Helsingin seudun kauppakamarin selvitys
pk-yritysten tietoteknisistä tarpeista ja sähköisestä liiketoiminnasta 2013
Helsingin seudun kauppakamarin selvitys
pk-yritysten tietoteknisistä tarpeista ja sähköisestä liiketoiminnasta 2013
Š Helsingin seudun kauppakamari Taitto ja ulkoasu: Marianne Holm, Helsingin seudun kauppakamari Kuvat: Pixhill.com Paino: Savion Kirjapaino Oy ISBN 978-952-246-249-7 (PAINETTU) ISBN 978-952-246-251-0 (PDF)
SISÄLTÖ
1. JOHDANTO ....................................................................................................................................................................................... 7 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS......................................................................................................................................................... 8 2.1 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet ............................................................................................................................................. 8 2.2 Tutkimuksen sisältö ...................................................................................................................................................................... 8 2.3 Tutkimuksen toteutustapa ja kohderyhmä ......................................................................................................................... 8 3. HAASTATELTUJA PK-YRITYKSIÄ JA HENKILÖITÄ KUVAAVAT TAUSTATIEDOT ................................................... 9 4. SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN MAHDOLLISUUDET, TEHOKKUUS, ESTEET JA HIDASTEET ........................ 11 4.1 Sähköisen liiketoiminnan synnyttämien mahdollisuuksien merkitys ........................................................................ 11 4.2 Sähköinen liiketoiminta yrityksen toimintojen tehostajana ......................................................................................... 11 4.3 Sähköisen liiketoiminnan esteet ja hidasteet ..................................................................................................................... 12 5. VERKKOMYYNTI ............................................................................................................................................................................. 14 5.1 Verkkomyynnin muodot ............................................................................................................................................................. 14 5.2. Verkkomyynnin integroituminen yrityksen tietojärjestelmiin ..................................................................................... 14 5.3 Verkkomyynnin osuus liikevaihdosta .................................................................................................................................... 15 6. ULKOISTUS JA SOVELLUSVUOKRAUS ................................................................................................................................. 17 6.1 Tietotekniikkaan ja sähköiseen liiketoimintaan liittyvien tukipalveluiden ulkoistus ........................................... 17 6.2 Sovellusvuokrauspalvelujen käyttö ........................................................................................................................................ 18 Vastaajien mainintoja sovellusvuokrauksen tulevaisuudennäkymistä ...................................................................... 19 7. TIETOTURVA ..................................................................................................................................................................................... 20 8. ETÄTYÖ ............................................................................................................................................................................................... 21 8.1 Etätyön osuus tuotetusta työstä ja kasvunäkymät ........................................................................................................... 21 8.2 Etätyön kannustimet .................................................................................................................................................................... 22 Vastaajien mainintoja etätyön kannustimista ..................................................................................................................... 23 8.3 Etätyön esteet ................................................................................................................................................................................. 24 Vastaajien mainintoja etätyön esteistä .................................................................................................................................. 24 9. SOSIAALINEN MEDIA LIIKETOIMINNASSA ........................................................................................................................ 25 9.1 Sosiaalisen median hyödyntäminen tällä hetkellä ........................................................................................................... 25 9.2 Kokemuksia sosiaalisesta mediasta ja hyödyntämisen kehitysnäkymät .................................................................. 27
10. VERKOSTOTYÖKALUT ............................................................................................................................................................... 29 11. PILVIPALVELUT ............................................................................................................................................................................. 30 11.1 Pilvipalveluiden käyttö yrityksissä tällä hetkellä.............................................................................................................. 30 11.2 Pilvipalveluiden käytön edut vs. syyt olla käyttämättä pilvipalveluja ..................................................................... 32 Vastaajien mainintoja pilvipalvelujen käytön eduista .................................................................................................. 32 12. ICT-INVESTOINTIEN KANNATTAVUUDEN MITTAAMINEN ....................................................................................... 34 13. VERKKOLASKUTUS ..................................................................................................................................................................... 36 14. TIETOTEKNIIKAN JA SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN AJANKOHTAISET AIHEET ............................................. 38 15. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET ................................................................................................................................. 39 16. TUTKIMUSKYSYMYKSET .......................................................................................................................................................... 43
1. JOHDANTO
Helsingin seudun kauppakamarin selvitys pk-yritysten tieto-
verkkolasku ovat edelleen tutkimuksen keskeistä sisältöä. Uu-
tekniikan ja sähköisen liiketoiminnan tarpeista toteutettiin vii-
sina teemoina ja entistä syvempinä näkökulmina on nostettu
dennen kerran. Tietotekniikan ja siihen liittyvien liiketoimin-
esiin muun muassa sosiaalinen media, tietotekniikan tuotta-
tamahdollisuuksien merkitys yritysten kilpailukykyyn on hy-
vuus, pilvipalvelut ja etätyö.
vin ratkaiseva, sillä tuottavuudesta valtaosa
Selvityksen kohdejoukkona olivat kaup-
syntyy uuden teknologian hyödyntämisen
pakamarin pienet ja keskisuuret jäsenyrityk-
kautta. Tänä päivänä käytännössä jokaisella pk-yrityksellä on mahdollisuus hankkia itselleen uusinta teknologiaa ilman, että kustannukset tai tietotekniikan saatavuus muodostavat merkittävää estettä. Vuoden 2013 selvityksen teemat noudat-
Selvityksen kohdejoukkona olivat kauppakamarin pienet ja keskisuuret jäsenyritykset.
set. Vastaajat olivat pääasiassa yritysten päättäjiä, jotka edustavat monipuolisesti eri toimialoja. Selvityksen aineisto kerättiin marraskuussa 2012. Selvityksen tiedonkeruun ja tulosten analy-
televat suurelta osin vuosien 2001, 2003, 2006
soinnin hoiti kauppaka-
ja 2011 selvitysten rakennetta. Teknologian
marin toimeksiannos-
kehityksessä vuosikymmen on hyvin pitkä aika, mutta selvi-
ta Taloustutkimus Oy, jossa toteutuk-
tyksessä on pyritty pitämään mukana vertailukelpoisuutta
sesta vastasi johtaja Kari Roose. Kaup-
eri selvitysten välillä. Tämän vuoksi sähköisen liiketoiminnan
pakamarissa toteutuksesta ja selvi-
mahdollisuudet ja esteet, tietotekniikan ajankohtaiset kehit-
tyksen ohjauksesta vastasi asiamies
tämiskohteet, verkkomyynti, sovellusvuokraus, tietoturva ja
Markku Lahtinen.
7
2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 2.1 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet
2.3 Tutkimuksen toteutustapa ja kohderyhmä
Selvitys on toteutettu aiemmin vuosina 2001, 2003, 2006 ja 2011. Nyt selvitys toteutettiin viidennen kerran. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa aiempien vuosien tapaan sähköiseen liiketoimintaan liittyviä tarpeita, valmiuksia, mahdollisuuksia ja esteitä pk-yritysten keskuudessa. Tutkimus toteutettiin Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyritysten keskuudessa.
Tutkimus toteutettiin sähköposti-informoituna internetkyselynä 12.–28.11.2012. Tutkimuksen tilasi Helsingin seudun kauppakamari ja sen toteutuksesta vastasi Taloustutkimus Oy. Tutkimuksen kysymyslomake suunniteltiin aiempien vuosien lomakkeen pohjalta yhteistyössä Helsingin seudun kauppakamarin ja Taloustutkimuksen kanssa. Tutkimuksen kohderyhmä oli Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyritykset kokoluokassa 1–499 työntekijää ja joiden liikevaihto on alle 168 miljoonaa euroa. Otos muodostettiin Helsingin seudun kauppakamarin jäsenrekisteristä. Perille menneiden tutkimuskutsujen määrä oli 3 955 kpl ja vastausprosentiksi muodostui 10. Kaiken kaikkiaan tutkimukseen vastasi siten 395 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä.
2.2 Tutkimuksen sisältö Selvitys etsi vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: yy Millaisia tietoteknisiä sovellusratkaisuja ja niihin liittyviä tukipalveluita yritykset käyttävät liiketoimintansa tukena? yy Miten sähköinen liiketoiminta vaikuttaa yritysten tuottavuuteen ja mitataanko ICT-investointien kannattavuutta? yy Millaisina koetaan sähköisen liiketoiminnan luomat uudet mahdollisuudet? yy Millaisia esteitä/hidasteita sähköiseen liiketoimintaan liittyy? yy Mikä on verkkomyyntikanavien asema pk-yritysten keskuudessa? yy Missä määrin sosiaalista mediaa hyödynnetään liiketoiminnassa?
Selvitys toteutettiin viidennen kerran. 8
3. H AASTATELTUJA PK-YRITYKSIÄ JA HENKILÖITÄ KUVAAVAT TAUSTATIEDOT yy yy yy yy yy yy yy
Tutkimukseen osallistui 395 pk-yrityksen edustajaa Vastaajista suurin osa on toimitusjohtajia (52 %) tai yrittäjiä/omistajia (39 %) Tutkimukseen vastanneista valtaosa (82 %) harjoittaa yritysten välistä kauppaa Suomessa toimintaa harjoittaa 96 %, muissa EU-maissa 21 % ja EU:n ulkopuolella 14 % 89 %:lla tutkituista yrityksistä henkilöstön koko on alle 50 työntekijää 71 % yrityksistä toimii yhdellä toimipaikalla 44 % yrityksistä tuottaa palveluja liike-elämälle, 26 % toimii kaupan alalla ja 22 % jalostuksessa
Taustatiedot 1/2 Kaikki vastaajat, n=395 ASEMA YRITYKSESSÄ: Toimitusjohtaja Yrittäjä/omistaja Muu johtaja 3 Päällikkötaso 3 Asiantuntija 1 Muu 2 YRITYKSEN LIIKEVAIHTO… 0 - 0,33 milj.eur 0,34 - 1,7 milj.eur 1,8 - 16,8 milj.eur 16,9 - 168 milj.eur 6 168+ milj.eur 1 TOIMIPAIKKOJEN MÄÄRÄ: Yksi Kaksi Kolme 6 Neljä tai useampi 9 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ: 1-4 hlöä 5-9 hlöä 10-19 hlöä 20-49 hlöä 50-99 hlöä 5 100-199 hlöä 3 200+ hlöä 3 0
10
52
39
25
34 35
71
14
15 16
20
35
22
30
40
50
60 %
9
70
80
90
100
Taustatiedot 2/2 Kaikki vastaajat, n=395 MILLAISTA KAUPANKÄYNTIÄ HARJOITTAA: B2B eli yritysten välinen kauppa
82
B2C eli kuluttajille suunnattu kauppa
31
B2G eli julkishallinnolle suunnattu
22
YRITYKSELLÄ ON LIIKETOIMINTAA: Suomessa
96
muissa EU-maissa
21
EU:n ulkopuolella
14
YRITYKSEN PÄÄTOIMIALA: Alkutuotanto
3
Jalostus (esim. teollisuus ja rakentaminen)
22
Kauppa
26
Markkinapalvelut (mm. palvelut liike-elämälle)
44
Julkiset palvelut
6 0
10
20
30
40
50 %
60
Tutkimukseen vastanneista henkilöistä 52 % on toimitusjohtajia, 39 % yrittäjiä/omistajia. Vuoden 2006 tutkimuksessa näiden yhteenlaskettu osuus oli 61 %. Muiden johtajien, päällikköjen ja asiantuntijoiden tai muuta sellaista osuus jää yhteensä 9 prosenttiin. Tutkimuksen vastaajina on täten ollut pääasiassa pk-yritysten ylin johto. Yritysten liikevaihto on 94 %:lla yrityksistä pienempi kuin 16,9 Meuroa. Hieman useampi kuin kaksi kolmesta vastaajasta edustaa 0,34–16,8 Meuron liikevaihdon omaavia yrityksiä. Henkilöstön määrää tarkastellessa, yli puolet vastaajista on 1–9 henkilön organisaatiosta. Vähintään 50 henkilön organisaatioita on mukana 11 % kaikista vastaajista. Toimipaikkojen määrää kysyttäessä
70
80
90
100
Vastaajat olivat pk-yritysten ylintä johtoa tai omistajia.
29 %:lla yrityksistä on enemmän kuin yksi toimipaikka ja 9 %:lla neljä tai useampia toimipaikkoja. Useimmin vastaajien organisaatioiden toimiala kuuluu markkinapalveluihin (45 %). Kaupan alan yrityksiä vastaajissa oli noin neljännes ja jalostuspuolen yrityksiä hieman tätä vähemmän. Kaupankäynnin muotoa koskevista tuloksista nähdään, että valtaosa (82 %) harjoittaa yritysten välistä kauppaa ja kuluttajille suunnattua kauppaa harjoittaa vajaa kolmannes. Julkishallintoon päin toimintaansa suuntaa reilu viidennes yrityksistä. Suomessa liiketoimintaa on 96 %:lla yrityksistä ja muissa EU-maissa noin viidenneksellä. EU:n ulkopuolella liiketoimintaa on 14 %:lla tutkituista yrityksistä. 10
4. SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN MAHDOLLISUUDET, TEHOKKUUS, ESTEET JA HIDASTEET Sähköisen liiketoiminnan koetaan synnyttävän mahdollisuuksia etenkin yrityskuvan vahvistamisessa sekä asiakaspalvelun parantamisessa. Käytännössä sähköisen liiketoiminnan koetaan tehostaneen etenkin taloushallintoa sekä ulkoista viestintää. Suurimmat esteet sähköiselle liiketoiminnalle löytyvät yhteistyökumppanien valmiuksissa sekä tietotekniikan perustamis- ja ylläpitokustannuksista.
rantaa yrityskuvaa, asiakaspalvelua, tavoittaa uusia asiakasryhmiä, parantaa kannattavuutta, luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia, tehostaa liiketoimintaprosesseja jne. Vähiten sähköisen liiketoiminnan nähdään synnyttävän mahdollisuuksia liiketoiminnan kansainvälistymiseen. Tässä kohtaa on kuitenkin huomattava, että tämä näkemys vallitsee lähinnä niiden yritysten vastaajien keskuudessa, jotka edustavat yrityksiä, joilla on toimintaa lähinnä vain Suomessa. EU:ssa ja etenkin ulkopuolella liiketoimintaa harjoittavien yritysten vastaajat pitävät sähköisen liiketoiminnan synnyttämiä mahdollisuuksia merkittävinä myös liiketoiminnan kansainvälistämisessä. Tutkimuksessa selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa miten pk-yrityksissä arvioidaan sähköisen liiketoiminnan tehostaneen yrityksen eri toimintoja. Eniten sähköisen liiketoiminnan koetaan eri toiminnoista tehostaneen taloushallintoa; 59 % vastaajista arvioi sen tehostuneen yrityksessään vähintään melko paljon.
4.1 Sähköisen liiketoiminnan synnyttämien mahdollisuuksien merkitys Yrityskuvan vahvistuminen koetaan pk-yrityksissä sähköisen liiketoiminnan merkittävimmäksi mahdollisuudeksi yhdessä asiakaspalvelun parantumisen ja uusien asiakasryhmien tavoittamisen kanssa. Nämä kolme mahdollisuutta ovat olleet merkittävimpien sähköisen liiketoiminnan synnyttämien mahdollisuuksien joukossa myös edellisellä kerralla vuoden 2011 tutkimuksessa. Taustaryhmittäin tarkasteltuna ko. mahdollisuudet ovat merkityksellisimpiä etenkin kaupan alan yrityksille ja ennen kaikkea yrityksille, joilla on muita enemmän verkkomyyntiä. Ylipäätään verkkomyynti yhtenä sähköisen liiketoiminnan ilmentymänä tuntuu korreloivan vahvasti sähköisen liiketoiminnan synnyttämien mahdollisuuksien merkityksen kanssa kautta linjan. Sen avulla voi pa-
4.2 Sähköinen liiketoiminta yrityksen toimintojen tehostajana Tutkimuksessa selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa miten pk-yrityksissä arvioidaan sähköisen liiketoiminnan tehostaneen yrityksen eri toimintoja. Eniten sähköisen 11
liiketoiminnan koetaan eri toiminnoista tehostaneen taloushallintoa; 59 % vastaajista arvioi sen tehostuneen yrityksessään vähintään melko paljon. Seuraavaksi useimmin sähköisen liiketoiminnan koetaan tehostaneen ulkoista viestintää, asiakaspalvelua sekä markkinointia. Nämä toiminnot ovat niitä samoja, jotka vaikuttavat niissä prosesseissa, jotka useimmiten mainittiin myös sähköisen liiketoiminnan synnyttämissä mahdollisuuksissa. Voidaan siten hyvin todeta, että sangen moni pk-yritys on jo kapitalisoinut niitä hyötyjä, joita sähköisen liiketoiminta voi niille tarjota toiminnan kehittämisessä. Vähiten sähköisen liiketoiminnan katsotaan tehostaneen yrityksen tuotantoa, hankintaa ja varastointia, joskin niissäkin reilu viidennes vastaaja ilmoitti tapahtuneen sähköisen liiketoiminnan avulla vähintäänkin melko paljon tehostumista.
liiketoiminnan kehittämiseen. Verrattuna vuoden 2011 syksyn tutkimukseen, näiden merkittävämpien esteiden merkitys on hieman laskenut mainintojen prosenttiosuuksia tarkasteltaessa (muutamalla prosenttiyksiköllä), mutta käytännössä ne ovat edelleen lähes yhtä usein mainittuja kuin aikaisemminkin. On mielenkiintoista havaita, että vuosienkaan kuluessa sähköisen liiketoiminnan haasteet eivät tunnu muuttuvan tai poistuvan. Toki esimerkiksi ajanpuute on yleismaailmallinen ilmiö aina kehitystyössä mutta voisi kuvitella esimerkiksi yhteistyökumppanien valmiuksissa tai tietotekniikan ratkaisujen hinnoissa voivan tapahtua suotuisaa kehitystä sähköisen liiketoiminnan esteiden ja hidasteiden poistumisen auttamiseksi. Näin ei kuitenkaan tunnu tapahtuneen pk-sektorilla.
4.3 Sähköisen liiketoiminnan esteet ja hidasteet Sähköisen liiketoiminnan neljä merkittävintä estettä ja hidastetta ovat samat kuin vuosien 2006 ja 2011 tutkimuksissa; yhteistyökumppanien valmiudet, tietotekniikan korkeat kustannukset, yhteensopivuuskysymykset (tekniset ratkaisut/standardit) sekä ajan puute sähköisen
Vähiten sähköisen liiketoiminnan katsotaan tehostaneen yrityksen tuotantoa, hankintaa ja varastointia. 12
Sähköisestä liiketoiminnasta syntyvien mahdollisuuksien merkitys yritykselle
Miten paljon sähköinen liiketoiminta on tehostanut yrityksen toimintoja viimeisen 2 vuoden aikana
Kaikki vastaajat, n=395
1 ei merkitystä
2 vähäinen merkitys
3 en osaa sanoa
Yrityskuvan vahvistuminen 3
9
Asiakaspalvelun parantuminen 3 Uusien asiakasryhmien tavoittaminen
4 5
Liiketoimintaprosessien tehostuminen
5
Kannattavuuden parantuminen
6
Uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen
7
Omaan liiketoiminnalliseen osaamiseen keskittyminen
8
Tuotekehityksen tehostuminen
9
13
Yhteistyön tiivistyminen yhteistyökumppanien kanssa
4
16
50 4
16
44
10
23
24
3,91
Ulkoinen viestintä
3,86
30
3,61
22
3,53
19 43
17
34 13
40
50
28 60
70
80
Markkinointi
7
90
Resurssien hallinta
11
17
Sisäinen viestintä
13
Tuotekehitys
23
Tuotanto
%
15
30
50 %
60
70
4 9
5 2 3,11
8 90
Sähköisen liiketoiminnan esteiden/hidasteiden merkitys yritykselle Kaikki vastaajat, n=395 1 ei merkitystä 5 melko paljon merkitystä
2 vähän merkitystä 6 paljon merkitystä
3 melko vähän merkitystä 7 erittäin paljon merkitystä
Yhteistyökumppaneiden valmiudet
14
8
17
Tietotekniikan perustamis-/ylläpitokustannukset
10
16
Yhteensopivuuskysymykset
11
15
Aika ei riitä sähköisen liiketoiminnan kehitystyölle
8
14
15
14
4 en osaa sanoa KA
14 18
12
13
13
22
17
13
14
19
21
Sähköisen liiketoiminnan osaamisen puute
12
Tietoturva- ja virusongelmat
13
21
23 22
16 18
Pelko tietotekniikkaprojektin epäonnistumisesta
21
22
19
12
19 23
18
Henkilöstön muutosvastarinta
27
22
18 19
20
Kuluttajasuojaan liittyvät asiat
31
16
Tekijänoikeus- ja patenttiasiat
33 0
10
20
40
%
13
60
3,34
3 3,24 6 2 3,13
15
5 2 2,90
13
12
7 1 2,85
13
12
23
17 50
6 8
16 12
2 3,55 4 3,54
8
17
19
18 30
9
18 17
26 29
3 3,62
12
11
Maksuliikenteen epävarmuus Yrityksen avainhenkilöiden muutosvastarinta
2 3,64
9
25 21
23
19
4 3,80
11
21
9
3 3,81
15
13 19
21
4 3,89
11
26
Sopivien palvelu-/pakettiratkaisujen puute
Asiakaskunnan koko
5 4,02
15 25
Ulk. palv. tuottajat eivät perehtyneet pk-yritysten näkökohtiin
Yrityksen liikeidea ei sovellu sähköiseen liiketoimintaan
15
28
20
14
17
27
5 2 2,80 7 3 1 2,71
23 70
80
5 31 2,59 90
100
3,54
3 3,34
6
14 80
3,79
9
14
18
3,85
4
3 3,65
17
16
4,05
5
10
18 17
19 40
14
20 14
21 14
20
13
4,18
7 11
25
23
20
10
23
23
27 0
12
4,35 5
13 27
4,38
9
18
8
27
21
16
15
16
KA
9
29
20
15
Hankinta ja varastointi
6
21
18
18
30
28 13
100
6
13
7 erittäin paljon
32
24
12
2,82
9
14
6 paljon
32
26
8
5 melko paljon
7
21 9
Henkilöstöhallinto
2,99
12
9
7
4 en osaa sanoa 18
Tilaus ja toimitus
3,39
10
3 vähän 9
5
Myynti
3,45
15
7
Asiakaspalvelu
3,63
21
44
23 20
30
19
16 26
10
Taloushallinto
39
8
17
2 hyvin vähän
3,93
47 15
1 ei lainkaan
28
51
19
KA
32
10
18
Liiketoiminnan kansainvälistyminen
5 suuri merkitys
51
14
0
Kaikki vastaajat, n=395
4 kohtalainen merkitys
Eniten sähköisen liiketoiminnan koetaan tehostaneen taloushallintoa.
2 3,07 1 3,06 100
5. VERKKOMYYNTI 5.1 Verkkomyynnin muodot
tikanavaa. Oma verkkomyyntikanava on keskimääräistä yleisempi kaupan alalla toimivilla ja kuluttajille suunnattua kauppaa tekevillä pk-yrityksillä; näistä 21 prosentilla on oma verkkokauppa. Kaiken kaikkiaan kuluttajille kauppaa tekevistä pk-yrityksistä 60 prosentilla on jokin verkkomyyntikanava käytössä ja lisäksi 20 % näistä yrityksistä harkitsee sellaista.
Oma verkkokauppa löytyy 11 %:lta tutkituista pk-yrityksistä. Osuus on samaa tasoa kuin vuoden 2011 tutkimuksessa, 12 %. Kaiken kaikkiaan verkkomyyntiä harjoittaa 25 % pk-yrityksistä. Näiden yritysten osuus ei näytä olleen merkittävässä kasvussa aikaisempaan tutkimukseen verrattuna vaikka kysymysasettelu olikin tänä vuonna hieman aikaisemmasta poikkeava, tarkentunut, eikä siten täysin vertailukelpoinen. Taustaryhmittäin tarkasteltuna verkkomyynti on joka tapauksessa sitä yleisempää mitä suuremmasta yrityksestä on kyse. Verkkomyyntikanavat ovat myös yleisempiä b2c-sektorin pk-yrityksissä; näistä jo 40 prosentilla on jonkin verkkomyyntikanava käytössä, ja 21 %:lla on oma verkkokauppa. Tulos ei ole yllättävä ottaen huomioon kuluttajien verkko-ostamisen yleistymisen – esimerkiksi vuosina 2010–2012 kuluttajien verkko-ostoksiin käyttämä rahasumma on kasvanut suomenkielisten verkkokauppojen osalta noin 30 % (lähde: Web & Mobile Tracking, Taloustutkimus Oy). Taustaryhmittäin tarkasteltuna verkkomyynti on selvästi yleisempää suuremmissa, 1,8–16,8 Meuron liikevaihdon pk-yrityksissä. Näistä 17 %:lla on oma verkkokauppa ja lisäksi 18 %:lla jokin muu oma sähköinen markkinapaikka. Kaiken kaikkiaan puolella tämän kokoluokan pk-yrityksistä on jokin verkkomyyntikanava – mikä jättää vielä toisen puoliskon ilman verkkomyyn-
5.2 Verkkomyynnin integroituminen yrityksen tietojärjestelmiin Vain viidennes tutkituista pk-yrityksistä on integroinut verkkomyyntikanavassa tehtävät toimenpiteet kuten tilaamisen ja maksamisen suoraan yrityksen tietojärjestelmiin. Etenkin pienemmissä, alle 10 hengen yrityksissä toimenpiteet vaativat manuaalista käsittelyä (noin puolessa näistä yrityksistä). Mutta kun yrityskoko kasvaa, lisääntyy osittainen automaatio eli vain osa kirjaamistoimenpiteistä on manuaalista. Verkkomyynnin osuus yrityksen liikevaihdosta on aika hyvä mittari manuaalisen työn osuuden tarkastelussa. Pk-yritykset, joilla verkkomyynnin osuus on vähintään 10 % liikevaihdosta, enää 25 % kirjaa verkkomyyntikanavassa tehdyt toimenpiteet manuaalisesti tietojärjestelmiin. 44 prosentilla näistä yrityksistä työ on osin 14
Onko yrityksellä käytössä verkkomyyntikanava Kaikki vastaajat, n=395
Oma verkkokauppa
11
Muu oma sähköinen markkinapaikka
15
Tuotteet/palvelut esillä yhteisverkkokaupassa/-tori
Kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavien yritysten keskuudessa verkkomyynnin osuus liikevaihdosta on selvästi suurempi.
5
Tuotteet/palvelut esillä toimialan yhteisellä sähköisellä markkinapaikalla
9
Ei ole verkkomyyntikanavaa, mutta harkitsemme sellaista
21
Ei ole verkkomyyntikanavaa, emmekä edes harkitse sellaista
51
Ei osaa sanoa
3 0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
%
5.3 Verkkomyynnin osuus liikevaihdosta manuaalista ja osin automatisoitua, ja 27 prosentilla näistä yrityksistä toimenpiteiden kirjaaminen on kokonaan automatisoitua. Verrattuna kahden vuoden takaiseen tilanteeseen, verkkomyyntikanavan toimenpiteiden kirjautumisen täysi automatisointi ei ole yleistynyt mutta täysin manuaalisen toiminnan osuus on hieman vähentynyt (43 % 38 %) . Aikaisempaa hieman suurempi osa toimenpiteistä kirjataan siis nyt yrityksen tietojärjestelmiin osin manuaalisesti, osin automaattisesti.
Verkkomyynnin osuus niiden pk-yritysten liikevaihdosta, jotka verkkomyyntiä harjoittavat, on keskimäärin 19 %. Koska verkkomyyntiä harjoittavia pk-yrityksiä on tutkittavien yritysten joukossa suhteellisen vähän, 120 kpl, ei niistä voi tehdä mitään kovin tarkkaa profilointia. Selvää on kuitenkin se, että kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavien yritysten keskuudessa verkkomyynnin osuus liikevaihdosta on selvästi suurempi, yli 30 % liikevaihdosta, kuin pelkästään Suomessa liiketoimintaa harjoittavien pk-yritysten keskuudessa. Tämä on hyvin ymmärrettävää sillä verkko tarjoaa sekä luontevan myynti- että markkinointikanavan valtioiden rajojen ylitse. 15
Kirjautuvatko asiakkaan verkkomyyntikanavassa tekemät toimenpiteet (esimerkiksi tilaaminen ja maksaminen) suoraan tietojärjestelmiin
Kahdessa vuodessa verkkomyyntikanavan toimenpiteiden automatisointi on edistynyt hitaasti.
Yrityksellä on käytössä verkkomyyntikanava, n=120
Ei, toimenpiteet vaativat manuaalista käsittelyä
38
Toimenpiteet vaativat osittain manuaalista käsittelyä
33
Kyllä, toimenpiteet ovat automatisoituja
20
En osaa sanoa
8
0
10
20
30
40
50 %
Verkkomyynnin prosentuaalinen osuus yrityksen liikevaihdosta Yrityksellä on käytössä verkkomyyntikanava, n=120 0%
Keskiarvo 19,23 % (0-100 %)
8
1-20 %
54
21-40 %
7
41-60 %
6
61-80 %
6
81-100 %
3
Ei osaa sanoa
16 0
10
20
30
40
50
60
70
%
16
80
90
100
60
70
80
90
100
6. ULKOISTUS JA SOVELLUSVUOKRAUS 6.1 Tietotekniikkaan ja sähköiseen liiketoimintaan liittyvien tukipalveluiden ulkoistus Useimmiten pk-yritykset ovat ulkoistaneet tietoturvaan sekä järjestelmien käyttötukeen (help desk) liittyviä tukipalveluita (lähes puolet yrityksistä ulkoistanut). Myös IT-henkilöstön on ulkoistanut sangen moni yritys ja siinä on myös tapahtunut selvää kehitystä ulkoistuksen suuntaan viimeisten kahden vuoden aikana (35 % 41 %) . Esimerkiksi koneita ja laitteita ulkoistetaan sen sijaan edelleen melko vähän, 21 prosentin osuus yrityksistä on sama kuin vuoden 2011 tutkimuksessa. Tällä hetkellä eniten ulkoistusaikeita on verkkotiedostojen tallennuspaikoissa, joiden ulkoistusta suunnittelee 13 % tutkituista yrityksistä. Verkkomyynnin prosentuaalinen osuus yrityksen liikevaihdosta Yrityksellä on käytössä verkkomyyntikanava, n=120
Koneita ja laitteita ulkoistetaan edelleen melko vähän.
0%
Keskiarvo 19,23 % (0-100 %)
8
1-20 %
54
21-40 %
7
41-60 %
6
61-80 %
6
81-100 %
3
Ei osaa sanoa
16 0
10
20
30
40
50 %
17
60
70
80
90
100
6.2 Sovellusvuokrauspalvelujen käyttö
11 %-yksikköä, työryhmäohjelmistoissa 5 %-yksikköä ja henkilöstöhallinnon ohjelmistoissa 6 %-yksikköä. Tietämyksenhallintaohjelmistoja lukuun ottamatta kaikissa eri ohjelmistotyypeissä on tapahtunut sovellusvuokrauskäytön kasvua viimeisen kahden vuoden aikana. Tutkimuksessa kysyttiin myös sovellusvuokrauksen tulevaisuudesta eli millaisena vastaajat näkevät sen. Suurin osa vastaajina näkee sovellusvuokrauksen tulevaisuuden hyvänä ja alan kasvavana.
Sovellusvuokrauspalveluista käytetyimpiä ovat taloushallinnon ohjelmistot, työryhmäohjelmistot sekä henkilöstöhallinnon ohjelmistot. Tämä kolmen kärki on sama kuin vuoden 2011 tutkimuksessa. Sovellusvuokraus on silti nyt selvästi yleisempää kuin mitä se oli kaksi vuotta sitten. Taloushallinnon ohjelmistoissa kasvua on
Mitä sovellusvuokrauspalveluita yritys käyttää Kaikki vastaajat, n=395 kyllä
suunnitteilla
ei
Taloushallinnon ohjelmistot
en osaa sanoa
47
Työryhmäohjelmistot (sähköposti, kalenteri, arkisto)
5
34
Henkilöstöhallinnon ohjelmistot
4
24
Asiakkuuden hallinnan ohjelmistot (CRM)
19
Toimisto-ohjelmistot (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta jne.)
19
Toiminnanohjausjärjestelmät (ERP)
13
Materiaalihallinnon ohjelmistot (SCM)
9
Tietämyksenhallinnan ohjelmistot (päätöksenteon tukijärjestelmät)
4
58
3
4
69
5
4
70
3
5
75
3
3
77
1
9
84 10
20
30
40
50 %
18
Sovellusvuokraus on nyt selvästi yleisempää kuin kaksi vuotta sitten.
7
81
5 2 0
45
9 60
70
80
90
100
Vastaajien mainintoja sovellusvuokrauksen tulevaisuudennäkymistä:
”Tulevaisuuden ala. Järjestelmät kehittyvät ja muuttuvat niin nopeasti, että omiin sovelluksiin tai laitteisiin ei kannata investoida. Kapasiteettitarve kasvaa koko ajan.”
in ksen ”Uskois uokrau sv u ll e v so n kasvava ksi tavaksi va sia.” hallitse sovelluk levittää
on ”Suuntaus siihen n ja a ko ko suuntaan. on a Ongelman nopea ohjelmien inen ja em en h n va tajien ot tu u el palv en ks u rahast ahneus.”
”Mahdo ll on, pait isuuksia si jos hinnoit televat itsensä ulos (kipura ja ei ole kaukan a) .”
19
”Sovellu k tulevais set uudessa ostetaa n töpselist ä.”
”Kasvaa todenn mutta e äköisest rä i, pelko on s ongelma/ vaihtaa jos tulee tarve sovelluk tai toim sia it miten k tajaa, niin äy tieto jen ja tiedosto je hinnoil n. Lisäksi la on ta ipumus nousta, k saatu k un asiakas on oukkuu n ja sik kustann si u selvemp sten hallinta o ää kun ostaa e n vuokra ikä a.”
7. TIETOTURVA
Luottavaisuus yrityksen tietoturvaan osa-alueiden kohdalla Kaikki vastaajat, n=395 1: erittäin epävarma
2
3
virustorjunta 1 6
Useimmiten toteutuneet tietoturvariskit ovat liittyneet varmuuskopiointiin, viruksiin, haittaohjelmiin ja poikkeustilanteisiin.
tietomurtojen ehkäisy 2
tiedostojen varmuuskopiointi 2
varautuminen poikkeustilanteisiin
Ei osaa sanoa
37
46
12
1 3,46
52
33
2 3,36
24
44
20
30
2 3,27
40
24
10
KA
54
10
5
0
4: erittäin luottavainen
40
50
60
70
80
5
90
2,90
100
%
Tietoturva-asioihin liittyen tässä tutkimuksessa selvitettiin vastaajayritysten luottavaisuutta organisaatioidensa tietoturvaan neljän eri osa-alueen kohdalla. Osa-alueita olivat virustorjunta, tietomurtojen ehkäisy, tiedostojen varmuuskopiointi sekä varautuminen poikkeustilanteisiin kuten sähkökatkokset, tulipalot, vesivahingot yms. Eniten luottavaisuutta on virustorjunnan ja tiedostojen varmuuskopioinnin kohdalla; näissä yli puolet vastaajista on erittäin luottavainen yrityksensä toimintaan. Eniten epävarmuutta esiintyy sen sijaan poikkeustilanteisiin varautumisen kohdalla – lähes kolmannes vastaajista kokee tässä kohtaa epävarmuutta yrityksensä tietoturvan osalta ja vain neljännes vastaajista on erittäin luottavainen yrityksensä toiminnan suhteen. Eniten epävarmuutta yrityksensä tietoturvaan esiintyy kaikkein pienimmissä, enintään 4 hengen yrityksis-
sä, riippumatta tutkitusta tietoturvan osa-alueesta. Ja kaikkein eniten epävarmuutta esiintyy juurikin poikkeustilanteisiin (sähkökatkokset, tulipalot, vesivahingot yms.) varautumisessa. Vastaajilta kysyttiin myös onko heidän yrityksissään lauennut tietoturvariskejä viime vuosina ja jos on, niin millaisia. Suurimmalla osalla vastaajista ei ole ilmennyt realisoituneita tieturvariskejä mutta osalla riskejä on lauennut. Useimmiten lauenneet tietoturvariskit ovat liittyneet toimimattomaan varmuuskopiointiin tai varmuuskopioinnin puutteeseen, viruksiin ja haittaohjelmiin, koneiden varastamiseen tai poikkeustilanteisiin (sähkökatkokset, vesivahingot, kaapeliviat jne.). Myös henkilöstöön liittyvät riskit mainittiin useissa vastauksissa, erityisesti yrityksestä pois lähtevien henkilöiden osalta, jotka voivat viedä luottamuksellisia tai arvokkaita tietoja mennessään. 20
8. ETÄTYÖ 8.1 Etätyön osuus tuotetusta työstä ja kasvunäkymät Etätyön (käytetään myös termejä hajautettu työ tai läsnätyö) osuus tutkituissa pk-yrityksissä on keskimäärin noin 16 % kaikesta henkilöstön tuottamasta työstä. Osuuden vaihteluväli yrityskoon mukaan tarkasteltuna on käytännössä keskimäärin 10–20 prosentin välissä. Mitä suuremmasta yrityksestä on henkilöstömäärällä mitattuna kyse, sitä pienempi etätyön osuus on kaikesta tuotetusta työstä. Merkille pantavaa on myös se, että sellaisia yrityksiä, joissa etätyötä ei tehdä lainkaan, on ainoastaan 16 % kaikista tutkituista pk-yrityksistä. Suurimmassa osassa yrityksiä etätyön osuus on jossain 1 ja 20 prosentin välissä kaikesta henkilöstön tuottamasta työstä.
Mitä suuremmasta yrityksestä on kyse, sitä pienempi etätyön osuus on kaikesta tuotetusta työstä.
Kuinka suuri osuus kaikesta yrityksen henkilöstön tuottamasta työstä tehdään etätyönä n=Kaikki vastaajat 0%
1-20 %
21-40 %
Kaikki vastaajat (n=395)
41-60 %
61-80 %
16
81-100 %
Ei osaa sanoa
55
9
KA (0-100 %) 7
3 2
7
16,20
HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 1-4 hlöä (n=140)
23
5-9 hlöä (n=88)
38
19
10-19 hlöä (n=61)
0
20
30
40
15,44
3 3 3 3
8
15,63
6
%
21
5 22 5 5
50
60
70
20,68
9
82 10
6
1 3 1
73
5
3 3
14
64
8
50 + hlöä (n=44)
14
52
15
20-49 hlöä (n=62)
14
80
90
9
12,37 9,38
100
Onko etätyön tekeminen yrityksessä lisääntymässä vai vähenemässä seuraavan vuoden aikana n=Kaikki vastaajat 1 vähenee selvästi
2 vähenee hieman
3 ei muutosta
Kaikki vastaajat (n=395) 11
4 lisääntyy hieman
5 lisääntyy selvästi
44
Ei osaa sanoa
40
KA
3 3,61
11
HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 1-4 hlöä (n=140) 1 2
46
5-9 hlöä (n=88)
32
48
10-19 hlöä (n=61) 2
0
10
52 20
1 3,63
5
3 3,54
11
3,63
45
32 30
40
50
60
14 70
80
90
3,55
11
44
40
50 + hlöä (n=44)
6
40
46
20-49 hlöä (n=62) 2 2
12
2 3,81
Etätyön osuutta ollaan lisäämässä eniten niissä yrityksissä, joissa tälläkin hetkellä tehdään eniten etätöitä.
100
%
Etätyön tekeminen on lisääntymässä seuraavan vuoden aikana suurimmassa osassa tutkittuja yrityksiä. Kasvua on odotettavissa kaikissa yrityskokoluokissa mutta ehkä eniten kuitenkin suuremmissa kokoluokissa, 20–49 ja vähintään 50 hengen yrityksissä. Etätyön osuutta ollaan lisäämässä eniten niissä yrityksissä, joissa tälläkin hetkellä tehdään eniten etätöitä. Yrityksistä, joissa etätyön osuus on 10–49 %, peräti 72 % uskoo etätyön lisääntyvän edelleen seuraavan vuoden aikana. Myös niistä yrityksistä, joissa etätyön osuus on jo nyt 50 % tai enemmän, yli puolet uskoo etätyön osuuden kasvavan edelleen. Näistä tuloksista voi vetää sen johtopäätöksen, että etätyön koetaan usein olevan järkevä ja
toimiva ratkaisu pk-yrityksille, ainakin niille, joille etätyön tekeminen on liiketoiminnan laatu ja muoto huomioiden mahdollista (tutk.huom.).
8.2 Etätyön kannustimet Vastaajilta kysyttiin myös avoimella kysymyksellä mitkä ovat suurimmat kannustimet etätyön lisäämiseksi yrityksessään. Useimmiten kannustimina mainitaan ajankäytön ja joustavuuden tehostuminen, ei kulu turhaa aikaa työmatkoihin jne. Toisaalta moni mainitsee myös, että etätyö itsessään on jo kannustin eli muita erillisiä kannustimia ei tarvita, sekä työntekijä että yritys hyötyvät. 22
Vastaajien mainintoja etätyön kannustimista:
”Ajankäytön tehostuminen, matkustuksen väheneminen ja reaaliaikaiset tilannetiedot.”
a ita muit in ”Ei tarv u k ia im kannust älttää v että voi ikkumista li turhaa toiseen.” a paikast
”Turha inen matkustam ei n öi ll Tä . is po turhaan myöskään luontoa. a et it kuorm a-ajat tk a m Samoin ssa a m tehokkaam .” sä ös yt kä
”Jousta vuus, meillä oll töissä tu aan lo läsnäolo ksen, ei peruste n mittauksen ella.”
23
”Verkost o rakenn mainen e etätyöh pakottaa ö kannust n, imia ei tarvita kun tek ijät asuvat er maailm i puolilla aa.”
”Jousta vu henkilö us ja stötyyty väisy
ys.”
8.3 Etätyön esteet Tutkimuksessa kysyttiin myös mitkä ovat suurimmat esteet etätyön lisäämiselle vastaajien yrityksissä. Ylivoimaisesti useimmin mainittu este etätyön tekemisen lisäämiselle on yksinkertaisesti se, että etätyö ei sovi ko. yrityksen työn muotoon. Muuten varsinaisia esteitä etätyölle ei kovin paljoa nähdä tai mainita - usein julkisessakin keskustelussa esiin tullutta epäilyä johdon taholta etätyön tekijän työn tehokkuuden suhteen ei mainita avoimissa vastauksissa kuin pari kertaa. Joissakin vastauksissa mainitaan tarve tiimityöskentelylle etätyön tekemisen esteenä.
Vastaajien mainintoja etätyön esteistä: ”Asiakkaan henkilökohtainen palvelu ei onnistu etätyönä (terveydenhuollon palvelut).”
n iviimpää ”Tarve ti en is ta h o k henkilö n, ikaatioo kommun ryhmän iin spontaan asioiden .” yn käsittely
a ”Suurin os stä on työtehtävi sidottu, paikkaan i tehdä vo ei tä nii .” a ll a muu
”Suora kommu n osaamis ikaatio, e jakamin n e yhteisty n, ö/ tiimihe nki.”
24
”Tämän alan tö it ei voi te ä hdä muuta kuin taloush a osalta e llinnon tänä.”
9. SOSIAALINEN MEDIA LIIKETOIMINNASSA
9.1 Sosiaalisen median hyödyntäminen tällä hetkellä
Tulosten mukaan vajaalla 40 prosentilla tutkituista yrityksistä on omat yhteisösivut jossakin verkkoyhteisössä, yleisimmin Facebookissa (27 %:lla). Yleisimmin Facebook-yhteisösivuja on suuremman henkilöstömäärän yrityksillä (20+ henkilöä töissä, näistä noin 40–50 %:lla) ja yrityksillä, jotka harjoittavat myös verkkomyyntiä (puolella näistä yrityksistä). Sosiaalisen median hyödyntäminen korreloi siis ainakin vielä yrityksen koon kanssa, ja samoin sen kanssa käyttääkö yritys internetiä myös myyntikanavana, jolloin läsnäolo myös sosiaalisen median puolella on koettu tarpeellisemmaksi/hyödyllisemmäksi.
Tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa sosiaalisen median hyödyntämistä pk-yritysten liiketoiminnassa. Selvitys aloitettiin kysymällä onko yrityksellä omat yhteisösivut verkossa. Tuloksiin kannattaa suhtautua vielä tietyllä varauksella sillä kaikki sosiaalisen median termit eivät ole varmastikaan kaikille vielä täysin tuttuja, väärinymmärryksen mahdollisuus on siten aina olemassa.
Onko yrityksellä omat yhteisösivut
Yleisimmin Facebookyhteisösivuja on suuremman henkilöstömäärän yrityksillä.
Kaikki vastaajat, n=395
kyllä, Facebookissa
27
kyllä, Google+:ssa
6
kyllä, LinkedIn:ssä
10
Kyllä, jossain muussa yhteisöpalvelussa
10
Ei ole
61
Ei osaa sanoa
2 0
10
20
30
40
50 %
25
60
70
80
90
100
Miten sosiaalista mediaa hyödynnetään tällä hetkellä yrityksessä Kaikki vastaajat, n=395 Markkinointikanavana
22
Brändinrakennuskanavana
16
Informaatiojakokanavana asiakkaisiin päin
15
Kommunikointikanavana asiakkaisiin päin
12
Mainoskanavana
11
Informaatiojakokanavana omaan henkilöstöön päin
7
Myyntikanavana
6
Työryhmätyöskentelyalustana omalle henkilöstölle
3
Kriisiviestintäkanavana ulospäin
2
Jotenkin muuten
4
Ei hyödynnetä
59
Ei osaa sanoa
5 0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Kun yrityskoko kasvaa, korostuu sosiaalisen median merkitys brändinrakennuskanavana.
%
Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksissä hyvin vaihtelevilla tavoilla. Yleisimmin sosiaalinen media on kuitenkin käytössä markkinointi- ja brändinrakennuskanavana sekä toisaalta informaationjako- ja kommunikointikanavana asiakkaisiin päin. Kun yrityskoko kasvaa, korostuu sosiaalisen median merkitys brändinrakennuskanavana, mutta myös informaatiokanavana omaan henkilöstöön päin. Samoin mitä enemmän yritys harjoittaa verkkomyyntiä, sitä useammin sosiaalista mediaa käytetään markkinoinnin ohella myös informaatiojakokanavana asiakkaisiin päin. 26
Millaisia kokemuksia on sosiaalisessa mediassa toimimisesta Yritys hyödyntää sosiaalista mediaa, n=144
1 erittäin negatiivisia 10
03
2 melko negatiivisia
9 3 ei positiivisia eikä negatiivisia 47 4 melko positiivisia
31
Yritykset, joilla on verkkomyyntiä vähintään 10 %, aikovat lisätä sosiaalisen median hyödyntämistä yrityksessään.
5 erittäin positiivisia
ei osaa sanoa
Keskiarvo 3,51
9.2 Kokemuksia sosiaalisesta mediasta ja hyödyntämisen kehitysnäkymät
omia yhteisösivuja noin kolme kymmenestä aikoo lisätä sosiaalisen median hyödyntämistä seuraavan vuoden aikana. Samoin ne yritykset, joilla on enemmän verkkomyyntiä (väh. 10 % liikevaihdosta) aikovat lisätä keskimääräistä useammin sosiaalisen median hyödyntämistä yrityksessään. Kaiken kaikkiaan näyttää siis siltä, että sosiaalisen median hyödyntäminen tulee yleistymään/lisääntymään myös pk-sektorilla, ja etujoukoissa ovat ne yritykset, jotka ovat jo sosiaalisessa mediassa ja/tai harjoittavat verkkomyyntiä.
Pk-yritysten, jotka hyödyntävät sosiaalista mediaa, kokemukset siellä toimimisesta ovat enimmäkseen neutraaleja tai melko positiivisia. Negatiivisia kokemuksia ei ole juuri lainkaan. Omat yhteisösivut omaavat pk-yritykset aikovat myös pääsääntöisesti lisätä sosiaalisen median hyödyntämistä seuraavan vuoden aikana, 13 % selvästi ja 49 % jossain määrin. Myös niistä yrityksistä, joilla ei ole vielä 27
Sosiaalisen median hyödyntäminen yleistyy myös pk-sektorilla. Aikooko lisätä seuraavan vuoden aikana sosiaalisen median hyödyntämistä yrityksessä Kaikki vastaajat, n=395 kyllä, selvästi
kyllä, jossain määrin
ei muutosta
Kaikki vastaajat (n=395)
vähennämme jossain määrin
7
vähennämme selvästi
35
45
01
EOS 13
YRITYKSELLÄ OMAT YHTEISÖSIVUT Kyllä (n=149) Ei (n=240)
13
49
3
27
26
11
55
1
15
VERKKOMYYNNIN OSUUS LIIKEVAIHDOSTA (n=yrityksellä käytössä verkkomyyntikanava) 1-9 % (n=43)
5
10 % tai enemmän (n=48)
47 19
0
10
37 42
20
30
40
33 50 %
28
2
60
70
80
9 6
90
100
10. VERKOSTOTYÖKALUT Onko yrityksessä käytössä verkostotyökaluja seuraavien asioiden hallintaan Kaikki vastaajat, n=395
projektihallinta
9
tuote- ja palvelukehitys
Vain 19 prosentilla tutkituista pk-yrityksistä on tulosten mukaan verkostotyökaluja käytössä.
8
ideointiprosessit
6
osaamisen siirtäminen
5
tulevaisuusskenaariot
3
jokin muu
3
ei mikään näistä
68
ei osaa sanoa
13 0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
%
Tutkimuksessa kysyttiin nyt myös ensimmäistä kertaa onko yrityksessä käytössä verkostotyökaluja eri asioiden hallintaan. Verkostotyökaluilla tarkoitetaan tässä verkkoyhteisöratkaisuja tai -työkaluja hyödyntäviä verkkosivustoja tai yhteisöportaaleja, joita käyttäjät yhdessä voivat muokata vuorovaikutteisesti. 68 %:lla vastaajien yrityksistä ei ollut käytössä tällaisia verkostotyökaluja ja lisäksi 13 % vastaajista ei osannut vastata. Tämä tarkoittaa, että vain 19 prosentilla tutkituista pk-yrityksistä on tulosten mukaan verkostotyökaluja käytössä. Yleisimmin verkostotyökaluja on käytössä projektihallinnan ja tuote-/palvelukehityksen hallintaan.
Ideointiprosesseihin ja osaamisen siirtämiseen verkostotyökaluja käyttää 5–6 % yrityksistä. Taustaryhmittäin tarkasteltuna verkostotyökaluja käytetään enemmän isommissa, vähintään 20 hengen yrityksissä ja lähinnä projektihallinnassa, sekä vähintään 50 hengen yrityksissä myös osaamiseen siirtämiseen. Myös verkkomyynnin harjoittaminen korreloi verkostotyökalujen käytön kanssa, niin projektihallinnan mutta verkkomyynnin osuuden liikevaihdosta kasvaessa myös ideointiprosessien kuin etenkin tuote- ja palvelukehityksenkin kohdalla. Yrityksissä, joilla verkkomyynti vastaa vähintään 10 prosenttia liikevaihdosta, jo 18 %:ssa käytetään verkostotyökaluja tuote- ja palvelukehitykseen. 29
11. PILVIPALVELUT
Mitä ovat p ilvipalvelu t? SaaS = tar koit
taa ohjelmis palveluna perin ton hankkimista teisen lisenssip ohjaisen tavan sijasta.
11.1 Pilvipalveluiden käyttö yrityksissä tällä hetkellä
laaS = tark oit
taa palvelimie n ja palvelinsa ulkoistamista. lien PaaS = tark oittaa koko pal ulkoistamista, velualustan esimerkiksi Win dows Azure, Google Apps Engine ja SalesForce.
Kaikista tutkituista pk-yrityksistä 43 prosentissa käytetään tällä hetkellä pilvipalveluita. Kovin suuria eroja pilvipalvelujen käytön yleisyyden suhteen ei ole eri yritysryhmien välillä; pilvipalveluja käytetään niin pienissä kuin suuremmissakin pk-yrityksissä, niin b2b-, b2c- kuin b2g-yrityksissä, ja niin kotimaassa kuin ulkomailla liiketoimintaa harjoittavissa yrityksissä. Tyypillisimmin pilvipalveluja käytetään niin sanottu SaaS-palveluina eli hankitaan ohjelmistoja palveluna. Pilvipalveluja käyttävistä pk-yrityksistä yli puolet käyttää SaaS-palveluita pilvipalveluina. Seuraavaksi useimmin käytetään IaaS-palveluita, jolloin puhutaan palvelimien ulkoistamisesta pilveen. PaaS-palveluja (palvelualustan/platformin ulkoistaminen) on harvinaisempaa; vain 6 % pilvipalveluja käyttävistä yrityksistä käyttää PaaS-pilvipalveluja. Vastaajien pilvipalveluja käyttävissä yrityksissä käytetään myös melko paljon muita pilvipalveluja (12 %:ssa) , jotka tarkoittavat käytännössä esimerkiksi erilaisia tiedostonjakopalveluita kuten DropBox tai iCloud, tai varmuuskopiointipalveluita. Useimmissa tapauksissa pilvipalveluja käyttävä pkyritys on rakentanut käyttämänsä pilvipalvelun yksityisen verkon päälle (private cloud). Julkisen verkon (public cloud) päälle on rakentanut vain 14 % vastanneista. Neljännes vastaajista ei tosin osannut vastata kysymykseen.
Käytetäänkö yrityksessä pilvipalveluja Kaikki vastaajat, n=395
Kyllä 4
43
Ei
53
Ei osaa sanoa
30
Millaisia pilvipalveluja yrityksessä käytetään Yritys käyttää pilvipalveluja, n=170
SaaS (ohjelmiston hankkiminen palveluna)
Tyypillisimmin pilvipalveluja käytetään niin sanottuina SaaS-palveluina eli hankitaan ohjelmistoja palveluna.
54
IaaS (palvelimien/palvelinsalien ulkoistamistaminen)
29
PaaS (koko palvelualustan ulkoistaminen)
6
jokin muu
12
ei osaa sanoa
15
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
%
Onko yrityksessä käytettävä pilvipalvelu rakennettu julkisen vai yksityisen verkon päälle Yritys käyttää pilvipalveluja, n=170
0
julkisen (public cloud)
14
26
yksityisen (private cloud) sekä että (hybrid cloud)
6
ei osaa sanoa 54 muu
31
Useimmissa tapauksissa pilvipalveluja käyttävä pk-yritys on rakentanut käyttämänsä pilvipalvelun yksityisen verkon päälle.
11.2 Pilvipalveluiden käytön edut vs. syyt olla käyttämättä pilvipalveluita Pilvipalveluiden käytön etuja kysyttiin avoimella kysymyksellä ”Mitä etuja haluatte saavuttaa pilvipalveluiden käytöllä?”. Useimmiten pilvipalvelujen käytöllä tavoiteltaviksi eduiksi mainitaan joustavuus, paikasta riippumaton käyttö, kustannussäästöt, sekä laiteinvestointien, varmuuskopioinnin, ohjelmistopäivitysten ja tietoturvan ulkoistaminen.
Vastaajien mainintoja pilvipalvelujen käytön eduista: ”Liikkuvuutta, etätyötä, säästöjä.” ”Paikasta riippumaton käyttö.” ”Nopeutta, edullisuutta, toimivuutta missä vain.”
”Vähentää sitomista pääoman ihin, to is lm je oh n ie lm te järjes en vaihtamis .” helppoutta oma infra ”Yrityksen tää hyvin pi voidaan moin sen kevyenä, sa .” to pi yllä
”Helpottaa yhteistyötä ten kansainvälis n de ei an pp m ku löytyvät kanssa. Filet helposti.” käsillä ”Aineisto on ta at riippum koneesta ja aina lisäksi se on .” nä ty et it päiv
”Sovelluk kokonais sen ja alustan ulkoistus,valtainen keskitym jotta m vain sove e käyttäm lluksen is saataviin estä automati hyötyihin: vuorovaiksointi, standard utus, ointi, arkistoin ti/saatavu us.”
32
”Paremp aa käytettä vyyttä, ja omista palvelinla ja niiden itteista varmistu ksista luopumis ta.” ”Ei tarvit se mureh tia versiopä ivit varmuusk yksistä ja opioista.”
”Palvelu ntuottaja lla vastuu o hjelmast a ja sen toim iv sekä keh uudesta ittämise stä.”
Miksi yrityksessä ei ole pilvipalveluita käytössä
Perusteluina pilvipalvelujen käytön puuttumiselle mainitaan, että ei ole koettu tarvetta pilvipalvelulle, palveluiden hinta, soveltuvuus yrityksen tarpeisiin sekä tietoturvakysymykset.
Yritys ei käytä pilvipalveluja, n=209 ei koettu tarvetta
71
palveluiden hinta
11
palveluiden soveltuvuus tarpeisiimme
11
tietoturvakysymykset
11
osaamisen puute palveluiden käyttöönotossa
9
palveluiden suorituskyky
3
palveluiden laatu
3
palveluiden saatavuus
1
koetaan uhkana IT-osaamisellemme
1
jokin muu
6
ei osaa sanoa
6 0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
%
Tutkimuksessa selvitettiin myös miksi yrityksissä ei ole pilvipalveluja käytössä. Suurin osa niiden yritysten vastaajista, joilla ei vielä ole pilvipalveluja käytössä, perusteli asiaa yksinkertaisesti sillä, että ei ole koettu tarvetta pilvipalveluille (71 % mainitsi tämän perustelun). Kyse on myös varmasti siitä, että pilvipalveluja tarjoavat yritykset eivät ole onnistuneet kommunikoimaan pilvipalveluiden hyötyjä riittävän hyvin ja siten ”luomaan tarpeita” pk-yrityksille (tutk.huom.). Seuraavaksi useimmin perusteluina pilvipalvelujen käytön puuttumiselle mainitaan palveluiden hinta, soveltuvuus yrityksen tarpeisiin sekä tietoturvakysymyk-
set, jotka näyttävät korostuvan etenkin niiden yritysten vastauksissa, joilla on myös kansainvälistä liiketoimintaa. Tietoturvan osalta osa vastaajista pitää pilvipalveluita tietoturvan parannuksena suhteessa oman yrityksensä kykyyn varmistaa tietoturva-asiat, osa vastaajista taas selvästikin epäilee olisivatko omat tiedot pilvessä turvassa eivätkä sen vuoksi uskalla käyttää pilvipalveluja. Tässäkin kohtaa pilvipalveluita tarjoavat yritykset voisivat varmastikin parantaa tietoturva-asioista kommunikoimista yritysten suuntaan, jotta pk-yritykset osaisivat päättää asioista mahdollisimman rationaalisesti (tutk.huom.). 33
12. I CT-INVESTOINTIEN KANNATTAVUUDEN MITTAAMINEN ICT-investointien kannattavuuden mittaaminen on pkyrityksissä sangen alhaisella tasolla – vain 13 % tutkituista yrityksistä mittaa ICT-investointiensa euromääräistä kannattavuutta. Tosin yrityskoon kasvaessa vähintään 20 hengen yrityksiin investointienkin kannattavuuden arviointi yleistyy lähelle 20 prosenttia. Yleisimmät tavat mitata ICT-investointien kannattavuutta pk-yrityksissä ovat joko arvioida yksittäisen ICTinvestoinnin suhdetta sen suoraan euromääräiseen tuottoon tai arvioida kaikkien ICT-investointien suhdet-
ta yrityksen koko liikevaihtoon. Mikäli osa yrityksen tuotemyynnistä tai liikevaihdosta ei ole suoraan kohdistettavissa johonkin tiettyyn ICT-investointiin (suora tuotannontekijä), on ymmärrettävästikin helpompi arvioida pelkästään investointien suhdetta koko liikevaihtoon (tutk.huom.). Reilu neljännes yrityksistä mittaa myös kaikkien ICTinvestointien käyttökustannuksia suhteessa yrityksen kaikkiin kiinteisiin kustannuksiin.
Mitataanko yrityksessä ICT-investointienne euromääräistä kannattavuutta
Vain 13 % tutkituista yrityksistä mittaa ICT-investointiensa euromääräistä kannattavuutta.
Kaikki vastaajat, n=395
Kyllä
13
Ei
81
Ei osaa sanoa
6
0
10
20
30
40
50 %
34
60
70
80
90
100
Miten yrityksessä mitataan ICT-investointien kannattavuutta Yrityksessä mitataan ICT-investointien kannattavuutta, n=50
yksittäisen ICT-investoinnin suhde sen suoraan euromääräiseen tuottoon
36
kaikkien ICT-investointien suhde yrityksen koko liikevaihtoon
32
kaikkien ICT-investointien käyttökustannusten suhde yrityksen kaikkiin kiinteisiin kustannuksiin
28
yksittäisen ICT-investoinnin käyttökustannusten suhde yrityksen kaikkiin kiinteisiin kustannuksiin
8
jokin muu tapa
2
ei osaa sanoa
8 0
10
20
30
40
50 %
Yleisin tapa mitata ICTinvestointien kannattavuutta pk-yrityksissä on arvioida yksittäisen ICT-investoinnin suhdetta sen suoraan euromääräiseen tuottoon.
35
60
70
80
90
100
13. VERKKOLASKUTUS
Sähköinen laskutus on ottanut viimeisten vuosien aikana selviä askeleita eteenpäin. Kun vuoden 2010 syksyllä 52 % pk-yrityksistä otti vastaan sähköisiä laskuja, on vastaava osuus nyt jo 70 %. Verkkolaskuja lähettävien yritysten osuus on kasvanut kahdessa vuodessa tätäkin enemmän, 44 %–64 %. Myös ostolaskujen kierrätys on yleistynyt 8 %-yksiköllä, nyt sähköisiä ostolaskuja kierrättää 32 % tutkituista yrityksistä. Yleisintä verkkolaskujen lähettäminen näyttäisi olevan yrityksissä, jotka harjoittavat b2g-kaupankäyntiä eli myyvät tuotteitaan ja palveluitaan julkiselle hallinnolle
(76 %:ssa näistä). Vastaavasti vähiten verkkolaskuja lähetetään b2c-kaupankäyntiä harjoittavissa yrityksissä (55 %:ssa näistä). Kaiken kaikkiaan niissä yrityksissä, jotka lähettävät verkkolaskuja, keskimäärin 45 % laskuista lähtee verkkolaskuina (vuonna 2011 keskiarvo oli 37 %). Vastaanotetuista laskuista on verkkolaskuja puolestaan keskimäärin 30 % (vuonna 2010 keskiarvo oli 23 %). Sähköisten laskujen volyymi on siis kokonaistasolla noussut samalla kun niitä lähettävien ja vastaanottavien yritysten lukumääräkin on noussut.
Onko yrityksessä käytössä joitakin seuraavista taloushallinnon toiminnoista
Suomi on maailman kärkimaita b2bverkkolaskutuksessa.
Kaikki vastaajat, n=395
Otatte vastaan sähköisiä laskuja
70
Lähetätte verkkolaskuja
64
Käytätte sähköistä arkistointia
39
Sähköinen ostolaskujen kierrätys
32
Matkalaskut on sähköistetty
21
Jokin muu
2
Ei mitään
1
Ei osaa sanoa
10 0
10
20
30
40
50 %
36
60
70
80
90
100
Kuinka monta prosenttia lähetetyistä laskuista lähtee verkkolaskuna Yritys lähettää verkkolaskuja, n=251
0% 1-20 %
4 1 22
21-40 %
39
Kaiken kaikkiaan niissä yrityksissä, jotka lähettävät verkkolaskuja, keskimäärin 45 % laskuista lähtee verkkolaskuina.
41-60 % 8 61-80 % 14
13
81-100 % Ei osaa sanoa
Keskiarvo 44,68 (0-100 %)
Kuinka monta prosenttia vastaanotetuista laskuista saapuu verkkolaskuna Yritys ottaa vastaan sähköisiä laskuja, n=275
0%
6
5
1-20 %
2
9
21-40 %
50
14
41-60 %
61-80 % 13 81-100 %
Ei osaa sanoa
Keskiarvo 30,36 (0-100 %)
37
Vastaanotetuista laskuista on verkkolaskuja keskimäärin 30 %.
14. TIETOTEKNIIKAN JA SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN AJANKOHTAISET AIHEET Vastaajilta kysyttiin myös miten ajankohtaisiksi eri aiheet koetaan yrityksissä tällä hetkellä. Neljän ajankohtaisimman aiheen kärki on sama kuin kaksi vuotta sittenkin edellisellä tutkimuskerralla, ja ylipäätään aiheiden keskinäinen järjestys on hyvin saman kaltainen kuin vuonna 2011.
Pk-yrityksissä tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan ajankohtaiset aiheet vaikuttavat olevan edelleen etupäässä melko perusasioiden kanssa painimista; internetsivujen kehittämistä, taloushallinnon sähköistämistä ja tietoturvakysymyksiä. Näitä aiheita pitää vähintään melko ajankohtaisia yli puolet vastaajista.
Kuinka ajankohtaisiksi seuraavat aiheet koetaan yrityksissä Kaikki vastaajat, n=395 1 ei ole ajankohtainen
2 hyvin vähän ajankohtainen
www-sivut, intranet tai extranet
3 en osaa sanoa
12
Sähköinen taloushallinto
10
3
22
Tietoturvakysymykset
33
9
Sosiaalisen median hyödyntäminen
29
23
10
30
21
12
39
Lainsäädäntö ja patenttiasiat
22
Standardit ja teknologiavalinnat
41 0
10
20
40
50 %
38
2,70
28
10
2,66
8
2,64
28 18
8
2,38
18
8
2,33
14
19 60
70
3,06
9
15
23 30
12
12
30
3,09
30
14
23
35
18
10
Erilaisten tietojärjestelmien integrointi/yhteensopivuuskysymykset
37
3,79
39
25
Sähköiset kauppapaikat
KA
37
10
22 26
Kokonaisvaltaiset tietojärjestelmät (CRM, ERP, SCM)
5 hyvin ajankohtainen
38 18
18
Etätyöratkaisut
4 melko ajankohtainen
80
5
2,24
14
3 2,16
90
100
15. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa pk-yritysten tietoSähköisen liiketoiminnan koetaan tehostaneen yriteknisiä ja sähköiseen liiketoimintaan liittyviä tarpeita ja tyksen toimintoja etenkin taloushallinnon ja ulkoisen odotuksia. Tulokset seuraavat varsin johdonmukaisesti viestinnän, mutta merkittävässä määrin myös asiakasHelsingin seudun kauppakamarin vuosina 2001, 2003, palvelun ja markkinoinnin osa-alueilla. Jälkimmäisiin on 2006 ja 2011 suorittamien kartoitusten viitoittamaa, säh- vaikuttanut varmasti osaltaan sekä verkkomyynnin että köisen liiketoiminnan positiivisen kehityksen tietä. Tut- sosiaalisen median hyödyntämisen lisääntyminen. Vuosien 2006 ja 2011 selvitysten tapaan merkittävin kimuksen kohderyhmänä olivat tänä vuonna Helsingin este/hidaste sähköiselle liiketoiminnalseudun kauppakamarin jäsenyritykset yrityskokoluokasta 1–499 henkilöä. Tutkimus toteule koetaan olevan yhteistyökumppaneitettiin sähköposti-informoituna internetkyseden valmiudet. Tietotekniikan perustalynä marraskuussa 2012. Yli puolet vastaajista mis- ja ylläpitokustannukset, yhteensoMerkittävimmäksi sähköisen liiketoiminpivuuskysymykset, ja ajan riittämättöilmoittaa edelleen, nan myötä syntyväksi mahdollisuudeksi koemyys sähköisen liiketoiminnan kehitysettä heidän taan yrityskuvan vahvistuminen – sähköinen työlle arvioidaan samoin neljän merkiyrityksellään ei ole liiketoiminta koetaan osaksi modernia ja us- verkkomyyntikanavaa tyksellisimmän esteen/hidasteen joukkottavaa toimintaa. Lähes yhtä usein merkittäkoon, aivan kuten aikaisemmissa tutkieivätkä he edes väksi mahdollisuudeksi koetaan myös asiakasmuksissa. Näissä asioissa ei seitsemäsharkitse sellaista. palvelun parantuminen. Tärkeä mahdollisuus säkään vuodessa ole tapahtunut meron samoin uusien asiakasryhmien tavoittamikittävää kehitystä. Pk-yrityssektorilla on nen. Jälkimmäiseen voivat antaa eväitä etenkin sähköi- vähemmän investointirahaa ja henkilöresursseja käytetnen kaupankäynti ja sosiaalinen media yhdessä käytet- tävissä tietoteknisiin ratkaisuihin, eikä pienen henkilötynä. Liiketoiminnan kansainvälistyminen ja tuotekehi- kunnan aika monestikaan riitä sähköisen liiketoiminnan tyksen tehostuminen ovat vastaajien mielestä edelleen kehitystyöhön arjen kiireen keskellä. Edelleenkin vaikutvähiten merkittäviä mahdollisuuksia. Jälkimmäisiin tu- taisi siltä, että pk-yrityksille räätälöidyt, helposti käyttöön loksiin vaikuttavat luonnollisesti vastaajayritysten pieni otettavat ja hyötynäkökulmasta argumentoidut, keskekoko ja tuotekehityksen mukaan ottamisen (tuotekehi- nään yhteensopivat ja kohtuuhintaiset ratkaisut puolustyswikit, crowd sourcing, co-creation) suhteellinen outo- taisivat paikkaansa sähköisen liiketoiminnan edellytysus osana sähköisen liiketoiminnan mahdollisuuksia. ten kehittämisessä. 39
Yli puolet vastaajista ilmoittaa edelleen, että heidän (47 % ulkoistanut) . Ulkoistus suunnitteilla -listalla eniten yrityksellään ei ole verkkomyyntikanavaa eivätkä he edes mainintoja kerää tänä vuonna verkkotiedostojen tallenharkitse sellaista. Oma verkkokauppa on 11 %:lla yrityk- nuspaikka (13 % aikoo ulkoistaa) , mikä tarkoittanee käysistä ja lisäksi 15 %:lla on jokin muu oma sähköinen mark- tännössä hyviä uutisia pilvipalvelujen tarjoajille. Sovellusvuokraus on yleisintä taloushallinnon ohjelkinapaikka käytössä. Suhteellisen alhaisista luvuista huolimatta suunta on ylöspäin; 21 % niistä pk-yrityksistä, joil- mistojen kohdalla (47 % käyttää). Myös työryhmäohjella ei ole mitään verkkomyyntikanavaa, harmistot (kuten sähköposti, kalenteri ja arkitsevat tällä hetkellä sellaista. kisto) sekä henkilöstöhallinnon ohjelmisReilu puolet verkkomyyntikanavan tot ovat suhteellisen yleisiä käytössä olevia Tietotekniikkaan omaavista yrityksistä on integroinut kokovuokrasovelluksia. Sovellusvuokrauksen tulevaisuuden vastaajat näkevät sangen naan tai ainakin osittain sähköisen kaupja sähköiseen papaikkansa yrityksen tietojärjestelmiin yksimielisesti valoisana ja alan kasvavana. liiketoimintaan ainakin sillä tasolla, että asiakkaan verkLuottavaisuus yrityksen tietoturvaan liittyvien on korkeimmillaan virustorjunnan ja varkomyyntikanavassa tekemät toimenpiteet tukipalveluiden kirjautuvat suoraan yrityksen tietojärjestel- kohdalla useimmin on muuskopioinnin kohdalla – eniten epämiin. Toisaalta tutkituista yrityksistä 38 % ulkoistettu tietoturvaa. varmuutta herättää varautuminen tavanilmoittaa edelleen, että asiakkaiden verkomaisempiin poikkeustilanteisiin kuten komyyntikanavassa tekemät toimenpiteet vesivahinkoihin, tulipaloihin, sähkökatkokkirjataan täysin manuaalisesti. Täysin automaattisia verk- siin jne. Näiden kohdalla peräti 29 % vastaajista kokee aikomyyntikanavassa tapahtuvia tietojärjestelmäkirjauk- nakin jonkinlaista epävarmuutta. Käytännössä lauenneet sia tapahtuu 20 %:ssa haastatelluista verkkomyyntikana- tietoturvariskit tuntuvat useimmiten liittyneen varmuusvan omaavista yrityksistä. Verkkomyynnin prosentuaali- kopiointiin, viruksiin, koneiden varkauksiin, em. poikkenen osuus sitä harjoittavien pk-yritysten liikevaihdosta ustilanteisiin (esimerkiksi vesivahingot, kaapeliviat) sekä poislähteneisiin työntekijöihin. on keskimäärin 19 %. Tietotekniikkaan ja sähköiseen liiketoimintaan liittyPk-yritysten tuottamasta työstä tehdään etätyönä vien tukipalveluiden kohdalla useimmin on ulkoistettu keskimäärin 16 %. Etätyön osuus on sitä suurempi mitietoturvaa (48 % ulkoistanut). Järjestelmien käyttötu- tä pienemmän henkilöstömäärän yrityksestä on kyse; ki on käytännössä sekin yhtä usein ulkoistettu toiminto vähintään 50 hengen yrityksissä etätyön osuus laskee 40
jo alle 10 prosenttiin. Toisaalta samalla laskee myös nii- akkaisiin päin. Mainoskanavana sosiaalista mediaa hyöden yritysten osuus, joissa ei tehdä etätyötä lainkaan dyntää 11 % yrityksistä. Kaiken kaikkiaan tutkittujen yri(23 % 5 %). Ilmiössä lienee kyse siitä, että pienissä yri- tysten kokemukset sosiaalisesta mediasta ovat olleet lätyksissä työ on usein sellaista, että sitä ei voi tehdä etä- hes poikkeuksetta positiivisia – huomioiden sosiaalisen nä (esimerkiksi hoivatyö tai myymälänhoito). Isommas- median hyödyntämisen suhteellisen alhaiset aloituskussa organisaatiossa etätyön mahdollisuuksia aukenee ai- tannukset, sosiaalinen media tullee kasvattamaan roolina jossain funktiossa (esimerkiksi taloushalaan jatkossa myös pk-yrityskentässä uulinnossa) mutta samalla etätyön suhteellinen tena markkinointi- ja kommunikointikaosuus pienentyy koska lisääntynyt organinavana asiakkaisiin päin. Näin kertovat Sosiaalinen media on myös tulokset; 42 % kaikista vastaajista saatiokoko on ainakin tähän asti edellyttänyt enemmän yhteispalavereja, tiimityöskentemyös pk-yrityksissä kertoo yrityksensä aikovan lisätä sosiaalyä jne. ”Läsnätyön” järjestelmien kehittymi- huomioitu sitä kautta, lisen median hyödyntämistä, vähentää nen ja yleistyminen tulevaisuudessa voi tuoaikoo vain yksi prosentti. että jo 27 %:lla on da muutosta tähän kun yhdessä tekeminen Verkostotyökaluja on käytössä alFacebookissa omat ei enää yhtä lailla edellytä fyysistä läsnäoloa le 20 %:ssa tutkituista pk-yrityksistä. yhteisösivut. Useimmiten käytetyt verkostotyökalut työpaikalla. Kaiken kaikkiaan etätyön tekemion tarkoitettu projektinhallintaan tai nen näyttää olevan lisääntymässä seuraavankin vuoden aikana yli puolessa tutkituista pktuote- ja palvelukehitykseen. Verkostoyrityksistä. Etätyön lisäämisen kannustimiksi ilmoitetaan työkalut tuntuvat olevan vielä aika tuntematon ja hyöusein muun muassa ajankäytön tehostuminen, matkus- dyntämätön mahdollisuus pk-yrityksissä – osin kyse voi toki olla myös niiden koetusta tarpeettomuudesta pietuksen väheneminen ja joustavuuden lisääntyminen. Sosiaalinen media on myös pk-yrityksissä huomioitu nessä työympäristössä, jossa koko henkilöstö työskentesitä kautta, että jo 27 %:lla on Facebookissa omat yhtei- lee tiiviisti yhdessä, monesti samassa toimistossa. sösivut. Kaiken kaikkiaan lähes 40 prosentilla tutkituista Pilvipalveluja hyödynnetään pk-yrityksissä jo sanpk-yrityksistä on omat yhteisösivut jossakin sosiaalisen gen ahkerasti, peräti 43 %:lla yrityksistä on pilvipalveluja median yhteisöpalvelussa. Useimmiten sosiaalista me- käytössä. Tyypillisimmin on kyse SaaS-palveluista eli ohdiaa hyödynnetään markkinoinnissa mutta myös brän- jelmistojen hankkimisesta palveluna (54 % hankkinut). dinrakennuskanavana ja informaationjakokanavana asi- Myös palvelimia/palvelinsaleja on ulkoistanut 29 % tut41
kituista yrityksistä. Yli puolet pilvipalveluiskista laskuista lähtee verkkolaskuina ja 30 % ta on rakennettu yksityisen verkon (private laskuista saapuu sellaisina (yrityksissä jotka cloud) päälle ja noin joka seitsemäs julkisen Verkkolaskutus on lähettävät ja/tai vastaanottavat verkkolaskuverkon (public cloud) päälle. Yleisin syy silyleistynyt selvästi ja). Myös sähköisten ostolaskujen kierrätys le, että yrityksessä ei ole pilvipalveluja käymyös pk-yrityksissä on käytössä joka kolmannessa yrityksessä. tössä on ettei palveluille ole koettu tarvetSähköiseen liiketoimintaan liittyvien viime vuosina. ta. Tämä lienee osin alan toimijoiden markajankohtaisten aiheiden joukossa nousevat kinointiongelma. Muita mainittuja esteitä esiin tänäkin vuonna etenkin verkkopalveovat muun muassa pilvipalvelujen hinta, niiden soveltu- lut (www-sivut, intranet tai extranet) , jotka kolme neljäsvuus yrityksen tarpeisiin sekä tietoturvakysymykset. Pil- tä vastaajasta kokee vähintäänkin melko ajankohtaiseksi vipalveluiden käytön etuina pidetään vastaavasti käyttö- aiheeksi. Samoin myös listan kestosuosikit sähköinen tapaikasta riippumattomuutta, kustannussäästöjä, ja sitä loushallinto ja tietoturvakysymykset ovat ajankohtaisten ettei tarvitse itse investoida ohjelmistoihin/laitteisiin eikä aiheiden listan kärkipäässä. Etätyöratkaisut ja sosiaalisen tarvitse murehtia päivityksistä tai varmuuskopioinnista. median hyödyntäminen ovat näiden jälkeen ajankohtaiICT-investointien kannattavuutta ilmoittaa yrityksis- simmiksi koetut aiheet pk-yrityksissä. sään mitattavan vain 13 % vastaajista. Investointeja miAjankohtaisten asioiden listaan voisi varmasti lisätä tataan melko yhtälailla yksittäisen investoinnin suhtee- myös pilvipalvelut ja sovellusvuokrauksen vaikka niitä ei na sen suoraan euromääräiseen tuottoon kuin kaikkien nyt vastausvaihtoehdoissa ollutkaan valittavana. MolemICT-investointien suhteena koko liikevaihtoon. Vajaassa pien käyttö tulee varmasti lisääntymään tulevaisuudeskolmanneksessa yrityksistä mitataan myös ICT-investoin- sakin ja ne linkittyvät myös tietoturvakysymyksiin sekä tien käyttökustannusten suhdetta yrityksen kaikkiin kiin- ratkaisuina että kysymysmerkkeinä. Sosiaalinen media teisiin kustannuksiin. tulee varmasti myös lisäämään merkitystä jatkossa saVerkkolaskutus on yleistynyt selvästi myös pk-yrityk- malla kun yhä useampi pk-yritys saa sieltä käyttökokesissä viime vuosina. Sähköisten laskujen volyymi on ko- muksia ja onnistumisia. Sosiaalinen media on kommunikonaistasolla noussut samalla kun niitä lähettävien ja kaatiokanava ja siten soveltuva hyvin monenlaisiin erilaivastaanottavien yritysten lukumääräkin on noussut. Nyt siin tarkoituksiin markkinoinnista asiakaspalveluun sekä jo 70 % pk-yrityksistä ottaa vastaan sähköisiä laskuja ja brändin rakentamisesta tuote- ja palveluinnovointiin yh64 % lähettää niitä. Kaiken kaikkiaan jo noin 45 % kai- dessä asiakkaiden kanssa. 42
16. TUTKIMUSKYSYMYKSET Helsingin seudun kauppakamari / Taloustutkimus Oy Q10) Aloitamme tutkimuksen kysymällä ensin muutamia taustatietoja. Asemanne yrityksessä? 1. Toimitusjohtaja 2. Yrittäjä/omistaja 3. Muu johtaja 4. Päällikkötaso 5. Asiantuntija 6. Jokin muu, mikä?
Q50) Yrityksellä on liiketoimintaa...? 1. Suomessa 2. muissa EU-maissa 3. EU:n ulkopuolella Q60) Yrityksen päätoimiala? 1. Alkutuotanto 2. Jalostus (esimerkiksi teollisuus ja rakentaminen) 3. Kauppa 4. Markkinapalvelut (muun muassa palvelut liike-elämälle) 5. Julkiset palvelut
Q20) Yrityksenne liikevaihto vuonna 2011 (Meuroa)? 1. 0–0,33 2. 0,34–1,7 3. 1,8–16,8 4. 16,9–168 5. 168+
Q100) Arvioikaa seuraavien sähköisestä liiketoiminnasta syntyvien MAHDOLLISUUKSIEN merkitystä yrityksellenne? 1. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen 2. Uusien asiakasryhmien tavoittaminen 3. Liiketoiminnan kansainvälistyminen 4. Yhteistyön tiivistyminen yhteistyökumppanien kanssa 5. Yrityskuvan vahvistuminen 6. Liiketoimintaprosessien tehostuminen 7. Asiakaspalvelun parantuminen 8. Tuotekehityksen tehostuminen 9. Kannattavuuden parantuminen
Q20B) Yrityksen toimipaikkojen määrä? Kpl: Q30) Henkilöstön määrä? 1. 1–4 2. 5–9 3. 10–19 4. 20–49 5. 50–99 6. 100–199 7. 200–499 8. 500+
10.Omaan liiketoiminnalliseen osaamiseen keskittyminen Asteikko: 1=ei merkitystä, 2=vähäinen merkitys, 3=en osaa sanoa, 4=kohtalainen merkitys, 5=suuri merkitys
Q40) Millaista kaupankäyntiä yritys harjoittaa? 1. Business-to-business (b2b) eli yritysten välinen kauppa 2. Business-to-consumer (b2c) eli kuluttajille suunnattu kauppa 3. Business-to-government (b2g) eli julkishallinnolle suunnattu kauppa
Q110) Miten arvioitte sähköisen liiketoiminnan TEHOSTANEEN yrityksenne seuraavia toimintoja viimeisen kahden vuoden aikana? 1. Markkinointi 2. Myynti 43
3. Asiakaspalvelu 4. Ulkoinen viestintä 5. Sisäinen viestintä 6. Hankinta ja varastointi 7. Tilaus ja toimitus 8. Tuotanto 9. Tuotekehitys 10. Taloushallinto 11. Henkilöstöhallinto 12. Resurssien hallinta
15. 16.
Henkilöstön muutosvastarinta Aika ei riitä sähköisen liiketoiminnan kehitystyölle
Asteikko: 1=ei merkitystä, 2=vähän merkitystä, 3=melko vähän merkitystä, 4=en osaa sanoa, 5=melko paljon merkitystä, 6=paljon merkitystä, 7=erittäin paljon merkitystä Q140) Onko yrityksellänne käytössä oma verkkokauppa, muu oma sähköinen markkinapaikka, yhteinen verkkokauppapalvelu/-tori tai jokin muu yhteinen markkinapaikkapalvelu, jossa myydään tuotteitanne/ palveluitanne? Ohje: Sähköisiksi kauppapaikoiksi luetaan sellaiset palvelut, joiden kautta asiakas voi olla suorassa kaupallisessa vuorovaikutuksessa yrityksen kanssa, esimerkiksi tuotteen tilaus sähköisessä muodossa. 1. Yrityksellämme on oma verkkokauppa 2. Yrityksellämme on muu oma sähköinen markkinapaikka 3. Tuotteemme/palvelumme ovat esillä yhteisverkkokaupassa/ -torilla 4. Tuotteemme/palvelumme ovat esillä toimialan yhteisellä sähköisellä markkinapaikalla 5. Yrityksellämme ei ole verkkomyyntikanavaa, mutta harkitsemme sellaista 6. Yrityksellämme ei ole verkkomyyntikanavaa, emmekä edes harkitse sellaista
Asteikko: 1=ei lainkaan, 2=hyvin vähän, 3=vähän, 4=en osaa sanoa, 5=melko paljon, 6=paljon, 7=erittäin paljon Q120) Miten merkittäviä arvioitte seuraavien sähköisen liiketoiminnan ESTEIDEN/HIDASTEIDEN olevan yrityksellenne? 1. Yrityksen liikeidea ei sovellu sähköiseen liiketoimintaan 2. Asiakaskunnan koko 3. Sähköisen liiketoiminnan osaamisen puute 4. Kuluttajasuojaan liittyvät asiat 5. Tekijänoikeus- ja patenttiasiat 6. Ulkoisten palveluiden tuottajat (teleoperaattorit, ohjelmistotalot, sähköisten kauppapaikkojen tarjoajat jne.) eivät ole perehtyneet riittävästi pk-yritysten näkökohtiin 7. Sopivien palvelu-/pakettiratkaisujen puute 8. Yhteensopivuuskysymykset (tekniset ratkaisut/standardit) 9. Pelko tietotekniikkaprojektin epäonnistumisesta 10. Maksuliikenteen epävarmuus 11. Tietoturva- ja virusongelmat 12. Tietotekniikan perustamis- ja ylläpitokustannukset 13. Yhteistyökumppaneiden valmiudet 14. Yrityksen avainhenkilöiden muutosvastarinta
Q150) Kirjautuvatko asiakkaanne verkkomyyntikanavassa tekemät toimenpiteet (esimerkiksi tilaaminen ja maksaminen) suoraan tietojärjestelmiinne? 1. Ei, toimenpiteet vaativat manuaalista käsittelyä 2. Toimenpiteet vaativat osittain manuaalista käsittelyä 3. Kyllä, toimenpiteet ovat automatisoituja 4. En osaa sanoa 44
Q160) Arvioikaa kaiken verkkomyynnin prosentuaalinen osuus yrityksenne liikevaihdosta. Antakaa edes arvio. %
Q210) Millaisena näette sovellusvuokrauksen tulevaisuuden? Q230) Kysymme seuraavaksi tietoturvasta yrityksessänne. Oletteko luottavainen yrityksenne tietoturvaan seuraavien osa-alueiden kohdalla? Vastatkaa kuhunkin neliportaisella asteikolla, jossa 1=erittäin epävarma, 4=erittäin luottavainen. 1. virustorjunta 2. tietomurtojen ehkäisy 3. tiedostojen varmuuskopiointi 4. varautuminen poikkeustilanteisiin (sähkökatkokset, tulipalot, vesivahingot yms.)
Q190) Mitä tietotekniikkaan ja sähköiseen liiketoimintaan liittyviä toimintoja yrityksenne on ulkoistanut tai aikoo ulkoistaa? 1. Koneet ja laitteet (työasemat, palvelimet jne.) 2. Verkkotiedostojen tallennuspaikka (levytila, pilvipalvelut) 3. Lähiverkon tai yrityksen sisäisen verkon ylläpito ja/tai valvonta 4. Tietoturva 5. Sähköisen kauppapaikan rakentaminen ja/tai ylläpito 6. IT-henkilöstö 7. Järjestelmien käyttötuki (help desk) 8. Henkilöstön koulutus
Asteikko: 1=1 erittäin epävarma, 2=2, 3=3, 4=4 erittäin luottavainen Q240) Onko yrityksessänne lauennut viime vuosina jotain tietoturvariskejä? Voitteko avoimesti kuvailla millaisia?
Asteikko: 1=ulkoistettu, 2=aiotaan ulkoistaa, 3=ei ulkoistusta suunnitteillakaan, 4=en osaa sanoa
Q250) Kuinka suuri osuus kaikesta yrityksenne henkilöstön tuottamasta työstä tehdään etätyönä? Antakaa edes arvio. Etätyöllä tarkoitamme työtä, joka tehdään kiinteän toimiston ulkopuolella, esimerkiksi kotoa, etäpisteestä, hotellista tai liikkuvasta toimistosta käsin, hyväksikäyttäen tietoliikenneyhteyksiä työnantajayrityksen tietoverkkoon. Nykyisin etätyön rinnalla käytetään myös käsitteitä kuten hajautettu työ ja läsnätyö. %
Q200) Mitä sovellusvuokrauspalveluita yrityksenne käyttää? (Sovellusvuokrauksessa palvelun tarjoaja isännöi sovellusta erillisestä etäpalvelukeskuksesta ja toimittaa sen asiakkaalleen internetin tai yksityisen verkon kautta vuokrahinnoitteluperiaatteella.) 1. Toimisto-ohjelmistot (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta jne.) 2. Työryhmäohjelmistot (sähköposti, kalenteri, arkisto) 3. Taloushallinnon ohjelmistot 4. Henkilöstöhallinnon ohjelmistot 5. Asiakkuuden hallinnan ohjelmistot (CRM) 6. Toiminnanohjausjärjestelmät (ERP) 7. Materiaalihallinnon ohjelmistot (SCM) 8. Tietämyksenhallinnan ohjelmistot (päätöksenteon tukijärjestelmät)
Q260) Onko etätyön tekeminen yrityksessänne lisääntymässä vai vähenemässä seuraavan vuoden aikana? 1. lisääntyy selvästi 2. lisääntyy hieman 3. ei muutosta 4. vähenee hieman 5. vähenee selvästi Q270) Mitkä ovat suurimmat kannustimet etätyön lisäämiseksi yrityksessänne?
Asteikko: 1=kyllä, 2=suunnitteilla, 3=ei, 4=en osaa sanoa 45
Q275) Mitkä ovat suurimmat esteet etätyön lisäämiselle yrityksessänne?
11. Ei hyödynnetä Q290) Millaisia kokemuksia teillä on sosiaalisessa mediassa toimimisesta? 1. erittäin positiivisia 2. melko positiivisia 3. ei positiivisia eikä negatiivisia 4. melko negatiivisia 5. erittäin negatiivisia
Q280) Onko yrityksellänne omat yhteisösivut? 1. kyllä, Facebookissa 2. kyllä, Google+:ssa 3. kyllä, LinkedIn:ssä 4. kyllä, jossain muussa yhteisöpalvelussa 5. ei ole Q285) Miten sosiaalista mediaa hyödynnetään tällä hetkellä yrityksessänne? 1. Mainoskanavana (esimerkiksi ostettu Facebook tai LinkedInmainonta) 2. Markkinointikanavana (esimerkiksi oma Facebook-sivu tai viraalikampanjoita) 3. Myyntikanavana (esimerkiksi verkkokaupalla oma Facebooksivu tai viraalitarjouskampanjoita) 4. Brändinrakennuskanavana (esimerkiksi yrityksellä tai tuotteilla omat potentiaalisille asiakkaille suunnatut yhteisösivut) 5. Informaatiojakokanavana asiakkaisiin päin (esimerkiksi asiakkaille suunnattua sisältöä omilla yhteisösivuilla kuten Facebookissa) 6. Kommunikointikanavana asiakkaisiin päin (esimerkiksi asiakaspalvelukanava omilla yhteisösivuilla esimerkiksi Facebookissa) 7. Kriisiviestintäkanavana ulospäin (esimerkiksi omien yhteisösivujen tai mikroblogin esimerkiksi Twitterin kautta) 8. Informaatiojakokanavana omaan henkilöstöön päin (esimerkiksi wikit) 9. Työryhmätyöskentelyalustana omalle henkilöstölle (esimerkiksi wikit)
Q300) Aiotteko lisätä seuraavan vuoden aikana sosiaalisen median hyödyntämistä yrityksessänne? 1. kyllä, selvästi 2. kyllä, jossain määrin 3. ei muutosta 4. vähennämme jossain määrin 5. vähennämme selvästi Q310) Onko yrityksessänne käytössä verkostotyökaluja seuraavien asioiden hallintaan? Verkostotyökaluilla tarkoitamme tässä verkkoyhteisöratkaisuja tai -työkaluja hyödyntäviä verkkosivustoja tai yhteisöportaaleja, joita käyttäjät yhdessä voivat muokata vuorovaikutteisesti. 1. ideointiprosessit 2. tuote- ja palvelukehitys 3. projektihallinta 4. tulevaisuusskenaariot 5. osaamisen siirtäminen 6. jokin muu, mikä? Q350) Käytetäänkö yrityksessänne pilvipalveluja? Pilvipalveluilla tarkoitetaan tietoteknisten palveluiden hajautusta ja ulkoistusta. Pilvilaskennan ajatusmallissa tieto tallennetaan pysyvästi internetissä sijaitseville palvelimille ja tallennetaan vain tilapäisesti päätelaitteisiin. 1. kyllä
10. Jotenkin muuten, miten? 46
Q410) Miten yrityksessänne mitataan ICT-investointien kannattavuutta? 1. kaikkien ICT-investointien suhde yrityksen koko liikevaihtoon 2. yksittäisen ICT-investoinnin suhde sen suoraan euromääräiseen tuottoon 3. kaikkien ICT-investointien käyttökustannusten suhde yrityksen kaikkiin kiinteisiin kustannuksiin 4. yksittäisen ICT-investoinnin käyttökustannusten suhde yrityksen kaikkiin kiinteisiin kustannuksiin 5. jokin muu tapa, mikä?
2. ei Q360) Millaisia pilvipalveluja yrityksessänne käytetään? 1. SaaS (tarkoittaa ohjelmiston hankkimista palveluna perinteisen lisenssipohjaisen tavan sijasta) 2. IaaS (tarkoittaa palvelimien ja palvelinsalien ulkoistamista) 3. PaaS (tarkoittaa koko palvelualustan ulkoistamista, esimerkiksi Windows Azure, Google Apps Engine ja SalesForce) 4. Jokin muu, mikä? Q370) Onko yrityksessänne käytettävä pilvipalvelu rakennettu julkisen vai yksityisen verkon päälle? 1. julkisen (public cloud) 2. yksityisen (private cloud) 3. sekä että (hybrid cloud) 4. jokin muu, mikä?
Q500) Kuinka ajankohtaisiksi seuraavat aiheet koetaan yrityksessänne? 1. www-sivut, intranet tai extranet 2. Sosiaalisen median hyödyntäminen (esimerkiksi markkinoinnissa, tuotekehityssignaalien hakemisessa, sisäisenä työkaluna) 3. Sähköiset kauppapaikat 4. Kokonaisvaltaiset tietojärjestelmät (CRM, ERP, SCM) 5. Standardit ja teknologiavalinnat 6. Erilaisten tietojärjestelmien integrointi-/yhteensopivuuskysymykset 7. Sähköinen taloushallinto 8. Etätyöratkaisut 9. Tietoturvakysymykset 10. Lainsäädäntö ja patenttiasiat
Q380) Miksi yrityksessänne ei ole pilvipalveluita käytössä? 1. ei koettu tarvetta 2. osaamisen puute palveluiden käyttöönotossa 3. tietoturvakysymykset 4. palveluiden saatavuus 5. palveluiden suorituskyky 6. palveluiden hinta 7. palveluiden laatu 8. palveluiden soveltuvuus tarpeisiimme 9. koetaan uhkana IT-osaamisellemme 10. jokin muu, mikä?
Asteikko: 1=ei ole ajankohtainen, 2=hyvin vähän ajankohtainen, 3=en osaa sanoa, 4=melko ajankohtainen, 5=hyvin ajankohtainen
Q390) Mitä etuja haluatte saavuttaa pilvipalveluiden käytöllä? Q400) Mitataanko yrityksessänne ICT-investointienne euromääräistä kannattavuutta? 1. kyllä 2. ei 47
Q510) Onko yrityksessänne käytössä joitakin seuraavista taloushallinnon toiminnoista? (Ohje: Verkkolasku on sähköinen lasku, jonka tiedot ovat automaattisesti käsiteltävissä ja josta voidaan tuottaa tietokoneen näytölle paperilaskua muistuttava näkymä) 1. Lähetätte verkkolaskuja 2. Otatte vastaan sähköisiä laskuja 3. Käytössänne on sähköinen ostolaskujen kierrätys 4. Matkalaskut on sähköistetty 5. Käytätte sähköistä arkistointia 6. Jokin muu, mikä? Q520) Kuinka monta prosenttia lähettämistänne laskuista organisaatiossanne lähtee verkkolaskuna? Antakaa edes arvio. % Q525) Kuinka prosenttia vastaanottamistanne laskuista organisaatiossanne saapuu verkkolaskuna? Antakaa edes arvio. % Q530) Kuinka monta prosenttia asiakkaistanne on ilmoittanut, että ottaa jatkossa vastaan vain verkkolaskuja? Antakaa edes arvio. % Q550) Haluatteko antaa lopuksi jotain terveisiä Helsingin seudun kauppakamarille?
48
MUISTIINPANOJA .................................................................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................... ....................................................................................................................................................................................................................................
49
MUISTIINPANOJA .................................................................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................... ....................................................................................................................................................................................................................................
50
HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI Kalevankatu 12, 00100 HELSINKI puh. 09 228 601 etunimi.sukunimi@chamber.fi kauppakamari@helsinki.chamber.fi www.helsinki.chamber.fi www.kauppakamarikauppa.fi