Muistitietojen keruu veteraanityöstä

Sotainvalidien ja veteraanien hyväksi tehtävä työ on ollut osa suomalaista yhteiskuntaa talvisodan päättymisestä nykypäivään. Eri puolilla Suomea toiminta on saanut erilaisia muotoja, joilla on pyritty ratkaisemaan paikallisia ongelmia ja keräämään esimerkiksi varoja paikallisiin olosuhteisiin sopivilla tavoilla.

Veteraanityö on eri aikakausina ollut erilaista: alkuvaiheessa autettiin esimerkiksi talkoilla asuntojen kunnostamisessa ja jopa rakentamisessa, kerättiin varoja ja muun muassa viljaa, puutavaraa ja metalliromua, joiden tuotolla tuettiin vähävaraisia veteraaneja ja heidän perheitään, järjestettiin yhdessä erilaisia huveja, juhlia, retkiä ja myös hartaustilaisuuksia. Veteraanipolven ikääntyessä puolestaan kuntoutuksen ja kotona asumista tukevien palveluiden merkitys on kasvanut. Niihinkin on liittynyt vapaaehtoistyötä kuten esimerkiksi erilaista asiointiapua ja arkielämässä auttamista. Nuoremmat ikäluokat ovat lisäksi olleet jo kauan avustamassa paikallisten veteraanijärjestöjen lukuisissa tehtävissä.

Veteraanijärjestöt ja Tammenlehvän Perinneliitto käynnistivät vuonna 2020 hankkeen veteraaniaikakauden historian laatimiseksi. Hankkeen tutkijaksi valittiin VTT, historioitsija Olli Kleemola. Monivuotisen tutkimusprojektin tuloksena valmistuu teos, jossa tarkastellaan veteraanityön eri ulottuvuuksia Suomessa aina talvisodan lopusta nykypäivään. Hankkeessa huomioidaan niin valtakunnallinen taso, jossa syntyvät keskeiset lainsäädännölliset päätökset ja linjaukset, kuin myös paikallinen taso, jossa apu yksittäiselle veteraanille

Suomessa on perinteisesti totuttu auttamaan työn ja talkoon avulla. Tässä rakennetaan asevelitaloa rintamalinjojen läheisyyteen. (SA-kuva)

tai sotainvalidille realisoituu vapaaehtoisten käytännön toimintana.

Osana tutkimushanketta veteraanijärjestöt ja Tammenlehvän Perinneliitto järjestävät yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa muistitietokeruun jossa kerätään veteraanityön tekijöiden muistitietoa veteraanityöstä eri aikakausilta ja eri puolilta Suomea. Keruun tuloksia käytetään tekeillä olevan tutkimuksen materiaalina ja lisäksi kerätty aineisto talletetaan SKS:n arkistoon, jossa se säilyy tutkijoiden käytössä.

Miten osallistun muistitietokeräykseen? Kirjoitusten toivomme käsittelevän ihmisten omakohtaisia kokemuksia. Ne rikastuttavat historiankuvaa ja aineistona täydentävät historiankirjoitusta. Yksittäisten ihmisten kertomukset ovat keskeistä kulttuuriperintöä: myös Sinun muistosi ja kokemuksesi ovat tärkeitä ja tarpeellisia yhteisen historiamme ymmärtämisessä.

Voit vastata joko vapaamuotoisesti tai käyttämällä apunasi alla lueteltuja kysymyksiä. Kirjoita omalla kielelläsi ja tyylilläsi. Vastaustekstien pituutta ei ole rajoitettu.

Otamme vastaan myös aihepiiriin liittyviä valokuvia, äänitteitä, vanhempia muistelutekstejä ja haastatteluita.

Lähetäthän vain sellaista aineistoa, jonka luovuttamiseen Sinulla on oikeus!

Muista liittää vastaukseen oheinen ar-

kistointilupalomake täytettynä.

Palautathan vastauksesi 30.3.2022 mennessä.

Apukysymyksiä – Miten kauan olet tehnyt veteraanityötä, ollut vapaaehtoisena tai toimihenkilönä mukana veteraanitoiminnassa? – Mikä sai sinut aikanaan lähtemään mukaan veteraanityöhön? – Miten tuttavapiirissäsi suhtaudutaan veteraaneihin ja veteraanityöhön? – Missä järjestössä olet toiminut (Sotainvalidien Veljesliitto, Suomen Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto, Rintamanaisten Liitto, Sotavangit)? – Millä paikkakunnalla tai paikkakunnilla olet tehnyt veteraanityötä? – Minkälaisia talkoo-, avustus-, luottamus- tai työtehtäviä Sinulla on ollut veteraanityön parissa? – Miten eri järjestöjen yhteistyö on toiminut paikkakunnallasi? – Minkälaisin eri tavoin paikkakunnallasi on tuettu ja autettu sotainvalideja ja sotiemme veteraaneja? – Miten toimintaa on rahoitettu? Onko esimerkiksi järjestetty joitakin tapahtumia tai tempauksia? Oletko osallistunut veteraanikeräyksiin? – Mitkä ovat mielestäsi suurimpia onnistumisia veteraanityössä, joko henkilökohtaisesti tai yleisesti? – Entä mitkä ovat olleet suurimpia vaikeuksia, epäonnistumisia tai puutteita? – Mieleenpainuvin muistosi veteraanityöstä? – Miten paikkakunnallasi on varauduttu tulevaan perinneaikaan? – Mikä mielestäsi on olennaisinta sotiemme veteraanien perinnössä? – Minkälaisin tavoin veteraanien perintöä pitäisi mielestäsi siirtää tuleville polville?

Lisätietoa tutkimushankkeesta

Tutkimushankkeeseen ja kyselyyn liittyviin kysymyksiin vastaa hankkeen tutkija Olli Kleemola (p. 040 8449971) Sähköisen aineiston palautus osoitteeseen perinne@mailbox.org Mikäli haluat lähettää muuta kuin sähköistä aineistoa, otathan yhteyttä etukäteen!