
2 minute read
Maanpuolustusnaisten retkipäivä
Maanpuolustusnaisten retkipäivä Kokemäellä
MNL:n Satakunnan Piiri ry:n toimintaan on usean vuoden ajan kuulunut kesäretki. Retken järjestelyistä ovat vastanneet vuorottain piiriin kuuluvat yhdistykset ja nyt oli Kokemäen Seudun Maanpuolustusnaiset ry vuorossa. Kun korona-määräysten vuoksi kesäkuun alkuun vuodelle 2020 suunniteltu retki peruuntui, päätettiin se suosiolla siirtää seuraavalle vuodelle. Heti alkuvuodesta 2021 asiasta päätettäessä varauduttiin pitkittyneeseen pandemiaan ja ajankohta sovittiin vasta syksyyn, retkipäiväksi päätettiin lauantai 11.9.2021. Kokemäelle suuntautuva retkiohjelma noudatteli alkuperäistä suunnitelmaa, tosin olosuhteista johtuen pienehköin muutoksin. Retkelle ilmoittautumisia tuli määräpäivään mennessä 19. Kaikki piiriin kuuluvat neljä yhdistystä olivat retkellä edustettuina, mukaan sai tulla myös kaverin kanssa, jäsenyys ei siis ollut edellytyksenä.
Advertisement
Kokemäkeläiset halusivat tuoda retkellä esiin myös omaa paikallishistoriaansa, minkä vuoksi ensimmäiseksi kohteeksi valittiin Pyhän Henrikin kappeli. Kappeli on rakennettu 1800-luvun puolivälissä suojaamaan piispa Henrikin saarnahuonetta. Kappeli on Turun kaupunginarkkitehti Gylichin suunnittelema uusgoottinen tiilirakennus, jonka vihkiäisiä on vietetty 18.6.1857 runsaslukuisen yleisön läsnäollessa. Saarnahuone liittyy Pyhän Henrikin legendaan ja sen kerrotaan olevan piispa Henrikin saarnapaikka ja viimeinen yöpymispaikka 1150-luvulla ennen kuolemaansa Köyliönjärven jäällä. Kappelin alueella retkeläisiä opasti Tapani Hulttinen, hän kertoi kappelin ja saarnahuoneen historian lisäksi myös Kokemäen vanhan, Pyhän Marian kirkon tarinaa ja uudempaakin paikallistietoutta.
Lounas oli varattu Kokemäen liikekeskuksen alueella olevaan Ravintola Mokkapalaan. Pääruokana nautittiin lohikeittoa ja jälkiruokana mansikkakiisseliä, mitkä kumpikin osiltaan liittyvät myös paikallishistoriaan. Kokemäenjoki oli aikoinaan ennen voimalaitosten rakentamista tunnettu lohijoki ja tokeet jokiuomassa tuottivat vuosittaista satoa useille talollisille piispaa unohtamatta. Mansikkakiisseli taas juontaa raaka-aineensa osalta Sääksjärven ympäristön mansikkaviljelmille. Mansikanviljelyn järven ympäristöön toi 1900-luvun alkuvuosikymmenillä Kulkkilan koulun opettajana toiminut Koskilahti. Aikojen saatossa viljely on Kokemäellä levinnyt järven ympäristöä laajemmallekin.
Lounaan jälkeen matka jatkui kohti Kauvatsan Ahvenusta metsäisissä maisemissa Kyttälän soratietä pitkin. Ahvenuksella matkalaiset tutustuivat Vuohelman toimintaan Petra Juvelan kertoessa yrityksestään, luonnonkosmetiikan valmistamisesta vuohenmaidosta ja myös vanhan talon historiaa. Ahvenukselta oli vain muutaman kivenheiton matka Puurijärven-Isosuon kansallispuiston suurelle lintutornille. Puiston parkkipaikalta johtaa leveä polku Puurijärven rannalla olevalle lintulavalle. Lavalta saattoi tehdä yleissilmäyksen ruovikkoiselle järvelle ja myös havaintoja mahdollisista lintujen liikkeistä. Juhani Oksanen kertoi
Retken ensimmäiseksi kohteeksi valittiin Pyhän Henrikin kappeli, jonka alueella retkeläisiä opasti Tapani Hulttinen.
retkeläisille olennaiset tiedot kansallispuistosta ja lintujen syysmuuttojen liikehdinnät järven alueella. Kansallispuisto on perustettu 1993 ja se on alaltaan 28 km². Oksasen mukaan otollisin ja vaikuttavin hetki seurata ja kuunnella lintuja olisi ollut ilta auringonlaskun aikaan, jolloin kurjet, hanhet ja joutsenet saapuvat runsain määrin yösijoilleen. Mutta retken ajankohta oli sovitettu iltapäivän tunneille.
Kävelymatka jatkui lavalta kapeaa polkua kohti Kärjenkallion lintutornia. Kansallispuiston alueella on kolme lintutornia, joista Kärjenkallio on suurin, 50 hengelle mitoitettu ja 18 m korkea. Useamman rapun sai astella ylös päästäkseen. Ylhäällä tornissa otettiin kiikarit esille ja myös pari kaukoputkea seisoi jaloillaan retkeläisten katselua varten, näkökenttään etsittiin nokikanaa joutsenen takaa ja kaukaista ruskosuohaukkaa. Vaikka retkiaika syksyisen harmaana päivänä ei lintubongailun kannalta ollut paras mahdollinen, tuli kuitenkin lintutorni ja Puurijärvi maisemineen tutuksi retkeilijöille. Seuraavaksi olikin vuorossa retken viimeinen ohjelma, retkikahvit ja -teet maastossa lintutornin juurella. Kun paluumatkaan Porin, Rauman, Harjavallan ja Kokemäen ydinkeskustan suuntaan valittiin toinen reitti, oli entisen Kauvatsan kunnan keskusta, Yttilä, kylämaisemineen katseltavissa. Myös Huittisten suuntaan mentäessä löytyi idyllistä maalaismaisemaa Työtilän kylämiljööstä.
SINIKKA VAINIO-KÖPI