20 KARHU
Haulikoiden väljyyksistä Aseiden kaliiberia ilmaiseva systeemi kehittyi heti tuliaseiden käyttöön oton jälkeen. Haulikoissa kaliiperi ilmaistaan edelleen väljyytenä (Amerikassa gauge, Englannissa bore), eikä millimetreinä tai tuuman sadastai tuhannesosina. Tällainen ilmaus on pitkän perinteen tulosta ja juontaa alkunsa jo rihlaamattomien aseiden ajoilta.
Termeissä epäselvyyttä
Suomen kielen sanavarasto aseiden nimitysten suhteen on paljon köyhempi kuin monen muun kielen. Puhekielessä käytetään sekaisin erilaisia kansanomaisia nimiä ja ammattitermejä, usein myös ulkomaisia lainasanoja, kuvaamaan tiettyä asetyyppiä. Sana ”pyssy” on väännös ruotsin kielen sanasta bössa, joka puolestaan juontuu germaanisesta lainasanasta buechse – viimeksi mainittu tarkoittaa asetta jossa on rihlattu piippu. Haulikko ei siis – toisin kuin puhekielessä usein sanotaan – olisikaan varsinainen ”pyssy”. Tussari on alun perin myös germaanista kantaa, joka meillä on saanut väärin perustein sävyn epätarkasta, jotenkin sinnepäin ampuvasta (itse tehdystä) aseesta. Ruotsin kielessä studsare puolestaan merkitsee yksinkertaisesti” luodikkoa”. Englannin kielessä pistooli on gun ja kivääri rifle. Sotilaskäyttöön tehty ase on weapon ja firearm lähinnä urheilukäyttöön tehty ase Numeroitu väljyys ilmoittaa montako piipun täyttävää pyöreää lyijyluotia tulee naulasta eli paunasta lyijyä. (1 naula tai pauna, englanniksi pound, lyhenne lb.= 454 grammaa) Vanhat painomitat ovat tavallisia myös rahojen nimityksissä. Sellaisia ovat muun muassa punta, pound (painomittana naula/pauna), ennen euroa käytössä olleet oma
markkamme, espanjalainen peso ja Italian liira. Punnan outo merkki £ on itse asiassa latinan naulaa tarkoittavan libran lyhenne. Pienin luodin koko jolla katsottiin olevan jonkinlaista pysäytysvoimaa, oli 120 ga eli 8,1mm/.32". On yllättävää että 454 gramman (ga 1) pallo on vain puolet suurempi (42,4mm) halkaisijaltaan kuin ga 8 (21,3mm). Pallon tilavuus lasketaan kaavasta 4 x 3,14(=pii) x r3/3. Käytännössä tämä tarkoittaa jo melko pienen lisäyksen säteessä (r) kasvattavan tilavuutta huomattavasti. Kaikkein suurempia väljyyksiä merkittiin kirjaimilla!
Aluksi yhdistelmälatauksia
Alun perin ei haulikolla ja kiväärillä ollut mitään eroa Molemmat olivat rihlaamattomia ja kummassakin voitiin ampua joko haulilataus, luoti tai näiden yhdistelmä (ns. buck´n ball.) Tyypillinen yhdistelmälataus oli musketinkuula ja 3-5 ”susihaulia” (buckshot). Edellä mainittua väljyyttä (gauge/bore) käytettiin kivääreissä vielä melko pitkään aina kokoon yksi (1=1,669") asti. Ilmaus on vieläkin pätevä rihlaamattomalle aseelle, jolla ammutaan yksittäisiä luoteja. Väljyyden (ga) merkitseminen kivääreissä poistui, koska piipun väljyyden ilmaus ei riittänyt kertomaan kuinka painava lataus kulloinkin ammuttiin. (palloluodit muuttuivat lieriömäisiksi nykyisten ns. torpedoluotien mallisiksi) ja niitä valmistettiin eripainoisia. Alkuperäinen (ga) ilmaus johtui sen aikaisten aseiden valmistajien ja muidenkin ammattimiesten vaikeudesta suorittaa tarkkoja mittauksia.
Mittavälineet kehittyivät
Vasta noin vuonna 1840, Sir Joseph Whitworthin johdolla, valmistettiin tarkempia
mittavälineitä. (Lähes niin tarkkoja mitä me tänä päivänä ymmärrämme tarkkuudella.) Päinvastoin oli käytännöllisempää ilmoittaa piipun väljyys siihen sopivan lyijyluodin painon mukaan. Näin ei tarvinnut ilmoittaa piipun tarkkaa mittaa. Nykypäivän tarkkaan ilmoitettavat piipun väljyydet olivat mahdollisia vasta tarkkojen mittalaitteiden tulon myötä. Alun perin väljyys merkintä, joka vaihtelikin eri maissa, ilmaisi käyttäjälle aseen ampuman latauksen painon, joka olikin paljon tärkeämpi tieto kuin piipun läpimitta. Huomioi, että väljyysmerkintöjä on (alaspäin) vain kaliiperiin (gauge) 50, joka vielä noin 150 vuotta sitten oli pienin käsiaseen kaliiperi! Sitä pienemmissä väljyyk-
