Marskin Majan toisista harjakaisista 75 vuotta

Marskin Majan päärakennuksessa toimii nykyisin museo.

Marsalkka Mannerheim sai 75-vuotislahjaksi vuonna 1942 kenraalimajuri Erkki Raappanan komentamalta 14. Divisioonalta Repolaan Lieksajärven rantaan rakennetun metsästysmajan. Tammikuun lopussa 1942 Raappana antoi metsästysmajan suunnittelun ja rakennustöiden ylivalvonnan tehtäväksi hänen omassa esikunnassa palvelevalle kajaanilaiselle arkkitehdille, luutnantti Eino Pitkäselle.

Kenraalin ja luutnantin kesken käytyjen neuvottelujen lopputulemana syntyi suunniteltavan majan tilahahmotelma: tilava pirtti takkoineen, Marsalkan makuuhuone, adjutanttien huone, avokuisti, keittiö sekä emännän ja lähetin tilat. Lisäksi päätettiin rakentaa sauna takkahuoneineen ja kuisteineen, sekä myöhemmässä vaiheessa vielä erillinen kalamaja.

Metsästysmajan rakennusmiehet koottiin divisioonan etulinjan rykmenteistä, pari miestä komppaniaa kohden. Kelohirsien kaato ja kuljetus rakennuspaikalle lankesi tykistörykmentin tehtäväksi. Toukokuun puolivälissä metsästysmaja ja sauna olivat valmiina sisustusta ja pihatöitä myöten.

Mannerheim pääsi vierailemaan majalla ensimmäisen kerran syksyllä 1942. Kaksipäiväisen vierailun ohjelmaan kuului kalastusta, metsästystä ja tietenkin saunomista. Tuosta vierailusta on jäänyt jälkipolville muistoksi Mannerheimin omakätisesti kirjoittama kortti majan rakentajille: ”Syvästi liikuttuneena otan ihailun ja kiitollisuuden tuntein vastaan tämän majan, jonka kenraalimajuri Raappana ja hänen uljaat korpisoturinsa ovat uutteruudella, lämmöllä ja kiinnostuksella rakentaneet ja jonka pieninkin yksityiskohta kertoo sekä uuraasta työstä että tyylipuhtaasta aistikkaasta mausta. Toivon sen päivän koittavan, jolloin pitemmästikin voin viipyä täällä nauttien luonnon ihanuudesta sekä maan ja veden antimista. 9.-11.IX 42 Mannerheim”.

Vierailu Lieksajärven rannalla jäi kuitenkin Mannerheimin ainoaksi, sillä syksyllä 1944 sodan lopputuloksen ollessa näkyvissä ja aselevon lähestyessä päätettiin metsästysmaja purkaa ja siirtää Suomen puolelle. Uusi paikka metsästysmajalle löytyi Lopelta, luonnonkauniin Punelia-järven

rannalta. Maa-alue lohkottiin Leppäkorven kartanon maista ja uuden tilan nimeksi tuli Mannerheimin Sisu-nimisen karjalankarhukoiran mukaisesti Sisula.

Metsästysmaja saa uuden omistajan Metsästäjäliitosta Marskin maja pystytettiin Lopelle kesällä 1945. Metsästysmajan päärakennuksen, saunan ja kalamajan uudelleenpystytys kesti kuusi viikkoa ja työt saatiin valmiiksi juuri ennen juhannusta. Mannerheim saapui ottamaan rakennustyön vastaan 21.6.1945.

Sittemmin Mannerheim ennätti viettää aikaansa metsästysmajalla useaan otteeseen. Viimeisen kerran Mannerheim kävi metsästysmajalla keväällä 1948, jolloin hän oli tehnyt jo päätöksen majan luovuttamisesta toisiin, nuorempiin käsiin.

Mannerheimin ensisijaisena ajatuksena oli luovuttaa metsästysmaja joko Suomen Punaisen Ristin tai maan partiojärjestöjen käyttöön ja omistukseen. Kumpikaan järjestö ei kuitenkaan katsonut voivansa ottaa vastuuta majan ylläpidosta. Seuraavana mahdollisuutena nousi ajatus metsästysmajan luovuttamisesta Suomen Metsästäjäliiton haltuun, mikä toteutuikin 2.4.1948 allekirjoitetulla lahjakirjalla.

Metsästäjäliiton tarkoituksena oli perustaa majaa ympäröivistä seuduista riistanhoidollinen mallialue, jonka keskukseksi maja olisi muodostunut. Riittävän laajojen maa-alueiden hankkimisessa ilmaantui kuitenkin esteitä ja majan ylläpitokin vaati yhä enemmän varoja. Niinpä metsästysmajan omistukseen alettiin etsiä uutta ratkaisua varsin pian.

Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja ry perustetaan Metsästäjäliitolla oli vaikeuksia Marskin Majan ylläpidossa ja 1956 majaa uhkasi rappeutuminen. Asiassa lähestyttiin upseerikuntaa ja tunnustelevia keskusteluja käytiin pitkin vuotta. Marsalkan syntymän

90-vuotispäivänä 4.6.1957 pidetyssä Upseerijärjestöjen Yhteistoimintaelimen juhlakokouksessa Reserviupseeriliiton edustaja kapteeni Harry Vitali esitti selvityksen Marsalkan metsästysmajan tilanteesta ja ehdotti upseerijärjestöjen toimesta perustettavaa yhdistystä, jonka kautta upseerijärjestöt ottaisivat yhteisesti vastuun majasta, sen hoitamisesta ja majaan liittyvien perinteiden vaalimisesta. Ehdotus saavutti välittömästi runsaan kannatuksen ja myöhemmin samana vuonna Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja ry päätettiin perustaa Jääkäriliiton, Upseeriliiton, Kadettikunnan ja Reserviupseeriliiton toimesta.

Marskin maja siirtyi upseerijärjestöjen perustaman uuden yhdistyksen hallintaan keväällä 1958 ja yhdistyksen hallitus kokoontui ensimmäisen kerran majalla 2.6.1958. Yhdistyksen kanta heti alusta pitäen oli se, että maja on avattava yleisölle kertomaan ainutlaatuisena erämaamuseona Suomen Marsalkka Mannerheimistä ja hänen läheisestä yhteydestään rintamasotilaisiin. Yhdistys aloitti majalla välittömät kunnostustyöt ja Mannerheimin syntymän vuosipäivänä 4.6.1959 maja voitiin avata yleisölle. Tästä ajankohdasta alkaen Marskin Maja on ollut vuosittain auki yleisölle kesäkuukaudet.

Yleisöä varten on alueelle rakennettu erillinen kahvilarakennus vuonna 1973 ja museoaluetta on laajennettu 1992, kun läheiselle mäelle rakennettiin kenttävartioasema Sisu. Kenttävartioasema koostuu juoksuhaudoista, tähystystornista ja miehistökämpistä. Yksittäisille matkailijoille Marsin Majan museoalue on avoinna 1.6.–15.8. tiistaista sunnuntaihin kello 11–17.