Haulikoiden väljyyksistä

Aseiden kaliiberia ilmaiseva systeemi kehittyi heti tuliaseiden käyttöön oton jälkeen. Haulikoissa kaliiperi ilmaistaan edelleen väljyytenä (Amerikassa gauge, Englannissa bore), eikä millimetreinä tai tuuman sadas- tai tuhannesosina. Tällainen ilmaus on pitkän perinteen tulosta ja juontaa alkunsa jo rihlaamattomien aseiden ajoilta.

Termeissä epäselvyyttä Suomen kielen sanavarasto aseiden nimitysten suhteen on paljon köyhempi kuin monen muun kielen. Puhekielessä käytetään sekaisin erilaisia kansanomaisia nimiä ja ammattitermejä, usein myös ulkomaisia lainasanoja, kuvaamaan tiettyä asetyyppiä. Sana ”pyssy” on väännös ruotsin kielen sanasta bössa, joka puolestaan juontuu germaanisesta lainasanasta buechse – viimeksi mainittu tarkoittaa asetta jossa on rihlattu piippu.

Haulikko ei siis – toisin kuin puhekielessä usein sanotaan – olisikaan varsinainen ”pyssy”. Tussari on alun perin myös germaanista kantaa, joka meillä on saanut väärin perustein sävyn epätarkasta, jotenkin sinnepäin ampuvasta (itse tehdystä) aseesta. Ruotsin kielessä studsare puolestaan merkitsee yksinkertaisesti” luodikkoa”.

Englannin kielessä pistooli on gun ja kivääri rifle. Sotilaskäyttöön tehty ase on weapon ja firearm lähinnä urheilukäyttöön tehty ase

Numeroitu väljyys ilmoittaa montako piipun täyttävää pyöreää lyijyluotia tulee naulasta eli paunasta lyijyä. (1 naula tai pauna, englanniksi pound, lyhenne lb.= 454 grammaa)

Vanhat painomitat ovat tavallisia myös rahojen nimityksissä. Sellaisia ovat muun muassa punta, pound (painomittana naula/pauna), ennen euroa käytössä olleet oma markkamme, espanjalainen peso ja Italian liira. Punnan outo merkki £ on itse asiassa latinan naulaa tarkoittavan libran lyhenne.

Pienin luodin koko jolla katsottiin olevan jonkinlaista pysäytysvoimaa, oli 120 ga eli 8,1mm/.32". On yllättävää että 454 gramman (ga 1) pallo on vain puolet suurempi (42,4mm) halkaisijaltaan kuin ga 8 (21,3mm). Pallon tilavuus lasketaan kaavasta 4 x 3,14(=pii) x r3/3. Käytännössä tämä tarkoittaa jo melko pienen lisäyksen säteessä (r) kasvattavan tilavuutta huomattavasti. Kaikkein suurempia väljyyksiä merkittiin kirjaimilla!

Aluksi yhdistelmälatauksia Alun perin ei haulikolla ja kiväärillä ollut mitään eroa Molemmat olivat rihlaamattomia ja kummassakin voitiin ampua joko haulilataus, luoti tai näiden yhdistelmä (ns. buck´n ball.)

Tyypillinen yhdistelmälataus oli musketinkuula ja 3-5 ”susihaulia” (buckshot). Edellä mainittua väljyyttä (gauge/bore) käytettiin kivääreissä vielä melko pitkään aina kokoon yksi (1=1,669") asti. Ilmaus on vieläkin pätevä rihlaamattomalle aseelle, jolla ammutaan yksittäisiä luoteja. Väljyyden (ga) merkitseminen kivääreissä poistui, koska piipun väljyyden ilmaus ei riittänyt kertomaan kuinka painava lataus kulloinkin ammuttiin. (palloluodit muuttuivat lieriömäisiksi nykyisten ns. torpedoluotien mallisiksi) ja niitä valmistettiin eripainoisia. Alkuperäinen (ga) ilmaus johtui sen aikaisten aseiden valmistajien ja muidenkin ammattimiesten vaikeudesta suorittaa tarkkoja mittauksia.

Mittavälineet kehittyivät Vasta noin vuonna 1840, Sir Joseph Whitworthin johdolla, valmistettiin tarkempia mittavälineitä. (Lähes niin tarkkoja mitä me tänä päivänä ymmärrämme tarkkuudella.) Päinvastoin oli käytännöllisempää ilmoittaa piipun väljyys siihen sopivan lyijyluodin painon mukaan. Näin ei tarvinnut ilmoittaa piipun tarkkaa mittaa. Nykypäivän tarkkaan ilmoitettavat piipun väljyydet olivat mahdollisia vasta tarkkojen mittalaitteiden tulon myötä. Alun perin väljyys merkintä, joka vaihtelikin eri maissa, ilmaisi käyttäjälle aseen ampuman latauksen painon, joka olikin paljon tärkeämpi tieto kuin piipun läpimitta.

Huomioi, että väljyysmerkintöjä on (alaspäin) vain kaliiperiin (gauge) 50, joka vielä noin 150 vuotta sitten oli pienin käsiaseen kaliiperi! Sitä pienemmissä väljyyk-

sissä käytetään piipun todellista läpimittaa (vrt. kal. .410 haulikko, joka vanhan merkinnän mukaan olisi noin 67 ga. = 410 tuhannesosa tuumaa).

Vanhat merkinnät yhä käytössä Nykyisin pyritään (haulikon) metsästyspatruunoita lataamaan aina vaan raskaimmilla latauksilla, vaikka helpompaa olisi siirtyä isompaan kaliiperiin. Toisaalta, rata-ammunnassa lataukset ovat pienentyneet 32 gramman latauksista 24 grammaan. 12 kal latauksia valmistetaan 24-60g väliltä. Latauksen paino merkitään usein myös unsseissa (oz.) Esim. 1½ oz ym.

Alun perin englannista lähtenyt väljyys-

kuva: Juhani Lukka merkintä on edelleen käytössä koko maailmassa. Tämä laaja menestys onkin paras mitta sen käyttökelpoisuudesta.

Haulikoissa ovat nykyisin käytössä kaliiperit 10, 12, 16, 20, 28 ja .410. Huomaa merkintä .410, joka on piipun todellinen läpimitta, millimetreissä 10,4 mm.

Suomessa sotien jälkeen, usein sotilaskivääristä valmistettu 12 mm ”oravahaulikko”, olisi ga merkintöjen mukaan 44 väljyinen. Suomessa metsästykseen ei saa käyttää yli 10 kaliiperin haulikkoa.

Vanha muskettikaliiperi 4 on käytössä vieläkin valopistooleissa.

12 kaliiperin haulikko on suosituin niin metsästyksessä kuin SRA-harrastuksessakin.