Karelia.fi - 2/2017

Osaava maailma.

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI | 2/2017

» 12

JUHLAVUONNA LUOTIIN UUSIA PERINTEITÄ Yrittäjyyskipinää amk-opintoihin

»6

Johtaminen on tärkeä osa työhyvinvointia

» 21

Osaava maailma.

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI | 2/2017

Päätoimittaja Petri Raivo, rehtori Toimitussihteerit Eija Piiparinen, tiedottaja ja Kaisa Varis, julkaisusuunnittelija Ulkoasu ja taitto Salla Anttila, graafinen suunnittelija Kuvat Karelia-amk/kuva-arkisto, Salla Anttila Kannen kuva Salla Anttila Julkaisija Karelia-ammattikorkeakoulu, Tikkarinne 9, 80200 Joensuu Yhteystiedot www.karelia.fi, viestinta@karelia.fi Painopaikka Punamusta, Joensuu Levikki 2000 kpl ISSN 2323-8453 (Painettu), ISSN 2323-8461 (Verkkojulkaisu)

KareliaAmmattikorkeakoulu

karelia_uas

KareliaUAS

karelia_amk

Karelia_AMK

Karelia University of Applied Sciences

» PÄ ÄKIRJOITUS

Merkittävää on, että näistä valmistuneista 2/3 on jäänyt ja jää yhä omaan maakuntaamme.

Kareliasta valmistuneiden sijoittuminen vuosi valmistumisen jälkeen omalle alueelle on yhä 70,8%.

25 VUOTTA ALUEVAIKUTTAVUUTTA POHJOIS-KARJALASSA

K

arelia-ammattikorkeakoulu ja sen edeltäjä PohjoisKarjalan ammattikorkeakoulu ovat juhlineet tänä vuonna 25-vuotista olemassaoloaan ja merkitystään Joensuun seudulle ja koko Pohjois-Karjalalle.

Karelian yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja osallistuminen aluekehitystyöhön syntyy pääasiassa kolmen perustehtävän kautta: 1) kouluttamalla osaavia ammattilaisia työelämäläheisellä koulutuksella, 2) työelämää ja aluekehitystä edistävällä tutkimus- kehittämis ja innovaatiotoiminnalla sekä 3) ammattikorkeakoulun, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden välisellä kumppanuusyhteistyöllä.

Ammatillisen korkea-asteen koulutuksella on tärkeä rooli Karelian aluevaikuttavuudessa. Tätä pääkirjoitusta kirjoittaessani ammattikorkeakoulustamme on jo valmistunut yli 13 000 opiskelijaa. Heistä sairaanhoitajia on lähes 2000.

Tämän lisäksi meiltä on valmistunut runsaasti sosionomeja, terveydenhoitajia, fysioterapeutteja, tradenomeja, restonomeja, musiikkipedagogeja, medianomeja ja monen eri alan insinöörejä. Merkittävää on, että näistä valmistuneista 2/3 on jäänyt ja jää yhä omaan maakuntaamme. Kareliasta valmistuneiden sijoittuminen vuosi valmistumisen jälkeen omalle alueelle on yhä 70,8%. Se on suurin omalle alueelle tapahtuva sijoittuminen heti valtakunnallisten kasvukeskusten kuten Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun seutujen jälkeen. Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että maakuntamme työllisistä ainakin joka kymmenes on oman korkeakoulumme kasvatti.

Kareliassa on laadittu vuonna 2007 ja 2017 kattavat ammattikorkeakoulun alueellisen vaikuttavuuden analyysit ja raportit. Uusimman selvityksen mukaan esimerkiksi Karelian välittömät ja välilliset budjettivarainkäytön vaikutukset

maakunnassamme ovat vuosittain yli 33 miljoonaa euroa ja noin 525 henkilötyövuotta. Valmistuneet korkea-asteen ammattilaiset kartuttavat hekin aluetaloutta. Esimerkiksi Kareliassa vuosina 2010–2013 tutkinnon suorittaneiden saamat palkka- ja yrittäjätulot vuonna 2014 olivat noin 68 miljoonaa euroa. Näistä Pohjois-Karjalaan työllistyneiden osuus oli noin 47 miljoonaa euroa.

Työelämää ja aluekehitystä edistävä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta on sekin erittäin tärkeä aluevaikuttamisen muoto. Karelia toteuttaa TKI-toimintaansa pääasiassa kahden painoalansa – uudistuvat hyvinvointipalvelut sekä kestävät energiaratkaisut ja materiaalit – kautta. Emme tee tätä tärkeää työtä yksin vaan mukana ovat aina työ- ja elinkeinoelämä sekä hyvin usein myös kolmas sektori. Itse asiassa näitä TKI-toiminnan yhteistyökumppaneita oli viime vuonna 650 kappaletta ja niistä noin 99% Pohjois-Karjalasta. Toiminnasta saatu työelämäpalaute on ollut erittäin positiivista. Kansainvälisiä TKI-kumppaneita meillä oli viime vuonna vastaavasti 70 kappaletta.

Erityinen alueellisen vaikuttavuuden yhteistyö on työ- ja elinkeinoelämän kanssa harjoitettava kumppanuustoiminta. Karelialla on Pohjois-Karjalassa 60 avainkumppaniyritystä, joiden kanssa on tehty kumppanuussopimukset ja toteuttamissuunnitelmat. Avainkumppanuus on poikinut monenlaisia ja molemminpuolisia yhteistyön muotoja. Itseasiassa kumppanuustoimintamme on havaittu niin hyväksi, että se on kelvannut malliksi myös monelle muulle ammattikorkeakoululle.

Petri Raivo, rehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

karelia.fi | 3

V = välittämisen I = ilmaP = piiri

Osaava maailma olemme me

Suoritettuja tutkintoja 2016

Opiskelijoita

3747 690 Opiskelijatyytyväisyys

81% (tyytyväiset tai erittäin tyytyväiset opiskelijat)

Henkilöstöä (htv)

255

nenä Yhteisön jäse ksi e is ammattila rit opiskelija-tuto it or ut -t opettaja ja aa opinto-ohj tori opintokuraat

Koulutusalat » Kulttuuriala » Luonnontieteiden ala » Luonnonvara- ja ympäristöala » Matkailu-, ravitsemis- ja talousala » Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala » Tekniikan ja liikenteen ala » Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala

Osaava maailma on kansainvälinen

100 100 200 4 | karelia.fi

KANSAINVÄLISTÄ TUTKINTO-OPISKELIJAA

Joensuu on osaavan maailman kotikaupunki

VAIHTO-OPISKELIJAA VUOSITTAIN

75,514 ASUKASTA 30% OPISKELIJOITA

KANSAINVÄLISTÄ KUMPPANIA

Reilun kaupan kaupunki

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI | 2/2017

26

» C IRCWASTE VIE KOHTI KIERTOTALOUTTA

29

» K ARELIA KIRITTÄÄ SUOMEN ENNÄTYKSEEN

6

Yrittäjyyskipinää amk-opintoihin

18

Kokeilukohteena salaatinkasvatus - aeroponisesta kasvatuksesta kehittymässä uusi yritys

8

Kauppa- ja yrittäjyysopintoja verkko-opintoina

21

Johtaminen on tärkeä osa työhyvinvointia

10

Yritystoiminnan jatkajat löytyvät valmennuksen avulla

24

12

Kiikarissa Kiina ja ikäihmiset Valmennusohjelma vauhdittaa kansainvälistymistä

Juhlavuonna luotiin uusia perinteitä

CIRCWASTE vie kohti kiertotaloutta

15 16

26

Jiri Jormakka on vuoden alumni

kirittää 29 Karelia Suomen ennätykseen 30 Uutiset

Karelia kouluttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäjiä

karelia.fi | 5

YRITTÄJYYSKIPINÄÄ amk-opintoihin TEKSTI Kirsi Taskinen | KUVA Joonas Rauha

R

yhmä liiketalouden toisen vuoden opiskelijoita seuraa tarkasti paneelikeskustelua, jota käyvät Joensuun kaupungin viestintäpäällikkö, paikallisen markkinointitoimiston yrittäjä sekä suomalaisen teknologiayrityksen markkinointipäällikkö. Puheenvuoroissa mainitaan markkinointi ja brändäys: Mistä kannattaa aloittaa, mitä markkinoinnin ammattilainen tekee, mitä asioita on otettava huomioon yrityksen brändäyksessä.

Opiskelijat osallistuvat Ammatillisen kasvun opintojaksolla How To -tapahtumaan, joita järjestävät yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun yrittäjyyttä edistävä KYKYhanke sekä aktiivinen nuorten ihmisten vetämä yrittäjyysyhteisö Joensuu Entrepreneurship Society.

Kun liiketalouden opinto-ohjaaja Pilvi Purmonen sai vihiä tapahtumasta, hän totesi yhdessä opiskelijaryhmänsä kanssa, että normaalin yritysvierailun sijaan käydäänkin katsomassa miltä tapahtuma vaikuttaa. Jälkeenpäin kuului myönteistä palautetta niin opiskelijoilta kuin opintoohjaajalta.

6 | karelia.fi

– Siellä olivat puhumassa hyvät asiantuntijat hyvin erityyppisistä organisaatioista. Asiat olivat konkreettisia, kun esimerkit tulivat elävästä elämästä. Opiskelijat saivat tilaisuudesta paljon ajatuksia ja vinkkejä, Purmonen kiittelee.

VIESTI VÄLITTYY NUORILTA NUORILLE

Yrittäjyys on yksi Karelia-ammattikorkeakoulun strategian läpileikkaavista teemoista, ja yrittäjyyttä sekä yrittäjämäistä työskentelyä sisällytetään jokaisen koulutusalan opintoihin.

How to -tapahtumat ovat yksi mahdollisuus aktivoida ammattikorkeakouluopiskelijoita yrittäjämäiseen ajatteluun.

– Yrittäjyyskipinän levittäminen ja yrittäjämäisen toimintatavan herättely ovat meille tärkeitä asioita, kertoo KYKY-hankkeen projektipäällikkö Arttu Taponen.

Hän on iloinen siitä, että Joensuussa on aktiivisia nuorten ihmisten vetämiä yrittäjyysyhteisöjä kuten Joensuu ES ja Pohjois-Karjalan Nuoret Yrittäjät, joiden kautta hankkeen kohderyhmä on helppo tavoittaa.

– Viesti on uskottavampi ja tehokkaampi, kun se tulee nuorilta nuorille.

Markkinointiaiheinen How to -tapahtuma keräsi joukon kiinnostuneita Tiedepuistolle.

NÄKÖKULMAT JA VERKOSTOT LAAJENEVAT

Jokaisessa How to -tapahtumassa on oma teemansa ja sisältö sopii usein monen eri opintoalan aihepiiriin. Uuden osaamisen lisäksi tilaisuuksista jää käteen verkostoja, joita opiskelijat voivat hyödyntää rakentaessaan omaa urapolkuaan.

Joensuu ES ja Pohjois-Karjalan Nuoret Yrittäjät ovat yhdistäneet voimansa jo aiemmin erilaisissa vapaamuotoisissa verkostoitumistapahtumissa, ja uusin yhteistyö KYKY-hankkeen kanssa tuo kaikille kolmelle toimijalle lukuisia hyötyjä.

– Pääsemme lähelle ammattikorkeakoulua ja saamme sieltä yhteyksiä, kontakteja ja uusia näkökulmia, listaa Joensuu ES:n hallituksen puheenjohtaja Tiia Koskinen.

Samoilla linjoilla on Pohjois-Karjalan Nuorten Yrittäjien toimikunnan puheenjohtaja Joona Kotilainen.

– Ykköshyöty on vertaistuki ja tietynlainen ajatusten sparraus, kun kaikki suhtautuvat asioihin samalla intohimolla. Toisena verkostoituminen ja sen kautta tulevat työpaikka- ja liiketoimintamahdollisuudet.

Ykköshyöty on vertaistuki ja tietynlainen ajatusten sparraus, kun kaikki suhtautuvat asioihin samalla intohimolla.

Toisena verkostoituminen ja sen kautta tulevat työpaikka- ja liiketoimintamahdollisuudet.

Joona Kotilainen, puheenjohtaja, Pohjois-Karjalan Nuoret Yrittäjät

karelia.fi | 7

KAUPPA- JA YRITTÄJYYSOPINTOJA VERKKO-OPINTOINA Kauppa ja yrittäjyys -opintojen tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet kaupan alan vastuutehtäviin sekä antaa kattava kuva vähittäiskaupan monipuolisista työtehtävistä. Opinnot muodostuvat kolmesta opintokokonaisuudesta, joissa käydään läpi kaupan toimintaympäristöä ja kilpailukeinoja, henkilöstön ja myynnin johtamista sekä tunnuslukuja ja johtamista.

TEKSTI JA KUVAT Eija Piiparinen

L

iiketaloutta Karelia-ammattikorkeakoulussa opiskeleva 25-vuotias Eppu Muranen on ensimmäinen Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelija, joka on suorittanut K-kauppiasliitto ry:n sisältöjen mukaiset 15 pisteen Kauppa ja yrittäjyys –opinnot.

- Kauppa- ja yrittäjyysopinnoista oli pieni briiffaus ammattikorkeakouluopintojen alkaessa, josta sitten ajatus jäi muhimaan - ehkäpä jopa hieman unohtui. Opinto-ohjaajalla taisi lopulta olla näppinsä pelissä siinä, että päätin osallistua näihin opintoihin, kertoo Eppu Muranen.

Kauppa- ja yrittäjyysopintojen yhdistäminen ammattikorkeakouluopintoihin on helppoa, koska Kauppa- ja yrittäjyysopinnot voi suorittaa itsenäisesti verkko-opintoina omaan tahtiin ja opiskelija voi aloittaa opinnot haluamanaan ajankohtana. Myös Eppu Muranen kiittelee opintojen joustavuutta.

- Tilanteeni alkoi olla sellainen, että en päässyt päiväaikaan käymään luennoilla, mutta Kauppa ja yrittäjyys -opin-

8 | karelia.fi

not oli mahdollista suorittaa joustavasti omien aikataulujen mukaan. Suoritinkin opinnot kesällä, joten aikatauluongelmia ei syntynyt. Kesäiltoja tulikin sitten vietettyä terassilla kannettavan tietokoneen kanssa.

Kauppa- ja yrittäjyysopinnot ovat antaneet Muraselle paljon käytännön tietoa mitä kaupassa tapahtuu kaiken ulospäin näkyvän lisäksi. Entä mitä tavoitteita Eppu Murasella on tulevaisuuden varalle?

- Pieni polte olisi ehkä jossakin vaiheessa käynnistellä omaa yritystoimintaa. Näissä opinnoissa opittuja tietoja voi hyödyntää kaikenlaisessa yritystoiminnassa millä tahansa alalla.

VÄYLÄOPINTOINA MYÖS AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJOILLE

Myös toisen asteen opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa Kauppa- ja yrittäjyysopintoja ammattikorkeakouluissa väyläopintoina. Merkonomiksi opiskelevat Anna-Carita

Näissä opinnoissa opittuja tietoja voi hyödyntää kaikenlaisessa yritystoiminnassa millä tahansa alalla.

Eppu Muranen, liiketalouden opiskelija

← Eppu Muranen oli ensimmäinen Kauppaja yrittäjyys opinnot suorittanut Kareliaammattikorkeakoulun opiskelija.

Raatikainen ja Siiri Hämäläinen tutustuivat tradenomiopintoihin suorittamalla Kauppa ja yrittäjyys –opinnot Karelia-ammattikorkeakoulussa.

- Liiketaloudessa väyläopinnot on suunniteltu erityisesti viimeisen vuoden merkonomiopiskelijoille, jotka tähtäävät opiskelupaikkaan ammattikorkeakoulussa ja haluavat kehittää ammattikorkeakouluopinnoissa tarvittavia opiskeluvalmiuksiaan, kertoo lehtori Daniel Bågeberg Kareliaammattikorkeakoulusta.

Karelia-ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä tarjoavat ammatillisia opintoja suorittaville PKKY:n opiskelijoille mahdollisuuden tutustua ammattikorkeakouluopiskeluun väyläopintoina. Opintoja on tarjolla monella eri alalla ja ne ovat sisällöltään ja vaatimustasoltaan Karelia-ammattikorkeakoulun tutkintovaatimusten mukaisia ja hyväksiluetaan tutkinto-opintoihin Kareliassa.

↑ Anna-Carita Raatikainen ja Siiri Hämäläinen saivat suorittamistaan opinnoista K-kauppiasliiton stipendit.

karelia.fi | 9

YRITYSTOIMINNAN JATKAJAT LÖYTYVÄT VALMENNUKSEN AVULLA 10 | karelia.fi

Karelia-ammattikorkeakoulu järjestää Pohjois-Karjalan yrittäjyyttä edistävien toimijoiden kanssa valmennuksen yritystoiminnastaan luopumassa oleville yrittäjille sekä yrittäjyydestä kiinnostuneille. Valmennuksen tarkoituksena on löytää yrityksille jatkaja, jotta toimiva yritystoiminta ei lakkaisi esimerkiksi eläköitymisen seurauksena.

TEKSTI Kirsi Taskinen | KUVA pixabay

V

almennus toteutetaan työvoimakoulutuksena yrityksissä. Valmennuksessa yrittäjä ja yrittäjyydestä kiinnostunut suunnittelevat ja kehittävät yrityksen liiketoimintaa yhdessä asiantuntijaverkoston tuella. Valmennuksen kesto määräytyy valmennettavien tarpeiden mukaan ja on enintään kahdeksan kuukautta.

Pilottivalmennusta järjestävät Karelia-amk:n kanssa yhteistyössä Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy, Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES, KeskiKarjalan Kehitysyhtiö Oy KETI, Joensuun Tiedepuisto Oy, Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry, Yrityskummit sekä PohjoisKarjalan TE-palvelut.

REKRYTOINTI ON KÄYNNISSÄ

Valmennukseen osallistuvat yrittäjät ja yrittäjyydestä kiinnostuneet rekrytoitiin ohjelmaan syksyn 2017 aikana.

Mukaan valittiin viisi yritystä ja viisi yrittäjyydestä kiinnostunutta. Valmennus on osallistujille maksuton, ja se alkaa viimeistään vuoden 2018 alussa.

Yritystoiminnastaan luopumassa oleville yrittäjille valmennus mahdollistaa yrityksen saattamisen myyntikuntoon asiantuntijoiden avulla. Lisäksi yrittäjät saavat työntekijän yritykseen valmennuksen ajaksi ja löytävät samalla mahdollisen yritystoiminnan ostajan.

Yrittäjyydestä kiinnostuneet saavat valmennuksesta räätälöidyn ohjelman oman osaamisen kehittämiseksi sekä laajan asiantuntijaverkoston tuen. Osallistujilla on valmennuksen jälkeen erinomainen mahdollisuus työllistää itsensä ostamalla tuttu ja toimiva yritys. Työttömillä työnhakijoilla on tietyin ehdoin mahdollisuus saada työttömyysetuutta valmennuksen ajan.

YRITYSTOIMINNAN JATKAJILLE SUURI TARVE

Seuraavien kymmenen vuoden aikana Pohjois-Karjalassa eläköityy noin kaksituhatta yrittäjää, jotka tarvitsevat yritystoiminnalleen jatkajan. Toimivan yrityksen ostaminen voi olla nopea tapa päästä yrittäjän rooliin ja välttää toiminnan käynnistämisvaiheen haasteet.

Seuraavien kymmenen vuoden aikana PohjoisKarjalassa eläköityy noin kaksituhatta yrittäjää, jotka tarvitsevat yritystoiminnalleen jatkajan. Toimivan yrityksen ostaminen voi olla nopea tapa päästä yrittäjän rooliin ja välttää toiminnan käynnistämisvaiheen haasteet. karelia.fi | 11

JUHLAVUONNA LUOTIIN UUSIA PERINTEITÄ Suomen ammattikorkeakoulujärjestelmä on saavuttanut vireän aikuistumisvaiheen ja sillä on merkittävä roolin Suomen koulutuskentässä.

Karelia-ammattikorkeakoulu on ollut eturintamassa kehittämässä uutta korkeakoulujärjestelmää, ja oli ensimmäisten vakinaistettujen ammattikorkeakoulujen joukossa.

TEKSTI Eija Piiparinen | KUVAT Salla Anttila

K

arelia-ammattikorkeakoulusta on valmistunut marraskuun 2017 loppuun mennessä 13 000 opiskelijaa. Maakunnan työelämässä olevista osaajista joka kymmenes on Karelia-ammattikorkeakoulun kouluttama. Karelia-ammattikorkeakoulun rooli maakunnan elinkeinoelämän kehittämisessä on merkittävää – teemme vuosittain kehittämistyötä yli 650 yrityksen kanssa. On siis ollut monta syytä juhlistaa ammattikorkeakoulumme 25-vuotista taivalta vuonna 2017. Vuoden aikana toteutettiin monia erilaisia tapahtumia, joissa tuotiin esille ammattikorkeakoulun toimintaa ja luotiin samalla uusia perinteitä.

12 | karelia.fi

LAPSET PÄÄSIVÄT TUTUSTUMAAN AMMATTIKORKEAKOULUUN

Huhtikuussa noin 120 päiväkoti-ikäistä lasta sekä 90 koululaista Karelia-ammattikorkeakoulun kummikouluista vieraili Lasten AMK-tapahtumassa.

Lapset pääsivät tutustumaan ammattikorkeakouluun toiminnallisilla rasteilla, jotka sisältävät muun muassa nalleneuvolan, rentoutumispisteen, kasvomaalausta, kim-pelin ja liikuntarasteja. Varmasti monen lapsen mielestä mielenkiintoisin kohde oli kuitenkin pelastuslaitoksen paloauto ja ambulanssi Tikkarinne-kampuksen pihalla. Lasten AMK:n järjestelyistä vastasivat Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijat moniammatillisissa tiimeissä.

OPISKELIJAT JA HENKILÖSTÖ OJENSIVAT KÄTENSÄ JA LUOVUTTIVAT VERTA

Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijat ja henkilöstö ojensivat syykuussa kätensä ja luovuttivat verta Tikkarinne-kampuksella järjestetyssä verenluovutustapahtumassa. Rekisteröityjä kävijöitä oli 115, joista ensikertalaisia oli melkein puolet. Opiskelijoiden mielestä verenluovutukseen oli helppo tulla ja he toivoivatkin, että luovutustilaisuuksia järjestettäisiin useammin. Myös rehtori Petri Raivon verta tarvittiin. Rehtori oli erityisen ilahtunut siitä, miten paljon opiskelijoita tapahtuma oli saanut liikenteeseen.

karelia.fi | 13

LUKUVUODEN AVAJAISIA VIETETTIIN KARNEVAALITUNNELMISSA

Karelia-ammattikorkeakoulun lukuvuoden 2017 – 2018 avajaisia vietettiin elokuussa Tikkarinne-kampuksella.

Karnevaalitunnelmissa järjestetyissä avajaisissa luotiin uusia yhteisöllisiä perinteitä palkitsemalla ensimmäistä kertaa vuoden alumni, työntekijä, työpari, työtiimi sekä vuoden opiskelija ja opiskelijaryhmä.

VAPAAEHTOISTYÖTÄ HELPING HANDS -TAPAHTUMASSA

Juhlavuoden lopuksi Karelia-ammattikorkeakoulun henkilöstöllä oli mahdollisuus osallistua puoleksi päiväksi vapaaehtoistyöhön Helping hands -tapahtumassa. Siun sotella vapaaehtoistyötä tehtiin ikäihmisten palvelujen eri yksiköissä, esimerkiksi ikäihmisten virkistystoiminnassa. Joensuun kaupunki tarjosi mahdollisuuden tehdä vapaaehtoistyötä päiväkodeissa ja kouluissa.

← Sairaanhoitajaksi opiskeleva Jukka Juvonen sai Vuoden opiskelija –palkinnon sadesäässä.

JUHLAJULKAISUSSA KATSOTTIIN MENNEESEEN JA TULEVAAN

Karelia-ammattikorkeakoulun juhlajulkaisussa on esitelty monipuolisesti ammattikorkeakoulun osaamista ja toimintaa koko juhlavuoden ajan. Juhlajulkaisua on tehty yhdessä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa unohtamatta unohtamatta yhteistyökumppaneita. Vaikka juhlajulkaisussa on katsottu vähän menneisyyteen, se ei ole ollut kuitenkaan historiikki. Julkaisun pääpaino on ollut Karelia-ammattikorkeakoulun nykyisisessä toiminnassa ja tulevaisuuden näkymissä. Tutustu juhlajulkaisuun osoitteessa www.karelia.fi/juhlajulkaisu.

14 | karelia.fi

Tutustu uun! juhlajulkais a.fi/ www.kareli u juhlajulkais

JIRI JORMAKKA ON VUODEN ALUMNI Karelia-ammattikorkeakoulun vuoden 2017 alumniksi on valittu Jiri Jormakka. Jormakka valmistui Karelia-ammattikorkeakoulusta tradenomiksi vuonna 2014. Vuoden alumnin valintakriteereissä korostuivat muun muassa yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa sekä oman koulutuksen ja ammattikorkeakoulun positiivinen esilletuominen.

TEKSTI Eija Piiparinen | KUVA Salama Visual, Johanna Kokkola

J

iri Jormakka työskentelee Havusport Oy:n toimitusjohtajana ja hän on osallistunut aktiivisesti Kareliaammattikorkeakoulun markkinointiin sekä ollut yhteistyössä markkinoinnin opintojaksoilla niin toimeksiantajana kuin luennoitsijanakin.

- Yhteistyö Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa on ollut aktiivista. Olen saanut hienoja kokemuksia ja paljon oppia yhteistyön ansiosta.

Toivottavasti olen voinut antaa vähintään samalla mitalla takaisin Karelia-ammattikorkeakoululle, kertoo vuoden alumniksi valittu Jiri Jormakka.

Vuoden alumni valittiin Karelia-ammattikorkeakoulussa ensimmäistä kertaa. Henkilöstö ja opiskelijat saivat esit-

tää vuoden alumnia, ja lopullisen valinnan teki Karelian alumnityöryhmä. Vuoden alumni julkistettiin elokuussa lukuvuoden 2017 – 2018 avajaisissa.

Alumneja ovat kaikki Kareliasta, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta tai niitä edeltävistä oppilaitoksista valmistuneet opiskelijat sekä kansainväliset vaihto-opiskelijat. Alumnitoiminnan tavoitteena on kehittää Karelian työelämäläheisyyttä ja tukea opiskelijoiden työelämäyhteyksien syntymistä. Alumnit voivat mm. toimia opetuksessa asiantuntijaluennoitsijoina, kutsua opiskelijaryhmiä opintovierailulle työpaikalleen, tarjota opiskelijoille harjoittelupaikkoja, projekteja ja opinnäytetyön aiheita sekä toimia mentoreina ja alan työelämään perehdyttäjinä.

karelia.fi | 15

KARELIA KOULUTTAA

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KEHITTÄJIÄ

s Mahdollisuu a verkostoitu , kuulla kehittäjänä ita ja asiantuntijo kulmia saada näkö en tulevaisuud haasteisiin!

16 | karelia.fi

Karelia-ammattikorkeakoulussa on käynnistynyt uudenlainen erikoistumiskoulutus; Sosiaali- ja terveysalan palvelujen kehittäjä.

Koulutus vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistuksen tarpeisiin tuottamalla muutoksessa tarvittavaa osaamista. Koulutus toteutetaan yhteistyössä viiden ammattikorkeakoulun kesken; Karelia-ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Laurea ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Opintojen laajuus on 30 opintopistettä. Koulutus on käynnistynyt syyskuussa kaikissa ammattikorkeakouluissa yhtä aikaa ja ensimmäiset opiskelijat saavat todistuksensa toukokuussa 2018. Seuraava koulutus alkaa taas syksyllä 2018.

TEKSTI Susanna Rosell, Tuula Riikonen | KUVA Eija Piiparinen

S

elkeästi merkittävin muutoksen aiheuttaja sosiaali- ja terveysalan koulutuksen kehittämisessä lähivuosina on valtakunnallinen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistus. Uudistus luo muutostarpeita koulutukseen ja vaikuttaa työelämän käytäntöihin läpi palvelujärjestelmän. Muutoksesta aiheutuviin osaamistarpeisiin pystytään vastaamaan erikoistumiskoulutuksella.

Erikoistumiskoulutus on Suomessa uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan koulutuksen ja täydennyskoulutuksen rinnalla. Se on tarkoitettu työelämässä toimiville, korkeakoulututkinnon jo suorittaneille tai muuten vastaavan osaamisen omaaville. Kareliassa käynnistyneessä erikoistumiskoulutuksessa on aloittanut sekä korkeakoulu- että opistotaustaisia opiskelijoita. Koulutukset perustuvat työelämässä tarvittavan asiantuntijuuden ja sen kehittämisen tarpeeseen. Alkuvaiheessa Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut joitakin erikoistumiskoulutuksia, mutta jatkossa ne ovat korkeakouluille myytävää koulutusta.

Erikoistumiskoulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen viiden ammattikorkeakoulun yhteistyössä, jonka suunnittelua Karelia koordinoi, mahdollistaa jokaisen ammattikorkeakoulun erityisosaamisen hyödyntämisen tehokkaasti sekä säästää resursseja. Lisäksi koulutuksessa käytetään myös ammattikorkeakoulujen ulkopuolisia asiantuntijoita.

Ammattikorkeakoulut, kukin vuorollaan, vastaavat yhden

osion opetuksesta etäyhteyksiä hyödyntäen. Osio koostuu aina kahdesta lähipäivästä, joihin opiskelijat osallistuvat omassa ammattikorkeakoulussaan. Näin jokaiseen osioon saadaan korkeatasoisia asiantuntijaluennoitsijoita valtakunnan tasolta, kustannuksista vastaa järjestävä taho.

Päivissä on myös paikallista ryhmätyöskentelyä luentojen tai alustusten pohjalta. Koulutuksessa kaikki tehtävät liittyvät kiinteästi alueellisen työelämän kehittämistarpeisiin, siksi tehtävien ohjauksen ja arvioinnin tekevät kunkin ammattikorkeakoulun opettajat omien opiskelijoidensa osalta yhdessä sovittujen arviointikriteereiden pohjalta.

Kehittämisosaamisen osio, jossa tuotetaan laajempi kehittämistehtävä, liittyy myös kiinteästi oman työpaikan tai organisaation kehittämistarpeisiin. Lopuksi on tarkoitus järjestää yhteinen päätösseminaari, jossa tuodaan esille hyviä käytänteitä työelämän kehittämistarpeisiin sekä näkökulmaa yhteistyössä toteutetun koulutuksen kokemuksesta ja hyödyistä.

Siun sote osallistui vahvasti Sosiaali- ja terveysalan kehittäjä –erikoistumiskoulutuksen suunnitteluun. Koulutukseen valitut toimivat pääosin tehtävissä, joissa heillä on aidot mahdollisuudet olla rakentamassa uudenlaisia palveluja ja jopa olla vaikuttamassa siihen, millainen Siun sote maakuntaa lopulta palvelee. Siun soten ja Karelia-ammattikorkeakoulun strateginen kumppanuus mahdollistaa ajantasaisiin koulutustarpeisiin vastaamisen sujuvasti yhteistyössä.

Suunnittelupajan tiloja Jesse Korhoselle ja Timo Ilolle esitteli Osuuskunta Sulatto Joensuun toiminnanjohtaja Juha Lehtinen.

KOKEILUKOHTEENA SALAATINKASVATUS AEROPONISESTA KASVATUKSESTA KEHITTYMÄSSÄ UUSI YRITYS

Joensuulaiset opiskelijat suunnittelevat yritystä, joka perustuu alun perin NASAn kehittämään kasvinkasvatusmenetelmään. Ideaa he ovat rahoittaneet ottamalla osaa korkeakoulujen tarjoamiin ohjelmiin sekä erilaisiin liikeideakilpailuihin.

TEKSTI JA KUVAT Kirsi Taskinen

J

esse Korhonen ja Timo Ilo vaikuttavat tyytyväisiltä kulkiessaan huoneesta toiseen VR:n uusilla veturitalleilla. He pysähtyvät mittailemaan kulmausta, johon on tarkoitus pystyttää testiympäristö kasvinkasvatuksen tutkimiseksi. Opiskelijoilla on vakaa aikomus perustaa yritys ideansa ympärille.

– Rakennamme tänne aeroponisen kasvatusalustan ja testaamme miten sen yksittäiset osat toimivat parhaiten, Korhonen kertoo.

– Lähdemme liikkeelle salaatin kasvatuksella, sillä se kasvaa nopeasti ja on halpaa, Ilo toteaa.

Aeroponisessa kasvatuksessa kasvien juuret roikkuvat ilmassa, ja ravinteet suihkutetaan juurille hienona sumuna. Menetelmän avulla pystytään tehostamaan tuotantoa merkittävästi ja vettä tarvitaan tavanomaista vähemmän.

– Salaatit tulevat todennäköisesti kahteen kerrokseen.

Mittaamme koko ajan kasvua ja kokeilemme eri ratkaisuja ja muutamme niitä tarpeen mukaan, Ilo kuvailee tulevaa työurakkaa.

– Teemme yhteistyötä Viherkasteen kanssa ja vertaamme, saammeko kasvit kasvamaan nopeammin kuin heillä.

Jos saamme salaatin kasvuaikaa lyhennettyä kolmekin päivää, niin pidemmällä aikavälillä sillä on merkitystä, Korhonen toteaa.

IDEA LÄHTI MARSIN VALLOITUKSESTA

Korhonen valmistuu piakkoin Karelia-ammattikorkeakoulun matkailun koulutusohjelmasta ja Ilo saattaa parhaillaan loppuun Itä-Suomen yliopiston biologian opintoja.

Yritysidea syntyi heidän osallistuttuaan pari vuotta sitten oppilaitosten tarjoamaan Epic Challenge -koulutusohjelmaan. NASAn kanssa yhteistyössä järjestettävässä ohjel-

massa pohdittiin tiimeissä Marsin valloittamiseen liittyviä haasteita – kuten esimerkiksi ruoantuotantoa ääriolosuhteissa.

Korhonen ja Ilo näkivät Epic Challenge -ohjelmassa syntyneessä aeroponisen kasvatuksen konseptissa potentiaalia. He pääsivät testaamaan ja kehittämään ideaa saatuaan rahoitusta oppilaitosten yritysideoita tukevasta Draft-ohjelmasta.

Korkeakoulujen ohjelmia seurasivat liikeideakilpailu Karhunpesän voitto ja Joensuun Tiedepuiston Start Me Up -kilpailun opiskelijapalkinto, joiden tuella kehitystyötä on voitu jatkaa.

– Ilman Epic Challengea ja Draftia emme olisi tässä, kaikki on lähtenyt niiden kautta, Korhonen kiittelee oppilaitosten tarjoamia mahdollisuuksia.

Ilman Epic Challengea ja Draftia emme olisi tässä, kaikki on lähtenyt niiden kautta.

Jesse Korhonen, Karelia-amk:n restonomiopiskelija

karelia.fi | 19

PÄÄMÄÄRÄNÄ VÄHINTÄÄN MAAILMA

Korhosen ja Ilon yhteistyö on sujunut saumattomasti ja ajatukset käyvät yksiin. Tavoitteetkin ovat selvillä.

– Lopullinen päämäärä on rakentaa modulaarinen systeemi, jonka voisi lisätä mihin tahansa kasvihuoneeseen ympäri maailmaa, Korhonen kaavailee.

– …ja jota pystyisi helposti muokkaamaan mahdollisimman monille eri kasveille, Ilo täydentää.

Molemmat ovat vakuuttuneita aeroponisen menetelmän tehokkuudesta ja tärkeydestä tulevaisuudessa.

– Varsinkin nyt ilmastonmuutoksen vuoksi ruoan tuotantotavalla tulee olemaan iso merkitys, Ilo muistuttaa.

Mahdotonta ei ole, että Korhosen ja Ilon suunnittelemaa tai ainakin samankaltaista kasvatusalustaa käytettäisiin joskus vielä maapallon ulkopuolellakin.

– Mietittiin silloin kun aloitettiin, että olisi siistiä nähdä tämän kaltainen järjestelmä käytössä Kuussa tai Marsissa.

Marsiin luultavasti tulee jossain vaiheessa siirtokunta tai jonkinlainen tutkimusasema. Siitä tämä lähti ja olisi kiva nähdä sen toteutuvan, Ilo naurahtaa.

Timo Ilo (vas.) ja Jesse Korhonen suunnittelevat aeroponisen kasvinkasvatuksen testauspistettä kehittääkseen yritysideaansa eteenpäin.

20 | karelia.fi

Varsinkin nyt ilmastonmuutoksen vuoksi ruoan tuotantotavalla tulee olemaan iso merkitys Timo Ilo, Itä-Suomen yliopiston biologian opiskelija

JOHTAMINEN ON TÄRKEÄ OSA TYÖHYVINVOINTIA TEKSTI Jaana Tolkki | KUVA Salla Anttila

T

ein tätä artikkelia varten pienen gallupin Karelia-ammattikorkeakoulussa tammikuussa 2017.

Jututin työyhteisöni jäseniä lounaspöydässä, palaveritauolla ja työhuoneissa. Kysyin mitä heille tulee mieleen sanasta työhyvinvointi, miten työhyvinvointi konkreettisesti näkyy Kareliassa, ja miten työhyvinvointia pitäisi kehittää.

Karelian työntekijöiden mukaan työhyvinvointi on mm.: »» itsestä huolta pitämistä, »» toisten huomioon ottamista, »» luottamusta, »» avoimuutta, »» tukea ja kannustamista, »» yhteisöllisyyttä, »» työn iloa, »» hyvä esimies.

Työhyvinvointia pitää organisaatiossa johtaa, jotta se voi aidosti toteutua ja olla luonteva osa jokaisen työtä. Työhyvinvointi ei ole vain erillistä ja irrallista tyhy-toimintaa, vaan laaja kokonaisuus. Kuvaan tässä artikkelissa Karelian hyvinvoinnin tilaa ja kokonaisuutta hyvinvoinnin johtamisen näkökulmasta.

MITÄ TYÖHYVINVOINTI ON?

Ahonen ja Aura (2016) kuvaavat työhyvinvoinnin osa-alueita sen johtamisen näkökulmasta seuraavasti: ”Strateginen hyvinvointi on osa työhyvinvointia, jolla on merkitystä organisaation tuloksellisuuden kannalta. Strategisen hyvinvoinnin johtaminen kattaa kaikki ne organisaation toiminnot, joilla vaikutetaan strategiseen hyvinvointiin. Näitä ovat erityisesti strateginen johtaminen, henkilöstöjohtaminen, esimiestoiminta ja työterveyshuolto.”

Työturvallisuuskeskuksen verkkosivuilla työhyvinvointi määritellään seuraavasti: ”Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja työ tukee heidän elämänhallintaansa.

Turvallinen ja terveellinen työympäristö, toimiva työyhteisö ja hyvinvoivat työntekijät ovat tuottavan työn perusta.” (www.ttk.fi) Edellä mainituissa työhyvinvoinnin määritelmissä nousee esille johtaminen ja esimiestyö. Usein on helppo lähteä tekemään työhyvinvointitoimintaa esimerkiksi erilaisilla liikuntatuilla tai virkistyspäivillä. Johtaminen ja esimiestyö ovat kuitenkin työhyvinvoinnin keskeisiä tekijöitä. Strategisen hyvinvoinnin johtamisen vuosiraportissa (Aura, Ahonen, Hussi & Ilmarinen 2014) ja Strategisen hyvinvoinnin

karelia.fi | 21

johtaminen -teoksessa (Aura & Ahonen 2016) hyvinvoinnin johtamisen osa-alueet on jaettu painotuksineen seuraavasti: Hyvinvoinnin strateginen perusta 33 % Hyvinvointi johdon toiminnoissa 22 % Esimiestyö ja HR:n toiminnot 20 % Työhyvinvoinnin tukitoiminnot 25 %

TYÖHYVINVOINNIN STRATEGINEN PERUSTA

Työhyvinvoinnin strateginen perusta koostuu mittareista, raportoinnista, investoinneista ja ohjausryhmästä, jotka muodostavat kolmasosan hyvinvoinnin johtamisen kokonaisuudesta. Kareliassa strategisen perustan työkaluja ovat muun muassa sairauspoissaolojen seuranta ja raportointi, vuosittain toteutettava henkilöstön työtyytyväisyyskysely, työterveyshuollon kustannusten seuranta ja raportointi osana työkykyjohtamista, sekä henkilöstön osaamispääomaraportti osana vuosittain tehtävää henkilöstösuunnitelmaa. Karelia investoi työhyvinvointiin työpaikkaliikunnalla, henkilöstön virkistystoiminnalla, henkilöstökoulutuksilla ja lakisääteisellä työterveyshuollon palveluilla. Erittäin tärkeä ja myös vastuullinen rooli Karelian henkilöstön työhyvinvoinnin tilan tuntosarvina on yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnalla, jota voi kutsua Karelian hyvinvoinnin ohjausryhmäksi. Strateginen hyvinvoinnin perusta on hyvinvoinnin johtamisen osa-alueista suurin, mutta myös ehkä henkilöstölle abstraktein. Työkalut tosin konkretisoituvat henkilöstölle työhyvinvoinnin tukitoimintoina.

TYÖHYVINVOINNIN TUKITOIMINNOT

Kysyin työyhteisössäni mitkä asiat ovat Karelian työntekijöiden mielestä konkreettista Karelian työhyvinvointitoimintaa. Sain seuraavia vastauksia: »» Smartum-liikunta- ja kulttuurisetelit, »» työpaikkaruokailu, »» ehtiikö pitää lounastaukoa ja kahvitaukoa, »» mahdollisuus rakentaa työnkuvaansa pitkälti omaehtoisesti, »» työjärjestys, hyvä työaikasuunnittelu, »» vapaus ja vastuu oman työajan käytöstä, »» mahdollisuudet avoimeen keskusteluun, »» ESS-järjestelmä kertoo paljon tyhystä (ESS-järjestelmään kirjataan mm. poissaolot).

Vastauksista tulevat esille hyvin ne tekijät, jotka on määritelty hyvinvoinnin johtamisessa työhyvinvoinnin tukitoiminnoiksi. Näitä ovat (suluissa prosenttiosuudet hyvinvoinnin johtamisen kokonaisuudesta): työterveys

22 | karelia.fi

(12,5%), työsuojelu (5%), terveelliset elämäntavat (2,5%), työpaikkaliikunta (1,3%), kulttuuri ja virkistys (1,3%), henkilöstöruokailu (1,3%) sekä sisäinen viestintä (1,3%). Yhteensä tukitoimintojen osuus on 25 % hyvinvoinnin johtamisessa.

Kareliassa työhyvinvoinnin toimintoja on esimerkiksi Iloa elämään -virkistys-, kulttuuri- ja liikuntatoiminta, Sykettä susirajalla -korkeakoululiikunta sekä liikuntailtapäivät.

Tämä osa-alue on organisaatiossa yleensä henkilöstölle näkyvin ja konkreettisin. Huomionarvoista on kuitenkin se, että esimerkiksi paljon näkyvyyttä saavat tyhy-toiminnot työpaikkaliikunta, kulttuuri ja virkistys muodostavat vain muutaman prosentin koko hyvinvoinnin kokonaisuudesta.

TYÖHYVINVOINTI JOHDON TOIMINNOISSA

Johtaminen on tärkeä osa työhyvinvointia – olipa se sitten työhyvinvoinnin johtamista tai talouden johtamista. Työhyvinvointi johdon toiminnoissa on noin viidesosa työhyvinvoinnin johtamisen kokonaisuudesta. Sen läpileikkaava teema on kehittäminen: johtamisen, ilmapiirin ja yhteishengen, lähiesimiestyön, osaamisen ja työn sisällön, työkyvyn ja työolojen kehittäminen, sekä sairauspoissaolojen vähentäminen ja henkilöstön terveyden ja terveellisten elintapojen edistäminen.

ESIMIESTYÖ JA HR:N TOIMINNOT

Esimiestyö ja HR-toiminnot ovat noin 10 prosenttia koko työhyvinvoinnin johtamisen kokonaisuudesta, ja näkyvät konkreettisesti työhyvinvoinnin päivittäisjohtamisena.

Osa-alueen tuloksellisen toteutumisen mahdollistavat selkeät HR-ohjeistukset, HR:n tarjoama esimiestyön tuki, edellisessä kappaleessa luetellut toiminnot työhyvinvoinnin kehittämiseksi sekä yhdenvertainen esimiestyö. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimies toiminnassaan huolehtii esimerkiksi työntekijän työssä kuormittumisen seurannasta ja tekee tarvittaessa toimenpiteitä työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi. HR-yksikön rooli on muun muassa erilaisten työhyvinvointia tukevien ja edistävien suunnitelmien laatiminen ja toteuttaminen (esimerkiksi Aktiivisen välittämisen malli, erilaisten työlomien ja –vapaiden linjaukset).

TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN KARELIASSA

Työhyvinvointia ja sen johtamista voi ja tulee kehittää jatkuvasti. Tänä Karelian juhlavuotena keskeisimmät toimenpiteet ovat työhyvinvointikeskustelun ottaminen osaksi kehityskeskustelua, esimiesten työhyvinvointijohtamisen tukeminen esimiesklinikoilla ja esimieswebinaareissa, sekä

henkilöstön omat, yhteisöllisyyttä lisäävät 25-juhlavuotistapahtumat joita olemme viettäneet muun muassa puurobaarin, Talo tutuksi –kierrosten ja kesän avauksen merkeissä.

Karelian henkilöstö toi esille mm. seuraavia työhyvinvoinnin kehittämistarpeita: »» Keskustelukulttuurin tavoitteellinen kehittäminen osana johtajuutta, »» vapaampi yhteisöllinen toiminta, »» yhdenvertainen kohtelu, edellyttää avoimuutta, »» pois tasaisesta hillittömästä kiireestä, »» vuosikellon kehittäminen, »» Iloa elämään -toiminnan aktivoiminen.

Ilokseni huomasin, että tarpeet eivät ole vain konkreettisia toimenpiteitä. Sen sijaan ne ovat sellaisia, jotka vievät organisaation työhyvinvointia eteenpäin - johtajuutta, yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Lähteet: Aura, O. & Ahonen, G. 2016. Strategisen hyvinvoinnin johtaminen. Helsinki: Alma Talent.

Aura, O., Ahonen, G., Hussi, T., Ilmarinen, J. 2014. Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa 2014. Helsinki: Työterveyslaitos.

Työturvallisuuskeskus. 2017. www.ttk.fi

Kareliassa työhyvinvoinnin toimintoja on esimerkiksi Iloa elämään -virkistys-, kulttuurija liikuntatoiminta, Sykettä susirajalla -korkeakoululiikunta sekä liikuntailtapäivät.

Tämä osa-alue on organisaatiossa yleensä henkilöstölle näkyvin ja konkreettisin.

karelia.fi | 23

FEFE-tiimi ja Pohjois-Karjalan delegaatio otettiin juhlallisesti vastaan kesällä Kiinan Harbinissa.

KIIKARISSA KIINA JA IKÄIHMISET Valmennusohjelma vauhdittaa kansainvälistymistä Karelian ja Maakuntaliiton yhteishanke on tukenut tänä vuonna pohjoiskarjalaisia yrityksiä kansainvälistymisessä ja ikääntyvien hyvinvointia edistävien verkostojen luomisessa. Jatkossa paikalliset hoito- ja hoiva-alan toimijat pääsevät kiinalaisten vierailijoiden tutustumiskohteiksi.

TEKSTI Kirsi Taskinen | KUVAT Heilongjiangin maakunta, Tuula Riikonen

24 | karelia.fi

P

arikymmentä pohjoiskarjalaista yritystä on ottanut osaa vuoden alussa käynnistyneeseen Karelia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton yhteistyössä järjestämään valmennusohjelmaan.

Ohjelmaa kehitetään hankkeessa Further East from the East (FEFE), ja sen tarkoituksena on edistää Suomen ja Kiinan välistä ikääntyvien hyvinvointiin liittyvää yhteistyötä.

Valmennusohjelmassa luodaan verkostoja sekä Kiinassa että Suomessa ja vahvistetaan suomalaisten yritysten osaamista kansainvälisillä markkinoilla.

– Mukana olevat yritykset edustavat hyvin erilaisia aloja matkailu- ja ohjelmistoalalta hoito-, hoiva- ja terapiapalveluihin. Kaikille on yhteistä se, että niiden toiminta liittyy jollain tavalla ikääntyvien hyvinvointiin, kertoo FEFE-hankkeen projektipäällikkö Päivi Franssila.

Valmennusohjelma tarjoaa yrityksille kansainvälistymisvalmennusta, tietoa Kiinan mahdollisuuksista kaupallisessa yhteistyössä sekä verkostoja ja näkyvyyttä Suomessa ja Kiinassa.

Valmennusohjelmaan kuuluneilla matkoilla on päästy tutustumaan kiinalaisten hoitokotien aktiviteetteihin.

Yritykset ovat voineet osallistua valmennuspajoihin ja seminaareihin, matkustaa hankkeen asiantuntijoiden mukana Kiinaan ja hyödyntää muita ohjelman tarjoamia yhteistyömahdollisuuksia. Kukin organisaatio on määritellyt haluamansa valmennusohjelman laajuuden itse ja poiminut ohjelmasta oman toimintansa kannalta tärkeät osiot.

– Osalle matkat ja niihin valmistautuminen ovat olleet kiinnostavinta, monelle taas se tärkein juttu on ollut verkostoituminen alueen muiden Active Ageing -osaajien kanssa ja tutustuminen Kiinan kulttuuriin ja bisneskäyttäytymiseen, Franssila kertoo.

HOITOALAN YRITYKSET VIERAILUKOHTEIKSI

Kiinalainen delegaatio Heilongjiangin alueelta kävi viime syksynä Joensuussa FEFE-hankkeen vieraana tutustumassa ikäihmisten palveluihin. Delegaation jäsenet toivoivat jatkoa vastaavanlaisille vierailuille. Tämän vuoden aikana onkin kehitetty kiinalaisten tarpeita vastaava Clinical Study Visit -koulutuspalvelutuote.

– Jatkossa kiinalaisille ryhmille tarjotaan maksua vastaan mahdollisuutta tulla juuri kyseiselle ryhmälle räätälöidylle vierailulle tutustumaan suomalaisiin ikäihmisten palveluihin käytännössä, Franssila sanoo.

Vierailijat saavat Karelia-ammattikorkeakoulusta opastuksen suomalaiseen ikäihmisten palvelujärjestelmään.

Lisäksi he pääsevät tutustumaan Pohjois-Karjalan hoito-, hoiva- ja kuntoutusalan yrityksiin paikan päälle.

– Vierailuissa pyritään painottamaan pelkän kuuntelemisen sijaan myös kokemuksellista oppimista, joten vieraat saavat itse kokea ja kokeilla erilaisia asioita.

Kymmenkunta pohjoiskarjalaista hoito- ja hoiva-alan toimijaa on ollut innolla mukana vierailupaketin suunnittelussa. Samalla he ovat saaneet FEFE-hankkeelta oppia omien tuotteidensa ja palveluidensa esittelyyn kansainvälisille vieraille.

karelia.fi | 25

CIRCWASTE VIE KOHTI KIERTOTALOUTTA CIRCWASTE on peräti seitsemän vuotta kestävä kiertotaloutta ja kansallisen jätesuunnitelman toteuttamista edistävä hanke, jossa on mukana 20 partneria, 30 osahanketta ja jonka kokonaisbudjetti lähentelee 19 miljoonaa euroa. Hankkeen toiminta keskittyy Pohjois-Karjalaan, Etelä-Karjalaan, Keski-Suomeen, Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan.

Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat muun muassa yhdyskuntajätteisiin, teollisuusjätteisiin ja teollisuuden sivutuotteisiin, rakennusjätteisiin, maa-aineksiin ja ruokajärjestelmään.

H

ankekokonaisuudessa rakennetaan pilottilaitoksia, kehitetään uusia prosesseja ja toimintatapoja, järjestetään kokeiluja, laaditaan selvityksiä ja suunnitelmia sekä annetaan neuvontaa. Esimerkkejä osahankkeista ovat mm. kierrätyspuistojen ja uusien kierrätystoimintojen kehittäminen, muovijakeiden uudelleenhyödyntäminen, ylijäämäruuan jakelun kehittäminen, biokaasun tuotanto, älykkäät hallintajärjestelmät ja teollisten symbioosien luominen. Osahankkeet tuottavat konkreettisia tuloksia ja moni niistä jää pysyväksi toiminnaksi.

KOHTI KONKREETTISIA TULOKSIA

CIRCWASTE-hankkeessa perustetaan Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Motivan hallinnoima, asiantuntijatukea tarjoava Kiertotalouden palvelukeskus sekä muodostetaan neljä alueellista yhteistyöryhmää, jotka laativat alueelliset tiekartat jätesuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi, aktivoivat paikallisia toimijoita ja vaikuttavat päätöksentekoon ja tietoisuuteen kiertotalouden ratkaisuista.

CIRCWASTE-hankkeessa: »» Vähennetään yhdyskuntajätteen määrää ja saavutetaan kierrätystavoitteet »» Lisätään rakennus- ja purkujätteen kierrätystä

TEKSTI JA KUVAT Ville Kuittinen, Simo Paukkunen, Veli-Pekka Korhonen

»» Lisätään materiaalitehokkuutta ja ehkäistään jätteiden syntymistä tuotannossa, teollisuudessa ja kaupan alalla »» Lisätään mineraalijätteiden ja teollisuuden sivutuotteiden hyödyntämistä »» Vähennetään vaarallisten jätteiden määrää ja tehostetaan niiden talteenottoa

26 | karelia.fi

»» Tuotetaan uutta tietoa hankkeen ydinalueilla kiertotaloutta toteuttavista toimista, keskeisimmistä toimialoista, materiaalivirroista ja arvoketjuista »» Käytetään hankkeessa tuotettua tietoa järjestelmätason muutosten toteuttamiseen

KARELIA KEHITTÄÄ MUOVIJÄTTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ

Karealian toimenpiteenä CIRCWASTE-hankkeessa on kehittää jätehuoltoa ja sivutuotteiden hyödyntämistä maaseudulla ja harvaanasutuilla alueilla. Keskiössä ovat maaseudun ja rakentamisen muovijätteet. Projektissa kartoitetaan muovijätteiden syntymisen kokonaiskuva sekä selvitetään muovijätteen juridisia ulottuvuuksia. Perustietoa ei kerätä vain keräämisen ilosta, vaan tieto jalostetaan käytännöllisiksi toimenpiteiksi, joiden toimivuutta testataan laskentamalleilla ja käytännön kokeilla. Toimenpidemallien tekemisessä on erittäin iso rooli alueellisilla ja kansallisilla yrityksillä, joilla on toimintaa liittyen maatalousmuovien ja rakennusmuovien keräämiseen ja jatkojalostamiseen.

CIRCWASTE CIRCWASTE - Kohti kiertotaloutta on yksi Suomen suurimmista EU-rahoitteisista kehittämishankkeista, jossa Karelia-ammattikorkeakoulu on mukana. Hankkeen hallinnoijana toimii Suomen Ympäristökeskus (SYKE) ja se rahoitetaan EU:n LIFE IP –ohjelmasta.

LIFE-rahoitusohjelma on ollut käytössä jo vuodesta 1995 lähtien, mutta Karelia ei ole aiemmin ollut vielä mukana partnerina. Nyt myönnetty rahoitus on ohjelman uudempaa rahoitusmuotoa: LIFE integroidut hankkeet.

Käytännössä Karelia-ammattikorkeakoulun vastuulla hankkeessa on kahden osahankkeen (action) toteuttaminen.

HANKEVIESTINTÄÄN UUTTA POTKUA VIDEOILLA

Hankkeen aloituskokoukseen pyydettiin jokaiselta partnerilta lyhyt, noin kahden minuutin video, jossa hankevastaava kertoo kevyesti mistä hankkeessa kunkin partnerin kohdalla on kyse. Alkutyrmistyksen jälkeen innostuimme asiasta. Vaikka videon olisi saanut kuvata puhelimellakin, ajattelimme räjäyttää pankin ja hoitaa homman kerrankin tyylikkäästi, eikä aina sieltä missä aita on matalin. Onneksi videon tekemiseen oli aikaa ruhtinaalliset kolme työpäivää! Etsittyämme kuvaajan seuraavalle aamulle, löimme päämme yhteen ja aloitimme käsikirjoituksen tekemisen.

Hikisten ja äänekkäiden kahden tunnin jälkeen käsikirjoitus oli valmis ja lavastaminen alkoi. Lavasteet rakennettiin yhteen Karelia-ammattikorkeakoulun Wärtsilä-kampuksen työhuoneista. Kuvauksissa liikuttiin myös kampuksen luokkahuoneissa ja alakerran muovilaboratoriossa.

Videoita hyödynnetään hankeviestinnässä vielä melko vähän. Videon tekeminen osoittautui erittäin hyväksi tavaksi jäsentää hankkeen idea ymmärrettävämpään muotoon.

Videon lyhyt kesto pakotti tiivistämään, yksinkertaistamaan ja vielä kerran tiivistämään. Kaiken lisäksi tekeminen oli erittäin hauskaa. Välillä homma nauratti ja sitten taas pelotti, että ymmärtääköhän kukaan meidän huumorilla kuorrutettua viestiämme.

Videon vastaanotto hankkeen aloituskokouksessa oli erittäin positiivinen. Katso itse video ja tee oma päätelmäsi, kannattaako vastaavanlaista viestintää harkita jatkossakin:

Video löytyy QR koodin takaa https://youtu.be/tZHgNgmFSU4

↑ Massiivinen lavastusurakka on takana ja kuvaukset voivat vihdoinkin alkaa.

28 | karelia.fi

KARELIA KIRITTÄÄ SUOMEN ENNÄTYKSEEN Puurakentaminen on Pohjois-Karjalassa hyvässä myötätuulessa. Maakuntaan on valmistunut ja rakenteilla useita merkittäviä puurakennuksia. Yksi niistä on Suomen korkein puukerrostalo, 14-kerroksinen Light House Joensuu. Uudet puurakentamisen kohteet ovat osoituksia Kareliaammattikorkeakoulun pitkäjänteisestä alaan liittyvästä kehitystyöstä.

TEKSTI Mikko Matveinen ja Kirsi Taskinen | KUVA Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto

K

arelia-ammattikorkeakoulun panostus puurakentamisen osaamisen kehittämiseen alkaa näkyä konkreettisesti maakunnan alueella. Joensuuhun valmistui keväällä 2017 kuusikerroksinen puukerrostalo As Oy Joensuun Pihapetäjä, joka on ensimmäinen yli kaksikerroksinen puukerrostalokohde Pohjois-Karjalassa.

Muita merkittäviä rakenteilla olevia puurakentamisen kohteita ovat 14-kerroksinen opiskelija-asuntola Joensuun Penttilänrantaan sekä massiivipuurunkoinen päiväkoti Joensuun Hukanhaudalle. Lisäksi Nurmekseen suunniteltu kolmikerroksinen puukerrostalo on parhaillaan tarjouslaskennassa.

Karelia-ammattikorkeakoulu on kasvattanut viime vuosina erityisesti suuren mittakaavan puurakentamiseen liittyvää rakennuttamis- ja suunnitteluosaamista maakunnassa. Yhteistyö on ollut tiivistä ennen kaikkea paikallisten rakennuttajien kanssa. Tavoitteena on ollut tehdä puusta varteenotettava rakennusmateriaali suunniteltavissa kohteissa. Suunnittelutoimistojen ja rakennusliikkeiden kanssa Karelia-amk:n asiantuntijat ovat ratkoneet suunnittelussa ja rakentamisessa esiin nousseita haasteita.

Myös ammattikorkeakoulusta valmistuvien rakennustekniikan insinöörien koulutusta on kehitetty. Opetushenkilöstö on saanut uutta osaamista, ja opintosuunnitelmia ja opintojaksojen sisältöjä on päivitetty. Lisäksi ammattikorkeakoulun tiloihin on rakentunut laboratorioympäristö erityyppisten puurakenteiden testaamiseksi.

Puurakentamisen osaamisen kehittäminen on ollut yksi Karelia-ammattikorkeakoulun painopistealueista vuodesta 2014 lähtien. Oppilaitos on sitoutunut puurakentamisen kehittämiseen Pohjois-Karjalan maakunnassa myös tulevaisuudessa. Puurakentaminen on nostettu merkittäväksi kehittämisen kohteeksi ammattikorkeakoulun ja Opetus- ja kulttuuriministeriön välisissä strategianeuvotteluissa. Myös Joensuun kaupungin uudessa strategiassa kaupunki sitoutuu edistämään puurakentamista sekä puun käyttöä omissa rakennuskohteissaan. Näistä lähtökohdista on hyvä jatkaa jo aloitettua työtä ja vahvistaa Pohjois-Karjalan imagoa metsiin, puuhun ja puurakentamiseen liittyvän osaamisen mallimaakuntana. karelia.fi | 29

» UUTISIA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUSTA

Karelia-amk:n työelämäpäivän teemana tulevaisuuden työ Karelia-ammattikorkeakoulu järjesti yhdessä Elisan kanssa Miun työ! työelämäpäivän marraskuun lopulla Wärtsilä-kampuksella. Työelämäpäivä oli kohtaamispaikka, joka yhdisti Karelian kumppanit, maakunnan kehittämistoimijat, yrittäjät ja opiskelijat keskustelemaan tulevaisuuden työstä ja yrittäjyydestä.

Työelämäpäivän päätapahtumana oli Karelia-ammattikorkeakoulun kumppanina toimivan Elisa Oyj:n järjestämä seminaari, jonka teemoja olivat tulevaisuuden työtaidot, sujuva digitaalinen yhteistyö ja vuorovaikutus, yhteisöllisyys ja yksilöiden hyvinvointi sekä johtaminen ja esimiestyö.

30 | karelia.fi

- Kerroimme seminaarissa, miten olemme Elisassa lähteneet kehittämään näitä asioita. Halusimme osallistaa kaikki pohtimaan, mitä työelämä on tällä hetkellä ja tulevaisuudessa, mitä se meiltä vaatii ja miten voimme kehittää tarvittavia valmiuksia, kertoo HRD Manager Piia Säylä.

Työelämän muuttuminen ja tulevaisuuden työtaidot ovat teemoja, joista puhutaan tällä hetkellä paljon.

– Seminaarin teemat ovat ajankohtaisia myös meillä Karelia-ammattikorkeakoulussa, joten työelämäpäivä oli erittäin mainio tilaisuus pohtia tätä yhdessä eri toimijoiden kanssa, kertoo palveluliiketoiminnan päällikkö Harri Mikkonen Karelia-ammattikorkeakoulusta.

» TOIMITTANUT Eija Piiparinen | KUVAT Eija Piiparinen, shutterstock.com

Korkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille alkaa Kareliassa Karelia-ammattikorkeakoulussa alkaa korkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille tammikuussa 2018. Koulutuksen tavoitteena on hankkia taitoja ja osaamista korkeakoulussa opiskelua varten, joten opintojen pääpaino on tarvittavan suomen kielen vahvistaminen.

- Koulutuksessa opiskelija pääsee kehittämään opiskelutaitojaan sekä tutustumaan itseään kiinnostavaan koulutusalaan, kertoo projektisuunnittelija Hannele Niskanen.

Valmentava koulutus ei anna suoraa pääsyä tutkinto-opiskelijaksi, vaan tutkinto-opiskelusta kiinnostuneen on haettava normaalin hakumenettelyn kautta.

Lue lisää a.fi/ www.kareli fi/koulutus/ ttajienmaahanmuu valmentava koulutus

karelia.fi | 31

» TOIMITTANUT Eija Piiparinen

Seppo Kainulainen valittu Vuoden Metsäopettajaksi Valtakunnallinen metsätalousinsinööriopiskelijoiden opiskelijajärjestö MEOL – Metsäalan Opiskelijat ry. on valinnut Vuoden Metsäopettajaksi lehtori Seppo Kainulaisen Karelia-ammattikorkeakoulusta.

Perusteluissa todetaan, että opiskelijat arvostavat Seppo Kainulaisessa erityisesti ammattitaitoa ja opetuksen ajantasaisuutta. Kursseillaan hän käyttää mm. case-tyyppisiä ratkaistavia ongelmatilanteita. Opetuksessa hän haastaa opiskelijoita ja vaatii heitä ajattelemaan. Opiskelijat arvos-

Kareliassa käynnistyy verkkototeutuksena Ikäosaamisen kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutus Karelia-ammattikorkeakoulussa käynnistyy syksyllä 2018 valtakunnallisesti ainutlaatuinen, täysin verkossa toteuttava Ikäosaamisen kehittämisen ja johtamisen YAMKkoulutus. Ikäosaamisen kehittämisen ja johtamisen ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa laaja-alaista osaamista ikääntymisestä ja valmiuksia uudistaa ja johtaa palveluja.

Koulutus valmentaa toimimaan moniammatillisissa ikäihmisten kuntoutumista ja hyvinvointia tukevissa työyhteisöissä.

Opinnoissa voi suuntautua joko esimies- ja johtamistehtäviin, kehittämis- ja asiantuntijatyöhön tai yrittäjyyteen. Koulutuksessa on vahva kansainvälinen ulottuvuus.

Opinnot rakentuvat yhteistyössä oman alueesi sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa, ja opiskelu on mahdollista suorittaa työn ohessa. Verkko-opintoihin sisältyy itsenäistä työskentelyä, opiskelun ohjausta ja opiskelijoiden ryhmätyöskentelyä. Tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto, joka antaa julkiseen virkaan tai tehtävään saman kelpoisuuden kuin yliopistojen tarjoama ylempi korkeakoulututkinto.

32 | karelia.fi

tavat myös hänen aitoa kiinnostustaan opiskelijoihin ja siihen, miten opiskelijoilla menee. Opetus on nousujohteista ja siinä käytetään runsaasti yrityselämäyhteyksiä. Lehtori Seppo Kainulaisen opetusalueeseensa kuuluvat uusiutuvan energian sisällöt.

MEOL julkisti Vuoden Metsäopettajan Metsäpäivillä 9.11.2017. MEOL – Metsäalan Opiskelijat ry. on valtakunnallinen metsätalousinsinööriopiskelijoiden opiskelijajärjestö.

OPISKELIJATOIHIN.FI »»Opiskelija, luo oma työnhakuprofiilisi palveluun! »»Työnantaja, hae palvelusta opiskelijaa harjoitteluun, osaaikatyöhön tai opinnäytetyön tekijäksi!

Osaava maailma.

Alasi odottaa sinua Kareliassa!

7

koulutusalaa

14

TUTUSTU JA HAE!

Kulttuuriala | Luonnonvara- ja ympäristÜala Luonnontieteiden ala | Matkailu-, ravitsemis- ja talousala | Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteen ala | Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala

AMKtutkintoa

5

YAMKtutkintoa

www.karelia.fi/haku karelia.fi | 33

Sinustako biotalousasiantuntija?

BIOTALOUSASIANTUNTIJAN OSAAMISSALKKU »»Kaikille biotaloudesta kiinnostuneille »»Biotalouden opintojaksoja suomalaisten korkeakoulujen tarjonnasta »»Kaikki opinnot verkossa – voit kehittää osaamistasi joustavasti »»Salkun laajuuden ja sisällön määrittelet itse Ilmoittautuminen on käynnissä mm. seuraaviin opintoihin »»Näkökulmia biotalouteen 2 op »»Uusiutuvat energialähteet ja niiden käyttö 5 op »»Metsäenergia 5 op »»Luonnonvarojen riittävyys ja käyttö 3 op »»Ympäristölainsäädäntö- ja hallinto 5 op

Opiskele verkossa!

biotalousasiantuntijalle. wordpress.com

LEAN SIX SIGMA LEAN SIX SIGMA -MENETELMILLÄ HIOTAAN TUOTTAVUUS HUIPPUKUNTOON! Osallistu kevään 2018 Lean-koulutuksiin

.fi/

www.karelia lean

»»Lean Six Sigma Green Belt 7.2.–5.6.2018 »»Lean Six Sigma Black Belt 17.1.–17.9.2018 (Yhteistyössä Quality Knowhow Karjalainen Oy) Lue lisää ja ilmoittaudu: www.karelia.fi/lean Yhteyshenkilö: Harri Mikkonen harri.mikkonen@karelia.fi puh. 050 502 0402

Karelian avoimessa AMK:ssa

88 % opiskelijatyytyväisyys 20 tutkinnon opintoja 30 opintokokonaisuutta 633 kanssaopiskelijaa 1968 km kaukaisimpaan opiskelijaan 10 euroa opintopiste

Avoin AMK

Ovi osaavaan maailmaan.

LUE LISÄÄ a.fi/ www.kareli avoinamk karelia.fi | 35

Osaava maailma.

36 | karelia.fi