Yrittajalehti 2 2015

Talouselämän ja yrittämisen erikoislehti | www.ppy.fi

2/2015

Vuoden Nuori Yrittäjä löytyi Kärsämäeltä sivu 10

Yrittäjät lupaavat työpaikkoja

PPY:n jäsenyrittäjiä ehdokkaina

Kasvu Openilla haetaan kovinta kasvuyritystä

sivu 6

sivu 7

sivu 8

2

MAANANTAI 30. MAALISKUU 2015

PÄÄKIRJOITUS

PPY:n hallituksen jäseneltä:

Syrjäyttävä palkkatuki!

Onneksi on lähipalveluja

V

iimeisimmän selvityksemme mukaan yritysten kannalta merkittävämpänä yhteiskunnan tukimuotona nähtiin palkkatuki. Kun työllistämisen suurimmat esteet tällä hetkellä ovat epävarmojen näkymien lisäksi itse työllistämisen hintaan ja riskiin liittyvät kysymykset, helpottaa palkkatuki työllistämisen käyntiin lähtöä. Jos sopiva henkilö on löytynyt työttömien joukosta, on harkinnanvaraisesti voinut tukea saada hetkenkin aikaa työttömänä olleen palkkaamiseen.

Nyt elinkeinoministeriö on muuttanut ohjeistustaan. Iso osa palkkatuista pitää ohjata työttömille, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea yli 300 päivää. Kun tätä ennen työnhakija on mahdollisesti saanut myös ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, voi tukikelpoisuus alkaa vasta kun työttömänä on ollut yli 800 päivää.

Tilanne on järkyttävä! Odottelu pahimmillaan vain lisää pitkäaikaistyöttömien määrää ja toisaalta vähentää roimasti yritysten mahdollisuuksia palkata ihmisiä, jotka eivät ole vielä etääntyneet liikaa työelämästä.

Näyttää siltä, että palkkatuki halutaan ohjata suurelta osin vain julkisen sektorin ja erityisesti kuntien käyttöön, jotta nämä voivat koettaa välttyä työllistämisvelvoitteensa laiminlyönnistä aiheutuvilta ”kelasakoilta” Tutkimukset osoittavat että 70 prosenttia työttömistä työllistyy ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. Sen jälkeen haastekerroin saada töitä alkaa kasvamaan merkittävästi. Toisaalta motivaatio, itseluottamus, osaaminen ja välillä asennekin valitettavasti heikkenevät samaa tahtia työttömyyden keston aikana.

Siksi olisi tärkeää saada osaavat ihmiset mahdollisimman nopeasti töi-

K

hin. Tukea pitäisi edelleen myöntää merkittävässä määrin juuri työttömyyden alkuvaiheeseen eli neljännen työttömyyskuukauden jälkeen.

En vähättele pitkäaikaistyöttömien avuntarvetta. Mielestäni pitkäaikaistyöttömyyttä pitäisi vain alkaa ehkäistä heti eikä vasta 300 tai 800 päivän jälkeen. Ministeriön ohjeistus korvamerkitä työllisyysmäärärahat pääasiassa pitkäaikaistyöttömiin syrjäyttää entistä enemmän ja vain lisää vaikeasti työllistettävien määrää.

Jos halutaan, että julkisen sektorin sijaan yritykset työllistävät, pitää harkinnanvaraisuutta ehdottomasti kohdentaa voimakkaasti työttömyyden alkupäähän.

MARJO KOLEHMAINEN

aupan ala elää tällä hetkellä voimakkaassa murroksessa. Isotkin toimijat ilmoittavat tämän tästä mittavista saneeraustoimenpiteistä.

Valitettavasti pahoin pelkään, että lisää ikäviä uutisia on tulossa, niin huonolta suhdannebarometri näyttää.

Toki positiivisiakin esimerkkejä löytyy. Esimerkiksi eräs halpaketju tuntuu avaavan uusia myymälöitä tasaiseen tahtiin.

Toisaalta vastaavasti, ikävä kyllä, aina jokunen pienempi kauppa joutuu vanavedessä sulkemaan ovensa, koska asiakkaita ei vaan yksinkertaisesti enää riitä.

Pelkkä hyvä palvelu ei enää yksistään kanna, vaikka kuinka sen perään kuulutetaan.

Tässä taannoin oli suorastaan surkuhupaisaa lukea yleisönkirjoitusosastolta asiakkaan vuodatusta siitä ettei suuressa megamarketissa oltu suostuttu - heidän toimintamallinsa mukaisesti - puolittamaan keräkaalia.

Hinnasta ei varmaankaan voinut olla kyse, koska kyseinen tuote hädin tuskin maksaa muutaman kymmenen senttiä.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Ry Päätoimittaja Marjo Kolehmainen Kustantaja Kaleva Oy Paino Kalevan Sanomalehtipaino

Kyseessä oli siis varmaankin periaate ja tähän oli vielä lehden toimittaja tarmokkaasti tarttunut, ikään kuin kysymyksessä olisi merkittäväkin kuluttajansuojaan liittyvä kysymys.

Lähikauppias olisi muuten varmaan suorittanut kaalin puolittamisen muitta mutkitta.

Vielä surkuhupaisammaksi jutun tekee se, että kyseinen megamarketti olisi vielä asiakaspalvelun hengessä suostunut kaalin puolittamaankin mutta heillä ei ollut tähän toimenpiteeseen vaadittaviahygieniatiloja.

Siis kaalin puolittamiseen tarvitaan hygieniatilat?!

Tämä on vain yksi pieni esimerkki siitä, kuinka Suomessa kaupan alaa valvotaan erilaisin pikkutarkoin säännöksin.

Eipä tarvitse täältä kovinkaan kauas mennä, kun sian pää roikkuu kauniisti kaupan näyteikkunassa kolmenkymmenen asteen helteessä ja meistä se on niin eksoottista että.

Itsekin, kun yritän ripustella pölynimureihin, sähkönkulutuksesta ja muista ominaisuuksista kertovia pakollisia tuotetarroja, meinaa pakostakin välillä naurattaa ja turhauttaakin moinen homma.

Ja uutta direktiiviä pukkaa niin ettei ehditä entisiä toteuttamaan.

Onko muuten palvelulla oikeasti enää kuluttajalle merkittävää lisäarvoa ?

Pitääkö taulu-tv saada erikoiskaupasta samaan hintaan kuin marketista tai postimyynnistä ?

Siinäpä hyvä kysymys.

Onneksi on vielä asiakkaita, ja jopa päättäjiäkin, jotka arvostavat lähipalveluita.

Niin arvostamme me pienyrittäjätkin.Lämmin kiitos siitä Teille ja meille.

Hyvää kevättä kaikille.

JYRKI DRUSHININ PPY:n työvaliokunnan ja hallituksen jäsen

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät!

Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä.

Tutkimuksen suoritti Innolink Research Oy.

Taitto Kaleva Oy

Sisältöä: 3

Yrittäjät saaneet ehdokkaat liikkeelle

11

12 4-5

Miten puolueet edistävät yrittäjyyttä?

13

9

Yrittäjän luottamus tulevaan voi syntyä myös uskosta

14-15

Omien töittensä herraksi Mikä sai kreikkalaisen yrittäjän äänestämään Syrizaa?

16

17 20

Nuorten Yrittäjien valiokunnan puheenjohtajan mietteitä Raahen yrittäjät tutustuivat Olkiluodon vaikutuksiin

21

Osuuskunta PP0 vaihtoi puhelimet rahaan Fennovoimalla tekemisen vuosi Finnveralla entistä paremmat mahdollisuudet rahoittaa Miten otan alkoholin käytön puheeksi työpaikalla?

3

MAANANTAI 30. MAALISKUU 2015

Yrittäjät saaneet ehdokkaat liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät on saanut kansanedustajaehdokkaat ja yrittäjät liikkeelle organisoimiinsa tilaisuuksiin ja tapahtumiin eri puolilla maakuntaa.

ANTTI NISKANEN

M

aakuntakierroksen teemana ollut Mitä pitää tehdä, että elinkeinoelämän pyörät saadaan pyörimään on osoittautunut kiinnostavaksi teemaksi.

Päättäjien tehtävänä on ottaa asioista selvää ja tehdä päätöksiä.

Tilaisuuksiin osallistuneet ehdokkaat ovat osallistuneet aktiivisesti keskusteluun, järjestöpäällikkö Kirsi Anttila kiittää. ”Olen huomannut monen tekevän myös muistiinpanoja yrittäjien ajatuksista. Se saa meidän järjestötoimijoiden suupielet ylöspäin.”

Valmistautuminen alkoi jo syksyllä Valmistautuminen uuteen vaalikauteen käynnistyi PPY:ssä jo syksyllä keskeisten edunvalvonnan painotusten määrittelyllä aluejärjestön valiokunnissa.

Samaan aikaan Suomen Yrittäjissä työstettiin valtakunnallista tavoiteohjelmaa, jossa otetaan laajemmin kantaa yrittäjyyttä ja työelämää koskettaviin asiakokonaisuuksiin.

Alueen tavoitteet koottiin syksyn työn pohjalta Tavoiteohjelma 2015-2019 kirjaseen, joka julkistettiin helmikuussa Oulussa pidetyssä Keskustelun paikassa. Oulun Kauppakamari oli myös mukana tilaisuuden taustatahona.

Samalla käynnistettiin maakuntatilaisuuksien sarja.

Asiat yrittäjien kautta Yrittäjiä ja kansanedustajaehdokkaita yhteen koonneita Keskustelun paikkoja on ollut Oulussa, Siikalatvassa, Oulaisissa, Kuusamossa ja Tyrnävällä. Osallistujia tilaisuudet ovat koonneet neljänkymmenen ja sadan välillä.

Tapahtumissa on vältetty perinteisten vaalipaneelien rakenne; ajankohtaisia asioita on nostettu esille yrittäjjien kautta. Jokaisessa tilaisuudessa on myös esitelty PPY:n tavoitteita. ”Yrittäjien omakohtaiset kokemukset ja ajatukset tulevasta kehi-

YRITTÄJÄT ESITTIVÄT MONTA hyvää kysymystä Tyrnävällä Keskustelun Paikan panelikeskustelussa mukana olleille ehdokkaille.

Yrittäjien asema esillä Tyrnävällä Ajankohtaisia asioite esille yrittäjien kautta

Tyrnävän tilaisuudessa mukana olleet kansanedustajaehdokkaat olivat saaneet ennalta lähetetyt kysymykset vastattavakseen.

Keskustelussa esille nousi muun muassa yrittäjien sosiaaliturvan yhdenmukaistaminen, yksinyrit-

täjän aseman parantaminen ja ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen.

Yhteyspäällikkö Sari Reinikainen-Laine oli tyytyväinen tilaisuuden antiin. ”Mielenkiintoista oli, että kuudesta mukana olleesta kansanedustajaehdokkaasta neljällä oli yrittäjätausta. Silti heiltä löytyi näkemyseroja.”

”Paikalla olleet yrittäjät olivat erittäin aktiivisia ja olivat miettineet monta hyvää kysymystä ehdokkaille.”

Paneeli poiki yhden puoluerajat ylittävän kannatettavan ehdotuksen: Tapani Tölli esitti, että Pohjois-Pohjanmaalta valittavat kansanedustajat voisivat laatia yhteisen toimintasuunnitelman hankkeista, joita kannattavat.

Elinkeinoelämän pyörät pyörimään tyksestä ovat avanneet arvokkaan näköalan kansanedustajaehdokkaille ja tuleville päättäjille”, tavoiteohjelman ja maakuntakierroksen koordinoinnista vastannut Anttila sanoo.

Luottamushenkilöt hyvin mukana Anttila antaa tunnustusta paikallisyhdistyksille, joilla on ollut vahva rooli tilaisuuksien ideoinnissa ja toteutuksissa. ”Luottamushenkilömme tekevät arvokasta työtä yhteisten asioiden eteen.”

Kiitoksen häneltä saavat myös yrittäjät. ”On ollut erityisen hienoa seurata, miten maakuntamme yrittäjät suhtautuvat talouden ajankohtaisiin haasteisiin.”

Yrittäminen edellyttää vahvaa uskoa omaan tekemiseen ja tulevaisuuden rakentamiseen. ”Tätä tahtoa yrittäjillä näyttää olevan.”

MAAKUNNALLISET OLOSUHTEET YRITTÄJYYTTÄ TUKEVIKSI

• Yritysvaikutusten arviointi • Sote-uudistus ja julkiset hankinnat • Logistiikka: yhteydet ja tuet kuntoon • Hallintorakenteet yrittäjyyttä tukeviksi

YRITTÄJYYTEEN KANNUSTAMINEN ALUEELLISESTI

• Yritystukien kehittäminen • Rahoitus • Kasvualojen tunnistaminen ja niihin panostaminen • Joustavammat toimintamallit työelämään • Koulutuksen turvaaminen

ENERGIAOMAVARAISUUS JA PAIKALLISUUS

• Turve • Vesivoima • Ydinvoima • Uusiutuvat energiamuodot

4

MAANANTAI 30. MAALISKUU 2015

Itsenäisyyspuolue r.p.

1. Työn sivukulujen maksamista

pitää tasata niin, että automatisoitunutkin tuotanto maksaa niistä osansa. On arvioitu, että automaatio nostaa työttömyysasteen 30-75 prosenttiin seuraavina vuosikymmeninä. Arvonlisäverovelvollisuuden alaraja tulee nostaa 100 000 euroon. Yritysten tekemiä voittoja voidaan verottaa vasta sitten, kun ne otetaan ulos yrityksestä.

2. Jos valtio loisi rahansa itse sen

ei tarvitsisi velkaantua ulos, eikä velkaongelmaa olisi. Oman valuutan ja EU:sta eroamisen ansiosta säästäisimme yli kolme miljardia vuodessa. Oma kelluva valuutta parantaisi samalla kilpailukykyä huomattavasti niin euroalueelle kuin sen ulkopuolellekin.

Julkisen sektorin koosta liikkuu väärää tietoa. Vuonna 2012 julkinen

Kansallinen Kokoomus 1. Uudistetaan pk-yrittäjien ja elin-

keinonharjoittajien verotusta siten, että se kannustaa nykyistä vahvemmin työllistämiseen ja investointeihin. Toteutetaan pitkä liukuma kohti Viron yritysveromallia niin, että yhteisövero pidetään edelleen kilpailukykyisellä tasolla.

Selvitetään varausten käyttö siten, että tietty osa voittoa voidaan pitää yrityksessä kasvua ja työllistämistä varten. Kotimaista omistajuutta, investointeja sekä työllistämistä voidaan tukea pääomatuloveroa, osinkojen verotusta ja perintöveroa kehittämällä.

Oppisopimuskoulutuksen rinnalle tulisi luoda koulutussopimus, jossa yrittäjän ja nuoren kannalta voidaan tehdä päätöksiä joustavasti ja tilanteen vaatimalla tavalla.

Muutos 2011 1. Yritysten perustamisvaihetta tu-

lee helpottaa huomattavasti karsimalla turhaa byrokratiaa, tukemalla yrittäjää alkuvaiheessa verohelpotuksin sekä työllistämistä edistävillä tukitoimenpiteillä valtion toimesta. ALV-vapautus kahdeksi vuodeksi.

2. Kolmannes virkamiehistä pois

väliportaasta. Päällekkäiset virat, poliittiset suojatyöpaikat ja vuosia kestävät irtisanomissuojat poistet-

Perussuomalaiset 1. Viron veromallin kaltainen kan-

nustin työllistäville yrityksille. Tämä kannustaisi kasvuyrittäjyyteen sekä ohjaamaan yrityksen voitot työllistämiseen ja toiminnan edelleen kehittämiseen. Nuorisotakuun resurssit on turvattava. Lisäksi yli 50-vuotiaille työttömille on laadittava nuorisotakuun tapainen toimenpidekokonaisuus: työuratakuu. Palkka-alen sijaan yritysten työllistämiskustannuksia on alennettava laskemalla palkan sivukuluja käyttämällä myös EMUpuskuria.

2. Julkisen sektorin tehostaminen on välttämätöntä. Sote-uudistus on vietävä maaliin nopeasti ja varmistettava säästötavoitteiden toteutuminen. Julkistenpalvelujen sähköistämistä on edistettä-

sektori tuotti 20 prosenttia bruttokansantuotteesta ja yksityinen sektori 80 prosenttia. Julkisen sektorin osuus suhteessa BKT:n on 58 prosenttia. Julkisen sektorin koko vaikuttaa kasvaneen koska BKT on alentunut.

3. Kaikenmaailman tyhjänpäiväis-

ten korttien poistaminen kuten hygieniapassi, tulityökortti jne. Älyttömintähän on, että monet pitää uusia tietyin väliajoin. Kallista ja vie työaikaa. Perustulo antaisi kaikille mahdollisuuden yrittää. Ansioja pääomatulon asettaminen saman progression piiriin ja progression loiventaminen pieni- ja keskituloisilta. Alle 1000 € kk-tulot verovapaaksi. Nämä lisäävät kokonaiskysyntää eli parantavat työllisyyttä ja yrittäjien asemaa.

2. Siirrytään yhä kasvavista julki-

sista monopoleista reiluun kilpailuun, joka alentaa kuluttajahintoja ja vahvistaa markkinoiden toimintaa. Esimerkiksi kuntien palvelutuotannossa tehdään tilaa yksityisen sektorin ja järjestöjen palveluille. Rahan tulisi seurata kuluttajaa ja siksi palveluseteleiden käyttöä tulisi kehittää ja laajentaa edelleen.

3. Ylimääräisen sääntelyn, velvoit-

teiden ja raportoinnin purkamisella. Esimerkiksi kehittämällä verkkoasiointia ja lainsäädäntöä niin, että kaikki työntekijän ja työnantajan velvoitteet hoituvat yhdellä kertaa yhdessä palvelussa.

Piraattipuolue 1. Perustulon ansiosta ensimmäisen työn-

tekijän ottaminen on turvatumpaa kuin aiemmin, koska omaan elämiseen on aina jonkinlainen turva. Tällöin yrityksen tuottoja uskaltaa helpommin käyttää uuden ihmisen palkkaamiseen. Myös työntekijöihin liittyviä velvoitteita ja sivukuluja pitää paketoida nykyistä kevyemmin toimivaan muotoon.

2. ”Valtion jatkuva velkaantuminen on

kestämätön tilanne. Perustuslakiin tulee lisätä tasapainotettu budjettivaatimus, joka velvoittaa päättäjiä pitämään valtion tulot ja menot yhtäsuurina. Suorista yritystuista, mukaan lukien kansalliset maataloustuet, on pääosin luovuttava. Yritystuet aiheuttavat tehottomuutta, ovat kuluttajien kannalta vahingollisia ja altistavat korruptiolle. Maataloustuet ovat täy-

sin liioiteltuja verrattuna alan painoarvoon nykyaikaisessa taloudessa. Poistamalla suurin osa yritystuista ja kansallisista maataloustuista saavutettaisiin merkittävät säästöt.” - puolueohjelma

3. Selkiyttämällä yritysten velvoitteita yhteiskuntaa kohtaan. Yritysten verotusta on yksinkertaistettava poistamalla erilaisia verovähennyksiä. Tästä yrityksille koituva verojen kohoaminen on korvattava veroprosentteja vastaavasti alentamalla. Yritysverotuksessa on siirryttävä yksinkertaisempaan malliin, jossa verotetaan vain ulos jaettua rahaa. Tämä kannustaa tehokkaampaan ja järkevämpään toimintaan.

Myös yksityishenkilöiden verotuksesta on pyrittävä poistamaan verovähennyksiä. Lisäksi henkilökohtainen konkurssi on tehtävä mahdolliseksi.

Miten puolueet edistäisivät yrittäjyyttä ja työllisyyttä?

Kysyimme vaaleihin ehdokkaita asettaneilta puolueilta vastauksia kolmeen tärkeään kysymykseen: 1. Mitkä ovat tehokkaimmat keinot pk-yritysten työllistämisen kynnyksen madaltamiseksi?

tava kuitenkin suorittavat työntekijät turvaten. Kuntien tulee kilpailuttaa kaikki toiminnat tasapuolisesti, jolla luodaan uusia mahdollisuuksia yksityiselle sektorille.

2. Miten julkista sektoria voidaan tasa painottaa ja mikä rooli yksityisellä sektorilla on tässä kokonaisuudessa?

3. Miten yhteiskunta ja poliittinen päätöksenteko voivat tukea pk-yritysten kasvua?

3. Tehokkaampi koneisto byrokra-

tian hoitoon, harmaan talouden tehokkaampi eliminoiminen, politikkojen sidonnaisuuksien estäminen yritysjohtoihin ja hyväveliverkostojen tehokas kitkeminen.

vä. Kuntaliitosten yhteyteen säädetty viiden vuoden irtisanomissuoja on purettava.

3. Purkamalla ylisäätelyn ja byro-

kratiaa. Lupa- ja valitusprosesseja on yksinkertaistettava ja nopeutettava. Yhden valituksen periaate lupaprosesseihin. EU-lainsäädäntöä toimeenpantaessa ei saa minimivaatimusten päälle lisätä vielä Suomi-lisää. Kilpailukykyinen yrityssekstori vaatii toimivan liikenneverkon. Työmarkkinoiden ennustettavuutta ja tarvallisuutta on edistettävä työehtosopimusten yleissitovuudella ja lisäämällä paikallisen sopimisen mahdollisuutta. Suomen menestys perustuu koulutettuun ja osaavaan työvoimaan.

Suomen Kristillisdemokraatit 1. Yleissitovuuteen tulee liittyä tomatisaation sekä terveystekno-

mahdollisuus sopia asioista yrityskohtaisesti. Henkilöyhtiöiden ja elinkeinoharjoittajien verotukseen on säädettävä yrittäjävähennys. Tämä keventää verotusta ja seuraa osakeyhtiöiden verokohtelua.

Ensimmäisen työntekijän palkkaamista tulee tukea palkan sivukulujen määräaikaisella pienennyksellä. Työntekijän koeajaksi 6 kk.

Tutkimus, kehitys ja innovaatiorahoitus nostetaan tasolle 4 % bkt:sta ja suunnataan entistä enemmän hyödyttämään pk- ja mikroyrittäjiä.

2. Tasapainotus tulee jaksottaa use-

an vuoden ajalle, jotta ei pysäytetä talouskasvua. Tulee tehostaa ja järkeistää palvelutarjontaa. Tärkeitä ovat hyvät johtamistaidot ja tietotekniset uudistukset. Yritysten kasvualueita löytyy digitalisaation, au-

logian alueilla, joita voidaan hyödyntää julkisen talouden uudistamisessa ja julkisilla hankinnoilla tukea innovatiivisten yritysten kasvua. Sote-uudistuksessa tulee hyödyntää yritysten osaamista ja palveluinnovaatioita.

3. Tekesin tai Teollisuussijoituk-

sen tulee siirtää painopistettä pkja mikroyrityksiin, osallistua pilotointi- ja demonstrointihankkeiden rahoitukseen ja innovaatioiden suojaamiseen. Finnveran pkrahoituksen hakumenettelyä on yksinkertaistettava ja Team Finlandilla saatava kansainvälistymistä. Puretaan kasvua rajoittava ylisääntely. Luvat ja ilmoitukset tulee voida tehdä sähköisesti ja yhden luukun periaatteella. Pidetään huoli liikenneinfrastruktuurista.

Yrittäjien sosiaaliturvaa on parannettava.

5

MAANANTAI 30. MAALISKUU 2015

Suomen Keskusta 1. Yrittäjien turhaa hallinnollis-

2. Keskeistä on kasvu. Julki-

sen sektorin tasapainottaminen ei onnistu ilman talouskasvua. Tästä syystä poliittis-

ten päätösten on tuettava yrittämistä ja työntekoa.

Keskustan tavoitteena on saada talous kahden prosentin kasvu-uralle seuraavan vaalikauden loppuun mennessä ja 200 000 uutta työpaikkaa kymmenessä vuodessa yksityiselle sektorille. Kasvun lisäksi keskeiset rakenteelliset uudistukset, kuten sote- ja eläkeuudistus, on saatava maaliin tulevan. Näiden lisäksi tarvitaan niin valtion kuin kuntienkin menokuria, tuottavuuden parantamista sekä tarvittaessa kahden miljardin euron menosäästöjä. Näillä keinoilla saamme valtion velaksi elämisen loppumaan 6-7 vuodessa.

TAHTOO PYSTYY USKALTAA

3. Tärkeintä on taata yrityksil-

le vakaa toimintaympäristö, joka kannustaa investointeihin.

Meidän on uudistettava verotustamme yrittäjyyteen, työntekoon ja riskinottoon kannustavaksi, purettava turhaa byrokratiaa, ylläpidettävä vahvaa infrastruktuuria sekä huolehdittava laadukkaasta koulutuksesta ja osaavan työvoiman saatavuudesta kaikkialla Suomessa.

Henkilöyhtiöiden ja toiminimien asemaa on parannettava mm. ottamalla käyttöön yrittäjävähennys. Yritysverotukseen Keskusta esittää myös uutta varausjärjestelmää, joka mahdollistaisi osan voitoista jättämisen varauksena yritykseen siten, että varaus on purettava tietyn ajan jälkeen.

Sinivalkoinen Vaihtoehto Ry

ta taakkaa on kevennettävä ja byrokratiaa on karsittava. Normeja purkamalla helpotamme ihmisten ja yritysten arkea sekä säästämme kustannuksia. Olisi esimerkiksi pohdittava, voidaanko pienen yrityksen kirjanpito hoitaa rivinumeroidulla tiliotteella, joka kävisi sellaisenaan kirjanpidossa. Myös palkka.fi -palvelun käyttöä pitää yksinkertaistaa. Yritykseen palkattavan ensimmäisen työntekijää koeaikaa voitaisiin pidentää. Näin kynnys palkata työntekijä madaltuisi. Ansiosidonnaisen päivärahan maksaminen yrittäjän starttirahaksi määräajaksi on mahdollistettava ja lisäksi pitäisi selvittää, voidaanko rtisanomiskorvausta käyttää yrityksen alkupääomana yrittäjäksi ryhtyvälle. Vanhemmuuden kustannusten tasaaminen parantaisi sekä nuorten naisten työmarkkina-asemaa että madaltaisi kynnystä palkata lisää työntekijöitä naisvaltaisille aloille. Keskusta on ehdottanut, että vanhemmuuden kustannukset tasattaisiin nykyisen järjestelmän sisällä esimerkiksi siten, että työnantajalle maksettaisiin 2500 euron kertakorvaus äitiyslomalle jäävää kohti, mikäli työntekijä palaa samaan yritykseen. Tuo summa kerättäisiin työnantajilta ja työntekijöiltä ja se palautettaisiin kokonaisuudessaan nuoria naisia työllistäville yrityksille.

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 1. Alv-verovelvollisuuden alarajan nosto, 3. Tarjoamalla ajantasaista koulutusta ensimmäisen työntekijän helpompi palkkaaminen, tuettu työllistäminen

2. Pprosessien virtaviivaistaminen, tietojärjestelmien yhtenäistäminen, yksityinen puoli tukee ja täydentää.

ja kehittämällä, tekemällä yhteistyötä yrittäjäverkostojen kanssa, tukemalla investointeja ja tki-toimintaa.

Suomen ruotsalainen kansanpuolue 1. Päämäärätietoisella vero- ja työllistä- rin yhteistyönä. Julkinen sektori takaa mispolitiikalla voimme luoda yrittäjille investointiedellytyksiä Suomeen ja helpottaa yrittäjien mahdollisuuksia kehittää toimintaansa ja palkata uusia työntekijöitä. Olemme myös valmiina tehdä työtä sen hyväksi, että yritykset voisivat itse neuvotella työajoista ja lisätä työelämän yksilöllisten palkkaneuvottelujen käytäntöä. Suomi tarvitsee uuden kasvupolitiikan, joka rohkaisee työhön, yrittämiseen, investointeihin ja tulevaisuuteen panostamiseen. Täytyy olla kannattavaa ottaa vastaan työpaikka ja täytyy olla kannattavaa palkata työntekijä.

2. Palveluiden tuottamisessa ratkaise-

vinta ovat laatu ja saatavuus, eivät niiden tuottajat. Haluamme etsiä ennakkoluulottomasti toimintamalleja tarkoituksenmukaisten ja tehokkaiden yhteiskunnan palveluiden tuottamiseksi. Uskomme kansalaisten palvelujen tuottamisessa toimialarajat ylittävään, kumppanuuteen perustuvaan yhteistyöhön julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä.

Julkisen talouden tasapainoon saamiseksi tarvitaan palveluiden priorisointia, että hyvinvoinnin ydinalueet voidaan varmistaa. Palveluiden mallit rakennetaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sekto-

palveluiden saatavuuden ja asettaa niille kansalliset laatuvaatimukset sekä myöntää luvat, mutta sen ei tarvitse suinkaan aina olla palveluiden tuottaja.

Vasemmistoliitto 1. Ensimmäisen työntekijän palkka- 3. uksen helpottaminen. Työllistämiseen liittyvän byrokratian yksinkertaistaminen esim. tukityöllistämisessä tai oppisopimuksessa. Palkkatukijärjestelmän kehittäminen 2. Suurin ongelmamme ei ole paisunut julkinen sektori, vaan yksityisen sektorin jatkuva supistuminen. Parasta julkisen sektorin tasapainottamista on luoda uusia työpaikat yksityiselle sektorille. Julkisen sektorin hallintoa voidaan tehostaa esim. kuntarakenteita uudistamalla ja sote-uudistuksen mahdollistamalla tehokkaammalla palvelujärjestelmällä.

Kuntien kilpailuttamismenettelyissä pitää huomioida myös paikalliset toimijat. Yrittäjien sosiaaliturvaa pitää kehittää, jotta madalletaan yrittäjäksi lähtemisen kynnystä.

ALV:n yleistä tasoa ei voida nostaa, koska se leikkaa kansalaisten ostovoimaa ja on myrkkyä yrityksille. Valtion täytyy suunnata panoksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja siten vauhdittaa uusien innovaatioiden syntyä.

Yritystuet ja rahoitus (esim. Tekes) pitää suunnata erityisesti kasvun ja kansainvälistymisen tukemiseen.

3. Yritys- ja pääomaverotuksen osalta on

erittäin tärkeätä, että verotus on ennakoitavissa pitkällä tähtäimellä siten että pidetään yhteisöverotuksen kilpailukykyisellä tasolla. Jatkuvat suhdannepainotteiset veronkiristykset tuhoavat yritysilmapiiriä ja karkottavat pois sijoituksia.

RKP haluaa varmistaa, että ei-pörssinoteerattujen yritysten osinkoverotus heijastaa jatkossakin niiden riskien ottamisen määrää. Me haluamme uudistaa perintöveron niin, että se tulevaisuudessa korvataan luovutusverolla vasta silloin, kun perintö realisoidaan. Tärkeätä olisi myös että pienyritykset voivat hoitaa arvonlisäveron maksamisen käteisperiaatteella. Julkisissa hankinnoissa haluamme parantaa pienten yritysten ja elinkeinonharjoittajien mahdollisuuksia, esimerkiksi jakamalla suuret tilaukset pienempiin osiin ja ottamalla huomioon kuljetuksista ja etäisyyksistä johtuvat ympäristövaikutukset.

Vihreä liitto 1. Yrityksen ensimmäisen ulkopuoli-

sen työntekijän palkkaamista pitää tukea voimakkaammin. Pienistä ja keskisuurista palkoista maksettavaa tuloveroa ja työnantajamaksuja on alennettava. Olisi myös siirryttävä yhden luukun periaatteeseen jossa sekä yrittäjän oman tulon että hänen maksamiensa palkkojen ennakonpidätykset ja eläke- ja sotu-maksut voitaisiin hoitaa keskitetysti verkkopalveluna yhdellä kaavakkeella. Helpotusta naisvaltaisilla aloilla työntekijän palkkaamiselle toisi vanhemmuuden kustannusten tasaaminen työantajien kesken.

2. Julkista sektoria pitää tasapainottaa

pitkällä tähtäimellä tekemällä rakennemuutoksia ja lisäämällä työpaikkoja. Yrittäjyyteen kannustaminen sekä yritysten kasvun ja sitä kautta syntyvien työpaikkojen tukeminen on elintärkeää, sillä julkisen ja yksityisen sektorin hyvinvointi kulkevat käsi kädes-

sä. Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei kannusta työtöntä vastaanottamaan lyhytaikaista tai muuten työajan suhteen epätyypillistä työtä. Perustuloon siirtyminen olisi sekä yhteiskunnan, työnantajan että työnhakijan etujen mukaista.

3. Kasvua voidaan lisätä tulevaisuuteen katsovilla valinnoilla. Päästöttömän yhteiskunnan rakentaminen tarkoittaa valtavaa määrää uutta teollista tuotantoa, työpaikkoja ja vientimahdollisuuksia. Luova talous ja ekologiset innovaatiot tuovat kasvupotentiaalia pk-yrityksille. Konkreettisia tapoja lisätä kasvua on alv-velvollisuuden alarajan nostaminen 30 000 euroon. Työvoiman saatavuutta lisätään luopumalla työvoiman saatavuusharkinnasta. Kasvua työ myös panostukset tutkimukseen ja kehittämiseen, johon voidaan vaikuttaa osinkojen jakoperusteilla.

6

MAANANTAI 30. MAALISKUU 2015

Yrittäjät lupaavat tehdä ja säilyttää työpaikkoja Yrittäjät lupaavat jatkaa yrittäjinä, säilyttää työpaikat ja luoda jopa lisää uusia työpaikkoja. Jotta yrittäjät voivat pitää lupauksensa, eduskunnan ja hallituksen on tehtävä yrittäjyyttä tukevia päätöksiä.

ANTTI NISKANEN

S

uomen Yrittäjien eduskuntavaalikampanja #työn tekijä korostaa, että pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät Suomessa jo yli 900 000 ihmistä.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana nämä yritykset ovat luoneet yli 100 000 kotimaista uutta työpaikkaa. Yksinyrittäjinä itsensä työllistää peräti 170 000 ihmistä.

SY:n yrittäjien eduskuntavaalikampanjasivuilla www.yrittäjät.fi/työntekijä yrittäjät antavat lupauksen jatkaa yrittäjänä, säilyttää yrityksensä työpaikkoja ja tehdä uusia työpaikkoja, jos tu-

leva eduskunta ja hallitus tekevät sellaisia päätöksiä, että se on mahdollista. ”Yrittäjyys ja työn tekeminen ovat ratkaisu Suomen vaikeaan tilanteeseen. Jos yritysten olosuhteet saadaan kuntoon, ne voivat edelleen huolehtia työllistämisestä ja talouskasvusta”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo.

”On koko Suomen etu, että eduskunnassa on yrittäjyyttä ymmärtäviä kansanedustajia. Näin yrittäjien työllistämismahdollisuudet turvataan lainsäädännössä parhaiten”, varatoimitusjohtaja Anssi Kujala huomauttaa.

Lähes kaikki SY:n 20 aluejärjestöä järjestävät omia alueellisia ehdokastilaisuuksia, joissa tavoitetaan tuhansia ehdokkaita. Tilaisuuksissa ehdokkaat saavat paljon tietoa yritysten ja yrittäjien ti-

lanteesta Suomessa juuri nyt. ”Näin tavoitamme parhaiten mahdollisimman monta ehdokasta”, Kujala kertoo.

Yrittäjyyttä ymmärtävän ehdokkaan löytämistä helpottaa Suomen Yrittäjien vaalikone osoitteessa yrittäjät.fi/työntekijä.

SY:n kampanja näkyy myös mainoksina radiossa, verkossa ja sanomalehdissä. Mainoskuvissa yrittäjät kertovat mahdollisuuksistaan säilyttää ja luoda työpaikkoja.

Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin, yli 115 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö, joka ajaa Suomen pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäsenyrityksistä puolet on yksinyrittäjiä ja puolet työnantajayrittäjiä. Ne työllistävät noin 650 000 henkilöä. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu 400 paikallisyhdistyksestä, 20 aluejärjestöstä ja 58 toimialajärjestöstä.

Lisätietoa: www.yrittajat.fi.

Kuva: Jarkko Översti, Tosikuva Oy

Lähes 250 yrittäjää ehdokkaana Kevään eduskuntavaaleissa on lähes 250 yrittäjää eri puolueiden listoilla.

Jos yritysten olosuhteet saadaan kuntoon, ne voivat edelleen huolehtia työllistämisestä ja talouskasvusta, SY:n toimitusjohtaja JUSSI JÄRVENTAUS sanoo.

Suomen Yrittäjien tavoitteet # TYÖMARKKINAT UUDISTETTAVA

— luodaan uusia työpaikkoja

Suomalaisen työn kilpailukykyä on parannettava uudistamalla työmarkkinoita rohkeasti. Tulevan hallituksen on otettava itselleen vastuu työelämän sääntöjen kehittämisestä.

Hallituksen on käynnistettävä suomalaisen työmarkkinajärjestelmän uudistaminen. Keskeiseksi tavoitteeksi on asetettava työpaikkatason sopimismahdollisuuksien lisääminen ja työllistämisen kynnysten madaltaminen lainsäädännön muutoksilla.

# JULKISTA SEKTORIA PIENENNETTÄVÄ

— turvataan kansalaisten hyvinvointi

On käännettävä talouspolitiikan suunta ja ratkaistava julkisen talouden kestävyysongelma. Julkisen sektorin menot suhteessa bruttokansantuotteeseen on pienennettävä takaisin alle 50 prosenttiin. Liian korkea julkisten menojen taso jarruttaa talouden kasvua ja heikentää kansalaisten hyvinvoinnin perustaa.

Julkinen talous on saatava tasapainoon rakenteellisilla uudistuksilla. On lisättävä työn tuottavuutta ja otettava yritykset

laajemmin mukaan palveluiden tuottamiseen. Kuntien ja valtion tehtäviä on karsittava ja organisoitava uudelleen.

# VEROTUKSEN KANNUSTAVUUTTA LISÄTTÄVÄ

— tuetaan yritysten menestymistä

Veroastetta on alennettava. Verotusta on kehitettävä tukemaan yritysten kasvua, kehittämistä, työllistämistä ja investointeja. On selvitettävä mahdollisuus myöhentää yritykseen jäävän tulon verotusta. Verotuksen on mahdollistettava joustavat sukupolven- ja omistajanvaihdokset.

Samalla on huolehdittava yrityksen omistajien verotuksen kannustavuudesta.

Pienyrityksiä on kannustettava kasvuun uudenlaisella yrittäjävähennyksellä.

# YKSINYRITTÄJIEN ASEMAA PARANNETTAVA

— mahdollistetaan yrittäjänä pärjääminen

Yksinyrittäjien asema ja olosuhteet on otettava paremmin huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Yrityslainsäädäntö on laadittava pienet ensin-periaatteen mukaisesti pienimmille yrityksille sopivaksi, jotta sääntely-

kuorma on kohtuullinen yritysten valtaenemmistölle.

Erityisen tärkeää on huolehtia verotuksen kannustavuudesta, jatkaa yrittäjien sosiaaliturvan puutteiden korjaamista ja madaltaa työntekijöiden palkkaamisen kynnystä.

Yksinyrittäjien merkitys koko kansantaloudessa on kasvanut voimakkaasti. Yksinyrittäjien määrän lisääntyminen kymmenillä tuhansilla on merkittävin työmarkkinoittemme rakennemuutos. Heitä on jo 170 000 eli 65 prosenttia kaikista yrityksistä. Yksinyrittäjien aseman parantaminen luo taloudellista toimeliaisuutta laajasti koko ympäröivään yhteiskuntaan.

# TURHASTA SÄÄNTELYSTÄ LUOVUTTAVA

— annetaan tilaa yrittäjyydelle ja luovuudelle

Yhteiskunta tarvitsee vähemmän ja parempaa sääntelyä. Lainsäädännön keskeiseksi tehtäväksi on määriteltävä yrittäjyyden vahvistaminen.

Tarvittaessa muiden yhteiskunnallisten tavoitteiden on joustettava, sillä hyvinvointi syntyy kannattavien yritysten menestyksestä.

Kansallisen sääntelyn parantamisen ohessa Suomen on oltava fiksu EU-sääntelyn toteuttaja.

Käytettävissä oleva liikkumavara pitää suunnata kansallisen kilpailuedun tavoitteluun.

7

MAANANTAI 30. MAALISKUU 2015

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenehdokkaita Eduskuntavaaleissa on ehdokkaina myös PPY:n jäsenyrittäjiä. Meille toimitettujen tietojen perusteella tarjosimme heille mahdollisuuden esitellä itsensä sekä vastata tärkeään kysymykseen.

Esittelyn lisäksi pyysimme ehdokkaita nimeämään tulevan hallituskauden tärkeimmän tehtävän, jolla vaikutetaan taloutta ja työllisyyttä parantavasti?

JARMO J. HUSSO

Puolue: RKP – sitoutumaton.

Ikä, kotipaikka: 43, Oulu Haukipudas.

Harrastukset: Kirjoittaminen, matkustaminen, monipuolinen kuntoliikunta, opiskelu. Tavoitteena löytää oma kauppapaikka, jossa yrittäminen lähtee kunnolla liikkeelle nykyisen harrastamisen sijasta.

Tärkein asia: ”Perintöveron poistaminen on prioriteettina tärkein toteuttaa seuraavalla hallituskaudella, että saamme työtä ja taloutta aidosti liikkeelle. Omistajuutta tulee kasvattaa, ei ulosmitata. Tätä on kaikkien etu. On vain tahdosta kiinni.”

Puolue: Kokoomus.

Ikä ja kotipaikka: 61, Oulu.

Emeritius-vaatekauppias, nykyisin yrityskouluttajana omassa yrityksessä.

Harrastukset: Liikunta monipuolisesti sekä järjestötoiminta. Innokas golfin harrastaja ja taustavaikuttaja. Pyrkii hankkimaan siedettävän tason saksofonin soitossa sekä saamaan lisää luistelunopeutta viikottaisissa jääkiekkoharjoituksissa.

Tärkein asia: ”Mikro- ja pienyritysten työntekijöiden palkkojen lisäkustannus on poistettava kokonaan ensimmäiseltä työntekijältä ja seuraavillakin tulee olla asteittain nousevat työnantajamaksut, kunnes yrityksen koko saavuttaa esimerkiksi viiden työntekijän rajan. Ei voi olla samat säännöt aloittevalle pienyritykselle ja terästehtaalle.”

TOMI KAISMO

PÄIVI IIVONEN

MARKO HOIKKANIEMI

HEIKKI JUKKOLA

Puolue: Itsenäisyyspuolue.

Ikä- ja kotipaikka: 40, Oulainen.

Liikennelentäjä, osakkaana metsäurakointia harjoittavassa Memeko Oy:ssä.

Harrastukset: Kaikenlainen liikunta; hiihto, juoksu, uinti, pyöräily ym. Kesällä moottoripyöräily.

Tärkein asia: Suomen ongelmien ratkeamisen avaimena on eroaminen eurosta ja EUsta. Palaaminen itsenäineksi valtioksi, jonka ei tarvitse hakea toimintaohjeita Brysselistä.

MIKKO SALMI Puolue: SDP. Ikä, kotipaikka: 39, Oulu.

Pastori ja viestintäalan yrittäjä.

Harrastukset: musiikki, teksti-tv, kehonrakennus ja purku.

Tärkein asia: Alv:n laskeminen 22 prosenttiin. Se helpottaisi pienyrittäjien asemaa ja nostaisi kulutusta.

TAPIO SIEKKINEN Puolue: SDP. Ikä, kotipaikka: 64, Muhos.

Yo-merkonomi, opettaja. Yrittäjänä lastensuojelualalla.

Kunnanvaltuutettu, sosiaalilautakunnan jäsen, elinkeino- ja tulevaisuusjaoston jäsen, kirkkovaltuutettu.

Harrastukset: raviurheilu, metsästys ja kalastus.

Tärkein asia: Yhteiskunnan eriarvoistuminen, vanhusväestön tilanne, lastensuojelun ongelmat sekä syrjäytymisvaarassa olevat ihmiset on mielestäni nostettava yhteiskunnan huolenpidon ykkösaiheiksi.

Puolue: Kokoomus.

Ikä, kotipaikka: 39, Oulu.

Yrittäjä: OTC-sijoitus Oy. Luottamustoimet: Pohjois-Pohjanmaan Kokoomus ry:n puheenjohtaja, Kokoomuksen puoluehallituksen jäsen, Oulun kaupunginvaltuuston jäsen, maakuntavaltuuston jäsen.

Harrastukset: Lenkkeily Tärkein asia: ”Kokonaisvaltainen byrokratian ja sääntelyn helpottaminen. Yrittäjyyttä tukevalla verotuksen uudistuksella sekä turhan byrokratian asteittaisella poistamisella.”

Puolue: SDP. Ikä, kotipiakka: 27-vuotias, Raahe.

Asiantuntijana te-toimistossa, minkä lisäksi toimii sisustustuotteita myyvänä yrittäjänä.

Harrastukset: Koirat pelastushausta KaveriKoira -toimintaan. ”Minulle tärkeitä teemoja ovat etenkin nuorten tulevaisuus, työntekijöiden asema, yrittäjyys, terveys- ja hoivapalvelut sekä eläinten oikeudet.”

Tärkein asia: ”On uskallettava investoida uuteen kasvuun, jotta työllisyystilannetta ja taloutta saataisiin parannettua.”

RIIKKA MOILANEN

TUULA MUSTONEN

Puolue: Suomen Keskusta.

Ikä, kotipaikka: 44, Oulu.

Yrittäjä, perheyrityksen jatkaja 3.polvessa.

Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja, toiminut kansanedustajana vuosina 2003-2007.

Harrastukset: Maantiepyöräily ja juokseminen.

Tärkein asia: ”Suomi nousee vain tekemällä töitä.

Ahkerille ja osaaville suomalaisille pitää löytyä töitä.

Tämä tapahtuu siten, että nykyiset työpaikat on säilytettävä ja uusia synnyttävä. Uudistuksien on tehtävä työllistäminen nykyistä kannustavammaksi, yrittäjyyden byrokraattisia esteitä on purettava ja rahoitusvaihtoehtoja on monipuolistettava.”

Puolue: Kokoomus.

Ikä, kotipaikka: 58, Kuusamo.

Soteyrittäjä ja kuntavaikuttaja, Pohjois-Pohjanmaan shp:n valtuutettu, Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n ja Suomen Yrittäjien Hyvinvointipalvelujen valiokunnan puheenjohtaja, Suomen Yrittäjien hallituksen varajäsen. 32 vuoden fysioterapia-yrittäjyyden pohjalta tunnen vammaisten, ikäihmisten ja omaishoitajien tarpeet.

Harrastukset: Mutkamäki, hyötyliikunta.

Tärkein asia: Ylipaisuneen julkisen sektorin pienentäminen ja kustannusten vähentäminen, jotta kansalaisten verotus kevenee ja ostovoima paranee.

8

MAANANTAI 30. MAALISKUU 2015

Tarjolla ilmaista sparrausta kasvuhakuisille yrityksille Otsikko on melkein liian hyvä ollakseen totta. Mutta se kiteyttää sen, mitä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjienkin tukema Kasvu Open voi antaa kasvua mieliville yrityksille.

ANTTI NISKANEN

K

asvu Open on kilpailu, jossa etsitään Suomen kovinta kasvuhakuista yritystä. Valinta tapahtuu aluekilpailujen ja sparrausten, Kasvupolkujen, kautta. Pohjois-Pohjanmaa on 25 kasvupolusta pohjoisin.

Ennen kuin voittaja selviää, mukaan ilmoittautuneista yrityksistä 15:llä on mahdollisuus nauttia maksutta alueen parhaiden yritysasiantuntijoiden sparrauksesta.

Mutta tärkeä asia heti tässä ja nyt: Pohjois-Pohjanmaan yritysten osalta ilmoittautuminen päättyy tänään. Jos siis yritykselläsi on vähänkään kasvuhaluja, ehdit vielä toimia ja lähettää oman kasvusuunnitelmasi ja hakulomakkeen.

KASVU OPENIN STARTTITILAISUUS kokosi Teknopoliksen auditorion täyteen yrittäjiä ja muita kilpailusta kiinnostuneita.

Täysi sali nosti odotuksia Kasvu Open on ollut menestys kaikkialla, missä se on järjestetty. Suosion odotetaan olevan taattu myös Pohjois-Pohjanmaalla.

Teknopoliksen auditoriossa toissa viikolla järjestetty starttitilaisuus ennakoi alueelta runsasta osanottoa. Täysi sali sai ”Kasvu Open-fasilitoijan” Matti Härkösen toteamaan, ettei tähän mennessä missään muualla ole ollut vastaavaa innostusta kilpailun lanseeraustilaisuudessa.

Härkönen ennakoi tilaisuuden jälkeen, että Pohjois-Pohjanmaalta mukaan ilmoittautuu vähintään 40 yritystä.

Tuomariston valinta Kasvupolun voittajaksi julkistetaan kaikille avoimessa alueellisessa finaalissa Raahessa 27.5.

Kiitoratapäivästä sekä seudun yhteisestä finaalista. Pohjois-Pohjanmaan Kasvupolun voittaja jatkaa valtakunnalliseen Kasvu Open 2015 finaaliin.

Kasvu Openin mahdollistajia ovat muun muassa Nordea, Sonera, Finnvera ja Technopolis. Alueellisten tapahtumien järjestelyissä on mukana myös PPY.

Monta vaihetta

Kiihdyttää kasvuun

Pohjois-Pohjanmaan Kasvupolku on areena, jossa ovat mukana kasvusta kiinnostuneet yritykset sekä heidän partnerinsa.

Kasvupolun tuomaristo valitsee hakemusten perusteella 15 yritystä mukaan Kasvupolun sparraukseen.

Mukaan valituille yrityksille järjestetään kaksi Kiitoratapäivää; 16.4. Nivalassa ja 29.4. Ylivieskassa.

Päivien aikana kasvun asiantuntijat eli myllärit haastavat, kannustavat ja auttavat yrityksiä pääsemään omiin kasvutavoitteisiinsa.

Kasvupolku on areena, jossa ovat mukana kasvusta kiinnostuneet yritykset sekä heidän partnerinsa. ”Se on konkreettinen tapa kiihdyttää yrityksiä ja alueen verkostoa kasvuun”, Härkönen hehkutti. ”Ainutlaatuisten ja testattujen työpajametodien avulla mukana olevat yritykset saavat omista kasvusuunnitelmistaan enemmän tietoa kuin normaalisti kokonaisen vuoden aikana.”

Huipputason sparrauksen lisäksi yritykset saavat medianäkyvyyttä Kasvu Openin kanavissa.

Parasta antia sparraus ja suorat kontaktit rahoittajiin

K

asvu Openin starttitilaisuutta oli vauhdittamassa kaksi kilpailuun osallistunutta yrittäjää.

Janne Parkkila oululaisesta Meontrustista kertoi, etttä Kasvu Open toi positiivista näkyvyyttä ja uskottavuutta yhteis-

työneuvotteluihin. ”Julkisuus poiki myös suoria yhteydenottoja.” ”Parasta antia Kasvu Openissa olivat itse sparraus sekä suorat kontaktit rahoittajiin.”

Toni Piirainen kajaanilaisesta Playraysta kuvasi Kasvu Openia ”silmiä avaavaksi kokemukseksi”. ”Todella opettavainen kilpailu, jossa joutui funtsimaan monia asioita. Pahojakin kysymyksiä, jotka lopulta ovat niitä tärkeimpiä.”

Kasvu Open-yrittäjien lisäksi kuultiin teollisuusneuvos Jorma Terentjeffiä, joka kertoi oman yrittäjätarinansa sekä sen lomassa vinkkejä yrityksen menestymiseen. ”Tärkeintä on kuunnella asiakasta, soluttautua asiakkaan ongelmien kenttään, ja ratkaista hänen ongelmansa.” ”Eikä yrittämisestä kannata tehdä liian vaikeaa. Maalaisjärjen käyttö riittää, ja se, että tehdään asioita toisella tavalla kuin muut.”

MATTI HÄRKÖNEN haastatteli JORMA TERENTJEFFIÄ, Janne Parkkilaa ja Toni Piiraista.

9

MAANANTAI 30. MAALISKUU 2015

ISOKATU 13 90100 OULU www.hellaravintola.fi 08-371 180

KEVÄINEN ILME PUUTARHALTA! • Pirteät kevätkukat yritystilojen ja sisääntulojen somistukseen • Näyttävät kukkasidonnat ja -asetelmat ammattitaidolla

Hietasaarentie 39, Oulu p. (08) 554 1999

aleniuksenpuutarha.fi

Sirpa Erhon moottoripyörän mittariin kertyy kesäisin kymmenkuntatuhatta kilometriä.

Luottamus tulevaan voi syntyä myös uskosta Syvimmän taantuman keskelläkin riittää yrittäjiä, jotka luottavat tulevaisuuteen.

He kasvattavat yritystään; palkkaavat lisää työntekijöitä ja avaavat uusia toimipisteitä.

Eräs heistä on oululainen fysioterapiayrittäjä Sirpa Erho.

ANTTI NISKANEN

E

rho on puolen vuoden aikana tehnyt liikkuja, joita arempi yrittäjä ei voisi ajatella kuin nousukauden aikana.

Mutta tämä runoilua ja moottoripyöräilyä harrastava viiden lapsen äiti ei olekaan kuka tahansa yrittäjä, joka sattuu omistamaan Oulunseudun Fysioterapia Oy:n.

Yritys valittiin viime vuonna Vuoden Yrittäjäksi Oulunsalossa.

Mutta ei siinä kaikki.

Erho ulkoisti viime syksynä toimitusjohtajan tehtävät. Ei edes taloushallinnon tietämyksen lisääminen ja eMBA-tutkinnon suorittaminen saanut häntä innostumaan riittävästi luvuista ja numeroista. ”Huomasin yli 20 vuotta yritystä johdettuani, että ne eivät kiinnosta yhtään. Yritin kyllä toimia johtajana, mutta kaipasin koko ajan hoitotöihin”.

Ratkaisu löytyi eMBA-koulutuksesta. Erho palkkasi opiskelukaverinsa Sirkka Soramäen , taloustieteiden maisterin, joka tekee yhden päivän viikossa yrityksen toimitusjohtajan tehtäviä.

Toimiva ratkaisu Ratkaisu on osoittautunut toimivaksi. Erho on voinut keskittyä hoitotyöhön ja huolehtimaan osaamisesta ja hoitotyön laadusta. Toimarin vastuulla olevat talous- ja henkilöstöasiat sujuvat paremmin kuin yrityksen omistaja olisi voinut kuvitellakaan.

”Meillä on todella hyvä henki päällä. Saavutimme helmikuun loppuun mennessä koko vuodelle asetetut tavoitteet.”

Yritys myös avasi uuden toimipisteen Tuirassa. Muut ovat Oulunsalossa sekä keskustassa Uusikadulla. Työntekijämäärä kasvoi11:een.

Usko kantaa Mistä Erho sitten saa luottamuksensa tulevaisuuteen; sitähän investoinnit niin henkilöstöön kuin

Hiljaisuudessa sen kuulee. Äänen sisimmästään, joka puhuu hiljaa, mutta väsymättä.

Odottaa hetkeä.

Auttaa ihmistä huomaamaan, ettei ole ketään, ei yhden yhtäkään, eikä mitään, mikä antaisi samanlaisen rauhan.

Sirpa Erho

seiniinkin vaativat.

Vastaus ei löydy maan hallituksesta ja sen toimista, lainojen koroista tai talouden suhdanteista. ”Luottamus tulee uskosta siihen, että kaikki on Jumalan kädessä ja tapahtuu hänen tahdostaan. Hiuskarvakaan ei putoa hänen tietämättään”, Erho sanoo.

Hän jatkaa, että hänen Jumalansa ei ole kieltojen Jumala, vaan ilon ja suvaitsevaisuuden Jumala. ”Häneltä saan apua rukousten avulla; helpotusta ja rauhoitusta.

Ja hän myös koettelee riittävästi.”

Uskonasiat ovat Erhon mukaan jokaisen oma asia, eikä hän tuputa niitä muille. ”Työntekijät kyllä tietävät vakaumuksestani, mutta siihen se jää.”

Kynäilyä ja vauhtia Erho osoittautuu harrastustensakin osalta erilaiseksi yrittäjäksi.

Hän runoilee ja moottoripyöräilee.

Runot hän rustaa yleensä facebookiin, mutta niitä on nidottu myös kansien väliin, tukemaan Koululaista ei jätetä-yhdistystä.

Viime vuonna rekisteröity yhdistys pyrkii ennalta ehkäisemään koulukiusaamista.

Runoista varsinkin yksi, Miksi raha vie meidät?, kuvaa Erhon mukaan omalla tavallaan hänen suhdettaan rahaan. Sille ei saa antaa liikaa valtaa, ahneus voi tuhota elämän.

Vaikka yritys on menestynyt, hän sanoo pyrkivänsä elämään nöyrästi ja vaatimattomasti. ”Tärkeintä on, että pystymme auttamaan asiakkaitamme.”

Kesäisin Erho sonnustautuu vapaa-ajallaan nahkahaalariin ja istuu 600-kuutioisen Honda Hornettinsa satulaan. Hän kuuluu Gospel Riders-moottoripyöräkerhoon.

Yhdessä kerholaisten sekä yksin vauhdin hurmasta nauttien mittariin kertyy kesän aikana kymmenkuntatuhatta kilometriä. ”Silloin työasiat unohtuvat. Tosin työmatkat taittuvat kesäisin usein prätkällä.”

www.ppy.fi MYYDÄÄN Ravintola A-oikeuksin Asiakaspaikat 100 + 60 Kysy myös liiketiloista n. 300 m² Tiedustelut p. 040-2514 127

Säävälät Oy Maanrakennus- ja kuljetuspalvelut www.saavalat.fi puh. (08) 5540 912 • posti@saavalat.fi

HENKILÖSTÖVUOKRAUS ◗

Rekrytoimme ja vuokraamme kaikkien alojen osaajia

APUMIESPALVELU p. 08 221 707 www.jot-rent.fi

◗

Apumiestyöt

MUUTTOPALVELU ◗

Muutot ja kuljetukset

10

MAANANTAI 30. MAALISKUU 2015

Käytetyillä pienkaivinkoneilla vuoden Nuoreksi yrittäjäksi PPY:n Vuoden Nuorena Yrittäjänä palkitun Ville Kyllö­ sen yrittäjän uralla oli mielenkiintoinen ja vauhdikas alku.

21-vuotiaana hän osti säästöillään ja siskoltaan lainaa­ millaan rahoilla minikaivinkoneen, jonka pisti myyntiin.

ANTTI NISKANEN

S

amalla hän perusti yrityksen ja ilmoitti myytävästä koneesta lehdessä. Lehden ilmestymispäivälle osunut metsästysreissu vaihtui puhelimeen vastailuksi. ”Soittoja tuli niin paljon, että puhelimesta loppui akku ennen puoltapäivää.”

Elettiin vuotta 2001.

Yrityksen alkuaikoina Ville myi yhden koneen kuukaudessa. Vuosien aikana tahti kasvoi yhteen koneeseen päivässä.

Konesilta Oy myy pääasiassa käytettyjä pieniä maansiirtokoneita, kuten minikaivinkoneita ja kuormaajia. Koneet tuodaan Suomeen pääasiassa Keski-Euroopasta.

Tuotevalikoimaan kuuluu lisäksi koneisiin asennettavat uudet ja käytetyt lisälaitteet. ”Lisälaitteet ostetaan valmistajilta ja asennetaan ja yhteen sovitetaan koneisiin huolto-ja varustelukeskuksissa Kärsämäellä ja Tampereella.”

Yrittämisen opit kotoa Ville oppi yrittäjyyden vanhemmiltaan, jotka pyörittivät raskaiden maansiirtokoneiden myyntiyritystä.

”Mukavinta kova työ ja tavoitteiden saavuttaminen” ”Minulla oli mahdollisuus olla kesätöissä isäni firmassa ja nähdä läheltä, miten yrityksestä tehdään elinvoimainen.”

Liikeidea jalostui opiskeluaikana Hollannissa, missä Ville oli työharjoittelussa.

Ville Kyllönen löysi liikeidean 21-vuotiaana ollessaan työharjoittelussa Hollannissa.

”Siellä huomasin että pienten maanrakennuskoneiden käyttö eri työmailla oli paljon yleisempää kuin täällä Suomessa.”

Ville sanoo, että mukavinta yrittämisessä on se, kun saavuttaa asetettuja tavoitteita kovalla työllä. ”Sekä hauskat erilaiset asiakkaat ja ammattitaitoinen mukava työyhteisö.”

Haastavinta puolestaan on erilaisten ongelmien ratkaisu päivittäin kiireen keskellä.

”Hatun noston arvoista” Villen mielestä yritystoiminta on säänneltyä monessa mielessä, ja yrittäjän täytyy käyttää ulkopuolisia palveluja ja osaajia pysyäkseen ajan tasalla eri velvoitteista ja säädöksistä. ”Yrittäjänä sitä joskus miettii, että onko kaikki tarpeellista.”

Vuoden Nuori Yrittäjä haluaa kannustaa nuoria yrittäjyyteen työllistämään itsensä ja mahdollisesti myös ulkopuolisia. ”Kaiken kokoinen ja kaiken tyyppinen yritystoiminta eri toimialoilla on aina hatun noston arvoista, ja kunnioitettavaa”, hän sanoo.

Konesilta Oy on kasvanut yhden minikaivinkoneen yrityksestä vuosittain satoja koneita myyväksi yritykseksi.

Toimitusjohtaja/ omistaja: Ville Kyllönen

Konesilta Oy Toimiala: Koneiden ja laitteiden agentuuritoiminta.

Liikevaihto (arvio 2015): 10,5 miljoonaa euroa

Perustettu: 2001 Työllistää: 17 henkeä Kotipaikka: Kärsämäki

Muita palkintoja: Timangi-palkinto 2012

11

MAANANTAI 30. MAALISKUU 2015

Mari ja Maija Karppinen ovat tyytyväisiä oman yrityksensä alkuun ja tulevaisuuden näkymiin.

Omien töittensä herraksi Mari Karppinen muistaa haaveilleensa oman yrityksen perus­ tamisesta aina siitä lähtien, kun valmis­tui merkonomiksi vuonna 2000. Sopivan yrityksen löytymisessä vain meni aikaa.

ANTTI NISKANEN

K

auppakoulun jälkeen Mari kävi kolmeen otteeseen töissä PohjoisNorjassa kalatehtaalla ja opiskeli laborantiksikin. Mutta kun ura ei auennut sille alalle, hän suoritti taloushallinnon ammattitutkinnon.

Taloushallintotöitä hän teki viimeiset kolme vuotta ennen kuin sopiva yritys löytyi, viime vuoden lopulla.

Mari perusti äitinsä kanssa osakeyhtiön, joka osti Kirppis-Kamun liiketoiminnan joulukuun alussa.

Paluu juurille Yrityksen toimialalle ja sen löytymiselle nimenomaan Muhokselta löytyy historiallinen perusta; Marin äidillä Maija Karppisella oli paikkakunnalla parikymmentä vuotta sitten kirpputori, jossa Mari oli kesätöissä ja kiireapulaisena. ”Ja sitten, kun tuli tilaisuus ostaa toimiva ja hyvin pyörivä kirpputori entiseltä kotipaikkakunnalta, niin eipä siinä äidin kanssa tarvinnut kauan miettiä. Rahoitus järjestyi pankkilainalla.”

KirppisKamu Oy

Kotipaikka: Muhos

Opinnosta paljon hyötyä Mari sanoo, että merkonomi-opintojen lisäksi taloushallinnon ammattitutkinnosta on ollut paljon hyötyä oman yrityksen pyörittämisessä.

Yrityksen aloittaminen oli myös helppoa, ja toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. ”Jatkoimme samoissa tiloissa, ja myös kalusto ja asiakaskunta olivat valmiina” Yrityksen liikevaihto tulee kirpputorin pöytävuokrista ja myyntiprovisioista sekä korjausompelupalveluista ja taloushallintopalveluista. ”Hoidan parin yrityksen kirjanpitoa, ja äiti tekee korjausompelutöitä.”

Näkymät ovat hyvät Asiakaskuntaansa Kirppis-Kamu pyrkii laajentamaan mainostamalla lehdissä sekä facebook-sivuillaan.

Marin mukaan taantumaa ei kirpputorin toiminnassa juurikaan huomaa. Näkymät ovat hyvät, eikä kilpailutilanteeseenkaan ei ole näkyvissä muutoksia. ”Muhoksella on nyt kaksi kirpputoria, jotka molemmat tänne hyvin mahtuvat.”

OULUSSA 28.4. klo 9–11 hotelli Holiday Inn

Yrittäjä, tehokkaan somen aakkoset Yrittäjä, mitä tulee tietää viestinnästä, jotta kassa ryhtyy kilisemään! Nyt loistava tilaisuus saada erinomaiset vinkit somekouluttaja Katleena Kortesuolta.

AvAussAnAt

Rekisteröity: 23.10.2014

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien viestintävaliokunnan puheenjohtaja Jussi Riikonen

KAiKKi somestA Toimiala: Muiden käytettyjen tavaroiden vähittäiskauppa, kahvilat ja kahvibaarit, muiden uusien tavaroiden vähittäiskauppa, kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu, tili­ toimisto, muiden henkilökohtaisten ja kotitaloustavaroiden korjaus, muualla luokittelematon tekstiilituotteiden valmistus.

Toimitusjohtaja: Mari Karppinen

Somekouluttaja Katleena Kortesuo

miten onnistutAAn sosiAAlisessA mediAssA? miten se tehdään jA millä välineillä?

• Jonna Muurinen, Kuulu Oy • Pirjo Kyllinen, Huovisen Leipomo Oy • Juho Kärkkäinen, Elisa Oyj

tilAisuuden moderAAttorinA Pasi Kinnunen, Esmo Oy Tilaisuus on maksuton jäsenyrittäjille, muille 50 €/hlö.

Mukaan mahtuu ensimmäiset 150 ilmoittautujaa.

Peruuttamattomista ilmoittautumisista veloitetaan korvaus.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen ppy.fi › Tapahtumia ja koulutuksia

12

MAANANTAI 30. MAALISKUU 2015

Miksi yrittäjäkin äänesti Syrizaa?

”Tässä kaaoksessa ei mennä eteenpäin ellei yritetä jotain uutta”

M

ieheni, kolmannen polven yrittäjä, päätti äänestää Kreikan vaaleissa vasemmistopuoluetta, joka on nyt vallassa. Syriza lupasi ennen vaaleja huimaa korotusta verotuksessa isotuloisille (yli 40 000 euroa bruttona) ja lisäveroja niille joilla on kiinteistöomaisuutta.

Tältä pohjanemännältä pärähti muutama valittu sana, kun kuulin asiasta, mutta tällä kertaa en ollut se päättävä elin perheessä.

Tuloja yrittäjinä ei meillä ole ollut kolmeen vuoteen kriisin takia. Mutta kreikan verottajan tiet ovat ennalta arvaamattomat. Jos sinulla on kaksi autoa, omakotitalo ja kolme lasta, niin sinua verotetaan ainakin 105 000 euron edestä vuodessa.

Kyllä, luit oikein. Jos ei ole näyttää tuottoa, olet rikollinen ja veronkiertäjä. Joudut maksamaan 45 prosentin ylimääräiset sakot verojen lisäksi.

Tänä vuonna yrityksemme on tuottanut tappiota kolmatta vuotta, jouduimme siis tyypilliseen kreikkalaiseen tapaan siistimään kirjanpitoamme. Se tapahtui en-

simmäistä kertaa firman 126 vuoden historiassa.

Piti keksiä keinoja miten saisimme firmamme tuottamaan paperilla enemmän, jotta voisimme myös maksaa enemmän veroja.

Suomalaisesta tämä kuulostaa täysin järkensä kadottaneen puheelta. Kreikan realiteetissa se on valitettavasti totta.

Kaikilla yrittäjillä ei mene huonosti Kaikilla yrittäjillä ei mene huonosti Kreikassa, luojan kiitos siitä. Turismin ylikuormittamilla saarilla ei ole nähty lamaa.

Pikkasen on pelästytty sitä, että tuttu verottajakaveri voi vaihtua tai että pitäisi laittaa ruokalistalle pakastekalan sijalle tuoretta mustekalaa. Näitä saaria on kuitenkin vähän, ne voidaan laskea yhden käden sormilla.

Ongelmani Ateenassa tänään on se että en ole ollut huono veronmaksaja. En ole ottanut lainaa, enkä ole palkannut aliravittuja laittomia maahanmuuttajia tekemään

Myydään pieni matkailuyritys Etelä-Suomesta.

Sijoittaja-asiakas etsii ostettavaa yritystä.

Yritysvälitys, arvonmääritykset, konsultointi.

www.yrittax.fi 050 540 3555

työtä 25 euron palkalla päivässä.

Jotta voin jatkaa yksityisyrittäjänä, meidän pitää saada tässä kuussa iso kauppa. Se takaisi työntekijöillemme työtä ja meille sen että ei tarvitsisi maksaa joka kuukausi omasta taskusta niin paljon.

Vaikka saisimme sen sopimuksen, pankit eivät tule sitä markkinoiden epävarmuuden takia rahoittamaan.

Viiden vuoden laman jälkeen ei valitettavasti ole yhdelläkään yrittäjällä enää rahaa kustantaa käteisellä yli puolen vuoden tuotantojaksoa. Paitsi ehkä niillä rosvoilla, joista kuulemma puhutaan Suomessa.

Tulevaisuudesta ei mitään tietoa Miksi siis mieheni, yksityisyrittäjä, äänesti puoluetta, joka tulee varmasti sakottamaan meitä? Vastaus on se, että tässä kaaoksessa ei mennä eteenpäin, jos ei yritetä jotain uutta.

Tulevaisuudessa olisi kiva elää vanhoina kotikylässämme, naut-

HANNA KYLMÄNEN toivoo Kreikkaan parempia aikoja.

Mutta hän ei tiedä, mitä tulevaisuus tuo.

tien yksinkertaisista huveista.

Pikkasen merta, pikkasen viiniä ja pikkasen tanssia. Hyvässä seurassa.

Mutta en tiedä sitä mitä tulevaisuus tuo. Olen vain tässä ja muuta en voi, sanoi karhu joka istuu

muurahaiskasassa.

Sisulla vedetään eteenpäin.

HANNA KYLMÄNEN perheyrittäjä Epigramma yrityksessä www.epigramma.gr

LISÄÄ VOIMAA

YRITTÄJYYTEEN!

UUSI ILME MYYMÄLÄÄN, KOKOUS- JA TOIMITILOIHIN

Meiltä suunnittelu, tekniikka ja toteutus.

Haaransuontie 11, 90240 Oulu Puh. 020 798 100 www.satavision.com

13

MAANANTAI 30. MAALISKUU 2015

Uusi puheenjohtaja toivoo nuorilta oma-aloitteisuutta Vain osallistumalla nuori yrittäjä saa toiminnastamme enemmän irti, JENNA ANTINMAA muistuttaa.

ANTTI NISKANEN

P

ohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Nuorten Yrittäjien valiokunta on saanut uuden puheenjohtajan Jenna Antinmaan Oulusta.

Kysyimme tapahtumatuottajana yrityksessään JuhlaGurussa toimivalta Jennalta nuorten yrittäjien toimintaan liittyvistä haasteista ja toiveista.

1. Mitkä ovat suurimmat haasteet PPY:n nuorten yrittäjien toiminnassa? ”PPY:n alue on niin laaja, että se tuo suurimmat haasteet. Tiedottaminen ei välttämättä tavoita kaikkia ja tiedon hankinta vaatii myös nuorten omaa aktiivisuutta muun muassa uutiskirjeiden ja PPY NYT -facebooksivun seuraaminen.”

2. Mitä uutta haluat tuoda nuorten yrittäjien toimintaan? ”Aktiivisuutta ja vuorovaikutusta nuorten yrittäjien kesken.” ”Olen ollut jo yhteydessä kaikkien paikallisyhdistysten puheenjohtajiin, ja kehoittanut heitä aktivoi-

maan yhdistysten nuoria yrittäjiä lähtemään Nuorten yrittäjien valtakunnalliseen Get Together -tapahtumaan 24.-26.huhtikuuta.”

3. Mitä toiveita sinulla on PPY:n nuorille yrittäjille? ”Olkaa aktiivisia ja kiinnostuneita oma aloitteisesti, kertokaa toiveita , niin toteutetaan niitä yhdessä! Vain osallistumalla saatte nuorten yrittäjien toiminnasta enemmän irti.” ”Toiveiden mukaan järjestetään yritysvierailuja, illanviettoja ja koulutuksia.”

PPY:n Nuorten Yrittäjien valiokunta – Pj. Jenna Antinmaa, Oulu – Meeri Alatalo, Oulu – Heidi Hannus, Oulainen – Marko Jääskeläinen, Oulu – Jukka Kontula, Oulu – Katri Käpylä, Oulainen – Harri Lämsä, Kuusamo – Jukka Mursu, Kuusamo – Sanna Salo, Raahe – Kaisa Valkama, Kuusamo

4. Mitä toivot paikallisyhdistykseltä ja aluejärjestöltä? ”Paikallisyhdistysten tärkein tehtävä on tiedottaa eteenpäin paikallisesti Nuorten yrittäjien toiminnasta esimerkiksi uutiskirjeillä ja sähköpostilla jäsenistölleen.” ”PPY:n tärkein tehtävä on tukea toimintaa ja ottaa valiokunnan edustajia mukaan eri neuvottelupöytiin saamaan uusia nuorekkaita ideoita ja näkökulmia eri asioihin.”

ONKO YRITYKSELLESI TULOSSA LAITE- TAI KALUSTOHANKINTOJA? Osamaksu- tai leasingrahoitus Säästöpankki Optiasta.

* Puhelun hinta: lankapuh. 0,0835 € + 0,0691 €/min, matkapuh. 0,0835 € + 0,1669 €/min

KEMPELE

Hannu Suorsa rahoituspäällikkö 029 041 2648 044 732 2639

PYHÄSALMI

KUUSAMO

Merja Kemppainen rahoitusneuvoja 029 041 2568 044 732 1018

Mari-Anne Mankinen konttorinjohtaja 029 041 2567, 044 544 2567

Martti Koponen rahoituspäällikkö 029 041 2627 044 732 2627

Sari KoskelaKeskitalo rahoituspäällikkö 029 041 2632 044 348 2632

Kyösti Haasanen lakimies 029 041 2628

Erja Bergman konttorinjohtaja 029 041 2631 044 508 2631

Ville Pekkala konttorinjohtaja 029 041 2601 044 732 2601

OULU

Eija Kiviluoma rahoituspäällikkö 029 041 2635 050 523 2684

Zeppelinintie 1, 90450 KEMPELE, puh. 029 041 2637 Kitkantie 15, 93600 KUUSAMO, puh. 029 041 2565 Kirkkokatu 10, 90100 OULU, puh. 029 041 2630 Ollintie 11, 86800 PYHÄSALMI, puh. 029 041 2620

www.saastopankki.fi/optia

14

MAANANTAI 30. MAALISKUU 2015

On toiminnan ja verkostoitumisen aika Olkiluodon ydinvoimalan luolaston syvien onkaloiden äärellä, kuvassa etualalla TUOMAS PARTTIMAA, KRISTIINA ESKOLA, TARJA VANHARANTA, MIKA BERGSTRÖM ja MIKA MARTIKKALA.

SINIKYPÄRÄISET YRITTÄJÄT laskeutuivat jalan satojen metrien mittaisia käytäviä pitkin tutustumaan käytetyn polttoaineen välivarastointitiloihin.

Bussilastillinen Raahen seutukunnan yrittäjiä selvitti pikavisiitillä Raumalle ja Eurajoelle, mitä vaikutuksia ydinvoimalatyömaa tuo mukanaan kaupalle ja palvelualoille.

SANNA PAAKKONEN

K

ahden päivän aikana kuultiin Rauman Yrittäjät ry:n, Fennovoiman ja paikallisten yrittäjien näkemykset ja kokemukset asiasta.

Rauman Yrittäjissä Olkiluodon ydinvoimalatyömaan vaikutuksia yrityskenttään on seurattu vuosien ajan. Yrittäjien mukaan laatujärjestelmät, henkilöresurssit ja osaaminen tulee olla kunnossa, jotta projektiin pääsee käsiksi.

Kielitaitoa ei saa unohtaa, mutta tahtotila ajaa kieliopin edelle.

Tilastollinen fakta on, että jokaiselle riittää projektista oma siivu, kunhan on itse aktiivinen omassa toiminnassaan. ”Rauman seutukunnan yritysten liikevaihdot nousivat keski-

määrin 20 prosenttia ja uusia yrityksiä perustettiin. Eurajoella, siis varsinaisella ydinvoimalapaikkakunnalla, joidenkin yritysten liikevaihdon kasvu oli jopa 150 prosenttia. Projekti siis mahdollistaa jokaiselle jotakin”, sanovat Rauman Yrittäjien Riikka Piispa ja Marko Leppäaho.

Isommalla joukolla helpommin mukaan Fennovoiman kehityspäällikkö Juha Miikkulainen kehottaa yrittäjiä verkostoitumaan, isommalla kokoonpanolla on helpompi päästä hankkeeseen kiinni. Mutta hän myös varoittaa välttämään tarpeetonta riskinottoa. ”Projektin käynnistyessä esimerkiksi liiketilojen vuokrat ja kiinteistöjen hinnat saattavat nousta, mikä voi aiheuttaa toi-

”Verkostoitukaa, välttäkää ylilyöntejä ja pitäkää laatu priimana”.

– Juha Miikkulainen

mialalla kuhinaa. Rakennusalalle projekti puolestaan tuo noin kymmenen vuoden piikin. Nämä huiput kuitenkin jossain vaiheessa tasaantuvat, joten ylilyöntejä kanttaa välttää.”

Ruokalistat myös ranskaksi Ulkomaisen työvoiman tulo alueel-

Wanhan Rauman Kellari -ravintolan ravintolapäällikkö PETRI LEHTINEN sanoo ydinvoimalaprojektin ja ranskalaisen laitetoimittaja Arevan tuoneen alueelle yllättäviäkin vaikutuksia, muun muassa viini- ja juustovalikoiman laajentumisen. Kuvassa myös SANNA SALO (vasemmalla) ja KIRSI ASUNMAA.

le voi tuoda mukanaan asioita, joita ei osaa etukäteen kuvitellakaan.

Ruokakulttuuri, uskonto ja muut kulttuurierot saattavat näkyä alueella mitä moninaisin tavoin. ”Meillä on ruokalistat tällä hetkellä myös ranskaksi, kiitos laitetoimittaja Arevan. Alkossa puolestaan on todella kattava ranskalaisten viinien valikoima ja ruokakauppojen juustovalikoima on melkoinen”, kertoo Wanhan Rauman Kel-

lari -ravintolan ravintolapäällikkö Petri Lehtinen.

Yrityksessä uskottiin omaan osaamiseen ja valittuun linjaan, joten varsinaista liiketoiminnan muutosta ei ydinvoimalaprojekti saanut aikaan. Yhden mielenkiintoisen huomion mies kuitenkin kiivaimpaan pöhinäaikaan teki. ”Meillä oli sali käytännössä koko ajan 90-prosenttisesti täynnä, mutta ihmiset olivat olkiluoto-

OULUN LÄMPÖKAIVONPORAUS OY

www.alltime.fi Pohjois-Suomen kokenein nykyporari!

040 418 5736 juhani.malo@elisanet.fi

Tehtaankatu 1 90130 Raksila, OULU

www.ykkossuutari.fi

Kodin Laaturemontit & Rakentaminen Puh. 0207 410 980 www.nilax.fi

Kuljetukset kuorma- ja pakettiautolla, sopimuskuljetukset Janne Honka 0400 962 363 Martti Honka 0400 884 134 janne.honka@kuljetushonka.fi martti.honka@kuljetushonka.fi www.kuljetushonka.fi

15

MAANANTAI 30. MAALISKUU 2015

Työmatka? Partnerisi henkilöstön majoituksessa KALUSTETTUJA ASUNTOJA väliaikaiseen tarpeeseen Oulussa, Raahessa ja Kemi-Tornion alueella!

Kysynnän ja tarjonnan on kohdattava

R

aahen Yrittäjien puheenjohtaja Kirsi Asunmaan mielestä reissun tärkeimmiksi pointeiksi nousivat majoitusasiat sekä kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen. ”Ensinnäkin meidän raahelaisten tulee miettiä, että miten saadaan majoituskapasiteetit kuntoon ja miten ne tehdään tiedoksi töihin tulevalle porukalle. Tätä kautta saisimme alueellemme uusia asukkaita.” ”Toiseksi palveluntarjonta ja liikkeiden aukioloajat pitäisi saada suhteutettua siihen, paljonko alueelle tulee uusia ihmisiä ja mitkä heidän tarpeensa ovat.”

Asunmaa piti ydinvoimaalaan tutustumista äärettömän mielenkiintoisena. ”Asiat selitettiin hyvin ja kansantajuisesti.”

Kysy lisää 050 377 6983 tai oulu@kotimaailma.com

”Nyt pitää olla aktiivinen”

TUTUSTUMISTARJOUS!

Huhtikuun aikana ensimmäinen majoitusviikko kaksiossa vain 495 €+alv 10%!

www.kotimaailma.com

Oman yrityksensä toiminnan kehittämisen suhteen Asunmaa ei ole vielä tehnyt tarkempia suunnitelmia. ”Markkinointi pitäisi kuitenkin laittaa kuntoon, lisäksi pitäisi kontaktoida alan isot yritykset ja vahvistaa omaa alihankintaverkostoa.”

Ydinvoimalassa on hänen mukaan kysymys niin isosta asiasta, että se vaikuttaa alueen jokaiseen yritykseen tai yrittäjään jollakin tavalla. On pään laittamista pensaaseen, jos kuvittelee toisin. ”Nyt pitää olla aktiivinen, ottaa hankkeesta selvää ja osallistua eri tilaisuuksiin. Aika oman yritystoiminnan ja sen mahdollisuuksien puntarointiin on nyt eikä myöhemmin.”

30 v Lakkaa hötkyilemästä, vain pitkäjännitteisyys kantaa hedelmää.

TERVEYTTÄ, ILOA JA HYVÄÄ OLOA! www.beautycenteroulu.com NAISTEN PERHOKALASTUSKURSSI 17.–18.7.2015 Kuusamossa

Verkostoidu,

Järjestämme kalastusohjelmia Kummaenolle (Ruotsi) ja Kuusamoon.

Perhokalastuskurssit Opaspalvelut Poro-ohjelmat ympäri vuoden

ole aktiivinen

Pysy ajan hermolla

Kodinonnen JOHANNA NÄRVÄ kehoittaa jokaista yrittäjää miettimään, että mitkä ovat oman yrityksen keinot sitouttaa asiakkaansa omiin palveluihin.

laisia. Paikallisten ihmisten palveluiden käyttö ei omasta näkökulmastani muuttunut juuri lainkaan, vaikka alueen palvelutarjonta laajeni.”

Nousut ja laskut opettavat Sisustustarvike- ja suunnitteluyritys Kodinonnen yrittäjä Johanna Närvä puhuu yrittäjyydestä yli 20 vuoden kokemuksella. ”Aloitin tämän työn yhden om-

ja ole valmis muuttumaan

pelukoneen kanssa. Nyt minulla on iso liiketila keskellä Raumaa ja viisi ihmistä töissä. Olen kokenut ydinvoimalatyömaan mukanaan tuoman nousukauden, sen tasoittumisen ja tällä hetkellä olevan taantuman.” ¨Kyllä siinä väkisinkin oppii ne asiat, mitä kannattaa tehdä ja mitkä jättää välistä. Kehotankin jokaista yrittäjän pohtimaan, että mitkä ovat keinot sitouttavaan asiakaspalveluun: millä asiakkaan saa tulemaan takaisin aina uudestaan”, Närvä jatkaa.

Markkinoi

nykyaikaisesti ja asiakaslähtöisesti

Pidä

laatuasioista kiinni

Satu

Mika

PALOSAAREN PORO- JA KALASTUSTILA KUUSAMO p. 040 589 1695 posti@palosaarenporotila.fi www.palosaarenporotila.fi

Kuljetus Luokkanen Oy • Rahti • Hakekuljetukset • Maansiirto

0400 350 401 Bobmatic Oy Vankalla ammattitaidolla tien, pihojen, jokien alituksia suuntaporausmenetelmällä.

Lyhyehköt alitukset 100 ja 110 mm myyräkalustolla.

www.bobmatic.com Puh. 0400 428 141 • Karkulehdontie 321, 86710 Kärsämäki

YLLÄTTÄÄKÖ LIUKAS KELI?

Tarjoamme kaikenkattavaa kuljetuspalvelua asiakkaalle sopivana ajankohtana.

Radalla autot valmiina HARJOITTELUUN!

Nosto ja kuljetus Matti Salin Oy • Lavettikuljetukset • Konepajatuotteiden kuljetukset ja asennusnostot

rataposti@osarata.fi p & fax (08) 8166 750

Yrityspuistontie 11 90940 JÄÄLI

w w w. o s a r a t a . f i

Nosto ja kuljetus Matti Salin Oy Pulkkisentie 3, 90440 Kempele Puh. 040 5288 307/24 h

• Erikoiskuljetukset • Kuormausnosturilla tehtävät asennukset www.mattisalin.com mattisalin@msn.com

16

MAANANTAI 30. MAALISKUU 2015

Tohina on alkanut Pyhäjoella Jos nyt ei aivan vielä pöhinää, niin tohinaa ydinvoimalan rakentamiseen valmistautuminen aiheuttaa Pyhäjoella.

ANTTI NISKANEN

K

ehittämisasiamies Jyri Laakso Pyhäjoen kunnasta kertoo, että parikymmentä yritystä on hankkinut tontin Ollinmäen teollisuusalueelta. Parhalahdelta on lisäksi myyty yrityksille viisi tonttia. ”Kymmenkunta tonttia on vielä vapaana Ollinmäellä. Lisäksi uu-

Toimitilojen tarvitsijat, työkoneitten vuokraajat ja hallien rakentajat ovat liikkeellä.”

si asemakaava tuo sinne lisää parikymmentä tonttia”, hän sanoo.

Ensimmäistä rakennusta Ollinmäelle aletaan Laakson mukaan rakentamaan huhti-toukokuussa. Kyseeessä on kolmikerroksinen toimistohotelli.

Suurhanke näkyy yrityskontaktien määrän kasvamisessa. Kyselyjä tulee koko ajan enemmän, Laakso sanoo. Pyhäjoella helmikuun lopulla järjestettyyn infotilaisuuteen osallistui noin 150 yritystä. ”Etenkin tilapäiseen asumiseen liittyviä kysymyksiä tulee paljon.

Tarvetta monille uusille palveluille Asuinrakentaminen on kiihtymässä; rakennuslupia kysellään kiihtyvällä tahdilla. ”Tontteja löytyy niin ok- kuin rivitaloillekin, ja lisää kaavoitetaan.”

Paikallisten yritysten valmistautuminen kysynnän kasvuun ei vielä katukuvassa juuri näy. Laakson mukaan monet yritykset kuitenkin suunnittelevat tilojen ja palvelujen laajentamista. Myös esimer-

kiksi Arinalla on suunnitelma Salekaupasta 8-tien varteen. ”Katukuva tulee vielä paljon muuttumaan.” ”Tarvetta on monille uusille palveluille, kuten esimerkiksi kuntosalille ja siivouspalveluille. Ja kahviloitakin on toistaiseksi vain yksi”, Laakso lisää.

Kunnan väkiluku kasvaa 1000:lla Suurhankkeessa ollaan vasta alkumetreillä; ydinvoimalaitoksen suunnittelu ja rakentaminen kestää noin 10 vuotta.

Voimalaitoksen rakentamisai-

kana Hanhikivenniemessä työskentelee enimmillään jopa 30004000 henkilöä. Tuhannelle heistä järjestetään majoitus voimalaitosalueelle.

Pyhäjoen kunta valmistautuu Laakson mukaan koko ajan siihen, että se pystyy majoittamaan rakennushankkeen valmistumisen jälkeen paikkakunnalle jäävät 1000 henkeä.

Pyhäjoesta ja sen lähialueesta on koottu tietoa muun muassa Hanhikivi-oppaaseen, joka on julkaistu suomeksi, englanniksi ja venäjäksi.

Oppaan sähköiset versiot löytyvät suurhankkeet-sivustolta.

Painetun oppaan saa alueen kuntien yrityspalvelukeskuksista.

Puhelimien sijasta rahaa Kuntokeskus Sisu Oy Raahessa on pohjoisin hanke, jossa Osuuskunta PPO on mukana. Se on toistaiseksi myös osuuskunnan ainoa sijoituskohde PPY:n alueella. PPO kuitenkin etsii täältä jatkuvasti muitakin kannattavia hankkeita.

KATI PELTOMAA on työnsä puolesta kiinnostunut kannattavista hankkeista myös Pohjois-Pohjanmaalla.

Osuuskunta PPO

ANTTI NISKANEN

perustettu 1914.

Uudistunut historian aikana monta kertaa, nykyisin sijoitus- ja kehitysyhtiö.

M

utta mitä perinteinen teleyhtiö tekee sijoitusmarkkinoilla?

Se on sen uusi toimiala.

PPO on nykyisin sijoitus- ja kehitysyhtiö, minkä selvittämisessä toimitusjohtaja Kati Peltomaalla riittää vielä työtä. Asia on sen verran uusi; 2014 oli uuden toiminnan ensimmäinen täysi tilivuosi.

Osuuskunnan missiona on edistää jäsentensä ja toiminta-alueensa elinkeinoelämän ja yritysten menestystä tuottavalla ja turvaavalla sijoitustoiminnalla.

Katse pohjoiseen PPO:n päätoimialueena on Pohjois-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa, mutta kannattavat alueelliset kehityshankkeet kiinnostavat myös muualla, Peltomaa kertoo.

Sukupolven vaihdoksia Raahen kuntokeskuksen lisäksi PPO oli viime vuonna mukana kolmessa muussa alueellisessa yrityshankkeessa. Tänä vuonna tavoite on paljon suurempi, sillä osuuskunnan hallintoneuvosto on linjannut alueelle sijoitettavaksi määräksi 15 prosenttia osuuskunnan varallisuudesta. ”Se tarkoittaa, että käytettävissä on noin 15 miljoonaa euroa.”

Maltillisella riskillä PPO:n 100 miljoonan euron sijoi-

tusomaisuus koostuu ns. sijoitussalkusta sekä hankesalkusta, jonka puitteissa investointeja alueellisesti merkittäviin kohteisiin tehdään.

Hankesalkkuun valittavilta sijoituskohteilta edellytetään tiettyä tuottopotentiaalia. ”Esimerkiksi kiinteistöjen kohdalla minimitavoite on kuusi prosenttia ja oman pääoman ehtoisille sijoituksille kahdeksan prosenttia.”

Riskitason pitää olla maltillinen; PPO:n hallitus arvioi hankkeen riskit tapauskohtaisesti. Oman pääoman ehtoisissa sijoituksissa osuuskunta voi edellyttää hallituspaikkaa sijoitettavasta yhtiöstä.

PPO osallistuu mielellään myös sukupolvenvaihdoksien rahoittamiseen. Niissäkin se pysyttelee mielellään vähemmistöomistajana. ”PPO maksaa osakesiivun hinnan vanhalle omistajalle tai yhtiölle. Samalla tehdään sopimus takaisinlunastuksesta, joka voi olla esimerkiksi viisi-seitsemän vuotta.”

Kaikki alkaa kohdeyrityksen osakkeen arvon määrityksestä, joka tapahtuu ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. ”Arvostus perustuu nykytilanteeseen, ei tulevaisuuden odotuksiin.”

Jäsenmäärä 12:14 12/14: 26 802

Tasearvo 12/2014:

noin 102 miljoonaa euroa

Omavaraisuusaste noin 93 prosenttia

17

MAANANTAI 30. MAALISKUU 2015

Fennovoimalla tekemisen vuosi Ennen kuin varsinaista ydinvoimalaitosta aletaan rakentaa, tehdään Hanhikiven niemen laitospaikalla noin parin vuoden ajan mittavia infrastruktuuritöitä sekä rakennetaan tukirakennuksia.

T

änä vuonna liitytään esimerkiksi kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon, aidataan laitosalue ja aloitetaan koulutusrakennuksen rakennustyöt.

Viime syyskuussa aloitettu laitospaikalle vievä yhdystie valmistuu lokakuussa.

Rakentamislupahakemuksen jätämme valtioneuvostolle kesäkuun loppuun mennessä.

Vuoden 2015 aikana Fennovoima kasvattaa organisaatiotaan merkittävästi. Rekrytointiemme painopiste on tässä vaiheessa laaja-alaisesti teknisen alan asiantuntijoissa, erityisesti kokeneemmissa ammattilaisissa.

Suoria työpaikkoja laitos tarjoaa rakennusvaiheessa enimmillään noin 4000 työntekijälle ja valmistumisen jälkeen pysyviä työpaikkoja syntyy noin 400-450 kymmeniksi vuosiksi.

neita ja alihankkijoita.

Alihankintaneuvottelut yritysten kanssa käynnistyvät tämän kevään aikana.

Fennonvoiman hanke on kansainvälinen ja töiden kilpailutus tehdään kansainvälisesti. Yritysten on täytettävä suomalaiset korkeat alan laatustandardit ja toimittava maan lainsäädännön mukaisesti.

Alihankintaneuvottelut käynnistymässä

Suuri osa tavallista rakentamista

Tammikuussa laitostoimittaja Rusatom Overseas tiedotti solmimistaan päähankintasopimuksista.

Tällä hetkellä päähankkijat pilkkovat projektikokonaisuutta sopiviin aliurakoihin ja kartoittavat kiinnostuneita yhteistyökumppa-

Laitospaikan valmistelevat työt sopivat hyvin alueen tunteville paikallisille yrityksille. Muutenkin suuri osa rakentamisesta on tavallista teollisuusrakentamista, johon suomalaisilla yrityksillä on hyvät valmiudet.

Fennovoima, Rusatom Overseas sekä työmarkkinajärjestöt allekirjoittivat toukokuussa 2014 työmaasopimuksen koskien yhteisiä pelisääntöjä tulevalla Pyhäjoen ydinvoimalatyömaalla.

Työmaasopimuksessa sovittiin rakennustyömaalla noudatettavista yhteistyökäytännöistä ja käytännön keinoista harmaan talouden torjumiseksi.

Elinvoimaa PohjoisSuomeen Fennovoiman hanke tuo merkittäviä taloudellisia hyötyjä niin kansallisesti kuin paikallisesti. Alueen kunnat ja eri toimijat ovat jo vuosien ajan valmistautuneet hankkeeseen, jotta kaikki mahdollinen hyö-

ty saadaan alueelle.

Tukea valmistautumiseen on hankittu eri hankkeiden myötä niin julkiselle sektorille, yrittäjille ja elinkeinoelämälle kuin myös alueen oppilaitoksille.

Fennovoima tukee alueen toimijoita valmistautumisessa ja tekee myös yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja tukee näin ydinvoimaosaamisen lisäämistä tekniikan alan koulutusohjelmissa.

Kysyntä kasvaa monilla aloilla Niin rakentamis- kuin käyttövaiheessa monet työntekijät asuvat seutukunnassa. Asukasmäärän lisääntyminen kasvattaa kysyntää monilla eri aloilla uusien asukkai-

INFRATYÖT PYHÄJOEN HANHIKIVEN NIEMELLÄ ovat jo käynnissä. Ensimmäisten rakennusten rakennustyöt alkavat kesän jälkeen.

den käyttäessä samoja palveluita kuin kantaväestökin.

Kysyntä lisääntyy esimerkiksi kaupan, majoituksen ja vapaaajan palveluiden saralla. Uusien työpaikkojen lisäksi kunnan verotulot kasvavat merkittävästi: työntekijät maksavat tuloveroa ja Fennovoima kiinteistöveroa.

Lisää tietoa hankkeestamme: www.fennovoima.fi Heli Halkola Alueviestintäpäällikkö Fennovoima Oy

Epäsuotuisa valuuttakurssiliike voi tuhota terveen yrityksen katteen

E

päsuotuisa valuuttakurssiliike pienentää valuuttamääräisten saamisten euroarvoa ja kasvattaa valuuttamääräisten ostojen euroarvoa. Epäsuotuisa kurssiliike on suoraan pois yrityksen käyttökatteesta.

Valuuttakurssi voi helposti liikahtaa lyhyessä ajassa yli 10 prosenttia väärään suuntaan. Kenen katteet kestävät tällaisen loven?

Valuuttariski on onneksi suojattavissa erittäin kustannustehokkaasti. Yrityksen pohtiessa kassavirtojensa valuuttariskin hoitamista keskeisiä kysymyksiä ovat, kuinka pitkäksi ajaksi suojaus on viisas-

ta tehdä ja millä keinoilla suojaus toteutetaan. ”Mitään yleispätevää suositusta tähän ei voida antaa, vaan luomme yrityskohtaisesti räätälöidyn ratkaisun”, toteaa Sami Heikkilä, Nordean Pohjois-Suomen yritysalueen aluejohtaja. ”Meillä on apunamme muun muassa Nordea Markets, joka keskittyy auttamaan yrityksiä näissä kysymyksissä ja miettimään, millaiset suojausratkaisut yritykselle parhaiten sopivat”, hän lisää.

Useat yritykset suojaavat tulevia valuuttavirtoja vuodeksi eteenpäin, sanoo Heikkilä. Tällöin saadaan esi-

merkiksi hyvä pohja budjetoinnille, kun tiedetään varmuudella, millä valuuttakurssilla valuuttamääräiset tulot tai menot saadaan vaihdetuksi euroiksi.

Vaihtoehtoja riittää Oikea suojaushorisontti puolestaan riippuu paljolti siitä, miten nopeasti yritys muilla keinoin pystyy sopeutumaan kurssimuutoksiin. Jos esimerkiksi yritys pystyy siirtämään euron vahvistumisen myymiensä tuotteiden valuuttamääräisiin

hintoihin kolmen kuukauden sisällä, kolmen kuukauden suojaus voi olla riittävää, arvioi Heikkilä.

Useimmilla yrityksillä ei kuitenkaan nykypäivän kovassa kilpailutilanteessa ole mahdollista kompensoida valuuttakurssimuutoksia hintojen nostolla. Tällöin pidempiaikaisempi suojaus on paikallaan.

Ajoissa tehdyn ja riittävän pitkäaikaisen suojauksen ansiosta eurooppalainen yritys voi pitää budjetoidut tulonsa ja säilyttää markkinaosuutensa, vaikka joutuisi esimerkiksi USA:n dollarin arvon alentuessa myymään tuotteensa halvemmal-

la kuin on alun perin budjetoinut. ”Vaihtoehtojen kirjo on suuri.

Siksi yrityksen kannattaa Nordea Marketsin asiantuntijoiden kanssa katsoa, mikä vaihtoehto sopii sille parhaiten”, Sami Heikkilä toteaa.

Lisätietoja: Sami Heikkilä, Puh. 0505364984, sami.heikkila@nordea.fi

18

MAANANTAI 30. MAALISKUU 2015

k Parhaat Palvelut k Parhaat Palvelut

HAUKIPUDAS

Parhaat Palvelut

liminka

kylmÄkomppania oy

REIJO MÄLLINEN OY

Kylmälaite- ja lämpöpumppuhuollot sekä -asennukset Oulun talousalueella.

• LVI-asennukset ja huollot • Maalämpöpumppujen asennukset

Soita ja kysy tarjous 040 550 2839 Parhaat Palvelut

II

Kotimaiset taitto-ovet Iistä.

OULU

LVIA – s u u n n i t t e l u Energiatodistukset

puh. 0400 684 630 reijo.mallinen@mallinenoy.fi Parhaat Palvelut

Parhaat Palvelut

Rantapellontie 7, 90520 Oulu

www.plan-air.fi

MUHOS

MUOTIA MAAILMALTA naisille jja lapsille p

Tilitoimisto

Milja Hokkanen www.findoor.fi

findoor@findoor.fi • p. 020 8384 530

Parhaat Palvelut

puh. 041 700 3534 milja.hokk@gmail.com

Valtatie 23, Muhos Kirkkokatu 22, Kajaani

KIIMINKI

RPJM OY RAKENTAMINEN t PALOTEKNIIKKA t KUNNOSSAPITO t SIIVOUSPALVELUT

✔ vesikatot ✔ ulkovuoret

✔ aidat ✔ sisustusremontit

✔ pesuhuone- ja

saunaremontit

040 1272 883 www.ht-maalaus.fi htmaalaus@gmail.com

◆ ◆

Neste Oil Hiironen, Oulu Kiilakivenkuja 2 Huolto/ajanvaraus: 044 332 5713 (ma–pe klo 8–16) www.nestehiironen.fi

Jani Niiranen puh. 040-7606 596

Parhaat Palvelut

Terapeuttiset seikkailuryhmät ◆

Soita: 044 332 5713

toon!

Varaa aika ja aja huol

TASOITE- ja MAALAUSTYÖT www.rpjm.fi jani.niiranen@rpjm.fi

AD-autokorjaamo

OULU

Työhyvinvointi- ja virkistyspäivät ◆

SEIKKAILUPALVELU WILD MIND OY Jorma Väisänen, P. 040 737 6430, Rengastie 18 90900 Kiiminki

www.wildmind.fi Parhaat Palvelut

KUUSAMO

Formados Oy /Kuusamon Pellettitehdas Ouluntie 52, 93999 Kuusamo

Hyvän Olon Hetki Tmi Seija Erkkilä

Manunuaalinen lymfaterapia Koko kehon vyöhyketerapia Intialainen päähieronta Koliikkivauvan hieronta Kuumakivihieronta Bambuhieronta Myös lahjakortit!

P. 045 895 3253 | Tuohimaantie 12, Kiiminki | www.hyvanolonhetki.com

Yrittäjäkumppani Koillismaalla!

RASKAAN KALUSTON AMMATTILAINEN www.pekanti.fi

KORJAAMO/VARAOSAT: OULU, Pikkukiventie 5, p. 020 728 9810 KORJAAMO: JÄÄLI, Pyyryväistie 17, p. 0207 289 810 PALVELEMME: MA–PE 6–22, LA 8–16 RASKASSARJA HEAVY DUTY SPAREPARTS

Uudisrakentaminen, remontit, suunnittelu.

P. 0400 690 555

RASKASSARJA HEAVY DUTY REPAIRS

”lautapoikien

aatelia”

www.konepajula.fi Parhaat Palvelut

www.rakennusrautio.fi

liminka

Nyt kieliasiat kuntoon!

Käännökset suomi-englanti-suomi Auktorisoidut käännökset englanti-suomi Kieliasun tarkastukset suomeksi ja englanniksi

www.ktc-group.fi

teema@teematranslations.fi www.teematranslations.fi puh. 044 330 1572

19

MAANANTAI 30. MAALISKUU 2015

k Parhaat Palvelut k Parhaat Palvelut

OULU

Parhaat Palvelut

PYHĂ„SALMI

Parhaat Palvelut

SIIKALATVA

KIINTEISTĂ–HUOLTO - VARAOSAT - TARVIKKEET - RENKAAT

1

- PIKAHUOLTO - Ă–LJYNVAIHTO (aikaa varaamatta) - RENGASTYĂ–T - NELIPYĂ–RĂ„SUUNTAUS

JÄÄLIN PIKAHUOLTO Tommi Kokkoniemi Oy Rakentajantie 4, 90940 Jääli Puh. 0400 300 092 Avoinna: ma–pe 8.00–17.00

Harry PÜnkkÜ ky • KiinteistÜhuolto • Talonmiespalvelut • Koneurakointi • Viherrakentaminen• MinikaivurityÜt ja vuokraus • Iisi jätevesipuhdistamot asennettuna

24 H P. 0400 681 074

Parhaat Palvelut

HAAPAVEDEN APTEEKKI VANHATIE 54 86600 HAAPAVESI PUH. (08) 452 344

RAAHE

YksilÜlliset kantoharat mittatilaustyÜnä •kauhat ja kiinnikkeet •routapiikit ym. tarvikkeet

Koneurakointi Konola Oy Rantsila

p. 050 465 7582 tel. +358 45 344 3326 fax. +358 8 342 212 Sepänkatu 20 FIN-90100 Oulu, pirjo.vaarala@verojalaki.fi, www.verojalaki.fi

Parhaat Palvelut

www.albomet.fi 044 275 6676 / Ahonen myynti@albomet.fi

14 tonnin telakoneella jossa varusteina engcon kauhanpyÜrittäjä, kauhoja ja energiapuukoura.

oulunsalo

Huollamme kaikki merkit!

r InspTuehoclaisttorojunrta cttekoniikka InspKiie nteistĂś vaihtokoneet * Saneair ilman puhdistimet * UniqAir ilman LED-valo+ G3 * Valtavalo et putk

TRAKTORITYĂ–T JA KAIVUUTYĂ–T

at * Jyrsijätorjunn nnat * HyÜnteistorju et te es tu * Lin itorointi * MyrkytÜn mon

Ouluntie 45, 92130 RAAHE Varaosat: (08) 220 780 Huolto: (08) 220 715

www.inspector.fi 24h päivystys 08 556 6400

Pyhännän TeeHoo Oy KiinteistÜhuolto ja koneurakointi Hakasuontie 3, 92930 Pyhäntä

> < * Koneurakointi * KiinteistĂśnhuolto * Varta-akut > < KYSY LISĂ&#x201E;Ă&#x201E;!

Puh. 24 h 0400 284 432 > Teijo Makkonen 040 5044 363, Harry Härmä 040 5888 728 < Parhaat Palvelut

KORKEALAATUISET BETONIPERUSTUKSET

SOKKELISEPĂ&#x201E;T OY www.sokkelisepat.fi Puh. 0400 842 802

"SUUVSJOUJF t 1BUUJKPLJ t Q Vapaita hoitopaikkoja, ota yhteyttä!

Puh. 020 7780 450 toimisto@komerco.fi www.komerco.fi

taivalkoski

YhteistyÜssä toimintaa tukemassa

Parhaat Palvelut

UTAJĂ&#x201E;RVI

www.pk-tekniikka.fi Tuomikuja 14, 90460 Oulunsalo | puh. 050 366 9875 verhoomo@lumonia.fi | www.lumonia.fi Avoinna: tiâ&#x20AC;&#x201C;ke 10â&#x20AC;&#x201C;18, toâ&#x20AC;&#x201C;pe 10â&#x20AC;&#x201C;16, ma ja la sopimuksen mukaan.

Parhaat Palvelut

pudasjärvi

ON-SITE KONEISTUKSET KONEPAJATYĂ&#x2013;T | PINNOITUKSET RELIABLE ON-SITE PARTNER

Parhaat Palvelut

SähkÜliike

www.khriekki.fi

SIIKAJOKI

Kuusisalo Oy AhlstrĂśmintie 1 D 92400 RUUKKI puh. 08-2300 420

Varaa aika huoltoon: p. 044 5622 701 tai p. 040 5633 346

Parhaat Palvelut

VAALA

Tervetuloa uudistuneeseen Vaalan apteekkiin!

Auki maâ&#x20AC;&#x201C;pe 9â&#x20AC;&#x201C;17 ja la 9â&#x20AC;&#x201C;13

VAALAN APTEEKKI

Vaalankurkuntie 1,191700 VAALA Sahanrannantie 91700 VAALA www.vaalanapteekki.fi puh. 08 5361 270

20

MAANANTAI 30. MAALISKUU 2015

Entistä paremmat mahdollisuudet rahoittaa - Finnveran Oulun toimipisteelle uusi osoite

Y

ritysten mahdollisuudet saada rahoitusta Finnveralta paranivat merkittävästi vuoden alusta. Muutokset parantavat rahoituksen vaikuttavuutta ja yritysten kilpailukykyä.

Finnvera voi lisätä riskinottoa erityisesti alkavien, kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten rahoituksessa.

Finnvera voi myöntää luottoja pienille ja keskisuurille yrityksille, joilla on kannattavaa liiketoimintaa, mutta joiden on vaikea saada koko rahoitusta pankeista.

Vuoden 2015 alusta Finnvera voi rahoittaa myös pk-yrityksiä suurempia yrityksiä. Taustalla on epäkohta siitä, että EU:n ns. pk-määritelman mukaisille yrityksille on Suomessa tarjolla useita julkisia rahoitusmuotoja, mutta pk-määritelman vähäisestikin ylittävien yritysten osalta tarjonta on ollut selvästi rajoitetumpaa. Esimerkiksi kasvuun tähtäävät yritykset saattavat nopeasti ylittää pk-määritelman 250 työntekijän rajan.

Uuden kolmivuotisen mandaatin avulla Finnveralle avautuu mahdollisuus rahoittaa kansantalouden kannalta tärkeää yrityskenttää 300 miljoonan euron liikevaihtoon asti.

Lisäksi on viime syysuusta lähtien ollut voimassa vientitakuulain laajennus, joka koskee Suomessa toteutettavia investointeja. Finnvera voi rahoittaa itse investoijaa tai sen toimittajia silloin, kun investointi hyödyttää vientiä. Tähän

tehtävälaajennukseen ei liity yrityskoon ylärajaa tai määräaikaa.

Parannuksia kaikissa kokoluokissa

”Yksikään kannattava hanke ei saisi jäädä toteutumatta rahoituksen riittämättömyyden takia”, Pohjois-Suomen aluejohtaja PAULI PIILMA sanoo. .

Pienet yritykset voivat saada jatkossa suurempaa luottoa suoraan Finnveralta, koska pienrahoituksen määrä nousi 35 000 eurosta 50 000 euroon. Tällä on merkittävä vaikutus myös tuhansille nykyisille Finnveran asiakkaille.

Suurempien yritysten osalta Finnvera jakaa lähtökohtaisesti rahoituksen riskit tasan pankkien kanssa, mutta vaikuttavissa hankkeissa ja erityisesti kaupan ja toimitusten rahoituksessa Finnvera voi olla mukana tavanomaista suuremmalla rahoitusosuudella. Finnveran on mahdollista myöntää rahoitusta aiempaa vähäisemmin vakuuksin.

Jos yrityksen taloudellinen asema on riittävän vakaa, jopa kokonaan vakuudeton kasvun rahoitus on mahdollista. Investointihankkeissa Finnveran on myös mahdollista tarvittaessa myöntää rahoitusta pankkia pidemmällä maksuajalla.

Uudistukset ja kasvaneet valtuudet ovat osa Finnveran panostusta yritysten alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Osa uusista työkaluista on sellaisia, jotka Finnveralta ovat puut-

Parannuksilla on merkittävä vaikutus myös tuhansille nykyisille asiakkaillemme tuneet verrattuna muiden maiden vastaaviin organisaatioihin. ”Taloustilanteen vuoksi haluamme kannustaa kaiken kokoisia yrityksiä uusien investointien ja kasvun etsimiseen. Yksikään kannattava hanke ei saisi jäädä toteutumatta rahoituksen riittämättömyyden takia”, Pohjois-Suomen aluejohtaja Pauli Piilma sanoo.

Oulussa uuteen osoitteeseen Oulun Finnvera muutti viime viikolla Asemakadun tiloista keskustan Technopoliksen tiloihin osoitteeseen Sepänkatu 20. ”Sieltä löytyvät kaikki Finnveran palvelut”, Piilma sanoo.

YRITTÄJÄT KYSYVÄT JA ASIANTUNTIJAT VASTAAVAT

Kannattaako Oulun seudulla ottaa punkkirokotetta ?

VASTAUS Markku Pirinen Johtajalääkäri Caritas Lääkärit Oy

P

unkkien levittämää puutiaisaivokuumetta esiintyy Lounais-Suomessa, Länsirannikolta myös Pyhäjoelta ja Raahesta on löydetty virusesiintymiä ja myös Oulun seudulta. Puutiaisaivokuumetta esiintyy lisäksi Kokkolassa,

Lappeenrannassa, Kotkassa ja Simossa.

Lyhyeksi leikattu tai kuivunut nurmikko on epätodennäköinen maasto punkeille. Punkkeja on enemmän metsissä kuin heinikoissa. Viime kesän tutkimus osoitti, että heinikko ei olekaan se, jossa punkkeja olisi eniten, vaan tavallinen mustikkametsä. Punkkien määrä on kasvanut viime vuosina ja myös levinneisyysalue on noussut yhä pohjoisemmas Perämeren rannikkoa pitkin.

Puutiaisaivokuumeeseen sairastuu vuosittain joitain kymmeniä ihmisiä. Borrelioosiin sairastuu parituhatta suomalaista vuosittain. Siihen ei ole rokotetta.

Suurin osa tapauksista on Ahvenanmaalla. Yksi tai kaksi punkkia sadasta kantaa virusta, joka aiheuttaa puutiaisaivokuumetta.

Jos rokotteen aikoo ottaa, kannattaa ensimmäinen pistos hakea maaliskuussa. Punkit lähtevät liikkeelle, kun lämpö nousee kymmenen asteen tuntumaan.

Puutiaisaivokuume on siitä ikävä, että se tarttuu välittömästi punkin puraisun jälkeen jos punkilla sellainen on. Borrelioosivaaraa ei juuri ole, jos punkki poistetaan iholta noin kahdeksan tunnin sisällä siitä, kun punkki on iskenyt kiinni.

Puutiaisaivokuumeeseen ei

ole olemassa hoitokeinoa, vaan siihen tehoaa ainoastaan ennaltaehkäisevä rokote. Rokotteita otetaan yli 100 000 vuosittain. Jos aikoo ottaa punkkirokotteen suojaamaan puutiaisaivokuumeelta, rokotesarja kannattaa aloittaa maaliskuussa, sillä punkkeja on heti kevään lämmettyä liikkeellä. Rokotesarjaan kuuluu kolme rokotetta. Noin kuukauden kuluttua otetaan toinen rokote ja kolmas voidaan ottaa vasta seuraavana talvena. Toisen pistoksen jälkeen tulee aika hyvä suoja, mutta se ei ole pitkäkestoinen, ellei ota kolmatta rokotetta. Mielestäni punkkirokote kannattaa ottaa, jos liikkuu pal-

jon luonnossa. Rokotteen ottamiseen vaikuttaa sekin, onko esimerkiksi kotieläimiä, jotka voivat kuljettaa puutiaisia myös kotiin. Rokote tulisi uusia viiden vuoden välein, mutta yli 60-vuotiaiden tulisi ottaa tehosterokote kolmen vuoden välein. Jos on sairastanut puutiaisaivokuumeen, ei tarvitse rokotetta ollenkaan.

Punkeilta voi koettaa suojautua myös peittävällä vaatetuksella. Koska rokote ei suojaa yleisemmältä punkkien levittämältä taudilta, borrelioosilta, kannattaa tehdä myös säännöllisiä punkkitarkastuksia.

Punkkirokotteen saa mm. Caritas Lääkäritalosta Oulussa.

21

MAANANTAI 30. MAALISKUU 2015

YRITTÄJÄT KYSYVÄT JA ASIANTUNTIJAT VASTAAVAT

Kuinka voimme lopettaa osakeyhtiön, jossa varoja on enemmän kuin velkoja ?

VASTAUS TEUVO VÄLIKANGAS Toimitusjohtaja, KTM, Y-Tili Oy

O

sakeyhtiötä ei voida purkaa lain mukaan vapaamuotoisesti. Silloin, kun osakeyhtiön toimintaa ei haluta tai voida jatkaa ja yhtiöllä on jäljellä enemmän varoja kuin velkoja, niin osakeyhtiön toiminnan lopettaminen hoidetaan selvitystilamenettelyllä.

Onko käräjöinnille vaihtoehtoa?

Ostin firmalleni käytetyn Toyota Hiacen. Auton piti olla huippu-yksilö, mutta vajaan viikon käytön jälkeen siihen olisi pitänyt tehdä moottoriremontti, joka olisi maksanut noin 6000 €.

Emme päässeet asiassa neuvottelutulokseen ja nyt auto seisoo pihallani. Pitäisi kuulemma viedä käräjille, mutta oikeudenkäynnin kustannukset pelottavat.

Mitä kannattaisi tehdä?

R

iitatilanteessa yleensä haetaan ratkaisua käräjien kautta, jos asianosaisten keskinäinen neuvottelu johda sovintoon. Oikeuskäsittely on melko kallista ja yleensä myös aikaa vievää. Vaihtoehtoja ei kuitenkaan paljonkaan ole.

Yksi vaihtoehtoinen riidanratkaisutapa on tuomioistuinsovittelu. Sovittelua haetaan käräjäoikeudelta kirjallisella hakemuksella tau suullisella pyynnöllä, jos asia on jo vireillä. Sovittelijana toimii käräjätuomari, joka neuvottelee asianosasten kanssa ja auttaa sovinnon löytymisessä.

Käräjöintiin verrattuna sovittelu on nopeaa ja halpaa. Lopputuloksena on yleensä sovinto. Jos sovintoon ei päästä, asiaa voi jatkaa oikeudenkäyntinä. Lähes kaikenlaisia riitoja voi viedä sovitteluun.

Kysyjän tapaus vaikuttaa tyypilliseltä sovittelujutulta. Tarkempia tietoja kannattaa kysellä yrittäjien neuvontarenkaan juristeilta tai käräjäoikeudesta.

Toni Isoluoma Asianajaja

Jos yhtiön velat ovat varoja suuremmat, niin lopettaminen tapahtuu konkurssimenettelyllä.

Yritysten ja niiden omistajien tilanteet poikkeavat toisistaan merkittävästi, niinpä jokaista tapausta on tarkasteltava erikseen. On harkittava, milloin vapaaehtoinen selvitysmenettely on hyvä vaihtoehto. Osakeyhtiön lopettamisen ajoitus pitää miettiä siten, ettei pitkitetä tarpeettomasti yrityksen tappiollista toimintaa ja siten kuluteta yritykseen kertyneitä varoja.

Ajoitusta on syytä miettiä myös yrityksen osakkaiden omistaminen osakkeiden omistusaikojen näkökulmasta ja omistus-

aikojen vaikutuksista osakkaiden veroseuraamuksiin.

Kannattavalle tai hyvän kannattavuuden edellytykset omaavalle yritykselle, yrityksessä harkitusti tehtävä sukupolvenvaihdos tai myynti yritystoiminnan jatkajalle ”sopivaan” hintaan on lähes aina parempi vaihtoehto kuin yritystoiminnan ja yrityksen lopettaminen. Jos yritystoiminnan jatkakaa eikä ostajaa löydy, niin on syytä pohtia myös sitä, kannattaisiko vahvan taseen omaava osakeyhtiö jättää, ainakin joksikin aikaa, omistajien ”säästöpossuksi” ja säästäisivätkö osakkeenomistajat näin veroseuraamuksissa.

Vapaaehtoisen selvitystilamenettelyn vaiheet ja huomioitavaa 1. Selvitystilaan asettaminen. Yhtiön asettamisesta päättää yhtiökokous, samalla valitaan selvitysmies/ -miehet.

2. Ilmoitus kaupparekisteriin. Yhtiökokouksen selvitystilaa ja selvitys miehiä koskeva päätös ilmoitetaan kaupparekisteriin.

3. Julkinen haaste. Samalla, kun selvitystila ilmoitetaan rekisteröitäväksi, haetaan julkista haastetta velkojille.

4. Velat ja omaisuus. Selvitysmiesten tehtävä on omaisuuden myynti ja velkojen maksaminen.

5. Varojen jakaminen. Selvitysmiehet jakavat jäljelle jääneen varallisuuden osakkeen- omistajille.

6. Lopputilitys ja kertomus selvitystilasta. Selvitysmiehet tekevät loppu tilityksen ja laativat omaisuuden jaosta erillisen tilityksen.

7. Lopputilityksen hyväksyminen. Tilintarkastuksen jälkeen yhtiökokous hyväksyy lopputilityksen ja kertomuksen selvitystilasta.

8. Ilmoitus kaupparekisteriin. Purkautuminen ilmoitetaan kaupparekisteriin rekisteröitäväksi. Osakeyhtiön selvitystilamenettelyn läpiviemiseen on yleensä syytä varata aikaa vähintään 6 kk.

Miten otan alkoholin käytön puheeksi työpaikalla?

VASTAUS JAANA LEINO

Työtä haittaava alkoholin käyttö vaikuttaa henkilön itsensä ja koko työyhteisön työhyvinvointiin, työkykyyn ja tuottavuuteen.

Puheeksi ottaminen on ensisijaisesti esimiesten tehtävä.

Myös työterveyshuollolla, työsuojeluhenkilöstöllä ja mahdollisen päihderyhmän henkilöillä on hyvä olla sovittu rooli.

On hyvä miettiä etukäteen puheeksi ottamisen ajankohta, eteneminen ja jatkosuunnitelma. Tarvitaan riittävästi ai-

kaa ja oma rauha.

Puheeksi ottaja keskustelee minä-muodossa kohdaten henkilön ihmisenä. Kerro omista havainnoista suoraan ja totuutta kainostelematta, mutta silti syyttämättä ja korostamatta henkilön vastuuttamista uhmakkuuden ja vastustamisen vähentämiseksi.

Tilanteen tarkoitus ei ole löy-

tää syitä alkoholin käytölle tai käyttäytymiselle. Henkilölle tulee ilmaista, että hän voi kertoa oman näkemyksensä sinun jälkeen. Muodostakaa keskustelun aikana yhteinen sitoutumista edistävä sopimus (oma apu/ työterveys/päihdehoitoon ohjaaminen), jossa sovitaan uudelleen tarkastelun ajankohta.

VALMENNUKSET

ALKAVAT OULUSSA !

Tavoitteena kasvu ja kehittäminen? Suuntana kv-markkinat?

Poimi alta sopiva työkalu vauhdittamaan yrityksesi etenemistä: TULEVIA VALMENNUKSIA •Yritysjohtamisen valmennus + yjeat, kevät 2015 •Yrittäjävalmennus + yat, syksy 2015 •Kansainvälistymisvalmennus + ueat, syksy 2015 • Liiketoiminnan tehovalmennus yksinyrittäjille 4 pv, syksy 2015 (ei tutkintoa) Valmennukset toteutuvat yhteistyössä OSAO:n oppisopimusyksikön kanssa. Tutkinto syntyy oman liiketoiminnan ja johtamisen kehittämistyöskentelystä. Osallistuja maksaa kokonaisuudesta vain tutkintomaksun 58 euroa.

Hakeminen ja lisätietoja Pekka Pirnes / p. 040 8308 286 pekka.pirnes@tjkoulu.fi www.tjkoulu.fi

Ystävällisintä hammashoitoa!

”Meiltä saat perushammashoidon ja kattavat erikoishammaslääkärin palvelut: oikomishoidon, keinojuurihoidon, iensairauksien hoidon, suukirurgian ja esteettisen hammashoidon palvelut.

PS. Palvelemme myös työpaikkahammashuoltoon liittyvissä asioissa.”

Riitta Jurvelin Toimitusjohtaja, suuhygienisti AJANVARAUS

020 7350 340, 040 774 1727 www.oulunkruunu.fi

Yrttipellontie 6, Peltola, Oulu - p. 020 7350 340 - www.oulunkruunu.fi

22

MAANANTAI 30. MAALISKUU 2015

PALVELUT YRITTÄJILLE 2015

Yrittäjän palvelusivusto

Marjo kolehmainen toimitusjohtaja marjo.kolehmainen@yrittajat.fi 050 5277 288

KIRSI ANTTILA järjestöpäällikkö kirsi.anttila@yrittajat.fi 0500 685 148

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien maksuttomat neuvontapalvelut Pohjois-pohjanmaan yrittäjät Isokatu 4. 90100 Oulu, puhelin: 010 322 1980, www.ppy.fi Lakiasiat ja yritysjuridiikka Toimistot vastaavat juridiikan kysymyksiin.

HUOM! Erityisalat mainittu toimistoittain.

Asianajotoimisto Botnia Oy Oulu, Helsinki, Raahe p. 0207 797 500 toimisto@botnialaw.fi www.botnialaw.fi Sopimusjuridiikka, yritysjärjestelyt, oikeudenkäynnit, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat ja työoikeus.

Asianajotoimisto Isoluoma p. 08 534 7700 toimisto@isoluoma.fi www.isoluoma.fi Työoikeus, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, sopimusoikeus ja muu liikejuridiikka.

Asianajotoimisto Krogeus Oy p. 029 000 6400 www.krogeus.com Työoikeus, rakentamisoikeus ja sopimusoikeus.

KPMG Oy Ab p. 020 760 3205 www.kpmg.fi Liikejuridiikka, sopimukset, työoikeus, oikeudenkäynnit, yritysjärjestelyt.

Asianajotoimisto Juha Ryynänen Oy p. 0400 120 230 www.juharyynanen.fi Sopimukset, yrityskaupat ja oikeudenkäynnit.

Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy Oulu, Raahe, Helsinki p. 010 841 9900 www.laaka.fi Sopimusjuridiikka ja yritysjärjestelyt, kiinteistöja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat, työoikeus ja oikeudenkäynnit.

Asianajotoimisto Kurikka & Lämsä Oy Kuusamo puh. 040 737 9546 puh. 08 8512519 harri.lamsa@kurikkalamsa.fi www.kurikkalamsa.fi Ernst & Young Oy p. 040 770 7088 www.ey.com/fi Yritysjärjestelyt, arvonmääritykset, tuloverotus, sopimusoikeus, työoikeus, julkiset hankinnat ja muu liikejuridiikka.

Talenom Konsultointipalvelut Oy Matti Eilonen p. 0207 525 212 matti.eilonen@talenom.fi www.talenom.fi Yritysjärjestelyt sekä yhtiö-, vero-, sopimusja työoikeus.

Myynti, mainonta ja markkinointi, kansainvälistyminen, patenttiasiat, teollinen muotoilu ja järjestelmät Tulevaisuuden Kasvupolut Oy p. 040 834 0809 antti.karjula@kasvupolut.fi www.kasvupolut.fi Yritysten kokonaisvaltainen kehittämistyö.

Erityispainopisteenä myynnin ja markkinoinnin kehittäminen sekä yrityksen kasvu ja kansainvälistyminen.

Vientiverkostot Pohjois-Ruotsin ja Norjan alueella.

GST Graafinen Studio p. 08 312 1540 www.graafinenstudio.com Visuaalinen ja mainonnan suunnittelu, internet-sivut, kirjamuotoiset julkaisut, jäsenneuvonta, jäsenalennus -10 % toimeksiannosta

MILLA RAAPPANA projektiassistentti milla.raappana@yrittajat.fi 050 395 9877 010 322 1980

SARI REINIKAINEN-LAINE yhteyspäällikkö sari.reinikainen-laine@yrittajat.fi 0500 686 174

CoCom KielipalvelutCoCom Corporate Communications Oy p. 010 439 3830 f. 010 439 3839 www.cocom.fi Täyden palvelun kielitoimisto: käännöspalvelu, tulkkaus, kielentarkistus, kielikoulutusja konsultointi. Kansainvälistymisen aloittamiseen ja kehittymiseen liittyvät neuvontapalvelut. PPY:n jäsenille veloitukseton alkukartoitus ja 10% alennus toimeksiannosta.

Berggren Oy Ab p. 010 227 2100 Oulu www.berggren.eu oulu@berggren.fi.

Täyden palvelun IPR-talo.

Palveluihimme kuuluvat mm. patentteihin, tavaramerkkeihin, mallisuojaan ja muuhun IPR:ään liittyvät suojaamis-, sopimus- ja riidanratkaisuasiat.

Teollinen muotoilu, myymäläsuunnittelu ja konsultointipalvelut Muotoiluasema Oy Oulu info@muotoiluasema.fi www.muotoiluasema.fi p. 0207 345 201 Jäsenneuvonta, jäsenalennus – 10 % toimeksiannosta. www-järjestelmät ja ratkaisut Softers Oy p. 08 2379 9330 softers@softers.net www.softers.net Internetsivut, verkkokauppa, julkaisujärjestelmät ja visuaalinen suunnittelu.

Omistajanvaihdokset Pohjois-Pohjanmaan yrittäjät Tommi Sirviö, projektipäällikkö p. 050 320 2092 Omistajanvaihdospäivystykset varaa aika tommi.sirvio@yrittajat.fi Omistajanvaihdospalvelut: yrityksen myynti ja osto, sukupolvenvaihdokset.

Tommi Sirviö kehityspäällikkö omistajanvaihdokset tommi.sirvio@yrittajat.fi 050 320 2092

Jäsenyrittäjille maksuttoman puhelinneuvonnan lisäksi maksuton LAKIMIESPÄIVYSTYS Yrittäjien toimitiloissa Isokatu 4, Oulu.

VARAA AIKA ppy@yrittajat.fi ja maksuton OMISTAJANVAIHDOSPÄIVYSTYS varaa aika tommi.sirvio@yrittajat.fi Pääsääntöisesti lakimiehet päivystävät joka toinen keskiviikko.

Päivystyksistä lisää Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsentiedotteesta.

Maksuton puhelinneuvonta jäsenyrittäjille SY:n jäsennumerolla kaikilta asiantuntijoita ma-pe toimistoaikana.

Sukupolvenvaihdokset, yritysjärjestelyt ja -kaupat, verokysymykset ja yritysten arvonmääritykset Ernst & Young Oy Pirkko Hiltunen p. 040 770 7088 www.ey.com/fi KPMG Oy Ab p. 020 760 3205, www.kpmg.fi Verotus, yritysjärjestelyt ja arvonmääritykset.

MCon Partners Oy p. 040 528 5383 sirpa.kovaniemi@ mconpartners.com www.mconpartners.com Yrityksen rahoitusaseman arviointi, terveyttäminen, rahoituksen suunnittelu ja avustaminen.

Talousjohtaminen ja liiketoiminnan kehittäminen.

Yritysjärjestelyissä kokonaisvaltainen DD, arvionti ja suunnittelu. Sopimusjuridiikka ja omistajanvaihdokset sekä kansainvälistyminen.

PWC Pricewaterhouse Coopers Oy Perttu Ervasti, p. 040 538 2692

Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy Simo Salonen, KHT p. 040 558 2480 simo.salonen@tilisalonen.fi Talenom Konsultointipalvelut Oy Matti Eilonen p. 0207 525 212, matti.eilonen@talenom.fi www.talenom.fi Yrityskaupat, omistusja rakennejärjestelyt, veropalvelut, talous-, rahoitus- ja sopimusasiat.

Tilitoimistojen yleisneuvonta Tilitoimisto Y-Tili Oy Teuvo Välikangas, KTM, yritysneuvojan EAT p. 040 766 9476 info@y-tili.fi www.y-tili.fi Taloushallinnonpalvelujen yleisneuvonta.

Aloittavien yritysten rahoitus-, vakuus-, lomake- ym. neuvonta.

Talenom Konsultointipalvelut Oy Matti Eilonen p. 0207 525 212 matti.eilonen@talenom.fi www.talemo.fi Talouden ja verotuksen hallintaan liittyvä neuvonta.

Työnohjaus, päihdetyö ja perheterapia Muutosmatka Jaana Leino T:mi Jaana Leino kuntoutuksen ohjaaja (yamk), perheterapian psykoterapeutti (teo) Ensimmäinen tapaaminen (kesto 45 min.) ilmainen PPY:n jäsenyrityksille p. 040 9317 212 jaana.leino@muutosmatkajl.fi www.muutosmatkajl.fi

Jäsenneuvonta puhelimitse maksutonta jäsenyrittäjille, jäsenalennus

10 % – toimeksiannosta

Pääyhteistyökumppanit 2015

23

MAANANTAI 30. MAALISKUU 2015

Uudet Jäsenet Raahen Seudun Yrittäjät ry Lintukoto lastenvaateliike Jaana Keski-Korsu Pikkulahden Palvelut Oy Timo-Jaakko Kesti Tmi Päivi Iivonen Päivi Iivonen Tmi Urheiluhieroja Heini Pajala Heini Pajala

Iin Yrittäjät ry Gametown Oy Antti Pauanne JVPP-Pub Oy / Joku Paikallinen Pub Ii Päivi Pikkuhookana-Sutela Jäppinen Paavo Ky Jukka Jäppinen

Oulunsalon Yrittäjät ry Piirinuohooja Petteri Hämäläinen Petteri Hämäläinen

Oulaisten Yrittäjät ry Aimo Ojala Oy Aimo Ojala J. Hurnasti Ky Jari Hurnasti

Kuljetusliike Taanila Ky Janne Taanila Oulaisten Autofiksaus Kimmo Pajala Oulaskankaan Parturi-Kampaamo Heta Rautiola Heta Rautiola Psykoterapeutti Tuula Paavola Tuula Paavola Tivitek Oy Antti Heikkilä

Tyrnävän Yrittäjät ry Päiväkoti Karuselli Suvi Malinen Ylitalo Tmi Ylitalo Olli

Pyhäjoen Yrittäjät ry

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Hyvinvointikeskus ASEMA Oy Tuula Sarpola

Ylikiimingin Yrittäjät ry Korjaamo ja varustelu Moilanen Antti Moilanen Rausteel Oy Samu-Paulus Rautiainen

Pohjois-Pohjanmaan Start-up yrittäjät Arkkitehtitoimisto Kanttia 2 Oy Markus Haapsaari

Pyhäjärven Yrittäjät ry Icelap Oy Kari Niskanen Kauneuspalvelu Sanna Aaltokoski Sanna Aaltokoski

Taivalkosken Yrittäjät ry Koillismaan Kuntoneva Katja Huurinainen

UUDET SENIORIJÄSENET Arola Sirkka Bräysy Tauno Huttunen Timo Moilanen Ensio Långström Viljo Ojakoski Ilmari

S

Opiskelijajäseneksi!

O

piskelijajäsenyys on tarkoitettu sinulle, joka olet kiinnostunut yrittäjyydestä ja opiskelet täysipäiväisesti lukiossa, ammattioppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.

Opiskelijajäseneksi voit liittyä vaikka et vielä olisikaan perustanut omaa yritystäsi.

Suomen Yrittäjien opiskelijajäsenenä saat käyttöösi palvelupaketin, joka on menolippusi yrittäjyyteen.

Palvelupaketti sisältää: • Yrittäjämediat, joiden kautta py syt ajan tasalla yrittäjäyhteisön toiminnasta.

• Yrittäjäkoulutukset, joissa pää set hiomaan yrittäjänä tarvitse miasi avaintaitoja.

• Valtakunnalliset opiskelijaedut, joilla saat rahanarvoista säästöä mm. laivamatkustamisesta ja au tovuokrauksesta.

S

Seniorijäsenyyden edellytykset: Paikallisyhdistykset käsittelevät oman alueensa seniorijäsenhake-

mukset. Yrittäjänä toimineen henkilön on mahdollista jatkaa jäsenyyttä seniorijäsenenä seuraavien edellytyksien täyttyessä: • seniorijäsenenä voi olla sellainen yrittäjä, joka on luopunut omasta yritystoiminnastaan eikä enää täytä varsinaisen jäsenen kritee reitä • henkilö tai hänen aviopuolison sa yritys on ollut aikaisemmin pai kallisyhdistyksen jäsen Seniorijäsenelle on käytössään: • Yrittäjäsanomat –lehti

Haukiputaan Yrittäjät ry Jyrki Drushinin p. 040 709 6558 drusjy@gmail.com haukiputaan@yrittajat.fi

Kiimingin Yrittäjät ry Miika Sutinen p. 0400 762 468 miika.sutinen@pp.inet.fi kiimingin@yrittajat.fi SARI RIDELL

”Yrittäjänaisiin liityin heti, kun perustin yritykseni 2007, sillä ystäväpiirissäni ei ollut tuolloin yrittäjiä ja tarvitsin kontakteja yritysmaailmaan ja kokeneempiin yrittäjiin. Yrittäjänaiset ovat pieni ja tiivis yhteisö, joten toimintaan pääsi helposti mukaan”, Ridell kertoo.

• Verkostotapahtumat, joissa pää set luomaan hyödyllisiä kontak teja yrittäjiin ja muihin yrittäjik si aikoviin.

• Opiskelijajäsenyys maksaa 20 eu roa vuodessa.

Lähde mukaan! Tarjoamme sinulle Suomen suurimman yrittäjyysyhteisön, joka tukee, rohkaisee ja opastaa yrittäjyyteen liittyvissä asioissa.

Lue lisää opiskelijajäsenyydestä osoitteessa oonmunpomo.fi.

Seniorijäseneksi! eniorijäsenyys on yrittäjätoiminnasta luopuneelle jäsenyrittäjälle mahdollisuus jatkaa toimintaa yrittäjäjärjestön parissa.

Seniorijäsenet ovat järjestölle suuri voimavara. Heillä on paljon arvokasta kokemusta ja tietoa yrittäjyydestä siirrettäväksi nuorelle yrittäjäpolvelle.

Hailuodon Yrittäjät ry Hannu Karvosenoja Hannu Karvosenoja p. 044 544 7799 karvosenoja.hannu@gmail.com hailuodon@yrittajat.fi

Kempeleen Yrittäjät ry Jouni Tervonen p. 040 581 2750 jouni.tervonen@powerplay.fi kempeleen@yrittajat.fi

Oulun seudun yrittäjänaiset valitsivat vuoden 2015 yrittäjänaiseksi Sari Ridellin.

Koululaista ei jätetä ry:n toiminnassa. Tuossa toiminnassa hän luennoi kouluilla ihmisten erilaisuudesta koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi.”

Ridell on yksinyrittäjä. Hän ei aio laajentaa yritystään, sillä hän haluaa keskittyä ydinosaamiseensa jatkossakin. Esimiestyö on Ridellin mukaan vaativaa ja aikaa vievää, ja veisi aikaa valmennustyöltä.

Asiakkaita Ridellillä on tätä nykyä Espoosta Inariin, ja hän työskentelee muun muassa Saamelaiskäräjien kanssa.

Haapaveden Yrittäjät ry Peter Eriksson p. 050 017 0768 peter@sporttimesta.fi haapaveden@yrittajat.fi

Iin Yrittäjät ry Markku Koskela p. 040 529 7697 markku.koskela@ii.fi iin@yrittajat.fi

Sari Ridell Oulun seudun yrittäjänaiseksi 2015

ari Ridell on yrittäjä Sydänlanka Oy:ssä, jonka palveluihin kuuluvat muun muassa työnohjaus, työyhteisövalmennus ja psykoterapia.

Oulun seudun Yrittäjänaiset perustelivat valintaa monipuolisesti: ”Sarilla on poikkeuksellinen taito kohdata toinen ihminen tasavertaisesti ja arvostaen. Yrittäjänä hän tekee paljon pro bono -töitä. Hän osallistuu mielellään toimintaan, jossa näkee mahdollisuuden palvella isossa merkityksessä ja luoda yhteistä hyvää.” ”Ridell on esimerkiksi mukana

Paikallisyhdistykset ja puheenjohtajat 2015

• Yrittäjäinfo-tiedote • neuvontapalvelut numerossa 09 229 221 • sähköiset uutiskirjeet • tapahtumakutsut • jäsenetuja, muun muassa Teboi lin polttoainealennus ja Fennian vakuutusetuja Seniorijäsenyys maksaa 50 euroa vuodessa.

Lähde mukaan senioritoimintaan ja jatka viihtymistä hyvässä seurassa!

Lisätietoja PPY:n toimistosta.

Kuivaniemen Yrittäjät ry Ari Kaakkuriniemi p. 050 441 3121 kaakkuriniemi@suomi24.fi kuivaniemen@yrittajat.fi Kuusamon Yrittäjät ry Matti Pohjola p. 0400 451126 matti.pohjola@nordicholidays.com kuusamon@yrittajat.fi Kärsämäen Yrittäjät ry Anu Kallio p. 040 912 1665 anuk.kallio@gmail.com karsamaen@yrittajat.fi Limingan Yrittajat ry Tarja Kontio p. 040 726 6316 tarja@tuposvilla.fi limingan@yrittajat.fi Lumijoen Yrittäjät ry Kalevi Lämsä p 0400 383 600 kalevi.lamsa@lumian.fi lumijoen@yrittajat.fi Muhoksen Yrittäjät ry Raimo Klasila p. 050 567 9757 raimo.klasila@maaseutulehdet.fi muhoksen@yrittajat.fi Oulaisten Yrittäjät ry Ritva Raetsaari p. 0440 730 100 ritva.raetsaari@raetsaari.fi Oulaisten@yrittajat.fi Oulun Yrittäjät ry Jussi Riikonen p. 040 310 0501 jussi@videcam.com oulun@yrittajat.fi Oulunsalon Yrittäjät ry Katriina Ruonio p. 045 13 906 31 kk.ruonio@konttoripalvelu.fi oulunsalon@yrittajat.fi

Pohjois-Pohjanmaan Startup-yrittäjät ry Ykä Marjanen p. 040 590 4048 yka.marjanen@gmail.com www.starttaamo.fi Pudasjärven Yrittäjät ry Marko Rautio 93100 Pudasjärvi p. 050 501 9090 marko@rautioky.fi pudasjarven@yrittajat.fi Pyhäjoen Yrittäjät ry Jaana Pehkonen p. 050 911 0591 idejaana@icloud.com pyhajoen@yrittajat.fi Pyhäjärven Yrittäjät ry Raija Leppäharju p. 0400 280 790 raija@pjtili.fi pyhajarven@yrittajat.fi Raahen Seudun Yrittäjät ry Kirsi Asunmaa p. 040 834 4328 kirsi.asunmaa@coocos.com raahen@yrittajat.fi Siikajoen Yrittäjät ry Tuomas Parttimaa p. 041 549 8324 arttim@arttim.fi siikajoen@yrittajat.fi Siikalatvan Yrittäjät ry Tanja Heikkonen p. 0400 237 760 tanja.heikkonen@k-market.com siikalatvan@yrittajat.fi Taivalkosken Yrittäjät ry Pekka Vääräniemi p. 08 842 320, 040 709 6929 pekka@vaaraniemi.net taivalkosken@yrittajat.fi Tyrnävän Yrittäjät ry Annukka Suotula-Ervasti p. 044 750 5051 annukka.suotula@gmail.com tyrnavan@yrittajat.fi Utajärven Yrittäjät ry Markku Juntunen p. 0400 283 172 markku.juntunen@utanet.fi utajarven@yrittajat.fi Vaalan Yrittäjät ry Mika Alakurtti p. 040 532 3923 mika.alakurtti@k-supermarket.fi vaalan@yrittajat.fi Vihannin Yrittäjät ry Rauno Pitkänen p. 0400 894 134 rauno.pitkanen@hotmail.fi vihannin@yrittajat.fi Yli-Iin Yrittäjät ry yli-iin@yrittajat.fi Ylikiimingin Yrittäjät ry Tero Parkkinen p. 040 528 9405 metsatyo.pako@gmail.com ylikiimingin@yrittajat.fi

24

MAANANTAI 16. HELMIKUUTA 2015

TUNNEÄLYKLIN

TUULA EDUSKUNTAAN!

TUNNEÄLYKLINIKKA TUNNEÄLYKLINIKKA

Onko sinulla joskus vaikeuksia saada työ hommansa parhaalla mahdollis

– IHMISEN JA YRITTÄJÄN ASIALLA

Muuttuuko ympäristö, mutta et saa henkil Onko sinulla joskus vaikeuksia saada työntekijät Onko sinulla joskus vaikeuksia hoitamaan saada työntekijät • Pohjois-Suomen hoitamaan hommansa parhaalla mahdollisella tavalla? elinvoimaisuus hommansa parhaalla mahdollisella tavalla?

Haluaisitko luopua elämäntyöstäsi, mutta j Muuttuuko ympäristö,

hoitamaan TUNNEÄLYKLINIKKA mutta et saa henkilöstöä toimimaan toisin? hommaa?

• Sote ja palveluseteli

Muuttuuko ympäristö, mutta saavaikeuksia henkilöstöä toimimaan toisin?

• Nuoret työelämään Onko sinulla et saada työntekijät hoitamaan Josjoskus mieltäsi askarruttaa yksikin kysymys niin tunneäl

Haluaisitko elämäntyöstäsi, mutta jatkaja ei ole hommansaluopua parhaalla mahdollisella tavalla? valmis hoitamaan hommaa?

14.4.2015 klo 17.00 – 18.30, Pohjois-Pohjanm erityistarpeet Muuttuuko ympäristö, mutta et saa henkilöstöä toimimaan toisin?

Jos mieltäsi askarruttaa yksikin Isokatu kysymys niin 4 90100 Oulu • Työelämän Haluaisitko luopua elämäntyöstäsi, mutta jatkaja ei ole valmis tunneälyklinikalla käynti kannattaa! joustot hoitamaan hommaa?

Asiantuntijat, joilla on yhteensä yli 30 vuoden yrittäjäko 14.4.2015 klo 17.00–18.30, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Jos mieltäsi askarruttaa yksikin tiloissa kysymys niin tunneälyklinikalla käynti kannattaa! organisaatioiden muutoksista ja henkilöstön kehittämis Isokatu 4, 90100 Oulu.

• Vammaisten

Haluaisitko luopua elämäntyöstäsi, mutta jatkaja ei ole valmis hoitamaan hommaa?

Jos mieltäsi askarruttaa yksikin14.4.2015 kysymys niin tunneälyklinikalla käynti kannattaa! klo 17.00 – 18.30, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien tiloissa mahdollisuuden luottamukselliseen ryhmäkeskustel Asian tuntijat, joillaIsokatu on yhteensä yli 30 vuoden yrittäjäkokemus ja laaja koke4 90100 Oulu 14.4.2015 klo 17.00 – 18.30, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien tiloissa mus organisaatioiden muutoksista ja henkilöstön kehittämisestä antavat sinulle nopeimmalla on mahdollisuus saada kahdenkeskinen ko Asiantuntijat, joilla on yhteensä yli 30 vuoden yrittäjäkokemus ja laaja kokemus mahdollisuuden luottamukselliseen ryhmäkeskusteluun, ilmaiseksi.

Lisäksi VAIN organisaatioidenjälkeen. muutoksista jamahdollisuus henkilöstön kehittämisestä antavat sinulle yleiskeskus4 nopeimmalla on saada kahdenkeskinen konsultaatio Isokatu 4 90100 Oulu ÄÄNESTÄMÄLLÄ mahdollisuudentelun luottamukselliseen ryhmäkeskusteluun, ilmaiseksi. Lisäksi 4 jälkeen.

Tunneälyyn perustuvaa järjestelmää käytetään maailma

nopeimmalla on mahdollisuus saada kahdenkeskinen konsultaatio yleiskeskustelun SINÄyhteensä VOIT Tunneälyyn perustuvaa järjestelmää käytetään maailmalla japerheyhtiöissäkin Suomessa niin gloglobaaleissa yrityksissä kuin jälkeen. yli 30 Asiantuntijat, joilla on vuoden yrittäjäkokemus japienissä laaja kokemus baaleissa yrityksissä kuin pienissä perheyhtiöissäkin.

Menestyksellisesti!

VAIKUTTAA! Tunneälyyn perustuvaa järjestelmää käytetään maailmalla ja Suomessa niin organisaatioiden muutoksista ja henkilöstön antavat sinulle globaaleissa yrityksissä kuin pienissä perheyhtiöissäkin.

Menestyksellisesi!

Klinikan skehittämisestä inulle Pohjois-­‐Pohjanmaan Yri.äjät ry Klinikan sinulle tarjoavattarjoavat Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry ja 4consilium.

mahdollisuuden luottamukselliseen ryhmäkeskusteluun, ilmaiseksi.

4 Klinikan sinulle tLisätietoja arjoavat Pohjois-­‐Pohjanmaan Yri.äjät ry ja 4consilium. Lisäksi

Klinikasta: Kari I. Mattila, K 0400 428 950, mattila@4consilium.eu WWW.TUULAMUSTONEN.FI Lisä3etoja linikasta : Kari I .

M a7la, 0 400 4 28 9 50, m a7la@4con nopeimmalla on mahdollisuus saada kahdenkeskinen yleiskeskustelun Lisä3etoja Klinikasta :Kari I. Ma7la, 0400 428 9konsultaatio 50, ma7la@4consilium.eu puh. 0400-200403 Ilmoittautumiset; jälkeen. tuula.mustonen@fysiokuusamo.fi IlmoiBautumiset:, Tommi Tommi Sirviö Sirviö 050 050 3320 20 22092, 092, tommi.sirvio@yriBajat.fi tommi.sirvio@yrittajat.fi IlmoiBautumiset:, Tommi Sirviö 050 320 2092, tommi.sirvio@yri Tunneälyyn perustuvaa järjestelmää käytetään maailmalla ja Suomessa niin . .(c) 24.3.15 www.4consilium.eu globaaleissa yrityksissä kuin pienissä perheyhtiöissäkin.

Menestyksellisesi!

. .(c)

24.3.15

Klinikan sinulle tarjoavat Pohjois-­‐Pohjanmaan Yri.äjät ry ja 4consilium.

Lisä3etoja Klinikasta :Kari I. Ma7la, 0400 428 950, ma7la@4consilium.eu

IlmoiBautumiset:, Tommi Sirviö 050 320 2092, tommi.sirvio@yriBajat.fi 24.3.15

. .(c)

Tilaa itselle tai lahjaksi!