Kirjanäyte: Viro - Matkaopas ja kartat by Karttakeskus

TALLINNA ja sukellusveneisiin liittyviä esineitä sekä lisäksi vaihtuvia näyttelyjä. Merimuseo esittelee ulkotiloissa myös useita museoaluksia, joita ovat mm. maailman vanhin höyryjäänmurtaja Suur Tõll, partioalus Torm ja miinanraivaaja Kalev. (Vesilennuki 6, puh. 620 0545)

Kalamaja

Kalamajasta on tullut yksi Tallinnan suosituimpia asuinalueita, ja sitä arvostetaan edelleen. Alueen houkuttelevuutta lisää sen rauhallisuus ja kehittyvä yritystoiminta, jota edustavat kahvilat, ravintolat, pikkuliikkeet ja työpajat. Kalamajassa sijaitsevat myös Noblessnerin valimo, Salmen kulttuurikeskus ja Kalman sauna. Noblessnerin satama-alueella, Kalamajan kalmiston takana, sijaitsee Noblessnerin valimo, Miinasataman ja Lentosataman välissä. 1900-luvun alussa sotaan valmistautuva Venäjä perusti Tallinnaan sotalaivojen rakentamista varten kolme suurta yritystä: Bekkerin, Noblessnerin ja Venäjän-Baltian telakat. Noblessnerin telakka perustettiin vuonna 1913 sukellusveneiden rakentamista ja huoltoa varten. Vuodesta 2010 lähtien on yhtä kolmiholvista rakennusta käytetty konserttisalina ennen kaikkea suurteosten esittämiseen. (Tööstuse 48, puh. 504 2945; 8 C-4) Salmen kulttuurikeskus valmistui vuonna 1965 Riian rautatieläisten kulttuuritalon projektin mukaan. Vuosina 1965– 1993 paikalla toimi Eesti Noorsooteater (Viron nuorisoteatteri), nykyiseltä nimeltään Tallinnan kaupunginteatteri (Tallinna Linnateater). Ennen Tallinnan yliopiston perustamista tiloissa toimi myös Eesti Humanitaarinstituut (Viron humanistinen instituutti). Kunnostetussa rakennuksessa toimii nykyisin useita yhdistyksiä ja Salmen kirjasto ja siellä järjestetään erilaisia tapahtumia. Kalman sauna valmistui vuonna 1928. Kaupungissa toimi lukuisia yleisiä saunoja aina neuvostoajan loppuun asti. Kalamajan sauna on edelleen avoinna ja se on arkkitehtuurin kannalta hyvin mielenkiintoinen, uusklassinen rakennus, jossa on art deco -elementtejä. (Vana-Kalamaja 9a, puh. 627 1811; takasisäkansi B-2)

Lentosatama

8 Tallinnan luovan elämän keskus Telliskivi loomelinnak sijaitsee keskustan, Pelgulinnan ja Kalamajan rajalla, Baltian rautatieaseman vieressä sijaitsevassa entisessä teollisuuskeskuksessa. Telliskivi loomelinnak on Viron suurin luovan toiminnan keskus, joka yhdistää eri alojen yrityksiä, kulttuuri- ja opetusalan toimijoita, taide- ja viihde-elämää. Nykyinen Telliskivi loomelinnak eli entinen Baltian rautateiden päätehtaat oli yksi ensimmäisistä suuryrityksistä, joka perustettiin kaupungin rakennetun osan ulkopuolelle omaksi saarekkeekseen. Kyseessä oli suuri tehdas, jossa korjattiin Baltian rautateiden vetureita ja valmistettiin ja korjattiin rautatievaunuja. Baltian rautateiden päätehtaat Kopli- ja Telliskivi-katujen kulmassa rakennettiin vuosina 1869–1871. Nykyisin Loomelinnakin alueella on yhteensä 11 rakennusta. Eri rakennuksista voi vuokrata suhteellisen edullisesti toimiston, studion, ateljeen, työpajan, liiketilan, varaston tai vaikkapa harjoittelutilat bändille. Loomelinnakissa toimii omailmeisiä luovia yrityksiä ja järjestetään vuosittain yli 300 kulttuuritapahtumaa. (Telliskivi 60A, puh. 504 7353)

 Telliskivi loomelinnak

 Tallinnan lentosatama

8 (Viron merimuseo) Lentosatama on yksi Tallinnanlahden satamista. Omaperäiseksi sen tekevät sataman teräshangaarit eli hallit, joiden eteen voi laskeutua vesilentokoneilla. Viron merimuseo avasi vuonna 2012 lentosataman vesilentokonehalleissa museon haaraosaston. Yli 5000 m² alueella voi tutustua merenkulkuun ja sodankäyntiin liittyviin näyttelyesineisiin. Keskeinen näyttelykohde on Viron ainoa säilynyt sukellusvene Lembit. Museossa on näytteillä vesilentokoneita, muita vesikulkuneuvoja, navigaatiovälineitä, aseita, merensuojeluun

Patarein merilinnoitus

8 Patarein merilinnoitus Patarein kasarmeja alettiin rakentaa sen jälkeen, kun vuonna 1827 oli vahvistettu Tallinnan linnoitussuunnitelma, jossa Tallinnan ympärille päätettiin rakentaa neljä linnoitusta, kaksi niistä Kalamajan alueelle. Patarein merilinnoitusta alettiin rakentaa meren rantaan sataman läheisyyteen

...Südalinn  Rotermannin Kortteli  KALAMAJA  UUSI MAAILMA  ROCCA AL MARE  Kadriorg  Pirita

Venäjän keisarin Nikolai I:n käskystä vuonna 1828. Rakennustöihin osallistui pari tuhatta rakentajaa, ja valmistumisensa jälkeen vuonna 1840 linnoitus otettiin käyttöön tykistölinnoituksena. Neljän hehtaarin alueella sijaitsevaa rakennusta on sittemmin käytetty moniin eri tarkoituksiin – vuoden 1867 jälkeen siellä oli kasarmi, vuodesta 1920 alkaen vankila ja vuodesta 2007 alkaen kulttuuripuisto. Patareissa järjestetään festivaaleja, näyttelyjä, työpajoja, konsertteja, on mahdollista tilata opas ja vierailla vankilamuseossa. Patarein merilinnoitus on valittu eurooppalaiseksi kulttuurimuistomerkiksi. (Kalaranna 2, puh. 504 6536)

UUSI MAAILMA

8 Uuden maailman asuinalue käsittää kolmionmuotoisen alueen rautatien, Väike-Ameerika-, Tehnika- ja Lõuna-katujen välissä Kristiinen kaupunginosassa. 1600-luvulla seudulle rakennettiin kesähuviloita, jotka tuhottiin jo ennen suurta Pohjan sotaa. Uuden maailman kehittäminen ja rakentaminen sai vauhtia teollisuuden kehityksestä 1800-luvulla, jolloin alueelle rakennettiin suuryrityksiä ja rautatie. Rakentaminen kiihtyi entisestään I maailmansodan jälkeen. Vuosina 1918–1939 Uusi maailma kuului Tallinnan nopeimmin kehittyviin asuinalueisiin. (Koidu 84, puh. 601 2522)

Nykyisin museoalueen pinta-ala on 72,22 ha ja esiteltäviä rakennuksia on yhteensä 74. (Vabaõhumuuseumi tee 12, puh. 654 9101) 23 Sakun suurhalli Tallinnassa Haaberstin kaupunginosassa sijaitseva Saku Suurhall on Viron suurin monitoimirakennus, jossa järjestetään suurtapahtumia ja johon nettiin vuonna 2001. Siellä järjestettiin vuonna 2002 Eurovision laulukilpailu, ja sitä käytetään jatkuvasti sekä koripallo- ja jääkiekko-ottelujen että konserttien järjestämiseen. Suurhallilla on hyvät liikenneyhteydet ja paikoitusmahdollisuu23 Erään virolaisen klassikkoelokuvan lause “Kun mennään Tallinnaan, mennään kahvilaan ja

 Tallinnan eläintarha

Freddi-leopardi Tallinnan eläintarhassa

ROCCA AL MARE

cc Ro

K o p l i

e a uk

Rocca al Mare Kool Vabaõhumuu seumi

Rocca al Mare

välja Lille

Lõ

ROCCA AL MARE

ROCCA AL MARE Le

Viron ulkoilmamuseo

l a h t

Ulkoilmamuseo

al Mar e

tee

23 i ner Kär Mõ Rocca al Maren ulkoilmamuseo kuuluu Viron tunisap õllu netuimpiin museoihin. Siellä voi tutustua viroHAABERSTI Rocca al Mare laiseen maaseutuarkkitehtuuriin ja kyläelämään. Sakun si suurhalli kõrt Ran Mäe Talot ja muut näyttelyesineet antavat käsityksen Mäe kõrts nam t i mn õis siitä, kuinka eri varallisuusryhmiin kuuluvat viroki a dis l a laiset asuivat 1700–1900-luvuilla. UlkoilmamuseP tee ossa voi tutustua myös tyypillisiin virolaisiin asuinrakennuksiin – riihiasumuksiin. Aidon kylän tapaan museossa on myös koulutalo, kievari, kirkEläintarha ko, mylly, kyläkauppa, paloasema ja verkkovajat. Talonpoikaiskrouvissa voi maistaa kansallisruokia ja museon alueella pääsee myös hevosajelulle. Kaaruti tee ke Mikäli sattuu paikalle jonain perinteisenä merkkie Äk Haabersti Vene päivänä, on melko todennäköistä, että museossa tee P Gümnaasium ikaliiva järjestetään jokin teematapahtuma tai työpaja. Museo avasi ovensa vierailijoille vuonna 1964. VÄIKE-ÕISMÄE Ajatus ulkoilmamuseon perustamisesta heräsi jo 0 250 m 1900-luvun alussa suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten esikuvien pohjalta. 7 8 Kaera

llu

Haabersti

põ Mõisa

välja

Mõisa

 Viron ulkoilmamuseo

sm Õi

Õis mä

Pal disk i

tee

mn t

jat ita

äe tee

LÄÄNEMAA luontoa esittelevä pysyvä näyttely ja voi katsoa sarijokeen ja sen luhtaniittyihin voi tutustua kanoottiretkellä. Retket alkavat Penijõen satamasta ja Kloostrin sillan luota. Myös veneretkiä voi tilata myös erilaisten retkipolkujen välityksellä. Penijõen reitti kulkee pitkin Penijõen rantaa ruoikon reunassa olevalle näkötornille. Suitsun reitti kulkee samansuuntaisesti Suitsujoen luhtaniityn kanssa. Luonnonsuojelualueella voi ihailla kauniita maisemia näkötorneista. Suitsun näkötornista avautuvat näkymät Matsalun metsään, Suitsujoelle, ruoikkoon ja lahdelle. Kloostrin näkötorni Kasarijoen rannalla tarjoaa parhaan näkymän Kasarin luhtaniityille ja joen suistoon. Matsalunlahden etelärannalla sijaitsee näkötorni Keemun piensatamassa. Tornista avautuvat

Matsalunlahti

Matsalunlahti sijaitsee Puisen ja Saastnan niepinta-ala pienenee jatkuvasti, koska maa kohoaa ja Kasarijoen suun ruoikko laajenee, jolloin meri kasvaa umpeen. Suojelualueeseen kuuluu yli 60 saarta, mm. Papirahu, Sipelgarahu ja Tondirahu. Luhtaniityistä tärkeimpiä ovat Kloostri ja Rõude luht. Rantaniittyjä ja alvareita, joilla kalkkikiveä peittää vain ohut kasvillisuuskerros, löytyy mm. Põgari-Sassin, Puisen, Haeskan ja Saastnan kylien ympäristöstä. Matsalunlahden ympärillä on useita lintutorneja, sillä alueella on tehty havaintoja 275 lintulajista ja siellä järjestetään myös lintujen ja lepakoiden rengastusta. Matsalun kansallispuiston keskus dellä Lihulasta. Entisen kartanon päärakennuksessa sijaitsee luontomuseo, jossa on Matsalun

Suitsujoki Matsalussa 8

HAAPSALU HAAPSALU Lannuste Lannuste Suure-Ahli Suure-Ahli Emmuvere EmmuvereKäpla Käpla Vätse Vätse Kiviküla Kiviküla Metsaküla Metsaküla Kaevere Kaevere

KANSALLISPUISTO KANSALLISPUISTO MATSALUN MATSALUN

5 5 Koidu Koidu

Puise nina Puise nina

isa

am õ

Suurrahu Suurrahu

Väikerahu Väikerahu

Kiidevan Kiidevan museomuseo

Kiideva-PuiseKiideva-Puiseretkipolku retkipolku

Haeskan Haeskan näkötorni näkötorni

Kiideva Kiideva

Rõ

Puise Puise

amõ

SaarduSaardu

P u iPs ue i spes p s LõprenLõpren tammi tammi

Kakrarahu Kakrarahu 10

Keravere Keravere Tuka Tuka

Haeska

Külanina Külanina

Ridala vald valdHaeskaHaeska Ridala

8 Põgari-Sassi 8 Põgari-Sassi

5 Liivaküla 5 Liivaküla 7 OongaOonga Haeska

Paljarahu Paljarahu Tagarahu Tagarahu

Saardu

Mustarahu Mustarahu Siimurahu Siimurahu

Sinalepa

s si p Sas s si p

Sas

Lõpe laht Lõpe lahtTuuru Tuuru ardu

Rann

i rn

Ammuta Ammuta Va Va Varni PangaPanga KustaseKustase rahu rahu Suurrahu Suurrahu Allika Allika Hanemaa Hanemaa Sinalepa SinalepaPuiatuPuiatu Tauksi TauksiPorgi Porgi

Tabra

T o p uT olpa uh t l Varni aht

Liia Liia

Sinalepa

Tabra

SõmeriSõmeri

Härjamaa Härjamaa

Ehmja Ehmja

Rann

TanskaTanska

M aM t saatlsua l ul a hl ta hMt aMt as ta sl au lnu nk aknas na sl PikaninaPikanina

SaastnaSaastna Näärikivid Näärikivid 2

i la

Sa ht

Keemun näkötorni Keemun näkötorni

i la

KeemuKeemu

Matsalun kartano kartano Matsalun

iku

Kõera Kõera 5 Rannaküla Rannaküla

Saleveren Saleveren Salevere Salevere Salumägi Salumägi

Mõisaküla Mõisaküla

Laulepa Laulepa

Lihula vald vald Lihula AlakülaAlakül Petaaluse PoansePoansePetaaluse

VIRTSU VIRT

di Tuu

ja Kaseväl

UllasteUllaste nni

Kaseväl

nn Mä

Mä

Moori säär Moori säär

PapilaidPapilaid 0 0 2 km 2 km

ijõ

V äVi än ianma emr ei r i F

Pen

t Matsalu SuitsunSuitsun Matsalu näkötorni 2 4 4 näkötorni Liustemäe Liustemäe Suitsun Suitsun Metsküla Metsküla P reitti reitti Saastna Saastna Kirikuküla Kirikuküla 5 5 MeelvaMeelva Võigaste Võigaste Topi laht Rooglaiu neem neemTopi laht Rooglaiu

...  Vormsi  Noarootsi  Rooslepa  Nõva  Risti  Kullamaa  Kirbla  Lihula  Virtsu  MATSALU  KIIDEVA

näkymät lahden keskellä sijaitseville saarille ja rantaniityille. Haeskan näkötornissa on kaksi tasannetta ja sitä pidetään Pohjois-Euroopan parhaana lintutornina.

Kivi Kiidevan retkipolun alussa

KIIDEVA

Kiideva on pieni satamapaikka Puisen niemen etelärannalla. Kyläyhdistys on kunnostanut rantakylää, jonne on perustettu pieni museo ja pystytetty näköalatasanne ja -paviljonki, josta avautuvat näkymät ruoikkoon, lahdelle ja MatsaKiideva–Puise-retkipolku kulkee pitkin umpeen kasvavaa merenrantaa. Kaldan talon luona on nuotio- ja telttailupaikka. Tie kulkee runsaslajisen kangasmetsän halki. Puisen metsässä sijaitsevan entisöidyn lehdesniityn kautta saavutaan Lõpren tammen luo ja sieltä Puisen kylään.

artnanMartnan kirkko kirkko

MõrduMõrdu

Niinja Niinja KuluseKuluse

nivereEnivere Putkaste Putkaste

Martna vald vald Martna

isa

amõ

Liivi Liivi

Rägina

Martna Martna 4

Lõpe

Kullamaa vald vald Kullamaa

TALLINNA

soo

TALLINNA

Kabeli Kabeli

l ovä

Liivi

l ovä

LaikülaLaiküla Soo-otsa Soo-otsa Allikotsa Allikotsa

RõudeRõude

Aru

Ka K sa asar i

ari asari K

s näkötorni al li ls ip suKloostrin pi uKloostrin it sonäkötorni to Kas

soo

Aru

oja

õude Rõude

sao Kii

sa Kii

Männiku Männiku

küla

Tammiku Tammiku

aana Raana

Laik

Kurevere Kurevere

ri Seli Seli KloostriKloostri KloostrinKloostrin RannuRannu KirblanKirblan Kelu Kelu kartanonkartanon i

õgi

ijõg

Pen

6 6 ylänkö ylänkö rauniot rauniot 7 PagasiPagasi7 Kirblan KasarinKasarin kirkko kirkko Kirblan 7 7 vanha vanha LautnaLautna Matsalun Matsalun PenijõePenijõe KirblaKirbla silta silta kansallispuiston kansallispuiston 10 keskuskeskus 10 Penijõen reitti reitti Penijõen

Seira Seira

HälvatiHälvati Penijõe Penijõe

LihulanLihulan kartanokartano ja museo ja museo Kulttuuritalo Kulttuuritalo 10

la10

msamsa Lihulan LIHULA LIHULA Lihulan L i h uLliah ur laab ar a b aootsioja ootsioja R

TSU PÄRNU PÄRNU

di Tuu

Ungrun linnan rauniot

 Ungrun linna

Rannajõe Rannajõe Keskvere Keskvere 5

Kirkko on rakennettu vuosina 1265–1270 ja kuuluu Läänemaan vanhimpiin ja taidehistoriallisesti merkittävimpiin. Sakasti ja rakennuksen eteläpuolella sijaitseva matala kellotorni on lisätty myöhemmin. Torniton länsiportaali on säilyttänyt alkuperäisen ulkoasunsa. Sisustuksessa herättää huomiota alttaritilaa erottava aita, jossa sijaitsevat lahjoittajien vaakunat ja joka on Virossa ainoa säilynyt lajinsa edustaja. Saarnastuoli ja koristeellinen alttariseinä (1678, Berent Lorentz) edustavat barokin puuveistotaidetta. Kuorin seinään on kiinnitetty muistotaulu Ungrun kartanonherralle Reinhold von Ungern-Sternbergille, joka allekirjoitti vuonna 1710 Harkun kartanossa antautumissopimuksen. Sopimuksen solmiminen lopetti suuren Pohjan sodan Viron alueilla. Vuonna 1924 kirkkoa entisöitäessä paljastettiin seinämaalaukset, jotka ovat luultavasti gotlantilaisten mestareiden vuoden 1300 paikkeilla tekemiä.

Jõgisoo Jõgisoo

Ohtla

Kaare Kaare

 Ridalan Maria Magdaleenan kirkko 64

Haapsalu–Rohuküla-maantien varrella herättävät huomiota erikoiset rauniot. Linnaa alkoi rakentaa kreivi Ewald von Ungern-Sternberg vuonna 1893. Kalkkikivistä linnaa pidetään yhtenä komeimmista historistista tyyliä edustavana rakennuksena Virossa. Se muistuttaa Saksassa Hallen lähellä sijaitsevaa Merseburgin linnaa. Ulkotyöt valmistuivat vuonna 1896, mutta rahan puutteen takia sisustus jäi kesken. Vuosikymmeniä tyhjänä ollut linna alkoi rapistua 1940-luvulla. Pelkät rauniotkin antavat käsityksen linnan Neuvostoliiton solmittua vuonna 1939 tukikohtien luovutusta koskevan sopimuksen alettiin alueelle rakentaa Kiltsin lentokenttää. Betotokoneita varten oli 28 betonihallia ja alueen ilmaan myös lentokoneita, jotka lähtivät pommittamaan Suomea talvisodan aikaan (1939– 1940). Kartanon rauniot jäivät sotilasalueelle ja armeija käytti päärakennusta varastona. Rakennuksesta otettiin myös kiviä rakennusmateriaaliksi ja viimeisen silauksen antoi tulipalo vuonna 1996. Kiltsin entistä lentokenttää käyttävät nykyisin moottoripyörä- ja autourheilijat ja siellä järjestetään kilpailuja, joista suosituimpia ovat nopeuskilpailut.

SAARENMAA Saarenmaa (viroksi Saaremaa, saksaksi Oesel, ruotsiksi Ösel) on Viron suurin ja

saarista. Saarenmaalla on lukuisia piensatamia, joissa purjealukset voivat rantautua kesäisin. Satamapaikoista merkittävimpiä ovat mm. Veere, Nasva ja Triigi, josta on lauttayhteys Sõrun satamaan Hiidenmaalla, Mõntu sekä uusi Saarenmaan satama Ninasen kylässä. Kuressaaren kaupungin porttina merelle on Roomassaaren satama, josta pääsee Abrukan ja Ruhnun saarille. Säännöllinen lauttayhteys mantereelle on Muhun saarella sijaitsevan Kuivastun sataman kautta. Kuressaaressa on myös lentoasema. Monet saarenmaalaiset paikannimet kertovat siitä, että alue on noussut merestä. Se käy ilmi myös saaren pääkaupungin Kuressaaren nimestä. Kuressaaressa sijaitsee mahtava Kuressaaren piispanlinna. Saarenmaan kalkkikivikalliota peittää vain ohut maakerros, joten luontotyyppinä ovat ns. alvarit, joilla voi kasvaa metsiköitä ja katajaisia niittyjä. Läntisen Saarenmaan tyypillisiin elintapoihin voi tutustua Mihklin talomuseossa. Kaalin kylässä sijaitsee maailman parhaiten säilyneiden joukkoon kuuluva meteoriittikraatteri. Tunnettuja paikkoja Saarenmaalla ovat myös pohjoisrannikolla sijaitseva Panga pank eli Pangan rantatörmä (21 m), josta näkyy kauniilla ilmalla Hiidenmaan rannikko, ja etelässä Sõrve säär eli Sõrvenniemi, josta näkyy Latviassa sijaitsevan Kuurinmaan rannikko. Vilsandin saarelle Saarenmaan länsipuolella pääsee hyvällä säällä kahlaamalla 5 kilometriä merivedessä. Viron tunnetuimpien maaseutukirkkojen joukkoon kuuluu Karjan kirkko, jossa on allegorisia kalkkikiviveistoksia sekä omaperäisiä seinämaalauksia. Kirkon lähellä sijaitsevat Länsi-Viron saarille tyypilliset Anglan tuulimyllyt.

Angla  Panga  Vilsandi  Kihelkonna  Sõrve  Abruka  Kuressaare  Kaarma  Kaali  Valjala  Muhu  Koguva  Ruhnu

SAARENMAA

104

huuhtelee Riianlahti. Latvian Kuurinmaasta Sõrvenniemeä erottaa Irbensalmi (viroksi Kura kurk). Niemen länsirannikko on pääasiassa kivikkoa, mutta on myös matalia rantatörmiä (Kaugatoma, Lõu ja Ohessaare). Itärannikolla on hiekkasärkkiä, joista tunnetuimmat sijaitsevat Viieristin suojelualueella. Niemen keskivaiheilla sijaitsee Sõrven ylänkö. Se on mannerjään ajalta peräisin oleva reunamuodostuma, jonka rinteille meri on muodostanut tasanteita. Sõrven suurin asutuskeskus on Salme. Sõrvenniemen päässä, entisen rajavartioaseman vieressä sijaitsee lintuasema. Museossa on luontoon liittyviä näyttelyesineitä ja se esittelee Sõrven historiaa ja kuuluisia asukkai-

vestä länteen jää Itämeren avomeri, itärantaa

ulottuu matalana selänteenä kapeneva Sõrve säär, josta kunkin vierailijan tulisi vanhan tavan mukaan löytää kivi, jossa on vähintään yksi reikä. Niemenkärjestä etelään sijaitsevien Vesitükimaan luotojen koko ja muoto muuttuvat lähes jokaisen myrskyn jälkeen, ja luodoilla on kasvillisuutta vain

Sõrve säär

 SÕRVENNIEMI Sõrven vierailukeskus

Tuletorni linnak, Sääre küla (104 F-1), Torgu, puh. 5884 8000, sorve.keskus@gmail.com

SÕRVENNIEMI

Rahusten lsa

Ariste laht

KURESSAARE

Pitsinina

Mõisaküla

Lõun törmä Easte Kaugatoman-Lõon Lõun alvari Ooslamaa msa Lõu Rahusten lsa Karjalaid

Rahuste

Lõu laht

Lindmetsa

Ula

Kargi

4 2

Jämajan kirkko 3

Torgu vald Viieristin lsa

Koltse jv

Mässa

Jämaja

Ohessaaren törmä Jämaja Mõisaküla 7 Ohessaaren tuulimylly Türju lõpp Pitsernina Türju Alliots Laadla Siplasen lsaSoodevahe Mäebe

Sõrve poolsaar

Nigunina

Karuste

Siplasen lsa

Vintri

RIIANLAHTI

Viieristin lsa Kaavi Viieristin lsa Kaavi nina

Vahase

Sääre

Abruka

Vahasen siirtolohkareet

Mõntu

Pöörna säär

Abruka maja

Läbara

Pardinina

ABRUKA

Maantee Stebelin rannikkopatteri

Leeltse nina

Suurrahu

Hänga

reva re

Tammuna

Lülle

Suu

Lülle

Iide

Anseküla

Ansekülan majakka Kotkanina

Hindu

Kajagunina Kaunispe

Imara

Kaimri

Lõupõllu

Ohessaare Ohessaaren msa

Laidunina

Lindmetsan msa

2 km

Lindmetsan retkipolku

Rambaots

Nurmeniidi nina

Läätsa

Kaugatoma

Kaugatoman törmä

ITÄMERI

Kriimilaid

104

Sääreots

Abrukan majakka

Abrukan lsa

Abruka

Abrukan Suurkivi

Pitkanina

Kasselaid Linnusitamaa

Sõrven sotamuseo Sõrven majakka Sõrve säär

2 km

Kirjurahu

Vesitükk

...  Vilsandi  Kihelkonna  SÕRVE  ABRUKA  Kuressaare  Kaarma  Kaali  Valjala  Muhu  Koguva  Ruhnu

hyvin vähän. Niemennokka ja luodot sijaitsevat vesilintujen muuttoreitillä, ja luodoilla viihtyvät myös hallit eli harmaahylkeet. Niemennokassa majakka, joka valmistui vuonna 1960. Ensimmäinen merimerkki, vinttikaivoa muistuttava puumajakka oli paikassa jo vuonna 1646. Nykyisin rakennuksessa sijaitsee Sõrven matkailukeskus ja infopiste Siellä on näyttely Viron kuuluisimmista majakoista, joista on tehty myös pienoismallit. Näytteillä on myös merikarttoja ja luontoontutustumishuone, jossa saa tietää jännittäviä asioita Saarenmaan luonnosta. Pihassa sijaitsee ns. simmanimaja, jossa järjestetään erilaisia tapahtumia.

Ohessaaren törmä

paljastuu Ohessaaren ja Looden törmillä. Törmän ja kivikkoisen rannan suojelemiseksi on perustettu Ohessaaren maisemansuojelualue.

 Stebelin rannikkopatteri

Sõrven majakka

Kaugatoman rantatörmä 104 ja Lõun alvari Sõrvenniemen kapeimman kohdan lähellä länsirannikolla sijaitsee Kaugatoman rantatörmän ja alvarimaisemien suojelemiseksi perustettu Kaugatoma-Lõon maisemansuojelualue. Alvarit ovat alueita, joissa kalkkikivikalliota peittää vain ohut maakerros, ja Lõun alvari on Saarenmaan suurin. Sitä on pidetty myös koko Viron edustavimpana alvarina. Siellä esiintyy erilaisia, myös erittäin harvinaisia alvarityyppejä ja kasvaa harvinaisia kasveja. Paikoissa, joissa ei ole kasvillisuutta, on vaaleanharmaata karkearakeista kalkkikiveä, jossa voi nähdä ympyröitä, merililjojen kivettyneitä varrenpätkiä. Viron kielessä kivistä käytetään nimitystä sõrmuspaas eli “sormuskalkkikivi”. Törmän seinämässä näkyvät kallioperän muodostavat, siluurikaudelta peräisin olevat kalkkikivikerrokset. Luonnonsuojelukohteeksi lioperän poikkileikkauksen korkeus on yhteensä lähes 5 m. Kaugatoman ranta kuuluu Viron suosituimpiin surffirantoihin. 104 Ohessaaren törmä Ohessaaren törmä sijaitsee Sõrvenniemen länsirannikolla, jossa jyrkänteen kokonaispituus on mä sisältää paljon fossiileja, erityisen paljon on lonkerojalkaisia eli brakiopodeja. Löytyy myös trilobiitteja, rugosa-koralleja ja sammaleläinten fossiileja sekä tummia kalojen ja leuattomien selkärankaisten suomuja ym. Törmä on Ohessaaren esiintymän tyyppipaljastuma. Mainittu esiintymä on siluurikauden nuorin esiintymä Baltiassa ja se

104

Sõrven strateginen sijainti kiinnosti Venäjää jo ennen ensimmäistä maailmansotaa. Pietarin puolustamiseksi suunnitellussa merilinnoitusjärjestelmässä Sõrve muodosti oman, Irben alueen. Karusten, Mäeben ja Säären kyliin sijoitetut rannikkopatterit sulkivat pääsyn Riianlahdelle. Teräsbetonista valetut tykin alustat ovat säilyneet. Vuonna 1939 solmitun tukikohtasopimuksen pohjalta perustettiin Stebelin rannikkopatteri (nimetty kapteeni A. Stebelin mukaan), joka oli Saarenmaan mahtavin ja aikanaan myös nykyaikaisin sotilaallinen rakennelma. Se koostui komentopaikasta, Karusten ja Rahusten lähelle rakennetuista kahdesta maanalaisesta tykkitornista, jotka olivat 16 m syviä kaksikerroksisia rakennuksia ja joissa oli 2 m paksut seinät ja 3,5 m paksu katto sekä niiden tähystystornista. Vintrin kylään perustettiin sotilasalue, käytettiin Mõntun satamaa. Patteri räjäytettiin syksyllä 1941 ennen saksalaisten saapumista. Maanalaiset tilat ovat täyttyneet vedellä, mutta patterin tuulimyllyn runkoa muistuttava tähystystorni on säilynyt. Säären kylässä sijaitsee Sõrven sotamuseo. Museo sijaitsee rajavartioasemalla ja esittelee Sõrven sotahistoriaa, mutta myös seudun elämää läpi aikojen. Näyttelyesineet on löydetty Sõrven metsistä ja saatu taloista. Museolta alkaa Sõrven sotahistoriaa esittelevä retkipolku

Talon pihamaa Abrukan kylässä

 ABRUKA

104

Roomassaaresta on 6 kilometrin merimatka Abrukan saarelle, Vesiaian satamaan. Saaren pinta-ala on vain 9 km², ja se tunnetaan etenkin vuonna

105

122

PÄRNUMAA 120 Pärnun ortodoksikirkko Viron apostolisen ortodoksisen kirkon Pärnun Jumalan muuttumisen katedraali valmistui ja vihittiin käyttöön vuonna 1904. Kirkko perustettiin Pärnun Katariinan sekaseurakunnan virolaisia jäseniä varten. Historismia edustavassa rakennuksessa herättävät huomiota 38 metriä korkea sipulikupolinen kellotorni, ulkoverhouksen keltaiset tiilet ja interiöörissä 11 ikonin muodostama alttariseinä sekä 11 Uuden testamentin aiheisiin perustuvaa sommitelPärnun ranta

 Pärnun ranta ja

Koidulan puisto

120 Koidulan puisto Viron kansallisrunoilija Lydia Koidula (1843– 1886) opiskeli Pärnun saksalaisessa tyttökoulussa ja avusti myöhemmin isäänsä Johann Voldemar Jannsenia sanomalehden toimituksessa. Vuonna 1925 Pärnussa päätettiin perustaa Koidulan kunniaksi puisto ja pystyttää sinne Lydia Koidulan patsas. Vuonna 1929 avattu patsas oli kuuluisan kuvanveistäjän Amandus Adamsonin (1855–1929) viimeinen työ. Pärnun keskustassa sijaitseva Koidulan puisto on nykyisin suosittu kävely- ja virkistysalue, jossa on runsaasti kauniita kukkaistutuksia ja suihkulähteitä.

 Nykytaiteen museo

120

Museo perustettiin vuonna 1992 ja tuolloin sen nimi oli Chaplini Kunstikeskus eli Chaplinin taidekeskus. Pärnun nykytaiteen museo esittelee pääasiassa 1900- ja 2000-luvun taidetta. Pysyvän kokoelman ohella museossa järjestetään erilaisia tilapäisnäyttelyitä. Tunnetuin on jokakesäinen kansainvälinen aktinäyttely MEES ja NAINE eli “mies ja nainen”. Museon kokoelmissa on yli 400 taideteosta ja lähes 1200 dokumenttielokuvaa.

 Pärnun rantapuisto

120

Englantilaistyylistä puistoa alettiin rakentaa vuonna 1882 (riikalainen maisema-arkkitehti Georg Kuphaldt) pormestari Oscar Brackmannin käskystä. Puiston suunnittelussa lähdettiin periaatteesta, että puistojen on tuotettava kaupungille käytännön hyötyä eli edistettävä kesänviettoa. Rantapuistosta on tullut Pärnun symboli ja se muodostaa rannan ja rantapromenadin kanssa yhtenäisen virkistysalueen. Vuonna 2010 puisto jaettiin temaattisiin osiin, joita ovat pää-, taide-, šakki-, peli- ja rauhanaukio, ja sinne istutettiin puita. Pärnun rantapuistossa on 18 veistosta.

120 rantapromenadi Hiekkaranta ja kesällä jopa 26-asteiseksi lämpiävä vesi luovat ihanteelliset puitteet lapsiperheiden kesänviettoon. Lasten suosikki on elefanttiliukumäki, joka kuuluu nykyisin Pärnun symboleihin. Keskirannan veys enimmillään 120 m. Vuonna 2006 valmistui houkutteleva rantapromenadi (arkkitehti Kersti Lootus). Promenadin varrella on suihkukaivoja ja lumoava valaistus. Vuonna 2013 promenadia ten leikkikenttä. Promenadista Raekülaan päin sijaitsee surffiranta, jossa toimii surffiklubi Aloha

rakennettu näköalatasanne. Vuonna 1937 valmistunut funktionalistinen Rannahotell (arkkitehdit O. Siinmaa ja A. Soans) oli aikanaan pohjolan ylellisimpiä. Edustava Rannakohvik eli “rantakahvila” (arkkitehdit O. Siinmaa ja H. Laul) valmisKylpyläkaupungin seuraelämän keskipisteeksi muodostui vuonna 1880 rakennettu Kuursaal, jossa toimi ravintola ja musiikkisalonki. O. Siinmaan vuonna 1937 suunnittelemaa soittolavaa eli kõlakodaa on luonnehdittu nimittämällä sitä “kesäfunktionalismin tyylikkääksi tulkinnaksi puuta käyttäen”. Nykyisin soittolava tarjoaa musiikkielämyksiä, kun taas Kuursaalissa toimii Viron 1930-luvun lopulla Pärnussa vietti kesää säveltäjä ja muusikko Raimond Valgre (1913–1949), joka musisoi orkestereineen rantasalongissa. Hänen laulunsa, joista Suomessa tunnetaan parhaiten Saarenmaan valssi, kuuluvat Virossa ikivihreisiin sävelmiin. Kuursaalin viereen on pystytetty Raimond Valgren patsas (2003, Rait Pärg).

Pärnun Kuursaal

PÄRNU  Mihkli  Paadrema  Paatsalu  Varbla  Tõstamaa  Audru  Valgeranna  Häädemeeste  ...

119 Pernova Loodusmaja Pärnumaa Hariduskeskus eli “koulutuskeskus” yhdistää kolme yksikköä, jotka ovat Tehnika-, Moto- ja Loodusmaja eli “tekniikka-, moottori- ja luontotalo”. Pernova Loodusmajan rakennus, jossa on kupera nurmen peittämä katto, valmistui vuonna 2013. Kolmessa kerroksessa sijaitsevat pysyvät näyttelyt jakavat luontoon liittyvää tietoa niin suurille kuin pienillekin. Keskus käsittää talvipuutarhan, lemmikkieläinosaston, kasvihuoneen, piha-alueen ja kahvilan. (Tammsaare pst 57,

Ammende Villa

perheen kesäasunnoksi. Arkkitehteina toimivat pietarilaiset F. Mieritz ja I. Gerassimov. Huvila kuuluu Viron edustavimpiin varhaisjugendrakennuksiin. Rakennuksen ympärillä on suuri viheralue. Sodan jälkeen rakennusta käytettiin moniin eri tiin ylelliseksi hotelliravintolaksi, ja nykyisin paikassa järjestetään konsertteja sekä sisätiloissa

Mutakylpylä

 Mutakylpylä

120

Pärnu ei tarjoa ainoastaan rantaelämää, vaan myös kylpylähoitoja. Monet neuvostoaikaiset parantolat (Tervis, Sõprus, Estonia) ovat saaneet uuden ilmeen ja sisällön. Myös uusia kylpylähotelleja on rakennettu. Historiallisen mutakylpylän komeasta uusklassista tyyliä edustavasta rakennuksesta on tullut Pärnun symboli. Vuonna 1838 valmistui alkuperäinen rakennus, jossa tarjottiin saunomista ja merikylpyjä. Rakennus tuhoutui vuonna 1915 tulipalossa ja kunnostettiin vuosina 1926–1927 (arkkitehdit O. Siinmaa, E. von Wolffeldt ja A. Nürnberg). Rakennusta koristivat Voldemar Mellikin veistokset. Mutakylpylä oli toiminnassa neuvostoajan loppuun saakka. Viron itsenäisyyden palauttamisen jälkeen rakennus jäi tyhjäksi. Vuonna 2013 sitä alettiin kunnostaa ja laajentaa (arkkitehdit Inga Raukas, Tarmo Teedumäe ja Paco Ulman). Vuodesta 2014 lähtien tiloissa on toiminut Hedon spa -hotelli. Vanhassa mutakylpylässä toimivaan kylpyläosaan on yhdistetty rantaan avautuva ny-

 Pärnun aallonmurtajat

119

Pärnun satamaan rakennettiin vuonna 1769 keisarinna Katariina II:n käskystä hirsiset aallonmurtajat, joiden tehtävänä oli taata parempi pääsy satamaan ja estää hiekan kasaantumista jokisuurelta ja Häädemeesten kunnasta tuoduista kivistä uudet aallonmurtajat, joiden pituus on yli kaksi kilometriä. Romanttisiin kävelymatkoihin sopii vasen aallonmurtaja, jonka yli aallot heittävät veden ollessa korkealla tai voivat jopa peittää sen.

 Ammende Villa

120 Pärnun venesatama Pärnun jokisuuhun perustettiin venesatama vuonna 1906. Pärnun pursiseura kuuluu Viron suurimpiin ja sen satamalla on ollut sininen lippu jo vuodesta 1994. Pärnusta voi purjehtia vaikkapa Kihnun tai Ruhnun saarille. Pursiseuralla on majatalo ja ravintola. Pärnun rotaryklubin aloitteesta ja tuella on Pärnun pursiseuran alueelle pystytetty parin metrin korkuinen pronssipatsas Kihnu Jõnn (2011, Tauno Kangro). Kihnu Jõnn eli Enn Uuetoa syntyi Kihnun saarella vuonna 1848. Hän oli legendaarinen merenkävijä, joka lähti epäröimättä merelle myös vanhoilla ja aikansa eläneillä aluksilla. Kerrotaan, ettei hän käyttänyt kompassia eikä

120

Ammende Villa (1905) rakennettiin alun perin erään suurkauppiaan tyttären hääjuhlia varten ja

Tallinnan portti

 Pärnun vallikäär ja

120 Tallinnan portti Vallikäär valaistuine promenadeineen ja vallihaudan yli kaartuvine kävelysiltoineen on lumoava paikka. Vallihaudasta kohoaa Viron korkein suihkukaivo ja entisen Lunan bastionin luo on rakennettu amfiteatteri konsertteja ja muita kesätapahtumia silmällä pitäen. Venuksen bastionin luona on kunnostettu sepän paja. Historian havinaa voi tuntea bastionien välisessä käytävässä ja kunnostetun Tallinnan portin luona. Ruotsalaiset rakensivat vuonna 1670 Pärnun

123

250

LÄNSI-VIRUMAA

Rakveren Kolminaisuuden kirkko

kärsinyt vaurioita useissa sodissa. Uusgoottilaisen ulkoasunsa se sai 1800-luvun lopulla. Tornin kelloilla soitetaan joka päivä kello 12.00 Arvo Pärtin säveltämää musiikkia. (Puh. 324 3928) Rakveren Jumalansynnyttäjän 248 syntymän kirkko Ortodoksikirkko on rakennettu vuonna 1838 vanhaan venäläiseen tyyliin. Kirkon täyttäessä 160 vuotta vuonna 2003 sinne tuotiin vuonna 1918 Rakveren Palermon metsässä tapetun ja Venäjän ortodoksikirkon vuonna 2002 kanonisoiman pappismarttyyri Sergi Florinskin maalliset jäännökset. (Puh. 324 3834, 5330 2434) 246 Kaarlin kartano Viron kansalliseepoksen kirjoittanut Friedrich Reinhold Kreutzwald (1803–1882) asui lapsena 13 vuoden ajan Kaarlin kartanossa, jota kutsutaan myös Sõmerun kartanoksi. Hän oppi kartanossa asuessaan lukemaan, kuuli kartanon kamaripalvelijalta kertomuksia Kalevipoegista ja kävi tämän kanssa katsomassa Kalevipoegiin liittyviä paikkoja. Kreutzwaldin vanhemmat työskentelivät kartanon palveluksessa. Perhe vapautettiin maaorjuudesta vuonna 1815. Kreutzwald sai opetusta aluksi kotona ja vuosina 1815–1818 Rakveren alkeis- ja piirikunnan koulussa ja vuodesta 1818 alkaen Tallinnassa. Kartanon luona on Kreutzwaldin muistokivi, ja sen luona Kreutzwaldin ajalta peräisin olevat mahtavat tammet. Nykyisin kartano on raunioina. 246 Mõdrikun kartano Mõdrikun kartano on mainittu ensimmäisen kerran vuonna 1470. Kartanoa on rakennettu useassa

Mõdrikun kartano

eri vaiheessa. Keskiaikaisille muureille on rakennettu barokkia edustava itäsiipi ja klassismia edustava länsisiipi. Vuonna 1927 kartanossa aloitti toimintansa kotitalouskoulu, josta on kehittynyt nykyinen ammattikorkeakoulu. Kartanossa on säilynyt useita sivurakennuksia. Päärakennusta ympäröi 1700-luvun jälkipuolella perustettu avara puisto, joka on ollut vuodesta 1971 lähtien rauhoitettu. Kartanon lähelle on pystytetty 1800-luvun alkupuolella ainutlaatuinen Venäjän ja Ranskan välisen sodan muistomerkki, joka juhlistaa voittoa Napoleonista (sota vuonna 1812 ja Pariisin valloitus vuonna 1814), sillä kartanon omistaja kenraali Kaulbars oli Venäjän keisarikunnan patriootti. Muistomerkkiin liittyy tarina valkeasta hevosesta, jonka kerrotaan tuoneen haavoittuneen kenraalin vuonna 1812 pois taistelutantereelta. Tarinan mukaan hevonen on haudattu muistomerkin alle, ja sen tähden muistomerkkiä kutsutaan valkean hevosen pylvääksi.

Venäjän ja Ranskan välisen sodan muistomerkki

247 Tudusoon luonnonsuojelualue Alueen suot ovat syntyneet matalien järvien ja lähdealueiden soistumisen myötä. Turvekerros

näkötorni. Luonnonsuojelu aloitettiin jo vuonna 1976, kun perustettiin karhureservaatti. Tudusoon luonnonsuojelualueella on kaksi mukavaa reittiä. Seljamäen luontopolku polku. Järven rannalla on lämmitettävä autiotupa, tulenteko- ja uimapaikka. (Kauksin infopiste, puh. 339 3833) 247 Muugan kartano Muugan kartano on mainittu ensimmäisen kerran vuonna 1526. Keskiaikana kartano kuului Piritan luostarille, ja kartanon nimikin tulee pappismunkeista. Vuonna 1860 Pietarin taideakatemian akateemikko, keisarin hovitaiteilija Carl Timeon von Neff osti kartanon. Taiteilija suunnitteli itse upean uusrenessanssia edustavan päärakennuksen, joka rakennettiin vuosina 1866–1872, samoin useita maalauksia. Aulan vaaleanharmaat marmoriportaat ovat keisari Aleksanteri II:n lahja. Neffien taidekokoelma on nykyisin Viron taidemuseossa. Puistossa on kirjailija Eduard Vilden muistokivi, sillä Vilde vietti lapsuutensa

RAKVERE  TUDUSOO  SIMUNA  Väike-Maarja  Porkuni  Tapa  Neeruti  Lahemaa  Toolse  Kunda  ...

nimellä venäläis-skandinaavinen astemittaus, otettiin vuonna 2005 Unescon maailmanperintö-

Muugan kartano

kartanossa. Kartanon tuulimylly on esimerkki

246 Kellaveren tutka-asema Kellaveressä avattiin vuonna 2003 kolmiulotteinen ilmavalvonnan ensiötutka, joka kykenee kahden pienemmän tutkan kanssa antamaan täydellisen katsauksen Viron ilmatilan tapahtumista. TPS-117-tutka havaitsee liikkuvan kohteen keudesta ja mahdollistaa sen korkeuden, etäisyyden ja suunnan määrittelemisen. Tutkan avulla on mahdollista havaita myös ne lentokoneet, joiden transponderit eivät ole toiminnassa. Kellavere mägi

Mäen ympärillä on maisemansuojelualue.

Simunan Struven meridiaanipylväs

 Simunan Struven

246 meridiaanipylväs Laekveren tien varrella, noin kilometri ennen Simunan taajamaa, on pellolla graniittipylväs, joka on pystytetty osoittamaan ns. Struven ketjun pistettä. Tarton yliopiston tähtitieteilijän ja geodeetin Friedrich Georg Wilhelm Struven (1793– 1864) johdolla toteutettiin vuosina 1816–1855 kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä maapallon tarkan muodon ja koon laskemiseksi. Simunassa mitattiin tuolloin nykyisen kivipylvään luota Võiveren tuulimyllylle

yhteensä 258 peruskolmiota ja 265 peruspistettä. Alkuperäisistä kolmiomittauspisteistä on säilynyt tiettävästi 34, niistä kolme Virossa ja kaksi Simunassa. Struven ketju, joka tunnetaan myös

246 Simunan kirkko Simunan luterilainen kirkko on peräisin 1200-luvulta ja kuuluu Tallinnan tuomiokirkon kanssa Viron vanhimpiin. Alussa kirkko oli hyvin pieni. Kirkko on ollut Simunan pitäjän keskus ja sai nimensä pyhän Simeonin mukaan. Kirkko on tuhoutunut useita kertoja sodissa ja rakennettu aina uudelleen. Barokkialttari on vuodelta 1684 (Chr. Ackermann) ja saarnastuoli vuodelta 1720. sodan muistomerkki, joka paljastettiin vuonna 1927 ja uudelleen vuonna 1989.

Simunan kirkko

 Piiben kartano

246

Piiben kartano erotettiin Liigvallan kartanosta 1600-luvun puolivälissä. 1700-luvun puolivälistä vuoteen 1919 saakka kartano oli Baerin suvun hallussa. Piiben kartanossa ovat syntyneet Vironmaan ritarikunnan johtaja Magnus Johann von Baer sekä hänen poikansa, maailmankuulu luonnon- ja lääketieteiden tutkija Karl Ernst von Baer (1792–1876), joka väitteli vuonna 1814 Tarton yliopistossa tohtoriksi aiheenaan virolaisten kotoperäiset sairaudet. Myöhemmin Baer opiskeli ja matkusteli Länsi-Euroopassa, työskenteli 17 vuoden ajan Königsbergissä ja vuodesta 1834 lähtien Pietarin tiedeakatemiassa. Vuodesta 1867 lähtien Baer asui Tartossa. Vanhaa Tallinnan ja Tarton välistä maantietä kutsutaan nykyisin Piiben kartanon mukaan Piiben maantieksi.

 Kiltsin kartano

253

Kiltsin kartano sijaitsee Liivakülan kylässä. Se kuuluu Länsi-Virumaan komeimpiin kartanoihin.

Kiltsin kartano

251

ITÄ-VIRUMAA

268

kaksi 1600-luvun asumusta Koidula-kadulla. Aleksanterin suurkirkko (arkkitehti Otto Pius Hippius) on rakennettu vuonna 1884 Kreenholmin tehtaan luterilaisille työntekijöille. Ortodokseille rakennettiin vuonna 1899 uusbysanttilaista tyyliä edustava Kristuksen ylösnousemuksen pääkirkko (arkkitehti Paul Alisch). Tunnetuin uusi rakennus on entisen pörssirakennuksen

Narva

ul. 'naja pital Gos

edistettiin. 1960-luvulle saakka Narva oli Kreenholmin tehtaan ansiosta ennen kaikkea tekstiiliteollisuuskaupunki. Nykyisin kaupunkikuvaa leimaavat neuvostoaikaiset kerrostalot. Kaupungissa sijaitsee Narvajoen kanjonin maisemansuojelualue. Tärkein matkailukohde on Hermannin linna. Sodan tuhoilta on säilynyt vuonna 1671 rakennettu raatihuone (arkkitehti Jürgen Teuffel) ja a

Tarton yliopiston Narvan toimipaikka

Turu

Na tän av

Pione rskaja ul. Narvajoen kanjoni Kreenholmin tehdas

Joalan tehdas

Pa sto L’nop rov jadil’n aja u a lica ulica K otovsk ogo

Jo ala

Su ko nn aja ul.

i ord Sp Narvajoen kanjonin maisemansuojelualue

Kulg u

k ajo

uli ca

Kreenholmi

M. Maslovi

ul. M ajak ovs kog o

1. Mai

Joala

Raudtee

Kooli p

Narva haigla

Staadioni

Savi Betoo ni

Narvskaja GÈS

Pskovskaja ul.

A. Bastrakovi

Linda

Petr ogra d

Jõe

Küüditatute mälestusmärk

Kald a

pros pekt

Võid u tn

Linnuse

3. Ro helin e

4. R oheli ne

TALLINNA ARUMÄE

tn 1. Paem ur ru

2. Pa em urru

Juhkentali

PETERBURI

u ng Mä

Kulgu

le Pa taria a di lli Pr o

200 m

Vaiv

Vaks ara ali

V. Gerassimovi Haigla H

aja insk ežd Nad naja berež Rybackaja na

villa Puu

niku Män sa Met uha L

Lina

e Kiig

Narvajoki

villa Puu

JOAORU

Aleksanterin suurkirkko Kiriku Aleksandri Kiriku kiriku tornimuuseum

KREENHOLMI

26. Juuli

Jäähall

Pskov skaja ul.

Rau dsi lla

lmi nho Kree

k põi küla Uus

epi Kan

stiili Tek

KULGU

Ivangorodskaja krepost'

Võidu park

Kreenholmi staadion

Uspenskaja cerkov'

Narva

UUSKÜLA

IVANGOROD

I. Grafovi

Rau dtee

põik küla Uus

Jõe

üla Uusk

asti k

Koidula

Narva

Starmaks

Kad

aia

da Lin

Fortuna bastion Ruotsin leijona

mi Mal Kultuurimaja

ul. aja sk

0 Kingiseppskoe šosse E2 M11

ja Ra

Kristuksen ylösnousemuksen pääkirkko

Oru

Victorian bastioni

Justitia bastion

E20

Narva Hermannin linnavalitsus linna

i aud mon Kos

bitu Lem

uli r-Ag Suu

e eres P. K

nt 1 uri m rbNarvan Peet ri plats Pete museo ini ušk A. P

Elektra

tee

Tarton yliopiston Pax bastion Narvan toimipaikka

Viru

bastion

se ere P. K

d Sa

viku Tule Triumph

VANALINN Raatihuone Suur ats Raekoja pl

aia Laste

Suur

Vallikraav

KERESE

Karja

Ener gia p

rgia Ene

Fam ap

se Pimeaed Haridu i v a ra K Heinaturu

Rüütli

Lavretsovi

Fama

Sepa

lmi nho Kree

Mõisa

na m

King

Inger Central Fama 91

SOLDINO

Hariduse

Vabaduse

Talli n

Hariduse

pse Vaesela

li Vesterval

KALEVI

Rahvavälja

E20

Taidegalleria

o Moonala

Astri Keskus

Karja

Aasa Uus Europe p

alli bastionP Vesterv im

Vabaduse

vade Ke

Rakvere

NARVA-JÕESUU Honor

Gloria bastion

A. Puškini

Õhu

re kve Ra

prospekt

e ast gel Kan

sa a

NARVA

Vysokaja

Liiv

NARVA  NARVA-JÕESUU  Sillamäe  Jõhvi  Toila  Kohtla-Järve  Kiviõli  Mäetaguse  Lohusuu  ...

paikalle vuonna 2012 rakennettu Tarton yliopiston Narvan toimipaikka (Katrin Koov, Indrek Peil, Siiri Vallner), jonka sisustuksessa on käytetty barokkimotiiveja.

268

 Kreenholmin tehdas

Kreenholmin tehdas on ollut Viron kaikkien aikojen suurin teollisuuslaitos, ja 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa se oli Euroopan suurin kevyen teollisuuden laitos. Yritys perustettiin vuonna 1857, kun Ludwig Knoop osti Kreenholmin saaren ja alkoi rakentaa sinne tuotantorakennuksia. Vuonna 1858 aloitti toimintansa kehräämö ja vuonna 1859 kutomo. Saksasta tuotiin noin 300 kehrääjää ja kutojaa opettamaan paikallisia työntekijöitä. 1800-luvun lopulla yhtiöllä oli viisi tehdasta. Muodostui Kreenholmin kaupunginosa, jonne rakennettiin kasarmimaisia työläisasuntoja, virkailijoiden asumuksia, koulu, sairaala ja sauna.

Narvan Hermannin linna

 Narvan Hermannin linna

268

Linna on Viron parhaiten säilynyt puolustusrakennelma. Tanskalaisten Narvajoen länsirannalle rakentama rajalinna sai nimensä ritarien suojeluspyhimyksen Hermannin mukaan. 1200-luvulla rakennettiin puinen linna, ja 1300-luvulla alettiin rakentaa kivilinnaa. Linnaan tehtiin kehämuuria korkeampi torni ja vuosina 1341–1342 suuri länsipiha. Pihan pohjoismuurissa oli portti, josta pääsi puista siltaa pitkin kaupunkiin. Vuonna 1343 linna siirtyi Liiviläiselle ritarikunnalle, ja seuraavien vuosisatojen aikana se muutettiin luostarityyppiseksi linnaksi, jolla oli suljettu sisäpiha. Muureja korotettiin ja vahvistettiin (jopa 6 metriä paksuiksi), Hermannin tornia korotettiin (lopullisen korkeutensa torni saavutti vuonna 1593). 1300–1400-luvuilla rakennettiin läntinen siipi, jossa sijaitsivat edustustilat. Vuonna 1581 alkoi Ruotsin vallan aika, ja linnasta tehtiin Ruotsin kuninkaan käskynhaltijan asumus. Suuren Pohjan sodan jälkeen linna alkoi raunioitua, 1800-luvulla sitä alettiin kunnostaa ja varuskuntaa varten rakennettiin uusia rakennuksia. Toisessa maailmansodassa linna kärsi suuria vaurioita. Narvan kaupunkia alettiin kunnostaa vuonna 1953, ja vuosikymmenen lopulla käynnistettiin vähitellen myös linnan entisöinti. Vuonna 1986 kunnostettiin Hermannin torni ja länsija eteläsiipeen tehtiin museo. Viimeisenä restauroitiin linnan pohjoispiha, jossa toimii kesäisin 1600-luvun käsityöläisten historiallinen keskus Põhjaõu. Linnassa sijaitseva Narvan museo esittelee Narvan historiaa. Syksyisin linnassa järjestetään Viron muse-

Kreenholmin uusi sairaala

Ennen ensimmäistä maailmansotaa yhtiön palsä Virossa tuotantokapasiteetista kyettiin käyttämään alle puolet, tuotteita olivat korkealaatuinen puuvillalanka ja uudenaikaiset kankaat. Toisessa maailmansodassa rakennukset tuhottiin. Sodan jälkeen Kreenholmi jatkoi toimintaansa tekstiilialan yrityksenä. Vuonna 1994 tehdas yksityistettiin ja omistajaksi tuli ruotsalainen konserni Borås Wäferi AB. Vuonna 2010 yritys ajautui konkurssiin.

Asuinrakennus Narva-Jõesuussa

 NARVAJÕESUU

Kreenholmin Joalan tehdas

270

Narva-Jõesuu on tunnettu lomanviettopaikka, josta tuli kaupunki vuonna 1993. Se sijaitsee Narvajoen suulla, ja siellä on pitkä hiekkaranta, jonka hiekka on hienoa ja valkoista. Kudrukülan puron läheltä on löydetty jälkiä kivikautisesta asutuksesta. Kudruküla on mainittu ensimmäisen kerran vuonna 1503. Narvan asukkailla oli lupa rakentaa sinne verkko- ja venevajoja. Elatusta saatiin tuohon aikaan kalastuksesta ja Narvaan saapuvien laivojen luotsaamisesta. Vuoteen 1922 saakka alueesta käytettiin nimeä Hungerburg

269