen. ”Vai onko sinulla sittenkin huoli? Kenties mietit miten henkilöstö selviää työmäärän lisääntymisestä? Pohdit pakon edessä tapahtunutta työn tekemisen tapojen muuttamista ja sen mukanaan tuomia kysymyksiä? Ehkä jännität etäkokousten järjestämistä ja onnistumista? Saatat myös olla huolissasi työntekijöiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta? Kertaat muistilistaasi ja tarkistat oletko varmasti huomioinut tasapuolisuuden? Tai mietit miten onnistuu työn tehokkuuden arvioiminen? Sitten pitäisi vielä huolehtia omasta ja mahdollisen perheen jaksamisesta”, Kirsi Paldanius pohtii. Näissä tilanteissa kannattaa ottaa yhteyttä ja keskustella asiantuntijan ja ammattilaisen kanssa. ”Yhdessä voidaan sopia soitto- tai etäpalaveriaika. Tavallisesti jo puolen tunnin puhelun aikana kirkastuu jokin asia, esiin nousee mahdollisuus, mieleen tulee idea, myönteinen vahvistuu. Työnohjauksen avulla voi esimerkiksi auttaa hallitsemaan työn rajaamista erityisesti psyykkisesti kuormittavissa tilanteissa sekä tunnistamaan ja hallitsemaan työn kuormitustekijöitä ja työstressiä. Yhdessä voidaan pohtia myös ratkaisuja yhteisöllisyyden ylläpitämiseen, töiden etenemiseen, tiedonjakoon, dialogiin, osaamisen jakamiseen.” Sepontytär Oy, yhteyshenkilö Kirsi Paldanius kirsi@sepontytar.fi p. 0500 580 921, www.sepontytar.fi

MAANANTAINA 6. HUHTIKUUTA 2020

Yrittäjien neuvontarinkiin yritysjuridiikan asiantuntemusta ··

Anna Raudaskoski, teksti ja kuva

Asianajotoimistot Kivijärvi & Lepoluoto sekä Ferenda Norden Oy ovat vastikään liittyneet Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien neuvontarinkiin. Asianajotoimisto Kivijärvi & Lepoluodon osakkaita ovat Hannu Kivijärvi ja Altti Lepoluoto. Asianajajina toimistossa työskentelevät osakkaiden lisäksi Sanna Hälikkä ja Pentti Paakki. Asianajosihteerinä toimii Marja Mähönen. Alun perin raahelainen yritys muutti aikoinaan Ouluun viisi vuotta sitten. Toimistoja löytyy Oulun lisäksi Raahesta ja Ylivieskasta. Kivijärvi & Lepoluodon toimenkuva lakipalveluissa on laaja, ja yritysasiakkaita on paljon. ”Meillä on runsaasti yritysasiakkaita, hoidamme paljon sopimus- ja yhtiöoikeuteen liittyviä toimeksiantoja. Tällä hetkelläkin sorvaan liiketoimintakauppakirjaa. Olemme tehneet runsaasti myös julkisiin hankintoihin liittyviä asioita”, Altti Lepoluoto kertoo. Toimiston kaikki asianajajat työskentelevät kaikenlaisten toimeksiantojen parissa, kuitenkin jokaisella on erityisosaamisalueita, joissa tietämystä on enemmän. Oulussa toimiva asianajotoimisto Ferenda Norden Oy on liikejuridiik-

kaan painottunut asianajotoimisto. Konsernilla on toimipisteet Oulun lisäksi Helsingistä, Lappeenrannasta, Kouvolasta ja Tyrnävältä. Göteborgissa sijaitsee yhteistyötoimisto Advokatbyrå Ferenda Ab. Oulun toimisto tarjoaa asianajopalveluita yrityksille ja kenttä on yritysjuridiikan alalta laaja sisältäen monia eri alueita. Oulun toimistolla on kuusi työntekijää ja sen osakkaana on toimitusjohtaja Reima Raappana. Rakentaminen ja asunto-osakeyhtiöasiat, yritysjärjestelyt sekä työja sopimusjuridiikka kuuluvat Ferenda Norden Oy:n juridisiin osaamisalueisiin. ”Konsultoimme yrityksiä myös kansainväliseen kauppaan liittyen. Koulutan yrittäjiä koko ajan myös kansainvälisen kaupan alalla”, Raappana kuvailee. Toimisto hoitaa kotimaan lainsäädännön juridiikkaa. Jos yrityksillä on Ruotsiin kytkeytyvää toimintaa, Ferenda voi tarjota siihen liittyvää palvelua Göteborgissa toimivan toimiston asianajajien avulla. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n lakiasioihin liittyvän neuvontaringin toiminta on maksutonta ja sitä tehdään ensisijaisesti puhelimitse.

Toimitusjohtaja Reima Raappana.

Hannu Kivijärvi (vas.) ja Altti Lepoluoto.

Oulun seudun yritykset varautuvat erilaisin keinoin Koronaviruksella on merkittäviä talousvaikutuksia myös Oulun elinkeinoelämään Nordea tarjoaa pienille ja keskisuurille yrityksille tarvittaessa kolmen kuukauden lyhennysvapaata. Lisäksi käytössä on muita mahdollisia keinoja yrityksen tilanteesta riippuen. ”Yhteydenottoja tulee nyt yrityksiltä paljon. Tilanteita on samalla lähes yhtä monta erilaista. Osa yrityksistä haluaa hyödyntää mahdollisuuden lyhennysvapaisiin heti, mutta moni kysyy vasta lisätietoja varautuakseen tulevaan. Roolimme pankkina on tukea asiakkaitamme muuttuvissa oloissa ja kartoittaa mahdollisia ratkaisuja ja apukeinoja tilanteessa selviämiseen”, Pohjois-Suomen ja Pohjanmaan yrityspankin johtaja Sami Heikkilä kertoo. ”Koronaviruksen leviämistä vastaan tehtävät toimet ovat näkyneet voimakkaasti kaupan- ja palvelualan yrityksissä myös Oulun alueella. Erityisesti erikoisliikkeiden toiminnassa näkyy nyt se, että ihmiset eivät ohjeiden mukaan enää liiku julkisilla paikoilla”, Sami Heikkilä sanoo.

Kartoita tilanne, ota yhteys pankkiin Yrityksen tilanteen realistinen läpikäynti on olennaista, ja pankkiin olisi hyvä olla yhteydessä mahdollisimman aikaisin, kun liiketoimintaan tulee muutoksia. Pankki tekee helpon

ja nopean asioinnin eteen nyt paljon työtä. ”Meillä on reilusti paremmat mahdollisuudet auttaa ennakoivasti kuin silloin, kun tilanne on jo akuutisti huonontunut. Teemme päätöksiä yrityksen pitkän aikavälin näkymien pohjalta, eli yksinomaan koronan aiheuttama huono kausi ei pankin näkökulmasta ole välttämättä este esimerkiksi uudelle rahoitukselle. Toivomme asiakkailtamme myös ymmärrystä tilanteessa, jossa yhteydenottojen määrät ovat suuria. Tilapäistä viivettä voi syntyä, vaikka toistaiseksi olemme pystyneet vastaamaan kysynnän kasvuun. Jokainen yritysasiakkaamme on meille tärkeä, ja kaikkien tilanne katsotaan mahdollisimman ripeästi.”

Lisätietoja antaa aluejohtaja Sami Heikkilä, p. 050 5364984

Nordean neuvot yrittäjille 1. Käytä harkintaa ja vältä hätiköityjä päätöksiä.

2. Tee realistinen likviditeettiennuste ja kassavirtalaskelma.

3. Karsi turhat kustannukset.

4. Muunna varastoa käteisvaroiksi. 5. Hyödynnä pankin tarjoama lyhennysvapaa ja muut apukeinot.

6. Hyödynnä valtion tukipaketit. 7. Älä epäröi olla yhteydessä pankkiin

MAANANTAINA 6. HUHTIKUUTA 2020

Ilmasto kiittää, jos rekat palaavat junien kyytiin Rekka siirtyi usein junan kyytiin 2000-luvun alussa Oritkarin yhdistettyjen kuljetusten terminaalissa, kunnes kuljetukset loppuivat vuonna 2014. Yhdistettyjen kuljetusten aloittamisesta on nyt julkaistu selvitys.

··

Anna Tilvis, teksti Kalevan arkisto, kuvat

”Ruotsissa yhdistetyissä kuljetuksissa on samoja haasteita kuin meillä. Silti Ruotsin valtio haluaa, että ne olisivat kilpailukykyisiä. Se katsoo, että saadaan merkittävää ilmastohyötyä, kun diesel ei pala teillä”, tutkimusjohtaja Pasi Holm Taloustutkimuksesta sanoo. Ruotsin valtio tukee yhdistettyjä kuljetuksia ekobonuksella, joka laskee seitsemän prosenttia niiden hintaa. Lisäksi siellä on suunnitteilla ratamaksujen alentamista. Rautatiekuljetusten ilmastopäästöt ovat murto-osa maantieliikenteen päästöistä. Ruotsissa maantiekuljetuksia on siirretty raiteille lähes kymmenkertaisesti Suomeen verrattuna.

Täsmällisyysongelma olisi ratkaistava Taloudellinen kannattavuus Oulu– Helsinki välillä saavutettaisiin, jos junassa olisi arkipäivisin molempiin suuntiin vähintään 20 rekka-autoa. Jos junan kyydissä olisi joka arkipäivä 25 ajoneuvoyhdistelmää, ilmastoon jäisi pääsemättä yli 9000 hiilidioksiditonnia. Vuonna 2004 EU-direktiivin myötä rekkojen koko alkoi kasvaa ja

lisyysongelma olisi ratkaistava”, Holm toteaa. Kuljetusten edellytyksiä olisi parannettava. Valtiolle esitetään Ylivieska-Oulu kaksoisraidetta, koska rataosuudella on runsaasti nopeusrajoitettua tavarajunaliikennettä. Kunnille ja Väylävirastolle esitetään uutta yhdistettyjen kuljetusten ja raskaan liikenteen lastausaluetta pääkaupunkiseudulle. Sen edullisin paikka logistisesti olisi Keravalla.

Terminaalit valmiina Oulussa ja Turussa

Yhdistettyjen kuljetusten tueksi esitetään Ruotsin mallin mukaista ekobonusta.

maantieliikenteen kannattavuus parani. Seinäjoki–Oulu -ratahankkeen myötä kuljetusten laatu alkoi heiketä, kun juniin tuli aikatauluja myöhästymisongelmia. Näistä syistä kuljetukset loppuivat. Kuljetusliikkeiden tavoitteena on 10 tunnin kesto. Tälle hetkellä VR pystyy lupaamaan kuljetuksen 14 tunnissa, mikä ei ole kilpailukykyistä maantieliikenteen nopeuteen nähden. ”Yhdistettyjen kuljetusten täsmäl-

Oulussa ja Turussa terminaalit ovat valmiina. VR:llä on aiemmin käytössä ollutta vaunukalustoa. Toimenpiteenä esitetään Ruotsin mallin mukaista ekotukea. Pohjois-Pohjanmaan liitto halusi selvittää, olisiko yhdistettyjen kuljetusten käynnistämiselle nyt mahdollisuuksia. Valtakunnallista liikennepolitiikkaa ollaan uudistamassa. Nyt huomioidaan ilmastotavoitteet, elinkeinoelämän tarpeet ja yhteiskuntataloudellinen tehokkuus. ”Näitä hyötyjä voitaisiin saada aikaan toimivalla, käytännöllisellä ja koetellulla tavalla, jos kumipyöräliikennettä siirrettäisiin raiteille”, suunnittelujohtaja Jussi Rämet arvioi. Euroopan unionin liikennepolitii-

Rekat kulkivat junissa vuosina 2003–2014 pitkillä väleillä Oulusta Helsinkiin ja Turkuun. Se vähensi raskasta ajoneuvoliikennettä maanteillä.

kan kautta voisi olla saatavissa kannustimia ja rahoitusta tarpeelliseen kehitystyöhön.

Kuljetusala myönteinen SKAL Pohjois-Suomi ry:n toiminnanjohtaja Taavi Heikkinen toteaa, että yhdistetyissä kuljetuksissa on kuljetusalan kannalta monia hyvä tekijöitä. ”Ne sopivat erityisesti sellaiselle tavaralle, jonka kuljetus ei ole niin kiireellistä.” ”Meidän pitäisi leikata puolet liikenteen päästöistä vuoteen 2030 mennessä. Siihen ei ole yhtä keinoa, vaan tulos syntyy keinovalikoimasta. Osa rekoista voisi välillä kulkea junan kyydissä.” Yhdistetyt kuljetukset saattaisivat helpottaa kuljettajapulaa. Uusien kuorma-autojen 4,4 metrin korkeus voi tulla ongelmaksi. Korkeutta on tullut 20 senttimetriä lisää niistä ajoista, kun yhdistettyjä kuljetuksia on viimeksi ollut. ”Se pitää ratkaista jotenkin. Ei oikein onnistu, että pitää alkaa valikoimaan kalustoa, jota voi kuljettaa junavaunuissa.” Taloustutkimuksen tekemä selvitys on tehty alueellisia toimijoita laajasti kuullen.

MAANANTAINA 6. HUHTIKUUTA 2020

Ensin saivat etätyömahdollisuuden riskiryhmäläiset, sitten perheelliset.”

Hyvä johtaja huolehtii omista työntekijöistään eikä tee itsestään turhan tärkeää, luonnehtii Vuoden nuoreksi yrittäjäksi valittu Prime Salesin toimitusjohtaja Joonas Puurunen.

Vuoden 2020 nuori yrittäjä pitää huolta työntekijöistään Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Vuoden nuori yrittäjä on Prime Salesin toimitusjohtaja, oululainen Joonas Puurunen.

··

Anna Raudaskoski, teksti Eija Eskola, kuvat

Telemarkkinointiyhtiö Prime Salesin toimitusjohtaja ja perustajaosakas, oululainen Joonas Puurunen on pyrkinyt luomaan yritykseensä viihtyisän ja välittävän työympäristön. Vuonna 2012 alkanut määrätietoinen työskentely on konkretisoitunut lukujen puolella ja yhtiön kasvu on noussut viimeisen kolmen vuoden aikana huomattavasti. Yhtiön toinen perustajajäsen ja osakas on talousjohtajana toimiva Markus Sihvonen. ”Hyvä johtaja huolehtii omista työntekijöistään eikä pidä heitä pelkästään pelinappuloina ja kertakäyttötavarana. Hän on aidosti kiinnostunut muista eikä tee itsestään turhan tärkeää. Hän on ihminen ihmisten joukossa”, Joonas Puurunen, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n palkitsema vuoden 2020 nuori yrittäjä toteaa. Prime Salesissa on oma kymmenportainen PrimeSTEPS-koulutusohjelma, joka kestää ensimmäisen työvuoden ajan. Uudet työntekijät koulutetaan perusteellisesti ammattiin, ja tätä kautta arvostus telemarkkinointialaa kohtaan nousee. Yrityksessä on paljon pitkäaikaisia työntekijöitä. ”Yksi iso etu meillä muihin verrattuna on se, että kaikki työntekijämme ovat vakituisia ja kokopäiväisiä. Kesällä meillä on töissä opiskelijoita kesätyöntekijöinä”, Puurunen kertoo.

Työntekijälle leipää ja sirkushuveja Koulutuksen ja hyvän työilmapiirin lisäksi Prime Salesissa keskitytään palkitsemaan ansioituneita työntekijöitä. Viime vuonna työntekijöitä vietiin palkintomatkoille muun muassa Bulgariaan rantalomalle sekä Valko-Venäjälle katsomaan KHL-peliä. ”Meillä on paljon kilpailuja, niiden palkinnot voivat olla materiaalisia kuten vaikka pienelektroniikkaa, tai sosiaalisia kuten matkoja firman piikkiin”, Puurunen tähdentää. Prime Sales toimii tällä hetkellä seitsemällä paikkakunnalla ja Puurusella on tapana vierailla säännöllisesti kaikilla toimis-

toilla. Vierailujen yhteydessä on hyvä mahdollisuus ottaa kontaktia paikallisiin työntekijöihin. ”Usein vien työntekijöitä ulos, esimerkiksi keilaamaan ja syömään. Kun he rentoutuvat, he uskaltavat myös kertoa helpommin vaikkapa jonkun kehitysidean. Jotkut tällaiset ideat ovat vieneet yhtiötä eteenpäin.” Pikkujoulujen lisäksi yrityksessä järjestetään kesäjuhlat. Molemmat tuovat mukavasti työntekijöitä yhteen kaikilta yrityksen toimistoilta. ”Tarjoamme työntekijöillemme leipää ja sirkushuveja. Leipä tulee ahkerasta työnteosta ja sen ohessa tarvitaan rentouttavaa huvittelua. Toki ensi kesäkuulle suun-

nitellut juhlat voivat olla vaakalaudalla vallitsevan koronatilanteen vuoksi, mutta olemme jo varautuneet siirtämään kesäjuhlat elokuulle syksyn kick-off-tapahtumaksi”, Puurunen toteaa.

Itseoppinut myyjä ja johtaja Prime Salesin liiketoiminta jakaantuu kahteen osaan; kuluttajamyyntiin ja yritysmyyntiin. Kuluttajamyynnin puolella isoimpana myyntiartikkelina ovat sähkösopimukset. Yrityksille tuotetaan buukkauspalveluja ja markkinatutkimuksia. ”Olen tehnyt viimeisen 10 vuoden aikana niin laaja-alaista työtä, ettei sitä olisi voinut missään opistossa oppia. Työssäni vaaditaan jokapäiväistä ratkaisukeskeisyyttä. Olen itse luonut paljon oman johtamiseni käytäntöjä ja toimintatapoja. Niitä olen voinut jakaa eteenpäin meidän hyvälle esimieskaartillemme”, kertoo toimitusjohtaja Puurunen. Tällä hetkellä omat haasteensa, mutta myös mahdollisuutensa johtamiseen asettaa koronaviruksesta johtuva poikkeustilanne. Yrityksen henkilöstöstä on tällä hetkellä 60 työntekijää etätöissä ja heidät siirrettiin kotiin töihin maaliskuun puolivälin aikaan. ”Ensin saivat etätyömahdollisuuden riskiryhmäläiset, sitten perheelliset. Siirtyminen on mennyt kivuttomasti eikä kenenkään ole tarvinnut lopettaa työntekoa.”

MAANANTAINA 6. HUHTIKUUTA 2020

Uusia jäseniä ja verkostoitumista Pohjois-Pohjanmaan nuorten yrittäjien verkoston johtoryhmän tuore puheenjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Omapajan alue-edustaja Matti Jääskeläinen toivoo, että voisi lisätä nuorten yrittäjien yhteistyötä ja saisi toimintaan mukaan uusia jäseniä. Poppis on nuorten yrittäjien verkosto ja osa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n toimintaa.

Toivon, että yrittäjyyden edellytykset lisääntyisivät yhteiskunnassa ja ihmiset löytäisivät oman yrittäjyytensä.”

Erikoishammasteknikko

PETRI HEIKKINEN • Proteesit • Pohjaukset

• Korjaukset • Hammassuojat

• Veteraanien KELA-korvaus • NYT myös rahoituksella!

Rautatienkatu 10, 90100 Oulu - p. 0400 272 560 - www.veliheikkinen.fi

SINUN ILMOITUKSESI

TÄHÄN?

?ELTl?å.låKOVåLålNEN OY Kysy lisää ja varaa mainostilasi!

Annariitta Nousiainen puh. 040 766 9402, annariitta.nousianen@kalevamedia.fi

Pohjois-Pohjanmaan nuorten yrittäjien tuore puheenjohtaja Matti Jääskeläinen haluaa olla edistämässä yrittämisen edellytyksiä yhteiskunnassa.

··

Anna Raudaskoski, teksti ja kuva

”Olen ollut Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toiminnassa mukana kolmisen vuotta. Olen käynyt verkostoitumistilaisuuksissa ja muissa foorumeissa. Mielestäni tilaisuuksista saa hyvin kumppaneita mukaan omaan yritykseen, ja ylipäätään vertaistukea eri asioihin. Olen omaksunut myös erilaisia näkökulmia yrittäjyyteen, sekä myyntiin ja markkinointiin”, Matti Jääskeläinen tähdentää. Nuorten yrittäjien toiminnan vireyttäminen on uuden puheenjohtajan mielestä tärkeää. Poppiksen johtoryhmässä on kymmenen jäsentä, jotka kuulevat mielellään nuorten yrittäjien toiveita. Pyrkimyksenä on lisätä jäsenistön kohtaamisia. ”Tavoitteena on, että kuukausittain olisi tapaamisia ja niissä saisi olla asiantuntijoita kertomassa yrittämisen eri osa-alueista. Tällä hetkellä olevan poikkeustilanteen takia olen miettinyt, että voitaisiin järjestää esimerkiksi aamutapaaminen etänä. Tilaisuudessa voisi vaikka tähän ajankohtaan liittyvä asiantuntija kertomassa vallitsevista olosuhteista, ja vastaamassa kysymyksiin. ”

BNI-toiminta ja Omapaja Verkostoituminen on 32-vuotiaan Jääskeläisen oma juttu.

”Olemme Omapajan kautta mukana BNI:n (Business Network International) toiminnassa. Se on maailman suurimpia suositusorganisaatioita, jonka kautta haetaan liike-elämän yhteistyökumppaneita. Olen ollut kolmisen vuotta mukana, ja haluan tuoda samaa aktiivisuutta mukaan myös nuoriin yrittäjiin.” Valtakunnallisesti toimiva Omapaja on yritys, jonka kautta voi toimia kevytyrittäjänä ilman omaa Y-tunnusta. Laskutuspalvelun lisäksi Omapaja tarjoaa valmennus- ja tukipalveluja kevytyrittäjille. Omapajan missio on yksi syy, miksi Matti Jääskeläinen haluaa olla mukana vaikuttamassa. ”Toivon, että yrittäjyyden edellytykset lisääntyisivät yhteiskunnassa ja ihmiset löytäisivät oman yrittäjyytensä. Haluan toimintaan mukaan sekä työelämän murroksen, että eri työtapojen näkökulmia.” Niin tärkeää kuin rentoutuminen välillä onkin, koronatilanne vaikuttaa perinteisen Nuorten yrittäjien kesätapahtuman järjestelyihin. ”Kesätapahtuma pidetään mahdollisesti etänä ja hyvinvoinnista puhuvan esiintyjän esitys striimataan kuulijoille. Tästä tapahtuman työryhmä vielä kokoustaa. Tapahtumasta tiedotetaan mahdollisimman pian lisää muun muassa Nuorten yrittäjien Poppis -facebook ryhmässä.”

?ELTl?å.låKOVåLålNEN OY Peltipaja Kovalainen Oy on pitkään alalla toiminut rakennusten peltitoimittaja ja -asentaja, joka tarjoaa luotettavaa ja laadukasta työtä niin pieniin kuin isoihinkin kohteisiin. Teemme kaikenlaisia rakennuspeltejä asiakkaan toimittamien mittojen mukaan, tarvittaessa myös asennettuna.

Piipunpellit ◆ Reunapellit ◆ Harjapellit Päätyräystäspellit ◆ Takaneduspellit Ikkunapellit ◆ Ovipellit ◆ Jiiripellit Huopakaton reunalistat Katkaisulista ja seinällenostopelti Gneissikuja 7, 90620 Oulu • 040 869 9291 toimisto@peltipajakovalainen.fi

www.peltipajakovalainen.fi

MAANANTAINA 6. HUHTIKUUTA 2020

Neuvoja ulkomaalaisille yrittäjille Ulkomaalaistaustaisten yrittäjien määrä on Pohjois-Pohjanmaalla kasvussa. Heille neuvoja antavat Business Oulu ja Oulun Uusyrityskeskus. sOnPoP #Yrittäjyy

– –

··

Anna Tilvis, teksti ja kuva

Ulkomaalaistaustainen yrityksen perustamista harkitseva voi kääntyä Business Oulun ja Oulun Uusyrityskeskuksen puoleen. Neuvontapalveluja tarjoavat yritysneuvoja Viera Karam ja asiantuntija Henry Koivukangas. Ulkomaalaistaustaisten yrittäjien lukumäärästä Pohjois-Pohjanmaalla ei ole tarkkaa tietoa. Määrä on kuitenkin kasvussa. ”Noin 30 yrittäjää aloittaa vuosittain, mutta me emme tiedä kaikkia”, Koivukangas sanoo. Aiemmin asiakkaina oli enimmäkseen turvapaikanhakija- ja pakolaistaustaisia ihmisiä sekä toisen polven maahanmuuttajia. Tämän vuoden alussa yliopistoväen osuus on lisääntynyt. Helmikuussa pidetyssä Minustako yrittäjä -tapahtumassa 90 ihmisestä 75 oli yliopistotaustaisia. ”Oulun yliopistolta on alkanut tulla sekä opiskelijoita että jatko-opiskelijoita.” Kuukaudessa käy noin 20 uutta asiakasta. Tyypillisimmät alat ovat palvelut, tietokoneohjelmistot ja sovelluskehitys. Opiskelijat edustavat yleensä tietoja viestintätekniikan alaa.

Rakentavaa kritiikkiä

Yrittäjyydestä kiinnostuneet ulkomaalaistaustaiset ihmiset ottavat yhteyttä Henry Koivukankaaseen ja Viera Karamiin. Neuvontapalveluissa opastetaan muun muassa liiketoimintasuunnitelman tekemiseen.

Executive MBA OULU Business as unusual? Opiskele joustavasti vertaisryhmässä. Hae mukaan nyt ja aloita syksyllä. www.mai.fi/koulutus Puh. 0294 48 7355

Karam kertoo, että monet tulevat hakemaan perustietoa yrityksen perustamisesta. Kaikki eivät ole varsinaisesti aloittamassa yritystä, mutta tarvitsevat tietoa. Koivukangas muistuttaa, että jotkut kulttuurit ovat hyvin yrittäjähenkisiä, kuten turkkilainen tai muut Lähi-idän kulttuurit. ”Myös afrikkalaislähtöisiä asiakkaita on paljon ja he perustavat yri-

Meidän pitää kuitenkin kertoa totuus yrittämisestä.” Henry Koivukangas tyksiä, vaikka se ei näy tilastoissa.” Itsensä työllistäminen yritystoiminnalla on työmarkkinoiden yleinen trendi, joka näkyy myös ulkomaalaistaustaisten ja maahanmuuttajien parissa. ”Monet tulevat siksi, etteivät löydä työpaikkaa. Meidän pitää kuitenkin kertoa totuus yrittämisestä. Jos joku ei perusta yritystä, sekin on hyvä tulos. Se ei ole aina realistista”, Koivukangas kertoo. Karamin asenteena on rakentava kritiikki. Tavoitteena on saada aikaan elinvoimaisia yrityksiä. ”En koskaan tyrmää ihmisiä. Jos edessä on seinä, johon he törmäisivät, he huomaavat sen itse. He näkevät taloudelliset laskelmat, jotka eivät toimi. He huomaavat voimakkaan kilpailun tai muita esteitä. Minun työtäni on saada heidät näkemään nuo asiat.”

Tietoa faktoista Asiakkaiden liikeideat ovat hyvin eritasoisia. Neuvontapalvelussa kuunnellaan ja ohjataan tekemään liiketoimintasuunnitelma sekä taloudelliset laskelmat. ”Käyn aina läpi lakien mukaiset

maksut, joita yrittäjälle tulee, koska kaikki eivät tiedä niitä. Kerron myös luvista, joita tarvitaan”, Karam kertoo. Uusyrityskeskus voi tehdä perustamisilmoitukset. ”Autamme etsimään rahoitusta. He haluavat tietää, millaista rahoitusta on tarjolla. Onko se lainaa vai avustusta? Onko bisnesidea sellainen, että se hyväksytään jonkin avustuksen piiriin?” Karam sanoo. Esimerkiksi ohjelmistoalalla voidaan hyödyntää Business Finlandin innovaatiorahaa. Viera Karamin laajasta kielitaidosta on suuri hyöty. Hän puhuu paitsi äidinkieltään ukrainaa myös arabiaa, venäjää, ranskaa ja englantia. Suurimmat vaikeudet neuvontapalvelussa liittyvät oleskelulupiin. ”Usein laillisuusasema on sellainen, että heillä ei ole mahdollisuutta saada lainaa, koska heillä ei ole pitkäaikaista oleskelulupaa. Jotkut eivät voi rekisteröidä yritystä. Jotkut voivat rekisteröidä yrityksen, mutta eivät voi työskennellä yrityksessä.” Ulkomaalaistaustaisten yrittäjien ei ole helppo tavoittaa suomalaisia asiakkaita. Kaikki bisnesideat eivät ole realistisia Oulun kokoisessa kaupungissa.

MAANANTAINA 6. HUHTIKUUTA 2020

Yrittäjäksi Hollannista Kuusamoon ··

Anna Tilvis, teksti Ester Van Dam, kuva

Hollantilaiset John ja Monique de Laat ovat löytäneet kodin ja uuden paikan yritykselleen Meskusvaarasta. Tornak Adventures Oy:n ominta alaa ovat koiravaljakkoajelut De Laat tuli ensimmäisen kerran Suomeen 32 vuotta sitten koirakilpailuihin. Vuonna 1991 pariskunta vietti ensimmäisen kerran joulun Rukalla ja sen jälkeen he ovat palanneet joka vuosi. ”Ensin kolme viikkoa, sitten kolme kuukautta”, John de Laat kertoo. Laatin perhe viihtyi Rukalla, ja joka kerta lähtiessä sydän tuntui särkyvän, kun piti palata kotimaahan. Hollannissa oli myös liian kuumaa koirille. Lopulta syntyi ajatus, voisiko Suomeen muuttaa kokonaan. Viime kesäkuussa he pakkasivat kaikki 17 koiraansa ja muuttivat Kuusamoon. Mukaan tuli myös tytär Joyce de Laat, joka on toisena osakkaana yrityksessä. Yritys on toiminut 14 vuotta Hollannissa. Toimintana olivat siellä koira-ajelut kärryillä, lastenjuhlat ja aktiviteetit, esimerkiksi jousiammuntaa. ”Rakastamme huskyjä. Olemme niin onnellisia, kun rakkaasta harrastuksesta on tullut työ”, de Laat sanoo. Ruotsi on hollantilaisten suosima matkailumaa. De Laat pitää enemmän Suomen erämaisuudesta.

Asiakkaina hollantilasia Tornak Adventuresin asiakkaat tulevat pääasiassa Hollannista. Toiminta-ajatuksena on tarjota kiireetöntä

matkailua, jossa asiakkailla on mahdollisuus tutustua kunnolla paikkoihin ja nauttia luonnosta. De Laatit haluavat tarjota henkilökohtaista ja hyvää palvelua. He eivät tahdo olla kilpailuasemassa paikallisten husky-yrittäjien kanssa, vaan löytää sopivia yhteistyökumppaneita, joilla on samansuuntaisia ajatuksia palvelelusta. ”Henkilökohtainen kontakti asiakkaisiin on tosi tärkeää”, de Laat sanoo. Yhteistyökumppaniksi on löytynyt esimerkiksi porofarmi. Retket suuntautuvat Riisitunturille, Korouomaan ja Pienelle karhunkierrokselle. Yrityksellä on omat nettisivut, mutta mainostaminen on hoitunut pääasiassa tyytyväisten asiakkaiden kautta. Kolmessa kuukaudessa heillä oli 120 asiakasta. Asettuminen Kuusamoon on ollut mutkatonta, koska paikka oli tuttu ja heillä oli siellä jo tuttavia. Meskusvaarassa heillä on nyt 23 hehtaaria maata ja talo. Naapurit ovat ottaneet heidät ystävällisesti vastaan. De Laatin kokemus on, että oma asenne vaikuttaa paljon. Hän tavoittelee yhteistyötä ja yhteistä hyötyä. Hän kehuu naapureitaan ja arvelee, että yksityistien hoitaminen yhdistää myös.

Muutossa haasteita Varsinainen muuton yhteydessä oli vaikea löytää kaikkea tarvittavaa tietoa. Yritys on rekisteröity Suomen kaupparekisteriin vuoden alussa. Tuttavan avustuksella on löytynyt kirjanpitäjä. Yritystoiminnan jatkami-

Menestyvän tilitoimiston ohjaksissa

Onnenkissat ovat Hon Vun äidin lahjoittamia. Tilitoimisto on vasta siirtynyt uuteen toimitilaan.

De Laatin pariskunta on onnellinen, kun rakkaasta koiraharrastuksesta on tullut työ turismin parissa Kuusamossa.

sessa täällä on ollut jonkin verran haasteita. Kotimaakunta Brabant on Hollannissa yksi vaikeimmista korona-alueista. Nyt kun viimeisetkin asiakkaat ovat palanneet Keski-Eurooppaan, de Laatien elämä on hiljentynyt yleisten eristyssuositusten mukaisesti. Bisneksen tulevaisuus mietityttää tässä tilanteessa. Kesän aktiviteeteiksi on suunnitteilla luontoelämyksiä kanooteilla ja maastopyörillä. Mahdollista on myös palaaminen lastenjuhlien ja erilaisten luontoaktiviteettien järjestämiseen nuorille.

··

Anna Tilvis, teksti ja kuva

Tilin Takojat on oululainen kirjanpidon ja taloushallinnon alan yritys, jonka vahvuutena on kansainvälisyys ja monikulttuurisuus. Asiakaskunnasta 30 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia yrityksiä. Asiakkaina on myös ulkomaan kansalaisia, joilla on toimintaa Suomessa. Toimitusjohtaja Hon Vu perusti Tilin Takojat seitsemän vuotta sitten. Yrittäjänä hän toiminut kymmenen vuotta. Monipuolisen kielitaidon takaamiseksi hän palkkaa mielellään työntekijöikseen eri taustaisia ihmisiä. Yrityksessä on nyt kymmenen työntekijää. Vun lähipiirissä ei ole muita yrittäjiä, mutta hänelle yrittäjyys alkoi maistua jo parikymppisenä. Vietnamista lähtöisin oleva perhe pääsi Suomeen 1990-luvun alussa Hongkongin pakolaisleiriltä vuoden prosessin jälkeen. Hon on syntynyt leirillä. ”Olen aina ollut kova tekemään työtä. Minulla on tietynlainen levottomuus luonteessa. Tuli aina vaihtamisen tarve, kun osasin jonkun homman eikä se tarjonnut lisää haastetta. Yrittäjyys on ollut paikka, jossa saan toteuttaa itseäni. Aina on uusia juttuja ja jotain paranneltavaa.”

Henkilökohtainen kontakti asiakkaisiin on tosi tärkeää.” John de Laat

Vu luonnehtii itseään uteliaaksi ja sellaiseksi, joka oppii mielellään uutta. ”Egyptistä on meidän viimeisin asiakas. Minulle on ylpeyden aihe, kun saan jonkun uuden maan kansalaisen asiakkaaksi. On mielenkiintoista nähdä, minkälaista bisnestä kukakin keksii tehdä.”

Tausta esteenä Kulttuuritausta vaikuttaa yritystoimintaa monella tavalla sekä Tilin Takojissa että muissa ulkomaalaisten perustamissa yrityksissä. ”Tausta vaikutti minulla vahvasti. Kun aloitin tilitoimiston, en juurikaan saanut asiakkaita. Ensimmäiset asiakkaat, jotka suostuivat tulemaan, olivat ulkomaalaisia, koska minä tiesin, missä heillä oli vaikeuksia.” Ulkomaalaistaustaisilla on vaikeuksia suomen kielen, byrokratian sekä monien suomalaisille itsestään selvien asioiden kanssa. Yrittäjyys Vietnamissa on tuttua sukulaisten kautta. ”Siellä yrittäjyys on tavallisempaa ja yrityksen pystyyn pistäminen on helpompaa.” ”Suomessa yrittäjyys yhtä aikaa helppoa ja vaikeaa. Kaikille on samat säännöt, siitä tykkään. Sen jäl-

keen kaikki on puhtaasti itsestä kiinni. Vaikeaa on, että sääntöjä on niin paljon. Toisaalta sääntöjen takia Suomi on niin paljon parempi paikka kuin Vietnam.”

Yrittäjät auttavat toisiaan Hon Vun kokemuksen mukaan maahanmuuttajataustainen yritys tarvitsee tukea erittäin paljon. Alun alkaen voi olla väärä käsitys siitä, mikä yritysidea toimii ja mikä ei. Monilla ei kuitenkaan ole muuta vaihtoehtoa. Töihin on vaikea päästä kielimuurin takia, vaikka omassa maassa olisi hankkinut koulutusta. ”Ehkä siksi monet heistä tulevat meille, koska he tarvitsevat paljon muutakin kuin peruskirjanpitoa. Minä autan muissakin asioissa, esimerkiksi yrittäjien ja heidän työntekijöidensä oleskeluluvissa.” Hon Vu tunnetaan maahanmuuttajataustaisten joukossa. ”Kysy Honilta, Honi auttaa. Virastojen kautta tukea tulee vähemmän, enemmän koulutuksen kautta. Yrittäjät auttavat toisiaan. On myös sellaisia, jotka ovat ottaneet itse selvää asioista.” Vu kertoo, että monelle asioiminen ja lomakkeiden täyttäminen ovat vaikeita. Myös tietotulva saattaa olla liikaa.

MAANANTAINA 6. HUHTIKUUTA 2020

Sopiva auto joka tarpeeseen Erilaiset käyttövoimat hämmentävät kuluttajaa helposti. Autokauppias antaa vinkkejä auton valintaan.

··

Anna-Tuulia Hautala, teksti ja kuva

Sähkö, kaasu, hybridi, bensiini vai diesel? Tähän kysymykseen törmää yhä useammin, kun alkaa miettiä uutta autoa. ”Kaikille löytyy sopiva ratkaisu, kun tietää omat tarpeensa”, Wetterin toimitusjohtaja Aarne Simula kertoo. Autovalinta on pitkälti kiinni siitä, miten paljon ajaa vuodessa ja ovatko ajomatkat pitkiä vai lyhyitä. Samoin pitää huomioida, onko työpaikalla ja kotona latausmahdollisuus sekä riittääkö akku päivittäisille matkoille. Pakkanen taas heikentää akun kestävyyttä. ”Hybridien akun toimintasäde kasvaa koko ajan. Se on nyt lähelle 100 kilometriä, kun tyypillinen päivittäinen ajomatka on 56 kilometriä”, Simula selittää. Jakelu- ja latausverkon vähyys hidastaa sähkö-, kaasu- ja hybridiautojen suosiota. Toisaalta sähköauto ei sovellu kaikille, vaikka siitä puhutaan paljon. Dieseliä taas Simulasta mollataan väärin perustein. ”Dieselhybridi on pienikulutuksinen akun loputtuakin. Samoin dieselmoottorien päästöt ovat vähentyneet valtavasti.”

Mullistusten vuosikymmen Vähäpäästöiset autot kiinnostavat yhä enemmän kuluttajia. Simula pitää pitää kuluvaa vuosikymmentä autohistorian mullistavimpana sitten auton keksimisen. ”Ennen vaihtoehtoja olivat vain bensiini ja diesel. Nyt voi valita hybridin molemmista, täyssähköauton tai kaasuauton.” Myös hiilidioksidipäästöjen tiukentaminen mullistaa autoilua. EU on asettanut ensi vuodelle päästötavoitteeksi 95 grammaa kilometriltä. Tällä hetkellä keskipäästö EU:n alueella on 114 g/km. Tarkoituksena on vähitellen pienentää päästöjä niin, että kymmenen vuoden päästä autojen päästöt ovat vain 65 g/km. ”Vuoden 2030 tavoite on realistinen, mutta aiemmat loikat ovat hankalia, koska tuotekehitysaikaa ei ole tarpeeksi”, Simula miettii.

Hallitus heilutteli automarkkinoita Automarkkinat ovat heilahdelleet hallituksen päätösten myötä. Ensirekisteröinnit notkahtivat vuoden 2018 lopulla, kun autoveroa muutettiin tiukentamalla keski- ja suurikulutuksisten autojen päästörajoja. Tämä johti isopäästöisten autojen tuontiin ulkomailta. ”Veroa korjattiin parin kuukauden päästä, mutta kuluttajat eivät sitä kuulleet. Nykyinen hallitus on päättänyt, ettei autoveroon kosketa tällä hallituskaudella”, Simula muistuttaa. Poliitikkojen alalle luoma epävarmuus tuntuu ikävältä. ”Viime vuonna moni autoliike joutui pitämään yt-neuvottelut. Ulkopuolinen tekijä aiheuttaa häiriötä markkinoihin, vaikka itsellä olisi kaikki kunnossa”, Simula harmittelee.

sOnPoP y y j ä – t t i r Y # –

Wetterillä voi käydä koeajamassa kaikkia eri käyttövoimia käyttäviä autoja, Wetterin toimitusjohtaja Aarne Simula kertoo. ”Autoa ostaessa kannattaa huomioida, että vähäpäästöisissä autoissa autovero on perusautoa pienempi.”

Taannoinen hallituksen romutuskampanja sen sijaan oli Simulasta onnistunut idea. ”Suomessa on Euroopan vanhin autokanta. Tilalle tuli vähäpäästöisiä ja turvallisempia autoja. Toinen hyvä idea olisi tukea vähäpäästöisiä työsuhdeautoja. Ne tyypillisesti vaihdetaan muutaman vuoden välein, joten vaihtoautomarkkinoille tulisi uusia vaihtoehtoja, kuten hybridejä.” Simula toivoo, että Suomessa au-

tovero menisi enemmän eurooppalaiseen suuntaan eli käytön verottamiseen. ”Kun muutos etenisi portaittain, ei markkinoille tulisi häiriöitä eikä autojen hankkimista lykättäisi.” Simula itse vaihtaa usein autoa. Hän on ajanut kaikkia eri käyttövoimia käyttäviä autoja. ”Kaikissa käyttövoimissa on omat etunsa. Mikä kenellekin sopii parhaiten.”

Käyttövoimien jakautuminen autoittain Viime vuonna ensirekisteröitiin 114 000 autoa. Niissä käyttövoima jakautui seuraavasti:

Nykyinen hallitus on päättänyt, ettei autoveroon kosketa tällä hallituskaudella.”

• 72,1 % bensiini • 19,1 % diesel • 5,2 % lataushybridi • 1,9 % kaasu • 1,7 % täyssähkö

Millainen käyttövoima autoon kannattaa valita? • Täyssähköauto sopii, kun ajaa sekä lyhyitä että pitkiä matkoja ja latausmahdollisuus löytyy sieltä, mihin pysäköi. • Dieselauto sopii, kun ajaa pääasiassa pitkiä matkoja ja yhteensä yli 15 000 kilometriä vuodessa. • Bensiini sopii, kun ajaa vähemmän ja lyhyitä matkoja eikä ole latausmahdollisuutta. Kaasu sopii, kun ajaa sekä lyhyitä että pitkiä matkoja ja on mahdollisuus kaasutankkaukseen.

• Hybridi sopii, kun ajaa pääasiassa lyhyitä matkoja ja latausmahdollisuus on siellä, mihin pysäköi.

Hybridissä voi olla bensiini- tai dieselmoottori. Hybridejä on ladattavia eli lataushybridejä, itselataavia sekä kevytversioita, joissa sähkö auttaa liikkeellelähdössä.

• Tulevaisuudessa odottaa polttokennoauto, joka toimii vedyllä. Vetyä voidaan tankata nykytyyliin huoltoasemalla.

MAANANTAINA 6. HUHTIKUUTA 2020

Legorakentelun ammattilaiset Pyykkösen veljesten Lego-rakentelu on kehittynyt vuosien mittaan taitavaksi pienoismallien suunnitteluksi ja toteuttamiseksi.

··

Anna Tilvis, teksti ja kuvat

Jesse ja Tuomas Pyykkönen raken-

televat Pudasjärvellä Legon Technicsarjan osista ja peruspalikoista kaikkea sellaista, joka liikkuu. Syötekylän Varpuvaaran rinteellä veljesten koti tuntuu melkein hautautuneen lumeen. Lego-rakentelulle omistetun huoneen hyllyä koristavat metsätraktorien, rinnekoneiden ja autojen pienoismallit. Uusimpia ovat kaksi muhkeaa Pistenbully 600 Polar rinnekonetta, joiden esikuvat kulkevat isoilla laskettelurinteillä. Jesse, 16, ja Tuomas, 11, olivat viime syksynä toisen kerran Helsingin Lego-messuilla ja se poiki ensimmäiset tilaustyöt. ”Pistenbullyt ovat menossa yksityiselle tilaajalle Vihti Ski Centerin omistajalle.” Niissä on voimanlähteenä Legon uu-

Tuomas Pyykkösen käsialaa olevan Scorpion King metsäkoneen massiivinen puomi toimii ja liikkuu sähkömoottorilla.

Rinnekoneet ovat Jesse ja Tuomas Pyykkösen tämän talven taidonnäytteet.

si moottorijärjestelmä, joka yhdistetään langattomasti älypuhelimeen. Kaikki toimii ihan kuten oikeassakin: puskulevyn osat liikkuvat, jyrsin rouhii, valot vilkkuvat, telat pyörivät. Kaikkia toimintoja voi ohjata kymmenasteisesti, mikä sulavoittaa koneen liikkeitä.

Insinööritaitoja ja rakentelua Pojat eivät ole tyytyneet rakentelemaan valmiista Lego-seteistä. Piirustukset etsitään netistä ja pienoismallille lasketaan skaalauksen avulla oikeat mittasuhteet. ”Rinnekoneisiin tarvittiin paljon osia, joita meillä ei ollut. Ostettiin valmiita settejä, koska harvinaisemmat osat, kuten moottorit, ovat aika kalliita erikseen ostettuina. Esimerkiksi telaketjun palkkeja on kahdessa koneessa 128 kappaletta.” ”Kone painaa 5,4 kiloa vinssin kanssa. Se on painavin kone tähän mennessä. Osia on lähemmäs kymmenentuhatta”, Tuomas esittelee. Pienoismallien ominaisuudet toistavat hämmästyttävän paljon oikeiden koneiden toimintoja. ”Legolta löytyy kaikkia mahdollisia osia, mitä keksii ajatella. Tuossa on esimerkiksi planeettapyörästöllä varustettu pyörän hubi ja paineilmasylinteri”, Tuomas kertoo. ”Jos tätä katsoo pohjasta, niin täällä on jousitussysteemi edessä ja ta-

kana. Voimalinja toimii kuin oikeassa, ja on tasauspyörästö”, Jesse näyttää 6-pyörävetoista Velociraptor lava-autoa. ”Jos näkee metsäkoneen tai kaivinkoneen tien varressa, niin sitä katsoo, miten jokin kohta toimii ja miten sen saisi rakennettua Legoilla”, Jesse selvittää.

Piirustuksia ja 3D-tulosteita Projektit ovat kansioissa piirustuksineen. Mielessä pyörii uusia suunnitelmia. ”McLarenin Senna hyperauto on seuraavaksi meikäläisellä rakenteilla. Siihen tulee takaveto, V6-moottori, paineilmajousitus korkeussäädöllä, kaksoiskytkin ja kahdeksan vaihdetta.” Jesse on piirtänyt autoon tulevat vanteet kotona tietokoneella ja tulostanut teknisen työn tunnilla koulussa 3D-tulosteena. ”Nämä ovat samanlaiset kuin legon vastaavat, mutta etuosa on muokattu McLarenin vanteen tyyliin.”

”Legoissa virhemarginaali on 0,001 mm. Kappaleiden itsetulostaminen ei kannata, ellei ole kyseessä jokin erikoisosa”, Tuomas täsmentää.

Ponsse katsasti metsätraktorin Hyllyllä komeilee kaksi Ponssen metsätraktoria, Scorpion King ja Elephant King. Rakentelu on vienyt pojat tehtaalle tutustumaan aitoihin koneisiin. ”Oli haastetta, että saatiin kaikki toimimaan niin kuin pitää. Puomi on massiivinen, painaa yli 1,5 kiloa. Sitä pystyy liikuttamaan sähkömoottoreilla, niin että kone pysyy paikoillaan ja puomi kasassa. Koppi on neljäs tai viides versio”, Tuomas sanoo. ”Suunnitteluosaston työntekijät konttaisivat vieressä, kun tuo kulki. Kuulemma ihan oikean veroinen. Meni ammattilaisten testistä läpi”, Jesse toteaa. Rakentelun vastapainona Jesse ja Tuomas harrastavat laskettelua. Kotivaaran rinteellä voi tulla vapaalaskua pöllyävässä puuterilumessa.

Ponssen suunnitteluosaston työntekijät konttaisivat pienoismallin vieressä, kun se kulki. Se on kuulemma ihan oikean veroinen.”

MAANANTAINA 6. HUHTIKUUTA 2020

Rakennerahasto-ohjelma vihertyy Ympäristökysymykset huomioidaan jatkossa yritystuissakin. Tulevaan voi valmistautua hakemalla yhteistyökumppaneita etukäteen.

··

Anna-Tuulia Hautala, teksti ja kuvat

Rakennerahasto-ohjelmassa vuosiksi 2021–2027 on luvassa isoja muutoksia. Rakennerahastot ovat alueen kehittämiseen tarkoitettuja rahastoja, joita EU, valtio ja kunnat rahoittavat. ”Rahastoja käytetään esimerkiksi yritystukiin sekä työllisyyden parantamiseen. Keskeisessä asemassa ovat yritys- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen”, Itä- ja PohjoisSuomen rakennerahasto-ohjelman valmistelun vetäjä Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan Liitosta kertoo. Tulevassa ohjelmassa painottuu ilmastokestävyys. ”Ohjelma on huomattavasti vihreämpi kuin ennen. Ilmastokestävyys otetaan kaikessa huomioon. Kestävien toimintatapojen kehittäminen huomioidaan yritystuissakin”, Keisanen sanoo. Lisäksi ohjelmassa tuetaan pohjoisen harvaan asuttuja alueita erityistoimenpiteillä. Alueilla rahoitetaan esimerkiksi tie- ja laajakaistakehittämistä sekä lisätään yritystukien määrää.

Ilmastokestävyys rahoituksen edellytys Rakennerahasto-ohjelman valmistelu on pitkällä. Neljäs ohjelmaluonnos valmistuu lähiaikoina, ja se lähtee EUkomission tarkasteluun. Uutena rahaston valmistelussa huomioidaan EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rakennerahasto, joka tuli hieman yllättäen mukaan tammikuussa. ”Uusi rahasto keskittyy ilmastonmuutokseen sopeutumiseen”, Keisanen selittää. Rahasto voi aiheuttaa maakuntajohtaja Pauli Harjun mukaan ongelmia, koska jatkossa kasvava osuus myönnettävistä rahoituksista edellyttää ilmastokestävyyttä. ”Ilmastoulottuvuus kertautuu uuden välineen seurauksena. Se vie tilaa muilta asioilta. Kaipaisin enemmän kehitystoimintaa kuin yksittäisiä päästöleikkauksia. Esimerkiksi vesihuoltojärjestelmä kaipaa uudistusta”, Harju miettii. Harju haluaisi yritysten ottavan enemmän aloitevastuuta tuotekehittämisestä. Hänestä rakennerahastoohjelma on painottunut hieman liikaa korkeakoulujen toimintaedellytyksiä parantavien hankkeiden rahoittamiseen. ”Toivoisin, että uuden tiedon näkökulma siirtyy lähemmäksi yritysten hyödyntämistä. Kyseessä on aivan eri lähtökohta, kun yritys hakee korkeakoulua kumppanikseen. Tämä voisi olla työlästä, mutta tuloksekkaampaa.”

Pohjois- ja ItäSuomen kehittämiseen Ohjelmaa valmistellaan EU-komission 1,5 vuotta sitten antamilla luvuilla. Vaarana on, että summat pienenevät, jolloin tilanne vaikeutuisi maakuntien välillä. Suomen sisäisistä rahajaoista sopiminen on juuri meneillään. Se on aina hankalaa.

”Suurin osa rahoituksesta on tarkoitettu Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asuttujen alueiden kehittämiseen. Tavoittelemme rahoja juuri tänne. Täällä menee monilla mittareilla mitattuna huonommin kuin muilla alueilla”, Keisanen toteaa. Suomen tavoitteena on käynnistää rakennerahasto-ohjelma ennen kesälomia 2021. Tulevaan voi valmistautua vaikkapa hakemalla jäljellä olevia yritystukia sekä Pohjois-Pohjanmaan Liiton kehittämisrahaa. ”Alueella on paljon resurssien tarjoajia, kuten maakuntaliitto, ELY-keskus ja BusinessOulu. Ei kannata jäädä yksin. Vaikka ympäristö- ja energiatehokkuuskysymykset korostuvat ohjelmassa, yritystukia hakiessa huomioidaan jatkossakin monipuolisia kehittämistarpeita”, Keisanen lupaa. Harjun mukaan yritykset voivat valmistautua parhaiten hankkimalla jo nyt kumppaneita. ”Kumppanit pystyvät hyödyntämään paremmin projektirahoitusta, jolloin yritykset voivat keskittyä miettimään kehittämistarpeitaan”, Harju vinkkaa.

Pohjois-Pohjanmaan Liitossa valmistellaan juuri rakennerahasto-ohjelmaa vuosiksi 2021-2027. Rahoitusta on tulossa Suomelle noin 1,5 miljardia euroa, kehittämispäällikkö Päivi Keisanen ja maakuntajohtaja Pauli Harju kertovat.

Stemma ja Berry auttavat kierrätyksessä

··

Anna-Tuulia Hautala, teksti ja kuvat

Tuoreen yritysbarometrin mukaan 60 prosenttia Pohjois-Pohjanmaan yrittäjistä haluaa pienentää hiilijalanjälkeään. Moni aikoo lisätä kierrätystä. Osa yrityksistä auttaa jo nyt asiakkaitaan kierrättämään. Stemma-huonekaluliikkeet ottavat vastaan asiakkaiden käytettyjä huonekaluja, kuten sänkyjä, sohvia ja tuoleja. ”Hyväkuntoiset kalusteet myydään Tori.fi:n kautta. Ok-kuntoiset, muttei myyntikelpoiset kalusteet menevät välikäsien kautta niitä tarvitseville. Loppuunkuluneet huonekalut kierrätetään”, Oulun Stemman kauppias Risto Huovinen kertoo. Monelle asiakkaalle on kynnyskysymys, että ostotilanteessa pääsee samalla eroon vanhasta kalusteesta. Vastaanottopalvelua käytetäänkin yhä enemmän. ”Normaalisti kierrätys maksaa 30 euroa, mutta kampanjoiden yhteydessä vastaanotto on toisinaan ilmaista”, Huovinen toteaa. Huovisen mukaan huonekalujen kierrätys oli hyvin suosittua 1980-luvulla, mutta väheni sittemmin. Parin viime vuoden aikana kierrätys on taas alkanut kiinnostaa. ”Asiakkaat kehuvat kierrätyspalveluamme, koska arki helpottuu.” Osa naistenvaateliike Berrystä on pyhitetty asiakkaiden käytetyille tuotteille. Asiakastuotteet saivat heti suuren suosion, kun yrittäjä Merja Hartikainen aloitti kierrätyspuolen viime marraskuussa.

”Liikkeen piti jo muuttaa, jotta sain laajennettua asiakastuotepuolta. Berry on Oulun keskustassa ainoa liike, joka tarjoaa tätä palvelua”, Hartikainen kertoo. Asiakkaat voivat tuoda korkeintaan kymmenen tuotetta myyntiin kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Asiakkaalle maksetaan myydystä

tuotteesta 50 prosenttia. Berryn provisio on 50 prosenttia sekä arvonlisävero. ”Vaatteiden tulee olla muodikkaita ja sesongin mukaisia. Nyt otan kevään ja kesän vaatteita myyntiin. Ehdotan parempaa hintaa, jos asiakkaan miettimä hinta on liian kallis tai halpa.”

Hartikainen päättää, mitä tuotteita ottaa myyntiin. Asiakkaat kierrättävät paljon käyttövaatteita, juhlamekkoja, kenkiä sekä muita asusteita. Hartikainen on saanut asiakastuotteista vain positiivista palautetta. ”Tähän mennessä 150 asiakasta on tuonut vaatteitaan myyntiin.”

”Berry on Oulun keskustassa ainoa liike, johon asiakkaat voivat tuoda myytäväksi käytettyjä vaatteita.” Merja Hartikainen, Berryn yrittäjä

”Asiakkaat

kehuvat kierrätyspalveluamme, koska arki helpottuu.” Risto Huovinen, Oulun Stemman kauppias

MAANANTAINA 6. HUHTIKUUTA 2020

Uusi jätelaki voimaan 1.1.2020

Yritysten jätteille uudet jätehuollon käytännöt Uudistunut jätelaki toi tullessaan uusia käytäntöjä yrityksille. Uudistuksen myötä jätteen haltijan on itse etsittävä Materiaalitori.fi-tietoalustan avulla, onko hänen hallussaan olevalle jätteelle yksityistä jätehuoltopalvelua. Mikäli sitä ei ole saatavilla, yritys voi pyytää kunnan jätelaitokselta ns. toissijaista jätehuoltopalvelua. Mikäli toissijaista jätehuoltopalvelua tarvitaan alle 2 000 euron arvosta vuodessa, jätteen haltija voi pyytää jätehuoltopalvelua suoraan kunnan jätelaitokselta. Hailuodon, Iin, Kempeleen, Lumijoen, Oulun, Pudasjärven, Raahen, Siikajoen ja Simon alueella toimiva kunnan jätelaitos on Kiertokaari Oy. Kiertokaaren ensisijainen vastuu on järjestää asumisessa syntyvän jätteen sekä kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuolto. Kiertokaarella on lisäksi vaarallisen jätteen vastaanottoon ja käsittelyyn liittyviä vastuita.

Kiertokaari pystyy järjestämään jätehuollon toissijaisesti myös muulle jätteelle, kuten vaikkapa yritysten jätteelle, seuraavassa tapauksessa: 1) jos jätteen haltija tätä pyytää yksityisen palveluntarjonnan puutteen vuoksi (yrityksen on ensin varmistettava markkinaehtoisen palvelun puute materiaalitori.fi:n kautta ennen yhteyden ottamista Kiertokaareen) ja 2) jos jäte laadultaan ja määrältään soveltuu kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi Kiertokaaren jätehuoltojärjestelmässä.

Lisätietoja: www.materiaalitori.fi, www.motiva.fi/materiaalitori

Yhdessä eteenpäin OP Oulu kantaa vastuunsa alueensa pk-yritysten tilanteesta. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme niin varmistetaan menestyminen myös tulevaisuudessa. Aloita kumppanuus varaamalla aika etäneuvotteluun! OP Oulu Yrityspalvelut Isokatu 14, 2. kerros, 90100 Oulu Puh. 010 2535 320, oulun.yritys@op.fi Asiantuntijoidemme suorat puhelinnumerot löydät osoitteesta op.fi/oulu/yrityspalvelut OP Ryhmän 010-yritysnumero: kiinteän verkon lankaliittymistä ja kotimaisista matkapuhelinliittymistä 0,0835 e/puhelu + 0,167 e/min (hinta sisältää ALV:n).

MAANANTAINA 6. HUHTIKUUTA 2020

Yrittäjyys hakee uusia muotoja Palkkatyöntekijä voi olla välillä yksinyrittäjä, kun sillä puolella on enemmän työmahdollisuusia. Myös kevytyrittäjyys on tullut jäädäkseen.

··

Anna Tilvis, teksti ja kuva

Yksinyrittäjyys on monimuotoistunut. Aikaisemmin jako palkansaajiin ja yrittäjiin oli selvempi. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien järjestöpäällikön Kirsi Anttilan mukaan iso tämän ajan ilmiö on, että yrittäjyys ja palkkatyö lomittuvat. ”Välillä voidaan olla yrittäjänä ja välillä työntekijänä riippuen siitä, kummalla puolella on enemmän työmahdollisuuksia. Toisaalta ollaan työsuhteen ohessa sivutoimisena yrittäjiä tai toisin päin.” Anttila arvioi, että kevytyrittäjyys on tullut jäädäkseen. Sen kautta voi aloitella yritystoimintaa. ”Yhä useammalla on mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä ilman riskiä. Ei tarvitse välttämättä perustaa toiminimeä. Se on turvallinen tapa hankkia toimeksiantoja työsuhteen aikanakin.”

Osa yrittäjyyden muutosta on yksinyrittäjyyden kasvu. ”Viimeisimmän tilaston mukaan 71 prosenttia suomalaisista yrityksistä on yksinyrittäjiä. Varmasti osa näistä on yrittäjinä työsuhteen ohessa.”

Monialaisuus harvinaista Anttilan mukaan monialaisuutta saattaa olla yritystoiminnan alkuvaiheessa. Pitempään toimineiden yritysten parissa useat toimialat eivät ole yleisiä. ”Jos ei ole vielä ihan selvillä, mikä on oma ydinosaaminen ja mikä on tuottavin juttu omassa toiminnassa, niin yrityksellä saattaa olla monta tukijalkaa. Kun on jonkin aikaa toiminut, huomaa, mihin kannattaa keskittyä ja missä vahvistaa osaamista.” Perinteisesti Oulun seutu on suurten työnantajien aluetta, mutta raken-

Tämän ajan iso ilmiö on, että yrittäjyys ja palkkatyö lomittuvat.” Kirsi Anttila, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien järjestöpäällikkö

teet muuttuvat. Teknologian murroksen myötä uusia yrityksiä on syntynyt paljon. ”Väkilukuun suhteutettuna Oulun seudulla on Suomen alueista vähiten yrityksiä. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla on pitkät perinteet, että ihmiset työllistävät itsensä yrittäjinä.” Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ottaa vahvasti huomioon yksinyrittäjyyden lisääntymisen. Vuosi sitten perustettu yksinyrittäjien verkosto on toiminut aktiivisesti. Monet kokevat saaneensa sen kautta työkavereita. Toiminta on alkamassa myös maakunnassa paikallisyhdistyksissä. ”Kun yksinyrittäjiä on paljon, se luo edellytykset yhteiselle tekemiselle verkostojen kautta. Me järjestämme tapahtumia ja tilaisuuksia, joissa pääsee tutustumaan ja verkostoitumaan.” Verkosto saattaa poikia yrittäjälle työmahdollisuuksia. ”Tyypillistä on, että kun yrittäjä saa toimeksiannon asiakkaalta, niin hän tarvitsee toisia yrittäjiä, että saa sen hoidettua. Itse osaa tietyn osa-alueen ja toinen toisen. Verkoston avulla osaaminen voidaan paketoida niin, että asiakas saa haluamansa tuotteen tai palvelun.” Kirsi Anttila on huomannut, että nuorempi sukupolvi on valmis toiminaan myös kilpailijan kanssa. ”Jos pystyy ohjaamaan yrittäjäkaverille asiakkaan, niin voi luottaa, että jossain vaiheessa sekin ohjaa minulle asiakkaan tai että yhdessä toteutetaan joitain juttuja.”

sOnPoP y jy ä – t it r Y # –

Asiantuntijayrityksiä yhä enemmän

Toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi Suomen yrittäjistä kertoo, että yksinyrittäjyyden kasvua on kuvattu 2000-luvun suurimmaksi työelämän muutokseksi. Vuonna 2000 yksinyrittäjiä oli 123 000 ja vuonna 2019 heidän määränsä oli 187 000. ”Muutos näkyy myös yrittäjäjärjestön jäsenkunnassa, josta 58 prosenttia on yksinyrittäjiä. Siinä on pieniä alueellisia eroja, mutta kaikilla alueilla se on yli puolet”, Hämeenniemi sanoo. Yksinyrittäjyyden kasvuun on monta syytä. Ensinnäkin asiantuntijayrittäjyys on lisääntynyt. Monet myyvät nykyisin osaamistaan oman yrityksensä kautta. Toiseksi yrittäjyysinto on kasvanut nuorten keskuudessa. Hämeenniemi korostaa, että yrittäjyydessä on tapahtunut monella tavalla monipuolistumista, esimerkiksi toimialat ovat monipuolistuneet. Yksinyrittäjät ovat lopulta hyvin heterogeeninen joukko, jossa on laaja kirjo eri-ikäisiä ihmisiä ja eri toimialoja. Kulloinkin vallitseva taloustilanne heijastuu yksinyrittäjyyteen. Vuonna 2017 työmarkkinoilla oli imua ja yksinyrittäjien määrä väheni hetkellisesti. Silloin työmarkkinoilla oli kysyntää työntekijöistä. Yrittäjyyden arvostus on noussut 2010-luvulla. Yritykset ovat muutta-

neet toimintatapojaan. ”Isommat yritykset ovat ulkoistaneet joitakin palveluja. On yleistynyt, että ne ostavat palveluja yrittäjiltä.”

Yksinyrittäjät huomioidaan Yrittäjäjärjestössä yksinyrittäjille suunnataan enemmän toimintaa ja viestintää. Hämeenniemi muistuttaa, että yksinyrittäjien on tärkeä verkostoitua myös muiden kuin yksinyrittäjien kanssa. Kaikille suunnattuja yleisiä tapahtumia on paljon. Suomen Yrittäjät julkaisi vuoden alussa 12 toimenpidettä yksinyrittäjyyden vahvistamiseksi. Koronakriisin helpottamiseksi järjestö ehdotti maan hallitukselle yrittäjäturvaksi nimettyä keinoa, jolla yksinyrittäjät yritysmuodosta riippumatta pääsivät työttömyysturvan piiriin määräaikaisesti. Maaliskuun 20. päivä hallitus esitti tukipaketin, jossa yrittäjäturva oli mukana pääosin ehdotuksen mukaisena. Yrittäjä on riippuvainen ympäröivän yhteiskunnan häiriöttömästä toiminnasta. Kriisitilanne voi nopeasti viedä yritykseltä toimintaedellytykset. Vaikeissa tilanteissa on tärkeää kääntyä asiantuntijoiden puoleen, jolloin mahdottomaltakin tuntuviin tilanteisiin voidaan löytää ratkaisu. ”Tärkeintä on, ettei jää yksin paineiden keskelle. Pelkästään vertaistuella voi olla valtava merkitys”, muistuttaa Anttila.

Työntekijän ja yrittäjän tuplaroolissa

··

Anna Tilvis, teksti ja kuva

Anssi Karppinen on yksi tuplaroolissa oleva yksityisyrittäjä. Hän hoitaa sivutoimisena yrittäjänä Qide Oy:tä ja on päivätöissä palkansaajana. Muutamia vuosia sitten Karppinen työskenteli Suomen ympäristökeskuksessa, kun hän hoksasi mahdollisuuden yritystoimintaan. Osan työajasta hän oli kehitysaputehtävissä Kirgisiassa ja Tadžikistanissa. Ympäristökeskus kehitti paikallisen yhteistyökumppanin kanssa ympäristötietojärjestelmiä ja veden laatutietojen tietokantoja, joita tekemässä oli paikallisia firmoja ja ohjelmistojen koodaajia. ”Näin idean mahdollisesti menestyvästä liiketoiminnasta. Asiakkaat olisivat Suomessa ja koodarit ulkomailla. Riski oli pieni, ei tarvinnut tehdä isoja investointeja. Pystyin polkaisemaan toiminnan käyntiin, kun kontaktit olivat jo valmiina.” Karppinen perusti ohjelmistokehitystä, nettisivuja ja mobiilisovelluksia tekevän firman vuonna 2018 osakeyhtiönä, jossa hän itse on toimitusjohtaja ja toimiva yrittäjä. Päätyönä hän työskentelee osastopäällikkönä Afry Finland Oy:ssä. Koulutukseltaan hän on ympäristötekniikan diplomi-insinööri.

”Yrittäminen on sivutoimista. Nyt koodaajat ovat työssä tarpeen mukaan, kun projekteja tulee. Jos aikaa olisi enemmän, toiminta olisi suurempaa”, Karppinen arvioi.

kas alihankkija, ja he tuovat meille asiakkuuksia.”

Bisnestä verkostossa

Yritystoiminta on tuonut Karppiselle ymmärrystä yrittäjyydestä sekä liiketoiminnasta. Hän on hyötynyt niistä esimiesasemassaan. Lisäksi Qide vie hänet matkoille pari kertaa vuodessa, kun hän käy Keski-Aasiassa firman töiden merkeissä. ”Olen hyötynyt nyt, kun olen esimiesasemassa ja minulla on tulosvastuuta. On iso plussa, kun on ymmärrystä liiketoiminnan pyörittämisestä.” Karppinen kokee, että palkkatyö ja yrittäminen tukevat toisiaan ja auttavat näkemään mahdollisuuksia puolin ja toisin. ”Alat ovat sen verran kaukana toisistaan, etteivät ne sotkeennu keskenään”, hän arvioi. Karppinen on innostunut yrittäjien järjestötoiminnasta. Hän on Oulun Yrittäjien hallituksen jäsen ja mukana Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien verkostofoorumissa. Koska Qiden asiakkaita ovat muut yritykset, niin yhdistys verkostoineen on luonnollinen tapa löytää uusia asiakkaita.

Karppinen on yrittäjähenkinen ja kiinnostunut mahdollisista yritysideoista. Hän itse ei koodaa, mutta on opiskellut tietotekniikkaa ja rakennellut omat tietokoneensa lapsesta asti. ”Kyllä yrityksen perustaminen oli oma valintani. Näin sopivan raon ja idea kypsyi.” Karppinen myöntää, että tuplarooli on elämäntapa. Hänelle yrittäjyys on kiinnostavaa. ”Se vaatii tietynlaista mielenlaatua. Toiminta on ainakin toistaiseksi pienimuotoista. Sitä voisi kuvata vaikka harrastukseksi.” Verkostot ovat Karppiselle oleellinen tapa tehdä bisnestä. Hän tekee mielellään yhteistyötä muiden kanssa. ”Teemme yhteistyötä useammankin firman kanssa. Ne tekevät sisällöntuotantoa, hakukoneoptimointia ja graafista suunnittelua. Meidän vahvuus on laadukas tekninen toteutus. Se on win-win -tilanne, jokainen voittaa. Me ollaan heille kustannusteho-

Kokemus avuksi palkkatyössä

Näin sopivan raon ja idea kypsyi.” Anssi Karppiselle sivutoiminen yrittäjyys on opettanut liiketoiminnan periaatteita, mistä on ollut hyötyä palkkatyössä

MAANANTAINA 6. HUHTIKUUTA 2020

Sivuvirrasta päätoimeentuloksi Puolitoista vuotta sitten Neotar Median Kalle Hautamäki heittäytyi päätoimiseksi yrittäjäksi. Liikeidean ytimessä on tarinallisuus.

··

Verkostomaisen tekemisen avulla voi välillä olla kokoaan suurempi yritys.”

Anna Tilvis, teksti ja kuva

Kalle Hautamäki on hankkinut toimeentuloa sekä palkansaajana että yrittäjänä. Pitkään palkkatyö ja yksinyrittäjyys kulkivat rinnakkain. Työttömyysjaksoina yrittäjyys nousi pintaa. Puolitoista vuotta sitten hän heittäytyi päätoimiseksi yrittäjäksi. Kun Hautamäki perusti Neotar Median vuonna 2013, hän oli kokopäiväisessä työssä palkansaajana julkisella puolella. Työura on koostunut jaksoista eri työpaikoissa ja projekteissa. Hänellä on akateeminen koulutus pääaineena maantiede. Työn rinnalla olevia pieniä projekteja varten Hautamäki perusti toiminimen. Sen myötä heräsi innostus yrittäjyyteen ja hän perusti toiminimen y-tunnuksella. Kevytyrittäjyydestä hänellä ei ole kokemusta. ”Käytännön syy oli, että oli helppo laskuttaa y-tunnuksella eräs projekti, jossa olin mukana. Ratkaisu oli tekninen. Yrittäjyys kasvoi tasaisesti ajankäytöllisesti muun työn rinnalla.”

Tarinaputiikki liikeidean ytimessä Neotar Media on tarina- ja mediatoimisto, joka tekee brändiä rakentavaa tarinankerrontaa ja sisällöntuotantoa. Hautamäki on mennyt yrittäjyyteen valokuvaus- ja videointiharrastuksen kautta. Liikeidean ytimessä on tarinallisuus. ”Neotar nimessä on monitahoinen sanaleikki, mutta kuitenkin syvä yhteys omaan lähestymistapaan ja arvoihin. Brändäyksessä hyödynnän kulttuuria, tarinaa ja juuria.” Neotar Media työllistää Hautamäen lisäksi yhden osa-aikaisen työntekijän. Viime kesänä yritys siirtyi kotitoimistosta vuokratilaan. Monimuotoiselle yksinyrittäjyydelle on tyypillistä, että bisnestä tehdään verkoston avulla. Hautamäki alkoi rakentaa verkostoa reilut pari vuotta sitten. Päämääränä oli saada asiakkaita ja yhteistyökumppaneita.

”Tapahtumissa on syntynyt epämuodollisia suhteita, joista osa on kehittynyt asiakassuhteiksi. Yhteistyösuhteita on tullut erinäköisten kontaktien kautta. Joku tuntee jonkun ja suosittelee tälle. Olen päässyt integroitumaan oululaiseen yrittäjäverkostoon.”

Verkostot yli rajojen Hautamäki on hyödyntänyt verkostoa isommissa videotuotannossa. Yksinyrittäjät voivat perustaa myös poolin ja olla mukana hankintakilpailutuksissa. Siitä Hautamäellä ei ole kokemusta. ”Verkostomainen tekemisen avulla voi välillä olla kokoaan suurempi yritys.” Verkosto pystyvät toimimaan yli rajojen. Se laajentaa kilpailua ja aiheuttaa myös uhkia. Palveluja voidaan ulkoistaa ja ostaa maista, joissa niiden tuottaminen on halvempaa. Tiimi voi sijaita toisella puolella maailmaa, josta ostetaan substanssi, ja vain johto on Suomessa. ”Olen itsekin ostanut työtä ulkomailta.” Hautamäki mainitsee sanan disruptio. Se tarkoittaa, että jokin uusi, mullistava tekotapa tuhoaa toimialan tai osan siitä. ”Digitaaliset alustat mahdollistavat sen, että voi kuoria kermat päältä, kuten vaikka Über-kuskit.” Yrittäjyys on Hautamäelle myös elämäntapavalinta. ”Tällä hetkellä en ihan heti palaisi palkkatyöhön. Luovuus vaatii purkautumiskanavaa ja haluan tehdä työtä aika itsenäisesti.” Hautamäen tekemä brändivideo palkittiin Suomen Yrittäjien yleisöäänestyksen parhaana järjestövideona. Palaute on tuntunut hyvältä. ”Videolla näkyvät tunteet. Se rikkoo kliseitä ja tuo esiin yrittäjien tarinoita.” Neotar Median Kalle Hautamäki toivoo, että tervan tarinaa hyödynnettäisiin Oulussa nykyistä enemmän.

Kierrätämme: autot, akut, renkaat, sähkö- ja elektroniikkalaitteet sekä muut metallit.

HOTELLI AVOINNA klo 8-21 TOISTAISEKSI Take away -aamiainen.

Pyydä tarjous!

Ravintola suljettu.

AIRPORT

Ruskonniityntie 4, 90620 Oulu p. 020 781 7642 www.kuusakoski.com

HOTEL OULU,FINLAND

Vihiluoto 10 KEMPELE P. +358 8 514 5100 sales@airporthotel.fi

www.airporthotel.fi

MAANANTAINA 6. HUHTIKUUTA 2020

Room Boom uudisti verkkokauppansa

Yritys sai asiatuntija-apua Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Kasvun kartta -hankkeelta Oululainen sisustussuunnittelua ja remonttipalveluita tarjoava Room Boom pääsi mukaan Kasvun kartta -hankkeeseen, josta se sai apua sisustustavaroiden verkkokaupan tekemiseen.

··

Anna Raudaskoski, teksti Room Boom, kuva

dessä, mutta nyt päätimme erottaa sen omalle sivustolleen, jotta sen löytäminen helpottuisi. Nyt sattuikin otollinen aika verkkokaupan lanseeraamiselle, jos jotain hyvää tästä koronatilanteesta etsii. Verkkokauppamme sisustustuotteiden valikoima on kiinnostanut asiakkaitamme messuilla ja somessa, mutta verkkomyyntiä ei ole ollut toivotusti”, Siurua toteaa. Avuksi verkkokauppasivujen toteuttamisessa on ollut Laura Jalonen Mainostoimisto Design Funnypurplesta. Jalonen kuuluu Kasvun kartta -hankkeen asiantuntijapooliin. Kasvun kartta antaa myös taloudellista tukea yrityksen palvelujen parantamiseen. ”Se, että saimme taloudellistaapua Kasvun kartta -hankkeesta, ei olisi voinut parempaan saumaan tulla. Nyt kun korona mullisti meidän kaikkien arkea ja haastaa erityisesti pienten yritysten arkea, on todella tärkeää, että saamme tukea uudistukseen.”

Room Boom on vuonna 2006 perustettu oululainen perheyritys, joka tarjoaa sisustussuunnittelu- ja remonttipalveluita. Yritys aloitti toimintansa sisustuspalveluihin erikoistuneena. Pian huomattiin, että myös suunnitelmien toteuttamiselle oli tarvetta. ”Perustimme yritykseen vielä lisäksi oman remonttipalvelun, josta vastaa mieheni Sami Suominen. Remonttitöitä saimme enemmän kuin mitä puolisoni ehti tekemään, ja palkkasimme lisätyövoimaa. Remonttipalvelumme työllistää tällä hetkellä viisi henkilöä”, kertoo Room Boomin sisustuspalveluista vastaava Noora Siurua. Viime vuoden lopussa Noora Siurua oli Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n ja OSAO:n yrittäjille järjestetyssä tapaamisessa ja kohtasi siellä Mari Viirelän, Kasvun kartta-hankkeen projektipäällikön, ja kiinnostui hankkeesta. Kasvun kartan asiantuntijat tarjoavat yrittäjille palveluita, jotka auttavat yrityksiä kasvamaan ja helpottavat kasvun esteiden voittamisessa. Pohjois-Pohjanmaalla yritys voi päästä mukaan Kasvun kartta -hankkeeseen, jos se on toiminut vähintään kolme vuotta ja työllistää. Myös Kasvun kartta-valmennusta on mahdollisuus saada tänä vuonna. ”Olin aluksi kiinnostunut hankkeeseen liittyvästä valmennuksesta, mutta meillä ei valitettavasti ollut aikaa siihen. Kasvun haasteina meillä Room Boomissa on pääasiallisesti meidän yrittäjien työaikaan liittyvät haasteet, sekä meille sopivan henkilöstön rekrytointi.”

Kehitysprojektit mahdollisia

Tehokkaampi verkkokauppa Yrittäjien työajan ja henkilöstön palkkaukseen liittyvien asioiden lisäksi apua tarvittiin myös yrityksen nettisivuilla pian avautuvaan sisustustavaroiden verkkokauppaan, Room Boom Shopiin. ”Aiemmin meillä on ollut verkkokauppa roomboom.fi-sivujen yhtey-

Room Boom työllistää tällä hetkellä viisi henkilöä, kertoo yrityksen sisustuspalveluista vastaava Noora Siurua.

Hankkeen kautta on mahdollista saada oman yrityksensä kehitystyöhön apua 80 prosenttia kuluista. ”Kasvun kartta -hankeen asiantuntijapalvelut pyörivät koko ajan. Juuri parhaillaan on jälleen haku yrityksille auki toukokuun loppuun saakka. Jos on tarve perustaa vaikkapa verkkokauppa, niin siinä avustetaan”, toteaa hankkeen projektipäällikkö Mari Viirelä. Tarjouskilpailuja on menossa koko ajan eri tyyppisistä kehitystoimenpiteistä. Hankkeeseen kuuluva kasvuyritysvalmennus on myös alkanut, mutta vallitseva tilanne vaikuttaa valmennuksen aikatauluun. Myös kaikille avoimet herättelytilaisuudet olemassa olevista palveluista on kevään osalta peruutettu tai siirretty myöhempään ajankohtaan. ”Etäyhteydet ja puhelin mahdollistavat onneksi yhteydenpidon, joten uusia kehitysprojekteja yrityksille voidaan kyllä aloittaa”, Viirelä painottaa.

Kun korona mullisti meidän kaikkien arkea ja haastaa erityisesti pienten yritysten arkea, on todella tärkeää, että saamme tukea uudistukseen.”

MAANANTAINA 6. HUHTIKUUTA 2020

YRITTÄJÄT

SOMESSA Tästäkin kriisistä selvitään, mutta talouden toipumisvauhti riippuu rakenteista. Talous pitää saada painamaan kaasua heti kriisin jälkeen. Se tapahtuu helpommin joustavissa työmarkkinoissa, matalassa byrokratiassa ja pienemmässä sääntelyssä.

Etätyöt muuttaa työn tekemistä. Aloitin työt 13 tuntia sitten, tein iltapäivällä vähän jotain muuta ja nyt taas koneen ääressä viimeiset puoli tuntia. Uhka vai mahdollisuus? MIIA MARJANEN

SEBASTIAN STENFORS

Nettikauppa pystyyn koronakriisin keskellä? Pk-yrittäjä pääsee verkkoon hetkessä, mutta asiakkaiden löytämiseen pitää panostaa. MAIRE MÄKI

On hyvä valmistautua henkisesti siihen, että monien tavaroiden ja palveluiden hinnat tulevat muuttumaan voimakkaastikin. Se voi joitakin harmittaa, mutta on tärkeä ymmärtää, että se on se mekanismi, jolla markkinatalous ohjaa voimavaroja sinne, missä niiden arvo on suurin. JUHA ITKONEN

Maailma ei tule olemaan entisensä koronan jälkeen. Opimme hyödyntämään verkkoyhteyksiä sellaisessakin toiminnassa, jossa olemme tähän asti tottuneet menemään paikalle. 6Gflagship oli todella oman tekemisensä ytimessä järjestäessään virtuaalisen konferenssin. JOUKO NIINIMÄKI

Kyllä on myötätunto jokaisen pienyrittäjän puolella tässä kriisissä. Mitä vaikutuksia perheissä tullaan näkemäänkään. Ketään ei saa jättää yksin eikä yksin kannata jäädä. Apuja on tarjolla. KIRSI ANTTILA

Pohjois-Pohjanmaalla toimiva matkailuyrittäjä soitti. Oli joutunut sulkemaan yrityksen kesken sesongin. Tukalassa tilanteessa kehui Business Finlandin toimintaa; tukihakemus sisään torstaina illalla ja virkamiehiltä päätös lauantaina, vieläpä myönteinen. Hienoa venymistä!

Yksinyrittäjille 2000 euron koronatuki Yksinyrittäjät voivat hakea 2000 euron tukea kunnilta koronavirustilanteessa. Tuen haku avautuu mahdollisimman pian. Sen rinnalla yksinyrittäjä voi hakea myös yrittäjille tulossa olevaa laajennettua työttömyystukea. 2000 euron tuki myönnetään yksinyrittäjän toiminnan harjoittamisesta johtuvien menojen kattamiseen. Hakemus tehdään yrityksen sijaintikuntaan. Haku pyritään avaamaan kunnissa mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa. Kunnat tiedottavat tuen avautumisesta. Kunnille laaditaan tuen myöntämiseen käytännönläheiset ohjeet sekä valmis hakulomakepohja. ”Tärkeä päänavaus, mutta on varmistettava tuen saamisen nopeus, tasavertaisuus ja se, ettei mitään yrityskoko tai -muoto jää katveeseen”, kommentoi eri tukia Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala. Hänen mukaansa joillakin yrityksillä on väistämättä oltava mahdollisuus myös muihin tukimuotoihin. ”Vasta sitten kun kaikki asiat ovat selviä, mukaan lukien yrittäjien työttömyysturvan yksityiskohdat, voi jokainen yrittäjä arvioida millainen kokonaisuus on”, Kujala sanoo. Hän painottaa, että käytännön valmisteluja on nyt kiirehdittävä. ”Haku käyntiin ja päätökset nopeasti. Samalla kannustan työ- ja elinkeinoministeriötä katsomaan kaikki konserninsa osien tukimuodot ko-

konaisuudessaan ja viestimään niitä selkeästi yrittäjille”, Anssi Kujala toteaa. Tukea voi hakea yksin taloudellista toimintaa harjoittava Suomessa toimiva päätoiminen yrittäjä, riippumatta toiminnan oikeudellisesta muodosta ja rahoitustavasta. Yksinyrittäjäksi määritellään yrittäjä tai ammatinharjoittaja, jolla ei ole palveluksessaan palkattua työvoimaa, mukaan lukien freelanceryrittäjät. Yrityksessä saattaa olla useita yrittäjäasemassa olevia henkilöitä, jotka eivät ole palkansaajan asemassa eli työsuhteessa, mutta ei välttämättä yhtään työsuhteista henkilöä. (Suomen Yrittäjät)

Ilmarinen vapauttaa ravintolat vuokranmaksusta Työeläkeyhtiö Ilmarinen on päättänyt lopettaa vuokran perimisen ravintoloilta 30.3.–31.5. Ilmarisen päätöksen taustalla on eduskunnan päätös sulkea ravintolat koronaepidemian leviämisen hillitsemiseksi. Ilmarisen päätös koskee niitä ravintoloita, jotka toimivat vuokralla Ilmarisen kokonaan omistamissa liikehuoneistoissa. Ravintolayrittäjien ei tarvitse maksaa vuokria takaisin siltä ajalta, kun ravintolat ovat eduskunnan päätöksellä suljettuna. Muiden liiketilavuokralaisten kanssa Ilmarinen ilmoittaa jo aiemmin sopineensa vuokranmaksun keskeytyksestä sekä joustoista vuokrien takaisinmaksuaikaan. Myös tavanomai-

sista aukioloehdoista on yhtiön mukaan joustettu, eli esimerkiksi kauppakeskuksissa toimivia yrityksiä ei velvoiteta pitämään liikettään auki tiettynä aikana. ”Yritysten tilanteet ovat erilaisia ja jokaisen vuokralaisen kanssa on pyritty löytämään sopiva ratkaisu, miten nyt maksamatta jääneet vuokrat hoidetaan. Maksuaikaa saa tarvittaessa jopa 1–2 vuotta ja vuokrat voi maksaa pienissä erissä, ilman viivästyskorkoa”, sanoo Ilmarisen vuokrauspäällikkö Ville Laurila. Ilmarinen on Suomen suurimpia kiinteistösijoittajia. Ilmarisen omistuksessa on yhteensä 150 liike-, toimisto-, varasto- ja muuta kiinteistöä.

Myös Fennia antaa helpotuksia Vakuutusyhtiö Fennia on ilmoittanut, että sillä on tarvittaessa valmius pidentää yritysasiakkaiden laskujen maksuaikaa. Fennia ja Henki-Fennia voivat myös antaa omistamissaan kiinteistöissä toimivien yrittäjien vuokranmaksuun lisäaikaa. Kolmantena keinona Fennia pyrkii auttamaan laina-asiakkaidensa tilannetta ja voi tilanteesta riippuen antaa lykkäystä olemassa olevien lainojen lyhennyksiin yhdessä muiden rahoittajien kanssa, sekä myöntää käyttöpääomarahoitusta asiakkailleen Finnveran osatakausten avulla.  ”Haluamme olla aidosti yrittäjien vakuutusyhtiö ja olemme päättäneet tehostetuista keinoista, joilla olemme tarvittaessa konkreettisesti tukemassa yritysasiakkaidemme maksuvalmiutta tässä vaativassa tilanteessa”, sanoo Fennian konsernijohtaja Antti Kuljukka.

Edullisempi, tehokkaampi yrittäjän starttipaketti.

JUSSI RÄMET

MAKSUPÄÄTTEET ......... alk. 19,90 e/kk KASSAJÄRJESTELMÄT ... alk. 28,00 e/kk Kylläpä tuli hyvä mieli. Sain korkealta taholta kiitospuhelun tästä vapaaehtoistyöstä mitä olen tehnyt toisia yrittäjiä auttaen. Tuetaan toisiamme, jookos? TEIJA RUOKAMO

Mitä pitäisi ajatella firmasta, joka yrittää hyötyä ihmisten hädästä tuplaamalla käsidesin ja hengityssuojainten hinnan? No ainakin minä ajattelen, että sellaisen firman asiakas en halua olla. Häpeällistä ja ahnetta kerta kaikkiaan.

Kamala päivä. Yrittäjäystävä lomautti tänään koko henkilöstön, 11 toimintaterapeuttia. Ajoi käytännössä koko yrityksensä alas.

SATU LAPINLAMPI

MINNA RAUTIO

Sopimusaika 1pv – 60kk! Lisäksi kauttamme kattavat IT-tuki ja ulkoistuspalvelut sekä asennus- ja koulutuspalvelut.

Meiltä helppokäyttöiset ja edulliset maksupääte-, kassa- ja verkkokaupparatkaisut, myös päivävuokraus!

Kempeleentie 7 A 6, 90400 Oulu www.tekantti.fi • Puh. 010 323 5000

MAANANTAINA 6. HUHTIKUUTA 2020

KYSYMYS & VASTAUS

Miten varautua riskeihin poikkeustilanteessa?

Miten voisin välttää konkurssin?

Olemme 14 henkeä työllistävä palvelualan yritys. Mitä yrittäjän ja johdon pitää ottaa huomioon vallitsevassa poikkeustilanteessa? Miten varaudun poikkeustilanteesta aiheutuviin riskeihin? Mistä haen apua?

Yritykseni on epidemian vuoksi joutunut ongelmiin. Tulot ovat romahtaneet murtoosaan, mutta esimerkiksi palkkakulut ja muut kulut kertyvät koko ajan. Yrityksen kassa alkaa nyt kuitenkin tyhjentyä. Miten voisin välttää konkurssin?

VASTAUS On hyvä muistaa, että koronakriisin eskaloima poikkeustilanne on hetkellistä (asiantuntijoiden arvio noin 3 – 6 kuukautta). Toimitaan siis rationaalisesti, ei tunteella. Pidetään yllä toiminta- ja päätöksentekokykyä. Pidetään huoli asiakkaista ja henkilöstöstä. Ollaan heihin aktiivisesti yhteydessä ja kartoitetaan muuttuvia tarpeita sekä päivitetään yhteistyömallia. Yrityksen budjetti tulee päivittää lyhyellä aikavälillä + kuluvalle tilikaudelle 12/2020 (sillä varauksella, että korona voi jatkua muutaman kuukauden). Varaudu siihen, että markkinasi voi muuttua. Päivitä strategiaasi lyhyellä aikavälillä ja aktivoidu johtamisessa (esimerkiksi johtoryhmä kaksi kertaa kuukaudessa, hallitus kerran kuukaudessa ja viikkopalaverit kolme kertaa kuukaudessa). Varaudu siihen, että oma tai asi-

akkaasi maksuvalmius voi heiketä markkinahäiriössä. Mieti uusia ja tehokkaampia toimintamalleja ja pohdi, miten tämä muutos voisi olla myös mahdollisuus. Nyt viimeistään on aika siirtyä digiaikaan (etäkokoukset, sähköiset allekirjoitukset jne). Omaa maksuvalmiutta voit turvata hankkimalla lisärahoitusta, kun maksuvalmius on vielä olemassa. Ole pankkiisi yhteydessä ja kerro tilanteesi. Neuvottele uusi tililimiitti tai uutta käyttöpääomalainaa. Neuvottele tarvittaessa lyhennysvapaata nykyisille lainoillesi. Esitä uskottavat tulos-, taseja rahoituslaskelmasi pankillesi. Neuvottele pidempiä maksuaikoja toimittajille ja palveluntuottajillesi. Neuvottele tarvittaessa maksujärjestelyistä. Lyhennä myyntisaamisten kiertoa, jos mahdollista. Käytä lainsäätäjän mahdollistamat uudet keinot välittömästi (verottaja, työeläkeyhtiöt ja Finnvera) Sopeuta toimintaasi, jos koronaviruksen vaikutukset ovat näkyvissä. Anna lomautusvaroitus.

Käynnistä tarvittaessa YT-neuvottelut. Keskity lyhyen aikavälin kannattavuuden ja kassavirran varmistamiseen. Apua on saatavilla eri tahoilta. Keskustele tilitoimistosi kanssa. Ole yhteydessä verkostoihisi (Business Finland, Suomen Yrittäjät, Kauppakamari, toiset yrittäjät, Tulevaisuuden Kasvupolut). Seuraa aktiivisesti uutisia ja Suomen hallituksen toimia. Ole nopea ja aktiivinen.

Antti Karjula Toimitusjohtaja, Tulevaisuuden Kasvupolut Oy

Voinko hakea tilikaudelta 1.1.2017–31.12.2017 hakematta jääneen arvonlisäveron alarajahuojennuksen jälkikäteen? VASTAUS Kyllä voit! Sinulla on aikaa 31.12.2020 saakka. Alarajahuojennusta koskevat tiedot on ilmoitettava kolmen vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jota huojennus koskee. Tiedot on annettava saman verokauden arvonlisäveroilmoituksella,

kuin ne olisi muutenkin annettu. Arvonlisäveron alarajahuojennus on verohelpotus niille yrittäjille, joiden liiketoiminta on pientä. Huojennuksen voivat saada sellaiset yrittäjät ja yritykset, jotka kuuluvat arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ja joiden tilikauden (12 kk) liikevaihto on alle 30 000 euroa. Lisätietoja ja syventävät vero-ohjeet löydät verohallinnon sivustolta.

VASTAUS Työnantajana olevalla yrittäjällä tai yrityksellä on työsopimuslain mukaan oikeus väliaikaisesti lomauttaa työntekijä joko määräajaksi tai toistaiseksi. Lomautuksen voi tehdä myös osa-aikaisesti. Lomauttamisesta säädetään työsopimuslain 5 luvussa. Myös sovellettavassa työehtosopimuksessa voi olla tarkentavia ehtoja lomautukseen liittyen. Hallitus on lisäksi esittämässä epidemian vuoksi helpotuksia lomautusmenettelyyn väliaikaisesti muun muassa lomautusilmoitusaikaa lyhentämällä. Lisäksi velkojien kanssa voi neuvotella maksuaikojen pidentämisestä tai lainojen lyhennysvapauksista.

Mikäli yritystoiminta muutoin on ollut kannattavaa, voidaan jatkamiskelpoisen yritystoiminnan tervehdyttämiseksi hakea tuomioistuimelta yrityssaneerausmenettelyn aloittamista. Yrityssaneerausmenettelyssä on mahdollista laatia yritykselle saneerausohjelma, jonka avulla yritys ja työpaikat voidaan pelastaa.

Antti Myllymäki Asianajaja, Asianajotoimisto Antti Myllymäki Oy

Voiko tutun työntekijän työsopimukseen kirjata koeaikaehdon? Olen palkkaamassa uutta työntekijää. Hän on ollut meillä ennenkin työssä. Voinko ottaa hänen uuteen työsopimukseensa samojen sopijapuolten välisen koeaikaehdon?

Teuvo Välikangas Toimitusjohtaja, KTM, Tilitoimisto Y-Tili Oy

Yrittäjälehti ilmestyy seuraavan kerran ma 8.6.2020

Varaa mainostilasi! Annariitta Nousiainen p. 040 766 9402 annariitta.nousiainen@kaleva.fi Uudistunut lehti jaetaan 4200 jäsenyritykseen ja n. 50 000 Kalevan tilaajatalouteen Pohjois-Pohjanmaalla.

VASTAUS Koeajasta säädetään työsopimuslain 1 luvun 4 § 1 momentissa. Säännöksessä ei oteta nimenomaisesti kantaa siihen, millä edellytyksillä koeaikaehto voidaan ottaa samojen sopijapuolten välisiin uusiin sopimuksiin. Asiaa on kuitenkin käsitelty lainkohdan perusteluissa. Hallituksen esityksen mukaan koeajan käyttö ei ole mahdollista, jos peräkkäisissä työsopimuksissa on sovittu samoista tai samankaltaisista työtehtävistä kuin aikaisemminkin Jos työsopimus sen sijaan uusitaan työtehtävissä ja työntekijän asemassa tapahtuneen huomattavan muutoksen vuoksi, uuden koeaikaehdon käyttö voi olla perusteltua.

Oikeuskäytännön perusteella voidaan todeta, että uutta sopimusta samojen sopijapuolten välillä tehtäessä koeaikaehdon salliminen riippuu siitä, kuinka pitkä aika työsopimusten välillä on kulunut, kuinka merkittävästi eri sopimusten nojalla tehtävät työt poikkeavat toisistaan sekä onko aikaisemman työsuhteen koeaika ehtinyt toteutua kokonaisuudessaan

Toni Isoluoma Asianajaja, Oulu

MAANANTAINA 6. HUHTIKUUTA 2020

Rahoitusvaihtoehtoja yrityksille Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien vetämän rahoitustiimin tavoitteena on viedä rahoituksen monikanavaisuuden sanomaa eteenpäin ja tarjota yrityksille erilaisia rahoitusvaihtoehtoja.

··

Maija Pylväs, teksti Tiina Talala, kuva

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien koordinoiman rahoitustiimin jäsenten määrä on tuplaantunut parin vuoden toiminnan aikana. Mukana on nyt parikymmentä rahoittajaa. ”Rahoitustiimi on omasta mielestäni toiminut toivotulla tavalla. Ihmiset, jotka käyttävät tähän aikaansa, ovat sitoutuneita ja selkeästi haluavat, että saataisiin aikaan yrittäjiä hyödyttäviä toimenpiteitä”, tiimiä perustamassa ollut PPY:n kehityspäällikkö Paula Pihlajamaa kertoo. Rahoitustiimin kokoonpanoon kuuluu muun muassa pankkeja, Finnvera, joukkorahoitustoimijoita, ELY, pääomasijoittajia sekä omistajanvaihdosasiantuntijoita. Mukaan toivotaan erityisesti Pohjois-Pohjanmaan alueella toimivia rahoittajia.

Muitakin rahoittajia kuin pankki Vuonna 2017 perustetun rahoitustiimin ydinajatuksena on, että rahoittajat verkostoituvat keskenään, yh-

distävät voimansa ja näin ollen voivat tarjota yrityksille erilaisia rahoitusvaihtoehtoja. Pihlajamaan mukaan rahoitus koskee kaikkia yrittäjiä jossakin kohtaa yrityksen elinkaarta. ”Usein sanotaan, että yrittäjien on vaikea saada rahoitusta. Rahoitustiimin ajatuksena on, että saadaan rahoituksen monikanavaisuuden sanomaa eteenpäin. Että on muitakin rahoittajia kuin pankki. Pankki voi yhdessä erilaisten toimijoiden kanssa rahoittaa yritystä”, Pihlajamaa selventää. Rahoitustiimi kokoontuu kolme, neljä kertaa vuodessa. ”Samalla tuodaan yrittäjien terveiset rahoittajille. Kentältä palautetta tuovat myös kuntien omat yritysneuvojat.”

Kehitystyötä kentän palautteen perusteella Pihlajamaan mukaan tiimi voi itse vaikuttaa, millaisia asioita tapaamisissa käsitellään. Aihesisällöt vaihtelevat viestinnästä rahoittajien tekemään yhteistyöhön. Kentän palaute

Rahoitustiimin kokoonpanoon kuuluu muun muassa pankkeja, Finnvera, joukkorahoitustoimijoita, ELY, pääomasijoittajia sekä omistajanvaihdosasiantuntijoita.

on tärkeää, sillä niiden avulla rahoitusalan edustajat voivat kehittää niin asiakaspalveluaan kuin toimintojaan. Tärkeää on, että rahoittajat tulevat tietoisemmaksi, missä toimintaympäristössä yrittäjät työskentelevät. Rahoitustiimi on tuonut toimintaansa esille muun muassa viime vuonna järjestetyllä Rahaa jaossa -kiertueella. Nyt tekeillä on rahoitusvideo. ”Yritämme keksiä konkreettisia te-

kemisen paikkoja, miten viestiä voisi viedä eteenpäin.”

Seuraava tapaaminen toukokuussa Rahoitustiimin seuraava tapaaminen järjestetään näillä näkymin toukokuussa. Jos tapaamiseen haluaa mukaan, kannattaa olla yhteydessä Pihlajamaahan. ”Yleensä tapaamisiin tulee joita-

kin uusia kasvoja, joita olen bongannut matkan varrella. Jonkin verran kokoonpano vaihtelee.” Pihlajamaalle rahoitustiimin vetäminen on iso ja tärkeä osa omaa työtä. Hän muistuttaa myös, että rahoittajat ovat sellainen taho, joilta voi aina kysyä neuvoa. ”Mitä aiemmin heidänkin juttusille menee, sen parempi. Ei se vielä sido mihinkään, jos heidän kanssa keskustelee.”

Hyvä asiakkaani ja yhteistyökumppanini, nyt on apu tarpeen! Sinä voit auttaa! Ohjaamalla ostoksiasi pienyrittäjille olet tärkeänä osana säilyttämässä kotimaan työpaikkoja. Samalla varmistat, että myös pienyrittäjien perheet selviytyvät tässä rajussa muutoksessa ja yhteiskunnan rattaat pyörivät mahdollisimman vakaina. Meillä on nyt mahdollisuus tehdä viisaita ja harkittuja valintoja sekä puhaltaa yhteen hiileen. Yhdessä me selviämme!

#autapientä yrittajat.fi/autapienta

MAANANTAINA 6. HUHTIKUUTA 2020

Yt-neuvottelujen kesto lomautustilanteissa lyheni Lomautusten alkamisesta pitää ilmoittaa kesäkuun loppuun saakka viisi päivää ennakkoon. Yt-neuvottelujen kesto lomautustilanteissa lyhenee viiteen päivään. Ensisijaisesti pitää kuitenkin katsoa alan työehtosopimuksia. Ne voivat pidentää tai lyhentää määräaikoja. Uudet pykälät, esimerkiksi viiden päivän sääntö ei kuitenkaan koske kaikkia yrityksiä. Joissakin työehtosopimuksissa on jo aiemmin sovittu muutoksista. ”Ensisijaisesti pitää katsoa mitä toimialaa koskevassa työehtosopimuksessa sanotaan, jos sellainen on olemassa. Jos tessissä on tästä määräaikaisesta laista poikkeavat määräykset, niin niitä on noudatettava”, muistuttaa Suomen Yrittäjien työ-

markkinajohtaja Janne Makkula. Työehtosopimukset voivat siis lyhentää tai pidentää määräaikoja. Työnantajaliittoihin kuulumattomienkin yritysten pitää noudattaa alansa työehtosopimuksia niin sanotun yleissitovuuden perusteella. Läheskään kaikkiin työehtosopimuksiin uusia määräaikoja ei ole kirjattu. Suomessa on myös aloja, joilla tessejä ei ole. Tällaisia yrityksiä on yli 20 000. ”Suomen Yrittäjät olisi halunnut, että nämä uudet määräajat koskevat kaikkia yrityksiä, jotta tilanne ei olisi sekava”, harmittelee työmarkkinajohtaja Makkula. ”Onneksi useimpiin merkittävimpiin työehtosopimuksiin on jo tullut uudet määräajat”, Makkula toteaa.

14 vuorokauden sääntö ei päde Useissa työehtosopimuksissa on jo sovittu lyhyemmistä lomautusilmoitusajoista tai yt-neuvotteluiden keston lyhentämisestä. Muutoksista on sovittu muun muassa seuraaviin työehtosopimuksiin: kaupan ala, teknologiateollisuus, matkailu ja ravintolat, ohjelmapalvelut, kiinteistö- ja rakennusala. ”Jos yrityksessä on ehditty antaa lomautusilmoitus vanhan 14 vuorokauden säännön mukaan, niin työnantaja voi lomauttaa työntekijän, kun ilmoituksesta on kulunut vähintään viisi päivää. Työnantajan on kuitenkin ilmoitettava työntekijälle lomautusilmoitusajan lyhentämisestä vii-

meistään lomautuksen alkamista edeltävänä päivänä”, työmarkkinajohtaja Janne Makkula kertoo. ”Kannattaa katsoa yksityiskohtia Kaikki koronasta yrityksille -sivulta ja webinaaritallenteestamme”, Makkula vinkkaa. Lomautusilmoitusaikaa lyhennetään uudessa määräaikaisessa laissa nykyisestä 14 päivästä viiteen. Lisäksi yhteistoimintalain piirissä olevien yritysten, jotka työllistävät vähintään 20 työntekijää, on mahdollista käydä lomautuksia koskevat ytneuvottelut nykyistä nopeammin, viidessä päivässä.

Koeajan työsopimus voidaan purkaa Työnantajalla on oikeus lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevä työntekijä samoilla edellytyksillä kuin työntekijä, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Koeaikaa koskevaa säännöstä muutetaan siten, että työsopimus voidaan koeaikana purkaa myös ta-

loudellisella tai tuotannollisella perusteella. Edellä mainitut laajennukset ovat kaikkien yritysten käytössä työehtosopimuksen määräyksistä riippumatta. Jos työntekijän lomauttamista koskevat yhteistoimintaneuvottelut ovat nyt käynnissä, työnantajan katsotaan täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun neuvotteluja on käyty viiden päivän ajanjakson aikana, jollei yhteistoimintaneuvotteluissa toisin sovita. Voiko lomautusilmoituksen antaa suullisesti puhelimessa, tekstiviestillä, whatsappilla tai sähköpostilla? ”Suullista ilmoitusta puhelimitse emme suosittele, kannattaa antaa sähköisesti niin, että voi jälkikäteen todentaa, että lomautusilmoitus on annettu”, työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo. ”Sähköposti on suositeltavin, mutta kyllä sen voi antaa myös tekstiviestillä tai vaikka whatsappilla. Työnantajan pitää vain varmistaa, että se on mennyt perille”, Makkula muistuttaa. (Suomen Yrittäjät)

Varasto

PARHAAT PALVELUT

VARASTO- JA TEOLLISUUSKALUSTAMISEN

RAKENNUSTEN POHJATYÖT JA MAARAKENTAMINEN.

asiantuntija palvelee paikallisesti UUSI KUVASTO ILMESTYNYT!

Avaimet käteen periaatteella.

Lähes 1000 m² noutovarasto Takalaanilassa palvelee arkisin.

Yhteydenotot info@haapa-aho.com

Metallimyynnin ja konepajapalveluiden ammattilainen Oulussa Lumijoentie 8 • p. 050 381 8006 • palametalli.fi • Tarjoamme ammattitaitoista ja luotettavaa asiantuntija-, hankinta-, suunnitteluttamis- ja rakennuttamispalveluita.

TTC Infrapalvelut Oy on infra-alan ja talonrakennusalan palveluyritys. Tarjoamme palveluitamme uudisrakentamiseen ja korjausrakentamiseen, sekä kunnossapidon ja ylläpidon hankkeisiin ja projekteihin.

www.ttc.fi Tapio Veijola, toimitusjohtaja, ins. RAP +358 400 583 824 www.ttc.fi

Rakentamisen laatua jo yli 50 vuotta Rakennusliike Sorvoja Oy Oulaistenkatu 23 L 5 86300 OULAINEN Puh. +358 8 473 810 www.sorvojaoy.com Rakentamisen laatua jo yli 50 vuotta

ASIAN P

Intolog Oulu Oy, Hiltusentie 27, 90620 OULU Puh. 020 778 0860, myynti.oulu@intolog.fi www.intolog.fi

60 VUOTTA PALVELUA SURUN KOHDATESSA PUDASJÄRVEN HAUTAUSTOIMISTO JA KUKKA KY, PIHLAJA Toritie 1, 93100 Pudasjärvi Puh. (08) 821 122, 0400 330 058

-välitykset kaikkiin maihin.

Palvelemme ma–to 9–17, pe 9–18, la 9–14, su 10–14

Tuokko Tuokko OuluOulu Sepänkatu 20, 90100 Sepänkatu 20, 90100 Oulu Oulu

Talous Talous on on taitolaji taitolaji

Kari Knuuttila, Kari Knuuttila, KHT KHT p. 450 040 8523 450 8523 p. 040 s-posti: kari.knuuttila@tuokko.fi s-posti: kari.knuuttila@tuokko.fi www.tuokko.fi www.tuokko.fi

www.hautausjakukkapihlaja.fi

Koneurakointi Tapani Mustonen Ky tapani.mustonen@tapanimustonen.fi

0400 138 451

KettuMäki Oy • Seulotut kivet, sepelit, hiekat ym. • Suursäkeissä myös kaikki lajit. Puh. 0400 960 829/Mika toimisto@kettumaki.fi www.kettumakioy.fi

Rakennusliike Sorvoja Oy | Oulaistenkatu 23 L 5, 86300 OULAINEN | Tel. +358 8 473 810 | rakennusliikesorvojaoy@sorvojaoy.com | www.sorvojaoy.com

ITSENÄINEN POHJOISSUOMALAINEN

• Tilintarkastus • Erityistilintarkastukset • Verokonsultointi • Yritysjärjestelyt • Erikoistoimeksiannot • Yrityskaupat Anne Karppinen-Salonpää, HT ..040 068 7900 Kirsi Kontro, HT ....................... 050 66 851 Jari Nurkkala, KHT ................ 040 540 6154 Janne Pesonen, HT ..............050 405 2515 Simo Salonen, KHT .............. 040 558 2480 Timo Salonen, KHT ................040 742 5975

Kari Salonpää, HT ........040 068 7321 Marja Hentunen, HT .....050 406 3888 Miika Nurkkala, KHT .....045 135 0992 Mika Kemppainen, HT...040 020 4490 Juha Isopahkala, HT .......040 708 4187 www.pstilintarkastus.com Kirkkokatu 5, OULU

tel. +358 45 344 3326 • Kajaaninkatu 16 a 3, FIN-90100 Oulu pirjo.vaarala@verojalaki.ﬁ , www.verojalaki.ﬁ

Puh. 08 311 7331 www.isannointisuomela.fi

MAANANTAINA 6. HUHTIKUUTA 2020

Eija haluaa edistää asioita

–Y

Business Bistron yrittäjän, PPY:n hallituksessa toimivan Eija Hämäläisen mukaan järjestötyö antaa enemmän kuin ottaa

TÄ J Ä – T I R

A A T S RRA

–

– HA A – J R SA –

Eija Hämäläisen mukaan on hyvä, että järjestötoiminnassa on mukana mahdollisimman monenlaisia yrittäjiä, jotta myös toiminnasta tulee tarpeeksi moniäänistä.

··

Maija Pylväs, teksti ja kuva

Kun puhuu oululaisen Eija Hämäläisen kanssa järjestötoiminnasta, hyvin pian käy ilmi, että tämä nainen ei ole lähtenyt yrittäjien hallitukseen vain istuskelemaan sivustaseuraajaksi nurkkapaikoille. Puhetta sanavalmiilla yrittäjällä piisaa, mutta samalla myös aitoa halua edistää asioita. ”Järjestötoiminta tuli tutuksi jo opiskeluaikoina ja myöhemmin vähintään työpaikkojen virkistystoiminnassa olen ollut mukana. Kun pari vuotta sitten aloin yrittäjäksi ja liityin yrittäjäjärjestöön, päädyin pian hallitukseen ja sille tielle jäin”, hän kertoo. Vuonna 2017 messumarkkinointiin keskittyvän Business Bistron eli Bitten perustanut Hämäläinen on nyt toista vuotta PPY:n hallituksessa. Jäsenyys on lähtökohtaisesti kaksivuotinen ja kymmenjäsenisestä hallituksesta viisi on aina erovuorossa. Hallituksen perustehtävä on ottaa kantaa niihin asioihin, joita on valmisteltu. Kokouksia on noin kahdeksan vuodessa. ”Paljon pidetään yhteyttä tahoihin, jotka ovat kaikille yrittäjille tärkeitä, kuten esimerkiksi ELY-keskukseen ja alueemme kansanedustajiin.”

Vapaaehtoistoiminta on aina meriitti Keskustelua aktiiviporukan välillä käydään runsaasti – milloin mistäkin ajankohtaisesta asiasta. ”Me hallituksen jäsenet olemme varmaan Kolehmaisen Marjolle hyvä keskusteluporukka koeponnistaa

Me hallituksen jäsenet olemme varmaan Kolehmaisen Marjolle hyvä keskusteluporukka koeponnistaa ajatuksia.”

ajatuksia. Viimeksi keskustelimme siitä, että kivijalkakaupat kärsivät, kun keskustaa kaavoitetaan autottomaksi. Kaupan edestä pitäisi löytyä aina muutama parkkipaikka.” Hämäläisen mukaan on hyvä, että järjestötoiminnassa on mukana mahdollisimman monenlaisia yrittäjiä, jotta myös toiminnasta tulee tarpeeksi moniäänistä. ”Järjestötyössä näkyy se, että ihmisillä voi olla hyvin erilaisia näkökulmia asioihin. Jos miettii, millaiseksi julkinen keskustelu on mennyt ja kuinka repivää se on, haluan itse olla antamassa esimerkkiä, ettei tarvitse loukata ketään, vaikka olisikin eri mieltä.” Hämäläinen mieltää järjestötyön vapaaehtoistyöksi, jossa saa paljon oppia eri asioista. ”Vapaaehtoistoiminta on aina meriitti ja siitä saa enemmän kuin antaa. Kun tänä päivänä puhutaan verkostoista, niin se vain on tosi asia, et-

tä ei kukaan osta tuntemattomalta, vaan siltä, jonka tuntee.”

Ruoanlaittoa rakastava futismutsi Vaikka järjestötyössäkin riittää kiireiselle, ulkomailla työtehtävissä matkustelevalle perheenäidille tekemistä, muitakin harrastuksia löytyy. Hämäläinen on esimerkiksi toiminut oman jalkapalloa harrastavan poikansa myötä kaksi kautta joukkueenjohtajana juniorijalkapallossa. Tämän lisäksi hän on vastannut kahvilatoiminnasta seuran tapahtumissa. Jos Hämäläinen haluaa ajatukset kunnolla pois työkuvioista, hän ryhtyy ruoanlaittoon. ”Ruoan laittaminen pitkän kaavan mukaan on tosi terapeuttista. Keskimäärin kerran kuukaudessa pidetään perhepiirissä sellainen ilta, että syödään ja nautitaan yhdessäolosta ilman mitään aikatauluja.”

EIJA HÄMÄLÄINEN • 46 vuotta • Kotoisin Kemijärveltä. • Asuu Oulussa. • Business Bistron eli Bitten yrittäjä. Vuonna 2017 perustettu yritys tarjoaa messuille liidipalvelua, jonka tarkoitus on johdattaa oikeita ihmisiä asiakkaiden messuständeille.

• Ennen yrittäjäksi alkamista

Hämäläinen työskenteli parikymmentä vuotta myynnin ja markkinoinnin parissa – näistä 12 vuotta ICT-alalla.

• Opiskellut tradenomiksi

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa.

• Harrastaa yrittäjäjärjestö-

toimintaa sekä ruoanlaittoa. Toiminut myös joukkueenjohtajana Tervarit Junioreissa.

• Perheeseen kuuluvat puoliso, kaksi lasta ja italianvesikoira Fausto.

MAANANTAINA 6. HUHTIKUUTA 2020

PohjoisPohjanmaan Yrittäjät Isokatu 4, 90100 Oulu puh. 010 322 1980 www.ppy.fi

Tervetuloa uudet jäsenet! Haapaveden Yrittäjät ry

Kauneustuulet Laaksojen Rauta Oy Salonurmen tila/Arttu Salonurmi Tracegrow Oy

Tmi EH-Data Tmi Ville-Veikko Ryyti

Haukiputaan Yrittäjät ry

Limingan Yrittäjät ry

Kaipix Ky Tian Tukka-Tupa Parturi-kampaamo Tango Ylirannan Ratsutila

Lumian Hyvinvointi Maalitek Oy Makico Oy Mikko Pöyskö Rakennus Säynäjäaho Oy

Kempeleen Yrittäjät ry

Lumijoen Yrittäjät ry

La Restaurant LF Lellun Paja Maanrakennus Kallinen Oy R & J Rahti Oy SESP Oy

Ravintola Arbello

Oulunsalon Yrittäjät ry

Oulun Yrittäjät ry

FineTeko Oy Warjakan Bar&Grill

Iin Yrittäjät ry

Marjo Kolehmainen

toimitusjohtaja 050 5277 288 marjo.kolehmainen@yrittajat.fi

Kiimingin Yrittäjät ry A&H Lämpötekniikka Oy Vyöhyketerapia Minna Korpela

Kuivaniemen Yrittäjät ry ELP Ojala Oy Väätäjä Veli Markku

Kuusamon Yrittäjät ry Kirsi Anttila

järjestöpäällikkö 0500 685 148 kirsi.anttila@yrittajat.fi

Nikman Oy Oulun Hevosklinikka Oy Oulun PintaPalvelu Oy Oulun PM-Invest Oy Painero Oy PS Audio Design Oy Ruskon Baabel Tmi J. Hytönen Toivon Kuulo Oy Uleåborg Fashion Supply Oy/ Muoti Privaatti Valid-muistihoito- ja koulutuspalvelut

Kuusamon Rakennuspalvelu Oy Magical Pond Rataskodit Oy Securitas Oy Tmi Keijo Lehtimäki

Kärsämäen Yrittäjät ry Finnsvala Oy Hyvän olon asema Sanna Ruha

Arbelius LKV Oy BupUP Oy DogStop Elene Tilat Fightermoves liikuntapalvelut Oy FinnOppi Oy Forandi Oy Harjua Oy Hoitohuone Lepotauko Huutokauppakamari Aikalöytö Insinööritoimisto Neulanen Oy Jalkojenhoitola Ketarat kuntoon JVK-Arkkitehdit Ky Kauneuspalvelu Hanna Määttä Kihair Koirapalvelu Hulmanteri Konversiokuningas Lakiasiaintoimisto Marjut Hanhela Oy MarcoBus Oy Medista Oy

Siikalatvan Yrittäjät ry Lasperak Oy Powerelement Oy Ransun Moto Oy Remontti & Kuljetus Paku Oy Tilitoimisto Veli-Pekka Hietala Vegeelia Oy

Tyrnävän Yrittäjät ry Kaveko Oy Kirstinän Tila Linnunradan tila Mediarautio Oy Musiikkikoulu Nabbula

Utajärven Yrittäjät ry

Pudasjärven Yrittäjät ry Maarakennus Korentokangas Oy

Pyhäjoen Yrittäjät ry Keskinen Hannu Matias Rakennusliike Hietaranta Oy

Raahen Yrittäjät ry Borén Palvelu Oy Koulutettu hieroja Hanna Tervonen Kuntokeskus Raahe OY Mainosallas Oy Merja Rantoharju Kalanmyynti Motori Oy Pikkulahden Palvelut oy Raahen Pikahuolto Ky Restaurointipalvelu Karniisi

Siikajoen Yrittäjät Ry

Traktorityöt H. Tervo

Vaalan Yrittäjät ry Ignea Oy/Kahvila-ravintola Ihme

Vihannin Yrittäjät ry Ellumi

SENIORIJÄSENET Daavittila Kaarina Honkala Jorma Illikainen Kaarlo Karikoski Veli-Matti Neuvonen Leena Pääaho Voitto Saukko Eino Savela Pirkko Vääräniemi Pekka

Koneurakointi H & I Kuoppala Oy

Mikäli et ole vielä jäsenyrittäjä, tee hyvä päätös ja liity Yrittäjiin

www.yrittajat.fi/liity

Jorma Inkeröinen

jäsenkoordinaattori 050 430 9553 jorma.inkeroinen@yrittajat.fi

Paula Pihlajamaa kehityspäällikkö

omistajanvaihdokset 050 4399 808 paula.pihlajamaa@yrittajat.fi

Milla Raappana

koordinaattori 050 395 9877 milla.raappana@yrittajat.fi

Paikallisyhdistykset ja puheenjohtajat Haapaveden Yrittäjät ry

Lumijoen Yrittäjät ry

Siikajoen Yrittäjät ry

Paavo Pyy p. 044 578 8273 paavo.pyy@kotinet.com haapaveden@yrittajat.fi

Jari Myllynen p. 0400 688 447 jari.myllynen@perustuspalvelu.fi lumijoen@yrittajat.fi

Kirsi Kivioja p. 050 346 1069 kirsi@mainosdraivi.fi siikajoen@yrittajat.fi

ELISA Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toiminta-alueen yhteyshenkilöt: Mikko Juutinen p. 0500 226 225, Johannes Laitila p. 050 3813 522, elisa.fi/yrittajaedut.

Haukiputaan Yrittäjät ry

Muhoksen Yrittäjät ry

Siikalatvan Yrittäjät ry

FENNIA Kysy etua: myyntijohtaja Esa Ikonen,

Jonna Kurvinen p. 0400 330 470 jonna@jonnalkv.fi haukiputaan@yrittajat.fi

Saija Kangas p.045 143 7111 kauneushoitolalumoava@gmail.com muhoksen@yrittajat.fi

Tanja Heikkonen p. 0400 237 760 tanja@someta.fi siikalatvan@yrittajat.fi

Iin Yrittäjät ry

Oulaisten Yrittäjät ry

Taivalkosken Yrittäjät ry

Tuija Alikoski p. 0449853660 alikoski.tuija@gmail.com iin@yrittajat.fi

Elina Piippo p. 040 715 8385 elina.piippo@ellunbileet.com oulaisten@yrittajat.fi

Pasi Kivimäki p. 0400 585 038 pr.kivimaki@gmail.com taivalkosken@yrittajat.fi

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö ELO

Kempeleen Yrittäjät ry

Oulun Yrittäjät ry

Tyrnävän Yrittäjät ry

Timo Eskelinen p. 044 2775 407 timo@zemppiareena.fi kempeleen@yrittajat.fi

Risto Huovinen p. 0400 584 510 risto.huovinen@stemma.fi oulun@yrittajat.fi

Mikko Kukkohovi p. 040 557 0361 mikko.kukkohovi@suomenekotalot.fi tyrnavan@yrittajat.fi

Oulaisten K-Supermarket, K-Supermarket Liminganportti. 5% alennus Suomen Yrittäjien jäsenkortilla tietyistä tuotteista. Eduista lisää: ppy.fi > Palvelut > Jäsenedut

Kiimingin Yrittäjät ry

Oulunsalon Yrittäjät ry

Utajärven Yrittäjät ry

Sirpa Eskola p. 040 868 1278 sirpa.eskola@goarctic.fi kiimingin@yrittajat.fi

Mira Sovijärvi p. 040 750 9699 mira.sovijarvi@sovipihat.fi oulunsalon@yrittajat.fi

Markku Juntunen p. 0400 283 172 markku.juntunen@utanet.fi utajarven@yrittajat.fi

Kuivaniemen Yrittäjät ry Pudasjärven Yrittäjät ry

Sari Reinikainen-Laine yhteyspäällikkö

0500 686 174 sari.reinikaine-laine@yrittajat.fi

Mari Viirelä

Projektipäällikkö palvelut kasvuyrittäjille 050 4777 280 mari.viirela@yrittajat.fi

ALUEELLISET kumppanuudet ja jäsenedut 2020

Vaalan Yrittäjät ry

Ari Kaakkuriniemi p. 050 441 3121 info@kaakkuriniemi.fi kuivaniemen@yrittajat.fi

Tommi Niskanen p. 040 555 3639 tommi.niskanen@k-supermarket.fi pudasjarven@yrittajat.fi

Esa Karjalainen p. 0400 584 612 esa68.karjalainen@gmail.com vaalan@yrittajat.fi

Kuusamon Yrittäjät ry

Pyhäjoen Yrittäjät ry

Vihannin Yrittäjät ry

Mika Haataja p. 040 199 0202 mika.haataja@kxp.fi kuusamon@yrittajat.fi

Toni Kippola p. 044 596 3054 toni.kippola@rautalantila.fi pyhajoen@yrittajat.fi

Leena Koskela p. 050 3594109 koskela.leena@outlook.com vihannin@yrittajat.fi

Kärsämäen Yrittäjät ry

Pyhäjärven Yrittäjät ry

Yli-Iin Yrittäjät ry

Pasi Mikkola p. 08 771 408 pasi.mikkola@k-market.com karsamaen@yrittajat.fi

Pirkko Ruotsalainen p. 0400 280 790 pirkkor10@gmail.com pyhajarven@yrittajat.fi

Pentti Niemelä p. 0400 282 899 koneurakointi.p.niemela@gmail.com yli-iin@yrittajat.fi

Limingan Yrittäjät ry

Raahen Yrittäjät ry

Ylikiimingin Yrittäjät ry

Minna Rautio p. 040 717 7612 minna@videcam.com limingan@yrittajat.fi

Kirsi Ylisirniö p. 044 033 6687 kirsi.ylisirnio@arlia.fi raahen@yrittajat.fi

Henna Parkkinen p. 040 580 4619 henna.parkkinen@windowslive.com ylikiimingin@yrittajat.fi

yrittäjäpalvelut p. 010 503 5811, 0400 901 008 tai fennia.fi/suomenyrittajat.

FENNOVOIMA Ota yhteyttä: p. 020 757 9200 pyhajok@fennovoima.fi, www.fennovoima.fi Alueen yhteyshenkilö: Elo yhteyspäällikkö Niko Lassila p. 040 674 4460.

K-SUPERMARKET Kiimingin K-Supermarket Ateria,

KALEVA MEDIA Jäsenyrittäjä saa veloituksetta yhden kuukauden lukuoikeuden Kalevan eri printti- ja digilehtien yhteen kestotilaukseen. Lisäksi UUDET asiakkaat ja jäsenet saavat 100 € etusetelin käytettäväksi Kalevan eri printti- ja digilehdissä julkaistavaan mainontaan, jonka mediakortin mukainen yhteenlaskettu hinta on vähintään 200 €. Annariitta Nousiainen, p. 040 766 9402, annariitta.nousiainen@kalevamedia.fi KIDE HOTEL BY ISO-SYÖTE Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenille jäsenetuna joka toinen yö –20%. Varaukset kidehotel@isosyote.com

NORDEA Oulun yrityskonttorista löydät apua yritystoiminnan kaikissa vaiheissa. Yrittäjä, ota yhteyttä järjestöyhteyshenkilö: Aluejohtaja Sami Heikkilä Nordea Pohjois-Suomi, Yritysalue Kirkkokatu 6, 90100 Oulu, p. 0207 2470 59, p. 050 5364 984 sami.heikkila@nordea.com, www.nordea.fi

NORWEGIAN Prosentuaaliset alennukset lentoihin! Aktivoi etu! Sonja Almtorp Oberrauch p. +46 725 85 58 95 tai Sonja.Almtorp.Oberrauch@norwegian.com

OSAO OSAOn Työelämäpalvelut p. 040 141 5320 www.osao.fi/palvelut-tyopaikoille SUOMEN KESKUSVARAAMO Majoitusedut tarjouskohteissa – Kalajoki, Syöte, Ruka ja Ylläs –10 % listahinnoista! Tiedustelut: keskusvaraamo@kalajoki.fi tai p. 08 4694 449

MAANANTAINA 6. HUHTIKUUTA 2020

JÄSENYRITTÄJÄN maksuttomat puhelinneuvontapalvelut LAKIASIAT JA YRITYSJURIDIIKKA

ASIANTUNTIJAPALVELUT

Toimistot vastaavat juridiikan kysymyksiin. HUOM! Erityisalat mainittu toimistoittain.

Berggren Oy Ab – Oulu

Asianajotoimisto Antti Myllymäki Oy p. 08 556 1000, 0440 800 268, toimisto@anttimyllymaki.fi Työ-, rikos- ja vahingonkorvausoikeus, yrityssaneeraukset ja oikeudenkäynnit. – www.anttimyllymaki.fi –

Asianajotoimisto Botnia Oy – Oulu, Helsinki, Raahe p. 0207 797 500 toimisto@botnialaw.fi • Sopimusjuridiikka, yritysjärjestelyt, oikeudenkäynnit, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat ja työoikeus. – www.botnialaw.fi –

Asianajotoimisto Castrén & Castrén Oy – Oulu puh. 08-571 6600 • asianajotoimisto@castren.org • Työoikeus, sopimusoikeus, oikeudenkäynnit, yrityskaupat, vero-oikeus, yritystoimintaan liittyvä perhe- ja perintöoikeus, palvelu myös englanniksi. – www.castren.org –

Ferenda Suomi Oy AA Reima Raappana oulu@ferenda.fi p. 020 778 9580, Hallituskatu 11 A 7, 90100 OULU • asunto-osakeyhtiö- ja rakentamisen lakiasiat, kansainvälinen kauppa, työja perintöoikeusasiat ja oikeudenkäynnit. – www.ferenda.fi – Asianajotoimisto Harri Lämsä Oy – Kuusamo puh. 040 737 9546, asianajaja@harrilamsa.fi – www.kurikkalamsa.fi – Asianajotoimisto Isoluoma – Oulu, Oulainen p. 08 534 7700, toimisto@isoluoma.fi •Työoikeus, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, sopimusoikeus ja muu liikejuridiikka. – www.isoluoma.fi –

Asianajotoimisto Juha Ryynänen Oy p. 0400 120 230 • oikeustieteen tohtori, kauppatieteiden lisensiaatti, varatuomari. • Rakentamisen ja kiinteistöjen lakiasiat sekä yrityskaupat. – www.juharyynanen.fi –

Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy Oulu, Raahe, Helsinki • p. 010 841 9900. Sopimusjuridiikka ja yritysjärjestelyt, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat, työoikeus ja oikeudenkäynnit. – www.laaka.fi –

Asianajotoimisto Kivijärvi & Lepoluoto Oy AA Altti Lepoluoto toimisto@lepoluoto.fi p. 08 220 611 Pakkahuoneenkatu 17 A 3, 90100 Oulu, Sovionkatu 10, 92100 Raahe, Savisilta 1, 84100 Ylivieska • julkiset hankinnat ja hankintaoikeus, sopimusoikeus, työoikeus, yhtiöjärjestelyt ja yrityskaupat sekä maksuvaikeudet ja maksujärjestelyt. – www.lepoluoto.fi –

Asianajotoimisto Pöhö Oy Oulu p. 050 4414538, markus@poho.fi • Vakuutusoikeudelliset asiat, työoikeus, rikos- ja riita-asiat – www.poho.fi –

p. 010 227 2100 Oulu, oulu@berggren.fi. •Täyden palvelun IPR-talo. Palveluihimme kuuluvat mm. patentteihin, tavaramerkkeihin, mallisuojaan ja muuhun IPR:ään liittyvät suojaamis-, sopimus- ja riidanratkaisuasiat. – www.berggren.eu –

GST Graafinen Studio  p. 08 312 1540 info@graafinenstudio.com • Visuaalinen ja mainonnan suunnittelu, internet-sivut, kirjamuotoiset julkaisut, jäsenneuvonta, jäsenalennus -10 % toimeksiannosta – www.graafinenstudio.com – Henkilöstötieto Paloniemi Oy Yhteyshenkilö: Kirsti Paloniemi kirsti.paloniemi@henkilostotieto.fi p. 050 5065483 Torikatu 21, 5. krs, 90100 Oulu. – www.henkilostotieto.fi – Neuvontaa sairauslomien palkanmaksussa ja lomautuksissa.

Muutosmatka Jaana Leino T:mi Jaana Leino, p. 040 9317 212, jaana.leino@muutosmatkajl.fi • Perhe- ja pari psykoterapeutti (Valvira, Kela). Ensimmäinen tapaaminen (45 min.) ilmainen PPY:n jäsenyrityksille. Työnohjaus, päihdetyö, pari- ja perheterapia. – www.muutosmatkajl.fi –

Sepontytär Oy Kirsi Paldanius kirsi@sepontytar.fi p. 358 500 580 921 •Yksilötyönohjaus sekä tiimi-, ryhmä- ja työyhteisön työnohjaus sekä työyhteisösovittelu. Epidemia-aikana tiimi- ja ryhmätyönohjaus toteutetaan videoneuvotteluna (asiakkaan käyttämä sovellus tai Zoom). Maksimi ryhmäkoko videototeutuksessa on 10 henkilöä. Yksilötyönohjaus voidaan toteuttaa videoneuvottelun lisäksi puhelimitse. Normaalitilanteessa ohjaukset toteutetaan asiakkaan tiloissa. – sepontytar.fi – Tilitoimisto Y-Tili Oy  Teuvo Välikangas, KTM, yritysneuvojan EAT p. 040 766 9476, info@y-tili.fi • Taloushallinnonpalvelujen yleisneuvonta. Aloittavien yritysten rahoitus-, vakuus-, lomake- ym. neuvonta. – www.y-tili.fi – Tulevaisuuden Kasvupolut Oy  p. 040 834 0809, antti.karjula@kasvupolut.fi   • Yritysten kokonaisvaltainen kehittämistyö: yritysten kuntokartoitus ja kehittämissuunnitelmat. Erityispainopisteenä myynnin ja markkinoinnin kehittäminen sekä yrityksen kasvu ja kansainvälistyminen. Vientiverkostot Pohjois-Ruotsin ja Norjan alueella. – www.kasvupolut.fi –

Aluekummi Risto Luttinen p. 0400 689 563, email risto.luttinen@pp.inet.fi • Yrityskummit on valtakunnallinen järjestö, joka koostuu joukosta vahvan ja monipuolisen yritystaustan omaavia ammattilaisia. Kummit auttavat kasvavia yrityksiä niiden haastavissa kehitysvaiheissa, tukevat, sparraavat ja ohjaavat yrittäjää veloituksetta. – www.yrityskummit.fi –

• OMISTAJANVAIHDOKSET • YRITYSJÄRJESTELYT • VEROKYSYMYKSET • YRITYSKAUPAT • ARVONMÄÄRITYKSET MCon Partners Oy

Ernst & Young Oy Yhteyshenkilö: VT, KTM Antti Korkeakivi p. 040 570 6908 antti.korkeakivi@fi.ey.com • Yritysjärjestelyt, arvomääritykset,tuloverotus, sopimusoikeus, työoikeus, julkiset hankinnat ja muu liikejuridiikka. – www.ey.com/fi –

KPMG Oy Ab p. 020 760 3483 • Liikejuridiikka, sopimukset,

työoikeus, oikeudenkäynnit, yritysjärjestelyt. – www.kpmg.fi –

Talenom Konsultointipalvelut Oy Matti Eilonen, p. 0207 525 212, matti.eilonen@talenom.fi • Yritysjärjestelyt sekä yhtiö-, vero-, sopimus- ja työoikeus. – www.talenom.fi –

Talvea Oy p. 050 525 9586, petteri.ruotoistenmaki@talvea.fi • Yritysten tilintarkastukset, verokysymykset, sopimusjuridiikka, sukupolvenvaihdokset, yritysjärjestelytja –kaupat sekä yritysten arvonmääritykset. – www.talvea.fi –

2020 Pääyhteistyökumppanit

Ane Ahnger, p. 040 556 11 30, ane.ahnger@mconpartners.com • Yrityksen rahoitusaseman arviointi, terveyttäminen, rahoituksen suunnittelu ja toteuttaminen. Talousjohtaminen ja liiketoiminnan kehittäminen. Yritysjärjestelyt. Sopimusjuridiikka ja omistaja- ja sukupolvenvaihdokset ja verokysymykset. Tuotantotalous, teknologia, markkinat ja kansainvälistyminen.

Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy Simo Salonen, KHT p. 040 558 2480 simo.salonen@tilisalonen.fi

PWC Pricewaterhouse Coopers Oy Hanna-Leena Rissanen, 045 260 5946, hanna-leena.rissanen@fi.pwc.com •Yritysjärjestelyt, yritysten myynti- ja ostotoimeksiannot, sukupolvenvaihdokset, arvonmääritys, DD-tarkastukset sekä järjestelyihin liittyvä sopimusjuridiikka. Yritystoiminnan verokysymykset. Liiketoiminnan kehittäminen ja kasvattaminen sekä strategiaprosessit. Liiketoiminnan tervehdyttäminen. – www.pwc.fi –

JÄSENYRITTÄJÄN maksuttomat päivystyspalvelut

PohjoisPohjanmaan Yrittäjien jäsenenä: Sinulla on mahdollisuus alentaa merkittävästi kuluja hyödyntämällä valtakunnallisia ja alueellisia jäsenetuja. Alueelliset kumppanuudet näkyvät myös yhteistyönä erilaisissa tilaisuuksissa, tapahtumissa ja koulutuksissa.

JÄSENEDUT ALUEELLISET: Jäsenedut

www.ppy.fi >Palvelut >Jäsenedut

LAKIMIESPÄIVYSTYS

Pääsääntöisesti lakimiehet päivystävät parillisina keskiviikkoina syyskuun alusta toukokuun loppuun Yrittäjien toimitiloissa Isokatu 4, Oulu. Varaa aika: ppy@yrittajat.fi

OMISTAJANVAIHDOSOPASTUS

HANKINTANEUVOJA

Varaa aika tiina.talala@yrittajat.fi

PUHELINNEUVONTA

Jäsenyrittäjille SY:n jäsennumerolla, kaikilta asiantuntijoilta ma–pe toimistoaikana.

Varaa aika: paula.pihlajamaa@yrittajat.fi

Koulutukset ja tilaisuudet

www.ppy.fi

>Palvelut >Koulutukset ja tilaisuudet

VALTAKUNNALLISET: yrittajat.fi/jasenedut-2019 ppy.fi #YrittäjäjyysOnPoP

Jäsenneuvonta puhelimitse maksutonta jäsenyrittäjille!

– 10% TOIMEKSIANNOSTA !

JÄSENALENNUS

Tutustu ja hyödynnä etusi!

MAANANTAINA 6. HUHTIKUUTA 2020

Vastuullista kotimaista osaamista

Tavoitteenamme on vähentää toimintamme hiilijalanjälkeä 20 % v. 2025 mennessä.

Olemme kotimaisen työn vahva puolestapuhuja. Kotimaisen paino- ja digityön hankkiminen lisää työpaikkoja ja antaa meille mahdollisuuden vaikuttaa ympäröivän yhteiskunnan ja sen palvelujen rakentamiseen. Toimintatapamme on ajatella tulevaisuutta ja ottaa vastuu nykyhetkestä.

punamusta.com

Verkkosilta-operaatio – pohjoisen henkisen ja taloudellisen vireyden puolesta Verkkosilta-operaation tarkoituksena on tarjota yrittäjille apua selviytyä poikkeustilanteen yli. Operaation perustana on yli 120-vuotias arvopohjamme, jonka ytimessä on vahvistaa pohjoisen alueen henkistä ja taloudellista vireyttä yhdessä asiakkaidemme kanssa. Tarjoamme apua kolmessa eri muodossa: Verkkokauppa niille yrityksille, joilla sitä ei ole

Tavaroiden kotiinkuljetus: Oulu, Rovaniemi, Kemi, Tornio

Markkinoinnin asiantuntijapalvelut

Tuemme myös Lapin Yrittäjien ja Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien kampanjointia pienyrittäjien auttamiseksi. Lisäksi teemme yhteistyötä BusinessOulun kanssa paikallisten yrittäjien tukemiseksi myymällä mediatilaa BusinessOulun Meidän Oulu -liitteeseen, joka julkaistaan Forum24:n välissä. Liite on luettavissa myös Kaleva.fi:ssä ja eKalevassa, katso lisää sivuiltamme. LUE LISÄÄ JA LIITY MUKAAN: kalevamedia.fi/verkkosilta

Yrittäjälehti_2_2020

Articles inside

20

Yhdistetyt kuljetukset

Autoja joka lähtöön

Vuoden Nuori Yrittäjä