Lars Monsen
Sytytä nuotio säällä kuin säällä! Vinkit rinkan keventämiseen! Selviytymisniksit pohjolan eräolosuhteisiin! Tästä kirjasta on iloa niin vaelluksen aikana kuin nojatuolissakin. Opas kertoo, millaisia varusteiden, jalkineiden ja vaatteiden tulee olla ja miten niitä voi käyttää mahdollisimman monin tavoin. Kirjasta saa vinkit tehokkaaseen reitinsuunnitteluun ja leiriytymiseen sekä eri keittimien käyttöön. Suoraviivaiset ruokaohjeet helpottavat leirielämää. Kirjailija paljastaa lisäksi parhaat kalastusvinkkinsä ja antaa ohjeet onnistuneen yöretken tai vaelluksen suunnitteluun. Norjalainen Lars Monsen (synt. 1963) tunnetaan pitkistä erämaaretkistään. Hän on vaeltanut läpi Kanadan, Alaskan ja Pohjoiskalotin ja nukkunut makuupussissa yli 4 000 yötä – puolet niistä talvella ja napapiirin pohjoispuolella. ISBN 978-952-266-351-1
79.4
www.karttakauppa.fi
Retkeilijän parhaat vinkit
101 ERÄTAITOA
Taskukokoinen opas mukavampaan retkielämään
101 ERÄTAITOA
Lars Monsen
101_Erataitoa_001-061.qxp_Karttakeskus_101_Erataitoa 4.5.2015 15.52 Sivu 2
101_Erataitoa_001-061.qxp_Karttakeskus_101_Erataitoa 4.5.2015 15.52 Sivu 3
Sisällys 1 Tärkeimmät varustevinkit 7 2 Vaatteet, jalkineet ja jalkojen hoito 33 3 Suunnistus ja kulkeminen 45 4 Leiripaikalla 63 5 Tulenteko 79 6 Keittimet, keittoastiat ja ravinto 97 7 Taitavaksi kalastajaksi 113 8 Suunnittele oma eräretkesi 127 Hyödyllisiä osoitteita 134 Hakemisto 135
101_Erataitoa_001-061.qxp_Karttakeskus_101_Erataitoa 4.5.2015 15.52 Sivu 4
Esipuhe Kirjan 101 erätaitoa ensipainos julkaistiin vuonna 2006. Sen jälkeen tätä vaatimatonta kirjasta on myyty Norjassa lähes 50 000 kappaletta. Tähän painokseen on lisätty jonkin verran uutta tekstimateriaalia ja uusia kuvia. Varusteet kehittyvät tietenkin koko ajan, vaikka todella suuria uutisia tuleekin harvoin. Moneen muuhun alueeseen kuten tulentekoon, leiriytymiseen ja vapakalastukseen liittyvä perustieto on sen sijaan paljolti samaa kuin kuusi tai jopa 60 vuotta sitten. Entisajan eräretkeilijä vältti vaarallisia tilanteita selviytyäkseen tuntureilla ja metsissä ja teki samalla reissustaan mahdollisimman mukavan, aivan kuten nykypäivän vaeltajakonkarikin. Ja sellaistahan perinteinen pohjoismainen ulkoilmaelämä pohjimmiltaan on! Kirjan sisältö perustuu usean vuosikymmenen monipuoliseen maastokokemukseen. Vinkit ovat sanoiksi pukemiani ajatuksia, jotka ovat putkahtaneet mieleeni patikoidessa, tulilla tai kalastaessa eli lyhyesti sanottuna silloin kun olen kaivannut parempaa ratkaisua – tai kerta kaikkiaan tajunnut, että jessus, tämähän toimii! Tiesitkö esimerkiksi, että halpa kevytpeite kestää hirmumyrskyä, kunhan se on viritetty oikein? Toivottavasti löydät 101 erätaitoa -kirjasta paljon käytännön tietoa, josta on hyötyä retkeillessäsi luonnossa, liikuitpa sitten jalan, kanootilla tai koiravaljakolla. Kirjan koko ei ole sattumaa: sen on tarkoitus mahtua helposti takin taskuun tai rinkan läppätaskuun. Hyvää matkaa!
Kuva: Ole Johnny Myhrvold
Eräterveisin Lars Monsen
4
Kuva: Ole Johnny Myhrvold
101_Erataitoa_001-061.qxp_Karttakeskus_101_Erataitoa 4.5.2015 15.52 Sivu 5
101_Erataitoa_001-061.qxp_Karttakeskus_101_Erataitoa 4.5.2015 15.52 Sivu 6
1 T채rkeimm채t varustevinkit
101_Erataitoa_001-061.qxp_Karttakeskus_101_Erataitoa 4.5.2015 15.52 Sivu 7
C Retkikäyttöön tarkoitettuja aurinkopaneeleja
Nämä ovat käytännöllisiä! Pidimmepä tai emme, moni meistä tarvitsee sähköä erämaassakin. Voimme tarvita virtaa still- tai videokameraan, otsalamppuun, matka- tai satelliittipuhelimeen, GPS-laitteeseen tai jopa tietokoneeseen. Aurinkopaneelin – ja toivon mukaan auringonpaisteen – avulla saat valtaosan virrantarpeesta katetuksi. Pimeällä ja pilvisellä säällä laturi ei lataa lainkaan tai juurikaan. Vasemmanpuoleisen kuvan aurinkopaneeli on yhdistetty puolitoistakiloiseen akkuun, joka kulkee kanootissa. Akun latautuminen täysin vie tällä paneelilla kaksi aurinkoista päivää. Sen jälkeen kennoston voi taitella kokoon. Se vie silloin puolet vähemmän tilaa kuin yhden kala-aterian kalat keskimäärin. Alakuvan aurinkopaneelilla voi ladata matkapuhelimen akun. Tämä on monella tapaa käytännöllistä ja lisää etenkin turvallisuutta.
TärKEiMMäT VAruSTEViNKiT
7
101_Erataitoa_001-061.qxp_Karttakeskus_101_Erataitoa 4.5.2015 15.53 Sivu 28
C Koiravaljakolla ajo – loistava harrastus retkeilijälle
Kuva: Ole Johnny Myhrvold
Alaskan ja Kanadan alkuperäisväestö on käyttänyt koiravaljakoita tuhansia vuosia. Heille rekikoirat ovat olleet valkean vuodenajan tärkein kulkuneuvo. Moottorikelkka on melko tuore tulokas: sitä alettiin käyttää 1960-luvulla. Moni intiaani, inuitti ja valkoinen pyyntimies turvautuu yhä pyyntireissullaan koiravaljakkoon. Toisille koiravaljakolla ajaminen on ammatti. Heistä valtaosa toimii oppaina matkailualalla, kun taas jotkut osallistuvat äärimmäisen vaativiin rekikoirakisoihin eli 1800-kilometriä pitkään iditarod-kisaan ja 1600 kilometriä pitkään Yukon Quest -kisaan. Norjan tunnetuimmat koiravaljakkokisat ovat 1000 kilometrin Finnmarksløpet ja 600 kilometrin Femundløpet. Norjassa useimmat tähän urheilulajiin osallistuvista ovat amatöörejä, mutta melkein kaikki silti innokkaita retkeilijöitä.
101_Erataitoa_001-061.qxp_Karttakeskus_101_Erataitoa 4.5.2015 15.53 Sivu 29
rekikoiraharrastus on suurenmoinen tapa liikkua luonnossa ja sopii täydellisesti Pohjoismaihin. Koiravaljakkoajelua voi tietysti harrastaa osallistumatta kisoihin, tai sitä voi harrastaa sekä huvikseen että kilpailumielessä, kuten minä. Hyvä kilpavaljakko on ilman muuta myös hyvä retkivaljakko. Mitä harrastus sitten edellyttää? Ensiksikin sinun on asuttava sen verran etäällä kaupungista, että voit pitää vähintään kolmea ja mieluiten kahdeksaa koiraa pihalla – mitä enemmän valjakossa on koiria, sitä voimakkaammin se vetää. Lähellä ei oikeastaan saisi olla naapureita. Jos niitä kuitenkin on, niiden tulee olla sellaista suvaitsevaista lajia, jonka mielestä on hurmaavaa, että koirat ulvovat kuorossa joka yö kello kolme. Kumppanisi tulee hyväksyä, että seisot kuutena kuukautena vuodesta keskimäärin joka toisen viikonlopun reen jalaksilla. Hänen tulee myös hyväksyä, että valtaosa budjetista kuluu maailman parhaaseen harrastukseen.
Kuva: Ole Johnny Myhrvold
101_Erataitoa_001-061.qxp_Karttakeskus_101_Erataitoa 4.5.2015 15.53 Sivu 60
C Ohjeita tunturissa retkeilyä varten 1 2 3 4 5 6 7 8 9
älä lähde pitkälle vaellukselle harjoittelematta. Kerro, missä kuljet. Ota sää ja säätiedotukset huomioon. Kuuntele kokeneita tunturivaeltajia. Varaudu kestämään rajuilmaa ja pakkasta lyhyilläkin retkillä. Ota aina mukaan rinkka ja tunturissa tarvittavat varusteet. Muista kartta ja kompassi. älä lähde matkaan yksin. Käänny ajoissa – ei ole häpeä palata takaisin! Säästä voimia ja kaivaudu tarvittaessa lumeen.
Tuulen voimakkuus Metriä/sek. Tyyni Heikko tuuli Kohtalainen tuuli Melko navakka tuuli Navakka tuuli Erittäin navakka tuuli Melko kova tuuli Kova tuuli Myrsky
60
SuuNNiSTuS JA KuLKEMiNEN
0 2 4,5 6,5 9 11 15,5 18 22
101_Erataitoa_001-061.qxp_Karttakeskus_101_Erataitoa 4.5.2015 15.53 Sivu 61
Lämpöasteet, tuuli ja pakkasen purevuus Purevuus 0 -2 -8 -11 -14 -16 -18 -19 -20
-5 -7 -14 -18 -21 -23 -26 -27 -28
-10 -12 -20 -25 -28 -31 -34 -35 -36,5
-15 -18 -25 -32 -36 -38 -42 -43 -44
-20 -23 -32 -38 -42 -46 -49 -51 -52,5
-25 -28 -38 -45 -49 -53 -57 -59 -60
-30 -33 -44 -52 -57 -61 -65 -66 -68
-35 -37 -51 -58 -64 -68 -73 -74 -76,5
-40 -44 -57 -65 -71 -76 -81 -82 -84
-45 -49 -59 -72 -78 -83 -88 -91 -92
SuuNNiSTuS JA KuLKEMiNEN
61
101_Erataitoa_062-136.qxp_710775_101Vil_056_128 4.5.2015 19.58 Sivu 68
101_Erataitoa_062-136.qxp_710775_101Vil_056_128 4.5.2015 19.58 Sivu 69
C Pysäytä hyttyset!
Voit hieroa ihollesi pihkaa, nokea, mutaa, kalansuljua tai saukon virtsaa, mutta ani harva meistä pärjää ilman tavallista hyttyskarkotetta. Se on ostettava kaupasta. aineen hajulla tai merkillä ei ole väliä; merkitystä on vain sillä, kuinka paljon DEET:iä eli N,N-dietyyli-m-toluamidia se sisältää. Mitä korkeampi prosentti ainetta pullossa etiketin mukaan on, sitä tehokkaampaa karkote on. Tavallisissa karkotteissa on 10–20 % ja punkkikarkotteessa 50 % DEET:ia. Ellei DEET:in prosenttiosuutta ilmoiteta etiketissä, etsi sitä muualta! Valitse päällysvaatteet tarkkaan. Jos tiedät, että hyttysiä riittää, valitse vaatteet, joiden läpi verenimijät eivät pääse pistämään. Näitä ovat esimerkiksi GoreTex-, Windbloc- ja Windstopper-vaatteet. Ohut puuvilla tai mikrokuitu toimii vain hienona pöytäliinana hyttysille, kun ne kokoontuvat nauttimaan juhlaateriasta. Vaikka takkisi ja housusi olisivat ”sääskitiiviitä”, itikat pääsevät pistämään päähän, niskaan, käsiin ja nilkkoihin. Hyttyspäähine on silloin hyödyllinen kapistus, vaikka se heikentääkin näkyvyyttä. Muista käyttää samalla lippalakkia; se pitää verkon pois silmiltä. Säärystimet tai pitkävartiset jalkineet suojaavat hyvin nilkkoja. Jokainen, joka on yskinyt iltakauden huonosti ilmastoidussa kammissa tai laavussa, voi allekirjoittaa, ettei hyttysistä ollut harmia. Ne eivät pidä savusta. Maastossa auttaa, kun pysyttelee lähellä nuotion savua. Mitä enemmän savua, sitä vähemmän sääskiä. Tuoreista vihreistä oksista tulee paljon savua, mutta älä tukahduta tulta lisäämällä niitä liikaa. Kämpän tai teltan oviaukolla voi pitää palamassa muutamaa hyttyskierukkaa. Niiden savusta on ilmiselvästi hyötyä. Kierukoita on kuitenkin vaikea kuljettaa niin, etteivät ne hajoa…
Monen mielestä mäkärä, hyttysen yli-innokas pikkuveli, on vaikeampi karkotettava. Se pitää paikkansa. Mäkärät pörräävät aivan likellä, ja tuntuu kuin niistä olisi hauska syöksyä iholle mahdollisimman kovaa, uudelleen ja uudelleen. Lisäksi ne viis veisaavat siitä, että kasvot ovat hiestä märät. Ne hukkuvat ennemmin kuin luovuttavat. Moista tarmokkuutta on pakko ihailla. Mäkäriltä suojaudutaan samalla lailla kuin hyttysiltä, mutta itikkahuppua joutuu pitämään lähes koko ajan. Jos mäkärät todella piinaavat sinua, lohduttaudu sillä, että syksyyn on vain muutama kuukausi.
LEiriPaiKaLLa
69
101_Erataitoa_062-136.qxp_710775_101Vil_056_128 4.5.2015 19.58 Sivu 78
5 Tulenteko
101_Erataitoa_062-136.qxp_710775_101Vil_056_128 4.5.2015 19.58 Sivu 79
C Leirin luonteva keskipiste
Kun nuotio on sytytetty pitkän melontapäivän jälkeen, on aika nauttia ulkoilmaelämästä toden teolla! Tuli lämmittää kylmiä, kangistuneita jäseniä ja kuivattaa märät vaatteet, ja nuotiolla on hyvä keittää kalansaalis. Lisäksi sielun valtaa syvä rauha, kun ilta pimenee ja katse lepää oransseissa liekeissä. Mieli tyyntyy, mieliala on korkealla, ja juttu luistaa. Useimmille meistä käy näin, tulien ansiosta. Nuotio on kerta kaikkiaan leirin kiistämätön, luonnollinen keskipiste. Muista että Suomessa tulenteko vaatii maanomistajan luvan, ja metsäpalovaroituksen aikana avotulen teko on kielletty kaikkialla. Myös polttopuun otto vaatii luvan, lukuun ottamatta maahan pudonneita oksia. Oheinen kuva on Katmaista alaskasta, ja siinä palavat jokirannassa vuosia lojuneet maapuut. ajoja maapuita on kaikkialla luonnossa, ja ne ovat erinomaista polttopuuta, joka palaa iloisesti.
C Tuohta ja tulitikut vesitiiviissä rasiassa
Tulenteko onnistuu kaikissa oloissa, kunhan saatavilla on aina kuivia tulitikkuja ja luonnon apuneuvoja. Luonnon omista sytykkeistä parhaita ovat tuohi, tervakset ja kuiva heinä. Säilytä sytykkeet, tulitikut ja ehkä pieni, terävä taittoveitsi vesitiiviissä rasiassa tai vaikkapa kierrekorkillisessa purkissa. Leiriytymispaikoilla näkee usein koivuja, joiden runko on aivan musta. Niistä on kuorittu tuohta nuotion sytyttämiseen. Liikkeellä on takuuvarmasti ollut aloittelijoita. aito eränkävijä jättää mahdollisimman vähän jälkiä eikä vahingoita eläviä puita. aina ei leiripaikan luona ole kuolleita maahan kaatuneita TULENTEKO
79
101_Erataitoa_062-136.qxp_710775_101Vil_056_128 4.5.2015 19.59 Sivu 112
7 Taitavaksi kalastajaksi
101_Erataitoa_062-136.qxp_710775_101Vil_056_128 4.5.2015 19.59 Sivu 113
C Perkaa kala
Jotta vastapyydetty kala pysyisi erinomaisena, se tulee perata mahdollisimman pian etenkin lämpiminä kesäpäivinä. Säilytä perattu kala tiiviissä säilytysastioissa tai pusseissa. Jollet jaksa syödä kaikkea kerralla, voit haudata ylimääräisen kalan suohon tai kinokseen, missä se pysyy hyvänä neljästä viiteen päivää.
C Säikkyykö kala ääntä ja värejä?
Ääni ei pelästytä kalaa, ellet ole ääntä pitäessäsi kosketuksissa vedenpinnan kanssa. rannalla voi hyvin jutella tai vaikka huutaa. Mutta jos jysäytät melan kanootin pohjaa vasten tyvenellä, kala voi lakata syömästä. aallokossa äänestä ei ole haittaa. Värit eivät yleensä karkota kalaa. Voit hiipiä kalan luo yhtä tehokkaasti kirkkaanpunaisissa vaatteissa kuin kokovihreissä. Tähän on kuitenkin pari poikkeusta. Valkoinen t-paita tai pusero tuottaa voimakkaan kontrastin vihreää metsää vasten, ja se voi pelästyttää kalan varsinkin silloin kun lähdet liikkeelle. Samoin käy, jos kuljet tummissa vaatteissa jäätiköllä. ruumiisi näkyy silloin selvästi siluettina valkoista taustaa vasten. Moni kala on säilynyt hengissä, kun kalastaja on paljastanut itsensä näin! On tietenkin kova urakka raahata mukanaan valkoisia vaatteita vain kalastaakseen jäätiköllä, mutta voit ainakin odottaa, kunnes tuuli panee veden liikkeelle ja rikkoo vedenpinnan.
TaiTaVaKSi KaLaSTaJaKSi
113
101_Erataitoa_062-136.qxp_710775_101Vil_056_128 4.5.2015 19.59 Sivu 132
MUISTILISTA KESÄVAELLUSTA VARTEN Kulkiessa käytettävät vaatteet ja jalkineet Lyhyet alushousut Ohut paita Sukat Päällysvaatteet: takki ja housut Ohut nahkavyö Vaelluskengät tai saappaat Pakattava rinkkaan ehdottomasti Pari sukkia (käytetään makuupussissa ja leiripaikalla) Pitkä villakerrasto: paita ja housut (käytetään makuupussissa ja leiripaikalla) Väliasu Kypärämyssy (hyvä nukkuessa) Ohut villakauluri Vesitiivis pakkauspussi vaatteille, makuupussille jne. Harkinnanvaraisia vaatteita Fleecehousut (voi korvata pakolliset pitkät alushousut) aluspaita Neopreenisukat Säärystimet Tuulenpitävät käsineet (lyhyttä mallia) Ohuet villalapaset tai sormikkaat tuulenpitävien käsineiden sisään Polvenlämmittimet Uimahousut Kevyt lippalakki suojaamaan silmiä auringolta ja sateelta Hyttyspäähine (lippalakin kanssa pidettävä)
132
Otsapanta (estää hikeä valumasta silmiin kulkiessa) Henkselit (parantavat tuuletusta, kun housuja ei tarvitse kiristää vyötäröltä) Leirijalkineet
Pakolliset varusteet Tilava sivutaskullinen rinkka Kolmen vuodenajan makuupussi ja kompressiopussi Makuualusta Teltta, suojapeite tai tuulisäkki rannekello (tarkkaa suunnistusta varten) Kartta Karttalaukku Kompassi Puukko Tulitikkuja ja kuivaa tuohta vesitiiviissä pakkauksessa Nokikattila tai -pannu Lusikka Puukuppi eli kuksa ruokasäkki (vesitiivis pakkauspussi) Hyttyskarkotetta Kevyt lompakko Harkinnanvaraisia lisävarusteita Kirves Saha Juomapullo Vesiastia, esimerkiksi vesitiivis pakkauspussi Monitoimityökalu aurinkolasit Lisäkattiloita Ohut kangaspussi nokiselle keittoastialle Kattilakahva Paistinpannu Paistinlasta Juustohöylä
aterinsetti Terävä veitsi lihan ja kalan valmistukseen Varakuppi Kiikarit Kyllästysainetta nahkakenkiä varten GPS-laite Korkeusmittari Lämpömittari Tasku- tai otsalamppu, jossa on uudet paristot Termospullo istuinalusta (hyvä teltan oviaukolla tai rinkan pohjalla) Monipolttoaine-, kaasu- tai spriikeitin Keittimen varaosia alusta keittimelle (puu- tai alumiinilevy) 0,8 litraa polttoainetta kestävässä pullossa (riittävästi ruoanlaittoon) 0,2 litraa spriitä kestävässä pullossa esilämmitykseen Kaatokorkki Kirjoitustarvikkeita Korttipakka, jatsi, sakkipeli tms. Lukemista Matkavirtsapusseja Kuvausvälineet Kalastusvälineet Metsästysvälineet
MUISTILISTA TALVIVAELLUSTA VARTEN Kulkiessa käytettävät vaatteet ja jalkineet Lyhyet, mieluiten villaa sisältävät alushousut Pitkä kerrasto: housut ja paita Paksut sukat Tuulenpitävät päällysvaatteet: takki ja housut
101_Erataitoa_062-136.qxp_710775_101Vil_056_128 4.5.2015 19.59 Sivu 133
Ohut nahkavyö Monot tai lämpimät vaellusjalkineet Säärystimet Sisäkäsineet Tuulenpitävät käsineet Pipo
Rinkkaan pakattavat välttämättömät vaatteet Paksu pusero tai untuvatakki Lämmin, tuulenpitävä korvaläppäpipo Kauluri Paksut sukat Pitkä villakerrasto: paita ja housut Tuulenpitävä kypärämyssy tai kasvosuoja Pakkauspussi vaatteille Harkinnanvaraisia vaatteita ja jalkineita Lisävillasukat Fleecehousut Untuvatakki Polvenlämmittimet Turkislakki Turkiskintaat Nutukkaat Makuupussimateriaalista tehdyt lämpökengät Leirijalkineet Välttämättömät varusteet Tilava, sivutaskullinen rinkka Talvimakuupussi ja kompressiopussi Makuualusta Jokasään teltta tai suojapeite Sukset Sauvat Lapio rannekello Kartta Karttalaukku
Kompassi Puukko Juomapullo Tulitikkuja vesitiiviissä pakkauksessa Kannellinen kattila (kaikkeen ruoanlaittoon) Kattilakahva Lusikka Puukuppi eli kuksa Pakkauspussi ruokia varten Lamppu, jossa uudet paristot Lisäparistot Lompakko (auton- ja kodinavaimet kolikkotaskussa) WC-paperia Hammasharja Hammastahnaa
Harkinnanvaraiset varusteet Monipolttoainekeitin Varaosia keittimeen 0,8 litraa petrolia 0,2 litraa spriitä esilämmitykseen alusta keittimelle (ohut puutai metallilevy) Monitoimityökalu aurinkolasit aurinkovoidetta Metsästysvälineet Ensiapupakkaus Turva- ja korjaustarvikkeita Taskuradio Nousukarvat
SEKÄ KESÄ- ETTÄ TALVIVARUSTEITA Hygienia- ja lääkintätarvikkeita voi ottaa mukaan etenkin, jos retki kestää yli vuorokauden Kynsisakset Vedetöntä vaseliinia Matkavirtsapusseja
Ohuita kangaspusseja retkikeittimen ja keittoastioiden kuljetukseen Lisäkattiloita Paistinpannu Paistinlasta Juustohöylä aterinsetti Terävä veitsi lihan ja kalan valmistukseen Varakuppi, esimerkiksi kevyt, taitettava muovikuppi Kiikarit Lumikengät Mustaa kenkärasvaa ja harja ohuessa nailonpussissa GPS-laite Korkeusmittari Lämpömittari Telttavalaisin Termospullo Kädenlämmittimet Kirjoitustarvikkeita Korttipakka, jatsi, sakkipeli tms. Lukemista Kuvausvälineet Kalastusvälineet Särkylääkkeitä (reseptittömiä) Hammastahnaa (neljäsosatuubillinen) Hammasharja Paksua urheiluteippiä (tai paksua ihoteippiä) Ohutta ihoteippiä (voi käyttää pienen haavataitoksen kanssa laastarina haavan päällä) Ensiapusiteitä (tai joustositeitä ja sidetaitoksia) Haavavoidetta tai puhdistusliuosta DuoDerm-sidoksia tai Compeed-rakkolaastareita Vesitiivis pakkaus lääkintätarvikkeille Hankaussieni
133
Lars Monsen
Sytytä nuotio säällä kuin säällä! Vinkit rinkan keventämiseen! Selviytymisniksit pohjolan eräolosuhteisiin! Tästä kirjasta on iloa niin vaelluksen aikana kuin nojatuolissakin. Opas kertoo, millaisia varusteiden, jalkineiden ja vaatteiden tulee olla ja miten niitä voi käyttää mahdollisimman monin tavoin. Kirjasta saa vinkit tehokkaaseen reitinsuunnitteluun ja leiriytymiseen sekä eri keittimien käyttöön. Suoraviivaiset ruokaohjeet helpottavat leirielämää. Kirjailija paljastaa lisäksi parhaat kalastusvinkkinsä ja antaa ohjeet onnistuneen yöretken tai vaelluksen suunnitteluun. Norjalainen Lars Monsen (synt. 1963) tunnetaan pitkistä erämaaretkistään. Hän on vaeltanut läpi Kanadan, Alaskan ja Pohjoiskalotin ja nukkunut makuupussissa yli 4 000 yötä – puolet niistä talvella ja napapiirin pohjoispuolella. ISBN 978-952-266-351-1
79.4
www.karttakauppa.fi
Retkeilijän parhaat vinkit
101 ERÄTAITOA
Taskukokoinen opas mukavampaan retkielämään
101 ERÄTAITOA
Lars Monsen