Arvonlisaveron ja ennakonpidatyksen ilmoittaminen ja maksaminen

Nina Sainio • Saija Laine

Arvonlisäveron ja ennakonpidätyksen ilmoittaminen ja maksaminen

käytännönläheisesti

Sisällys

1 Johdanto 1.1 Vuoden 2017 alusta voimaan tulleet muutokset 1.2 Vuoden 2019 alusta voimaan tulevat muutokset 1.3 Kirjan näkökulma

1 1 3 4

2 Termistö

5

3

4

5

Verokausi 3.1 Pääsääntö 3.2 Valinnaisten verokausien pituudet 3.3 Pidennetty verokausi 3.3.1 Pidennettyyn verokauteen hakeminen 3.3.2 Pidennettyyn verokauteen siirtymisen ajankohta 3.3.3 Pidennetyn verokauden edellytyksenä olevan

raja-arvon ylittyminen – verovelvollisen ilmoitus 3.4 Lyhennetty verokausi 3.4.1 Lyhennettyyn verokauteen hakeminen 3.4.2 Lyhennettyyn verokauteen siirtymisen ajankohta 3.5 Verokauden lyhentäminen Verohallinnon aloitteesta 3.6 Verokausi toiminnan päättyessä 3.7 Tiivistelmä verokausista

8 8 9 10 12 14 15 16 17 17 18 20 20

Kirjanpito 4.1 Liiketapahtumien kirjaaminen arvonlisäverotuksessa 4.2 Maksuperusteinen arvonlisävero 4.3 Palkkakirjanpitoa koskevat säännökset 4.4 Tositteiden, muistiinpanojen ja palkkakirjanpidon

säilyttäminen

21 21 22 25

Verojen ilmoittaminen 5.1 Ilmoittamisvelvolliset 5.2 Ilmoittamisvelvollisuudesta vastuussa olevat 5.3 Veroilmoitus 5.3.1 Ilmoituksen antaminen 5.3.2 Veroilmoituksen antamisen määräaika 5.3.3 Veroilmoituksen antaminen sähköisesti OmaVero-palvelussa 5.3.4 Veroilmoituksen antaminen sähköisesti taloushallinto-ohjelmalla

27 27 28 29 29 30

25

33 34

5.4 5.5 5.6

5.7 5.8 5.9 5.10

5.11

5.3.5 Veroilmoituksen antaminen paperilla 5.3.6 Ilmoituksella annettavat tiedot arvonlisäverosta 5.3.7 Ilmoituksella annettavat tiedot työnantajasuorituksista 5.3.8 Veroilmoituksella ilmoitettavat muut

oma-aloitteiset verot 5.3.9 Veroilmoituksen korjaus 5.3.10 Ei toimintaa -ilmoitus 5.3.11 Veroilmoituksen antaminen etukäteen 5.3.12 Vähäisen toiminnan harjoittaja arvonlisäverotuksessa 5.3.13 Metsätaloudenharjoittajan ilmoittaminen Veroilmoituksen antamatta jättäminen Veroilmoituksen saapuminen myöhässä Ilmoitetun tiedon korjaaminen 5.6.1 Yleistä 5.6.2 Yhtenäinen korjaamismenettely 5.6.3 Vähäisen virheen korjaaminen Verohallinto poikkeaa annetusta veroilmoituksesta Veroilmoitus yrityssaneeraustilanteessa Työnantajasuoritusten muut ilmoitukset Arvonlisäveron muut ilmoitukset 5.10.1 Arvonlisäveron yhteenvetoilmoitus 5.10.2 Intrastat-ilmoitus Sivullisen tiedonantovelvollisuus

34 36 42 45 45 46 47 48 50 51 53 54 54 56 59 63 64 65 65 65 68 70

6

Verojen maksaminen ja perintä 6.1 Verojen maksaminen 6.1.1 Yleinen eräpäivä 6.1.2 Eräpäivä verokauden muuttuessa 6.1.3 Verohallinnon määräämän veron eräpäivä 6.1.4 Oma-aloitteisten verojen maksaminen 6.1.5 Oma-aloitteisten verojen viitenumero 6.1.6 Tiivistelmä – verokauden veron maksaminen 6.2 Oma-aloitteisten verojen maksun käyttöjärjestys 6.3 Oma-aloitteisten verojen palauttaminen 6.4 Maksujärjestelyt 6.5 Perintätoimet 6.6 Verosta vapauttaminen (veronhuojennus)

71 71 71 72 72 72 73 74 74 76 80 82 84

7

Ilmoittamisen ja maksamisen virheiden seuraamusmaksut 7.1 Sanktioista yleisesti 7.2 Myöhästymismaksu 7.2.1 Myöhästymismaksun määräytyminen 7.2.2 Myöhästymismaksun määrä

85 85 85 85 87

8

7.3 Veronkorotus 7.3.1 Veronkorotuksen määräytyminen 7.3.2 Veronkorotuksen määrä 7.4 Laiminlyöntimaksu 7.4.1 Laiminlyöntimaksun määräytyminen

OMVL 39 §:n nojalla 7.4.2 Laiminlyöntimaksun määräytyminen

verotusmenettelylain 22 a §:n nojalla 7.4.3 Laiminlyöntimaksun määrä 7.4.4 Tiivistelmä laiminlyöntimaksuista 7.5 Tiivistelmä ilmoittamisen virheistä aiheutuvista seuraamuksista/sanktioista 7.6 Maksamisen virhe – viivästyskorko 7.7 Verovastuu

92 92 94 98

102 102 103

OmaVero

105

98 99 100 101

9 Yhteenveto 9.1 Yhteenvedon sisältö 9.2 Yhteenvedolle merkittävät maksukehotukset 9.2.1 Verovelkarekisteriin merkitseminen 9.2.2 Verovelkojen julkaiseminen

protestilistalla (protestointi) 9.2.3 Ulosottoon siirtäminen

109 109 110 111

10

Verovelvollisen oikeus saada neuvontaa 10.1 Verohallinnon neuvonta 10.2 Verohallinnon kirjallinen ohjaus 10.3 Verohallinnon ennakkoratkaisu 10.4 Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu 10.5 Tulli

114 114 115 116 117 118

11

Verotuspäätös ja muutoksenhaku 11.1 Veron määräämisen yleisiä periaatteita 11.2 Muutoksenhakukelpoinen päätös 11.2.1 Verohallinnon tekemä päätös 11.2.2 Päätöksen sisältö 11.2.3 Päätöksen tiedoksianto 11.2.4 Päätöksen antaminen 11.2.5 Päätös verovelvollisen pyynnöstä 11.2.6 Päätös veronsaajien oikeudenvalvontayksikön pyynnöstä 11.2.7 Päätös veron määräämättä tai oikaisematta jättämisestä

119 119 121 121 122 122 123 124

112 113

124 124

11.2.8 Päätös verotuksen muuttamisesta verovelvollisen hyväksi 11.2.9 Päätös verotuksen muuttamisesta verovelvollisen vahingoksi 11.2.10 Seurannaismuutos 11.3 Muutoksenhakumenettely 11.3.1 Oikaisuvaatimus verotuksen oikaisulautakunnalle 11.3.2 Valitus hallinto-oikeudelle 11.3.3 Valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle 11.3.4 Ennakkopäätösvalitus 11.4 Ylimääräiset muutoksenhakukeinot 11.5 Tiivistelmä muutoksenhausta 12

13

Määräajat 12.1 Määräaikojen laskennan alkuajankohta 12.2 Verotuksen muuttamisen määräajat 12.2.1 Verotuksen oikaisun, veron määräämisen ja

päätöksen oikaisun määräaika 12.2.2 Jatkettu määräaika 12.2.3 Pidennetty määräaika 12.2.4 Rikosperusteinen määräaika 12.3 Tiivistelmä määräajoista

126 126 127 128 128 132 134 135 136 137 138 138 140 140 140 143 145 146

Liitteet 148 Verohallinnon päätös veroilmoituksessa olevan virheen korjaamisesta 148 Verohallinnon päätös veron määräämättä tai päätöksen oikaisun tekemättä jättämisestä oma-aloitteisessa verotuksessa 150 Verohallinnon päätös pidennettyjen verokausien muutosajankohdasta 151 Saatelomake ennakkoratkaisu, poikkeuslupa- ja ohjauspyyntöhakemukseen 152 Veroilmoitus oma-aloitteisista veroista 153 Hakemus oma-aloitteisten verojen verokauden muuttamiseksi 155 Työnantajan ja suorituksen maksajan vuosi-ilmoitus 156 Vuosi-ilmoitus rajoitetusti verovelvollisille maksetuista suorituksista 157 Arvonlisäveron yhteenvetoilmoitus 158 Oma-aloitteisten verojen oikaisuvaatimuksen kansilehti 159 Arvonlisäverotusta koskevan sitoumuksen malli 160

1 JOHDANTO

1.1

Vuoden 2017 alusta voimaan tulleet muutokset Eduskunta hyväksyi 9.9.2016 uuden lain oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä (768/2016, OVML) sekä uuden veronkantolain (769/2016). Molemmat tulivat voimaan 1.1.2017. Oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain soveltamisalaan kuuluvia veroja ovat arvonlisävero, ennakonpidätys, työnantajan sairausvakuutusmaksu, vakuutusmaksuvero, arpajaisvero, lähdevero, korkotulon lähdevero, palkansaajan lähdevero ja lopullinen palkkavero. Samalla säädettiin laki työnantajan sairausvakuutusmaksusta, jolla korvattiin työnantajan sosiaa­liturvamaksusta annettu laki. Uudistuksessa verotililaki kumottiin ja sen sisältämä sääntely siirrettiin oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettuun lakiin, veronkantolakiin sekä veronlisäyksestä ja viivekorosta annettuun lakiin. Muutoksia tuli yhteensä 36 eri lakiin.

Uudella oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetulla lailla pyrittiin hallitusohjelman mukaisesti yhtenäistämään ja selkeyttämään verolain­säädäntöä kokoamalla yhteen lakiin ennen erillään useissa laeissa olleita menettelysäännöksiä. Näitä ovat muun muassa yleiset veron ilmoittamista, maksamista, määräämistä ja muutoksenhakua koskevat säännökset. Eri verolakeihin jää edelleen sääntelyä siltä osin kuin se koskee erityismenettelyjä. OVML on yleislaki, mikä tarkoittaa sitä, että jos jossain muussa verolaissa säädetään OVML:sta poikkeavasti, noudatetaan näitä kyseisiä verolain säännöksiä. Tällaisia säännöksiä on esimerkiksi arvonlisäverolaissa.

Pienyritysten hallinnollisen taakan keventämiseksi, joustavuuden lisäämiseksi ja Verohallinnon toiminnan tehokkuuden parantamiseksi pidennettyjen vero­ kausien soveltamisalaa laajennettiin. Myös veroseuraamusten vaikuttavuutta tehostettiin muun muassa muuttamalla myöhästymismaksun ja veronkorotuksen määräämistä ja määriä. Uudistuksen myötä veroilmoituksessa oleva virhe korjataan korvaavalla ilmoituksella. Samalla otettiin käyttöön virheen korjaamista koskevat kevennetyt menettelyt. Tärkeä uudistus on myös sähköisen ilmoittamisen muuttuminen pakolliseksi.

1

1 • JOHDANTO

Määräaika verotuksen muuttamiselle yhtenäistyi pääsääntöisesti kolmeen vuoteen. Muutosta verotukseen kaikissa Verohallinnon tehtäväalaan kuuluvissa veroissa haetaan aina ensi asteena verotuksen oikaisulautakunnalta, poikkeuksena ennakkoratkaisut. Ennakkopäätösvalitus koskee jatkossa kaikkia verolajeja.

Oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettua lakia ei kuitenkaan sovelleta aivan kaikkiin oma-aloitteisiin veroihin; varainsiirtovero jäi lain soveltamisalan ulkopuolelle. Laki ei tuonut muutoksia myöskään ennakkoratkaisumenettelyyn eikä Verohallinnon tekemään rekisteröintiin. Vaikka työnantajasuorituksia koskeva menettely säädetään oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetusta laissa, palkansaajan ennakon täydennysmaksu, ennakonpidätyksen tai ennakon palauttaminen, ennakonkanto ja lähdeveron palautus rajoitetusti verovelvolliselle tulonsaajalle jäivät lain soveltamisalan ulkopuolelle.

Oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettu laki sisältää paljon siirtymäsäännöksiä. Nämä koskevat tilanteita, joissa Verohallinnossa on lain voimaan tullessa vireillä verotuksen muutosta, kuten veron määräämistä tai uudelleen käsittelyä, koskeva asia.

Uudistuksen myötä verojen kantaminen yhtenäistyi ja selkeytyi. Veronkantolakiin koottiin kaikki säännökset, jotka koskevat Verohallinnon keräämien verojen ja maksujen kantamista, maksamista sekä perintää. Viivästysseuraamuksista säädettiin kaikkien verolajien osalta veronlisäyksestä ja viivekorosta annetussa laissa. Myös menettelyt yhtenäistyivät. Lisäksi veronkannon päätöksiin liittyvä muutoksenhaku muuttui. Säännökset yhtenäistettiin muun muutoksenhakua koskevan verolainsäädännön kanssa, jolloin muutoksenhaun ensi aste on verotuksen oikaisulautakunta. Veronkantoa koskevat lakimuutokset eivät kuitenkaan aiheuta merkittäviä muutoksia verovelvollisten toimintaan.

Uutta veronkantomenettelyä sovelletaan aluksi niihin veroihin ja maksuihin, joiden menettelyyn sovelletaan oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettua lakia, sekä verotusmenettelylain mukaiseen laiminlyöntimaksuun.

Verovelvolliselle muutos näkyy esimerkiksi siinä, että uudessa veronkantolaissa veronkuittaus korvataan palautusten käyttämisellä ja verotiliote korvataan yhteenvedolla. Palautusten käyttäminen verovelvollisen veroveloille on aiempaa laajempaa, mikä vähentää edestakaista rahaliikennettä. Yhteenveto puolestaan vastaa tiedoiltaan verotiliotetta, mutta se muodostetaan kalenterikuukausittain eli kuukauden viimeiseltä päivältä. Se näkyy yritykselle OmaVerossa heti seuraavana päivänä.

Uuden veronkantolain muutoksenhakua koskevia säännöksiä sovelletaan muutoksenhakuun, joka koskee lain voimaantulon jälkeen tehtyä Verohallinnon päätöstä.

Vanhojen verokausien verotusmenettely ja muutoksenhaku tapahtuu pääsääntöisesti vanhojen säännösten mukaisesti. Poikkeuksia kuitenkin löytyy. Uutta lakia sovelletaan sen voimaantulon jälkeen tietyissä tilanteissa myös vanhoihin verokausiin.

2

1 • JOHDANTO

Edellä mainitut lakimuutokset liittyvät Verohallinnossa vuosina 2016–2019 toteutettavaan kokonaisvaltaiseen tietojärjestelmien muutoshankkeeseen. Sen tarkoituksena on korvata noin 70 erilaista ja eri-ikäistä järjestelmää niin sanotulla VALMIS-ohjelmistolla. Verovelvolliselle tämä näkyy ulospäin muun muassa ­uudella OmaVero-palvelulla. Uuteen järjestelmään liitetään seuraavaksi yhteisöjen tulovero vuonna 2017. Henkilöasiakkaiden tulovero, kiinteistövero sekä varain­siirtovero siirtyvät järjestelmään vuonna 2018.

Näillä uudistuksilla pyritään entistä reaaliaikaisempaan verotukseen. Siihen liittyy ajatus joustavasti valmistuvasta verotuksesta, joka nopeuttaisi muun muas­sa yksilöllisiä verotus- ja muutoksenhakuprosesseja ja takaisi siten nykyistä nopeammin varmuuden verotuksen lopputuloksesta. Tämä parantaisi verovelvollisten oikeusturvaa ja verotuksen ennakoitavuutta sekä vähentäisi eri osapuolten kustannuksia.

Autoverotus, valmisteverotus ja maahantuonnin arvonlisäverotus siirretään Tullilta Verohallinnon hoidettaviksi. Auto- ja valmisteverotus siirtyvät Verohallinnolle 1.1.2017 (lukuun ottamatta Euroopan unionin ulkopuolelta tapahtuvan maahantuonnin yhteydessä suoritettavia valmisteveroja) ja maahantuonnin arvonlisäverotus 1.1.2018. Maahantuonnin arvonlisäveron määrästä ei enää tehdä päätöstä, vaan siitä tulee tuolloin oma-aloitteinen vero. Verovelvollisten tulee jatkossa itse laskea maahantuonnin arvonlisäveron määrä.

1.2

Vuoden 2019 alusta voimaan tulevat muutokset Vuoden 2019 alusta on tarkoitus ottaa käyttöön kansallinen tulorekisteri. Kansallinen tulorekisteri on tulo- ja muita tietoja yksilötasolla sisältävä kattava ja keskitetty kansallinen tietokanta, johon tulotiedot ilmoitetaan reaaliaikaisesti ja maksu­ kohtaisesti. Tietokannan hyödyntäjiä ovat muun muassa Verohallinto, Kela, työeläkevakuuttajat, tapaturmavakuutusyhtiöt sekä laaja joukko muita tahoja.

Ensimmäisessä vaiheessa 1.1.2019 palkkoihin liittyvät vuosi- ja veroilmoitustiedot poistuvat. Näiden tilalle tulee tulorekisteristä maksu- ja saajakohtaisesti tiedot maksetuista palkoista. Tulorekisterin saaja- ja maksukohtaisilla erittelytiedoilla olevista veroista ja palkkatiedoista muodostetaan palkanmaksu­kausittain (kerran kuussa) maksajakohtainen kooste. Verot välitetään automaatiossa velvoitteeksi maksajan OmaVeroon. Työnantajasuoritusten maksujen eräpäivänä olisi edelleen palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 12. päivä. Toisessa vaiheessa vuonna 2020 kansalliseen tulorekisteriin siirtyvät myös eläkkeiden ja etuuksien maksutiedot.

3

1 • JOHDANTO

1.3

Kirjan näkökulma Tässä kirjassa käsitellään oma-aloitteisista veroista arvonlisäveroa sekä työnantaja­ suorituksia. Näkökulma on erityisesti suorituksen maksajan menettelyyn liittyvissä asioissa; miten uusi OMVL vaikuttaa suorituksen maksajan ilmoittamiseen ja verojen maksamiseen. Lisäksi kirjassa käsitellään oma-aloitteisten verojen kantoon ja muutoksenhakuun liittyviä kysymyksiä. Arvonlisäveron, ennakonpidätyksen, lähdeveron ja työnantajan sairausvakuutusmaksun aineelliset kysymykset on rajattu kirjan ulkopuolelle.

Kirja sisältää kirjoittajiensa näkemyksiä aiheesta. Kirjoittajat ovat varmistaneet, että kirjan sisältö vastaa Verohallinnon antamia ohjeita ja päätöksiä, jotka ovat ilmestyneet 24.1.2017 mennessä.

4

2 TERMISTÖ

Lakiuudistusten yhteydessä myös termistöä yhtenäistettiin ja uudistettiin. Arvonlisäverolaissa käytettiin aiemmin termiä verokausi, kun taas ennakkoperintälaissa käytettiin termiä ilmoitusjakso.

Aiempi termi

Uusi termi

Kausiveroilmoitus

Oma-aloitteisten verojen veroilmoitus

Ilmoitusjakso, kohdekausi, maksujakso

Verokausi

Maksuunpano

Veron määrääminen

Valituskelpoinen

Muutoksenhakukelpoinen

Tiliote

Yhteenveto

Arvonlisäverovelvollisten rekisteri Verohallinto ylläpitää rekisteriä arvonlisäverollisen toiminnan harjoittajista. Arvonlisäverollista toimintaa harjoittavan on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, jos liikevaihto ylittää määrätyn rajan. Rekisteriin voi hakeutua myös silloin, kun harjoittaa taloudellista toimintaa mutta liikevaihto jää määrätyn rajan alle. Liikevaihdon raja määräytyy tilikauden liikevaihdon perusteella ja on 10 000 euroa (vuonna 2017). Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkityn on ilmoitettava arvonlisäveron tiedot arvonlisäveroilmoituksella ja maksettava myyntiensä mukainen arvonlisävero.

Kiinteistön vuokraamisesta tai muusta luovuttamisesta voi edellytysten täyttyessä hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi. Tästä tulee erillinen rekisterimerkintä.

Määräaika Määräaikoja koskeva pääsääntö: määräajat lasketaan sitä kalenterivuotta seuraavan vuoden alusta, johon kuuluvalta asianomaisen veron verokaudelta vero olisi tullut ilmoittaa ja maksaa.

5

2 • TERMISTÖ

Esimerkki: Yrityksen tilikausi on 1.7.2017–30.6.2018. Yrityksen verokausi on kalenterikuukausi. Verohallinto voi määrätä veron yleisen määräajan perusteella vuoden 2021 loppuun saakka. Vastaavasti yritys voi hakea muutosta vuoden 2021 loppuun asti.

Oma-aloitteinen vero Oma-aloitteisilla veroilla tarkoitetaan veroja, joita Verohallinto ei erikseen määrää. Niiden määrän verovelvollinen laskee ja ilmoittaa sekä maksaa oma-aloitteisesti. Oma-aloitteisia veroja ovat arvonlisävero, työnantajasuoritukset, apteekkivero, arpajaisvero, ennakonpidätys puun myyntitulosta ja ennakonpidätys osakeyhtiöltä, osuuskunnalta tai muulta yhteisöltä. Lisäksi oma-aloitteisia veroja ovat ennakonpidätys koroista ja osuuksista, ennakonpidätys osingoista ja osuuskunnan ylijäämistä, lähdevero osingoista (rajoitetusti verovelvollisilta), lähdevero koroista ja rojalteista (rajoitetusti verovelvollisilta), lähdevero korkotulosta (yleisesti verovelvollisilta) ja vakuutusmaksuvero. Varainsiirtovero ja ennakon täydennysmaksu eivät ole tässä kirjassa tarkoitettuja oma-aloitteisia veroja.

OmaVero OmaVero korvaa Verotili-palvelun. OmaVerossa on mahdollista antaa ilmoitukset oma-aloitteisista veroista ja maksaa verot verkkomaksulla. Palvelussa on myös nähtävillä kuukausittainen yhteenveto verojen maksuista ja palautuksista. Lisäksi verovelvollinen näkee OmaVerossa ja yhteenvedossa mahdolliset huomautukset maksamattomista veroista. Katso-valtuuksiin ei tarvitse tehdä muutoksia, vaan Verotili-palvelua varten annetut valtuudet ovat käytössä myös OmaVerossa.

Satunnainen työnantaja Satunnaisella työnantajalla tarkoitetaan työnantajaa, jolla on verovuoden aikana palveluksessaan vain yksi palkansaaja tai enintään viisi palkansaajaa, joiden työsuhde ei kestä koko kalenterivuotta.

Seuraamusmaksu Seuraamusmaksuja ovat myöhästymismaksu, veronkorotus ja laiminlyöntimaksu.

Niiden tavoitteena on edistää verovelvollisten ilmoittamien tietojen oikeaa sisältöä ja oikea-aikaisuutta.

Suorituksen maksaja Suorituksen maksajalla tarkoitetaan niin veronalaisen kuin verovapaan suorituksen tai edun maksajaa taikka antajaa. Suorituksen maksajalla tarkoitetaan siten myös esimerkiksi pelkkiä verovapaita kustannusten korvauksia maksavaa tahoa tai pelkän luontoisedun antajaa.

6

2 • TERMISTÖ

Säännöllinen työnantaja / Työnantajarekisteri Työnantajan on ilmoittauduttava Y-lomakkeella työnantajarekisteriin, kun se aloittaa säännöllisen palkanmaksun ja sen palveluksessa on kalenterivuoden aikana joko vähintään kaksi vakituista palkansaajaa tai vähintään kuusi tilapäistä palkansaajaa.

Y-lomakkeita saa muun muassa osoitteesta www.ytj.fi. Myös satunnainen työnantaja voi halutessaan hakeutua työnantajarekisteriin.

Veroilmoitus Veroilmoitus tarkoittaa ilmoitusta, jolla verokauden veroa koskevat tiedot on annettava. Veroilmoituksella ilmoitettavia oma-aloitteisia veroja ovat arvonlisävero, ennakonpidätys, työnantajan sairausvakuutusmaksu, vakuutusmaksuvero, arpajais­vero, lähdevero, korkotulon lähdevero, palkansaajan lähdevero, lopullinen palkkavero ja apteekkivero.

Verokausi Termi verokausi korvaa aiemmin käytössä olleet käsitteet ilmoitus- ja maksujakso sekä kohdekausi. Verokaudella tarkoitetaan ajanjaksoa, jolta määräytyvä vero ilmoitetaan ja maksetaan.

Verokausi on lähtökohtaisesti kalenterikuukausi. Poikkeuksena tästä ovat alku­ tuottajat (vuosi) sekä paliskuntaryhmät (poronhoitovuosi). Kalenterikuukauden sijaan verovelvollinen voi erillisellä hakemuksella hakeutua valinnaisen verokauden piiriin, joko neljänneskalenterivuosimenettelyyn tai kalenterivuosimenettelyyn.

Verovelvollinen Tässä kirjassa verovelvollisella tarkoitetaan arvonlisäverolaissa tarkoitetun verovelvollisen lisäksi myös maksuvelvollista, lähdeveron perimiseen velvollista ja ennakonpidätysvelvollista. Lisäksi tietyissä tilanteissa se tarkoittaa myös palautukseen oikeutettuja. Tällaisia arvonlisäverotuksessa palautukseen oikeutettuja ovat esimerkiksi ulkomaankauppaa harjoittavat elinkeinonharjoittajat sekä kunnat.

Yhteenveto Yhteenveto korvaa verotiliotteen. Yhteenveto vastaa tietosisällöltään pääosin verotiliotetta, mutta se muodostetaan kalenterikuukausittain.

Yleinen eräpäivä Yleisellä eräpäivällä tarkoitetaan maksamisen eräpäivää sekä toisaalta ilmoittamisen määräpäivää. Yleinen eräpäivä on kalenterikuukauden 12. päivä. Jos 12. päivä ei ole pankkipäivä, yleinen eräpäivä on sitä seuraava ensimmäinen pankkipäivä.

7