Kullervo Tupi

”Ampumaradalla syntyi ajatus vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta”

Kullervo Tupin liittyminen reserviläistoimintaan sujui harkitusti ja mutkattomasti. – Kotiutumismatkalla Niinisalosta Harjavaltaan pudotin Reserviupseeriliiton ilmoittautumiskaavakkeen Porin pääpostin laatikkoon. Ajattelin silloin, että RUL:n painoarvo kasvaa jäsenmäärän kasvaessa. Samalla kunnioitin menneitten sukupolvien suuriarvoista työtä isänmaamme hyväksi. Pian sain huomata olevani myös paikallisen kerhon jäsen. Silloin ei ollut muotia kuulua reserviläisyhdistyksiin, hän kertoo.

Aina paikalla, kun toimitaan Harjavallan Reserviupseerikerho vietti kuluneena vuonna 70-vuotisjuhlia. – Vuodesta 1975 lähtien olen kuulunut tavalla tai toisella paikallisen Reserviupseeriyhdistyksen hallintoon. Voisin sanoa, ettei ole jäänyt väliin yhtään tapahtumaa tai kokousta tänä aikana, Kullervo Tupi toteaa.

Harjavallan Reserviupseerikerhon vuosikalenterissa on monia vakiintuneita toimintoja, mutta myös uusia toimintamuotoja kokeillaan. – Jo perinteeksi muodustuneet keskiviikkoammunnat jatkuivat vapusta syyskuun alkuun. Vuoden alusta Nakkilan ja Harjavallan Reserviupseeriyhdistykset yhdistyivät. Alkaneelle vuodelle olemme suunnitelleet järjestää esitelmän erityisesti nuorille reserviin kuuluville drone-lennokkeiden käyttöperiaatteista. Onkohan seuraavana vuonna aiheena kybersota? MPK:n syntysijoilla 95-vuotias perinteikäs ampumarata on monessa toiminnassa ollut molempien harjavaltalaisten yhdistysten, reserviupseerien ja reserviläisten, keskeinen toimipaikka. Ampumisen lisäksi siellä on suunniteltu ja kehitetty reserviläistoimintaa. – Oikeastaan paikan voisi nimetä MPK:n syntysijaksi, koska siellä ajatus vapaehtoisesta koulutuksesta maanpuolustuksen hyväksi on on saanut alkunsa, kertoo Kullervo Tupi. – Ollessani Satakunnan reserviupseeripiirin puheenjohtaja vuosina 1987–93 kuuluin myös samalla RUL:n hallitukseen. Vuonna 1989 esitin siellä ensimmäisen kerran ajatuksen vapaaehtoisesta koulutuksesta. Osa hyväksyi asian heti, mutta osa suomettuneista pääkaupunkilaisista ei rohjennut puoltaa ajatusta. Vähitellen asia kuitenkin eteni ja monia työryhmiä perustettiin asiaa pohtimaan kunnes ensimmäiset MPK:n kurssit aloitettiin.

Porissa järjestettiin maamme ensimmäinen valmiuskurssi syksyllä 1992 osallistujia

Kullervo Tupin perustama Tiesen Oy on Harjavallassa sijaitseva alihankintakoneistamo. Sen toimialaa ovat mm. koneistukset metallialan yrityksille ja teollisuuden toimijoille. Yritys on toteuttanut suuria ja vaativia koneistustöitä muun muassa laivanrakennusalalle, nosturiteollisuuteen, laitevalmistajille sekä prosessiteollisuuteen.

Kullervo Tupi on tunnettu ja näkyvä satakuntalainen vapaaehtoisen maanpuolustuksen vaikuttaja. Hän ehtinyt olla monessa mukana, kun suomalainen reserviupseeritoiminta ja maanpuolustuskoulutus on hakenut muotojaan.

oli täydet 50. Rekisteröitu yhdistys perustettiin vasta 14.12.1993 eduskunnan puhemiehen huoneessa. – Olin ensimmäinen allekirjoittaja MPK ry:n perustamisasiakirjaan ja kuuluin yhdistyksen hallintoon ensimmäiset 10 vuotta. Silloin MPK:n maakunnallinen johto kuului Satakunnan reserviläispiirien toimintaan, Tupi muistuttaa.

Ampumaradasta iloa ja vaivaa Aktiivisena ampujana tunnettua Kullervo Tupia harmittaa, että urheilutoiminnassa kilpaillaan samoissa lajeista SAL:n kanssa. – Reserviläiskilpailut jäävät aina ”heittopussin” asemaan kilpailukalentereita muodostettaessa. Osallistujamäärät pienevät vuosi vuodelta ja järjestäjät turhautuvat. SRA-harjoitukset ja kilpailut näyttävät vetävän aika hyvin ainakin nuoria reserviläisiä.

Harjavallan reserviyhdistysten yhteinen ampumarata ”työllistää” Tupia lähes päivittäin: – Nyt on ympäristölupa haussa. Byrokratia ja kaikenlaiset lupa-asiat on ovat taloudellisesti köyhille yhdistyksille kova voimainponnistus.

Reservin ampumatoiminta on tärkeässä osassa maanpuolustuskyvyn ja -tahdon ylläpitämisessä. Kullervo Tupia huolestuttaa yhä vaikeammaksi käyvä lupabyrokratia, joka hankaloittaa monen reserviläisen ampumaharrastuksen aloittamista. – Aseluvan saaminen vaatii monenlaista ”rituaalia”, jotka tuntuvat kohtuuttomilta aikaisempaan verrattuna. Ampumakortti voisi olla järkevämpi ratkaisu lupien hankkimisessa reserviläiselle. Siinä olisi tietty suoritevaatimus ja tämän jälkeen olisi kaikkiin aseisiin hankintalupa. Ratkaisu olisi saman tyyppinen kuin Suojeluskuntain ampumakortti vuodelta 1927.

JUHANI LUKKA

Kullervo Tupi esittelee huipputarkkaan työstöön soveltuvaa lankakipinäkonetta. – Monipuolisen vuosien kuluessa hankitun konekannan avulla pystymme koneistamaan mm. valuja, hitsattuja rakenteita ja yksittäisiä osia. Tärkein voimavaramme on kuitenkin työnsä osaavat ja työtapoja kehittävät työntekijämme, hän korostaa.