1.4 Listayhtiöiden sääntely

Osakassopimusten ohella muun muassa rahoittajien kanssa voidaan tehdä myös sopimuksia, jotka säätelevät esimerkiksi osakkeiden myyntiä: rahoittaja myöntää luoton nykyiselle omistajalle, mutta pidättää itsellään oikeuden neuvotella luotto uudelleen, mikäli yritys vaihtaa omistajaa. Lähtökohtaisesti kaikki edellä kuvatut sopimukset sitovat vain sopimusosapuolia, mutta koska tällaisissa tapauksissa ei toimita pelkästään osakeyhtiölain tai edes yhtiöjärjestyksen mukaan, hallituksen tulisi saada riittävässä määrin tietoa näiden sopimusten olemassaolosta ja sisällöstä.

Julkisen kaupankäynnin kohteena olevien listayhtiöiden hallitustyöskentelyssä on otettava huomioon arvopaperimarkkinalaki ja sen nojalla annetut asetukset, Finanssivalvonnan ja Euroopan arvopaperiviranomaisen (ESMA) määräykset ja ohjeet, pörssin säännöt ja yrityskauppatilanteissa myös Arvopaperimarkkinayhdistyksen julkaisema 1.1.2014 voimaan astunut Ostotarjouskoodi.

Arvopaperimarkkinayhdistys on julkaissut uuden Hallinnointikoodin, joka on astunut voimaan 1.1.2016. Pörssin sääntöjen mukaan listayhtiöiden on noudatettava koodia tai perustellusti selitettävä, miksi jotain koodin määräystä ei voida noudattaa.

Keskuskauppakamari on laatinut listaamattomien yhtiöiden corporate governancen kehittämiseksi asialuettelon. Asialuettelon noudattaminen perustuu vapaaehtoisuuteen.

Hallitustyöskentelyn kannalta keskeisimmät arvopaperimarkkinalain säännökset koskevat yhtiön tiedonantovelvollisuutta ja sisäpiiritiedon sääntelyä.

Arvopaperimarkkinalaki sisältää velvollisuuden tietojen antamiseen arvopapereita liikkeeseen laskettaessa sekä velvollisuuden julkistaa kaikki sellaiset päätökset ja liikkeeseenlaskijaa koskevat seikat, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan liikkeeseenlasketun arvopaperin arvoon. Arvopaperimarkkinalaissa on myös määräyksiä tilinpäätöksestä ja osavuosikatsauksista. Liikkeeseenlaskijan on tiedotettava myös omistuksissa tapahtuvista muutoksista,