jäsenextra 1 2014

WWW.HELSINKI.CHAMBER.FI

HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI

1/2014

SUOMEN PANKIN LIIKANEN:

Rakenneuudistus vaatii päätöksiä ›› 10

KEHU KAVERIA: TIKKURILA JA RAUTAKESKO ›› 14

SAVION KIRJAPAINO menestyy monipuolisuudella ›› 20

TEOLLISUUS TUTUKSI YRITYKSIÄ JA PÄÄTTÄJIÄ KANNUSTETAAN VUOROPUHELUUN ›› 6

KUINKA PALKKAAN KESÄTYÖNTEKIJÄN?

JULKINEN SEKTORI PAISUU

KOULUTUSKALENTERI JÄSENEXTRA 1

Veroasiat ja -säädökset luotettavasti yhdestä paikasta! kauppakamaritieto.fi

www.kauppakamarikauppa.fi • kauppakamaritieto@chamber.fi • puh. 09 2286 0360

PÄÄKIRJOITUS

TEOLLISUUS TUTUKSI SUOMEN TALOUS on ollut monia muita maita enemmän riippuvainen teollisuuden menestyksestä vientimarkkinoilla. Siksi teollisuuden kokemat rakenteelliset muutokset ja suhdannevaihtelut tuntuvat suomalaisten elintasossa nopeasti. Paperin kulutuksen vähentyminen ja viestintäteknologian käytön muutokset ovat viime vuosina supistaneet Suomen vientiä ja teollisuustuotantoa.

Suhdanteiden heikentyminen Suomen päämarkkinoilla on samanaikaisesti vaikeuttanut tilannetta.

työmarkkinaosapuolten välillä yhteiseen näkemykseen myös eläkerahoituksen tulevaisuudesta.

MAAN HALLITUKSEEN kohdistuu suuria odotuksia, ennen muuta julkisen talouden kestävyysvajeen ratkaisemiseksi. Tämän kevään kehysriihessä hallituksella on käytännössä viimeinen mahdollisuus tehdä kilpailukykyyn vaikuttavia päätöksiä. Sen jälkeen päätöksiä voidaan odottaa vasta vaalien jälkeen muodostettavalta uudelta hallitukselta.

MAAILMANTALOUDEN TILANTEESSA on kuitenkin jo selviä valon merkkejä. Erityisesti Yhdysvaltojen talouden piristyminen heijastuu koko maailmantalouteen. Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n ja Ifo-tutkimuslaitoksen tuoreen World Economic Surveyn mukaan Euroopassakin talouden uskotaan piristyvän tämän vuoden aikana.

MYÖS METROPOLIALUEELLA ja kunnissa voidaan tehdä paljon käytännön ratkaisuja, joilla parannetaan teollisuusyritysten toimintamahdollisuuksia. Erityisesti kaavoituksessa ja liikenneratkaisuissa on tuotannollisille yrityksille varattava riittävät kasvun mahdollisuudet.

voimistavat aikanaan investointeja, mikä näkyy suomalaisen teollisuuden markkinoilla. Nyt onkin korkea aika varmistaa, että teollisuuden kilpailukyvyn eteen on tehty kaikki voitava. Markkinoiden kääntyessä kasvuun on kilpailukyvyn oltava kunnossa.

mintaedellytyksistä huolehtiminen on ollut viime vuosien keskeinen painopiste. Olemme perehdyttäneet seudun päätöksentekijöitä teollisuuden tilanteeseen ja tarpeisiin.

Teollisuus tutuksi -toiminnalle on nyt suuri tilaus.

VAHVISTUVAT SUHDANNEODOTUKSET

SUURIN VASTUU suomalaisen työn kilpailukyvystä kuuluu työmarkkinoille. Palkkakehityksen pitämisestä kohtuullisena on kattavasti sovittu. Nyt odotellaan, päästäänkö

JÄSENEXTRA 1/2014 PÄÄTOIMITTAJA ESSI LINDQVIST TAITTO MARIANNE HOLM JULKAISIJA HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI KUSTANTAJA HELSINGIN KAMARI OY PAINOS 10 000, SAVION KIRJAPAINO OY KANNEN KUVA MEERI UTTI

KAUPPAKAMARISSA TEOLLISUUDEN toi-

HEIKKI J. PERÄLÄ toimitusjohtaja

NYT TEOLLISUUDEN ETEEN ON TEHTÄVÄ KAIKKI VOITAVA.

SISÄLTÖ 4 AJANKOHTAISTA Kilometriverolla liikenneinvestointeja

16–17 KALENTERI Kauppakamarin kevään koulutukset

22 KAMARIKUULUMISIA Jäsenextra uudistui

6–9 TEEMA Teollisuus vaikuttaa pitkään palveluketjuun 14 KEHU KAVERIA Tikkurilan ja Rautakeskon tiivis yhteistyö Pääjohtaja Erkki Liikanen kaipaa päätöksiä.

KAUPPAKAMARI 3

AJANKOHTAISTA

KIRJA

NYT PUHUTTAA

TYYTYVÄINEN HENKILÖSTÖ SAA AIKAAN ENEMMÄN VARSINKIN PIENISSÄ yrityksissä henkilöstö­ asioiden hoito on usein esimiehen vastuulla. Moni joutuu hoitamaan yrityksen arvokkaimman pääoman asioita oman toimensa ohella. Henkilöstöasioiden hyvä hoito näkyy suoraan yrityksen tuloksessa.

HENKILÖSTÖASIOIDEN HYVÄ HOITO PARANTAA YRITYKSEN TULOSTA.

Tyytyväinen henkilöstö saa aina aikaan enemmän. Henkilöstöasiantuntijan avulla yrityksessä voidaan toteuttaa henkilöstötoi­ mia niin, että kaikki osapuolet ovat tyytyväi­ siä. Henkilöstö otetaan huomioon tilanteen vaatimalla tavalla oikein, eivätkä esimiehet jää yksin henkilöstövastuunsa kanssa.

Henkilöstöasiantuntijan käsikirja kokoaa yhteen henkilöstöasioita hoitavan ihmisen tarvitsemat tiedot käytännönläheisesti toimenpiteiden tasolla. Suositun kirjan uudistetussa painoksessa on huomioitu kaikki lainsäädäntöön viime vuosina tulleet muutokset.

Kirjassa käydään läpi muun muassa seuraavia osa­alueita: henkilöstöasiantunti­ jan rooli esimiestyön ja johtamisen tukena, henkilöstön rekrytointi, perehdyttäminen ja kehittäminen, työlainsäädännön lyhyt oppimäärä, henkilöstötietojärjestelmät, henkilöstötilinpäätös, työterveyshuolto ja työhyvinvointi sekä sisäinen viestintä.

4 JÄSENEXTRA

Henkilöautojen verotus muuttuisi uudistuksen myötä kokonaan käytön mukaiseksi, jos auto- ja ajoneuvovero korvataan kilometriverolla.

Kilometriveroilla rakennettava tuottavia liikenneinvestointeja Oikeudenmukaisempaa ja älykkäämpää liikennejärjestelmää selvittäneen liikenne- ja viestintäministeriön asettaman työryhmän mukaan Suomessa voisi olla syytä edetä autoilun verotuksessa kohti kilometriveron käyttöönottoa. Helsingin seudulla kerättyjä veroja ei saa kuitenkaan siirtää muualle Suomeen.

HENKILÖAUTOJEN VEROTUS muuttuisi

uudistuksen myötä kokonaan käytön mukaiseksi, kun auto- ja ajoneuvovero korvattaisiin kilometriverolla. Sen lisäksi kerättäisiin polttoaineveroa. Kilometriveron suuruus riippuisi auton hiilidioksidipäästöistä ja siitä, millä alueella ajetaan.

Veron alueellisen vaihtelun mahdollistamiseksi järjestelmässä tarvittaisiin ajoneuvon paikantamista.

Liikenteen verotuksen painopisteen siirtämiseen ajaa valtiontalouden tilanne.

Liikenteeltä kerätään valtiolle lähes kuusi miljardia euroa verotuloja vuosittain.

Autojen kasvava polttoainetehokkuus on alkanut syödä tätä veropohjaa.

Helsingin seudun elinkeinoelämälle mahdollinen siirtyminen kilometripohjaiseen liikenteen verotukseen on sekä mahdollisuus että uhka. Uuden järjestelmän myötä verokertymän lähteitä voidaan seurata entistä tarkemmin sekä kohdentaa liikenneinvestoinnit sinne, missä ne tuottavat parhaiten. Tämä parantaisi logistista tehokkuutta ja sen myötä elinkeinoelämän kilpailukykyä.

Järjestelmää pystyttäisiin käyttämään myös tehokkaana aluepoliittisena välineenä, mikä ei saa johtaa siihen, että Helsingin seudun verovaroja siirrettäisiin muualle Suomeen. Kilometriverolla on rakennettava tuottavia liikenneinvestointeja

VUOSIKERTOMUS

TILASTO

Suomi ”kärkisijalla” julkisen sektorin koolla Julkiset menot ovat kymmenessä vuodessa nousseet 50 prosentista 58 prosenttiin bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Suomi on tänä vuonna saavuttamassa kyseenalaista kunniaa maana, jolla on EU:n suurin julkinen sektori. finanssikriisi sysäsi valtiot velkakriisiin ja käynnisti maailmantalouden alamäen. Talouden taantuma on kutistanut myös Suomen bruttokansantuotetta.

Julkisen sektorit menot ovat kuitenkin jatkaneet kasvuaan, joten niiden suhde BKT:hen on paisunut. Tämä tuo ongelmia kansantaloudelle lisäämällä velkaantumista ja luomalla paineita verojen nostolle. Lisäksi kannustimet työntekoon ja yrittämiseen heikkenevät, jolloin yritystoiminta karkaa Suomen ulkopuolelle.

VUODEN 2007

HIDASTUNUT KASVU JA KOHOAVAT MENOT OVAT PAISUTTANEET SUOMEN JULKISEN SEKTORIN

%

VUOSIKERTOMUS 2013 ON LUETTAVISSA SÄHKÖISENÄ Mitä kauppakamarissa tehtiin viime vuonna?

LUE VUOSIKERTOMUKSESTA, miten kauppakamari ja sen lukuisat yhteistyöfoorumit ovat ahkeroineet luodakseen yritystoiminnalle parempia toimintaedellytyksiä.

Yritysten odotukset kauppakamarien vaikuttamistyötä kohtaan ovat selvästi kasvaneet ja konkretisoituneet. Työssä yritysten parhaaksi kauppakamari on raivannut kasvun esteitä.

Vuosikertomus löytyy kauppakamarin nettisivuilta www.helsinki.chamber.fi.

− 1 PROSENTTIYKSIKKÖÄ

JULKISTEN MENOJEN JA BKT:N SUHTEEN PITÄMINEN NYKYTASOLLA VOI JARRUTTAA TALOUDEN VUOTUISTA KASVUA JOPA YHDELLÄ PROSENTTIYKSIKÖLLÄ, OSOITTAVAT KANSAINVÄLISET TUTKIMUKSET.

%%%%

− 4 PROSENTTIA

NYKYISELLÄ TALOUSKASVULLA JULKISTEN MENOJEN SUHDE BRUTTOKANSANTUOTTEESEEN SAATAISIIN PALAUTETTUA TAKAISIN 50 PROSENTTIIN VUOTEEN 2020 MENNESSÄ, JOS MENOJA SUPISTETTAISIIN REAALISESTI 4 PROSENTILLA.

%%

+ 2,2 PROSENTTIA

JULKISTEN MENOJEN JÄÄDYTTÄMISELLÄ YHDESSÄ NOIN 2,2 PROSENTIN VUOTUISEN TALOUSKASVUN KANSSA VOITAISIIN PALAUTTAA SUHDE TAKAISIN 50 PROSENTTIIN VUOTEEN 2020 MENNESSÄ. KOSKA TÄHÄN KASVUVAUHTIIN PÄÄSEMINEN ON EPÄTODENNÄKÖISTÄ, TARVITAAN MYÖS MUITA TOIMENPITEITÄ.

ITÄ-UUDENMAAN KAUPPAKAMARIYKSIKKÖ ETSII JÄLLEEN ALUEEN YRITYSPALKINNON SAAJAA. TÄNÄ VUONNA PERINTEINEN PALKINTO MYÖNNETÄÄN HYVINVOINTIA TUOTTAVALLE YRITYKSELLE. TEEMANA ON HYVINVOINTIPALVELUT JULKISEN SEKTORIN TÄYDENTÄJINÄ. AIHE ON HYVIN AJANKOHTAINEN OSANA KESKUSTELUA JULKISEN SEKTORIN KOOSTA. JÄSENEXTRA 5

66 JÄSENEXTRA KAUPPAKAMARI

Vantaa satsaa

teollisuuteen ja uuteen tuotantoon Vantaalla on ymmärretty teollisuusyritysten merkitys.

Hyvien liikenneyhteyksien varressa sijaitsevasta Vehkalan teollisuusalueesta rakennetaan viihtyisää keskittymää.

TEEMA

TEKSTI LEENA FILPUS KUVAT MEERI UTTI

ELINKEINOJOHTAJA JOSE VALANTA MUISTUTTAA, ETTÄ KISAA EI KÄYDÄ NAAPURIKUNTIEN KESKEN. – MEIDÄN ON TEHTÄVÄ YHTEISTYÖTÄ, JOTTA TEOLLINEN JA TUOTANNOLLINEN TOIMINTA SÄILYY KILPAILUKYKYISENÄ SUOMESSA MYÖS JATKOSSA.

V

antaan kaupungin elinkeinojohtaja Jose Valanta ei peittele innostustaan. Kehäradan varteen rakennettava Vehkalan 150 hehtaarin alue nostaa koko ajatuksen teollisuusalueesta uusille urille. Alueesta halutaan koko pääkaupunkiseudun yritysalueiden lippulaiva; toimiva, ekologinen ja viihtyisä alue, josta jopa brändistään tarkka uuden ajan teollisuusyritys himoitsee tuotanto- ja toimistotilaa.

Paikalle havitellaan etenkin korkeaan osaamiseen keskittynyttä tuotantoa perinteisemmän teollisuuden rinnalle. Vehkala voi parhaimmillaan laajeta jopa 10 000 työpaikan yritysalueeksi.

Vielä nyt avaustontille pääkonttoria ja tuotantotilojaan rakentavasta yrityksistä ei voi hiiskua, mutta sen Valanta myöntää, että kysyntää on ollut. Kaavavaiheessa olevalle alueelle päästään rakentamaan ensi vuonna kehäradan valmistuttua.

Vantaalaiset isännöivät Helsingin seudun kauppakamarin järjestämää Teollisuus tutuksi -tilaisuutta viime joulukuussa perinteikkäässä vantaalaisessa teollisuusyrityksessä, Tikkurilan maalitehtaassa. Keskusteluissa kävi vahvasti ilmi, miten Vantaa on kaupan ja logistiikan ykköskaupunki Suomessa. Se tuli kuitenkin monille vantaalaisillekin vähän yllätyksenä, miten suuressa roolissa Vantaa on myös alueen teollisuuskaupunkina.

– Tilaisuus avasi monen päättäjän silmät näkemään, miten teollisuuden toimintaedellytyksiin kannattaa satsata myös elinkeinopoliittisessa ohjelmassa. Haluamme toivottaa teollisen ja tuotannollisen toiminnan tervetulleeksi houkuttelevilla kaavapäätöksillä ja elinkeinopoliittisilla linjauksia, Valanta sanoo.

Teollisuustontteja kaavoitetaan Vehkalan lisäksi muun muassa Nikinmäkeen. Sinne pääsee rakentamaan jo tämän vuoden lopussa.

Suurin kysyntä on pk-yritysten tarvitsemista JÄSENEXTRA 7

1 000–5 000 neliömetrin tonteista tuotantotilojen rakentamiseksi.

ASUMISEEN ON SATSATTAVA

KUNTAPÄÄTTÄJÄT TARVITSEVAT TIETOA TEOLLISUUDEN KILPAILUKYVYN PARANTAMISESTA ON HUOLEHDITTAVA KAIKIN MAHDOLLISIN TOIMENPITEIN, SILLÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ ON PAIKOIN MUUTTUNUT VAIKEAKSI. LIIKENNEYHTEYSONGELMAT, RAJALLISET laajentamismahdollisuu-

det, lupabyrokratia sekä osaavan työvoiman heikko saatavuus estävät teollisuusyritysten kehittymistä.

– Lisäksi asenteet saattavat olla niin kielteisiä, ettei haluta naapuriin tai lähistölle teollista toimintaa harjoittavaa yritystä. Käsite savupiippu­ teollisuus on tuttu, mutta nykyaikainen teollinen työpaikka on siisti, ympäristöystävällinen, turvallinen ja se tarjoaa hyvät mahdollisuudet kehittyä ammatillisesti, kertoo kauppakamarin Teollisuusvaliokunnan puheenjohtaja, Metson tuotannon kehitysjohtaja Mika Sjöholm. Asenteita muokatakseen kauppakamari aloitti viime vuonna Teollisuus tutuksi -tilaisuudet.

– Niiden tarkoituksena on edistää kuntapäättäjien eli virkamiesten ja poliitikkojen sekä yritysten vuoropuhelua. Helsingin seudulla on järjestetty nyt kuusi yritysvierailua ja keskustelutilaisuutta, ja lisää on tiedossa kevään mittaan, Sjöholm kertoo.

8 JÄSENEXTRA

Teollisuus on Vantaalle tärkeää monella tavoin. Se tuo lisää työpaikkoja myös välillisesti erilaisten tukipalvelujen muodossa, suurempia ihmisvirtoja ja asukkaita. Kaikki tämä tietää verotuloja.

Pääkaupunkiseudun iso haaste on asumisen kalleus. Työssäkäynnin kehä uhkaa karata liian suureksi.

– Ellemme pidä varaamme, tavallinen palkansaajaperhe ei kohta löydä haluamansa tasoista asuntoa kohtuullisen matkan päästä työpaikasta. Se taas tietää sitä, että yrityksillä voi olla vaikeuksia palkata osaavaa työvoimaa. Teollisuus ei elä pelkistä tonteista ja hyvistä liikenneyhteyksistä, Valanta sanoo.

Pääkaupunkiseudulla sijaitsee 24 prosenttia koko maan yritystoiminnan toimipaikoista, ja alueen yritykset keräävät 44 prosenttia maan liikevaihdosta.

Vantaan työvoimaomavaraisuus on 105 prosenttia. Kaupungissa käy yli 61 000 ihmistä muualta töissä – sitä toki toivotaan, että mahdollisimman moni heistä haluaisi myös asua Vantaalla.

YHTEISTYÖTÄ PELIIN METROPOLIALUEELLA Bulkkituotanto on siirtynyt Suomesta pääosin edullisempien tuotantokustannusten maihin. Suomi elää silti edelleen viennistä.

Meillä on edellytyksiä pärjätä korkean osaamisen tuotannossa ja erikoistuneilla markkinoilla. Vantaalla halutaan nähdä teollisuus uusin silmin.

Valannan mielestä esimerkiksi juuri Vehkalan tyyppisen teollisuusalueen onnistunut startti ja profiloituminen tuotannolliseksi osaamiskeskittymäksi on tärkeää koko seutukunnan kannalta.

– Se ei ole tärkeää vain Vantaalle, vaan koko pääkaupunkiseudulle. Meillä unohdetaan herkästi, ettei metropolialueen ole syytä kisata keskenään. Kilpailijamme ovat selkeästi kauempana, esimerkiksi Amsterdamissa ja Tukholmassa, Valanta muistuttaa.

SUOMI ELÄÄ EDELLEEN VIENNISTÄ, JA TEOLLISUUDELLA ON MERKITTÄVÄ ROOLI KANSANTALOUDEN PYSTYSSÄ PITÄJÄNÄ. TEOLLISUUS VAHVISTAA MYÖS PITKÄN PALVELUKETJUN MENESTYMISTÄ.

Palveluketju nojaa teollisuuteen – Teollisuus ei ole irrallinen saareke. Sen kerrannaisvaikutukset ovat suuret. Miten teollisuudella menee, vaikuttaa vahvasti myös palvelusektoriin, verotulojen kertymiseen, kansalaisten ostovoimaan – aivan kaikkeen koko palveluketjun mitalla. Siksi teollisuuteen on satsattava, sanoo Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Jukka Palokangas.

Vuoden 2008 talouden romahduksen jälkeen massateollisuutta on siirtynyt edullisempien tuotantokustannusten maihin.

Tämän myötä suuryritysten imussa menestynyt alihankkijoiden verkosto on joutunut ahdinkoon.

Teknologiateollisuuden yritykset työllistävät lähes 300 000 henkeä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien 740 000 eli 30 prosenttia Suomen koko työvoimasta.

Suomen koko viennistä teknologiateollisuuden osuus on 55 prosenttia. Alan yrityksistä neljännes on tällä hetkellä tappiollisia.

YRITYKSET KANNUSTETTAVA INVESTOIMAAN Teknologiateollisuuden yritysten investoinnit Suomessa ovat 1,5 miljardia euroa pienemmät kuin vuonna 2008. Jotta investoinnit saadaan nousuun, tarvitaan muutoksia yritysten verotukseen.

Palokankaan mielestä Virossa yritysten merkitys kansantalouden kannattajina on ymmärretty. Maan yritysverotus kannustaa investointeihin.

– Virossa yrityksen ei tarvitse maksaa voitostaan veroa, jos se käyttää voiton

– Teollisuusyritysten hyvät toimintaedellytykset pitävät kansantaloutemme pystyssä, muistuttaa Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Jukka Palokangas.

uusiin investointeihin tai vahvistamaan tasettaan. Viron veromallia pitäisi harkita vakavasti Suomeenkin.

Investointimahdollisuuksien parantaminen ei kuitenkaan riitä; pallo on yrityksillä itselläänkin. On kyettävä erottautumaan.

– Menestyvä yritys on aiempaa vahvemmin edelläkävijä. Sen on panostettava innovointiin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

On luotava vahvoja brändejä ja nostettava jalostusarvoa.

– Ei ole näköpiirissä, että volyymiltaan isoa tuotantoa palaisi Suomeen. Kasvun mahdollisuudet painottuvatkin pk-yrityksiin ja siksi myös niiden menestymisen edellytyksiin on satsattava, Palokangas muistuttaa.

JÄSENEXTRA 9

10 JÄSENEXTRA

Päätösten pitää perustua faktoihin Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen pitää itseään realistina, ei pessimistinä, Suomen talouden suhteen.

Suurimmat haasteet liittyvät teollisen tuotannon pienentymiseen, korkeisiin kustannuksiin ja julkisen sektorin rahoitukseen.

Päätöksiä on tehtävä, ja niiden tueksi tarvitaan asiantuntijoiden tuottamia faktoja.

HENKILÖ

TEKSTI PATRIK LINDFORS KUVAT SUOMEN PANKKI

JÄSENEXTRA 11

K ERKKI LIIKANEN SUOMEN PANKIN

johtokunnan puheenjohtaja 12.7.2004 alkaen SYNTYNYT MIKKELISSÄ

19. syyskuuta 1950 EUROOPAN

keskuspankin neuvoston jäsen 2004 alkaen EUROOPAN KOMISSION

jäsen vastuualueenaan yritystoiminta ja tietoyhteiskunta 1999–2004 EUROOPAN KOMISSION

jäsen vastuualueenaan talousarvio, henkilöstö ja hallinto, kääntäminen ja komission tietotekniikka 1995–1999 SUURLÄHETTILÄS

Suomen edustaja Euroopan unionissa 1990–1994 VALTIOVARAINMINISTERI

1987–1990.

12 JÄSENEXTRA

ei etene, jos osapuolilla ei ole yhtenäistä käsitystä ansainvälisen finanssikriisin ja sitä keskeisten talouslukujen suuruudesta. seuranneen eurooppalaisen velkakriisin Kaikki keskeiset osapuolet ymmärtävät Liikasen akuutti vaihe on takanapäin. Italia ja mukaan vallitsevan tilanteen vakavuuden, eikä Espanja voivat nyt lainata rahaa markmikään taho ole tällä hetkellä esittämässä mahdotkinoilta kohtuullisella korolla, ja pystyvät sen ansitomia vaatimuksia. osta rahoittamaan tarvittavat julkiset velvoitteet.

– Myös kansa ymmärtää, mistä on kyse ja että – Rahoitusmarkkinoiden näkymät euroalueella ongelmiin on tartuttava. ovat nyt aivan toiset verrattuna muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen, sanoo Suomen Pankin pääOPPEJA RUOTSISTA JA SAKSASTA johtaja Erkki Liikanen.

Suomella on Liikasen mukaan omat vahvuutenSuomen kohdalla todellinen kriisi jäi aluksi sa. Suomen hallitus on myös tehnyt merkittäviä huomaamatta, koska kaikki huomio keskittyi päätöksiä rakenneuudistuksista – nyt ne on vain vuonna 2007 alkaneeseen finanssikriisiin. Kantoteutettava. Myös suomalainen opetusjärjestelmä sainvälinen talous syöksyi syvään lamaan useaksi on kansainvälisessä vertailussa erittäin hyvä, kuten vuodeksi. Kriisin alkuvaiheessa luottamus hävisi myös tiestön ja muun infrastruktuurin tila. rahoitusmarkkinoilta täysin, ja pankit eivät suos– Olen realisti enkä tuneet lainaamaan rahaa pessimisti Suomen tilanteen toisilleen.

MYÖS KANSA suhteen, toteaa Liikanen.

Finanssikriisi hellitti YMMÄRTÄÄ, MISTÄ Suomella on kuitenkin vähitellen, osittain koska myös heikkoutensa, verratkeskuspankit ottivat kesON KYSE JA ETTÄ tuna esimerkiksi Ruotsiin. keisen roolin ja myönsivät ONGELMIIN ON Ruotsissa tehdään kauemmin luottoja pankeille, jotta TARTUTTAVA. töitä ja työmarkkinat toimivat rahoitusjärjestelmä pysyitehokkaammin. Toinen onsi pystyssä. Täydelliseltä nistuneita uudistuksia tehnyt katastrofilta vältyttiin. maa on Saksa, joka teki – Samaan aikaan kun mittavan työreformin ja taas finanssikriisi teki tuhoa kerran toimii Euroopan kiistattomana taloudellisefinanssimarkkinoilla, oli Suomella oma teollinen na veturina. kriisi. Nokian puhelimet eivät enää menneet – Jos yrittää kopioida toisen maan tekemiä ratkaupaksi ja paperin kysyntä heikkeni. Sitä ei heti kaisuja, on yleensä muutaman vuoden myöhässä. tajuttu, että kyseessä oli kaksi erillistä kriisiä, sanoo Järkevämpää on keskittyä siihen, mitä elementtejä Liikanen. uudistuksista voisi soveltaa omassa maassa ja mitä ei, sanoo Liikanen.

POLIITTISTEN PÄÄTÖSTEN VAIKEUS Erkki Liikanen pitää Suomen Pankin yhtenä VÄLTTÄMÄTÖN ELÄKEUUDISTUS tärkeimpänä tehtävänä tiedon tuottamisen ja Väestön ikääntyminen luo kasvavia paineita tosiasioiden tuomisen suomalaiseen taloudellijulkisen sektorin rahoitukselle, ja valtion velanoton seen keskusteluun. Suomen Pankki väitti myös taittaminen pitkällä tähtäimellä on tämän takia ensimmäisenä, että Suomessa ei ole finanssi- tai päätöksentekijöiden suurimpia haasteita. Eläkevelkakriisiä, vaan rakennekriisi. Pankki esitti tämän järjestelmän taloudellisia kannustimia on Erkki näkemyksen kesällä 2013 ja painotti silloin muun Liikasen mukaan lisättävä työurien pidentämiseksi. muassa maltillisten palkkaratkaisujen tärkeyttä.

– Suomessa on tehtävä eläkeuudistus, jotta to– Vuosi sitten puhuttiin Kreikan kriisistä, ei dellinen eläköitymisikä nousisi. Luotan siihen, että Suomen kriisistä. Olimme silloin kaikki ahkerasti työmarkkinaosapuolet ottavat vastuunsa ja onniskertomassa muille maille, mitä niiden pitäisi tehdä. tuvat ratkaisemaan eläkeikään liittyvät ongelmat.

Vasta viime vuoden kesällä huomattiin, että myös Toinen keskeinen tekijä on työnantaja- ja Suomessa on kriisi, sanoo Liikanen. työntekijäliittojen väliset palkkaneuvottelut. EnSuomen Pankin panokset talouskriisien ratkaisimmäinen palkkaneuvottelukierros oli Liikasen suun ovat muun muassa taloudellisen tutkimustiemielestä onnistunut. Siinä sovittiin 2+1-mallista, don tuottamisen ja kansainvälisten kokemusten ja jonka mukaan palkat nousevat maltillisesti kolmen käytäntöjen esiintuominen. Asiantuntijoiden tehvuoden ajan. tävä on Liikasen mukaan tarjota päättäjille oikeat – Suomen kilpailukykyä on vahvistettava. Tarluvut. Poliitikkojen on näiden tietojen perusteella vittavat päätökset ovat kuitenkin erittäin vaikeita tehtävä päätöksiä omien arvovalintojen perusteella. ja tuovat mukanaan myös henkilökohtaisia riskejä – Poliittisessa keskustelussa on erittäin tärkeää, päätöksentekijöille, sanoo Liikanen. että päättäjät puhuvat samoista luvuista. Keskustelu

Johtajaklubi®

Luottamus klubissa on todella hyvä.

LIITY KLUBIIN www.kauppakamarikauppa.fi/klubit

KEHU KAVERIA

ARTO LEHTINEN, JOHTAJA

Asiakaslähtöisyys ja arvomaailma yhdistävät MIKÄ OLI TÄRKEIN SYY ALOITTAA YHTEISTYÖ?

Rautakeskon ja Tikkurilan yhteistyö on jatkunut jo vuosikymmeniä ja kumppanuutemme perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. Rautakesko ymmärtää erinomaisesti maalialan erityispiirteet.

MITÄ HYÖTYÄ KUMPPANUUDESTA ON? Toimimme samalla maantieteellisellä alueella eli Suomessa, Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä. Meillä on laaja ja kattava jakeluverkosto. Olemme vahvoja toimijoita rakentamisessa ja remontoinnissa, ja meihin luotetaan niin kotimaassa kuin lähialueillakin. Olemme myös pystyneet yhdessä kehittämään koko maalikategoriaa.

MITÄ OLETTE OPPINEET YHTEISTYÖN MYÖTÄ?

Olemme oppineet paljon Rautakeskon tavasta hoitaa asiakkaitaan myymälässä. Olemme saaneet ideoita sekä tuotteiden että tukimateriaalien, kuten värikarttojen ja maalausoppaiden esillepanoon.

TIKKURILA OYJ TOIMIALA, TUOTTEET, PALVELUT

Maaleja ja palveluja pintojen suojaamiseen ja kaunistamiseen.

Asiakkaina kuluttajat, ammattilaiset ja tietyt teolliset toimijat.

PERUSTETTU 1862 HENKILÖSTÖÄ 3 227 (2012) LIIKEVAIHTO 672 milj. euroa (2012)

www.tikkurila.fi

14 KAUPPAKAMARI

MISSÄ KUMPPANI ON PARHAIMMILLAAN? Rautakesko haluaa tutkia asiakkaidensa ostokäyttäytymistä ja oppia ymmärtämään asiakasta. Asiakas on aina ykkönen, ja häntä kuunnellaan. Kauppaa myös kehitetään asiakkaan näkökulmasta. Yksi esimerkki tästä on sisustustavaroiden yhä laajempi tarjonta. Sen avulla tarjotaan ideoita ja inspiraatiota naisille, jotka monissa perheissä tekevät remonttipäätöksiä miehiä aktiivisemmin. Rautakeskon toiminnassa yhdistyvät ketjujen vahvuus ja yrittäjämäinen kauppiastoiminta. Meihin on tehnyt vaikutuksen myös vahva sitoutuminen yritysvastuuseen.

Se on hyvin linjassa oman toimintamme kanssa.

KENELLE SUOSITTELISIT KUMPPANIASI? Kaikille, jotka haluavat saada laadukkaita rakentamiseen, remontointiin ja sisustamiseen tarkoitettuja tuotteita myyntiin vahvan, vastuullisen ja palvelevan yhteistyökumppanin laajan jakeluverkon kautta.

JANI KAROTIE, VICE PRESIDENT

Tikkurila ja Rautakesko ovat tehneet yhteistyötä vuosikymmeniä.

Annetut lupaukset pidetään, ja yhteistyötä voi kutsua todelliseksi partneruudeksi. Molemmat ovat alan johtavia markkinoijia ja tuttuja kaikille suomalaisille.

MIKÄ OLI TÄRKEIN SYY ALOITTAA YHTEISTYÖ?

Rautakesko ja Tikkurila ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään ja vuosikymmenten aikana yhteistyö on muotoutunut nykyisenlaiseksi kumppanuudeksi. Rautakeskon K-rauta ja Rautia-ketjut sekä Tikkurila ovat Suomen johtavia rautakauppa- ja sisustusalan toimijoita, joten on luonnollista, että välillämme vallitsee hyvä ja laaja yhteistyö.

KUVAT MEERI UTTI

MITÄ HYÖTYÄ KUMPPANUUDESTA ON? Yritysten arvomaailma ja toimintatavat tukevat hyvin toinen toistaan. Sekä Rautakeskon että Tikkurilan tavoitteena on vastata mahdollisimman hyvin asiakastarpeisiin ja palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin. Tikkurila kehittää aktiivisesti omia prosessejaan tehostaakseen toimintaansa ja kehittää tuotteitaan asiakaslähtöisesti. Maalit ovat meille erittäin tärkeä tuotealue ja yhteistyö Tikkurilan kanssa tukee maalikauppamme kehittämistä.

Myös yhteneväisen maantieteellisen toiminta-alueemme vuoksi yhteisten aktiviteettien rakentaminen on luontevaa.

MITÄ OLETTE OPPINEET YHTEISTYÖN MYÖTÄ?

Tikkurilalla on hyvä tapa rakentaa ratkaisunsa niin, että ne vastaavat asiakkaiden tarpeita. He ovat vahvoja asiakasviestinnässä ja asiakkaiden opastamisessa. Yhteistyö on tukenut kehittymistämme näillä osa-alueilla.

MISSÄ KUMPPANI ON PARHAIMMILLAAN? Yhteistyö toimii parhaiten silloin, kun molemmat tekevät vahvasti oman osansa arvoketjussa. Kun nämä hyvin hoidetut arvoketjun osat liitetään toisiinsa luontevan ja kumppanin huomioivan yhteistyön kautta, kyetään tuottamaan lisäarvoa asiakkaille ja tarjoamaan heille oikeanlaisia ratkaisuja – esimerkiksi toteuttamaan asiakkaan kodin pintaremontti juuri asiakkaan toivomalla tavalla.

KENELLE SUOSITTELISIT KUMPPANIASI? Tikkurila on meille niin tärkeä yhteistyökumppani, että en voi oikein lähteä muille suosittelemaan… ; ) .

RAUTAKESKO OY TOIMIALA, TUOTTEET, PALVELUT

Osa Kesko-konsernia. Yksi Euroopan suurimmista toimijoista rakentamisen ja kodin kunnostamisen markkinoilla.

PERUSTETTU 1940 Kesko, 2000 Rautakesko HENKILÖSTÖÄ yli 9000 LIIKEVAIHTO 3 363 milj. euroa (2013)

www.rautakesko.fi

KAUPPAKAMARI 15

KALENTERI LUE LISÄÄ KOULUTUKSISTAMME WWW.KAUPPAKAMARIKAUPPA.FI

14.5.

HENKILÖSTÖPÄIVÄT 2014

SEMINAARISSA mm. Saku Tuomisen esitys Mindset-johtamisesta, Human Advisor Jarkko Rantasen näkemyksiä organisaation tunneilmaston johtamisesta ja henkilöstöjohtaja Eija Salon kokemuksia sekä murroskauden HR-haasteista että monikulttuurijohtamisesta Kiinassa. Lakimies Kirsi Parnila kertoo puolestaan osaamisen kehittämisestä, koulutusvähennyksestä ja työlainsäädännön muutoksista.

M/S SILJA SERENADE, HKI-TUKHOLMA-HKI HINTA ALK. 650 EUROA (ALV 0%) KAUPPAKAMARINKOULUTUS.FI

Seminaarissa mm. Idealist Groupin perustaja Saku Tuominen.

HUHTI

1 3

TÄKY-PERUSTEET

kuntakamarinkoulutus.fi

ONNELLISUUDEN LYHYT OPPIMÄÄRÄ

3.4. JA 8.5.2014

23

KOULUTUSPÄIVÄ

-VALMENNUSKOKONAISUUS 8.4.–6.5.2014

AJANKOHTAISPÄIVÄ

lakimiesliitonkoulutus.fi

ESIMIEHEN TYÖOIKEUS

24

OSATYÖKYKYISEN TYÖNTEKIJÄN TYÖSUHTEESEEN LIITTYVÄT

6

PALVELUHANKINTOJEN

lakimiesliitonkoulutus.fi

KILPAILUTTAMINEN

7

lakimiesliitonkoulutus.fi

kuntakamarinkoulutus.fi

16 JÄSENEXTRA

SYVENTÄVÄ KURSSI

SIHTEERI JA ASSISTENTTI 2014 -LAIVASEMINAARI 7.–9.5.2014

kauppakamarinkoulutus.fi

IT-SOPIMUKSET

HANKINTAMENETTELYPÄIVÄ

JULKISTEN HANKINTOJEN

kuntakamarinkoulutus.fi

KÄYTÄNNÖN KYSYMYKSET

28 22

PROJEKTIVASTAAVAN

RAHOITUKSEN

kuntakamarinkoulutus.fi

10

5

kauppakamarinkoulutus.fi

kauppakamarinkoulutus.fi

8

MIKKO KUUSTONEN:

kauppakamarinkoulutus.fi

NAISET VAUHTIIN!

kauppakamarinkoulutus.fi

8

23

TOUKO

KUNNALLINEN

13

YRITYKSEN KYBERTURVALLISUUS, TIETOSUOJA JA

ARVONLISÄVEROTUKSEN

YRITYSSALAISUUKSIEN

AJANKOHTAISPÄIVÄ

SUOJAAMINEN

kuntakamarinkoulutus.fi

lakimiesliitonkoulutus.fi

14.5.

SUURI KILPAILUPÄIVÄ 2014 – KAUPAT-KARTELLIT-KORVAUKSET BUSINESSHENKINEN TILAISUUS kilpailu-

lainsäädännön luomista rajoituksista sekä mahdollisuuksista. Esityksiä täydentää herkullisesti viritetty huippu-asiantuntijoiden välinen paneelikeskustelu.

TERVETULOA HANKKIMAAN valmiuksia

yrityksen toimintaan!

RAVINTOLA SAVOY, HELSINKI HINTA ALK. 540 EUROA + ALV 24 % LAKIMIESLIITONKOULUTUS.FI

Yritysjohtaja, asiantuntija, lakimies – Varaa paikkasi lakimiesliitonkoulutus.fi

TOUKO

14

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KIRJANPIDON

KESÄ

3

PERILLISASEMA, OSAKKUUS JA PERINNÖNJAKO KUOLINPESÄSSÄ

5

ARVONLISÄVERON LASKENTA – TULKINNANVARAISET KYSYMYKSET

ERITYISPIIRTEET

lakimiesliitonkoulutus.fi

kauppakamarinkoulutus.fi

kuntakamarinkoulutus.fi

15

JULKISHALLINNON ESIMIESTEN AJANKOHTAISPÄIVÄT 15.-16.5.2014

kuntakamarinkoulutus.fi

20

JÄRJESTÖN JOHTAMISEN MUST KNOW

lakimiesliitonkoulutus.fi

20

3

-AJOKORTTI® 3.–4.6.2014

5

TYÖOIKEUSPÄIVÄT 2014

lakimiesliitonkoulutus.fi

kauppakamarinkoulutus.fi KIRJANPITO 2014 -LAIVASEMINAARI 20.–22.5.2014

HTK

kauppakamarinkoulutus.fi

21

KEY ACCOUNT MANAGER

Hyväksytty Toiminnankehittäjä

YRITYSKAUPPARAKENTEET JA KAUPPAHINNAN TARKISTUSMEKANISMIT

3

HTK – HYVÄKSYTTY TOIMINNANKEHITTÄJÄ 3.6.–29.10.2014

11

KAUPPAKAMARIN KESÄPÄIVÄ

kauppakamarinkoulutus.fi

lakimiesliitonkoulutus.fi kauppakamarinkoulutus.fi

JÄSENEXTRA 17

NEUVONTAPALVELUT

KIRJANPITO

TYÖSUHDEASIAT

SOPIMUSASIAT

e-Vientiasiakirjapalvelu nopeuttaa asiakirjojen käsittelyä KAUPPAKAMAREILLA ON KÄYTÖSSÄÄN UUSI SÄHKÖINEN e-VIENTIASIAKIRJAT-PALVELU, JONKA KAUTTA VOI HAKEA VERKOSSA VAHVISTUSTA ALKUPERÄTODISTUKSILLE JA MUILLE DOKUMENTEILLE, KUTEN KAUPPALASKUILLE JA HINNASTOILLE. VAHVISTETTAVAT ASIAKIRJAT LÄHETETÄÄN palvelun kautta kauppa-

kamarille, missä ne leimataan sähköisesti ja lähetetään palvelun kautta takaisin asiakkaalle. Sähköisen palvelun rinnalla jatkuu edelleen ”vanha” manuaalinen prosessi eli ulkomaankaupan asiakirjat voi myös hakea kauppakamarin toimistoilta.

VEROTUS

YHTIÖOIKEUS

MUU YRITYSJURIDIIKKA

SEURAA NÄITÄ

VEROHALLINNOLTA OHJE KOULUTUSVÄHENNYKSESTÄ VEROHALLINTO ON antanut ohjeen vuoden 2014 alusta lukien elinkeinoverolaissa ja maatilatalou­den tuloverolaissa säädetyn työnantajan koulutusvähennyksen edellytyksistä. Ohjeessa käydään läpi perusedellytykset työnantajan elinkeinotoiminnan verotuksessa tehtävän, työntekijöiden koulutusajan palkkaan kohdistuvan vähennyksen tekemiselle.

ALKUPERÄTODISTUKSET JA MUUT

SOPIMUSASIAT

vahvistettavat dokumentit voi tulostaa itse leimattuina ja palvelu mahdollistaa asiakirjojen nopean käsittelyn.

Asiakirjat saa leimattuna takaisin lähes poikkeuksetta saman päivän aikana kun ne on haettu järjestelmässä, eikä asiakirjoja tarvitse enää lähettää postissa tai tulla leimauttamaan kauppakamarille.

YRITYSTEN KANNATTAA KÄYDÄ TUTUSTUMASSA PALVELUUN WWW.E-VIENTIASIAKIRJAT.FI

VERKON KAUTTA HAETTAVIEN ulkomaankaupan asiakirjojen määrä

on nousut joka kuukausi kaikissa alueellisissa kauppakamareissa. Viime joulukuussa 53 prosenttia ulkomaankaupan asiakirjoista annettiin e-Vientiasiakirjapalvelussa. Yritysten kannattaakin käydä tutustumassa palveluun osoitteessa www.e-vientiasiakirjat.fi.

kysyä kauppakamarin toimistoilta Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla. Palvelun käytöstä jatketaan koulutustilaisuuksia tänäkin vuonna.

LISÄÄ NEUVOJA VOI

JOHTAJA MARKO SILEN 18 JÄSENEXTRA

TIETOYHTEISKUNTAKAARI KOKOAA SÄÄNNÖKSIÄ HALLITUKSEN ESITYKSESSÄ ehdotetaan säädettä-

väksi tietoyhteiskuntakaari, johon kootaan keskeiset sähköistä viestintää ja tietoyhteiskunnan palvelujen tarjontaa koskevat säännökset. Esityksellä toteutettaisiin sähköisen viestinnän sääntelyn kokonaisuudistus.

VEROVELKAREKISTERI KÄYTTÖÖN TÄNÄ VUONNA TÄMÄ VUONNA otetaan käyttöön verovelkarekisteri, jonka tavoitteena on ehkäistä verovelvoitteiden laiminlyöntejä sekä tukea tilaajavastuulain ja hankintalain asettamien velvoitteiden täyttymistä. Verovelkarekisteriin merkitään yritykset, joilla on verovelkaa vähintään 5 000 euroa. Verovelan euromäärää ei kuitenkaan merkitä rekisteriin.

REKISTERIMERKINTÄ POISTETAAN, kun verojen suo-

ritus on saapunut Verohallinnolle. Verovelkarekisterin tietoja voi tarkastella Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän kautta. Yritysten tiedot tulevat vapaasti haettaviksi, mutta elinkeinonharjoittajan tietojen tarkastelu edellyttää tunnistautumista ja tietoja voi käyttää vain tilaajavastuulain ja hankintalain mukaisiin käyttötarkoituksiin.

KOLME KYSYMYSTÄ

Miten palkkaan kesätyöntekijän?

ONKO ALLE 18-VUOTIAAN OIKEUTTA TYÖNTEKOON RAJOITETTU? Alle 18-vuotiaisiin työntekijöihin sovelletaan nuoria työntekijöitä koskevia erityissäännöksiä. Nuori työntekijä saa tehdä vain työtä, joka ei ole hänen kehitykselleen vahingollista. Laissa säännellään muun muassa työajan pituutta, sijoittelua ja lepoaikaa. Työnantajan on huolehdittava riittävästä opetuksesta ja ohjauksesta työhön.

PITÄÄKÖ KESÄTYÖNTEKIJÄN KANSSA TEHDÄ KIRJALLINEN TYÖSOPIMUS? Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, mutta suullinenkin työsopimus on pätevä. Jos työsuhde on voimassa yli kuukauden, työnantajan on oma-aloitteisesti annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, jos ne eivät ilmene kirjallisesta työsopimuksesta. Tällaisia ehtoja ovat muun muassa pääasialliset työtehtävät, sovellettava työehtosopimus ja palkan määräytymisperuste. Jos työsopimusta ei tehdä kirjallisesti, työnantajan on esitettävä nuorelle eli alle 18-vuotiaalle työntekijälle tämän tai huoltajan pyynnöstä kirjallinen selvitys työsopimuksen ehdoista ennen sopimuksen tekemistä. 15-vuotias saa tehdä työsopimuksensa itse. Alle 15-vuotiaan työsopimuksen voi tehdä huoltaja tai nuori itse huoltajan luvalla. Huoltaja voi kuitenkin purkaa nuoren työntekijän työsopimuksen, jos se on tarpeen tämän kasvatuksen, kehityksen tai terveyden takia.

KERTYYKÖ KESÄTYÖSTÄ ELÄKETTÄ?

Työeläkkeen kertyminen alkaa 18-vuotiaana. Tänä vuonna 5,55 prosentin suuruinen eläkemaksu peritään 18 vuotta täyttäneeltä täyttämiskuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisestä palkanmaksupäivästä lukien. 17 vuotta täyttäneen työntekijän palkasta peritään myös työttömyysvakuutusmaksu, jonka suuruus on 0,5 prosenttia palkasta. Myös työttömyysvakuutusmaksua peritään täyttämiskuukautta seuraavan kuukauden alusta lähtien.

LAKIMIES KATI MATTINEN

Kansainvälistymis-

palveluja pk-yrityksille www.EnterpriseEurope.fi

HYVÄ UUTINEN

TEKSTI LEENA FILPUS KUVAT MEERI UTTI

NUORI POLVI VASTUUSSA: TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ TERHI SJÖGREN-SORSA, SITOMOSTA VASTAAVA AKI SJÖGREN JA KEHITTÄMISJOHTAJA SAMPSA SJÖGREN.

PAINOMAAILMAN KISASSA PÄRJÄTÄÄN MONIPUOLISUUDELLA JÄSENEXTRAAKIN PAINAVA JA LEHDEN POSTITUKSEN HOITAVA SAVION KIRJAPAINO MENESTYY YHÄ KIRISTYVÄSSÄ PAINOTALOJEN KISASSA MONIPUOLISUUDELLAAN. SAMAN KATON ALTA LÖYTYVÄT PALVELUT ARKKIPAINOSTA DIGIPAINOON JA SUURKUVATULOSTUKSIIN ASTI.

20 JÄSENEXTRA

KERAVAN KESKUSTAN kupeessa sijait-

sevassa Savion kirjapainossa käy heti selväksi, että tittelit ovat viitteellisiä.

– Toki meillä kaikilla on omat vastuualueemme, mutta toimenkuvat elävät tarpeen mukaan. Jokaisella tuotannon osa-alueella on vähintään yksi meistä sukuun kuuluvasta töissä, tuotantopäälliköksi itseään tituleeraava Terhi Sjögren-Sorsa sanoo.

Terhi Sjögren-Sorsan ja kehittämisjohtajana työskentelevän veljensä Sampsa Sjögrenin isoisä perusti Savion kirjapainon vuonna 1968. Terhin ja Sampsan isä Martti Sjögren omistaa yhtiön nyt kahden sisarensa kanssa. Heidän jälkikasvustaan yhteensä neljä on yhtiössä töissä. Kun kaikki sukulaiset lasketaan

yhteen, yhtiön noin 15 työntekijästä yhdeksän on omistajasukuun kuuluvia.

Kunnon perheyritys siis!

– Me vähän karsastamme nimitystä perheyritys, sillä olemme täällä työntekijöinä, vahvalla yrittäjäasenteella tosin.

Omistajuus on edelleen vanhemmillamme, mutta käytännön vetovastuu on ollut meillä nuoremmilla jo pitemmän aikaa, Sampsa Sjögren sanoo.

SAATTAEN VAIHTAEN Henkistä sukupolvenvaihdosta on tehty vähitellen jo 1990-luvun puolivälistä lukien. Painoalan tietokoneistuminen nosti nuoren sukupolven puikkoihin.

– Vanhempamme ymmärsivät, että modernisoituminen on ainoa keino

pärjätä painotalojen kisassa. Me olemme kehittyneet perinteisestä offset-arkkipainosta täyden palvelun painotaloksi, jota kehtaa kutsua myös täysiveriseksi digipainoksi. Meiltä saa kaikkea käyntikorteista lehtiin, kirjoihin ja 1,5 metriä leveisiin roll-uppeihin ja muihin suurkuvatulostuksiin asti, sisarukset kehaisevat.

Paras hintaetu

Perinteitä unohtamatta.

Vanha Heidelberg on yhä käytössä kohopainatuksia varten.

Savion kirjapaino pärjää mukavasti keskisuurten kirjapainojen kategoriassa 1,8 miljoonan euron liikevaihdolla. Mutta toki talouden taantuma on myös kirpaissut.

Median rakennemurroksella on saattanut olla jopa taloussuhdanteita suurempi merkitys.

– Taantumalla oli äkillinen shokkivaikutus vuonna 2008, mutta sen jälkeen yritysten ostokäyttäytyminen palasi lähes aiemmalle tasolle. Vuodesta 2010 lähtien digipainatus on kasvattanut osuuttaan voimakkaammin perinteiseen offsettiin verrattuna. Samalla, kun digipainolaitteiden ominaisuudet kasvoivat, monipuolistui myös tuotettavien tuoteryhmien määrä. Tämä on ollut osaltaan kiihdyttämässä offset-painatuksen vähenemistä, Terhi SjögrenSorsa sanoo.

KETTERÄNÄ KOHTI UUTTA Savion kirjapainossa nähdään ulkoiset paineet myös hyvänä moottorina: kun maailma muuttuu, joutuu olemaan innovatiivinen ja kehittämään uutta. Perinteinen analoginen viestintä yhtiössä on jo hallussa, tänä vuonna on suunnitelmissa ottaa askel myös digitaalisen maailman suuntaan.

– Laajennamme myös suurkuvatuotantoa. Haluamme miettiä yhdessä esimerkiksi mainostoimistoasiakkaidemme kanssa, mitä lisäpalveluita voisimme olla tuottamassa heille. Tarpeet vaihtelevat asiakaskohtaisesti, mutta olemme kaikille ehdotuksille avoimia, Sampsa Sjögren sanoo.

Savion kirjapaino on vahva toimija keskisellä Uudellamaalla, mutta asiakkaita on ympäri Suomen Turkua ja Rovaniemeä myöten.

Minkälaiseksi painoksi Savion kirjapaino on kehittymässä?

Sampsa Sjögrenin mukaan toimintaympäristö muuttuu niin nopeasti, että useamman vuoden päähän ulottuvia suunnitelmia on tehtävä varoen.

– Viisivuotissuunnitelmat onnistuivat vielä 2000-luvun alussa.

Nyt kannattaa katsoa vain kahden vuoden päähän, ja olla silti ketterä ja valmis tekemään joustavasti muutoksia. On selvää, että kehittyä pitää koko ajan, yhtä lailla konekapasiteetin kuin meidän työntekijöidenkin. Jokaisen on oltava valmis oppimaan uutta. Se on menestymisessä kaiken lähtökohta, Sampsa Sjögren sanoo.

Kauppakamarikortilla!

Ota yhteyttä – kerromme lisää!

Puh. 09 2286 0310 • myynti@chamber.fi

KAMARIKUULUMISIA

JÄSENEXTRA UUDISTUI KAUPPAKAMARIN JÄSENLEHTI JÄSENEXTRA ON MUUTTUNUT NIIN ULKOASULTAAN KUIN OSIN SISÄLLÖLTÄÄNKIN.

VAIKKA YRITYSTEN toimintaympäristö

ja Suomen taloudellinen tilanne on nyt haastava, haluamme kertoa myös menestymisistä Hyvä uutinen -palstalla. Hedelmällisestä ja hyvin sujuvasta yhteistyöstä jäsenyritykset voivat kertoa Kehu kaveria -jutussa. Henkilö-haastattelussa pääsevät ääneen talouselämän vaikuttajat.

Tuttuakin Jäsenextrasta löytyy, kuten ajankohtainen Teema-aukeama, Neuvonta­palvelut ja Kamarikuulumisia.

Palaute, niin haukut, kehut kuin kehitysideatkin, uusitusta Jäsenextrasta otetaan ilolla vastaan! Kerro kommenttisi helsinki.viestinta@chamber.fi.

Kauppakamarin viestintäpäällikkö Essi Lindqvist on Jäsenextran päätoimittaja, viestinnän suunnittelija Marianne Holm vastaa lehden ulkoasusta.

LAKIMIES KIRSI PARNILA VALITTIIN KAUPPAKAMARIEN VUODEN KOULUTTAJAKSI

ABB ESITTELI TUOTANTOAAN HELSINGIN VIRKAMIEHILLE

Helsingin Pitäjänmäessä järjestetyssä Teollisuus tutuksi –tilaisuudessa ABB Oy:n toimitusjohtaja Tauno Heinola (oik.) kertoi yhtiön tuotannollisesta toiminnasta ja välitti Pitäjänmäen alueen teollisuusyritysten toiveita ylipormestari Jussi Pajuselle (vas.).

22 JÄSENEXTRA

Ennen oli vihko ja kynä, nyt on näppäimistö ja blogi.

Katleena Kortesuo

www.kauppakamarikauppa.fi

Ammattilaisen Kauppa

kauppakamarikauppa.fi Monipuolista koulutusta, ammatillista kirjallisuutta ja verkkopalveluita!

KauppakamariKauppa Kalevankatu 12 • 00100 Helsinki • puh. 09 2286 0360 • faksi 09 2286 0228 kustannus@helsinki.chamber.fi • www.kauppakamarikauppa.fi

Avoinna: ma-pe klo 9.00-15.00