Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjälehti 3/2024 by Kaleva Oy

KYSY LISÄÄ

ALKAVAN YRITYKSEN PALVELUISTA

• liikeidea ja yrityksen perustaminen

• Startup Station

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ

BusinessAseman palveluneuvonta ohjaa eteenpäin

International House Oulu

Kunnatmahdollistajina

MARJOKOLEHMAINEN

Toimitusjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät käyvät yhdessä paikallisyhdistysten kanssa aktiivista vuoropuhelua kuntien kanssa. Noin 4 000 jäsentämme edustaa laajasti eri toimialoja, mutta näistä rakennus-, asiantuntijapalvelu-, teollisuus-, sote- ja kaupan toimialoilla toimii peräti 62 prosenttia jäsenistämme.

Nämä alat ovat erityisen riippuvaisia elinvoimaisesta ja aktiivisesta kunnasta, sillä yrityspalvelut, lupa- ja kaavoitusasiat, investoinnit, hankinnat sekä keskustan kehittäminen ovat niille ratkaisevan tärkeitä.

Toimintaympäristöön vaikuttavat monet tekijät, mutta tavoitteellisella elinkeinopolitiikalla voidaan merkittävästi parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. Yrittäjille tärkeintä elinkeinopolitiikassa on se, että kuntapäättäjät arvostavat yrittäjyyttä ja tämä näkyy heidän päätöksenteossaan. Tämän jälkeen tulevat käytännön asiat, kuten yrityspalvelut, lupa-asiat ja hankinnat.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät!

Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä.

Tutkimuksen suoritti

Innolink Research Oy

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti

Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Ry Päätoimittaja: Marjo Kolehmainen

Kustantaja: Kaleva365 Oy

Paino: Kaleva365 Oy

Taitto: Kaleva365 Oy

Myynti: puh. 08 5377 180, yrityksille@kalevamedia.fi

OLEMME KIERTÄNEET aktiivisesti eri kuntia ja samalla tarkastelleet viimeisimmän kuntabarometrin tuloksia. Nämä tulokset ovat olleet hyvä keskustelunavaus kunnissa. Kuntabarometri on yrittäjien antama palaute siitä, mihin suuntaan yrityslähtöisyys kunnassa on kehittynyt.

Esimerkiksi Oulussa yrityspalvelut ovat saaneet vuosien varrella kritiikkiä toiminnastaan. Nyt kuitenkin on nähtävissä sekä konkreettisissa toimissa että kuntabarometrin palautteessa, että suunta on kääntynyt parempaan. Tehdyt muutokset näkyvät positiivisesti, ja tätä linjaa kannattaa jatkaa. Yrityspalveluiden sijoitus on noussut vuoden 2020 viidenneltä sijalta kärkikolmikkoon.

Lupa- ja kaavoituspalvelut ovat kuitenkin monissa maakuntamme kunnissa tuskastuttavan hitaita niin yritysten kuin yksityishenkilöidenkin näkökulmasta. On käsittämätöntä, että prosessien parantamiseen tarvitaan lainsäätäjää, ei-

HALLITUKSEN JÄSENELTÄ

kä johtamisella ja ohjauksella voida varmistaa lupa-asioiden sujuvaa etenemistä.

Lupaviranomaisissa on syntynyt toimintamalli, jossa asiakkaalta pyydetään yhtä asiakirjaa kerrallaan, ja näitä pyyntöjä voi tulla useita prosessin aikana. Koko käsittelyaika alkaa virallisesti vasta, kun kaikki tarvittavat materiaalit ovat esittelijällä. Tämä vääristää tilastointia, sillä luvanhakijalle prosessi on saattanut olla vireillä jo useita kuukausia.

"Paperi kerrallaan" -pyyntöjen on loputtava. Olisi toivottavaa, että valmistelija voisi pyytää yhdellä kertaa täydentämään kaikki puuttuvat asiakirjat. Tämän ei pitäisi olla mahdotonta. Pelkästään tämän toimintamallin muutoksella voisimme saavuttaa kaivattua nopeutta kaikkien lupa-asioiden käsittelyyn.

TULEVINA VUOSINA alueellamme on pystyttävä parantamaan niin pito- kuin vetovoimaa. Investointi-

potentiaali on täällä todella merkittävä, mutta se jää hyödyntämättä, jos investoinnit eivät etene luvitusongelmien takia tai alueelta puuttuu tarvittavaa työvoimaa. Kaiken kaikkiaan kunnissa käymämme vuoropuhelun tarkoituksena on korostaa yhteistyön merkitystä yrittäjien ja kuntien välillä. Avain sujuvampaan ja elinvoimaisempaan toimintaympäristöön on suunnitelmallinen ja tavoitteellinen vuorovaikutus. Yhdessä voimme mahdollistaa kestävää kasvua koko maakunnassa.

Mikä tekee kotikaupungista kotikaupungin?

ANNUKKAKÄÄRIÄINEN

Kotikaupunki on paljon enemmän kuin vain paikka, missä asutaan. Kotikaupungin muodostavat monet pienet, mutta merkittävät asiat. Kotikaupungin muodostavat myös henkilökohtaiset muistot ja tapahtumat.

Muistot ovat monelta vuosikymmeneltä. Niiden etu on se, että muistot tuppaavat muuttumaan ja ne saadaankin muistaa kuten itse haluamme.

Tutut muistot tuovat jatkuvuutta. Ainakin meillä samat vanhat muistot naurattavat useamman kerran vuodesta toiseen.

Kaupungin tiet, rakennukset ja puistot ovat tuttuja. Arkipäivän tuttuus antaa turvaa ja jatkuvuutta. Oulu on uudistunut koko ajan, jonka olen asunut täällä vuodesta 1998.

Alussa olin avain hämmästynyt muutoksen tuulista. Tuli isoja marketteja ja uusia asuin alueita. Ja mikä kummaa, niihin kaikkiin riittää asiakkaita ja asukkaita.

Kivisydän on mielestäni yksi parhaista rakentamisen näytteistä vuosikymmenen aikana. Toki sinne kaivattaisiin muutamia lisäkäyntejä esimerkiksi teatterille, mutta uskon, että ajan saatossa saamme nekin. Oulussa ympäristöstä pidetään huolta. Paikkoja uusitaan ja uusia paikkoja luodaan.

TAPAHTUMAT, juhlaperinteet ja kulttuuri ovat osa kaupungin identiteettiä. Odotan vuosittain innolla Lumoa, itsenäisyyspäivän tykinlaukauksia sekä juhannuksen torin potun myyjää. Oulun Teatterin ja Sinfonian esitteet ovat odotettua postia aina alkusyksystä. Paikalliset ihmiset ja yhteisöt luovat tunteen yhteenkuuluvuudesta. Täällä voi tuntea olevansa osa jotakin suurempaa. Merkittävää on se, että löydän kaupungista tai lähialueilta palvelevia erikoisliikkeitä.

Uskon siihen, että juuri pienet ja keskisuuret yritykset tuottavat kaupungin asukkaille tarvittavia palveluja/tuotteita. Samalla tämä lisää kaupungin elinvoimaa, tuomalla niin tulo- kuin yhteisöveroakin. Pienemmät yritykset voivat räätälöidä palvelun tuotantonsa nopeasti asiakasmarkkinan mukaisesti. Uskon, että Oulun seutukunta on hyvä paikka monelle erilaiselle yritykselle. Jokaisella kaupungilla on oma ilmapiirinsä. Kotikaupungin tunnistaa usein siitä, että sen tunnelma tuntuu oikealta ja omalta. Kotikaupunki on monesti enemmän kuin kaupungin rajat. Kotikaupungin käsite on vahvasti kiinni henkilökohtaisissa tunteissa, muistoissa ja merkityksessä, jonka ihmiset antavat kaupungilleen.

Pohteen säästökuuri kurittaa

Pohteen säästökuuri kurittaa yrityksiä. Muun muassa asiakasmäärät ovat vähentyneet ja kilpailutus vaikeutunut. Yrittäjät kertovat nimettöminä kokemuksistaan.

Tavoitteena terve kasvu

Pk-barometrin mukaan yrityksen PohjoisPohjanmaalla satsaavat terveeseen kasvuun. Ne pyrkivät kohti parempia aikoja ja haluavat pitää kiinni osaavasta työvoimastaan.

Neuvontaa ja vertaistukea

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät tarjoaa jäsenistölleen neuvontaa ja vertaistukea. PPY:n neuvontapalvelut ovat monipuoliset, vertaansa vailla ja kaikkien jäsenyrittäjien käytössä. 5 6 7

9 15 19

Pauliina Kärki toi yrittäjyyden Lintulammen

kouluun sivu 14

Facebook-sivu: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Liity yli 3200 tykkääjämme joukkoon. Saat ensimmäisten joukossa tietoa tapahtumistamme ja meille tärkeistä asioista.

Kannattaa tulla myös mukaan eri FB-ryhmiimme: Pohjois-Pohjanmaan hankintaneuvoja Maakunnallinen omistajanvaihdospalvelu Nuoret yrittäjät Yksinyrittäjät

Seniorit X: @PPYrittajat Yrittäjyyden uusimmat uutiset ja ajankohtaisimmat teemat.

POHJAT innostaa

Pohjois-Suomen yrittäjyysviikko POHJAT keräsi yhteen yrittäjiä ja yrittäjyydestä kiinnostuneita ihmisiä. Kasvava tapahtuma tähyää jo kiinnostuneena Oulun lähikuntiin.

Huovinen pyrkii puheenjohtajaksi Nykyinen varapuheenjohtaja Risto Huovinen on ehdolla PPY:n seuraavaksi puheenjohtajaksi. Nykyisen puheenjohtajan Jussi Riikosen sääntömääräiset kaudet tulevat täyteen tänä syksynä.

Kaksi tilaa yhdisti voimansa Muhoksella toimiva Koivulan Maito & Juusto ja utajärvinen Vimparin marjatila toteuttivat yhteisen unelman. Ne ryhtyivät valmistamaan KaJo-jäätelöä tilojen omista antimista.

LinkedIn:

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Verkostoidu meidän kanssa, saat tietoa mitä tarvitset!

Youtube:

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Löydät Youtuben puolelta tarinoita yrittäjistä, ihmisistä ja huikeista palkitsemisista.

@pohjois_pohjanmaan_yrittajat @yrittajyysonpop

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät: www.ppy.fi

Suomen Yrittäjät: www.yrittajat.fi

Tassut kohti yritystoimintaa

Voiko rakkaasta harrastuksesta luoda liiketoimintaa?

Milla Karppinen eli Mella muotoilee toimeentuloa kissojen sävyttämästä elämäntavastaan SomeKattiyrityksessään.

- Sisällöntuotanto alkoi blogista, johon kirjoittelin ensin elämästäni, ja sitten aiheet siirtyivät kissoihin. Pian huomasin kirjoittelevani omista kissoista, eläinsuojelutyöstä, kissakriisistä ja kaikesta oppimastani Facebookissa ja Instagramissa.

Omatoimisena kissa-aiheen opiskeliana Mella on rakentanut laajan osaamisen ruokavaliosta, joten hän kokee pystyvänsä antamaan lisätietoa kissanomistajille.

- Tähän tarkoitukseen perustin erilliset kissanruokatilit, Instagramissa @kissojenkauppalista ja Facebookissa nimellä Kissojen kauppalista.

OVI AUKI YRITTÄJYYTEEN

Vuonna 2023 kolahti ajatus alkaa kissayrittäjäksi, ja vuoden 2024 alkupuolella Mella julkaisi SomeKatin. Tulevaisuuden suunnitelmia väritti ajatus mahdollisimman luovasta toiminnasta, jonka painopisteenä olisi sosiaalinen media.

Yrittäjyyteen kannusti kissanomistajien keskuudesta noussut tarve ottaa häneen yhteyttä neuvojen ja lisätiedon saamiseksi.

- Olen auttanut kissanomistajia monenlaisissa pulmissa, mutta terveydellisissä asioissa ohjaan aina ensisiaisesti ottamaan yhteyttä eläinlääkäriin, Mella täsmentää. Vuosien varrella hän on laatinut myös omalle eläinsuojeluyhdistykselleen erilaisia kissaoppaita, jotka ovat osoittautuneet hyödyllisiksi.

Mella tietää, ettei yrittäjyys ole välttämättä helpoin polku, koska vastuu kaikesta on täysin itsellä. Hän kuitenkin arvostaa sen mukanaan tuomaa vapautta, joka kompensoi haasteita.

KISSAMAAILMAN MENTORIKSI SOMESSA

- Tavoitteenani on kasvaa kissamaailman mentoriksi tarjoamalla neuvontapalveluita, verkkokurs-

Kissat ovat kiehtoneet Mellaa jo lapsena, kun perheeseen tuli ensimmäinen tassuttelia. Hän löysi merkityksen eläinsuojelutyöstä, ja oli vuonna 2018 mukana perustamassa myös Kissakummit ry:tä.

seja, oppaita ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös muita palveluita, Mella sanoo.

SomeKatti toteuttaa sosiaalisessa mediassa yhteistyöjulkaisuja myös muiden yritysten kanssa. Mella listaa sosiaalisen median tärkeiksi ominaisuuksiksi vuorovaikutuksen, molempiin suuntiin kulkevan tavoitettavuuden sekä analytiikan ja seurannan työkalut.

- Voin tarkasti mitata julkaisujeni ja kampanjoideni onnistumista. Kehitän strategiaani ja sisältöjäni vastaamaan yleisöni tarpeita.

- Somen kautta tavoitan laajemman yleisön ja sellaisia asiakkaita, jotka eivät ehkä muuten löytäisi palvelujani. Erilaiset kampanjat, kilpailut ja yhteistyöt muiden sisällöntuottajien ja yritysten kanssa auttavat kasvattamaan näkyvyyttä ja tavoittamaan uusia asiakkaita. Ja olen myös tyytyväinen, että pelkät seuraajatkin hyötyvät ilmaisesta kissasisällöstä, joka voi parantaa heidän arkeaan.

HYVIN SUUNNITELTU ON PUOLEKSI TEHTY

Mella sai tukea yritystoiminnan suunnitteluun starttirahaprosessista.

- Starttirahan hakuprosessi sisältää tärkeitä elementtejä, joita jokaisen aloittelevan yrittäjän on mietittävä ennen yrityksen perustamista. Siihen kannattaa panostaa kunnolla, sillä ennakkosuunnittelusta saa paljon hyötyä omien ajatusten kokoamiseen. Sain arvokasta apua Oulun seudun Uusyrityskeskuksesta.

- Välillä stressasin, olinko tehnyt tarpeeksi ja ilmaissut liiketoimintasuunnitelmaani riittävän selkeästi. Oli hienoa kuulla, että suunnitelmaani arvioineet henkilöt olivat kuulemani mukaan olleet erittäin kiinnostuneita ideastani. Oli mukava kuulla näin myönteistä palautetta.

Harkitsetko uraa yrittäjänä?

Sinua opastavat BusinessOulun ja Oulun seudun Uusyrityskeskuksen asiantuntiat. BusinessAsema tarjoaa ajanvarauksettomia pop up -palveluja Startup Stationilla osoitteessa Sepänkatu 20 sekä etäneuvontaa. Katso aikataulut ja etäneuvonnan varausohje: businessasema.com/palvelut

Mikä on starttiraha?

Starttiraha on aloittavalle yrittäjälle suunnattu harkinnanvarainen tuki enintään 12 kuukaudeksi. Sen tarkoitus on tukea aloittavan yrittäjän toimeentuloa päätoimisen yritystoiminnan alkuvaiheessa, kun yrityksestä saatava tulo on vielä vähäistä.

Mella on sosiaalisen median sisällöntuottaja, joka on tuottanut kissa-aiheisia sisältöjä yli 10 vuotta. Koulutukseltaan hän on visuaalisen suunnittelun medianomi. businessasema.com

Pohteensäästökuurikurittaayrityksiä

Sote-uudistus vähensi

asiakasmääriä ja vaikeutti

kilpailutusta ·

Nimettömänä esiintyvät sote-alan yrittäjät kertovat sote-uudistuksen vähentäneen asiakasmääriä sekä vaikeuttaneen kilpailutusta

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät (PPY) on julkaissut oman kannanottonsa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohteen hallitukselle ja valtuustolle.

Sen mukaan vuoden 2023 alusta alkanut hyvinvointialueiden toiminta ei ole ratkaissut terveydenhuollon haasteita, vaan hoitojonot ovat kasvaneet ja sosiaalipalvelut takkuilleet entisestään.

Kannanoton mukaan yksityisten ostopalveluiden vähentäminen sekä muut hyvinvointialueiden säästötoimet eivät ole tuoneet toivottuja tuloksia.

Kaksi sosiaali- ja terveysalan yrittäjää kertoivat, millä tavalla säästötoimet ovat vaikuttaneet heidän toimintaansa. Yrittäjät esiintyvät artikkelissa nimettömänä turvatakseen yritystoimintaansa.

”Kuntoutusvoijäädä puolitiehen”

Haastatellun yrittäjän mukaan kuntoutusmäärät ovat vähentyneet huomattavasti. Ennen useamman vuoden kuntoutusta saanut asiakas saa nykytilanteessa ainoastaan lyhyen kuntoutussarjan.

”Kuntoutus voi jäädä näin kansanomaisesti sanottuna puolitiehen”, kommentoi yrittäjä. Hänen mielestään asiakkaiden ennaltaehkäisevä kuntoutus ja kuntoutuksen oikea-aikainen kohdentaminen olisi tärkeää.

Hän antaa esimerkin aikuisten ja ikäihmisten ennakoivasta kuntoutuksesta.

”Jos pidettäisiin toimintakykyä ylläpitävää kuntoutusta ja säästyttäisiin ympärivuorokautiselta palvelukotiasumiselta niin säästöt voivat olla 80 000 euroa vuodessa.”

Myös lasten ja nuorten kuntouttaminen on tärkeää. ”Kyseessähän

PPY:n Pohteen hallitukselle ja valtuustolle tekemän kannanoton mukaan hyvinvointialueiden toiminta ei ole ratkaissut terveydenhuollon haasteita, vaan hoitojonot ovat kasvaneet ja sosiaalipalvelut takkuilleet entisestään.

manlaiseksi soteuudistuksen myötä.Häneltäkinonvähentynytasiakkaita merkittävä määrä.

"Kuntoutusmäärät ovat vähentyneet huomattavasti ja kuntoutus voi näin kansanomaisesti sanottuna jäädä puolitiehen."

”Perusteena oli, että siirrytään kunnan omaan palvelutuotantoon.” Haastateltava ei tiedä onko uusi järjestely toteutunut.

Asiakkaiden vähentymisen jälkeen yrittäjällä on pitänyt miettiä kannattaako toimintaa jatkaa. Hän on kuitenkin päättänyt seurata tilannetta seuraavaan puitesopimukseen asti.

”Kannattaako toimintaajatkaa”

mijoiden tilannetta voitaisiin parantaa.

Näitä muutoksia ovat esimerkiksi monituottajamallin laajempi käyttöönotto, läpinäkyvyyden lisääminen ostolaskudatan avulla sekä hankintaprosessien uudistaminen.

Viisikonkreettista toimenpidettä

Niillä sosiaali- ja terveysalan toion kuntoutuksen muodossa sijoitus lapsen ja nuoren elämässä.”

Toinen haastateltavista yrittäjistä kokee tilanteen muuttuneen sa-

”Jos lasta ja nuorta ei kuntouteta niin voi olla, että hän ei saa mahdollisuutta valmistua ja työskennellä osana ja osallisena meidän yhteiskuntaamme. Lapsen ja nuoren syrjäytyminen on mielestäni erittäin suuri ja surullinen tragedia.”

• Seulotut kivet, sepelit, hiekat ym. • Suursäkeissä myös kaikki lajit.

0400 960 829/Mika toimisto@kettumaki.fi www.kettumaki.fi

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät tarjosi kannanotossaan konkreettisia muutosesityksiä perusteluineen.

”Ongelmien syyksi on kerrottu hyvinvointialueiden rahoituksen puute, mutta myös palveluiden muotoilussa, strategisissa linjauksissa ja monituottajuudessa on paljon hyödynnettävää”, kerrotaan PPY:n kannanotossa.

JAAKKO KOIVUKANGAS

Tavoitteenatervekasvu

Yritykset pyrkivät kohti parempia aikoja ja haluavat pitää kiinni osaavasta työvoimasta ·

Syyskuussa julkaistun pk-barometrin mukaan Pohjois-Pohjanmaan alueen yrittäjien henkilöstön muutosodotukset ovat edelleen positiiviset (+5) ja huomattavasti paremmat kuin tänä keväänä ja vuosi sitten. Tämä tarkoittaa sitä, että osaavasta työvoimasta halutaan pitää kiinni.

”Yritykset tarvitsevat uutta työvoimaa selvästi enemmän kuin kevään pk-barometrin tulosten perusteella. Nykyisestä työvoimastakaan ei haluta luopua”, kertoo Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen.

Pohjois-Pohjanmaallayleisiäsuhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on (-6). Suhdannenäkymän saldoluku on siis hieman kohentunut keväästä. Saldoluku on kuitenkin huonompi kuin koko maassa (0).

Pohjois-Pohjanmaalla liikevaihtoa kuvaava saldoluku on noussut vuoden takaiselle tasolle (+16), kevään barometrissa se oli (+13) ja vuosi sitten (+16). Kannattavuuden saldoluku on edelleen miinuksella (-5). Koko maan vastaavat saldoluvut ovat liikevaihdon osalta (+10) ja kannattavuuden (-9).

Alavireinen suhdannenäkymä

”Yleinen suhdannenäkymä Pohjois-Pohjanmaan pk-yrityksissä on alavireinen ja alle valtakunnan keskiarvon. Siitä huolimatta alueemme yrittäjät näkevät saldolukujen perusteella parannusta niin liikevaihdon kuin kannattavuudenkin osalta. Pk-yritysbarometrin tulosten mukaan täällä tavoitellaan tervettä kasvua. Se on oikea tapa pyrkiä kohti parempia aikoja ”, tiivistää Kolehmainen. Viimeisen 12 kuukauden aikana 56 prosenttia yrityksistä kertoo investoineensa koneisiin ja laitteisiin, 52 prosenttia ilmoittaa kouluttaneensa henkilöstöä ja 49 prosenttia kertoo investoineensa tietojärjestelmiin, ohjelmistoihin ja digitalisaatioon.

"Pk-yritysten viennin edistämisestä on tehtävä koko maakunnan yhteinen asia."

Marjo Kolehmainen

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja

Pk-barometri

Pk-barometrissa oli mukana tänä syksynä 4155 yrittäjää, jotka vastasivat kyselyyn netissä.

Yritykset valittiin mukaan kyselyyn kiintiöidyllä satunnaisotannalla.

Pk-yritysbarometrissä selvitetään suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi tiedustellaan yritysten kasvunäkymiä sekä kansainvälistymiseen ja rahoitukseen liittyviä tekijöitä.

Tutkimustuloksissa esiintyy käsite saldoluku.

Saldoluku kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta.

Eniten investointien kohteista koetaan kehittämistarvetta digitalisaatioon ja kyberturvallisuuteen ja seuraavaksi eniten yhteistyö- ja verkosto-osaamiseen.

Vientiäja kansainvälistymistä

Alueen yrityksistä ilmoittaa hakevansa voimakasta kasvua 6

prosenttia ja kasvuhakuisia ilmoittaa olevansa 32 prosenttia yrityksistä.

Pohjois-Pohjanmaalla kasvua on mahdollisesti lähdetty hakemaan palvelujen viennin kautta, sillä vienti ja liiketoiminta ulkomaille oli kasvanut puolessa vuodessa 17 prosentista 23 prosenttiin. Kasvua on haettu muun muassa Euroopasta ja Yhdysvalloista.

Kuitenkin valtaosa alueemme yrityksistä, 92 prosenttia, ilmoittaa kyselyssä että ei ole käyttänyt kansainvälistymiseen liittyviä palveluja.

“Pk-yritysten viennin edistämisestä on tehtävä koko maakunnan yhteinen asia. Olemme viennin

määrässä jäljessä muuta Suomea. Valtakunnallisestikaan pk-yritysten viennin lisäys ei vedä vertoja esimerkiksi Ruotsille ja Tanskalle. Kansainvälistymispalveluissa on myös petrattavaa”, Kolehmainen alleviivaa.

Pk-yrityksillä on myös paljon kehitettävää myynnissä ja markkinoinnissa, henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa. Kyselyyn vastanneiden yritysten kasvun ja kehittämisen pahimmat esteet liittyvät yleiseen suhdannetilanteeseen, työvoiman saatavuuteen, kustannustason nousuun ja kilpailutilanteeseen.

Yritykset tekevät erinomaista yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

Kyselyn mukaan on kuitenkin olemassa paljon yrityksiä, jotka eivät ole vielä löytäneet oppilaitosyhteistyön hyötyjä. Korkea-asteen oppilaitosten kanssa tehdään hieman enemmän tutkimus- ja innovaatiotoimintaan liittyvää yhteistyötä. Kaikkien oppilaitosten kanssa tehdään opinnäytetöitä, työharjoitteluja ja erilaisia työssäoppimisen muotoja.

ANNA RAUDASKOSKI

PPY:n neuvontapalvelut ja julkiset yrityspalvelut neuvovat yrittäjää ottamaan aktiivisesti yhteyttä aina, kun hän tarvitsee asiantuntijan näkökulmaa tai apua oman liiketoimintansa kehittämiseen.

Neuvontaajavertaistukea

PPY:n tarjoamat neuvontapalvelut ovat monipuoliset ja kaikkien jäsenyrittäjien käytettävissä

Kattojärjestö Suomen Yrittäjät toimii ja vaikuttaa maanlaajuisesti alue-japaikallisyhdistystensäkautta. Vaikuttamistyötä Yrittäjät järjestön kaikilla tasoilla tehdään jatkuvasti, jotta yrittäjyyden olosuhteita saadaan muutettua ja yritysten itsensä määrittämää, tavoittelemaansa kasvua mahdollistettua. Yhteisen vaikuttamistyön lisäksi järjestömme tarjoaa monipuolisia palveluita, jäsenetuja, tapahtumia, koulutuksia, verkostoja ja verkostoitumismahdollisuuksia. Kaiken toiminnan keskiössä on jäsenyrittäjä ja hänen tarpeensa ja tilanteensa.

Pohjois-Pohjamaan Yrittäjissä (PPY) on ymmärretty järjestötoiminnan alusta lähtien yrittäjien tarve saada nopeasti ja luotettavasta lähteestä peräisin olevaa tietoa ja informaatiota liiketoimintansa tueksi. Painetun ja digitaalisten kanavien kautta tietoa yrittäjille tarjotaan edelleen.

Viestintääja verkostoja

Viestinnän palvelut kuuluvat jäsenmaksuun muun muassa neljä

painettua lehteä vuodessa ja digitaalinen jäsenviesti alueelta kaksi kertaa kuukaudessa. Oikean ja nopean informaation lisäksi on lähdetty jo varhain rakentamaan asiantuntijoista koostuvaa neuvontaverkostoa jäsenyrittäjille ja hyvin varhain on ymmärretty myös vertaistuen merkitys. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjissä toimii Kasvuyrittäjien, Nuorten Yrittäjien, Parempaa pisnestä yhdessä, Senioriyrittäjien ja Yksinyrittäjien verkostot Lisäksi toimintamme piirissä toimii sote-alan yrittäjien sparrausryhmä sekä Vaikuttajaverkosto, johon on kutsuttu mukaan alueemme vaikuttajia.

Mikäli sinua kiinnostaa verkostotyö ole rohkeasti yhteydessä

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien henkilökuntaan, niin autamme sinut eteenpäin www.ppy.fi > Toiminta ja yhteystiedot > henkilökunta.

Monipuoliset neuvontapalvelut

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien tarjoamat neuvontapalvelut ovat mo-

nipuoliset ja kaikkien jäsenyrittäjien käytettävissä. Suullinen neuvontapalvelu on jäsenyrittäjille maksutonta. Toimeksiannosta jäsenalennus on 10 prosenttia. Neuvontaa on saatavilla seuraavilla aihealueilla:

Talousapuaja yrityskummitoimintaa

Neuvontapalveluiden lisäksi yrittäjien käytettävissä on Yrityskummitoiminta ja valtakunnallisen Yrittäjän Talousapu -palvelun lisänä alueellinen Yrittäjän tukiverkkopalvelu. Tukiverkkopalveluun voi yrittäjä ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella yritystoimintaan liittyvistä haasteista. Mitä varhaisemmassa vaiheessa yrittäjä ottaa yhteyttä, sitä todennäköisemmin tilanteeseen voidaan löytää vaihtoehtoisia ratkaisuja. Tärkeintä on, että ottaa rohkeasti yhteyttä heti, kun haasteellinen tilanne on näköpiirissä.

Kaikkien alueellisten palveluiden ja toimintamuotojen yhteystiedot löytyvät sivuiltamme www.ppy.fi ja valtakunnalliset palvelut www.yrittajat.fi

Neuvontapalvelut

Yrittäjän ja yrityksen henkilökunnan tueksi: Hyvinvointivalmennus, Perhe- ja paripsykoterapia, Päihdetyö, Työnohjaus ja Työterveyshuolto. Yritystoiminnan muutostilanteissa: Arvonmääritys, Omistajanvaihdokset sekä Yrityskaupatja yritysjärjestelyt. Yritystoiminnan aikana ja kehittämisen tukena: Julkiset hankinnat, Kiinteistö- ja rakennusoikeus, Kansainvälisen kaupan neuvonta: Ruotsi, Norja ja Baltian maat, Liiketoiminnan kehit-

PPY:n neuvontapalveluiden ja julkisten yrityspalveluiden yhteisessä ideointipalaverissa 30.9 keskusteltiin yritysten palvelutarpeista ja alueella olevasta tarjonnasta. Apuja löytyy yrityksen perustamisesta lähtien elinkaaren kaikkiin vaiheisiin ja julkisesti tuotettu paikallinen palvelutarjonta vahvistuu entisestään vuoden alusta, kun TE-palvelut siirtyvät kuntiin.

Keskusteluissa nousi esille myös kv-yrittäjien palvelutarpeet ja -ver-

täminen, Mainonnan ja verkkokaupan suunnittelu, Myynti ja markkinointi, Palkanmaksun neuvonta, Patenttiasiat, Sopimukset, Tilintarkastus sekä Yritystoimintaan liittyvä perhe- ja perintöoikeus.

Yritystoiminnan haasteissa: Maksuvaikeudet ja maksujärjestelyt, Rikos-, riita- ja vahingonkorvausasiat, Työoikeus, Vakuutusoikeus, Vero-oikeus ja Yrityssaneeraukset. Yritystoiminnan päättyessä: Konkurssit ja yrityssaneeraukset.

kostot. Ennakointitietoa tarvitaan ja siihen onkin ratkaisuja lähitulevaisuudessa tulossa. Olennaista on, että yrittäjä ottaa aktiivisesti yhteyttä aina, kun tarvitsee asiantuntijan näkökulmaa tai apuja oman liiketoiminnan kehittämiseen.

KIRSI ANTTILA, SARI REINIKAINEN-LAINE

PPY:n muuttoilmoitus

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät tekivät tilaa hotellilaajennukselle. Entiset tilat Isollakadulla on myy ty ja nyt toimimme lähempänä ydinkeskustaa.

Meidät löy tää nykyään osoitteesta Kauppurienkatu 8A, II kerros.

Palvelemme uusissa tiloissamme ajanvarauksella ja sopimuksen mukaan.

Ter vetuloa!

POHJATkeräsiyhteenyrittäjiäja yrittäjyydestäkiinnostuneita

Oulun Seudun Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Tuija Aitto-oja tähyää jo lähikuntiin

POHJAT eli Pohjois-Suomen Yrittäjyysviikko järjestettiin jo toisen kerran 2.–6. syyskuuta 2024. Viikko kokosi yhteen pohjoissuomalaiset yrittäjät ja yrittämisestä kiinnostuneet sekä juhlisti pohjoisen sinnikästä yrittäjyyttä.

Viikko piti sisällään niin keskusteluja, työpajoja kuin yrittäjätapaamisia. Lisäksi palkittiin vuoden 2024 uusyritys Oulun seudulla. Voiton nappasi Lattiapalvelu Royal Oy. "Tämä on tosi tärkeä viikko meille, kun alkavien yrittäjien kanssa olemme tekemissä", tuumaa Oulun Seudun Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Tuija Aitto-oja Uusyrityskeskus on ollut alusta asti mukana suunnittelussa ja teemoituksessa. Oppia on otettu edellisen vuoden toiveista ja kehityskohteista.

"Tämä kasvaa alun kompuroinnista koko ajan vaikuttavammaksi tapahtumaksi", Aitto-oja toteaa. Hän toivoo, että tapahtuma laajentuisi Oulusta myös lähikuntiin. Aitto-oja korostaa kuinka hyvä yhteishenki tapahtumassa on ollut, ja että jokaiseen tilaisuuteen on riittänyt hyvin kävijöitä. Erityisesti Yrittäjän päivänä järjestetty Aamukahvit – Voittava joukkue -tilaisuus veti tilan täyteen.

Tämän mainitsee myös Pohjola OP:n asiakkuusjohtaja Sarianna Mikkonen Hän on ollut mukana suunnittelutyöryhmissä.

Vastuullisuuttaja rahoitusta

Ensimmäisessä tilaisuudessa asiakkuusjohtaja Kari Ollikainen puhui ESG:tä, joka on lyhenne sanoista Environmental, Social ja Governance. Sillä tarkoitetaan yhtiöiden ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen sekä hallintotapaan liittyviä asioita. Toisessa tilaisuudessa pankinjohtaja Sami Heikkilän aiheena oli kasvun rahoitus.

"Vastuullisuustapahtuma oli koettu ajankohtaiseksi, sillä vastuullisuus tulee olemaan merkittävä menestystekijä yritykselle tule-

"Vastuullisuuden viesti on tärkeä. Sääntöjen mukaan toimiva yritys voi teoriassa voittaa kilpailutussopimuksen, vaikka palvelu olisikin vähän kalliimpi."

Sami Heikkilä Pankinjohtaja, Pohjolan OP

arvioivat yrityksen rahoitettavuutta. Vastuullisuustapahtuma puolestaan on poikinut lisäehdotuksia ja toiveita uudesta aiheeseen liittyvästä tilaisuudesta. Pohjolan OP järjestääkin eri tyylisiä tapahtumia useita kertoja vuodessa.

Yrittäjän äänikuuluviin

OSAO:n tapahtumat keskittyivät lähinnä keskiviikolle 4. syyskuuta, jolloin pidettiin Yrittäjän eloriihi -niminen aamutilaisuus. Tänä teemana oli voiko yrittäjä ja yritys pärjätä ilman koulutusta.

Tänä vuonna yrittäjän äänestä vastasi Meeri Alatalo ympäristösuunnittelutoimisto Carmenia Oy:stä. Hän piti puheenvuoron siitä, kuinka hän on yrittäjyytensä ajan kehittänyt ja ylläpitänyt omaa osaamistaan kouluttautumalla. Paneelikeskustelussa oli useita ammatillisen koulutuksen järjestäjien edustajia tuomassa viestiä ja näkökulmaa, miten koulutuksen puolella nähdään yrittäjien kiinnostus osaamisen kehittämistä kohtaan.

Key Note:

"Meidän konseptimme noudattaa samantyyppistä kaavaa: kun suunnittelemme näitä aamuriihien teemoja, otamme mielellämme yrittäjän äänen kuuluviin. Se on meille erittäin tärkeää", kertoo Minna-Liisa Myllylä suunnittelija, OSAO Ovi hakija-, työelämä- ja yrityspalveluista. vaisuudessa. Vastuullisuudella voi olla vaikutus yrityksen maineeseen ja sitä kautta kykyyn toimia ja tehdä tulosta."

Mikkonen ja Heikkilä kokevat, että tapahtumat paransivat ymmärrystä kriteereistä, joilla pankit

Tällä Heikkilä viittaa muun muassa pinnalla olleeseen raakkutapaukseen Hukkajoella. "Vastuullisuuden viesti on tärkeä. Jos on yritys, joka toimii sääntöjen mukaan, voi teoriassa voittaa kilpailutussopimuksen, vaikka palveluna se olisikin vähän kalliimpi."

Alueellinen KUJO 2024

ke 30.10.2024 klo 16.00–20.00 • Oulun kaupungintalo, Kirkkokatu 2

Onko syytä olla huolissaan nuorten tulevaisuudesta? Tapahtuman moderaattorina toimii yrittäjä Päivi Kennilä. Tilaisuus on maksuton.

16.00 Kahvitarjoilu

16.15 Tilaisuuden avaus, puheenjohtaja

Jussi Riikonen, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

16.20 Mahdollisuuksien maakunta, kaupunginjohtaja

Ari Alatossava, Oulun kaupunki

16.35 Key Note – nuorten tilanne ja tulevaisuuden toivo, Terapeuttiville – Ville Merinen

17.20 Kommenttipuheenvuoro –rehtori Pauliina Kärki, Lintulammen koulu

17.35 Tauko

"Se on tärkeä viesti, sillä esitetyillä ammatilliseen koulutukseen kohdistuvilla säästöillä heikennetään aikuisväestön lisäkouluttautumismahdollisuuksia. Nämä heijastuvat myös yritysten osaamisen kehittämiseen", Alatalo sanoo.

Yhteistyössä:

17.45 Millaisen tulevaisuuden tarjoamme nuorille? Paneelikeskustelussa

Jesse Rousu – Oulun nuorisovaltuusto, Raija Näppä – Nuorten Ystävät ry, kunnanjohtaja Kimmo Hinno – Muhos, toimitusjohtaja, yrittäjä Marjo-Riitta Määttä – LSJ Group Oy

18.30 Kommenttipuheenvuoro, Hyvän tulevaisuuden ainekset – Kyösti Karjula

18.50 Tilaisuuden yhteenveto, Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä

19.00 Verkostoituminen ja autoilijan coctails

POHJAT eli Pohjois-Suomen Yrittäjyysviikko järjestettiin jo toisen kerran 2.–6. syyskuuta 2024.

MARIA NIKKILÄ

NAVA-Sähkökasvoi aurinkosähköpaneeleilla

Oulaisten

Yrittäjien

Vuoden 2023

yrittäjäksi palkittu NAVA-Sähkö on kasvattanut liikevaihtoa rajusti viimeisen vuoden aikana ·

Niko Ahvenlampi on todistanut omin silmin kuinka muuttuva maailma voi kasvattaa yrityksen myyntiä suurenmoisesti.

Sähkön kasvava hinta näkyi aurinkoenergiajärjestelmien myynnissä vuodesta 2020 alkaen. Energiaa varastoivasta teknologiasta tuli järkevä investointi.

”Vuonna 2022 oli huono aamu, jos et yhtä järjestelmää myynyt”, Ahvenlampi kuvailee laitteiden suosiota.

Ahvenlampi on johtanut oulaistelaista sähkötyöalan yritystä NAVA-Sähkö Oy:tä vuodesta 2003 saakka. Yritys työllistää tällä hetkellä 12 ihmistä.

Yritys on tehnyt hyvää bisnestä kylmätekniikan sekä aurinkopaneelien myynnin kanssa. Varsinkin aurinkopaneelit olivat pitkään huipputuote yritykselle.

”Se oli todella kova boomi. Jossakin välissä tukkurilla ei ollut enää tarvikkeita mitä myydä, ei saatu myytyä niin paljon mitä olisi mennyt.”

Niko Ahvenlampi (keskellä) piti puheenvuoron kasvusta POHJAT-tapahtumassa eli Pohjois-Suomen Yrittäjyysviikolla.

Aurinkopaneeliboomi ei kestänyt kuitenkaan ikuisuuksia, eikä se tuo yritykselle voittoa samalla tavalla kuin muutama vuosi sitten.

Siitä huolimatta viimeisen vuoden aikana yrityksen liikevaihto on kasvanut rajusti. Tälle syy on muutama yritykselle tavallista isompi työmaa. NAVA-Sähkö tekee sähkötöitä ja sähkösuunnittelua yksityis- ja yritysasiakkaille. Ahvenlammen yritys ei ole jäänyt roikkumaan hetkellisiin myyntitrendeihin, vaan liikkuu sinne missä töitä on.

Ahvenlammella on ollut aina tavoitteena perustaa oma yritys. Kaksikymmentä vuotta sitten yritys oli Ahvenlammelle harrastus töiden sivussa. Ennen yrityksen aloittamista hän oli töissä teollisuudessa. Yrityksen ensimmäisenä vuonna liikevaihto oli vain 2500 euroa. JAAKKO KOIVUKANGAS

Neljän vuoden jälkeen yrityksen liikevaihto kasvoikin jo sataan tuhanteen euroon.

POHJOIS-POHJANMAAN TE-TOIMISTO

Työmarkkinatori osoittautui todella hyväksi rekrytointikanavaksi

Raahelaisen Jot-Rent Oy:n toimitusjohtaja Jari Riihijärven mukaan

Työmarkkinatori on osoittautunut työnantajalle todella hyväksi rekrytointikanavaksi.

”Teemme vuosittain useita työntekijähakuja ja työpaikkailmoituksia Työmarkkinatorille ja osaajia on löytynyt aina.”

Verkkopalvelun käyttö on Riihijärven mielestä työnantajalle yllättävän helppoa. Päätoimialanaan työvoimaa Pohjois-Pohjanmaalla vuokraava perheyritys käyttää Työmarkkinatoria ensisijaisesti tekemällä sinne työpaikkailmoituksia.

Palvelupäällikkö Marko Salmela Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistosta kannustaa työnantajia kirjautumaan hyvin löydettyyn ja hyvää palautetta saaneeseen verkkopalveluun.

”Työmarkkinatori on maan ylivoimaisesti suurin, tunnetuin ja työnhakijoiden eniten käyttämä rekrytointisivusto, joten siellä ilmoitus saa kerralla laajimman näkyvyyden.”

Kirjautumalla järjestelmään työnantaja voi myös selailla työnhakijoita, jotka ovat jättäneet CV:nsä nähtäville.

”Työpaikkailmoitukseen voi tulla näistä hakijoista myös suoria ehdotuksia. Jatkuvasti taustalla kehittyvä tekoäly yhdistää koko ajan paremmin työpaikkoja ja työnhakijoita osaamisten perusteella.”

Työnhakijaprofiileista on hyötyä osaajia etsiessä Riihijärvi toteaa Työmarkkinatorin soveltuvan yrityksen omaa työvoimarekisteriä täydentävänä palveluna mainiosti myös henkilöstövuokrausalalle.

”Työmarkkinatori on todella kätevä portaali, kun etsii työvoimaa. Oma työvoimarekisterimmekin on jo todella laaja, ja josta löytyy osaajia monelle alalle saman tien, mutta käytämme silti Työmarkkinatoria säännöllisesti.”

”Työnhakijaprofiilit olen hoksannut vasta ihan hiljattain, ja ne ovat kätevä portaali myös”, Riihijärvi jatkaa.

Työnhakijaprofiileissa mainitulla osaamisella onkin Salmelan mukaan työnvälityksessä yhä isompi merkitys, koska työelämä ja ammattinimikkeet sen mukana muuttuvat hurjaa vauhtia.

Torilla tavataan myös ensi vuonna

Salmela kertoo, että työpaikat saadaan suoraan näkymään Työmarkkinatorilla myös yritysten omien rekrytointijärjestelmien kautta.

”Tätä hyödyntävät erityisesti julkinen sektori ja henkilöstövuokrausalan yritykset. Näin ilmoitukset saavat laajempaa näkyvyyttä nopealla aikataululla, joka varsinkin henkilöstövuokrauksessa on usein merkittävä tekijä.”

Työmarkkinatori jatkaa ja kehittyy valtakunnallisena järjestelmänä edelleen vuo-

Jari Riihijärvi kertoo yrityksen alkaneen hyödyntää rekrytoinnissaan yhä enemmän myös työnhakijaprofiileita.

Marko Salmela Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistosta toteaa Työmarkkinatorin yhdistävän koko ajan paremmin työpaikkoja ja työnhakijoita osaamisten perusteella.

denvaihteen jälkeenkin, kun TE-palvelut siirtyvät kuntien vastuulle.

”Moni varmasti yllättyy, kuinka paljon si-

vustolta löytyy työelämään liittyvää asiaa sekä linkkejä eri toimijoiden palveluihin”, Salmela muistuttaa.

TYÖMARKKINATORI

KEHITTYY

• Julkinen palvelualusta tuo työelämäpalvelut samaan osoitteeseen www.tyomarkkinatori.fi

• Luo työpaikkailmoitus ja hae työntekijöitä osoitteessa https://tyomarkkinatori. fi/tyonantajat-ja-yrittajat

• Sisältää jatkossa myös uudistetun TE-palvelujen henkilö- ja yritysasiakkaan sähköisen asioinnin

tukkukaupan valikoimaan

Yrittäjä, haluatko ylittää uutiskynnyksen?

SUSANNA MENDELIN-SONNY

tukkukaupan valikoimaan

”Alan kilpailussa mukana

ONKO TARINAYRITYKSESI

LISÄÄPIMENTOON?JÄÄNYTNÄKYVYYTTÄSI NATIIVIARTIKKELIN AVULLA!

SUSANNA MENDELIN-SONNY

Kuinka hyvin yrityksesi markkinointiviestintä on onnistunut – ja minkälaisia reaktioita se on saanut ihmisissä aikaan?

On helppo tukeutua tuttuihin viestintäratkaisuihin ja panostaa yksittäisiin printti-, some- tai bannerimainoksiin. Ne ovatkin tehokkaita tapoja kertoa ajankohtaisista asioista tiiviissä muodossa – erityisesti ihmisille, joille yrityksesi on jo ennestään tuttu.

Mutta miten kertoa asioista uskottavasti ja luotettavasti myös heille, jotka eivät vielä tunne yrityksesi palveluja, tuotteita tai ainutlaatuista asiantuntemusta?

Oletko saanut mahdollisuuden kertoa yrityksesi tarinaa ja nostaa esiin yrityksellesi tärkeitä arvoja omin sanoin – korostaen juuri niitä viestejä, joita jokaisen potentiaalisen asiakkaasi pitäisi kuulla?

toivoivat omalle elämäntyölle jatkoa yrityskauppojen kautta. He olivat rakentaneet vuosien työn tuloksena kattavan jälleenmyyjien verkoston. Jälleenmyynnin lisäksi Korkalat haluavat lisätä kuluttajakauppaa.

Voiko yksi artikkeli antaa yritykselle siivet?

tä yrityksien toiminta vakiintuu syksyn aikana

konkareille

Jokaisella yrityksellä on paljon asioita, joista pitäisi kertoa vielä selkeämmin suurelle yleisölle – sillä kaikkein eniten harmittaa, jos hyvät tuotteet ja palvelut jäävät käyttämättä vain siksi, että ihmiset eivät tiedä niistä tarpeeksi.

Jos mietit, miten onnistuisit tekemään hyödyllisempää markkinointiviestintää, joka kiinnostaa, koskettaa ja joka koetaan luotettavaksi, kokeile seuraavaksi natiivimainontaa.

arvo. Alkukesästä yrityksen sortimentti täydentyi maistuvilla Nelituulian erikoissuklailla.

tä yrityksien toiminta vakiintuu syksyn aikana

arvo

tarjontaan poituotteita ja avainvarainhankintaan. kahvit maustepitkälle käsityöPakkausmateriaaleista lähtien yrityksen johtava

Mitä uutta ja siistiä tapahtuu?

arvo. Alkukesästä yrityksen sortimentti täydentyi maistuvilla Nelituulian erikoissuklailla.

Natiiviartikkelit ovat yksi tehokkaimmista markkinointikeinoista niin digitaalisessa mediaympäristössä kuin perinteisessä printtimediassakin. Ne sitouttavat lukijan ja antavat brändille mahdollisuuden syvällisempään tarinankerron

Yrityskaupat vaativat ymmärrystä yrityksen taustoista sekä numeroista. Korkalat mainitsevat korvaamattomana apuna Iin yrityske-

Janne Korkalalla on tapana seurata Yrityspörssistä myytäviä yrityksiä. Tammikuussa selaimessa vastaan tuli oululaisen Nelituulia suklaatehtaan ilmoitus. Toukotarjontaan poituotteita ja avain-

pysyminen on vaatinut meiltä muuntautumiskykyä ja uudistumista.”

toivoivat omalle elämäntyölle jatkoa yrityskauppojen kautta.

Kyllä – ainakin näiden Kaleva Median yritysasiakkaiden mielestä.

”Alan kilpailussa mukana

“Mutta mikä oikein on natiiviartikkeli?

No, luet yhtä sellaista juuri nyt.”

Janne Korkala

pysyminen on vaatinut meiltä muuntautumiskykyä ja uudistumista.”

hittäjän Noora Huotarin vahvan tuen koko prosessin aikana.

Janne Korkala

Markkinoijan työkalupakissa natiiviartikkelit soveltuvat moneen tarkoitukseen – halusitpa kasvattaa palvelujesi tunnettuutta, vahvistaa asiakassuhteita tai tehdä yrityksestä entistä lähestyttävämmän.

Huotari auttoi maksutta kauppakirjojen tekemisessä, antoi suoria kontakteja ja selvitti Korkaloita mietityttävät asiat saman tien tapaamisessa.

hittäjän Noora Huotarin vahvan tuen koko prosessin aikana.

Kasvua ja markkinoita

Huotari auttoi maksutta kauppakirjojen tekemisessä, antoi suoria kontakteja ja selvitti Korkaloita mietityttävät asiat saman tien tapaamisessa.

Kun asiakas on lukenut hyvän natiiviartikkelin, hän kokee hyötyneensä siitä ja kiinnostuu aiheesta lisää. Esimerkiksi tämän artikkelin tavoitteena on olla informatiivinen ja saada sinut pohtimaan, voisiko tällainen mainonnan tapa toimia yrityksesi palveluista viestimiseen.

Kasvua ja markkinoita

Laadukas natiiviartikkeli koskettaa, tarjoaa hyödyllistä tietoa sekä uusia näkökulmia – ja ohjaa ihmiset tehokkaasti artikkelissa mainittujen tapahtumien, palveluiden ja tuotteiden pariin.

”Itse tuotteen on oltava kunnossa. Tässä yritysostossa Nelituulian suklaat palvelevat Metkatuotteen valikoimaa ja päinvastoin”, Kaisa täydentää onnistuneen omistajanvaihdoksen edellytyksiä.

Kaisa käy tuotteiden kanssa messuilla sekä pop up -myyntitapahtumissa, missä pääsee suoraan kohtaamaan tuotteen loppukäyttäjän. Tapahtumista hän saa arvokasta palautetta kuluttajilta. Tämän hetken työlistalla on sosiaaliseen mediaan satsaaminen ja erikoissuklaiden tunnettuvuuden lisääminen.

He olivat rakentaneet vuosien työn tuloksena kattavan jälleenmyyjien verkoston. Jälleenmyynnin lisäksi Korkalat haluavat lisätä kuluttajakauppaa.

”Minulla on ennestään kaksi yritystä ja osasin asettaa Kaleva Medialle ja markkinoinnille odotuksia: halusin Massimolle mahdollisimman paljon näkyvyyttä ja vastinetta siihen käytetyille rahoille. Oli tärkeää saada mahdollisimman monet ihmiset kuulemaan, keitä olemme, mitä teemme ja miten. Odotukset täyttyivät enkä voi muuta kuin suositella, niin positiivinen kokemus minulla natiivimainonnasta on!”

Suklaita käsityönä

JOUKO RAJANEN, Ravintola Massimon yrittäjä

Suklaiden tekeminen on monivaiheinen käsityö. Yksittäisen konvehdin tekeminen itsessään vaatii kolme eri työvaihetta. Marjatäytteet: lakka, tyrni, mustikka ja puolukka keitetään jokainen maku erikseen.

Suklaita käsityönä

”Tarjoamme hyvää elämänlaatua ja sen viestin haluamme markkinoinnillamme viedä kohderyhmälle. Vaikka itsestä tuntuu, että näitä samoja asioita vain puhutaan uudestaan ja uudestaan, niin eivät läheskään kaikki asiakkaat ole niistä tietoisia. Päivittäin meille tulee uusia asiakkaita, jotka ovat meistä vasta juuri kuulleet.”

Kun itse tuote on valmis, pakkaukset kootaan, vyötetään ja lopuksi tarroitetaan. Uusia makuja on kehitteillä ja uusin tulokas on vegaaninen appelsiinilla maustettu tummasuklaa. Se syntyi jälleenmyyjän toiveesta.

SARI TOIVANEN, Toivon Kuulon yrittäjä

”Saimme puheluita, joissa ihmiset erikseen kertoivat bonganneensa meidät Kaleva Median kautta ja nähneensä niin sanotussa kotimediassaan – itselleen tutussa mediassa – jotain uutta ja mielenkiintoista. Näin monet löysivät tiensä rekrytointimme pariin ja saimmekin rekrytoitua meille juuri toivotun määrän linja-autonkuljettajia, asentajia ja toimihenkilöitä.”

”Täytyy katsoa firman historiaa ja tulevaisuuteen valmistautumista. Onko tuotteille markkinoita, ja millainen on jälleenmyyjien verkosto. Kasvupotentiaaliakin on oltava olemassa”, Janne Korkala kertoo kriteereitä onnistuneeseen yrityskauppaan. ”Itse tuotteen on oltava kunnossa. Tässä yritysostossa Nelituulian suklaat palvelevat Metkatuotteen valikoimaa ja päinvastoin”, Kaisa täydentää vaihdoksen

Satojen julkaistujen natiiviartikkelien kerryttämän datan perusteella tiedämme, että natiivimainonta uutismediassa kiinnostaa ja natiiviartikkeleita luetaan tarkasti. Ne ovat usein olleet jopa uutismedioidemme viikon luetuinta sisältöä. Lukijat eivät välitä onko kyseessä journalistinen

Nelituulia on vanhin suklaiden valmistaja Oulun seudulla. Edelliset omistajat olivat eläkeiässä ja

valmistaja set

Tarjoamme ylijäämäbetonista valmistettuja betoniblokkeja. Laadukkaat ja monikäyttöiset betoniblokit on valmistettu työmaavalujen ylijäämämassasta, joka saa blokkien myötä uuden käyttötarkoituksen jätteeksi päätymisen sijaan. Monikäyttöiset ja laadukkaat betoniblokit Kierto

Tiedustelut: Jari Kangasniemi, p. 044 7033 972 jari.kangasniemi@kiertokaari.f

”Alan kilpailussa mukana pysyminen on vaatinut meiltä muuntautumiskykyä ja uudistumista”, Janne Korkala vahvistaa alan kausivaihtelua. Moni kivijalkamyymälä on joutunut valitettavasti laittamaan ovensa kiinni lopullisesti.

HANNELE OJA, Nobinan rekrytointikoordinaattori

Anna me kerromme yrityksesi tarinan

Ota yhteyttä ja katsotaan yhdessä, kuinka voisimme parantaa yrityksesi liiketoimintaa merkityksellisten sisältöjen avulla. Petteri auttaa sinua suunnittelemaan voittavan sisällön ja JP:ltä saat parhaat vinkit medianäkyvyyksiin.

”Alan kilpailussa mukana pysyminen on vaatinut meiltä muuntautumiskykyä uudistumista”, Janne alan kausivaihtelua. kivijalkamyymälä on valitettavasti laitta-

SUSANNA MENDELIN-SONNYY

PETTERI PARHI asiakkuusjohtaja 040 5318 123 petteri.parhi@ kolmaspolvi.fi

Hyppää Saaga Travelin matkaan

Saaga Travel tarjoaa täyden palvelun bussi- ja taksikuljetuksia Pohjois-Suomessa. Toimipisteemme sijaitsevat Oulussa ja Rovaniemellä. Tar joamme tilausajot, ryhmämatkat sekä oman matkakauppamme palvelut.

Ruskonniityntie 10 | 90620 OULU | Kiertokaari.f

JUHAPEKKA RAITIO asiantuntija 044 7949 840 juhapekka.raitio@ kalevamedia.fi

Toimisto-jaliiketilaa.Kokoukset, tapahtumat,perhejuhlat.

OulunsalonKunnantaloAinutlaatuinenkohtaamispaikka hyvälläsijainnilla.

Tutustujaluelisää: www.oulunsalonkunnantalo.fi

taksikuljetuksia Pohjois-Suomessa. Toimipisteemme sijaitsevat Oulussa ja Rovaniemellä. Tar joamme tilausajot, ryhmämatkat sekä oman matka-

YRITTÄJÄLEHTI 17

UniversityBusinessForumissa vuodentärkeimmätkeskustelut

UBF2024

Aika: To 31.10.2024 klo 8.30–13

Paikka: Saalastinsali, Oulun yliopiston Linnanmaan kampus, Pentti Kaiteran katu 1 UBF Oulun yliopiston yritysja sidosryhmäyhteistyön päätapahtuma, joka järjestetään tänä vuonna kuudetta kertaa. Tapahtumaan osallistuminen on maksutonta ja sen pääkieli on englanti.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan 24.10. mennessä: www.oulu.fi/en/events/university-business-forum-2024

Mitä digitalisaatio voi parhaimmillaan olla nyt ja tulevaisuudessa? Mitä se mahdollistaa yrityksellesi ja sinulle yrittäjänä jo tälläkin hetkellä? Voivatko kestävä kehitys, hyvä elämänlaatu, saavutettavuus ja kannattavuus käydä käsi kädessä?

31.10. järjestettävä University Business Forum 2024 tuo syksyyn uusia mahdollisuuksia inspiroivalla teemalla: People, Planet, Profit.

Teema kuvaa yhteistä matkaamme kohti uudistuvia liiketoimintakäytäntöjä ja kestävää muutosta. Ideoiden ja keskustelujen äärel-

le meidät johdattavat työpajat ja puheenvuorot: Nokian VP ja Global Head of Sustainability Subhagata Mukherjee ja Verohallinnon

Palvelut

Asiakaslähtöistä isännöintija tilitoimistopalvelua!

ta, jotka harvoin esiintyvät Suomessa!

Juttele yhteistyömahdollisuuksista kaikenkokoisten toimijoiden kanssa, tutustu uusimpaan tutkimukseen ja sen osaajiin sekä kuule inspiroivia näkemyksiä huippupuhujilta.

Yrityksesi seuraava edistysaskel voi olla vain yhden tärkeän keskustelun päässä: tartu mahdollisuuteen UBF2024-tapahtumassa!

pääjohtaja Markku Heikura avaavat kuulijoille näkemyksiään. Nyt sinulla on siis ainutlaatuinen tilaisuus kuulla asiantuntijoi- OULUN YLIOPISTO

Tekantilta maksupäätteet ja kassajärjestelmät tilanteeseen kuin tilanteeseen!

Maksupäätteet ja Kassaohjelmisto alk. vain 19 €/kk

Myös lyhytvuokrat ja tapahtumat.

Toimitamme helppokäyttöiset ja luotettavat kassa- ja verkkokaupparatkaisut. Kauttamme saat myös kattavat tietotekniikka-, kyberturva- ja tukipalvelut.

Helpompaa elämää toimivan tietotekniikan avulla!

Lue lisää

ilmoittaudu mukaan University Business Forumiin 24.10. mennessä.

Yrittäjyys tärkeässä roolissa

Oulun Lintulammen koulun 5-luokkalaiset ovat tänä vuonna Yrittäjäsankareita

Nykyinen rehtori Pauliina Kärki aloitti Yrittäjäsankarit-ohjelman valinnaisaineena Lintulammella työskennellessään yrittäjyyskasvatuksen kehittäjäopettajana. Tuolloin ohjelman nimi oli nimeltään Pikkuyrittäjät.

Nyt viidettä vuotta Lintulammella Yrittäjäsankarit-ohjelmaa tekevät kaikki viidennen luokan oppilaat sen myötä kun Kärki on toiminut koulun rehtorina.

Oulun Lintulammen koulussa oppilaat opiskelevat yrittäjäohjelmaa viitosluokkalaisina puolen vuoden ajan. Ohjelmaa opetetaan seitsemättä vuotta.

”Onneksi yrittäjyys näkyy yhä enemmän kouluopetuksessa. Opetussuunnitelma sallii tietynlaiset pedagogiset valinnat. Valitsimme koulussamme yrittäjäkasvatuksen korostamisen”, Kärki toteaa.

Myyjäistentuotto luokkaretkikassaan

Viidennellä luokalla alkava Yrittäjäsankarit-ohjelma alkaa siten, että oppilaat etsivät ja tunnistavat omia vahvuuksiaan.

”Sitten aletaan miettiä, että mikä voisi olla sopiva yritysidea. Sen jälkeen tehdään toteuttamissuunnitelma. Raha-asioihin ja talouspuoleen tutustutaan matematiikan tunneilla ja pohditaan yrityksen kannattavuutta. Sitten aletaan brändätä, äidinkielen tunneilla kirjoitetaan hissipuheita ja sloganeita. Kuvaamataidon tunneilla piirretään mainoksia ja logoja. Myymistä ja hissipuheita harjoitellaan ilmaisutaidon tunneilla. Yrityksen markkinointiaopetellaan”,luonnehtiiKärki. Yrityskasvatuksen ohjelmaan kuuluu kaksi viikkotuntia.

Kun yritystoiminta on saatu aloitettua, ryhdytään valmistamaan tuotteita myyjäisiin. Seuraava pikkuyrittäjien myyntitapahtuma on tänä vuonna joulun alla.

”Myytävänä on ollut vaikkapa avaimenperiä, koruja ja saippuoita. Syötäviä myyntiartikkeleitaovat olleet esimerkiksi mokkaneliöt ja smoothiet. Oppilaat ovat saaneet kahden-kolmen hengen pikkuyrityksissään toteuttaa ideoitaan ja tuoda esiin vahvaa osaamistaan”, toteaa Kärki tyytyväisenä.

Myyntitapahtumasta saatava tuotto käytetään luokkaretken rahoittamiseen.

Onnistumisiaja menestystarinoita

Yrittäjäohjelma on saanut pääsääntöisesti hyvää palautetta sekä opettajilta että koululaisilta ja heidän vanhemmiltaan. Opetus on koettu antoisana ja sellaisetkin oppilaat, jotka eivät välttämättä menesty lukuaineissa tai ole koulumyönteisiä, tempautuvat usein mukaan innolla.

”Olemme nähneet mahtavia kasvutarinoita. Oppilaat saavat vastuualueen omassa pikkuyrityksessään. He pääsevät käyttämään omaa luovuuttaan ja saavat olla rohkeita riskinottajia. Ohjelman myötä saa pienessä mittakaavassa kokea sen, miten hyvästä ideasta poikii tuottava yritys”, Pauliina Kärki korostaa. Yrittäjyyskasvatukseen liittyvässä ohjelmassa harjoitellaan myös epävarmuuden sietokykyä: vaikka välillä tulee epäonnistumisia, tilanteet pystyy korjaamaan.

”Virheistä voi myös ammentaa oppia. Oppilaiden sisukkuus vahvistuu.”

"Oppilaat saavat vastuualueen omassa pikkuyrityksessään. He pääsevät käyttämään omaa luovuuttaan ja saavat olla rohkeita riskinottajia."

Pauliina Kärki Lintulammen koulun rehtori

Vapauskiehtoo yrittäjyydessä

Pauliina Kärjen omaan elämään yrittäminen on kuulunut aina, tavalla tai toisella.

Kun karting-yritys myytiin vuonna 2014, Pauliina Kärki meni mukaan yrittäjäkasvatuksen kehittämistyöryhmään.

”Lähdin nimenomaan kehittämään yrittäjyyden opettamista: millä lailla kouluissa voi opettaa työelämätaitoja ja kehittää oppilaiden yrittäjämäistä asennetta. Olin työryhmässä ennen kuin aloitin työskentelemään rehtorin virassa.” Nykyisessä rehtorin ammatissa kaikesta entisestä työkokemuksesta on ollut hyötyä.

”Rakastan tätä työtä ja viihdyn hyvin. Uskon kuitenkin että saatan vielä ryhtyä yrittäjäksi. Yrittäjyydessä kiehtoo vapaus ja mahdollisuudet.”

”Olen kasvanut yrittäjäperheessä. Omat 17- ja 19-vuotiaat poikani ovat yrittäjiä. Työskentelin aikoi- ANNA RAUDASKOSKI

naan viisi vuotta yrittäjämäisesti toiminnanjohtajana Oulun Sports & Karting Centerissä, jossa perheemme oli osakkaana. Lähdin tuolloin yritystoimintaan rohkeasti mukaan, työskentelin sitä ennen luokanopettajana. Olen itse päässyt kokemaan onnistumisia lyhyellä yrittäjäpolullani”, Kärki kertoo.

Lintulammen koulun rehtorin Pauliina Kärjen mielestä on hyvä, että yrittäjäkasvatus sopii opetussuunnitelmaan.

RistoHuovinen pyrkiipuheenjohtajaksi

Jussi Riikosen

toimikaudet tulivat täyteen PPY:n hallituksen puheenjohtajana

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n (PPY) hallituksen uusi puheenjohtaja valitaan lokakuussa yhdistyksen vuosikokouksessa. Puheenjohtajana toimineen Jussi Riikosen sääntömääräiset kolme toimikautta tulevat täyteen tänä vuonna. Yksi toimikausi kestää kaksi vuotta.

”Jussi Riikonen on tehnyt pitkän ja ansiokkaan järjestöuran puheenjohtajan tehtävässä. Haluankin toivottaa hänelle suuret kiitokset hyvästä yhteistyöstä”, PPY:n järjestöpäällikkö Kirsi Anttila toteaa.

Vuosikokous käyttäääänivaltaa

Vuosikokous pidetään ravintola Nallikarissa torstaina 31.10. klo 17.00. Kokoukseen ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet. Äänivaltaa voivat käyttää paikallisyhdistyksen nimeämät viralliset kokousedustajat.

Samassa kokouksessa valitaan myös hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle.

”Meillä on voimassa käytäntö, jonka mukaan luottamustehtäviin on avoin haku määräajan puitteissa. Hakuajan jälkeen nimitystoimikunta käsittelee puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten erovuoroisten tehtäviin tulleet hakemukset ja tekee vuosikokoukselle esitykset valittavista henkilöistä. Tässä täytyy huomioida, että kysymys on esityksistä. Vuosikokous on se paikka, jossa päätökset tehdään”, Anttila täsmentää.

Paikallisyhdistyksillä on suora vaikutusmahdollisuus esittää luottamustehtäviin haluamiaan henkilöitä.

"Puheenjohtajan toimi on todella mielenkiintoinen ja siinä voin antaa oman panokseni yrittäjien avuksi."

Risto Huovinen

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien nykyinen varapuheenjohtaja Risto Huovinen on ehdolla seuraavaksi hallituksen puheenjohtajaksi.

Puheenjohtajanja hallituksentehtävät

Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa hallituksen kokouksia. Säännöissä ei ole erikseen määritelty muita puheenjohtajalle kuuluvia tehtäviä.

Hallituksen tehtävänä on edustaa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien aluejärjestöä ja hoitaa sen asioita kokouksen hyväksymien päätösten ja ohjeiden mukaan.

Käytännössä hallitus seuraa tiiviisti aluejärjestön toimintaa ja tekee toiminnallisesti ja strategisesti linjaavia päätöksiä. Puheenjohtajalla on merkittävä rooli sekä järjestön sisäisessä että ulkoisessa vaikuttamisessa ja kehittämistyössä.

”Yrittäjäyhdistyksen hallitus valvoo jäsenistönsä yhteisiä etuja ja asioita tekemällä esityksiä ja aloitteita sekä antamalla lausuntoja. Se toimeenpanee keskusliiton liittokokouksissa päätetyt linjaukset ja tehtävät. PPY:n hallitus päättää myös aluejärjestön varsinaisten ja kannattajajäsenten jäseneksi ottamisesta sekä erottamisesta”, Kirsi Anttila luettelee.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hallitus valitsee aluejärjestön toimitusjohtajan sekä nimeää aluejärjestöjen edustajat eri yhteisöihin.

Yrittäjäjärjestö yrittäjienapuna

Puheenjohtajakisaan ainoana ilmoittautunut nykyinen hallituksen varapuheenjohtaja, yrittäjä Risto Huovinen haluaa vaikuttaa

Tutustu tutkintoihimme ja täydennä osaamistasi oppisopimuksella. sdo.ﬁ

yrittäjäjärjestön toimintaan puheenjohtajana.

”Olen toiminut jo pidempään Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjissä kaikilla kolmella tasolla. Koen, että nyt on minun aikani puheenjohtajana. Puheenjohtajan toimi on todella mielenkiintoinen ja siinä toimiessani saan antaa oman panokseni yrittäjien avuksi”, puheenjohtajaksi pyrkivä, nykyinen varapuheenjohtaja Risto Huovinen kertoo.

”Toimin perheyrityksessä, ja olemme huomanneet järjestön ja sen tuomien verkostojen tärkeyden. Aikaa luottamustoimen hoitamiseen järjestyy, kun pystyy kalenteroimaan ajankäytön. Tarvittaessa muut perheen jäsenet paikkaavat minua yrityksessämme kun hoidan puheenjohtajan tehtäviä”, jatkaa Risto Huovinen.

ANNA RAUDASKOSKI

Jussi Riikosen toimikaudet PPY:n puheenjohtajana tulivat täyteen.

YRITYSNEUVONTA TEUVO VÄLIKANGAS

Yritysneuvontaa yrityksen perustamisesta lopettamiseen.

Esim. Oy:n lopettaminen vapaaehtoisen selvitysmenettelyn kautta. Esim. Yrityksen taloudellisen tilanteen ja toiminnan arviointi. Esim. Perunkirjoitukset ja yritysomistuksen arvonmääritykset.

Teuvo Välikangas yritysneuvoja, TNT, KTM +358 40 766 9476 teuvo.valikangas@gmail.com

Ajankohtaisiateemoja javerkostoitumista

Oman elämänsä sankari -vaikuttajaverkoston alumnitapaamisessa perehdyttiin kuntasektorin murrokseen ·

?ELl?ååKLålNEN O

Peltipaja Kovalainen Oy on pitkään alalla toiminut rakennusten peltitoimittaja ja -asentaja, joka tarjoaa luotettavaa ja laadukasta työtä niin pieniin kuin isoihinkin kohteisiin.

Teemme kaikenlaisia rakennuspeltejä asiakkaan toimittamien mittojen mukaan, tarvittaessa myös asennettuna.

Piipunpellit ◆ Reunapellit ◆ Harjapellit

Päätyräystäspellit ◆ Takaneduspellit

Ikkunapellit ◆ Ovipellit ◆ Jiiripellit Huopakaton reunalistat Katkaisulista ja seinällenostopelti

Gneissikuja 7, 90620 Oulu • 040 869 9291 www.peltipajakovalainen.fi

toimisto@peltipajakovalainen.f

KYSY TARJOUS NÄKYVYYDESTÄ

yrittäjille ja yrityspäättäjille!

Seuraava lehti ilmestyy 9.12.2024

Annariitta Nousiainen

Asiakkuuspäällikkö 040 766 9402 annariitta.nousiainen@kalevamedia.f

Sami Saari

Asiakkuuspäällikkö 044 0575 121 sami.saari@kalevamedia.f

Yrittäjien OES-vaikuttajaverkoston alumnitapaaminen pidettiin jo vakiintuneesti elokuussa Helsingissä. Alumni järjestettiin yhteistyössä Kuntaliiton kanssa ja paikkana oli Kuntatalo, joka tarjosi hienot puitteet järjestää onnistunut tilaisuus. Kuntaliiton kunta-asioiden johtaja Sanna Lehtonen toimi päivän puheenjohtajana ja esittelykierroksen jälkeen – jossa saimme kuulla osallistujien tämänhetkiset kuulumiset – Lehtonen kertoi Kuntaliiton ja kuntakentän ajankohtaisen katsauksen. Kuntasektorilla on murrosvaihe menneillään, kun TE-palvelut siirtyvät heidän hoidettavaksi. Kuntapäättäjien on oltava ajan tasalla tästä ja monista muista uudistuksista, ja Kuntaliitolla on iso rooli tuen ja neuvonnan tarjoamisessa. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen katsaus yrittäjien nykytilanteeseen antoi myös kuvan muutoksesta, joka puolestaan koskee yrittäjiä. Yksinja verkostoyrittäjyys yleistyy, yrittäjät ikääntyvät, mutta samalla nuorten yrittäjyysinto kasvaa. Keskeistä on myös kasvutoimien tarve ja tähän Suomen Yrittäjiltä löytyy omat elementit, kuten uusi TKI-painotus.

Uutismedian tulevaisuusesillä

Ohjelma jatkui iltapäivällä lounaan jälkeen Aamulehden vastaavan päätoimittajan Sanna Keskisen esityksellä, joka tarkasteli kotimaisen uutismedian tulevaisuutta. Esille nousi muun muassa printtimedian kohtalo ja mediaomistamisen keskittyminen. Keskeistä on kuitenkin, että luotettavalle ja moniääniselle medialle on edelleen tarve.

ohessa.

OESvaikuttajaverkosto

Oman elämänsä sankari -vaikuttajaverkosto on PohjoisPohjanmaan Yrittäjien kehittämä valtakunnallinen yrittäjyyteen nojaava verkosto tulevaisuuden tekijöille. Vuosittain kurssille kutsutaan 20 Sankaria yhteensä kolmeen eri seminaarijaksoon. Tulevana marraskuuna Oulussa käynnistyy 12. vaikuttajaverkoston vuosikurssi. OES-alumnitapaamiset pyritään järjestämään joka vuosi. Oman elämänsä sankari -vaikuttajaverkoston päärahoittaja on Yksityisyrittäjäin Säätiö ja muita kumppaneita ovat Suomen Yrittäjät, Fennia, Elo Ja Business Oulu.

Kokoomuksen kansanedustaja Tere Samallahti herätti esityksellään keskustelua suurista uudistuksen tarpeista, joita Suomen talouden ja työmarkkinoiden elpyminen vaatisi. Tässä nousi esille erityisesti verotuksen uudistamisen tarve.

vaisuuden epävarmuus haastaa nuoria, mutta Nuolioja korosti, että suurin osa nuorista voi hyvin. Seminaarin viimeisen esityksen piti SDP:n kansanedustaja AnnaKristiina Mikkonen ja aiheena oli Itä-Suomen tilanne. Itä-Suomi on ollut monen murroksen edessä ja Ukrainan sota sekä muuttunut turvallisuustilanne ovat asettaneet sille haasteita. Alue tarvitsee nopeita päätöksiä, joihin muun muassa Itä-Suomi-ohjelman toivotan vastaavan.

Kuulumistenvaihtoaja verkostoitumista

Esitysten jälkeen osallistujat pääsivät tutustumaan Kuntatalon vaakunakujaan, jossa oli nähtävissä myös liitoskuntien vaakunat, joten kyseessä on vaikuttava kokoelma. Päivän päätti rentohenkinen illallinen, jossa päästiin vaihtamaan vielä lisää kuulumisia ja verkostoitumaan. Tämä on tärkeä osa alumnia, kun pääsee juttelemaan, niin vanhojen tuttujen kuin uusien kasvojen kanssa. Kokonaisuutena päivä koostui OES-alumnien todella mielenkiintoisista ja ajankohtaisista esityksistä, ja on hienoa todeta, että alumnien joukossa on niin paljon erinomaisia ammattilaisia, ettei hyvistä puhujista tulevilla alumnitapaamisilla ole pulaa.

Nuorten hyvinvoinnin haasteista piti herättelevän esityksen koulutusjohtaja Riikka-Kaisa Nuolioja koulutuskeskus JEDU:sta. Somen ja koulun paineet sekä tule- MILLA RAAPPANA

Oman elämänsä sankari -vaikuttajaverkoston alumnitapaamisessa pureuduttiin ajankohtaisiin teemoihin verkostoitumisen

TILAA JOULUPAKETIT 5.12.2024 MENNESSÄ!

Makusuklaitatukkukaupanvalikoimaan

Iiläisille yrityskauppojen konkareille

· arvo. Alkukesästä yrityksen sortimentti täydentyi maistuvilla Nelituulian erikoissuklailla.

Kaisa ja Janne Korkalalle myytävien tuotteiden kotimaisuus on johtava arvo

Metkatuotteen iiläiset yrittäjät Kaisa ja Janne Korkala ovat yrityskauppojen konkareita. He ostivat tukku- ja kuluttajakaupan perheyrityksen MetkaProduct Oy:n 2020 edellisen omistajan Minna-Mari Meriläisen lähtiessä opiskelemaan.

Tukkukaupan tarjontaan poimittiinkotimaisiatuotteitajaavainlippu-tuotteita varainhankintaan. Valikoimassa olevat kahvit maustetaan ja jauhetaan pitkälle käsityönä itse tehden. Pakkausmateriaaleista lähtien kotimaisuus on yrityksen johtava

Sääntömääräinen vuosikokous 2024 to 31.10.2024 klo 17.00

Ravintola Nallikari, Nallikarinranta 15, Oulu

Ennen kokousta valtakirjojen tarkastus, ruokailu ja Oulu2026 -hankkeen kumppanuuspäällikkö

Matleena Aarikallion alustus klo 15.30–16.45.

Ilmoittautuminen: www.ppy.fi > alueen tapahtumat ja koulutukset

Tilaisuudessa jaetaan Vuoden Puheenjohtaja 2024 -palkinto Lämpimästi tervetuloa!

OULU, POHJANKARTANON SALI LA 19.10.2024 KLO 14

Janne Korkalalla on tapana seurata Yrityspörssistä myytäviä yrityksiä. Tammikuussa selaimessa vastaan tuli oululaisen Nelituulia suklaatehtaan ilmoitus. Toukokuussa yrityskaupat saatiin onnistuneesti maaliin. Yrityskaupat vaativat ymmärrystä yrityksen taustoista sekä numeroista. Korkalat mainitsevat korvaamattomana apuna Iin yrityske-

”Alan

kilpailussa mukana pysyminen on vaatinut meiltä muuntautumiskykyä ja uudistumista.”

Janne Korkala

hittäjän Noora Huotarin vahvan tuen koko prosessin aikana.

Huotari auttoi maksutta kauppakirjojen tekemisessä, antoi suoria kontakteja ja selvitti Korkaloita mietityttävät asiat saman tien tapaamisessa.

Kasvuaja markkinoita

”Itse tuotteen on oltava kunnossa. Tässä yritysostossa Nelituulian suklaat palvelevat Metkatuotteen valikoimaa ja päinvastoin”, Kaisa täydentää onnistuneen omistajanvaihdoksen edellytyksiä.

Nelituulia on vanhin suklaiden valmistaja Oulun seudulla. Edelliset omistajat olivat eläkeiässä ja

Suklaita käsityönä

Makeisten arvonlisäveroon on nousupainetta, mutta vielä tällä hetkellä se on 14 prosenttia. Korkalat toivovat sen pysyvän siinä, koska inflaatio vaikuttaa jo tällä hetkellä kuluttajien ostopäätöksiin. ”Alan kilpailussa mukana pysyminen on vaatinut meiltä muuntautumiskykyä ja uudistumista”, Janne Korkala vahvistaa alan kausivaihtelua. Moni kivijalkamyymälä on joutunut valitettavasti laittamaan ovensa kiinni lopullisesti.

Hyppää Saaga Travelin matkaan

SUSANNA MENDELIN-SONNY

Metkatuotteen ja Nelituulian yrittäjä Kaisa Korkala iloitsee, että yrityksien toiminta vakiintuu syksyn aikana yhden katon alle.

SUSANNA MENDELIN-SONNY

Ilmastovastuulliseksi –miksi,milloinjamiten?

SANNATASKILA

Toimitusjohtaja,

Carbon Wise

Ilmasto on kärkiteema sekä yrityksien vastuullisuudessa että kuluttajien mielissä. Sen avulla on markkinoitu ja brändätty suhteellisen vapaasti vuosien ajan, mikä on johtanut lopulta perusteettomat viherväittämät kieltävään lainsäädäntöönkin.

Pk-yrityksille teema näyttäytyy silti hyvinkin eri tavoin, eikä ilmastovaikutuksia kuvaava termi hiilijalanjälki ole välttämättä tuttu.

Kun hiilijalanjäljen laskentaan ei varsinaisesti velvoiteta, siihen vaaditaan motivaatiota.

Monissa yrityksissä joku sidosryhmistä vaatii laskentaa jo nyt, siihen nähdään liittyvän etuja tai vähintäänkin laskematta jättäminen heikentää toimintaedellytyksiä. Aloittaessamme aiheen parissa vuosia sitten pienikin ponnistus ilmastoasioissa antoi nostetta liiketoiminnalle, eikä väittämiä tarvinnut jännittää.

Vaikka tilanne on siitä muuttunut, hiilijalanjäljen laskenta ja vastuullisuus laajemmin voivat yhä vauhdittaa rahoituksen hakua ja jopa rekrytointia.

ILMASTOVASTUULLISUUS ei ole automaattisesti markkinaetu vaan sitä pitää osata hyödyntää. Tutkimusten mukaan ilmastoviisas kuluttaminen vaatii ihmiseltä tietoisuutta, perehtyneisyyttä ja asenteellisuutta.

Sanoisin oman ”hiilinenäni” olevan aika herkkä. Silti, haluan aina kampaamossa pitkän pesun ennen leikkausta ja samanaikaisesti käytän hotellissa koko viikon samaa pyyhettä lämpimän veden säästämiseksi. Tiedot ja asenne ovat siis periaatteessa kunnossa, mutta lopputulema on epälooginen.

Myös kuluttajan ikä, ammattiasema ja sukupuoli vaikuttavat. Nai-

set kiinnittävät kulutusvalinnoissaan miehiä enemmän huomiota ympäristöasioihin. Tämän sanottuani tein google-haut ”hiilineutraali panimo” ja ”hiilineutraali kampaamo”, joista ensiksi mainittu tuottaa moninkertaisen määrän osumia verrattuna toiseen, vaikka luulisi olevan toisinpäin. Oma ryhmänsä ovat yritykset, joiden liiketoiminnassa ilmastonmuutos on jopa ristiriitainen aihe. Eräässä ääriesimerkissä asiakkaani uskoi hiilijalanjäljestä puhumisen riskeeraavan koko liiketoiminnan johtuen asiakkaiden ilmastokriittisyydestä tai siitä, että aihe saa asiakkaat kokemaan syyllisyyttä.

VAIKKA ILMASTOASIAT eivät myynnissä näkyisikään, toimintaympäristö muuttuu kaikilla. On perusteltua olettaa, että hiilijalanjälkilaskenta tulee jossain vaiheessa pakolliseksi kaikissa yrityksissä. Siksi aiheeseen kannattaa perehtyä ajoissa.

Käytettävissä on ilmaisia työkaluja (mm. SYKE y-hiilari), eikä laskennan tarvitse olla heti kaikenkattavaa. Vähintäänkin on järkevää selvittää, mistä asioista yrityksen, tuotteen tai palvelun hiilijalanjälki koostuu ja mistä tiedot tarvittaessa löytyvät.

Olen ollut tilanteissa, joissa asiakkaalle on tullut tarve saada laskennan tulos esimerkiksi rahoitusneuvotteluita varten heti, mieluiten jo eilen. Silloin laskennasta voi joutua maksamaan enemmän, eikä työntekijöiden hätyyttäminen vapaalta töihin kaivamaan kirjanpitoa ole kenellekään hauskaa.

Tutkimme taannoin kertakäyttöisiin muoveihin liittyvää SUP-direktiiviä suomalaisten yritysten kannalta. Vähemmän yllättäen pakosta reagoivat yritykset kokivat muutoksen eri tavalla kuin ne, joiden toiminta oli ennakoivaa tai jopa muutoksia hyödyntävää. Moni meistä todennäköisesti söisi yhä eväät mieluummin muovisella lusikalla mutta sitä valintaa ei enää tarvitse tehdä itse, kuten ei lusikoiden valmistajankaan. Sama tulee olemaan edessä myös tuotteiden tai palveluiden ilmastovaikutuksien osalta: kuorma valuu alaspäin ja jossain vaiheessa on vain pakko toimia. Kannattaa siis olla hiiliviisas ja toimia jo nyt.

Anna henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille lahjaksi kotimaista!

Kudomme Jokipiin tehtaallamme lahjanne myös yrityksenne visuaalisen ilmeen näköiseksi.

Kiinnostuitko?

Meidän Jaana Oulusta kertoo mielellään lisää puh. 050 566 8010 jaana.heiskanen@ jokipiinpellava.f

Tulethan mukaan

JOKIPIIN

LAHJAPÄIVÄÄN tiistaina 15.10.

Technopolis

Smarthouseen

Elektroniikkatie 8 Ilmoittautua voit Jaanalle.

Kahdentilanunelma synnyttiKaJo-jäätelön

Koivulan

Maito & Juuston

Joni Pitkänen ja marjatilallinen Kalle Vimpari yhdistivät voimansa

KaJo-jäätelöt syntyivät parikymppisestä asti suvun maitotilaa Muhoksella vetäneen Koivulan Maito & Juuston Joni Pitkäsen ja utajärvisen marjatilallisen Kalle Vimparin yhteisenä unelmana.

Laadukkaiden raaka-aineiden lisäksi yritykseen tarvittiin jäätelön makuihin intohimolla suhtautuvaa tekijää, ja kuvioihin liittyi Annika Kesti Näin he perustivat jäätelömerkin, joka kantaa nimeä KaJo. Yhtenäisenä tavoitteena oli luoda purkillinen jäätelöä, joka on täynnä omien tilojen aitoja makuja.

Kolmella yrittäjällä on selkeät työnjaot yrityksen sisällä. Pitkänen hoitaa suuret linjat eli johtamisen ja taloudenpidon. Vimpari toimii osana jakelua, myyntiä ja markkinointia. Kestillä on vastuu tuotannosta kehittämällä jäätelöiden maut ja koostumuksen. Pitkänen asuu Muhoksella su-

vun kantatilalla, jossa navetta ja tuotantotilat sijaitsevat aivan kodin vieressä. Ensimmäisen Koivulan tilan navetan rakensi Pitkäsen oma pappa jo 40-luvulla.

Uusin robottipihatto rakentui 2022, missä asustaa tällä hetkellä peräti 70 lehmää. Navetassa naudat pääsevät vapaasti syömään, juomaan, lypsylle ja makuuparsiin.

Eläinten hyvinvointia on mietitty: hiehot pääsevät halutessaan raittiiseen maalaisilmaan ulkoilemaan navetan takana olevaan tarhaan kesät talvet. Jäätelön tärkeimmän raaka-aineen maidon olosuhteet halutaan taata mahdollisimman laadukkaiksi.

Maistuvamaaseutu -palkintovahvistiuskoa

KaJo-jäätelö palkittiin heinäkuun Farmari-messuilla maatalousnaisten Maistuva maaseutu -palkinnolla. Perusteluina oli, että yritys edustaa uudenlaista yhteistyötä kahden tilan välillä ja toimii aktiivisesti yhdessä muiden tahojen kanssa.

Perustamisvaiheessa he rakensivat tiiviin jakeluketjun Arinan ja Keskon kanssa. Yritys on lisäksi Oulun ammattikorkeakoulun kumppani ja mukana sen Likis-lähiruokatapahtumassa. Tilalla on ollut agrologiopiskelijoita kesätöissä sekä harjoittelussa.

haluaa tuottaa aidosti vastuullista lähiruokaa. Eläimiä hoidetaan vastuullisesti, niille tuotetaan ruokaa luontoarvoja kunnioittaen, tilalla hyödynnetään aurinkoenergiaa ja pakkaukset ovat kierrätettäviä.

”Yrittäjän elämässä kaksi ääripäätä ovat lähellä toisiaan, montun pohja ja vuoren huippu. Onnistumisen nosteet ja epäonnistumisen kuopat pääsee kokemaan itse.”

Joni Pitkänen

”Teen vahvasti yhteistyötä toisten tilallisten kanssa, ja heidän sparrailuapu on ollut todella merkittävää. Yksi navettamme on

mainitsee myös pitkäaikaisen tilitoimistoyrittäjän EPMT Oy:n Kärsämäeltä. Yhtiöittämisen ja investointien aikana oikeat kirjanpidolliset ohjeet ovat olleet kultaakin kalliimpia.

Erottuvabrändija laadukassuunnittelu

Farmari-messuilla luovutetussa palkinnossa mainittiin KaJo-jäätelön erottuva brändi ja laadukas suunnittelu. Suunnittelutyö ostettiin alan ammattilaiselta, jotta tuotteeseen saatiin maistuvuuden lisäksi erottuva label.

Jäätelöbusiness on todella kilpailtua, ja allastilasta kaupoissa taistelee iso määrä tuotteita. Ensimmäinen KaJon myyntipuhelu valikoitui juustolan kautta tutuksi tulleelle vähittäiskauppiaalle.

”Sain täystyrmäyksen,kun kauppias tokaisi, että teitä pientuottajien jäätelöitä on jo ihan liikaa”, Pitkänen muistelee tahmeaa lanseeraushetkeä.

Omaan tekemiseen on pitänyt uskoa ja maistuvan tuotteen tekemiseen on käytetty tuhansia tunteja, kokeiluja ja paljon hifistelyä. Asiakaspalautteen perusteella työ on kannattanut ja laadukkaan tuotteen luomisessa on onnistuttu

suunniteltu heidän kanssaan yhteistyönä”, Pitkänen kuvaa kumppaniajattelua maitotilojen kesken. Tärkeäksi yhteistyötahoksi hän SUSANNA MENDELIN-SONNY

Joni Pitkänen toivottaa lämpimästi tervetulleeksi kaikki Koivulan tilalle vierailemaan. Tilan pihamyymälästä voit ostaa tilan tuotteita kotiin maisteluun.

SUSANNA MENDELIN-SONNY

KaJo-jäätelö

Pohjoisen Suomen

yrittäjätarinoita

Merioulun neuvolan osakas ja kätilö Miina Hirvikangas kertoo podcastissa oman yrittäjätiensä

Yrittäjä Miina Hirvikangas, 34, oli toisen jakson vieraana Yrittäjyyden sykettä -podcastissa, joka on kuunneltavissa Spotifylla ja pian myös Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien verkkosivuilla. Podcast keskittyy Pohjois-Suomen nuorten yrittäjien tarinoihin. Se on toteutettu yhteistyössä Business Oulun, Chocosomnian ja Polarin kanssa.

Hirvikangas on ammatiltaan kätilö ja toisena osakkaana Merioulun neuvola Oy:ssä. Neuvola tarjoaa muun muassa alkuraskauden ultraa, imetysohjausta, synnytysvalmennusta sekä kotisynnytystä. Näiden lisäksi neuvola tarjoaa myös doulausta eli synnytystukihenkilön palveluja. Doulaus ei ole suojattu nimike, mutta sitä varten käydään koulutuksia.

"Teemme vähän kaikenlaista kätilön työtä, mutta ultrat ovat palveluistamme suosituimpia."

Kätilöksimuutaman mutkankautta

Sairaalakätilönä uransa aloittanut Hirvikangas on toiminut yrittäjänä reilut viisi vuotta. Haave yrittäjyydestä on ollut pitkäaikainen ja tullut hänen isänsä puolelta, sillä myös hän toimi yrittäjä. Kuitenkaan kätilön ammatti ei ollut alun perin hänen ensimmäinen valintansa.

"Hain lukion jälkeen lukemaan liiketaloutta, mutta en päässyt edes pääsykokeisiin. Kätilö oli vaihtoehtona vasta viidentenä."

Hirvikangas opiskeli muutaman vuoden muita juttuja, kunnes sai juuri lapsen saaneelta siskoltaan rohkaisevan puhelun ja päätyi siirtojen kautta kätilökoulutukseen.

Aluksi Oulaskankaan sairaalassa työskennellyt Hirvikangas siirtyi yrittäjäksi, kun Oulaskankaalta loppuivat synnytyspalvelut. Hän

"Kyllä minäkin haluan rahaa sen verran, että pystyn pyörittämään tätä yritystä, mutta toivon että minulle jää myös vapaa-aikaa", pohtii Miina Hirvikangas.

houkutteli mukaansa myös työkaverinsa Pipsa Salkosuon.

He kävivät TE-toimiston järjestämän yrittäjyyskoulutuksen, joka oli tarkoitettu hyvinvointialan yrittäjyydestä haaveileville. Samassa yhteydessä he tekivät myös liiketoimintasuunnitelman.

He ostivat liikenimen eläköityvältä Kaarina Vehkaperältä Tuolloin yritys toimi nimellä Me-

Olemme kumppanisi henkilöstöasioissa

rioulun äitiys- ja perhepalvelut. "Ostimme häneltä nimen, mutta loimme oman konseptin ja omanlaisen yrityksen sekä muutimme yritysmuodon osakeyhtiöksi."

Parastavapausja asiakkaat

"On hienoa nähdä, kun joku voittaa omat pelkonsa ja menee hyvillä mielin synnyttämään."

Miina Hirvikangas Yrittäjä, kätilö

suon kanssa ovat todella pystyneet palkkaamaan itsensä. Yrittäjän arki tuo myös vapautta verrattuna vuorotyöhön.

"Voin itse päättää milloin teen töitä. Jos haluan pitää kaksi päivää vapaata, silloin myös pidän ne ja teen jonakin muuna päivänä työt."

Hän pohtii, ettei myöskään vastaa perinteistä oletusta yrittäjästä, joka paiskii päivät pitkät töitä. Hirvikangas tekee töitä sen verran, että tulee toimeen.

"Kyllä minäkin haluan rahaa sen verran, että pystyn pyörittämään tätä yritystä, mutta toivon että minulle jää myös vapaa-aikaa."

Työn suolana Hirvikangas nimeää asiakkaat. Monesti heidän kanssaan muodostuu läpi raskauden ja myös synnytyksen jälkeinen suhde.

"On hienoa nähdä, kun joku voittaa omat pelkonsa ja menee hyvillä mielin synnyttämään. Tai jos vaikka imetys on tällä kertaa sujunut hyvin. Onhan ne aina huippuja hetkiä!"

Hirvikangas nimeää erityiseksi ylpeyden aiheeksi sen, että he Salko- MARIA NIKKILÄ

Miltä kuulostaisi OMA PALKANLASKIJA, joka hoitaa puolestasi

• palkkojen laskemisen ja maksamisen

• lomapäivien laskemisen ja lomapalkkojen maksamisen

• työehtosopimuksen tulkinnan

• tulorekisteriin tehtävät ilmoitukset

Ota yhteyttä:

Kirsti Paloniemi gsm. 040 506 5483

MARIA NIKKILÄ

Inspiraatiotajavoimaantumista joulutunnelmissaNapapiirillä

Yrittäjien vapaapäivää vietettiin Rovaniemellä jouluisissa tunnelmissa

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien vapaapäivää vietettiin syyskuun puolivälissä Rovaniemellä varsin jouluisissa tunnelmissa, Santa Claus Holiday Villagen upeissa tiloissa.

Perheyritysvetoisen Joulupukin lomakylän toimitusjohtaja Inga Pokka-Jääskö kertoi yrityksen vaiheista. Yrityksen tarina alkoi saman vuonna 1969, kun Inga syntyi, tuolloin isä-Olavi perusti Rovaniemelle porontaljojen muokkaamon ja myöhemmin vuonna 1972 matkamuistomyymälän Napapiirille.

Vuosikymmenet ovat olleet värikkäitä,mutta periksi ei ole annettu koskaan. Kymmenen markan päivämyynnit ovat kasvaneet 23 miljoonan euron liikevaihtoon. Se on vaatinut ahkeraa työtä ja monipuolisuutta.

Perheyrityksen omistuksessa on kolme ravintolaa ja lahjatavaraliikettä, porontaljojen muokkaamo ja poronlihan tuotantolaitos, safarifirma ja suunnitteilla saunamaailma.

"Minulle on elämäntapa olla asiakastyössä. Asiakaspalvelu on pienestä pitäen ollut intohimoni ja rakastan ilon jakamista", sanoo Inga Pokka-Jääskö.

"Pidämme hyvää huolta työntekijöistämme kaikin tavoin. Työntekijöitä meillä on sesongin aikana ympäri maailmaa. Olemme ahkeria, se on salaisuutemme."

Joulupukin lomakylä työllistää sesongin aikana 150 työntekijää ja on auki ympäri vuoden. Napapiirin yrittäjät tekevät tiivistä yhteistyötä muiden Rovaniemen

alueen yrittäjien ja Visit Rovaniemen kanssa.

Kaikkienaikojen talvisesonkiedessä

Visit Rovaniemen toimitusjohtaja

Sanna Kärkkäinen kertoi, että Lapissa ja Rovaniemellä ollaan kaikkien aikojen kovimman talvisesongin kynnyksellä. Rovaniemelle odotetaan Visit Rovaniemen hallituksen ennusteen mukaan 672 000 matkailijaa ja yhteensä 1,4 miljoonaa majoitusvuorokautta.

Kausi alkaa ensimmäisten suorien reittilentojen myötä lokakuun lopussa. Suorien kansainvälisten reittilentojen määrä on Rovaniemelle talvikaudelle 41. Napapiiri ja joulupukki ovat Rova-

Visit Rovaniemen toimitusjohtaja

Sanna Kärkkäinen kertoi Lapin matkailun ja yritysten yhteistyön merkityksestä.

niemen kirkkain tähtikuvio maailmalla. Rovaniemi on tunnettu ja kysytty ja vuotaa yli muualle Lappiin.

Kuusamoontulossavilkastalvi

Kuusamolainen yrittäjä Marjo

Määttä kehui Rovaniemellä järjestettyä Yrittäjän vapaapäivää mukavaksi ja voimaannuttavaksi tapahtumaksi. Luennot olivat hyviä ja ohjelma kivaa huikeissa puitteissa.

"Sanna Kärkkäinen toi esille rehellisesti Lapin matkailun kasvun positiiviset asiat, mutta myös haasteita asettavat seikat kuten

Rovaniemellä tällä hetkellä kuumana käyvän keskustelun lyhytvuokrauksen pelisäännöistä."

"Varmasti koko Suomella on

pohdittavana kuinka pysymme kilpailukykyisenä matkailumaana. Vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat avainjuttuja tälläkin toimialalla", Määttä toteaa.

Rovaniemen lentokentän vaikutus näkyy myös Kuusamossa saakka. Siirtymä on vain reilu kaksi tuntia mikä on normaali aika Euroopan kentiltä siirtyessä lomakohteisiin.

"Haluamme, että suorat lennot tulevat jatkossa Kuusamoon kotikentälle ja maan sisäinen lentoliikenne turvataan myös. Kuusa-

"Meillä on mahtavat kohteet, hyvä brändi, tukeva infra ja Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä. Rovaniemeltä on suora lentoyhteys yli 20 eurooppalaiseen kaupunkiin talvikaudella 2024–2025. Lisäksi useat lento- ja junayhteydet Helsingin kautta mahdollistavat loman pohjoisessa ympäri vuoden."

Visit Rovaniemi on Rovaniemen alueen matkailumarkkinointiin keskittyvä organisaatio, joka koordinoi ja toteuttaa Rovaniemen alueen matkailumarkkinointia. Toimenkuvaan kuuluvat alueen matkailun yhteismarkkinointi, imagomarkkinointi, media- ja PR-palvelut sekä matkailuneuvonta.

Vastuullistaja kestäväämatkailua

Kärkkäinen kertoo, että matkailussa pyritään kaikessa vastuulliseen ja kestävään toimintaan. Ikäviä esimerkkejä on onneksi todel-

la vähän. Sosiaalisten vaikutusten arviointia matkailun vaikutuksesta paikallisiin asukkaisiin tehdään Rovaniemen matkailun uusi aika -hankkeessa, jossa käydään yhdessä läpi mitkä asiat matkailun tuomina hiertävät, mitkä ovat hyödyt ja haitat ja millä toimilla päästään kaikille hyvään lopputulokseen, niin että jokaisella on hyvä olla.

Visit Rovaniemi arvioi, että miljoonan matkailijan vuosittainen raja saavutetaan vuoteen 2030 mennessä.

Ilosanoma Lapista revontulineen leviää tehokkaasti maailmalle sosiaalisessa mediassa. Visit Rovaniemen somekanavissa on seuraajia yli 555 000. Sosiaalisen median seuraajamäärillä mitattuna kohde on Suomen kysytyin.

TERHI VANHA

mossa on nykyaikainen lentokenttä, jonka vaikutusalue on laaja."

Talvesta on tulossa erittäin vilkas Kuusamossa.

"Omassa yrityksessämme Rukan Salonki Chalets & Villa Veskaranta on ennakkomyynti reilusti edellä viime kautta. Ruskaturisteja on ollut mukavasti liikkeellä ja syyskuun viimeisenä viikonloppuna laulu raikasi tunturissa Karaokekarnevaalien tunnelmissa. Pienestä tapahtumasta on vuosien saatossa kasvanut suosittu pitkän viikonlopun tapahtuma. Erilaiset

tapahtumat näkyvät mukavasti ravintolan myynneissä."

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien rooli on Määtän mukaan äärimmäisen tärkeä erilaisten tilaisuuksien organisaattorina.

"Jokaisen yrittäjän pitäisi osallistua johonkin tapahtumaan niin sitä kautta pääsee nopeimmin verkostoitumaan eri ihmisten kanssa. Meidän PPY toimistolla on huipputyypit tekemässä työtä meidän eteemme", sanoo Määttä. TERHI VANHA

TERHI VANHA

Neljännen kerran toteutettu Yrittäjän vapaapäivä järjestettiin Rovaniemellä, Napapiirin Santa Claus Holiday Villagessa.

TERHI VANHA

RahoituksenABC

Olen toiminut yritysten rahoitushankkeiden parissa vajaat 20 vuotta ja pohdin hyvää ohjetta helpottamaan rahoituksen hakemista pankista.

Keinoälystä puhutaan paljon tulevaisuuden työn tehostajana ja apuvälineenä sekä myös koko talouden isona mahdollisuutena. Kysyin ChatGPT:ltä mielipidettä rahoituksen hakemiseen ja sain mielestäni hyvän vastauksen, joka kannattaa teille yrittäjille jakaa. Hieman toki muokkasin ohjetta, kuten keinoälyn tuotoksissa on tärkeää tehdä. Silti ohje on erittäin hyvä.

RAHOITUKSEN HAKEMINEN pankista vaatii valmistautumista ja selkeän suunnitelman:

1. Valmistele selkeä liiketoimintasuunnitelma tai käyttökohde. Kun haet lainaa yritystoimintaan, kerro yrityksen toiminnasta, tavoitteista ja kassavirrasta.

2. Tee budjetti ja laske lainatarpeesi. Arvioi, kuinka paljon rahaa tarvitset ja miten aiot maksaa lainan takaisin. Pankki edellyttää, että sinulla on realistinen maksusuunnitelma ja että yrityksesi talous kestää lainan takaisinmaksun.

3. Selvitä yrityksesi nykyinen taloudellinen tilanne. Pankit tar-

kastelevat taloudellista asemaa tarkasti. Avaa yrityksesi tulevaisuuden näkymiä sekä markkinaa, jolla yritys toimii. Selvitä myös vakuudet: esimerkiksi kiinteistö, muu omaisuus tai Finnveran takaus.

4. Hae rahoituspäätös ennen hankkeen aloittamista ja investointiin sitoutumista. Tämä auttaa saamaan selville, kuinka paljon lainaa voit saada ja millä ehdoilla.

5. Jätä lainahakemus pankkiin. Kun olet valmistellut tarvittavat dokumentit (liiketoimintasuunnitelma, taloustiedot, vakuudet, budjetti), voit jättää virallisen hakemuksen pankille joko verkossa tai pankin konttorissa.

6. Neuvottele lainan ehdot. Kun pankki käsittelee hakemuksen, voit neuvotella esimerkiksi korosta, takaisinmaksuajasta ja maksusuunnitelmasta. Pankki voi myös pyytää lisätietoja ennen päätöksen tekemistä.

7. Vakuudet ja mahdolliset takaajat. Asuntolainan yhteydessä vakuutena voi toimia asunto, mutta yrityslainojen kohdalla vakuudet voivat olla esimerkiksi yrityksen omaisuutta. Jos vakuuksia ei ole tarpeeksi, pankki voi vaatia myös takaajia.

8. Kun pankki on tehnyt pää-

töksensä, he antavat sinulle tiedon lainan myöntämisestä ja sen ehdoista. Jos hakemus hyväksytään, voit allekirjoittaa lainasopimuksen ja lainasumman voi saada käyttöösi.

9. Seuranta ja takaisinmaksu. Lainan takaisinmaksua on tärkeää seurata tarkasti ja huolehtia siitä, että lainan maksuerät maksetaan ajallaan. Pankit voivat tarjota joustoja, kuten lyhennysvapaita kuukausia, jos taloudellinen tilanne muuttuu. Rahoitushakemuksessa on keskeistä olla rehellinen ja huolellinen, jotta pankki voi arvioida lainan takaisinmaksukykyäsi.

MEILLÄ POHJOLAN OP:SSA on teitä yrittäjiä varten osaavia ihmisiä eikä aina tarvitse olla ohjeen mukaista valmiutta, kun otatte meihin yhteyttä. Autamme alusta alkaen ja pohdimme yhdessä, miten yrityksen tarpeet saadaan parhaiten ratkaistua.

Kaikille yrittäjille ja yritykselle mitä parhainta loppuvuotta 2024 ja menestystä.

Menestyksen mahdollistaja

Kasvata yritystäsi luottavaisin mielin – Finnvera on tukenasi, kun tarvitset rahoitusta kasvuun tai kansainvälistymiseen. Olemme rahoituksen ratkaiseva palanen. Yhdessä rakennamme vahvempaa taloutta Suomeen.

finnvera.fi

SAMIHEIKKILÄ Pankinjohtaja, Pohjolan OP Yrityspalvelut

KYSYMYS & VASTAUS

Mitenvalmistautuaverotarkastukseen?

Voiko tekoälyn tuottamia kuvia ja tekstejä käyttää?

Yritykseeni on tulossa verotarkastus. Miten minun yrittäjänä kannattaa valmistautua verotarkastukseen?

VASTAUS

Tekoälysovelluksilla on helppo tuottaa kuvia ja tekstejä. Voinko huoletta käyttää niitä omassa liiketoiminnassani?

VASTAUS

Verotarkastus on viranomaistoimintaa, josta on säädetty verotusmenettelylaissa ja laissa oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä sekä näiden lakien perusteella annetuissa asetuksissa. Verotarkastuksen tarkoituksena on selvittää, onko Verohallinnolle annettu oikeat ja riittävät tiedot lainmukaisen verotuksen toimittamiseksi ja mak-

Pelkästään tekoälysovelluksella tuotetut kuvat ja tekstit eivät oikeastaan ole kenenkään omaisuutta. Ne eivät esimerkiksi nauti tekijänoikeussuojaa.

JESSE KORHONEN

käyttää ja millaisia ei, missä tarkoituksessa käyttö on hyväksyttävää ja missä taas ei, ja miten käytöstä kommunikoidaan esimerkiksi kumppaneille tai asiakkaille.

OTM, veroasiantuntija, KPMG Oy Ab suvelvollisuuden täyttämiseksi. Verotarkastukseen valmistautumisessa on ensisijaista varmistaa, että kaikki kirjanpitoaineistot ovat

ajan tasalla ja järjestyksessä. Verovelvollisella on verotarkastuksen yhteydessä laaja ilmoittamisvelvollisuus ja aineistojen esittämisvelvollisuus.

Verotarkastuksessa esitettävää aineistoa ovat kaikki elinkeino- tai muuhun tulonhankkimistoimintaan liittyvä aineisto, kuten tositteet, tasekirja, tase-erittely ja muu kirjanpitoaineisto, kirjeenvaihto, sopimus- ja velkakirjat sekä pöytäkirjat. Esitettävä aineisto vaihtelee tapauskohtaisesti sen mukaan, mihin verolajeihin tai liiketapahtumiin tarkastus kohdistuu.

Jos yrityksesi kirjanpitoon tai verotukseen liittyy epävarmoja asioita, selvitä ne etukäteen kirjanpitäjän tai veroasiantuntijan kanssa.

Verotarkastuksessa tarkastuskohteiden valinta perustuu veroriskien hallintaan, joten kirjanpidossa tai verotuksessa ilmenneet epäselvyydet tai virheet voivat johtaa verotarkastuksen laajentumiseen. Epävarmojen asioiden etukäteisellä selvittämisellä voidaan minimoida riskiä siitä, että yhteen verolajiin kohdistuva verotarkastus laajentuisi kohdistumaan useampaan verolajiin.

Verotarkastus alkaa pääsääntöisesti alkukeskustelulla, jossa selvitetään verotarkastuksen tavoitteet ja kulku sekä pyritään saamaan käsitys verovelvollisen liiketoiminnasta, kirjanpidosta ja veroasioiden hoidosta. Jo ennen alkukeskustelua kannattaa konsultoida ve-

roasiantuntijaa, joka voi auttaa tunnistamaan ja arvioimaan mahdolliset veroriskit, jotka voivat nousta esiin tarkastuksen aikana. Asiantuntija voi myös auttaa varmistamaan, että sinulla on kaikki tarvittavat tiedot ja asiakirjat valmiina esitettäväksi tarkastajille. Verotarkastuksen aikana verotarkastajat saattavat esittää kysymyksiä yrityksesi toiminnasta, kirjanpidosta ja Verohallinnolle annetuista ilmoituksista. Verotarkastajien kanssa on tärkeä kommunikoida selkeästi, jotta mahdolliset väärinkäsitykset voidaan välttää. On verovelvollisen etu, että kaikki keskeiset tosiseikat tulevat selvitetyiksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tarkastusta.

Jos pelkällä tekoälysovelluksella luodaan vaikkapa mainos, se tarkoittaa, että toinen toimija voi periaatteessa käyttää samankaltaisista mainosta omassa toiminnassaan, jos se tehdään muutoin asianmukaisesti mainonnan ja markkinoinnin säännökset huomioon ottaen.

Työnantaja usein pohtii, ovatko kaikki sairauspoissaolot aina sellaisia, että niistä pitää maksaa palkka. Onko sairauspoissaolo aina palkallista?

VASTAUS

Tekoälysovelluksilla tuotettuihin aineistoihin on myös hyvä suhtautua terveen kriittisesti ja pyrkiä tarkastamaan, että esimerkiksi teksteissä esitetyt tiedot tai väittämät ovat oikein.

Yrityksellä olisi nykyään hyvä olla olemassa ohjeistus tekoälysovellusten käyttöön kuten millaisia sovelluksia saa

Työntekijä käy lääkärissä, lääkäri toteaa, että työntekijä on työkyvy tön ja kirjoittaa siitä lääkärintodistuksen. Todistuksessa tulee olla ICD-10 koodi eli kansainvälisen tautiluokitusjärjestelmän koodi. Sen mukaan työnantajan pitää osata päättää, myöntääkö se työntekijälle sairausloman ja onko se palkallinen vai ei.

Onkosairaus ainapalkallista?

Suvi Julin OTM, FM (tietojenkäsittely), luvan saanut oikeudenkäyntiasiamies Berggren

KIRSTI PALONIEMI

Toimitusjohtaja, palkkahallinnon asiantuntija Henkilöstötieto Paloniemi Oy

lääkärintodistuksen, olisi hyvä jutella työntekijän kanssa tilanteesta. Varsinkin jos vaikuttaa siltä, että työkyvyttömyys johtuu työtehtävästä, työoloista tai vastaavasta. Yrittäjän on hyvä pohtia, voisiko asiaan jotenkin vaikuttaa.

Esimerkiksi, jos työntekijä on useasti poissa työstä jonkin tuki- ja liikuntaelinkivun vuoksi, voi työnantaja silloin miettiä, miten työasentoa ja ergonomiaa voisi kehittää. Tällä saatetaan ehkäistä kustannukseltaan pidempiäkin poissaoloja.

Mitentyösuhteita koskevalainsääsäntö muuttuu?

VASTAUS

Useassa työehtosopimuksessa on määritelty, milloin sairauslomasta pitää maksaa palkkaa. Esimerkiksi rakennusalan työehtosopimuksessa määrätään näin: ”Työkyvyttömyyttä ei korvata, mikäli työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallisesti, rikolli-

sella toiminnalla, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.”

Otanko kuulusteluihin mukaan asianajajan?

Lääkärintodistukseen tulee yleensä ne tilanteet koodilla Z, jotka eivät oikeuta palkalliseen sairauslomaan. Siellä ovat esimerkiksi kauneusleikkaukset, sterilisaatio tai silmien laserleikkaus. Kun työntekijä tuo yrittäjälle

Sain poliisilta kutsun kuulusteluihin törkeästä kirjanpitorikoksesta. Tarvitsenko kuulusteluihin asianajajan?

Työntekijän pitää kertoa työnantajalle sairauden laatu. Mikäli lääkärintodistuksessa ei ole ICD-10 koodia, eikä työntekijä kerro sairauden syytä, poissaolo on palkaton.

Eli aina, kun työntekijä tuo lääkärintodistuksen tai tekee ilmoituksen sairaudesta, työnantajan pitää pohtia kahta asiaa: Onko työntekijä työkyvytön ja onko sairaus sellainen, että siitä maksetaan palkkaa.

Mikäonvälittäjänvastuu,kun talostammelöytyihomevaurio?

VASTAUS

Markus Pöhö Asianajaja, varatuomari Asianajotoimisto Pöhö Oy

VASTAUS

Muutama kuukausi sitten ostetusta, vuonna 1991 rakennetusta talosta löytyi kuistin alta hometta. Ennen kauppaa taloon teetettiin kuntotarkastus. Paritalon uusi omistaja teetti rakennusyhtiöllä korjaussuunnitelman. Uusi omistaja ihmettelee nyt, kenelle korvausvaatimus osoitetaan ja mikä on asunnon välittäjän vastuu tilanteessa. Kiinteistönvälittäjän vastuu konkretisoituu lähinnä siinä tilanteessa, mikäli voidaan osoittaa, että hän on ollut tietoinen homevauriosta tai että hän ei ole toiminut ammattitaitoisesti ja huolellisesti. Tässä tapauksessa homevauriota ei ole havaittu edes kuntokartoituk-

Epäillyllä on aina oikeus käyttää kuulusteluissa asianajajaa. Epäilty rikosnimike on tässä tapauksessa niin vakava, että puolustajan kuluista vastaa ensisijaisesti valtio.

Neuvottelu asianajajan kanssa ennen kuulustelujen aloittamista kuuluu oikeuksiisi. Asianajajan kanssa voit keskustella esimerkiksi asemastasi tai epäiltyyn rikosnimikkeeseen liittyvästä tunnusmerkistöstä.

Epäillyllä on kuulusteluissa muun ohella oikeus olla myötä vaikuttamatta asian selvittämi seen ja toisaalta oman rikoksen selvitt rangaistuksen lievent Esimerkiksi edellä mainituista oikeuksista voi olla hyvä neuvo tella asianajajan kanssa ennen kuulustelua tai kuulusteluissa.

Asianajaja valvoo kuuluste lun asianmukaisuutta ja epäillyn oikeuksia. Asianajaja osaltaan huolehtii, että epäilty ymmärtää poliisin kysymykset ja, että kertomus tulee kirjatuksi oikein.

OLLI SIPONEN

asianajaja, OTK, VT, Asianajotoimisto Botnia Oy

sessa, joten välittäjän vastuu ei tä-

män tiedon perusteella tule kyseeseen.

Asiassa on hyvä reklamoida myyjää ja ilmoittaa samalla, että asiassa varataan mahdollisuus esittää hinnanalennusvaatimus virheen johdosta. Hinnanalennusvaatimuksen suuruus voidaan määrittää, kun tiedetään, kuinka paljon korjaukset maksavat. Lähtökohta on, että hinnanalennusvaatimus on yhtä suuri kuin korjauskustannusten määrä. Kun korjauskustannusten määrä on selvillä, niin voidaan arvioida myös, onko kyseessä oleva piilevä virhe niin olennainen, että se oikeuttaa hinnanalennukseen. Arviointiin vaikuttaa virheen suuruus suhteessa kauppahintaan.

Henkilöön liittyvän irtisanomisen perustetta aiotaan keventää niin, että jatkossa asiallinen syy riittäisi irtisanomiseen eikä syyltä siis enää vaadittaisi painavuutta. Tarkoituksena on siis hieman madaltaa vaatimuksia työntekijän irtisanomiseen henkilökohtaisin perustein. Muutoksen käytännön merkitystä on vaikea arvioida ja se tulee selviämään viime kädessä tuomioistuinten ratkaisujen myötä.

Yhteistoimintalain soveltamisala suunnitellaan nostettavaksi EU-säännösten sallimaan 50 työntekijää säännöllisesti työllistäviin yrityksiin ja yhteisöihin. Samalla muutosneuvottelujen vähimmäisajat aiotaan lyhentää puolella eli kuudesta viikosta kolmeen viikkoon ja 14 päivästä seitsemään päivään.

Myös työntekijän työsuhteen päättymisestä alkavan takaisinottovelvollisuuden alarajaa aiotaan nostaa niin, että takaisinottovelvollisuutta ei olisi alle 50 henkeä säännöllisesti työllistävillä yrityksillä ja yhteisöillä. Tätä rajaa olisi oikeus noudattaa työehtosopimuksen määräyksestä riippumatta.

Lomautusilmoitusaikaa aiotaan lyhentää nykyisestä 14 päivästä seitsemään päivään. Myös tätä voitaisiin noudattaa työehtosopimuksen määräyksistä riippumatta.

Sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta aiotaan muuttaa niin, että ensimmäiseltä sairauspoissaolopäivältä ei maksettaisi palkkaa. Omavastuupäivää ei kuitenkaan olisi viiden vuorokauden tai sitä pidemmissä sairauslomissa sekä työ-

ANNE HIRSINIEMI OTM, VT PricewaterhouseCoopers

kyvyttömyyden johtuessa työtapaturmasta tai ammattitaudista. Lisäksi määräaikaisten työsopimusten solmimista suunnitellaan helpotettavaksi niin, että ne olisivat jatkossa mahdollisia ilman nykylainsäädännön vaatimaa erityistä perustetta enintään vuodeksi. Esityksiä lainsäädännön muuttamiseksi valmistellaan ja hallituksen tavoiteaikataulu lakimuutoksille on kehysriiheen 2025 mennessä. Avustamme mielellämme kaikissa työsuhteita koskevissa kysymyksissä ja voitte olla milloin vain yhteydessä.

Kielitaitoon avainmaahanmuuttaneiden työllistymiselle

OSAOn koordinoiman Kotoa työelämään – Maahanmuuttaneiden toimiva arki -hankkeen kielikerho vauhdittaa vanhempainvapaalla olevien maahanmuuttaneiden kotoutumista. Kielikerhossa vanhemmat pääsevät sukeltamaan suomen kielen saloihin kahdesti viikossa yhdessä lastensa kanssa.

“Kielikerhon vanhemmat eivät kuulu minkään palveluiden piiriin eikä vanhemmilla ole kotona välttämättä muita suomen kielen puhujia. Suomen kielen taito voi taantua, jos perheessä on useampia lapsia ja poissaolo työelämästä tai opiskelusta kestää pidempään”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Eija Kuha.

Vanhempainvapaallakotonalapsia hoitavat pääsääntöisesti naiset, joiden työllisyysasteen kehitys on kantasuomalaisiinverrattunahidasta.

“Heikko työmarkkina-asema voidaan nähdä maahanmuuttajanaisten suurimpana kotoutumisen esteenä”, Eija Kuha sanoo.

Thaimaasta kotoisin oleva Wanpen Sisettakul on asunut Suomessa 7 vuotta. Hän lähti kielikerhoon vahvistamaan suomen kielen taitoaan.

“Opiskelin aikaisemmin suomen kieltä kotoutumiskoulutuksessa.

Täällä pystyn kertaamaan suomen kieltä”, hän kertoo.

Sisettakul sanoo, että kielikerhossa käyminen on rohkaissut häntä käyttämään suomen kieltä.

“Opettaja Tuire Leinonen kannustaa meitä puhumaan suomea.

On todella tärkeää oppia kieli, kun muuttaa uuteen maahan. Suomen kielen opetteleminen helpottaa elämää. Tämän lisäksi lapset ovat iloisia ja haluavat tulla kielikerhoon joka kerta.”

Valtavapotentiaali työelämälle

Kielikerholaiset saavat mahdollisuuden osallistua OSAOn tarjoamaan valmennukseen, jossa teh-

dään urasuunnitelma ja esitellään palveluita lapsiperheille. OSAO Edu Oy:n toimitusjohtaja Esa Lahtela sanoo, että KOTVA-hankkeen kielikerho on loistava esimerkki siitä, miten kotoutumista voidaan vauhdittaa osallistavalla tavalla.

“Kaikkien Suomeen tulevien täytyy päästä integroitumaan yhteiskuntaan ja löytämään oma paikkansa – koulutus ja työpaikka. Myös perheelle on varmistettava kotoutuminen.”

Lahtela huomauttaa, että maahanmuuttaneet ovat avainasemassa osaavien työntekijöiden varmistamisessa, kun Suomessa ikäluokat pienenevät.

“Meidän on saatava työntekijöitä paikkaamaan sitä osaamisvajetta ja tarvetta, mikä yrityksissä on.”

Lahtela muistuttaa myös maahanmuuttaneiden valtavasta potentiaalista.

“Suomessa asuvilla maahanmuuttaneilla on todella paljon

käytännön osaamista ja koulutusta. Heidän potentiaalinsa pitää saada valjastettua.”

Kotoa työelämään on Koulutuskuntayhtymä OSAOn koordinoima ja toteuttama. ESR+-rahoituksen hankkeelle on myöntänyt Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

LAURA LÄÄVERI-UIMONEN

TILOJA, TONTTEJA, OSAAJIA, YHTEYKSII

Pentinkangas - uusin yritysalueemme Nelostien liittymällä, tontti 6€/m tai vuosivuokra alkaen 840€ ! 2

Wanpen Sisettakul (oikealla) kehittää suomen kielen taitoaan OSAOn kielikerhossa. Mukana menossa ovat lapset Jessica Törmänen (vasemmalla) ja Rene Törmänen (keskellä).

"Enaiokoskaanjäädäeläkkeelle"

Katri Virtasella riittää energiaa. Kun yksi työura on päättynyt, niin uusia on tullut tilalle.

Pudasjärveläisen fysioterapeuttiyrittäjä Katri Virtasen sydäntä lähellä on muiden auttaminen. Häntä on aina ohjannut elämässä lähimmäisenrakkaus. Virtanen on mukana muun muassa Lions-toiminnassa.

"Aikaisemmin Lionsklubia pidettiin herraklubina, mutta nykyään tilanne on toinen. Näen toiminnan merkityksellisenä ja ennen kaikkea auttamistyönä. Rahat menevät suoraan kohteeseen ilman välikäsiä. Organisaatiossa voi olla perusjäsenenä, mutta se mahdollistaa myös koulutusorganisaationa kehittymismahdollisuuden."

Virtanen onkin kouluttautumassa L-piirin (Lappi ja Koillismaa) piirikuvernööriksi. Tähän "virkaan" hän astuu ensi kesänä heinäkuun alusta. Sitä ennen Virtanen käy hakemassa oppia Yhdysvalloista. Ohjelmaan kuuluu myös se että, kiertää kaikki alueen 34 Lions klubia.

Harrastuksena kulttuurikahvila

Toiseksi rakkaaksi harrastukseksi on kehittymässä kulttuurikahvilan pitäminen. Viime kesänä kahvila oli toiminnassa tässä muodossaan ensimmäistä kertaa.

"Kahvilassani oli seitsemän paikallisen taiteilijan töitä myytävänä. Osa heistä kävi kesän aikana myös esittelemässä töitään. Kahvilani ilme oli romanttinen. Siellä oli kukkakahvikuppeja ja pitsiliinoja. Leivoin kaikki tuotteet itse. Yhteistyö kukkakauppiaan kanssa mahdollisti tuoreet kukat pöydille."

Kulttuurikahvila toimi Virtasen fysioterapiayrityksen tiloissa, liikuntasalissa. Kahvilassa kävi yllättävän paljon turisteja ja samalla Virtanen kertoi heille paikkakunnasta.

"Kahvilani viehätys piilee siinä, että en ole ammattilainen. Leivonnaiseni eivät ole täydellisiä, mutta ne maistuvat hyvälle. Matkailijat ihailivat ennen kaikkea miljöötä. Pari matkailijaa tuli vielä silloinkin, kun kahvila oli jo suljettu. Eihän siinä mitään. Minulla sattui olemaan leivonnaisia, joten keitin heille kahvit", Virtanen naurahtaa. Kulttuurikahvilan toiminta jat-

––– SARJA––YRITTÄ JÄ–HARRASTAA

"Päivässä, viikossa ja elämässä pitää olla tietty rytmi, koska se tuo turvaa."

Katri Virtanen

honhuoltoa, ihonhoitoa, verkostoitumista tai luontokokemuksia painottaviksi. Ruualla on merkitystä, ja toteutuspaikasta riippuen valmistan välillä retriitin ruuat itse."

Virtanen tykkää työstään ja erityisesti siitä, että saa olla tekemisissä ihmisten kanssa.

VUOKRATAAN

Kempeleessä toimitloja p. 045 867 8076

heikki.paakkari@terrapatris.ﬁ www.toimitlat.ﬁ/toimitla/10430077

"Retriitit olen kehitellyt yhdessä tyttäreni Sannan kanssa. Haemme ikinaisten perinnöstä voimia nykynaiselle, ja yritämme oppia itsestämme vähän enemmän näiden myyttien ja erilaisten aistikokemusten avulla. Teemaa muutellaan kohderyhmän mukaan ke-

Hyväunirytmi jataukoja

Virtanen on aina opettanut, että kuu ensi kesänä. Virtanen virittelee kahvilan yhteyteen matkailuyhteistyötä Pudasjärven kaupungin kanssa. Näiden lisäksi Virtanen toimii edelleen fysioterapeuttina omassa yrityksessään. Vapaa-ajalla hän ohjaa itämaista tanssia ja pitää retriittejä.

päivässä, viikossa ja elämässä pitää olla tietty rytmi, koska se tuo turvaa. Itse hän pitää aina kunnon lounastauon ja huolehtii hyvästä unirytmistä. Virtanen toimii myös EU-rahoitteisen Onnistuja – Minä hyvinvoiva yrittäjä -hankkeen projektipäällikkönä. Sen myötä hän on huomannut, että fyysisestä kunnosta huolehtiminen on yrittäjille erittäin tärkeää kokonaisvaltaista hyvinvointia unohtamatta.

Nykyään Virtanen tekee yrittäjänä niitä asioita, joista tykkään. "Pidän pidennettyjä viikonloppuvapaita ja minulla on myös yleensä aamut tai illat vapaita."

PALVELUMME

MARI RYTILAHTI

• Tilintarkastus

• Erityistilintarkastus

• Arvonmääritykset

Jari Nurkkala, KHT

Timo Salonen, KHT

Joonas Jyrinki, KHT

Janne Pesonen, HT

• Yritysjärjestelyt ja verokonsultointi

• Yrityskaupat ja sukupolvenvaihdokset

Juha Isopahkala, HT

Marja Hentunen, HT

Kari Salonpää, HT

Mikko Lumila, HT

Hanna Kinnunen, HT

Mika Kemppainen, HT

Tuomas Kotajärvi, HT

Anne Karppinen-Salonpää, HT

www.pstilintarkastus.com Kirkkokatu 5, OULU

Katri Virtasen voimalauseena on "jokainen aamu on uusi mahdollisuus". Häntä ohjaa elämässä lähimmäisenrakkaus.

PohjoisPohjanmaan

Yrittäjät

Isokatu 4, 90100 Oulu puh. 010 322 1980, www.ppy.fi

Marjo Kolehmainen toimitusjohtaja, 050 5277 288 marjo.kolehmainen@yrittajat.fi

Kirsi Anttila järjestöpäällikkö, 0500 685 148 kirsi.anttila@yrittajat.fi

Riku Koskinen jäsenhankinta, 050 552 8444 riku.koskinen@yrittajat.fi

Milla Raappana koordinaattori, 050 395 9877 milla.raappana@yrittajat.fi

Sari Reinikainen-Laine yhteyspäällikkö, 0500 686 174 sari.reinikaine-laine@yrittajat.fi

Minna Paakkola projektikoordinaattori, 050 4777 280 minna.paakkola@yrittajat.fi

projektipäällikkö, 050 4410 800 katri.virtanen@yrittajat.fi

Haapaveden Yrittäjät ry

Coulu Systems Oy

J. Kuutti Oy

NRV Forest Oy

Haukiputaan Yrittäjät ry

KRUUNUHOLVI

Kati Jurkko

Juhlapalvelu Marleena

Komkuljetus Oy

Yaneline Oy

Kara Infra Oy

PrimeTar Oy

Asennuspalvelu E. Kehus

Iin Yrittäjät ry

Binja Oy

Art By Mummi Oy

KonePäkkilä Oy

Kempeleen Yrittäjät ry

Hautauspalvelu eHautaus Oy

Vaimico Oy

Tilihuhta Oy

Nordic Machine

Kiimingin yrittäjät ry

Tmi Filamentti

SoftaNero

JL Kiinteistöpalvelu Oy

Masan huolto & metallipalvelu Oy

Pohjoinen Pisara Oy

Parolla Oy

Kuljetus S. Ylisirniö Oy

Timantti Talkkaripalvelut

PATLOG OY

Kuivaniemen Yrittäjät ry

Koneurakointi Hirvasniemi

Kuusamon Yrittäjät ry

Kynsistudio Kimara

Aarnionärhi Oy

Taksipalvelut Palosaari Oy

Arctic Runaway Husky OY

Sipulisanni Oy

Rukan Salonkilomat Oy

Maakaivuu Hannula Oy

Parturi-Kampaamo MinTukka

Tervetuloa uudet jäsenet!

Kaamos Group Oy - Extreme

Kuusamo Paintball

Kärsämäen Yrittäjät ry

K-market Keskipiste

Limingan Yrittäjät ry

Hannu Luukinen oy

Anje Invest Oy

MA Kantola

Funel Oy

Käsityöpaja Satu

Vila palvelu oy

Luxus-Saunat Oy

Pitojen Helmi Oy

Ideax Oy

Muhoksen Yrittäjät ry

Maanrakennus

Korkeakangas Oy

Juuraikko

Puustia Oy

Kuljetus J. Pieniniemi Oy

Seppo Löppönen Oy

Muhoksen Autoplussa Oy

MuBioCarbon Oy

3D-R.A.K Oy

Oulaisten Yrittäjät ry

WaveFill Solutions Oy

Paten Puu ja Savu Tmi

Oulun Yrittäjät ry

Fixland

Smartia Oy

Lvi-Fenix Oy

Kätilöpalvelu Käsi Sydämellä

JWD Palvelut Pohjoinen Oy

Erik Maresia

Fysioterapia Jarmo Madetoja

Radassos Oy

Toimintaterapia Valo

Hieronta Siermala

Cixes Consulting Oy

Ceefo Oy

TYRE WASH TWS Oy

Arctic Seasons Oy

Käännöspalvelu Swe-Fin Pro TS Luukinen Oy

Reeman Group Oy

OltreCap Oy

Metsällä Oy

Hautauspalvelu Oulu Oy

Nina Keränen Oy

North Specialists Oy

KL-Company Oy

Terveyden Edistämisen Akatemia

Tmi Mari Kukkonen

Ateljee TikinTaika

Psykologipalvelut

Mari Yrjö-Koskinen

Ravintola Pokkinen Oy

Dobbelgänger Oy Paija Group Oy PwrShop.com Oy

Esaias Erikoisverstas Oy

FaRu Holding Oy

Tmi Valkola Mirkku

Kirjapaino Jari-Pekka Mattila Pasanen Yhtiöt Oy Harju Esa Tapio

Diana’s desire Solo Accounting Oy Bit Kompis AB RamuCo Oy

Martin Westerberg Oy

MatiasR Toivonen

Tmi Frans Rinne Cobyte Oy

Tmi Juhani Pennanen

Frans - Bistro & Majapaikka

Sähkö-HPa Oy Thewind Oy Merioulun neuvola Oy

Nordic Palvelu Oy / Sea FM Radio

Inari Metsä Art Virpiniemen Syke Merikosken Apteekki

Venice hairstyling Oulun uusi apteekki

SMPL Capital Oy

MikkoBitti Oy Raficon Oy

Digikiihdyttämö PikePadel Oy

Atte Puhakka

Beauty Spot Oy

Koirakoto Oy

TL Solution Oy

T:mi Ilkka Samuli Heikkinen

Hulksen avoin yhtiöK-Market Kastelli

Urheilupaja Oy

Javolt Oy

KarboTech Oy

Renta Suomi Oulu

EKO Capital Oy

Maikos Oy

Dentella Oy

Valossa Labs Oy

Jaakko Päätalo Oy

Oulunsalon Yrittäjät ry

Iiris Luokkanen

Kotileipomo Pipariks

Oulun Julkisivu Oy

RPH Asennus Oy

Pudasjärven Yrittäjät ry

Aten Mökit Oy

Mari Kälkäjä T.Mi

Rojolan Savotta

Metsäpalvelut Petri Isola

Iso-Syötteen Taksimatkat Oy

Hoitavat kädet Kortesalmi

Sanna-Maria

Taksi J. Manninen

Pyhäjoen Yrittäjät ry

Pyhäjoen apteekki Mikko Paukkunen

Poistopistedot Oy

Puunhoito J. Karsikko

Pyhäjärven Yrittäjät ry

Pyhäjärven asiakirjapalvelu Ky

Pyhäjärven Matkailu Oy

Raahen Yrittäjät ry

Suksihuolto TeamMannila

T:mi Matin Sähköpiste

Fafe & Nenne

Toitupa

Timanttityö Pölläniemi Oy

Hieronta & Hyvinvointi

JenniSofia

Huoltop Oy

Varma Leima Oy

Mainosallas Oy

Leipomo Marie

Kalatuote Annunen Oy

Vn Cap Oy

Siikajoen Yrittäjät Ry

Jokiseudun Taksi Oy

Toiminimi Kaisa TolonenSiikajoen apteekki

Tmi Anni Mikkonen

Siikalatvan Yrittäjät ry

Handyman Est 2018

KAR - Kiinteistöt Oy

Willa Dance Oy

Siikalatvan 1. apteekki

Taivalkosken Yrittäjät ry PJ Soronen Oy

Finn-Jann huskyfarmi Oy

KoskenHoiva

Tyrnävän Yrittäjät ry

Maatila Hakala

Rimatec

Tmi Timo Heikura

K-Market Tyrnävä - Artmos avoin yhtiö

Utajärven Yrittäjät ry

Oulujokilaakson Kiinteistöhuolto Oy

Jukka Piirala

AV-Moto OY

PP-Power Oy

Ylikiimingin Yrittäjät ry

Nissilä Erkki Tapani

Miia K

SENIORIJÄSENET

Heikkilä Jorma

Inkeröinen Jorma

Laaksoniemi Ritu

Poutiainen Olavi Toivo

Viitanen Jari

Mikäli et ole vielä jäsenyrittäjä, tee hyvä päätös ja liity Yrittäjiin www.yrittajat.fi/liity

Paikallisyhdistykset ja puheenjohtajat

Haapaveden Yrittäjät ry

Paavo Pyy p. 044 578 8273 paavo.pyy@kotinet.com haapaveden@yrittajat.fi

Haukiputaan Yrittäjät ry

Seppo Pekkala p. 050 353 3059 seppek@windowslive.com haukiputaan@yrittajat.fi

Iin Yrittäjät ry

Juha Kallio p. 040 352 9215 juha.kallio@juhanautomaalaamo.fi iin@yrittajat.fi

Kempeleen Yrittäjät ry

Pia Hanski p. 040 750 7710 pia.hanski@konffa.fi kempeleen@yrittajat.fi

Kiimingin Yrittäjät ry

Sirpa Runtti p. 0400 776 560 sirpa.runtti@siruka.fi kiimingin@yrittajat.fi

Kuivaniemen Yrittäjät ry

Ari Kaakkuriniemi p. 050 441 3121 info@kaakkuriniemi.fi kuivaniemen@yrittajat.fi

Kuusamon Yrittäjät ry

Anniina Kärki p. 044 985 1773 Purboire Oy kuusamon.yrittajat@gmail.com

Kärsämäen Yrittäjät ry

Virpi Ruotsalainen p. 040 561 8802 luonnonsyli@gmail.com karsamaen@yrittajat.fi

Juha Väyrynen hankinta-asioissa apua yrittäjille, yhteistyökumppani juha.vayrynen@yrittajat.fi p. 040 5343 932

Limingan Yrittäjät ry

Päivi Kennilä p. 040 726 3142 paivi.kennila@gmail.com limingan@yrittajat.fi

Lumijoen Yrittäjät ry

Juho Oksa p. 050 4153 018 juho.oksa@karentia.com lumijoen@yrittajat.fi

Muhoksen Yrittäjät ry

Mika Mattila p. 040 7451 211 mikamattila4@gmail.com muhoksen@yrittajat.fi

Oulaisten Yrittäjät ry

Antti Kämäräinen p. 044 754 3200 antti.kamarainen@serviceone.fi oulaisten@yrittajat.fi

Oulun Yrittäjät ry

Joonas Puurunen p. 044 7798 519 joonas.puurunen@primesales.fi oulun@yrittajat.fi

Oulunsalon Yrittäjät ry

Jan Arbelius p. 050 500 1 139 jan@koutamedia.fi oulunsalon@yrittajat.fi

Pudasjärven Yrittäjät ry

Heimo Turunen p. 0400 385 281 vkkmedia@vkkmedia.fi pudasjarven@yrittajat.fi

Pyhäjoen Yrittäjät ry

Saara Mustakallio p. 044 551 3662 saara.mustakallio@pyhajoki.fi pyhajoen@yrittajat.fi

Pyhäjoen Yrittäjät

– Merijärven jaos

Markku Jauhiainen p. 0440 102 880 markku.jauhiainen@vossikka.com

Pyhäjärven Yrittäjät ry

Anu Mustaparta p. 044 722 9076 anumustaparta@gmail.com pyhajarven@yrittajat.fi

Raahen Yrittäjät ry

Kirsi Paldanius p. 0500 580 921 kirsi@sepontytar.fi raahen@yrittajat.fi

Siikajoen Yrittäjät ry

Jussi Toppila p. 041 436 4889 jussi.toppila@outlook.com siikajoen@yrittajat.fi

Siikalatvan Yrittäjät ry

Petri Jarva p. 040 551 5785 petri.jarva@gmail.com siikalatvan@yrittajat.fi

Taivalkosken Yrittäjät ry

Pasi Kivimäki p. 0400 585 038 pr.kivimaki@gmail.com taivalkosken@yrittajat.fi

Tyrnävän Yrittäjät ry

Marika Keränen p. 044 515 7014 msjkeranen@gmail.com tyrnavan@yrittajat.fi

Utajärven Yrittäjät ry

Sulo Karhula p. 0400 890 250 elintarvikekuljetus@karhula.info utajarven@yrittajat.fi

Vaalan Yrittäjät ry

Anne Mäkelä p. 040 738 8651 vaalantorimarket@ vaalantorimarket.fi vaalan@yrittajat.fi

Vihannin Yrittäjät ry

Leena Koskela p. 050 359 4109 koskela.leena@outlook.com vihannin@yrittajat.fi

Yli-Iin Yrittäjät ry

Pentti Niemelä p. 0400 282 899 koneurakointi.p.niemela@gmail.com yli-iin@yrittajat.fi

Ylikiimingin Yrittäjät ry

Aki Pirilä p. 045 631 4350 aki.pirila@sahko-artpe.fi ylikiimingin@yrittajat.fi

2024 ALUEELLISET kumppanuudet ja jäsenedut

ELISA Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimintaalueen yhteyshenkilö: Mikko Juutinen p. 0500 226 226, elisa.fi/yrittajaedut.

FENNIA Alueellinen yhteyshenkilö: Jerry Sandberg, Asiakaspäällikkö, Järjestömestari, Yrittäjäpalvelut Puh. 010 503 6117 ja +358 40 198 974 Käyntiosoite: Rovakatu 20-22 B, Rovaniemi Postiosoite: 00017 FENNIA fennia.fi

JUHAN AUTO tarjoaa jäsenetuna edullisen Toyota KINTO One Huoltoleasingin Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenyrittäjille Suomen suosituimpaan automallistoon. Juhan Auto Oy:n ja Lexus Oulun jäseneduista lisätiedot: Mika Lahtinen p. 040 7171 779. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö ELO Alueen yhteyshenkilö: Elo yhteyspäällikkö Niko Lassila p. 040 674 4460. K-SUPERMARKETIT Jääli, Ateria Kiiminki, Liminganportti, Mimmi Muhos, Oulainen ja Kreivintori Raahe. K-MARKETIT Ii, Kuusamo keskusta ja Tyrnävä. K-CITYMARKET Kuusamo. 5% alennus Suomen Yrittäjien jäsenkortilla tietyistä tuotteista.

HUOM! Etu on paikallisyhdistyskohtainen. Eduista lisää: ppy.fi > Palvelut > Jäsenedut

KALEVA MEDIA Jäsenyrittäjä saa veloituksetta yhden kuukauden lukuoikeuden Kalevan eri printti- ja digilehtien yhteen kestotilaukseen. Lisäksi UUDET asiakkaat ja jäsenet saavat 100 € etusetelin käytettäväksi Kalevan eri printti- ja digilehdissä julkaistavaan mainontaan, jonka mediakortin mukainen yhteenlaskettu hinta on vähintään 200 €. Annariitta Nousiainen asiakkuuspäällikkö, p. 040 766 9402. Sami Saari asiakkuuspäällikkö p. 044 057 5121. www.kalevamedia.fi/yrityksille

KIDE HOTEL BY ISO-SYÖTE Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenille jäsenetuna joka toinen yö –20%. Varaukset kidehotel@isosyote.com

Pohjolan OP Yrityspalveluiden yhteyshenkilöt alueen yrittäjiä varten: Yritykset ja yhteisöt, asiakkuusjohtaja Kari Ollikainen p. 040 672 6455 kari.ollikainen@op.fi Pienyritykset myyntijohtaja Sarianna Mikkonen p. 010 253 5461 sarianna.mikkonen@op.fi

OSAO OSAOn Työelämäpalvelut p. 040 141 5320 www.osao.fi/palvelut-tyopaikoille

SUOMEN KESKUSVARAAMO Majoitusedut tarjouskohteissa – Kalajoki, Syöte, Ruka ja Ylläs –10 % listahinnoista! Tiedustelut: keskusvaraamo@kalajoki.fi tai p. 08 4694 449

JOY - OULUN YLIOPISTO Yrittäjä ota yhteyttä, Jatkuvan oppimisen yliopisto, Anu-Tuulia Mäkelä, anu-tuulia.makela@oulu.fi, p. 029 448 7347, www.oulu.fi/joy

OULUN YLIOPISTO JA OAMK yhteyshenkilöt: Kaisa Still kaisa.still@oulu.fi p. 029 448 8030 ja Sami Niemelä sami.m.niemelä@oamk.fi p. 050 317 4713

LUFTHANSA PartnerPlusBenefit asiakkuusohjelma: Marja Willgrén, New Business Account Manager, marja.willgren(at)dlh.de

Katri Virtanen

Jäsenyyden etuja!

MAKSUTTOMAT puhelinneuvontapalvelut ma – pe toimistoaikana.

Mahdollinen TOIMEKSIANTO – 10%

Kaikki neuvonnan osa-alueet ja palveluiden yhteystiedot löytyvät sivuiltamme: www.ppy.fi > palvelut > jäsenpalvelut: juridinen neuvonta ja muu neuvonta

Lisäksi käytettävissäsi ovat

Suomen Yrittäjien ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien maksuttomat palvelut:

OMISTAJANVAIHDOSOPASTUS

HANKINTANEUVOJA

Varaa aika: juha.vayrynen@yrittajat.fi

SUOMEN YRITTÄJIEN PUHELINNEUVONTA

Jäsenyrittäjille SY:n jäsennumerolla, kaikilta asiantuntijoilta ma–pe klo 8–18 p. 09 2292 2922.

JÄSENYRITTÄJILLE

– 25% ALENNUS

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien

Tasokas lomahuoneisto Kesä-Iikka

Rukan palvelujen, rinteiden ja latujen äärellä. Huoneisto on vapaasti kaikkien vuokrattavissa.

Katso lisää: www.ppy.fi > Palvelut > Jäsenedut > Kesä-Iikka.

PohjoisPohjanmaan Yrittäjien jäsenenä:

Sinulla on mahdollisuus alentaa merkittävästi kuluja hyödyntämällä valtakunnallisia ja alueellisia jäsenetuja.

Alueelliset kumppanuudet näkyvät myös yhteistyönä erilaisissa tilaisuuksissa, tapahtumissa ja koulutuksissa.

JÄSENEDUT

ALUEELLISET:

Jäsenedut www.ppy.fi

>Palvelut >Jäsenedut Koulutukset ja tilaisuudet www.ppy.fi

>Palvelut >Koulutukset ja tilaisuudet

VALTAKUNNALLISET: yrittajat.fi/jasenedut-2024 ppy.fi

#YrittäjäjyysOnPoP

Tutustu ja hyödynnä etusi!

Tee tiloistasi viihtyisät ja tehokkaat – me autamme! Saat kalusteet, jotka parantavat asiakaskokemusta ja lisäävät työntekijöiden hyvinvointia. Hoidamme kaiken; sisustussuunnittelu on osa palveluamme. Kestäviä ja kustannustehokkaita ratkaisuja.

Uudet ja käytetyt kalusteet. Tule käymään tai ota yhteyttä!

Nopeaan toimitukseen, Maikkulan Yrityskylästä:

• Sohvat ja nojatuolit

• Yleistuolit ja työtuolit

• Työpisteet

• Neuvotteluryhmät

• Säilytyskalusteet

Oulun Yrityskalusto Oy Haaransuonkuja 3 90240 OULU Puh. 08 535 8100

KAIKKI VARASTOSOHVAT ALE 30%

Hanki ajanmukaiset kalusteet kiinteällä kuukausimaksulla KYSY TARJOUS!

-30 % tarjous voimassa lokakuun ajan. Rajoitettu erä.

Paljon kalusteita