Karelia.fi 1/2020

Karelia.fi KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI | 2020

6

Karelia valmiina seuraavalle vuosikymmenelle 20

Suomen kielen valmennus tukee yritysten kansainvälistymistä

24

Urasuunnittelun uudet muodot

Yhdessä ylihuomisen osaamista Opiskelijoita

Suoritettuja tutkintoja 2019

3700 742 Opiskelijatyytyväisyys

76%

(tyytyväiset tai erittäin tyytyväiset opiskelijat)

Henkilöstöä (htv)

280

Karelia on kansainvälinen

100 100 200

KANSAINVÄLISTÄ TUTKINTO-OPISKELIJAA VAIHTO-OPISKELIJAA VUOSITTAIN KANSAINVÄLISTÄ KUMPPANIA

Joensuu on Karelian kotikaupunki

76 551 ASUKASTA 30% OPISKELIJOITA Reilun kaupan kaupunki

» PÄÄKIRJOITUS

Karelian uuden strategian ja brändin vihreä mocktail

M

inusta tuli karelialainen, kun aloitin viestintäpäällikön tehtävät tammikuussa 2020. Vilskettä riitti heti ensimmäisestä päivästä alkaen, kun tutustuin korkeakouluelämään, työkavereihin ja kampuksiin. Solahdin kuitenkin uuteen ympäristöön yhtä hyvin kuin Karelian vihreään t-paitaan.

Aiemmalla työurallani Karelia oli tullut tutuksi lähinnä sen vahvan TKI- ja hanketoiminnan kautta. Yllätyin perehdytysvaiheessani positiivisesti siitä, että Karelian toiminta on valtakunnallisesti mitaleilla monella sektorilla. Karelia on alueen elinkeinoelämän menestyksen kivijalkoja, sillä noin 70 % opiskelijoistamme jää töihin opiskelumaakuntaansa PohjoisKarjalaan. Lisäksi Karelian tulokset ovat Suomen ammattikorkeakoulujen parhaimmistoa ja laadunhallinta on auditointien perusteella erinomaista.

Tämä on ollut Karelia-ammattikorkeakoulun kahdeksas toimintavuosi - kaikkiaan ammattikorkeakou-

"Karelia on alueen elinkeinoelämän menestyksen kivijalkoja, sillä noin 70 % opiskelijoistamme jää töihin opiskelumaakuntaansa Pohjois-Karjalaan."

lu on toiminut Pohjois-Karjalassa jo 28 vauhdikasta vuotta. Tänä vuonna toimintamme ytimessä on ollut jalkauttaa uusi strategia koko korkeakouluyhteisöömme. Nyt meillä on tiivis ja realistinen toimintaympäristön haasteiden kuvaus sekä erinomaiset strategiset valinnat. Näitä täydentävät selkeät toimenpidesuunnitelmat ja vastuuhenkilöt. Tällä pelikirjalla vastaamme innolla tulevan vuosikymmenen haasteisiin ja rakennamme tulevaisuutta.

Myös viestintätiimissä kovalevyt ovat käyneet kuumina, sillä uuden strategian myötä oli aika päivittää myös Karelian brändiä ja visuaalista ilmettä. Ennen kesälomaa työstimme mainostoimiston kanssa muun muassa väri- ja kuvamaailmamme sekä fonttimme uusiksi. Olemme toki edelleen vihreitä, mutta uusi ilme on entistä raikkaampi, elävämpi, energisempi ja modernimpi. Näistä rakennuspalikoista on helppoa yhdessä tehdä ylihuomisen osaamista!

Terveisin viestintäpäällikkö Rauno Jussila

karelia.fi | 3

» SISÄLTÖ KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI | 2020

Päätoimittaja Rauno Jussila, viestintäpäällikkö Toimitussihteeri Eija Pyykkö, viestintäasiantuntija Ulkoasu ja taitto Salla Anttila, viestintäasiantuntija Kuvat Karelian kuva-arkisto Kannen kuva Johanna Kokkola, viestintätoimisto Salama Julkaisija Karelia-ammattikorkeakoulu, Tikkarinne 9, 80200 Joensuu Yhteystiedot www.karelia.fi, viestinta@karelia.fi Painopaikka PunaMusta, Joensuu Levikki 1500 kpl ISSN 2323-8453 (Painettu), ISSN 2323-8461 (Verkkojulkaisu)

KareliaAmmattikorkeakoulu

Karelia_AMK

karelia_amk

Karelia University of Applied Sciences

4 | karelia.fi

13

Johtamisen kehittämistä uudella hybridi -toteutuksella

6 10 13

16

Karelia valmiina seuraavalle vuosikymmenelle Karelia - avoimesti sinun!

Johtamisen kehittämistä uudella hybridi -toteutuksella Draft - uudenlainen yrityshautomo

18

Projektiosaamiselle on kysyntää

18

20 22 24

Projektiosaamiselle on kysyntää Suomen kielen valmennus tukee yritysten kansainvälistymistä Käytännönläheistä kuntoutuksen kehittämistä ja yritysyhteistyötä Urasuunnittelun uudet muodot

31

Valokuvaustaitoja syventämässä

26

Ikäystävällisen yrityksen oppeja laitettiin nopeasti käytäntöön

28 31 14

Work Smart valmentaa tulevaisuuden ammattilaisia työuralle Valokuvaustaitoja syventämässä

Uutiset karelia.fi | 5

Karelia valmiina seuraavalle vuosikymmenelle Väestö ikääntyy, työ muuttuu ja ympäristövastuu koskee meitä kaikkia. Karelia-ammattikorkeakoulun tavoitteena on olla kansainvälinen korkeakoulu, joka vastaa näihin haasteisiin yhdessä kumppaneidensa kanssa ja joka tunnetaan laadukkaasta ja innovatiivisesta toiminnasta, hyvistä tuloksista sekä henkilöstön ja opiskelijoiden vahvasta osaamisesta.

TEKSTI PETRI RAIVO | KUVAT JOHANNA KOKKOLA

6 | karelia.fi

K

eskeisiä toimintaympäristömme muutostrendejä seuraavan vuosikymmenen aikana ovat työn murros, väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutos. Ne kaikki nostavat jatkuvan oppimisen ja osaaminen suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden, vakauden ja kilpailukyvyn keskiöön. Tulevalla vuosikymmenellä uutta osaamista tarvitaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Työn murroksen myötä työn organisoituminen, sisällöt, teknologiat, tekemisen tavat ja osaamisvaatimukset muuttuvat. Työllistyminen edellyttää vahvaa koulutuspohjaa ja työelämän nopeisiin muutoksiin vastaaminen jatkuvaa osaamisen päivittämistä.

Korkeakoulutuksen merkitys osaamisen vahvistajana kasvaa. Vastataksemme näihin haasteisiin olemme tehneet Karelia-ammattikorkeakoulussa viisi strategista valintaa.

"Ne kaikki nostavat jatkuvan oppimisen ja osaaminen suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden, vakauden ja kilpailukyvyn keskiöön.

Tulevalla vuosikymmenellä uutta osaamista tarvitaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin" Osaamisella elinvoimaa työelämään tarkoittaa entistä tarkempaa reagointia työelämän osaamisja koulutustarpeisiin. Profiloidumme työyhteisöjen osaamisen laaja-alaiseksi kehittäjäksi ja painotumme jatkuvan oppimisen palveluihin.

Koulutusperäistä maahanmuuttoa ja kansainvälisyyttä merkitsee Karelian vahvaa kansainvälistymistä. Laajennamme englanninkielistä tutkinto- ja muuntokoulutusta, kasvatamme kansainvälistä TKI-

karelia.fi | 7

toimintaa ja luomme Kareliasta aidosti kansainvälisen ja verkottuneen korkeakouluyhteisön.

Kestävää hyvinvointia väljästi asutulle alueelle viittaa oman toiminta-alueemme väestön ikääntymisen ja hyvinvoinnin haasteisiin. Toimimme Pohjois-Karjalan nostamiseksi ikäystävällisyyden sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kansalliseksi ja kansainväliseksi kärkialueeksi. Älykäs tuotanto ja palvelut korostaa digitalisaation tuomaa muutosta työelämässä. Tuemme yritysten kasvua ja kilpailukykyä älykkäiden tuotteiden ja automatisoitujen palveluiden jatkuvalla koulutuksella. Tutkimus- ja innovaatioympäristömme tarjoaa yrityskumppaneille mahdollisuuden kehittää toimintaansa vuorovaikutuksessa eri alojen opiskelijoiden kanssa.

"Suomen murros haastaa meidät monella tavalla. Meidän on pidettävä huolta, että työelämässä olevien osaaminen pysyy vaaditulla tasolla ja hieman sen ylikin.

Hiilineutraaleja ratkaisuja korostaa ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyvien toimenpiteiden kuten kiertotalouden ja resurssiviisauden osaamisen liittymistä osaksi kaikkien koulutustemme opetusta ja toimintaa. Keskitymme tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassamme ratkaisuihin, joilla uusiutumattomiin luonnonvaroihin pohjautuvia tuotteita korvataan uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvilla tuotteilla.

Suomen murros haastaa meidät monella tavalla.

Meidän on pidettävä huolta, että työelämässä olevien osaaminen pysyy vaaditulla tasolla ja hieman sen ylikin. Tavoitteenamme on kansainvälinen Karelia-ammattikorkeakoulu, joka vastaa näihin haasteisiin yhdessä kumppaneidensa kanssa ja joka tunnetaan laadukkaasta ja innovatiivisesta toiminnasta, hyvistä tuloksista sekä henkilöstön ja opiskelijoiden vahvasta osaamisesta. Karelia-ammattikorkeakoulu on vuoteen 2030 ulottuvan strategiansa mukaisesti valmiina seuraavalle vuosikymmenelle.

8 | karelia.fi

"Tavoitteenamme on kansainvälinen Karelia-ammattikorkeakoulu, joka vastaa näihin haasteisiin yhdessä kumppaneidensa kanssa ja joka tunnetaan laadukkaasta ja innovatiivisesta toiminnasta, hyvistä tuloksista sekä henkilöstön ja opiskelijoiden vahvasta osaamisesta."

karelia.fi | 9

Karelia - avoimesti sinun!

Karelia-ammattikorkeakoulussa toteutetaan avointa toimintakulttuuria ja tuoreen arvioinnin mukaan Karelia onkin Suomen toiseksi paras ammattikorkeakoulu avoimuudessa. Tässä yhteydessä avoimuudella tarkoitetaan sitä, että tutkimus- ja kehittämistyössä tuottamamme tieto ja osaaminen tuodaan näkyväksi ja kaikkien halukkaiden käyttöön.

TEKSTI HELENA PUHAKKA-TARVAINEN & KAISA VARIS KUVITUS SALLA ANTTILA, TOMI JÄRVELÄINEN

10 | karelia.fi

A

voimuuden muotoja ovat muun muassa avoin julkaiseminen, tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaaminen sekä palveluja tutkimusympäristöjen tuominen kaikkien saataville. Parhaimmillaan kumppanit pystyvät hyödyntämään tuotettua tietoa niin, että tuloksena syntyy uutta liiketoimintaa, käytäntöjä tai sovelluksia. Karelia-ammattikorkeakoulun tavoitteena onkin palvella alueen elinkeinoelämää ja kumppaneita entistäkin paremmin!

Karelia-ammattikorkeakoulu tarjoaa lukuisia yhteistyömahdollisuuksia sekä nykyisille että uusille kumppaneille. Tutkimus- ja kehittämisyhteistyön lisäksi kumppanit voivat hyödyntää esimerkiksi Karelian täydennyskoulutustarjontaa, palvelu- ja tutkimusympäristöjä sekä opiskelijatoimeksiantoja ja -harjoittelijoita.

"Parhaimmillaan kumppanit pystyvät hyödyntämään tuotettua tietoa niin, että tuloksena syntyy uutta liiketoimintaa, käytäntöjä tai sovelluksia."

HANKEYHTEISTYÖLLÄ UUSIA RATKAISUJA

Karelia toteuttaa yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten yritys- ja työelämäkumppaneiden kanssa yhteensä noin sataa tutkimus- ja kehittämishanketta vuosittain. Hankkeissa voidaan yhdessä kehittää palveluita, tuotteita, menetelmiä ja prosesseja sekä ratkaista käytännön ongelmia.

Uusia osaamisen ja koulutuksen kehittämisen malleja syntyy yhteistyössä, ja hanketoiminta on myös kumppaniorganisaatioillemme hyvä väylä tuoda esille työelämän ajankohtaisia osaamistarpeita.

MITTAA, TESTAA, MALLINNA JA KEHITÄ

Kareliassa on viisi palvelu- ja tutkimusympäristöä, joita myös yhteistyökumppanit voivat hyödyntää mm. täydennyskoulutuksessa, kehittämistyössä ja opiskelijayhteistyössä. Fysiotikka on fysioterapiakoulutuksen harjoitteluympäristö, jossa opiskelijat tarjoavat opettajien valvonnassa fysioterapiapalveluja sekä kunto- ja toimintakykytestejä. Simulassa on kolme huipputeknologiaa sisältävää potilassimulaattoria, joiden avulla voi harjoitella esimerkiksi elvytystä. Voimalassa toteutetaan erilaisia hyvinvointipalveluita mm. ikäihmisille, eläköityneille, muistisairaille ja omaishoitajille. Dynamon palveluympäristö tarjoaa tekniikan ja liiketalouden asiantuntija- ja testauspalveluita yritysten tuotekehityksen ja liiketoiminnan edistämiseksi. Sirkkalan Energiapuisto on uusiutuvan energian palvelu- ja

karelia.fi | 11

tutkimusympäristö, jossa tutkitaan ja testataan uusiutuvan energian teknologioita, sovellettavuutta ja ratkaisuja.

TIETO AVOIMESTI KAIKKIEN KÄYTTÖÖN

Kareliassa tuotettu tieto ja osaaminen tuodaan näkyväksi mm. julkaisemalla tutkimustuloksia eri kanavissa. Avoin julkaiseminen varmistaa, että kaikki pääsevät vapaasti hyödyntämään Kareliassa tutkittua tietoa. Avointen julkaisujen lisäksi Kareliassa edistetään myös tutkimusdatan ja muiden tutkimusten tausta-aineistojen avointa saatavuutta.

OPISKELIJAT TÖIHIN

Karelia kouluttaa eri aloille osaavaa työvoimaa.

Kumppanit voivat osallistua Karelian opetussuunnitelmien kehittämiseen sekä opetukseen esim. vierailevana luennoitsijana tai yritysvierailun järjestäjänä.

Osaava työvoima varmistetaan yhteistyöllä! Yritykset, yhdistykset ja muut organisaatiot voivat tehdä yhteistyötä opiskelijoiden kanssa jo opintojen aikana esim. harjoittelijoina ja opinnäytetyön tekijöinä.

KARELIAN AVOIMUUS ON SUOMEN HUIPPUA

Kareliassa on panostettu avoimen toimintakulttuurin edistämiseen jo usean vuoden ajan ja tavoitteena on ollut nousta Suomen kärkitasolle avoimuudessa. Karelia-ammattikorkeakoulu olikin yksi parhaiten menestyneistä korkeakouluista opetus- ja kulttuuriministeriön tammikuussa 2020 julkaistussa selvityksessä, jossa kartoitettiin suomalaisen tiedeyhteisön toimintakulttuurin avoimuutta. Karelian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) käytäntöjen arvioitiin edistävän avointa tiedon tuottamista ja hyödynnettävyyttä erinomaisesti. Karelia saavutti arvioinnissa korkeimman, eli viidennen tason ja oli ammattikorkeakouluista toiseksi paras.

• Julkaisut ja opinnnäytetyöt theseus.fi • Valtakunnallisesti avoimet tutkimusaineistot: etsin.fairdata.fi

12 | karelia.fi

"Kareliaammattikorkeakoulu olikin yksi parhaiten menestyneistä korkeakouluista opetusja kulttuuriministeriön tammikuussa 2020 julkaistussa selvityksessä, jossa kartoitettiin suomalaisen tiedeyhteisön toimintakulttuurin avoimuutta. "

Johtamisen kehittämistä uudella hydriditoteutuksella TEKSTI RAUNO JUSSILA | KUVA JOHANNA KOKKOLA

E

simies kohtaa työssään monenlaisia arjen haasteita, ja joutuu usein yksin miettimään kuinka ratkoa niitä parhain päin. Työkalut työyhteisön ja oman toiminnan tehostamiseen saattavat olla kateissa tai ainakin kesäterässä.

Tätä ongelmaa taklaamaan Karelia-ammattikorkeakoulu käynnisti vuosi sitten keväällä uuden valmennusohjelman. Siinä ajatuksena on ryhmän voimin hakea ratkaisuja arjen haasteisiin ja toiminnan tehostamiseen työyhteisössä. Ensimmäisen, Johtamisen kehittäminen kuntatyössä -valmennuksen kohteena olivat Liperin kunnan esimiehet.

- Tällainen koulutus palvelee asiakkaan tarpeita parhaiten silloin, kun se räätälöidään jo alusta alkaen yhteistyössä asiakkaan kanssa. Kävimme Liperin taustoja ja tarpeita läpi henkilöstöpäällik-

kö Mari Pitkäsen kanssa. Näin saimme kirkastettua näkemyksen siitä, missä teemoissa osaamista kannattaa lähteä kasvattamaan, taustoittaa palveluliiketoiminnan päällikkö Harri Mikkonen Kareliaammattikorkeakoulusta.

Valmennusohjelma rakentuu asiakkaan tarpeenmukaisista johtamisen eri osa-alueiden moduuleista. Karelia-ammattikorkeakoulun AMK - ja YAMK -tutkintokoulutuksessa on esimiestyön ja johtamisen rautaisia ammattilaisia, joiden osaamista valmennettavat saavat ammentaa.

Valmennusohjelma on uusi hybriditoteutus, jossa asiakas saa ensiksi perusosaamisen ja yhteisen kehittämisen hyödyt valmennuspalveluna. Tämän jälkeen hänellä on mahdollisuus omaehtoisesti syventää osaamistaan avoimessa amk:ssa näissä

karelia.fi | 13

valituissa teemoissa. Avoimessa AMK:ssa suoritetut opintopisteet voidaan hyväksilukea tutkintokoulutukseen, mikäli hän myöhemmin hakee ja tulee valituksi tutkinto-opiskelijaksi. Liperiläisten valmennus alkoi vuosi sitten keväällä itsensä johtamisella. Liperin toteutus oli hyvä valmennuspilotti, sillä monialaisessa ja aktiivisessa ryhmässä oli asiantuntijoita, päälliköitä ja johtoa.

- On hienoa, että juuri kuntatyönantaja on halunnut lähteä kehittämään henkilöstön osaamista ja omaa toimintaansa, sillä kuntiin kohdistuu kovia paineita tällä hetkellä ja erityisesti tulevaisuudessa. Osaamisen kehittäminen on vastuullista tähän haasteeseen vastaamista, kertoo valmennuksen alkuvaihetta vetänyt yliopettaja Kim Wrange.

"Parasta antia on varmasti se, että on aikaa pysähtyä asioiden äärelle ja pohtia yhdessä kollegojen kanssa, miten asioita voisi tehdä vielä paremmin. Valmennuksen jälkeen opit otetaan käyttöön ja jatkokehittämisen pohjaksi."

Tällä hetkellä valmennuksessa ollaan jo kalkkiviivoilla, sillä ryhmällä on käymättä enää digijohtamisen osio, joka siirrettiin keväältä syksyyn koronan takia. Nyt koronakevään aikana kurssilla ollaan etänä keskitytty osaamisen johtamisen teemaan.

ONGELMIEN RATKAISUA JOUKKOVOIMIN

- Tavallisesti koulutuspäivän nuotitus meni niin, että aluksi valmentajamme piti johdatuksen aiheeseen eli orientaation.

Tämän jälkeen yhteiseen käsittelyyn otettiin jokin esimerkki-case arkityöstä. Koulutustermein tehtiin siis vertaismentorointia, mikä on erittäin hedelmällistä, kun käsiteltävä asiat liittyvät omiin töihin ja niitä ratkotaan kollegoiden kanssa yhteisvoimin.

Tällainen valmennuksen ja käytännön tekemisen yhdistelmä on samalla mielekästä ja tehokasta, Mikkonen kertoo.

- Valmennuspäivien välillä koulutettavat esimiehet havainnoivat ja soveltavat ratkaisuja omassa esimiestyössään sekä tekevät omaan esimiestoi-

14 | karelia.fi

mintaansa liittyviä pohdintoja. Näin toimintamallit jalostuvat pidemmällä aikavälillä.

LIPERILÄISET OPPIVAT YHDESSÄ JA YKSIN

Jo valmennuksen suunnitteluvaiheessa tavoitteena oli panostaa esimiesten osaamiseen ja samalla huolehtia, että kaikilla esimiehillä on ajantasainen ja samanlainen tieto, jolloin saatiin uudet ja kokeneemmat esimiehet saman tietopohjan alle.

Valmennus sijoitettiin Liperin toivomiin ajankohtiin, ja sen toteuttaminen Karelian tiloissa varmisti esimiesten irtoamisen tutuista työpisteistä henkisesti ja fyysisesti.

- Yhteinen valmennus antoi hyviä työkaluja meidän esimiehille uuden varhaisen tuen mallin käyttöönottoon. Malli valmistui valmennuksen aikana.

Osa esimiehistä suoritti samalla amk-opintopisteitä lisätehtäviä tehden, sanoo Liperin henkilöstöpäällikkö Mari Pitkänen.

- Parasta antia on varmasti se, että on aikaa pysähtyä asioiden äärelle ja pohtia yhdessä kollegojen kanssa, miten asioita voisi tehdä vielä paremmin. Valmennuksen jälkeen opit otetaan käyttöön ja jatkokehittämisen pohjaksi. Selkeästi esiin

nousivat esimerkiksi osaamisen kehittämisen asiat ja niiden koordinointi sekä tiedon hyödyntämisen tehostaminen.

- Tämä koulutus on vahvistanut mielestäni yhteistyötä eri alueiden esimiesten välillä.

Osaamisen vahvistaminen on aina tärkeä asia isoissa organisaatioissa, joissa esimiehiä on eri tasoilla. Oman osaamishaasteensa tuo se, että henkilöstö ja esimiehet vaihtuvat. Positiivista kuitenkin on, että uudet työntekijät tuovat mukanaan uudenlaista osaamista. Esimiesten on tärkeä elää herkästi ajassa ja ennakoida jo tulevaa.

- Tänään me kaikki teemme työtä moninaisissa verkostoissa. On tärkeää, että on myös tällaisia johtamisen näkökulmasta ”yhdessä puhumisen ja näkökulmien vaihtamisen foorumeja”, tiivistää Liperin kunnanjohtaja Hannele Mikkanen.

- Osallistuin koulutuksen aikana niin moneen kokoontumiseen kuin kalenterini vain mahdollisti. On ollut hienoa, että tapaamiset ovat olleet keskustelevia ja näkökulmia herättäviä. Olemme oppineet koulutuksesta, olemme oppineet toisiltamme, olemme oppineet yhdessä ja yksin, Mikkanen päättää.

karelia.fi | 15

Draft

- uudenlainen

yrityshautomo Yrityshautomoilla on maailmanlaajuisesti pitkät perinteet. Hieman uudempia tulokkaita ovat niin kutsutut yrityskiihdyttämöt. Molempien tavoitteena on uusien kasvavien yritysten synnyttäminen. Siinä missä useimmiten julkisrahoitteisilla hautomoilla syyt ovat aluetaloudelliset, on yksityisillä kiihdyttämöillä motiivina kiihdyttämöyrityksiin tehtyjen sijoitusten arvon kasvattaminen. Kiihdyttämöt ovat organisoineet oman toimintansa muutaman kuukauden mittaisiksi jaksoiksi, kun perinteinen hautomo palvelee asiakkaitaan yhdestä viiteen vuotta. Yhteistä molemmille on, että alkavia yrityksiä tuetaan fasiliteettien, liiketoimintaosaamisen ja verkostojen avulla.

TEKSTI HEIKKI IMMONEN

D

raft-ohjema sai alkunsa vuonna 2008 käynnistyneestä Tekes-rahoitteisesta TULI-ohjelmasta. Kantavana ajatuksena tuolloin oli, että korkeakouluista syntyvä uusi tieto ja osaaminen voidaan kaupallistaa synnyttämällä uusia yrityksiä tai lisensoimalla keksinnöt olemassa oleville yrityksille. Vuonna 2014 toiminnalle saatu suoran valtion tuki loppui, jolloin Karelia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto päättivät jatkaa toimintaa yhdessä oman rahoituksensa turvin. Vuonna 2018 ohjelmaan liittyi mukaan Riveria.

Ohjelma laajeni myös Pohjois-Savoon Savoniaammattikorkeakoulun ja SAKKY:n kautta. Viimeisen viiden vuoden aikana ohjelmaa ovat rahoittaneet myös William ja Ester Otsakorven Säätiö sekä Liikesivistysrahasto.

Nykymuodossaan ohjelma sijoittuu esihautomo tai -kiihdyttämövaiheeseen.

- Tällä vaiheella tarkoitetaan tilannetta, jossa yritystä ei ole vielä perustettu tai liiketoiminta ei ole vielä käynnistynyt. Hautomovaiheessa liiketoimintasuunnitelma on muotoutunut ja haasteena on suunnitelman muuntaminen liiketoiminnaksi. Muutoksia suunnitelmaan tehdään pakon edessä. Esihautomovaiheessa, jota siis Draft-ohjelmakin edustaa, tavoitteena on tunnistaa paras liiketoimintamahdollisuus alkuperäisen idean ympäriltä ja rakentaa tämän idean ympärille liiketoimintasuunnitelma.

Esihautomotoiminta on luonteeltaan enemmänkin arviointia, oppimista ja kokeiluja, kertoo yliopettaja Heikki Immonen.

Draft-ohjelmaan voivat hakea mukaan tiimit, joissa on vähintään yksi opiskelija, henkilöstön jäsen tai alumni taustaoppilaitoksista. Esimerkiksi Juuriska

Oy:n tiimistä Sanna opiskeli YAMK-tutkintoa Kareliassa ja Päivi elintarvikealan perustutkintoa Riverialla.

Haku järjestetään kolme kertaa vuodessa ja kerralla valitaan maksimissaan kahdeksan tiimiä. Jokainen tiimi saa yksilöllistä ohjausta sekä pääsee hyödyntämään Spark Joensuun tiloja. Ohjauksen ja tilan lisäksi tiimit pääsevät hyötymään Draftohjelman yhteistyöverkostosta sekä 1000 € + 3000 € rahoituksesta.

- Ensimmäisessä 1000 € vaiheessa haetaan yritysidean parasta versiota ja toisessa 3000 € vaiheessa ideaa pyritään testaamaan testiasiakkaiden kanssa. Jos tiimi päätyy perustamaan yrityksen, Draft-asiantuntijat auttavat perustamistoimissa sekä ohjaavat seuraavan vaiheen yrityspalvelun ja -rahoittajan piiriin. Tästä hyvänä esimerkkinä hoitotyötä helpottavia tarvikkeita valmistava CareCare Oy, joka aloitti Draft-ohjelmassa ja siirtyi sitten Business Joensuun yrityskiihdyttämöön ja onnistui hankkimaan itselleen joukon ulkopuolisia sijoittajia, kertoo Immonen.

Se mikä tekee Draftista uudenlaisen palvelun esihautomo- ja -kiihdyttämökentällä perustuu siihen, että Draft-ohjelma julkaisee perusteellisesti tutkittuja ja kirjoitettuja ohjeita ja vertaistarinoita, jotka auttavat muita uuden yrityksen perustamista suunnittelevia. Tarinat perustuvat niiden tiimien kokemuksiin, jotka ovat jo osallistuneet Draft-ohjelmaan. Tässä onkin Draft-ohjelman erityinen rooli uuden paikallisen tiedon tuottajana ja kerääjänä siten, että hyödynsaajina ovat kaikki yrityksen perustamista suunnittelevat ja esimerkiksi Business Joensuun esikiihdyttämöön osallistuvat tai starttirahan hakemista suunnittelevat tiimit.

"Se mikä tekee Draftista uudenlaisen palvelun esihautomo- ja -kiihdyttämökentällä perustuu siihen, että Draft-ohjelma julkaisee perusteellisesti tutkittuja ja kirjoitettuja ohjeita ja vertaistarinoita, jotka auttavat muita uuden yrityksen perustamista suunnittelevia." karelia.fi | 17

Projektiosaamiselle on kysyntää

Projektiosaajavalmennuksen päättäjäistilaisuudessa osallistujat saivat todistuksen 30 opintopisteen laajuisen valmennusohjelman suorittamisesta. Valmennuksen pilottiryhmän juhlakahvit nautittiin yhdessä PohjoisKarjalan TE-toimiston edustajan kera Kareliaammattikorkeakoulun Tikkarinne-kampuksella.

18 | karelia.fi

Tulevaisuudessa töitä tehdään yhä enemmän projektiluontoisesti. Tiimissä toimimisen taidot ja vuorovaikutusosaaminen ovat tärkeitä tulevaisuuden työtaitoja. Kun näihin taitoihin yhdistetään projektitoiminnan osaaminen, saadaan osaamiskokonaisuus, jolla on kysyntää työmarkkinoilla.

TEKSTI ANNE PREPULA JA SATU MUSTONEN | KUVA SALLA ANTTILA

K

arelia-ammattikorkeakoulu pilotoi työvoimakoulutuksena toteutetun Älykkäästi töihin - projektiosaajavalmennuksen vuonna 2019 lähitoteutuksena. Valmennus on toteutettu tiimipedagogiikan keinoin, josta on saatu mainioita tuloksia.

- Osallistujat motivoituvat, rohkaistuvat ja aktivoituvat, ja myös luottamus omaan osaamiseen kasvaa. Valmennuspilotin jälkeen lyhyellä ajalla työllistyi lähes 70 % osallistujista, kertoo palveluliiketoiminnan koordinaattori Anne Prepula.

Seuraava, maaliskuussa 2020 alkanut, projektiosaajavalmennus vietiin verkkoon COVID-19 viruksen myötä. Sisällöllisesti toinen toteutus sai uutta antia, kun etätyöskentelyn mahdollistavat ohjelmat otettiin lyhyessä ajassa onnistuneesti käyttöön.

Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä, vaikka toteutusmalli muuttuikin etävalmennukseksi.

- Koulutukset ovat toimineet sujuvasti. Käydyt asiat ovat pysyneet mielenkiintoisina etäyhteydestä huolimatta. Kouluttajilta on saanut hyvin neuvoa, jos jokin asia on aiheuttanut ongelmia. Vertaisneuvominen on ollut mainioita, kertoo valmennukseen osallistuva Teppo Hakulinen.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen rahoittamassa työvoimakoulutuksessa aloitti maaliskuussa 17 korkeakoulutettua työnhakijaa. Näistä motivoituneista valmennettavista työelämä löytää varmasti tulevaisuuden osaajia tiimeihinsä.

"Osallistujat motivoituvat, rohkaistuvat ja aktivoituvat ja luottamus omaan osaamiseen kasvaa.

Valmennuspilotin jälkeen lyhyellä ajalla työllistyi lähes 70 % osallistujista."

karelia.fi | 19

Suomen kielen valmennus tukee yritysten kansainvälistymistä Osaavan kansainvälisen henkilöstön rekrytointi ja pitovoima ovat useiden yritysten kohtaamia haasteita Pohjois-Karjalan alueella. Osaavan työvoiman puute voi olla jopa yrityksen kasvun esteenä. Kansainvälisen henkilöstön sitoutumiseen vaikuttaa kiinnostavien työtehtävien lisäksi tunne kuulumisesta työyhteisöön ja asuinpaikkaan. Yhteenkuuluvuuden vahvistamisessa työyhteisön vuorovaikutus sekä kotoutuminen uuteen asuinpaikkaan ovat tärkeässä roolissa. Vuorovaikutusta ja kotoutumista edesauttavat paikallisen kielen tuntemus ja rohkeus ottaa käyttöön vähäinenkin sanavarasto.

TEKSTI KIRSI AUTIO JA SINI-TUULI SAARISTO | KUVAT MARKKINOINTITOIMISTO TOVARI

20 | karelia.fi

I

tä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducaten ja Karelia-ammattikorkeakoulun yhteisessä KOVAT - Kansainvälisen osaajan valmennus työhön -hankkeessa on huomattu yrityksiin jalkautuvan suomen kielen valmennuksen merkitys kansainvälisen työyhteisön vuorovaikutuksen vahvistamisessa. Karelia-ammattikorkeakoulun suomen kielen ja viestinnän sekä suomi toisena kielenä (S2) -opettaja Kaisa Juvonen toimii hankkeessa suomen kielen kouluttajana. Juvonen kuvaa työtään yrityksissä seuraavasti: - S2-opettajan roolin voi nähdä sillanrakentajana.

Kansainvälistyminen on vuorovaikutusta, sitä että avautuu itse uusille asioille ja haluaa avata omaa toimintaympäristöään uudelle. S2-opettaja tukee kansainvälistymistä tekemällä suomen kieltä ja kulttuuria tutuksi yhteisön uusille jäsenille. Samalla S2opettaja kannustaa yhteisöjä vuoropuheluun uusien jäsenten kanssa ja antaa arkisia vinkkejä kielen oppimiseen ja sen yhteisölliseen tukemiseen, kuvaa Juvonen työtään yrityksissä.

Juvosen kuvaama valmennus ei siten koske pelkästään kansainvälistä osaajaa, joka ottaa uutta kieltä ja kulttuuria haltuun, vaan myös koko työyhteisöä. Valmennus kehittää organisaation työkulttuuria ja tukee kansainvälisen osaajan ja yrityksen kaksisuuntaista integraatiota käytännössä.

Suomen kielen lisäksi yrityksissä on tärkeä havainnoida erilaisia viestinnän tapoja sekä viestintätilanteita ohjaavia käytäntöjä. Juvonen korostaa, että kulttuuri- ja alakohtaiset käytännöt ja niiden ”käsikirjoitusten” ymmärtäminen ovat lähes yhtä tärkeitä kuin esimerkiksi sanaston hallinta. Yrityksissä tapahtuva valmennus tukee näin myös ammatillisen osaamisen kehittymistä.

Työmarkkinoiden ja korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen ja maahanmuuttoon liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa S2-osaamisella on merkittävä rooli. Jo nyt perinteisen opetuksen rinnalle on noussut valmennuksia, kielikahvila-toimintaa ja yhteiskehittämistä yritysten kanssa. Korkeakoulujen S2-osaamisen entistä monipuolisempi hyödyntäminen jatkossa osana yritysyhteistyötä ja kehittämishankkeita on osa tulevaisuutta.

"Valmennus kehittää organisaation työkulttuuria ja tukee kansainvälisen osaajan ja yrityksen kaksisuuntaista integraatiota käytännössä."

Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate ja Karelia-ammattikorkeakoulu järjestävät KOVAT - Kansainvälisen osaajan valmennus työhön -hankkeessa Pohjois-Karjalan yritysten kansainväliselle henkilöstölle suomen kielen ja työkulttuurin valmennusta vuoden 2020 loppuun saakka. Valmennus räätälöidään yrityksen tarpeiden mukaan ja toteutetaan pääsääntöisesti työpaikalla. Valmennus tukee kansainvälisen henkilöstön suomen kieltä, suomalaisen työelämäkulttuurin taitoja, työyhteisön vuorovaikutusta sekä vahvistaa henkilöstön sitoutumista organisaatioon ja alueeseen.

karelia.fi | 21

Käytännönläheistä

kuntoutuksen kehittämistä

ja yritysyhteistyötä SENDoc (Smart sENsor Devices fOr rehabilitation and Connected health) –hankkeessa on testattu ja kokeiltu erilaisia puettavia sensorisysteemejä ikääntyneiden kuntoutuspalveluissa yhteistyössä Siun soten kanssa. Tavoitteena on ollut selvittää, onko puettava sensoriikka käyttökelpoista ja hyödynnettävää kuntoutuksen eri toimintaympäristöissä, erityisesti etä- ja kotikuntoutuksessa.

TEKSTI ANTTI ALAMÄKI, JUHA JALOVAARA JA ELINA NEVALA

P

uettava sensoriikka pitää sisällään laajan valikoiman erilaisia laitteita ja sovelluksia, alkaen askelmittareista ja aktiivisuuskelloista päätyen tutkimustarkoituksiin tarkoitettuihin tarkkoihin laitteisiin.

- Tutustuttuamme laajaan katsaukseen tutkimusartikkeleita sekä testattuamme 18 sensorisysteemiä käytännössä, totesimme että yksi keskeisistä selvitettävistä asioista on käytettävyyden arviointi oikeissa kuntoutuksen toimintaympäristöissä. Sekä kotimaiset että ulkomaalaiset yritykset, joiden lait-

22 | karelia.fi

teistoja olemme testanneet, ovat olleet tyytyväisiä saamaansa palautteeseen sensorisysteeminsä käytettävyydestä ja tarkkuudesta. Yhteistyössä Siun soten kanssa saimme tutkittua kuntoutuksen työntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä käytettävyydestä ja hyödynnettävyydestä, josta on tulossa erillinen julkaisu, kertoo projektiasiantuntija Elina Nevala.

Virallisessa kuntoutuksessa käytettävillä laitteistoilla on suuremmat tarkkuus- ja toistettavuusvaatimukset kuin muuten yleisesti markkinoilla olevilla sensorisysteemeillä. Rahoittajan tavoitteisiin kuuluu myös pohjoisen periferian alueen yritysten kehittymisen tukeminen. Movesole StepLab älypohjalliset ovat lupaava kotimainen sensorisysteemi erilaisten alaraajavoimavasteiden mittaamiseen ja seuraamiseen.

läsnäoloa vaativaa kuntoutusta sekä siirtymään etäkuntoutukseen epidemian ajaksi. Elina Nevalan mukaan tämä on luonut sekä mahdollisuuksia että haasteita käytännön fysioterapeuttien työskentelyyn, koska tilanteeseen on jouduttu pikaisella aikataululla.

- Yhtenä tavoitteena on ollut kotona käytettävien puettavan sensoriikan laitteiden ja sovellusten kokeilu. Olemme kokeilleet muutamia laitteistoja ja sovelluksia etä- ja kotikuntoutuskäytössä asiakastilanteissa. Kokeiltavat laitteet ovat olleet joensuulaisen Sencomin etävastaanottolaite sekä Movesole älypohjalliset ja sen mobiilisovellus. Seuraavaksi kokeilemme kotimaisen Fibrux Oy:n MPower EMG – laitteistoa ja sen etäkäyttöä.

"Kokemukset menetelmien käytöstä ovat olleet rohkaisevia. Sensorijärjestelmien tuottama reaaliaikainen data lisää tarpeellista tietoa asiakkaan suorituksista etäfysioterapiassa."

- Samalla kun olemme selvittäneet laitteen käyttökelpoisuutta oikeissa kuntoutusympäristöissä, olemme arvioineet tutkimuslaboratoriossamme voimavastemittausten tarkkuutta ja validiteettia kehittääksemme yhdessä yrityksen kanssa niitä vastaamaan kliinisen työn edellytyksiä ja tarpeita, jatkaa Nevala.

Validiteettia on tutkittu kolmessa eri vaiheessa ja tuloksista on keskusteltu ja annettu palautetta yritykselle. Muun muassa näihin pohjautuen yritys miettii tuotekehityksen seuraavia vaiheita. Samalla arvioidaan myös Sievi Oy:n tiettyjen työjalkineiden, valmispohjallisten sekä yksilöllisten ortoosien vaikutuksia alaraajan voimavasteisiin ja kuormittumiseen.

ETÄKUNTOUTUSTA JA -FYSIOTERAPIAA

Etäkuntoutus on noussut voimakkaasti esille korona-pandemian vuoksi. Kuntoutusasiakkaista iso osa kuuluu riskiryhmiin iän tai perussairauden vuoksi.

Tästä syystä muun muassa Kela on ohjeistanut kevään 2020 aikana rajoittamaan riskiryhmäläisten

Kokemukset menetelmien käytöstä ovat olleet rohkaisevia. Sensorijärjestelmien tuottama reaaliaikainen data lisää tarpeellista tietoa asiakkaan suorituksista etäfysioterapiassa.

Yhden kaatumisesta johtuvan lonkkamurtuman kustannukset ensimmäisen vuoden aikana ovat lähteestä riippuen 15000-30000 euroa. Tutkimuksissa on tunnistettu kävelyn laatuun liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat kaatumisriskiin.

- Pyrimme yhdessä Siun soten päiväkuntoutusryhmien kanssa arvioimaan näiden kävelyn laatutekijöiden muutosta ja sitä kautta toiminnan mahdollisia hyötyjä ja kustannusvaikuttavuutta.

Tutkimukseen osallistui 59 henkilöä ja heidän keskiikänsä oli 82 vuotta (69-94). Tulosten tarkempi analyysi on meneillään.

Karelia-ammattikorkeakoulu osallistui myös neljässä kumppanimaassa samankaltaisesti toteutettuun edullisen aktiivisuusrannekkeen käytettävyys- ja tarkkuusarvointiin ikäihmisillä. Tulosten analysointi on parhaillaan meneillään Pohjois-Irlannissa ja Irlannissa. karelia.fi | 23

Urasuunnittelun uudet muodot Karelian ja Itä-Suomen yliopiston yhteisessä Korkeakoulustartti-hankkeessa on kehitetty ja toteutettu uraohjausta ryhmävalmennuksena alle 30-vuotiaille pohjoiskarjalaisille sekä maakunnan lukiolaisille, jotka suunnittelevat korkeakouluopintoja.

TEKSTI NIINA PENNANEN, HELI PESONEN JA SATU SAARINEN | KUVIO TOMI JÄRVELÄINEN

PALASET PAIKALLEEN

Hankkeessa kehitettiin urasuunnittelun tueksi Palaset paikalleen -urasuunnittelumalli. Suunnitelman keskiössä on unelmien opiskelupaikka ja sitä ympäröi suunnittelun kannalta tärkeät osiot eli palaset: itsetuntemus, tieto työelämästä ja koulutusmahdollisuuksista, päätöksentekotaidot ja oma elämäntilanne, jossa henkilökohtaiset asiat, kuten terveys, arvot, jne. otetaan huomioon. Valmennuksissa edetään mallin mukaisesti ja osallistujat saavat työkaluja oman elämänsä suunnitteluun. Osallistujat tekevät ohjatusti teemaan liittyviä tehtäviä ja jakavat ajatuksia ja kokemuksia ryhmän kanssa.

Ryhmän kautta saatu vertaistuki, ideat ja palaute ovatkin olleet monille uravalmennuksen parasta antia. Urasuunnittelumalli ja siihen liittyvät tehtävät julkaistaan hankkeen verkkosivulla, www.karelia.fi/ korkeakoulustartti, jossa ne ovat kaikkien saatavilla.

TYÖELÄMÄLÄHTÖISTÄ URASUUNNITTELUA LUKIOLAISILLE

Hankkeen yhtenä tärkeänä kohderyhmänä ovat toisen asteen opiskelijat ja heidän opinto-ohjaajansa.

- Olemme suunnitelleet uudenlaista työelämälähtöistä uravalmennusta yhteistyössä lukion opinto-ohjaajien kanssa. Yhteistyöstä on syntynyt valmis

24 | karelia.fi

uraohjausmalli, joka on kaikkien ohjaustoimijoiden käytössä hankkeen päättymisen jälkeen, kertoo projektipäällikkö Niina Pennanen.

Lukiolaisten uravalmennusta on toteutettu Joensuun yhteiskoulun, Lyseon, Kontiolahden, Nurmeksen ja Polvijärven lukioissa. Valmennus-ryhmät ovat koostuneet pääosin lukion 2. vuoden opiskelijoista, jotka opiskelivat samaan aikaan OPO2-kurssiaan.

Niina Pennasen mukaan uravalmennuksen lähtökohtana on ollut tuoda lukiolaisille ajantasaista tietoa muuttuvasta työelämästä ja sen tarpeista ja siitä, mitä työelämätaitoja tulevaisuudessa arvostetaan.

- Lukiolaiset ovat pohtineet omia vahvuuksiaan, persoonaansa ja osaamistaan. Myös arvot ja aidot kiinnostuksen kohteet ovat olleet keskeisiä pohdinnan ja keskustelun aiheita. Tavoitteena on ollut, että yhteenvetona tehtävien tuloksista ja pohdinnoista lukiolaisilla olisi selkeämpi ajatus omasta tulevasta koulutusalasta ja ammatista.

Valmennuksessa on annettu runsaasti neuvoja ja vinkkejä omatoimiseen tiedonhakuun, urasuunnitteluun ja mahdolliseen välivuoden pitoon. Myös yliopisto-opiskelun ja ammattikorkeakouluopiskelun väliset erot ovat olleet lukiolaisia kiinnostava aihe.

- Palautteen perusteella puolet valmennukseen

osallistuneita lukiolaisista koki, että oli saanut valmennuksessa sellaista tietoa, joka oli selkiyttänyt omaa koulutusvalintaa ja tulevaisuuden työelämän tarpeita. Moni piti valmennuksen itsetuntemustehtäviä ja ammatinvalintatestejä hyödyllisimpinä.

RYHMÄVALMENNUSTA ETÄYHTEYDELLÄ

Korkeakoulustartti on järjestänyt muun muassa Kohti valintakoetta -valmennusta, joka keväällä 2020 toteutettiin ensimmäistä kertaa kokonaan verkon välityksellä. Valmennuksessa on annettu vinkkejä valintakokeisiin valmistautumiseen yleisellä tasolla. Toiveiden perusteella on järjestetty myös matematiikan kertausta ja preppausta tieteellisten tekstien haltuunottoon. Keväällä 2020 etäyhteydellä toteutettuun valmennukseen osallistui 25 henkilöä ympäri maakuntaa. Etävalmennus toi suhteessa enemmän osallistujia myös maakunnasta.

Joensuun Ohjaamon kanssa järjestetyssä Kohti Korkeakouluvalintaa, jännittääkö? -tapahtumassa Facebookin livestriimin välityksellä mukana oli noin 50 osallistujaa ympäri maakunnan, kun paikan päällä 15 henkilöä. Keväällä 2020 myös lukiolaisten valmennukset toteutettiin etäyhteyden välityksellä.

- Kokemuksemme mukaan kohtaaminen ja uraohjaus onnistuvat myös näin. Työskentelyväline tuo kohtaamiseen uusia ulottuvuuksia. Nuoret osallistujat kyselevät aktiivisesti, kommentoivat ja myös auttavat toisiaan kysymyksissä chat-ruudun kautta.

Etäyhteyden kautta toimiminen näytti myös helpottavan ja madaltavan kynnystä sekä valmennukseen osallistumiseen että kysymysten esittämiseen.

Osallistujien palautteisiin sekä ohjaajien kokemukseen peilaten valmennus onnistui jopa paremmin verkon välityksellä kuin kasvotusten. Epidemia pakotti tekemään osan suunnitelmista uusiksi, mutta mahdollisti uudenlaisia toimintoja onnistuneesti!

PALASET PAIKALLEEN

Vaihtoehdoista valinnoiksi

Tieto opinnoista

Työelämätiedot

Päivä opiskelijana Uratarinat

Korkeakoulukortit

Tulevaisuuden työelämä

Oppilaitosvierailut

Valintojen tekeminen

Työelämäagentti-tehtävä Täydellinen tulevaisuuden työpaikka

UNELMIEN OPISKELUPAIKKA

Vaihtoehtojen muodostaminen Vaihtoehtojen vertailu

Itsetuntemus

Päätöksenteko Vahvuus ja lahjakkuus Arvot Unelmat

karelia.fi/korkeakoulustartti

Esimerkiksi: Harrastukset, terveys, verkostot, toimeentulo, muutto

Elämäntilanne

Ikäystävällisen yrityksen oppeja laitettiin nopeasti käytäntöön Suomalaisten yritysten asiakkaat ovat nykyisin aiempaa useammin yli 50-vuotiaita ja aktiivisia eläkeläisiä. Karelian ja Business Joensuun vetämä Silver Economy -hanke on auttanut pohjoiskarjalaisia yrityksiä parantamaan liiketoimintaansa huomioimalla paremmin ikääntyneiden asiakkaiden tarpeet. Varsinainen profiloituminen vanhempien asiakkaiden suuntaan muiden asiakasryhmien kustannuksella ei ole kovin yleistä, sillä vaikka ikäystävällisyys huomioitaisiin, suurin osa siihen liittyvistä parannuksista auttaa kaikenikäisiä asiakkaita.

TEKSTI RISTO SALMINEN | KUVAT SHUTTERSTOCK

26 | karelia.fi

K

arelian strategiassa aiotaan luoda maakunnan hyvinvointistrategian mukaisesti Pohjois-Karjalasta ikäystävällisyyden mallimaakunta, mitä Silver Economy tukee hyvin keskeisesti. Hankkeen tavoitteena on muun muassa lisätä ikäystävällisyyden ymmärrystä yrityksissä käytännön tasolla ja samalla luoda ikäystävällisten yritysten valmennuskonsepti.

Silver Economyn talven ja kevään valmennusten uusi, tärkeä teema oli ikäystävällisyyden lisääminen yrityksissä. Tätä varten hanke järjesti Kiteellä ja Joensuussa yliopettaja Tuula Kukkosen vetämiä valmennuksia, jotka jouduttiin siirtämään viimeisten kertojen osalta verkkoon koronavirustilanteen vuoksi.

Ikäystävällisen yrityksen valmennuksissa keskityttiin kuuteen aiheeseen, jotka tukevat sekä ihmisten aktiivista ja hyvinvoivaa ikääntymistä että yritysten kannattavaa toimintaa.

"Osallistujat saivat vinkkejä nopeisiin ja edullisiin sekä pidemmän aikavälin kehityskohteisiin, ja ideoita saatiin myös muilta osallistuneilta yrityksiltä."

Tuoreimmalla tiedolla alustettua keskustelua käytiin tuotteiden ja palveluiden soveltuvuudesta vanhemmille asiakkaille, viestintä- ja markkinointikeinoista, saavutettavuudesta, asiakaspalvelusta, esteettömyydestä ja ikäystävällisestä työnantajuudesta. Osallistujat saivat vinkkejä nopeisiin ja edullisiin sekä pidemmän aikavälin kehityskohteisiin, ja ideoita saatiin myös muilta osallistuneilta yrityksiltä.

- Valmennusten osallistujat ovat olleet innostuneita ikäystävällisyyden kehittämisestä ja lähteneet viemään asioita suoraan käytäntöön, Tuula Kukkonen kertoo.

Ikäystävällisyyden parantaminen jatkuu Silver Economy -hankkeen avulla syksyyn 2021 asti.

• Lisätietoja aiheesta löydät osoitteesta silvereconomy.karelia.fi.

karelia.fi | 27

Work Smart valmentaa tulevaisuuden ammattilaisia työuralle Älykkäästi töihin on asenteemme, kun valmennamme tulevaisuuden ammattilaisia työuralle niin tutkinnoissa kuin palveluliiketoiminnan kautta esimerkiksi työvoimakoulutuksena.

Parannamme opiskelijoidemme työelämätaitoja ja aktivoimme heitä toimimaan itseohjautuvasti, sinnikkäästi ja tavoitteellisesti kohti työllistymistä.

TEKSTI SANNA KUKKASNIEMI, SATU MUSTONEN JA MARJA-LIISA RUOTSALAINEN KUVA SALLA ANTTILA

28 | karelia.fi

K

arelia-ammattikorkeakoulussa luotiin ESRhankkeessa vuosina 2015-2017 Work Smart -menetelmä, jota käytetään opinto-ohjauksessa läpileikkaavasti kaikilla koulutusaloilla sekä viime vuosina yhä enenevissä määrin myös muussa uraohjaustyössä.

- Yksilön motivaation herättäminen, osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen nähdään työllistymisen kannalta tärkeimpinä tekijöinä. Mutta omasta osaamisestaan kertominen vaatii monilta meistä harjoitusta. Sitran selvityksen mukaan työllistymisen esteenä ei välttämättä ole kyse niinkään osaamiseen puutteesta vaan sen tunnistamisesta ja osoittamisesta, kertoo projektipäällikkö Marja-Liisa Ruotsalainen.

Karelia-ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn koulutus on mahdollista suorittaa etäopiskeluna käytännössä kokonaan.

- Uraohjausmallissa verkostoitumistilaisuutta edeltävät kaksi valmennustyöpajaa oman osaamisen tunnistamisesta sekä oman osaamisen markkinoinnista. Pajat pidettiin maaliskuussa ja varsinainen verkostoitumistilaisuus huhtikuussa, kertoo opinto-ohjaaja Sanna Kukkasniemi.

Keväällä tietojenkäsittelyn tradenomiopiskelijat etsivät harjoittelupaikkoja, opinnäytetyöaiheita tai kesätyöpaikkoja.

- Verkostoitumistilaisuuksissa opiskelijoista muodostetut pienryhmät ovat kiertäneet ”etänä” työelämän edustajan luota toiselle kannettavan tietokoneen välityksellä siten, että opinto-ohjaaja on ollut paikalla samassa luokkatilassa työelämän edustajien kanssa ja hän on kantanut kannettavan aina seuraavaan luokse. Etäyhteyksien välityksellä mukana olleilla osallistujilla on ollut käytössään omat videokamerat ja ääniyhteydet. Opiskelijoiden tapaaminen etänä on ollut mielenkiintoinen kokemus myös työnantajaedustajille, jatkaa Kukkasniemi.

Niin opiskelijat kuin työelämän edustajatkin ovat kokeneet verkostoitumistilaisuudet hyödyllisiksi. Pikatreffien jälkeen pidetyissä palautetilaisuuksissa useimmiten harmitellaan pienryhmäkeskustelujen lyhyttä aikaa, joka on noin 10-15 minuuttia per yritys ja opiskelijaryhmä. Työelämän edustajien mukaan tällainen toteutus on mukavaa vaihtelua yksipuoliseen opiskelijoille pidettävään yritysesittelyyn verrattuna. Opiskelijat ovat todenneet pikatreffien jälkeen, että onneksi osallistuivat, koska yleinen käsitys on ollut, ettei Joensuusta löydy alan harjoittelu- tai työpaikkoja, vaan etelään vie valmistuneen ”tikolaisen” tie. Tällainen ajattelu on tyypillistä valmistuville opiskelijoille. Tiedossa on kuitenkin, että useat opiskelijat työskentelevät vakituisessa työsuhteessa Joensuussa opiskeluaikojen harjoittelupaikoissaan.

Work Smart Pikatreffit projektiosaajien ja yritysten sekä muiden työelämäorganisaatioiden verkostoitumiseksi onnistui vallan mainiosti myös etäyhteyksin keväällä 2020. Valmennettavat kokivat tilaisuuden hyödylliseksi harjoitteluksi osaamisen esittelemiseksi rekrytointitilanteissa. Potentiaaliset työnantajat kiittivät helposta ja sujuvasta toteutuksesta kohdata osaajia.

WORK SMART -MENETELMÄÄ KÄYTETTIIN ENSIMMÄISEN KERRAN VALMENNUKSESSA KEVÄÄLLÄ 2019

Projektiosaajavalmennukseen osallistui korkeakoulutettuja työttömiä työnhakijoita. Tehtävät, joita valmennukseen osallistuneet opiskelijat tekivät MarjaLiisa Ruotsalaisen vetämässä valmennusosiossa, haastoivat pohtimaan, millaista osaamista opiskelijoille on työvuosien aikana kertynyt ja miten hyvin he osaavat kertoa siitä potentiaaliselle työnantajalle.

- Olin tehnyt lukemattomia työhakemuksia ja päivittänyt ansioluetteloani tunnollisesti, mutta en osannut oikeasti sanoittaa mitä kaikkea osaan.

Haastavin harjoitus, ja myös se mieleen painunein, oli harjoitella oman osaamisen markkinointipuhe parin kanssa. Tämän niin sanotun hissipuheen tarkoituksena oli kertoa itsestään potentiaaliselle työnantajalle mahdollisimman kiinnostavalla tavalla minuutissa. Parilta sai palautteen heti. Mieleeni jäi elävästi, että parini palautteen mukaan en osannut kertoa missä olin hyvä eli osasin kertoa vain, että millaisissa työtehtävissä olin toiminut. Miten kerron osaamisestani, vaati siis osaltani harjoitusta, kertoi valmennukseen osallistunut Satu Mustonen.

AMMATTIKORKEAKOULUSTA VALMISTUU TEKIJÖITÄ TYÖELÄMÄN ERI SEKTOREILLE

- Haluamme heistä kullakin olevan asiantuntijana osaamista niin substansistaan kuin myös jatkuvan oppimisen taidoissa sekä ymmärrystä toimintaympäristön muutoksista ja niiden merkityksestä asiantuntijatyössä, kertoo Marja-Liisa Ruotsalainen.

Nämä taidot perustuvat itsetuntemukseen, tietoisuus- ja vuorovaikutustaitoihin sekä työskentelytapaosaamiseen, joita vahvistetaan Work Smart -menetelmällä.

- Verkostoitumista ajatellen sain melkoisen kipinän ja laajensin kontaktiverkostoani rohkeasti valmennukseen kuuluneen työharjoittelun aikana. Muutin myös työnhakutapaani ja aloin pohtia potentiaalisia työnantajia, joihin olin yhteydessä tarjoten osaamistani yrityksen käyttöön nyt tai tulevaisuudessa. Sain positiivista palautetta niiltä työnantajilta, joita kävin tapaamassa, jatkaa Mustonen.

Karelia kutsuu eri toimialojen yrityksiä osallistumaan pikatreffeille kohtaamaan opiskelijoita ja sparraamaan näitä työnhakutaidoissa - samalla voi löytyä sopiva työntekijä. Ota yhteyttä ura- ja työelämäpalveluihimme.

30 | karelia.fi

"Haastavin harjoitus, ja myös se mieleen painunein, oli harjoitella oman osaamisen markkinointipuhe parin kanssa. Tämän niin sanotun hissipuheen tarkoituksena oli kertoa itsestään potentiaaliselle työnantajalle mahdollisimman kiinnostavalla tavalla minuutissa. Parilta sai palautteen heti."

- Satu Mustonen

Valokuvaustaitoja syventämässä

Karelian yliopettajan tehtävästä eläkkeelle jäätyään Anneli Airola ajatteli ottaa intensiivisemmän otteen valokuvaamiseen ja hankki järjestelmäkameran. Kansalaisopiston valokuvauskurssin jälkeen hän halusi syventää valokuvausosaamistaan, ja avoimen ammattikorkeakoulun tarjonnasta löytyi valokuvaukseen ja kuvankäsittelyyn liittyvä opintojakso.

TEKSTI ANNI JAARANEN | KUVAT ANNELI AIROLA, SALLA ANTTILA

karelia.fi | 31

V

alokuvaamisen ja kuvankäsittelyn alkeet Photoshopilla olivat Anneli Airolalle tuttuja entuudestaan, mutta hän koki oppivansa Valokuvaus ja kuvankäsittely -opintojaksolla paljon etenkin valokuvaamisesta.

- Nyt katson kuvauskohteita hieman eri tavalla kuin ennen, kuten kuvien asettelua ja sommittelua sekä sitä miten valo tulee, kertoo Airola.

Valokuvauksen ja kuvankäsittelyn opintojakso soveltuu hyvin sellaiselle henkilölle, jolla on tavoitteena oppia valokuvaamaan ja kenties ruveta harrastamaan valokuvausta järjestelmäkameralla.

- Tästä jäi positiivinen kuva. Opettaja oli mukava sekä valmistellut opintojakson hyvin ja videoinut kaikki ohjeet, joissa hän tarkasti kävi läpi esimerkiksi Photoshop-ohjelmaa. Opintojaksolla oli viisi isompaa tehtävää, joista jokaiseen kuului kuvata neljästä viiteen valokuvaa. Opettaja antoi kaikista palautetta kommentoimalla esimerkiksi, mikä oli hyvää tai missä olisi voinut olla jotain lisää, jatkaa Airola.

Avoimessa ammattikorkeakoulussa voi opiskella yksittäisiä opintojaksoja, joten ne soveltuvat hyvin aikuisopiskelijoille. Opintoja voi suorittaa oman mielenkiinnon mukaan, mikä on monen opiskelijan mielestä positiivinen asia.

- Minusta oli erityisen mukavaa se, että voi suorittaa tällaisen harrastukseen liittyvän opintojakson.

Myös se on hieno asia, ettei tarvitse suorittaa isom-

32 | karelia.fi

paa kokonaisuutta. Ei myöskään tarvitse ajatella sitä, että tämä olisi osa tulevia opintoja, vaan on mahdollisuus valita sellainen opinto, joka on itselle mieluinen.

Valokuvaamisesta kiinnostuneille Airola rohkaisee kokeilemaan Valokuvaus ja kuvankäsittely I -opintojaksoa, sillä se on verkko-opintoina mahdollista suorittaa mistä vain ja milloin vain.

- Kaiken voi tehdä oman aikataulun mukaan, joten se on iso etu. Olitpa sitten töissä tai eläkkeellä niin opiskelua ei ole sidottu tiettyihin aikatauluihin, Airola tiivistää.

Karelian avoimessa ammattikorkeakoulussa opiskeli vuonna 2019 lähes 2000 opiskelijaa. Opiskelijapalautteen mukaan 89 % suosittelee opiskelua. Erityisen tyytyväisiä vastaajat olivat oman osaamisen kehittymiseen. Vastaajista 94 % kertoi hyödyntävänsä opintojaan omassa urasuunnittelussaan. Opiskelijat antoivat kiitosta monipuolisesta opintotarjonnasta ja erityistä kiitosta saivat asiantuntevat opettajat ja yhteistyön helppous henkilöstön kanssa.

Tutustu avoimen amk:n opintoihin www.karelia.fi/avoinamk

Uutiset Vuoden 2019 parhaissa opinnäytetöissä korostui vaikuttavuus Karelia-ammattikorkeakoulu palkitsi vuoden 2019 parhaat opinnäytetyöt. Palkitsemisperusteissa korostettiin tällä kertaa opinnäytetyön vaikuttavuutta. Vuosittain järjestettävän Vuoden opinnäytetyö -kilpailun tavoitteena on nostaa esiin innovatiivisia opinnäytetöitä, jotka tarjoavat oman aihealueensa ammatilliseen toimintaan hyötyjä nyt ja lähitulevaisuudessa.

Vuoden 2019 AMK-tutkinnon opinnäytetyönä palkittiin Energia- ja ympäristötekniikan koulutuksesta valmistuneen Mira Mathwesin (ent. Karvinen) opinnäytetyö Intensified Role of R&D in Transferring Finnish Bioenergy Knowledge and Technology to Canada: Case Sioux Lookout (TKI-toiminnan tehostettu rooli suomalaisen bioenergian tietämyksen ja tekniikan siirtämisessä Kanadaan. Case: Sioux Lookout).

Mira Mathews teki opinnäytetyönsä Karelia-amk:n ja yhteistyökumppaneiden bioenergiaosaamisen ja -teknologian siirron hankkeessa, jossa Kanadan Sioux Lookout on yksi kohdealueista. Mira Mathews toimi työtä laatiessaan harjoittelijana Kanadan

suurlähetystössä ja osallistui paikallisten toimijaverkostojen yhteistyötilaisuuksiin ja haastatteli sidosryhmiä. Mathewsin työ edisti suomalaisten vientiyritysten toimintaa Kanadassa lisäämällä merkittävästi ymmärrystä alueen toimintaympäristöstä.

Vuoden YAMK-tutkinnon opinnäytetyönä palkittiin Teknologiaosaamisen johtamisen koulutuksesta valmistuneen Pekka Hartikaisen Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin toimeksiannosta tehty työ Ohjelmistorobotiikan hyödyntäminen Valtorin asiakastuen prosesseissa.

Pekka Hartikainen perehtyi työssään ohjelmistorobotiikan mahdollisuuksiin ja käyttöönoton suunnitteluun valtionhallinnossa. Aihe on teknologian kannalta tärkeä ja mitä ajankohtaisin. Opinnäytetyössä tunnistettiin automatisoitavissa olevia prosessien manuaalisia työvaiheita ja laadittiin tiekartta ohjelmistorobotiikan käyttöönottoon etenemiseen.

Lisäksi Hartikainen kokosi oivallisen jäsennyksen erilaisista automatisointiratkaisuista.

Karelian opinnäytetyöt luettavissa: theseus.fi

Karelia sitoutui Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistukseen Karelia-ammattikorkeakoulu on sitoutunut Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistukseen 2020–2025. Julistuksen luomista on koordinoinut Tieteellisten seurain valtuuskunta yhdessä Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen ohjausryhmän kanssa.

Avoin tiede ja tutkimus tukevat paitsi tutkimustuotosten vaikuttavuutta, myös tutkimuksen laatua. Allekirjoittamalla julistuksen tutkimusyhteisön organisaatiot ja muut jäsenet sitoutuvat julistuksen visioon ja missioon:

1. edistämällä tutkimusyhteisön yhdessä määrittelemiä avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisia päämääriä osana omaa strategia- ja ohjaustyötään organisaationsa erityispiirteet huomioiden 2. tukemalla ja kannustamalla organisaationsa toimijoiden jokapäiväistä työskentelyä linjausten päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi 3. osallistumalla aktiivisesti yhteistyöhön avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämiseksi kansallisella tasolla. karelia.fi | 33

Uutiset Kumppanit arvostavat yhteistyötä Karelian kanssa Karelia-ammattikorkeakoulussa toteutetaan vuosittain asiakaspalautekysely tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoiminnan (TKI) sekä palveluliiketoiminnan asiakkaille. Palautekyselyssä kysymykset jakautuvat kolmen teeman alle: toiminnan laatu ja tunnettuus, yhteistyö ja sen sujuvuus sekä hyödyllisyys ja vaikuttavuus.

Saadun palautteen mukaan kumppanit ja asiakkaat kokevat Karelia-ammattikorkeakoulun hyväksi yhteistyökumppaniksi ja suurin osa vastaajista on tehnyt yhteistyötä Karalian kanssa useiden vuosien ajan. Yhteistyön seurauksena asiakkaat kertovat

tapahtuneen osaamisen kehittymistä sekä uusien innovaatioiden tai toimintatapojen kokeilua ja käyttöönottoa omassa työssä tai organisaatiossa.

Tulevista yhteistyömahdollisuuksista toivottiin näkyvää viestintää eri kanavien kautta, lisäksi toivottiin yrityskohtaisia ratkaisuja osaamisen kehittämistarpeisiin. Yhteistyötä Karelian kanssa toivotaan myös projektitulosten hyödyntämisessä ja käyttöönotossa omassa organisaatiossa. Projektitulokset ovat tyypillisesti uusia tuote- tai palveluinnovaatioita tai uudistettuja toimintatapoja, joita voidaan hyödyntää yrityksissä ja työorganisaatioissa.

Karelialle 45 aloituspaikkaa 2021-2022 alkaviin koulutuksiin Opetus- ja kulttuuriministeriö on korkeakoulujen esitysten pohjalta päättänyt korkeakoulujen lähivuosien lisäaloituspaikkojen suuntaamisesta. Ammattikorkeakoulut saavat yhteensä 1 723 ja yliopistot yhteensä 4 231 lisäaloituspaikkaa vuosina 2021 ja 2022 alkaviin koulutuksiin.

Karelia-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajakoulutukselle myönnettiin 15 lisäaloituspaikkaa vuodelle 2021 sekä 15 paikkaa vuodelle 2022. Lisäksi Kareliaammattikorkeakoulu sai vuodelle 2021 viisi (5) lisäaloituspaikkaa tietojenkäsittelyn koulutukseen sekä 10 lisäaloituspakkaa rakennustekniikan koulutukseen.

- Tulosta voi pitää varsin onnistuneena, sillä saimme rahoitusta kaikille hakemillemme kohteille. Kaikkiaan

34 | karelia.fi

paikkojen lisäämisen vaikutus Karelialle on noin 975 000 euroa, kertoo rehtori Petri Raivo.

Lisäämällä aloituspaikkoja korkeakouluissa toteutetaan hallitusohjelman tavoitteita koulutustason nostosta sekä eri alojen ja alueiden osaajapulaan vastaamisesta. Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäyksellä pyritään myös tasoittamaan koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen taloudellisia vaikutuksia panostamalla osaamiseen ja nuorten mahdollisuuksiin kouluttautua.

Aloituspaikkoja on lisätty korkeakoulutuksen saatavuuden turvaamiseksi kattavasti eri puolella Suomea ja eri koulutusaloilla. Lisäaloituspaikkoja kohdennetaan erityisesti työvoimapulasta kärsiville aloille.

Ylihuomisen osaamista. Siulle.

Opiskele tutkinto, joka antaa Siulle erinomaiset edellytykset toimia työelämässä. Valmistu ammattilaiseksi, joka osaa kehittää omaa työpaikkaansa ylihuomista varten. Kareliassa opiskelet yhteisön jäsenenä unelmiesi ammattiin.

Hakukohteita vuoden 2021 yhteishauissa on yli 20. Löydä omasi ja hae!

KEVÄÄN ENSIMMÄINEN YHTEISHAKU 7. 21.1.2021 Tradenomi (BBA), International Business Insinööri (AMK), Industrial Management

KEVÄÄN TOINEN YHTEISHAKU 17.3. - 31.3.2021

Insinööri (AMK), Energia- ja ympäristötekniikka Insinööri (AMK), Konetekniikka Insinööri (AMK), Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka: rakennustekniikka Insinööri (AMK), Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka: talotekniikka

Insinööri (ylempi AMK), Metsätalousinsinööri (ylempi AMK), Teknologiaosaamisen johtaminen Insinööri (ylempi AMK), Metsätalousinsinööri (ylempi AMK), Kestävä energiatalous Medianomi (AMK) Metsätalousinsinööri (AMK) Restonomi (AMK), Matkailu- ja palveluliiketoiminta Fysioterapeutti (AMK) Sairaanhoitaja (AMK) Sosionomi (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Tradenomi (AMK), Liiketalous Tradenomi (AMK), Tietojenkäsittely Tradenomi (ylempi AMK), Johtaminen ja liiketoimintaosaaminen

karelia.fi | 35

Yhdessä ylihuomisen osaamista