Lapsiperheen
retkeilyopas j o uni l a a k s o n e n
Nuori neiti! Askel viel채 ja varpaanne kastuvat!
Lapsiperheen
retkeilyopas JOUNI LAAKSONEN
Sisällys Lapsen kanssa retkelle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Eri-ikäiset lapset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Varusteet ja retkiruoka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Vuodenajat, kulkumuodot ja yöpyminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Kohteiden valinta ja turvallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Kirjan käyttöohje . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Retkikohteet maakunnittain: Uusimaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Kanta- ja Päijät-Häme. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 Etelä-Karjala ja Kymenlaakso . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 Varsinais-Suomi ja Ahvenanmaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 Satakunta ja Pirkanmaa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77 Keski-Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95 Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa . . . . . . . . . . . 107 Etelä- ja Pohjois-Savo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121 Pohjois-Karjala. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139 Pohjois-Pohjanmaa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 151 Kainuu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 171 Lappi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 185
Voi pojat! Pieni kettu suorastaan hukkuu kohteiden määrään!
3
Alkusanat Kun sai mm e lap sen, vie ti mme ensimm ä iset ajat t iiv iisti kotona uut ta elämää ih me tellen ja rakas taen . Jo muuta m an kuukau den kulu t tua teki m ieli pääs tä koko p er h eelle tärke ä n ha r r ast uksen pa r iin , re tkille .
Suomenkielistä kirjallisuutta lapsen kanssa retkeilystä en löytänyt, mutta ystäväpiirissä oli kokeneempia vanhempia, joilta saimme neuvoja. Ensimmäisille retkille uskaltauduttuaan huomasi pian, että retkeily onnistuu mainiosti pienokaisen kanssakin. Onhan moni asia toisin lapsen kanssa kuljettaessa. Isänä opin tyttäreni kantapään kautta, miten erilainen on kantorinkan kantajan ja rinkassa istujan lämpötila viileällä syyssäällä, talvesta puhumattakaan. Opin kiukuttelujen ja molemminpuolisten turhautumisten kautta, että liikaa matkaa ei todellakaan pidä ahnehtia. Opin jälleen uudelleen, että jos verensokeri laskee, kellään ei ole mukavaa. Alkusanoja kirjoittaessani tyttäreni on ekaluokkalainen. Hän on ollut mukanamme patikka-, hiihto-, pyörä- ja melontaretkillä joka puolella Suomea sekä myös Norjassa, Ruotsissa, Islannissa ja Grönlannissa. Retkiä on hänelle kertynyt parisen sataa, tunnin parin päiväretkistä vajaan viikon vaellukseen asti. Pienelle vauvalle ja taaperolle ei jää retkistä aktiivisia muistoja, varhaisia muistijälkiä kylläkin. Retkiä ei tehdä varsinaisesti pienten lasten eikä ainakaan suorittamisen vuoksi. Lapsella on joka 4
tapauksessa mukavaa siellä, missä hänen turvalliset ja rakkaat vanhempansakin ovat ja viihtyvät. Alussa keskeistä onkin, että äiti ja isä voivat jatkaa harrastuksensa parissa lähes katkotta, eikä lähtemisen kynnys pääse kohoamaan liian korkeaksi uudessa elämäntilanteessa. Leikki-ikäiselle ja koululaiselle jää jo muistikuvia retkistä. Kun vanhemmat pitävät huolen siitä, että muistot ovat hyviä, syntyy halu lähteä retkille. Joskus menomatkalla takapenkillä kitistään: ”Miksi me taas mennään retkelle?” Se pistää miettimään, viemmekö lastamme liikaakin luontoon. Kun sitten tytär metsässä sanoo jossain kohtaa: ”Onpa täällä kivaa!”, hymy halkoo kasvojani. Kyse on lähtemisen vaivasta, ei ikävistä kokemuksista. Muutama ystäväni on omaa lapsuuttaan ajatellen kertonut, että vaikka teini-ikäisenä retkeily taukosi, veri veti pian uudelleen vaelluksille. Kun lapsena on vanhempien kanssa oppinut sen tärkeimmän – että metsässä on kivaa – ja lisäksi erätaitojen alkeita, on nuorena aikuisena helppo astua retkijalkineisiin. Kirjoitin ensimmäisten kuuden vuoden kokemuksieni perusteella laajan luvun lasten kanssa retkeilyn tiedoista ja taidoista teokseeni Retkeilijän opas (Otava 2013). Kädessäsi olevassa kirjassa
Tästä on hyvä aloittaa.
tarvittavat erätaidot esitellään vain lyhyesti; laajempi katsaus ja vinkkivalikoima löytyvät edellä mainitusta teoksesta. Retkeilijän oppaassa ei esitellä lainkaan retkikohteita, enkä tunne muitakaan erityisesti lapsiperheille kirjoitettuja retkikohdeoppaita. Siinä on syy tämän kirjan tekemiselle. Esittelen kahdeksankymmentä hyvää retkikohdetta joka puolelta Suomea. Kohteet sopivat lapsiperheille, mutta myös kenelle tahansa muulle leppoisasta päiväretkestä pitävälle. Olen itse kulkenut jokaisen kirjassa esitellyn reitin – osan lapsen tai lasten kanssa, osan yksinäni kartoittaen. Tavoitteena on tarjota niin hyvät kartat jokaisesta kohteesta (yhtä laajempaa pyöräretkikohdetta lukuun ottamatta), että muuta karttaa ei tarvitse hankkia ajo-ohjeeksi eikä maastokartaksi. Kiitos perheelleni ja kiitos ystäväperheillemme. Kanssanne on aina mukavaa lähteä retkille! Kiitos Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunnalle. Meidän perheemme jatkaa tutkimusmatkaa lapsen kanssa retkeilyn eri ikäkausiin. Edessä ovat kouluvuodet. On jännittävää nähdä pienen retkeilijän kasvavan teini-ikäiseksi ja vähitellen itsenäistyväksi nuoreksi. Toivotan hyvää matkaa itse kullekin perheelle. Kuhmossa tammikuussa 2014 Jouni Laaksonen
5
Uusimaa 1 Haukankierros
Nuuksion kansallispuisto, keskivaativa
2 Ponun perinnepostia -luontopolku Sipoonkorven kansallispuisto, keskivaativa
3 Uutelan luontopolku
Helsingin luontopolut, lastenvaunuillekin
4 Iso Vasikkasaari
Espoon ulkoilusaaret, lastenvaunuillekin
5 Porkkalanniemi
Porkkalan ulkoilualueet, helppo
6 Meiko
Meikon ulkoilualue, keskivaativa
7 Karkalin luontopolku Karkalin luonnonpuisto, helppo
8 Lemmenlaakson luontopolku J채rvenp채채, helppo
9 Askolan hiidenkirnut Askola, helppo
21
Etel채-Karjala ja Kymenlaakso 15 Valkmusan polku
Valkmusan kansallispuisto, helppo
16 Ketunlenkki
Repoveden kansallispuisto, keskivaativa
17 Vuoroveneell채 Ulko-Tammioon
It채isen Suomenlahden kansallispuisto, helppo
18 Imatrankosken Kruununpuisto Imatra, helppo
19 Siikalahden lintutornit Parikkala, helppo
Hih hih, Ketunlenkki!
53
2
500 m
26 Yyterin luontopolut Po ri
•
1,6 km
N 61.5675°, E 21.5259°
Porin Yyteri on yksi maan kuuluisimmista hiekkarannoista. Yyterinsannat ovat olleet suosittu rantalomakohde jo satakunta vuotta. Lapsiperheen kannattaa ilman muuta suunnata näille hiekoille kuumana kesäpäivänä. Monikilometrinen hiekkaranta on vaikuttava paikka, ja merivesi vilvoittaa. Tosin silloin rantaan suuntaa moni muukin. Jos haluaa omaa rauhaa ja retken tuntua, Yyteri tarjoaa siihenkin oivia mahdollisuuksia. Yyterin erikoisuus ovat lentohiekkadyynit. Aallot kasaavat Yyterin erityisen hienojakoista hiekkaa rannalle alkeisdyyneiksi, ja tuuli lennättää hiekkaa eteenpäin. Tuulen kasaama kinos kasvaa hiljalleen korkeammaksi ja korkeammaksi. Meren puoleinen sivu on loiva, mutta suojan puoleinen sivu putoaa jyrkkänä. Yyterin 20 metriä korkea Keisarinpankki on Suomen korkein dyyni. Se on niin sanottu kuollut dyyni, eli kasvillisuus on sitonut hiekkakinoksen paikoilleen. Helppokulkuinen luontopolku kuljettaa Keisarinpankin harjaa uimarannan pysäköintialueelta kaakkoon ja dyynin jyrkän kupeen alla takaisin. Luontopolun merkinnät eivät ole täysin kattavat, mutta dyyni ja sen takana aukeava hiekkarantainen meri ovat niin vankkoja maamerkkejä, ettei alueella eksy pahasti. Kun makailee Yyterin hiekkarannalla tai katselee Keisarinpankin huipulta merelle, näkee kansallispuistomaisemia. Vuonna 2011 perustettu
Juhuu! Onko täällä niitä sammakoita?
Selkämeren kansallispuisto ei ulotu uimarannan kohdalla mantereelle, mutta edustan saaret kuuluvat puistoon. L äh ell ä Yyterissä on nähtävää useammaksi päiväksi,
ja kylpylähotelli tarjoaa sadepäivillekin varmoja uintinautintoja. Herrainpäivien luontopolku näyttää 1,3 kilometrin kierroksellaan rauhallisemman ja kivikkoisemman kuvan Selkämeren rannoista. 20-kilometrisen Yyteri–Preiviikiretkeilyreitin varressa on lukuisia lintutorneja, joiden lähelle pääsee myös autolla. Selkämeren kansallispuiston usealle retkeilylliselle saarelle on reittiveneliikennettä. Saap um in en Porista Mäntyluotoon jatkavalta tieltä 2
on opastus Yyterin uimarannalle. Osoite on Kortejärventie 1, Pori. L isätied ot www.pori.fi/luonto, www.yyteri.fi,
www.yyteri.net, www.selkameri.fi
81
500 m
29 Pyynikin luontopolku
•
Ta mp e re 1,7 km
N 61.4962°, E 23.7325°
Pyynikin harju Näsi- ja Pyhäjärven välissä on ollut tamperelaisille tärkeä metsäalue jo vuosisatoja. Muinoin Pyynikki oli karjan laidunaluetta ja sieltä sai myös ottaa kotitarvepuuta. Vuonna 1840 alue määritettiin kansanpuistoksi, ja virkistyskäytön voidaan katsoa alkaneen. Vuonna 1888 rakennettiin Pyynikin ensimmäinen näkötorni. Nykyinen graniittinen torni on vuodelta 1929. Pyynikki on jo harjuksi hyvin korkea, 85 metriä Pyhäjärven pinnasta, ja näkötorni kohottaa katselijan vielä 26 metriä ylemmäs. Nykyään Pyynikillä on luonnonsuojelualue, jossa on toisaalta puistomaisen jykeviä jaloja lehtipuita ja pylväsmäisiä mäntyjä, toisaalta luonnollisempaa metsää. Kokonaisuus on kaunis.
Näkötornin luota lähtee luontopolku, jonka 17:ää numeroitua kohdetta selittävän vihkosen voi tulostaa netistä. Luontopolku kertoo muun muassa alueen puista, kasvistosta, jäkälistä ja linnuista. Vastapäivään kierrettäessä ohitetaan radiomasto ja jatketaan vankkojen puistomäntyjen reunustamaa ulkoilutietä länteen. Haulinkalliolla on komeita näköalapaikkoja. Paluumatkalla voi pysytellä ylhäällä harjun laen helppokulkuisella polulla tai koukata portaita alas ja ylös lehtomaisemman metsän kautta. Yläpolulla tulee todennäköisesti toimeen koko matkan lastenvaunujen kanssa. Osa ulkoiluteistä on valaistuja. Pyynikin näkötornin tyvellä on ympäri vuoden toimiva kahvila ja kesäisin palveleva jäätelökioski. Näkötorniin on pieni pääsymaksu. Pyynikin luonnonsuojelualueella täytyy pysytellä kunnostetuilla poluilla, niiltä poikkeamista on kulumisen ehkäisemiseksi vältettävä.
L äh ell ä Pyhäjärven rannassa on uimarantoja, Näsijärven rannassa puolestaan on Särkänniemen huvipuisto delfinaarioineen ja Koiramäki-teemapuistoineen. Saap um in en Pyynikille on kaupungin keskustasta
Kurn?
vain pari kilometriä, joten sinne voi kävellä tai pyöräillä. Myös linja-autolla pääsee. Autolla saapuva ajaa Pyynikkiopasteiden mukaisesti joko näkötornin tai uimarannan pysäköintialueelle. Näkötornin osoite on Näkötornintie 67, Tampere. L isätied ot www.tampere.fi > Ympäristö ja luonto >
Luonnon virkistyskäyttö
87
Kohdehakemisto Kirjan 80 reitin nimet on kursivoitu. Muut hakusanat ovat tekstissä esiintyviä kohteita ja paikannimiä. Aavasaksa Ahonnokan luontopolku
191
Koloveden kansallispuisto
Itäisen Suomenlahden
129
Komulanköngäs 181
45
kansallispuisto 59
Ahvenanmaa 67
Jerisjärvi 199
Koppelolenkki
201
Ala-Valkeisella käynti
Joutsenlammen kierros
47
Korkeakoski
135
Joutsijärven retkeilyreitti
83
Korteniemi 45
Askolan hiidenkirnut
183 39
103
Koseva 137
Aulanko 47
Jurmo 69
Kuhankuono 73
Bodvattnet runt
Juuma 165
Astuvansalmen luontopolku
123
Julmatlammit
Kuikan kierros
141
Espoon ulkoilusaaret
29
Kalajoen Hiekkasärkät
153
Kukonlammen kierto
149
Evon retkeilyalue
49
Kalimeen kierto
157
Kurjenrahkan kansallispuisto
115
Getabergen 67
Kannuslahden polku
Hailuoto 155
Karhunjuomalammen reitti
Harjunkierros
101
Karhunkierros 165
Harjupolku
141
97 195
Kylmäluoman luontopolku Kärjenkallion lintutorni
203 193
Karkalin luontopolku
35
Könkäänsaaren luontopolku
23
Karpalopolku
73
Laajavuoren luontopolku
Helsingin luontopolut
27
Kauhalammin kierros
Helvetinjärven kansallispuisto
89
Kauhanevan–Pohjankankaan
Helvetinkolu ja Sammakkolampi
89
kansallispuisto 109
85
Käsivarren erämaa
Haukankierros
109
73 161
99
Lapinsalmi 57 Lasten luontopolku
119
Lauhanvuoren kansallispuisto
111 101
Hepoköngäs
181
Kellarilammen polku
159
Leivonmäen kansallispuisto
Herrainpakkain ympäri
153
Kellokas, luontokeskus
197
Lemmenlaakson luontopolku
Hiiden kierros
177
Kelvenne 51
Lentuankoski
179
Hiidenportin kansallispuisto
177
Keski-Penikka 187
Levanevan soidensuojelualue
113
Hiihtäen Pallaksella
199
Ketunlenkki
Hossan retkeilyalue
183
Kevon luonnonpuisto
Huippujen kierros
145
Kiilopää 201
Luosto 195
Kiljamon kierros
Mallan luonnonpuisto
Imatrankosken Kruununpuisto
61
57 205 43
Liesjärven kansallispuisto Linnansaaren kansallispuisto
37
45 127 203
179
Kilpisjärvi 203
Marjaniemen luontopolku
29
Kiutaköngäs 167
Marjaniemi, Hailuoto
155
Iso-Pölly 175
Koirasalmi 119
Martimoaavan luontopolku
187
Iso-Syötteen retkeilyalue
159
Kokonharjun luontoreitti
125
Mastomäen polku
105
Isojärven kansallispuisto
97
Kolin kansallispuisto
145
Matildanjärven luontopolku
Iso Lentuankoski Iso Vasikkasaari
206
71
75
Pyhä-Häkin kansallispuisto
105
Tankavaaran luontopolut
Pyhä–Luoston kansallispuisto
195
Teijon retkeilyalue
75
Pyynikin luontopolku
87
Telkkämäen polku
131
Merenkurkun
Pyöräretki Ahvenanmaalla
67
Tiilikkajärven kansallispuisto
137
maailmanperintökohde 115
Päijänteen kansallispuisto
51
Torronsuon kansallispuisto
Matkaluistelurata Linnansaari
127
Meikon polku
33 129
Meloen Ukonvuorelle
201
43
Rannan reitti
155
Trullevi, Kokkola
117
Mujejärvi 149
Rantapolku
111
Uiton kierto
137
Multiharjun luontopolku
Repoveden kansallispuisto
Muikkupuron laavu
183 91
57
Ukko-Koli 145
Mäntypolku ja Kaunisniemi
143
Retkiluistelurata Linnansaari
127
Ukonvuori 129
Napapiirin retkeilyalue
193
Riisin Rääpäsy
189
Ulko-Tammio 59
Neitikoski
147
Riisitunturin kansallispuisto
189
Niemisjärven luontopolku
49
Risteilylaivalla Kelventeelle
51
Nuuksion kansallispuisto
23
Rokuan kansallispuisto
173
Urho Kekkosen kansallispuisto Uutelan luontopolku Vaaranpolku
201 27 163
Vaattunkiköngäs 193
Närängänvaara 163
Ruissalo 71
Oulangan kansallispuisto
Runebergin lähde
103
Valkmusan polku
147
Valkohiedan polku
117
Vuokatin huippukierros
175
165, 167
Oulankajoen melonta
167
Ruunaan retkeilyalue
Pakasaivo
197
Ryövärinkuoppa
Pallas–Yllästunturin kansallispuisto
199, 197
Saana 203
Vuoroveneellä Ulko-Tammioon
59
Saariselkä 201
Yhteysaluksella Jurmoon
69
Ylläs 197
Patvinsuon kansallispuisto
143
Saaristomeren kansallispuisto
Petkeljärven kansallispuisto
141
Salamajärven kansallispuisto
Pieni Karhunkierros
165
Sammallahdenmäen muinaispolku
Pikku-Malla
203
Sammalmetsän luontopolku
Ponun perinnepostia -luontopolku Pookin polku Porkkalanniemi
25 173 31
93
Sanginjoen ulkometsä
69 119 45 91 63 25
Sipoonkorven kansallispuisto
Puijon polku
133
Sulaojan luontopolku
81
157
Siikalahden lintutornit
127
Yyterin luontopolut
79
Seitsemisen kansallispuisto
Potkukelkalla Linnansaareen
205
Punkaharju 125
Suomunjärvi 143
Puurijärven–Isonsuon
Syötteen kansallispuisto
159
Särkisen autiotupa
113
kansallispuisto 85
55
Se siitä. Nyt syömään.
207
Kohdekarttojen karttamerkkien selite tekstissä esitelty patikkareitti (kohteessa 46 esitelty matkaluistelureitti ja kohteissa 47 ja 64 esitelty melontareitti) muu merkitty patikkareitti (kohteessa 46 myös muu melontareitti) hiihtolatu tai matkaluistelureitti (ladut on merkitty vain kohteissa, joissa hiihtämisestä puhutaan enemmän)
208
nuotiopaikka katettu taukopaikka (ei tulentekoa) ravintola (ei välttämättä avoinna ympäri vuoden) kahvila (ei välttämättä avoinna ympäri vuoden)
reittiosuuden pituus kilometreinä
hotelli
esitellyn reitin lähtöpaikka
museo
pysäköintialue
kauppa
luontokeskus tai muu laaja opastuspiste
ilmainen telttailualue (yleensä myös tulipaikka ja kuivakäymälä)
opastustaulu
maksullinen leirintäalue (yleensä suihkut, sähköistetyt keittokatokset ym.)
käymälä (yleensä kuivakäymälä)
kulttuurihistoriallinen nähtävyys
autiotupa
luonnonnähtävyys
päivätupa
näköalapaikka
vuokratupa tai -kämppä
lintu- tai näkötorni
kota (sisällä on tulisija)
puomi
laavu (edustalla on nuotiopaikka)
kanootinlaskupaikka
keittokatos (katettu nuotiopaikka)
yhteysaluksen tai saaristoliikenteen laituri rajoitusosa (liikkuminen kielletty merkittyjen polkujen ulkopuolella)
Haistanko teill채 marjoja?
Retki on alkanut, leikki on alkanut. Matka ei hetkeen etene, mutta lapsilla on kivaa.
Suomen parhaat
päiväretkikohteet
TEKSTIT, KARTAT JA KUVAT
Retkeily on kaiken ikäisille sopiva harrastus. Kesäiselle päiväretkelle lähteminen on helppoa, eikä se vaadi erityisiä erätaitoja. Jouni Laaksosen uusi opas on tehty kaikille retkeilijöille, erityisenä kohderyhmänä lapsiperheet.
SAMOISSA KANSISSA!
Oppaan pääsisältönä ovat Suomen parhaat päiväretkikohteet. Kuvat, kartat ja tekstit esittelevät 80 hyvää reittiä lapsiperheille. Kohteista ei tarvitse hankkia lisäkarttoja, sillä kirjan tie- ja maastokartat riittävät niin perille löytämiseen kuin maastossa kulkemiseenkin. Kirjan alussa annetaan vinkkejä siitä, mitä lasten kanssa liikkuvan kannattaa ottaa huomioon retkeä suunnitellessaan. Oppaassa on kohteita joka puolelta Suomea: niin suurkaupunkien lähipaikkoja kuin rauhallisia erämaapolkujakin. Kohteet ovat pääasiassa alle viiden kilometrin mittaisia merkittyjä reittejä, joilla ei tarvita kummoisia suunnistustaitoja. Pääosa reiteistä sopii kesäiseen, keväiseen tai syksyiseen päiväpatikointiin. Tarjolla on niin harjupolkuja, pitkospuita, hiekkarantakohteita, hiidenkirnuja kuin vesiputouksiakin. Lisäksi annetaan esimerkkejä myös muihin retkeilyn muotoihin, kuten hiihtoretkeen tunturin tyvellä, leppoisaan pyöräretkeen Ahvenanmaalla, melontaretkeen saimaannorpan kotivesillä, laivaretkiin järvi- ja merikansallispuistoissa sekä pariin erilaiseen telttaretkeen.
ISBN 978-952-266-195-1
79.4
Arvon herra, olisiko peräkärrissänne tilaa pienelle ketulle?
9 789522 661951