Karelia.fi - 2/2016

Osaava maailma.

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI | 2/2016

»6

AVAINKUMPPANUUDESSA KAIKKI VOITTAVAT Karelian kumppanit osa 2: Esittelyssä yhteistyö Nordean, ISO Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja Piipon kanssa

Yrittäjyystapahtumista OPPIA ITSENSÄ TYÖLLISTÄMISEEN

» 17

eteli Innovaatios poa haku on help ja nopeaa!

VIRTUAALITODELLISUUS mullistaa luontomatkailun markkinoinnin

» 20

Osaava maailma.

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI | 2/2016

» PÄ ÄKIRJOITUS

Päätoimittaja Petri Raivo, rehtori Toimitussihteerit Eija Piiparinen, tiedottaja ja Kaisa Varis, julkaisusuunnittelija Ulkoasu ja taitto Salla Anttila, graafinen suunnittelija Kuvat Karelia-amk/kuva-arkisto, Salla Anttila Kannen kuva Salla Anttila Julkaisija Karelia-ammattikorkeakoulu, Tikkarinne 9, 80200 Joensuu Yhteystiedot www.karelia.fi, viestinta@karelia.fi Painopaikka Grano Oy, Joensuu Levikki 2500 kpl ISSN 2323-8453 (Painettu), ISSN 2323-8461 (Verkkojulkaisu)

KareliaAmmattikorkeakoulu

karelia_uas

KareliaUAS

karelia_amk

Karelia_AMK

Karelia University of Applied Sciences

Korkeakoulujen yhteistyö muun työelämän kanssa on laajaa, monipuolista ja monimuotoista. Uudenlaisia toimintatapoja syntyy koko ajan. Opiskelijat ja työelämä kohtaavat entistä enemmän jo opintojen aikaisissa projekteissa.

NUORI, KETTERÄ JA HELPOSTI LÄHESTYTTÄVÄ

A

mmattikorkeakoulut ovat vahvoja käytännönläheisen korkeakouluosaamisen uudistajia ja aktiivisia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimijoita. Niiden osaamista ovat hyvät työelämäyhteydet sekä vahva aluevaikuttavuus. Sekä ammattikorkeakoulujen perustutkinnot että ylempi ammattikorkeakoulutus kiinnostavat opiskelijoita ja työelämää. Ammattikorkeakoulujen opinnoista valmistutaan nopeasti ja tutkintojen sisällöt antavat opiskelijalle osaamista, jolla työllistytään hyvin.

Yritys- ja työelämäyhteistyö sekä aluekehitystehtävä ovat vakiintuneet osaksi ammattikorkeakoulujen ketterää ja proaktiivista toimintakulttuuria.

Monipuoliset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan mallit ovat entisestään tiivistäneet ammattikorkeakoulujen sekä työ- ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Yhteistyö auttaa myös koulutusta reagoimaan muuttuviin osaamistarpeisiin.

Yhtenä osoituksena dynaamisuudesta ovat ammattikorkeakoulujen ilmiöpohjaiset strategiset painoalat, jotka perustavat ammattikorkeakoulujen omiin strategioihin ja toiminta-alueen elinkeinorakenteen ja koulutustarpeen painopisteisiin.

Karelia-ammattikorkeakoulussa näitä monialaisia painoaloja ovat: uudistuvat hyvinvointipalvelut sekä kestävät energiaratkaisut ja materiaalit.

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa ja aluevaikuttavuustyössä korostuu yhteistyö ja kehityskumppanuus elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin kanssa. Tämä on kantanut kansallisesti ja kansainvälisesti hyvää hedelmää. Toukokuussa 2016 Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) julkaisi mielenkiintoisen selvityksen korkeakoulujen ja työelämän yhteistyöstä.

Selvitystä varten haastateltiin Sivistystyönantajien jäsenkorkeakoulujen rehtorit (24) ja käytiin läpi korkeakoulujen strategiat. Lisäksi tarkasteltiin vastaavia kansainvälisiä yhteistyöraportteja korkeakoulujen työelämäyhteistyöstä. EK:n selvityksen mukaan korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö on Suomessa kattavampaa kuin missään muussa selvityksen

kattaneessa maassa. Hyvien tulosten taustalla on mm. suomalaisen yhteiskunnan homogeenisuus, keskinäinen luottamus ja avoin toimintakulttuuri. Lisäksi korkeakouluverkoston alueellinen laajuus, nuori ikä ja helppo lähestyttävyys edistävät yhteistyötä. Korkeakoulujen yhteistyö muun työelämän kanssa on laajaa, monipuolista ja monimuotoista. Uudenlaisia toimintatapoja syntyy koko ajan. Opiskelijat ja työelämä kohtaavat entistä enemmän jo opintojen aikaisissa projekteissa. Erityisesti yhteistyötä edistävät työelämäharjoittelut, yrityksille tehtävät opinnäytetyöt ja Tekes-rahoitus. Nämä kaikki asiat – ja tämä tuleekin hyvin ilmi tässä selvityksessä – ovat juuri ammattikorkeakouluille tyypillisiä toimintatapoja ja vahvuuksia.

Petri Raivo, rehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

karelia.fi | 3

V = välittämisen I = ilmaP = piiri

Osaava maailma olemme me

Suoritettuja tutkintoja 2015

Opiskelijoita

3696 728 Opiskelijatyytyväisyys

Henkilöstöä

81% (tyytyväiset tai erittäin tyytyväiset opiskelijat)

287

nenä Yhteisön jäse ksi e is ammattila rit opiskelija-tuto it or ut -t opettaja ja aa opinto-ohj tori opintokuraat

Koulutusalat » Kulttuuriala » Luonnontieteiden ala » Luonnonvara- ja ympäristöala » Matkailu-, ravitsemis- ja talousala » Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala » Tekniikan ja liikenteen ala » Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala

Osaava maailma on kansainvälinen

100 100 200 4 | karelia.fi

KANSAINVÄLISTÄ TUTKINTO-OPISKELIJAA

Joensuu on osaavan maailman kotikaupunki

VAIHTO-OPISKELIJAA VUOSITTAIN

74,168 ASUKASTA 30% OPISKELIJOITA

KANSAINVÄLISTÄ KUMPPANIA

Reilun kaupan kaupunki

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI | 2/2016

22 » U UDENLAISTA OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ YHTEISTYÖLLÄ

25 » P EDACAMP - RÄÄTÄLÖITY KANSAINVÄLINEN OPETTAJIEN KOULUTUSTUOTE

3

Pääkirjoitus: Nuori, ketterä ja helposti lähestyttävä

20

Virtuaalitodellisuus mullistaa luontomatkailun markkinoinnin

6

Karelian kumppanit osa 2: Avainkumppanuudessa kaikki voittavat

Uudenlaista osaamisen kehittämistä yhteistyöllä

Hollannissa moniammatillisuutta ja yhteisöllistä työskentelyä oppimassa

12

Karelia aloitti yhteistyön Lemonsoftin kanssa

22 25

14

Innovaatioseteli yllätti haku onkin helppoa ja nopeaa

28

17

Yrittäjyystapahtumista oppia itsensä työllistämiseen

31 Uutiset

PedaCamp - räätälöity kansainvälinen opettajien koulutustuote

karelia.fi | 5

KARELIAN KUMPPANIT OSA 2: AVAINKUMPPANIT

AVAINKUMPPANUUDESSA KAIKKI VOITTAVAT

> Nordean asiakkuuspäällikkö Jari Turunen kuuntelee mielellään kesätyöntekijä Siiri Puhakan näkemyksiä pankkimaailmasta.

6 | karelia.fi

it Avainkumppan lia-amk: Nordea & Kare paikkoja, työharjoittelu ä, opinnäytetöit rekrytointeja

Karelia-ammattikorkeakoululla on kuutisenkymmentä työelämän avainkumppania, joiden kanssa on sovittu suunnitelmallisesta ja pitkäjänteisestä yhteistyöstä. Lue mitä kaikkea avainkumppanuus pitää käytännössä sisällään.

TEKSTI Kirsi Taskinen | KUVAT Salla Anttila

Kumppanuus helpottaa rekrytointia

N

ordean ja Karelia-ammattikorkeakoulun välisen kumppanuuden käynnisti Nordean konttorinjohtaja Anita Turunen-Paaso, joka otti vuonna 2015 yhteyttä Kareliaan, kun tarvitsi nuorille suunnatun ja nuorten itsensä näköisen markkinointikampanjan.

– Halusin tuoda esiin, että pankkimaailma ei ole niin hirveän jäykkää pönöttämistä, Turunen-Paaso naurahtaa.

Onnistuneen kampanjan suunnitteli liiketalouden lehtori Ulla Kärnän vetämä opiskelijaryhmä. Kampanjaan kuului mm. kouluvierailuja ja laajempi seminaari, jossa vetonaulana toimi aiemmin Nordean sijoitusneuvojana toiminut rap-artisti Spekti.

Turunen-Paaso muistelee ilolla tilannetta, kun opiskelijaryhmä tuli esittelemään tekemänsä suunnitelmat koko Nordean konttorin väelle.

– Sitä oli ihanaa seurata. Kun on ollut kauan töissä missä tahansa, niin nuoret ovat sellainen piristysruiske. Huomaa, että asioita voi tehdä vähän eri lailla.

EI KOULUA VAAN TYÖELÄMÄÄ VARTEN

Nordean ja Karelian avainkumppanuuden myötä useampi Nordean asiantuntija on käynyt puhumassa sekä suomalaisille että kansainvälisille opiskelijaryhmille pankkimaailman suuntaviivoista ja pankkiasioinnin käytännöistä Suomessa.

– Me haluamme neuvoa nuoria, miten omaa taloutta voi kehittää, jakaa kansalaistietoa. Se on osa pankin yhteiskuntavastuuta, toteaa Nordean asiakkuuspäällikkö Jari Turunen. Hän on toiminut Turunen-Paason jalanjäljissä Nordean ja Karelian avainkumppanuusyhteyshenkilönä huhtikuusta 2016 lähtien.

– Avainkumppanilla on parhaimmillaan monia keinoja osallistua opiskelijoiden valmennukseen työelämää varten, opiskelijoita ohjaava Kärnä valaisee.

Työharjoittelupaikat, kesätyöpaikat ja aitona toimeksiantona tehdyt opinnäytetyöt tuovat konkretiaa opintoihin. Lisäksi opiskelijat hyötyvät avainkumppanin tarjoamista koulutuksista ja avusta verkostojen luomisessa sekä työelämän tarpeista kumpuavista opetuksen sisällöllisistä toiveista.

KESÄTÖIDEN KAUTTA TÖIHIN

Opintojen loppuvaiheessa oleva tradenomiopiskelija Siiri Puhakka työskenteli Nordeassa viime kesänä viiden kuukauden ajan. Hän oli mukana ensimmäisessä opiskelijaryhmässä, joka suunnitteli Nordealle markkinointikampanjan ja jäi tuolloin nordealaisten mieleen.

– Uskon, että aktiivisuuteni ja motivaationi työntekoon huomattiin yhdessä työskennellessä. Olen oppinut kesän aikana paljon uutta, Puhakka kertoo tyytyväisenä.

Konttorinjohtajalla on pelkkää positiivista palautetta nuorelle työntekijälle.

– Kesätyö on sujunut erittäin hyvin. Siiri on iloinen, sanavalmis ja topakka. Hänellä ei mene sormi suuhun missään tilanteessa, Anita Turunen-Paaso kehuu.

– Minulla on hyvä kuva kaikista nuorista, joita meillä on ollut töissä. Joskus kun mennään vaan vanhaa polkua pitkin, on kiva saada nuorilta uusia näkemyksiä, Jari Turunen jatkaa.

Rekrytointivaiheessa Nordea pyytää mielellään suosituksia Karelian opettajilta. Kesätöissä taitaviksi työntekijöiksi todettuja opiskelijoita on ollut helppo palkata valmistumisen jälkeen myös pidempiaikaisiin työsuhteisiin, mikä ilahduttaa erityisesti opettaja-valmentajaa.

– Nordea on loistava työpaikka tradenomille, Ulla Kärnä kiittelee.

karelia.fi | 7

KARELIAN KUMPPANIT OSA 2: AVAINKUMPPANIT

Karelia ja ISO yhdessä vahvempia

Y

hteisiä julkaisuja ja tapahtumia, koulutusten suunnittelua, viestintäkanavien kehittämistä.

Tässä vain muutama esimerkki ISO Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja Karelia-ammattikorkeakoulun tiiviistä yhteistyöstä.

Ajankohtainen yhteinen ponnistus oli marraskuinen Muistiseminaari, jonka järjestämisessä olivat mukana myös Pohjois-Karjalan Muisti ry ja valtakunnallinen Muistiliitto.

Seminaarista saivat tietoa ja neuvoja sekä muistisairauteen sairastuneet ja heidän läheisensä että alan ammattilaiset ja opiskelijat.

TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI KERRALLAAN

ISOn ja Karelian yhteistyö on jatkunut jo pitkään. Vuoden 2013 avainkumppanuussopimuksen solmimisen myötä yhteistyöstä tuli entistä järjestelmällisempää.

– Avainkumppanuuden toimintasuunnitelma tehdään aina vuoden vaihteessa tulevalle kalenterivuodelle kerrallaan. Siihen kirjataan tulevan vuoden tärkeimmät yhteistyöalueet ja konkreettiset toimenpiteet, kertoo Karelia-amk:n sosiaalialan yliopettaja Marjut Arola.

– Suunnitelma on ollut hyvä työkalu tarkentaa ja konkretisoida yhteistyön tavoitteita, jatkaa ISOn yksikön johtaja Arja Jämsén.

Yhteistyön onnistumista arvioidaan kaksi kertaa vuodessa. Tapaamisissa käydään läpi, miten tehdyt toimenpiteet

ovat edistäneet esimerkiksi opetuksen ja työelämän integraatiota, mitä on saatu aikaan osaamisen kehittämiseksi ja miten ovat onnistuneet yhteiset tutkimukset ja innovaatiot.

Yksi mieleenpainuvimmista onnistumisista on ollut yhteistyö ikäosaamisen alalla.

– Aiheesta on ilmestynyt lukuisia yhteisiä julkaisuja. Monialainen ikäosaaminen elää ja vahvistuu koulutuksessa, josta yhtenä esimerkkinä on ikäosaamisen ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Jämsén toteaa tyytyväisenä.

KUMPPANUUS ON IKKUNA TYÖELÄMÄÄN

Avainkumppanuus on tuonut Karelia-amk:n konkreettisesti lähelle työelämää. Yhteistyön kautta esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan koulutusten edustajat ovat päässeet osallistumaan ISOn maakunnallisten verkostojen toimintaan.

– Avainkumppanuus on ollut Karelialle ikkuna ajankohtaisiin sosiaali- ja terveysalan kehittämisasioihin, Arola kiittelee.

Tiivis kumppanuus on hyödyttänyt myös ISOa. Jämsénin pyörittämän Pohjois-Karjalan yksikön lisäksi yhteistyöhön osallistuvat myös muiden maakuntien isolaiset.

– Yksin ei kukaan saa mitään merkittävää aikaan. Yhteistyö koulutuksessa ja kehittämistoiminnassa on mitä suurimmassa määrin tulevaisuustyötä, Jämsén toteaa.

– On lyötävä hynttyitä yhteen, niin koulutuksen ja työelämän osaamista ja näkökulmia kuin konkreettisia resurssejakin. Näin onnistumme.

> Karelia-amk:n sosiaalialan yliopettaja Marjut Arola ja ISOn yksikön johtaja Arja Jämsén tekevät suunnitelmallista yhteistyötä molempien avainkumppaneiden hyväksi.

8 | karelia.fi

it Avainkumppan mk: ISO & Karelia-a elmien opetussuunnit kehittämistä, tumia, yhteisiä tapah julkaisuja

karelia.fi | 9

KARELIAN KUMPPANIT OSA 2: AVAINKUMPPANIT

Hankeyhteistyöllä Venäjälle

R

ussia Digital -hanke tuo yhteen korkeakoulutetut työttömät sekä maakunnan yritykset, jotka kaipaavat digitaalisen liiketoiminnan kehittämistä.

Hanke järjestää Suomessa asuville korkeakoulututkinnon suorittaneille venäläisille koulutusta, josta osallistujat saavat digitaalisen kaupankäynnin osaamista venäjänkielisiä markkinoita varten.

– Koulutuksen kesto on viisi kuukautta ja siihen sisältyy lähiopetuksen lisäksi kolmen kuukauden oppimisjakso kumppaniyrityksessä, kertoo Russia Digital -hankkeen projektipäällikkö Ekaterina Miettinen.

> Russia Digital -hankkeen projektipäällikkö Ekaterina Miettinen ja projektisuunnittelija Paavo Raappana etsivät yrityskumppaneita, jotka haluavat kehittää digitaalista kaupankäyntiä Venäjän markkinoilla.

10 | karelia.fi

Näkyvyys venäjänkielisellä markkina-alueella on aina ajankohtainen teema pohjoiskarjalaisille yrityksille, joten yrityskumppaneiden löytäminen työssäoppimisjaksoja varten ei ollut hankalaa.

– Hankkeeseen tähän mennessä mukaan tulleet yhteistyökumppanit ovat olleet yrityksiä, jotka pystyvät tarjoamaan kiinnostavan työelämäjakson koulutukseen osallistuville henkilöille, iloitsee hankkeen projektisuunnittelija Paavo Raappana.

KUMPPANIYRITYKSENÄ PIIPPO

Yksi hankkeen kumppaniyrityksistä on Karelia-amk:n avainkumppani Piippo Oyj, joka valmistaa Outokummun tuotantolaitoksessaan köysiä, lankoja ja verkkoja maatalouden tarpeisiin, kotitalouksille sekä yrityksille.

Yhteistyö Karelian kanssa on Piipolle tuttua erilaisten opinnäytetöiden ja markkinointitoimeksiantojen kautta.

Tuoreessa muistissa on mm. ranskalainen International Business -tutkinnon opiskelija, joka teki Piipolle markkinatutkimusta soittamalla ranskalaisille tuotteiden loppukäyttäjille.

Russia Digital -hanke kiinnostaa Piippoa Pietarissa toimivan tytäryhtiön kehittämistarpeiden vuoksi.

– PiippoRus on sataprosenttisesti meidän omistamamme venäläinen yhtiö, joka on toiminut pari vuotta. Se tarvitsee uutena toimijana parempaa digitaalista näkyvyyttä, kertoo myyntipäällikkö Lauri Hirvonen.

KOULUTUKSEN OPIT KÄYTTÖÖN

Hirvonen haastatteli muiden kumppaniyritysten tavoin Russia Digital -hankkeen koulutukseen osallistujia kesäkuun alussa. Opiskelijoiden joukosta Piipon työssäoppimisjaksolle valikoitui kontiolahtelainen Julia Kokko, joka on asunut Suomessa jo kymmenisen vuotta.

Kokko aloitti työssäoppimisjakson marraskuun alussa ja tekee Outokummusta käsin töitä PiippoRus:lle. Hän odottaa työssäoppimisjaksolta monipuolisia tehtäviä.

– Haluan päästä tekemään koulutuksessa oppimiani asioita käytännössä.

Hirvonen kaavailee konkreettiseksi tehtäväksi mm.

PiippoRus:n venäjänkielisiä nettisivuja ja toivottaa Kokon lämpimästi tervetulleeksi Piipon tiimiin.

it Avainkumppan lia-amk: Piippo & Kare ysyhteisiä kehit projekteja a ja innovaatioit

Lue lisää kumppaneista blogistamme: www.karelia.fi/blogit/kumppanuustoiminta

> Myyntipäällikkö Lauri Hirvonen esittelee Piipon tuotteita Russia Digital -hankkeen koulutukseen osallistuvalle Julia Kokolle.

karelia.fi | 11

KARELIA ALOITTI YHTEISTYÖN LEMONSOFTIN KANSSA 12 | karelia.fi

TEKSTI Kim Wrange | KUVA Salla Anttila

K

arelia-ammattikorkeakoulu on aloittanut yhteistyön toiminnanohjausjärjestelmiin erikoistuneen Lemonsoft Oy:n kanssa. Joensuussa, Vaasassa, Tampereella ja Vantaalla toimiva ohjelmistotalo on lahjoittanut Karelia-amk:n käyttöön kehittämänsä tietojärjestelmän, jota käytetään liiketalouden, tietojenkäsittelyn ja tekniikan opetuksessa talous- ja henkilöstöhallintoon sekä toiminnanohjaukseen ja markkinointiin liittyvillä opintojaksoilla.

Ammattikorkeakouluopetuksessa on tärkeää, että käytäntö ja teoria kulkevat käsi kädessä. Lemonsoftilta käyttöön saatu kokonaisjärjestelmä varmistaa sen, että Karelian opiskelijat saavat jo opiskeluaikana käyttöönsä nykyaikaisen ja integroidun työkalun.

Karelia tekee erittäin mielellään yhteistyötä paikallisten kasvuyritysten kanssa. Yhteistyö tuo molemmille osapuolille lisäarvoa. Karelian ja elinkeinoelämän tiivis yhteistyö varmistaa sen, että opiskelijoista voidaan kouluttaa nykyaikaiset tiedot ja taidot omaavia asiantuntijoita.

Lemonsoft tarvitsee myös osaajia nyt ja tulevaisuudessa.

Yhteistyösopimuksen tavoitteena on aktiivisesti kehittää uusia yhteistyömalleja yhdessä Karelian kanssa ja sitä kautta tarjota opiskelijoille yhä mielenkiintoisempia oppimiskokemuksia. Sopimuksen myötä Karelian opiskelijat pääsevät opiskelemaan ja käyttämään nykyaikaista toiminnanohjausjärjestelmää, joka taipuu esimerkiksi taloushallinnon ja markkinoinnin eri opintojaksoille.

Lisäksi Lemonsoft tarjoaa koulutusta Karelian henkilöstölle, sekä asiantuntijaluentoja, opinnäytetyön aiheita ja harjoittelupaikkoja opiskelijoille. Alueen oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyön syventämisellä on merkitystä myös aluetalouden kannalta.

Yhteistyö lähti käyntiin marraskuussa 2016 opettajien koulutuksella, johon osallistui lähes täysi luokkahuoneellinen opettajia. Jo kahden päivän kuluttua aloituskoulutuksesta Lemonsoftin tietojärjestelmä otettiin käyttöön markkinoinnin täydentävän osaamisen opintoihin kuuluvalla opintojaksolla.

Yhteistyösopimuksen tavoitteena on aktiivisesti kehittää uusia yhteistyömalleja yhdessä Karelian kanssa ja sitä kautta tarjota opiskelijoille yhä mielenkiintoisempia oppimiskokemuksia.

karelia.fi | 13

INNOVAAT IO SETELI

= 6200 euroa ksen = tukea yrity n kehittämisee

INNOVAATIOSETELI YLLÄTTI - haku on helppoa ja nopeaa 14 | karelia.fi

PK-yritykset ovat voineet hakea Tekesiltä rahoitusta innovaatiotoimintaan lokakuun alusta lähtien. Yrityksille on tarjolla ns. innovaatioseteli, joka on käytännössä 6200 euroa ilmaista rahaa ulkopuolisen osaamisen ja asiantuntijapalvelun hankkimista varten. Rahan voi hyödyntää yrityksen toiminnan, tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.

TEKSTI Kirsi Taskinen | KUVAT shutterstock.com, Salla Anttila

T

ekesin innovaatiosetelirahoitus on tarkoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille toiminnan ketterään kehittämiseen. Setelin avulla yrityksille tarjotaan mahdollisuus hankkia palveluja ja osaamista ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Edellytyksenä setelin saamiselle on, että yritys ei ole saanut Tekesin tukea kuluvan vuoden tai edellisen vuoden aikana.

Innovaatioseteli on yllättänyt helppoudellaan, ja positiivista palautetta esimerkiksi hakuprosessin sujuvuudesta on tullut monelta taholta.

– Päätös tulee todella nopeasti, puhutaan jopa vain päivistä, sanoo Karelia-amk:n palveluliiketoiminnan päällikkö Harri Mikkonen tyytyväisenä.

Hakulomake on yksinkertainen ja Kareliassa ollaan valmiita täyttämään se yrityksen edustajan kanssa yhdessä.

Mikkonen näkee innovaatiosetelissä paljon muutakin hyvää.

– Innovaatiosetelin tuki on suoraan hyödynnettävissä kokonaisuudessaan. Lisäksi käyttömahdollisuudet ovat laajat, kunhan suunnitelmissa on innovaatiota, jotakin uuden rakentamista ja eteenpäinvientiä.

Räätälöimme palvelut yrityksen tarpeiden mukaan ja asiantuntijamme voivat tulla paikan päälle yritykseen viemään asioita eteenpäin. palveluliiketoiminnan päällikkö Harri Mikkonen

ASIANTUNTIJAT JA TUTKIMUSYMPÄRISTÖT KÄYTETTÄVISSÄ

Innovaatioseteliä voi hyödyntää monenlaisessa toiminnassa. Asiantuntija-apua voi käyttää esimerkiksi erilaisissa teknisissä testauksissa, ideoiden jalostuksessa tuotteiksi ja palveluiksi sekä prosessien, liiketoiminnan ja kansainvälistymisen kehittämisessä.

karelia.fi | 15

– Räätälöimme palvelut yrityksen tarpeiden mukaan ja asiantuntijamme voivat tulla paikan päälle yritykseen viemään asioita eteenpäin, Mikkonen kertoo.

– Lisäksi kampuksilla on tutkimus- ja testausympäristöjä, joita yritykset voivat hyödyntää, jatkaa Karelia-amk:n tutkimus- ja kehittämisjohtaja Anne Ilvonen.

Esimerkiksi tekniikan laboratoriot, Sirkkalan energiapuiston laitteistot sekä hyvinvointialan mittaus- testaus- ja simulaatioympäristöt tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia testata, mallintaa sekä kehittää tuotteita ja palveluita.

Ensimmäiset tuen hyödyntämisestä kiinnostuneet ovat olleet sosiaali- ja terveysalan toimijoita.

– Yhteyttä kannattaa ehdottomasti ottaa nyt heti, sillä jaossa on yhteensä 20 miljoonaa ja useita satoja hakemuksia on jo sisällä ja käsitelty, korostaa Mikkonen.

INNOVAATIOSETELI Tekesin myöntämä matalan kynnyksen rahoitus mikro- ja pk-yrityksille asiantuntijapalveluiden hankkimiseen ideoiden, tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi. »»Yksinkertainen haku, päätös nopeasti »»Arvo 6200 € (sis. alv) »»Voimassa 6 kk myöntämispäivästä Lisätiedot: Harri Mikkonen, puh. 050 502 0402, harri.mikkonen@karelia.fi www.karelia.fi/innovaatioseteli

amk INNOVAATIOSETELI

> Innovaatiosetelin avulla voi hyödyntää esimerkiksi tekniikan tutkimus- ja testausympäristöjä.

Tarkkuustekniikan, talo- ja rakennustekniikan sekä kone- ja tuotantotekniikan laboratoriot sijaitsevat Karelian Wärtsilä-kampuksella.

16 | karelia.fi

YRITTÄJYYSTAPAHTUMISTA oppia itsensä työllistämiseen

Karelia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän yhteishanke Kompetenssiperustainen yrittäjyys KYKY on täydessä vauhdissa. Yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettiin syksyn aikana kaksi menestyksekästä yrittäjyystapahtumaa, joissa opiskelijoita kannustettiin yrittäjyyteen ja osallistujille annettiin konkreettisia työkaluja oman yritystoiminnan perustamiseksi ja kehittämiseksi.

TEKSTI Kirsi Taskinen | KUVA Salla Anttila, Minna Nirkko, Kirsi Taskinen

O

suuskuntatoiminnasta kiinnostuneita hemmoteltiin lokakuun puolivälissä koulutuspäivällä Tee tulevaisuutesi – yhteistyössä osuuskunnassa.

Aamupäivällä osuuskuntatoiminnasta kertoivat Tiedepuiston täydelle salille Tampereen seudun osuustoimintakeskuksen koulutusvastaava Ulla Leppänen sekä Pohjois-Karjalan TE-palvelujen Jarmo Valtonen. Iltapäivällä ohjelma jatkui käytännönläheisissä työpajoissa, joita ohjasivat Leppäsen ja Valtosen lisäksi Soft Sales Finlandin Ilpo Tuononen sekä Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEKin Risto Ravattinen ja Tuomo Roivas. Osuuskunnan hyötyjä opiskelijoille valottivat omassa työpajassaan kokemustensa perusteella Osuuskunta Taidottajien Iska Knuuttila, Osuuskunta Kydön Laura Ronkainen ja Mediaosuuskunta Muvimentin Samu Rytkönen.

> Heljä Hietala ja Marie Okkonen poimivat osuuskuntatoiminnan koulutuspäivän työpajoista vinkkejä omaan suunnitteilla olevaan yritystoimintaansa.

18 | karelia.fi

OSUUSKUNTA TAIPUU MONEEN

Koulutuspäivän työpajat olivat antoisia sekä osuuskuntatoimijoille että osuuskuntatoimintaa suunnitteleville. Yhteistyössä neljän työpajan annin seuranneet Heljä Hietala ja Marie Okkonen kehuivat työpajojen konkreettista otetta ja vetäjien asiantuntemusta. Tulevilla yrittäjillä on selkeä suunnitelma.

– Hyödynnämme osuuskuntaa maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden verkostoitumisessa Suomeen ja Suomen työelämään, Hietala kertoo.

– Luomme väylän, jonka kautta maahanmuuttajat voivat näyttää osaamistaan ja jonka avulla he voivat oppia sellaisia taitoja, joita suomalainen työelämä vaatii, Okkonen jatkaa.

Osuuskunta taipuukin hyvin monenlaiseen toimintaan ja sitä kannattaa hyödyntää myös yrityskokeiluihin.

– Osuuskunnan avulla voi testata omia tuotteitaan asiakkailla ja katsoa, onko omalle osaamiselle markkinapotentiaalia ja kysyntää, rohkaisee KYKY-hankkeen yrittäjyysasiantuntija Mervi Leminen.

YRITTÄJÄLLÄ SAA OLLA MIELIKUVITUSTA

Toinen syksyn päätapahtumista oli Yrittäjyyden mahdollisuudet maakunnassa -seminaari, jonka avulla haluttiin näyttää opiskelijoille, että myös Joensuun ruutukaavan ulkopuolella on mahdollista harjoittaa menestyvää yritystoimintaa.

Seminaarissa kolme nuorta maakunnan yrittäjää kertoi oman yrittäjyystarinansa ja lisäksi osallistujilla oli mahdollisuus hyödyntää elinkeinoyhtiöiden yritysneuvojien pop up -yritysneuvontaa.

Enossa toimivan Osuuskunta Mekastamon Jonna Tahvanainen aloitti yrittäjänä vuonna 2011. Hän nauttii siitä, että yrittäjällä on suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä.

– Voin tehdä töitä juuri silloin kun se itselleni sopii ja työnkuvakin on paljon joustavampi, Tahvanainen kertoo.

Hän saa käyttää työssään eri alojen osaamista media-alan töistä laskujen ja palkkojen maksuun. Enon kirkonkylälle avattu käsityö- ja lahjatavaraliike Susiraja lisää listaan vielä käsityöt ja korjausompelun.

– Yrittäjänä oleminen Pohjois-Karjalassa vaatii toimeliaisuutta ja uskallusta. Mielikuvitusta saa käyttää, hän toteaa.

Esimerkiksi Enossa kysyntää kuitenkin riittää, kun monet palvelut ovat siirtyneet Joensuuhun.

MISTÄ LÖYTYVÄT ASIAKKAAT

Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKESin yhteyspäällikkö Aki Nevalainen kuunteli Tahvanaisen yrittäjyystarinaa hyvillä mielin. Hän näkee osuuskuntatoiminnan hyvänä tapana lähteä kokeilemaan yrittäjyyttä.

– Avainasia yrityksen perustamisessa on se, miten onnistuu motivoimaan itsensä ja miten osaa ja hallitsee oman alueensa, hän toteaa.

Nevalainen korostaa, että erityisen hyvin kannattaa miettiä mistä löytyvät oman yritystoiminnan kannalta tärkeät asiakkaat.

– Monesti tuotteen tai palvelun toteuttaminen osataan ja hallitaan, mutta nimenomaan myyminen ja markkinointi on pullonkaula.

Vaikuttaa siltä, että yrittäjyyskoulutus ei missään tapauksessa mene hukkaan. KYKY-hanke jatkaa ja järjestää jatkossakin muun toiminnan ohella koulutusta sekä tapahtumia, joissa yrittäjät, opiskelijat ja opettajat voivat verkostoitua.

Yrittäjänä oleminen Pohjois-Karjalassa vaatii toimeliaisuutta ja uskallusta.

Mielikuvitusta saa käyttää.

Jonna Tahvanainen, Osuuskunta Mekastamo

karelia.fi | 19

VIRTUAALITODELLISUUS

mullistaa luontomatkailun markkinoinnin

Länsimaissa on siirrytty entistä voimakkaammin vapaa-aikaa ja viihdettä korostavaan yhteiskunnalliseen todellisuuteen, jossa elämyksiä tuotteistava taloudellinen toiminta – elämysteollisuus – on noussut yhdeksi merkittävimmistä toimialoista. Elämysteollisuus korostaa uudenlaista tuotteistamista, jossa keskiöön nousevat kulttuurin, median ja matkailun tarinat ja niiden elämyksellinen kokeminen, joko aktiviteettien tai uuden vuorovaikutteisen teknologian avulla.

Elämysteollisuus ja siihen liittyvä palvelutuotanto merkitsee uudentyyppisiä toiminnallisia tuotteita ja palveluita, eri toimialoja edustavien yritysten ja yhteisöjen uudenlaisia verkostoja sekä uusien asiakasrajapintojen rakentamista.

TEKSTI Harri Mielonen ja Timo Rui | KUVA Harri Mielonen

20 | karelia.fi

M

atkailija tarvitsee kohteiden, reittien ja tapahtumien interpretaatiota, eli tulkintaa. Hyvin tulkittu tietoaines lisää kohteen arvostusta ja vahvistaa elämyksellistä matkailukokemusta.

Matkailuun liittyvät kohteiden tiedot ja tarinat onkin tuotteistettava niin, että 1) ennen matkaa ne luovat odotuksia, 2) matkan aikana mahdollistavat elämyksen ja 3) matkan jälkeen ylläpitävät positiivisen muistijäljen jäämistä asiakkaan mieleen.

Digitaalisuuden myötä matkailukohteet saadaan elävöitettyä nykyajan kuluttajaa/matkailijaa kiinnostaviksi tuotekonsepteiksi. Digitaalisuus on sisältöjen, tuottajien ja katsojien yhteinen toimintaympäristö, jonka muokattavuus mahdollistaa jatkuvan päivittämisen, täydentämisen, rikastuttamisen, tarinallistamisen, visualisoinnin, elämyksellisyyden, heittäytymisen ja tunneperäisen kokemuksen.

Digitaalisuudella ei ole kansallisia rajoja, jakelu on nopeaa ja tehokasta, aineiston tuottaminen on vaivatonta, sillä esimerkiksi kieliversioiden teko on kustannustehokasta.

Digitaalisuus on luonut voimakkaan tarpeen moniaistillisuuden korostamiseen. Virtuaalitodellisuuden ympärillä käy tällä hetkellä valtava pöhinä. Alan toimijat ympäri maailman ovat ymmärtäneet sekä virtuaalitodellisuuden että 360-videokuvan monipuoliset mahdollisuudet ja se nähdään seuraavana suurena AV-alan kehitysaskeleena.

VIRTUAALILUONTO-HANKE TUO LUONTOELÄMYKSET VERKKOON

360-videokuvaus muuttaa monia totuttuja kuvakerronnan konventioita niin kuluttajan kuin sisällöntuottajan näkökulmasta katsottuna. Virtuaalitodellisuuslaitteiden avulla katsoja siirtyy tarkkailijan paikalta keskelle toimintaa ja pääsee paikkoihin, jonne hän ei muuten pääsisi. Sisällön tekijät ovat uudenlaisten haasteiden edessä; kameran taakse ei pääse enää piiloon, koska se kuvaa joka puolelle.

Valaisu on mietittävä uusiksi, koska kuvalla ei käytännössä ole rajoja. Perinteinen kuvaleikkaaminen ei enää toimi, kuvien kestoja ja niiden välisiä siirtymiä on ajateltava aivan uudella tavalla.

Hyvin toteutettu 360-video vie katsojan mukaansa. Sovellusmahdollisuudet ovat liki rajattomat muun muassa teollisuuden, lääketieteen, kuntoutuksen ja viihdeteollisuuden käytössä. Matka virtuaalitodellisuuteen on vasta alkamassa ja siinä ollaan Karelia-ammattikorkeakoulussa vahvasti mukana. Karelia on partnerina mukana valtakunnallisessa Virtuaaliluonto-hankkeessa yhdessä Lahden ammattikorkeakoulun, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen kanssa. Hankkeen tarkoitus on edistää

Digitaalisuus on luonut voimakkaan tarpeen moniaistillisuuden korostamiseen.

Virtuaalitodellisuuden ympärillä käy tällä hetkellä valtava pöhinä. innovatiivisella tavalla suomalaisen luonnon ja siihen kytkeytyvien maaseudun palveluiden (yritykset) tunnettuutta ja houkuttaa uusia kohderyhmiä sekä kotimaassa että kansainvälisillä matkailumarkkinoilla. Hankkeessa yhdistetään suomalaisen luonnon vahvuudet ja mahdollisuudet (puhtaus, hiljaisuus, rikkaat vesistöt, sauna) sekä verkossa että matkailukohteessa elettäväksi ja koettavaksi elämykseksi.

Hankkeen toiminta-aika on 1.3.2016-28.2.2019.

KOSKENLASKUA VIRTUAALISESTI

Virtuaaliluonnon tavoitteita on vaikea saavuttaa sisätiloissa, joten Karelian osalta hankkeessa on jo jalkauduttu kauniiseen suomalaiseen luontoon kuvaamaan videoita. Ensimmäinen kuvaussessio tapahtui Kolin alueella elokuun lopulla. 360-videoita kuvattiin Ukko-Kolilla, Kolin vaellusreiteillä ja lopulta veden äärellä ja vedessä. 360-videoita kuvaava Action-kamera liikkui niin vaeltajien pään päällä kuin kanootin mukana, käytiinpä sen kanssa veden pinnan allakin testaamassa valmistajan kameralle lupaamaa vesitiiviyttä.

Toinen kuvaussessio pidetiin syyskuun puolivälissä Ruunaan koskilla ja vesiteema oli jälleen vahvasti mukana kuvauksissa. Vapaaehtoinen opiskelija istutettiin koskenlaskun ajaksi kumiveneen keulaan, johon hän sai mukaansa Actionkameran kypäräänsä kiinnitettynä. Action-kameralla kuvattiin myös muita alueen vesielementtiin liittyviä kohteita.

Ryhmällä oli mukana myös Karelian suurnopeuskamera, jonka avulla saatiin yksityiskohtaisia, hidastettuja kuvia niin koskenlaskusta kuin esimerkiksi nuotion tulesta. Seuraava askel on talvikuvaus, jolloin suomalainen luonto talviasussaan ja vaikkapa jääsauna ovat kuvausten kohteina.

karelia.fi | 21

Uudenlaista osaamisen kehittämistä

YHTEISTYÖLLÄ

22 | karelia.fi

Miten korkeakoulut voivat vastata entistä ketterämmin yhteiskunnan ja työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin?

Yksi ratkaisu tähän ovat avoimet korkeakouluopinnot. Kareliaammattikorkeakoulu on mukana AVOT-hankkeessa, jossa etsitään ratkaisuja kasvu- ja rakennemuutosalojen muuttuvien osaamistarpeiden kattamiseksi usean korkeakoulun yhdessä toteuttaman avoimen koulutuksen avulla. Tavoitteena on rakentaa uudenlaisia, työelämän osaamistarpeisiin vastaavia opintokokonaisuuksia. Opintokokonaisuudet muodostuvat pääsääntöisesti olemassa olevista ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen avoimen korkeakouluopetuksen opinnoista, mutta ne on paketoitu uudelleen vastaamaan työelämän kysyntää.

TEKSTI Mervi Lätti, Helena-Puhakka Tarvainen ja Heli Rinnekallio | KUVA JABADABADUU

K

arelia on mukana pilottikoulutuksissa biotalousja ympäristöalalla sekä sosiaali- ja terveysalalla, jotka ovat molemmat suuren muutoksen edessä lähivuosina. Biotalous on yksi valtakunnan kärkihankkeita ja esimerkiksi lähivuosien suuret investoinnit biotuoteteollisuuteen vaativat aivan uudenlaista monialaista osaamista. Sosiaali- ja terveyssektorit ovat myös suuressa mullistuksessa niin hallinnollisesti kuin toiminnallisestikin esimerkiksi digitalisaation tullessa osaksi arkipäivää.

HALUATKO BIOTALOUSOSAAJAKSI?

Biotaloudesta puhutaan kaikkialla, mutta mitä biotalous varsinaisesti on? Useat biotalouden investointeihin vaikuttavat päätökset mm. kaavoituksessa ja tukipolitiikassa tehdään kuntatasolla, mutta tietävätkö päättäjät mitä vaikutuksia heidän päätöksillään on koko biotalouden kehityksen kokonaiskuvassa? Olisiko teollisuudessa työskenteleville insinööreille hyötyä biotalouden perusprosessien ymmärryksestä esimerkiksi tuotantolaitoksen raaka-ainepohjan muuttuessa? Kestävä kehitys ja bioprosessit ovat osa uudistunutta perusopetuksen opetussuunnitelmaa, mutta tietävätkö opettajat miten prosessit toimivat käytännössä?

Näihin pulmiin ratkaisuja tarjoavat biotalousasiantuntijan osaamissalkkuopinnot ja etenkin opintoihin johdatteleva Näkökulmia biotalouteen -opintojakso.

karelia.fi | 23

Ensimmäinen pilottiopintojakso Näkökulmia biotalouteen on juuri päättymässä ja seuraava verkkototeutus alkaa tammikuussa 2017. Opintojakso osoitti heti tarpeellisuutensa ja ensimmäiseen toteutukseen ilmoittautui lähes viisikymmentä opiskelijaa ympäri Suomen ja Euroopastakin.

Kurssin palaute on ollut positiivista: ”Kurssi loi mielestäni hyvää positiivista kuvaa tulevaisuudesta.” ”Biotaloudessa on paljon mahdollisuuksia Suomenkin talouskasvulle kun vain osattaisiin hyödyntää ne mahdollisuudet.” ”Verkkoalusta oli erinomainen tapa tehdä kurssi näin työssä käyvälle.”

Näkökulmia biotalouteen -opintojakson jälkeen omaa biotalousosaamista on mahdollista kehittää edelleen valitsemalla biotalousasiantuntijan osaamissalkkuopintoja valtakunnallisesta tarjonnasta omien erityistarpeiden mukaisesti. Tällä hetkellä verkkokursseja on tarjolla jo yli 60 opintopistettä neljän eri korkeakoulun valikoimassa, ja tarjontaa laajennetaan jatkuvasti. Lisätietoja osaamissalkkuopinnoista saat osoitteessa https://biotalousasiantuntijalle.wordpress.com/.

OSAAMISTA MUUTTUVAAN SOTETOIMINTAYMPÄRISTÖÖN

Sosiaali- ja terveysalan muutos kiteytyy palvelurakenne- ja hallintouudistukseen, digitalisaation ujuttautumiseen osaksi työntekijöiden arkipäivää sekä väestörakenteen murrokseen etenkin syrjäisemmillä alueilla Suomessa. Näihin ammatillisiin osaamishaasteisiin haetaan ratkaisua AVOT-hankkeen sote-pilotin koulutuksilla avoimessa korkeakoulussa.

Ensimmäinen opintokokonaisuus Innostu ikääntymisestä – asiakaslähtöisten palveluiden kehittäminen (15 op) on tarjolla keväällä 2017 Karelia-ammattikorkeakoulun, ItäSuomen yliopiston sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun yhteistuotteena. Asiakaslähtöisten palveluiden kehittämisessä tutustutaan laajasti vanhuspalvelujärjestelmän kokonaisuuteen, sitä säätelevään lainsäädäntöön ja eettisiin kysymyksiin sekä asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen ja toteuttamiseen. Opintokokonaisuudessa perehdytään toimintaympäristön muutokseen ja sen vaikutuksiin saumattomien asiakaslähtöisten palveluketjujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tulevana vuonna tarjolle on tulossa myös toinen vastaavan laajuinen kokonaisuus Innostu ikääntymisestä – näkökulmia vanhenemiseen. Tässä opintokokonaisuudessa perehdytään mm. ikääntymiseen biologisena, psykologisena ja sosiaalisena ilmiönä sekä tutustutaan vanhuuden ja vanhenemisen kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin ulottuvuuksiin. Aiheina ovat myös kulttuurisensitiivinen gerontologinen työ sekä toimintakykyä edistävät työmenetelmät vanhustyössä.

24 | karelia.fi

”Kurssi loi mielestäni hyvää positiivista kuvaa tulevaisuudesta.” ”Biotaloudessa on paljon mahdollisuuksia Suomenkin talouskasvulle kun vain osattaisiin hyödyntää ne mahdollisuudet.” ”Verkkoalusta oli erinomainen tapa tehdä kurssi näin työssä käyvälle.”

AVOIMET KORKEAKOULUOPINNOT MAHDOLLISTAVAT JOUSTAVAN OPINTOPOLUN

Avoimet korkeakouluopinnot ovat avoimia kaikille iästä ja koulutustaustasta riippumatta. Avoimen korkeakoulutuksen avulla oppilaitokset pystyvät joustavasti vastaamaan työelämästä kumpuaviin osaamistarpeisiin. Yhä enenevässä määrin opinnot toteutetaan monimuoto- ja verkkoopintoina, jolloin opiskelu on opiskelijalle lähes aikaan ja paikkaan sitomatonta ja mahdollistaa osaamisen kehittämiseen helposti myös työn ohessa. Tervetuloa avoimeen korkeakouluun kehittämään osaamistasi!

Lisätietoja AVOT-hankkeesta: avothanke.fi Lisätietoja avoimen ammattikorkeakoulun opinnoista www.karelia.fi/avoinamk

PedaCamp

- räätälöity kansainvälinen opettajien koulutustuote

Karelian PedaCamp on kansainvälisille kumppaneille räätälöity maksullinen koulutuspalvelutuote, jonka kohderyhmänä ovat erityisesti kiinalaisten kumppanikorkeakoulujen opettajat. Toki tuote on myytävissä kenelle tahansa tiiviistä täydennyskoulutuksesta kiinnostuneelle kansainväliselle asiakkaalle, mutta tuotekehittely on lähtenyt kiinalaisen kohderyhmän tarpeista.

TEKSTI Liisa Timonen | KUVAT Salla Anttila

karelia.fi | 25

KESKIÖSSÄ OSAAMISEN KEHITTÄMIEN SUOMALAISIN OPEIN

Kiinalaisilla korkeakouluilla kiinnostus oman koulutuksen ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen, ja maassa on meneillään korkeakoulutuksen reformi. Suomalaisen koulutuksen kansainvälisesti tunnettu hyvä maine, laatu ja tuloksellisuus ovat vahvuuksiamme maailmalla. Erityinen kiinnostus Kiinassa on opettajien koulutukseen sekä opettajien käytännöllisten pedagogisten taitojen kehittämiseen.

Näin Karelialle on löytynyt luonteva paikka toimia opettajien täydennyskouluttajana, ja nostaa PedaCamp koulutuksen kärjeksi vahva ammatillisen korkeakoulutuksen osaamisemme.

PedaCamp tuotekehitys on alkanut Aasia-ohjelmasta rahoitetun ProPeda (Promoting teachers’ pedagogical expertise in multicultural contexts) hankkeen myötä. Hankkeessa kehitetään opettajien osaamista Kiinan Harbinin alueella sijaitsevien kumppaneiden kanssa niin, että konsortion kaikki osapuolet hyötyvät koulutuksesta ja vahvistavat valmiuksiaan syvälliseen kansainväliseen yhteistyöhön.

Tavoitteena on maksullinen kaksoistutkinto sekä systemaattinen harjoittelijavaihto, minkä mahdollistamiseksi halutaan lisätä näissä toiminnoissa keskeisesti mukana olevien Karelian ja kumppaneiden opettajien osaamista.

Alusta asti mielessä oli, että muokkaamalla ja hiomalla koulutuksesta voidaan tehdä maksullinen koulutusvientituote, mitä lähdettiinkin heti kokeilemaan. Koulutus on toteutettu Shanghai Polytechnic Universityn ryhmille jo kahdesti ja palaute on ollut erinomaista. Seuraava PedaCamp toteutuu huhtikuun 2017 alussa.

26 | karelia.fi

Tavoitteena on maksullinen kaksoistutkinto sekä systemaattinen harjoittelijavaihto, minkä mahdollistamiseksi halutaan lisätä näissä toiminnoissa keskeisesti mukana olevien Karelian ja kumppaneiden opettajien osaamista.

PEDACAMPIN TEEMAT JA TOTEUTUS

PedaCampin vahvuuksia ovat konseptointi, muunneltavuus ja joustavuus. Tuotekonsepti on suunniteltu niin, että sen pituutta ja teemoja on helppo muokata. Koulutus on kaksiosainen: orientoivan osion muodostaa Karelian pedagoginen perusta suomalaiseen koulutusjärjestelmään nojautuen sekä Karelian koulutusta ohjaavat ja tukevat prosessit ja toiminnot. Niistä edetään opettajan ja opetuksen tasolle tiettyyn koulutusalaan kiinnittyen. Koulutusalaa varioimalla tuote voidaan kohdentaa mille tahansa Karelian aloista. Osallistujat pääsevät mukaan suunnittelemaan ja seuraamaan opetusta sekä pohtimaan pedagogisia valintoja ja niiden toimivuutta yhdessä opettajiemme kanssa.

Lisäksi ohjelmaan sisältyy yhteisiä retkiä ja vapaamuotoisia tapaamisia.

PedaCamp toteutetaan Karelian omien asiantuntijoiden voimin. Mukana on ollut useita opettajia ja muita asiantuntijoitamme, jotka ovat kaikki hoitaneet oman osuutensa koulutuksesta erinomaisen hyvin. PedaCampin asiantuntijana toimiminen tukee Karelian oman henkilöstön kansainvälisen osaamisen kasvua, kumppaneiden tuntemusta sekä vahvistaa toimijoiden välille syntyviä verkostoja, millä on merkittävä lisäarvo Karelian strategisessa kansainvälistymisessä. Osaamiseen ja verkostoihin kumuloituva hyöty kompensoi tuotteen kohtuullista hintaa. Hinnoittelun perusteena on kustannusten kattaminen ja pieni liikevoitto.

PedaCampin rinnalle on jo kehitteillä PedaVisit, erilaisiin kevyempiin koulutusvierailuihin sopiva tuote, jonka voisi toteuttaa pieni asiantuntijajoukko hyvinkin nopealla aikataululla.

Hollannissa

MONIAMMATILLISUUTTA JA YHTEISÖLLISTÄ TYÖSKENTELYÄ OPPIMASSA Kansainvälisyys näkyy Karelia-ammattikorkeakoulun strategiassa ja elää opettajien ja opiskelijoiden arjen työssä. Syyskuussa suuntasin askeleeni kohti Joensuun lentoasemaa ja muutaman pysähdyksen taktiikalla, eli Helsingin ja Amsterdamin kautta, juna vei minut ja kolmetoista sosiaalialan opiskelijaa Leeuwardeniin, PohjoisHollantiin. Olemme sosiaalialalla tehneet opintojaksoyhteistyötä Stendenin yliopiston sosiaalityön opiskelijoiden ja opettajien kanssa jo vuosia. Tällä kertaa vierailun keskiössä olivat osallisuuden ja yhteisöllisen sosiaalialan työn teemat.

TEKSTI Miia Pasanen | KUVA Miia Pasanen

K

äytännössä pääsimme opintomatkalla mukaan Leuuwardenin asuinalueen Bilgaardin kehittämistyöhön niin sanotun Hackathon-työskentelyn avulla. Kahden intensiivisen päivän aikana pääsimme ideoimaan alueen ostoskeskuksen ympäristöä, ja erityisesti sitä miten alueen asukkaat ja toimijat voisivat siellä kohdata. Toimeksianto tapahtumaan oli tullut Leuuwardenin kaupungin edustajilta ja innovaatiopäiviä oli organisoimassa kollegani Ina Holtrop Stendenin yliopistolta.

Asuinalue oli valikoitunut tähän yhteistyöhön sosiaalipoliittisen perustein, vaikka ei ollutkaan tilastollisesti eniten sosiaalista tukea tarvitsevat asuinalue.

28 | karelia.fi

ASUINALUETTA INNOVOIMAAN

Hackathon- työskentelyä veti Serious Innovation -yritys.

Jututin yhtä päivän vetäjää, Matthijs Numania, ja hän kertoi, että kyseisen menetelmän juuret ovat it-firmojen innovaatiotyöskentelyssä ja kyseinen yritys käy ympäri Eurooppaa (esimerkiksi Aalto- yliopistossa) vetämässä tämän tyyppisiä 24 –h tapahtumia. Käytännössä Hackathon- työskentely tapahtui kahdeksassa tiimissä. Osallistuin itse tiimiin, joka keskittyi aluekehittämiseen maahanmuuttajatyön näkökulmasta. Vieressäni istui Stendenin yliopiston musiikin opiskelija, toisella puolella kaupungin museotyöntekijä ja alueen sosiaalityöntekijä ja vastapäätä sosionomiopiske-

Kielitaito kehittyy askel askeleelta kun sysää rohkeasti itsensä uusiin ympäristöihin, tilanteisiin ja rooleihin.

lija. Tutustuimme toistemme vahvuuksiin ja lähdimme pohtimaan teemaan liittyvien case- tarinoiden kautta millaisia ajatuksia, toiveita ja pelkoja alueella asuvalla maahanmuuttajataustaisella miehellä voisi olla. Keskusteluissa avautui, että alueen asukkaista 80 % on maahanmuuttajataustaisia ja ympäristön asunnot olivat Leeuwardenin edullisempia.

JALKAUTUVAA SOSIAALIALAN TYÖTÄ JA ASUKKAIDEN OSALLISUUTTA

Päivien aikana pohdin, kuinka sosiaalialan työntekijät pystyivät osallistumaan kyseiseen tapahtumaan? Keskustelin erään sosiaalityöntekijän kanssa, joka kuvasi työskentelyn limittyvän luontevasti hänen perustyönkuvaansa. Hän toimi alueella jalkautuvan työn periaatteella ja nämä päivät toivat hänelle konkreettisia ideoita työn kehittämiseen.

Toisaalta pohdin, miten asukkaat näkivät oman roolinsa, osallistettiinko heitä vain näihin päiviin? Kollegani Ina Holtropilta Stendenin yliopistolta avasikin minulle, että sosiaalityön opiskelijat olivat jo ennen näitä päiviä käyneet haastattelemassa asukkaita, kyse ei ole siis vain yksittäisistä päivistä vaan sosiaalityön opiskelijat ovat vuoropuhelussa asukkaiden kanssa ennen ja jälkeen Hackathon- päivien.

Pääsin myös osana työskentelyä juttumaan erästä alueen asukasta ja ainakin hänen tarinansa kohdalla tiimi oli selkeästi pysähtynyt ja lähtenyt tekemään kehittämistyötä asukaslähtöisesti.

VIISISATAA EUROA TARINOIDEN VOIMAAN

koulutuksen, kaupungin kuin alueenkin edustajia. Tiimeistä löytyi ideoita niin ystävätoiminnan, tarinatyöskentelyn kuin ravintolapäivä-tyyppisen formaatin käynnistämiseen.

Palkinnon eli kaupungin viidensanan euron stipendin saivat tarinatyöskentelyihin pohjautuvat tiimit ja tiimien työtä kohti käytäntöä jatkoivat loppuvuoden ajan Stendenin yliopiston sosiaalityön opiskelijat.

MONIAMMATILLISIA EVÄITÄ JA KIELIKYLPYJÄ

Intensiivisten päivien jälkeen pysähdyimme opiskelijoiden kanssa oppimiskokemusten äärelle niin Hollannin kuin Suomen päässä. Opiskelijoiden esityksissä tuli esiin, kuinka he olivat oppineet päivien aikana esimerkiksi moniammatillisen työskentelyn taitoja, ryhmätyötaitoja ja Hackatohn- menetelmää. Tämä kaikki muistuttaa minua siitä, miksi tätä työtä kannattaa tehdä. Uskon että he muistavat Hollannissa vietetyt päivät vielä pitkään. Oppimiskokemukset olivat olleet rikkaita puolin ja toisin. Näyttää siltä, että tarina hyvistä kokemuksista kiirii opiskelijaryhmissä myös eteenpäin, sillä vuosi vuodelta innokkaita lähtijöitä on aina enemmän. Opettajana matkalta mukaan on tarttunut aina uusia eväitä niin Hollannin sosiaalialan työstä kuin opetusmenetelmistä. Kielitaito kehittyy askel askeleelta kun sysää rohkeasti itsensä uusiin ympäristöihin, tilanteisiin ja rooleihin. Sosiaalialalla on jo suunnitteilla seuraavat yhteistyön askeleet: ensi keväänä sosiaalityön opiskelijat Hollannista lentävät puolestaan luoksemme!

Hackathon-työskentely huipentui tiimien esityksiin. Tupa oli täysi ja paikalle oli koottu myös tuomaristo, jossa oli niin

karelia.fi | 29

Work Smart -videoista vinkkejä työelämään Mitä taitoja ja osaamista työelämässä tarvitaan?

Miten löytää työpaikka? Millainen on se ”hyvä tyyppi”, jonka työnantajat mielellään palkkaavat töihin?

Näihin kysymyksiin vastaavat Work Smart – Älykkäästi töihin -hankkeen videoklipit, joihin voi tutustua hankkeen YouTube-kanavalla.

Videoita ovat kuvanneet ja editoineet mm.

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ammattiopiston opiskelijat osana Work Smart -hankkeen toimintaa. Hankkeen ideana on tukea opiskelijoiden työllistymistä, ja videoprojekteilla edistettiin opiskelijoiden ammattiosaamisen kehittymistä ja heidän verkostoitumistaan potentiaalisten työnantajien kanssa.

Videoissa vilahtelevat mm. mediapersoona Riku Rantala, Pohjois-Karjalan yrittäjät ry:n toimitusjohtaja Matti Vuojärvi ja järjestösihteeri Heidi Löppönen, Hoivakoti Merilän vastaava ohjaaja Niina Partanen, Spesio Oy:n palveluohjaaja Laura Jormanainen, Collapick Company Oy:n ohjelmistosuunnittelija Panu Karkiainen, Atea Finland Oy:n Service Desk Team Leader Kimmo Hassinen, baarimestari Jussi Viljala sekä vuoden 2013 Top Chef Kira Weckman.

Käy : katsomassa YouTube » Work Smart i - Älykkääst töihin

WORK SMART

Work Smart – älykkäästi töihin on Karelia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän yhteinen kehittämishanke, joka tukee opiskelijoiden työllistymistä ja turvaa osaavan työvoiman saatavuutta yrityksille.

» UUTISIA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUSTA

» TOIMITTANUT Eija Piiparinen

Itä-Suomen korkeakoulujen yhteinen ICT-opintopolku etenee Itä-Suomessa on käynnistynyt ainutlaatuinen ICT-koulutuksen opintopolku, jonka toteuttavat ItäSuomen yliopisto yhdessä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa Joensuussa ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa Kuopiossa. Kolmen korkeakouluorganisaation laajuinen koulutusyhteistyö on tietojenkäsittelyn alalla ainutlaatuinen Suomessa. Yhteistyöllä ja korkeakoulujen resursseja yhdistämällä saadaan tehokkaasti toteutettu, mutta laadukas koulutus. Yhteistyöllä halutaan vastata Itä-Suomen kasvavan ICT-yritystoiminnan tarpeisiin, jotta voidaan kouluttaa riittävästi osaajia yrityselämään.

Koulutus käynnistyy täysipainoisesti lukuvuonna 20172018, jolloin korkeakoulujen opiskelijat aloittavat 60 opintopisteen laajuiset, kaikille ICT-alan tutkinnoille yhteiset opinnot. Tänä lukuvuonna ICT-koulutuspolussa pilotoidaan jo viisi ammattikorkeakoulujen ja kaksi yliopiston pitämää opintojaksoa. Yhteisiä pilotoitavia opintoja ovat esimerkiksi Johdatus ohjelmointiin sekä Ihminen ja vuorovaikutteinen teknologia -opintojaksot. Koulutusyhteistyöstä on sovittu Itä-Suomen yliopiston sekä Karelia- ja Savonia-ammattikorkeakoulujen strategisessa kumppanuussopimuksessa.

Kolmen korkeakouluorganisaation laajuinen koulutusyhteistyö on tietojenkäsittelyn alalla ainutlaatuinen Suomessa. Yhteistyöllä ja korkeakoulujen resursseja yhdistämällä saadaan tehokkaasti toteutettu, mutta laadukas koulutus.

karelia.fi | 31

» UUTISIA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUSTA

THL PALKITSI KARELIA-AMK:N OPINNÄYTETYÖN Karelia-ammattikorkeakoulu palkitsi ansiokkaista Terveyden ja hyvinvoinnin (THL) Lihavuus laskuun -ohjelma palkitsi kolme opinnäytetyötä. Töissä pohdittiin ratkaisuja siihen, miten ylipainoa voi ehkäistä ja vähentää erilaisissa työyhteisöissä kuten autonkuljettajan tai ensihoitajan toimissa tai vaikkapa kilpailemalla työkaveriporukoissa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) käynnisti opinnäytetyökilpailun kaikille ammattikorkeakoulujen opiskelijoille kansallisen Lihavuus laskuun – Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta -ohjelman aihepiiristä 25.5.2015.

Kilpailuaika päättyi 31.3.2016. Kilpailuun osallistui yhteensä 9 opinnäytetyötä ammattikorkeakouluista eri puolilta Suomea. Kilpailu oli toinen laatuaan. Kilpailutöiden arvioinnissa huomioitiin mm. aiheen ajankohtaisuus ja työn innovatiivisuus, toteutettavuus ja lopputulos kansallisen Lihavuus laskuun -ohjelman kannalta.

KARELIA-AMK JATKAA KEHITTÄMISTYÖTÄ JORDANIASSA Karelia-ammattikorkeakoulu jatkaa ympäristöteknologian ja osaamisen siirtoon liittyvää kehittämistyötään Jordaniassa. Marras-joulukuun vaihteessa toteutetulla vierailulla allekirjoitettiin muun muassa yhteistyösopimus kansallisen tutkimuslaitoksen Royal Scientific Societyn kanssa. Allekirjoituksesta vastasivat Karelian rehtori Petri Raivo sekä RSS:n rehtori HRH prinsessa Sumaya. Tulevana vuonna Karelia ja kansallinen energiatutkimuslaitos NERC järjestävät muun muassa yhteisen bioenergiakonferenssin Ammanissa sekä etsivät yhteistyössä mahdollisuuksia suomalaisten yritysten investoinneille alueella. Alkuvaiheessa yhteistyötä on rahoitettu Pohjois-Karjalan maakunnan kehittämisrahastosta.

32 | karelia.fi

Pääpalkinto jaettiin kolmelle opinnäytetyölle, joista yksi on tehty Karelia-ammattikorkeakoulussa. Palkitun opinnäytetyön ovat tehneet sairaanhoitajaopiskelijat Mika Judin, Miika Kortelainen ja Mika Turpeinen. Heidän opinnäytetyön aiheena oli Ravitsemuksen ja levon vaikutus ensihoitajan työssäjaksamiseen.

THL:n mukaan Mika Judinin, Miika Kortelaisen ja Mika Turpeisen työ on hyvä esimerkki toiminnallisesta opinnäytetyöstä sekä työpaikan ja oppilaitoksen välisestä yhteistyöstä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen ensihoitajille tietoutta terveellisestä ravitsemuksesta ja levon merkityksestä paloasemille jaettavan julisteen ja PowerPoint-esityksen avulla.

» TOIMITTANUT Eija Piiparinen

Karelia-amk:n tavoitesopimusneuvottelut Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa on saatu päätökseen Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Karelia-ammattikorkeakoulu kävivät lokakuussa 2016 neuvottelut vuosien 2017-2020 tavoitteista ja rahoituksesta. Neuvotteluissa sovittiin Karelia-ammattikorkeakoulun strategisista kehittämistavoitteista seuraavalle nelivuotiskaudelle. Sopimuksen mukaan Karelia-ammattikorkeakoulu, Savoniaammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto vahvistavat laaja-alaista koulutus- ja tukipalveluyhteistyötä. Yhteistyön tavoitteena on opintopolkujen sujuvoittaminen ja opintojen työelämärelevanssin lisääminen, TKI-toiminnan alueellisen vaikuttavuuden vahvistaminen sekä yhteisten korkeakoulupalvelujen järjestäminen.

Karelia-ammattikorkeakoulu sai positiivista palautetta toisen asteen ammatillisen koulutuksen kanssa tehdystä yhteistyöstä. Erääksi Karelian kansalliseksi tehtäväksi sovittiin väyläopintojen tuottaminen toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoille siten, että ne ovat valtakunnallisesti käytettävissä vuodesta 2017 lähtien. Ministeriö antoi positiivista palautetta myös yrittäjyyden kehittämisestä.

Sopimuksen mukaan Karelialla on käytössä yrittäjyyden kehittymispolku vuonna 2017. Myös kansainvälinen kesäkoulu yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Savoniaammattikorkeakoulun kanssa on toiminnassa vuonna 2017.

Työelämään siirtymisen nopeuttamiseksi Karelia-ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammatillisen toisen asteen tutkintotodistusten ja ylioppilastutkintotodistusten hyödyntämistä opiskelijavalinnoissa vahvistetaan ja ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuuden kaikista uusista opiskelijoista tulee olemaan vähintään 80 %.

Lisäksi Karelia-ammattikorkeakoulu toimii yhtenä muutamista korkeakouluista, jonka vastaavat neuvonnasta ja ohjauksesta, jolla tuetaan maahanmuuttajien tehokkaampaa siirtymistä korkeakoulutukseen ja työelämään.

Karelia Ammattikorkeakoulu Osakeyhtiön hallituksen aikaisempien päätösten mukaisesti neuvotteluissa sovittiin, että Karelia-ammattikorkeakoulu luopuu musiikin sekä tieto- ja viestintätekniikan insinöörikoulutuksesta. Osana ammattikorkeakoulun kuntoutusalan koulutuksen kehittämistä Karelia jatkaa fysioterapiakoulutusta ja osallistuu aktiivisesti Metropolia-ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoiman valtakunnallisen kuntoutuksen osaamiskeskittymän toimintaan.

Lisäksi Kareliaammattikorkeakoulu toimii yhtenä muutamista korkeakouluista, jonka vastaavat neuvonnasta ja ohjauksesta, jolla tuetaan maahanmuuttajien tehokkaampaa siirtymistä korkeakoulutukseen ja työelämään.

karelia.fi | 33

Alasi odottaa sinua Kareliassa!

Hae Karelia-ammattikorkeakouluun yhteishaussa osoitteessa opintopolku.fi!

TUTUSTU

» Kulttuuriala JA HAE » Luonnonvara- ja ympäristöala 15.3.» Luonnontieteiden ala 4.4.2017! » Matkailu-, ravitsemis- ja talousala » Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala » Tekniikan ja liikenteen ala » Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala

www.karelia.fi/haku

Lean & Sig Sigma keväällä 2017 LEAN-PERUSTEET TOIMINNAN TEHOSTAMISESSA – YELLOW BELT (4 x 3,5h) 25.1., 9.2., 22.2. ja 16.3. klo 8:30–12

LEAN SIX SIGMA GREEN BELT (6 pv)

26.1., 23.2., 23.3., 19.4., 18.5. ja 8.6. klo 8:30–15:30 Koulutukset Wärtsilä-kampuksella (Karjalankatu 3, Joensuu) Lisätiedot ja räätälöidyt koulutukset: harri.mikkonen@karelia.fi, 050 5020 402

U! ILMOITTAUD karelia.fi/ jelmat valmennusoh

Karelia-ammattikorkeakoulun 25. juhlavuosi vuonna 2017!

karelia.fi | 35

Osaava maailma.

36 | karelia.fi