§
§§§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§§ §§§§§§§§§ §§§§§§§§§ §§§§§§§§§ §§§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§§ §§§§§§§ §§§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§§ §§§§§§§§§ §§§§§§§§§ Visa Kurki
HALUATKO JURISTIKSI?
haluatko juristiksi? Visa Kurki
Kauppakamari
© Helsingin Kamari Oy ja tekijä 4., uudistettu painos ISBN 978-952-246-570-2 ISBN 978-952-246-573-3 (sähkökirja) Kannen suunnittelu Terttu Rönkkö Taiton suunnittelu Ea Söderberg Sivunvalmistus Keski-Suomen Sivu Oy Hansaprint Oy 2019 Anna palautetta kirjasta: www.kauppakamarikauppa.fi/anna-meille-palautetta
esipuhe Ajatus tästä kirjasta syntyi maaliskuussa 2013 Luxemburgissa. Olin juuri aloittanut harjoittelun Euroopan unionin tuomioistuimessa, ja kaikki tuntui uudelta ja hankalalta. Tällöin päähäni pälkähti, että minulla oli ollut samanlainen olo oikeustieteen pääsykokeisiin lukiessani ja vielä ensimmäisen opiskeluvuodenkin aikana: asioihin oli hankala päästä kunnolla käsiksi, ja kokonaiskuvan saaminen oli vaikeaa. Oikeusjärjestelmä oli kuin palapeli, mutta kukaan ei ollut kertonut, miltä peli näyttäisi valmiina. Sen sijaan opinnoissa keskityttiin palapelin kokoamiseen pala kerrallaan. Aloin pohtia, miten juridiikasta saisi annettua kokonaiskuvan. Kohta olinkin jo lähestynyt vanhaa työnantajaani kirjaidealla. Olen kirjoittanut tämän kirjan useille eri kohderyhmille. Ensinnäkin kirja antaa yleiskuvan siitä, mitä oikeustieteen opiskelu ja oikeuden parissa työskentely tarkoittaa. Tällöin voit punnita sitä, tuntuuko oikeustiede omalta alaltasi. Toiseksi kirja auttaa oikeustieteelliseen pyrkijää. Oikeustieteen pääsykoe vaatii työtä, työtä ja työtä. Sitä en voi tehdä puolestasi. Tässä kirjassa pyrin sen sijaan tarjoamaan sinulle kehikon, johon sijoittaa pääsykoekirjoista saamasi tiedon. Pääsykoekirjoissa mennään usein syvälle tiettyyn oikeuden erikoiskysymykseen ilman, että lukijalle tarjotaan kokonaiskuvaa laista ja oikeudesta. Tämä, samoin kuin juristien usein käyttämä vanhahtava oikeuskieli, vaikeuttaa kirjojen ymmärtämistä ja olennaisen erottamista epäolennaisesta. Toivon mukaan tämä kirja auttaa sinua näissä asioissa.
5
h a l u a t ko j u r i s t i k s i ?
Lisäksi kirja yleisesti tekee juristien maailmaa tutuksi kaikille kiinnostuneille. Avaan sitä, miten juristit ajattelevat monista kysymyksistä, ja tuon esiin lakimiesten näkökulmaa esimerkiksi Suomen rikosoikeudesta ja Euroopan unionista. Kirja on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa käyn yleisesti läpi sitä, mitä tarkoitetaan oikeudella, ja mitä oikeustieteen asiantuntijat eli juristit tekevät. Toisessa osassa pyrin antamaan yleiskuvan Suomen oikeusjärjestyksestä käymällä läpi oikeusjärjestelmämme osia ja niiden suhteita toisiinsa. Kolmannessa osassa käsittelen erityisesti oikeustieteen pääsykoetta. Olen sijoittanut pääsykoeosion kirjan loppuun, sillä mielestäni pääsykokeen idean ymmärtää paremmin, kun ensin tietää muutamia yleisiä asioita oikeustieteestä. Tärkeät juridiset termit esitellään kirjassa myös ruotsiksi, jotta kirjasta olisi enemmän hyötyä ruotsinkielisille ja ruotsin kielestä kiinnostuneille lukijoille. Tärkein syy tälle toisen laitoksen laatimiselle oli luonnollisesti uusi oikeustieteen yhteisvalinta. Samalla tarjoutui kuitenkin mahdollisuus parantaa kirjaa myös muilta osin; olen esimerkiksi ajantasaistanut esimerkkejä ja pyrkinyt täydentämään joidenkin oikeudenalojen käsittelyä. Olen kuitenkin yrittänyt olla pidentämättä kirjaa liikaa, sillä monilla on todennäköisesti muutakin lukemista. Kirjan teossa on ollut suurena apuna muutamia henkilöitä, joita haluan tässä kiittää. Kirjan ensimmäistä laitosta laatiessani Simo Autio ja Maiju Hämäläinen lukivat käsikirjoituksen läpi ja antoivat hyödyllisiä ja asiantuntevia kommentteja. Lopulliseen muotoon ensimmäisen laitoksen saatoin kustannustoimittaja Satu-Marja Mynttisen kanssa. Toista, uudistettua laitosta tehtäessä erityisen hyödyllisiä olivat saamani runsas lukijapalaute sekä kirja-arvostelut. Lämpimät kiitokset kirjan arvostelleille Liisa Niemiselle, Heta-Elena Heiskaselle, Reija Materolle ja Mervi Majoiselle. Toisen laitoksen käsikirjoituksen lukivat läpi Outi Leinonen, Atte Ouninkorpi ja Ville Linna – suuret kiitokset heille monipuolisista ja tarkoista kommenteista.
6
esipuhe
Laitos viimeisteltiin Kauppakamarin Seija Ruohosen kanssa, jonka kanssa yhteistyรถ sujui mainiosti. Kiitos! Visa Kurki visa.kurki@helsinki.fi
7
sisällys Esipuhe
5
i osa: oikeus ja sen asiantuntijaksi tuleminen
15
1 Oikeutta on kaikkialla
17
1.1 Mitä oikeus on?
19
2 Oikeustieteen opiskelu
25
2.1 Missä oikeutta voi opiskella?
28
2.2 Miten päästä sisään?
30
3 Juristin töistä
35
4 Oikeustieteellisen tekstin lukeminen
39
ii osa: oikeusjärjestelmä ja sen rakenne
45
5 Oikeustiede systematisoi lakeja
47
6 Oikeudenalat
49
9
7 Oikeudenaloja: yksityisoikeus
53
7.1 Yksityisoikeuden systematiikka
57
7.2 Varallisuusoikeus
57
7.2.1 Velvoiteoikeus
58
7.2.2 Esineoikeus
59
7.2.3 Henkilöoikeus
61
7.3 Varallisuus- ja henkilöoikeuden lähtökohtia
62
7.3.1 Oikeustoimet synnyttävät oikeuksia ja velvollisuuksia
62
7.3.2 Oikeuskelpoisuus ja oikeustoimikelpoisuus
63
7.3.3 Tahdonilmaus ja muotovaatimukset
65
7.3.4 Pätemättömyysperusteita
67
7.3.5 Vahingonkorvausoikeus ja perusteettoman
edun palautus
7.4 Perhe- ja jäämistöoikeus
73
7.5 Työoikeus
76
7.6 Kauppaoikeus
77
7.6.1 Yhteisöoikeus
78
7.6.2 Immateriaalioikeus
82
8 Oikeudenaloja: julkisoikeus 8.1 Valtiosääntöoikeus
87 88
8.1.1 Kansalais- ja poliittiset oikeudet
90
8.1.2 Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet
92
8.1.3 Kolmannen sukupolven oikeudet
92
8.1.4 Miten perusoikeudet vaikuttavat?
93
8.2 Hallinto-oikeus
10
70
95
8.2.1 Yleishallinto-oikeus ja erityishallinto-oikeus
95
8.2.2 Aineellinen yleishallinto-oikeus
97
8.2.3 Viranomaiset
98
8.3 Sosiaalioikeus
100
8.4 Ulkomaalaisoikeus
101
8.5 Ympäristöoikeus
103
8.6 Finanssioikeus
105
8.7 Rikosoikeus
107
8.8 Prosessi- ja insolvenssioikeus
113
8.9 Eläinoikeus
115
9 Muita oikeudenaloja tai oppiaineita
117
9.1 Kansainvälinen yksityisoikeus
117
9.2 Urheiluoikeus
118
9.3 Viestintä- ja informaatio-oikeus
118
9.4 Lääkintä- ja bio-oikeus
118
9.5 Oikeuden yleistieteet
119
9.5.1 Oikeussosiologia
119
9.5.2 Kriminologia
119
9.5.3 Yleinen oikeustiede, oikeusteoria ja oikeusfilosofia
120
9.5.4 Oikeushistoria
120
9.5.5 Oikeusvertailu
121
9.5.6 Oikeustaloustiede
121
9.5.7 Oikeuden ja sukupuolen tutkimus
122
9.5.8 Oikeuslingvistiikka
122
10 Lait, oikeuskäytäntö ja oikeustiede:
oikeuden luominen ja tulkinta
123
10.1 Lait, asetukset ja muut säädökset
123
10.1.1 Säädösten hierarkiasta
127
10.1.2 Laki ei kerro kaikkea (ainakaan suoraan)
131
10.1.3 Esityöt lain tarkoituksen selvittäjinä
132
10.2 Tuomioistuimet
135
10.2.1 Oikeussalissa
137
10.2.2 Tuomarit ”lainsäätäjinä”: ennakkotapaukset
139
10.2.3 Vaihtoehtoja tuomioistuimille
140
10.3 Oikeustiede oikeuslähteenä
142 11
11 Suomen oikeusjärjestelmä kansainvälisessä kontekstissa
143
12 Suomi osana Eurooppaa
149
12.1 Euroopan unioni ja sen oikeusjärjestys
150
12.2 Yleispiirteitä unionin oikeusjärjestelmästä
150
12.3 Unionin oikeuslähteet
152
12.3.1 Johdettu oikeus eli asetukset ja direktiivit 12.4 Euroopan unionin tuomioistuin
152 157
12.5 ”Mitä EU säätää?” – esimerkkejä unionin kannalta tärkeistä aineellisista oikeudenaloista
159
12.5.1 Tavaroiden vapaa liikkuvuus
160
12.5.2 Henkilöiden vapaa liikkuvuus
161
12.5.3 Julkiset hankinnat
162
12.5.4 Kilpailuoikeus
163
12.5.5 Kuluttajansuoja
165
12.6 Euroopan ihmisoikeussopimus
iii osa: pääsykoe 13 Pääsykoe
12
166
171 173
13.1 Onko minulla mahdollisuuksia?
174
14 Pääsykokeeseen valmistautuminen
177
14.1 Hyvinvointi luku-urakan aikana
179
14.2 Valmennuskurssille vai ei?
182
14.3 Pänttäyksen tarve – mitä kaikkea pitää osata?
183
14.4 Normien opettelu
185
15 Tehtävätyyppejä
189
15.1 Esseetehtävä
189
15.2 Määrittelytehtävä/lyhyt omin sanoin vastattava tehtävä
191
15.3 Monivalintatehtävä
193
15.4 Oikeustapaus
194
15.5 Aineistotehtävä
200
15.6 Aukkotäydennystehtävä
202
Loppusanat
203
Hakemisto
205
13