Maanpuolustusnaisten kesäretki Raumalle

Retkelle osallistujia oli 13 Satakunnan eri yhdistyksistä: Kokemäeltä, Porista ja Raumalta. Retkenjärjestäjänä toimi Rauman Reservinupseerien Naiset ry.

Aloitimme retkipäivän Syvärauman merenrannalta. Ensimmäinen kohteemme oli Karhulinna. Paikan historia juontaa juurensa ensimmäiseen maailmansotaa, jonka aikana Karhulinna rakennettiin vuonna 1916 puolustusvarustukseksi. Alue on osa erästä maailman suurimmista merilinnoitus hankkeista, niinsanottua Pietari Suuren merilinnoitusta. Suomen oli tarkoitus toimia puskurialueena, jossa käytävillä taisteluilla olisi hidastettu vihollisen etenemistä valtakunnan silloiseen pääkaupunkiin Pietariin. Karhulinnaan rakennettiin kallioon louhittuja, jopa kahden metrin syvyisiä taisteluhautoja, noin 160 metriä. Seinämät ovat vahvistettu sementtilaastilla muuratuilla kiilakivillä ja betonilla. Hautojen keskiosassa on kaksi tykkiasemaa 105 mm-tykeille, torjuntasuuntana länsi. Louhittuja suojahuoneita oli hautojen molemmissa päissä. Linnoiterakenteet ovat erittäin hyvin säilyneitä, jos niitä vertaa moneen maamme vastaavaan kohteeseen.

Seuraavaksi suuntasimme Kiikartornille. Alkuperäinen Kiikartorni pystytettiin vuonna 1892 Lonsinmäen sataman suojanpuoleiselle kalliolle. Kiikartornista näki jo

Kuva vasemmalla: Kiikartorni pystytettiin alunperin vuonna 1892 Lonsinmäen sataman suojanpuoleiselle kalliolle. Kuva yllä: Karhulinnan linnoiterakenteet ovat erittäin hyvin säilyneitä, vaikka ne ovat peräisin jo I maailmansodan ajoilta.

kaukaa satamaan tulossa olevat laivat. Tornin huipulla olevan salon päähän nostettiin pallo, jonka avulla asiasta saatiin tieto kaupunkiin. Myrskyn merkkejä Kiikartornista muistavat raumalaiset tarkkailleensa vielä 1940-luvun lopulla, sotien jälkeen.

Kiikartornin tutkimisen jälkeen lounastimme Rauman vesitornin Ravintola Tornissa. 66,5 metrin korkeudesta oli hienot näkymät joka suuntaan. Maisemia ruokailun jälkeen siirryimme ihastelemaan lisää näköalatasanteelle. Tasanteelta näkyi saaristoisen ulapan lisäksi Rauman kaupungin alue, satama, paperi,- ja sellutehtaat sekä Olkiluodon ydinvoimala.

Ruokailun ja maisemien ihailun jälkeen lähdimme opastetulle kierrokselle Rauman vanhalle hautausmaalle.

Hautausmaalla vierailimme ensimmäiseksi Alfred Kordelinin (1868-1917) siunauskappelilla. Alfred oli suomalainen liikemies, kulttuurinystävä sekä mesenaatti. Kouluja käymättömänä raumalaisen merimiehen poikana, hän loi itselleen suuromaisuuden käytännössä tyhjästä. Kordelinin lainopillisena neuvonantajana toimi asianajaja ja varatuomari Risto Ryti, josta tuli myöhemmin Suomen tasavallan presidentti. Alfred Kordelin kuoli niinsanotuissa Mommilan veriteoissa venäläisen matruusin ampumana vuonna 1917. Hautausmaalla oli lukuisia mielenkiintoisia tunnettujen raumalaisten hautoja, esimerkiksi Frans Gottfield Rafael Lönnströmin(1892-1943) hauta. Lönnström salakuljetti aseita syksyllä 1917 Itä-Suomen suojeluskunnille, kulkiessaan veturinlämmittäjänä esiintyen Viipurin ja Pietarin

Sää suosi retkeläisiä.

välillä. Hän jäi sodan jälkeen armeijan palvelukseen ja toimi vuodesta 1922 Helsingin Aseseppäkoulun opettajana. Kapteeniksi ylennetystä Lönnströmistä tuli vuonna 1927 Suojeluskuntain Ase-ja Konepaja OY:n toimitusjohtaja. Turvallisuussyistä tehdas siirrettiin kokonaan Raumalle 1937. Tehtaalla oli sotien aikana suuri merkitys ammustensytyttimien valmistajana.

Kierroksen jälkeen nautimme lähtökahvit Nyplääjät ry:n myymälässä Pits-Priiassa, jossa Marjo Sarmetin opastuksella tutustuimme Rauman pitseihin sekä nypläämisen saloihin.

Päivä oli erittäin antoisa ja mielenkiintoinen. Sään suosiessa ja auringon paistaessa oli mukavaa kävellä ja tutustua palasiin Rauman historiasta ja merkkihenkilöistä.

Kiitos upeasta retkipäivästä järjestäjille sekä kaikille osallistujille!

LEENA LUKKA Porin Seudun Maanpuolustusnaiset ry:n puheenjohtaja