Puolustusvoimat
KARHU
KARHU 1
3 2020 Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n ja Satakunnan Reserviläispiiri ry:n tiedotuslehti
SISÄLLYSLUETTELO
2 KARHU
Jäsenesittelyssä Jukka Salomaa
4
Ampumaratojen ympäristölupahanke
5
Muistolaatta sotaan lähteneille
6
Asevelvollisuuden tärkein mittari
8
Pauli Ylitalolle sotilasansiomitali
9
Koulutusterveisiä MNL:n naisille
10
Satakuntalaiset sankarihaudat 13 Reserviläilläispiirin uudet Ecoaims-aseet
14
KARHU
Porin metsä kätkee sotahistoriaa
16
Päätoimittaja
Vaivaran Sinimäkien sotamuseo
18
Toimituskunta
Haulikoiden väljyyksistä 20 Tuloksia 22 Kokouksia 26
Juhani Lukka
Eemeli Lappalainen Taina Mäkitalo Jari Multisilta Esa Rannisto Petri Ranta Marjo Sarmet
Materiaalin toimitus Sähköpostiosoitteeseen: juhani(at)lukka.fi
Karhu ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Kansi: Ilmavoimien Hornet tehtävään valmistautumassa. kuva: puolustusvoimat.
Karhu Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n ja Satakunnan Reserviläispiiri ry:n tiedotuslehti
PÄÄKIRJOITUS
V
ielä helmikuun alussa oli meillä kaikilla selvät suunnitelmat tämän vuoden reserviläistoiminnaksi. Sitten tuli koronavirusepidemia ja sen leviämisen ehkäisemiseksi laaditut rajoitukset ja suositukset. Suuri osa toiminnasta joko peruuntui tai siirrettiin myöhempään, oletettavasti parempaan ajankohtaan. Nyt hyvin tiedämme, ettei epidemia tule olemaan ohi vielä pitkään aikaan. Uskottava maanpuolustus vaatii kuitenkin jatkuvuutta. Sitä ei voi laittaa pitkäksi aikaa odottamaan. Puolustusvoimat ja MPK ovat syksyllä aloittaneet keskeytyneenä olleet harjoitustoimintansa. Näyttää siltä, ettei toimintaa tulla keskeyttämään uudelleen yhtä herkästi kuin se tehtiin keväällä. Harjoituksissa on tapahtunut niiden laajuuteen nähden hyvin harvoja tartuntoja. Koronan leviämisen ehkäisemiseksi tehdyissä toimissa on onnistuttu erittäin hyvin. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö auttaa varautumaan yhteiskunnan poikkeusoloihin. Nyt elämme keskellä sellaista. Tässäkin tilanteessa tulee pystyä toimimaan. Kaiken perumisen sijaan tulee aktiivisesti etsiä ratkaisuja toiminnan mahdollistamiseksi. Toiminnastamme ei saa kuitenkaan aiheutua merkittävää riskiä itsellemme, läheisimmillemme tai muille ihmisille. Tämä onnistuu kehittämällä uusia toimintamuotoja ja vanhoihin toimintamuotoihin uusia osallistumismahdollisuuksia. Kaikessa toi-
KARHU 3
minnassa tulee olla käytössä tunnetut koronan vastaiset suojautumiskeinot: etätyö, käsihygienia, yskimis- ja aivastustekniikka, turvavälit sekä kasvomaskin käyttö. Ne ovat osoittautuneet huolellisesti sovellettuina hyvin tehoaviksi. Epidemian johdosta on reserviupseeripiirin ja -piirihallituksen kokouksissa otettu käyttöön perinteisen kokouksen ja etäyhteyden yhdistelmä. Tämä on osoittautunut hyvin toimivaksi. Jopa alku sujui yllättävän helposti. Suuri osa osallistujista vaikutti tottuneilta etäyhteyden käyttäjiltä ja ensikertalaisetkin oppivat nopeasti. Suosittelen etäyhteyden mahdollistamista aina kun se tilaisuuden luonteeseen sopii. Reservipiirien sekä niiden jäsenyhdistysten ja toimikuntien käyttöön on hankittu tietokoneeseen liitettäviä etäyhteyslaitteita: kaksi kaiutinmikrofonia ja verkkokamera. Niitä on mahdollista lainata piirien toimistosta. Laitteiden käyttö on erittäin helppoa. Siitä huolimatta niiden käyttöön tullaan järjestämään tutustumis- ja koulutustilaisuus. Pysytään terveinä ja toimintakykyisinä.
PETRI RANTA Puheenjohtaja Satakunnan Reserviupseeripiiri ry
4 KARHU
Jäsenesittelyssä Jukka Salomaa Esittelyssä Rauman Seudun Reserviläiset ry:n jäsen Jukka Salomaa - Syntynyt vuonna 1949 - Liittynyt reserviläisiin 2015 - Yhdistys: Rauman Seudun Reserviläiset ry Mikä sai sinut liittymään reserviläisiin? Olin työelämäni aikana pitkään seurannut katseella maanpuolustuksemme toimintaa ja kehitystä. Eläkkeelle jäätyäni katsoin, että nyt olisi aikaa lähempään tutustumiseen. Mitä isänmaa merkitsee sinulle? Minulla on ollut onni syntyä Suomeen ja vielä onnelliseen aikaikkunaankin. Vanhempani olivat mukana rakentamassa maamme hyvinvointia. Isäni rintamalta lähettämät kirjeet ja valokuvat saavat arvostamaan sitä uhrausta, jonka ansiosta meillä on nyt hyvä olla. Vaikka selviytymisvaatimukset yhteiskunnassamme ovat nykyään entistä monitahoisempia, niin toivon, että historian tuntemus olisi pohjana nuorille heidän edelleen rakentaessaan isänmaatamme. Reserviläisyys on ollut minulle ikkuna tavata samanhenkisiä ihmisiä ja vahvistanut tunnetta kuulua arvostamaani joukkoon. Olen myös omalle tuttavapiirilleni koittanut levittää tietoa aiheesta. Minut pitää seuratoiminnassa mukana erilaiset tapahtumat, esitelmät sekä kilpailut harjoituksineen.
Olen nauttinut erityisesti ulkona tapahtuvasta reipashenkisestä kisailusta.
Miksi juuri SRA -ammunta ja kuinka kauan olet harrastanut sitä? Olen pienestä pitäen satunnaisesti harrastanut tarkkuusammuntaa ja noin viitisen vuotta sitten SRA tuli mukaan. Sen vaihteleva ja haasteellinen toiminnallisuus kiinnosti. Tuloksissa en pääse lähellekään nuorempien joukkoa. Kilpailen siis vain itseni kanssa. Harjoitukset ja kilpailut ovat mukavia kaveritapahtumia. Olen nauttinut erityisesti ulkona tapahtuvasta reipashenkisestä kisailusta. Kavereiden huumoripitoiset jututkin joskus naurattavat. Ampumaurheilussa minua kiehtoo määrämuotoisesti ja turvallisesti ohjattu toiminta mukavien kavereiden kanssa. Joskus onnistuneet osumatkin tuottavat hyvän mielen. MONA NORDBERG Rauman Seudun Reserviläiset ry
– Hyvät osumat hymyilyttävät, toteaa Jukka Salomaa.
KARHU 5
Ampumaratojen ympäristölupahanke Kolmivuotinen ampumaratojen ympäristölupahanke on parhaillaan käynnissä. Asiantuntijat hoitavat tällä hetkellä yli 50 lupaprosessia. Vielä on mahdollisuus hakea mukaan hankkeeseen.
kuva: Mika Pallari
Suomen Ampumaurheiluliitto, Suomen Metsästäjäliitto, Suomen riistakeskus, Reserviläisliitto ja Suomen Reserviupseeriliitto ovat saaneet maa- ja metsätalousministeriöltä rahoituksen kolmivuotiselle ampumaratojen ympäristölupahankkeelle. Hankkeessa työskentelee seitsemän henkilöä ja tavoitteena on laatia ympäristölupahakemukset vajaalle kolmannekselle maamme ampumaradoista. Helpoiten, nopeimmin ja edullisimmin prosessi sujuu, kun asiantuntijat pääsevät heti alussa mukaan lupaprosessiin, jolloin luvituskokonaisuus voidaan suunnitella etukäteen. Lupaprosessi kestää keskimäärin 1,5 vuotta ja vaatii asiantuntijatyötä hakijapuolelta keskimäärin 50–500 työtunnin välillä. Tällä hetkellä työn alla on hieman yli 50 lupaprosessia. Palvelu on tarkoitettu Suomen Ampumaurheiluliittoon, Suomen Metsästäjäliittoon, Reserviläisliittoon ja/tai Reserviupseeriliitoon kuuluvien seurojen sekä riistanhoitoyhdistysten ylläpitämille radoille. Kun lupaprosessi aloitetaan, radalle tehdään ensimmäiseksi esiselvitys ja tutkimustarvearviointi. Mikäli tutkimustarvearvioinnin perusteella on tarpeen tehdä lisätutkimuksia, ovat ne useimmiten pinta- ja/tai pohjavesiselvityksiä. Tämän lisäksi arvioidaan tarvetta laatia meluselvitys. Ammattimaisesti ja hyvin hoidettuna kustannukset saadaan minimoitua, onnistumisen todennäköisyys ja ympäristönsuojelullinen hyöty maksimoitua, vältetään turhat suojaus- tai puhdistuskustannukset sekä kulutetaan vähiten aikaa. Hankkeeseen mukaan pääsemiseksi tulee ensin täyttää Suomen Ampumaurheiluliiton sivuilta löytyvä hakemus, joka löytyy täältä. Tämän jälkeen asiantuntijat ovat yhteydessä ratojen ylläpitäjiin alkukartoitusta ja jatkotoimenpiteitä varten. (RES)
6 KARHU
Muistolaatta ja rykmentin merkki komeilevat nyt Sepän talon seinässä. JR 56 ja JR 60 Kilta ry:n sihteeri Markku Laine poisti verhon, puheenjohtaja Martti Aro piti puhetta. Kunniavartiossa Jyrki Aikko ja Ravo Sarmet.
Muistolaatta sotaan lähteneille JR 56 ja JR 60 Kilta ry haluaa muistuttaa sotaveteraanien uhrauksista. Viisisataakaksikymmentäkaksi. Niin monta miestä lähti jatkosotaan jalkaväkirykmentti 56:n riveihin Raumalta ja
Rauman maalaiskunnasta kesäkuussa 1941. Heidän kunniakseen on nyt myös kiinnitetty muistolaatta sekä rykmentin kilpi Rauman pääkirjaston edustalla sijaitsevan Sepän talon seinään. Muistolaatta paljastettiin yleisölle juh-
lallisin menoin julkistustilaisuudessa perjantaiaamupäivällä. – Tämä muistolaatta jää kertomaan tuleville sukupolville teidän sotaveteraanien uhrivalmiudestanne, taistelustanne ja uhrauksistanne isänmaan puolesta. Te pelastitte
KARHU 7
maamme ja kansamme uhkaavalta tuholta sodan vuosina 1941–1944, totesi avauspuheessaan JR 56 ja JR 60 Kilta ry:n puheenjohtaja Martti Aro. Kyltin kustannusten hoitamisesta Aro kiitti Lai-Mu Oy:tä ja sen yrittäjää Muisto Lainetta.
Muistolaatta voi
Aseveljiä ei enää montaa rivissä ole
lähteneistä miehistä ja
Kyseisissä rykmenteissä palvelleita sotaveteraaneja, joiden työtä kiltatoimintakin kunnioittaa, ei ole rivissä enää montaa, totesi Martti Aro Länsi-Suomen haastattelussa tilaisuuden jälkeen.
omalta osaltaan herättää tietoisuutta historiasta, Raumalta sotaan heidän sekä muiden sotaveteraanien merkityksestä. kuvat: Juha Sinisalo
Muistolaatan yllä on ensimmäiseen divisioonaan kuuluneen jalkaväkirykmentti 56:n kilpi.
– Aseveljet ovat todella vähissä. Ihan tarkalleen en lukumäärää tällä hetkellä edes tiedä, mutta aika tarkoin ollaan noin viidentoista kieppeillä, Aro sanoi. JR 56 ja JR 60 Kilta on Aron mukaan nimenomaan asevelikilta, vaikka yleistä perinnetyötäkin tehdään paljon: esimerkiksi aineistoja on tallennettu tuleville sukupolville. – Sen olemme luvanneet, että asevelikilta tunnetaan niin kauan kuin yksikin aseveli on pystyssä, Aro linjasi.
Kyltti omiaan herättämään kysymyksiä
Julkistustilaisuudessa muistolaatta luovutettiin virallisesti Rauman kaupungin huomaan. Kaupungin kiitospuheen piti kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen. – Kaupungin puolesta haluan kiittää siitä, että joukossamme on ihmisiä, jotka jaksavat kantaa isänmaallisuuden vastuuta ja osoittaa omaa esimerkkiään jälkipolville, Luukkonen sanoi lyhyessä puheessaan. Muistolaatta voi omalta osaltaan herättää tietoisuutta historiasta, Raumalta sotaan lähteneistä miehistä ja heidän sekä muiden sotaveteraanien merkityksestä. – Kun kyltti on näkyvällä paikalla, se on omiaan herättämään kysymyksiä: mikä tämä on, ja mihin se liittyy. Kysymysten kautta löytyy vastauksia. Uskon ja toivon, että meillä on sitten esimerkiksi opetuspuolella kykyä vastata niihin, Luukkonen päätti. Sanomalehti Länsi-Suomi JOOSUA LEHTINEN
8 KARHU
Puolustuskyky on asevelvollisuusjärjestelmämme tärkein mittari Suomalaista maanpuolustus- ja asevelvollisuutta on tärkeää tarkastella ja kehittää tässä ajassa. Nykyinen asevelvollisuusjärjestelmämme on muodostanut itsenäisyytemme ajan uskottavan puolustuksen pohjan. Koulutuksen sisältö, menetelmät ja palvelusaika ovat kehittyneet vallitsevan ympäristön, yhteiskunnan ja maanpuolustuksellisten vaateiden mukaisesti. Nykyinen järjestelmämme perustuu
miesten asevelvollisuuteen ja naisten vapaaehtoiseen palvelukseen. Tasa-arvo ja työurien yleinen pidentäminen ovat tärkeitä yhteiskunnallisia kysymyksiä, joihin tulee suhtautua vakavasti. Asepalveluksen kesto ja sisältö ovat kuitenkin ensisijaisesti maanpuolustuskysymyksiä, joissa arvioinnin lähtökohtana tulee olla Suomen puolustusjärjestelmän toimivuus. On tärkeää, että varusmiespalvelusta ja naisten vapaaehtoista asepalvelusta, sekä Puolustusvoimat
koko asevelvollisuusaikaa (ikä 18–60 vuotta) kehitetään jatkuvasti. Nykyaikaisten sotilaallisten kriisien ja sodan kuvan muuttuminen ovat muuttaneet ja lisänneet sotilasosaamisen koulutusvaateita. Nykymuotoisen asepalveluksen lyhentäminen ei ole mahdollista puolustuskykyä heikentämättä. Asevelvollisuusjärjestelmämme tasa-arvoa tulee entisestään kehittää siten, että se tukee puolustusjärjestelmän toiminnallisuutta ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Nykymallimme on lähtökohtaisesti tasa-arvoinen miesikäluokan osalta, kaikkien varusmiespalvelukseen osallistuvien aloittaessa palveluksensa samalta viivalta. Näemme kuitenkin tärkeänä kehityskohteena sukupuolten yhtäläisen oikeuden maanpuolustustietoon. Koko ikäluokalla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet saada tietoa maanpuolustuksesta ja hakeutumismahdollisuuksista eri kokonaisturvallisuuden tehtäviin. Oikeutta tietoon on mahdollista edistää mm. pidennettävään oppivelvollisuusikään sisältyvän maanpuolustus- ja kokonaisturvallisuustiedon kouluttamisen ja kutsuntajärjestelmän edelleen kehittämisen kautta. Nykytasoisen puolustuskykymme säilyttäminen edellyttää, että asevelvollisuusjärjestelmämme on velvoittava. Puhtaasti vapaaehtoisuudella ei voida taata kaikissa oloissa puolustuskyvyn vaatimia koulutusmääriä. Puolustuskykymme nykytarpeet eivät myöskään vaadi koko ikäluokan kouluttamista. Oikea asevelvollisuuden kattavuus toteutuu nykymallissa yhteiskunnallisesti tasa-arvoisemmin kuin vaihtoehtoises-
KARHU 9 kuva: Mika Peltola
sa valikoivassa mallissa, jossa Puolustusvoimat valikoisi ikäluokan asevelvolliset sukupuolineutraalisti. Valikointiin pohjautuva malli johtaa tyypillisesti siihen, että ennen palvelusta menestyvät valikoituvat palvelukseen ja suuremmassa syrjäytymisvaarassa olevat jäävät ulkopuolelle. Tämä heikentäisi yhteiskunnallista tasa-arvoa nykyiseen nähden. Suomalaista siviilipalvelusta tulee kehittää niin, että se on yksilön kannalta tarkoituksenmukainen ja tukee kaikilta osin yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Tämä edellyttää, että siviilipalveluksen suorittaneita henkilöitä voidaan sijoittaa ja jatkokouluttaa myös siviilipalvelusajan jälkeen yhteiskunnan häiriö- ja poikkeusolojen tehtäviin. On varmistettava, että varusmiespalveluksen ja siviilipalveluksen sosiaaliset ja taloudelliset etuudet ovat keskenään samalla tasolla. Samalla tulee edistää sukupuolten välistä oikeutta saada yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta koskevaa tietoa ja sijoittua em. tehtäviin. Maaliskuussa asetettu yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuutta arvioiva parlamentaarinen komitea on aloittanut tärkeän työnsä. Suomen Reserviupseeriliitto tukee komitean työtä yhteiskunnallisen keskustelun ja asiantuntijalausuntojen muodossa. AARO MÄKELÄ
Yliluutnantti (res) Aaro Mäkelä on Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja.
Pauli Ylitalon poikkeuksellisen pitkä ja ansiokas työ maanpuolustuksen hyväksi palkittiin sotilasansiomitalilla. Kuvassa Pauli ja hänen vaimonsa Liisa.
Pauli Ylitalolle sotilasansiomitali Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4.6.2020 on puolustusvoimain komentaja kenraali Timo Kivinen myöntänyt sotilasansiomitalin Lavianseudun reserviupseerikerhon jäsenelle Pauli Ylitalolle. Se on korkein puolustusvoimien komentajan myöntämä kunniamerkki. Pauli Ylitalon poikkeuksellisen pitkä ja ansiokas työ maanpuolustuksen hyväksi sai näin ansaitsemansa huomionosoituksen. Tämä mitali myönnetään vain harvoin sellaiselle, joka ei ole työskennellyt puolustusvoimien tai muun turvallisuusviranomaisen palveluksessa. Sotilasansiomitali oli tarkoitus juhlallisesti luovuttaa Lavian reserviläispäivän yhteydessä 22.8. Valitettavasti tilai-
suus jouduttiin perumaan koronatilanteen vuoksi. Sen tilalla järjestettiin samana päivänä Paulin kotona arvokas päiväkahvitilaisuus, jossa Lavianseudun reserviupseerikerhon puheenjohtaja Juuso Lahtivirta luovutti mitalin. Tilaisuutta oli juhlistamassa myös Paulin vaimo Liisa, tykistön tarkastaja eversti Pertti Holma, Lavianseudun reserviupseerikerhon varapuheenjohtaja Ari Kulku, hallituksen muut jäsenet Matti Lehtimäki, Jarmo Sirola ja Mika Peltola sekä Satakunnan reserviupseeripiirin puheenjohtaja Petri Ranta.
PETRI RANTA
10 KARHU
Lumikenkäilyä talvisessa maastossa ja kirpeässä pakkasessa.
Koulutusterveisiä MNL:n naisille Kaunista, lämmintä ja erikoista Koronasyksyä kaikille! Sain Maanpuolustusnaisten Liiton Satakunnan piirihallitukselta tehtäväkseni kertoa teille meidän naisten koulutuksista. Päätin kuitenkin aloittaa kouluttamalla teitä Korona-asennepuheella:
Ei anneta periksi
Älkää nyt hyvät ihmiset antako periksi, Korona on kirosana, mutta meidän pitää jaksaa suojautua tältä taudilta. Liikaa kuuluu puheita ”en mä enää välitä” tai ”En enää jaksa tätä…” Kyllä, meidän pitää jak-
saa ja samalla pitää toivoa yllä paremmasta, Suomen päättäjät tekevät varmasti parhaansa suojellakseen meitä, toivottavasti vuoden päästä olemme jo rokotettuja! On toki totta, että ihmiset ovat menettäneet työnsä ja ihmisiä on jopa kuollut tautiin, mutta
KARHU 11 Suosittelenkin lukemaan myös kasvomaskia koskevat pukemis- ja käyttöohjeet sekä hävittämisohjeet. Jos sinulla ei ole Koronavilkku-sovellusta, lataathan sen kännykkääsi, tutustut ja sitoudut sen käyttöohjeisiin, niin taudin tartuntaketjut saadaan pikaisesti pienenemään ja katkeamaan! Opettaisin teitä myös perustelemaan miksi pitää suojautua; Korona-sodassa voi oikeasti antaa kuolettavan taudin ystävälle, naapurin mummolle tai omalle vaarille! En usko, että kukaan tahtoo omalletunnolleen tälläistä taakkaa, eli suojaudutaan yhdessä ja pidetään siten toisistamme huolta. Jos teemme kaikkemme, ei tarvitse mahdollisen tartunnan saaneen kokea mitään huonoa omaatuntoa. Eli toimi oikein, asennoidu vallitseviin asioihin kuitenkin positiivisesti ja näytä esimerkkiä omalla käytökselläsi. Hymyile maskin takanakin, nauti kauniista syksystä ja soita videopuhelu kaverille! (Kotona voi sitten vähän kiukutella, jos tilanne vaatii, mutta muista sekin sovitella ennen nukkumaan menoa! Ennen kaikkea kotona maskinkäyttö ei ole pakollista.) Nyt jätän tämän kiroilun ja kerron meidän koulutuksista ja koulutusohjelmasta.
Nousujohteista koulutusta
olemme, kuin sotatilassa; sodassa Koronaa vastaan. Tätä sotaa me emme voita periksiantamalla, vaan asenteella, omalla esimerkillä ja muiden huomioimisella. Meidän naisten on hyvä puhua kotona käsienpesusta, edelleen, vähintään 20 minuuttia. Jos vettä ja saippuaa ei ole, käytä käsidesiä, eikä ne kertakäyttöhanskatkaan ole huono varuste, jos puet ja riisut ne oikein. (Käy kaupassa, sillä sinun tietysti pitää hankkia saippuaa ja käsidesiä kädenulottuville!). Hyvänä apuna ohjeiden antamisessa on Terveyden ja Hyvinvointilaitoksen sivujen julkaisut ja filmit.
Maanpuolustusnaisten Liitto ry (MNL) toimii aktiivisesti eri puolilla Suomea. Liiton tavoittena on lisätä naisten maanpuolustustahtoa, vahvistaa jäsenten henkistä ja fyysistä kuntoa. Liitto myös edistää tur-
Tämä harrastus rikastuttaakin tekijäänsä ystävillä, kokemuksilla, uusilla taidoilla
vallisuus- ja varautumistaitojen koulutusta ja kannustaa naisia kouluttautumaan arjen häiriötilanteisiin ja poikkeusolojen tehtäviin. Koulutusten onnistumisen kannalta tärkeä yhteistyökumppanimme on Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK), jonka jäsen liittomme on. Kannustamme jäseniämme osallistumaan MPK:n kursseille niin kurssilaisina kuin pätevöitymään ja toimimaan kurssinjohtajina ja kouluttajina. Jäsenemme osallistuvat myös aktiivisesti NASTA- ja PikkuNASTA-harjoituksiin – olemmehan yksi Naisten Valmiusliiton jäsenjärjestö. Maanpuolustusnaiset ovat useissa NASTA-harjoituksissa vahvasti mukana myös toteuttamassa harjoituksia organisaation eri rooleissa. Uusimpana koulutusyhteistyömuotona ovat Kotiseutuharjoitukset, joita pyritään järjestämään tulevaisuudessa kaikissa maakunnissa. Kotiseutuharjoituksien suunnittelusta ja koordinoinnista vastaavat maakunnalliset KOVER-ryhmät ja harjoitukset toteutetaan MPK:n kursseina. Maanpuolustusnaisten Liitto on mukana myös Kotiseutuharjoituksissa. Meillä on kannustimena koulutusmerkki, jonka suorittamiskriteereihin kuuluu muun muassa järjestöinfo, ja Arjenturvallisuuskoulutus. Kun kouluttautuu lisää, koulutusmerkkiä voi myös ”korottaa” eli koulutusuramme on nousujohteinen. Koulutusta täällä Satakunnassa järjestämme normaalivuosina 1-3 eritasoista aseja ampumakurssia naisille , maastotaitoja sisältävän ulkoilupäivän tms., järjestöinfon. Tämän vuoden helmikuussa järjestimme Arjenturvallisuuskurssin Huovirinteen varuskunnassa yhteistyössä Maanpuolustusnaisten Liito ry:n Varsinais-Suomen piirin kanssa. Kumppanina koulutuksessa oli tietysti Maanpuolustuskoulutusyhdistys(MP K) sekä tukevana osapuolena myös Naisten
ja hyvällä mielellä jatkuu
12 KARHU Valmiusliiton Turun ja Porin alueneuvottelukunta. On tärkeää ymmärtää, että turvallisuuskoulutus on kaikille tarpeellista, onnistuu hyvällä yhteystyöllä, eikä onnistu ilman osaavia ja oikealla aseenteella olevia tekijöitä ja kurssilaisia. Lisää koulutusta ja koulutuksentekijöitä tarvitaan. Työstä ei makseta rahapalkkaa, mutta tämä harrastus rikastuttaakin tekijäänsä ystävillä, kokemuksilla, uusilla taidoilla ja hyvällä mielellä, siitä, että on pikkuinen osa tätä isoa kokonaisturvallisuutta pienine taitoineen ja tekoineen. Eihän merikään itestään synny, vaan pienistä pisaroista. Lähitulevaisuudessa osa piirimme jäsenistä on mukana 26.–28.3.2021 PikkuNasta Huovitar -harjoituksessa. Huovittaren koulutuskursseja tulee olemaan 5, niiden tiedotusta kannattaa seurata piirimme sivjen kautta. Tulevaisuudessa Varsinais-Suomen piirin kanssa olemme ajatelleet järjestää valtakunnallisen jotos-harjoituksen naisille eikä pois suljettu idea ole SoMa-harjoituksen järjestäminenkään!
Osallistu tapahtumiin
Vuosittain toukokuun kolmantena viikonloppuna järjestetään Maanpuolustusnaisten Liiton valtakunnallinen jotos. MNL:n jotos on kaksipäiväinen pienryhmissä toteutettava maastovaellus naisille, jossa suoritusaika ei ratkaise. Matkan varrella partiot suorittavat monipuolisia rastitehtäviä, joista saadut pisteet ratkaisevat sijoituksen kokonaiskilpailussa. Rastitehtävät on suunniteltu 4-henkisille partioille, mutta ryhmän koko voi olla 3-5 henkeä. Rastitehtävät voivat olla erilaisia tunnistustehtäviä, tulen sytytystä, mittojen arviointia, vesistön ylitystä, ammuntaa laser-aseella tai vaikkapa ensiaputaitoja testaava. Reitit sopivat normaalikuntoiselle ja varsinaista suunnistustaitoa ei tarvita. Majoitus tapahtuu järjestäjien tarjoamissa teltoissa. Jotoksesta riippuen tarjolla saattaa olla lisämaksusta myös sisä-
Kursseilla opitaan paljon ensiarvoisen tarkeitä kansalaistaitoja. Tässä opitaan alkusammutuksen käytännön perusteita.
majoitusmahdollisuus. Jotos ei ole ryppyotsaista suorittamista, vaan mukavaa yhteistä tekemistä. Jotos-perinteeseen kuuluu partion nimeäminen ryhmää kuvaavasti ja yhteinen tunniste pukeutumisessa. SoMa -harjoitus puolestaan on Maanpuolustusnaisten Liitto ry:n ja Sotilaskotiliitto ry:n yhdessä tilaama ja organisoima valtakunnallinen suurharjoitus, joka jär-
jestetään joka toinen vuosi. Harjoituksen kurssit on kohdennettu ensisijaisesti maanpuolustusnaisille ja sotilaskotisisarille, mutta harkinnan mukaan kurssit voidaan avata myös järjestöihin kuulumattomille naisille. Kunkin harjoituksen tavoitteellinen vahvuus on noin 150-200 henkilöä. Harjoituksessa ei ole sotilaallista koulutusta eikä käytetä sotilaallisia komentoja. SoMa-harjoitusten kurssit ovat pääsääntöisesti syventävää jatkokoulutusta, jossa on huomioitu molempien järjestöjen koulutustarpeet. Toivottavasti hyvä yhteistyömme Reserviläisten kanssa jatkuu edelleen ja saamme taas ensi vuonna ase- ja ampumakurssit järjestettyä. Mutta ennen kovapanosammuntoja järjestämme 13.10.2020 Huittisissa Ilmapistooli- & kivääriammuntatapahtuman. Ilmoittautumiset ja lisäinfon löydätte Piirin Facebook- tai nettisivuilta. Ennakkoilmoittautumisesta ei kuitenkaan selviä, että kurssilta saa yhden suusuojaimen ja mukaan otamme vain 25 henkeä – eli varaudumme myös tällä kurssilla! Ei oppi ojaan kaada ja tekemällä oppii! Toivon, että ilmoittautuneita kurssilaisia on tulevaisuudessakin, opitaan ja osataan varautumista ja muita hyödyllisiä taitoja yhdessä. Toisaalta, jos olet innokas tekijä, suosittelen kurssinjohtajan tai kouluttajakoulutuksen käymistä – tekijöitä tarvitaan aina! Olen käytössänne, mutta en valitettavasti 24/7, sillä rahoitan harrastustani päivätyöllä! Minuun voitte kuitenkin olla yhteydessä jos kipinä syttyi tai jokin jäi vielä askarruttamaan mieltä. Myös uusista ideoista tai yhteistyöstä olemme kiinnostuneita, ollaan yhdessä me! Nähdäänhän me kursseilla!
PIA HUHTALA Maanpuolustusnaistenliitto ry Satakunnanpiirin koulutusvastaava
KARHU 13
Ahlainen.
kuvat: Juhani Lukka
Satakuntalaiset sankarihaudat Marraskuun lopulla ilmestyvässä Satakunnan Sotaveteraanin Joulu -julkaisun kuvaliitteessä ovat kaikki satakuntalaiset sankarihautausmaat. Kohteita on yhteensä 38. Pääsääntöisesti sankarihaudat sijaitsevat kirkkojen kupeessa ja niiden yhteydessä on muistomerkki. Sankarihaudat ovat merkittävä osa suomalaista kulttuurihistoriaa, jossa kunniana oli haudata taisteluissa kaatuneet oman kirkkomaan multiin.
Lassila.
Kullaa.
14 KARHU
Reserviläilläispiirin uudet Ecoaims-aseet esillä Nakkilassa Nakkilatapahtuma 2020 sai olla se tilaisuus, jossa reserviläispiirin varsin mittava hankinta voitiin esitellä yleisölle. Reserviläispiiri oli hankkinut aiemmin näyttävän esittelyteltan ja nyt teltan kanssa reserviläisyhdistys voi kattaa pöydälle kaksi varsin laadukasta ja kotimaista optronikkaan perustuvaa harjoitteluasetta. Toinen aseista muistuttaa kutakuinkin palveluspistoolia kooltaan ja
Mitään polttavaa tai leikkaavaa laseria ei aseista lennä. Aseet ovat vaarattomia ja helppokäyttöisiä. Aseissa ei myöskään ole rekyyliä. kuvat: Pasi Lahtonen
Reserviläispiirin esittelyteltan varjossa oli mahdollisuus tutustua ammuntaan laadukkailla ja turvallisilla välineillä. Aseiden kayttöä opastamassa Esa Rannisto.
KARHU 15
ulkonäöltään. Tosin on väriltään sininen. Toinen aseista on mukailee suomalaista rynnäkkökiväärä, jota osin yhä käytetään puolustusvoimissa varusmiesten koulutuksessa.
Vetovoimainen esittelypiste
Yhdistysten ja piirin esittelyteltta on tästedes varsin vetovoimainen piste esitellä reserviläistoimintaa. Nakkilatapahtumassa vetovoima todennettiin jonoina ampumapaikalle. Varovasti laskien 200-300 ampumasuoritusta noin neljässä tunnissa. Ammunta on selkeästi niin nuorten, kuin varttuneiden, naisten ja miesten laji. Kamerapohjaiset aseet toimivat siten, että aseella tähdätään taululaitteeseen. Osuma välittää singnaalin aseeseen, joka taas välittää sen ampujan vieressä olevaan näyttölaitteeseen. Osuman voi lukea näytöltä ja näyttö kerää tiedot ohjelmoinnin mukaan. Ampuja voi tarkastella jälkikäteen pitkiäkin ampumasarjoja. Näyttölaite ilmoittaa tuloksen desimaalin tarkkuudella. Esimerkiksi 8,5 tai 10,9 (joka on on siis napakymppi). Aseita kutsutaan usein nimellä laseraseet. Mitään polttavaa tai leikkaavaa laseria ei aseista lennä. Aseet ovat vaarattomia ja helppokäyttöisiä. Aseissa ei myöskään ole rekyyliä. Kuitenkin jokainen yhdistys tarvitsee lyhyen perehdytyksen saadakseen aseet esille yleisölle tai vaikka ihan omille jäsenille suunnattuun tapahtumaan, Pistoolin osumataulun, näyttölaiteen ja itse pistoolin akut ladataan etukäteen. Kertalataus mahdollistaa usean tunnin yhtä-
Ammunta kiinnosti kaikenikäisiä ja niin miehiä kuin naisiakin.
jaksoisen käytön. Rynnäkköecokivääri tarvitsee vielä toistaiseksi verkkovirtaa, mutta hankintalistalla on inventteri kenttäkäyttöä varten. Pistoolille voi ampumatilaan laittaa esille useita tauluja, jolloin voidaan harjoitella enemmän toimintapainoitteista ammuntaa. Pian Nakkilatapahtuman jälkeen elokuun puolivälissä koronapandemia alkoi taas nostaa päätään ja tapahtuma toisensa jälkeen peruttiin. Desinfioimme aseet aina ampujan suorituksen jälkeeen. Tästä vastuullisesta toiminnasta saimme kiitosta. Monta esittelijää ja yhdistystä jätti varotoimena tulematta myös Nakkilatapahtu-
maan. Tapahtuman rakenne, sijainti ja tilaus on kohdallaan. Toivomme todella, että pääsemme ensi vuonnakin Villilän Kartanon puutarhaan esittelemään reserviläistoimintaa. Tapahtuman antia oli myös syntynyt yhteistyö Nakkilan nuorisotoimen kanssa. Koulujen syyslomalla nuorisotoimi markkinoi ja opastaa nuoria ilma-aseradallemme kokeilemaan ammuntaa. Meiltä on ohjaajat paikalla ja nuoret pääsevät kokeilemaan ampumista ilma-asein ja Nakkilan omalla ecoaims pistoolilla. ESA RANNISTO
16 KARHU
Lentokoneiden aseistuksen kohdistuspaikan tiiliseinien jäännökset sijaitsevat Ilmailuopistontien ja vanhojen rullausteiden risteyksessä.
Porin metsä kätkee sisälleen palan ainutlaatuista sotahistoriaa Jatkosodan aikana Porin lentokentällä toimi Saksan ilmavoimien varikko Feldluftpark 3/ XI Pori, joka vastasi Saksan Pohjois-Norjaan ja Suomeen ryhmitettyjen lentoyksiköiden varaosapalvelusta, huolloista, korjauksista, täydennyksistä ja kaluston vaihdosta. Porin metsän kupeessa sijaitseva lentokenttä valmistui vuonna 1939 ja siellä palveli jatkosodan aikana jopa 3000 saksalaista sotilasta. Saksalaisten johdolla kentän lähiympäristöön rakennettiin runsaasti erilaisia raken-
Vaikka osa räjähteistä ennätettiin paikantaa ja purkaa, niin Porin pamauksen seurauksena 42 rakennusta tuhoutui.
nuksia, lentokoneiden sirpalesuojia ja rullausteitä. Poistuessaan Porista 14. syyskuuta 1944 saksalaiset asensivat lentokentän alueelle runsaasti ajastettuja räjähteitä tuhotakseen sen, jotta lentokenttää ei voitaisi hyödyntää sotatoimissa heitä vastaan. Porin pamauksena tunnettu lentokentän räjähdys tapahtui illalla 15.9.1944. Vaikka osa räjähteistä ennätettiin paikantaa ja purkaa, niin pamauksen seurauksena 42 rakennusta tuhoutui ja
KARHU 17
paineaalto rikkoi tuhansia ikkunalaseja lentokentän ympäristön rakennuksista. Porin metsään piilotetut lentokoneiden sirpalesuojat ja rullaustiet jäivät sodan jälkeen tarpeettomiksi ja ne jätettiin luonnon armoille. Osa sodan aikaisista rakennuksista ja rakennelmista on edelleen nähtävissä alueella. Porin lentokentän alue on sotahistoriallisesti ainutlaatuinen Euroopassa, sillä muualla on raivattu pois sodan aikaiset rakennelmat lentokenttien läheisyydestä uuden infrastruktuurin tieltä.
Laaja tutkimushanke
Parhaillaan käynnissä oleva tutkimushanke, Feldluftpark Pori, selvittää lentokentän ja varikon historiallisia vaiheita, saksalaisten sotilaiden elämää Porissa, sekä toteuttaa lentokentän ympäristössä arkeologisia kenttätöitä. Tutkimushanketta johtaa arkeologi Teemu Väisänen. Tutkimushankkeeseen kaivataan tietoa erityisesti sota-aikaa omakohtaisesti muistavilta tai perheidensä kautta tarinoita kuulleita henkilöiltä. Lisäksi Satakunnan Museo
ottaa mielellään vastaan sota-aikaan liittyviä valokuvia, kirjoituksia ja muuta-aineistoa. Aineisto skannataan museon verkkotietokantaan, joten alkuperäisen aineiston saa halutessaan takaisin. Lisätietoja aiheesta tutkimushankkeen verkkosivuilta: www.feldluftparkpori.com
EEMELI LAPPALAINEN
Entisten kasarmien läheisyydessä sijaitsevan tiilirakennuksen alkuperäisesta käyttötarkoituksesta ei ole tarkkaa tietoa.
18 KARHU
Museon esineistö on runsas. Taisteluja ja niihin liittyviä yksityiskohtia sekä henkilöitä esitellään havainnollistavin kuvin ja kaavioin.
Vaivaran Sinimäkien sotamuseo Sinimäet Itä-Virossa ovat olleet strategisesti merkittävä alue jo Suuren Pohjan sodan ajoista asti idän ja lännen sotavoimien ottaessa yhteen alueen hallinnasta. Mäkien sijainti pohjoispuolen Suomenlahden ja eteläsuunnassa suon ja Peipsjärven välissä ovat mahdollistaneet luonnollisen esteen vihollisjoukkojen etenemiselle. Toisessa maailmansodassa saksalaisten vetäytyessä Narvajoen länsipuolelle raskaiden taistelujen jälkeen Sinimäille, jotka muodostivat puo-
lustajille luonnollisen puolustuslinjan estämään itärintaman murtumisen Pohjois-Virossa.
Verinen taistelu
Vaikka Neuvostoliitto keskitti alueelle merkittävät hyökkäysvoimat, Sinimäkien puolustuslinjaa ei kyetty murtamaan. Merkittävä ansio siitä kuuluu SS-yksiköille, joiden miehistöstä merkittävä koostui virolaisista vapaaehtoisista. Alueen pysyminen saksa-
laisten hallussa mahdollisti osaltaan suomalaisten torjuntavoitot kesällä 1944 Karjalan rintamalla. Taistelun merkitys on noussut julkisuuteen vasta 1990-luvun sotahistorian tutkimuksissa. Puna-armeija pääsi Sinimäkien puolustuslinjan läpi vasta syksyllä 1944, kun saksalaiset vetäytyivät suunnitellusti länteen. Narvan ja Sinimäkien taistelut 1944 olivat veriset ja lähteistä riippuen Puna-armeijan tappiot kaatuneina olivat
KARHU 19 taistelujen muistomerkillä varsinaisilla kukkuloilla. Itse museon ulkopuolle on kerätty maastosta löytynyttä raskaampaa materiaalia ja siirretty ulkomaisten Saksan armeijassa palvelleiden muistokivet paremmin turvaan vandaaleilta ja ilkivallan tekijöiltä. Sisätiloissa museon näyttelytilat ovat kohtalaisen täynnä esineitä – jonkun näkemyksen mukaan vanhan liiton -tyylillä. Itse pidin toteutusta hyvänä. Monien selkeästi laadittujen karttojen ja kuvien kanssa alueen sotahistoriasta saa hyvin selkeän kuvan. Erittäin suositeltava tutustumiskohde sotahistoriasta kiinnostuneille. Ei kannata unohtaa myöskään muita alueen nähtävyyksiä , kuten esimerkiksi Narvan linnaa. ERKKI METSÄLÄ
Taistelukentän maastosta on löytynyt runsaasti esineistöä ja myös järeämpää aseistusta.
noin 35 000-40 000. Neuvostoliiton tylyä suhtautumista kaatuneita – johdon käsityksen mukaan epäonnistuneita hyökkääjiä – kohtaan kuvaa hyvin kesän 1946 vastaus paikallisen kommunistihallinnon tiedusteluun kaatuneiden sotilaiden jäännöksien kohtelusta: kyntäkää peltoon.
Näyttely sepän pajassa
Sinimäen kylä tuhoutui taisteluissa lähes kokonaan, mutta Vaivaran kartanon sepänpaja sailyi korjauskelpoisena ja siellä 2007 uudistettu näyttely avattiin yleisölle. Museoon on kohtalaisen helppo suunnistaa viittojen mukaan Tallinna-Narva valtatieltä. Samalla kannattaa ehdottomasti poiketa
Taistelujen muistomerkillä kannattaa ehdottomasti poiketa.
20 KARHU
Haulikoiden väljyyksistä Aseiden kaliiberia ilmaiseva systeemi kehittyi heti tuliaseiden käyttöön oton jälkeen. Haulikoissa kaliiperi ilmaistaan edelleen väljyytenä (Amerikassa gauge, Englannissa bore), eikä millimetreinä tai tuuman sadastai tuhannesosina. Tällainen ilmaus on pitkän perinteen tulosta ja juontaa alkunsa jo rihlaamattomien aseiden ajoilta.
Termeissä epäselvyyttä
Suomen kielen sanavarasto aseiden nimitysten suhteen on paljon köyhempi kuin monen muun kielen. Puhekielessä käytetään sekaisin erilaisia kansanomaisia nimiä ja ammattitermejä, usein myös ulkomaisia lainasanoja, kuvaamaan tiettyä asetyyppiä. Sana ”pyssy” on väännös ruotsin kielen sanasta bössa, joka puolestaan juontuu germaanisesta lainasanasta buechse – viimeksi mainittu tarkoittaa asetta jossa on rihlattu piippu. Haulikko ei siis – toisin kuin puhekielessä usein sanotaan – olisikaan varsinainen ”pyssy”. Tussari on alun perin myös germaanista kantaa, joka meillä on saanut väärin perustein sävyn epätarkasta, jotenkin sinnepäin ampuvasta (itse tehdystä) aseesta. Ruotsin kielessä studsare puolestaan merkitsee yksinkertaisesti” luodikkoa”. Englannin kielessä pistooli on gun ja kivääri rifle. Sotilaskäyttöön tehty ase on weapon ja firearm lähinnä urheilukäyttöön tehty ase Numeroitu väljyys ilmoittaa montako piipun täyttävää pyöreää lyijyluotia tulee naulasta eli paunasta lyijyä. (1 naula tai pauna, englanniksi pound, lyhenne lb.= 454 grammaa) Vanhat painomitat ovat tavallisia myös rahojen nimityksissä. Sellaisia ovat muun muassa punta, pound (painomittana naula/pauna), ennen euroa käytössä olleet oma
markkamme, espanjalainen peso ja Italian liira. Punnan outo merkki £ on itse asiassa latinan naulaa tarkoittavan libran lyhenne. Pienin luodin koko jolla katsottiin olevan jonkinlaista pysäytysvoimaa, oli 120 ga eli 8,1mm/.32". On yllättävää että 454 gramman (ga 1) pallo on vain puolet suurempi (42,4mm) halkaisijaltaan kuin ga 8 (21,3mm). Pallon tilavuus lasketaan kaavasta 4 x 3,14(=pii) x r3/3. Käytännössä tämä tarkoittaa jo melko pienen lisäyksen säteessä (r) kasvattavan tilavuutta huomattavasti. Kaikkein suurempia väljyyksiä merkittiin kirjaimilla!
Aluksi yhdistelmälatauksia
Alun perin ei haulikolla ja kiväärillä ollut mitään eroa Molemmat olivat rihlaamattomia ja kummassakin voitiin ampua joko haulilataus, luoti tai näiden yhdistelmä (ns. buck´n ball.) Tyypillinen yhdistelmälataus oli musketinkuula ja 3-5 ”susihaulia” (buckshot). Edellä mainittua väljyyttä (gauge/bore) käytettiin kivääreissä vielä melko pitkään aina kokoon yksi (1=1,669") asti. Ilmaus on vieläkin pätevä rihlaamattomalle aseelle, jolla ammutaan yksittäisiä luoteja. Väljyyden (ga) merkitseminen kivääreissä poistui, koska piipun väljyyden ilmaus ei riittänyt kertomaan kuinka painava lataus kulloinkin ammuttiin. (palloluodit muuttuivat lieriömäisiksi nykyisten ns. torpedoluotien mallisiksi) ja niitä valmistettiin eripainoisia. Alkuperäinen (ga) ilmaus johtui sen aikaisten aseiden valmistajien ja muidenkin ammattimiesten vaikeudesta suorittaa tarkkoja mittauksia.
Mittavälineet kehittyivät
Vasta noin vuonna 1840, Sir Joseph Whitworthin johdolla, valmistettiin tarkempia
mittavälineitä. (Lähes niin tarkkoja mitä me tänä päivänä ymmärrämme tarkkuudella.) Päinvastoin oli käytännöllisempää ilmoittaa piipun väljyys siihen sopivan lyijyluodin painon mukaan. Näin ei tarvinnut ilmoittaa piipun tarkkaa mittaa. Nykypäivän tarkkaan ilmoitettavat piipun väljyydet olivat mahdollisia vasta tarkkojen mittalaitteiden tulon myötä. Alun perin väljyys merkintä, joka vaihtelikin eri maissa, ilmaisi käyttäjälle aseen ampuman latauksen painon, joka olikin paljon tärkeämpi tieto kuin piipun läpimitta. Huomioi, että väljyysmerkintöjä on (alaspäin) vain kaliiperiin (gauge) 50, joka vielä noin 150 vuotta sitten oli pienin käsiaseen kaliiperi! Sitä pienemmissä väljyyk-
KARHU 21
kuva: Juhani Lukka
sissä käytetään piipun todellista läpimittaa (vrt. kal. .410 haulikko, joka vanhan merkinnän mukaan olisi noin 67 ga. = 410 tuhannesosa tuumaa).
Vanhat merkinnät yhä käytössä
Nykyisin pyritään (haulikon) metsästyspatruunoita lataamaan aina vaan raskaimmilla latauksilla, vaikka helpompaa olisi siirtyä isompaan kaliiperiin. Toisaalta, rata-ammunnassa lataukset ovat pienentyneet 32 gramman latauksista 24 grammaan. 12 kal latauksia valmistetaan 24-60g väliltä. Latauksen paino merkitään usein myös unsseissa (oz.) Esim. 1½ oz ym. Alun perin englannista lähtenyt väljyys-
merkintä on edelleen käytössä koko maailmassa. Tämä laaja menestys onkin paras mitta sen käyttökelpoisuudesta. Haulikoissa ovat nykyisin käytössä kaliiperit 10, 12, 16, 20, 28 ja .410. Huomaa merkintä .410, joka on piipun todellinen läpimitta, millimetreissä 10,4 mm. Suomessa sotien jälkeen, usein sotilaskivääristä valmistettu 12 mm ”oravahaulikko”, olisi ga merkintöjen mukaan 44 väljyinen. Suomessa metsästykseen ei saa käyttää yli 10 kaliiperin haulikkoa. Vanha muskettikaliiperi 4 on käytössä vieläkin valopistooleissa.
RAIMO SUOMINEN
12 kaliiperin haulikko on suosituin niin metsästyksessä kuin SRA-harrastuksessakin.
22 KARHU
TULOKSIA Satakunnan SRA-piirimestaruuskilpailu ja SM-karsintaosakilpailu 3.–4.10. Katinkurussa kuvat: Juhani Lukka
Avoin luokka 1. Sievänen Jari 2. Granberg Rauli 3. Bragge Olli-Pekka 4. Santahuhta Henri 5. Purhonen Mikko 34 osallistujaa
Rauman Reserviupseerikerho Rauman Seudun Reserviläiset Rauman Seudun Reserviläiset Kankaanpään Reserviläiset Rauman Seudun Reserviläiset
Vakioluokka 1. Vierula Mattipekka 2. Huttunen Janne 3. Harju Kimmo 4. Toivanen Erkki 5. Enonkoski Alex 9 osallistujaa
Kankaanpään Reserviläiset Porin Reserviupseerikerho Rauman Seudun Reserviläiset Noormarkun-Ahlaisten Reserviläiset Porin Seudun Reserviläiset
Sarja 50-vuotta 1. Pasi Kaukkila 2. Hellman Ari 3. Takku Markku 4. Laaksonen Tapio 5. Neiramaa Markku 7 osallistujaa
Harjavallan Reserviläiset Harjavallan Reserviläiset Punkalaitumen Reserviläiset Rauman Seudun Reserviläiset Porin Reserviläiset
Sarja naiset 1. Maria Rae Harjavallan Reserviläiset 2. Nordberg Mona Rauman Seudun Reserviläiset 3. Vainio-Kaila-Viitala Mari Rauman Reserviupseerikerho 5 osallistujaa Sarja tst 1. Syväluoto Mikko 2. Nikkanen Tomi 3. Pihlajamäki Matti 3 osallistujaa
Harjavallan Reserviläiset Harjavallan Reserviläiset Ulvilan Reserviupseerikerho
Ampumarastin jälkeen on hyvä analysoida onnistuminen tuoreeltaan. Mallisuorituksen molemmista antaa naisten sarjassa toiseksi sijoittunut Rauman Seudun Reserviläisten Mona Nordberg.
KARHU 23
HARJAVALLAN RESERVILÄISET RY
Sarjataulukko Kaudella 2020 SISSIPUUKKO 1. Lahtonen Pasi
108
2. Laiho Pasi
108
3. Rantala Timo
99
4. Koota Hannu
86
5. Kaukkila Pasi
76
6. Elo Riku
74
7. Wikman Jani
72
8. Sitkiä Pasi
70
9. Haanmäki Ismo
68
10. Huhtala Mikko
67
11. Rae Maria
55
12. Heikkilä Teemu
53
13. Vainiomäki Jani
53
14. Afkir Aleksi
49
15. Pihlajamäki Matti
49
16. Ala-Kleemola Tarja-Tuulikki
45
17. Pohjola Mihari
44
18. Kinnunen Jari
41
19. Kovanen Tommi
41
20. Tuominen Erkki
41
21. Juhola Juha
39
22. Rossi Risto
36
23. Juuti Mikko
31
24. Kivijärvi Rauno
30
25. Kuusisto Aki
22
26. Kivelä Seppo
21
27. Jokela Juha
20
28. Kuusisto Harri
18
29. Lempinen Veli
16
30. Julkunen Antti
15
Pisteitä keräsi kaikkiaan 40 ampujaa
kuva: Kari Oikonen
Nakkilan kausi päättyi sovellettuun kivääriammuntaan.
NAKKILAN RESERVILÄISET RY Nakkilan Reserviläisten RUUTIASEAMMUNNAT 2020 ruutiaseammunnat 2020 Sija 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23
Nimi Varjus Antti Levola Jukka Lahtonen Pasi Palomäki Veikko Pihlajamäki Matti Wikman Jani Kivijärvi Rauno Parkkali Urpo Oikonen Kari Afkir Aleksi Rajala Mika Kähkönen Mikko Koota Hannu Lepistö Mika Lindstedt Niilo Kivimäki Sami Kähkönen Markku Uusitalo Kalevi Kivijärvi Kari Lindstedt Veeti Mannio Paavo Kiuru Raimo Turenius Niko
Yhdistys Nakkilan Res Nakkilan Res Nakkilan Res Harjavallan Res Ulvilan Res Ups Harjavallan Res Tampereen Res Ups Nakkilan Res Nakkilan Res Nakkilan Res Nakkilan Res Nakkilan Res Nakkilan Res Nakkilan Res Nakkilan Res Nakkilan Res Nakkilan Res Nakkilan Res Vammalan Res Nakkilan Res Nakkilan Res Nakkilan Res Nakkilan Res
#1 #2 #3 #4 #5 #6 19 16 15 17 11 18 14 9 7 13 6 10 12 4
8 3
9 10
11 3 5 4 6 7
2
8
20 17 12 16 19
11 7 13 5 6 18 14 3 15 2 10 9
8
15 11 14 12 4 8 10 5 2 6 13
7 3 9
17 16 11 12 14 15 5 10 7 3 9 6
2 13 8
13 11 12 7 15 2 6 8 9 5
14 4
3 10
Yht 84 80 74 64 63 52 45 42 39 35 33 32 30 26 24 22 19 18 14 13 11 10 8
24 KARHU
TULOKSIA Satakunnan reserviläispiirien perinneasekilpailut Katinkurun ampumakeskuksessa 6. 8. A. Perinnepistooli 25 m, tarkkuusosio 30 laukausta (6 x 5 laukauksen sarjaa) ”kouluammuntana”. H 1. Janne Huttunen Porin Res. Ups 94 +106 2. Tommi Peltoniemi Porin Res. Ups. 67 + 64
200 (1) 135
H50 1. Juhani Lukka Ulvilan Res. Ups 2. Ari Aittamäki Porin Res.
271 (8) 251 (2)
137 +124 122 + 129
H70 1. Matti Pihlajamäki Ulvilan Res. Ups. 116 +104 2. Juhani Ristilä Porin Res. 80 +104
220 184
B. Perinnepistooli 25 m kuvio (”kaksintaistelu”) 3 x5 laukausta ”heittolaukauksina” taulu 3 sek näkyvissä /7 sek poissa + 15 laukausta pikasarjoina (3x5 ls sarjaa ) (= /5 ls / 15 sek ) H 1. Janne Huttunen Porin Res. Ups 102 + 78 2. Tommi Peltoniemi Porin Res. Ups. 34 + 23
180 57
H50 1. Juhani Lukka Ulvilan Res. Ups 2. Ari Aittamäki Porin Res.
183 (3) 148
73 +110 96 + 52
H70 1. Matti Pihlajamäki Ulvilan Res. Ups. 47 + 72 2. Juhani Ristilä Porin Res.
119 DNF
Kilpailun johtaja Raimo Suominen, ammunnan johtajat Raimo Suominen ja Hannes Frigård, tuomari Jaana Välimäki.
KARHU 25
Satakunnan reserviläispiirien pistoolikilpailut Katinkurun ampumakeskus pienoispistooli 30 +30 (ammuttiin 13.8.) H 1. Antti Tervo Porin Res. Ups. 273 + 257 2. Juho Lukka Porin Res. 248 + 258 3. Tommi Peltoniemi Porin Res. Ups. 238 + 257
540 (8) 506 (6) 495 (2)
D 1. Jaana Välimäki Porin Res.
202 + 193
395 (6)
H50 1. Juhani Lukka Ulvilan Res. Ups. 2. Ari Aittamäki Porin Res. 3. Juha Santala Porin Res. 4. Jari Lähteenmäki Porin Res.
267 + 277 274 + 267 259 + 273 240 + 233
544 (8) 541 (4) 532 (11) 473 (6)
H60 1. Arvo Harmaajärvi Harjavallan Res. 260 + 249 2. Esa Peltonen Porin Res. 198 + 243
509 (7) 441 (5)
H70 1. Alpo Vehanen Porin Res. 268 + 278 2. Matti Pihlajamäki Ulvilan Res. Ups. 254 + 249
546 (6) 503 (3)
kuvat: Juhani Lukka
kilpailun ja ammunnan johtaja Raimo Suominen tuomarit /tulospalvelu: Juho Lukka ja Ilari Pullinen
pika-ammunta 20+20+20 (ammuttiin 20.8.) H 1. Juho Lukka Porin Res. 162 + 177 + 162 2. Tommi Peltoniemi Porin Res. Ups. 156 + 171 + 171 3. Janne Huttunen Porin Res. Ups. 162 + 159 + 166
501 (2) 498 (6) 487 (2)
H50 1. Juhani Lukka Ulvilan Res. Ups. 2. Juha Santala Porin Res. 3. Jari Lähteenmäki Porin Res.
179 + 183 + 181 181 + 182 + 164 176 + 164 + 151
543 (4) 527 (3) 491 (4)
H60 1. Arvo Harmaajärvi Harjavallan Res. 182 + 176 + 176 2. Esa Peltonen Porin Res. 134 + 156 + 124
534 (5) 414 (--)
H70 1. Matti Pihlajamäki Ulvilan Res. Ups. 144 + 134 + 134
412 (2)
Kilpailun johtaja Raimo Suominen, ammunnan johtaja Heikki Helassalo Rauman Res. tuomarit /tulospalvelu: Juhani Ristilä ja Ilari Pullinen. Kilpailu ammuttiin sähköisiin SIUS laitteisiin.
Ulvilan Reserviupseerikerhon Matti Pihlajamäki sai mitalinsa kilpailun johtajalta Raimo Suomiselta.
26 KARHU
KOKOUKSIA Kokouskutsu
Kokouskutsu Satakunnan Reserviupseeripiiri Ry
SATAKUNNAN RESERVILÄISPIIRI RY
SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS
SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS
torstaina 29.10.2020 klo 18.00 Kokouksessa käsitellään piirin sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat sekä vahvistetaan vuoden 2019 tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen. Porin Suomalainen Klubi, Eteläranta 10, Pori Kahvitarjoilu 17.30 – 18.00 Huomionosoitukset Tilaisuudessa mukana Reserviupseeriliiton edustajat. Koronapandemian takia toivotaan, että kokoukseen osallistuu vain yhdistysten viralliset edustajat. Kokoukseen voi osallistua myös tietoliikenneyhteyden välityksellä. Yhteyttä varten tarvitaan Internettiin kytketty tietokone mikrofonilla ja kaiuttimilla varustettuna. Toiminnanjohtaja jakaa tarkemman ohjeen. Virallisilla kokousedustajilla tulee olla valtakirja omista yhdistyksistään. Muilla on läsnäolo ja puheoikeus.
Hallitus
torstaina 29.10.2020 klo 18.00 Huovinrinteen Upseerikerho, Säkylä Kahvitarjoilu 17.30 – 18.00 Kokouksessa käsitellään piirin syyskokouksen sääntömääräiset asiat.Virallisilla kokousedustajilla tulee olla valtakirja omista yhdistyksistään. Muilla on läsnäolo- ja puheoikeus.
Hallitus
Ulvilan reserviupseerikerho ry:n
SYYSKOKOUS
pidetään keskiviikkona 18.11.2020 klo 18.00 Cafe Hellmanin tiloissa, Friitalantie 11 B, Ulvila. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Iltapalatarjoilu. Tervetuloa hallitus
KARHU 27
Maanpuolustusnaisten liitto Satakunnan piiri Ry
KOKOUSKUTSU
SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 20.10.2020 kello 18.00 Skype-kokous / Reserviläisten kerhohuone, Valtakatu 5, 3. krs, Rauma Kokouksessa käsitellään piirin sääntömääräiset asiat.Virallinen kokouskutsu on lähetetty yhdistyksille aiemmin sähköpostilla. Kokous järjestetään etäyhteydellä tai osallistumalla fyysisesti paikan päällä Raumalla. Ilmoittautuminen viimeistään perjantaina 18.10.2020 sähköpostilla osoitteeseen marjo.sarmet@gmail.com. Ilmoittautumisen yhteydessä mainittava osallistumistapa – osallistutko etäyhteydellä vai tuletko Raumalle kerhohuoneelle. Etäyhteydellä osallistuville lähetetään linkki kokoukseen osallistumista varten viimeistään maanantaina 19.10.2020. Tervetuloa Marjo Sarmet puheenjohtaja, MNL:n Satakunnan piiri ry
Porin Seudun Reserviläisten
SYYSKOKOUS ja luentotilaisuus Feldluftpark Porista 15.10. Yhdistyksen syyskokous järjestetään 15.10. kello 18.00 - 19.00 Katinkurun majalla, Pinomäentie 224, Pori.
Heti kokouksen jälkeen luento aiheesta Feldluftpark Pori. Luento on avoin reserviläisille, mutta sinne tulee tehdä ilmoittautuminen. Paikkoja rajallisesti. Ilmoittaudu 14.10. mennessä osoitteessa: http://bit.ly/porinlentokenttä Luennosta pyritään järjestämään myös live stream yhdistyksen Facebook-sivulle osoitteessa https://www.facebook.com/ PorinSeudunReservilaiset
Satakunnan RU- ja RES-piirien yhteinen itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus pidetään Noormarkun kirkossa klo 10. Tervetuloa perheineen ja ystävineen. Koronavaraus! Satakunnan Reservipiirien perinnetoimikunta
Puolustusvoimat
28 KARHU
VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUSTYÖN TUKIJAT: Satakunnan Osuuskauppa, Länsi-Suomen Osuuspankki
