Karelia.fi - 3/2015

Osaava maailma.

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI | 3/2015

» 10

Karelia-amk on osaava maailma Karelia-amk ja NASA yhteistyössä: HAASTEENA MARSIN ASUTTAMINEN

»6

YSTÄVÄTOIMINTA - KULTTUURIT TUTUKSI

» 14

Hyvä tulevaisuus n rakennetaa osaamisella

Osaava maailma.

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI | 3/2015

Päätoimittaja Petri Raivo, rehtori Toimitussihteerit Eija Piiparinen, tiedottaja ja Kaisa Varis, julkaisusuunnittelija Ulkoasu ja taitto Salla Anttila, graafinen suunnittelija Kuvat Karelia-amk/kuva-arkisto, Salla Anttila, Tuukka Pakarinen, Eija Piiparinen, morguefile.com Kannen kuva Tuukka pakarinen Julkaisija Karelia-ammattikorkeakoulu, Tikkarinne 9, 80200 Joensuu Yhteystiedot www.karelia.fi, viestinta@karelia.fi Painopaikka Grano Oy, Kuopio Levikki 2500 kpl ISSN 2323-8453 (Painettu), ISSN 2323-8461 (Verkkojulkaisu)

KareliaAmmattikorkeakoulu

karelia_uas

KareliaUAS

karelia_amk

Karelia_AMK

Karelia University of Applied Sciences

Osaava maailma tarvitsee uusia nuoria kykyjä, jotka hallitsevat työelämään tarvittavat kompetenssit.

Samalla maailma on yhä nopeammassa muutoksessa, joka merkitsee myös uusien taitojen ja kokonaan uusien osaamisalojen hallintaa.

» PÄ ÄKIRJOITUS

OSAAVA MAAILMA UUDET HAASTEET

S

uomen kehittymisen avainsana on ollut koulutus, joka on mahdollistettu kaikille asuinpaikasta, varallisuudesta tai taustasta riippumatta. Yhdenvertaisen koulutuksen avulla olemme pystyneet rakentamaan erään maailman vauraimmista, tasa-arvoisimmista ja moderneimmista valtioista, jonka asukkaat voivat luottaa yhteiskunnan rakenteisiin ja kanssaihmisten osaamiseen.

Ammattikorkeakoulut ovat oleellinen osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Ne ovat eturintamassa vastaamassa muuttuvan työelämän haasteisiin. Ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmissa ja kaikessa muussakin toiminnassa huomioidaan hyvin vahvasti työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeet. Opettajien pedagoginen pätevyys ja työelämäkokemus ovat tärkeitä osatekijöitä. Opetusta ei rakenneta teoriakärki edellä vaan tavoitteena on käytännön ja teorian tuntevia, työelämään valmiita osaajia. Meillä ammattikorkeakouluissa tutkinto tarkoittaa aina ammattia.

Yksi ammattikorkeakoulujen piirre on myös ollut, että ne ovat tarjonneet paitsi lukioista myös ammatilliselta toiselta asteelta sujuvan väylän työelämäläheiseen korkeakoulutukseen. Itse asiassa, uusien selvitysten mukaan eräs syy siihen miksi ammatillinen koulutus on Suomessa vetovoimaisempaa kuin muissa Pohjoismaissa, on mm. se, että ammattiin opiskeleville voidaan tarjota yleinen korkeakoulukelpoisuus.

Siten ammatillisen koulutuksen suosion kasvu on osittain myös 1990-luvulla perustettujen ammattikorkeakoulujen ansiota: ne tarjoavat systemaattisen jatkokoulutusväylän toisen asteen opiskelijoille. Jatko-opintomahdollisuudet eivät ole yhtä kattavia muissa Pohjoismaissa, muusta Euroopasta tai maailmasta puhumattakaan.

Osaava maailma tarvitsee uusia nuoria kykyjä, jotka hallitsevat työelämään tarvittavat kompetenssit. Samalla maailma on yhä nopeammassa muutoksessa, joka merkitsee myös uusien taitojen ja kokonaan uusien osaamisalo-

jen hallintaa. Nyt on käynnissä siirtyminen jälkiteollisesta tietoyhteiskunnasta kohti uutta ja osittain tuntematonta uudentyyppistä yhteisöllisyyttä ja luovuutta korostavaa verkostoyhteiskuntaa, jossa vallitsevana toimintaympäristönä ovat pienenevät resurssit ja niiden tehokas käyttö. Nyt kaivataan ketteryyttä, notkeutta ja jatkuvaa uudistumista.

Tarvitaan siis nykyisen osaamisen lisäksi kokonaan uudenlaista osaamista ja kokonaan uusia taitoja. Tämä on haaste varsinkin meille, jotka työskentelemme koulutuksen parissa. Uudet kompetenssit kehittyvät vähitellen, mutta niitä voidaan tukea oppimisen kautta, kohtuullisia haasteita kohtaamalla. Osaava maailma tarvitsee uudenlaisia taitoja ja ennen kaikkea uudenlaista asennetta.

Petri Raivo, rehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

karelia.fi | 3

10 » K ARELIAAMMATTIKORKEAKOULU ON OSAAVA MAAILMA

4 | karelia.fi

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI | 3/2015

17

20

» E NERGIAPUISTO HYBRIDIENERGIAJÄRJESTELMIEN OSAAMISTA POHJOIS-KARJALAAN

3

Pääkirjoitus: Osaava maailma - uudet haasteet

6

Karelia-amk ja NASA yhteistyössä - haasteena Marsin asuttaminen

10

Karelia-ammattikorkeakoulu on osaava maailma

12

Alumnitarina: Vahvaa kansainvälistä osaamista

14

Ystävätoiminta kulttuurit tutuksi

17

Energiapuisto - hybridienergiajärjestelmien osaamista Pohjois-Karjalaan

» L EANISTA LISÄTEHOA TOIMINTAAN

20

Leanista lisätehoa toimintaan

24

Väyläopinnoilla voittaa etumatkaa ammattikorkeakouluopinnoissa

26

eHake - moniammatillisuutta ja digitalisaatiota

29 Uutiset 34 Uusia julkaisuja

karelia.fi | 5

Karelia-amk ja NASA yhteistyössä -

HAASTEENA MARSIN ASUTTAMINEN 6 | karelia.fi

TEKSTI Kirsi Taskinen | KUVAT shutterstock, Emma Kaukiainen

Karelia-ammattikorkeakoulu on yksi neljästä joensuulaisesta tutkimus- ja koulutusorganisaatiosta, jotka aloittivat yhteistyön Yhdysvaltojen avaruusja ilmailuhallinto NASAn kanssa kesällä 2015.

Oppilaitoksista valittiin kaksikymmentäneljä opiskelijaa mukaan NASAn Epic Challenge -koulutusohjelmaan.

Lukuvuoden 2015–2016 aikana opiskelijat ratkovat Marsin asuttamiseen liittyviä haasteita. Samalla he suorittavat 15 opintopisteen arvosta opintoja.

K

arelia-amk:n yhteistyö NASAn kanssa sai alkunsa joensuulaisen Arcusys Oy:n NASAlle toimittaman Valamis-oppimisympäristön kehittämistyöstä.

Oppimisympäristöä haluttiin testata NASAn Epic Challenge -koulutusohjelmassa, ja NASA hyväksyi joensuulaisten oppilaitosten yhdessä tekemän hakemuksen ohjelmaan. Yhteistyöprojektissa ovat mukana Karelia-amk:n lisäksi Itä-Suomen yliopisto, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja Joensuun normaalikoulun lukio.

Yhteistyöprojektin suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Karelia-amk:n innovaatiokoordinaattori Heikki Immonen. Hän oli mukana valitsemassa Epic Challenge -koulutusohjelman opiskelijoita viime kesänä. Hakuprosessi jouduttiin viemään läpi tiukalla aikataululla, mutta koulutusohjelma kiinnosti monia.

– Koko hakijaporukka oli monipuolinen ja ymmärrettävästi hyvin motivoitunut Marsista. Valinta oli hankalaa erityisesti viimeisten paikkojen osalta, Immonen toteaa.

MUKANA MONIALAINEN OPISKELIJARYHMÄ

Koulutusohjelmaan valittujen opiskelijoiden ikähaarukka ulottuu lukiolaisista nelikymppisiin, ja koulutusalojen kirjo on laaja. Asiantuntemusta löytyy mm. kauppatieteiden, tekniikan, luonnontieteiden, muotoilun ja matkailun aloilta.

– Kun monialaisen tiimin saa pelaamaan yhteen, syntyy potentiaalisesti enemmän aidosti innovatiivisia ja niin sanottuja ”out-of-the-box” -ideoita, Immonen kertoo.

Immonen vastaa Joensuun koulutusohjelman suunnittelusta sekä toteutuksesta ja tietää opintojen vaativan opiskelijoilta normaalista poikkeavaa opiskeluotetta. karelia.fi | 7

– Odotan ryhmältä itsensä ylittämistä ja innostuneita hetkiä, hän visioi ja kertoo yhteistyön NASAn kanssa olevan antoisaa hänelle itselleenkin.

– Olemme päässeet jo nyt ensimmäisten kahden kuukauden aikana jututtamaan astronautteja ja NASAn huippututkijoita. Mars- ja avaruusfanina tämä maistuu hyvältä, Immonen hymyilee.

HAASTEITA RATKOTAAN YHTEISTYÖSSÄ

”On uskomattoman hienoa päästä mukaan NASAn kehittämään ja tarjoamaan ohjelmaan ratkomaan Marsin asuttamisen ongelmia.

Elämää suuremmat haasteet tuovat usein myös elämää suurempia kokemuksia” Epic Challenge Joensuu -koulutusohjelman opiskelija Joni Rokkanen

8 | karelia.fi

Yksi Epic Challenge Joensuu -koulutusohjelmaan valituista on Karelia-amk:n tietojenkäsittelyn opiskelija Joni Rokkanen. Rokkanen kertoo hakeneensa koulutukseen, sillä ei keksinyt yhtäkään syytä olla hakematta.

– On uskomattoman hienoa päästä mukaan NASAn kehittämään ja tarjoamaan ohjelmaan ratkomaan Marsin asuttamisen ongelmia. Elämää suuremmat haasteet tuovat usein myös elämää suurempia kokemuksia, hän pohtii.

Syksyn aikana opiskelijat ovat tutustuneet NASAn käyttämiin innovaatiomenetelmiin eri tavoin. NASAn ICEDinnovaatioprosessia testattiin käytännössä, kun ryhmien syyskuun haasteena oli suunnitella ja rakentaa kymmenestä A4-paperiarkista torni, jonka päällä pysyi tennispallo.

Ryhmätöiden lisäksi opiskelijoiden Mars-tietoutta on lisätty mm. asiantuntijaluentojen avulla. Yhteyttä NASAn asiantuntijoihin pidetään videon välityksellä, kun ryhmä kokoontuu yhteen kerran viikossa Karelia-amk:n Sirkkalan kampuksella.

Rokkanen kertoo oppineensa paljon jo ensimmäisten kuukausien aikana.

– Tiedän esimerkiksi kuinka Marsissa voisi luoda happea ja millaisista asioista ICED-innovaatiometodologia rakentuu. Olen myös oppinut tuntemaan paljon uusia ihmisiä, mikä on tietenkin mahtavaa, hän iloitsee.

SOSIAALINEN MEDIA HYÖTYKÄYTÖSSÄ

Kahdenkymmenenneljän opiskelijan ryhmä on jaettu kahteen eri tiimiin syksyn aikana paljastuvien varsinaisten Epic Challenge -haasteiden mukaisesti. Ennakkovihjeen haasteista antavat ryhmien nimet Red Sandbox ja BioMars. Ryhmien työkielenä on englanti, mikä aiheuttaa toisinaan haasteita.

– Ryhmissä pyrimme auttamaan toinen toisiamme.

Opintojen aikana varmasti myös englannin taito kehittyy kaikilla osallistujilla huimasti, Rokkanen pohtii.

Opiskelijoiden kielitaito harjaantuu myös sosiaalisessa mediassa, sillä molemmat ryhmät ylläpitävät aktiivisesti Facebook-sivujaan ja kirjoittavat koulutuksen etenemisestä omaan blogiinsa.

Verkosta löytyy oma yhteisönsä myös koulutusohjelman ulkopuolisille Marsin asuttamisesta kiinnostuneille.

Kehittäjäyhteisö Survival Systems Joensuu perustettiin opiskelijaryhmien tueksi, ja sen toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja harrastuneisuuteen. Yhteisö kokoontuu säännöllisesti ja on aktiivinen myös Facebookissa.

TUTUSTU EPIC CHALLENGE JOENSUU -KOULUTUSOHJELMAAN VERKOSSA www-sivut

www.karelia.fi/epicchallenge

Facebook www.facebook.com/redsandbox www.facebook.com/growingfoodonmars www.facebook.com/groups/ survivalsystemsjoensuu

Blogit teamredsandbox.tumblr.com growingfoodonmars.blogspot.fi

�Opiskelijoiden syyskuun tehtävänä oli rakentaa paperitorni hyödyntäen NASAn kehittämää ICEDinnovaatioprosessia.

karelia.fi | 9

TEKSTI Eija Piiparinen | KUVAT Tuukka Pakarinen

Karelia-ammattikorkeakoulu on osaava maailma Hyvä tulevaisuus rakennetaan osaamisella ja asiantuntijuudella. Karelia-ammattikorkeakoulu on mukana rakentamassa sitä kouluttamalla osaavia ammattilaisia tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Karelia antaa valmiudet, välineet ja asenteen kehittyä huippuosaajaksi.

Karelia on myös laadukas, sitoutunut ja ketterä kumppani, joka tekee näkyviä tuloksia. Koulutusaloilla tehdäänkin tiivistä yhteistyötä erilaisissa kehitysja tutkimushankkeissa alueen yritysten ja muiden oppilaitosten kanssa.

10 | karelia.fi

karelia.fi | 11

ALUMNITARINA

VAHVAA KANSAINVÄLISTÄ OSAAMISTA TEKSTI Eija Piiparinen | KUVA Eija Piiparinen

K

uusamosta Joensuuhun muuttanut Janita Ylitalo opiskeli markkinointiviestintää silloisessa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa, ja valmistui tradenomiksi vuonna 1999. Opintojen ohella hän teki myös toimittajan töitä radioon ja lehteen, mistä hän sai hyvää oppia sisällöntuottamiseen ja viestintään myöhempää uraa varten.

Heti valmistumisen jälkeen Janita työskenteli ammattikorkeakoulun kansainvälisten asiain toimistossa kvsuunnittelijana. Tehtävänä oli kehittää opiskelija- ja asiantuntijavaihtoa, yhteistyösopimuksia ja niihin liittyviä eri koulutusalojen kv-palveluita. Ammattikorkeakoulun jälkeen työura jatkui kymmenen vuoden ajan Exel Composites Oyj:ssä myyntiassistentin ja myyntikoordinaattorin tehtävissä. Myyntiassistentin tehtäviin kuului asiakkaan tilaustoimitusprosessi alusta loppuun, kuten myös vientihuolintaa ja -dokumentaatiota globaaliin vientikauppaan liittyen.

Myyntikoordinaattorin tehtävissä hän hoiti vastuullisemmin suoria asiakkuuksia ja tarjouslaskentaa. Exeliltä Janita siirtyi Blancco Oy:n tapahtuma- ja markkinointipäälliköksi sekä vt. markkinointijohtajaksi. Tehtävät antoivat loistavan mahdollisuuden paneutua nykymarkkinoinnin keinoihin niin digitaalisella kuin perinteiselläkin puolella.

12 | karelia.fi

Olkaa avoimin mielin, hyödyntäkää Karelia-amk:n hyvät yrityselämän kontaktit ja lukekaa ja seuratkaa, mitä paikallisissa yrityksissä tapahtuu, koska ikinä ei tiedä, mitä mielenkiintoista sieltä avautuu eteen.”

Janita Ylitalo

Nyt Janita on aloittanut kv-markkinointipäällikkönä joensuulaisessa voimakkaasti kasvavassa Sensire Oy:ssä.

Sensire Oy tuottaa mm. lääketeollisuudelle ja elintarvikealalle kriittisiin prosesseihin laadunseurantapalveluita.

Sensiren tuoteportfolion vientinäkymät ja markkinapotentiaali ovat erittäin hyvät. Janita rohkaiseekin opiskelijoita olemaan yhteydessä, mikäli mieleen tulee sopivia projekti-, työharjoittelu- tai opinnähtetyön aiheita.

- Kaikkia työtehtäviäni on ympäröinyt vahvasti kansainvälisyys, olen saanut työskennellä vientiin keskittyvissä yrityksissä ja hankkia mainiota kokemusta kansainvälisestä bisneksestä. Englanti on ollut luonnollinen työkieli kaikki nämä vuodet. Olen hakeutunut yrityksiin, jotka toimivat viennissä, koska minua motivoi työskentely monenlaisten tiimien ja tehtävien kanssa, eikä kahta samanlaista päivää ole. Työssäni pidän siitä, kun saan ratkoa tilanteita parhain päin, ja kehittää toimintaa siihen suuntaan, että prosessit voisivat jatkossa sujua kätevämmin.

Janita pitääkin positiivisena asiana, että hän saanut työskennellä hyvin erikokoisissa ja eri alojen yrityksissä, mikä on tuonut oman mielenkiintonsa kuhunkin tehtävään. Yritykset ovat tehneet vahvaa kasvua ja talouslukujen seuranta ja kannattavuuden tunnistaminen ovat olleet myös olennainen osa

työtehtäviä. Urakehityksestään Janita kertoo, että oma aktiivinen asenne ja tekeminen, sekä ihmisiin tutustuminen ja verkostoituminen jo opiskeluaikana ovat olleet suureksi eduksi.

- Jossain sisäsyntyisesti minussa on halu tutustua uusiin ihmisiin, sekä oppia uusia asioita ja kuulla erilaisia näkökulmia, ja sen jälkeen muodostaa taas oma mielipide tai tapa työskennellä jonkun asian ympärillä. Olen ollut myös onnekas päästessäni työskentelemään loistotiimeihin.

Parhaita muistoja opiskeluajoilta ovat olleet hyvät käytännön caset yritysten kanssa, koska ne ovat olleet loistavia ikkunoita tulevaan työelämään.

- Ehkä kuvittelin valmistumisen jälkeen, että tässä on valmis paketti työnantajien käyttöön, mutta käytäntö on onneksi osoittanut sen, että jokainen yritys on oma ”muurahaiskekonsa”, jonka tavat ja keinot täytyy oppia ja niistä kaikista oppii paljon uutta.

Terveiset Karelia-amk:n opiskelijoille ja hakijoille?

- Olkaa avoimin mielin, hyödyntäkää Karelia-amk:n hyvät yrityselämän kontaktit ja lukekaa ja seuratkaa, mitä paikallisissa yrityksissä tapahtuu, koska ikinä ei tiedä, mitä mielenkiintoista sieltä avautuu eteen. Maakunnassa on erittäin paljon mielenkiintoisia yrityksiä, myös pienempiäkin, jotka kasvavat ja hakevat uusia tekijöitä jatkuvasti.

karelia.fi | 13

Ystävätoiminta kulttuurit tutuksi Ystävätoiminta aloitettiin Karelia-ammattikorkeakoulussa vuonna 2010. Englanninkielisissä koulutuksissa huomattiin, että etenkin Aasiasta ja Afrikasta tulevat opiskelijat kaipasivat lisää tukea suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin sekä Suomen pakkassäihin sopeutumisessa. Lisäksi havaittiin, että kansainväliset opiskelijat tarvitsivat tukea omien käytännön asioiden järjestämisessä uudessa toimintaympäristössään.

TEKSTI Satu Saarinen | KUVAT Milena Nevanto

M

onissa ammattikorkeakouluissa ystävätoimintaa on käytetty ohjauksen ja kotouttamisen tukena monia vuosia, joten toiminta haluttiin käynnistää myös Karelia-ammattikorkeakoulussa. Toiminnan tavoitteena oli jo tuolloin löytää henkilöstöstä perheitä, jotka halusivat ottaa kansainvälisen opiskelijan ystäväksi ja tutustuttaa hänet tavalliseen suomalaiseen arkielämään, suomen kieleen ja kulttuuriin. Vastavuoroisesti opiskelijan kautta henkilökunnan jäsenelle ja heidän perheilleen tarjoutui mahdollisuus kansainvälistyä ja kohentaa kielitaitoaan ”kotisohvalta käsin”.

AINUTLAATUINEN TILAISUUS KANSAINVÄLISTYÄ

Ystävätoiminta on koettu antoisaksi sekä opiskelijoille että perheille, joten toimintaa on jatkettu ja sitä on kehitetty.

14 | karelia.fi

Edelleen ystävätoiminnan tarkoituksena on antaa ulkomaalaisille amk-opiskelijoille mahdollisuus tutustua Joensuuhun, suomalaiseen kulttuuriin, kieleen ja tavalliseen elämänmenoon paikallisen ystäväperheen mukana. Samalla suomalaiselle ystäväperheelle avautuu ainutlaatuinen tilaisuus kansainvälistyä; tutustua muihin maihin ja kulttuureihin sekä oppia vieraita kieliä.

Ystävätoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen eikä toimintaan osallistuvilta edellytetä taloudellisia uhrauksia.

Jokainen perhe ja opiskelija sovittavat tapaamiset omiin aikatauluihinsa sopiviksi. Erityistä ohjelmaa ei tarvitse järjestää, vaan opiskelijan voi ottaa mukaan esimerkiksi mökille, retkeilemään, elokuviin, saunomaan tai vaikkapa laittamaan suomalaista ruokaa. Usein juuri tällaiset suomalaiselle arkipäiväiset asiat voivat olla ulkomaalaiselle kaikkein mieleenpainuvimpia kokemuksia. Ystävänä tai

ystäväperheenä voi toimia yhden lukukauden, lukuvuoden tai pidemmän aikaa. Toiminnasta voi pitää välillä taukoa ja jatkaa taas myöhemmin.

ELÄMÄÄ KAHDEN KULTTUURIN VÄLISSÄ

Moni Karelian henkilökunnan jäsen on ollut tukena kansainvälisille opiskelijoille ystävätoiminnan kautta viiden toimintavuoden aikana. Erikoissuunnittelija Mervi Lätti on ollut kolme vuotta vietnamilaisen opiskelijan tukena. Hänen kiinnostuksensa ystävätoimintaan heräsi auttamisen halusta. Hän oli seurannut vierestä, kuinka hänen ystäväpiirinsä kuuluvat äidit kantoivat huolta lapsistaan, jotka olivat sillä hetkellä ulkomailla au paireina, ja halusi vastavuoroisesti helpottaa äitien tuskaa ryhtymällä itse ystäväksi ulkomaalaiselle opiskelijalle täällä Suomessa. Hän sai ystäväkseen vietnamilaisen tutkinto-opiskelijatytön, Misan, Internatio-

karelia.fi | 15

nal Business -koulutuksesta. He ovat sopineet tapaamisista yhteistuumin: välillä yhteinen tekeminen on ollut Mervin perheen koiran ulkoiluttaminen ja samalla rupatteleminen päivän asioista, välillä ruuanlaitto milloin vietnamilaisella milloin suomalaisella vivahteella. Muistoina ovat myös yhteiset syksyiset sieni- ja luontoretket.

Misa on sopeutunut hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan.

Mervin mielestä sopeutumisprosessia on helpottanut Misan oma halu oppia suomen kieltä ja kulttuuria. Mervi on tyytyväinen siihen, että on saanut olla apuna Misan sopeutumisprosessissa ja kiitollinen siitä, että Misa on saanut harjoittelupaikan joensuulaisessa yrityksessä, ja opinnäytetyöprosessi on hyvässä vauhdissa. Mervi nostaa ystävätoiminnan plussapuoliksi sen, että ystävätoiminnan kautta on päässyt näkemään ensinnäkin nuoren ihmisen elämää ja erityisesti vietnamilaisen nuoren elämää. Toiseksi ystävänä on saanut tietoa, millaista on elää kahden kulttuurin välissä.

Lisäksi positiivista on ollut oman englannin kielen taidon kehittyminen ja kiinnostus Vietnamia ja vietnamilaista kulttuuria kohtaan. Mervi ja hänen perheensä on tehnyt matkan Vietnamiin Misan innoittamana ja matkan aikana he tapasivat Misan isän ja äidin. Mervi Lätin ystävätarinassa ei ole vielä päätöstä, sillä ystävyys jatkuu yhä.

YSTÄVIÄ MYÖS VAIHTO-OPISKELIJOILLE

Syksyllä 2015 ystäviä ja -perheitä haettiin Karelian henkilöstöstä, partnerityrityksistä sekä Lyseon lukion opiskelijoiden perheistä. Toiminnassa aloitti 10 perhettä ja 11 opiskelijaa Vietnamista, Saksasta, Ranskasta, Tšekistä, Venäjältä ja Kiinasta. Lehtori Jukka Mälkiä perheineen aloitti tänä syksynä saksalaisen vaihto-opiskelijan Janan ystäväperheenä. Perhe Mälkiä on kiinnostunut matkustamisesta ja vieraista kulttuureista, etenkin saksan- ja ranskankielisistä alueista, joten saksalainen vaihto-opiskelija oli perheelle sopiva valinta. Jukka Mälkiä kertoo, että päätös ystävätoimintaan osallistumisesta oli helppo: perhe halusi tarjota kansainväliselle opiskelijalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen arkielämään. Lisäarvona he kokevat sen, että perheen lapset voivat harjoitella saksan kielen taitojaan yhdessä Janan kanssa. Samalla lapset saavat kontakteja muihin kulttuureihin ja oppivat hyväksymään monikulttuurisuutta jo pienestä pitäen.

Lisätietoja ystävätoiminnasta: Satu Saarinen, opinto-ohjaaja (IB), satu.saarinen@karelia.fi

16 | karelia.fi

Toiseksi ystävänä on saanut tietoa, millaista on elää kahden kulttuurin välissä. Lisäksi positiivista on ollut oman englannin kielen taidon kehittyminen ja kiinnostus Vietnamia ja vietnamilaista kulttuuria kohtaan.

Energiapuisto hybridienergiajärjestelmien osaamista Pohjois-Karjalaan

Sirkkalan Energiapuisto on oppimis-, testaus- ja kehittämisympäristö. Sirkkalan Energiapuisto sijaitsee nimensä mukaisesti Karelia-ammattikorkeakoulun Sirkkala-kampuksella, nykyisen Karsikon koulun kyljessä. Energiapuistossa sijaitsevalla pien-CHP-laitoksella (Combined Heat & Power) tuotetaan paikallista puuhaketta kaasuttamalla sähköä ja lämpöä kampuksen tarpeisiin vähentäen merkittävästi ostoenergian tarvetta.

TEKSTI & KUVAT Ville Kuittinen, Markus Hirvonen ja Simo Paukkunen

karelia.fi | 17

Keväällä hankitusta pien-CHP-yksiköstä tekee erityisen sen liikuteltavuus yhdistettynä saarekekäyttöisyyteen. Saarekekäyttö tarkoittaa, että voimalaitoksella voidaan tuottaa sähköenergiaa kohteisiin jotka eivät ole kytkettynä valtakunnan sähköverkkoon. Saarekekäytöllä voidaan turvata kiinteistön sähköenergiahuolto myös sähkökatkon aikana.

Volter Oy:n toimittama pien-CHP-laitos on tiettävästi ensimmäinen haketta käyttävä liikuteltava saarekekäyttöinen voimalaitos maailmassa. Laitoksen sähköteho on n. 40kW ja lämpöteho n. 100kW. Hakevoimala on liikuteltava, eli se voidaan viedä erilaisiin tapahtumiin tuottamaan sähköä. Kesällä 2015 voimala olikin heti saavuttuaan tositestissä kun sillä tuotettiin sähköä sekä Farmari 2015 -näyttelyn, että Ilosaarirockin tarpeisiin.

Farmari-näyttelyssä sähköä tuotettiin yhden näyttelyalueen tarpeisiin. Ilosaarirockissa laitoksella sähköistettiin Kareliaamk:n ja UEF:in yhteinen Ilosaari Lounge, sekä muutamia viereisiä myyntikojuja.

SÄHKÖÄ JA LÄMPÖÄ SIRKKALAKAMPUKSELLE Energiapuisto muodostaa uusiutuvan energian painoalan kiinteän ytimen. Energiapuistoa tullaan hyödyntämään tiiviisti useiden koulutusalojen opinnoissa. Ensimmäisen varsinaisen toimintakuukauden aikana on Energiapuistoa jo käytetty tieto- ja viestintätekniikan, energia- ja ympäristötekniikan sekä tietojenkäsittelyn opetuksessa.

Sirkkala-kampuksella on tehty kesän aikana mittavia muutostöitä Energiapuistoa varten. Muutostöiden ansiosta energiapuiston laitteistot on kytketty osaksi koko kampuksen energiahuoltoa, jolloin kaikki energiapuistossa tuotettu energia tulee hyödyksi kiinteistöön. Muutostöissä varauduttiin niin ylijäämäsähkön syöttämiseen valtakunnan verkkoon kuin myös ylijäämälämmön myymiseen kaukolämpöverkkoon. Energiapuisto voi pian olla Suomen ensimmäisiä kiinteistökohteita jossa tuotettaisiin samanaikaisesti sähköä ja lämpöä ja molempia energiamuotoja voitaisiin myydä kiinteistön rajojen ulkopuolelle. Lämmön mahdollisesta myynnistä ei ole vielä sovittu.

Muutostöiden suunnittelun ja toteutuksen kiinteistöön teetti kiinteistön omistaja Joensuun Yrityskiinteistöt Oy. Muutostöitä toteuttamassa oli useita yrityksiä, Rakennustoimisto Eero Reijonen, Sähkö-Saarelainen, Are Oy, Granlund Oy ja KAP-TEK Oy. Energiapuisto on kokonaisuutena ainutlaatuinen ja siten myös hieman tavallista työmaata haastavampi toteuttaa. Useamman urakoitsijan ja suunnittelijan suusta kuuli töiden aikana toteamuksen ”etteipä ole vastaavaa tullut tehtyä” tai että ”opittiinpahan nyt tämänkin”.

18 | karelia.fi

Lokakuussa rakennustöiden valmistuttua saatiin myös Joensuun kantakaupungin sähköverkkoyhtiöltä, Caruna Oy:ltä (aiemmin Fortum Espoo Distribution Oy), kytkentälupa sähköverkkoon. Kytkentäluvan saamisen jälkeen on ollut mahdollista aloittaa varsinainen energiantuotanto, jossa tuotetulla sähköllä ja lämmöllä korvataan ostoenergiaa.

Energiapuiston avajaisia vietetään alkuvuodesta 2016.

Avajaisiin ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet.

ENERGIAPUISTO KÄYTÄNNÖN OPPIMIS- JA KEHITYSYMPÄRISTÖNÄ

Tulevaisuudessa energiapuisto tulee toiminaan yritysten ja opiskelijoiden monialaisena tuotekehitys- ja innovaatioympäristönä, jonne toimijat voivat tuoda tuotteitaan testattavaksi ja hyötyä Karelia-amk:n opiskelijoiden ja henkilökunnan laaja-alaisesta osaamisesta. Energiapuiston käytöstä ja huoltamisesta on tarkoitus tehdä täysin uusi toimintamalli, johon osallistuvat Karelian henkilökunta, opiskelijayhdistys ja ulkopuolinen huoltoyhtiö. Näin toimittaessa Energiapuiston laitteet ovat käytössä mahdollisimman paljon ja käytännön toiminnan kautta sekä henkilökunnalle että opiskelijoille kertyy sellaista ammattitaitoa, jota muualta on vaikea saada. Monipuolinen talotekniikan ja energia- ja ympäristötekniikan osaaminen mahdollistaa erinomaisen kehitys- ja oppimisalustan tulevaisuuden ammattilaisille sekä yritysten tuotekehitykselle. Tulevaisuudessa energiapuiston energialähdevalikoimaa monipuolistetaan käsittämään myös aurinkolämmön ja -sähkön sekä mahdollisesti tuulivoiman jolloin voidaan puhua todellisesta hybridienergiajärjestelmästä.

Energiapuiston ytimenä toimii 7,5 m3 puskurivaraaja johon varastoidaan lämpöenergiaa kuumana vetenä. Mikäli tuotanto on suurempaa kuin kulutus, voidaan energiaa varastoida puskurivaraajaan tai vastaavasti energiaa voidaan luovuttaa mikäli tarve on suurempaa kuin tuotanto. Energiapuiston sisätiloissa on yhteet kolmelle erilliselle kattilalaitokselle jotka on kytketty varaajan vesikiertoon.

Varaajan puskurikapasiteetti riittää myös kesäaikaan suuren aurinkokeräinkentän lämpöenergian varastointiin ja kiinteistöön edelleen johtamiseen.

Lisätietoja:

Ville Kuittinen, projektipäällikkö, ville.kuittinen@karelia.fi

SIRKKALAN ENERGIAPUISTO Sirkkalan energiapuisto -hankekokonaisuus koostuu kahdesta Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR rahoittamasta ja yhdestä kehittämishankkeesta.

Hankekokonaisuudessa rakennetaan tutkimus-, kehitys- ja oppimisympäristö sekä luodaan toimintamalli laitteistojen ylläpitoon, energiapuiston toimintojen opetukseen ja tutkimukseen integrointiin sekä toimialan yritystoiminnan edellytysten ja kannattavuuden edistämiseen.

Sirkkalan energiapuisto edistää sekä valtakunnallisia että maakunnallisia uusiutuvan energian osaamisen, tuotannon ja käytön lisäämistavoitteita. Energiapuisto vahvistaa Itä-Suomen alueen biotalousalan yritysten energiaratkaisujen osaamista ja tuotekehitystä sekä tuo uusia mahdollisuuksia koulutuksen monialaiseen ja yritystoimintalähtöiseen toteuttamiseen. karelia.fi | 19

Leanista lisätehoa toimintaan

Lean-termillä viitataan alun perin Japanissa Toyotan tehtailla käytettyyn toimintamalliin, jonka avulla pyrittiin säästämään aikaa ja poistamaan tuotannosta ns. hukat, kuten esimerkiksi turha odottelu, virheet ja ylituotanto. Tänä päivänä Lean on maailman laajimmin levinnyt johtamisfilosofia, jonka avulla pyritään lisäämään arvoa asiakkaalle. Lean-menetelmiä sovelletaan usein yhdessä laatuun keskittyvän Six Sigma -mallin kanssa. Lean ja Six Sigma yhdessä tähtäävät ajan säästöön, tuotteiden ja palveluiden laadun parantamiseen sekä kustannusten alentamiseen.

TEKSTI Kirsi Taskinen | KUVAT shutterstock, Salla Anttila, Kirsi Taskinen

K

arelia-ammattikorkeakoulu on järjestänyt Lean Six Sigma -koulutuksia nykymuodossaan syksystä 2014 alkaen. Koulutukset on jaettu eri tasoihin: Yellow Belt -kurssit esittelevät perusteet ja Green Belt -kursseilla menetelmiin paneudutaan syvällisemmin.

Konkareille tarkoitettuja Black Belt -koulutuksia järjestetään räätälöityinä sopimuksen mukaan.

Koulutuksille on selkeä tarve, sillä Lean-ajattelu on levinnyt Pohjois-Karjalassa laajalti, kun yritykset ovat huomanneet Leanin tuomat konkreettiset hyödyt omassa toiminnassaan. Karelian Lean-kouluttaja, kone- ja tuotantotekniikan lehtori Jarno Mertanen on seurannut lähietäisyydeltä Leanin leviämistä teollisuusyritysten kautta myös palveluyrityksiin viime vuosien aikana.

– Lean sopii sovellettuna kaikenlaisiin yrityksiin. Organisaation on tietysti poimittava itselleen sopivat tekijät periaatteista ja työkaluista, Mertanen toteaa.

Kehityspotentiaalia löytyy joka paikasta vaikka kuinka paljon, kunhan vain ollaan valmiita tekemään kehitystyötä.”

Lean-kouluttaja Jarno Mertanen

HYVÄ KOULUTUS PISTÄÄ MIETTIMÄÄN

Hyvä Lean-koulutus ohjaa miettimään koulutettavan omaa työtä ja kehittää hänen omaa ajatteluaan. Pelkällä teorialla ei koulutuksissa pitkälle pötkitä.

– Koulutettavan on päästävä tekemään omaan työhönsä liittyvä kehitystehtävä, Mertanen painottaa.

Mertanen on kokenut kouluttaja, joka on hakenut vuosien varrella oppia sekä kotimaasta että ulkomailta.

Leanin ydinajatus on hänen mukaansa jatkuvan kehittämisen periaate.

– Kehityspotentiaalia löytyy joka paikasta vaikka kuinka paljon, kunhan vain ollaan valmiita tekemään kehitystyötä, Mertanen sanoo.

Mertanen hyödyntää koulutuksissa esimerkkejä, jotka koulutettavan on helppo soveltaa omaan työhön ja joiden kautta on mahdollisuus löytää juuri itselle sopivat ratkaisut. Koulutuksia järjestetään myös yritysten omissa tiloissa, jolloin teorian toimivuus voidaan saman tien tarkistaa käytännössä paikan päällä.

KONKREETTISIA PARANNUKSIA TERVEYDENHUOLLOSSA

Yksi Karelia-ammattikorkeakoulun kurssilaisista on ollut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Lean on tällä hetkellä terveydenhuollossa kovassa nosteessa, ja myös kuntayhtymä vie toimintamallia aktiivisesti eteenpäin oman organisaationsa sisällä.

karelia.fi | 21

– Terveydenhuollossa erityisesti päivystykset ja kuvantaminen ovat alueita, joissa Leaniä on ensimmäisenä sovellettu onnistuneesti, kuntayhtymän kehittämispäällikkö Jussi Malinen kertoo.

Konkreettisia Leaniin perustuvia toimenpiteitä keskussairaalan päivystyksessä ovat olleet esimerkiksi liuosten ja hoitotarvikkeiden logistiikan uudelleenjärjestely, jonka myötä hoitajien aikaa ei kulu enää tarviketilausten tekemiseen. Henkilökunnan käyttöön on otettu myös visuaalisen johtamisen taulu, jonka äärelle työntekijöiden on helppo kokoontua joka aamu ja käydä läpi päivän ohjelma.

Monet uudistukset ovat lähteneet liikkeelle työntekijöiden aloitteesta.

Päivystyksen palvelualueen johtaja Susanna Wilen esittelee Lean-periaatteiden mukaista uutta liuosten ja hoitotarvikkeiden toimitustapaa sairaalan päivystysosastolle. Sovittuun paikkaan siirretty tyhjentynyt tarvikelaatikko toimii signaalina tavarantoimittajille tuoda lisää tarvikkeita hyllyyn. Näin hoitajien aikaa ei kulu enää erillisten tilausten tekemiseen.

22 | karelia.fi

– Meillä on innovatiivinen henkilökunta, päivystyksen palvelualueen johtaja Susanna Wilen kiittelee.

– Pienetkin asiat yritetään korjata. Voidaan kokeilla tehdä toisin ja sen jälkeen mietitään, oliko muutos hyvä vai ei.

Näin saadaan parannettua toimintaa.

Koulutusten lisäksi kuntayhtymässä suunnitellaan myös toisenlaista Lean-yhteistyötä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa.

– Opiskelijatöinä voidaan viedä tiettyjä projekteja eteenpäin, jolloin opiskelija pääsee tutustumaan työelämään käytännössä ja meillä asiat etenevät, kehittämispäällikkö Malinen kaavailee.

KÄYTÄNNÖNLÄHEINEN JA PAIKALLINEN KOULUTUS KIINNOSTAA Karelia-ammattikorkeakoulu järjesti syyskuussa Lean-koulutusten infotilaisuuden Wärtsilä-kampuksella.

Tilaisuudessa Lean-kouluttaja Jarno Mertanen esitteli tulevien koulutusten sisältöä ja vastasi osallistujien kysymyksiin.

Valion Joensuun tehtaan kehitysvastaava Jari Pikkarainen on itse jo Lean-asiantuntija ja tuli infotilaisuuteen selvittämään muiden Valion työntekijöiden kouluttautumismahdollisuuksia.

Valion periaatteena on kouluttaa kaikki asiantuntijat Green Belt -tason osaajiksi, ja valiolaisia onkin osallistumassa Karelian kevään kursseille.

Infotilaisuus kiinnosti Pohjois-Karjalan Osuuspankissa koulutussuunnittelijan tehtävissä toimivaa Riikka Nenosta. Nenonen ei ole aikaisemmin osallistunut Lean-koulutuksiin ja suunnittelee nyt mahdollisesti Yellow Belt -koulutuksen suorittamista.

Pikkarainen kiittelee erityisesti koulutusten paikallisuutta.

– On hyvä, kun apu löytyy läheltä ja yhteistyömahdollisuudet on helppo järjestää, hän toteaa.

– Toivon koulutukselta työkaluja omaan tekemiseen ja konkreettisia apuvälineitä työn tehostamiseen, Nenonen kertoo. Lean-menetelmissä häntä kiinnostavat erityisesti käytännön hyödyt.

i

Kevään 2016 Lean-koulutukset LEAN-PERUSTEET TOIMINNAN TEHOSTAMISESSA – YELLOW BELT (2 pv)

– On hyvä, kun apu löytyy läheltä ja yhteistyömahdollisuudet on helppo järjestää” Valion Joensuun tehtaan kehitysvastaava Jari Pikkarainen

28.1. & 3.3.2016 klo 8:30–15

LEAN SIX SIGMA GREEN BELT (6 pv) 24.3., 14.4., 5.5., 2.6.,18.8. klo 8:30–15 + 1 päivä sop. mukaan

MAKSUTON INFOTILAISUUS 13.1.2016 klo 14–16 Koulutukset ja info Wärtsilä-kampuksella (Karjalankatu 3, Joensuu) Ilmoittaudu: karelia.fi/valmennusohjelmat Lisätiedot ja räätälöidyt koulutukset: jari.uimonen@karelia.fi, 050 530 6811

karelia.fi | 23

Väyläopinnoilla voittaa etumatkaa ammattikorkeakouluopinnoissa Karelia-ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä tekevät merkittävää yhteistyötä mm. opiskelijoiden jatko-opintopolkujen rakentamisessa.

Yhteisten kehittämishankkeiden tuloksena opiskelijoille on luotu mahdollisuuksia edetä sujuvasti ammattiopistokoulutuksesta ammattikorkeakouluun.

TEKSTI Niina Pennanen | KUVA Tussitaikurit

V

äyläopinnot ovat ammattikorkeakoulun opintoja, joita ammattiopiston opiskelija voi opiskella jo toisen asteen opintojen aikana. Opiskelijalle väyläopinnot antavat kaksinkertaisen hyödyn, koska ne tulevat osaksi opiskelijan suorittamaa ammatillista perustutkintoa ja lisäksi antavat korkeakouluopinnoissa etumatkaa opiskelijan siirryttyä Karelia-ammattikorkeakouluun. Esimerkiksi lähihoitajaopiskelijat voivat suorittaa sairaanhoitajan tutkintoon liittyviä opintoja, media-assistenttiopiskelijat medianomiopintoja ja merkonomiopiskelijat tradenomitutkinnon opintoja. Väyläopinnot sisältävät erilaisia suoritusmahdollisuuksia ja niiden toteutustavoissa on tutkintokohtaisia eroavaisuuksia. Opiskelija voi esimerkiksi opiskella teoriaopintoja ammattikorkeakoulun opiskelijaryhmän mukana toteutuksesta riippuen joko lähiopetuksessa tai etäyhteyden välityksellä. Jatkossa väyläopintoja voi suorittaa myös tekemällä AMK+ näyttöjä.

24 | karelia.fi

Kuluvan lukuvuoden aikana väyläopinnot täydentyvät näyttömahdollisuudella mm. media-alan, liiketalouden ja sairaanhoidon koulutuksissa. Esimerkiksi media-alalla AMK+ näyttö muodostuu portfoliotyöskentelystä, jossa opiskelija kokoaa portfolioonsa näyttöön kuuluvia töitä koko ammattiopisto-opintojensa ajan. Hoitotyön opintojen näyttö puolestaan annetaan erikseen järjestettävissä näyttötilaisuuksissa. Idea molemmissa tapauksissa on sama eli opiskelijalle kertynyt ammattikorkeakoulutasoinen osaaminen osoitetaan jo ammattiopisto-opintojen aikana.

Väyläopintojen suoritustavat ja -kriteerit ovat syntyneet molempien oppilaitosten opettajien yhteistyönä.

Uusia väyliä on rakennettu tietoisesti opiskelijan sujuvaa etenemistä ajatellen. Väyläopinnot teoriaopintoineen ja näyttöineen muodostavat laajoja kokonaisuuksia, joita suorittamalla opintoihin liittyvä päällekkäisyys minimoidaan ja opiskelijan kokonaisopiskeluaika ammat-

tikorkeakoulussa lyhenee. Käytännössä väyläopintojen suorittaminen etenee niin, että ammattiopiston opiskelija ilmoittautuu avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijaksi, suorittaa Karelia-amk:n tutkintojen opintojaksoja väyläopintoina ja saa suorittamistaan opintojaksoista suoritusmerkinnän avoimen ammattikorkeakoulun suoritusrekisteriin.

Kun opiskelija hakeutuu ja pääsee Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijaksi, opiskelija pystyy siirtymään opinnoissa eteenpäin viiveettä. Ammattiopistossa suoritettujen väyläopintojen ansiosta opiskelijan opiskeluaika ammattikorkeakoulussa voi alasta riippuen lyhentyä parhaimmillaan yhdellä tai kahdella lukukaudella.

Esimerkiksi media-alalla AMK+ näyttö muodostuu portfoliotyöskentelystä, jossa opiskelija kokoaa portfolioonsa näyttöön kuuluvia töitä koko ammattiopistoopintojensa ajan.

karelia.fi | 25

eHake

MONIAMMATILLISUUTTA JA DIGITALISAATIOTA eHake eli e-ohjauksen eri muodot moniammatillisen yhteistyön vahvistajana -hanke toimii moniammatillisesti koulutusrajat ylittäen.

Mukana on sairaanhoitaja-, fysioterapeutti- ja sosionomiopiskelijoita Karelia-ammattikorkeakoulusta ja lähihoitajaopiskelijoita Pohjois-Karjalan koulutusyhtymän Outokummun ammattiopistosta. Työelämäkumppanit ovat julkisia ja yksityisiä sosiaali- ja terveyspalvelun tuottajia eri puolilta maakuntaa. Tällä vastataan työelämän moniammatilliseen ja koulutusasteet ylittävän yhteistyön osaamistarpeeseen.

TEKSTI Tuulia Sunikka | KUVAT Salla Anttila

MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ TUTUKSI

Eri ammattialojen opiskelijoiden harjoittelu- ja työelämäjaksot ovat hyvin eritavalla järjestettyjä, joten heidän yhtäaikainen kohtaaminen harjoittelukentillä on sattumanvaraista. e-Hake tukee opiskelijoiden kohtaamista harjoittelupaikoissa ja järjestää lukuvuoden 2015 - 2016 aikana säännöllisesti eri teeman ympärillä olevia simulaatioita ja työpajoja, joissa opiskelijat ja työelämäkumppanit kohtaavat moniammatillisesti. Teemat ovat valikoituneet hankkeessa tehdyn työelämän osaamisselvityksen pohjalta ja siten, että ne vahvistavat myös opiskelijoiden osaamista.

Opiskelijan ohjaaminen ja- arviointi, moniammatillinen asiakastyö, seksuaalisuuden ja haastavien asiakkaiden kohtaaminen ovat syksyn toiminnallisten tapaamisten aiheita.

26 | karelia.fi

eHake:n tavoitteena on kehittää erityisesti työelämässä toimivien opiskelijaohjausosaamista.

OVET AVOINNA MAAKUNTAAN

Tällä hetkellä opiskelijat hakeutuvat pääsääntöisesti harjoittelemaan kaupunki- ja kuntakeskuksiin. Myös maakunnassa toimivat yksityiset hoiva-alan yrittäjät ja julkiset palvelun tuottajat pystyisivät vastaanottamaan enemmän opiskelijoita. Tunnistettu asia on sekin, että opiskelijat työllistyvät usein harjoittelupaikkaansa ja näin työvoiman tarpeeseen haja-asutusalueilla ei voida täysimittaisesti vastata. eHake pyrkii tukemaan opiskelijoiden ja työelämän edustajien kohtaamista nimenomaan maakunnassa.

YRITYKSET KUNNAT FYSIOTERAPEUTTIOPISKELIJAT

SOSIONOMIOPISKELIJAT

KOULUTUSORGANISAATIOT

TERVEYDEN& SAIRAANHOITAJAOPISKELIJAT

eHake -hankkeessa on selvitetty harvaan asutun alueen työelämäkumppaneiden mahdollisuutta tukea opiskelijoiden hakeutumista heille harjoitteluun tai työhön. Toisaalta on myös selvitetty Karelia-amk:n ja PKKY:n Outokummun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilta mitä tukea he kaipaisivat lähteäkseen harjoitteluun kaupunkikeskuksen ulkopuolelle ja mitkä asiat toimivat estävinä tekijöinä. Tulosten mukaan tyypillisiä esteitä opiskelijalle ovat oman auton tai ajokortin puute, huonot julkisen liikenteen aikataulut, matkakulut sekä perheen ja matkan pituuden vuoksi pidemmän työpäivän yhteensovittamisen ongelmat. Toisaalta vuokraa ei pystytä maksamaan kahdelle eri paikkakunnalle, jos asunto täytyy ottaa myös harjoittelupaikkakunnalta. Vieraalla paikkakunnalla ei välttämättä löydy myöskään mielekästä aktiviteettia vapaa-ajalle. Lähtöä puolestaan helpottaisi harjoittelupaikasta löytyvät majoittumismahdollisuus, kimppakyyti ja ruokaetu, jossa opiskelija voisi esimerkiksi hyödyntää Kelan ateriatukea. Tärkeänä koettiin myös harjoittelun monipuolinen sisältö, kannustava ja ajantasaisen tiedon omaava työyhteisö sekä mahdollisuus itsenäiseen toimintaan ja opiskelijan osaamisen hyödyntämiseen. Maakunnassa sijaitsevista työyhteisöistä kaivattiin lisää tietoa, jotta niitä pystyttäisiin paremmin hyödyntämään harjoittelupaikkana. eHake ohjaa yksityisiä sosiaali- ja terveyspalvelun tuottajia liittymään Jobstep-harjoittelupaikanhakujärjestelmään.

TYÖ-/ HARJOITTELUPAIKAT

LÄHIHOITAJAOPISKELIJAT

HARJOITTELUOHJAUS MUUTOKSESSA

Sosiaali- ja terveysalan opettajien mahdollisuudet osallistua opiskelijaohjaukseen maakunnassa ovat rajalliset. Opiskelijat saattavat olla harjoittelussa myös eri puolilla Suomea, joten opettajalla ei ole mahdollisuutta tavata opiskelijaa ohjaustilanteissa. AC eli Adobe Connect on hyvä ja toimiva tapa toteuttaa harjoittelun ohjauksia. eHake ohjaa maakunnassa olevia työelämäkumppaneita käyttämään AC-ympäristöä ja he harjoittelevat AC-huoneeseen tuloa myös itsenäisesti ennen varsinaista opiskelijaohjausta. Kokemus ja onnistumisen tunne motivoivat käyttämään uusia ohjausvälineitä todellisessa ohjaustilanteessa. eHakessa mukana olevia opiskelijoita ohjataan myös kohden aktiivista AC:n käyttöä, jolloin he itse voivat keskustelun lisäksi jakaa kuvaa ja materiaalia, kuten esimerkiksi omat harjoittelutavoitteensa.

Digitaalisten ohjausvälineiden avulla harjoitteluohjaustilanteisiin saadaan joustoa, jolloin yhteisen ajan löytyminen voi helpottua niin opiskelijan, työelämäohjaajan kuin ohjaavan opettajankin osalta ja ohjaukseen voidaan osallistua vaikka kaikki olisivat fyysisesti eri tilassa. Digitaalisuus mahdollistaa jatkossa myös ohjaustilanteiden monipuolistumisen ja kehittymisen, jolloin ohjustilanteessa voi olla yhtä aikaa useita opiskelijoita eri työyhteisöistä tai mukana voi olla eri ammattialan opiskelijoita. Tämä rikastaa ohjaustilanteita ja tukee mahdollisuutta moniammatilliseen kehittymiseen.

karelia.fi | 27

-A M

M AT T I KO R K

EA

KO

U

www.karelia.fi

LI

UN

IVE

RSIT

Y OF AP

PLI ED

NC

RE

IE

eHake A

ES

Moniammatillinen toimija Digitaalisuuden hyödyntäjä KA

SC

28 | karelia.fi

AR

IA EL

LU

Opiskelijaohjauksessa ja moniammatillisen yhteistyön harjaantumisessa eri alan opiskelijoiden välillä hyödynnetään uutta eHaken luomaa digitaalista oppimisympäristöä, jota opiskelijat käyttävät ensimmäistä kertaa harjoittelussaan ja työssäoppimisjaksoillaan syksyllä 2015. Oppimisympäristönä toimii thinglink-käyttöliittymä ja kyvyt.fi-ympäristö, joihin opiskelijat pääsevät helposti koulutusasteet ylittäen mukaan ilman erillisiä tunnuksia. Myös työelämän edustajilla on mahdollisuus osallistua oppimisympäristössä toimimiseen. Oppimisympäristössä on neljä tehtävää, joissa paneudutaan moniammatilliseen yhteistyöhön. Opiskelijat mm. opettavat toisilleen mitä oman ammattialan työ on oman ammatin silmälasien kautta katsottuna ja pohtivat yhdessä asiakascaseja, jossa jokainen tuo asiakkaan parhaaksi esille osaamistaan oman ammattialan osalta.

Case-tehtäviä pääsevät kommentoimaan myös työelämän edustajat ja ohjaavat opettajat, joten näkemyksiä ja kokemuksia voidaan jakaa monipuolisesti. Tämä mahdollistaa myös uudenlaista työelämäyhteistyötä ja osaamisen jakamista. Oppimisessa tärkeässä roolissa on digitaalisuus eli opiskelijat voivat toteuttaa tehtävät oman mielenkiinnon mukaisesti esimerkiksi videoimalla, räppinä, digitaalisen mindmapin tai valokuvien avulla. Tehtävissä opetellaan erilaisten digitaalisten sovellusten hyödyntämistä oppimisessa. Lopuksi opiskelija tekee kokoavan yhteenvedon omasta osaamisestaan. Oppimisympäristön työskentelytapa tavoittelee tiimimäistä toimintamallia. eHake testaa myös digitaalisen osaamismerkin käyttöönottoa, jota opiskelija voi halutessaan hakea suoritettuaan oppimistehtävät. eHake-hankkeen digitaalista osaamismerkkiä kuvataan sanoilla; Moniammatillinen toimija, Digitaalisuuden hyödyntäjä. Digitaalisen osaamismerkin voi liittää mihin tahansa sähköiseen alustaan, esimerkiksi sähköiseen portfolioon ja sitä voi käyttää esimerkiksi työnhaussa oman osaamisen kuvaamiseen. Työnantaja pääsee tällöin digitaalisen merkin kautta katsomaan merkin taustalle laaditut osaamisen kriteerit ja sen miten opiskelija osoittaa oman osaamisensa. Osaamismerkki myönnetään opinnoista, jotka eivät suoraan nouse opetussuunnitelman mukaisesta opetuksesta. Tämä tukee myös laatuajattelua.

Digitaalisuus on ajankohtainen teema, joka on nostettu myös Suomen hallitusohjelmassa painopistealueeksi. eHake tukee opiskelijoiden ja työelämäkumppaneiden digitaalisten toimintojen uusia avauksia ja toimijat ovat suhtautuneet näihin positiivisella asenteella ja mielenkiinnolla. Maakunnassa digitaalisuus näkyy jo työn arjessa ja hyötynäkökohdat koetaan tärkeiksi.

K

DIGITAALISUUS OSAKSI OPPIMISTA

�e-Hake hankkeen digitaalinen osaamismerkki.

E-HAKE -HANKE eHake – hanke on Euroopan sosiaalirahaston, Etelä-Savon ELY-keskuksen ja Karelia-ammattikorkeakoulun rahoittama kehittämishanke, jonka toiminta-aika on 1.4.2015 - 30.6.2016. Hankkeen toteuttajia ovat Karelia-ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä.

» UUTISIA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUSTA

» TOIMITTANUT Eija Piiparinen

SUOMEN FYSIOTERAPEUTTIEN OPINNÄYTETYÖPALKINTO KARELIA-AMK:N OPISKELIJOILLE Suomen Fysioterapeutit ry myönsi vuoden 2014 opinnäytetyöpalkinnon Karelia-amk:sta fysioterapeuteiksi valmistuneille Kaisa Juvoselle ja Sini Ratilaiselle. Palkitussa opinnäytetyössä suunniteltiin erityisesti ikäihmisille soveltuva lähiliikuntapuisto Joensuun Niinivaaralle.

Palkitsemiskriteerien mukaan opinnäytetyön aiheen tulee olla yleisesti merkittävä fysioterapian kehittämisen kannalta. Opinnäytetyössä yhdistyi kaksi alan ajankohtaista aihetta: ikäihmisten toimintakyvyn edistäminen ja Green Care-ajattelu. Opinnäytetyön toteutukseen osallistui myös kaksi muotoilun opiskelijaa. Palkinto jaettiin vuoden 2015 Fysioterapiakongressissa 7.10.2015.

Opinnäytetyössä yhdistyi kaksi alan ajankohtaista aihetta: ikäihmisten toimintakyvyn edistäminen ja Green Care-ajattelu.

LIIKETALOUDEN OPISKELIJAT SUUNNITTELIVAT MARKKINOINTIVIESTINTÄKAMPANJAN NORDEA JOENSUULLE Karelia-ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijat ovat suunnitelleet Nordea Joensuulle nuorille suunnatun markkinointiviestintäkampanjan. Osana kampanjaa järjestettiin Sijoitus tulevaisuuteen –seminaari, joka pidettiin lokakuun lopussa Karelia-amk:n Wärtsilä-kampuksella. Seminaarissa käsiteltiin tämän hetkistä taloudellista tilannetta ja säästämiseen liittyviä asioita. Tilaisuudessa esiintyivät ekonomisti Pasi Sorjonen ja aiemmin Nordean sijoitusneuvojana toiminut rap-artisti Spekti sekä pankinjohtaja Anita Turunen-Paaso.

- Aika tekee työtä säästäjän hyväksi, koska varallisuuden arvo kasvaa korkoa korolle. Niinpä säästäminen kannattaa

aloittaa mahdollisuuksien mukaan jo nuorella iällä. Hyvä lopputulos saadaan suurimmalla todennäköisyydellä silloin, kun huolehditaan riittävästä hajauttamisesta sijoituskohteita valittaessa, muistuttaa Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen.

Liiketalouden opiskelijat ovat jo vuosia tehneet vaikuttavaa yritysyhteistyötä. Harjoittelun ja opinnäytetöiden lisäksi opiskelijat tekevät opintoihinsa liittyviä toimeksiantotöitä pääosin paikallisille yrityksille. Opiskelijat ovat laatineet mm. toimivia markkinointi-, markkinointiviestintä- sekä lanseeraussuunnitelmia ja tuoneet näin uusia, tuoreita näkökulmia yritysten liiketoiminnan ja markkinoinnin kehittämiseen.

karelia.fi | 29

» UUTISIA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUSTA

Karelia-amk kampanjoi turvallisen koulutien puolesta Karelia-amk kampanjoi syyskuussa turvallisen koulutien puolesta jakamalla koululaisille heijastimia Niinivaaran ja Nepenmäen sekä Karsikon koulujen läheisyydessä.

- Ajatus tempaukseen tuli henkilöstöltämme. Meillä ammattikorkeakoulun kampusten läheisyydessä on jo tänä syksynä ollut useita läheltä piti -tilanteita. Esimerkiksi Tikkarinteen alamäessä koululaisten vauhti on joskus kova ja risteysalueilla syntyy helposti vaaratilanteita. Olemme halunneet osaltamme lisätä tiedotusta ja valppautta, jotta henkilöstö ja opiskelijat muistaisivat olla erityisen varovaisia risteysalueilla ja parkkipaikoilla, kertoo rehtori Petri Raivo.

Karelia-amk on saanut naapurikseen tänä syksynä Niinivaaran ja Nepenmäen sekä Karsikon koulut, jotka sijaitsevat Tikkarinteen ja Sirkkalan kampusten välittömässä läheisyydessä. Vilkas koululaisliikenne vaatii entistä suurempaa tarkkaavaisuutta ja varovaisuutta kaikilta kulkijoilta. Kampanjan myötä Karelia-amk haluaa haastaa alueen yritykset ja yhteisöt pohtimaan omaa ympäristöään – kuinka me yhdessä voimme varmistaa entistä turvallisemman koulutien ympäristömme lapsille.

30 | karelia.fi

» TOIMITTANUT Eija Piiparinen | KUVAT Emma Kaukiainen

Olemme halunneet osaltamme lisätä tiedotusta ja valppautta, jotta henkilöstö ja opiskelijat muistaisivat olla erityisen varovaisia risteysalueilla ja parkkipaikoilla rehtori Petri Raivo

karelia.fi | 31

» UUTISIA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUSTA

UUSIA VAIHTOOPISKELIJOITA KARELIAAN Karelia-ammattikorkeakoulussa on aloittanut tänä syksynä 48 uutta vaihto-opiskelijaa. Useimmat vaihtoopiskelijat tulevat englanninkieliseen International Business -koulutukseen. Ulkomaisia opiskelijoita tulee myös insinöörialan, media-alan, hoitotyön, musiikin, metsätalouden ja fysioterapian koulutuksiin. Muutamat suorittavat työharjoittelua Joensuun yrityksissä ja organisaatioissa.

Suurin osa vaihto-opiskelijoista tulee muista Euroopan maista. Saksasta, Tsekistä ja Ranskasta tulee useita opiskelijoita. Mukana on kuitenkin myös muutamia kauempaa tulevia, mm. Koreasta, Brasiliasta sekä Kiinasta.

Useimmat vaihtoopiskelijat tulevat englanninkieliseen International Business -koulutukseen.

Karelia-amk:n lukuvuosi 2015 - 2016 avattiin festaritunnelmissa Karelia-amk:n lukuvuoden 2015 - 2016 avajaisia vietettiin elokuun lopulla Joensuun Ilosaaressa. Ohjelmassa oli mm. opiskelijoiden ja henkilöstön esityksiä, kilpailuja, esittelypisteitä sekä kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen videotervehdys.

32 | karelia.fi

- Yhteiset vuoden kiertoon liittyvät juhlat ja rituaalit ovat tärkeitä korkeakouluyhteisömme yhteisöllisyyden rakentamisessa. Ne rytmittävät vuotta ja luovat perinteitä. Tänäkin vuonna pyrimme tekemään avajaiset opiskelijoiden ehdoilla, kertoo rehtori Petri Raivo.

» TOIMITTANUT Eija Piiparinen | KUVAT Eija Piiparinen

Lehtori Jorma Suomalaiselle kultainen elämäntyömerkki Lehtori Jorma Suomalaiselle myönnettiin elokuussa 2015 Keskuskauppakamarin kultainen elämäntyömerkki.

Elämäntyömerkki on tunnustus vuosikymmenten mittaisesta ansiokkaasta työstä maamme elinkeinoelämän hyväksi.

Lehtori, KTM Jorma Suomalainen on toiminut ammatillisissa opettajatehtävissä kauppaoppilaitoksissa ja ammattikorkeakoulussa sekä yliopistossa yli 40 vuoden ajan.

Liiketoiminnan lehtorina hän on toiminut vuodesta 1974 alkaen ja on tällä hetkellä Karelia-ammattikorkeakoulun yritystalouden ja hallinnon lehtori. Suomalainen on toiminut lukuisten pienten ja keskisuurten yritysten hallituksissa jäsenenä ja puheenjohtajana sekä tilintarkastajana yhteensä lähes 30 vuoden ajan.

Kultainen elämäntyömerkki luovutettiin Suomalaiselle Karelia-ammattikorkeakoulun lukuvuoden avajaistilaisuudessa. Merkin luovutuskirjan ovat allekirjoittaneet Keskuskauppakamarin ansiomerkkilautakunnan puolesta toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä ja osastopäällikkö Tarja Nuutinen.

Elämäntyömerkki on tunnustus vuosikymmenten mittaisesta ansiokkaasta työstä maamme elinkeinoelämän hyväksi. karelia.fi | 33

Vasu on Karelia-amk:n uusi verkkojulkaisu!

Vasu on Karelia-ammattikorkeakoulun uusi verkkojulkaisu, joka välittää tietoa Karelian asiantuntijuudesta ja osaamisesta sekä monialaisesta opetus-, tutkimus- ja kehittämistyöstä.

Vasussa julkaistaan Karelian henkilöstön kirjoittamia asiantuntija-artikkeleita, kertomuksia kehittämistyöstä ja hyvistä käytännöistä, puheenvuoroja, uutisia sekä opintomatkojen antia. Vasu ilmestyy 4-6 kertaa vuodessa.

Vasun ensimmäisen numeron teemoja ovat mm. ammattikorkeakoulujen rooli suomalaisessa korkeakoulu- ja innovaatiojärjestelmässä, opiskelijoiden työnhakutaitojen kehittäminen, liikuntakampanjat työhyvinvoinnin edistäjänä sekä selkeä viestintä työelämässä.

uun: Tutustu Vas a.fi/ www.kareli vasu

» Uusia julkaisuja Ammatillinen korkeakouluopettajuus ja sukupuolitietoisuus : Tarinoita sukupuolesta, toimijuudesta ja pedagogisista käytännöistä Anna Liisa Westman

Kasvatustieteisiin, aikuiskasvatukseen ja sukupuolentutkimukseen sijoittuva väitöstutkimus, joka tuottaa kerrottujen ja kirjoitettujen tarinoiden avulla tietoa siitä, kuinka monimuotoisesti sukupuolta ymmärretään ammatillisessa opettajakoulutuksessa ja korkeakouluopettajuudessa.

Terveisiä Ikä-Suomesta!

Arja Jämsén & Tuula Kukkonen

Julkaisuun on koottu Sanomalehti Karjalaisessa keväällä 2015 julkaistut Ikä-Suomesta -kolumnisarjan kolumnit.

Kolumneissa käsitellään Suomen tulevaisuuden ja ikäosaamisen kehittämisen kannalta keskeisiä teemoja, kuten ikäihmisten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet, ikäihmisten aktiivinen kansalaisuus sekä ikääntyminen, toimintakyky ja palvelut.

Kuituhampun jalostuksen mahdollisuudet Suomessa

Juha Ikonen, Juha Kilpeläinen, Helena Puhakka-Tarvainen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ja Karelia-amk:n Julkaisu sisältää mallilaskelmia kuituhampun kasvatuksen ja jalostuksen kannattavuudesta Suomen olosuhteissa.

Opas sopii perustietolähteeksi hampun kasvattamisesta ja jalostamisesta kiinnostuneille yrittäjille, tuotekehittäjille sekä asianharrastajille.

ДАВАЙТЕ СОЗВОНИМСЯ!

Let’s keep in touch! : Russian for telephone Riitta Hyttinen

Tämä e-julkaisu sisältää oppimateriaalia A2-taitotason (kehittyvä peruskielitaito) venäjän kielen opiskelijoille. Materiaali sisältää puhelinkeskustelun harjoitteluun soveltuvia esimerkkilauseita, dialogeja ja harjoituksia. Dialogit on kuunneltavissa äänitiedostoina.

Lisätiedot ja verkkojulkaisut:

www.karelia.fi/fi/tutustu-kareliaan/julkaisut

34 | karelia.fi

Osaava maailma.

Minkä jäljen sinä jätät maailmaan?

Valitse sinulle sopivin opiskeluvaihtoehto ja tule osaksi osaavaa maailmaa!

8.-27.1.2016 YHTEISHAKU ENGLANNINKIELINEN KOULUTUS

AVOIN AMK

Tradenomi (BBA), International Business

Päivitä ammatillista osaamistasi tai kokeile AMK-opiskelua

16.3.-6.4.2016 YHTEISHAKU SUOMENKIELINEN KOULUTUS

» Valmentavat opinnot

Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Metsätalousinsinööri (AMK) Restonomi (AMK) Fysioterapeutti (AMK) | Sairaanhoitaja (AMK) Sosionomi (AMK) | Terveydenhoitaja (AMK) Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen (YAMK) Ikäosaaminen (YAMK) Insinööri (AMK), energia- ja ympäristötekniikka | konetekniikka rakennustekniikka | talotekniikka | tieto- ja viestintätekniikka Uusiutuva energia (YAMK) Teknologiaosaamisen johtaminen (YAMK) Tradenomi (AMK), liiketalous | tietojenkäsittely Johtaminen ja liiketoimintaosaaminen (YAMK)

www.karelia.fi/haku

» K ieliopinnot tai yksittäiset opintojaksot » Osaamista täydentävät opintokokonaisuudet » Tutkintoon tähtäävää opiskelua polkuopintoina

www.karelia.fi/avoinamk

ä!

Ota yhteytt lut hakijapalve @karelia.fi karelia.fi | 35

Osaava maailma.

36 | karelia.fi