Toimintakertomus
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU
20 13
Toimintakertomus
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU
20 13
Toimintakertomus 2013
TILASTOT: Mikko Penttinen TAITTO: Salla Anttila VALOKUVAT: Salla Anttila, Karelia-amk:n kuva-arkisto PAINOS: 200 kpl PAINOPAIKKA: Grano Oy, Joensuu 2014
Sisällys KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU: ALUETTA PALVELEVA, LAADUKAS JA TYÖELÄMÄLÄHEINEN 6 KOULUTUSTOIMINNASSA MONIEN ENNÄTYSTEN VUOSI 8 TKI-TOIMINTA KOHTI UUTTA EU:N OHJELMAKAUTTA 10 PALVELUTOIMINTAA JA ALUEKEHITYSTYÖTÄ 12 HENKILÖSTÖKATSAUS 14 TALOUSKATSAUS 16 KIINTEISTÖ- JA YMPÄRISTÖKATSAUS 17 KOULUTUKSEN VETOVOIMA KASVOI BIOTALOUDEN KESKUKSESSA 18 LIIKETALOUDEN JA TEKNIIKAN KESKUS KANSAINVÄLISTYI 20 MONIALAISTA TKI-TOIMINTAA LUOVAN TALOUDEN KESKUKSESSA 22 VALMISTUNEIDEN MÄÄRÄ YLITTI TAVOITTEET SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KESKUKSESSA 24 KEHITTÄMIS- JA PALVELUKESKUKSESSA MUUTOSTEN VUOSI 26 AMMATTIKORKEAKOULUN HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO 28
20 13
Karelia-ammattikorkeakoulu: aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen Vuosi 2013 oli 21. ammattikorkeakoulumme toimintavuosi ja ensimmäinen Karelia Ammattikorkeakoulu osakeyhtiölle. Nostimme tammikuun alussa Karelian uuden lipun salkoon kaikkien keskuksiemme pihapiireissä. Siitä lähtien uusi ilmeemme ja toimintatarmomme on huomattu ja hyväksi havaittu. Palaute ulkopuolelta niin uuteen nimeemme kuin ilmeeseemmekin on ollut kannustavaa ja positiivista. Olen monesti kuullut sanottavan, että Kareliasta viestittyy ulos raikas tekemisen meininki.
6
Kaikissa ammattikorkeakouluissa vuotta 2013 leimasi uuden ammattikorkeakoululain ensimmäiseen vaiheeseen liittyvä toimiluvan hakuprosessi. Kevät ja osin alkusyksykin meni toimilupahakemusta tehdessä ja Karelian tulevaisuutta suunnitellessa. Päätimme jo alussa, että prosessi on osallistava ja mahdollisimman läpinäkyvä. Niinpä haku työvaiheineen ja dokumentteineen oli intrassamme koko henkilöstön nähtävissä ja kommentoitavissa. Saimme mukaan myös opiskelijat ja opiskelijakunta Poka olikin erittäin aktiivisesti mukana toimilupaprosessin kaikissa vaiheissa. Ja vaikka kyseessä oli jo kolmas kerta kun Pohjois-Karjalassa ammattikorkeakoulun toimilupaa haettiin niin mistään rutiinista ja itsestäänselvyydestä ei ollut kyse. Pysyvän toimiluvan varmistuminen joulukuussa olikin suuri ilonaihe. Se oli osoitus uskottavasta, pitkäjänteisestä ja hyvin tehdystä pohjoiskarjalaisesta ammattikorkeakoulutyöstä, josta meidän kaikkien on syytä olla ylpeitä. Toimilupahakemuksen ohella ammattikorkeakoulumme vuoden 2013 isoihin projekteihin kuului uuden, aina vuoteen 2017 ulottuvan strategian laadinta, jonka tunnuslause – Karelia-ammattikorkeakoulu: aluetta palveleva,
laadukas ja työelämäläheinen – kiteyttää hyvin tehtävämme ja tavoitteemme. Kaikista kansallisista ja kansainvälisistäkin velvoitteistamme huolimatta, me olemme ensisijaisesti Pohjois-Karjalan koulutuksen, osaamisen ja hyvinvoinnin asialla. Vuosi 2013 oli raskas taloudellisen sopeutumisen vuosi. Ammattikorkeakouluille osoitetut rahoituksen leikkaukset alkoivat näkyä myös Karelian toiminnassa. Vuosi 2013 oli ensimmäinen niistä kolmesta vuodesta, joiden aikana ammattikorkeakoulultamme leikataan yksikköhintarahaa vajaan kolmen miljoonan euron edestä. Vuoden 2013 osuus oli etupainotteisesti noin 1,4 miljoonaan euroa. Yksikköhintarahoituksen leikkaukset ja vaikeudet muun rahoituksen hankinnassa näkyivät lähes kaikissa Suomen ammattikorkeakouluissa käytyinä yt-neuvotteluina, jotka myös johtivat lukuisiin irtisanomisiin ja osa-aikaistamisiin. Kareliassakin jouduttiin vuoden 2013 keväällä irtisanomaan 18 ja osa-aikaistamaan 8 henkilöä. Ei ole mikään ihme, että näin kovat ja ikävät päätökset loivat epävarmuutta ja huolta henkilökunnan parissa. Korkeakoulusektori ei ollutkaan enää se varma ja turvallinen työnantaja, jota se vielä joitakin vuosia sitten oli ollut. On selvää, että ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen tulee jatkumaan vielä usean vuoden ajan. Haasteellisesta tilanteesta huolimatta Karelia-ammattikorkeakoulu, sen henkilöstö ja opiskelijat pystyivät erittäin hyviin koulutuksellisiin tuloksiin. Vetovoimamme niin kevään kuin syksynkin yhteishauissa rikkoi taas uudet ennätykset, valmistuneiden määrät ja 55 opintopistettä suorittaneiden osuudet olivat hyvällä uudella ennätystasolla. Myös avoimen ammattikorkeakoulumme
opintosuoritusmäärät ovat olleet valtakunnallista kärkitasoa. Koulutuksen ohella myös tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan merkitys oli keskeinen niin meille kuin meitä ympäröivälle alueellekin. On ilahduttavaa havaita, että myös kansainvälisen hanketoiminnan määrä on viime aikoina kasvanut tasaisesti. Korkeakoulumme on ollut koko olemassaolonsa ajan aluekehitysvaikutukseltaan yksi Suomen parhaista ammattikorkeakouluista. Aluevaikuttavuuden keskeisistä menestystekijöistä on mainittava Pohjois-Karjalan toimijoiden ja koulutusorganisaatioiden vahva ja sitoutunut yhteistyö - esimerkkinä vaikkapa maakunnalliset tai seutuja ja kaupunkeja koskevat kehittämisohjelmat. Karelia-ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toteuttamisessa tukeudutaan omiin ja alueen strategisiin valintoihin. Nämä valinnat konkretisoituvat erityisinä painoaloina, joita ovat tarkkuustekniikka, monimediaiset palvelut, puurakentaminen, uusiutuva energia, ikäosaaminen ja Venäjä-osaaminen. Hyvä esimerkki alueellisesta vaikuttavuudestamme on ollut maakuntakorkeakoulutoiminta, joka mahdollistaa työelämäläheisen koulutuksen toteutumisen PohjoisKarjalan kaikilla kolmella seutukunnalla. Vahvasta aikuiskoulutuksesta kertovat myös alueemme työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin räätälöidyt ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Tältä osin vuosi 2013 oli juhlavuosi, sillä on kulunut jo 10 vuotta siitä kun ammattikorkeakoulussamme aloitettiin eurooppalaisen korkeakoulututkintojen mukainen master-tason koulutus. Näiden vuosien aikana ammattikorkeakoulustamme on valmistunut 190 ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä.
Ammattikorkeakoulut pyrkivät vastaamaan rakenteellisen kehittämisen haasteisiin myös uusien ja entistä strategisempien kumppanuuksia kautta. Yhteinen tekeminen mahdollistaa paitsi toiminnan tehostamisen, myös aivan uudenlaisten palvelukonseptien luomisen. Hyvä, yhteisiin painoaloihin perustuva Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen (ISAT) kumppanuutemme jatkuu Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa, samoin syvä ja monilla osaamisalueilla erittäin merkittävä yhteistyö Itä-Suomen yliopiston kanssa. Erityistä painoa olemme lisänneet yhteistyöhön ja strategiseen kumppanuuteen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa. Meillä on yhteinen tavoite tarjota opiskelijoillemme hyvät koulutusmahdollisuudet ja jatko-opintoväylät sekä vaikuttaa yhä paremmin valmistuneiden työllistymismahdollisuuksiin. Uutena vahvana kumppaninamme on myös eteläkarjalainen Saimaan ammattikorkeakoulu, jonka kanssa solmimme vuoden 2013 joulukuussa strategisen kumppanuussopimuksen. Tuloksellinen toimintatapa, jatkuva parantaminen ja niukkojen resurssien tehokas käyttö ovat olleet meille täällä Itä-Suomessa aina ohjenuorana. Pohjois-Karjalan tulevaisuuden menestykselle on erittäin tärkeää, että alueella toimii paikalliset olot ja verkostot tunteva sekä alueen kehittämiseen sitoutunut, laadukas ja tuloksiltaan hyvä ammattikorkeakoulu – aluetta palvelevasti, laadukkaasti ja työelämäläheisesti. PETRI RAIVO, REHTORI, TOIMITUSJOHTAJA
7
Koulutustoiminnassa monien ennätysten vuosi Karelia-ammattikorkeakoulun koulutustoiminnan tulokset olivat vuonna 2013 monilta osin ennätyksellisen hyviä. Kareliassa satsattiin voimakkaasti opiskelijoiden varhaisen tuen toimintamallien kehittämiseen. Tavoitteena on sujuvan oppimisen edellytysten varmistaminen ja keskeyttämisten vähentäminen henkilöstön ja opiskelijakunnan yhteistyönä. Aktiivisten toimenpiteiden seurauksena keskeyttäneiden määrä väheni yli 40 %.
Aktiivisten toimenpiteiden seurauksena keskeyttäneiden määrä väheni yli 40 %.
8 Koulutustoiminta keskittyi pääasiassa ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Ammattikorkeakoulututkintojen määrä oli historian korkein ja yli 5% opetus- ja kultturiministeriön asettamaa tavoitetta korkeampi. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä väheni edellisestä vuodesta, mutta vuoden 2014 tutkintomäärän ennakoidaan olevan ministeriön tavoitetta (55 tutkintoa/vuosi) korkeampi. Vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden määrä kasvoi lähes 20 % edellisvuoteen verrattuna ja oli huomattavasti tavoitetta korkeampi. Myös avoimen ammattikorkeakoulun opintosuoristusten määrä jatkoi tasaista kasvuaan. Erityisesti lisääntyivät polkuopiskelijoiden opintosuoritusten määrät. Myös Karelian koulutuksen vetovoima oli ennätyksellisen hyvä. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen ensijaisten hakijoiden määrä oli korkeampi kuin koskaan aiemmin. Hakijamäärän kasvu oli jo toisena vuonna peräkkäin selvästi suurempi kuin ammattikorkeakouluissa keskimäärin.
2010
2011
2012
2013
»»ammattikorkeakoulututkinto »»yamk-tutkinto
611 585 26
694 658 36
633 586 47
695 663 32
VÄHINTÄÄN 55 OP SUORITTANEET OPISKELIJAT
1058
1092
1121
1338
2,6 2,7 1,8
2,8 2,9 2,1
3,2 3,2 2,2
3,7 3,9 1,8
4230 3322
4308 3395
3970 3181
3871 3170
74
74
75
76
OPETUSHENKILÖSTÖN MÄÄRÄ, HTV
214
215
196
188
AVOIN AMMATTIKORKEAKOULU, OP
1897
2412
3224
4281
SUORITETUT TUTKINNOT
VETOVOIMA, 1. SIJAISET HAKIJAT/ ALOITUSPAIKKA
»»ammattikorkeakoulututkinto »»yamk-tutkinto
OPISKELIJAMÄÄRÄ
»»kokonaismäärä »»päätoimiset opiskelijat (FTE)
OPISKELIJAT YYT YVÄISYYS, %
Strateginen kumppanuus ja yhteistyö Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta POKAn kanssa tiivistyi ja oli varsin tuloksellista. Opiskelijakunnan järjestäytymisaste oli vuoden lopulla ennätyksellisen korkea ja opiskelijakunnan edustajat osallistuivat aktiivisesti Karelian kehittämisen lisäksi myös alueelliseen ja valtakunnalliseen edunvalvontaan. Vuoden 2013 keskeisiä kehittämistoimia koulutustoiminnan osalta olivat opetussuunnitelmien uudistaminen, varhaisen tuen toimintamallin (Vartu) kehittäminen ja käyttöönotto, sujuvan väylän rakentaminen toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun yhdessä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa ja ISAT-kesäkoulun käynnistäminen yhdessä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa.
9
TKI-toiminta kohti uutta EU:n ohjelmakautta Karelia-ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI-toiminta) oli monipuolista aiempien vuosien tapaan myös vuonna 2013, joskin volyymi oli tavoitteen mukaan aiempaa vuosia pienempi. TKI-toiminnan suunnittelussa painopiste on siirtynyt vahvasti kohti EU:n ohjelmakautta 2014-2020 ja sen tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia. Projektien valmistelua on suunnattu yhä enenevässä määrin kohti kansainvälisiä rahoitusohjelmia ja kansainvälisten kumppanuuksien vahvistamista. Kansainvälisessä TKI-toiminnassa on hyödynnetty entistä paremmin kansainväliset kumppanuusorganisaatiot, joiden kanssa tehdään myös muuta kansainväliseen toimintaan liittyvää yhteistyötä.
10
TKI-toiminnan suunnittelussa painopiste on siirtynyt vahvasti kohti EU:n ohjelmakautta 20142020 ja sen tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia. Uusia avauksia kansainvälisessä TKI-toiminnassa on syntynyt erityisesti Venäjä-yhteistyön saralla, muutoin hanketoimintaa on suunnattu painoalojen (uusiutuva energia, tarkkuustekniikka, puurakentaminen, ikäosaaminen, monimediaiset palvelut ja Venäjä-osaaminen) toimintojen suunnitteluun ja pohjatyöhön uudella EUohjelmakaudella (mm. ESR Lump Sum –hankkeet). Aiempien vuosien tapaan suurin osuus projekteista toteutettiin EU:n rakennerahastojen (ESR, EAKR) tuella sekä MannerSuomen maaseuturahaston ja TEKESin rahoittamana.
Toiminnan laadun kehittämiseksi toteutettiin sisäinen auditointi osana ammattikorkeakoulun laadunhallintaa koskien TKI-, opetus- ja palvelutoiminnan integraatiota. Lisäksi käynnistettiin opetussuunnitelmien uudistamistyö, jossa kiinnitettiin erityshuomiota näihin integraatiomahdollisuuksiin. ISAT-yhteistyössä toteutettiin myös kansainvälinen ulkoinen arviointi koskien Karelian ja Savonian ISAT-painoalojen toimintaa. Joulukuussa toteutettiin painoalojen organisointi uudentyyppisesti valitsemalla painoaloille vakinaiset projektipäälliköt. Heidän keskeinen tehtävänsä on toteuttaa painoalan TKI-toiminnan suunnitelmallista kehittämistä strategiakaudella sekä varmistaa TKI-, opetus- ja palvelutoiminnan integraatio sekä opiskelijoiden ja kumppaneiden mahdollisuudet osallistua TKI-toimintaan. Opiskelijoiden TKI-hankkeissa suorittamien opintopisteiden osuudessa asetettu tavoite ylitettiin ja tulos oli aiempaa vuosia parempi.
TKI-TOIMINNAN TOTEUMA
Henkilöstön osaamisen kehittämistä ja TKI-toimintaan liittyvää laki- ja sopimusasioiden neuvontapalveluyhteistyötä on jatkettu yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Savoniaammattikorkeakoulun kanssa aiempien vuosien tapaan. Keväällä 2013 julkaistiin teemalehti nimeltään ”Alueen ehdoilla ja alueen parhaaksi”, johon on koottu esimerkkejä ammattikorkeakoulun TKI-toiminnasta EU-ohjelmakaudella 2007-2013. Teemalehti on saanut erinomaisen vastaanoton niin kumppaneiden kuin rahoittajienkin suunnasta.
11
2010
2011
2012
2013
HENKILÖT YÖVUODET
64
73
64
46
TOTEUMA, TKI-TOIMINNAN MENOT M€ (VOLYYMI)
7,5
10,5
7,5
7,9
Palvelutoimintaa ja aluekehitystyötä Palvelutoimintaa ja aluekehitystyötä toteutettiin laajasti kaikissa koulutus- ja kehittämiskeskuksissa sekä kehittämis- ja palvelukeskuksessa. Palvelutoimintaa on toteutettu oppisopimustyyppisenä täydennyskoulutuksena, työvoimakoulutuksena, asiantuntijapalveluina sekä täydennyskoulutuksena. Lisäksi kaikki keskukset olivat mukana toteuttamassa maakuntakorkeakoulutoimintaa.
Työvoimakoulutus yksittäisenä palveluna on taloudellisesti suurin kokonaisuus palvelutoiminnassa.
12
Karelia-ammattikorkeakoulu sai OKM:n päätöksellä yhteensä 58 aloituspaikasta oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutukseeen, jotka ovat muiden ammattikorkeakoulujen kanssa toteuttavia koulutuksia. Biotalouden keskus sai yhteensä 40 aloituspaikkaa Biotaloudesta bisnestä- ja Paikkatiedon hyödyntäminen -koulutuksille. Sosiaali- ja terveysalan keskus sai 18 aloituspaikkaa Palliatiiviseen hoitotyöhön. Koulutukset toteutetaan vuonna 2014. Vuonna 2013 toteutettiin kokonaan tai osittain kuusi työvoimakoulutusta: Sairaanhoitaja (AMK) –ryhmä Lieksassa, Korkeakoulutettujen osaamissalkut 1 ja 2, Peliohjelmointi, Insinöörin ympäristösalkku sekä Maahanmuuttajien valmentava koulutus. Työvoimakoulutus yksittäisenä palveluna on taloudellisesti suurin kokonaisuus palvelutoiminnassa.
Karelian asiantuntijapalvelujen suurin tuotto on tullut laboratoriopalveluista. Varsinkin tekniikan rakennus- ja suurkonelaboratoriot olivat aktiivisia vuonna 2013. Karelian koulutus- ja asiantuntijapalvelut on kuvattu portaalissa jossa on lähes 60 tuotteistettua palvelua, mm. laboratoriopalvelut. Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu on toteuttanut aktiivisesti aluekehitystyötä. Maakuntakorkeakoulun toiminta perustuu verkostomaiseen yhteistyöhän eri toimijatahojen välillä ja lähtökohtana on ollut koulutustoimijoiden ja seutukuntien välinen vuorovaikutus ja kumppanuus. Maakuntakorkeakoulun ydin kiteytyy kolmeen kokonaisuuteen: koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä aikuisten koulutusvalintoihin liittyvä ohjaus- ja neuvonta. Koulutuksen osalta maakuntakorkeakoulu on ollut rakentamassa opintopiirejä tradenomiopintojen tueksi Pielisen Karjalassa: yleisöluentoja ympäri maakunnan, Yrittäjän työkalupakkia Ilomantsissa sekä sairaanhoitaja (AMK) opintoja Lieksassa. Lisäksi maakuntakorkeakoulu on ollut edistämässä maakunnan hyvinvointia: alueellisen toimintamallin kehittämisessä Lieksassa ja Nurmeksessa;
opiskelijatöiden kehittämisessä; järjestämässä yrittäjäiltoja Polvijärvellä, Juuassa ja Ilomantsissa sekä opiskelijasenssejä Juuassa ja Keski-Karjalassa. Maakuntakorkeakoulu on osallistunut aktiivisesti maakunnan eri tapahtumiin kertoen opiskelumahdollisuuksista maakunnassamme. Työelämä muutoksessa 2020 tulee jatkossa olemaan Karelian palvelutoiminnan ja aluekehittämisen brändi. Työelämä muutoksessa 2020 koostuu asiantuntijaluentosarjoista, valmennusohjelmista ja koulutuksista. Työelämä muutoksessa -asiantuntijaluentosarja toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Karjalan Kauppakamarin kanssa. Syksyllä 2013 asiantuntijaluentosarjan aloitti tulevaisuuden tutkija Ilkka Halava ja syksyn viimeinen asiantuntijaluento oli Risto Linturin tulevaisuuden teknologiaa peilaava alustus. Valmennusohjelmissa yhteistyötä tehtiin mm. Farax Oy:n ja Tietotaito Group:n kanssa. Palvelutoiminnan tulos jäi budjettiin asetusta tavoitteesta 13 prosenttiyksikköä. Palvelutoiminnan kokonaisliikevaihto oli 0,95 M €. Keskuksista suurimpiin liikevaihtoihin pääsivät SOTE- ja LITE-keskukset.
PALVELUTOIMINNAN TOTEUMA
2010
2011
2012
2013
TOTEUMA, PALVELUTOIMINNAN LIIKEVAIHTO M€ (VOLYYMI)
2,57
1,39
0,94
0,95
13
Henkilöstökatsaus Karelia-ammattikorkeakoulun henkilötyövuosimäärä oli vuoden 2013 lopussa 335 henkilötyövuotta, joka on 37 henkilötyövuotta pienempi kuin vuonna 2012. Henkilöstömäärä laski kaikissa henkilöstöryhmissä. Eniten laski tutkimus- ja kehittämishenkilöstön määrä, mikä johtuu pääosin projektitoiminnan voimakkaasta vähenemisestä ja siitä aiheutuvista määräaikaisten työsuhteiden päättymisistä. Henkilöstömäärän väheneniseen vaikuttivat myös vuoden 2013 aikana toteutetut yhteistoimintaneuvottelut.
14
Karelian henkilöstöstä vakinaisessa työsuhteessa oli vuoden 2013 lopussa 76 % ja määräaikaisessa 24 %. Vakinaisessa työsuhteessa olevan henkilöstön suhteellinen määrä on kasvanut usean vuoden ajan. Vakinaisessa henkilöstössä ikääntyvät ikäluokat ovat myös vahvasti edustettuina. Vakinaisesta henkilöstöstä 40 % on yli 55-vuotiaita ja 74 % yli 45-vuotiaita, kun taas määräaikaisesta henkilöstöstä 72 % on alle 45-vuotiaita. Vuoden 2013 lopussa koko henkilöstön keski-ikä oli 48 vuotta. Vuoden 2013 aikana jäi eläkkeelle kymmenen henkilöä. Henkilöstön työhyvinvointia seurataan vuosittain toteutettavalla työtyytyväisyyskyselyllä, sairauspoissaolojen seurannalla sekä työterveyshuollon kanssa toteutettavilla työkykyjohtamisen. Työtyytyväisyyskyselyn teemat liittyvät työn sisältöön, johtamiseen, työyhteisön toimivuuteen, kehittymisen tukeen sekä työhyvinvointiin ja turvallisuuteen. Henkilöstön kokonaistyytyväisyys (69 %) nousi 3 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Tyytyväisimpiä oltiin työhyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviin asioihin. Eniten kehitettävää on henkilöstön kehittymisen tukeen liittyvissä asioissa.
Ammattikorkeakoulun henkilöstön kehittymistä tuetaan erilaisilla osaamisen kehittämisen menetelmillä kuten mentoroinnilla, sisäisillä henkilöstökoulutuksilla ja klinikoilla sekä uraohjauksella. Syksyllä 2013 aloitetussa uraohjauksessa kartoitetaan osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia ja osaamisen uudelleen suuntaamista, sekä tuetaan työkunnon säilymistä eläkeikään saakka. Henkilöstöjohtamista tuettiin esimiehille toteutetulla vuoden mittaisella esimiesvalmennuskokonaisuudella. Vuoden 2013 alussa otettiin käyttöön Iloa elämään –toiminta, joka on organisaation henkilöstölle järjestämää työhyvinvointitoimintaa. Toiminnalla tuetaan henkilöstön fyysistä, psykologista ja sosiaalista hyvinvointia. Työhyvinvoinnin kehittämiseksi perustettiin vuoden alussa myös organisaatioon työhyvinvointiryhmä, jonka tehtävänä on mahdollistaa työhyvinvointiin liittyvän toiminnan ja toimenpiteiden toteutumista. Vuonna 2013 laadittiin Aktiivisen välittämisen malli, joka on työkalu työntekijän ja työyhteisön erilaisten haastavien tilanteiden tunnistamiseen, puheeksiottamiseen ja ratkaisemiseen. Mallin toimintamuotoina ovat eri tyyppiset keskustelut, joista erityisesti työhyvinvointikeskusteluilla pyritään ennakoimaan ja ehkäisemään mahdollisia sairauspoissaoloihin johtavia tekijöitä. Sairauspoissaolojen kokonaismäärä kasvoi edellisvuodesta. Vuonna 2013 sairauspoissaolopäiviä henkilöä kohti oli yhdeksän. Vuonna 2013 oli merkittävästi enemmän yli 30 päivän mittaisia sairauspoissaoloja kuin vuonna 2012.
PÄÄTOIMINEN HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ (HTV)
»»päätoiminen opetushenkilöstö »»T&K-henkilöstö »»hallintohenkilöstö
SUKUPUOLI
»»nainen »»mies
T YÖSUHDE
»»vakinainen »»määräaikainen
OPETUSHENKILÖSTÖ YHTEENSÄ (HTV)
»»lehtorit »»yliopettajat »»päätoimiset tuntiopettajat »»sivutoimiset opettajat
OPETTAJIEN KOULUTUSTASO
»»tohtori »»lisensiaatti »»ylempi korkeakoulututkinto »»alempi korkeakoulututkinto »»muu
T YÖT YYT YVÄISYYS, % SAIRAUSPOISSAOLOT
»»yhteensä, pv »»pv/hlö
2008
2009
2010
2011
2012
2013
348 210 49 89
379 212 77 91
403 214 86 103
407 205 73 129
372 195 64 113
335 179 46 110
56 % 44 %
54 % 46 %
54 % 46 %
54 % 46 %
55 % 45 %
55% 45%
61 % 39 %
60 % 40 %
67 % 33 %
70 % 30 %
73 % 27 %
76% 24%
221 118 18 74 12
222 114 15 83 10
225 106 18 90 11
205 101 18 85 12
196 93 19 75 9
188 83 18 78 9
8 13 173 10 7
9 16 168 12 9
14 14 169 19 9
14 12 163 12 5
13 13 144 12 5
14 11 141 8 5
67
66
71
68
65
69
3125 9,0
3065 8,1
3647 9,0
2846 7,0
2790 7,5
3205 9,6
15
Talouskatsaus Karelian tilivuoden toiminnallinen tulos ennen satunnaisia eriä oli 211 748 euroa ja jäi sille asetetusta tulostavoitteestaan 88 252 euroa. Tilikauden voitoksi muodostui 188 248 euroa. Liikevaihto toteutui 0,9 miljoonaa euroa budjetoitua pienempänä johtuen hieman tavoitetta alhaisempana palveluiden myyntinä sekä hanketoiminnan suunniteltua hieman nopeampana laskuna. Liiketoiminnan muut tuotot toteutuivat hieman budjetoitua suurempina, budjetti-indeksi ollessa 105,7 %.
16
Tarvikkeiden ja palveluiden ostot jäivät budjetoitua pienemmiksi, johtuen osittain muuttuneesta budjetointikäytännöstä ja osittain tarkasta hankintapolitiikasta. Henkilöstökulut toteutuivat lähes budjetoidun mukaisesti, erityisesti palkat ja palkkiot ylittyivät 0,1 %yksikköä. Eläkekulut ylittyivät noin 5 %yksikköä. Palkkojen pysymiseen budjetoidussa vaikutti osaltaan Karelia–ammattikorkeakoulussa käytyjen YT-neuvottelujen päätökset. Liiketoiminnan muiden kulujen toteutuminen jäi alle budjetoidun erityisesti kalustohankinnoista syntyneiden säästöjen vaikutuksesta. Poistot jäivät noin 60 000 euroa budjetoitua pienemmiksi hankintojen jäätyä hieman arvioidusta sekä painottuen toimintavuoden loppupuolelle.
KESKEISIMMÄT TALOUDEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2013
Liikevaihto 32 293 628.92 euroa Liikevoitto sekä prosentteina että euroina liikevaihdosta 0,65 % 209 685,61 Oman pääoman tuotto % 10,40 Omavaraisuusaste % 38,88
Kiinteistö- ja ympäristökatsaus Tikkarinteen kampuksen viisivuotisen saneeraushankkeen neljäs vuosi on saatu päätökseen 2013 aikana. 2013 oli saneeraushankkeen haastavin vuosi, koska silloin oli eniten tilaa työmaan alla suhteessa käytössä oleviin tiloihin. A-talo, johon tuli hallinnolle uudet tilat, valmistui toukokuussa. D-talo, joka on pääasiassa tietohallinnon käytössä valmistui heinäkuussa. Kesällä aloitettiin saneeraus C-talossa, jossa sijaitsevat opettajien työtilat ja E-talon opetustiloissa, mikä tarkoitti noin kolmasosaa koko kampuksen opetustiloista. Tilojen muutto- ja siirtojärjestelyt olivat erittäin haasteelliset ja tiukasti aikatauluun sidotut, mutta kaikesta selvittiin hienosti ja vuoden lopussa kaikki hallinnon henkilöt olivat jo uudistetuissa työtiloissa kuten myös 2/3 opettajista. Käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä tiloihin, tilaratkaisuihin ja tilojen toimivuuteen. Tilojen pitkäaikainen uudistaminen kampus kerrallaan tuo tullessaan aina uutta talotekniikkaa, joka on energiayställisempää. Tämä näkyy selvästi sähkön, lämmön ja
2011
veden kulutuksen alenemisena, mistä on selvää säästöä tilakustannuksissa. Toinen merkittävä tekijä kulutuksien alenemiseen on käyttäjien halu vaikuttaa kulutuksen pienenemiseen oman kulutuskäyttäytymisen kautta. Karelia-amk allekirjoitti sopimuksen Green Office -yhteistyöstä Maailman Luonnon Säätiö WWF:n kanssa helmikuussa 2013. Sopimuksen piiriin tulivat Tikkarinteen ja Sirkkalan kampukset. Karelian Green Office -toiminnan organisoimiseksi nimettiin vastuuhenkilö ja Green Office -tiimi. Green Office -tiimi teki itsearvioinnin ammattikorkeakoulun ympäristöasioista ja -näkökohdista. Green Officea esiteltiin strategiapäivässä ja henkilöstökokouksissa sekä sisäisissä tiedotteissa. Henkilöstö ja opiskelijat vastasivat vuoden aikana mm. järjestelmässä olevaan Kulutustapamittariin. Järjestelmä on suunniteltu valmistuvaksi kevään 2014 aikana. Toiminnan lähtökohtana on ammattikorkeakoulun ekologisen jalanjäljen pienentäminen sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen arjen toiminnoissa. Green Office on WWF Suomen kehittämä käytännönläheinen ja toteutustavoiltaan kevyt ympäristöjärjestelmä.
2012
Muutos 2011–2013
2013
yht.
/opisk.
yht.
/opisk.
yht.
/opisk.
yht.
/opisk.
TOIMITILOJEN PINTA-ALA, m²
32 893
10,0
32 443
9,9
31 978
9,6
-2,8 %
-3,3 %
LÄMMÖN KULUTUS, MWh
6 786
2,1
7 163
2,2
6 379
1,9
-6,0 %
-6,5 %
SÄHKÖN KULUTUS, MWh
3 903
1183,4
3 549
1 086,7
3 740
1 127,7
-4,2 %
-4,7 %
VEDEN KULUTUS, m³
9 540
2,9
8 767
2,7
8 742
2,6
-8,4 %
-8,9 %
17
Koulutuksen vetovoima kasvoi Biotalouden keskuksessa Biotalouden keskuksen koulutusohjelmien vetovoima kasvoi selvästi ja aloittaneiden opiskelijoiden kokonaismäärä pysyi hyvällä tasolla. Erityisesti metsätalouden koulutusohjelman vetovoima lisääntyi yli 30 % edellisvuoteen verrattuna. Perustutkintojen kokonaismäärä kasvoi huomattavasti edellisvuosiin verrattuna ja tavoite ylitettiin selvästi. Eniten lisääntyi agrologitutkintojen määrä. Ylempien tutkintojen määrä pysyi samana edelliseen vuoteen verrattuna. Kaikkien koulutusohjelmien 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden määrä kasvoi. Eniten määrät lisääntyivät metsätalouden ja ympäristöteknologian koulutusohjelmissa. Opiskelijoiden tyytyväisyys hieman parani edellisvuoteen verrattuna.
18
Perustutkintojen kokonaismäärä kasvoi huomattavasti edellisvuosiin verrattuna ja tavoite ylitettiin selvästi. Keskuksen taloudellinen tulos oli positiivinen. Uusina maksullisen palvelutoiminnan avauksina keskus sai myönteiset rahoituspäätökset kahdesta oppisopimustyyppisestä koulutuksesta sekä ELY- keskuksen ostamasta Insinöörin Ympäristösalkku-koulutuksesta. Oppisopimustyyppiset koulutukset toteutetaan yhteistyössä Hämeen ja Oulun seudun ammattikorkeakoulujen kanssa. Opintopisteen kustannustavoite alittui lähes 20 %, mikä johtui opintopisteiden määrän kasvusta ja opetuksen kokonaiskustannusten laskusta. Julkaisujen määrä lisääntyi ja tavoite ylitettiin.
Tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnan painopisteenä oli uusiutuvan energian kehittämistoiminta, jossa tavoitevolyymi ylitettiin. Painoalan yhteistyö tiivistyi erityisesti Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ja Itä-Suomen yliopiston kanssa. Painoalalle vakiinnutettiin kaksi projektipäällikköä ja kaksi projektitoimijaa osana ammattikorkeakoulun yhteistä prosessia. Painoala sai hyvän tuloksen ja palautteen ISAT -kv-arvioinnissa. Keskus hallinnoi ja oli kumppanina yhteensä yli kymmenessä kansallisessa ja kansainvälisessä kehittämishankkeessa. TKI-hankkeissa suoritettujen opintopisteiden määrä opiskelijaa kohti lisääntyi selvästi edellisvuodesta. Keskuksen kansainvälinen toiminta oli monipuolista edellisvuosien tapaan. Opiskelija- ja henkilöstövaihtojen määrät kuitenkin laskivat. Vieraalla kielellä suoritettujen opintojen määrä oli edellisvuotta suurempi. Painopisteenä oli Eurooppaan, Kanadaan ja eteläiseen Afrikkaan suuntautuva vastavuoroinen yhteistyö. Uusi North-South-South -verkosto sai rahoituksen vuonna 2013. Intensiivikursseista GIS in Environmental Management toteutettiin Norjassa ja EUREKA-moduuli Unkarissa. EUREKA- kokonaisuuden uudistus käynnistettiin 30 opintopisteen laajuiseksi aluekehittämisen moduuliksi. Kokonaisuutena Biotalouden keskuksen vuoden 2013 toiminnan tulokset olivat erittäin hyvällä tasolla haasteellisesta vuodesta huolimatta. Keskuksessa toteutetut yt-toimenpiteet koettiin hyvin raskaina ja työssä jaksamista ja työyhteisön toimivuutta heikentävinä tekijöinä.
PAINOALA
uusiutuva energia
Liiketalouden ja tekniikan keskus kansainvälistyi International Business ja tietojenkäsittelyn koulutus siirtyivät Liiketalouden ja tekniikan keskukseen. Koulutusten sijoittuminen keskukseen on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi. Muutoksen myötä keskus on kansainvälistynyt ja saanut monikulttuurisemman ilmeen.
Kansainvälinen opiskelija- ja henkilöstövaihto pysyivät hyvällä tasolla useiden intensiiviohjelmien ansiosta.
20 Perustutkintojen osalta tutkintotavoite ja 55 op tavoite ylitettiin reilusti. YAMK-tutkintojen osalta tavoitetta ei saavutettu. Suoritetun opintopisteen hinta putosi 19 %, joka osoittaa merkittävää opetustoiminnan tehostumista ja tuloksellisuuden paranemista. Avoimen ammattikorkeakoulutoiminnan laajuus ja suoritettujen opintojen määrä ylitti reilusti asetetun tavoitteen. Maakuntakorkeakoulutoiminnassa toteutettiin tradenomiopintoja, jossa hyödynnettiin mm. Nurmeksessa opintopiirimallia. Kansainvälinen opiskelija- ja henkilöstövaihto pysyivät hyvällä tasolla useiden intensiiviohjelmien ansiosta.
Uuden lukujärjestysprosessin käyttöönotto vaati henkilöstöltä ennakkoluulotonta asennetta ja muutosvalmiutta. Muutos onnistui hyvin ja opiskelijapalaute on ollut myönteistä. Opiskelijalla on mahdollisuus saada lukujärjestys myös mobiililaitteeseen ja samasta järjestelmästä voi katsoa myös mahdolliset työjärjestysmuutokset. TKI-toiminnan volyymi pieneni hiukan. Puurakentamisen painoalaan kuuluvassa Energiatehokkaan puurakentamisen hankkeessa toteutettiin henkilöstökoulutuksia ja tehtiin teknologiaselvityksiä. Tarkkuustekniikan painoalan hankkeet jatkuivat projektisuunnitelmien mukaisesti. Toiminnan tehostamiseksi hankittiin profilometri, joka tarvitaan tarkkuustyöstön laadunvarmistukseen. Yrittäjyyskasvatukseen liittyvän Mahdollisuus maaseudulla -hankkeen ansiosta monessa opintojaksossa tehtiin hankkeen kautta saatuja toimeksiantoja. Hanketoiminnan supistuminen ilmeni myös julkaisutoiminnan vähenemisenä. Palvelutoiminnan määrä pieneni edellisvuoteen verrattuna. Myönteistä oli, että pitkästä aikaa toteutettiin työvoimakoulutusta aloittamalla peliohjelmoijakoulutus. Rakennuslaboratorion palvelutoiminta ja tarkkuustekniikkaan liittyvä palvelutoiminta tehostui ja tuloksellisuus parani.
21
PAINOALAT
en puurakentamin kka tarkkuusteknii
Monialaista TKI-toimintaa Luovan talouden keskuksessa Luovan talouden keskuksen toimintaa leimasi uuden organisaation käynnistäminen ja toimitilojen muutokset. Vuoden 2013 alussa uuden keskuksen muodostavat Degree Programme in Design, kuvataiteen, matkailun, muotoilun, musiikin ja viestinnän koulutusohjelmat sekä Itsenäisen suoriutumisen innovaatiokeskus ISAK ja D´ART Palvelut. Toiminta sijoittuu pääosin Sirkkalan kampukselle. Viestinnän koulutusohjelma sijaitsee Tiedepuistolla ja musiikin koulutusohjelma Karjalatalolla sekä Konservatoriolla.
Opintosuoritusten 55 op tavoite ylittyi, samoin avoimen ammattikorkeakoulun opintosuoritukset.
22
Keskuksen koulutusohjelmien vetovoima ei yltänyt tavoitteeseensa, mutta oli hyvällä tasolla. Tutkintojen määrässä jäätiin tavoitteesta. Opintosuoritusten 55 op tavoite ylittyi, samoin avoimen ammattikorkeakoulun opintosuoritukset. Opintojen hinta/tutkinto aleni ja ylitti asetetun tavoitteen. TKI-hankkeissa suoritettujen opintopisteiden määrä oli korkea ja kuvastaa keskuksen vahvaa integraation perinnettä. Tilikauden tulos huolimatta haastavasta vuodesta ylsi lähes tavoitteeseensa.
PAINOALAT
TKI-toiminta on monialaista ja painottui eri painoaloille kuten monimediaiset palvelut (TG4NP, Contemporary Old City ja AKI), venäjäosaaminen (keskuksella neljä ENPI rahoitteista projektia), ikäosaaminen (ISAK esteettömyys ja yritysyhteistyö) ja puurakentaminen (PYR3). Keskus jatkoi myös matkailun ja luontoaktiviteettien kehittämistä kansainvälisissä ja kansallisissa verkostoissa ja projekteissa. Vuoden 2013 aikana investoitiin (EAKR rahoitteinen projekti) ja kehitettiin myös sisällöllisesti NOPSA projektissa oppimis- ja palveluympäristöä ”Sirkkalan tehdas”. Kansainvälinen Life 2.0 projekti toteutti käyttäjälähtöistä verkkopalvelun kehittämistä yhdessä ikäihmisten kanssa ja sille myönnettiin Design for All Foundation Award 2013. Luovan talouden keskuksen tki- & palvelut –tiimi aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa ja sen tavoitteena oli hakea uusia toimintatapoja ja luoda perustaa keskuksen monialaisen osaamisen hyödyntämiselle. Palvelutoiminnan kehittämiseksi käytiin läpi eri koulutusohjelmissa ja hankkeissa olevia palvelutuotteita sekä suunniteltiin uusia, esimerkiksi musiikin koulutusohjelman tutkintokonserttien tuotteistaminen maksulliseksi palvelutoiminnaksi. Palvelutoiminnan määrä laski edellisen vuoteen verrattuna. ISAK, Itsenäisen suoriutumisen innovaatiokeskus on toteuttanut yritysyhteistyöhanketta Venäjälle, Komin Tasavaltaan ikäihmisille suunnatun Hyvinvointikeskus Maksakovkan varustelukonseptin osalta.
monimediaiset palvelut en venäjäosaamin
23
Valmistuneiden määrä ylitti tavoitteet Sosiaalija terveysalan keskuksessa Sosiaali- ja terveysalan hakijamäärä oli erinomainen. Amk-tutkintoon valmistuneiden määrä ylitti tavoitteet ja muut opetukseen liittyvät mittarit olivat hyvällä tasolla. Taloudellinen tulos oli ennakoidun mukainen, mutta myytävän koulutuksen määrä oli hieman ennakoitua pienempi. Vuotta leimasivat lukujärjestysuudistus, opetussuunnitelmauudistus sekä jo neljättä vuotta jatkuva tilojen saneeraus.
24
Voimalan oppimis- ja palveluympäristön pilotointi käynnistettiin. Maakuntakorkeakoulutoimintana toteutettiin sairaanhoitajaopintoja Lieksassa ja sosiaalialan polkuopintojen suunnittelu Nurmekseen käynnistettiin. ELY-keskuksen rahoittama Täsmäkoulutus aloitettiin ja Palliatiivisen hoitotyön oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus sai myönteisen rahoituspäätöksen. Savonian kanssa toteutettiin monimuotoistettua sairaanhoitajakoulutusta jo kolmatta kertaa. POLKU-opiskelijoiden määrä kasvoi edelleen. Voimalan oppimis- ja palveluympäristön pilotointi käynnistettiin. Simula-oppimisympäristön käyttöä lisättiin opetuksessa ja koulutettiin Pohjois-Karjalan alueelle 23 uutta simulaatio-ohjaajaa.
TKI-toiminnassa keskityttiin entistä strategisemmin ikäosaamisen hankkeisiin, joita olivat mm. Asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämishanke (ASSI), Ikäosaamisen vahvistaminen monialaisena yhteistyönä (IMMO), Ikäjohtamisen mahdollisuudet työhyvinvoinnin kehittämisessä ja työurien pidentämisessä (Ikä 3.0) sekä Palliatiivisen- ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen ja kehittäminen asiantuntijayhteistyönä Pohjois-Karjalan maakunnassa (Paletti). ISAT-kesäkoulussa toteutettiin ikäosaamisen opintoja opiskelijoille. Myös opetussuunnitelmatyössä painoalan merkitys huomioitiin. Toimilupapäätöksessä hyväksyttiin ikäosaamisen ylemmän amk-tutkinnon käynnistäminen v. 2015, joka vahvisti entisestään ikäosaamisen merkitystä. Vuoden aikana käynnistyi kolme uutta kansainvälistä hanketta. Ensimmäistä kertaa osallistuttiin First -ohjelman intensiivikurssiin Pietarissa, mutta muita opettajavaihtoja rajoitettiin säästöjen johdosta. Tiivis yhteistyö jatkui MaZaFi-ja HEPSH II –projektin puitteissa. Kansainvälisiä kumppanuuksia päivitettiin uutta Erasmus+ ohjelmakautta varten.
25
PAINOALA
ikäosaaminen
Kehittämis- ja palvelukeskuksessa muutosten vuosi Keskeistä kehittämis- ja palvelukeskuksen vuoden 2013 toiminnalle oli uuden ylläpitomuodon vaatimien muutosten käyttöönotto ja siirtyminen lukuisten tehtävien hoitamisessa itsenäisiin toimintoihin.
Lisäksi henkilöstöhallinnossa on koordinoitu työhyvinvointia edistävää toimintaa, kuten Iloa Elämään –toiminta ja etätyön periaatteiden laatiminen.
26 Palkkahallinnon toiminnot siirtyivät kokonaisuudessaan Joensuun kaupungilta Karelia-ammattikorkeakoululle. Henkilöstöhallinnon ohjelmien (ESS, Travel) sähköistä käyttöä laajennettiin koskemaan koko päätoimista henkilöstöä. Henkilöstöasioihin liittyviä toimintoja keskitettiin laajemmin henkilöstöpalveluihin. Lisäksi henkilöstöhallinnossa on koordinoitu työhyvinvointia edistävää toimintaa, kuten Iloa Elämään –toiminta ja etätyön periaatteiden laatiminen. Henkilöstön osaamista ja jaksamista muutostilanteissa tuettiin henkilöstön uraohjauksella ja ryhmäkehityskeskusteluilla, joiden teemana oli muutoksessa johtaminen. Yhtiöittämisestä johtuen vuonna 2013 otettiin käyttöön kaikista taloushallinnon järjestelmistä uudet käyttöympäristöt. Lisäksi aiemmin ostopalveluna hankittu sähköinen laskunkierrätys (Rondo) otettiin omaksi toiminnaksi. Käyttöönottoprojekti ja taloushallinnon koodiston mittavan valmistelutyön ansiosta järjestelmien käyttöönotto sujui ilman suurempia ongelmia.
Opiskelijapalveluissa valmistauduttiin vuonna 2014 tapahtuvaan korkeakoulujen uuteen yhteishakuun siirtymiseen. Opiskelijapalveluiden henkilöstö osallistui aktiivisesti valtakunnallisiin työ- ja kehittämisryhmiin sekä tiedotti yhteistyökumppaneille ja Karelian henkilöstölle uudistuksesta ja valtakunnallisen Opintopolku. fi –portaalin kehityksestä. Uudistukseen liittyen aloitettiin sisällöntuotanto ja rakenteen muutokset karelia.fi/ haku -sivuille sekä Opintopolku-fi –portaaliin. Toimintavuonna aloitettiin myös opiskelijaintra Pakin uudistamisprojekti yhteistyössä tietohallintopalveluiden kanssa. Tiedottamista aloittaville opiskelijoille tehostettiin kehittämällä Karelian opinto-ohjaajien kanssa aloittavan opiskelijan tietopakettia. Kielten ja viestinnän opetussuunnitelmat uudistettiin osana OPS2014-prosessia. Kielten ja viestinnän opetuksessa sitouduttiin noudattamaan valtakunnallisia suosituksia mm. opintopisteiden minimimääristä, opintojen ajoittumisesta ja integroinnista. Kielipalvelut osallistui Sujuva väylä-hankkeeseen, jonka tavoitteena on tukea opiskelijoiden siirtymistä 2. asteelta amk-opintoihin. ISAT-kesäkoulussa toteutettiin kolme kielten opintojaksoa, joista etenkin kielten valmentavat opintojaksot olivat suosittuja. ISAT/UEF-yhteistyössä toteutettiin kiinan kielen opintoja sekä erilaisia kielten verkko-opintojaksoja. Ilmoittautumismenettelyyn ja markkinointiin sovittiin yhteiset käytänteet, mutta ne vaativat edelleen kehittämistä. Osana VARTU-mallia käynnistettiin kieli-infojen päivittäminen sekä yhteisten ohjauskäytänteiden suunnittelu. IT-tukipalvelut on tehty omana työnä. Tietohallintopalveluihin rekrytoitiin neljä ICT-tukihenkilöä ja yksi ICTasiantuntija. Nämä henkilöt ja tekninen asiantuntija ovat hoitaneet Karelian Helpdesk-palvelun. Aikaisemmin tämä toiminta ostettiin PTTK Oy:ltä. Näillä järjestelyillä toteutui tuntuvat kustannussäästöt. Työjärjestyksien
suunnittelua ja tilavarausten tekemistä varten määriteltiin ja käyttöönotettiin TimeEdit-ohjelmisto. Valtakunnallisen Raketti-Virta tietovarannon maaliskuun lopussa 2014 käyttöönottoon valmistautuminen edellytti Karelian lähdetietojärjestelmän (WinhaPro) läpikäynnin ja tietojen tallennuksen oikeellisuuden varmistamisen. Kirjastopalvelujen keskeiset kehittämiskohteet olivat palvelumuotojen kehittäminen uudessa kirjastossa, julkaisujen myynnin ja markkinoinnin tehostaminen, tiedonhankinnan opetuksen yhteisten tavoitteiden, käytänteiden ja prosessien edelleen kehittäminen yhteistyössä keskusten kanssa, lähialueiden kirjastoyhteistyö (Joensuun Seutukirjasto, Savonia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto) sekä Karelia-amk:n arkistonmuodostussuunnitelman laatiminen. Moodle-oppimisympäristössä lanseerattiin Kirjastoinfo henkilökunnalle -tietopaketti, jossa on asiakasohjeita kirjaston käyttöön ja yksittäisiä aineistoesittelyjä. Kirjasto aloitti myös kirjastovierailut keskuksiin. Viiden ammattikorkeakoulun (Tampere, Kymenlaakso, Mikkeli, Savonia, Karelia) yhteinen Tähtijulkaisut-verkkokirjakauppa otettiin käyttöön ja osallistuttiin Helsingin kirjamessuille 24.-27.10. Arkistonmuodostussuunnitelma ja asiakirjahallinnon opas valmisteltiin Saimaan amk:n mallien pohjalta. Tutkimus- ja kansainvälistymispalveluiden keskeisimmät tehtävät vuonna 2013 liittyivät uuteen EU-ohjelmakauteen valmistautumiseen sekä toiminnan volyymin ja täydentävän TKI- ja kv-rahoituksen varmistamiseen uudella ohjelmakaudella. Kansainvälisten yhteistyösopimusten uusimisen yhteydessä arvioitiin kumppanuuksia ja tunnistettiin keskeisiä alakohtaisia yhteistyökorkeakouluja. Lisäksi toimintansa aloitti koulutuksen kansainvälistämisen työryhmä, joka laati toimenpide-ehdotuksen Karelian vieraskielisen opetuksen, kotikansainvälistymisen sekä kaksoistutkintojen kehittämiseksi.
27
Ammattikorkeakoulun hallinto ja päätöksenteko Karelia Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus Osakeyhtiön hallitus hoitaa osakeyhtiölain mukaiset tehtävät, huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnasta asianmukaisesta järjestämisestä sekä vastaa siitä, että yhtiö organisoidaan ja sitä johdetaan säännösten mukaisesti. Vuonna 2013 osakeyhtiön hallitus piti 10 kokousta, lisäksi ammattikorkeakoulun johto piti hallituksen kanssa yhteiset strategiapäivät kesäkuussa.
OSAKEYHTIÖN HALLITUS 2013
Kaupunkineuvos Juhani Meriläinen, puheenjohtaja Koulun johtaja Jaana Minkkinen, varapuheenjohtaja Ammattikasvatustarkastaja Matti Leskinen Projektipäällikkö Krista Mikkonen Järjestösihteeri Petri Rytkönen Talous- ja strategiajohtaja Risto Väänänen, Joensuun kaupunki
28
Toimitusjohtaja Anne Vänskä, Pohjois-Karjalan kauppakamari
Hallituksen esittelijänä toimii toimitusjohtaja Petri Raivo tai hänen määräämänsä henkilö.
Karelia-ammattikorkeakoulun hallitus Opetushallintoa varten ammattikorkeakoulussa on erillinen ammattikorkeakoulun hallitus. Ammattikorkeakoulun hallituksen tehtävänä on kehittää ammattikorkeakoulun toimintaa. Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen varsinaisten jäsenten määrä on kaksitoista (12). Kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Rehtori toimii puheenjohtajana.
Hallituksessa on rehtorin ohella edustettuina - ammattikorkeakoulun muun johdon edustajat (2) - päätoimisten opettajien edustajat (2) - muun päätoimisen henkilöstön edustajat (2) - opiskelijoiden edustajat (2) - elinkeino- ja muun työelämän edustajat (3) - osakeyhtiön hallituksen edustaja (1)
VARSINAINEN JÄSEN
VARAJÄSEN
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN JOHDON EDUSTAJAT
Keskuksen johtaja Jyrki Kankkunen
Keskuksen johtaja Raimo Moilanen
Keskuksen johtaja Susanna Rosell
Keskuksen johtaja Ulla Asikainen
PÄÄTOIMISTEN OPETTAJIEN EDUSTAJAT
Tuntiopettaja Atte Korte
Lehtori Asko Puhakka
Yliopettaja Jari Kupiainen (opintovapaa 31.5.14 saakka)
Yliopettaja Liisa Suhonen
MUUN PÄÄTOIMISEN HENKILÖSTÖN EDUSTAJAT
Työmestari Matti Salonen Suunnittelija Pirjo Leppälä
Toimistosihteeri Merja Kortelainen
OPISKELIJOIDEN EDUSTAJAT
Opiskelija Terhi Reponen
Opiskelija Aino Markkinen Opiskelija Jani Karhula
ELINKEINO- JA MUUN T YÖELÄMÄN EDUSTAJAT
Hallituksen puheenjohtaja Matti Kurki, Fastroi Oy
Henkilöstöjohtaja Satu Krohns, Abloy Oy
Toimitusjohtaja Mika Juvonen, BioKymppi Oy
Henkilöstöjohtaja Mika-Jussi Mononen, PKO
Ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikön johtaja Anu Niemi, PKSSK
Johtaja Arja Jämsén, ISO Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:N HALLITUKSEN EDUSTAJA
Järjestösihteeri Petri Rytkönen Vuonna 2013 ammattikorkeakoulun hallitus piti 10 kokousta.
29
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Tikkarinne 9, FI-80200 Joensuu puh. vaihde (013) 260 600