Karelia.fi - 2/2014

Sujuvammin AMK-tutkintoon ja työmarkkinoille

» KOULUTUSVIENTI EDELLYTTÄÄ YHTEISTYÖTÄ

nta Opiskelijaku relia POKA ja Ka yttä yhteisöllisy sa rakentamas

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI | 2/2014

2 | karelia.fi

» PÄÄKIRJOITUS

OPISKELIJOIDEN SYKSY

T

änäkin syksynä Karelia-ammattikorkeakoulussa aloitti korkeakouluopintonsa 800 uutta tutkintoopiskelijaa. Meillä olikin mistä valita, sillä meille haki tämän kevään yhteishaussa yhteensä 5185 hakijaa, joista 1901 valitsi Karelia-amk:n ensisijaiseksi hakukohteekseen. Hakutulos on koulumme historian paras eli 3,66 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden. Kaikkien koulutusten vetovoima oli hyvä. Tämä oli jo kolmas perättäinen vuosi, jolloin ylitimme aikaisemmat ennätyksemme hakijoiden määrässä. Ennätyksellistä oli myös se, että saimme kaikki aloituspaikat kerralla täyteen. Karelia-amk:ssa ei järjestetty missään koulutuksessa täydennyshakua. Tämäkin oli hieno historiallinen tilanne. Olemme suosittu hakukohde, johon opiskelijat haluavat sitoutua.

Syksyllä käynnistyivät myös Karelia-amk:n ylemmät ammattikorkeakoulututkinnon koulutukset. Jo 11 vuoden ajan ammattikorkeakoulussamme on voinut suorittaa eurooppalaisen korkeakoulututkintojen mukaisen Master-tason tutkinnon. Näiden vuosien aikana ammattikorkeakoulustamme on valmistunut jo reippaasti yli 200 ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä. Hieno saavutus, jonka vaikutus alueella on ollut merkittävä, sillä ovathan opiskelijat olleet jo työelämässä kouliintuneita konkareita, jotka ovat pystyneet integroimaan opintonsa lähes poikkeuksetta oman organisaationsa kehittämiseen.

Joitakin aikoja sitten päättyi myös syksyn 2014 sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin liittyvät haut. Uutta oli, että tästä hausta alkaen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtava koulutus on samassa sähköisessä yhteishaussa. Näyttää siltä, että varsinkin monimuoto-opinnot, jotka ovat ehkä perinteistä päivätoteutuskoulutusta enemmän suunnattu työssä käyvälle aikuisopiskelijalle, kiinnostivat hakijoita erityisen paljon.

Samalla kun korkea-asteen koulutuksen hakujärjestelmät uudistuvat, muuttuvat myös opiskelupaikkoihin ja opiskeluoikeuteen liittyvät periaatteet siten, että vastaanotettu opiskelupaikka sekä aiempi korkeakoulututkinto vaikuttavat tulevaan opiskeluvalintaan.

Vuonna 2015 osa yhteishaussa tarjolla olevista opiskelupaikoista varataan henkilöille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa tai vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskeluoikeutta. Tämä ns. yhden paikan sääntö tarkoittaa sitä, että henkilö voi ottaa vastaan yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskeluoikeuden lukukautta kohti. Uudistuksella tavoitellaan aidosti uusien opiskelijoiden osuuden lisäämistä opiskelijavalinnoissa. Näin korkeakouluopintoihin pääsyä halutaan sujuvoittaa edistämällä ilman korkeakoulupaikkaa olevien mahdollisuuksia hakea ja päästä korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Tavoitteena on siten vaikuttaa koulutuksen tasaarvoisuuden lisääntymiseen ja työurien pidentymiseen.

Petri Raivo, rehtori

karelia.fi | 3

» Dynamo yhdistää eri koulutusja tieteenalat avoimeksi innovaatioympäristöksi

29

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI | 2/2014

» OPISKELIJAPORTAALI PAKKI UUDISTUI OPISKELIJATYÖNÄ

»L ed-teknologia

korvaamassa perinteiset hehkuja halogeenilamput

3

Pääkirjoitus: Opiskelijoiden syksy

6

Sujuvammin AMK-tutkintoon ja työmarkkinoille

11

Koulutusvienti edellyttää yhteistyötä

14

Opiskelijoiden ja ikäihmisten innostavia kohtaamisia Karelia-amk:n kirjasto Pisarassa

16

Opiskelijakunta POKA ja Karelia yhteisöllisyyttä rakentamassa

18

Opiskelijaportaali Pakki uudistui opiskelijatyönä

20

Viekö YAMK-tutkinto uralla eteenpäin?

24

18

22

Mahdollistava oppiminen: uudenlaisen oppimiskulttuurin havaintoja käytännössä

24

Led-teknologia korvaamassa perinteiset hehku- ja halogeenilamput

26

Puurakentaminen: projektista painoalaksi

29

Dynamo yhdistää eri koulutusja tieteenalat avoimeksi innovaatioympäristöksi

32

Karelia-amk:n lukuvuosi 20142015 avattiin festaritunnelmissa

34 Uutiset 38 Uusia julkaisuja

Päätoimittaja Petri Raivo, rehtori | Toimitussihteeri Eija Piiparinen, tiedottaja ja Kaisa Varis, suunnittelija | Ulkoasu ja taitto Salla Anttila | Kuvat Karelia-amk/kuva-arkisto, Salla Anttila, Riikka Ruotsalainen, Maria Vetola | Kannen kuva Salla Anttila | Julkaisija Karelia-ammattikorkeakoulu, Tikkarinne 9, 80200 Joensuu | Yhteystiedot www.karelia.fi, info@karelia.fi | Painopaikka Grano Oy, Kuopio | Levikki: 2500 kpl | ISSN 2323-8453 (Painettu), ISSN 2323-8461 (Verkkojulkaisu)

karelia.fi | 5

Sujuvammin

AMK-TUTKINTOON JA TYÖMARKKINOILLE

TEKSTI Minna Turunen, Tarja Ruokonen, Merja Öhman, Jaana Jussila, Kaisa Juvonen ja Johanna Luostarinen | KUVA Salla Anttila

Toisen asteen ammatillista perustutkintoa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä (PKKY) suorittavat opiskelijat voivat suorittaa samanaikaisesti väyläopintoja Karelia-amk:ssa.

Väyläopinnot on suunniteltu erityisesti opiskelijoille, jotka tähtäävät opiskelupaikkaan ammattikorkeakoulussa ja haluavat kehittää ammattikorkeakouluopinnoissa ja valintakokeissa tarvittavia opiskeluvalmiuksia. Väyläopintojen yhtenä tavoitteena onkin kannustaa toisen asteen tutkinnon suorittaneita jatkamaan opintojaan korkeakouluissa. Opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua ammattikorkeakouluopiskeluun ja avoimessa amk:ssa suoritetut opinnot on mahdollista hyödyntää myöhemmin osana amk-tutkintoa, mikäli opiskelija jatkaa opintojaan ammattikorkeakoulussa valmistumisensa jälkeen.

6 | karelia.fi

P

KKY:n lähihoitajaopiskelijat suorittivat kevään 2014 aikana Karelia-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan tutkinto-opintoja osana omaa tutkintoaan ns. väylä-opintoina. Opiskelijoiden väyläopintoihin kuuluivat osalla keskeisesti myös ruotsin ja englannin kolmen opintopisteen kertauskurssit. PKKY:n tekniikan alojen opiskelijat sen sijaan osallistuivat tekniikan matematiikan tuki- ja kertauskurssille (3 op) sekä ammattikorkeakoulun teknisten aIojen valintakokeisiin valmistavalle kurssille. Opintojen avulla halutaan konkreettisesti tukea opiskelijoiden yksilöllisiä opintopolkuja ja myös nopeuttaa sekä sujuvoittaa jatko-opintopolkua.

Tekniikan matematiikan tuki- ja kertauskurssille osallistuneista yhteensä neljä henkilöä haki opiskelemaan ammattikorkeakouluun tekniikan eri koulutuksiin. Heistä kaksi pääsi opiskelemaan haluamaansa koulutukseen. Tekniikan alojen valintakokeisiin valmentavan kurssin osallistuneista kaksi haki ammattikorkeakouluun ja toinen heistä pääsi opiskelemaan talotekniikkaa.

Yhteensä 32 lähihoitajaopiskelijaa suoritti sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopintoja Karelia-amk:ssa. 11 opiskelijaa suoritti kokonaan tutkintoonsa kuuluvan ammatillisen valinnaisen tutkinnon osan eli 10 ov (15 op).

Väyläopintoja suorittaneista opiskelijoista 14 haki kevään 2014 yhteishaussa Karelia-ammattikorkeakouluun sosiaalija terveysalalle, heistä koulutukseen valittiin 7 opiskelijaa.

AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOT TUTUKSI

Opintojen loppuvaiheessa sosiaali- ja terveysalan väyläopinnoissa mukana olleilta opiskelijoilta pyydettiin palautetta opinnoista, niiden järjestelyistä sekä kehittämistarpeista.

Saadun palautteen mukaan opiskelijat osallistuivat väyläopintoihin saadakseen käsitystä opiskelusta ammattikorkeakoulussa. Opinnot kuulostivat mielenkiintoisilta ja hyödyllisiltä. Opiskeluajan lyheneminen oli myös yksi syy joka innoitti opintoihin osallistumiseen. Lähihoitajaopiskelijat kuvasivat, että opinnot ammattikorkeakoulussa kuulostivat mielenkiintoisemmilta kuin työharjoittelu, ja samalla sai pakolliset valinnaiset opinnot omiin opintoihin. Jotkut opiskelijoista kuvasivat myös haluaan jatkossa hakea ter-

Opiskelijat kokivat, että ohjausta oli hyvin tarjolla ja opiskelijoilla oli tiedossa ohjausta antavat henkilöt. veydenhoitajaksi tai sairaanhoitajaksi, nämä väyläopinnot olivat siis jo yksi askel siihen suuntaan.

Opiskelijoiden mielestä osa opintojaksoista oli selkeästi liian tuttuja sisällöiltään, mutta toisaalta osa esim. lääketieteelliset opinnot olivat sisällöltään täysin uutta. Opinnoissa käytiin asioita myös tarkemmin ja laajemmin läpi kuin toisen asteen opinnoissa. Osa opiskelijoista koki omat valmiudet itsenäiseen opiskeluun hyväksi, kun taas osa opiskelijoista kaipasi lisää tukea ja ohjausta itsenäisissä tehtävissä.

Opiskelijat kokivat, että ohjausta oli hyvin tarjolla ja opiskelijoilla oli tiedossa ohjausta antavat henkilöt. Hyvänä koettiin, että ohjausta oli mahdollisuus saada sekä ammattikorkeakoulun että ammattiopiston opettajilta.

Tiedottaminen opintojaksoista ja opetusjärjestelyistä sujui hyvin. Opintojen aikatauluttaminen lähihoitajakoulutuksen lukujärjestykseen koettiin ajoittain haastavaksi, koska työharjoittelu oli osittain päällekkäin väyläopintojen kanssa. Opiskelijat kokivat opintojen suorittamisen aikataulut todella tiiviinä.

OPETTAJAT YHTEISTYÖSSÄ

Mukana olleiden opettajien mielestä väyläopintojen kokeilu oli tärkeä ja nopealla aikataululla organisoituna erittäin hyvin onnistunut. Yhteistyö kahden eri organisaation opettajien välillä on lisännyt aitoa, innostunutta kehittämistä.

karelia.fi | 7

Opettajat kokivat tärkeänä toiminnan alkuvaiheessa yhteiset keskustelut opetussuunnitelmista ja niiden yhteisistä osuuksista. Yhteiskeskustelu auttoi myös huomioimaan tulevien väyläopintojen näkökulmaa ammattikorkeakoulun uusien opetussuunnitelmien laatimisessa. Opettajien näkökulmasta keskeiseksi kehittämiskohteeksi nousi väyläopintoihin hakeutuvien opiskelijoiden sitouttaminen opintojen suorittamiseen. Opinnoista tiedottamiseen tulee myös jatkossa kiinnittää enemmän huomiota, sillä jokaisen opiskelijan tulisi saada rauhassa miettiä omia motiivejaan ja valmiuksiaan opintojen suorittamiseen. Ohjauksellista tukea tarvittiin erityisesti haasteellisten aikataulujen ja omien lähihoitajaopintojen yhteensovittamisessa.

VÄYLÄOPINTOJA VOI OPISKELLA MYÖS KEVÄÄLLÄ 2015

Kokemukset ja opiskelijapalautteet lähihoitajaopiskelijoiden väyläopinnoista olivat hyviä. Keväällä 2015 sosiaali- ja terveysalalla on tarjolla 16 op opintokokonaisuus, joka jää kenties pysyväksi käytänteeksi jatkossa. Ammattiopiston verkko-opistoon laadituista englannin ja ruotsin ammatti-

↗ Erika (vas.) ja Tiina suunnittelivat joustavaa opintopolkua opintoohjaaja Minna Turusen kanssa.

8 | karelia.fi

korkeakouluun valmentavista kursseista on myös tarkoitus tehdä pysyvä käytäntö. Valmentavia kielikursseja tarjotaan ammattiopiston opiskelijoille 2. jaksolla syksyllä ja 4. jaksolla keväällä.

Kevään 2014 palautteita on hyödynnetty väyläopintojen pysyvämpää tarjontaa suunnitellessa. Tavoitteena on ”Sujuva ohjaus, joustava polku, tyytyväinen opiskelija”. Myös muille koulutusaloille on suunnitelmissa tarjota väyläopintoja osaksi toisen asteen ammatillista tutkintoa. ”Rohkeus lähteä kokeilemaan käytännössä tällaista yhteistyötä on ollut hedelmällistä. Yhteistyötä on syytä jatkaa ja toimintaa kehittää palautteita hyödyntäen. Väyläopinnot ovat loistava mahdollisuus yksilöllistää opintopolkuja, laajentaa perustutkintoja ja nopeuttaa jatko-opinnoista valmistumista.”

Väyläopinnot vahvistivat omaa päätöstä hakea sairaanhoitajakoulutukseen

Erika Haverila ja Tiina Karppinen aloittivat syksyllä 2014 opinnot sairaanhoitajakoulutuksessa. Molemmat suorittivat keväällä 2014 väyläopintoina oman ammatillisen valinnaisen tutkinnon osan (10 ov). Väyläopinnot tuntuivat heistä

mielenkiintoisilta ja hyödyllisiltä tulevaisuutta ajatellen.

Väyläopintojen suorittaminen vaati opiskelijoiden mielestä vahvaa sitoutumista opintoihin sekä itsenäisen opiskelun tarkkaa aikatauluttamista, koska ammattikorkeakoulussa itsenäinen vastuu opintojen suorittamisesta korostui. Alkuun opintojen suorittaminen tuntui haasteelliselta, koska samaan aikaan oli menossa käytännön työharjoittelu ja opintojen suorittamisen suunnitteluun täytyi todella paneutua.

Väyläopintojen suorittaminen onnistuneesti vahvisti päätöstä hakea jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun. Opiskelijoille tuli tunne, ”että minähän selviydyn, ammattikorkeakouluopinnot eivät olekaan niin vaativia mitä olin ajatellut”.

Väyläopinnoissa asioita käytiin Erikan ja Tiinan mielestä tarkemmin ja syvällisemmin läpi kuin lähihoitajakoulutuksessa.

Osa opinnoista oli myös sisällöltään sellaisia, joita ei lähihoitajakoulutuksessa juurikaan käsitellä. Monimuoto-opinnot saivat kiitosta, koska mm. lääketieteen luentoja pystyi rauhassa katsomaan kotona ja kertailemaan tunnilla kuultua ja valmistautua tentteihin videoita katsomalla.

Sairaanhoitajaopinnot ovat lähteneet Kareliassa mukavasti käyntiin. Erika ja Tiina kokevat mielekkäänä, että heidän suorittamansa väyläopinnot voidaan hyödyntää

”Alku voi on haasteellista, mutta lopussa kiitos seisoo” Erika Haverila ja Tiina Karppinen, väyläopiskelijat

sairaanhoitajatutkintoon ja tätä kautta aikaisempi valmistuminen on mahdollista. Ensimmäinen lukukausi on hieman keveämpi, koska Erika ja Tiina aikovat hyödyntää aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (Ahot) menettelyn kautta 12 opintopisteen hoitotyön opintojen kokonaisuuden. Opiskelijat kokevat mielekkääksi, että aiempia opintoja ja omaa osaamista voi sujuvasti hyödyntää nykyisissä opinnoissa.

Tiinan ja Erikan ohje väyläopintoja suunnitteleville onkin ”Alku voi on haasteellista, mutta lopussa kiitos seisoo”, eli ei kannatta keskeyttää opintoja herkästi.

Sujuvasti viestien ammattikorkeakouluopintoihin: kielten opintoväylä korkeakouluopinnoista kiinnostuneille

Toisen asteen ammatillisissa opinnoissa englantia ja ruotsia opiskellaan vähän lukio-opintoihin verrattuna. Opiskelijat, jotka ovat kiinnostuneita jatko-opinnoista, ovat usein tietämättömiä, että myös ammattikorkeakoulussa on kieliopintoja ja että siellä kielten opiskelu painottuu työelämässä tarvittaviin viestintätaitoihin. Tämä ilmeni kyselyssä, jonka kieltenopettajat teettivät ammattiopistosta ammattikorkeakouluun päässeille opiskelijoille syksyllä 2013. Korkeakouluopintoihin siirryttäessä usein myös äidinkielen taidot kaipaavat vahvistamista, ja erityisesti laajemman asiatekstin kirjoittaminen voi tuntua haasteelliselta.

Ammattiopiston ja ammattikorkeakoulun kieltenopettajat ovat kehittäneet Väylä-hankkeessa keinoja kieliopintojen sujuvoittamiseksi. Yhtenä keinona on tiedon jakaminen korkeakoulun kieliopinnoista jo ammattiopiston aikana.

Kieli-infoja järjestetään jatkossa vuosittain ammattiopiston opiskelijoille. Lisäksi Väylä-hankkeessa on luotu ja pilotoitu uudentyyppisiä valmentavia kielikursseja sekä englantiin ja ruotsiin että suomen kieleen ja viestintään. Valmentavien kurssien tarkoituksena on kehittää viestinnän taidot sille tasolle, että opiskelija pystyy osallistumaan kielten kertauskursseille aloittaessaan ammattikorkeakouluopinnot.

Osalle opiskelijoista nykyiset ruotsin ja englannin kertauskurssit ovat liian vaativia, eivätkä tutkintoon kuuluvat

karelia.fi | 9

kieliopinnot etene, mikäli aukkoja osaamisessa ei paikata. Valmentavat kielikurssit ovat tarjolla ammattiopiston Verkko-opistossa, ja opiskelijat voivat sisällyttää ne ammattiopiston tutkintoon. Toteutuksia on kaksi lukuvuodessa, yksi syksyllä ja yksi keväällä. Ammattiopiston opiskelijan on mahdollista myös osallistua suoraan ammattikorkeakoulun tarjoamiin kielten valmentaviin opintojaksoihin, mikäli hän kokee omaavansa riittävät pohjatiedot. Tällöin nämä opinnot hyväksiluetaan osaksi ammattikorkeakoulun täydentäviä opintoja.

Tavoitteena on, että erilaisista valmentavista ja kertaavista kieliopinnoista tulee pysyviä käytäntöjä, jotka osaltaan helpottaisivat korkeakouluopintoihin siirtymistä ja tutkinnon suorittamista loppuun.

Tekniikan valintakokeisiin valmistavan kurssin kautta opiskelijaksi Kareliaan

Joona Varis opiskelee tällä hetkellä ensimmäistä lukuvuotta uudessa talotekniikan koulutuksessa ja pitää opiskelusta. Tosin hän jopa toivoisi, että uuteen asiaan mentäisiin nopeamminkin varsinkin ammattiaineiden osalta, jotka ovat hänelle tässä vaiheessa opintoja melko tuttua asiaa.

Matematiikka ja fysiikka tuovat onneksi haastetta ja uutta opiskeltavaa. Joona kehuu ryhmäänsä ja yhdessä tekemisen meininkiä: lasketaan porukassa laskuja ja kysytään toisilta ja opettajiltakin apua jos ei jotain ymmärretä!

Ennen amk-opintoja Joona opiskeli ammattiopistossa sähkö- ja automaatiotekniikkaa ja valmistui ammattiin joulukuussa 2013. Joona kyllä aloitti peruskoulun jälkeen lukio-opinnot, mutta totesi vuoden jälkeen ammattiopiston olevan hänelle parempi vaihtoehto. Ammattikorkeakoulun teknisten alojen valintakokeisiin valmistavasta kurssista hän kuuli ammattikoulun ryhmäläisiltään ja hakeutui näin muiden opastamana opiskelemaan pääsykoetta varten.

Joona osallistuikin tunneille aktiivisesti kevään 2014 aikana, tähtäimessä määrätietoisesti koko ajan opiskelupaikka talotekniikan koulutusohjelmassa. ”En olisi kotona saanut opiskeltua samalla lailla”, kertoilee Joona valmentavan kurssin etuja. Hän kertoo, että sai paljon apua Väylä-kurssin tunneista ja opintojaksoa toteut-

10 | karelia.fi

tamassa olleet opiskelijat osasivat neuvoa asiat selkeästi ja osasivat juuri ne tärkeät asiat esille.

Haasteena valmistavalle kurssille osallistumiseen Joona näkee sen, että monellakaan ammattikoululaisella ei ole tavoitteita eivätkä he ole motivoituneita tai eivät vain näe kyseisen koulutuksen arvoa. Voi olla, että heillä ei ole omasta mielestään riittävästi kykyjä jatkaa opintoja tai he ovat tyytyväisiä saavuttamaansa ammattiin ja työtehtäviin.

Kurssille osallistumiseen innostavina tekijöinä hän näkee sen, että ilmoittelu kurssista ja sen ajankohdista tehdään ajoissa ja mahdollinen suorituksen hyväksi lukukin tuleviin opintoihin voisi innostaa. Itse hän piti kuitenkin kaikkein tärkeimpänä valmistavan kurssin suoraa hyötyä itse pääsykokeisiin.

SUJUVA VÄYLÄ –HANKE Sujuva väylä ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun -hanke aloitettiin huhtikuussa 2013 osana Karelia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän välistä strategista kumppanuutta ja yhteistyötä. Hankkeelle on myönnetty ESR-rahoitusta vuosille 2013-2015. Hankkeen tavoitteena on osana uraohjausta innostaa ammattiopiston opiskelijoita hakeutumaan jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun. Tavoitteena on myös lyhentää opiskeluaikaa ammattikorkeakoulussa tarkentamalla aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Pilottialoina hankkeessa ovat olleet mukana hoitotyö, kone- ja tuotantotekniikka, liiketalous, tietojenkäsittely, viestintä ja metsätalous. Lisäksi mukana on ollut molemmista organisaatioista kielten ja matematiikan opettajia. Tavoitteena on juurruttaa uudet toimintatavat osaksi Karelian pysyvää toimintaa.

Sujuvat väylät korkeakouluopintoihin tuovat alueellista vetovoimaa. Motivoivat ja sujuvat opinnot, toisen asteen nivelvaiheen sujuvuus ja yhteistyö parantavat opintojen mielekkyyttä ja tuloksellisuutta.

KOULUTUSVIENTI EDELLYTTÄÄ YHTEISTYÖTÄ Yhteistyö on merkittävässä asemassa koulutusvientitoiminnassa.

Tästä on esimerkkinä Saudi-Arabian ammatillisen koulutuksen uudistus, joka on tällä hetkellä ehkä suurin yksittäinen koulutusuudistus erityisesti ammatillisella sektorilla.

Saudi-Arabian tarjouskilpailussa ovat menestyneet globaalit suuryritykset ja englantilaiset laajat konsortiot. Myös Hollannista ja Espanjasta löytyy mielenkiintoisia tapoja menestyä kovassa kansainvälisessä kilpailussa.

TEKSTI Harri Mikkonen

karelia.fi | 11

KOULUTUKSEN VIENTI LUKUINA

Kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutusvienti joko rahassa tai koulutusmäärissä mitattuna on vielä varsin pientä suhteessa Suomen muuhun vientiin tai maan kokoon.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen ulkomaankauppa oli vuonna 2011 noin 55 miljardia euroa, josta erilaisia palveluja myymällä kertyi 15 miljardia euroa. On arvioitu, että koulutuspalveluiden määrä palveluiden ulkomaanviennistä olisi ollut noin 4–5 miljoonan euron luokkaa, toisin sanoen promillen kolmasosa. Suomessa tämä muodostuu pääasiassa koulutus- ja konsultointipalveluista, joita on viety Suomesta toteutettaviksi muualla. Vertailun vuoksi, esimerkiksi Australiassa koulutusvienti on lähteestä riippuen 12–13 miljardia euroa vuodessa, josta pääosa tulee Australiassa tapahtuvasta koulutuksesta. Koulutusviennin kärkimaita ovat Australian ohella USA, Uusi-Seelanti ja Iso-Britannia, joiden valttikortti on englanninkielisyys. Kaikissa edellä mainituissa maissa suurin osa koulutuksen vientituloista tulee tutkintoon johtavan koulutuksen myynnistä. Lisäksi kielikoulutus on tärkeä osa koulutuksen vientiä.

SAUDI-ARABIAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN

Tällä hetkellä suuria ammatillisen koulutuksen kehittämistoimenpiteitä on käynnissä Lähi-Idässä, Kiinassa ja Venäjällä. Lähi-Idässä erityisesti Saudi-Arabian valtio panostaa voimakkaasti ulkomaalaisten koulutusorganisaatioiden etabloitumiseen ja 2012 siellä aloitettiin massiivinen koulutusinterventio, Colleges of Excellence (CoE). CoE on valtiojohtoinen yhtiö, jonka tehtävänä on nostaa kymmenessä vuodessa Saudi-Arabian ammatillinen koulutus yhdeksi maailman arvostetuimmaksi. Tavoitteet ovat huikeat: kymmenessä vuodessa opiskelijoiden määrää ammatillisissa kouluissa kasvaa 300 000 opiskelijalla. Nykyisin ammatillisissa kouluissa on 110 000 opiskelijaa. Ammatillisten opettajien tarve maassa on huutava ja valtio onkin tukeutumassa ulkomaisiin organisaatioihin, opettajiin ja osaamiseen. CoE on arvioinut, että tavoitteisiin pääseminen vaatii SaudiArabian valtiolta 40 miljardin euron panostusta vuoteen 2022 mennessä.

12 | karelia.fi

Suomen ulkomaankauppa oli vuonna 2011 noin 55 miljardia euroa, josta erilaisia palveluja myymällä kertyi 15 miljardia euroa.

On arvioitu, että koulutuspalveluiden määrä palveluiden ulkomaanviennistä olisi ollut noin 4–5 miljoonan euron luokkaa, toisin sanoen promillen kolmasosa.

CoE on järjestänyt vuosina 2012 ja 2013 avoimen tarjouskilpailun kansainvälisille koulutuksen toteuttajille. Ensimmäisessä aallossa Saudi-Arabiaan perustettiin kymmenen ammatillista oppilaitosta ja toisessa aallossa vajaat kolmekymmentä oppilaitosta, joihin opiskelijat valitaan syksyllä 2014. Tällä hetkellä Saudi-Arabiassa toimivassa 10 ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelee reilut 5000 opiskelijaa.

Brittien ja amerikkalaisten ylivalta myös Saudi-Arabian koulutusmarkkinoilla on selkeä: kaikkiaan 37:tä oppilaitoksesta 25 on joko amerikkalaisten tai brittien toimittamia.

Eräs toimijoista on amerikkalainen Laureate, joka on yksi maailman suurimmista koulutusyritystä. Laureatella on yksittäisistä tarjoajista Saudi-Arabiassa eniten oppilaitoksia, joita on yhteensä kymmenen. Myös Kanada, Espanja ja Uusi-Seelanti ovat vahvasti mukana Saudi-Arabiassa. Erityisesti espanjalaisen Mondragonin yliopiston ja uusiseelantilaisen WinTec oppilaitoksen yhteistyö on mielenkiintoinen.

Yhteistyökumppani voi löytyä läheltä tai kaukaa, mutta sen on aina tuotava kumppaneille lisäarvoa. Saksa ja Hollanti ovat myös saaneet jalansijan Saudi-Arabian ammatillisen koulutuksen markkinoilla.

KOULUTUKSEN VIENNIN TOIMINTATAPOJA SAUDI-ARABIASSA

Globaalien koulutusta tarjoavien suuryritysten liikevaihto on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Vaikuttakin sille, että koulutuksen suuryritykset ovat kääntämässä viennin suurmaissa valtiojohtoisen toiminnan yritysjohtoiseen toimintaan.

Saudi-Arabian ammatillisen koulutuksen tuottajissa on yksi vahva valtiollinen toimija. Saksalainen GIZ on valtionyhtiö, jonka pääasiallisia asiakkaita ovat Saksan eri ministeriöt ja valtiolliset organisaatiot. Kansainvälisiä asiakkaita ovat esim. Euroopan Unioni ja YK:n eri organisaatiot. GIZ edistää Saksan kansainvälistymistä laajasti ja monipuolisesti ja heillä on paljon erityisesti kehitysmaihin suuntautuvaa laajaa kehitys- ja avustustyötä. Toisenlainen toimintatapa Saudi-Arabiassa on oppilaitosten laaja yhteistyö ja konsortiot. Esimerkiksi Espanjalainen Mondragon yliopisto perusti ensimmäisessä aallossa oppilaitoksen itse, mutta toisessa tarjousaallossa he tekivät yhteistyötä uusiseelantilaisen WinTecin ammatillisen oppilaitoksen kanssa, joka on arvostettu yhdeksi Uuden-Seelannin parhaista ammatillisista oppilaitoksista.

Mielenkiintoinen esimerkki yhteistyön voimasta SaudiArabiassa on brittiläinen The Oxford Partnership jossa ovat mukana Active Learning, GEMS Education Solutions ja Moulton College. Ensin mainittu on lontoolainen kielikoulutukseen keskittynyt yhtiö. GEMS on keskittynyt uusien opetusratkaisujen kehittämiseen erityisesti kehitysmaissa ja sen opetusratkaisujen erityisosaaminen ja kansainvälinen kokemus ovat tuoneet konsortion osaamiseen saudiarabialaisten haluamaa modernia lähestymistapaa. Lopuksi vahva ja Englannissa palkittu luonnonvara-alan oppilaitos Moulton College täydentää konsortion vahvaksi ryhmäksi. The

Oxford Partnership muodosti selkeän arvoverkon ja -ketjun, jonka tarjoukseen saudiarabialaisten oli helppo tarttua.

KOULUTUKSEN VIENNIN YHTEISTYÖ JA ARVOVERKOT

Yhteenliittymät tai konsortiot ovat selvästi olleet ensiarvoisen tärkeä tekijä, jolla yritykset tai konsortiot ovat päässeet Saudi-Arabian markkinoille. Miksi Saudi-Arabian ammatillisen koulutuksen markkinoilla 14 koulutuksen kansainvälistä toimittajaa ovat olleet niin yhteistyöhaluisia?

Päästyään perustamaan oppilaitoksia Saudi-Arabiaan he ovat näkyvästi esillä voimakkaasti kasvavilla markkinoilla, joten jatkoa ajatellen heidän kykynsä reagoida Saudi-Arabian koulutusmarkkinoilla on nopea. Saudi-Arabian varsin säädellyillä markkinoilla toimiminen vaatii tietoa, taitoa ja paikallista osaamista.

Colleges of Excellencen tarkoituksena on ollut saada maahan ulkopuolisia kouluttajia ja opettajia. Opettajien rekrytointi on yksi suurista haasteista sillä Saudi-Arabian kulttuuri ja siellä asuminen on länsimaalaisten näkökulmasta erittäin säädeltyä ja valvottua. Verkostot ja yhteistyö helpottavat maahan asettumista ja laajemmat hartiat antavat myös mahdollisuuden laadukkaampaan toimintaan ja ennen kaikkea lisäarvoa asiakkaalle. Yhteistyö mahdollistaa toinen toiselta oppimisen ja osaamisen kasvamisen kohti kansainvälistä erityisosaamista, jota kansainvälisillä vientimarkkinoilla tarvitaan. Lisäksi yhteistyöllä voidaan jakaa ja minimoida toiminnan riskejä.

Saudi-Arabian kaltaisissa suurissa hankkeissa ainut järkevä toimintatapa suomalaisille toimijoille ja myös Kareliaammattikorkeakoululle on laajojen konsortioiden hakeminen ja kehittäminen. Konsortioissa meidän on päästävä win-win -tilanteeseen ja laajaan luottamukseen.

LKAISUUN:

TUTUSTU JU

nnillä Koulutusvie ille kansainvälis le markkinoil .) i (toim

Airola, Annel

karelia.fi | 13

↗ Opiskelijat jakoivat tietoa terveellisestä ruokavaliosta.

↖ Kirjaston toisen kerroksen tiloihin rakennettiin hyvinvointikulma, jossa pilotoidaan oppimisja palveluympäristö Voimalan yhteyteen tulevaa hyvinvointikulmaa.

↗ Sähköisen asioinnin päivässä tutustuttiin mm. sähköiseen ajanvaraukseen.

14 | karelia.fi

Opiskelijoiden ja ikäihmisten

INNOSTAVIA KOHTAAMISIA

Karelia-amk:n kirjasto Pisarassa TEKSTI Kari Tiainen | KUVAT Riikka Ruotsalainen

K

arelia-ammattikorkeakoulun kirjaston tiloissa on järjestetty viime vuodenvaihteesta lähtien erilaisia ikääntyneille suunnattuja tapahtumia. Kirjasto Pisara sijaitsee Tikkarinteen kampuksella, jonne Karelia-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opetus on keskitetty.

Ikäosaaminen on yksi Karelia-ammattikorkeakoulun nykyiseen strategiaan kirjatuista painoaloista. Tikkarinteen kampukselle on valmistumassa sosiaali- ja terveysalan oppimis- ja palveluympäristö Voimala, jonka yhteyteen avataan myös hyvinvointikulma. Tulevassa hyvinvointikulmassa tullaan tarjoamaan erilaisia hyvinvointialan palveluja Niinivaaran ja Tikkarinteen alueella asuville ikääntyneille.

Tavoitteena on, että Karelia-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ja alueen ikäihmiset kohtaavat hyvinvointikulmassa ja samalla opiskelijoiden ikäosaaminen vahvistuu tekemällä.

Karelia-ammattikorkeakoulun kirjaston toisen kerroksen avaraan monitoimitilaan perustettiin viime keväänä tilapäinen hyvinvointikulma, jossa sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ovat pilotoineet tulevan hyvinvointikulman toimintaa järjestämällä erilaisia tapahtumia. Tapahtumiin on kutsuttu mm. alueella asuvia ikääntyneitä ja omaishoitajia.

Kirjasto Pisarassa järjestettiin keväällä kolme ikäihmisille teemoitettua tapahtumaa yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan koulutuksen, paikallisten järjestöjen ja yritysten kanssa. Kirjasto antoi käyttöön tilat ja esitteli kokoelmiaan erilaisten teemaan sopivien näyttelyjen avulla.

Ikäihmisten viikon tapahtumassa kirjastossa esiteltiin ikääntymisteemaan liittyvää kirjallisuutta ja opiskelijat ohjasivat toimintapäivään kutsuttuja alueella asuvia ikäihmisiä kirjastoon pitkin päivää.

Tikkarinteen hyvinvointikulman kevätpäivän ohjelmassa oli mm. huivitanssia, muistelointia, erilaisia terveysmittauksia ja tietotekniikkaopastusta terveysalan tietojärjestelmiin. Pohjois-Karjalan Dementiayhdistys oli mukana järjestämässä tapahtumaa. Kirjasto Pisaran kokoelmista koottiin tapahtumaa varten muistisairauksiin ja dementiaan liittyvä kirjanäyttely.

Seniorisutinat! – Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin toimintapäivän organisoivat Karelia-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ja EAKR-rahotteinen IMMOhanke yhteistyössä paikallisten hyvinvointialan toimijoiden kanssa. Kirjaston tiloissa oli yritysesittelyjä kotipalveluiden, kotisairaanhoidon, kauneuden, terveyden ja hyvinvoinnin eri aloilta, kauneushoitoja, fysioterapiaopiskelijoiden toimintakykymittauksia, kävely- ja tasapainotestejä sekä rentoutus- ja jumppahetkiä.

Kirjasto on hyötynyt tällaisesta yhteistyöstä monella tavalla. Kirjasto on saanut lisää myönteistä näkyvyyttä aktiivisena toimijana Karelia-ammattikorkeakoulun sisällä ja kirjaston aineistokokoelmia on tehty näkyviksi erilaisten teemanäyttelyjen kautta. Yhdessä tekeminen on synnyttänyt uusia kumppanuuksia ja toimintaverkostoja. Suunnittelussa ja tapahtumien toteuttamisessa mukana olleet opiskelijat ovat opetelleet työelämässä tarvittavia käytännön valmiuksia. Kirjastotiloja tarjotaan aktiivisesti jatkossakin erilasten tapahtumien areenaksi. Tänä syksynä kirjastossa järjestetään mm. tapahtuma omaishoitajille sekä sähköisen asioinnin päivä. karelia.fi | 15

Opiskelijakunta POKA ja Karelia yhteisöllisyyttä rakentamassa Opiskelijakuntien asema ammattikorkeakouluissa vakiinnutettiin ammattikorkeakoululaissa vuonna 2005.

Samana vuonna perustettiin Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opiskelijakunta POKA. Se valvoo opiskelijoiden etuja mutta sen tehtävänä on myös kehittää opiskelijoita ja opiskelua. Miten opiskelijakunta POKA rakentaa ja edistää Karelia-ammattikorkeakoulun yhteisöllisyyttä?

Entä millaista käytännön yhteistyötä opiskelijakunta POKA ja Karelia-ammattikorkeakoulu tekevät?

TEKSTI Joonas Peltonen, Simo Rauma, Kaisa Varis KUVITUS Maria Vetola

POKA JÄRJESTÄÄ TAPAHTUMIA JA KOULUTTAA TUUTOREITA

Opiskelijakunta POKA järjestää ammattikorkeakoulun opiskelijoille paljon erilaisia tapahtumia pitkin vuotta.

Syksyllä heti opintojen alkuvaiheessa pidetään kenties suurin tapahtuma, FAMKY, jonka rennossa tunnelmassa kymmenen hengen joukkueet suorittavat erilaisia rastitehtäviä Joensuun keskustan tuntumassa. FAMKY on hyvä keino tutustua heti opintojen alussa muihin opiskelijoihin ja ryhmäytyä. Tapahtuma on erittäin suosittu kaikkien opiskelijoiden keskuudessa. Opiskelijat todella haluavat osallistua yhteisöllisiin tapahtumiin ja olla omalta osaltaan luomassa yhteisöllisyyttä opiskelijoiden keskuudessa ja sitä kautta myös ammattikorkeakouluyhteisöä.

16 | karelia.fi

Opiskelijakunta POKA kouluttaa tuutoreita sekä suomenkielisten että kansainvälisten opiskelijoiden opintojen aloittamisen tueksi. Tuutoreiden tehtävät ovat moninaisia; he tutustuttavat uudet opiskelijat uuteen ympäristöön ja opiskelijoihin. Tuutorit ovat monelle opiskelijalle ensimmäinen todellinen kosketus ammattikorkeakouluun.

Yksi esimerkki yhteisöllisyyden lujittumisesta on uusien opiskelijajärjestöjen ja samalla haalarikulttuurin syntyminen sellaisille koulutusaloille, joilla sitä ei aiemmin ole ollut. Kampuksien välisiä rotkoja on ylitetty yhteistoimintaa luomalla ja eri alojen opiskelijoita yhteen tuomalla mm. tuoreen liikuntajaoston järjestämien tapahtumien ja opiskelijoiden SM-kisojen myötä.

KARELIA JA POKA YHTEISTYÖSSÄ

Opiskelijakunta POKA on yksi Karelia-amk:n strategisista kumppaneista. POKA on ollut mukana, kun Karelia-amk:ssa on kehitetty opetussuunnitelmia, laadittu uutta strategiaa, kehitetty laatujärjestelmiä ja valmisteltu toimilupaprosessia. Opiskelijoiden osallistaminen strategiaprosessiin on paras tapa saada esimerkiksi strategisten painopistealueiden olemassaolo opiskelijoiden tietoisuuteen. POKAn ja Karelia-amk:n toimijoiden välistä yhteistyötä on jatkuvasti syvennetty. Opiskelijoita koskeviin asioihin tartutaan Karelia-amk:n puolesta lujasti ja mielenkiinnolla ja opiskelijoita ja opiskelijakuntaa kuunnellaan.

Karelia-amk:n ja POKAn yhteistyönä on kehitetty mm.

Varhaisen tukemisen toimintamalli (VARTU). Mallin tarkoituksena on auttaa opiskelijoita niin elämänhallinnallisissa kuin opiskeluun liittyvissä haasteissa ennen kuin niistä tulee ongelmia ja opiskelu häiriintyy. Omalta osaltaan VARTU-malli lisää yhteisöllisyyttä, kaverista pidetään huolta ja ihmisestä välitetään. VARTU on järjestelmällistä ja suunniteltua toimintaa joka edistää opiskelijan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja ennaltaehkäisee ongelmia.

POKA ja Karelia-amk tekevät yhteistyötä myös Välittämisen ilmapiiri (VIP) -toiminnan puitteissa. VIP-toiminnan avulla pyritään tunnistamaan tukea tarvitsevia opiskelijoita. VIP-opiskelijat pitävät yllä ryhmähenkeä ja välittämisen ilmapiiriä ja tapaavat säännöllisesti ryhmien opettajatuutoreiden kanssa. Toiminnan tavoitteena on huolehtia hyvästä opiskeluilmapiiristä ja varhaisen tuen järjestämisestä tarvitseville.

Keväällä 2014 POKA ja Karelia-amk järjestivät yhdessä kaikille kevään valmistuneille opiskelijoille yhteisen valmistujaisjuhlan. Lukuvuoden 2014-2015 avajaiset suunniteltiin myös yhdessä Karelian opiskelijoille ja henkilöstölle Joensuun Ilosaareen. Tällaiset tapahtumat tuovat POKAn ja Karelia-amk:n välistä yhteistyötä kaikkien nähtäväksi ja kuultavaksi.

Ammattikorkeakouluyhteisön luomiseen tarvitaan mehenkeä kaikilta osapuolilta, niin opiskelijoilta kuin opettajilta, ammattikorkeakoulun johdolta ja muulta henkilöstöltä.

Opiskelijoita koskeviin asioihin tartutaan Karelia-amk:n puolesta lujasti ja mielenkiinnolla ja opiskelijoita ja opiskelijakuntaa kuunnellaan. karelia.fi | 17

OPISKELIJAPORTAALI PAKKI UUDISTUI

OPISKELIJATYÖNÄ Pakki – opiskelijaportaali on Karelian opiskelijoiden oma intranet, joka uudistettiin kesällä 2014. Uudistamistyötä tehtiin Karelian henkilöstön tuella, mutta varsinaisesta uudistuksen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat Karelian opiskelijat Jenni Ryynänen ja Miika Hirvonen. Tuleva medianomi Jenni suunnitteli opinnäytetyönään Pakin uuden käyttöliittymän ja sivuston rakenteen. Miika puolestaan vastasi tiedon siirrosta, sen organisoinnista, sivujen sisällä olevasta rakenteesta, asiakirjakirjastojen luonnista ja tiedostojen siirrosta.

TEKSTI Tarja Tuononen | KUVA Salla Anttila

ENSIN SUUNNITELTIIN UUSI KÄYTTÖLIITTYMÄ

Alkuvaiheessa Jenni Ryynänen teki käyttäjätutkimuksen, jossa selvitettiin Pakin parasta mahdollista käytettävyyttä.

Sen jälkeen hän suunnitteli käyttöliittymän, eli uuden etusivun ja perusrakenteen, johon informaatio sijoitettaisiin.

Eniten päänvaivaa alkuvaiheessa aiheutti Pakin julkaisualustan valinta. Julkaisualustaksi valittiin Sharepoint 2013, jolla myös henkilöstön Karelia-intra on toteutettu. Sharepoint antaa myös jatkossa mahdollisuuksia käytettävyyden parantamiselle.

18 | karelia.fi

TIETOJEN SIIRTO JA KERUU VEI KOKO KESÄN

Kun käytettävyysanalyysi ja perusrakenne oli selvillä, päästiin toteuttamaan itse sivustoa. Tiedon siirrosta ja uuden tiedon tuottamisen koordinaatiosta vastasi tietojenkäsittelyn opiskelija Miika Hirvonen. Miika oli aikaisemmin suorittanut opintoihinsa kuuluvan harjoittelun Karelian tietohallinnossa. Nyt hän pääsi tekemään oman alansa työtä kesätyönä.

- Olin huomannut Pakin uudistamisen tarpeen omien käyttökokemusteni perusteella. Nyt oli mahdollista

OPISKELIJAPORTAALI PAKKI – KARELIAN OPISKELIJOIDEN OMA TIETOPANKKI »» yli sata sivua tietoa opiskelusta ja sen käytännöistä – kaikki mitä opiskelija opiskelunsa tueksi tarvitsee »» ohjaus sähköiseen asiointiin, sähköpostiin ja Karelian muihin tietojärjestelmiin »» ajankohtaiset uutiset etusivulla »» opiskelijoiden ja henkilöstön käytössä oleva sivusto

kehittää käytettävyyttä, yhtenäistä rakennetta ja ilmettä.

Sharepoint 2013:n käytöstä minulla ei ollut aikaisempaa kokemusta, mutta sen käyttö oli teknisesti helppoa. Enemmän päänvaivaa tuotti sisällön suunnittelu, Miika kertoo.

– Sehän ei ole varsinaisesti nettisivujen tuottamiseen tarkoitettu ohjelmisto, mutta toimii hyvin organisaation sisäisen tiedon hallinnassa. Ulkoasu ja visuaalisuus eivät ole sen parhaita puolia, mutta yhteistyöllä kokonaisuudesta saatiin hyvin toimiva.

Miikan työ Pakin parissa kesti yhteensä viisi kuukautta.

Hän teki aktiivista yhteistyötä Karelian koulutus- ja tutkimuskeskusten sekä tietohallintopalveluiden kanssa, keräsi tietoa ja koordinoi tiedon uudistamista.

- Uudessa Pakissa hyvää on selkeys: Siinä on toimiva käyttöliittymä ja se on helposti navigoitavissa. Kehittäjän kannalta on positiivista, että Pakkia on helppo päivittää.

Tiedon siirto kävi helposti, ja samalla pystyimme karsimaan turhaa tietoa ja laittamaan sitä loogisempaan järjestykseen. Opiskelijana pystyin samaistumaan käyttäjän nä-

kökulmaan helposti, Miika naurahtaa. Minua kuunneltiin ja sain aika vapaat kädet muokata sisältöä opiskelijoiden tarpeiden mukaiseksi.

- Aion tehdä myös opinnäytetyöni Karelian toimeksiannosta. Opinnäytetyössäni selvitän it-alan verkko-opiskelijoiden käyttämiä laitteita ja -työkaluja. Koska minulla ei ollut aikaisempaa työkokemusta it-alalta, oli hienoa, että Karelian tietohallintopalvelut ennakkoluulottomasti otti minut töihin. Uskon myös, että ison ohjelmiston, ja siinä erityisesti sisällöntuottajaroolin hallinta, sekä tuleva opinnäytteeni antavat minulle entistä paremmat mahdollisuudet työllistyä myös opintojen jälkeen.

Miikan oli helppo luovuttaa Pakki-portaali Karelian henkilökunnan ylläpidettäväksi: sivustoa ylläpidetään hajautetusti organisaation eri osissa ja kokonaisuudesta vastaa Karelian Opiskelijapalvelut.

- Liika vapaa-aika ei ole minulle rasite, Miika kertoo. Olen ulkoilmaihminen. Kun olen keskellä järveä, saaressa mökillä, siinä ei paljon nämä it-maailman murheet heiluta.

karelia.fi | 19

Viekö YAMKtutkinto uralla eteenpäin?

SIJOITTUMISSEURANTAKYSELY YLEMMÄN AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

TEKSTI Kim Wrange, Arja-Irene Tiainen, Ari Talkkari

Karelia-ammattikorkeakoulussa aloitettiin ylempien ammattikorkeakoulututkintojen järjestäminen vuonna 2003 Karelia-amk:n edeltäjän Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen alan jatkotutkintokokeiluna. Kun ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot vakinaistettiin vuonna 2005, jatkettiin tekniikan alan koulutusta vuotuisen sisäänoton puitteissa. Vuosina 2006 ja 2008 aloitettiin sosiaali- ja terveysalan sekä ympäristöteknologian koulutusohjelmat.

20 | karelia.fi

Suoritettu tutkinto näyttää itsessään olevan vahvin selittävä tekijä niin urakehitysvaikutuksen kuin palkkauskehityksen osalta.

K

evääseen 2014 mennessä Karelia-amk:n yamkkoulutuksista on valmistunut yhteensä yli 200 tutkinnon suorittanutta. Aiemmin ei ollut tehty seurantatutkimusta siitä, miten he ovat sijoittuneet työelämässä tutkinnon jälkeen ja millaisia vaikutuksia tutkinnolla on ollut heidän urakehitykseensä ja palkkaukseensa.

Tutkimus suoritettiin määrällisenä kirjekyselynä kaikille maaliskuun 2014 loppuun mennessä tekniikan ja liikenteen, sosiaali- ja terveysalan sekä ympäristöteknologian ylempien amk-tutkintojen koulutusohjelmista valmistuneille henkilöille.

Kyselyyn vastasi lähes puolet tutkinnon suorittaneista.

Vastaajista 43 oli valmistunut tekniikasta, 27 sosiaali- ja terveysalalta ja 13 ympäristöteknologiasta. Vastaajista miehiä oli 48 ja naisia 35 ikähaitarin ollessa 31-62 vuotta. 77 henkilöä oli työssä kyselyn vastaamishetkellä, kaksi toimi yrittäjänä ja yksi opiskeli päätoimisesti. Kolme vastaajaa (3,6%) ilmoitti olevansa työttömänä. Vastaajista 45 henkilöä, eli reilu puolet toimi esimiestehtävissä.

KOULUTUKSEN VAIKUTUKSIA VASTAAJIEN URA- JA PALKKAUSKEHITYKSEEN

Vastaajista 42 ilmoitti, että heidän asemansa oli parantunut ylemmän amk-tutkinnon suorittamisen kautta. Lisäksi 13 henkilöä ilmoitti, että heidän asemansa pysyi samana, mutta heidän työtehtävänsä muuttuivat. Vastaajista 67,1 % ilmoitti, että suoritettu koulutus oli vaikuttanut positiivisesti heidän urakehitykseensä joko vertikaalisesti tai horisontaalisesti.

Vastaajista vähän yli puolet kertoi, että heidän kuukausiansionsa olivat nousseet. Ansiotaso oli noussut yli 500 eurolla kuukaudessa noin viidesosalla vastaajista.

Vastaajien sukupuoli ei ollut merkittävä tekijä siinä, paraniko asema, pysyikö asema samana muuttuvin työtehtävin tai oliko asemassa vielä tapahtunut muutosta koulutuksen jälkeen. Urakehitysvaikutus näyttääkin olevan vahvasti sidoksissa suoritettuun tutkintoon, ei sukupuoleen. Sukupuolella ei myöskään ole aineiston perusteella vaikutusta palkkauskehitykseen. Vaikka suurimmat yksittäiset kuukausiansionousut kerätyssä aineistossa ovat tulleet miehille, ei sukupuolen ja tutkinnon palkkavaikutuksen välillä ole tilastollisesti merkitsevää eroa.

Verrattaessa lisäksi koulutuksen uravaikutusta ja tutkinnon suorittaneen koulutusalaa ja ikää, ei näiden välillä ole havaittavissa tilastollisesti merkitsevää eroa. Sama pätee myös palkkauksen osalta, eli ikä ja koulutustausta eivät selitä eroja palkkakehityksessä.

Enemmistö Karelia-ammattikorkeakoulusta sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta valmistuneista ylemmän amk-tutkinnon suorittaneista toimii esimiestehtävissä ja on hyötynyt tutkinnostaan palkkauksen sekä urakehityksen suhteen. Urakehitysvaikutus on tarkoittanut asematason nousua, työtehtävien sisällön muuttumista tai näitä molempia.

Osalla vastaajista työuralla ei kuitenkaan ole tapahtunut selvää kehitystä, vaan he toimivat edelleen samoissa tehtävissä ja samalla palkkauksella kuin ennen tutkinnon suorittamista. Kaikki eivät välttämättä tavoittelekaan uravaihdosta, vaan hyödyntävät koulutuksen tuomia valmiuksia nykyisissä työtehtävissään. Joillekin ei sopivaa tilaisuutta ole ehkä tullut vielä vastaan, sillä osa vastaajista oli suorittanut tutkinnon hyvin lähellä tutkimuksen ajankohtaa. On mahdollista, että esimerkiksi näiden henkilöiden tutkinnostaan saama urakehitysvaikutus on saavutettavissa lähiaikoina tai myöhemmin heidän työuransa aikana.

Erittäin mielenkiintoisena havaintona voidaan pitää sitä, että tutkinnon vaikutus on riippumaton koulutusalataustasta, sukupuolesta tai iästä. Suoritettu tutkinto näyttää itsessään olevan vahvin selittävä tekijä niin urakehitysvaikutuksen kuin palkkauskehityksen osalta. Näin tulee toki ollakin, sillä ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa esimerkiksi korkeakoululainsäädäntömme puitteissa saman pätevyyden kuin yliopistoissa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto.

karelia.fi | 21

MAHDOLLISTAVA OPPIMINEN: uudenlaisen oppimiskulttuurin havaintoja käytännössä

Nykyisessä tietoyhteiskunnassa työntekijöiltä vaaditaan uudenlaisia taitoja ja kykyjä; yhteistyötaitoja, luovuutta, yrittäjyyden asennetta, riskinsietokykyä ja verkostoitumista. Tieto muuttuu jatkuvasti.

Edelleen tarvitaan eri tiedonaloihin liittyvää erityistietoa ja -taitoa, mutta myös taitoja, jotka ylittävät oppiainerajat. Tärkeää on rohkaista opiskelijoita unelmoimaan ja pyrkimään omiin tavoitteisiinsa sekä kehittää yksilöllisiä vahvuuksia ja elämäntaitoja - Niistä on hyötyä tulevaisuudessa!

TEKSTI Tarmo Alastalo

22 | karelia.fi

MAHDOLLISTAVA OPPIMINEN MULLISTAA KÄSITYKSET OPPIMISESTA

Toiminnallinen, monialainen tiimipohjainen projektioppiminen mahdollistaa opiskelijoiden työskentelyn esimerkiksi yrityksiltä tai opiskelijoilta itseltään tulevissa kehitysprojekteissa. Keskeistä tiimioppimisessa ovat ryhmä ja tiedon jakaminen. Tiedollisten taitojen lisäksi tiimioppiminen kehittää aina sosiaalisia ja yrittäjyyttä tukevia taitoja. Tiimioppiminen tarkoittaa yhteistoiminnallista, vuorovaikutuksellista ja vastuullista oppimismetodia, johon liittyvät sekä yksilö- että yhteisötason prosessit. Tiimioppiminen mahdollistaa myös sellaisten oivallusten syntymisen, jotka eivät olisi mahdollisia yksilön oppiessa yksin.

Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on tukea opiskelijassa sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, joita hän tarvitsee opiskeluaikanaan sekä myöhemmin työelämässä riippumatta siitä, työskenteleekö hän itsenäisenä yrittäjänä vai toisen palveluksessa.

Mahdollisuus maaseudulla -hanke vastasi oppimisen haasteisiin kehittämällä uudenlaista koulutusmallia, jossa tärkeää on tukea nuorten omaan kotiseutuun kytkeytyvän

sosiaalisen pääoman ja verkostojen vahvistumista heidän opiskeluaikanaan. Hanketta toteuttivat Karelia-ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä yhteistyökumppaneinaan mm. ProAgria, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, elinkeinoyhtiöt, yrittäjäjärjestöt ja uusyrityskeskus ja lukuisat Pohjois-Karjalan yritykset.

Tavoitteena oli luoda osaamisverkostoja Pohjois-Karjalan alueelle ja tarjota nuorille menestymisen avaimet omalla kotiseudullaan sekä lisätä yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä niin, että opiskelijat saavat tehdä työelämälähtöisiä projekteja ja verkostoitua jo opintojensa aikana. Se puolestaan ylläpitää alueen kilpailukykyä ja tukee aloittelevia yrityksiä. Osatavoitteena oli uudenlaisen oppimisympäristön luominen sekä tiimioppimisen ja yrittäjyyskasvatuksen lisääminen.

KAIKKI HYÖTYVÄT TYÖELÄMÄPROJEKTEISTA

Yritysten yhteistyöhalukkuutta projektimuotoiseen yhteistyöhön selvitettiin lukuisilla yritysvierailuilla, puhelimitse ja sähköpostitse Pohjois-Karjalan alueella. Yrityksillä on selkeästi halua ja tarvetta tehdä tällaista yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

Opiskelijat ovat motivoituneita tekemään työelämäprojekteja. Palaute opiskelijoilta on ollut, että he jaksavat paremmin olla mukana toiminnassa ja oppivat paljon paremmin. Opettajat ovat kiinnostuneita uusista menetelmistä.

Kynnys lähteä pois omalta mukavuusalueelta on kuitenkin suuri. Puuttuu myös keinoja arvioida oman opetuksen vaikuttavuutta – olisiko joku toinen tapa parempi? Opettajilla ja esimiehillä on yhteistyötä yritysten kanssa, mutta kontaktit jäävät vähäisiksi.

Kolme askelta työelämään -valmennus käynnistää yhteistyötä yrityksiin. Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin Kolme askelta työelämään -valmennuksia, joiden johdosta yrityksiltä tuli useita kymmeniä yhteydenottopyyntöjä yhteistyön käynnistämiseksi alueen opiskelijoiden kanssa.

Valmennuksessa olleet eri alojen opiskelijat itse konkreettisesti tekevät verkostoitumistyötä jo opiskeluaikana kotiseutunsa yrityksiin. Opiskelijoille luodaan valmiuksia ottaa yhteyttä yrityksiin ja tarjota omaa osaamistaan. Kysymyksessä voivat olla projektityöt, harjoittelut ja työssäoppimiset tai opinnäytetöiden tekeminen. Toimintatapa ohjaa myös opettajaa toimimaan alueen yritysten kanssa.

Opettajan rooli muuttuu valmentavaan opettajuuteen.

Työelämälähtöisiä toimeksiantoja tehtäessä tarvitaan osaavia, yrittäjämäisen toimintatavan ja -ajattelun hallitsevia opettajia kulkemaan opiskelijoiden rinnalla. Tiivis yhteistyö yritysten kanssa tuo tullessaan nopeasti muuttuvia

elementtejä, jotka eivät ole ennakoitavissa. Tämä haastaa opettajat ja opiskelijat miettimään omia toimintatapojaan sekä organisaation rakenteita. Opettajille suunniteltiin Innocamp-pedagoginen oppimisympäristö -toimintamalli, jonka tavoitteena on edistää opettajuuden muutosta valmentajaksi, valmentajuuden kehittymistä ja opettajien oman innovaatiokyvykkyyden lisääntymistä.

Monialaisten tiimiprojektien integrointi opetukseen on haastavaa. Opintojen toteuttaminen projektimuotoisena edellyttää joustoa opetussuunnitelmien toteutuksessa ja hyväksyntää opintojen suorittamisessa perinteisen luokkaopetuksen ulkopuolella. Opintojaksojen sisältöjä tulisi kehittää ja tuotteistaa opintojaksot niin, että projektimuotoinen työskentely on mahdollista. Uudenlaisen oppimiskulttuurin kehittämistä hankaloittaa koulutusorganisaatioiden rakenne; eri toimipisteiden ja alojen välillä on useampia rajapintoja ja erilaisia toimintamalleja. Monialaisuuden toteuttaminen on ongelmallista, koska samankaltaisia opintojaksoja ei toteudu eri aloilla samanaikaisesti. Myös lähiesimiesten rooli toiminnan kehittämisessä on suuri. Vaatii jämäkkyyttä ja tahtoa viedä uusia toimintamalleja eteenpäin.

Työelämäpainotteisen oppimisen hyödyt ovat yrityksillekin kiistattomia. Yrityksille tarjoutuu mahdollisuus innovatiivisiin ja tuoreisiin ratkaisuihin yritysten kehityshaasteissa ja pienempiinkin arkipäivän pulmiin. Samalla yrityksiin tehtävät projektit kehittävät oppilaitosten toimintaa työelämäläheisemmäksi.

Valmennuksessa olleet eri alojen opiskelijat itse konkreettisesti tekevät verkostoitumistyötä jo opiskeluaikana kotiseutunsa yrityksiin.

karelia.fi | 23

LEDTEKNOLOGIA korvaamassa perinteiset hehkuja halogeenilamput TEKSTI Kari Mönkkönen

L

edien käyttö on yleistynyt valaistuksessa niiden energiatehokkuuden ansioista. Ledit ovat kehittyneet suuresti viime vuosina, ja tulevaisuudessa ne korvaavat vähitellen perinteisiä hehkulanka- ja halogeenivalonlähteitä.

Ledien hyviä ominaisuuksia ovat niiden pieni koko, pitkä käyttöikä ja hyvä hyötysuhde. Hyvä hyötysuhde perustuu siihen, että ledien tuottama säteily osuu kokonaan näkyvän valon alueelle. Hehkulamppu puolestaan muuttaa suurimman osan (n. 95 %) ottamastaan sähkövirrasta infrapunasäteilyksi eli lämmöksi. Näin ollen hehkulampun valohyötysuhde on vain noin 5 %. Lisäksi hehkulampun käyttöikä on melko lyhyt. Ledit eivät myöskään sisällä hehkulankaa tai

24 | karelia.fi

ohutta lasia, jotka rikkoutuisivat helposti. Tästä syystä ledvalaisimia voidaan hyödyntää tehokkaasti myös paikoissa, joissa perinteisiä hehkulamppuja ei ole järkevää käyttää.

Ledejä sisältävän lampun hankintahinta on toistaiseksi paljon kalliimpi kuin hehku- ja halogeenilamppujen, mutta pidemmän käyttöiän vuoksi se maksaa itsensä myös takaisin. Valkoista valoa tuottavien ledien valontuotto on n. 50–100 lm/W ja se paranee jatkuvasti lamppujen kehittymisen myötä.

Ledit tarjoavat aivan uudentyylisiä ratkaisuja, joita ei juuri voida toteuttaa perinteisillä valaisimilla. Ledejä myydään esimerkiksi nauhoina, joihin led-moduulit on asennettu tietyin välimatkoin. Näitä nauhoja voidaan upottaa rakennusvaiheessa seinien ja listojen sisään, jolloin valaisimet saadaan esimerkiksi osoittamaan hätäpoistumisteitä tai luomaan sisustuksellisia tai tunnelmallisia elementtejä.

LEDIEN OMINAISUUKSIA SELVITETTIIN TUOTEKEHITYKSEN TUEKSI

Tiedot ledien ominaisuuksista, kestosta ja sopivuudesta eri tuotesovelluksiin ovat komponenttivalmistajien varassa. Tieto on riittämätöntä tuotekehityksen näkökulmasta.

Ledtrix - ledteknologian osaamispankki -hankkeen tavoitteena oli tuottaa uutta tutkimustietoa ledien käytöstä valaistus-, lääke- ja muun teollisuuden tarpeisiin. Lisäksi hankkeen tarkoituksena oli Itä-Suomen alueen yritysten kilpailukyvyn, työllistämismahdollisuuksien ja uusien yritystoimintojen lisääminen perustutkimuksen keinoin. Monitieteellinen projekti yhdisti Itä-Suomen yliopiston mikrooptiikan, Karelia-ammattikorkeakoulun Liiketalouden ja tekniikan keskuksen sekä Savonlinnalaisen Elektroniikan 3K-tehtaan elektroniikkavalmistuksen osaamisalat.

LEDIEN ELINIKÄÄ TUTKITTIIN KIIHDYTETYN ELINIKÄTESTAUKSEN AVULLA

Ledin elinikä on tyypillisesti pitkä, siksi ledien eliniän pituutta selvitettäessä on käytettävä nopeutettua vanhennusta. Vanhenemista voidaan nopeuttaa kohottamalla lämpötilaa, jossa tuotteita testataan. Ledin katsotaan tulleen elinkaarensa päähän, kun sen suhteellinen valonvoimakkuus hiipuu 70 % alkuperäisestä. Kiihdytetyssä elinikätestauksessa ledien suhteellista valonvoimakkuutta mitataan eri lämpötiloissa tuhannen tunnin välein ja saaduista kuvaajista voidaan matemaattisen laskentamallin avulla määrittää hiipumiskerroin.

Valovirtamittauksen tuloksista voidaan todeta, että ledien käyttäytymisessä ajan ja ympäristön lämpötilan suhteen on

Ledien hyviä ominaisuuksia ovat niiden pieni koko, pitkä käyttöikä ja hyvä hyötysuhde.

suuria eroja. Kaupallisista led-elementeistä löytyy tyyppejä, jotka kestävät valovirran suhteen hyvin lämpöä ja aikaa. On myös viitteitä siitä, että led-elementin lämpökäyttäytymisellä on merkittävä vaikutus valovirtaan ja käyttöikään.

Tuloksena eliniän laskentamallista voidaan sanoa, että ainakaan valituille ledeille tässä testissä käytetyllä otannalla standardin TM-21 mukainen laskentamalli ei sovellu. Valovirtamittaustuloksista voidaan kuitenkin tehdä selviä johtopäätöksiä markkinoilla olevien ledien kestävyyksistä. Lisäksi mittaustulosten analyyseistä saadaan selvää ja käyttökelpoista informaatiota testattujen ledien käyttäytymisestä.

LEDIEN ELINIKÄÄ VOIDAAN PIDENTÄÄ

Led-valaisimia asennetaan haastaviin ympäristöolosuhteisiin, joten usein niitä on suojattava ympäristörasituksilta.

Elektroniikan komponenttilevyjen suojapinnoittaminen juotosprosessin jälkeen on yksi keino vähentää elektroniikan rasitusta tuotteen elinkaaren aikana. Pinnoittamalla pyritään parantamaan komponenttilevyn kykyä sietää kosteutta, pölyä, kemikaaleja, ilmansaasteita, mekaanista rasitusta ja/tai lämpötilan vaihtelua.

Ledien elinikään vaikuttaa merkittävästi ledin ja sen ympäristön lämpötila. Led-elementin lämpötila olisi pyrittävä pitämään mahdollisimman alhaisena, jotta ledin käyttöikä olisi pitkä. Ledissä syntyvän lämmön pois johtamiseen on monia erilaisia jäähdytysratkaisuja. Käytännössä lämpö siirtyy ledistä suuremmalle pinnalle ja sitä kautta ilmaan.

Tyypillisimmät jäähdytysratkaisut sisältävät ledin lämmön johtamista pii-rilevykuparointiin, joka yksin tai alumiinisiilin avulla tehostettuna siirtää lämpöä edelleen ilmaan.

karelia.fi | 25

PUURAKENTAMINEN:

PROJEKTISTA PAINOALAKSI TEKSTI JA KUVAT Mikko Matveinen

26 | karelia.fi

J

oensuun seudulla puurakentaminen on hyvässä myötätuulessa. Karelia-ammattikorkeakoulu on nostanut puurakentamisen yhdeksi tärkeimmistä kehittämisen kohteista, ns. painoalaksi. Puurakentamisen painoalan osalta tavoitellaan puurakentamisen nostamista rakennustekniikan koulutuksen keihäänkärjeksi sekä merkittävää kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja kehitystoimintaa.

Puurakentamisen kotipaikka Karelia-ammattikorkeakoulun toiminnassa on Wärtsilä-kampuksella toimiva rakennustekniikan koulutusohjelma. Puurakentamista tarkastellaan monialaisesta näkökulmasta, johon kytkeytyy rakennustekniikan lisäksi mm. materiaaliosaaminen, talotekniikka ja liiketalous. Ei ole sattumaa, että puurakentaminen on valittu Karelia-ammattikorkeakoulun painoalaksi, vaan taustalla on pitkäaikainen systemaattinen kehitystyö.

Ensiaskeleet puurakentamisen painoalalle annettiin Pohjois-Karjalasta energiatehokkaan puurakentamisen mallimaakunta -projektissa, jota rahoitti Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta.

Hankkeen aikana päästiin kehittämään yhteistyöverkostoa sekä pohjoiskarjalaisen puurakentamisen koulutusjärjestelmää, erityisesti insinöörikoulutuksen näkökulmasta.

Erinomaisena tuloksena voidaan nähdä, että puurakentamisen koulutus Karelia-ammattikorkeakoulun toiminnassa saavutti valtakunnallisesti tarkastellen merkittävän tason.

Hankkeessa luotiin myös suuri määrä teknistä materiaalia koulutusta varten, mikä edesauttaa koulutuksen tason kasvattamista myös lähitulevaisuudessa. Puurakentamisen kehittyminen projektista painoalaksi on vain yksi esimerkki siitä miten hankkeiden avulla voidaan saavuttaa todellista vaikuttavuutta ja pidempiaikaisia tuloksia.

Ensiaskeleet puurakentamisen painoalalle annettiin Pohjois-Karjalasta energiatehokkaan puurakentamisen mallimaakunta -projektissa

AKTIIVISELLA TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINNALLA VAIKUTTAVUUTTA

Puurakentamisen painoalan osalta tavoitellaan merkittävää kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja kehitystoimintaa, joka tähtää puurakentamisen toimialan kehittymiseen alueella. Tavoitteena on myös kehittää fyysisiä toimintaympäristöjä, joiden avulla varsinkin pk-yritysten kilpailukykyä pyritään edistämään erityyppisten tuotekehitys- ja testauspalveluiden avulla. Yhtenä tavoitteena on myös puurakentamiseen liittyvän insinöörikoulutuksen edelleen kehittäminen. Lisäksi Karelia-ammattikorkeakoululla on kansainvälisen liiketoiminnan koulutusohjelma, jonka osaamista voidaan hyödyntää esimerkiksi yritysten ulkomaanviennin osalta.

karelia.fi | 27

TAVOITTEENA ON PÄÄSTÄ PUUSTA PITKÄLLE

Joensuun seutu tarjoaa kansallisesti vertaansa vailla olevan ympäristön puurakentamiselle. Karelia-ammattikorkeakoulun lisäksi samassa kaupungissa toimii Itä-Suomen yliopiston Metsätieteiden osasto, Metsäntutkimuslaitos METLA, Suomen Ympäristökeskus ja Joensuun Tiedepuisto Oy. Paikallinen metsä- ja puuosaaminen on kysyttyä valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti. Yhtenä maailmanlaajuisena menestystuotteena on Pohjois-Karjalasta lähtenyt luonnonkuitukomposiitti-materiaali, jolle sovelluskohteita löytyy muun muassa rakennus- ja musiikkiteollisuudesta.

Lisäksi Joensuussa on useita valtakunnallisesti merkittäviä puurakentamisen esimerkkikohteita, kuten METLArakennus, Joensuun Areena ja uusimpina Mehtimäen urheilukatsomo sekä Joensuun Ellin Kiulu- ja Leilitien opiskelija-asunnot.

Samaan aikaan Joensuu on valittu valtakunnallisen INKA - innovatiiviset kaupungit -ohjelman veturiksi vastuualueena biotalous. Lisäksi Joensuun alueella on vireillä huomattavia uudis-, saneeraus- ja aluerakentamisen kohteita, joissa puu on hyvin varteenotettava rakennusmateriaali. Karelia-ammattikorkeakoulun puurakentamisen painoalan tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden pitkän aikavälin tavoitteena on osaltaan edistää uusien työpaikkojen syntymistä alueelle puurakentamisen ja siihen liittyvän puutuoteteollisuuden osalta. Joensuun seudulla onkin hyvät lähtökohdat profiloitua puurakentamisen mallikaupungiksi valituilla painopistealuilla. Tulevaisuus näyttää, miten kunnianhimoisten tavoitteiden täyttämisessä onnistutaan.

Samaan aikaan Joensuu on valittu valtakunnallisen INKA innovatiiviset kaupungit -ohjelman veturiksi vastuualueena biotalous.

28 | karelia.fi

DYNAMO

yhdistää eri koulutus- ja tieteenalat avoimeksi innovaatioympäristöksi Dynamo-oppimis- ja palveluympäristö sijaitsee Karelia-ammattikorkeakoulun Wärtsilä-kampuksella.

Dynamo palvelee sekä liiketalouden ja tekniikan koulutusta että yritysten tuote- ja liiketoiminnan kehittämistarpeita. Palveluympäristön toimintamalli yhdistää tutkimus- ja kehitystyön, innovaatiotoiminnan ja koulutuksen avoimeksi ja toisiaan tukevaksi toiminnaksi.

TEKSTI Anne Prepula, Mikko Matveinen | KUVAT Maria Vetola

karelia.fi | 29

D

ynamo-oppimis- ja palveluympäristö kokoaa yhteen liiketalouden ja tekniikan tutkimusympäristöt asiantuntijoineen ja mahdollistaa avoimen ja monialaisen yhteistyön yrityskumppaneiden kanssa. Dynamo tarjoaa palveluja vaativaan kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä asiakaslähtöiseen palvelutoimintaan.

Dynamo tarjoaa hyvät mahdollisuudet soveltavaan tutkimukseen eri teknologioiden välisillä rajapinnoilla.

Dynamo-ympäristö koostuu tarkkuustekniikan, kone- ja tuotantotekniikan, rakennus- ja talotekniikan sekä tieto- ja viestintätekniikan tutkimusympäristöistä ja liiketalouden alan osaamisesta. Oppimis- ja palveluympäristössä yhdistyvät suunnitteluosaaminen, tuotanto-osaaminen, materiaaliosaaminen sekä liiketalousosaaminen. Tutkimusympäristöjä kehitetään jatkuvasti ja tulevaisuudessa ne täydentyvät tuoreimman koulutusalan talotekniikan sekä puurakentamisen tutkimusympäristön osalta.

Dynamon kärkiosaaminen on profiloitunut puurakentamisen ja tarkkuustekniikan painoaloihin. Tutkimus- ja kehitystoiminta on erityisen vahvaa Karelia-amk:n strategisilla painoaloilla, joissa tavoitteena on olla kansainvälistä kärkeä.

Dynamon asiantuntijat toimivat erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimus- ja kehittämisverkostoissa.

30 | karelia.fi

DYNAMON PALVELUT YRITYKSILLE JA YHTEISÖILLE

Dynamo-oppimis- ja palveluympäristön kone- ja laitekanta sekä osaaminen mahdollistavat yrityslähtöisten kehitysprojektien toteuttamisen. »» vähähiilisten, energiatehokkaiden rakenneratkaisujen ja rakennusosien kehittäminen »» biopohjaisten vähähiilisten komposiittimateriaalien kehittäminen »» materiaalien ominaisuuksien testaus (kuitumateriaalit, metallit, polymeerit, nanomateriaalit) »» työ- ja työstötekniikoiden kehittäminen »» tuotannon, materiaalien ja rakenneratkaisujen toimivuuden simulointi eri kohteissa »» teknologioiden, tuotteiden ja suunnittelu- ja valmistusprosessien kehittäminen »» uusien tuotteiden kaupallistaminen »» palvelujen ja palveluliiketoiminnan kehittäminen »» liiketoimintamallien kehittäminen »» osaamisen kehittäminen täydennyskoulutuksilla.

Liiketalouden asiantuntijuus yhdistetään asiakkaan liiketoiminnan kehittämiseen. Tuotekehitysprojekteissa palveluympäristö tarjoaa myös kaupallistamisen, markkinoinnin ja myynnin osaamista.

Kone- ja tuotantotekniikan tutkimusympäristössä on valmiudet tuotannon kehittämiseen, koneiden ja konejärjestelmien suunnitteluun, materiaalien ominaisuuksien testaukseen sekä suunnitteluun.

Valtakunnallisesti ainutlaatuisen tarkkuustekniikan tutkimusympäristön (Ultra Precision Unit – nanotyöstöympäristö) osaamista myös yritykset voivat hyödyntää omissa tuotekehitys- ja tutkimustarpeissaan.

Rakennus- ja talotekniikan tutkimusympäristö tarjoaa eri rakennusmateriaaleihin ja rakenneratkaisuihin liittyviä testauspalveluja sekä rakennusten kuntotutkimuspalveluja. Tutkimusympäristöjä kehitetään jatkossa sisältämään myös puulle tarkoitetut työstö- ja testauslaitteistot sekä talotekniikan ratkaisujen demonstrointilaitteistot.

Tieto- ja viestintätekniikan tutkimusympäristössä on laajat valmiudet ohjelmistotuotannon palveluihin ja tietoteknisiin palveluihin sekä vahva asiantuntijuus eri tietojärjestelmistä, sähköisestä asioinnista ja pelialan kehittämisestä. Palveluja tarjotaan mm. tietojohtamiseen, ohjelmistokehitykseen sekä ohjelmistojen testaamiseen.

Dynamon kärkiosaaminen on profiloitunut puurakentamisen ja tarkkuustekniikan painoaloihin.

karelia.fi | 31

Karelia-amk:n lukuvuosi 2014-2015 avattiin festaritunnelmissa TEKSTI Eija Piiparinen | KUVAT Salla Anttila

K

arelia-amk:n lukuvuoden 2014-2015 avajaisia vietettiin elokuun lopussa Joensuun Ilosaaressa.

Festaritunnelmissa vietettävien avajaisten ohjelmassa oli opiskelijoiden ja henkilöstön esityksiä, kilpailuja ja esittelypisteitä.

- Yhteiset vuoden kiertoon liittyvät juhlat ja rituaalit ovat tärkeitä korkeakouluyhteisömme yhteisöllisyyden rakentamisessa. Ne rytmittävät vuotta ja luovat perinteitä.

Tänä vuonna pyrimme tekemään avajaiset opiskelijoiden ehdoilla, kertoo rehtori Petri Raivo.

32 | karelia.fi

» UUTISIA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUSTA

Karelia-amk:ssa käynnistyy kaksi uutta YAMK-koulutusta syksyllä 2015 Karelia-ammattikorkeakoulussa käynnistyy syksyllä 2015 kaksi uutta ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta: Johtaminen ja liiketoimintaosaamisen sekä Ikäosaaminen.

Johtamisen ja liiketoimintaosaamisen YAMK–koulutus on tarkoitettu tradenomi-tutkinnon suorittaneille, joilla on vähintään kolmen vuoden työkokemus takanaan. Opintojen laajuus on 90 opintopistettä ja ne voi suorittaa työn ohessa 2,5 – 3 vuodessa.

Opinnot antavat valmiudet toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija-, esimies- ja päällikkötehtävissä. Opintojen sisällöissä painotetaan itsensä johtamista ja johtajana kehittymistä, henkilöstöresurssien johtamista ja haastavien tilanteiden henkilöstölainsäädäntöä, pk-yritysten menestystekijöitä ja johdon työkaluja, hankintatoimea ja logistiikkaa sekä moninaisuuden johtamista ja ennakoivaa johtamistyöskentelyä.

Tutkinto tuottaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan kuin yliopistoissa ja muissa tiedekorkeakouluissa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto.

Ikäosaamisen YAMK-koulutus on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan amk-tutkinnon suorittaneille (Fysioterapeutti, Sairaanhoitaja, Sosionomi ja Terveydenhoitaja), joilla on vähintään kolmen vuoden työkokemus omalta alalta.

Opintojen laajuus on 90 opintopistettä ja ne on suunniteltu toteutettavaksi työn ohessa 2 – 3 vuodessa.

Opinnot antavat valmiudet toimia erilaisissa moniammatillisissa ikäihmisten terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia tukevissa työyhteisöissä. Lisäksi opinnot antavat mahdollisuuden toimia jatkossa ikäosaamisen kehittämisja johtamistehtävissä tai yrittäjänä.

Opintojen sisällöissä painottuvat ikäosaaminen ja kuntoutusosaaminen sekä johtamis-, tutkimus- ja kehittämisosaaminen. YAMK-tutkinto tuottaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan kuin yliopistoissa ja muissa tiedekorkeakouluissa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin koulutuksiin haetaan kevään yhteishaussa 17.3. - 9.4.2015.

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ VIERAILI KARELIA-AMK:SSA Opetus- ja kulttuuriministeriö vieraili Karelia-amk:ssa perjantaina 19.9.2014. Ministeriön edustajat ylijohtaja Tapio Kosusen johdolla tapasivat Karelia-amk:n johtoa, henkilökuntaa, opiskelijoita sekä keskeisiä omistajatahoja. Mukana tapaamisessa oli lisäksi Karelia-amk:n keskeisten sidosryhmien edustajia Pohjois‐Karjalan koulutuskuntayhtymästä, Itä‐Suomen yliopistosta, Pohjois‐Karjalan maakuntaliitosta, ISO Itä‐Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta sekä Biokymppi Oy:stä. Vierailun tavoitteena oli lisätä ministeriön tietämystä korkeakoulukentästä sekä yksittäisen

34 | karelia.fi

ammattikorkeakoulun ja sen toimialueen erityishaasteista sekä tukea ammattikorkeakoulua ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyvässä muutostilanteessa ja siihen kytkeytyvässä strategisessa kehittämisessä. Vierailun tavoitteena oli lisäksi keskustella korkeakoulukentän toimintaympäristön muutoksista ja selkeyttää näkymää ammattikorkeakoulujen kehityssuunnasta sekä sitouttaa ammattikorkeakouluyhteisöjä korkeakoulu- ja tiedepoliittisten tavoitteiden toteuttamiseen.

» TOIMITTANUT Eija Piiparinen | KUVAT Eija Piiparinen

2015 on koulutuksen juhlavuosi Joensuussa Vuosi 2015 on Joensuussa koulutuksen juhlavuosi teemalla Koulutus kannattaa. Juhlavuoden tavoitteena on myös saada paitsi joensuulaiset ymmärtämään kotikaupunkinsa hieno koulutustarjonta, myös kertoa tästä muualle Suomeen.

- Koulutus on nykymaailmassa tärkeää yksilön, yritysten ja koko yhteiskunnan kannalta. Samalla kun juhlimme Lyseon lukion 150 vuotta, juhlimme koko joensuulaisen koulutustarjonnan määrää ja laatua. Koulutus on ihmiselle yksi tärkeimmistä tavoista tehdä unelmista totta ja jo siksikin juhlan arvoinen asia, kertoo Joensuun lyseon lukion rehtori Petri Lehikoinen.

Hieman vajaa 150 vuotta sitten aloitti nykyisen länsisillan kupeessa toimintansa suomalainen ylä-alkeiskoulu. Sen seuraaja Joensuun lyseon lukio onkin toiseksi vanhin suomenkielinen oppikoulu. Koulun ensimmäiselle sijaintipaikalle on nyt sijoitettu laatalla varustettu vuolukivilohkare muistuttamaan joensuulaisen koulutuksen ensiaskeleesta.

Mukana juhlavuoden toteuttamisessa ovat Lyseon lukion lisäksi Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kaupunki, Kareliaammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja Pohjois-Karjalan liitto.

karelia.fi | 35

» UUTISIA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUSTA

Korkeakoulujen yhteinen yhteishaku ensimmäistä kertaa syksyllä 2014 Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen ensimmäinen yhteinen yhteishaku järjestettiin Opintopolku.fi -oppijan verkkopalvelussa syyskuussa 2014. Syksyn yhteishaussa hakijoita oli n. 26 000, mikä oli n. 5 % vähemmän kuin edellisen vuoden syksyllä. Mukana oli 23 ammattikorkeakoulua ja neljä yliopistoa, jotka tarjosivat kaikkiaan 170 ammattikorkeakoulujen ja 10 yliopistojen hakukohdetta.

Uudessa korkeakouluhaussa hakijalla on mahdollisuus hakea enintään kuuteen hakukohteeseen.

Karelia-ammattikorkeakoulun opinnot kiinnostivat hakijoita. Haussa oli kolme sosiaali- ja terveysalan koulutusta, jotka toteutetaan joko päivä- tai monimuoto-opintoina.

Haussa olivat fysioterapeutti-, sairaanhoitaja- ja sosionomikoulutukset. Aloituspaikkoja oli yhteensä 110, joista 60 päivä- ja 50 monimuotototeutuksena. Kareliaan haki yhteensä 977 henkilöä, joista 460 valitsi Karelian ensisijaiseksi hakukohteeksi. Päivätoteutusten hakijamäärä laski hieman viime syksyyn verrattuna, mutta monimuoto-opintojen hakijamäärä kasvoi. Erityisesti hakijoita kiinnostivat monimuoto-opintoina toteutettavat sosionomiopinnot, joiden hakijamäärä nousi viime vuoteen verrattuna eniten. Kareliaammattikorkeakoulussa ollaan tyytyväisiä hakutulokseen.

Oppijan verkkopalvelut -hankkeessa kehitetään oppijoiden ja koulutuksen järjestäjien sähköistä asiointia. Oppijan verkkopalveluun kootaan jo olemassa olevia ja uudistettavia koulutustietoa tarjoavia palveluita ja luodaan täysin uusia palveluita sekä niiden toteuttamista tukevia tietojärjestelmiä. Sähköinen palvelukokonaisuus luodaan vuosina 2011– 2015. Palvelukokonaisuudesta löytyy kattavasti koulutuksen ja opetuksen järjestäjän palveluita. Palvelujen käyttäjiä ovat esimerkiksi koulutukseen hakeutujat, opiskelijat, perheet, oppilaitokset tai koulutuspalvelun tuottajat, yritykset sekä julkishallinnon toimijat. Palvelujen rakentaminen etenee vaiheittain ja niitä totutetaan projekteissa. Ensimmäisenä valmistuvat toisen asteen ja korkeakoulujen haku- ja valintapalvelut. Karelia-ammattikorkeakoulun Hakijapalveluissa on hyvissä ajoin valmistauduttu uuteen korkeakouluhakuun kouluttautumalla ja olemalla aktiivisesti mukana korkeakoulujen välisissä verkostoissa ja työryhmissä.

N 2015 VUODE KUAJAT HA s YHTEIS koulutu nen

ninkieli

.2015 1 .

7 2 – . s 7 koulutu n e n li ie nk Suome 015 2 .

4 .

9 – .

17.3

Englan

36 | karelia.fi

» TOIMITTANUT Eija Piiparinen | KUVAT Eija Piiparinen

Karelia-amk:ssa juhlittiin 20-vuotista International Business -koulutusta Karelia-ammattikorkeakoulussa vietettiin englanninkielisen International Business –koulutuksen 20-vuotisjuhlaa marraskuun alussa.

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu aloitti Suomessa ensimmäisten korkeakoulujen joukossa englanninkielisen tutkintoon johtavan koulutuksen vuonna 1994. Kansainvälisen kaupan –koulutusohjelman perustamisen tavoitteena oli tukea oppilaitoksen ja maakunnan yritysten kansainvälistymistä.

Koulutus profiloitui Venäjän ja entisen Itä-Euroopan kasvaviin markkinoihin. Erikoistumista Venäjän markkinoihin syvennettiin 1990-luvun lopulla sisällyttämällä opintoihin neljän kuukauden pituinen opintomoduuli Pietarissa, Talvikoulu. Opintojen sisältö ja toteutus suunniteltiin yhteistyössä pietarilaisen yliopiston kanssa. Talvikoulu osoittautui kansallisesti ja kansainvälisestikin menestykseksi, ja siihen on osallistunut opiskelijoita ammattikorkeakoulun eri koulutusohjelmista, Joensuun yliopistosta, Suomen eri ammattikorkeakouluista ja opiskelijoita mm. Sveitsistä, Saksasta ja Chilestä. Vuoteen 2011 mennessä kaikkiaan lähes 200 opiskelijaa koki Pietarin talven kylmyyden, ja osana opintoja toteutettiin yhteistyössä venäläisten opiskelijoiden kanssa noin 100 markkinatutkimusta, maakunnan yritysten lisäksi myös kansallisille yrityksille, kuten Valio, Raisio, Luhta ja Pentik. International Business –koulutuksen sisäänoton laajentuessa 40 opiskelijaan syksyllä 2010, venäjäsuuntautumisen pakollisuudesta luovuttiin. Vuonna 2007 aloitettiin yhteistyö ammattikorkeakoulun englanninkielisen Design –koulutuksen kanssa. Yhteiset opinnot ja projektit innovaatiotoiminnassa, palvelumuotoilussa ja käyttäjätutkimuksessa toivat hedelmällisen lisän markkinoinnin osaamiseen.

Kansainvälisyyttä koulutukseen ovat tuoneet myös opiskelijat. Tutkinto-opiskelijoista keskimäärin puolet on ulkomaalaisia, pääasiassa Venäjältä, Aasiasta ja Afrikasta.

Tämän lisäksi vaihto-opiskelijoita on vuosittain noin 30.

Tällä lukukaudella koulutuksessa opiskelee opiskelijoita 22 maasta. Opetuksessa kansainvälisyyttä lisäävät partnerikorkeakoulujen vierailevat asiantuntijat.

Valmistuneiden opiskelijoiden sijoittuminen työelämään on ollut hyvä. Opintoihin sisältyvät opinnot ja työharjoittelu ulkomailla sekä yritysten kanssa toteutetut projektit edustavat sitä kokemusta, jota työnantajat arvostavat. Maakunnan yritysten lisäksi valmistuneita työskentelee pääkaupunkiseudulla sekä ulkomailla. Ulkomaalaisista opiskelijoista noin puolet jää valmistumisen jälkeen Suomeen, joko työelämään tai jatko-opintoihin. Noin 10 prosenttia valmistuneista valitsee yrittäjyyden. Kaksi valmistunutta työskentelee koulutusohjelman opettajina.

Tutkinto-opiskelijoista keskimäärin puolet on ulkomaalaisia, pääasiassa Venäjältä, Aasiasta ja Afrikasta.

Tämän lisäksi vaihtoopiskelijoita on vuosittain noin 30.

karelia.fi | 37

» Uusia Karelia-amk:n julkaisuja YAMK työelämää kehittämässä – Sosiaali- ja terveysalan näkökulmia työhyvinvointiin

LedTrix - Led-teknologian osaamispankki : Loppuraportti

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien artikkeleita työhyvinvoinnista sekä ammattikorkeakoulun ja työelämän välisestä yhteistyöstä.

Raportissa kuvataan Ledtrix-hankkeessa tehtyä tutkimusta, mm. ledien kiihdytetyn elinikätestauksen testiympäristön suunnittelua, ledien lämmönhallintaa, pinnoitteiden olosuhdetestausta ja häiriömittauksia.

Karelia RAIVOn vallassa: Rehtori Petri Raivo 50 vuotta.

Guide of competence and knowledge management

Tiainen, Arja-Irene (toim.)

Juhlakirjassa Karelia-amk:n strategisten kumppanien edustajat ja aiemmat rehtorit esittävät näkemyksiään maamme ammattikorkeakouluista ja niiden kehitysnäkymistä sekä kumppanuudesta Karelia-amk:n kanssa.

Turunen, Lauri & Mönkkönen, Kari

Sihvo, Päivi; Puhakka, Arttu; Väyrynen, Katja Opas osaamisen hallintaan ja johtamiseen sekä siihen liittyvään kehittämistyöhön eri aloilla ja eri kokoisissa organisaatioissa.

Koulutusviennillä kansainvälisille markkinoille

Common Power : Social Enterprises and Renewable Energy

Julkaisussa käsitellään monipuolisesti koulutusviennin nykytilannetta, mahdollisuuksia sekä onnistuneen koulutusviennin edellytyksiä.

Julkaisussa kuvataan yhteiskunnallisesta yrittäjyyden mahdollisuuksia uusiutuvan energian alalla.

Niitto- ja ruoppausopas

Arola, Marjut; Suhonen, Liisa & Zvyagina, Olga (eds.)

Airola, Anneli (toim.)

Saramäki, Kaija; Spoof, Jari; Tossavainen, Tarmo; Joensuu, Ilona Oppaassa kerrotaan vesistöjen niiton ja ruoppauksen vaikutuksista, suunnittelemisesta ja toteuttamisesta. Opasta voivat käyttää mm. kiinteistöjen omistajat, kyläyhdistykset ja kunnostustoimenpiteitä tekevät urakoitsijat.

Handbook of Quality Management in Education Exports Siikanen, Riina & Leminen, Mervi (eds.)

Tapio, Riku; Havukainen, Ilari; Kuittinen, Ville

Social Services on Both Sides of the Border Pohjois-Karjalassa ja Karjalan tasavallassa Venäjällä toteutetussa hankkeessa kehitettiin uudenlaisia yhteisöllisyyteen ja sosiaaliseen tukeen perustuvia palvelu- ja yhteistyömalleja väljästi asutuille alueille.

Ikä! Moninainen ikäosaaminen Jämsén, Arja & Kukkonen, Tuula

Julkaisu tekee näkyväksi erilaisia näkökulmia ikäosaamiseen ja nostaa esille keskeisiä kehittämiskysymyksiä ikäosaamisen vahvistamiseksi.

Koulutusalan tuotteiden ja palveluiden pitkäjännitteisessä markkinoinnissa laatu on kriittinen tekijä. Tämä käsikirja tarjoaa perustiedot koulutusviennin laadunhallintaan.

SOHVIn satoa - Kokemuksista hyvinvointia Pennanen, Niina; Hiltunen, Kaisa; Tarkiainen, Ari (toim.)

SOHVI-hankkeessa kartoitettiin lasten, nuorten ja lapsiperheiden kokemuksista elämäntilanteestaan ja hyvinvoinnistaan.

Arvoja, sitoutumista ja oppimista

Westman, Anna Liisa & Kuusisto, Tuija (toim.)

Julkaisuun on koottu Karelia-amk:n liiketalouden aikuisopiskelijoiden tuottamia tekstejä henkilöstöhallinnosta | karelia.fi ja -johtamisesta.

38

Lisätiedot ja isut: verkkojulka a.fi/ www.kareli elut/ fi/tki-ja-palv inta julkaisutoim

AVAAMME

TIEN ASIANTUNTIJUUTEE

N

www.karelia.fi/haku AMK-tutkinnot » Media-ala » Musiikki » Metsätalous » Matkailu- ja palveluliiketoiminta » Fysioterapeutti » Sairaanhoitaja » Terveydenhoitaja » Sosionomi » Konetekniikka » Tieto- ja viestintätekniikka » Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Rakennustekniikka » Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Talotekniikka » Energia- ja ympäristötekniikka » Liiketalous » Tietojenkäsittely » International Business (in English, application period 7th Jan - 27th Jan 2015)

Ylemmät AMK-tutkinnot

TUTUSTU JA HAE 17.3.9.4.2015!

» Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen » Ikäosaaminen » Uusiutuva energia » Teknologiaosaamisen johtaminen » Johtaminen ja liiketoimintaosaaminen

karelia.fi | 39

40 | karelia.fi