Jäsenextra 4 2014

WWW.HELSINKI.CHAMBER.FI

HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI

4/2014

TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄ PISTÄÄ VAATIMUKSET UUSIKSI ›› 6–9

KEHU KAVERIA

Tarja Jussila & Arno Karvinen: VIESTINTÄ ON LIIKETOIMINNAN MENESTYSTEKIJÄ ›› 14–15

TEEMA

Enemmän töitä, vähemmän veroja ›› 10–12

NAISET NOUSEVAT

VUOROTTELUVAPAA UUSIKSI

KAUPPAKAMARI FORUM

JÄSENEXTRA 1

|

|

Kohti uutta, unohtamatta vanhaa.

1.1.2015 lähtien Helsingin seudun kauppakamari järjestää julkisten palveluiden ja juridiikan koulutuksia sekä kustantaa juridiikan kirjoja nimellä

Kauppakamari | Juridiikka Kauppakamari | Julkiset palvelut Nähdään meillä!

Kalevankatu 12 • 00100 Helsinki • puh. 09 2286 0360 kustannus@helsinki.chamber.fi • asiakaspalvelu@kauppakamarinkoulutus.fi • www.kauppakamarikauppa.fi

PÄÄKIRJOITUS

NAISET NOUSEVAT EDUSKUNTAVAALIEN LÄHESTYESSÄ

keskustelu naisten asemasta yritysjohdossa saa uutta vauhtia. Moni poliitikko haluaa heristellä sormeaan yrityksille naisten syrjimisestä yritysjohdossa. On helppo kerätä kannatusta löyhillä puheilla yritysten laittamisesta järjestykseen ja luoda mielikuvaa, ettei asiaa yritysjohdoissa ymmärretä ilman lainsäätäjän apua.

TOTUUS ON kuitenkin aivan toisenlainen.

Naisten määrä yritysjohdossa on selvässä kasvussa. Pörssiyhtiöiden johtoryhmien nimityksistä 39 prosenttia on tänä vuonna mennyt naisille. Enää naiset eivät nouse pelkästään esikuntatehtäviin vaan yhä useammin myös liiketoimintavastuuseen.

Erityisen selvästi tämä näkyy nuorten naisjohtajien joukossa. Tiedot selviävät Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajaselvityksestä Naiset ottavat vastuuta johtoryhmissä.

PÖRSSIYHTIÖIDEN NAISJÄSENTEN osuudessa Suomi on EU-maiden huipputasoa.

Parannettavaa toki on, sillä naisten osuus hallituspaikoista on 23 prosenttia. Tilanne paranee, kun naisia saadaan enemmän yritysten liiketoimintajohtoon. Erityisesti vaikeina aikoina hallituksissa tarvitaan monipuolista liiketoimintaosaamista.

Omistajat valitsevat hallitukset viemään yritystä eteenpäin ja pitämään huolta sen menestyksestä. Tehtävät ovat vaativia eikä niiden täyttämistä pidä vaikeuttaa millään ulkopuolisilla kiintiövaatimuksilla.

ILMAN KIINTIÖITÄKIN yrityksissä kannattaa kiinnittää huomiota naisten osuuteen johdossa ja hallituksessa. On yritysten oman edun mukaista, että johtoon nousevat parhaat saatavilla olevat kyvyt eivätkä mitkään lasikatot sitä rajoita. Vaikkei uskoisikaan naisjohtamisen poikkeavan periaatteiltaan mitenkään miesjohtamisesta, on naisten joukossa paljon osaamista, jota ei osata aina yrityksissä käyttää.

TURHAN SÄÄNTELYN ja uusien pakkopaitojen välttämiseksi yritysten kannattaa kiinnittää huomiota asiaan itse eikä odottaa tarpeetonta lainsäädäntöä asiasta. On myös tärkeää, että elinkeinoelämä osallistuu asiasta käytävään keskusteluun. Keskuskauppakamari tekee arvokasta työtä, kun se selvittää asioiden todellisen laidan.

KOKENEET REKRYTOINTIKONSULTIT ovat suositelleet uraansa suunnitteleville naisille entistä tiiviimpää verkottumista – eikä vain keskenään vaan erityisesti yritysjohdossa toimivien miesten kanssa. Juuri tähän toiminta kauppakamarissa on aivan omiaan!

HEIKKI J. PERÄLÄ toimitusjohtaja

JÄSENEXTRA 4/2014 PÄÄTOIMITTAJA ESSI LINDQVIST TAITTO MARIANNE HOLM JULKAISIJA HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI KUSTANTAJA HELSINGIN KAMARI OY PAINOS 10 000 SAVION KIRJAPAINO OY KANNEN KUVA MEERI UTTI

NAISTEN OSAAMISTA EI AINA OSATA KÄYTTÄÄ YRITYKSISSÄ.

SISÄLTÖ 4 AJANKOHTAISTA Varo huijaria!

18–19 NEUVONTAPALVELUT Sopiiko valinnanvapauslaki Suomeen?

22 KAMARIKUULUMISIA Suomi nousuun kansainvälistymisellä

6–9 TEEMA Moniosaaminen ja vuorovaikutustaidot – työelämän uudet vaatimukset 10–12 TEEMA Kevyempi verotus kannustaa työntekoon

22 HYVÄ UUTINEN Kauppakamari on hyvä paikka verkottua

KAUPPAKAMARI 3

AJANKOHTAISTA

KAUPPAKAMARI FORUM

Varo tuhansien eurojen huijauslaskuja Yrityksiin on lähetelty useiden tuhansien eurojen laskuja palveluista, joita ei ole edes tilattu.

Kauppakamarin lakimies Mika Lahtinen neuvoo: • ÄLÄ sitoudu puhelimessa tilauksiin. Vaadi tilauksista kirjallinen tarjous • • • •

Kansainvälistyminen on yksi kasvun avaimista, mutta yhden kortin varaan yrityksen ei kannata laskea, muistutti vuorineuvos, Keskuskauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Kari Jordan Kauppakamari Forumissa.

• •

sopimusehtoineen.

TUTUSTU ehtoihin huolellisesti ja varmista, että ymmärrät ehdot. Laskun on perustuttava aina sopimukseen.

MIKÄLI laskussa viitataan tilaukseen/sopimukseen, tulee tilauksen/sopimuksen olla tehty pätevästi ja sopimusehtojen olla käytettävissä.

VARMISTA laskun todenperäisyys ja selvitä lähettäjän taustat. Luotettavalta vaikuttava nettisivu ei ole välttämättä sitä miltä se näyttää.

REKLAMOI välittömästi ja todisteellisesti kirjallisesti laskun lähettäjälle laskussa mainittuun osoitteeseen, että palvelua tai tuotetta ei ole tilattu. ÄLÄ soita laskussa mahdollisesti mainittuun asiakaspalvelunumeroon, käytä sähköpostia.

JOS saat laskusta maksukehotuksen, tee vastaava ilmoitus myös siitä kirjallisesti ja ota ilmoituksestasi itsellesi kopio.

YRITYKSET VAATIVAT MUUTOKSIA

ENERGIAPOLITIIKKAAN TEKSTI KAISA SAARIO

Energian saatavuus on keskeinen kilpailukykytekijä yrityksille. Yritysjohtajat toivovat, että kotimaisia energialähteitä hyödynnettäisiin energiantuotannossa nykyistä enemmän.

4 JÄSENEXTRA

Energian hinnan ja saatavuuden merkitys yritysten kilpailukyvylle

51%

40%

Energian verotuksen merkitys yritysten kilpailukyvylle

50%

40%

Ympäristöystävällisen energian merkitys yritysten kilpailukyvylle

49%

33%

0 Erittäin tärkeä

1%

17%

Energiaininvestointien lupakäytännön nopeuden merkitys yritysten kilpailukyvylle

Tärkeä

1%

8%

28%

40%

20 Vähäinen

40

6%

60 Ei lainkaan

20%

80

1%

6%

3% 3%

100

En osaa sanoa

Kauppakamarin energiakyselyyn vastanneista yritysjohtajista 91 prosenttia pitää energian hintaa ja saatavuutta kilpailukyvyn kannalta tärkeänä tai erittäin tärkeänä tekijänä.

GRAFIIKKA MIIRA KOKKONEN

ENERGIA-ALALLA POLIITTINEN riski on suuri. Kauppakamarien haastattelemat yritykset korostivat päätöksenteon ennakoitavuuden tarvetta. Tämä turvaisi myös yritysten investointeja.

Energiaa koskevissa päätöksissä olisi nykyistä paremmin arvioitava vaikutuksia yrityksiin ja energiamarkkinoihin. ”EU:ssa määritellään pitkälti eri energiamuotojen kustannustasot, kotimaisin keinoin on tärkeää olla lisäämättä tätä taakkaa”, kyselyyn vastannut yritysjohtaja mainitsee.

Myös lupien käsittelyajat ovat usein pitkiä ja epäyhtenäisiä maan eri osissa. Yritykset toivovat vauhtia uusien turvetuotantoalueiden ja tuulivoimainvestointien lupamenettelyihin.

NYT PUHUTTAA

KIRJA

COLOURBOX

Alueellinen ruuhkavero uhkaa

kilpailukykyä TEKSTI TIINA PASURI

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos HLJ 2015 tarjoaa sekä keppiä että porkkanaa: parempia joukkoliikennepalveluita yhä useammalle asukkaalle, mutta ruuhkamaksuja henkilöautoliikenteelle.

HLJ 2015 on alueen kuntien yhteinen

näkemys liikennejärjestelmän pitkän aikavälin kehittämisen suuntaviivoista ja kiireellisimmistä kehittämistoimista.

Elinkeinoelämälle on tärkeää, ettei Helsingin seudulle suunnitella alueellista liikenneveroa. Ylimääräinen vero lisäisi jo ennestään korkeaa kustannustasoa ja heikentäisi kilpailukykyä. Suurin uhka kohdistuisi Helsingin keskusta-alueen vähittäiskauppaan.

Kauppakamari on työskennellyt pitkäjänteisesti ruuhkaveron torjumiseksi.

Sen kielteisistä vaikutuksista elinkeinoelämälle ja yhdistyskuntarakenteelle on

6.1.

viestitetty niin poliittisille päättäjille kuin virkamiehillekin.

Liikenteen verotus pitäisi remontoida kokonaisvaltaisesti siirtymällä valtakunnalliseen kilometripohjaiseen käyttömaksuun: verotetaan auton käyttöä, ei omistamista. Liikenteen kokonaisvero ei kuitenkaan saa kasvaa.

Maksut on käytettävä sen alueen hyväksi, missä ne on kerätty. Todennäköistä nimittäin on, että jatkossa liikenneinvestoinnit rahoitetaan paikallisesti.

Rahoitusta ei kuitenkaan pidä hoitaa ampumalla omaan nilkkaan alueellisella ruuhkaverolla.

HELSINGIN, ESPOON Vantaan ja ensim-

mäistä kertaa myös Porvoon vähittäiskaupat sekä parturi- ja kampaamoliikkeet saavat olla auki loppiaisena 6. tammikuuta 2015 kello 12–21. Kauppakamari haki poikkeuslupaa koko toimialueelleen.

NOSTA ITSESI YLÖS! Istut töissä, tietokoneella, palavereissa, sohvalla. Niska on jumissa, ryhti kumartunut, päätä särkee? Vaatteet puristavat, taas on tullut muutama lisäkilo jostain.

HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI HYÖDYTTÄÄ KAIKKIA

Milloin viimeksi teit jotain fyysistä?

Liikkumattomuus ja istuminen eivät tee hyvää ihmiselle.

Nouse ylös! kertoo, miten asiat korjataan. Aihe on tärkeä paitsi työntekijän myös työnantajan näkökulmasta. Vähemmän sairauspäiviä, terveempi ja vahvempi henkilöstö, parempi työilmapiiri. Henkilöstön hyvinvointi on myös työnantajan etu ja mahdollisuus.

Teos kertoo hyväntuulisesti harjoittelusta, nostamisesta, nousemisesta, voimasta, kunnosta ja liikkuvuudesta. Kun parannat näitä ominaisuuksia, elämänlaatusi kohenee kokonaisvaltaisesti.

Työpäivistäkin tulee tehokkaampia ja mukavampia.

Käsikirjaan on helppo palata aina, kun tarvitset muistutusta tai lisätietoa.

Vinkit ja neuvot perustuvat kokemukseen erityyppisten ihmisten opettamisesta ja valmentamisesta tutkimustietoon.

Kirjan kirjoittaja Kukka Laakso on entinen mainostoimistotyöläinen ja kahvakuulan maailmanmestari.

JÄSENEXTRA 5

Palvelukseen halutaan:

yhteistyökykyinen TEKSTI HEIDI HAMMARSTEN

Yhden alan erityisosaaminen ei enää riitä työelämässä.

Tulevaisuudessa tarvitaan moniosaajia, jotka hallitsevat vuorovaikutustaidot ja osaavat toimia yhteistyössä.

TEEMA

Y

ritysmaailma ja työelämä muuttuvat sellaista vauhtia, että perässä on vaikea pysyä. Edes ennakointia työkseen tekevät eivät välttämättä tiedä, mikä on muutoksen lopputulos. Sen he kuitenkin osaavat kertoa, mitä muutos vaatii osaamiselta.

– Työtehtävät ja ammatit muuttuvat, oli koulutustaso, ala tai työtehtävä mikä tahansa.

Uusia ammatteja syntyy yrityksiin ja työntekijöille uran varrella useita. Tämä vaatii koulutukselta, yksilöiltä ja yritysten johtamiselta uusia malleja, kertoo koulutusasioiden päällikkö Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista.

Kauppakamarin koordinoimissa Ennakointikamarissa ja PKS Ennakoinnissa on selvitetty tulevaisuuden ammatteja, palveluita ja osaamistarpeita. Verkkoaivoriiheen osallistui yli tuhat yritysten ja oppilaitosten edustajaa.

6 JÄSENEXTRA

n moniosaaja

JÄSENEXTRA 7

INSINÖÖRI KOHTAA ASIAKKAAN

IRROTETAAN TES JA NUORTEN OPPISOPIMUS NYKYMUOTOISTA OPPISOPIMUSTA VÄLJEMPI MALLI VOISI TUODA NYKYISTÄ SELVÄSTI ENEMMÄN NUORIA ENTISTÄ NOPEAMMIN TYÖELÄMÄÄN. JOS NUORET halutaan nykyistä te-

hokkaammin mukaan työelämään, nykymuotoinen oppisopimus ei riitä, sanoo kauppakamarin koulutusasioiden päällikkö Markku Lahtinen. Ongelmana on se, että nykymallissa oppijan kanssa tehdään työsopimus ja palkka noudattaa työehtosopimusta.

– Työehtosopimuksen mukaiset palkkatasot ovat aika korkeita. Jos esimerkiksi viisi henkeä työllistävä pienyritys ottaa oppisopimuskoulutettavan kolmeksi vuodeksi, kustannus vastaisi yhtä viidesosaa yrityksen liikevaihdosta. Entä jos koulutettava ei ollutkaan hyvä valinta? Harva on valmis ottamaan sitä riskiä, Lahtinen perustelee.

Paremmin toimisi nuorille, vaikkapa 16–20-vuotiaille koulutussopimus, johon ei liittyisi työsopimusta. Se tehtäisiin työnantajan, oppilaitoksen ja opiskelijan kesken ja siinä sovittaisiin aina erikseen, miten työnteko ja opiskelu kussakin tapauksessa jakaantuvat.

Mikäli oppisopimuskoulutettavan palkka edelleen sidottaisiin TESiin, pitäisi ainakin ottaa käyttöön palkan porrastus sitä mukaa kun taidot karttuvat. Näin toimitaan esimerkiksi saksalaisessa oppisopimusmallissa.

– Perinteinen malli sopii joillekin nuorille ja joillekin aloille, mutta se on leimallisesti aikuiskoulutusmuoto. Koulutussopimuksesta voisi tulla valtavirtamalli, Lahtinen uskoo.

8 JÄSENEXTRA

Markku Lahtisen mukaan tulevaisuuden työelämässä tarvitaan uudenlaista T-kirjaimen muotoista osaamista: erityisosaamisalueen rinnalle tarvitaan toinenkin erikoistumisalue.

Lisäksi on kehitettävä jatkuvasti kevyempää moniosaajuutta ja usean alan ymmärrystä.

– Työelämässä menestyvällä on oltava jatkuva halu kehittää omaa osaamistaan sekä taito jakaa osaamista niin yrityksen sisällä kuin kumppaniverkostossakin. Esimerkiksi tuotekehityksessä työskentelevä insinööri ei perinteisesti ole ollut juurikaan tekemisissä asiakkaan kanssa. Nykyään hänellä pitäisi olla valmiudet suoraan kommunikointiin asiakkaan kanssa ja osattava täydentää esimerkiksi yrityksen markkinoinnin ja asiakaspalvelun kautta saatavia palautteita, Lahtinen sanoo.

Muutoksen ajurina on digitalisaatio, joka on tarjonnut asiakkaille uusia kanavia kertoa mielipiteensä tuotteista ja palveluista niin julkisesti kuin yritykselle suoraan. Samalla yrityksen eri toimintojen väliset raja-aidat murtuvat, jolloin tarvitaan lisää yhteistyötaitoja.

– Puhutaan metataidoista, joista ehdottomasti tärkein on kyky kommunikointiin ja vuorovaikutukseen erilaisten tahojen kanssa.

Metataitoja ovat myös toisten huomioonottaminen sekä kyky ymmärtää maailmaa ja yhteiskuntaa oman tehtävänsä ulkopuolella.

Jos halutaan olla kilpailukykyisiä ja luoda uutta, erilliset siilot eivät ole enää mahdollisia, Lahtinen sanoo..

OSAAJAT TEKEMÄÄN TÖITÄ YHDESSÄ Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n koordinoima osaamisen ennakointihanke Oivallus julkaisi loppuraporttinsa kolmisen vuotta sitten, ja sen sanoma on edelleen ajankohtainen.

Hankkeen perusjohtopäätös oli, että koska työ tapahtuu entistä enemmän verkostoissa, huomio pitää kiinnittää ryhmän tai tiimin osaamiseen.

– Eräs vaihtoehto voisi olla tukea yrityksiä palkkaamaan työvalmentajia, jotka huolehtisivat nuorten ohjauksesta ja perehdytyksestä, ehdottaa Helsingin seudun kauppakamarin koulutusasioiden päällikkö Markku Lahtinen.

– Ei yhdellä ihmisellä tarvitse olla kaikkea maailman tietoa päässään. Pitää tuoda eri alojen osaajia yhteen ja etsiä lisäarvoa eri osaamisten rajapinnoilta. Ja kun ollaan verkostomaisessa työtavassa, viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen on merkittävin taito, sanoo EK:n työvoimapolitiikan asiantuntija Jenni Ruokonen.

Vuorovaikutustaidot eivät tarkoita sitä, että pitäisi olla ”supersosiaalinen ihmisten kanssa pörrääjä” – on vain osattava omaksua uutta tietoa ja siirtää sitä muillekin.

Ruokonen painottaa, että koulutuksessa eri alojen ihmisten pitäisi oppia tekemään yhdessä töitä. Lisäksi pitäisi enemmän kokeilla ja tehdä asioita käytännössä.

– On esimerkiksi myytti, että insinööri ja humanisti eivät puhu samaa kieltä. Jos heidät vie yhteen ja he käsittelevät samaa asiaa omien osaamistensa kautta, siitä syntyy oivalluk-

– Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen on merkittävin taito kun toimitaan verkostomaisessa työyhteisössä, sanoo EK:n työvoimapolitiikan asiantuntija Jenni Ruokonen.

sia ja jotakin uutta.

Miten nykyinen koulutusjärjestelmä sitten vastaa tulevaisuuden tarpeisiin? Kovatasoista perusosaamista meillä syntyy edelleen, mutta muuten kehittämisen varaa on paljon, vastaavat asiantuntijat.

– Mantrana on hoettu, että koulutuksen on vastattava työelämän tarpeisiin, mutta aika vähän asiassa on tapahtunut. Ammattitutkintojärjestelmä on aika jäykkä ja sisältää pääosin oppilaitoskeskeistä oppimista. Olisi kehitettävä enemmän työelämässä tapahtuvia oppimismuotoja, koulutusasioiden päällikkö Markku Lahtinen esittää.

YRITYKSISSÄ TARVITAAN TYÖVALMENTAJIA Lahtista huolettaa erityisesti potentiaali, joka tällä hetkellä jää käyttämättä monessa paikassa. Liian monet nuoret eivät pääse työn syrjään lainkaan kiinni.

Nuorisotakuuta on yritetty toteuttaa myöntämällä nuorille palkkatukeen oikeuttavia Sanssi-kortteja. Noin 40 000 myönnetystä kortista kuitenkin vain 10 000 on johtanut jonkinlaiseen työllistymiseen.

– Iso kysymys monissa yrityksissä on kokemattoman työntekijän perehdyttäminen. Se vaatii aikaa ja on suuri kustannus. Siksi parempi vaihtoehto voisi olla tukea yrityksiä palkkaamaan työvalmentajia, jotka huolehtisivat nuorten ohjauksesta ja perehdytyksestä, Lahtinen esittää.

Koulutus menee hukkaan myös silloin, kun ammattikorkeakouluista vuosittain valmistuvat tuhannet ulkomaalaiset opiskelijat eivät jää Suomeen töihin puutteellisen kielitaidon takia.

– Pelkästään englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia ei pitäisi olla, vaan opiskelijoita pitäisi kannustaa kehittämään suomen kielen taitojaan. Heillä on osaamista, jota yritykset aidosti

tarvitsisivat, mutta ilman kielitaitoa he eivät työllisty koulutustaan vastaaviin tehtäviin.

Kolmas hukkaan heitetty resurssi ovat Lahtisen mukaan 50–60-vuotiaat, joiden kykyihin työelämän uusiin vaatimuksiin vastaamisessa työnantajat eivät aina usko. Henkilöstön koulutukseen ja uuden oppimiseen pitää pystyä panostamaan.

– Eikä koulutus saa perustua jo olemassa olevan tutkinnon päivittämiseen vaan pitäisi katsoa laajemmin vaadittavaa moniosaajuutta. Tämä on iso resurssikysymys: tarvitaan lisää joustavia kouluttautumistapoja, moduulimaista opiskelua isojen kokonaisten tutkintojen sijaan.

Myös Ruokonen painottaa elinikäistä oppimista ja osaamisen kehittämistä.

– Ei kenenkään oppiminen pääty siihen, kun on tutkintotodistus kädessä 25-vuotiaana.

JÄSENEXTRA 9

Kevyempi verotus kannustaa työntekoon Verotuksen asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että ansiotuloverotusta on kevennettävä, yöpanoksen ja tuottavuuden kasvattamiseksi. Kireä työn verotus ohjaa kansalaisia viettämään enemmän vapaa-aikaa työn ja opiskelun sijasta.

TEEMA

TEKSTI KUSTAA HULKKO

10 JÄSENEXTRA

VEROT VERTA JUOVAT

X URBO

COLO

V

iime vuosina Suomi on alkanut taas kiristää työn verotusta 15 vuotta jatkuneen kevennyspolitiikan jälkeen.

Kiristyksiä on perusteltu verotulojen rapautumisella. Taantuma ja työvoiman ikääntyminen horjuttaa julkisen talouden tasapainoa.

Asiantuntijoiden mukaan kiristyslinja ei edusta kestävää veropolitiikkaa.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen suosittelee entisen linjan jatkamista ja veronalennusten suuntaamista työn verotukseen, jotta ihmiset lisäisivät työpanostaan.

– Se on hyvä peruslähtökohta maassa, jossa pelkän peruskoulutuksen saaneiden työllisyysaste jää alhaiseksi hyvässä työiässäkin.

Vartiainen ei ole yksin tällä kannalla. Jo valtiovarainministeriön nykyisen valtiosihteerin Martti Hetemäen johtama asiantuntijaryhmä – virallisesti ”Verotuksen kehittämistyöryhmä” – suositti vuonna

2010 yksimielisesti ansiotuloverotuksen rajaveroasteiden alentamista kautta linjan ja 50 prosentin kattoa ylimmälle rajaveroasteelle.

Ryhmä ehdotti myös, että arvonlisäveroa nostettaisiin.

Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaava johtaja Terhi Järvikare oli mukana Hetemäen ryhmässä.

– Ansiotuloverotuksessa on nyt lähdetty toiselle tielle. Arvonlisäveroa on kyllä nostettu, Järvikare sanoo.

Valtiovarainministeriön vero-osaston finanssineuvos Elina Pylkkänen sanoo, että työryhmän linjauksia on toteutettu monilta osin, mutta ei täysin ansiotuloverotuksen osalta.

Pylkkänen kuitenkin uskoo, että Suomi palaa tulevaisuudessa entiselle linjalle: työn verotusta kevennetään ja kulutus-, kiinteistö- sekä terveys- ja ympäristöperusteisia veroja puolestaan kiristetään.

Myös kansainväliset talousjärjestöt ovat suositelleet Suomelle tätä suuntaa.

Varmaan lähes jokainen veronmaksaja keventäisi mielellään omaa verotaakkaansa.

Ajatus ei kuitenkaan ole läheskään koko ’totuus’ verotuksesta, vaan tarina on paljon vivahteikkaampi. Verotus vaikuttaa paljon yksilön ja kansantalouden toimintaan, se oikaisee tai vääristää, kannustaa tai rankaisee.

– Mitä ikinä verotatkin, sitä saat vähemmän, opetti Yhdysvaltain keskuspankin Fedin entinen pääjohtaja Alan Greenspan.

Pitkällä aikavälillä korotukset eivät ole hyvä ratkaisu edes julkisen talouden kannalta.

Veronkorotus voi nimittäin vähentää verotuottoa. Tätä ilmiötä kuvaa niin sanottu Lafferin käyrä: veron tuotto kasvaa veroprosentin nousun mukana vain tiettyyn pisteeseen, jonka jälkeen se alkaa vähetä.

– Ansiotulovero vääristää väistämättä työn tarjontaa ja muitakin päätöksiä, sanoo Vartiainen.

Työn verotuksen kannustavuus tarkoittaa sitä, missä määrin verotus motivoi lisäämään tai vähentämään työntekoa.

– Jos veroprosentti on matalampi, saadaan käyttöön suurempi työpanos ja enemmän ihmisiä jakamaan verotaakkaa, Järvikare sanoo.

TYÖNTEKO TEHTÄVÄ HOUKUTTEVAKSI Työikäisen väestön vähetessä yhä pienempi osa kansaa elättää yhä suurempaa joukkoa.

Siksi on tärkeää maksimoida työkykyisten työpanos, sillä se vahvistaa julkistalouden rahoituksen pääpilaria: ansiotuloverotuksen veropohjaa.

Vartiaisen mukaan pohjoismaisen sosiaaliturvan ja verotuksen yhdistelmä on ongelmallinen siksi, että se yllyttää ihmisiä viettämään vapaa-aikaa.

– Parametrejä pitäisi väestön ikääntyessä muuttaa niin, että työnteosta tulisi houkuttelevampi vaihtoehto.

Vartiainen arvioi, että tämä viesti on mennyt huonosti perille.

– Kysymys, kannattaako tehdä tai teettää työtä, on päässyt hitaasti poliittiseen keskusteluun.

Järvikare korostaa, että työn kohtuullinen verotus kannustaa myös opiskelemaan ja osaamisen lisäämiseen.

Hän muistuttaa, että talouden nousu JÄSENEXTRA 11

edellyttää myös tuottavuuden kasvua. Se taas edellyttää vankkaa osaamista, joka puolestaan voi perustua vain sille, että ihmiset hankkivat hyvän koulutuksen.

Pylkkänen pitää Suomen yhteiskuntapolitiikan keskeisenä ongelmana sitä, että verotusta, sosiaaliturvaa ja hyvinvointipalveluita ei ole sovitettu yhteen niin, että ne palvelisivat työllisyystavoitteita.

– Verojärjestelmää tulisi selkiyttää ja yksinkertaistaa, jotta se ohjaisi tehokkaam-

kustantaa se.

Persoonapronomini ”te” tarkoittaa tässä tavallisten palkansaajien suurta enemmistöä, joilta julkinen valta käytännössä kerää verot.

Vartiaisen mielestä on harhakuvitelma, että hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusongelmat voitaisiin ratkaista kiristämällä suurituloisten verotusta.

– Enkä puhu omista veroistani, hän sanoo.

min ihmisten valintoja, koska verotuksen läpinäkyvyys edistää myös sen kannustavuutta. Ja kannusteen tulisi olla selkeästi ymmärrettävissä ja riittävän houkutteleva, jotta sillä saadaan toivottuja vaikutuksia, esimerkiksi lisätyksi työntekoa.

Vartiainen patistaa poliitikkoja tuomaan rohkeasti keskusteluun hyvinvointiyhteiskunnan kannalta olennaiset asiat.

– Näin hyvä palvelupaketti meillä on, mutta teidän, jotka sen saatte, pitää

”JOS VEROPROSENTTI ON MATALAMPI, SAADAAN KÄYTTÖÖN SUUREMPI TYÖPANOS JA ENEMMÄN IHMISIÄ JAKAMAAN VEROTAAKKAA. ” LEHTIKUVA

TYÖTÄ VEROTETAAN ANKARASTI

– Viisasta veropolitiikkaa olisi alentaa ansiotuloverotuksen rajaveroasteita kautta linjan.

Alhaisempi työn verotus kannustaisi työntekoon, mikä vahvistaisi yhteiskunnan rahoituspohjaa, toteaa Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaava johtaja Terhi Järvikare.

ENSIN HYVÄT UUTISET: VEROTUS ON JOKA TULOTASOLLA NOIN 10 PROSENTTIYKSIKKÖÄ KEVEÄMPÄÄ KUIN 1995.

SIITÄ LÄHTIEN SUOMESSA KEVENNETTIIN TYÖTULOJEN VEROTUSTA 15 VUODEN AJAN. JA SITTEN huonot uutiset: viime vuo-

VM

VATT

– Pohjoismaisen sosiaaliturvan ja verotuksen yhdistelmä on ongelmallinen siksi, että se yllyttää ihmisiä viettämään vapaa-aikaa, sanoo VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen.

– Verotusta sekä tulonsiirto- ja palvelujärjestelmää on mietittävä kokonaisuutena, sanoo valtiovarainministeriön finanssineuvos Elina Pylkkänen.

12 JÄSENEXTRA

sina ansiotuloverotuksen progressiivisuutta on kasvatettu ja rajaveroasteita nostettu. Nousupainetta on myös kunnallisveroissa ja eläkemaksuissa.

Keski- ja hyvätuloisten verottajana Suomi kuuluu Euroopan ankarimpiin verottajiin, jopa Ruotsi verottaa keskipalkkaisia meitä lievemmin. Vain pienipalkkaisten verotus jää Suomessa alle EU:n keskiarvon.

Ankaruuden mittari on rajaveroaste eli veron osuus tienatusta lisätulosta.

Jo 2 200 euron kuukausitulojen rajaveroaste on 45 prosenttia Veronmaksajain keskusliiton tiedon mukaan. Siis jo tässä tuloluokassa melkein puolet lisätulosta menee veroihin.

Ja kun kuukausitulo on noin 6 200 euroa eli vuositulo noin 78 000 euroa, päädytään maksimiin eli 57–58 prosentin rajaveroasteeseen, kun lakisääteiset sotu-maksut otetaan huomioon.

Verokiila tarkoittaa verojen ja sosiaalimaksujen osuutta työvoimakuluista. Vuonna 2013 se oli meillä keskimäärin 43,1 prosenttia. OECD-maiden keskiarvo jäi 35,9 prosenttiin.

Tony Dunderfelt

Hyvä, paha pomo Pomo, johtaja, esimies, liideri, manageri, päällikkö.

Rakkaalla lapsella riittää nimiä. Vähintään yhtä paljon on vaatimuksia. Pitää osata johtaa ihmisiä ja olla samalla asiajohtaja.

Tässä kirjassa käsitellään pomon ihmissuhdetaitoja.

Millä tavalla hän johtaa ihmisiä ja miten hän voisi näitä taitojaan kehittää? Kirjassa annetaan myös vinkkejä työntekijöille, miten he oppisivat tulemaan paremmin toimeen oman esimiehensä kanssa.

Yhteistyö on valttia ja jokaista ihmistä tulee kuunnella ja kunnioittaa työpaikalla. Myös pomoa!

Jäsenetuhinta 32 € Normaalihinta 35 € (+alv 10 %)

92 sivua

Jaana Laukkarinen

Vesa Ristikangas, David Clutterbuck, Jarmo Manner

Johtajan valta ja pelko

Jokainen tarvitsee mentorin

Mitä johtaja edellä, sitä muut perässä. Tämä kirja haastaa lukijan pohtimaan ja tutkimaan omaa tapaansa toteuttaa johtajuutta.

Jäsenetuhinta 52 €

Jäsenetuhinta 49 €

Normaalihinta 65 €

Normaalihinta 59 €

(+alv 10 %)

(+alv 10 %)

190 sivua

200 sivua

ASIAKASPALVELU JA TILAUKSET puh. 09 2286 0360 kustannus@helsinki.chamber.fi

KAUPPAKAMARIKAUPPA Kalevankatu 12, 00100 Helsinki Avoinna: ma-pe klo 9.00–15.00

Miten organisaatiot voivat lähteä rakentamaan mentorointiohjelmia ja lisäämään toimintatapoja, joissa yksilöiden potentiaali tulee organisaation käyttöön? Tartu kirjaan ja totea itse.



SEURAA BLOGIA Ammattikirja.fi

www.kauppakamarikauppa.fi

KEHU KAVERIA

HILL + KNOWLTON STRATEGIES TARJA JUSSILA TOIMITUSJOHTAJA

Hommat hoituu tähtitieteellisissä tilanteissa MIKÄ OLI PAINAVIN SYY ALOITTAA YHTEISTYÖ?

Firmamme tarvitsi ensimmäisen kännykän noin vuonna 1993, ja satuimme tietämään, että Arno voisi olla tässä avuksi. Varsin värikäs ja ylen joustava yhteistyömme on jatkunut tiiviisti tuosta ajankohdasta lähtien.

MITÄ HYÖTYÄ KUMPPANUUDESTA ON TEILLE? Viestintään keskittyvänä liikkeenjohdon konsulttiyhtiönä meillä ei ole varaa olla sekuntiakaan ilman toimivia luureja. Niinpä huoltotoimenpiteitä on tehty ja kännyköitä toimitettu Arnon ja kollegoidensa toimesta meille tähtitieteellisilläkin varoitusajoilla ja toisinaan mitä kummallisempiin paikkoihin.

MITÄ OLETTE OPPINEET YHTEISTYÖN MYÖTÄ?

Olemme käyttäneet Arnon yhtiötä esimerkkinä joissakin palvelumuotoiluun liittyvissä asiakastöissämme. Viimeiseen piirtoon viritetyssä asiakaspalvelussa on tärkeää, että jokaisella asiakaspalveluhenkilöllä on oikeus ja velvollisuus käyttää omia hoksottimiaan sekä tilanteesta riippuen myös edustamansa yhtiön rahaa hoitaakseen palvelutilanteen loistokkaasti maaliin.

Arnon yhtiöissä tämä viisaus toteutuu erinomaisesti.

KENELLE SUOSITTELISIT KUMPPANIA? Mille tahansa yritykselle, joka kaipaa kännyköidensä osalta luotettavaa, ammattitaitoista ja tilannetajuista kumppania.

HILL + KNOWLTON STRATEGIES

TOIMIALA, TUOTTEET, PALVELUT

viestintään erikoistunut liikkeenjohdon konsulttiyhtiö, yritys- ja markkinointiviestintä, yritysjärjestelyt, yritysvastuu, muutos- ja kriisitilanteiden viestintä PERUSTETTU Suomessa 1975 HENKILÖSTÖÄ 40 LIIKEVAIHTO 5,6 milj. € www.hkstrategies.fi 14 KAUPPAKAMARI

MOBILE SPA OY ARNO KARVINEN TOIMITUSJOHTAJA

Apu on lähellä, kun Hill + Knowltonilla tarvitaan toimivaa luuria. Ja kun kriisi iskee Mobile Spassa, kriisiviestinnän ammattilaiset rientävät apuun.

MIKÄ OLI PAINAVIN SYY ALOITTAA YHTEISTYÖ?

Hill + Knowltonilla oli tarve ensin yhdelle kännykälle. Nykyisin vastuullamme on hoitaa yhtiön Suomen toimintojen vajaan 40 viestinnän asiantuntijan kännykät, niiden nopeat huollot ja liittymäasiat.

MITÄ HYÖTYÄ KUMPPANUUDESTA ON TEILLE? Arvostamme pitkiä asiakassuhteita, joista Hill + Knowlton käy mainiona esimerkkinä. Viestintäkonsulttien työssä on tärkeä elää ajassa, niinpä ”hillarilaisia” ei tarvitse erityisesti houkutella ottamaan käyttöön uudempia kännykkämalleja.

Olemme saaneet paljon vinkkejä omaan päivittäiseen viestintäämme. Lisäksi Tarja on auttanut meitä vuosien varrella yhtiömme liiketoiminnan kannalta kriittiisissä viestintätilanteissa.

KENELLE SUOSITTELISIT KUMPPANIA? Hill + Knowlton on mainio kumppani mille tahansa yritykselle, joka ei ole vielä valjastanut viestintäänsä ja markkinointiansa täysillä liiketoimintansa menestystekijäksi.

MOBILE SPA VANTAA OY

TOIMIALA, TUOTTEET, PALVELUT

Matkapuhelinten myynti, ylläpito, huolto ja it-tuki PERUSTETTU 1986 HENKILÖSTÖÄ 17 LIIKEVAIHTO 1,8 milj. €

www.mobilespa.fi

KUVAT MEERI UTTI

MITÄ OLETTE OPPINEET YHTEISTYÖN MYÖTÄ?

KALENTERI LUE LISÄÄ KOULUTUKSISTAMME WWW.KAUPPAKAMARIKAUPPA.FI

27.1.

HHJ® – HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN -KURSSI

Varaathan paikkasi pian – kurssit ovat olleet jatkuvasti loppuunmyytyjä!

27.1.

HYVÄ HALLINTOTAPA

5.2.

HALLITUKSEN ja HALLITUSTYÖN ORGANISOINTI

26.2.

STRATEGIATYÖ

5.3.

RYHMÄTYÖILTAPÄIVÄ

9.4.

YRITYKSEN TALOUDEN SEURANTA JA OHJAUS

HINTA ALK. 1790 EUROA (+ ALV 24 %)

TAMMI

20

KEY ACCOUNT MANAGER (KAM) -AJOKORTTI®

HELMI

26 27

20

YHTEISTOIMINTALAKI – LAIN VAATIMUKSET JA VELVOITTEET SEKÄ KÄYTÄNTÖÖN SAATTAMINEN

21 22 22 23 23

KIRJANPITOLAKI UUDISTUU 2015 -BRUNSSISEMINAARI

TULOSLASKELMAN JA TASEEN HYÖDYNTÄMINEN YRITYKSEN JOHTAMISESSA TYÖEHTOSOPIMUKSET JA PAIKALLINEN SOPIMINEN

EDUSTUS-, MARKKINOINTIJA HENKILÖSTÖKULUT ARVONLISÄVEROTUKSESSA KOULUTUSSUUNNITELMA JA KOULUTUSVÄHENNYS -BRUNSSISEMINAARI

16 JÄSENEXTRA

28 28 29 29 29 29

TALOUSHALLINNON ULKOISTUS – KÄYTÄNNÖN TOIMENPITEET

10

KEHITYSKESKUSTELUKLINIKKA – KEHITYSKESKUSTELUIDEN HUOLTOPÄIVÄ

JULKISET HANKINNAT JULKISEN PÄÄTÖKSENTEON VÄLINEENÄ

TYÖSUHTEEN PÄÄTTÄMISSOPIMUKSET

HENKILÖKUNTA- JA LUONTOISEDUT – VEROVAPAATA VAI EI? HTK – HYVÄKSYTTY TOIMINNANKEHITTÄJÄ

YRITYKSEN JA LIIKETOIMINNAN ARVONMÄÄRITYS 29.1.2015

KOHTUUTTOMAT VALITTAJAT

KASSAVIRTALASKELMAN IDEA

11 12 24 24

TUOTTEISTAMINEN JA PALVELUMUOTOILU

INCOTERMS® 2010 – UPDATE

KIRJANPIDON AJOKORTTI®

KIRJANPITO-OSAAJAN VALMENNUSKOKONAISUUS

12.3.

SALES MANAGER -AJOKORTTI® 12.3. JA 16.4.2015 SALES MANAGER -ajokortti®

on kahden päivän kokonaisuus, joka antaa esimiehille käytännönläheisiä työkaluja erilaisten myyjien motivoimiseen ja suoritustason parantamiseen. Koulutuksen tavoitteena on myynnin esimiesroolin kehittäminen valmentajaksi.

Asiantuntijana Petri Kiikkinen Cash Flow Guidance - CFG Oy Ltd.

HINTA ALK. 650 EUROA (+ ALV 24 %)

HELMI

25 25 26

TYÖOIKEUDELLISTEN RIITOJEN PROSESSIT

SIIRTOHINNOITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ

YHDISTYSTEN JA YLEISHYÖDYLLISTEN YHTEISÖJEN KIRJANPITO- JA TILINPÄÄTÖSPÄIVÄ 2015

MAALIS

11 12 17 17 20

27 27

YRITYKSEN SUKUPOLVENVAIHDOS

TIETOSUOJA KUNTOON

ARVONLISÄVEROTUKSEN AJOKORTTI®

25 25 26

TULOKSELLINEN JOHTAMISKULTTUURI JA TOIMIVA JOHTORYHMÄ TOIMITUSJOHTAJAVALMENNUS

VALTAKUNNALLISET REHTORIPÄIVÄT 2015

RISKIENHALLINNAN KEHITTÄMISPÄIVÄ

KULUJEN EDELLEENVELOITUS ARVONLISÄVEROTUKSESSA -BRUNSSISEMINAARI

26

TYÖOIKEUDEN UUSIN OIKEUSKÄYTÄNTÖ

VEROILMOITUS 2014

KIRJANPITOLAKI UUDISTUU 2015 -BRUNSSISEMINAARI

24

KIRJANPIDON JATKOKURSSI

31

VAROJEN JAKO OMISTAJILLE -BRUNSSISEMINAARI

JÄSENEXTRA 17

NEUVONTAPALVELUT

KIRJANPITO

TYÖSUHDEASIAT

SEURAA NÄITÄ

VEROVELKAREKISTERI OTETTIIN KÄYTTÖÖN

SOPIMUSASIAT

VEROTUS

YHTIÖOIKEUS

MUU YRITYSJURIDIIKKA

Sopiiko Ruotsin valinnanvapauslaki meille?

VIIME AIKOINA ON KESKUSTELTU VILKKAASTI, VOISIKO RUOTSISSA KÄYTÖSSÄ OLEVA JULKISEN SEKTORIN ASIAKKAAN VALINNANVAPAUSJÄRJESTELMÄN OTTAA KÄYTTÖÖN SUOMESSAKIN.

UUDESSA VEROVELKAREKISTERISSÄ

näkyy, onko yrityksellä verovelkaa vähintään 10 000 euroa tai kausiveroilmoituksen antamisen laiminlyöntejä viimeisten kuuden kuukauden ajalta.

TYÖKORVAUSTA VAI MUU YRITYSJURIDIIKKA PALKKAA?

MUU YRITYSJURIDIIKKA

VEROHALLINTO ON julkaissut päi-

vitetyn ohjeen, jossa selkeytetään ja täsmennetään tunnusmerkkejä, joiden perusteella ratkaistaan, onko suoritus palkkaa vai työkorvausta.

TILAAJAVASTUULAKIIN ESITETÄÄN UUDISTUKSIA HALLITUS ESITTÄÄ täsmennyksiä muun muassa tilaajan selvitysvelvollisuuksiin sekä laiminlyöntimaksuihin.

Muutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa.

ARVONLISÄVEROTUKSEN ERITYSJÄRJESTELMÄ KÄYTTÖÖN myy tele-, lähetys- ja sähköisiä palveluja kuluttajille, palvelut verotetaan ostajan sijoittautumismaassa ensi vuoden alusta alkaen. Yritys on velvollinen rekisteröitymään arvonlisäverovelvolliseksi niissä EU-maissa, joissa se myy palveluitaan.

KUN YRITYS

RUOTSISSA VALINNANVAPAUSLAKI

astui voimaan vuoden 2009 alussa. Laki tarjoaa vaihtoehtoisen tavan järjestää palveluita perinteisen hankintamenettelyn rinnalla. Ruotsissa on vastaava julkisten hankintojen laki kuin Suomessakin.

Valinnanvapauslaki on kunnille vapaaehtoinen eli kunnat päättävät itse käyttöön otosta. Laki koskee kunnan järjestämistä palveluista 23:a, jotka ovat enimmäkseen erilaisia sosiaalipalveluja.

Tällä hetkellä 191 kuntaa 290:stä on ottanut valinnanvapausjärjestelmän käyttöön yhdessä tai useammassa palvelussa.

Valinnanvapaus perusterveydenhuollossa on puolestaan pakollinen. Lain mukaan Ruotsin maakäräjillä on vastuu järjestää perusterveydenhuolto siten, että jokainen asiakas voi valita alueelta oman hoitoyksikkönsä. Maakäräjät ovat suomalaisen maakunnan kokoisia alueita Ruotsissa ja niitä on 21 kappaletta.

Palveluntuottajat voivat kuulua valinnanvapausjärjestelmään, jos ne täyttävät palveluntuottajille asetetut

JOHTAJA MARKO SILEN 18 JÄSENEXTRA

kriteerit. Kaikki palveluntuottajat, niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorin palveluntuottajat, ovat oikeutettuja samansuuruiseen palvelun hintaan, jonka järjestävän taho määrittelee. Kaikki hyväksytyt palveluntuottajat toimivat samoilla ehdoilla: palvelun laatukriteerit ja maksettava korvaus ovat samat kaikille tuottajille. Maksu palveluntuottajalle

RUOTSISSA VALINNANVAPAUSLAKI ON KUNNILLE VAPAAEHTOINEN.

perustuu asiakkaan valintaan.

Myös valtio käyttää valinnanvapautta eri palveluissaan. Esimerkiksi vuodesta 2010 julkinen työnvälitys on voinut päättää valinnanvapausjärjestelmän käytöstä myös työmarkkinapoliittisissa palveluissa. Parissa vuodessa hyväksyttyjä työnvälityspalvelujen palveluntuottajia on syntynyt lähes 800.

Ruotsissa valinnanvapausjärjestelmää valvova viranomainen on Kilpailuvirasto.

Sen tehtävänä on seurata, tuottaako valinnanvapausjärjestelmä kilpailua ja selvittää havaittuja puutteita. Kilpailuvirasto myös ohjeistaa kuntia, maakäräjiä ja valtiota valinnanvapausjärjestelmän toiminnasta.

KOLME KYSYMYSTÄ

Escrow

on osa yrityksen riskienhallintaa

Kolme kysymystä vuorotteluvapaasta Vuorotteluvapaalaki muuttui viime syyskuun alussa. Jos vuorottelija on aloittanut vapaan ennen syyskuuta tai vuorottelu­ sopimus on tehty ennen muutosten voimaantuloa ja vuorotteluvapaa alkaa viimeistään 31.12.2014, sovelletaan vanhaa lakia.

KUINKA PITKÄ TYÖHISTORIA VUOROTTELIJALLA ON OLTAVA? Vuorottelijalta edellytetään vähintään 16 vuoden työssäoloaikaa ennen vuorotteluvapaan alkamista. Työssäoloaika lasketaan työntekijän työeläkkeen alaisten ansioiden perusteella.

Työssäoloajasta enintään neljännes voi olla työhön rinnastettavaa aikaa, kuten muun muassa äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet sekä ase- ja siviilipalvelusaika. Työhistoriaan luetaan tietyin edellytyksin ulkomaantyö toisessa EU-valtiossa.

EDELLYTETÄÄNKÖ VUOROTTELIJALTA TIETTYÄ IKÄÄ?

Vuorottelijalle on nyt säädetty yläikäraja. Vuorotteluvapaata ei voi aloittaa sen kalenterikuukauden jälkeen, jonka aikana työntekijä saavuttaa työntekijän eläkelakien mukaisen vanhuuseläkkeen alaikärajan vähennettynä kolmella vuodella. Tällä hetkellä vuorottelijan yläikäraja on 60 vuotta vanhuuseläkkeen alaikärajan ollessa 63 vuotta. Vuorotteluvapaan yläikärajaa ei sovelleta ennen vuotta 1957 syntyneisiin.

MITÄ VAATIMUKSIA VUOROTTELUVAPAAN SIJAISELLE ON SÄÄDETTY? Henkilön on täytynyt olla työttömänä vuorotteluvapaata edeltäneiden 14 kuukauden aikana vähintään 90 kalenteripäivää ja välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkua. Lisäksi voidaan palkata alle 30-vuotias työtön työnhakija, jonka ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi tai työtön työnhakija, joka vuorotteluvapaan alkaessa on alle 25- tai yli 55-vuotias, vaikka taustalla ei olisi pitkää työttömyyttä.

LAKIMIES REETTA RIIHIMÄKI

www.helsinki.chamber.fi/escrow

Tee sopimus kanssamme ja turvaa liiketoimintasi jatkuvuus.

Lakimies Mika Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari

KAMARIKUULUMISIA

Kuuhun menemisen meinikiä Kauppakamari Forumissa etsittiin lääkkeitä kasvun piristämiseksi.

Yhtä mieltä oltiin siitä, että tulevaisuuden rakentamisen, tekemisen ja päättäväisyyden kulttuuria on vahvistettava – heti! Pahinta on käpertyä pikkuasioiden ympärille; nyt tarvitaan kokonaisuuden ymmärtämistä, jotta Suomi pääsee takaisin talouskasvun imuun.

Tarvitaan ”kuuhun menemisen meininkiä”, sanoi hallituksen jäsen Esko Aho ottaen esimerkiksi Yhdysvaltain päätöksen valloittaa kuu 1960-luvulla.

Oli rohkeutta ratkoa mahdottomiltakin tuntuvia haasteita.

– Suomella pitää olla suuri yhteinen päämäärä, johon sitoudutaan ja jonka eteen tehdään töitä haasteista huolimatta. Meillä pitää olla osaamisen monialaisuutta, riskienottokykyä, lupa epäonnistua sekä päättäväistä johtajuutta, Aho sanoi.

Suomen kilpailukyky on useissa tutkimuksissa rankattu huippuluokkaan.

– Mysteeri on, miksei tätä ole pystytty hyödyntämään, pohti elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.).

– Talouspoliittisesta keskustelusta puuttuu kokonaisuuden ymmärrys. Yksittäisillä tempuilla ei kansakuntaa pelasteta.

KUVAT MIKA LEVÄLAMPI 20 JÄSENEXTRA

AJANKOHTAISTA

Helsingin yleiskaavaluonnos on valmistunut ja lähtenyt lausuntokierrokselle.

KESKUSTELUA ON herättänyt erityisesti moottori-

teiden muuttaminen kaupunkibulevardeiksi ja sen vaikutukset liikenteen sujuvuuteen sekä ydinkeskustan saavutettavuuteen kaikilla kulkumuodoilla.

Pääperiaatteena on nykyisten työpaikkakeskittymien säilyminen ja vahvistaminen. Kauppa sijoittuu keskustoihin, asemanseuduille sekä asuinalueille.

Kauppakamarissa yleiskaavan valmistelua on seurannut ja kommentoinut seurantaryhmä. Elinkeinoelämän kannalta tärkeiksi asioiksi on määritelty:

1 2

Teollisuuden riittävien toimintaedellytysten turvaaminen.

Yritysalueiden säilyttäminen elinkeinotoiminnan käytössä ottaen toisaalta huomioon asuntorakentamisen tarpeet.

3

Keskusta-alueen vetovoiman säilyttäminen.

4 5 6

Keskustatunnelin pitäminen yleiskaavavarauksena.

Länsi- ja Eteläsataman toimintaedellytysten turvaaminen.

Kaupan kilpailun ja laajenemisedellytysten turvaaminen.

Yleiskaava luonnostelee Helsingin kaupunkirakenteen verkostoksi, jossa liikkuminen perustuu raideliikenteeseen. Ajatuksena on luoda useita erikokoisia keskuksia kantakaupungin ohelle, jolloin rakennetta tiivistetään erityisesti raideliikenteen asemien ympäristössä. Liikkuminen perustuu pääosin kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen.

Kaavaluonnoksessa on myös arvioitu edellytyksiä muuttaa moottoritiemäiset sisääntuloväylät ja niiden vaikutusalueet Kehä I:n sisäpuolella asunto- ja työpaikkarakentamisen alueiksi eli kaupunkibulevardeiksi.

Kauppakamari antaa lausuntonsa kaavaluonnoksesta ensi vuonna, ja Helsingin kaupunginvaltuusto päättää yleiskaavasta vuonna 2016.

e-Vientiasiakirjat

LIIKENTEEN SUJUVUUS TAATTAVA YLEISKAAVASSA

Sähköinen

vientiasiakirjapalvelu

KAMARIKUULUMISIA HYVÄ UUTINEN

ARKKITEHTI RAINER MAHLAMÄKI: KUVA MEERI UTTI

PK-SEUDUN KASVU TUO TYÖTÄ ARKKITEHTI RAINER MAHLAMÄKI LAHDELMA & MAHLAMÄKI ARCHITECTS -ARKKITEHTITOIMISTOSTA POKKASI ENSIMMÄISEN ARKKITEHTUURIN FINLANDIA -PALKINNON VARSOVAAN SUUNNITTELEMASTAAN PUOLAN JUUTALAISTEN HISTORIAMUSEOSTA.

22 JÄSENEXTRA

niin henkilökohtaisella tasolla, koko tiimin puolesta ja siksi, että arkkitehtuuri saa palkinnon myötä huomiota.

Elämme rakennusten keskellä; ei ole samantekevään, miltä ympäristömme näyttää.

Suunnittelu- ja rakennusala ei PALKINTO ILAHDUTTAA

kärsi talouden taantumasta yhtä raskaasti kuin moni muu ala. Pääkaupunkiseudulla asuntopula, kaupunkirakenteen tiivistäminen ja julkiset rakennukset tuovat työtä.

Kauppakamarin palvelut ovat tuttuja myös meille. Kauppakamari on tärkeä ja hyvä paikka verkottua.

Kauppakamarin klubit

Luottamus klubissa on todella hyvä.

Asiakaspalaute 2014.

Mitä on klubitoiminta?

Klubitoiminta perustuu suosittuihin avoimen keskustelun vertaisfoorumeihin, joiden aiheet valikoituvat klubin jäsenten tarpeiden mukaisesti. Luottamuksellinen verkosto ja vertaistuki ovat säännöllisten tapaamisten kantava voima. Tavoitteena on saada konkreettista tukea, oivalluksia ja uusia näkökulmia työelämän arjen haasteisiin. Keskusteluja ohjaa ammattifasilitaattori.

Kenelle?

Klubien jäsenet toimivat johtotehtävissä eri yrityksissä ja toimialoilla. Klubitoimintaa on esimiehille, talouspäättäjille, pk-yritysten toimitusjohtajille, suuryritysten johdolle, HR-päättäjille, myyntijohtajille sekä juridiikan johtotehtävissä toimiville.

Hae oma verkostosi kevään 2015 klubeista – mukana jo lähes 200 klubilaista!



LIITY



KYSY LISÄÄ

www.kauppakamarikauppa.fi/klubit

Christiane Eriksson puh: 050-377 5363 e-mail: christiane.eriksson@helsinki.chamber.fi

Kirjanpitolaki uudistuu – hyvät neuvot ovat käden ulottuvilla Ota avuksesi uudistettu Kirjanpito-tietopalvelu!

Verkkopalvelusta löydät vastaukset kirjanpidossa esille tuleviin kysymyksiin ja tilinpäätöksessä noudatettaviin säännöksiin.

Tutustu maksutta!

Tilaa tunnukset käyttöösi kauppakamaritieto.fi.

Ilmoittaudu koulutukseen!

Kirjanpitolaki uudistuu - brunssiseminaarit 22.1. ja 27.2.

Kysy asiantuntijalta!

Kauppakamarin jäsenenä voit maksutta kysyä asiantuntijoiltamme neuvoa vaikkapa kirjanpitoon liittyvissä ongelmatilanteissa. helsinki.chamber.fi

Muistathan, että kauppakamarin jäsenenä kouluttaudut vähintään 20–50 % normaalihintaa edullisemmin. kauppakamarinkoulutus.fi

Teija Kerbs kirjanpidon asiantuntija Helsingin seudun kauppakamari

www.kauppakamarikauppa.fi