18 KARHU
Muistitietojen keruu veteraanityöstä Sotainvalidien ja veteraanien hyväksi tehtävä työ on ollut osa suomalaista yhteiskuntaa talvisodan päättymisestä nykypäivään. Eri puolilla Suomea toiminta on saanut erilaisia muotoja, joilla on pyritty ratkaisemaan paikallisia ongelmia ja keräämään esimerkiksi varoja paikallisiin olosuhteisiin sopivilla tavoilla. Veteraanityö on eri aikakausina ollut erilaista: alkuvaiheessa autettiin esimerkiksi talkoilla asuntojen kunnostamisessa ja jopa rakentamisessa, kerättiin varoja ja muun muassa viljaa, puutavaraa ja metalliromua, joiden tuotolla tuettiin vähävaraisia veteraaneja ja heidän perheitään, järjestettiin yhdessä erilaisia huveja, juhlia, retkiä ja myös hartaustilaisuuksia. Veteraanipolven ikääntyessä puolestaan kuntoutuksen ja kotona asumista tukevien palveluiden merkitys on kasvanut. Niihinkin on liittynyt vapaaehtoistyötä kuten esimerkiksi erilaista asiointiapua ja arkielämässä auttamista. Nuoremmat ikäluokat ovat lisäksi olleet jo kauan avustamassa paikallisten veteraanijärjestöjen lukuisissa tehtävissä. Veteraanijärjestöt ja Tammenlehvän Perinneliitto käynnistivät vuonna 2020 hankkeen veteraaniaikakauden historian laatimiseksi. Hankkeen tutkijaksi valittiin VTT, historioitsija Olli Kleemola. Monivuotisen tutkimusprojektin tuloksena valmistuu teos, jossa tarkastellaan veteraanityön eri ulottuvuuksia Suomessa aina talvisodan lopusta nykypäivään. Hankkeessa huomioidaan niin valtakunnallinen taso, jossa syntyvät keskeiset lainsäädännölliset päätökset ja linjaukset, kuin myös paikallinen taso, jossa apu yksittäiselle veteraanille
Suomessa on perinteisesti totuttu auttamaan työn ja talkoon avulla. Tässä rakennetaan asevelitaloa rintamalinjojen läheisyyteen. (SA-kuva)
