Kirjanäyte: Lapsiperheen retkeilyopas

Lapsiperheen

retkeilyopas j o uni l a a k s o n e n

Nuori neiti!

Askel viel채 ja varpaanne kastuvat!

Lapsiperheen

retkeilyopas JOUNI LAAKSONEN

Sisällys Lapsen kanssa retkelle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Eri-ikäiset lapset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Varusteet ja retkiruoka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Vuodenajat, kulkumuodot ja yöpyminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Kohteiden valinta ja turvallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Kirjan käyttöohje . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Retkikohteet maakunnittain: Uusimaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Kanta- ja Päijät-Häme. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 Etelä-Karjala ja Kymenlaakso . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 Varsinais-Suomi ja Ahvenanmaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 Satakunta ja Pirkanmaa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77 Keski-Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95 Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa . . . . . . . . . . . 107 Etelä- ja Pohjois-Savo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121 Pohjois-Karjala. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139 Pohjois-Pohjanmaa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 151 Kainuu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 171 Lappi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 185

Voi pojat!

Pieni kettu suorastaan hukkuu kohteiden määrään!

3

Alkusanat Kun sai mm e lap sen, vie ti mme ensimm ä iset ajat t iiv iisti kotona uut ta elämää ih me tellen ja rakas taen . Jo muuta m an kuukau den kulu t tua teki m ieli pääs tä koko p er h eelle tärke ä n ha r r ast uksen pa r iin , re tkille .

Suomenkielistä kirjallisuutta lapsen kanssa retkeilystä en löytänyt, mutta ystäväpiirissä oli kokeneempia vanhempia, joilta saimme neuvoja.

Ensimmäisille retkille uskaltauduttuaan huomasi pian, että retkeily onnistuu mainiosti pienokaisen kanssakin.

Onhan moni asia toisin lapsen kanssa kuljettaessa. Isänä opin tyttäreni kantapään kautta, miten erilainen on kantorinkan kantajan ja rinkassa istujan lämpötila viileällä syyssäällä, talvesta puhumattakaan. Opin kiukuttelujen ja molemminpuolisten turhautumisten kautta, että liikaa matkaa ei todellakaan pidä ahnehtia. Opin jälleen uudelleen, että jos verensokeri laskee, kellään ei ole mukavaa.

Alkusanoja kirjoittaessani tyttäreni on ekaluokkalainen. Hän on ollut mukanamme patikka-, hiihto-, pyörä- ja melontaretkillä joka puolella Suomea sekä myös Norjassa, Ruotsissa, Islannissa ja Grönlannissa. Retkiä on hänelle kertynyt parisen sataa, tunnin parin päiväretkistä vajaan viikon vaellukseen asti.

Pienelle vauvalle ja taaperolle ei jää retkistä aktiivisia muistoja, varhaisia muistijälkiä kylläkin.

Retkiä ei tehdä varsinaisesti pienten lasten eikä ainakaan suorittamisen vuoksi. Lapsella on joka 4

tapauksessa mukavaa siellä, missä hänen turvalliset ja rakkaat vanhempansakin ovat ja viihtyvät. Alussa keskeistä onkin, että äiti ja isä voivat jatkaa harrastuksensa parissa lähes katkotta, eikä lähtemisen kynnys pääse kohoamaan liian korkeaksi uudessa elämäntilanteessa. Leikki-ikäiselle ja koululaiselle jää jo muistikuvia retkistä. Kun vanhemmat pitävät huolen siitä, että muistot ovat hyviä, syntyy halu lähteä retkille.

Joskus menomatkalla takapenkillä kitistään: ”Miksi me taas mennään retkelle?” Se pistää miettimään, viemmekö lastamme liikaakin luontoon.

Kun sitten tytär metsässä sanoo jossain kohtaa: ”Onpa täällä kivaa!”, hymy halkoo kasvojani.

Kyse on lähtemisen vaivasta, ei ikävistä kokemuksista. Muutama ystäväni on omaa lapsuuttaan ajatellen kertonut, että vaikka teini-ikäisenä retkeily taukosi, veri veti pian uudelleen vaelluksille.

Kun lapsena on vanhempien kanssa oppinut sen tärkeimmän – että metsässä on kivaa – ja lisäksi erätaitojen alkeita, on nuorena aikuisena helppo astua retkijalkineisiin.

Kirjoitin ensimmäisten kuuden vuoden kokemuksieni perusteella laajan luvun lasten kanssa retkeilyn tiedoista ja taidoista teokseeni Retkeilijän opas (Otava 2013). Kädessäsi olevassa kirjassa

Tästä on hyvä aloittaa.

tarvittavat erätaidot esitellään vain lyhyesti; laajempi katsaus ja vinkkivalikoima löytyvät edellä mainitusta teoksesta.

Retkeilijän oppaassa ei esitellä lainkaan retkikohteita, enkä tunne muitakaan erityisesti lapsiperheille kirjoitettuja retkikohdeoppaita. Siinä on syy tämän kirjan tekemiselle.

Esittelen kahdeksankymmentä hyvää retkikohdetta joka puolelta Suomea. Kohteet sopivat lapsiperheille, mutta myös kenelle tahansa muulle leppoisasta päiväretkestä pitävälle. Olen itse kulkenut jokaisen kirjassa esitellyn reitin – osan lapsen tai lasten kanssa, osan yksinäni kartoittaen.

Tavoitteena on tarjota niin hyvät kartat jokaisesta kohteesta (yhtä laajempaa pyöräretkikohdetta lukuun ottamatta), että muuta karttaa ei tarvitse hankkia ajo-ohjeeksi eikä maastokartaksi.

Kiitos perheelleni ja kiitos ystäväperheillemme.

Kanssanne on aina mukavaa lähteä retkille! Kiitos Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunnalle.

Meidän perheemme jatkaa tutkimusmatkaa lapsen kanssa retkeilyn eri ikäkausiin. Edessä ovat kouluvuodet. On jännittävää nähdä pienen retkeilijän kasvavan teini-ikäiseksi ja vähitellen itsenäistyväksi nuoreksi. Toivotan hyvää matkaa itse kullekin perheelle.

Kuhmossa tammikuussa 2014 Jouni Laaksonen

5

Uusimaa 1 Haukankierros

Nuuksion kansallispuisto, keskivaativa

2 Ponun perinnepostia -luontopolku Sipoonkorven kansallispuisto, keskivaativa

3 Uutelan luontopolku

Helsingin luontopolut, lastenvaunuillekin

4 Iso Vasikkasaari

Espoon ulkoilusaaret, lastenvaunuillekin

5 Porkkalanniemi

Porkkalan ulkoilualueet, helppo

6 Meiko

Meikon ulkoilualue, keskivaativa

7 Karkalin luontopolku Karkalin luonnonpuisto, helppo

8 Lemmenlaakson luontopolku J채rvenp채채, helppo

9 Askolan hiidenkirnut Askola, helppo

21

Etel채-Karjala ja Kymenlaakso 15 Valkmusan polku

Valkmusan kansallispuisto, helppo

16 Ketunlenkki

Repoveden kansallispuisto, keskivaativa

17 Vuoroveneell채 Ulko-Tammioon

It채isen Suomenlahden kansallispuisto, helppo

18 Imatrankosken Kruununpuisto Imatra, helppo

19 Siikalahden lintutornit Parikkala, helppo

Hih hih, Ketunlenkki!

53

2

500 m

26 Yyterin luontopolut Po ri

•

1,6 km

N 61.5675°, E 21.5259°

Porin Yyteri on yksi maan kuuluisimmista hiekkarannoista. Yyterinsannat ovat olleet suosittu rantalomakohde jo satakunta vuotta.

Lapsiperheen kannattaa ilman muuta suunnata näille hiekoille kuumana kesäpäivänä. Monikilometrinen hiekkaranta on vaikuttava paikka, ja merivesi vilvoittaa. Tosin silloin rantaan suuntaa moni muukin.

Jos haluaa omaa rauhaa ja retken tuntua, Yyteri tarjoaa siihenkin oivia mahdollisuuksia. Yyterin erikoisuus ovat lentohiekkadyynit. Aallot kasaavat Yyterin erityisen hienojakoista hiekkaa rannalle alkeisdyyneiksi, ja tuuli lennättää hiekkaa eteenpäin. Tuulen kasaama kinos kasvaa hiljalleen korkeammaksi ja korkeammaksi. Meren puoleinen sivu on loiva, mutta suojan puoleinen sivu putoaa jyrkkänä.

Yyterin 20 metriä korkea Keisarinpankki on Suomen korkein dyyni. Se on niin sanottu kuollut dyyni, eli kasvillisuus on sitonut hiekkakinoksen paikoilleen.

Helppokulkuinen luontopolku kuljettaa Keisarinpankin harjaa uimarannan pysäköintialueelta kaakkoon ja dyynin jyrkän kupeen alla takaisin.

Luontopolun merkinnät eivät ole täysin kattavat, mutta dyyni ja sen takana aukeava hiekkarantainen meri ovat niin vankkoja maamerkkejä, ettei alueella eksy pahasti.

Kun makailee Yyterin hiekkarannalla tai katselee Keisarinpankin huipulta merelle, näkee kansallispuistomaisemia. Vuonna 2011 perustettu

Juhuu!

Onko täällä niitä sammakoita?

Selkämeren kansallispuisto ei ulotu uimarannan kohdalla mantereelle, mutta edustan saaret kuuluvat puistoon.

L äh ell ä Yyterissä on nähtävää useammaksi päiväksi,

ja kylpylähotelli tarjoaa sadepäivillekin varmoja uintinautintoja. Herrainpäivien luontopolku näyttää 1,3 kilometrin kierroksellaan rauhallisemman ja kivikkoisemman kuvan Selkämeren rannoista. 20-kilometrisen Yyteri–Preiviikiretkeilyreitin varressa on lukuisia lintutorneja, joiden lähelle pääsee myös autolla. Selkämeren kansallispuiston usealle retkeilylliselle saarelle on reittiveneliikennettä.

Saap um in en Porista Mäntyluotoon jatkavalta tieltä 2

on opastus Yyterin uimarannalle. Osoite on Kortejärventie 1, Pori.

L isätied ot www.pori.fi/luonto, www.yyteri.fi,

www.yyteri.net, www.selkameri.fi

81

500 m

29 Pyynikin luontopolku

•

Ta mp e re 1,7 km

N 61.4962°, E 23.7325°

Pyynikin harju Näsi- ja Pyhäjärven välissä on ollut tamperelaisille tärkeä metsäalue jo vuosisatoja. Muinoin Pyynikki oli karjan laidunaluetta ja sieltä sai myös ottaa kotitarvepuuta.

Vuonna 1840 alue määritettiin kansanpuistoksi, ja virkistyskäytön voidaan katsoa alkaneen. Vuonna 1888 rakennettiin Pyynikin ensimmäinen näkötorni. Nykyinen graniittinen torni on vuodelta 1929. Pyynikki on jo harjuksi hyvin korkea, 85 metriä Pyhäjärven pinnasta, ja näkötorni kohottaa katselijan vielä 26 metriä ylemmäs.

Nykyään Pyynikillä on luonnonsuojelualue, jossa on toisaalta puistomaisen jykeviä jaloja lehtipuita ja pylväsmäisiä mäntyjä, toisaalta luonnollisempaa metsää. Kokonaisuus on kaunis.

Näkötornin luota lähtee luontopolku, jonka 17:ää numeroitua kohdetta selittävän vihkosen voi tulostaa netistä. Luontopolku kertoo muun muassa alueen puista, kasvistosta, jäkälistä ja linnuista.

Vastapäivään kierrettäessä ohitetaan radiomasto ja jatketaan vankkojen puistomäntyjen reunustamaa ulkoilutietä länteen. Haulinkalliolla on komeita näköalapaikkoja. Paluumatkalla voi pysytellä ylhäällä harjun laen helppokulkuisella polulla tai koukata portaita alas ja ylös lehtomaisemman metsän kautta. Yläpolulla tulee todennäköisesti toimeen koko matkan lastenvaunujen kanssa. Osa ulkoiluteistä on valaistuja.

Pyynikin näkötornin tyvellä on ympäri vuoden toimiva kahvila ja kesäisin palveleva jäätelökioski. Näkötorniin on pieni pääsymaksu. Pyynikin luonnonsuojelualueella täytyy pysytellä kunnostetuilla poluilla, niiltä poikkeamista on kulumisen ehkäisemiseksi vältettävä.

L äh ell ä Pyhäjärven rannassa on uimarantoja, Näsijärven rannassa puolestaan on Särkänniemen huvipuisto delfinaarioineen ja Koiramäki-teemapuistoineen.

Saap um in en Pyynikille on kaupungin keskustasta

Kurn?

vain pari kilometriä, joten sinne voi kävellä tai pyöräillä.

Myös linja-autolla pääsee. Autolla saapuva ajaa Pyynikkiopasteiden mukaisesti joko näkötornin tai uimarannan pysäköintialueelle. Näkötornin osoite on Näkötornintie 67, Tampere.

L isätied ot www.tampere.fi > Ympäristö ja luonto >

Luonnon virkistyskäyttö

87

Kohdehakemisto Kirjan 80 reitin nimet on kursivoitu. Muut hakusanat ovat tekstissä esiintyviä kohteita ja paikannimiä.

Aavasaksa Ahonnokan luontopolku

191

Koloveden kansallispuisto

Itäisen Suomenlahden

129

Komulanköngäs 181

45

kansallispuisto 59

Ahvenanmaa 67

Jerisjärvi 199

Koppelolenkki

201

Ala-Valkeisella käynti

Joutsenlammen kierros

47

Korkeakoski

135

Joutsijärven retkeilyreitti

83

Korteniemi 45

Askolan hiidenkirnut

183 39

103

Koseva 137

Aulanko 47

Jurmo 69

Kuhankuono 73

Bodvattnet runt

Juuma 165

Astuvansalmen luontopolku

123

Julmatlammit

Kuikan kierros

141

Espoon ulkoilusaaret

29

Kalajoen Hiekkasärkät

153

Kukonlammen kierto

149

Evon retkeilyalue

49

Kalimeen kierto

157

Kurjenrahkan kansallispuisto

115

Getabergen 67

Kannuslahden polku

Hailuoto 155

Karhunjuomalammen reitti

Harjunkierros

101

Karhunkierros 165

Harjupolku

141

97 195

Kylmäluoman luontopolku Kärjenkallion lintutorni

203 193

Karkalin luontopolku

35

Könkäänsaaren luontopolku

23

Karpalopolku

73

Laajavuoren luontopolku

Helsingin luontopolut

27

Kauhalammin kierros

Helvetinjärven kansallispuisto

89

Kauhanevan–Pohjankankaan

Helvetinkolu ja Sammakkolampi

89

kansallispuisto 109

85

Käsivarren erämaa

Haukankierros

109

73 161

99

Lapinsalmi 57 Lasten luontopolku

119

Lauhanvuoren kansallispuisto

111 101

Hepoköngäs

181

Kellarilammen polku

159

Leivonmäen kansallispuisto

Herrainpakkain ympäri

153

Kellokas, luontokeskus

197

Lemmenlaakson luontopolku

Hiiden kierros

177

Kelvenne 51

Lentuankoski

179

Hiidenportin kansallispuisto

177

Keski-Penikka 187

Levanevan soidensuojelualue

113

Hiihtäen Pallaksella

199

Ketunlenkki

Hossan retkeilyalue

183

Kevon luonnonpuisto

Huippujen kierros

145

Kiilopää 201

Luosto 195

Kiljamon kierros

Mallan luonnonpuisto

Imatrankosken Kruununpuisto

61

57 205 43

Liesjärven kansallispuisto Linnansaaren kansallispuisto

37

45 127 203

179

Kilpisjärvi 203

Marjaniemen luontopolku

29

Kiutaköngäs 167

Marjaniemi, Hailuoto

155

Iso-Pölly 175

Koirasalmi 119

Martimoaavan luontopolku

187

Iso-Syötteen retkeilyalue

159

Kokonharjun luontoreitti

125

Mastomäen polku

105

Isojärven kansallispuisto

97

Kolin kansallispuisto

145

Matildanjärven luontopolku

Iso Lentuankoski Iso Vasikkasaari

206

71

75

Pyhä-Häkin kansallispuisto

105

Tankavaaran luontopolut

Pyhä–Luoston kansallispuisto

195

Teijon retkeilyalue

75

Pyynikin luontopolku

87

Telkkämäen polku

131

Merenkurkun

Pyöräretki Ahvenanmaalla

67

Tiilikkajärven kansallispuisto

137

maailmanperintökohde 115

Päijänteen kansallispuisto

51

Torronsuon kansallispuisto

Matkaluistelurata Linnansaari

127

Meikon polku

33 129

Meloen Ukonvuorelle

201

43

Rannan reitti

155

Trullevi, Kokkola

117

Mujejärvi 149

Rantapolku

111

Uiton kierto

137

Multiharjun luontopolku

Repoveden kansallispuisto

Muikkupuron laavu

183 91

57

Ukko-Koli 145

Mäntypolku ja Kaunisniemi

143

Retkiluistelurata Linnansaari

127

Ukonvuori 129

Napapiirin retkeilyalue

193

Riisin Rääpäsy

189

Ulko-Tammio 59

Neitikoski

147

Riisitunturin kansallispuisto

189

Niemisjärven luontopolku

49

Risteilylaivalla Kelventeelle

51

Nuuksion kansallispuisto

23

Rokuan kansallispuisto

173

Urho Kekkosen kansallispuisto Uutelan luontopolku Vaaranpolku

201 27 163

Vaattunkiköngäs 193

Närängänvaara 163

Ruissalo 71

Oulangan kansallispuisto

Runebergin lähde

103

Valkmusan polku

147

Valkohiedan polku

117

Vuokatin huippukierros

175

165, 167

Oulankajoen melonta

167

Ruunaan retkeilyalue

Pakasaivo

197

Ryövärinkuoppa

Pallas–Yllästunturin kansallispuisto

199, 197

Saana 203

Vuoroveneellä Ulko-Tammioon

59

Saariselkä 201

Yhteysaluksella Jurmoon

69

Ylläs 197

Patvinsuon kansallispuisto

143

Saaristomeren kansallispuisto

Petkeljärven kansallispuisto

141

Salamajärven kansallispuisto

Pieni Karhunkierros

165

Sammallahdenmäen muinaispolku

Pikku-Malla

203

Sammalmetsän luontopolku

Ponun perinnepostia -luontopolku Pookin polku Porkkalanniemi

25 173 31

93

Sanginjoen ulkometsä

69 119 45 91 63 25

Sipoonkorven kansallispuisto

Puijon polku

133

Sulaojan luontopolku

81

157

Siikalahden lintutornit

127

Yyterin luontopolut

79

Seitsemisen kansallispuisto

Potkukelkalla Linnansaareen

205

Punkaharju 125

Suomunjärvi 143

Puurijärven–Isonsuon

Syötteen kansallispuisto

159

Särkisen autiotupa

113

kansallispuisto 85

55

Se siitä.

Nyt syömään.

207

Kohdekarttojen karttamerkkien selite tekstissä esitelty patikkareitti (kohteessa 46 esitelty matkaluistelureitti ja kohteissa 47 ja 64 esitelty melontareitti) muu merkitty patikkareitti (kohteessa 46 myös muu melontareitti) hiihtolatu tai matkaluistelureitti (ladut on merkitty vain kohteissa, joissa hiihtämisestä puhutaan enemmän)

208

nuotiopaikka katettu taukopaikka (ei tulentekoa) ravintola (ei välttämättä avoinna ympäri vuoden) kahvila (ei välttämättä avoinna ympäri vuoden)

reittiosuuden pituus kilometreinä

hotelli

esitellyn reitin lähtöpaikka

museo

pysäköintialue

kauppa

luontokeskus tai muu laaja opastuspiste

ilmainen telttailualue (yleensä myös tulipaikka ja kuivakäymälä)

opastustaulu

maksullinen leirintäalue (yleensä suihkut, sähköistetyt keittokatokset ym.)

käymälä (yleensä kuivakäymälä)

kulttuurihistoriallinen nähtävyys

autiotupa

luonnonnähtävyys

päivätupa

näköalapaikka

vuokratupa tai -kämppä

lintu- tai näkötorni

kota (sisällä on tulisija)

puomi

laavu (edustalla on nuotiopaikka)

kanootinlaskupaikka

keittokatos (katettu nuotiopaikka)

yhteysaluksen tai saaristoliikenteen laituri rajoitusosa (liikkuminen kielletty merkittyjen polkujen ulkopuolella)

Haistanko teill채 marjoja?

Retki on alkanut, leikki on alkanut.

Matka ei hetkeen etene, mutta lapsilla on kivaa.

Suomen parhaat

päiväretkikohteet

TEKSTIT, KARTAT JA KUVAT

Retkeily on kaiken ikäisille sopiva harrastus.

Kesäiselle päiväretkelle lähteminen on helppoa, eikä se vaadi erityisiä erätaitoja.

Jouni Laaksosen uusi opas on tehty kaikille retkeilijöille, erityisenä kohderyhmänä lapsiperheet.

SAMOISSA KANSISSA!

Oppaan pääsisältönä ovat Suomen parhaat päiväretkikohteet. Kuvat, kartat ja tekstit esittelevät 80 hyvää reittiä lapsiperheille. Kohteista ei tarvitse hankkia lisäkarttoja, sillä kirjan tie- ja maastokartat riittävät niin perille löytämiseen kuin maastossa kulkemiseenkin. Kirjan alussa annetaan vinkkejä siitä, mitä lasten kanssa liikkuvan kannattaa ottaa huomioon retkeä suunnitellessaan.

Oppaassa on kohteita joka puolelta Suomea: niin suurkaupunkien lähipaikkoja kuin rauhallisia erämaapolkujakin. Kohteet ovat pääasiassa alle viiden kilometrin mittaisia merkittyjä reittejä, joilla ei tarvita kummoisia suunnistustaitoja. Pääosa reiteistä sopii kesäiseen, keväiseen tai syksyiseen päiväpatikointiin. Tarjolla on niin harjupolkuja, pitkospuita, hiekkarantakohteita, hiidenkirnuja kuin vesiputouksiakin. Lisäksi annetaan esimerkkejä myös muihin retkeilyn muotoihin, kuten hiihtoretkeen tunturin tyvellä, leppoisaan pyöräretkeen Ahvenanmaalla, melontaretkeen saimaannorpan kotivesillä, laivaretkiin järvi- ja merikansallispuistoissa sekä pariin erilaiseen telttaretkeen.

ISBN 978-952-266-195-1

79.4

Arvon herra, olisiko peräkärrissänne tilaa pienelle ketulle?

9 789522 661951